Komeetan Pyrstö

Komeetan pyrstö

Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2011

Jousimiehen tähtikuviossa oleva Omegasumu M17. Sumu on Suomen leveyspiireiltä havaittuna aina niin matalla, että sen näkeminen on mahdotonta. Kuvan tiedot ovat sivulla 8. 2 KESÄN TAPAHTUMIA

Vuosia kesän vakiotapahtumiin ovat kuuluneet Cygnus ja Viron tähtipäivät. Niistä ja muista tapahtumista on tarinaa sisäsivuilla. Alla on kyseisten tapahtumien ryhmäkuvat:

Cygnuksen osanottajia ryhmäkuvassa tietotalon edessä. Kuvan oikeassa laidassa Seppo Linnaluoto ja Hannu Hongisto. Kuva Hannu Hongisto. Sivulla 9 on tietoa tapahtumasta.

Suurin osa Viron tähtipäivien osanottajista yhteiskuvassa. Kuva Taavi Tuvikene. Sivulta 19 alkaa matkakertomus.

Tähtitieteellinen yhdistys Kirkkonummen Komeetta

Yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta: www.ursa.fi/yhd/komeetta

TAPAHTUMAKALENTERI Kerhot Komeetan kerho kokoontuu läpi vuoden Esitelmät maanantaisin klo 18-20 Komeetan kerho- Esitelmät ovat vanhaan tapaan Kirkkonum- huoneessa Volsin entisellä koululla Volsko- mella Kirkkoharjun koulun auditoriossa. Se tia vastapäätä. Alkusyksystä vaihtoehtoinen on koulukeskuksen kaakkoisessa ulkokul- paikka on lähellä oleva Volsin tähtitorni. massa parisataa metriä rautatieasemalta pohjoiseen Asematien ja Koulupolun risteykses- Katso Komeetan sivulta : sä. Vastapäätä on Kirkkonummen poliisi- http://www.ursa.fi/extra/kalenteri/lista.php4? asema. Esitelmiin on vapaa pääsy. Esitelmien jarjestaja=Kirkkonummen%20komeetta yhteydessä voi ostaa Ursan kirjoja. Lastenkerho kokoontuu joka toinen tiistai Esitelmäpäivät tiistaisin klo 18.30: Mäkituvalla, Kuninkaantie 5-7 A, vain muu- tama sata metriä Kirkkonummen torilta län- 20.9. Hannu Määttänen: Kaukoputkien teen. Kerho kokoontuu tiistaisin klo 18.30- historiaa 20. Kerhon kokoontumispäivät syyskaudella 18.10. Syksy Räsänen: Kosmologiaa New- ovat: 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja tonista nykypäivään 22.11. 15.11. Juri Gagarinin lennosta 50 vuotta (Jari Mäkinen tai Mikko Suominen) Luonnontieteen kerho kokoontuu Markku af 13.12. Karl Johan Donner: Galaksien ke- Heurlinin kotona noin joka toinen viikko. hitys Markku asuu nykyään Heikkilässä osoitteessa Tolsanpolku 6 A 4. Tietoja kerhon ko- Esitelmät järjestetään yhdessä Helsingin yli- koontumisesta saa Markulta, puh. 2981479 opiston tai Kirkkonummen Kansalaisopiston tai 044-5625601. Tiedot kokoontumispäivis- kanssa. tä lähetetään myös sähköpostitse.

Syyskokous Kerhohuone Komeetan syyskokous järjestetään tiistaina Komeetta on vuokrannut Volsin koululta sen 15.11. klo 18.30 alkavan esitelmätilaisuuden oikeassa etukulmassa olevan huoneen. Koulu jälkeen noin klo 20 Kirkkonummen koulu- on vastapäätä Volskotia. Se on Kirkkonum- keskuksen auditoriossa. Kokouksessa vali- men keskustasta 6 km luoteeseen pitkin Vol- taan mm. yhdistykselle uusi hallitus ja pääte- sintietä. Huoneessa on takka, johon sytyte- tään jäsenmaksujen suuruudesta. tään tuli aina maanantai-iltoina kerhon ko- koontuessa. Takassa voi paistaa makkaraa. Kahvia ja/tai teetä ja keksejä tarjotaan. Kir- 4 jaston kirjat ja lehdet ovat hyvin esillä. Jäse- TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS net voivat saada niitä kotilainaksi. KIRKKONUMMEN KOMEETTA

Kerhohuone on vuokrattu heinäkuun 2012 Yhdistyksen yhteystiedot: loppuun saakka. Luultavasti sen vuokraso- Puheenjohtaja Hannu Hongisto pimusta saadaan jatkettua. puh. 040-7248 637 09-2217 992 Tähtinäytännöt sähköposti: [email protected] Komeetan tähtitorni on Volsissa. Siinä on syrjään työnnettävä katto, niin että havaitta- Sihteeri Seppo Linnaluoto essa koko taivas on näkyvissä. puh. 040- 5953 472 09-2977001 Tähtinäytännöt sunnuntaisin selkeällä säällä: osoite: Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala 18.9.-16.10. klo 20-22 sähköposti: [email protected] 23.10.- klo 19-21 Pankkitili: Muita tapahtumia FI85 5554 0920 0282 88 Ursan havaintoja kurssikeskuksessa Artjär- (Länsi-Uudenmaan osuuspankki). vellä on alustavien suunnitelmien mukaan mm. seuraavia tapahtumia:

Deep sky -tapaaminen 23.-25.9.2011 KOMEETAN PYRSTÖ Komeetan pyrstö on yhdistyksen jäsenmak- Meteorijaoston syystapaaminen 14.- suun sisältyvä jäsenlehti. Lehti ilmestyy 4 16.10.2011 kertaa vuodessa: helmi-, kesä-, syys- ja jou- Myrskybongarien tapaaminen 28.- lukuussa. 30.10.2011 Lehden ilmestymisaikataulu saattaa vaihdella Kerhoseminaari 18.-20.11.2011 esim. eri tapahtumien ja tulevien esitelmätie- tojen vuoksi. Lisätietoja tapahtumista kyseisten jaostojen sivuilta. Vastaava toimittaja Heikki Marttila puh. 040-7741 869 sähköposti: [email protected]

Seuraava Komeetan pyrstö ilmestyy joulukuun alussa 2011. Lehteen voi lähettää kir- joituksia ja kuvia osoitteeseen: [email protected]

5 VALOSAASTEESTA Valaistuksen ohjausta kannattaa myös miet- Valosaasteesta ja sen vähentämisestä on puhuttu tiä. Riittääkö parkkialueella yöaikaan osava- paljon. Tosin näyttää siltä, että asia on jäänyt laistus vai pistetäänkö kokonaan sammuk- pelkäsi puheeksi. Vai mitä sanotte alla olevasta siin? tekstistä? Se on peräisin erään valaisintoimitta- jan melko tuoreesta mainoksesta: Parkkialueita suurempia valaistuskohteita

ovat esimerkiksi tiet. Siellä säästöt järkevällä Alhaalta tulevalla valolla on vahva huomio- valaistuksella voivat olla suuria. Siinä sivus- arvo, koska valon tulosuunta ja varjonmuo- sa valosaastekin vähenee. dostus on normaalista poikkeava. Lattiaan upotettavat valaisimet ovatkin suosittu tapa valaista rakenteita ja seinäpintoja sisätilois- sa. Ulkona niillä valaistaan mm. julkisivuja, alikulkutunneleita, siltoja ja puita.

Mainos kehuu tuon alhaalta tulevan valon huomioarvosta. Se on totta, sillä kaikki poikkeava huomataan ja ärsyttää. Minua ärsyttää erityisesti sellaisen kulkureitin valaistus, jossa valaisimet on upotettu lattiaan. Tuollaisen alhaalta tulevan valaistuksen löytää esimerkiksi Kirkkonummen uimahallin sisääntulo- Kuvassa on ulkoalueiden puiden valaistus toteu- katoksesta. Poikkeavasta suunnasta tuleva tettu alhaalta ylöspäin. Kuvan renkuloiden kes- valo todella ärsyttää ja häikäistyn joka kerta, kellä on noin metrin pituiset taimet ja niiden vie- kun sellaisen kohtaan. Ihmisen silmä on tot- ressä ylöspäin suunnattu valaisin. Ennen kuin tunut ja sopeutunut siihen, että valo tulee yl- puu on sen pituinen, että se kannattaa valaista, häältä. Onkohan näkörajoitteisilla vielä mi- ovat valaisimet varmaan sää tai vandaalit rais- nuakin enemmän ongelmia? kanneet. Toivottavasti noita valaisimia ei käytetä muutamaan vuoteen. Muutoin euroja kuluu ja Alhaalta tuleva sisävalaistus ei tuota va- valosaastetta syntyy. losaastetta, mutta tuon mainoksesta otetun lainauksen viimeinen kohta houkuttelee to- Tähän ”valosaastehaihattelijoiden” poruk- teuttamaan valosaasteista ulkovalaistusta. kaan on liittynyt Suomen hallitus. Hallitus- ohjelmassa on energiatehokasta rakentamista Valoa tarvitaan, se on selvä. Valaistus luo ja maankäyttöä koskevaan kappaleeseen kir- turvallisuutta. Mutta turha valoa on taivaalle jattu: ”Selvitetään tarvetta kehittää ohjeis- levittää. Olisi mukava nähdä tähtitaivaskin. tusta valosaasteen vähentämiseksi.” Onko nyt valosaaste vihdoin saanut toimenpiteitä Valosaasteesta puhujia saatetaan pitää haihat- nopeuttavan ja lompakossa tuntuvan muodon telijoina. Mutta kysymys on myös euroista. eli euron? Ei ole halpaa huvia valaista markettien pai- koitusalueita sellaisilla valaisimilla, joilla osa Heikki Marttila valosta menee taivaalle. Entä jos käytettäisiin valaisimia, jotka suuntaavat valon paremmin alas? Selvittäisiin vähemmillä valaisimilla ja pienemmällä sähkönkulutuksella ja saataisiin kuitenkin yhtä tehokas valaistus. 6 TÄHTITAIVAS SYKSYLLÄ 2011 Planeetat Aurinko Merkurius näkyy aamutaivaalla itäkoillisessa Syyspäiväntasaus on 23.9.2011 klo 12.05. noin 30.8.-15.9. klo 5.30 maissa. Se kirkas- Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoi- tuu selvästi näkyvyyskautensa aikana. Mer- selta puoliskolta eteläiselle. Aika auringon- kurius nousee idästä noin kaksi tuntia ennen noususta auringonlaskuun on samanmittai- auringonnousua. Havaintojen kannalta olisi nen (noin 12 tuntia) kaikkialla maapallolla. hyvä, jos havaintopaikalla olisi mahdolli- simman vapaa horisontti. Merkurius lakkaa Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. näkymästä valoisan taivaan takia vajaa tunti Maksimiin päästäneen vuonna 2012. Tällä ennen auringonnousua. Tarkempia tietoja on hetkellä auringonpilkkujen määrä on nousus- Ursan vuosikirjassa Tähdet 2011 sivulla 62. sa. Mars ilmestyy kesällä aamutaivaalle ja nä- Kesäajasta päästään lopultakin sunnuntai- kyy vuoteen 2012. Mars nousee elo- aamuna 30.10.2011, jolloin siirrytään nor- lokakuussa noin klo 1 ja normaaliajan tultua maaliaikaan. marras-joulukuussa klo 23 maissa. Mars ei ole kovinkaan kirkas, se on kuitenkin elo- Kuu kuussa selvästi Pohjantähteä kirkkaampi ja Täysikuu on 12.9., 12.10., 10.11. ja 10.12. joulukuun lopussa se on jo pohjoisen kirk- (kuunpimennys). Syysiltaisin Kuu näkyy kaimpien tähtien veroinen. Se siirtyy syys- huonosti, sen sijaan syysaamuisin Kuu näkyy kuun puolivälissä Kaksosista Krapuun, josta mainiosti. se siirtyy marraskuun puolivälissä Leijonan tähdistöön. Marsin tunnistaa punaisesta vä- Kuu on lähellä Marsia aamuyöllä 25.-26.8., ristä. 23.9., 22.10. ja 19.11. Jupiter on oppositiossa 29.10.2011. Se nou- Kuu on lähellä Jupiteria 16./17.9., 13.-14.10., see silloin Auringon laskiessa idästä, on yön 9./10.11. ja 6./7.12. pimeimpään aikaan etelässä 42 asteen korkeudella ja laskee länteen auringonnousun Kuu on lähellä Saturnusta aamulla 22.-23.11. aikaan. ja 20.12. Jupiter nousee koko syksyn itäkoillisesta au- Kuunpimennys 10.12. ringonlaskun aikoihin. Se on etelässä yli 40 10.12. tapahtuvan kuunpimennyksen alku jää asteen korkeudella lokakuun puolivälissä klo näkemättä Etelä-Suomessa. Osittainen pi- 2 aikaan. Jupiter on vuoden loppupuoliskolla mennys alkaa klo 14.45, Kuu nousee koilli- Oinaan tähdistön eteläosassa. - Jupiter on ai- sesta Helsingissä 15.07 ja Aurinko laskee klo na kirkkaampi kuin yksikään tähti. Kauko- 15.15. Kuu on täysin pimentyneenä klo putkella tai kiikarilla näkyy Jupiterin neljä 16.06-16.58. Pimennys on syvimmillään klo suurinta kuuta. 16.32. Klo 17 Kuu on noin 10 asteen korkeudella. Osittainen pimennys päättyy klo Saturnus ilmestyy aamutaivaalle marraskuun 18.18. alussa. - Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Kaukoput- Kokonaan pimentynyt Kuu näkyy heikosti, kella näkyvät sen komeat renkaat ja ainakin sillä Maan ilmakehä taittaa Auringon valoa sen suurin kuu Titan. Kuuhun. 7 Uranus on oppositiossa 26.9.2011 Kalojen Se näkyy kiikarilla, mutta jollei yllätyksiä tähdistössä. Uranus näkyy kiikarilla, mutta se kirkkaudessa tapahdu, se ei näy paljain sil- erottuu tähdistä ainoastaan suurella suuren- min. Sen kartta on Ursan sivuilla osoitteessa: nuksella kaukoputkella. http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/komeetat/ c2009p1/c2009p1_210711-160212.pdf Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo noin 30 asteen korkeu- Komeetta siirtyy syyskuussa Nuolen tähdis- delle. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet töstä Herkuleeseen, missä se on helmikuuhun 2011:n karttaa s. 125 tai goto-jalustalla va- saakka. Sen rata kääntyy marraskuussa noin rustettua kaukoputkea. 90 astetta pohjoiseen päin.

Neptunus on oppositiossa 23.8.2011 Vesi- Komeettojen kirkkautta ei tunnetusti voi ko- miehen tähdistössä. Se on etelässä ollessaan vin hyvin ennustaa. Garradin kirkkaus oli 18 asteen korkeudella. Se ei erotu tähdistä. elokuun lopussa 8 magnitudia. Se kohoaa Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2011:n helmikuussa noin 6 magnitudiin. karttaa s. 126 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea. Tähdet Illan pimettyä etelässä näkyvät "Kesäkolmi- Meteorit oon" kuuluvat kolme kirkasta tähteä. Korke- Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy alla oikealla on Lyyran tähdistön Vega, va- parhaimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun semmalla Joutsenen Deneb ja selvästi alem- taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aa- pana Kotkan Altair. Karhunvartijan Arcturus muyöstä. näkyy lännessä, Otava luoteessa ja Ajomie- hen Capella koillisessa. Draconidejä eli giacobinidejä näkyy 6.- 10.10. ja maksimi on 8.10. Niitä saattaa nä- Syksyllä kannattaa hakeutua mahdollisim- kyä paljonkin, mutta Kuu häiritsee havainto- man pimeään paikkaan ja katsoa Linnunra- ja. taa, joka kulkee taivaan lakipisteen poikki pohjoisesta etelään alkuillasta. Huonommis- Orionideja esiintyy 2.10.-7.11. ja maksimi sakin oloissa Linnunradan suunnan saa sel- on 21.10. Parhaimmillaan voi näkyä toista- ville Joutsenen tähdistöstä, joka näyttää len- kymmentä meteoria tunnissa, mutta tällä ker- tävän pitkin Linnunrataa. Linnunradan vyös- taa lähes täysikuu haittaa havaintoja. sä on mm. kirkas W:n muotoinen Kassiopeia Orionideja kannattaa havaita aamulla. ja Perseus.

Leonidien meteoriparvi on aktiivisena 10.- Kiintoisimpia syystaivaan kohteita on And- 23.11. Maksimi on 17.-18.11. Tähdenlentoja romedan galaksi seuralaisgalakseineen. Kui- tullee kymmenkunta tunnissa. Maksimin ai- tenkin monelle ensikertalaiselle kaukoputken koihin Kuu ei haittaa havaintoja. käyttäjälle tämä kuten useimmat muutkin ga- laksit tuottavat pettymyksen. Galaksista nä- Komeetta C/2009 P1 Garrad kyy himmeänä sumutäplänä vain sen kirk- G. J. Garrad löysi 13.8.2009 komeetan, jonka kain keskusosa. Yllättäen galaksin seuralaiset kirkkaus oli 17,5 magnitudia. Komeetta on näkyvät melkein yhtä kirkkaina täplinä pää- parabolisella radalla eli se käy Auringon lä- galaksin läheisyydessä. hellä vain kerran.

8 Andromedan galaksi näkyy periaatteessa pal- KANSIKUVAN TIEDOT jain silminkin, mutta sen sijainti on silti hyvä tarkistaa tähtikartasta. Kuva on otettu USA:n New Mexicossa olevalla, Internetin yli ohjatulla kaukoputkella. Syysöinä on mukava opetella tuntemaan tai- Kaukoputkena 25 cm f/3,4 peilikaukoputki ja vaan tähdistöjä tähtikartan tai planisfäärin CCD-kamerana SBIG:n mustavalkoinen avulla (tähtikarttoja saa ostaa Komeetasta). ST10 XME.

Jos käytössä on kaukoputki, syksyn öinä voi Valotusajat: tarkkailla vaikkapa kaksoistähtiä. Tällaisia punainen 3 x 30 s, bin 2X2 ovat mm. Albireo Joutsenessa, Mizar Ota- vihreä 3 x 30 s, bin 2X2 vassa, Andromedan tähdistön Alamak ja Oi- sininen 3 x 30 s, bin 2X2 naan Mesarthim. Jos et tunne niitä ennes- luminanssi 3 x 60s, bin 1X1 tään, tähdet on tunnistettava tähtikartan avulla. Ursan vuosikirjan Tähdet 2010 sivulta Kuvan otti Ville Marttila 24.7.2011. 143 löytyy pieni kaksoistähtien luettelo. http://vmpalvelin.dyndns.info/

Mistä saa tietoa? Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: UKKOSEN KUUNTELU PITKILLÄ http://www.ursa.fi/taivaalla/ AALLOILLA

Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 Radiohistoriallisen seuran keskustelupalstalla on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tieto- on löydettävissä tietoja ukkosen kuuntelusta. ja satelliittien näkymisestä. Linkki siihen:

Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2011 on alan pe- www.radiohistoria.fi//cgi- rusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen bin/yabb2/YaBB.pl?num=1312720282/2#2 Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 11 euroa ja muilta 13 euroa.

Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivit- VITSI täin osoitteessa: http://www.avaruus.fi/ Seuraava, hiukan muokattu vitsi on lainattu Ursan kotisivun osoite on: kirjasta Suomen parhaat vitsit 2002: http://www.ursa.fi/ Opettaja lopetteli ympäristöopin tuntia ja sa- Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite noi koululaisille: on: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/ - Älkääkä unohtako katsoa kuunpimennys- tä huomenna kello 23.30! Seppo Linnaluodon kotisivu: Pikku-Linda viittasi ja sanoi: http://www.ursa.fi/~linnaluo Sinne laitetaan - Opettaja, te unohditte kertoa, miltä kana- myös työväen/kansalaisopiston tähtikurssin valta se tulee! tiedotuksia.

Seppo Linnaluoto 9 CYGNUS 2011

Ursan Cygnus 2011-tapahtuma järjestettiin Jokioisissa 21. - 24. 7. 2011. Tapahtuma- paikka sijaitsi aivan Jokioisten keskustassa, kartanonpuiston alueella Maa- ja elintarvike- talouden tutkimuskeskuksen tiloissa. Paikal- lisena järjestäjänä oli Lounais-Hämeen Uranus. Paikan valintaa voidaan pitää onnis- tuneena vaikkakin vastaanotto-/majoitus- alueen ja kokoustilojen välillä oli pieni käve- lymatka. Liikuntahan sinänsä on terveellistä ja toimintaa riitti molempiin paikkoihin. Sää oli hieman vaihtelevaa ja ukkoskuurojakin saatiin. Aurinkoisimpana jäi mieleen perjan- tai aamupäivä. Myös perjantain ja lauantain välisenä yönä, jolloin vierailtiin Uranuksen Seppo Linnaluoto esittelemässä Kirkkonummen tähtitornilla, sää selkiytyi ja päästiin ihaile- Komeetan kuulumisia. Kuva Hannu Hongisto. maan Kesäkolmiota makkaranpaiston ohessa. Lauantaina oli vierailu Ilmatieteen laitoksen Jokioisten tutkimusasemalla, jossa saatiin kuulla perusteellinen esitelmä tutkimusase- man toiminnasta ja historiasta sekä päästiin seuraamaan säähavaintopallon lähettämistä.

Grillausta Lounais-Hämeen Uranuksen tähtitor- nin lähistöllä. Kuva Hannu Hongisto. Antti Kuosmanen jaostorastin esittelijänä. Kuva Hannu Hongisto. Ohjelmaan kuului perinteisesti jaostojen toi- minnan esittelyt ja tähtitieteellisten yhdistys- Kirkkonummen Komeetasta Cygnus-päivillä ten kuulumiset. Tähän liittyen onnistunut ko- mukana olivat Seppo Linnaluoto, Jarmo Hel- konaisuus oli vapaamuotoinen ohjelmanume- le, Kaj Wikstedt, Antti Kuosmanen, Lauri ro nimeltään: Jaostorastit, joka oli samalla Kangas, Samuli Vuorinen ja allekirjoittanut. kertaa sekä asiapitoinen että viihteellinen. Osanottajaluettelon mukaan päiville oli il- Lisäksi päivillä oli useita hyviä esitelmiä, moittautunut 92 henkeä, mutta lopullinen joista vastasivat mm. Markku Nissinen, Ismo määrä lienee ollut hieman enemmän. Elo, Marko Pekkola, Veikko Mäkelä, Harri

Haukka, Esa Tuunanen ja Hannu Määttänen. Hannu Hongisto

PRAHAN KESÄ Kellon tekoaikana pidettiin maapalloa maa- ilmankaikkeuden keskuksena ja sen huomaa Ville ja Heikki Marttilan heinäkuun alun pe- kellotaulusta. rinteinen kesäkulttuurimatka suuntautui nyt Prahaan. Siellä oli paljon nähtävää, sillä tu- hatvuotisen historian aikana kaupunki ei ole tuhoutunut koskaan sodissa, joten vanhat ra- kennukset ovat säilyneet.

Sinivalkoisin siivin Matkaan piti lähteä Tsekin lentoyhtiön ko- neella, mutta yllätys oli siinä, että lentoase- malla putken päässä olikin Finnairin kone. Asia selvisikin sitten kuulutuksesta, että tämä oli niin sanottu yhteistyölento.

Lähdettäessä takaisin Prahan lentoaseman taululla pyöri kolme lentonumeroa samalle lennolle, Suomen, Tsekin ja Korean lentoyh- tiöt. No, yhteistyössä oli varmaan kaikki yh- tiöt tällä lennolla. Putken päässä odotti Tse- kin lentoyhtiön kone, jännitin jos vaikka olisi Korean.

No, samapa tuo on missä koneessa sitä istuu. Samalta maistuu joka lentoyhtiön turistiluo- Turistien suosima astronominen kello. kan muoviin pakattu sämpylä. Tekniikan kansallismuseo Tähtitieteellinen kello Tämäkin ostamani matkaopaskirja kätkee si- Ennen matkaa ostetusta Berlizin matkaop- sälleen mielenkiintoisia kohteita. Etsimällä paasta tuli katsottua potentiaaliset tutustu- sai etsiä oppaasta tekniikan ihmistä kiinnos- miskohteet. Oppaasta saa myös jonkin verran tavia kohteita. Oppaasta löytyi Tekniikan taustatietoa kohteista. kansallismuseo ja oppaan karttaan paikka oli merkitty summittaisesti. Vanhan kapungin raatihuoneen tornissa on Tähtitieteellinen kello. Se tuotiin paikalle Prahassa toimii julkinen joukkoliikenne hy- 1490. Kellosta tuli niin hyvä, että siihen ihas- vin, joten turvauduimme metroon. Metro- tuneet kaupunginisät määräsivät kellon teh- asemalta olisi ollut lyhyt matka museoon, neen kellosepän sokeutettavaksi, jotta tämä mutta oppaan kartan mukaan ”oikaisimme” ei voisi tehdä toista vastaavaa. puiston halki. Puistossa kohtelias puiston asukas opasti meitä löytämään kohteen. Tasatunnein kellon kuolema katsoo kellotau- lua ja kiskaisee soittokellon narusta, Kristus Museo on näkemisen arvoinen. Pääpaino on ja apostolit ilmestyvät yläpuolelle ja kukko liikenteessä kautta aikojen, vedestä ilmaan. kiekuu kaiken lopuksi. Polkupyörien ja moottoripyörien kehitys tuli selvästi esiin. Ja totta kai, JAWA-merkkinen moottoripyörä oli hyvin esillä. Tämä liiken- 11 neosuus kattaa yhden ison hallin, jossa eri Astronomian osastolla oli vitriineissä eri ai- kerroskorkeuksilla kiertää parvekkeet ja siel- kakausien havaintovälineitä ja tähtitaivaan lä olevat vitriinit. karttojen piirtämiseen tarvittuja harppeja, viivoittimia ja muita ”perustyökaluja”. Tällä osastolla näytöissä pyöri useita esityksiä täh- titieteen historiasta. Valitettavasti kieli oli paikallista. Valokuvaaminen oli mahdotonta, sillä esineet olivat vitriineissä ja tilat olivat hämäriä.

Tekniikan kansallismuseota ei kannata jättää Prahan matkalla väliin. Linkki museoon: www.ntm.cf.

Sotamuseo Heikki ja Spitfire IX E. Hotellimme lähellä oli Sotamuseo, joka esitti tsekkisotilaiden osuutta maailmansodissa, Kulkuvälineiden lisäksi esillä oli malli so- sekä nykyistä sotapoliisien toimintaa. Tutuin danaikaisesta konekivääribunkkerista. esine löytyi vitriinistä, eli Suomi-kone- pistooli. Museossa käynti oli ilmainen, ero- Pienempiä näyttelyitä oli yksikerroksisissa ti- tuksena muista museoista. loissa. Näitä olivat mm. kirjapainoa, arkki- tehtuuria, sotatekniikkaa, valokuvausta ja Ison Karhun tähti astronomiaa esittelevät osastot. Hotellimme läheisyydessä oleva aita ja siinä oleva tähtikuvio kiinnitti huomiotamme. Lä- hempi tarkastelu osoitti, että yksi tähdistä on nimitetty nuorelle tytölle, taitelijalle: Anežka Stickney. Hän kuoli 8-vuotiaana.

Youtubesta löysin videon tästä tytöstä. Vide- on nimi on: In Memory of Anezka Stickney -- a brilliant, young artist.

Linkki videoon: www.youtube.com/watch?v=y9Jy3vn70bk

Muistotaulun teksti.

Ville museon veturin ”puikossa”. 12 PÄTKÄ KIRJASTA

Simo Hämäläinen on taidokas kuvailemaan Pietari Aholaista, eli Kätkäläistä, pienviljeli- jää maan itälaidan vaaramaisemista. Kirjassa Kätkäläinen ja ulkomaan elävä, Pietusta tulee yllättäen ukki. Yllätys on myös siinä, että poika onkin jo neljäsluokkalainen ja tumman puoleinen kähäräpää. Tämä Sampo-niminen poika puhuu hyvin suomea ja kotiutuu Pietun yllätykseksi hyvin salomaille.

Koko muistotaulu. Pietu on armoton tarinan kertoja, jonka jutut paranevat joka kerta kun juttu kerrotaan uu- Muistotaulua katsottaessa on kuitenkin pidet- delleen. Ja Sampo osoittautui hyväksi kuuli- tävä mielessä, että The International Star Re- jaksi. Pietu kertoi Sammolle, että hän on teh- gistry ei ole virallinen ”taivaan kappaleiden nyt metsätöitä ja hänen Poka-merkkinen saha nimien omistaja”. lähtee aina ensimmäisellä nykäisyllä käyn- tiin. Sillä hän teki pisimmät kannot kuin Kidutusmuseo muut. Jossain päin kaupunkia huomasimme kidu- tusmuseon. Museossa oli erittäin kattava va- Sampo on saanut Pietun ylipuhutuksi ja yö- likoima keskiajalla käytettyjä kidutusvälinei- pyminen laavulla talvikelissä toteutuu. Ra- tä. Näillä saatiin varmasti uhrilta kiduttajaa kovalkealla makkaraa paistettaessa ja tähti- tyydyttävä vastaus, jonka jälkeen uhri saatet- taivasta katsoessa käydään seuraava tähtitie- tiin siirtää rangaistukseksi astetta kovempaa teellinen keskustelu: laitteeseen. - Eikö ookin ukki hienoa? - Mikäpä tässä. - Hirveen paljon tähtiä. - Onhan noita laitettu. - Vaikka katsoisi miten kauaksi, niin niitä on aina vaan. Tiesitkö, ukki, että kun me nähdään tähti, niin se voi oikeesti olla jo sammunut. - Taijat höpläyttee vanhoo miestä… - Ei kun ihan totta. Tähdet on niin hirveen kaukana, että valo tulee sieltä sata tai tu- hat vuotta taikka kymmenen tuhatta vuotta. Me nähdään nyt sellaisiakin täh- tiä, joita ei enää ole. Tässä museon lievimpiä laitteita. - Mistee sinä tuommoisia tiijät? Minun jä- ren mukkaan semmonen on olemassa, Kannattaako käydä minkä silimä selevästi erottaa. Praha on käymisen ja näkemisen arvoinen - Minä luin kirjasta. paikka. Hintatasokin on vielä maltillinen. - No sitten. Otatko sinappia?

Heikki Marttila Heikki Marttila 13

KOMAKALLION KUULUMISIA KOMAKALLION KELLOTAPULI

Kesän aikaan Komakallion työmaaparakki Havaintokaudella 2009-2010 havaintoilta on saanut muodonmuutoksen. Parakin suu- Komakalliolla alkoi usein kaivamalla muu- rimpana muutoksena on sisäkunnostus, joka taman neliömetrin alueelta satanutta lunta on tehnyt parakista huomattavasti toimi- pois kallioon asti kolmijalkaa varten. Arvo- vamman uusien pöytien ja muiden parannus- kasta havaintoaikaa kului tähän usein tur- ten myötä. Parakissa on nyt tavarat järjestyk- hankin paljon, varsinkin jäätyneen nuoska- sessä ja voipi sanoa, että parakki on saanut lumen kohdalla. Kesän 2010 aikana virisi kodinomaista tuntua. ajatus tolpan valamisesta lumitöiden vähen- tämiseksi.

Edessä kunnostettu työmaaparakki ja taustalla yhdistyksen ensimmäiseksi rakennettu yleisötäh- titorni.

Komakalliolle on syntynyt myös uusi ha- Kellotapuli valmiina ”kannet kiinni”. vaintokoppi, eli ”Kellotapuli”. Syksyllä 2010 tulikin valettua ison Observa- Kiitokset kunnostajille ja rakentajille, jotka toriokopin luoteisnurkalle tolppa, joka painui omaa vaivaansa ja aikaansa säästämättä, mut- kovettuessaan luonnollisesti hieman pohjoi- ta yhdistyksen varoja säästäen, ovat tämän sen suuntaan. Tolpan suojaksi löytyi vieläpä saaneet aikaiseksi. sopiva, kookas ja painava suojaputki, jolloin lumitöiden tarve väheni noin puoleen neliö- Komakallion tapahtumia on kahdessa seu- metriin suojaputken päältä. Kaudella 2010- raavassa kirjoituksessa: Antin selostus ”Ke- 2011 tuli kuitenkin havaittua, että vaikka lotapuli” ja Mikan ”pelikauden” avaus. seurantapään ja kaukoputken tykötarpeineen saa nyt noin vartissa kokoon, kestää na- Heikki Marttila pasuuntaus vielä turhauttavan paljon. Var- sinkin talvella tuo aika on pois havaintoajasta arkipäivinä, jolloin valoisana aikana ei vielä ehdi paikalle.

Komeetan ostettua EQ6-seurantapään, syntyi tarve tehdä kiinteä säilytyspaikka, jossa ak- tiivikuvaaja voisi säilyttää lähes valmista, napasuunnattua kuvauskalustoa. Kaudella 2010-2011 Komakalliolla oli usein kolme tai 14 neljä aktiivihavaitsijaa, joten tällaiselle oli kierretankoa myöhemmin oli tolpan ympäril- selvästikin tilaus. lä kiiltelevä betonivalu, jonka ulkoreunoja kiersi sojottavat kierretangot rungon pult- Kopin mallia haettiin tausta varten. Kesällä aktiivikuvaajien keskuudessa pyöri- teltiin erilaisia ideoita rullaavista kopeista Heinäkuun lopussa sain piirustukset valmiik- kääntyviin kattoihin, mutta mikään ideoista si ja tarvelistan laadittua, joten rakentaminen ei oikein tuntunut erityisen toimivalta. Pie- voi alkaa. Kajn kasvihuoneessa työturvalli- nen mittailun ja mallailun jälkeen oli selvää, suudesta tinkimättä sahasimme pohjakerrok- että suojakopista on tehtävä pohja-alaltaan sen seinävanerit valmiiksi ja kävimme hake- pienin mahdollinen, ja se puolestaan rajasi massa muutaman juoksumetrin puuta ja kaksi vaihtoehtoja lisää. levyä vaneria. Alin, betonia vasten oleva ker- ros sahattiin painekyllästetystä 50 x 100 mil- Rullaava koppi vaatii tasaisen liukualustan ja lisestä puusta, naulattiin kasaan ja kiinnitet- paljon lumitöitä toimiakseen, liukuva katto tiin kierretankoihin. Kopin alempi kotelo sai taas paljon tilaa tolpan ympärille laitteiston raamikseen 48 mm x 48 mm puusta nousut, asentamista varten. Taittuvaa kattoakin poh- 50 x 100 takapalkin ja sivuihin 3,5 m pitkät dittiin, mutta ongelmaksi muodostui pelkäs- kiskot. Kaikki liitokset rungossa tehtiin talt- tään puutavaralle laskettu 25-30 kilogram- taamalla loviliitokset ja kiinnittämällä puut man paino ja hankala saranointi. liimalla ja ruuveilla. Kiskojen peräpäähän pystypuiden pohjaan laitettiin pienet, säädet- Heinäkuun alussa keksin ratkaisuksi liuku- tävä tolppakengät, koska kiskojen pään koh- vakattoisen havaintosuojan ja syrjään rullaa- dalla kallion kumpuilu ei mahdollistanut van astrohuussin välimuodon, jossa puolet tarkkaa mittaan sahaamista. Lisäksi puu saa- kopista liukuu syrjään. Ongelmana oli vain tiin sopivasti irti kalliosta. rullaavan osan suunta. Pohjoiseen ei kiskoja voinut tehdä, koska pääsy "Huussille" eli Kiskojen päälle löytyi sopivaa 40 mm leveää WilliamOptics-putken suojalle oli tuota kaut- alumiinilattaa, johon porattiin upotetut reiät ta. Lännen puolella on parkkitilaa ja kulku ruuveille. Kiinnitykseen käytettyjen ruuvien työmaakoppiin ja isolle kopille, idässä ja ete- kanta erosi kuitenkin hieman upotusten sovi- lässä rajoitteena ison kopin katto ja kiskot. tukseen käytetystä ruuvista ja kannat jäivät Ison kopin katto ei kuitenkaan rullaa aivan hieman ylös, yrityksestä huolimatta. Lattojen kiskojensa päähän ja varmistusmittauksen alle levitettiin noro polyuretaaniliimaa, ja jälkeen olikin selvää, että kiskot on asennet- kiskot ruuvattiin paikoilleen. Kiskojen päälle tava noin metrin korkeudelle kohti itää. Täl- päätettiin laittaa suuret kuulalaakerit rulliksi, löin yläosa rullaa ison kopin kiskojen päälle ja yläkopin runkolankkuihin kaivettiin sopi- ja ison kopin katto mahtuu yhä aukeamaan vat kolot ja akselireiät. Rakenne on osittain kokonaan. vastaava kuin isossa kopissa, joskin pienem- pään tilaan mahdutettuna: kuulalaakerit pu- Pohjavalu tehtiin heinäkuussa, mittaa pohjal- ristetaan holkkien avulla rungon sisään akse- le tuli 120 cm etelä-pohjois-suunnassa ja 70 lireiän kohdalta. Tässä tapauksessa toisella cm itä-länsi suunnassa, kiskojen matkustus- puolella on noin 25 milliä palkin mäntyä ja korkeudeksi 100 cm pohjalaatan yläpinnasta. toisella puolella 15 mm vaneri. Näillä mitoilla tarvittava betonin määräkin oli kuljetettavissa henkilöautolla ja valetta- Riittävästi neuvoja vissa kahden hengen voimin. Viisi säkkiä be- Yläosan rakentaminen puuvalmiiksi sujui tonia, neljä rautaa ja 12 osittain upotettua myös nopeasti parissa illassa, ainoita hanka- 15 luuksia tuotti kattotuolien tarkka mittaami- rullapuihin laitettiin kaksi sivulaakeria ulko- nen, harjakaton kulmat ovat 30 astetta poh- puolelle ja yksi laakeri sisäpuolelle, pitämään joisella puolella ja 60 astetta eteläisellä puo- seinät kiskojen suuntaisina. Näiden kiinnit- lella. Näillä kattokulmilla saadaan kopin si- tämisen, lukkosalvan ja ilmastointireikien te- sätila tehokkaasti maksimoitua ja sivupuiden on jälkeen koppi olikin valmis maalattavaksi. pituudet pidettyä yksinkertaisina sekä seinä- vanerin kulutus minimoitua. Avuliaista neu- voista huolimatta ratkaisu löytyi ja rakentaminen eteni päällystämällä kopin seinät va- nerilla. Kattomateriaaliksi päätyi paksu kat- tohuopa, toimistolla sermin toiselta puolelta löytyi ylimääräinen rulla huopaa, jota oli juuri oikea määrä, oikean kokoisina paloina.

Kopin yläosa siirtyy kiskoilla. Kuva Antti Kuntsi.

Komakallion harmaata sävyä en löytänyt mistään järjelliseen hintaan, mutta onneksi funktionaalinen observatorionvalkoinen on maalien perussävystöä. Puunsuoja-aineellista Torni rakennusvaiheessa. Kuva on otettu nuo- ulkopohjamaalia kului perjantaina kaksi lit- tiotulen suunnasta, jonne liiat neuvojat opastet- raa ja lauantai-iltana sen päälle meni kolme tiin. Kuva Antti Kuntsi. litraa öljymaalia. Tätä kirjoittaessa kopista

puuttuukin enää sähköpistokkeet, tietoverk- Kattohuovan kiinnityksen ja ovien teon jäl- kopistoke ja jonkinlainen pieni kosteuden keen oli aika nostaa koko komeus harjakor- tiivistymisen torjuntaan sopiva lämmityslai- keuteensa, joka on reilut kaksi metriä. Torni te, kuten pienitehoinen hehkulamppu. sai jo runkovaiheessa monia nimiä, kuten kaappikello ja kellotorni, koska itse kopin rakenne on itä-länsi -suuntaan verrattuna Mitä Kellotapulista tuli opittua? Mitäpä tämän kopin tekemisestä tuli opittua? hämäävän kapea ja korkea, sillä kiskoja ei Ainakin se, ettei suunnitelmiin kannata tehdä juuri mielletä rakenteen kantaviksi osiksi. muutoksia kesken rakentamisen, vaikka Korkeus korostuu varsinkin kun tornia katso- kuinka joku pitää omaa ideaansa parempana. taan alarinteestä. Parinkin metrin päästä kat- Parissa kohdassa kävi nyt niin, että suunni- soja on lähes metrin tornin alakohtaa alem- telmista poikkeava "helpompi" ratkaisu tuotti pana. useita tunteja enemmän säätötyötä kuin

suunnitelman mukaan tehtynä olisi mennyt. Rakenteellisesti torni on tuossa huojahtavalta vaikuttavassa suunnassa hyvinkin tukeva, tu- Lisäksi rakentamisen loppusuoralla ideanik- keutuuhan koko metrin korkuinen alaosa 3,5 karit ajettiin nuotion ääreen paistamaan mak- metrin matkalle. Yläosaksi jää raskas, 70 cm karaa ja kopin läheisyydessä keskityttiin syvä, reilun metrin korkuinen koppero, joka pohdinnan sijaan rakentamiseen piirustusten molemmissa ääripäissään pysäköityy ruu- mukaan, varsinkin viimeisenä isona puutyöil- visaranoista tehtyihin kippiestoihin. Sivut- tana, jolloin monia upotuksia ja leikkauksia taisliikkeen estämiseksi yläosan molempiin 16 veistettiin ja jyrsittiin tarkasti mittojen mu- KAUSI ALKAA: kaan sivurullille ja ovien heloille. HAVAINTOKERTOMUS

Aika: 2.8.2011 Paikka: Komakallio, Kirkkonummi

Eräänä elokuun päivänä ajoin iltamyöhään Komakalliolle kuvaamaan pitkäjaksoisia muuttujia. Havaintolaitteet olivat olleet pois- sa käytöstä toukokuusta lähtien ja ensimmäi- nen tehtävä tornille saavuttaessa olisi varmis- taa, että kaikki toimii kesän jälkeen kuten pi- tääkin.

Koska olin remontin takia irrottanut kaukoputken jalustapään pilarista, olin varautunut siihen, että ensimmäisenä yönä joutuisin käyttämään aikaani jalustan napasuuntaami- sessa. Pelko oli kuitenkin aivan turha, sillä jo ensimmäisten testikuvien jälkeen huomasin, että jalustan RA-akseli osoitti kohti taivaan napaa kenties paremmin kuin aikaisemmin.

Aloitin ensimmäisten kuvien ottamisen noin Laitteet asennettuna. Kuva Antti Kuntsi. klo 23.00 aikoihin. Kohteet sijaitsivat Lyyran ja Joutsenen tähdistöissä, jotka tähän aikaan Kaikesta avusta huolimatta valmista tuli, ai- vuodesta ovat korkealla etelätaivaalla. Koska kaa kului vain yksi viikonloppu ja kahden nämä tähdistöt näkyvät Linnunratamme ta- viikon illat, eli minulta vajaat 40 tuntia ja sossa, ovat alueet aivan erityisen rikkaita. muilta rakentajilta (projektia eteenpäin aut- Kohteista on suorastaan runsauden pulaa. toivat ainakin Kaj Wikstedt, Lauri Kangas, Koska yöt ovat vielä kovin lyhyitä, ei ai- Panu Lahtinen, Mika Luostarinen ja Samuli kasarjoja käytännössä kannata kuvata. Ne Vuorinen) parista tunnista reiluun kymme- jäisivät joka tapauksessa aivan liian lyhyiksi. neen. Toivottavasti pian sää selkenee, niin Tästä syystä suunnitelmana oli tehdä vain pääsen ottamaan kalustosuoja Kellotapulin yksittäisiä fotometrisiä mittauksia muuttuvis- ensivalot. ta tähdistä.

Niin, miksi nimeksi tuli lopulta Kellotapuli? Ensimmäinen kohde Syyhän on ilmeinen kopin rakenteesta johtu- Valitsin ensimmäiseksi kohteeksi pitkäjak- en, eikä pelkästään ulkonäöllisistä syistä: ka- soisen (LPV) kohteen V Lyraen. Tämä Mira- ton eteläpuoli osoittaa lähes suoraan taivaan- muuttuja sijaitsee Lyyran tähdistön alaosassa napaan ja eteläseinä etelään, joten räystää- muutaman asteen päässä Vega-tähdestä. Olen seen kiinnitettävällä katon suuntaisella viisa- seurannut tätä kohdetta jo vuosia. Parin goto- rilla eteläseinään saadaan piirtymään aurin- hypyn jälkeen kohde oli näkökentässä ja otin kokello. tähdestä viisi kuvaa fotometrisen V-suodattimen läpi. Tuona yönä tähden kirkkaus oli Antti Kuntsi noin 10,54 magnitudia. 17

Komakallion havaintopaikka koppeineen. Kuva Antti Kuntsi.

Kun myöhemmin tarkistin kohteen Aavson lenkiintoinen kohde. Amerikkalainen nais- valokäyrägeneraattorilla näin, että V Lyrae tähtitieteilijä Annie Jump Cannon huomasi oli saavuttanut maksimin joitakin päiviä ai- vuonna 1922, että kyseisen tähden kirkkaus kaisemmin ja oli nyt jo painumassa kohti mi- muuttuu. Löytö tapahtui sattumalta, sillä An- nimiään noin 15,7 magnitudiin. nie oli tutkimassa Harvardin tähtitornin ot- tamia spektrejä Henry Drapen luetteloa var- Toinen kohde ten. Annie huomasi, että eri aikoina otettujen Hyppäsin seuraavaksi mittaamaan SS Lyra- spektrikuvien välillä tähden kirkkaus oli en. Tämä muuttuja sijaitsee Lyyran tähdistön muuttunut. Vaikka Annie teki varsinaisen yläosissa. Sillä aikaa kun kaukoputkeni säh- löydön, ilmoituksen uudesta löydöstä teki kömoottorit ujelsivat yön pimeydessä, hörpin Harlow Shapley tuona samana vuonna. matkajuomaksi lämmintä kahvia pienestä Aluksi tämän oudon tähden luokittelussa oli termospullostani, joka on uskollisesti kulke- suuria vaikeuksia, mutta nykyään se luokitel- nut mukanani havaintoreissuilla jo vuosia. laan EA/GZ+ZAND luokkaan. Tuona yönä Yön lämpötila oli painunut +11 C asteeseen. mittasin CI Cygnin kirkkaudeksi 10,87 magnitudia. Tuokion kuluttua vaimea piippaus tietoko- neelta kertoi kaukoputken saapuneen mää- Viimeisten CI Cygni -kuvien pudotessa ka- ränpäähän. Testikuva paljasti, että olin osu- merasta tietokoneelle, kuuntelen toisella kor- nut melkein keskelle oikeaa tähtikenttää. valla miten joukko vesilintuja raakkuu rai- Pienen säädön jälkeen valotin tästäkin muut- voisasti läheisellä järvellä. Mietin hetken, et- tujasta viiden kuvan sarjan V-suodattimen tä mikähän niitä siellä häiritsee. läpi. Kirkkaudeksi mittasin SS Lyraelle 13.00 magnitudia. Yötaivas on laadullisesti aivan erinomainen. Tähdet eivät vilku eivätkä pompi. Seuranta- Sitten Joutsenen tähdistöön kameralla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia Koska yö tulisi olemaan joka tapauksessa ly- seurata tähtiä näin tyynellä taivaalla. Paljaal- hyt, päätin siirtyä toiselle puolelle aitaa eli la silmällä katsottaessa tähdet näyttävät ole- Joutsenen tähdistöön. Valitsin seuraavaksi van kuin kauniita piirrettyjä staattisia pistei- kohteeksi CI Cygnin. No, tämä ei tosin ole tä. Tuulta ei ole nimeksikään, mutta metsä pitkäjaksoinen muuttuja mutta muuten mie- 18 ympärilläni rasahtelee itsekseen kuin muis- Sitten kotiin tuttaakseen minua olemassaolostaan. Ajaessani alas Komakalliolta joudun vielä pysähtymään hetkeksi, koska pieni sammak- Taivas kääntyy ylläni ja yö lyhenee minuutti ko seisoo keskellä kuoppaista hiekkatietä. Se minuutilta. Jalustan goto-moottorit surahte- on jähmettynyt paikalleen valokiilan eteen levat ja ujeltavat yön pimeydessä, kun ajan mutta heti kun avaan auton oven, se loikkii tiiviissä tahdissa kaukoputkea kohteesta toi- hätäisesti karkuun tien vieressä olevaan tuu- seen. Valotusten aikana CCD-kameran pu- heaan pusikkoon. Lasken kuljettajan puolei- nainen LED-valo vilkuttaa sarjatulella ja ja- sen ikkunan alas. Ohitan puskan hitaasti lustan seurantamoottorit tottelevat mukise- varmistaakseni ettei sammakko satu muutta- matta automaattisen seurannan antamia hie- maan mieltään pakosuunnasta. Kun puska on novaraisia korjausliikkeitä. turvallisesti ohitettu, voi kotimatka vihdoin alkaa. Havaintosaalista Joutsenen tähdistön kohteista kertyy tasaiseen tahtiin: SS Cygni 11,8 Mika Luostarinen magnitudia, V Cygni 8,07 magnitudia, AA Cygni 9,2 magnitudia, RT Cygni 7,68 magnitudia, V407 Cygni 15,6 magnitudia, Z Cygni 11,9 magnitudia, CH Cygni 8,61 VIRO 20 VUOTTA SITTEN magnitudia ja lopuksi TU Cygni 10,65 magnitudia. Olin 20 vuotta sitten Virossa. Isäntinäni olivat Tallinnan tähtitornin johtaja Peep Kalv ja Aamu koittaa tutkija Woldemar Harvig. Olimme muistaak- Lopulta aamu alkaa kajastaa. Taivas alkaa seni katsomassa Kaakkois-Viron meteori- muuttua vaaleammaksi ja vaaleammaksi ja kraattereita. 19.8.1991 yövyimme Tõraveres- on lopulta niin vaalea, että seurantakauko- sa (tähtitieteen keskus) Tarton lähellä. Kun putki kameroineen ei kykene enää näkemään kuulimme vallankaappauksesta, lähdimme ohjaustähteä. On aika lopettaa havainnointi. Tallinnaan. Tallinnasta itään vievä tie oli Ajan kaukoputken parkkiin ja pakkaan ka- täynnä panssarivaunuja. Katsoin Peep Kalvin meran, tietokoneen ja oheislaitteet laukkuun. kotona televisiosta, kun parlamentti julisti Yön ahkeroinnin tulokset - fotometriset ku- Viron itsenäiseksi. Tarkastin Peepin kanssa vat - ovat tallessa pienellä ulkoisella USB- Tallinnan puolustusjärjestelyjä. Toompea kovalevyllä jonka olen huolellisesti pakannut vanhassa kaupungissa oli hyvin suojattu, sin- laukkuun mukaan. nehän on vain yksi panssarivaunun mentävä sisäänkäynti. Tallinnassa televisio- ja radio- Ennen kuin suljen katon, hörppään yön kun- keskukset oli suojattu rekka-autoilla. niaksi loput kahvit termospullosta. Nostaes- sani kameralaukut auton takapenkille vilkai- Seppo Linnaluoto sen vielä olkani yli itäiselle taivaalle. Jupiter - tuo jumalainen planeetta - on juuri noussut puurajan yläpuolelle, jossa se kohta menettää asemansa taivaan kirkkaimpana kohteena au- ringolle.

19 MATKA VIRON TÄHTIPÄIVILLE miä. Tallinnassa ovat muutamat tähtitieteen harrastusaktiivit järjestäytyneet Ridamus- Viron tähtitieteen harrastajien päivät (Ast- yhdistykseen. Ridamuksessa on nyt 13 jäsen- ronoomiahuviliste XVI kokkutulek) järjestet- tä. Suurimmassa yhdistyksessä, Eesti ast- tiin 16. kerran. Ne olivat tällä kertaa 1200 ronoomia Seltsissä on tällä hetkellä 85 jäsen- asukkaan Palan kunnassa Itä-Virossa lähellä tä. Ainoa tähtitieteen julkaisu on vuosittain Peipsijärveä. Tapaaminen järjestetään vuosit- ilmestyvä Tähetorni Kalender. Lisäksi tähti- tain perseidien tähdenlentomaksimin aikaan, tieteellisiä artikkeleita on silloin tällöin Ho- tällä kertaa 10.-14.8. risont-lehdessä. Verkossa ilmestyy tähtitie- teellinen Vaatleja-lehti kuusi kertaa vuodes- Tapahtumaan osallistui tällä kertaa yhdeksän sa. Se ilmestyy osoitteessa suomalaista, suunnilleen samat jotka osallis- www.astronoomia.ee. tuivat edellisenäkin vuonna. Kirkkonummel- ta olivat Aarno Junkkari vaimoineen, Seppo Linnaluoto, Jarmo Helle ja Kaj Wikstedt. Li- säksi osallistuivat Veikko Mäkelä, Kukka Vii- tala, Eija Nyman ja Toni Veikkolainen.

Kadrinan kartano, jossa yövyimme. Kartanon alakerrassa oli "Luhikeste meeste kõrts" eli suomeksi Lyhkäisten miesten krouvi. Kuva Seppo Linnaluoto.

Auringonlasku Palassa. Kuva Seppo Linnaluoto. Viron tähtipäivien tilaisuuksissa oli kuitenkin jopa enemmän kuulijoita kuin Suomessa jär- Osanottomaksu oli 10 euroa aikuisilta. Ruo- jestettävissä vastaavissa tilaisuuksissa kuten kailut maksoivat vain kahdeksan euroa päi- tähtipäivillä tai Cygnuksilla. Eniten väkeä oli vältä, kolme ateriaa. Lattiamajoitus maksoi Urmas Sisaskin konsertissa, noin 120 hen- kaksi euroa yöltä ja vuodemajoitus kuusi eu- keä. Tilaisuudet järjestettiin Palan kulttuuri- roa oppilaskodin viihtyisissä huoneissa. Mut- talolla. Ohjelmassa oli 16 esitelmää. Päivien ta kun ilmoittauduin, oppilaskoti oli lop- teemana oli Kuu ja eksoplaneetat, mutta oli puunmyyty! Löysin sitten seudun halvimmat myös harrastajaesitelmiä. Esitelmiä kuunteli vuoteet Kadrinan kartanosta kuuden kilomet- 40-80 henkeä. rin päästä 10 eurolla. Säveltäjä Urmas Sisask on myös aktiivinen Viron tähtipäivät on ainoa suuri tähtitieteen tähtiharrastaja, jolla on Jänedassa oma mu- harrastajien tapahtuma Virossa. Tähtitieteel- siikkitähtitorni. Hän järjestää joka kerta kon- lisiin yhdistyksiin järjestäytyminen on varsin sertin tähtipäivillä. Tällä kertaa vuorossa oli vähäistä. Tartossa kokoontuu kolme kertaa Nüüdisaegne zodiaak eli suomeksi Uudenai- kuussa tähtitieteen kerho kuulemaan esitel- kainen eläinrata. Urmas luki eläinrataan liit- 20 tyviä antiikin kertomuksia, Neeme Punder soitti huilua ja Tiit Peterson kitaraa. Sali oli aivan täynnä, laskeskelin että siellä oli noin 120 henkeä. Kuuntelemassa oli myös muita kuin tähtiharrastajia.

Alatskiven linna. Vasemmalla Eija Nyman ja oikealla Kukka Viitala. Kuva Seppo Linnaluoto.

Illalla autoni vasen etupyörä alkoi savuttaa. Ajoimme kuitenkin seuraavana päivänä Kal- lasteen Peipsijärven rannalle. Rannalla oli Urmas Sisaskin konsertti Uudenaikainen eläin- kovaa hiekkaa, joka oli täynnä ohikulkijoi- rata. Tiit Peterson soitti kitaraa, Neeme Punder den raapustuksia. Etsimme sitten autokor- huilua ja Urmas puhui. Kuva Seppo Linnaluoto. jaamoa ja sellainen löytyikin. Siellä otettiin heti auto työn alle (Suomessa sitten paljastui, Viron tähtipäivillä on yleensä aina ollut joku että pyörän vanteet ovat takana ja edessä eri- retki, mutta tällä kertaa se peruutettiin. En laiset, josta johtui vanteen ja jarrun hankaus. oikein tiedä miksi, kenties sateisen sään ta- Jarrupalat olivat myös vaihdettava.). Me- kia. Retki korvattiin tietokilpailulla ja en- nimme sitten miellyttävään kahvilaan. tisaikojen eläinten esittelyllä nahkoineen. Seuraavana päivänä lähdimme jälleen retkel- Torstain perjantain välinen yö oli aivan kir- le. Menimme ensin Assikveren seurantalolle, kas ja silloin voimme nauttia täysin pimeästä jossa oli kansantanssiharjoitukset ja kankaan yöstä. Viron maaseutua ei ole pilattu Suomen huovutusta. Menimme sitten Mustveen etelä- tapaan valaistuksella. Lauantain ja sunnun- puolella olevaan Kasepäähän, jossa oli suuret tain välinen yö oli myös selkeä mutta myös festivaalit. Kävimme sitten Mustveen kes- sumuinen. Ainoastaan korkeilla paikoilla täh- kustassa, josta löysimme pankkiautomaatin. titaivas näkyi. Otin kumpanakin yönä kuvia Kuusta ja ensimmäisenä myös tähtitaivaasta. Seppo Linnaluoto

Suomalaiset tekivät ahkerasti retkiä ympäris- töön. Itse retkeilin Eija Nymanin ja Kukka Viitalan kanssa. Ensin tutustuimme hienoon Alatskiven linnaan.

21 KIRKKONUMMIPÄIVÄT PERINTEISEN KAAVAN MUKAAN

Aamulla nousi entiselle paikalle Markku af Heurlinin teltta ja teltan viereen muutamia putkia aurinkonäytöksiä varten. Tänä vuonna aurinko paistoi koko päivien ajan. Aurinkoi- sesta säästä johtuen (tai siitä huolimatta) yleisöä oli runsaasti. Yksi uusi jäsen liittyi yhdistykseen ja kirjojakin myytiin.

Esittelijät Hannu Hongisto, Seppo Linnaluoto, Kirkko ja teltta. Kuva Seppo Linnaluoto. Jarmo Helle. Heikki Marttila kameran takana.

Sunnuntai-illan myöhäisessä tähtinäytökses- sä Komakalliolla kävi 7 henkeä. Ajoittain taivaalla seikkailleet pilvet eivät häirinneet näytöstä, kertoi näytöksestä vastannut Seppo Linnaluoto.

Heikki Marttila

Teltalla tavattiin myös tuttuja. Paikalle saapui- vat myös Ruonaniemet. Kuva Seppo Linnaluoto.

ESITELMIEN LYHENNELMÄT sen kiertoradalle vuonna 2020 ja tekee mittauksia kahdella luotaimella noin kymmenen Esitelmien lyhennelmät ovat myös luettavis- eurooppalaisen ja usean japanilaisen instru- sa yhdistyksemme sivuilta osoitteesta: mentin avulla. Tarkoituksena on selvittää www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelmalyh.htm tämän eksoottisen ja kuuman planeetan pinnan, lähiympäristön ja magnetosfäärin omi- Esitelmä Merkurius-luotaimesta naisuuksia, planeetan sisärakennetta ja kehi- Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa tyshistoriaa. oli keväällä vuorossa dosentti Juhani Huove- lin, jonka aiheena oli Tähtäin kohti Merkuri- usta. Esitelmä pidettiin Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Esitelmä järjestet- tiin yhdessä Helsingin yliopiston Avoin yliopiston kanssa. Esitelmässä oli 35 kuulijaa.

Huovelinin esitelmää kuunteli 35 henkeä. Kuva Seppo Linnaluoto.

Esitelmöitsijä, tutkimuskoordinaattori Juhani Huovelin johtaa suomalaista laiterakennus- projektia BepiColombo-luotainta varten ja on SIXS-instrumentin päätutkija. Hän on ollut mukana useassa aiemmassa kansainvälisessä avaruusohjelmassa (mm. SMART-1, Integral ja Chandrayaan-1), ja toimii tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen Geofysiikan ja tähtitieteen osastossa.

Merkurius Merkurius on Aurinkoa lähin ja pienin aurin- Dosentti Juhani Huovelin esitelmöi Kirkkonum- kokunnan planeetta. Se on kuuma, kuiva ja mella. Kuva Seppo Linnaluoto. käytännössä kaasukehätön kuollut maankal-

tainen planeetta, joka muistuttaa pinnaltaan Suomalaista tutkimuslaitetta rakennetaan Kuuta kraattereineen. Merkuriuksen sisus on kuumeisesti Euroopan Avaruusjärjestön Be- raskasta metallia. piColombo-luotainta varten. Luotain lähtee

6-vuotiselle taipaleelleen kohti aurinkokun- Merkuriuksen nimi tulee antiikin mytologias- nan sisimmän planeetan, Merkuriuksen, kier- ta. Antiikin Roomassa Mercurius oli varkai- torataa vuonna 2014, ja tällä hetkellä ollaan den ja kauppiaiden jumala sekä jumalten sa- jo rakentamassa valmiiksi suomalaisen nansaattaja. SIXS-instrumentin lentomallia. Suomi vastaa myös Iso-Britannian MIXS-instrumentin oh- Merkurius kiertää Auringon ympäri kerran jaustietokoneen ja lento-ohjelmiston valmis- 88 vuorokaudessa. Sen pyörähdysaika akse- tamisesta. BepiColombo saapuu Merkuriuk- 23 linsa ympäri on 59 vuorokautta eli 2/3 kier- on lähellä ajatus, että se on alunperin ollut toajasta. Vuorokaudenaikojen vaihtelu on Venuksen ja Maan kokoinen, mutta suuri yh- 176 vuorokautta. Suurin lämpötila Merku- teentörmäys on pyyhkäissyt pintakerrokset riuksessa on 340 astetta Celciusta. Pienin avaruuteen. lämpötila, johtuen sen todella hitaasta vuorokaudenaikojen vaihteluista, on -140 astetta. Tutkimuksia avaruusluotaimilla Hyvin harvat avaruusluotaimet ovat tutkineet Aurinkokunnassa Merkurius on sisin ja pie- Merkuriusta. Tämä osittain johtuu siitä, että nin planeetta, jolla on pisin vuorokausi. Sillä sinne on melko hankala lähettää luotaimia. on toiseksi suurin tiheys, Maalla se on hive- nen suurempi. Venuksella on valloilleen Pitkään vain yksi luotain oli tutkinut Merku- päässeestä kasvihuoneilmiöstä johtuen suu- riusta. Se oli Nasan Mariner 10, joka vuosina rempi lämpötila kuin Merkuriuksella suu- 1974-75 teki kolme ohilentoa. Ohilennot rimmillaan. suoritettiin pääosin saman Merkuriuksen puoliskon yli. Mariner 10 kuvasi noin 45 % Merkuriuksessa Aurinko paistaa keskimäärin Merkuriuksen pinnasta. 6,5 kertaa kirkkaammin kuin Maassa. Aurin- gon aiheuttama vuorovesivoima on 17 % suurempi kuin Kuun vuorovesivoima Maas- sa. Magneettikenttä on sadasosa Maan mag- neettikentästä. Kaasukehän paine on miljoo- nasosa Maan vastaavasta. "Kaasukehä" on syntynyt aurinkotuulen irrottamasta pintama- teriaalista. Kaasukehässä on enimmäkseen heliumia, natriumia ja happea sekä pieniä määriä vetyä ja kaliumia.

Nykyinen käsityksemme Merkuriuksen rakenteesta on se, että sillä on silikaattikuori, jonka alla on vaippa ja hyvin iso rautaydin, joka on n. 75 % säteestä.

Avoimia kysymyksiä Merkuriuksesta on joitakin avoimia kysy- Planeetta Merkurius Messenger-luotaimen ku- myksiä. Pitääkö nykyinen käsitys planeetan vaamana 2008. Kuva Nasa. rakenteesta paikkansa? Onko planeetan his- toriassa tapahtunut suuri yhteentörmäys, joka Nasan Messenger-luotain lähetettiin 2004 ja on pyyhkäissyt Merkuriuksen pinta- se saapui Merkuriuksen kiertoradalle 18. kerroksen avaruuteen? Millainen on Merku- maaliskuuta tänä vuonna. Se on saanut jo riuksen magnetosfääri? Tarkoituksena on jonkin verran tuloksia ohilentojen aikana. tehdä pinnan kattava topografia ja sen mine- raalien sekä alkuaine-koostumuksen kartoi- BepiColombo-luotain tus. Hanke on saanut nimensä italialaiselta ma- temaatikolta Giuseppe ("Bepi") Colombolta Merkuriuksen tiheys on poikkeuksellisen (1920-1984), joka oli mukana Mariner 10 - suuri ja se on keskitiheydeltään Maan jälkeen tutkimusohjelmassa. Hän teki merkittävää aurinkokunnan tihein planeetta. Näin ollen työtä Merkurius-planeetan tutkimuksessa. 24 SIXS-instrumentti on alle 20 cm mittainen ja Miehittämätön lento koostuu eurooppalaises- puolipyramidin muotoinen ja sen yhtä sivua ta MPO- ja japanilaisesta MMO-luotaimesta. peittää jonkin verran laitetta itseään suurempi Ne laukaistaan tämänhetkisen suunnitelman radiaattorilevy, jonka tehtävänä on jäähdyttää mukaan heinä-elokuun vaihteessa vuonna instrumentin herkkiä ilmaisimia ja elektro- 2014 Kourousta Etelä-Amerikasta. Laukai- niikkaa. Instrumenttiehdotus jätettiin ESA:lle sun piti alun perin tapahtua venäläisellä So- toukokuussa 2004 ja se hyväksyttiin saman yuz-Fregat kantoraketilla. Kantoraketiksi va- vuoden syksyllä. Sen rahoittaa Tekes, lait- littiin lopulta Ariane 5, joka nosti mission teen toteutusta johtaa Helsingin yliopisto ja kustannuksia yli kymmenellä prosentilla. esitelmöitsijä on sen päätutkijana. Instrumen- Pääsyynä tähän oli MPO-luotaimen massan tin varsinainen rakentamisprojekti alkoi kasvu suunnitelmien tarkentuessa. Luotain 2006. Instrumentin rakenne- ja lämpömalli saapuu Merkuriuksen kiertoradalle vuonna valmistui lokakuussa 2010, tekninen eli insi- 2020. nöörimalli joulukuussa 2010. Sen varsinainen lentomalli valmistuu huhtikuussa 2012 ja MPO-luotain kiertää Merkuriuksen noin 2,3 varalentomalli heinäkuussa 2012. tunnissa. Matalimmillaan se on 400 km pääs- sä Merkuriuksen pinnasta ja kaukaisimmil- Juhani Huovelin laan 1500 km. MMO-luotaimen matalin piste Seppo Linnaluoto on myös 400 km ja kaukaisin 12.000 km. Kumpikin luotain on polaariradalla eli ne kulkevat Merkuriuksen napojen kautta. MPO-luotaimen rata ja hyötykuorma on op- timoitu planeetan itsensä tutkimiseen. MMO- luotain taas tutkii Merkuriuksen magneto- sfääriä.

Merkuriuksen tutkimus BepiColombon tarkoituksena on tutkia Mer- kuriusta aiempaa tarkemmin. Se tutkii Mer- kuriuksen muotoa, rakennetta, geologiaa ja koostumusta. Sen tarkoituksena on tutkia myös Merkuriuksen magneettikentän alkupe- rää, eksosfääriä, magnetosfääriä sekä suhteel- lisuusteoriaa ja gravitaatiofysiikkaa Merku- riuksessa.

BepiColombossa on toistakymmentä mitta- laitetta. Suomalaiset ovat mukana röntgensä- teilyä mittaavissa SIXS- ja MIXS-mitta- laitteissa. SIXS mittaa Auringon röntgensä- teilyä ja hiukkasia eli protoneja ja elektrone- ja. MIXS taas mittaa Merkuriuksen röntgen- fluoresenssia ja -sirontaa, jota syntyy Merku- riuksen pinnalla Auringon röntgensäteilyn ja hiukkassäteilyn vaikutuksesta.

25 Esitelmä aurinkotuulipurjeista Esitelmöitsijä, tutkimuspäällikkö Pekka Jan- Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa hunen on sähköpurjeen keksijä ja ESAIL- oli 12.4.2011 vuorossa tutkimuspäällikkö hankkeen koordinaattori. Taustaltaan hän on Pekka Janhunen, jonka aiheena oli Aurinko- revontulifysiikan, magnetosfäärin ja ava- tuulipurjeet. ruusplasman tutkija numeerisen simulaation ja satelliittimittausten keinoin. Esitelmä pidettiin Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Esitelmä järjestettiin Purjehtiminen avaruudessa yhdessä Kirkkonummen Kansalaisopiston On kolme tapaa purjehtia avaruudessa. En- kanssa. Esitelmällä oli lähes 40 kuulijaa. siksikin avaruudessa voi olla iso alumiinifo- lio, jota auringon säteilypaine työntää. Se on yli sata vuotta vanha ajatus (jo James Clerk Maxwell ennusti säteilypaineen olemassaolon yhtälöistään). Teoria on yksinkertainen, on- gelmat ovat teknisiä.

Ensimmäinen 14-metrinen purje (IKAROS) lentää onnistuneesti. Sillä on noin 1 mN työntövoima (pitäisi saada 100-1000 kertaa suuremmaksi hyötysovelluksia varten).

Pekka Janhunen esitelmöi Kirkkonummella. Ku- va Seppo Linnaluoto.

Ilmatieteen laitoksesta käsin johdetaan eu- roopanlaajuista, EU:n rahoittamaa ESAIL- hanketta (2011-2013), jonka tavoitteena on rakentaa suurin ja nopein ihmisen rakentama laite, sähköinen aurinkotuulipurje. Asiaan Janhusen esitelmää kuunteli lähes 40 henkeä. liittyen on käynnissä myös kaksi piensatel- Kuva Seppo Linnaluoto. liittihanketta, virolaisten ESTCube-1 ja suo- malaisten Aalto-1, joilla tullaan tutkimaan Toiseksi aurinkotuulen avulla voidaan käyt- sähköpurjeen plasmafysiikkaa Maan kierto- tää magneettipurjetta. Luodaan keinotekoi- radalla 2013-2014. Sähköpurje käyttää au- nen magnetosfääri, jota aurinkotuuli työntää. rinkotuulen työntövoimaa ja arvioiden mu- Robert Zubrin keksi ajatuksen noin 20 vuotta kaan se on jopa 100-1000 kertaa nykyisiä sitten. Japanilaiset tutkivat tätä, mutta se ei menetelmiä eli kemiallisia raketteja ja ioni- näytä lupaavalta. moottoreita tehokkaampi väline aurinkokunnassa liikkumiseen. Lisäksi sähköpurjeen ta- Kolmanneksi voidaan aurinkotuulen avulla paista laitetta (plasmajarrua) voidaan käyttää käyttää sähköpurjetta. Siinä on joukko pitkiä, avaruusromun torjuntaan. ESAIL-projektissa varattuja metallilankoja. Menetelmä on Pek- rakennetaan sähköpurjeen tärkeimpien osien ka Janhosen keksimä. laboratorioprototyypit.

26 Menetelmän kehitystyö on käynnissä ja se WIKIPEDIAN TIEDOT näyttää lupaavalta. Menetelmän tavoitteena SÄHKÖPURJEESTA on 1 N työntövoima. Sähköpurje on Ilmatieteen laitoksen Pekka Janhusen vuonna 2006 kehittämä uudenlai- nen aurinkopurje. Se saa liike-energiansa au- rinkopurjeen tapaan aurinkotuulesta, mutta täysin uudella tavalla. Tämä uusi purje hyö- dyntää Auringon säteilypaineen sijasta suoraan aurinkotuulta.

Marraskuussa 2010 keksintö sai potentiaali- sen innovaation palkinnon Suomen laatupal- kinto -kilpailussa.

Taiteilijan näkemys sähköpurjeesta. Kuva Ale- Avaruusalus koostuu pyörimisosasta, elekt- xandre Szames. ronitykistä, itse aluksesta ja 20 km:n pituisis- ta langoista, joiden paino on kuitenkin vain Sähköpurje muutamia satoja grammoja. Niillä on silti Sähköpurje siis käyttää hyväkseen aurinko- noin neliökilometrin laajuinen pinta-ala. tuulta. Siinä on sähköstaattinen "kitka" aurinkotuulen ja pitkien, ohuiden positiivisesti Sähköpurjeen parametreja varattujen liekojen välillä. Liekalangat ovat - Lankojen lukumäärä: 100 10-20 km pitkiä, niissä on muutaman kym- - Yksittäisen langan pituus: 20 km menen kilovoltin jännite. - Pyörähdysaika: 12 min - Yksittäisen säikeen paksuus: 20 μm Yhden newtonin työntövoima saadaan 100 - Säikeiden lukumäärä: 4 (on oltava yli kg laitteesta. Se on 100-1000 kertaa tehok- yksi mikrometeorien takia) kaampi 10 vuoden tehtävässä kuin kemialli- - Langan jännite: 20 kilovolttia nen raketti tai ionimoottori. Se on suurin ja - Elektronitykin maksimiteho: 500 wat- nopein ihmisen rakentama laite. Se on nyt tia mahdollista rakentaa. - Maksimi elektronivirta: 25 milliam- peeria Sähköpurjeella on lukuisia sovellutuksia. - Täysikokoisessa sähköpurjeessa on jopa yli sata miljoonaa lankaliitosta. Seppo Linnaluoto - Purjeen nopeus on n. 50-100 km/s. Pekka Janhunen 27

M13 ja NGC 6027

Herkuleen pallomainen tähtijoukko M13 ja galaksi NGC 6207 kuvattuna Yhdysvalloissa olevalla robottikaukoputkella 12.6.2011.

Kaukoputkena oli 10" Takahashi Epsilon peilikaukoputki, 850 mm polttoväli, f/3,4. CCD -kamerana oli SBIG ST10XME, jolla on otettu 4 kpl 1 minuutin valotuksia.

Kuvan otti Ville Marttila. http://vmpalvelin.dyndns.info/

VALAISEVIA YÖPILVIÄ

Valaisevat yöpilvet on kuvattu Jokioisten Cygnus-leirillä torstai-iltana 21.7. 2011 Kuvaaja on Samuli Vuorinen.