Toimintakertomus Ja Tilinpäätös 2020
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2020 Ilmarinen • Porkkalankatu 1, Helsinki • FI-00018 ILMARINEN • Porkalagatan 1, Helsingfors Puh / Tfn / Tel +358 10 284 11 • www.ilmarinen.fi Toimintakertomus Ilmarisen vuosi lyhyesti Vuotta 2020 leimasi globaali koronapandemia, joka vaikutti laajasti ihmisten arkeen, yritysten toimintaan, talouteen ja sijoitusmarkkinoihin. Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta Ilmarinen onnistui vahvistamaan asemaansa johtavana työeläkeyhtiönä. Hyvän sijoitustuoton myötä Ilmarinen nousi vakavaraisimmaksi työeläkeyhtiöksi ja toiminnan kustannustehokkuus parani merkittävästi. Ilmarisen asiakkaat hyötyvät vahvasta vakavaraisuudesta ja hyvästä kustannustehokkuudesta asiakashyvitysten kautta. Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli haastava. Koronakriisi aiheutti alkuvuonna poikkeuksellisen nopean kurssiromahduksen, mutta keskuspankkien ja valtioiden massiivisen elvytyksen myötä kurssit kääntyivät selvään nousuun jo alkukeväällä. Ilmarisen sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 7,1 (11,8) prosenttia eli 3,5 miljardia euroa. Sijoitusomaisuus kasvoi 53 (51) miljardiin euroon ja vakavaraisuusaste vahvistui 130,2 (126,6) prosenttiin. Ilmarisen vakuutusmaksutulo laski 5,2 (5,8) miljardiin euroon. Maksutuloa alensi koronakriisin vuoksi heikentynyt työllisyys ja työnantajien TyEL-maksuun tehty tilapäinen 2,6 prosenttiyksikön alennus. Ilmarinen maksoi eläkkeitä 6,1 (6,1) miljardia euroa, ja vakuutustoiminnan kassavirta oli lähes 1 mrd. euroa negatiivinen. Nettoasiakashankinta ja nettosiirtoliike nousivat ennätystasoille erinomaisen asiakaspysyvyyden myötä. Maksutulolla mitattuna nettoasiakashankinta oli 281 (204) miljoonaa euroa ja siirtoliikkeessä yhtiön maksutulo kasvoi nettomääräisesti 81 (14) miljoonalla eurolla. Asiakaspysyvyys parani 97,2 (95,1) prosenttiin. 2 Uusia eläkepäätöksiä tehtiin 36 103 (36 312) kpl ja asiakkaat saivat eläkepäätöksensä aiempaa nopeammin. Asiakaspalvelu ja eläkkeiden maksu toimi koronakriisistä huolimatta koko vuoden normaalisti. Digitaalisia palveluita kehitettiin, pilvipalveluita hyödynnettiin aiempaa laajemmin tietoturvallisuudesta huolehtien ja uudistettu verkkopalvelu Ilmarinen.fi otettiin syksyllä käyttöön. Sähköisen asioinnin merkitys jatkoi kasvuaan. Sekä asiakaskokemus että henkilöstökokemus kehittyivät myönteisesti poikkeusoloista huolimatta. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kääntyi 7 prosentin laskuun. Yleisin myöntöperuste olivat mielenterveyden häiriöt. Ilmarinen tukee asiakkaitaan työkyvyttömyysriskien ennakoinnissa ja hallinnassa, millä voidaan tukea työssä jatkamista ja pidentää työuria. Ilmarisen kustannustehokkuus parani, ja hoitokustannusosalla katettavat liikekulut laskivat noin 9 prosentilla 118,7 (130,2) miljoonaan euroon. Hoitokustannustuottojen alenemisen myötä hoitokustannustulos oli 43,2 (54,5) miljoonaa euroa, ja hoitokulusuhde 73,3 (70,5) prosenttia. Hoitokustannustuottoja alensi vuoden alusta voimaan tullut hoitokustannustariffin alentaminen 6,9 prosentilla sekä asiakaskannan palkkasummien aleneminen. Hoitokustannustariffin muutos huomioiden vertailukelpoinen hoitokustannustulos parani edellisvuodesta kustannustehokkuuden hyvän kehityksen myötä. Ilmarisen strategisena tavoitteena on olla vetovoimaisin työelämän kumppani – vastuullisesti sinua varten. Strategian toimeenpanossa edettiin kaikilla osa-alueilla, ja Ilmarinen nousi työeläkealan johtavaksi toimijaksi keskeisillä mittareilla mitattuna. Pro forma hoitokustannustulos Sijoitustuotto-% Vakavaraisuus ja hoitokulusuhde 14 14 12,5 132% 11,8 12 10,8 130% 50 100% 12 9,4 41,8 43,2 10 8,5 8,9 128% 45 90% 10 40 80% 8 126% 8 7,2 7,1 35 70% 6 124% 30 60% 6 4,8 4 122% 25 50% 17,6 4 2 120% 20 16,8 16,2 40% 2 0 118% 15 30% 2016 2017 2018 2019 2020 10 20% 0 5 10% -2 Vakavaraisuuspääoma, mrd.€ 0 0% -1,4 (vasen) 2016 2017 2018 2019 2020 -4 2016 2017 2018 2019 2020 Vakavaraisuusaste, % (oikea) Hoitokustannustulos, M€ (vasen) Hoitokulusuhde, % (oikea) Hoitokustannustariffia muutettiin 2017 ja 2020 alusta alkaen. Kuvassa näiden tariffimuutosten vaikutus on oikaistu vertailuvuosien 2016-2019 lukuihin. Koronakriisin vaikutukset eläkejärjestelmään Keväällä koronaviruksen leviämisen kiihtyminen johti ennätyksellisen nopeaan osakekurssien romahdukseen globaalisti. Markkinat kuitenkin toipuivat romahduksesta varsin pian, eikä kriisistä vaikuta jääneen pidempiaikaista vaikutusta eläkelaitosten toimintakykyyn. Kriisi heikensi vuoden aikana työllisyyttä ja palkkasumman kehitystä, mikä alensi eläkelaitosten maksutuloa. Alkuvuonna heikko 3 taloustilanne ja yritysten rahoitusvaikeudet nostivat hetkellisesti TyEL- takaisinlainauksen kysyntää. Kriisin myötä työeläkejärjestelmään ja työeläkemaksuihin tehtiin alkuvuoden aikana useita muutoksia. Ilmarinen oli aloitteellinen, kun yrittäjien ja työnantajien työeläkemaksuun valmisteltiin välittömästi määräaikaiset vakuutusehtojen muutokset, joiden myötä 20.3.–30.6.2020 välisenä aikana erääntyville työeläkemaksuille oli mahdollista saada kolme kuukautta normaalia pidempi maksuaika. Maksunlykkäystä hyödynsi poikkeusmahdollisuuden käyttöaikana keskimäärin n. 17 prosenttia Ilmarisen asiakkaista. Lisäksi työnantajien TyEL-maksuun tehtiin tilapäinen 2,6 prosenttiyksikön alennus 1.5.–31.12.2020 väliselle ajalle. Tämän kustannusvaikutus oli koko eläkejärjestelmälle noin miljardi euroa ja se rahoitettiin työeläkejärjestelmän tasausvastuusta. Maksunalennus kompensoidaan korottomalla työnantajan maksuja vuosina 2022–2025. Työeläkeyhtiöt pidättäytyvät asiakasyrityksille maksettavista asiakashyvityksistä työnantajan maksun alennuksen ajalta. Vuodelta 2020 kertyvä asiakashyvitys on näin ollen vain kolmasosa normaalivuonna kertyvästä asiakashyvityksestä. Nämä hyvitykset maksetaan vuonna 2021. Suomessa myös vaikeutettiin konkurssien hakemista väliaikaisella (1.5.2020- 31.1.2021) lainsäädännöllä, tavoitteena estää koronan aiheuttama konkurssiaalto. Kevään vaikeassa taloustilanteessa aleneva maksutulo ja lisääntynyt TyEL- takaisinlainojen kysyntä loi paineita eläkelaitosten maksuvalmiuteen. Vakuutusehtoja muutettiin 1.4.2020 alkaen TyEL-takaisinlainojen osalta siten, että ehtoihin lisättiin mahdollisuus rajoittaa takaisinlainausta eläkelaitosten maksuvalmiuden turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli kevään aikana eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiin tilapäisiä helpotuksia, joiden oli tarkoitus helpottaa sijoitusomaisuuden realisointitarvetta epäedullisessa markkinatilanteessa. Esitysluonnos suunniteltiin annetavan eduskunnalle, jos rahoitusmarkkinoiden kehitys olisi sitä edellyttänyt. Sijoitusmarkkinoiden toivuttua kevään romahduksesta, ei tätä tarvetta lopulta ollut. Vakavaraisuusongelmiin mahdollisesti joutuvalta eläkelaitokselta edellytettävän taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman laatimiseen annettiin lisäaikaa nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Muutos tuli voimaan 27.3.2020. Työeläkejärjestelmän kehitys Työeläkejärjestelmään kohdistuu muutospaineita. Erityisesti syntyvyyden merkittävä lasku ja sen pohjalta päivitetty väestöennuste on muuttanut pitkän aikavälin näkymää eläkkeiden rahoitukseen. Koronapandemia ja sen aiheuttama laskuun kääntynyt työllisyys- ja palkkasummakehitys on lisännyt näitä paineita. Työeläkejärjestelmän kehittämisessä jatkettiin paneutumista eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitukseen ja moniin lainsäädäntövalmistelussa vireillä oleviin asioihin. Vanhuuseläkkeiden ikärajan nousu jatkui. Alaikäraja oli vuonna 1957 syntyneellä ikäluokalla 63 vuotta ja 9 kuukautta. Ikäluokittainen eläkeiän nousu jatkuu, kunnes alaikäraja kohoaa 65 ikävuoteen. 4 Eläkelaitosten mahdollisuudet saavuttaa vastuuvelan tuottovaateen mukainen sijoitustuotto ovat heikentyneet muun muassa negatiivisen korkoympäristön takia. Eläkejärjestelmän kehittämisen pohjaksi onkin tehty selvityksiä esimerkiksi rahoitukseen ja vakavaraisuussääntelyn uudistamiseen liittyen. Vuoden aikana selvitettiin työeläkejärjestelmän toimintaa myös työkyvyttömyyden, ammatilliseen kuntoutuksen ja työeläkekilpailun alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan useita toimialaa koskevia muutoksia. Perhe-eläkkeen saamisen ehtoja esitetään muutettavaksi niin, että leskeneläke olisi määräaikainen (10 v), ja sen saisivat myös avopuolisot, jos heillä on yhteinen alaikäinen lapsi edunjättäjän kanssa. Yrittäjäeläkevakuutuksen kehittämistä käynnistettiin uudelleen. Kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistämistä yksityiseen työeläkejärjestelmään valmistellaan myös, tavoitteena Kevan jakautuminen ja muuttuminen työeläkeyhtiöksi. Koska muutos on suuri, valmistelu tähtää järjestelmätason yhdistymiseen vuonna 2026. Oikeusministeriössä on selvitetty automaattisen päätöksenteon mahdollisuuksia ja edellytyksiä lainsäädännön uudistamisen kannalta. Myös henkilötunnuksen uudistaminen on ollut esillä. Eläketiedot ilmoitetaan tulorekisteriin 1.1.2021 alkaen, samalla kun sinne ilmoitetaan muutkin etuustiedot. Työeläkejärjestelmä toimii yhteisvastuullisena. Toimialalla selvitetään edelleen sitä, miten yhden konkurssiin menneen eläkekassan vastuut viime kädessä käytännössä hoidetaan. Kun toimijoiden määrä on vähentynyt, koko toimialaan vaikuttavat yhdenkin toimijan ongelmat. Taloudellinen toimintaympäristö ja sijoitusmarkkinat Maailmantalous supistui vuonna 2020 noin neljä prosenttia edellisvuotisesta koronaviruksen leviämisen ja sen rajoitustoimien seurauksena. Keskuspankit ja monet valtiot tukivat talouksia mittavilla raha- ja finanssipoliittisilla toimenpiteillä, mikä olennaisesti rajoitti koronaviruksen aikaansaamia taloudellisia vaikutuksia. Talouksien toipuminen koronan aikaansaamasta talouskriisistä käynnistyi vuoden