DOCSLIB.ORG

Kohti Ennakoivaa Rakennussuojelua Valtakunnallisesti Merkittävien Kohteiden Ohjelmallinen Suojelu

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kohti Ennakoivaa Rakennussuojelua Valtakunnallisesti Merkittävien Kohteiden Ohjelmallinen Suojelu YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 28 | 2016 Kohti ennakoivaa rakennussuojelua Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ohjelmallinen suojelu Hanna Tyvelä ja Kirsti Virkki YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 28 | 2016 Kohti ennakoivaa rakennussuojelua Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ohjelmallinen suojelu Hanna Tyvelä ja Kirsti Virkki Helsinki 2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 28 | 2016 Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö / Marianne Laune Kansikuva: Villa Mairea, Noormarkku, Pori / Hanna Tyvelä Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Helsinki 2016 ISBN 978-952-11-4632-9 (PDF) ISSN 1796-170X (verkkoj.) ESIPUHE Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ohjelmallinen raken- nussuojelu -hankkeessa on pilotoitu valtakunnallisesti merkittävien rakennusten ohjelmallista suojelua lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Päätavoit- teena on ollut valtakunnallisten mallien luominen ohjelmalliseen ja ennakoivaan rakennussuojeluun. Hankkeen aikana on käyty läpi koko maan aineistoja suojeluti- lanteen ja tarpeen kartoittamiseksi. Lopputuloksena hankkeen aineistoista muodos- tuu tämän hetken suojelutilanteen ja -tarpeen katsaus sekä ohjeita ja malliasiakirjoja. Tavoitteena on, että lakia rakennusperinnön suojelemisesta käytettäisiin suojelun välineenä järjestelmällisesti ja ohjelmallisesti. Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 140 000 eurolla 11.8.2014–30.11.2016. Hank- keessa on työskennellyt ylitarkastaja Kirsti Virkki. Hankkeen jatkotoimenpiteitä työs- tää ylitarkastaja Hanna Tyvelä 30.11.2016 saakka. Kiitokset ELY-keskusten kulttuu- riympäristövastaaville sekä erityisesti hankkeen ohjausryhmälle, johon ovat kuulu- neet ympäristöneuvos Tuija Mikkonen (31.7.2015 saakka) ja hallitussihteeri Matleena Haapala (1.8.2015 lukien) ympäristöministeriöstä, erikoissuunnittelija Anu Vaura- mo Metsähallituksesta, ylitarkastaja Kirsti Kovanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta, yli-intendentti Helena Taskinen Museovirastosta, rakennuttajapäällikkö Selja Flink Senaatti-kiinteistöiltä, kiinteistöpäällikkö Pekka Korhonen Liikennevirastosta sekä yksikönpäällikkö Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. 11.8.2016 Turussa Kirsti Virkki Hanna Tyvelä 4 Ympäristöministeriön raportteja 28 | 2016 SISÄLLYS Esipuhe ................................................................................................................................3 1 Tavoitteet ja toteutus .............................................................................................7 2 Tutkittujen kohderyhmien kuvaus ...................................................................8 2.1 Valtion asetuksella suojellut rakennukset ..................................................8 2.2 Valtion varjellut rakennukset ......................................................................10 2.3 Rautatiesopimus 1998 .................................................................................... 11 2.4 Haagin yleissopimuksen toimeenpanoa varten laadittu Museoviraston inventointi ...........................................................................13 2.5 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)........................................................................................................13 3 Kokemuksia OHRA -hankkeessa tutkituista aineistoista.....................14 3.1 Valtion asetuksella suojellut rakennukset ................................................16 3.2 Valtion varjellut rakennukset ......................................................................21 3.3 Rautatiesopimus 1998 ....................................................................................21 3.4 Haagin yleissopimuksen toimeenpanoa varten laadittu Museoviraston inventointi ...........................................................................29 3.5 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)........................................................................................................36 4 Esimerkkikohteet toistuville rakennustyypeille .......................................38 4.1 Metsähallituksen kämppärakennukset ....................................................38 4.2 Rautatierakennukset ......................................................................................39 4.3 Luotsivartiotuvat .............................................................................................44 5 Suositukset ohjelmallisesta rakennussuojelusta koosteena ................45 6 Tietojärjestelmiin ja paikkatietoon liittyviä kehitystarpeita ..............48 7 Rakennussuojeluasioiden käsittelyn keskittäminen................................50 Lähteet ..............................................................................................................................55 Kuvailulehti ......................................................................................................................56 Presentationsblad .........................................................................................................57 Ympäristöministeriön raportteja 28 | 2016 5 6 Ympäristöministeriön raportteja 28 | 2016 1 Tavoitteet ja toteutus Ohjelmallinen rakennussuojelu -hankkeessa kartoitettiin valtakunnallisesti merkit- tävien kulttuuriympäristöalueiden ja -kohteiden suojelutilannetta. Tavoitteena oli kehittää valtakunnallinen malli järjestelmälliseen ja ennakoivaan suojeluun lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010; jäljempänä rakennusperintölaki). Var- sinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueen aineistoja käytettiin pilottimateriaalina. Alueeseen kuuluvat Varsinais- Suomi ja Satakunta. Yhteistyössä muiden ELY-kes- kusten kanssa luotiin ohjelmallisen rakennussuojelun toimintamalleja. Tavoitteena oli, että rakennusperintölakia käytettäisiin suojelun välineenä järjestelmällisesti ja ohjelmallisesti, ei vain esimerkiksi purkamistapausten yhteydessä. Hankkeessa sel- vitettiin myös, milloin on luontevaa käyttää suojelun välineenä rakennusperintölakia ja milloin asemakaavaa. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana käytiin läpi Satakunnan ja Varsinais-Suo- men aineistoja sekä tutkittiin rakennussuojeluasioiden käsittelyn keskittämisen mah- dollisuutta. Toisen vuoden aikana kartoitettiin muun Suomen rakennussuojelukoh- teita ja -alueita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineistoista kerättyjen kokemusten periaattein sekä luokiteltiin kohteita suojelutilanteen ja -tarpeen mukaan. Lisäksi jat- kettiin vireille pantuja suojeluprosesseja sekä tehtiin hankkeelle internet-sivut. Koko hankkeen ajan kehitettiin ennakoivan ja ohjelmoidun rakennussuojelun menetelmiä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tilanne, jossa valtakunnallisesti arvokas raken- nuskanta on suojeltu joko kaavalla tai rakennusperintölailla. Hankkeessa tuotettuja aineistoja voidaan käyttää kulttuuriympäristön tilan seurannassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että aineiston päivittäminen järjestetään. Hankkeesta tiedotettiin ELY-keskuksen kuntien kanssa käymien kehittämiskeskus- telujen yhteydessä. Myös alueellisten kulttuuriympäristötyöryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä. ELY-keskusten kulttuuriympäristövastaavien verkostoa hyödynnettiin hankkeen yhteydessä. Hanketta on esitelty muun muassa Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kaavoituksen ajankohtaispäivillä 4.6.2015 ja 14.6.2016 sekä museoviran- omaisten Kurvi-päivillä 16.2.2016. Hankkeesta oli kirjoitus Turun Sanomissa 12.3.2015 Turun rautatieaseman suojeluasian vireille tulon jälkeen, sekä 19.8.2015 Maaherran makasiinin suojelua koskevan lausuntokierroksen kuluessa. Uudenkaupungin Sa- nomat kirjoitti Lyökin pookin suojeluasiasta 5.5.2015. Hankkeen lehdistötiedotteet julkaistiin 15.6.2015 ja 11.4.2016. Radion YLE 1 Kultakuume -ohjelmassa 26.4.2016 käsiteltiin Pukkilan kartanon myyntiä. Hankkeen loppuseminaari pidettiin 3.8.2016. Syksyn 2016 aikana hankkeessa tarkistetaan kaikkien ELY-keskusten osalta Rau- tatiesopimuksen, asetuksella suojeltujen kohteiden, Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) sekä Museoviraston Haag-inventoinnin kohteiden suojelutilanne ja paikkatietoaineiston ajantasaisuus. Lisäksi käydään läpi valtakun- nallisesti lainhuuto- ja kiinteistörekisterin korjaus vanhojen rakennussuojelupäätös- ten osalta. Ympäristöministeriön raportteja 28 | 2016 7 2 Tutkittujen kohderyhmien kuvaus Hankkeessa tutkitut kohderyhmät olivat valtion omistamien rakennusten suoje- lusta annetulla asetuksella (480/1985) suojellut rakennukset, ns. varjellut valtion rakennukset, Rautatiesopimuksen tarkoittamat kohteet, Haagin yleissopimuksen toimeenpanoa varten laaditun Museoviraston inventoinnin kohteet ja Valtakunnal- lisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eli RKY 2009 -alueet. 2.1 Valtion asetuksella suojellut rakennukset Valtion rakennusperintö koostuu valtion omaan käyttöönsä rakentamista tai hank- kimista rakennuksista, rakennusryhmistä sekä rakennetuista alueista. Valtion ra- kennusperintö käsittää yli 10 000 rakennusta. Valtaosa näistä rakennuksista on puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja rikosseuraamusviraston käytössä. Valtion rakennusperintöön kuuluu myös suuri joukko muun muassa hallinto-, kulttuuri- ja tutkimuslaitosrakennuksia sekä monumentteja. Monet näistä kohteista eivät enää ole valtion omistuksessa. Osa valtion rakennusperinnöstä on suojeltu asetuksella valtion omistamien kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta (275/1965) ja asetuksella valtion omistamien rakennusten
Load more

Recommended publications
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet
    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Kulttuuriympäristöselvitys Osa 2
    Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. www.pohjois-savo.fi Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Kuopio 2011 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66 Taitto: Marja Partanen Painomäärä 440 kpl Kuopio 2011 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 5501 400 e-mail: [email protected] faksi: (017) 5501 428 ISBN 978-952-5759-28-0 ISSN 1797-4402 ISBN (pdf) 978-952-5759-29-7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 15 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa 16 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa 19 2 IISALMI 25 Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla 25 Kirkkoaukio ja puistoakseli 25 Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko 26 Iisalmen lyseo, nykyinen lukio 26 Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste 26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste 27 Entinen kansakoulu, Otava I 27 Otava II 27 Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen Luma-keskus 27 Seurakuntatalo 27 Iisalmen kulttuurikeskus 28 Kirkkopuiston kioski 28 Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo 28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo 28 Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston päiväkoti 29 Ortodoksinen kirkko 29 Korolaisen talo 30 Pohjolankatu 30 Raatihuone 31 Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 31 Työväentalo 31 Villa Verte 31 Paloisvirran alue 31 Sähkölaitoksen voima-asema 32 Kotiseutumuseo 32 Rautatieaseman alue 32 Satamapuisto rakennuksineen 33 Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari 33 Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus, nykyinen rantapaviljonki 33 Haukiniemen vedenottamo 33 Satamapuiston kioski 33 Ratavartijan mökki, ”Kuappi” 34 Tori 34 Kauppahalli 34 Linja-autoasema 34 Kihmulan alue 34 Rohmulan alue 35 Sankarikatu 19 35 Touhulan alue 35 Kankaan alue 36 Vanha kunnantalo 36 Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema 36 Kunnankatu 4, ”Päivölä” 36 Laasonlahti 36 Iiranta-Karankajärvi maisema-alue 36 Koljonvirran historiallinen maisema 37 Mansikkaniemen pappila l.
    [Show full text]
  • Saara-Juutinen-Jyvaskylan-Veturitalli
    JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Tekijä – Author Juutinen, Saara Työn nimi – Title Jyväskylän Veturitallit – Muuttuva tila Oppiaine – Subject Työn laji – Level Taidehistoria Maisterintutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Syyslukukausi 2019 106 Tiivistelmä – Abstract Tutkimus käsittelee Jyväskylän Veturitallien ja rautatieasema-alueen muutosprosessia. Tutkimuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli muodostaa kronologinen kokonaiskuva kohteesta ja sen muotoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tarkastelutapa on prosessuaalinen, ja se huomioi rakennussuojelukysymyksen lisäksi talous- ja suunnittelumaantieteen tutkimukselle tyypillisiä tekijöitä. Prosessien havainnoinnissa sovelletaan käsiteanalyyttistä kehystä. Prosessien tarkastelun keskeisiksi tekijöiksi nousevat tutkimuksessa Jyväskylän Veturitalleihin kytkeytyvä historia, muutosprosessin eteneminen sekä alueen kaavoittamisessa ja muutosprosessissa eri toimijatahojen välinen vuorovaikutus. Tutkimuksen pääkysymyksenä toimii kysymys siitä, miten ja miksi Jyväskylän Veturitallirakennus on säilytetty osana nykyistä kaupunkirakennetta? Kysymystä katsotaan paikkasidonnaisesti. Muu kaupunkiympäristö ja muut asema-alueen rakennukset rajautuvat tutkimuksessa tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Lutakon leipomorakennus nousee tutkimuksessa esiin veturitalleja edeltäneenä esimerkkinä. Veturitallirakennuksen ja rautatieasema-alueen muutosprosessia
    [Show full text]
  • 4. Rakennuskulttuuriselvitykset 4.2
    4. Rakennuskulttuuriselvitykset 4.2. Ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevat taajama-alueen kult- tuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Touhula kuvassa vasemmallla alhaalla ja Rohmula Pohjolankadun toisella puolella. Kuva otettu 1950- luvun alusta. 286. KIHMULA (L, E, K) (H, M) Iisalmen kaupunki pyrki parantamaan kiristynyttä asun- topulaa vuokraamalla 1920 lähtien työväelle pieniä asun- totontteja kaupungin eteläpuolella sijaitsevalta metsäiseltä, rämeiseltä ja kallioiselta hylkyalueelta. Alueelle varattiin 65 tonttia kahteen riviin, joiden keskitse kulki katu. Kaupun- gin asuntotilanne alkoi vähitellen parantua. Omakotialue sai ennen pitkää nimen Kihmula, jonne myönnettiin en- simmäinen tontti 6.10.1920 työmies Taavetti Lappalaiselle. Tontteja vuokrattiin eniten 1921–1922. Vuosina 1923–1924 maantieltä alueelle tehtiin jalkatie ja kaivo. Nykyisen Kih- mulankadun pohjoispäästä purettiin muutaman tontin ra- kennukset 1960–1970-lukujen taitteessa uuden valtatielin- jauksen alta. Kihmulan puutalot on rakennettu kadun varteen. Tonteil- la on erilliset ulkorakennukset ja rehevää puustoa. Useisiin rakennuksiin on tehty laajennuksia tai muita näkyviä muu- toksia. Kihmulankadun miljöö on kuitenkin varsin yhte- näinen. Kihmula on kaupungin ensimmäinen omakotialue. KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSET 85 Kihmulaa sähköistetään 1920-luvulla. Turvemaja Hylkylä Kihmulasta, kuva vuodelta 1917. 293. ROHMULA (L, E, K) (R, M) 1940–1950 luku Vuodesta 1912 kaupunkia rakennettiin insinööri V.O. Lil- len laatiman asemakaavan mukaan. Paloisvirran eteläpuoli
    [Show full text]
  • Jyväskylän Yliopisto
    Version 1.6.2018 THE PRESERVATION OF CULTURAL HERITAGE DURING DISASTER RESPONSE AND HERITAGE RECOVERY PROCESSES Picture: Heidi Wirilander, 2013 University of Jyväskylä Faculty of Humanities Department of Art and Culture Studies Doctoral thesis Heidi Wirilander Sptember 2010- 2 University of Jyväskylä Faculty of Humanities Department of Music, Art and Culture Studies WIRILANDER, HEIDI: The preservation of cultural heritage during disaster response and heritage recovery processes Doctoral dissertation: 232 pages, 29 attachment pages Art History Abstract The topic of this doctoral research is protection, disaster response and heritage recovery of immovable and movable cultural heritage in accident and disaster situations. The study examines 19 different incidents that resulted in the need for protection, rescue and aftercare of cultural heritage. The researched incidents occurred in Finland between the years 1990 and 2010. Used research data consisted of four independent information sources: 1) disaster sites’ owners theme interviews (18 interviews, 19 cases), 2) subject matter specialist theme interviews (nine interviews), 3) Finnish crime statistics over criminal damage, attempted serious sabotage and serious sabotage crimes and 4) six disaster cases trial conviction documents. Qualitative content analyses with the help of Atlas.ti 6.1 software were used in research data analyses. The research gives basic information about how and with what type of mechanisms cultural heritage deteriorates in disaster and post-disaster situations. Methods chosen in the disaster response and heritage recovery work could either prevent or lead to significant heritage damages. Existing operational models and available material and personnel resources provided possibilities to succeed in heritage recovery work so that cultural heritage damages could be minimized.
    [Show full text]
  • KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri / Restauroinnin Koulutusohjelma Paula Heikkilä SUOMEN RAUTATIEASEMIEN VANHOJEN ULKOKE
    KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri / restauroinnin koulutusohjelma Paula Heikkilä SUOMEN RAUTATIEASEMIEN VANHOJEN ULKOKELLOJEN INVENTOINTI Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Restaurointi HEIKKILÄ, PAULA Suomen rautatieasemien vanhojen ulkokellojen inventointi Opinnäytetyö 54 sivua + 55 liitesivua Työn ohjaaja Anne Räsänen, tuntiopettaja Toimeksiantaja Kimmo Turunen, ylitarkastaja, Liikennevirasto Maaliskuu 2011 Avainsanat Valtionrautatiet, rautatieasemat, asemakellot, inventointi Suomen rautatiehistoria on kokenut valtavan kehityksen sen yli 150-vuotisen taipaleen aikana. Rautatieasemat ovat nähneet ja kokeneet monenlaista elämää. Asemat ovat muuttuneet moneen otteeseen luokituksien ja asemien vilkastumisen tai hiljentymisen myötä. Niiden vaiheita ja historiaa on dokumentoitu melko hyvin. Asemakellojen koh- talo on toisenlainen, vaikka ne ovat erityisen tärkeitä aseman toiminnan kannalta. Kel- lomallit ovat muuttuneet ja kehittyneet Suomen rautatiehistorian aikana, mutta kaikki ovat yhä nähtävillä. Ikävä kyllä suurin osa vanhoista, alkuperäisistä asemakelloista on kadonnut, mikä tekee tästä opinnäytetyöstä erityisen tärkeän. Tutkimuksen tavoitteena on inventoida alkuperäisten, kolmikulmaisten asemakellojen määrää ja sijaintia Suomen nykyisellä rataverkolla. Inventointi tehdään valokuva- arkistomateriaalien sekä haastattelujen pohjalta. Tarkkaa kellojen hankintamäärää ei tällä tutkimuksella pystytä selvittämään, sillä tutkimustulos riippuu käytettävissä ole- vasta kuvamäärästä ja laadusta. Tulokseen vaikuttaa
    [Show full text]