Yhteisötelevisiosta Totta? Alueellisen Ja Yhteisöllisen Television Mahdollisuudet Suomessa

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Yhteisötelevisiosta Totta? Alueellisen Ja Yhteisöllisen Television Mahdollisuudet Suomessa LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 55/2008 Yhteisötelevisiosta totta? Alueellisen ja yhteisöllisen television mahdollisuudet Suomessa Helsinki, 2008 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 24.10.2008 Tekijät Julkaisun laji Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto, Raportti Toimeksiantaja Viestinnän laitos Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Sanna Valtonen, Sanna Ojajärvi, Ilkka Uronen Julkaisun nimi Yhteisötelevisiosta totta? Alueellisen ja yhteisöllisen television mahdollisuudet Suomessa Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään alueellisen ja yhteisöllisen television toimintaedellytyksiä suomalaisessa mediakulttuurissa. Toimintaedellytyksiä tarkastellaan rahoitusmallien, teknologian ja jakelualustojen, kulttuurisen toimintaympäristön sekä toiminnan yhteiskunnallisten edellytysten (lainsäädäntö, koulutuspolitiikka ja muut tukitoimet) näkökulmista. Selvitys koostuu laajasta televisiotoimijoiden ja asiantuntijoiden haastattelututkimuksesta, määrällisestä kyselytutkimuksesta sekä kansainvälisestä selvityksestä, joka mahdollistaa toimijoiden näkemysten peilaamisen muualla maailmassa toteutettuihin alueellisen ja yhteisöllisen televisiotoiminnan malleihin. Alueellisen ja yhteisöllisen televisiotoiminnan keskeiseksi haasteeksi nousee toiminnan taloudellinen kannattamattomuus ja epävarmuus. Koska kaikki olennaiset sisällöt eivät välttämättä ole kaupallisesti tai liiketaloudellisesti arvioituina kilpailukykyisiä, on olemassa erilaisia perusteita julkiseen tukeen sisällöntuotannon monipuolistamiseksi. Jakelualusta ja toiminnan edellyttämät teknologiset ratkaisut nousivat keskeisiksi alueellisen ja yhteisöllisen televisiotoiminnan toisistaan erottavaksi ulottuvuudeksi. Alueellisen television kohdalla keskeiseksi nostettiin monikanavainen toimintamalli, joka hyödyntäisi edelleen jakeluverkkonaan maanpäällistä verkkoa tai kaapeliverkkoa, mutta toimisi sen rinnalla netissä. Yhteisöllisen television nähtiin lähtökohtaisen vuorovaikutuksellisuutensa vuoksi toimivan parhaiten verkossa. Kulttuurisella ulottuvuudella viitattiin alueellisen ja yhteisöllisen television yleisöihin, sisältöihin ja yleisöjen mediankäyttötapoihin. Alueellinen televisio puolustaa paikkaansa alueellisen sisällön lähettäjänä ja tätä kautta alueen kulttuurin rikastajana. Yhteisöllinen televisio hakee kuitenkin vielä paikkaansa suomalaisessa mediakulttuurissa. Alueellisen ja yhteisöllisen televisiotoiminnan yhteiskunnallinen ulottuvuus kytkettiin yhtäältä televisiotoimintaa sääntelevään toimilupapolitiikkaan ja toisaalta televisiotoiminnan yhteistyöhön alan koulutusinstituutioiden kanssa. Ylipäätään sääntelypolitiikan merkitystä televisiotoiminnalle pidettiin aiempaa vähäisempänä. Sekä aluetelevisio että yhteisötelevisio elävät julkisen palvelun ja kaupallisen televisiotoimin- nan välisessä puristuksessa. Vaikka eurooppalainen alue- ja yhteisötelevision kenttä on monimuotoinen ja hajanainen, lainsäädäntöön nojaava toiminta on tärkeää kaikille yhteisömedian tekijöille. Avainsanat (asiasanat) Televisio, alueellinen televisio, yhteisötelevisio, sisällöntuotanto, kansalaisjournalismi, mediakulttuuri Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM Ismo Kosonen Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Liikenne- ja viestintäministeriön 1457-7488 (painotuote) 978-952-201-661-4 (painotuote) julkaisuja 55/2008 1795-4045 (verkkojulkaisu) 978-952-201-662-1 (verkkojulkaisu) Sivumäärä (painotuote) Kieli Hinta Luottamuksellisuus 134 suomi julkinen Jakaja Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 24.10.2008 Författare Typ av publikation Centrum för kommunikationslära CRC, Helsingfors Rapport Uppdragsgivare universitet, Institutionen för kommunikationslära Kommunikationsministeriet Datum då organet tillsattes Sanna Valtonen, Sanna Ojajärvi, Ilkka Uronen Publikation Blir den öppna televisionen sant? Den regionala och den öppna televisionens möjligheter i Finland Referat I undersökningen redogörs det för den lokala och den öppna televisionens verksamhetsförutsättningar i den finländska mediekulturen. Verksamhetsförutsättningarna betraktas genom synvinklar på finansie- ringsmodellerna, teknologin och distributionsplattformarna, den kulturella omgivningen och de samhäl- leliga förutsättningarna för verksamheten (lagstiftningen, utbildningspolitiken och de övriga stödåtgär- derna). Redogörelsen består av en omfattande intervjuundersökning av televisionsaktörer och sakkun- niga, en kvantitativ enkät och en internationell redogörelse som gör det möjligt att återspegla aktörernas synpunkter i modeller för den regionala och den öppna televisionsverksamheten som verkställts i övriga världen. Den största utmaningen för den regionala och den öppna televisionsverksamheten är dess ekonomiska olönsamhet och osäkerhet. Eftersom alla väsentliga innehållen inte nödvändigtvis är konkurrenskraftiga om de bedöms från kommersiell eller företagsekonomisk synvinkel finns det olika grunder för offent- ligt understöd för att innehållsproduktionen blir mångsidigare. Distributionsplattformen och de teknologiska lösningarna som verksamheten förutsätter blev en central dimension som skiljer den regionala och den öppna televisionsverksamheten från varandra. I fråga om den regionala televisionen blev en central företeelse en flerkanalig verksamhetsmodell som fortfarande använder det marksända nätet eller kabelnätet men som fungerar vid sidan av dem på webben. På den öppna televisionen är utgångspunkten växelverkan och därför ansågs den fungera bäst på webben. Med den kulturella dimensionen hänvisades till publiker för och innehåll i den regionala och den öppna televisionen och till publikernas sätt att använda medier. Den regionala televisionen försvarar sin plats som sändare av regionalt innehåll och på detta sätt som berikare av regionens kultur. Den öppna televi- sionen söker ännu sin plats i den finländska mediekulturen. Den samhälleliga dimensionen som den regionala och öppna televisionsverksamheten har kopplades å ena sidan till koncessionspolitiken som reglerar televisionsverksamheten och å andra sidan till televi- sionsverksamhetens samarbete med utbildningsinstitutioner inom branschen. Överhuvudtaget ansågs betydelsen av regleringspolitiken vara för televisionsverksamheten mindre än tidigare. Både den regionala och den öppna televisionen lever i betryck mellan den allmännyttiga och den kom- mersiella televisionsverksamheten. Även om det europeiska fältet för den lokala och den öppna televi- sionen är mångformigt och utspritt är verksamheten som bygger på lagstiftningen viktig för alla som sysslar med det öppna mediet. Nyckelord Television, regional television, öppen television, innehållsproduktion, medborgarjournalistik, mediekultur Övriga uppgifter Kontaktperson vid kommunikationsministeriet är Ismo Kosonen Seriens namn och nummer ISSN ISBN Kommunikationsministeriets 1457-7488 (trycksak) 978-952-201-661-4 (trycksak) publikationer 55/2008 1795-4045 (nätpublikation) 978-952-201-662-1 (nätpublikation) Sidoantal (trycksak) Språk Pris Sekretessgrad 134 finska offentlig Distribution Förlag Kommunikationsministeriet Kommunikationsministeriet DESCRIPTION Date of publication 24 October 2008 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Type of publication Communication Research Centre CRC Research report Assigned by University of Helsinki Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Sanna Valtonen, Sanna Ojajärvi, Ilkka Uronen Name of the publication Is community television becoming a reality? Opportunities for regional and community television in Finland Abstract This study investigates the operational requirements of regional and community television in Finnish media culture from the perspectives of funding models, technological solutions, distribution platforms, the cultural environment and other social conditions (legislation, educational policy and other support measures). The study consists of interviews with people in the television industry and with other ex- perts, a quantitative survey and an international report which enables the comparison of Finnish views with examples of regional and community television outside Finland. The study indicates that the major challenge for regional and community television is its finan- cial unprofitability and uncertainty. Because some core content is not necessarily viable from the com- mercial or economic viewpoints, there are grounds for public financial support to diversify content. The study shows that the required distribution platforms and technological solutions are the key issues separating regional and community television from one another. It is suggested that regional television should function on a multi-channel model, utilising either the terrestrial or the cable network for distribution, and also operate online. In contrast, because of its interactive premise, community tele- vision was considered to operate optimally in an online environment. The cultural dimension was referred to in connection with the audiences and content of re- gional television as well as with the audiences’ ways of using media. Regional television plays an im- portant role in broadcasting regional content and thus in promoting regional culture, while community television is still trying to establish its position in Finnish media culture. The social dimension of regional and community television was linked with, on the one hand, the licensing policy that governs television operations in Finland and, on the other, cooperation in tele- vision broadcasting with educational
Recommended publications
  • Reunaehdot Alueelliselle Nettitelevisiotoiminnalle
    REUNAEHDOT ALUEELLISELLE NETTITELEVISIOTOIMINNALLE Case: TrissaTV:sta Klasiin Tuomas Ojajärvi Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Mediatuottaminen, YAMK Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Mediatuottamisen koulutusohjelma OJAJÄRVI, TUOMAS: Reunaehdot alueelliselle nettitelevisiolle. Case: TrissaTV:stä Klasiin Opinnäytetyö 97 s., liitteet 1 s. Toukokuu 2014 Tämä opinnäytetyö syntyi halusta selvittää alueellisen nettitelevision toimintamahdolli- suuksia hankerahoituksen jälkeen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ympäristössä sekä henkilökohtaisesta mielenkiinnosta alueellista nettitelevisiota ja alueellista ohjelmatuo- tantoa kohtaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää reunaehtoja alueellisen nettitele- visiotoiminnan ylläpidolle. Pääongelmana alueellisilla nettitelevisioilla on ollut rahoi- tuksen löytyminen, joka oli suurin haaste myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylläpi- tämässä Klasi –nettitelevisiossa hankeajan loputtua. Toisaalta opinnäytetyön tavoitteena oli osoittaa alueellisen nettitelevisiotoiminnan tuomia hyötyjä Seinäjoen ammattikor- keakoululle. Työtä varten tutustuttiin erilaisiin alueellisiin nettitelevisioihin ja selvitet- tiin kuinka nettitelevisiot ovat kehittyneet viime vuosina. Lisäksi haastateltiin alueellis- ten nettitelevisioiden parissa työskennelleitä asiantuntijoita. Yhtenä isona osana työtä, käytettiin kolmessa eri nettitelevisiohankkeessa syntynyttä tietoa sekä omakohtaista kokemusta, joka syntyi näiden parissa työskennellessä. Teoriapohjana käytettiin
    [Show full text]
  • TV-OHJELMAFORMAATIN UUDISTAMINEN SUOMESSA Kuinka Hullu Juttu Antiikkia, Antiikkia Voi Olla?
    TV-OHJELMAFORMAATIN UUDISTAMINEN SUOMESSA Kuinka Hullu juttu Antiikkia, antiikkia voi olla? LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Viestinnän koulutusohjelma Multimediatuotanto Opinnäytetyö Kevät 2013 Jannika Leinonen Tiivistelmä Lahden ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma LEINONEN, JANNIKA: TV-ohjelmaformaatin uudistaminen Suomessa Kuinka Hullu juttu Antiikkia, antiikki voi olla? Multimediatuotannon opinnäytetyö, 53 sivua, 2 liitesivua Kevät 2013 Tässä opinnäytetyössä tutkitaan millainen TV-ohjelma menestyy nykypäivänä ja miten olemassa olevia ohjelmaformaatteja uudistetaan vastaamaan katsojien tämänhetkisiä tarpeita. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keskeiset tekijät oh- jelmasarjan menestymiseen nykyajan televisiomaailmassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään televisiokulttuuriin, ja selvitetään mitkä tekijät ovat edistäneet viime vuosikymmenten suosikkisarjoja menesty- mään, sekä mitkä asiat ovat tällä hetkellä pinnalla TV-tuotannoissa. Teoriapoh- jaa verrataan kahteen esimerkkiohjelmaan, jotka ovat uudistumassa tulevalla tuotantokaudellaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisista, elektronisista ja audiovisuaalisista lähteistä sekä haastattelemalla kummankin esimerkkiohjelman vastaavaa tuot- tajaa. Tutkimuksen tuloksena todettiin neljä keskeistä menestystekijää, jotka mahdollistavat uudistamisen onnistumisen. Avainsanat: TV-ohjelma, TV-ohjelmaformaatin uudistaminen, TV-tuotanto, tuottaja, TV-kulttuuri Abstract Lahti University of Applied Sciences Visual Communication LEINONEN, JANNIKA: Renewing a TV-program series in Finland
    [Show full text]
  • Sisältötuotantotyöryhmän Väliraportti 5
    SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 5 Televisiotuotanto digitalisoinnin aikakaudella -tutkijapuheenvuoro digitelevisiosta isbn: 952-442-415-0 issn: 0359-761X julkaisupäivä 8.4.2002 10:2002 OPETUSMINISTEIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper LUKIJALLE Keskustelua digitaalisesta kulttuurista käydään monin termein. Niillä pyritään hakemaan hyviä työkaluja ja oikeita elementtejä tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Yksi ajankohtaisista esimerkeistä pyrkimyksessä löytää hyviä toimintatapoja on digitelevisio ja siihen liittyvät toiveet ja pettymykset. Tavoite on liukunut useita vuosia eteenpäin siitä, mihin alun perin tähdättiin. Digitelevision kehittämistyö onkin osoittanut, kuinka tärkeää on tekniikan ja sisältöjen yhteinen ja yhtäaikainen kehittäminen. Parhaimmillaan digi-tv:ssa toteutuvat korkeatasoiset sisällöt huipputeknologiaa käyttävässä ympäristössä. Monikanavaisessa sisällöntuotannossa on kuluttaja käyttäjänä todellinen kuningas/kuningatar. Sisältö on yhä enemmän käyttäjän asia: käyttäjä lopulta määrittelee, mikä sisältö on hänelle arvokasta ja mielekästä, mikä sitä ei ole. Käyttäjän kannalta hyödyllistä on mahdollisimman laaja mediamenú, josta hän voi valita itselleen ja ikäkaudelleen sopivan mediasisällön tilannekohtaisesti varioiden. Digitaidot ovatkin tietoyhteiskunnan keskeisiä kansalaistaitoja. Tuottajan kyvyt joutuvat yhtä lailla koetukselle monimediaisessa ympäristössä. Audiovisuaalisen alan ja uusmedia-alan ammattilaisille tarjoutuu nyt entistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön.
    [Show full text]
  • Joukkoviestimet 2013
    Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Joukkoviestimet – Finnish Mass Media on artikkeleihin ja tilastoaineistoon perustuva monipuolinen katsaus Suomen joukkoviestinnän tilaan. Julkaisussa tarkastellaan joukko- viestimiä seuraavina kokonaisuuksina: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, radio, televisio ja verkkomedia. Julkaisussa on myös kansainväli- siä vertailutietoja sisältävä luku. Jokaisesta joukkoviestin- nän sektorista on lisäksi tilastokatsausten yhteydessä tiiviit johdantoartikkelit. Joukkoviestimet 2013 Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Tuotenumero 3090 (print) 9 789522 445001 Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh. 029 551 2220 tfn 029 551 2220 tel. +358 29 551 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Publication orders: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tfn 020 450 05 tel. +358 20 450 05 [email protected] www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Untitled-1 1 12.6.2014 13:07:39 Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media Helsinki – Helsingfors 2014 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Tuomo Sauri Puh. 029 551 3449 Tel. +358 29 551 3449 [email protected] Kansikuva – Pärmbild – Cover photograph: Ilkka Kärkkäinen Kannen suunnittelu – Pärmplanering – Cover design: Irene Koumolou Taitto – Ombrytning – Layout: Eeva-Liisa Repo © 2014 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Taulukoissa käytetyt symbolit Key to symbols used in Tables Ei mitään ilmoitettavaa No information.......
    [Show full text]
  • Drama Directory
    2015 UPDATE CONTENTS Acknowlegements ..................................................... 2 Latvia ......................................................................... 124 Introduction ................................................................. 3 Lithuania ................................................................... 127 Luxembourg ............................................................ 133 Austria .......................................................................... 4 Malta .......................................................................... 135 Belgium ...................................................................... 10 Netherlands ............................................................. 137 Bulgaria ....................................................................... 21 Norway ..................................................................... 147 Cyprus ......................................................................... 26 Poland ........................................................................ 153 Czech Republic ......................................................... 31 Portugal ................................................................... 159 Denmark .................................................................... 36 Romania ................................................................... 165 Estonia ........................................................................ 42 Slovakia .................................................................... 174
    [Show full text]
  • Katso Televisiota, Maksukanavia Ja Makuunin Vuokravideoita 4/2017 Missä Ja Millä Vain
    KATSO TELEVISIOTA, MAKSUKANAVIA JA MAKUUNIN VUOKRAVIDEOITA 4/2017 MISSÄ JA MILLÄ VAIN. WATSON TOIMII TIETOKONEELLA, TABLETISSA JA ÄLYPUHELIMESSA SEKÄ TV-TIKUN TAI WATSON-BOKSIN KANSSA TELEVISIOSSA. WATSON-PERUSPALVELUN KANAVAT 1 Yle TV1 12 FOX WATSONISSA 2 Yle TV2 13 AVA MYÖS 3 MTV3 14 Hero 4 Nelonen 16 Frii MAKUUNIN 5 Yle Fem / SVT World 18 TLC UUTUUSLEFFAT! 6 Sub 20 National Geographic 7 Yle Teema Channel 8 Liv 31 Yle TV1 HD 9 JIM 32 Yle TV2 HD Powered by 10 TV5 35 Yle Fem HD 11 KUTONEN 37 Yle Teema HD Live-tv-katselu. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu tv-tikun tai Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Vain live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Vain live-tv-katselu. KANAVAPAKETTI €/KK, KANAVAPAIKKA, KANAVA Next 21 Discovery Channel C 60 C More First Sports 121 Eurosport 1 HD *1 0,00 € 22 Eurosport 1 C 61 C More First HD 8,90 € 122 Eurosport 2 HD 23 MTV C 62 C More Series 123 Eurosport 2 24 Travel Channel C 63 C More Series HD 159 Fuel TV HD 25 Euronews C 64 C More Stars 160 Motors TV HD 27 TV7 C 66 C More Hits 163 Extreme Sports HD Start 33 MTV3 HD *1 C 67 SF Kanalen 200 Nautical Channel 0,00 € C 75 C More Juniori Base 126 MTV Live HD *1 C More Sport S Pakettiin sisältyy oheisella 8,90 € 150 VH1 Swedish 40 SVT1 4,30 € 41 SVT2 24,95 € tunnuksella merkityt 151 Nick Jr.
    [Show full text]
  • TV-Vuosi 2015 Finnpanelin Esitys (PDF)
    Television katselu Suomessa 2014 Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell Min/vrk keskimääräisenä aika käytetty katseluun Television 100 120 140 160 180 200 20 40 60 80 0 Lähde: FinnpanelLähde: vuode (10+), TV-mittaritutkimus Oy, 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 sta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassavieraat siirretty 2008 mukana lähtiensta 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 katselu. 2008 2009 päivänä 2010 2011 2012 3:02 2013 3:04 2014 2 Television katseluun käytetty aika ikäryhmittäin 300 283 250 218 200 184 184 159 146 150 150 138 2013 Min/vrk 2014 100 77 70 69 50 0 N10+ M10+ 4-9 10-14 15-24 25-34 35-44 45-64 65+ N25-44 M25-44 Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, mukana vieraat ja ajassa siirretty katselu. 3 Valtaosa tv-ohjelmista katsotaan ”livenä”, myös talouksissa, joissa on tallentava boksi tai IPTV 100% 5% 3% 9% 90% 5% 80% 70% 1-7 vrk myöhemmin 60% vosdal* live 50% 93% 86% 40% 30% 20% 10% 0% Koko väestö 10+ Taloudet, joissa tallentava boksi tai IPTV (10+) Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 2014 * vosdal = viewed on same day as live 4 Uutta viikoittaista tietoa tv-sisältöjen katselusta: • Osoitteessa http://www.finnpanel.fi/tulokset/nettitv.php • Katsotuimmat tv-sisällöt netti-tv-palveluittain • Katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain • Ohjelman ensiesityksen lisäksi tietoa pikauusintojen sekä tallennekatselun ja netti-tv-katselun määrästä • Julkaistaan maanantaisin 15 vrk:n viiveellä Esimerkki: Viikon 1/2015 katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain Nimi Ensiesitys TV myöhemmin Netti-TV Yhteensä Nettiosuus
    [Show full text]
  • 10 MAINOSTAVA SUOMI Alueellisten
    10 MAINOSTAVA SUOMI Alueellisten mainosmarkkinoiden rakenne SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ................................................................................................... 15 2 VIESTINTÄALAN JA MEDIAMAINONNAN RAKENTEET JA KEHITYSTRENDIT....................................................................................... 18 2.1 Mediat.................................................................................................... 18 2.2 Medioiden kulutus.................................................................................. 19 2.3 Mediamainonta Suomessa ...................................................................... 22 2.4 Painoviestintä......................................................................................... 27 2.4.1 Sanomalehdet........................................................................... 30 2.4.2 Ilmaisjakelulehdet .................................................................... 36 2.4.3 Aikakauslehdet......................................................................... 37 2.4.4 Mainospainotuotteet ................................................................. 40 2.5 Sähköinen viestintä ................................................................................ 44 2.5.1 Televisiotoiminta Suomessa ..................................................... 44 2.5.2 Kaapelilähetystoiminta............................................................. 46 2.5.3 Radiotoiminta Suomessa .......................................................... 50 2.5.3.1 Yleisradion
    [Show full text]
  • Tavoitteena Koko Kansan Elokuvakerho Julkisen Palvelun Elokuvapolitiikka Yle Teema -Kanavalla 2001–2013
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tavoitteena koko kansan elokuvakerho Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Maria Vera Kristina Pirkkalainen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2014 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Maria Vera Kristina Pirkkalainen Työn nimi – Arbetets titel – Title Tavoitteena koko kansan elokuvakerho. Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu Joulukuu 2014 111 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten Yleisradion ohjelmapolitiikka on kehittynyt historiallisesta lähtökohdastaan digitalisoitumisen myötä 2000-luvulla. Tutkimus selvittää, millä tavalla Yleisradion televisiotoiminta vastasi tarjonnan lisääntymiseen ja pirstoutumiseen runsauden aikakaudella, ja millaisia uudistuksia muuttunut tarjonta tarkoitti julkisen palvelun tavoitteissa ja ohjelmistoissa. Tarkemmin tutkittavaksi tapauskohteeksi on valittu Yle Teema -kulttuurikanavalla vuosina 2001– 2013 esitetyt pitkät fiktioelokuvat. Television elokuvapolitiikan lisäksi Yle Teema on paljolti aikaisemmin tutkimatonta
    [Show full text]
  • MTV Mediatiedot 2020 Final Print.Indd
    MTV:n tv-mainonnan myyntikaudet KAUSI (PVM) KAUSI (VKO) AVATAAN MYYNTIIN vuodelle 2020 30.12.2019 - 1.3.2020 1-9 25.11.2019 2.3. - 3.5.2020 10-18 27.1.2020 4.5. - 28.6.2020 19-26 30.3.2020 29.6. - 30.8.2020 27-35 25.5.2020 31.8. - 1.11.2020 36-44 27.7.2020 2.11.2020 - 3.1.2021 45-53 28.9.2020 Kausi-indeksit MTV:n tv-kanavat KAUSI (PVM) KAUSI (VKO) INDEKSI Mainosesityksen indeksi määräytyy 30.12.2019 - 26.1.2020 1-4 80 ohjelman esityspäivän mukaan. 27.1. - 29.3.2020 5-13 100 30.3. - 19.4.2020 14-16 105 20.4. - 24.5.2020 17-21 115 25.5. - 21.6.2020 22-25 118 22.6. - 2.8.2020 26-31 90 3.8. - 30.8.2020 32-35 107 31.8. - 27.9.2020 36-39 110 28.9. - 25.10.2020 40-43 107 26.10. - 20.12.2020 44-51 100 21.12. - 3.1.2021 52-53 80 MTV:n instream- KAUSI INDEKSI videotuotteet Mainosesityksen indeksi määräytyy 1.1. - 26.1.2020 80 ohjelman esityspäivän mukaan. 27.1. - 21.6.2020 100 22.6. - 2.8.2020 80 3.8. - 20.12.2020 100 21.12. - 31.1.2021 80 DAYPART MA-SU Daypart-jaot kanavittain Prime klo 18.00 - 23.59 MTV3, Sub, AVA (ohjeellinen) Off Prime klo 00.00 - 17.59 Daypart maksukanavat DAYPART MA-SU C More Max, C More Sport 1, C More Juniori Prime klo 00.00 - 23.59 2 Sisällysluettelo Myyntikaudet 2 Kausi-indeksit 2 Daypart-jaot kanavittain 2 Kohderyhmäkauppa MTV:n tv-kanavilla 4 Ohjelmaostaminen 6 Kohderyhmähintainen ohjelmaostaminen 7 Tv-mainosten pituuskerrointaulukko 9 Katkomainonta C More -maksukanavilla 10 Aluemainonta MTV3-kanavalla 11 MTV3:n näkyvyysalueet 12 Kunnat näkyvyysalueittain 13 MTV:n videomainonta 14 Instream-videotuotteet 14 Outstream-videotuotteet
    [Show full text]
  • Kanavaniput Ja Taajuudet
    1 KANAVANIPUT JA TAAJUUDET Päivitetty 20.10.2016 Taajuus 234 Mhz Kanavanippu 1 (qam 128) Ohj. Nro YLE TV1 1 YLE TV2 2 MTV3 3 Nelonen 4 YLE Fem 5 Sub 6 YLE Teema 7 Jim 9 YLE Puhe R 1 YLE Klassinen R 3 YLEMONDO ! R 5 Taajuus 370 Mhz Kanavanippu 2 (qam 128) Ohj. Nro VFilm Premiere 467 VFilm Family 471 VFilm Action 473 VFilm Comedy 475 VFilm Hits 477 Viasat Sport 455 3Sat 367 Taajuus 538 Mhz Kanavanippu 3 (qam 128) Ohj. Nro RTL Television 364 TVE Internacional 374 Rai1 375 ARTE 369 Brazzer TV Europe 395 Rai2 376 Taajuus 354 Mhz Kanavanippu 4 (qam 128) Ohj. Nro Playboy TV 394 VH1 Classic 329 MTV Music 327 TotoTV 398 Viasat Golf 461 2 Viasat History 492 Viasat Explorer 490 Viasat Nature/playboy 494 Nickjr 109 Taajuus 346 Mhz Kanavanippu 5 (qam 128) Ohj. Nro SVT 1 356 SVT 2 357 SVTB/SVT24 361 TV3 358 TV4 Sverige 359 NTV Mir 380 Channel One Russia (ORT) 381 Taajuus 338 Mhz Kanavanippu 6 (qam 128) Ohj. Nro Extreme Sports Channel 338 CBS Reality 321 TV6 360 Cartoon Network 313 Nordic TCM 312 Nelonen Prime 106 Taajuus 322 Mhz Kanavanippu 7 (qam 128) Ohj. Nro CNN International Europe 190 Discovery Channel 100 Animal Planet 124 Discovery Science 168 Discovery World 169 TLC 167 VH1 139 Taajuus 314 Mhz Kanavanippu 8 (qam 128) Ohj. Nro C MoreFirst 400 C More Hits 402 C More Series 407 C More Stars 409 SF Kanalen 411 3 Taajuus 258 Mhz Kanavanippu 9 (qam 128) Ohj.
    [Show full text]
  • 25-44 Years Old Men and PSB TV 5 Yeasod E A
    25-44 year s ol d m en an d P SB TV Erik Bäckman, Yle Publications Audience and Media Insight Key questions and methodology • How do they use media; what routines, contexts, hopes and expectations do they have? • How and why do they watch web-tv? • Wha t are the ir impress ions o f ma ins tream tv c hanne ls ? • What is their awareness of the PSB tv offering? • How relevant do they find the PSB tv offering? Methodology: Online bulletin board focus group of 31 men (Sept. 2010) • even age, professional, educational and regional distribution • all with some contact to PSB tv (easy criterion to fulfill) • three days’ discussion = 140 pages of text • several sample clips of PSB programming Researchers: Anna Lahelma and Annika Ruoranen /YLE Statistics of the age group’s view of tv services KikKuinka kiinnost avi na pidät seuraavia kikanavia ja itinternet ‐pallj?lveluja? How interesting do you(miehet find 25 these‐44 v.) channels/services? 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % YLE TV1 9 %58 %30 %3 % YLE TV2 7 % 56 % 35 % 3 % MTV3 8 % 70 % 19 % 3 % Nelonen 8 % 68 % 21 % 4 % Sub 6 % 64 % 26 % 4 % erittäinvery interesting kiinnostava YLE Teema 8 % 48 % 38 % 6 % kiinnostavainteresting or tai moderately melko kiinnostava interesting YLE FST5 0 % 17 % 69 % 13 % einot kiinnostava interesting ennever tunne/enuse/watch katso Jim 6 % 49 % 40 % 6 % Liv 1 % 19 % 65 % 15 % YLE Areena 10 % 44 % 32 % 13 % MTV3 Katsomo 2 % 32 % 42 % 24 % web tv services Ruutu.fi 1 % 26 % 42 % 31 % Youtube 17 % 59 % 22 % 3 % N = 357 ”We watch it if we can find the time...” • half the respondents have children, many under school age • work, hobbies and other daily activities fill their schedules • time shifting is very popular (46% of tv households have a PVR) • tv viewing is time shifted from workdays to the weekend ”I feel like Homer Simpson: the television won’t let me live.
    [Show full text]