Marttyyripiispa Teofilius Matulionis s. 7 Paavi Franciscus:

Jyväskylän uusi Marttyyriyden kirkkoherra s. 8 voima on toivo s. 6 Hiippakunnan vaiheita 1980-luvulla s.10

FIDESKATOLINEN HIIPPAKUNTALEHTI • KATOLSKT STIFTSBLAD • CATHOLIC DIOCESAN MAGAZINE • No. 8 • 11.8.2017

Stelliksen kesä s. 12-13

Uutisia • Oremus • Artikkeleita • Nuorille • På svenska • In English • Ohjelmat 2 FIDES 8 Pääkirjoitus Ajankohtaista

Perhe parrasvaloissa

Tätä kirjoitettaessa urheilevan maailman kat- seet ovat suuntautuneet Lontooseen, jossa käy- dään parhaillaan yleisurheilun maailmanmes- taruuskisoja. Ensimmäisen päivän kruunasi odotetulla 10 kilometrin voitollaan isäntämaan Mo – Mohamed – Farah. Niin kuin mestareil- la nykyään on tapana, lähti Farahkin voitton- sa jälkeen hakemaan katsomosta kotimaansa Ison-Britannian lippua liehutettavaksi kunniakierroksella, mutta mu- Hiippakuntajuhla kaansa hän otti katsomosta muutakin: omat lapsensa. Stiftsfest / Diocesan Feast Farah on ilmoittanut lopettavansa uransa näihin kisoihin. Edessä on enää taistelu 5 kilometrin voitosta. Lohjalla ja Stella Mariksessa Oman uransa päätti viime viikolla myös AS Roman jalkapallo- lauantaina 12.8.2017 joukkueen ikoni ja ehkäpä koko Italian jalkapallokulttuurin ruumiil- listuma Francesco Totti. Hän pysyi uskollisesti samassa joukkueessa Pyhä messu Lohjan kirkossa klo 11.00. koko pelaajauransa ajan aina vuodesta 1993 alkaen. Rooman olym- Sen jälkeen lounas ja ohjelmaa piastadionilla järjestetyssä jäähyväistilaisuudessa elokuun alussa Tot- Stella Mariksessa. ti piti stadionin täyttäneille faneilleen tunteikkaan puheen, jota hän kertoi kirjoittaneensa yhdessä vaimonsa kanssa. Koko perhe, mukaan Hiippakuntajuhlan aikana myydään katolisia lukien Tottin kolme lasta, oli mukana viheriöllä. kirjoja ja hartausesineitä keltaisessa talossa. Halusimmepa sitä tai emme, omat harrastuksemme ja varsinkin Tervetuloa! ammatiksi asti kehittyvä intohimomme urheiluun tai johonkin muu-

TOIMITUKSELTA hun alaan ovat tärkeä ja aikaa vievä osa sitä, mitä ja keitä me olemme. Niin työnä kuin huvinakin se vie aikaa, samaa aikaa, josta meidän pitäisi siivuttaa osia myös muuhun elämään, ennen kaikkea omalle perheellemme: puolisolle ja lapsille. Caritas-kuulumisia Huippuosaajien ammatti on monesti raskas taakka heidän lähei- silleen. Mainittujen ja mainitsematta jääneiden esimerkkien on hyvä aritaksen väki on löytänyt toimistolle kesätauon jälkeen ja Ys- Ctävyyden kahvilaan kokoonnumme taas Kuusitiellä – säiden pysyä mielessä ja saada jatkoa. On jo aika päästä irti itsekkäästä ajat- salliessa toimistotilojen edustalla ulkosalla – keskiviikkona 16. elo- telusta, että maineen ja menestyksen tähden voisi tehdä mitä tahansa kuuta klo 15–17. Caritaksen vapaaehtoiset tarjoavat tavalliseen tapaan kahvia ja välittämättä siitä, kuinka paljon oma perhe kärsii. syötävää. Ota yhteyttä etukäteen, jos haluat Oma perhe elää kuitenkin kaikessa mukana. Ehkäpä Farah ja Tot- leipoa jotakin tai tuoda voileipätarpeita, tai ti voivat esimerkillään osoittaa, että onnellinen perhe voi olla ja var- jos sinulla on aikaa auttaa kahvinkeitossa – muuten riittää, että merkkaat päivän kalen- masti onkin todellinen voimavara. teriin ja tulet käymään: Tervetuloa! Caritas News

We are back in the Caritas office in Helsinki and on August 16 it's time for the first Social Café of the season! As before, our volunteers will serve coffee and sandwiches at our office in Kuusitie 6 – in the sushine outside, if there is sunshine – from 3 to 5 p.m. on August 16! Let us know in advance if you can volunteer or help out with baking something, otherwise just show up on the day! Welcome!

nro dl ilmestyy Toimitus ja tilaukset Pankkiyhteys/Bankförbindelse: Internet 9 28.8. 8.9. Katolinen tiedotuskeskus (IBAN) FI98 8000 1901 2425 53 katolinen.fi > fides FIDES 10 2.10. 13.10. Pyhän Henrikin aukio 1 B (BIC) DABAFIHH. [email protected] Katolinen hiippakuntalehti 11 30.10. 10.11. 00140 Helsinki Katolskt stiftsblad 12 27.11. 8.12. Ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Osoitteenmuutokset Vuosi 2017 Redaktion och prenumeration Vuonna 2017 vuosikerran hinta 39 e, ja ilmoitukset / 80. vuosikerta Katolsk informationstjänst ulkomaille 44 e. / Utkommer med 12 Addressförändringar Sankt Henriksplatsen 1 B nummer årligen. 2017: prenumeration och annonser Päätoimittaja/Huvudredaktör 00140 Helsingfors 39 e, till utlandet 44 e. [email protected] Marko Tervaportti Puhelin/Telefon 09-6129470 Paino / tryck: Katolisella tiedotuskeskuksella ei enää ole I-print Oy, Seinäjoki fax-numeroa. Katolsk informationstjänst har inget fax-nummer längre. The Catholic Infor- 4041 0895 mation Centre has no fax number any more. Painotuote AJANKOHTAISTA 3 Sisällys Uutisia ja ajankohtaista Uskonopin kongregaatioon uusi prefekti

2 Pääkirjoitus aavi Franciscus on nimittänyt Uskonopin P kongregaation prefektiksi ja Paavillisen 3 Uutisia ja ajankohtaista raamattukomission puheenjohtajaksi arkki- piispa Luis Francisco Ladaria Ferrerin SJ, joka 4 Ajankohtaista tähän saakka on toiminut Uskonopin kongre- gaation sihteerinä. Ladarian edeltäjä prefek- Sunnuntait ja juhlapyhät tinä oli kardinaali Gerhard Ludwig Müller 5 (2012-2017). Rukouksen apostolaatti Arkkipiispa Ladaria on syntynyt 1944, liit- tyi jesuiittaveljeskuntaan 1966 ja vihittiin pa- 6 Paavi Franciscus: piksi 1973. Hän väitteli tohtoriksi Paavillises- Toivo, marttyyrien voima sa Gregoriana-yliopistossa Roomassa 1975 ja toimi saman yliopiston vararehtorina 1986- 7 Marttyyripiispa Teofilius Matulionis 1994. Hänestä tuli Kansainvälisen teologisen julistettiin autuaaksi Vilnassa komission jäsen 1992 ja Uskonopin kongre- gaation neuvonantaja 1995. Paavi Benedictus XVI nimitti Ladarian Us- Isä Anders Hamberg Pyhän Olavin 8 konopin kongregaation sihteeriksi 2008 ja ko- seurakunnan kirkkoherraksi hotti hänet Thibican titulaariarkkipiispaksi. 9 Rippi, syyllisyydestä vapauttava voima KATT/VIS 10 Katolisen kirkon vaiheita itsenäisessä Suomessa – Osa 7 Pappienneuvosto uudistui 12 Nuorten festivaali Stelliksessä 12.-16.7. elsingin hiippakunnassa 13 Stella Mariksen lastenleirit kesällä 2017 Hon pitkään ollut käytäntö- nä se, että pappienneuvostoon 14 AC:n kevätretki Tallinnaan ovat automaattisesti kuuluneet hiippakunnan kaikki papit. Neljä syytä suunnata Latviaan Tällainen käytäntö on muualla maailmassa hyvin harvinainen, 15 En pilgrimsfärd i praktiken – ja myös Suomessa se on käynyt Franciskusleden lähes mahdottomaksi, koska pappeja on tullut lisää – heitä on tällä hetkellä jo 30 – ja usko- 16 LUKIJOILTA: vien määrä hiippakunnassa on Historiasta ja käännöskukkasista kasvanut merkittävästi. Kommuunio ja keliaakikko Tästä syystä Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ on uudista- Ilmoituksia nut pappienneuvoston säännöt 17 niin, että siihen kuuluu piispan lisäksi piispan- rola, Cristiano Magagna, Ryszard Mis SCJ, To- neuvoston jäsenet sekä viisi pappien keskuudes- an Tri Nguyen, Marco Pasinato, Manuel Prado, 18 Seurakunnat ja ohjelmat taan valitsemaa jäsentä. Lisäksi piispa voi kutsua Gabriel Salmela OP ja Zenon Strykowski SCJ. vielä yhden papin. Neuvoston toimikausi on vii- Pappienneuvosto toimii piispan neuvoa-an- 20 Kardinaali Anders Arborelius OCD – si vuotta. tavana elimenä kirkon kanonisen lain kaanoni- Pohjolan ensimmäinen kardinaali Piispa on nimittänyt ensimmäiseen uusien en 495-502 mukaisesti sekä tietyissä tapauksissa, sääntöjen mukaiseeen pappienneuvostoon ajalle joissa edellytetään pappienneuvoston mielipi- 18.7.2017-17.7.2022 seuraavat papit: teen kuulemista. Teemu Sippo SCJ (piispa, puheenjohtaja), Ra- KATT fal Czernia SCJ, Peter Gebara SCJ, Raimo Goyar-

Isä Kabeza Kouvolan kirkkoherraksi

elsingin piispa Teemu Sippo SCJ on nimit- Htänyt isä Jean Claude Kabezan 15.9.2017 alkaen Kouvolan Pyhän Ursulan seurakunnan kirkkoherraksi. Seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra, isä Stanislaw Szymajda SCJ jää syk- syllä eläkkeelle.

Pyhän Ursulan seurakuntalaiset haluavat kiittää isä Stanislawia yhteisellä lahjalla kesätapahtu- massa 27.8. Valitettavasti viime Fideksessä ol- leessa ilmoituksessa oli virheellinen tilinnumero. Oikea pankkitili on: Kouvolan Teresa-kerho Kannen kuva: Nuorten festivaali pidettiin Stella Mariksessa 12.-16.7.2017. FI06 10723 00020 5778, viestiksi ”lahja”. 4 FIDES 8 Ajankohtaista Kardinaali Meisner on kuollut Seitsemän semina- ristia meni baariin aksalainen kardinaali Joachim lemaa edeltäneenä päivänä; Meisner oli yhmä Cardiffin arkkihiippakunnan Meisner kuoli 5. heinäkuuta 2017 iloinnut lomastaan osallistuttuaan edel- R(Wales) seminaristeja meni The City S83-vuotiaana. Hän oli syntynyt lisenä sunnuntaina Vilnassa piispa Teofi- Arms -pubiin juhlistaakseen lasillisella 25. joulukuuta 1933 Breslaussa (nyk. lius Matulionisin autuaaksijulistamiseen isä Peter McLarenin pappisvihkimystä Puolan Wrocław). Hän opiskeli Erfur- (ks. s. 7). Rakkaus kommunistien vainon 29. heinäkuuta. Pubin henkilökunta luuli tin seminaarissa Itä-Saksassa 1959-1962. alla kärsimään joutuneita itäisiä naapuri- sutaaneihin pukeutuneita miehiä ensin Hänet vihittiin diakoniksi 8.4.1962 ja maita kohtaan oli Meisnerille leimallista. polttariseurueeksi ja käski heidän poistua, papiksi 22. joulukuuta 1962. Vuonna Emerituspaavin mukaan Meisnerin oli koska pilapukuisista seurueista oli viikon- 1975 Meisner nimitettiin Erfurt-Meinin- vaikea jättää paimenvirkaansa aikana, loppuisin ollut häiriötä. Havaittuaan, että genin apulaispiispaksi, ja hänet vihittiin jona kirkko erityisesti tarvitsi vakuuttu- miehet todellakin olivat pappeja ja papik- piispaksi 17. toukokuuta 1975. Vuonna neita paimenia, jotka "vastustavat ajan si opiskelevia, henkilökunta pyysi heidät 1980 Johannes Paavali II nimitti hänet hengen diktatuuria ja elävät ja ajattele- takaisin ja tarjosi kierroksen. Seminaristit Berliinin piispaksi; sekä Itä- että Länsi- vat uskosta käsin", mutta viime aikoina suhtautuivat tapaukseen huumorintajui- Berliinin käsittävä hiippakunta oli jakau- Meisner oli oppinut päästämään irti ja sesti, samoin muut asiakkaat. Henkilö- tuneen Saksan aikana kirkkopoliittisesti arkkipiispa Rainer Maria Woelkin lisäksi oli yhä enemmän vakuuttunut siitä, että kunnalla oli erityisen hauskaa, kun kävi yksi Euroopan vaikeimmista. Meisner messussa konselebroivat mm. apostoli- Herra ei hylkää kirkkoaan. ilmi, että yksi papeista oli sukunimeltään oli Berliinin piispa 1980-1989 ja Kölnin nen nuntius, arkkipiispa Nicola Eterovic, Viimeisinä aikoina Meisner oli iloin- James eli kohteliaasti puhuteltuna "Re- arkkipiispa 1989-2014. Vuonna 1983 hä- Saksan piispainkokouksen puheenjoh- nut erityisesti siitä, kuinka nuoret ihmi- verend James" – joka sattumalta on myös net nimitettiin kardinaaliksi. taja kardinaali Reinhard Marx ja suuri set ovat löytäneet ripissä anteeksiannon erään pubissa myytävän suositun oluen Suomessa monet muistavat kardinaa- joukko muita piispoja. Nuntius luki vies- armon ja siitä, että eukaristinen adoraa- nimi. Myös Cardiffin arkkihiippakunta li Meisnerin siitä, että hän oli paavin le- tin paavi Franciscukselta ja arkkipiispa tio on vahvistunut kirkossa. Kun Meis- näki tapauksen huvittavan puolen ja pyy- gaatti hiippakuntamme 50-vuotisjuhlas- Georg Gänswein emerituspaavi Benedic- ner löydettiin kuolleena huoneestaan, si, ettei enempää pappeja käännytettäisi sa vuonna 2005. tus XVI:lta. breviaari oli pudonnut hänen käsistään; ulos, koska monet papistosta, myös Car- Kardinaali Meisnerin juhlalliset hau- Benedictus XVI oli puhunut Meisne- hän oli kuollut rukoillessaan. diffin arkkipiispa, mielellään käyvät ky- tajaiset vietettiin 15. heinäkuuta; Kölnin rin kanssa puhelimessa vielä tämän kuo- KATT/VIS seisessä pubissa. KATT/CNA

Johdantokurssi 2017-2018 Helsingissä Messun vietto Espoossa jatkuu syksyllä 2017 USKONTUNNUSTUS 4.9.2017 Johdanto kurssiin (isä Marco Pasinato) 18.9.2017 Pyhä Kolminaisuus (isä Raimo Goyarrola) (KKK 67-118; KOM 37-50) evättalvella 2017 aloitettiin "kokeilumielessä" katolisen messun vietto Es- 2.10.2017 Jeesus Kristus (veli Gabriel Salmela OP) (KKK 120-190; KOM 52-65) poossa, Olarin kappelissa. Kartoitimme sitä, löytävätkö Espoossa ja Kirkko- 16.10.2017 Kirkko (isä Manuel Prado) (KKK 206-259; KOM 69-86; Lumen Gentium) Knummella asuvat seurakuntamme jäsenet Espoossa vietettävään messuun. 30.10.2017 Raamattu, traditio ja opetusvirka (piispa Teemu Sippo SCJ) (KKK 34-51) Tällä haluttiin auttaa tilanahtautta Helsingin sunnuntaimessuissa ja eritoten Pyhän Marian kirkossa. KRISTILLISEN SALAISUUDEN VIETTO Espoossa messussa kävikin ilahduttavan mukavasti ihmisiä – jo ensimmäisessä 13.11.2017 Kaste (isä Rafal Czernia SCJ) (KKK 323-336; KOM 103-105) messussamme oli sali lähes täynnä! Tämä rohkaisi meitä järjestelijöitä sekä luonnol- 27.11.2017 Vahvistuksen sakramentti (isä Oskari Juurikkala) (KKK 337-343; KOM 106) lisesti kirkkoherraamme isä Rafalia jatkon suhteen ja niinpä pyrimmekin jatkamaan 11.12.2017 Eukaristia (isä Tri Nguyen) (KKK 344-365; KOM 107-112) messuja heti kesätauon jälkeen. Iloksemme voimmekin ilmoittaa, että messutoiminta 8.1.2018 Rippi ja sairaiden voitelu (isä Ryszard Mis SCJ) (KKK 367-391; KOM 113-118) Espoossa jatkuu myös alkavana syksynä! 22.1.2018 Avioliitto (isä Manuel Prado) (KKK 407-420; KOM 122-125) 5.2.2018 Pappeus (veli Gabriel Salmela OP) (KKK 392-405; 119-121; Presbyterorum Ordinis) Katolinen messu Espoossa, Olarin Kappelissa on joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 16: 3.9., 1.10., 5.11., 3.12. ELÄMÄ KRISTUKSESSA

19.2.2018 Käskyt I (isä Marco Pasinato) (KKK 437-502; KOM 133-151; Veritatis Splendor) Järjestelytiimin puolesta toivotan lämpimästi mukaan innokkaita avustajia; jos koet 5.3.2018 Käskyt II (Javier Salazar) (KKK 507-547; KOM 153-181) voivasi antaa panoksesi syksyllä näissä messuissamme, olisimme siitä kiitollisia. 19.3.2018 Käskyt III (isä Ryszard Mis SCJ) (KKK 562-606; KOM 170-186) Tehtävät eivät ole vaativia: pitää ehtiä paikalle avaamaan ovet, keittää kirkkokahveil- le kahvia/teetä, laittaa tarjottavat esille sekä lopulta pestä astiat tiskikoneessa, laittaa RUKOUS KRISTILLISESSÄ ELÄMÄSSÄ ne takaisin kaappiin ja sulkea lähtiessä ovet. 9.4.2018 Kirkkovuosi, rukous ja hartauksia (isä Federico Spanò) (KKK 613-687;KOM 187-205) Avustajan tehtäviin voi ilmoittautua Jenny Latvalalle sähköpostiin jennylatvala@ 16.4.2018 Neitsyt Maria ja pyhät (sisar Barbara USJK) (Lumen Gentium) gmail.com tai Facebookissa, jossa on ryhmä nimeltä "Katoliset messut Espoossa". 23.4.2018 Sääntökunnat ja kongregaatiot (Tuula Luoma) (Perfectae Caritatis) Ryhmä on julkinen ja siellä voimme jakaa ajatuksia messuista ja informoida toisiam- 7.5.2018 Eläminen kirkon yhteydessä (Marko Tervaportti) me (messuapu, tarjoilut yms). KIRKKOONOTTO: ilmoitetaan myöhemmin. Tervetuloa syksyn 2017 ensimmäiseen messuun Olarin kappeliin osoitteessa Kuun- kehrä 4. Kappeli on Kuitinmäen ostoskeskuksen ytimessä, sen vieressä on iso parkki- KKK: Katolisen kirkon katekismus alue ja paikalle ajavat useat bussilinjat. KOM: Katekismuksen kompendium Lumen Gentium: Kirkosta (Vatikaanin II kirkolliskokous) Jenny Latvala Presbyterorum Ordinis: Pappien palvelutehtävästä ja elämästä (Vat. II) Veritatis Splendor: Totuuden loiste (Johannes Paavali II, kiertokirje) Perfectae Caritatis: Sääntökuntaelämästä (Vat. II) Lisätietoa myös Pyhän Marian seurakunnasta 09-2411633, [email protected].

Muistakaa hiippakuntaa perinnönjaossanne Kom ihåg stiftet i ert testamente Remember the Diocese in your will Hiippakuntamme jäsenmäärä on moninkertaistunut ja kansain- Antalet katoliker i stiftet har mångdubblats och församlingarna The number of Catholics in our parishes has grown significantly. välistynyt. Tämä on rikkaus, mutta myös jatkuvasti kasvava kus- har blivit allt mer internationella under de senaste åren. Detta We are a very multinational Diocese. This is a great richness, but tannus. Hiippakunnan talous on alijäämäinen. Kehotamme teitä är givetvis en rikedom, men också en betydande finansiell kost- it also implies significant costs. Our Diocese operates at an annual rukoilemaan hiippakunnan puolesta, mutta myös konkreettisesti nad. Stiftet redovisar ett ekonomiskt underskott. Vi ber er alla att financial loss. We ask everybody to pray for the diocese, but also auttamaan taloudellisesti. Meillä ei päinvastoin kuin kansankir- be för stiftet, men också att helt konkret ekonomiskt stöda stiftet. to support it financially. We do not have the privilege of collecting kollamme ole oikeutta periä jäsenmaksua verotuksen yhteydessä. I motsats till våra folkkyrkor har vi inte rätt att insamla kyrko- a church tax, as the Lutheran and Ortodox churches have. A very Yksi erinomainen tapa tukea kirkkoa on perinnönjakoa suunni- skatt. Ett utmärkt sätt att stöda stiftet är att beakta det då man good way of supporting the Diocese is to remember it in your last teltaessa ottaa hiippakunta huomioon merkittävälläkin tavalla. / uppgör sitt testamente. / Stiftets ekonomiråd will and testament. / The Finance Committee of the Diocese Hiippakunnan talousneuvosto Katolinen kirkko Suomessa / Taloustoimisto TILINRO: FI37 2219 3800 004324 AJANKOHTAISTA • RUKOUS 5 Sunnuntait ja juhlapyhät Rukous

13.8. kirkkovuoden 19. sunnuntai (III) 27.8. kirkkovuoden 21. sunnuntai (I) 1L 1. Kun. 19:9a, 11-13a 1L Jes. 22:19-23 Ps. 85:9ab-10, 11-12, 13-14. - 8 Ps. 138:1-2a, 2bc-3, 6+8bc. - 8bc 2L Room. 9:1-5 2L Room. 11:33-36 Rukouksen apostolaatti Ev. Matt. 14:22-33 Ev. Matt. 16:13-20 Elokuun 2017 rukouksen apostolaatin palsta 3.9. kirkkovuoden 22. sunnuntai (II) Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen 1L Jer. 20:7-9 ottaminen, juhlapyhä Ps. 63:2, 3-4, 5-6, 8-9. - 2b 2L Room. 12:1-2 14.8. maanantai, illalla, AATON MESSU oseph Ratzinger sanoo liturgiaa käsittelevässä kirjassaan, että taide ei voi Ev. Matt. 16:21-27 1L 1. Aik. 15:3-4, 15-16, 16:1-2 tuottaa samaa kuin se, mitä tekniset välineet tuottavat. Taide on lahja. In- Ps. 132:6-7, 9-10, 13-14. - 8 8.9. perjantai, Autuaan Neitsyt Marian 2L 1. Kor. 15:54-57 syntymä, juhla noituksen voi vain hyväksyä ilmaiseksi; ihminen ei voi päättää, että innoi- Ev. Luuk. 11:27-28 J 1L Miika 5:1-4a tai 1L Room. 8:28-30 tus tulisi. Taiteilija voi vastaanottaa aina lahjana uuden näkemyksen. Tärkeää on Ps. 13:6ab, 6cd. - Jes. 61:10a 15.8. tiistai, JUHLAPYHÄN MESSU Ev. Matt. 1:1-16, 18-23 tai Ev. Matt. 1:18-23 usko, joka katsoo ja näkee. Jos olisi ihmisiä, jotka osaavat katsoa Jumalan silmin, 1L Ilm. 11:19a, 12:1, 3-6a, 10ab Ps. 45:10, 11-12, 16. - 10b 10.9. kirkkovuoden 23. sunnuntai (III) he voisivat nähdä oikeaa taidetta. 2L 1. Kor. 15:20-26 1L Hes. 33:7-9 Ev. Luuk. 1:39-56 Ps. 95:1-2, 6-7abc, 7d-9. - 7d-8a Nämä kauniit ajatukset auttavat meitä ymmärtämään, miksi me rukoilemme 2L Room. 13:8-10 taiteilijoiden puolesta. Jumala, joka on maailmankaikkeuden paras taiteilija, ha- 20.8. kirkkovuoden 20. sunnuntai (IV) Ev. Matt. 18:15-20 1L Jes. 56:1, 6-7 luaa tehdä meidän elämästämme mestariteoksia. Ps. 67:2-3, 5, 6+8. - 4 2L Room. 11:13-15, 29-32 Pyhää liturgiaa käsittelevässä konstituutiosta luemme: ”Ihmishengen ylevim- Ev. Matt. 15:21-28 piin saavutuksiin luetaan oikeutetusti kuvaamataiteet, etenkin uskonnollinen tai-

de… Luonnostaan ne suuntautuvat kohti ääretöntä jumalallista kauneutta koet- taen jollakin tavoin ihmiskäden töin kuvata sitä. Ja yhä pitemmälle ne menevät Jumalan, hänen kunniansa ja kirkkautensa ilmentämisessä, sillä eihän niiden teh- tävänä olekaan mikään muu kuin palveluksillaan kääntää ihmisten mielet Juma- Rukous lan puoleen.” Taide on ollut kauneuden merkittävimpiä ilmenemismuotoja; joskus kau- Kaikkivaltias Jumala, neus on etenkin nykyaikana vain yksi taiteen tavoitteista. Moni merkittävim- laupeudessasi Neitsyt Mariaa kohtaan mistä nykyajan taideteoksista on jopa tarkoituksellises- sinä annoit hänelle sen armon, ti ruma. että hänestä tuli ainoan Poikasi äiti, Me olemme kauniita. Tämä kauneus on Jumalan luo- ja kruunasit hänet taivaaseen ottamisen kunnialla. maa kauneutta. Taiteen pitäisi muistuttaa meille, että Hänen esirukoustensa tähden täytä armollasi meidät, kaikki, mikä on kotoisin Jumalasta, on kaunista. Pahuus jotka olet tehnyt osallisiksi pelastussuunnitelmastasi. ja rumuus ovat olemassa maailmassa, mutta miksi mei- dän pitää rakentaa niille muistomerkkejä? Joka käy ri- pillä, tietää mitä se tarkoittaa. Katolinen rukouskirja

isä Stanisław Zawiłowicz SCJ

Rukoilkaamme...

Elokuu – Yleinen • Rukoilkaamme oman aikamme taiteilijoiden puolesta, että he lahjakkuuttaan hyödyntäen auttaisivat kaikkia ihmisiä havaitsemaan luomakunnassa vallitsevan kauneuden.

August – Universell Piispan kalenteri • Att konstnärer genom sin konst och kreativitet ska hjälpa världen att upptäcka skapelsens skönhet.

12.8. Hiippakuntajuhla Syyskuu – Lähetystyö • Rukoilkaamme seurakuntiemme puolesta, jotta ne lähetystyön hengen 27.8. Vahvistuksen sakramentti Pyhän Henrikin katedraalissa innoittamina olisivat aina paikkoja, joissa uskoa välitetään eteenpäin ja annetaan hyvä todistus laupeudesta. 2.9. Maltan ritarikunnan investituura katedraalissa

3.9. Messu karmeliittaluostarissa September – Evangelisationen • Att våra församlingar, genom sin längtan att sprida evangeliet, ska kunna 9.9. Vahvistuksen sakramentti Pyhän Birgitan ja bli platser där tron förmedlas och kärleken till nästan blir synlig. autuaan Hemmingin kirkossa

10.9. Vahvistuksen sakramentti Pyhän Henrikin katedraalissa

6 FIDES 8 Pyhä isä PAAVI FRANCISCUS Toivo, marttyyrien voima Juhannusviikonloppuna vietet- Katekeesi 28. kesäkuuta 2017 tiin Liettuassa suurta juhlaa, joka huipentui sunnuntaina 25.6. Vilnan katedraaliaukiolla. Tällöin änään mietiskelemme kris- julistettiin autuaaksi ensimmäi- tillistä toivoa marttyyrien nen liettualainen neuvostoajan voimana. Kun Jeesus evan- marttyyri, arkkipiispa Teofilius keliumissa lähettää opetus- Matulionis. Hän vietti 16 vuot- Tlapset lähetystyöhön, hän ei johda heitä ta vankiloissa ja vankileireillä ja harhaan helpon menestyksen kangas- vahvojen epäilyjen mukaan jou- tuksilla. Päinvastoin hän varoittaa heitä tui lopulta KGB:n murhaamaksi selvästi siitä, että Jumalan valtakunnan vuonna 1962. julistaminen tuo aina mukanaan vastus- tusta. Hän käyttää äärimmäistä ilmaisua: uhlamessun vietti paavin "Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun legaatti, kardinaali Angelo nimeni tähden" (Matt. 10:22). Kristityt Amato. Läsnä olivat presi- rakastavat, mutta heitä ei aina rakasteta. dentti Dalia Grybauskaitė, Jeesus asettaa meidät tämän todellisuu- joka puhui messun jälkeen, den eteen alusta alkaen: enemmän tai vä- jaJ hänen edeltäjänsä presidentti Valdas hemmän vahvasti uskon tunnustaminen Adamkus. Heidän ohellaan osallistui tapahtuu vihamielisessä ilmapiirissä. tuhansia muita ihmisiä, mukaan luki- Kristityt ovat siis "vastavirtaan" kul- en edustajia ja pyhiinvaeltajia Puolasta, kevia miehiä ja naisia. Se on normaalia. Latviasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Koska maailmaa leimaa synti, joka ilme- Kun kardinaali Amato oli lukenut autu- nee erilaisissa itsekkyyden ja epäoikeu- aaksijulistamissanat, Liettuan puolustus- denmukaisuuden muodoissa, se, joka voimien kadetit kantoivat Matulionisin seuraa Kristusta, kulkee vastakkaiseen sarkofagin katedraalista selebranttien suuntaan: ei poleemisen hengen takia, eteen. Samalla paljastettiin Matulionisin vaan uskollisena Jumalan valtakunnan muotokuva lähellä sarkofagia. logiikalle, joka on toivon logiikkaa. Se Juhlallisuudet olivat alkaneet jo edel- ilmenee elämäntyylissä, joka perustuu lisenä päivänä kardinaali Amaton joh- Jeesuksen ohjeisiin. dolla Kašiadorysissä Kaunasin eteläpuo- lella, jossa oli Matulionisin piispanistuin. Kašiadorysin katedraalin kryptassa on Ensimmäinen ohje on köyhyys. hänen hautansa, johon sarkofagi palaa Kun Jeesus lähettää omat seuraajansa juhlallisuuksien jälkeen. Illalla juhlalli- lähetystyöhön, vaikuttaa siltä, että hän suudet jatkuivat Vilnan katedraalissa, jon- huolehtii enemmän heidän "riisumises- ne sijoitetulla marttyyripiispan sarkofa- taan" kuin "varustamisesta"! Kristitty, gilla oli armeijan asettama kunniavartio. joka ei ole nöyrä ja köyhä, irrottautunut Kuva SIR rikkauksista ja vallasta ja ennen kaikkea Kuka oli arkkipiispa kuin paha, mafia, niiden hämärät juonit- rakkaudelle: "Vaikka jakaisin kaiken itsestään, ei muistuta Jeesusta. Kristitty Teofilius Matulionis? kulkee tietään tässä maailmassa muka- telut, jotka pyrkivät hyötymään epätoi- omaisuuteni nälkää näkeville ja vaik- voisten kustannuksella; voimakkaampi ka antaisin polttaa itseni tulessa mut- naan matkalle välttämätön, mutta sydän Me tunnemme hyvin monia uskon mart- täynnä rakkautta. Hänelle todellinen kuin ne, jotka halveksien murskaavat ta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä tyyreitä, mutta Neuvostoliiton marttyyrit tappio on lankeamista koston ja väkival- toiset... On joku, joka aina kuulee, kuinka mitään voittaisi" (1. Kor. 13:3). Kristi- ovat jääneet pimentoon. lan kiusaukseen vastaten pahaan pahal- Abelin veri huutaa maasta. tyille itsemurhaiskujen tekijöiden kut- Teofilius Matulionis syntyi 1873 la. Jeesus sanoo meille: "Minä lähetän tei- suminen "marttyyreiksi" on kammotta- Kudoriškisissä Koillis-Liettuassa ta- va ajatus: heidän tavoitteessaan ei ole dät kuin lampaat susien keskelle" (Matt. Kristittyjen on aina oltava maail- lonpoika Jurgis Matulionisin ja Ona 10:16). Vailla hampaita, kynsiä, aseita. man "toisella puolella", sillä puolel- mitään, mikä voisi olla lähellä Jumalan Juočepyten kolmantena lapsena. Hänen Kristityn on pikemminkin oltava viisas, la, jonka Jumala on valinnut: ei vainoajia, lasten asennetta. äitinsä kuoli synnyttäessään neljättä las- joskus ovelakin: nämä hyveet ovat evan- vaan vainottuja; ei ylimielisiä, vaan lem- ta, joka myös menehtyi. Äiti omisti kuo- keliumin logiikan hyväksymiä. Mutta ei peitä; ei huijareita, vaan totuudelle kuu- Joskus lukiessamme kertomuk- linvuoteellaan kolme poikaansa Jeesuk- koskaan väkivalta. Pahan lyömiseksi ei liaisia; ei pettureita, vaan vilpittömiä. sia niin monista eilisen ja nykypäivän sen pyhälle sydämelle. voi jakaa pahan keinoja. Tätä uskollisuutta Jeesuksen toiminta- marttyyreista – joita on paljon enem- Tuohon aikaan Liettua oli pelkkä pro- tavalle, toivon toimintatavalle, aina kuo- män kuin alkuaikojen marttyyreja – vinssi Venäjän valtakunnassa. Liettualai- Kristityn ainoa voima on evanke- lemaan saakka ensimmäiset kristityt kut- hämmästelemme voimaa, jolla he koh- selle maalaispojalle papin ura oli luon- liumi. Vaikeuksien aikoina on uskotta- suivat kauniilla nimellä "marttyyrius”, tasivat koettelemuksensa. Tuo voima nollisin väylä, mikäli mieli opintielle. va, että Jeesus on edessämme, että hän mikä merkitsee “todistus”. Sanastossa on merkki heitä innoittaneesta suuresta 1800-luvulla muodostuneessa liettua- laisessa kansallisessa sivistyneistössä ei lakkaa kulkemasta opetuslastensa olisi ollut muitakin mahdollisuuksia, si- toivosta: varmasta toivosta, että ku- pappien asema oli keskeinen. Toki tuol- kanssa. Vaino ei ole ristiriidassa evanke- tä olisi voinut kutsua sankaruudeksi, kaan eikä mikään voinut erottaa heitä loinkin vahva kutsumus oli edellytys liumin kanssa, vaan osa sitä: jos Opetta- kieltäymykseksi tai itsensä uhraamisek- Jumalan rakkaudesta, joka on lahjoitet- pappisuralle. Vilnan hengellinen akate- jaammekin vainottiin, kuinka voisimme si. Mutta sen sijaan ensimmäiset kris- tu meille Jeesuksessa Kristuksessa (vrt. mia oli siirretty kurinpidollisista syis- toivoa säästyvämme taistelulta? Mutta tityt kutsuivat sitä nimellä, joka viittaa Room. 8:38-39). tä Pietariin tsaarinvallan valvontaan jo opetuslapseuteen. Marttyyrit eivät elä Antakoon Jumala meille aina voimaa myrskyn keskellä kristityn ei pidä me- 1840-luvulla. Niinpä Matulionisin tie vei nettää toivoa ja ajatella olevansa hylät- itseään varten, he eivät taistele vahvis- olla hänen todistajiaan. Antakoon hän meidän elää todeksi kristillistä toivoa Latvian Daugavpilsissä suoritetun luki- ty. Jeesus vakuuttaa omilleen: "Teidän taakseen omia ideoitaan; he hyväksyvät on jälkeen seminaariin Pietariin vuonna ennen kaikkea siinä kätketyssä mart- jokainen hiuskarvannekin on laskettu" kuoleman vain uskollisuudesta evanke- 1892. Siellä hänet vihittiin papiksi vuon- tyyriudessa, että teemme hyvin ja rak- (Matt. 10:30). Ikään kuin sanoakseen, että liumia kohtaan. na 1900. kaudella jokapäiväiset velvollisuutem- mikään ihmisen kärsimyksistä, pienin Marttyyrius ei edes ole kristillisen Matulionis toimi joitain vuosia pappi- me. tai kätketyinkään, ei ole näkymätön Ju- elämän korkein ihanne, koska sitä kor- na niin ikään Venäjälle kuuluneen Lat- malan silmissä. Jumala näkee ja suojelee keampi on rakkaus, rakkaus Jumalaa vian Latgalliassa. Latvian itäosa Latgal- varmasti, ja antaa lunastuksensa. Keskel- ja lähimmäistä kohtaan. Apostoli Paa- Franciscus lia on vahvasti katolista aluetta, vaikka lämme on joku, joka on voimakkaampi vali sanoo sen oikein hyvin hymnissä muualla maassa valtauskonto on ollut lu- ARTIKKELEITA 7 Pyhimys Marttyyripiispa Teofilius Matulionis julistettiin autuaaksi Vilnassa

sa pidetään jotenkin avoimena vaiheena, mutta silloin unohtuu esimerkiksi hänen ateistinen kampanjansa, joka Baltiassa sai myös kansallismielisyyden vastaisen luon- teen 1950-luvun lopulta alkaen. Arkki- piispa Teofilius Matulionisin epäilty mur- ha Šeduvassa 20. elokuuta 1962 sopii hyvin ajankuvaan. Arkkipiispa Matulionis kuoli tunnista- mattoman aineen aiheuttamaan myrkytyk- seen vähän sen jälkeen, kun viranomaiset olivat tehneet hänen luonaan kotitarkas- tuksen. Viranomaiset sallivat piispa Teofi- liuksen hautaamisen Kašiadorysin kated- raaliin, mutta ilman erityisiä seremonioita. Liettuan itsenäistymisen jälkeen 1999 piis- pan jäännöksille tehtiin ruumiinavaus ja ruumiista löytyi lyijyn ja muiden myrkyl- listen aineiden jäämiä. Näyttää vahvasti siltä, että KGB oli saattanut loppuun vai- non, jonka sen edeltäjä oli aloittanut Pieta- rissa 1923. Arkkipiispa Teofilius Matulionisin ka- nonisaatio nousi esille heti Liettuan uu- delleenitsenäistymisen jälkeen 1991. Paavi Johannes Paavali II kehotti riemuvuoden 2000 alla vainottuja kirkkoja laatimaan luet- teloita marttyyreistään mahdollista kano- nisaatiota varten. Liettuan kirkon listal- la oli niin kirkonmiehiä kuin maallikoita, niin miehiä kuin naisia. Joulukuussa 2016 paavi Franciscus vahvisti Teofilius Matu- terilaisuus. Tämän selittää historia. Latgal- viran vastaan. Hänet on kuitenkin haudat- Neuvostojoukot ja -hallinto palasivat kui- lionisin kuolleen marttyyrina, ja autuaak- lia liitettiin Liivinmaan sodan jälkeen 1559 tu Vilnan katedraaliin. tenkin Liettuaan 1944 ja jo 1945 piispa Ma- si julistamisesta ilmoitettiin viime huhti- Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja kymme- Teofilius Matulionis sai jutussa kolmen tulionis tuomittiin kymmeneksi vuodeksi kuussa. nen vuotta myöhemmin siitä tuli osa Puo- vuoden vankeustuomion, mutta hänet- Siperiaan pakkotyöleirille. Syynä oli hänen Marttyyripiispa Teofilius Matulionis on la-Liettuan yhteisvaltaa. Tämä vaihe jatkui kin armahdettiin pari vuotta myöhem- paimenkirjeensä. Matulionisin tuomio ei toinen modernin ajan liettualainen, jo- aina valtion tuhoon 1700-luvun lopulla. min. Hän palasi Leningradiksi muuttu- ollut mikään poikkeustapaus. ka on julistettu autuaaksi. Ensimmäinen Matulionis palasi Pietariin Pyhän Kata- neeseen Pietariin. Mutta tšeka iski jälleen. Neuvostohallitus pyrki saamaan sor- on Jurgis Matulaitis-Matulewicz, joka toi- riinan kirkon vikaariksi 1910. Neljä vuot- 1929 salassa Matrabin titulaaripiispaksi ja totoimilla kirkon valvontaansa. Kirkon- mi mm. Vilnan piispana 1918-1925. Hänen ta myöhemmin hänestä tuli Jeesuksen py- Leningradin työn johtajaksi nimitetty kir- miehiä vaadittiin mm. tuomitsemaan autuaaksi julistamisensa aikaan 1987 Liet- hän sydämen seurakunnan pappi ja hänen konmies joutui Solovkin vankilaan Solo- Liettuassa käyty kansallinen partisaani- tua oli vielä Neuvostoliiton vallan alainen ponnistustensa tuloksena rakennettiin seu- vetskin saarelle Valkoisella merellä. Hänen sota miehittäjää vastaan. Kirkkoa vaadit- ja paavi Johannes Paavali II vietti seremo- rakunnan uusi kirkko. Matulionis huomi- terveytensä romahti ja hänet siirrettiin Pie- tiin myös katkaisemaan suhteensa paa- nian Roomassa. oitiin saavutuksistaan monsignoren arvo- tariin vankilaan, jossa häntä pidettiin eris- viin ja toimimaan kansallisena laitoksena. Liettualle arkkipiispa Teofilius Matu- nimellä. tyksessä. Hän vapautui 1933 Liettuan ja Telšiain piispa Vincentas Borisevičius te- lionisin autuaaksi julistaminen on paitsi Neuvostoliiton vankeinvaihtosopimuksen loitettiin Vilnassa salaisen poliisin pääma- kirkollinen myös kansallinen juhla. Sa- Sorto vallankumouksen jälkeen nojalla ja asettui Liettuaan. jan kellarissa 1946. Arkkipiispa Mečislovas dattuhannet maan kansalaiset ovat ko- Matulionis toimi Liettuan väliaikaises- Reinys, Vilnan apulaispiispa, vangittiin ke- keneet Matulionisin tavoin neuvostoajan Venäjän vallankumoukset ja bolševikkien sa pääkaupungissa Kaunasissa pappina sällä 1947 "neuvostovastaisesta toiminnas- sorron, ainakin 300 000 liettualaista oppi vallanotto 1917 mullistivat niin Matulioni- ja vietti myös pari vuotta Yhdysvalloissa. ta" syytettynä. Hän sai kahdeksan vuoden tuntemaan vankileirit ja Siperian karko- sin elämän kuin koko valtakunnan. Tapah- Hän tapasi paavi Pius XI:n yksityisvas- tuomion ja kuoli Venäjällä Vladimirin van- tukset. 1940-luvun ja 1950-luvun alun suu- tumissa oli hyvää se, että monet valtakun- taanotolla Roomassa ja kävi myös Jerusa- kilassa 1953. Nykyään marttyyripiispoja ren kollektiivisen trauman käsittely on nan reuna-alueet kykenivät käyttämään lemissa ja Kairossa. muistetaan Vilnan katedraalin Piispojen yhä kesken, koska se saattoi alkaa avoi- tilaisuutta itsenäistymiseen. Näin myös kappelissa. mesti ja julkisesti vasta itsenäisyyden pa- Suomi ja Liettua. Mutta Matulionis jäi val- Neuvostovallan aikana Teofilius Matulionis pääsi palaamaan lautumisen jälkeen. Autuaalla marttyyri- lankumouksen kehtoon Pietariin. Liettuassa kotiin vuonna 1955, muttei piispanis- piispa Teofilius Matulionisilla on varmasti Vuonna 1923 bolševikkien sorto tavoit- tuimensa kaupunkiin vaan Birštonasiin. merkittävä paikka liettualaisten sydämissä ti Matulionisin osana ns. arkkipiispa Jan Neuvostoliitto miehitti Liettuan kesällä Siellä hän jouluna 1957 vihki pienen ja rukouksissa. Cieplakin juttua. Mohilevin arkkihiippa- 1940 ja teki lopun niin armeijasta, jonka asuntonsa keittiössä piispaksi tulevan kar- Aulis Kallio kunnan apulaispiispa Jan Cieplakista oli pappina Matulionis tuolloin työskenteli, dinaalin ja Kaunasin arkkiispan Vincentas tullut Neuvosto-Venäjän korkein katoli- kuin koko valtiosta. Kirkon toimintaa ra- Vuonna 1958 Matulionis Sladkevičiuksen. Herramme, pyhyyden lähde! nen kirkonmies, kun hänen esimiehensä joitettiin tiukasti. Kesällä 1941 Saksa hyök- siirrettiin rangaistukseksi Šeduvaan, jos- Eduard von der Ropp oli karkotettu 1919. käsi Neuvostoliittoon ja Liettua oli en- sa hänet pakotettiin elämään täydellisessä Sinä vahvistat kaikkia, jotka luottavat Cieplak oli salaisen poliisin tšekan tarkkai- simmäisenä linjalla. Saksalaismiehityksen eristyksessä. sinuun ja mukautuvat sinun tahtoosi. Sinä tuit piispa Teofiliusta, kun hän sinun nimesi lun ja vainotoimien kohteena. aikana kirkko saattoi toimia normaalisti. Katolinen kirkko ei ollut unohtanut pal- tähden kärsi vainoa vankiloissa ja pakko- Keväällä 1923 tekaistiin Cieplakia ja 15 Tämän hintana oli vaikeneminen Liettu- velijoitaan rautaesiripun takana. Paavi Jo- työleireillä pysyen aina vakaasti uskollisena muuta pietarilaista katolista kirkonmiestä assa toimeenpannusta juutalaisten kan- hannes XXIII nimitti Matulionisin arkki- sinulle. Suo, että hän, joka kerran oli paime- vastaan oikeudenkäynti heidän vastustet- sanmurhasta, johon osallistui suuri määrä piispaksi "ad personam" kesäkuussa 1962. nemme, olisi pyhämme ja esirukoilijamme tuaan kirkon omaisuuden luovuttamista. liettualaisia poliiseina, paikallishallinnon Neuvostoviranomaiset kieltäytyivät anta- taivaassa. Suotakoon armolahjat, joita me Cieplak ja toinen syytetty tuomittiin kuo- jäseninä tai vapaaehtoisina. Kaikessa hil- masta hänelle matkustuslupaa, jotta hän luottavaisina etsimme, piispa Teofiliuksen lemaan, mutta tuomio muuttui myöhem- jaisuudessa monet kirkonmiehet kuitenkin olisi voinut osallistua Vatikaanin II kirkol- esirukousten kautta. Aamen. min karkottamiseksi. Cieplak nimitettiin auttoivat juutalaisia. liskokoukseen. Puolalle kuuluneen Vilnan arkkipiispaksi Vuonna 1943 paavi Pius XII nimitti Teo- Yleisessä tietoisuudessa Nikita Lisätietoja: www.teofilius.lt 1925, mutta hän ehti kuolla ennen kuin otti filius Matulionisin Kašiadorysin piispaksi. Hruštšovin aikaa Neuvostoliiton johdos- (liettuaksi, puolaksi ja englanniksi) 8 FIDES 8 Artikkeleita

Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ asetti Pyhän Olavin seu- rakunnan kirkkoherran vir- kaan isä Anders Hambergin 11.6.2017. Hänestä tuli samal- la kautta aikojen ensimmäi- nen Pyhän Olavin seurakun- nan suomalainen kirkkoherra.

essun alkaessa klo 10.30 pilviverho väis- tyi ja aurinko alkoi pilkottaa. Piispa ja tuleva kirkkoherra Msaapuivat juhlallisessa saattueessa kirk- koon. Messua oli viettämässä yhdessä piispan ja kirkkoherran kanssa seura- kunnan assistentti isä Amando Dee Di sekä isä Benedino Nene. Messu eteni muuten tavanomaiseen tapaan, mutta saarnan jälkeen piispa ky- syi juhlallisesti isä Andersilta samat ky- symykset kuin papiksi vihittäessä. Saa- tuaan kaikkiin kysymyksiin myöntävän vastauksen piispa ojensi isä Andersille Isä Anders Hamberg symbolisena eleenä seurakunnan avai- met, ja kirkkokansa antoi raikuvat aplo- dit. Messun jälkeen juhlakansa siirtyi seu- Pyhän Olavin seurakunnan rakuntasaliin, jonne oli talkoovoimin jär- jestetty niin ruokailu kuin kahvituskin. Tarjolla oli seurakunnan monien kult- kirkkoherraksi tuurien mukaisesti kaikenlaisia perinne- ruokia eri maista: suomalaista lohikeit- toa, irakilaista riisipaistosta, puolalaista Omasta protestanttisesta taustasta joh- pataa, burmalaista keittoa ja mitä kaik- tuen aluksi pyhimysten kunnioitus se- kea muuta. Lopuksi juotiin kakkukahvit. kä reliikkien arvostaminen. Järjellisesti ja opillisesti ajatellen oli helppo ymmärtää, miten ja miksi näin toimitaan, mutta kun Heinäkuun ja kesälomien lopulla tähän ei ollut kasvanut lapsesta saakka, saimme mahdollisuuden tehdä sen omaksuminen myös sydämessä vei ai- muutamia kysymyksiä uudelle kaa. Pienenä kuriositeettina, opillisen jat- kirkkoherralle: kuvuuden taustaa ajatellen, joskus on vai- kea ymmärtää, miten tietty asia voi olla Mikä sai sinut alun pitäen liittymään syntiä Puolassa, mutta sallittua Saksassa... katoliseen kirkkoon? Entä ryhtymään papiksi? Mitkä ovat nyky-yhteiskunnassa (Suo- Minulla oli jonkinlaista kiinnostusta mea ajatellen) tärkeimmät papin tehtä- pitkään, jo nuorena. Esimerkiksi matkail- vät? Ovatko papin tehtävät mielestäsi lessa ulkomailla kirkkorakennukset kiin- muuttuneet viime vuosikymmeninä? nostivat. Joskus nuoruudessa luin ns. ka- Yhteiskunnallamme on kristilliset juu- tolisvastaisen kirjan, jonka argumentit ret, mutta arkipäivässä kristillisyys ei kirkkoa vastaan tuntuivat itse asiassa ai- juurikaan enää näy. Siksi tärkeintä papin ka heikoilta ja kirjaa pidemmälle lukies- työssä on se mikä on aina ollutkin: sielu- sa alkoi se, mitä kirja vastusti (eli kirkon jen pelastaminen, tarjota maallikoille sekä opetus) itse asiassa vaikuttaa todelta. Tu- edellytykset elää katolilaisena että syven- li jopa mieleen kysymys, miksi tätä pitäi- tää uskonelämää ja kolmantena sakra- si vastustaa... menttien vietto sekä katekeesi sakramen- Aloittaessani teologian opiskelun Åbo ta. Armeijan aikana, etäällä opinnoista ja Mikä on sinulle henkilökohtaisesti teista. Papin tehtävät eivät ole mielestäni Akademian teologisessa tiedekunnas- yliopistomaailmasta, kypsyi lopullisesti tärkeintä kirkossa? olennaisilta osiltaan muuttuneet vuosi- sa kasvoivat mahdollisuudet perehtyä päätös, että kun palaan takaisin opinto- Tärkeintä kirkossa on opillinen jatku- en saatossa. Sielujen pelastaminen ja pe- ja syventyä kirkon opetukseen sekä sa- jen pariin Turkuun, otan yhteyttä katoli- vuus ja täsmällisyys. Myös sakramen- lastuksen edellytysten luominen: ihmisen malla kiinnostus kirkkoa kohtaan. Al- seen pappiin ja liityn kirkkoon. taalinen elämä, erityisesti eukaristia ja vieminen Jumalan luo ja Jumalan vie- koi tutustuminen kirkon ja kirkon ope- Olin ryhtynyt opiskelemaan teologi- parannuksen sakramentti. Liturginen minen ihmisen luo. Nämä tehtävät ovat tuksen historiaan. Ajatus, että oppi oli aa jo ennen liittymistä kirkkoon. Ehkä sakramenttien vietto on myös minulle muuttumattomia ja tärkeitä papeille kaik- pysynyt oikeastaan samana, kirkon al- voi ajatella, että pappiskutsumus oli ole- tärkeää. kina aikoina. kuajoista saakka, vakuutti. En ollut kos- massa jo ennen kirkkoon liittymistä. Oli kaan kuulunut luterilaiseen kirkkoon, lopulta melko luontevaa ajatella pappis- Mikä on opillisesti ajatellen vaikeinta Tätä haastattelua tehtäessä on kulunut joten minulla ei ollut paavinvastaisuut- uraa kirkkoon liittymisen jälkeenkin. ymmärtää, hyväksyä tai uskoa? hieman yli kuukausi virkaanasettamis- ARTIKKELEITA 9 Artikkeleita

messusta. Osasitko odottaa piispan Sen, että usko on luonnollinen osa ar- sama kuin mitä on vietetty vaikka Roo- African Catholic päätöstä vai yllätyitkö? kista elämää. massa keskiajalla. Se myös yhdistää mei- Chaplaincy Ennen tänne siirtymistä oli piispan dät rukouselämässä esimerkiksi kirkko- in Finland kanssa keskusteluja, että täällä tarvitaan Entä mitä suomalaisesta katolisuudesta isien kanssa. Koska pappi ja seurakunta pappi, joka voisi viipyä ehkä vuoden tai haluaisit siirtää Etelä-Eurooppaan? rukoilevat samaan suuntaan, syntyy sy- tai puoli vuotta tai ainakin kesän yli. Sik- Täällä ei ole sitä samaa kulttuurista tu- vä ajatus palvonnasta. Kun messu pide- Holy Mass si aluksi minut nimitettiin administraat- kea kuin mitä heillä on. Meillä vaaditaan tään latinaksi, se erottuu myös enemmän for the ACC toriksi toistaiseksi, mutta jo silloin aivan syvempää omistautumista uskolle. Täy- arkielämästä ja tuo siten messulle aivan will continue to be alussa oli hieman keskustelua, että jat- tyy itse osallistua ja toimia uskon puoles- erityistä arvoa. Eukaristia uhrina, mes- celebrated in Saint koa voidaan katsoa tietyn ajan jälkeen. Jo ta, kun ei voi vain osallistua ympäristön su-uhri, korostuu tridentiinisessä mes- Mary’s Church every sussa tavallista messua enemmän. ennen Jyväskylään siirtämistä keskuste- kannustamana. Sunday at 12:45.* luissa olivat jatko-opinnot tai jonkin ajan Jyväskylässä, kirkon kanssa samassa kuluttua toimiminen kirkkoherrana. To- Olet viettänyt myös Jyväskylässä tri- rakennuksessa, sijaitsee katolisten si- For more information, contact the dellisuudessa mahdollisuus tehdä jatko- dentiinistä messua. Mikä tekee triden- chaplain: Rev. Fr. Leonard Wobilla sarten leikki-ikäisten koulu (Nunnala). Shwei, phone 040-849709, e-mail: opintoja ei ollut kovin suuri, sillä minun tiinisestä messusta aivan erityisen? Nunnalan lapset haluavat vielä kysyä [email protected]. olisi pitänyt siirtyä Roomaan, eikä tämä Siinä olemme yhteydessä melkein ko- sinulta muutamia asioita: Leo 6v: Miten Jeesus pystyi luomaan *) Exception: Sunday, Aug. 13th, siis ollut käytännössä mahdollista. ko katolisen historian kanssa, sillä tämä Mass will be celebrated in Saint messun muoto on ollut lähes samassa avaruuden, koska se on ääretön? Henry’s Cathedral at 13:00. Miten papin elämä muuttuu kun hä- muodossa yli vuosituhannen ajan. Muu- Koska Jumala itse on ääretön! Raken- nestä tulee kirkkoherra? tamia asioita on tullut lisää ja joitain on taja on rakennuksen ulkopuolella, kuten Verrattuna kappalaiseen kasvaa kai- poistunut, mutta se on suurin piirtein legojen kokoaja ei ole osa lego-rakennel- maa. Myös voisi miettiä mitä tarkoittaa "ääretön"... Linus 4v: Mitä silloin oli kun ei ollut mitään? Urkumusiikin Ei vain ollut mitään! Ei ollut maail- juhlaa katedraalissa maan tai avaruutta. Vain Jumala itse. Tätä emme ihmisinä tietenkään voi ym- Urkureita läheltä ja kaukaa märtää, koska luotuina, osana luotua maailmaa olemme maailman rajoittei- den alaisia. Kaikki käsitteistömme on tä- män rajoitteen alla, joten tätä on vaikea ymmärtää. Kuten totesin, rakentaja itse ei ole mukana rakennelmassa, vaan sen ulkopuolella. Järjellinen vastaus on, että silloin oli vain Jumala... mutta emme me voi ymmärtää sitä ilman jumalallista kä- sitteistöä. JÁNOS GYÜLVÉSZI Kiitos haastattelusta! (Unkari/Lohtaja) Erkki Luoma-aho Urkukonsertti Pyhän Henrikin katedraalissa torstaina kenlainen vastuu. On tietenkin vastuu 7. syyskuuta 2017 klo 18.00. hallinnosta ja taloudesta. Byrokratiaan kuluu enemmän aikaa kuin muilla pa- peilla. Syntyy vastuu myös liturgisen Rippi, syyllisyydestä ja sakramentaalisen elämän järjestämi- vapauttava voima sestä, kuten esimerkiksi avioliittojen ja Societas Sancti Gregorii Magni kasteiden järjestämisestä. Yleisesti vas- gregoriusyhdistys.wordpress.com tuu ja hallinnolliset tehtävät lisäänty- he Economist -lehti (22.4.2017) lön psyykkiseen terveyteen vaikutti eniten käsitteli syyllisyyttä ja sen vai- juuri salaisuuden tai salaisuuksien jatkuva vät. PYHÄ MESSU LATINAKSI kutusta psyykkiseen hyvin- pohdiskelu, ei salaisuus sinänsä. Ne koe- Pyhän Henrikin katedraalissa vointiimme ja jokapäiväiseen henkilöt, jotka ainakin kerran kuukaudes- Minkälainen maa Suomi on katolilai- Sunnuntaina 3.9.2017 klo 13.00 elämäämmeT viitaten Michel Slepianin (Co- sa ajattelivat salaisuuttaan, saivat mittaus- sille? lumbian yliopisto, New York) tieteelliseen asteikossa arvon 66; ne, jotka ajattelivat sitä Vaikeampi verrattuna moneen muu- tutkimukseen aiheesta. Salaisuuden ylläpi- joka päivä, arvon 49. Ne, jotka harvoin ajat- hun maahan. Kirkollisen elämän olisi täminen on raskas henkilökohtainen taak- telivat tai pohtivat salaisuuttaan, saivat ar- hyvä keskittyä kirkon ympärille, mut- ka. Tutkimuksen mukaan 97 % meistä yllä- von 0. ta Suomessa välimatkat tekevät sen vai- pitää salaisuuksia, joita emme voi tai halua Salaisuuden ylläpitäminen vaikuttaa keaksi. Toiminta kaiken kaikkiaan on paljastaa ulkopuolisille. Yleisin salaisuuksi- pitkällä tähtäimellä henkilön psyykeen ja pienimuotoisempaa. Messut katolisissa en määrä on 13. Suuria ”syviä” eli sellaisia muuttaa hänen persoonallisuuttaan. Tut- maissa ovat suurempia ja niihin osallis- salaisuuksia, joista ei koskaan puhu kenen- kija julkaisi tutkimuksensa Journal of Per- tuu enemmän uskovia. Myöskään kult- kään kanssa, on keskimäärin viisi. sonality and Social Psychology -julkaisussa. tuurissamme ei ole samalla tavalla nii- Yleisimmät salaisuudet koskevat uskot- Hänen mukaansa katolisen kirkon rippi on tä asioita, jotka kantavat katolista uskoa tomuutta, varkauksia, töissä tehtyä huonoa oivallinen tapa päästä irti personallisuut- verrattuna esimerkiksi Keski-Euroop- tai huolimatonta työtä, sukupuolista orien- ta painavasta salaisuudesta (synnistä). Ri- toitumista, aborttia ja huumeita. Yleisim- pin psykologinen vapauttava arvo on sii- Gregorius-yhdistyksen järjestämiä tridentiinisiä tai paan. Uskovilta itseltään vaaditaan pal- joskus ”gregoriaanisia” messuja vietetään Pyhän Hen- mät ”syvät” salaisuudet liittyvät seksiaja- nä, että rikin katedraalissa normaalisti aina kuukauden ensim- jon enemmän, kun ympäröivä kulttuuri mäisenä sunnuntaina klo 13.00 (ei kesäkuukausina). tuksiin koskien muita kuin sitä henkilöä, ei tue uskonelämää. Esimerkkinä vaik- • rippi vapauttaa syyllisyyden jonka kanssa on vakituisessa suhteessa, ja painolastista A Tridentine or sometimes a “Gregorian” Mass in Latin ka pyhimyskulkueet ja vastaavat juhlat, is usually celebrated in St. Henry’s Cathedral on the jo mielessä olevan seksisuhteen toteutta- • rippi on ilmainen first Sunday of the month at 13.00 (not during summer). joita on katolisissa maissa helppo järjes- mista. • rippi on salainen. tää ja niihin on helppo osallistua. Tääl- Tutkijat arvioivat salaisuuksien vaiku- Lisäksi: Lauantaina 2.9. klo 9.00 lä kirkkoa ylläpidetään pienemmistä re- Harvoin taloudellinen julkaisu kuten The Kööpenhaminan piispa Czeslaw Kozon tusta elämään asteikon avulla. Tutkimuk- viettää Maltan ritarikunnan Economist kehuu katolista sakramenttia; sursseista johtuen pienimuotoisemmin. sen koehenkilöt joutuivat merkitsemään, investituuramessun Pyhän Henrikin kuinka usein he aktiivisesti joutuivat peit- artikkeli tukee katolisen kirkon sakramen- katedraalissa vanhemman Olet vieraillut usein Roomassa. Mitä tämään, esimerkiksi keskusteluissa mui- taalista kokonaisuutta vapauttavana voi- liturgian mukaisesti. Tervetuloa! sikäläisestä katolisesta kulttuurista ha- den kanssa, salaisuuksiaan tai ajattelivat mana. luaisit siirtää tänne? niitä. Tutkijat havaitsivat, että koehenki- Jan-Peter Paul 10 FIDES 8 Artikkeleita

Hiippakunta kasvaa ja kehittyy

atikaanin II kirkolliskokous ja sen seuraukset näkyivät Suomessakin monin ta- voin, ja myös piispa Paul VVerschurenin vaikutus huomattiin jopa suomalaisessa maallisessa lehdistössä. Pieni katolinen hiippakunta alkoi saada näkyvyyttä. Vuonna 1981 piispa Verschuren nimi- tettiin paavillisen kirkkolain uudistustoi- mikuntaan, ja tämän huomioivat useat suomalaiset sanomalehdet, samoin kuin vuonna 1981 sen, että Suomen katoli- laiset Caritaksen välityksellä auttoivat Puolaa, joka kärsi elintarvikkeiden niuk- kuudesta. Sunnuntaina 17. toukokuu- ta kerättiin kaikissa Suomen katolisissa kirkoissa ja kappeleissa kolehti Puolan elintarvikeavun hyväksi. Kertyneet va- rat lähetettiin Tanskan Caritakselle, jo- Kirkkoonotto ja vahvistus Tartossa 8.12.1989. ka huolehti ruokapakettien toimitukses- ta Puolaan. Siellä kirkon edustajat ottivat ne vastaan ja toimittivat vielä samana päivänä tarvitseville. Paketteja oli kah- denlaisia, monilapsisille perheille ja van- Katolisen kirkon huksille. Vastaanottajat oli valittu pahim- massa ahdingossa olevien joukosta. Vuonna 1985 alkoi Roomassa eku- meeninen Pyhän Henrikin juhlan viet- vaiheita itsenäisessä to Santa Maria sopra Minerva -kirkossa. Siitä alkaen tuo juhla on ollut jokavuo- tinen hyvien ekumeenisten suhteiden ja Suomessa OSA 7 kolmen Suomessa toimivan kristillisen kirkkokunnan keskinäisen kunnioituk- sen näkyvä merkki. seurasi eläkkeelle siirtynyttä arkkipiispa Myös piispa Verschurenin koti-Suo- Josef Zabkaria. Arkkipiispa Bellotti sanoi messa (Suomen kansalaisuuden hän oli iloitsevansa siitä, että hän nyt ensimmäi- hankkinut heti kun se oli mahdollista) sellä käynnillään sai tutustua valkoiseen tapahtui uusia ja suuria asioita. Maahan Suomeen (talvi oli luminen!) ja toivoi saapui katolisia pakolaisia mm. Vietna- voivansa kesän tultua nähdä maan vih- mista ja Iranista, suomalaiset menivät reässä puvussaan. Hän halusi myös vä- naimisiin katolilaisten kanssa, uusia seu- littää kaikille Suomen katolilaisille paa- rakuntia perustettiin. Piispa Verschuren vin erityisen lämpimän tervehdyksen ja koki tämän hyvin haasteellisena. Hänen hänen apostolisen siunauksensa. suuri unelmansa oli luoda suomalainen Sunnuntaina 15. marraskuuta 1981 katolinen kirkko, kirkko, joka oli kiinte- piispa Paul Verschuren luovutti Pyhän ässä yhteydessä Rooman kanssa, mutta Ristin seurakunnan pappilassa lehtori jolla oli oma kansallinen identiteettinsä Evi Koskelle paavi Johannes Paavali II:n ja ennen kaikkea suomalainen papisto, myöntämän ansiomerkin Pro ecclesia et jonka hän näki välttämättömänä edelly- Pontifice. Ansiomerkki myönnettiin Evi tyksenä katolisen kirkon todelliselle elä- Kosken työstä katolisen kirjallisuuden välle läsnäololle Suomessa. kääntämisen hyväksi. Isä Jac Reijnders Muuan piispa Verschurenin unelma sanoi: "Tiedämme, että hän on tehnyt toteutui, kun karmeliittasisaret ilmaisi- Stella Mariksen vihkiäiset 13.8.1983 työnsä rakkauden ja hartauden tuntein. vat halunsa perustaa kontemplatiivinen Onnittelemme häntä, että hän on saanut luostari Suomeen. Espoon karmeliitta- Suomeen oli alussa jonkin verran han- Tunnustuksia ja juhlia tunnustusta työstään niin korkealta ta- luostari perustettiinkin vuonna 1989. kaluuksia. Alun perin sisaret olisivat ha- holta ja toivotamme hänelle Jumalan siu- Se on toiminut hengellisenä tukikoh- lunneet perustaa Suomeen bysanttilaisen Helmikuun 18. päivänä 1982 jätti pre- nausta ja menestystä!" tana monelle suomalaiselle ja synnyt- riituksen mukaisen luostarin, jonka Ver- sidentti Mauno Koivistolle valtuuskir- Itsenäisyyspäivänä 1981 Katolisen tie- tänyt myös elinvoimaisen karmeliitta- schuren kuitenkin koki ongelmalliseksi jeensä Pyhän istuimen uusi Suomen-pro- dotuskeskuksen johtaja isä Jac Reijnders maallikoiden ryhmän. Luostarin tulossa varsinkin ortodoksista kirkkoa ajatellen. nuntius, arkkipiispa Luigi Bellotti, joka SCJ sai vastaanottaa tasavallan presiden- ARTIKKELEITA 11 Artikkeleita

tin myöntämän Suomen Valkoisen Ruu- syistä - eikä vähiten viikonlopun mökil- Henrikin kirkossa soveltuvin osin Missa- tulivat sadattuhannet innokkaat kuulijat. sun ritarikunnan ensimmäisen luokan läjuoksu-hassutuksen vuoksi. Messun le Aboensen mukaan. Hänen katsotaan keskeisesti saaneen jäsenmerkin tunnustuksena pitkäaikai- pitänyt pappi toivottaa kaikki ystäväl- Vuonna 1990 Studium Catholicumiin aikaan Neuvostoliiton lopullisen mure- sesta ja ansiokkaasta toiminnasta kirkol- lisesti tervetulleiksi - yhtä hyvin omat koottu katolisten kirjojen näyttely kier- nemisen, Itä-Euroopan vapautumisen lisen tiedotustoiminnan alueella. kuin muutkin lampaat. On ollut antoisaa si myös useissa seurakunnissa. Näytte- kommunismista ja Baltian maiden irtau- Sunnuntaina 7. joulukuuta 1981 piispa ja hauskaa!" lyn kokoaminen oli aloitettu kirjan juh- tumisen itsenäisiksi valtioiksi. Joitakin Paul Verschuren ojensi Wladyslaw Wnu- lavuonna. Ensin ajateltiin katolista uskoa vuosia aikaisemmin kukaan ei olisi osan- kille paavi Johannes Paavali II:n myöntä- Katolisen kirjallisuuden käsitteleviä kirjoja, joihin tutustuminen nut kuvitella, että muutos voisi olla niin män siunauskirjan sen johdosta, että her- kokoelma voi diasporassa eläville ja muillekin ka- raju. ra Wnuk on kuudenkymmenen vuoden tolilaisille sekä vasta kirkkoon liittyneil- Suomen katolisessa paikalliskirkossa ajan palvellut uskollisesti ja uutterasti Piispa Paul piti erittäin tärkeänä kato- le jäädä hyvinkin sattumanvaraiseksi. se näkyi ennen kaikkea suhteissa Vi- Pyhän Henrikin kirkon kuoron jäsenenä. lisen kulttuurin tekemistä tutuksi suo- Luetteloon haluttiin kuitenkin myös ka- roon, yhtäkkiä saattoi suhteellisen hel- Siunauskirjan puolankielisen tekstin luki malaisille. Avatessaan torstaina 23. huh- tolista kaunokirjallisuutta, koska monel- posti matkustaa Helsingin ja Tallinnan päämessun jälkeen sisar Eugenia. tikuuta 1987 Studium Catholicumissa le suomalaiselle se on ollut ensimmäinen välillä. Yhteydet Studium Catholicu- Vuoden 1981 elokuussa piispa Ver- virallisesti tutkijoiden käyttöön Suomen kosketuskohta katolisuuteen ja koska min ja Tallinnan katolisen kirkon ja sen schuren vihki diakoniksi Pentti Lauka- katolista kirkkoa käsittelevän kirjallisuu- sen kautta voi saada monipuolisen ku- kirkkoherran isä Rein Õunapuun välillä man Pyhän Henrikin kirkossa. Isä Jan olivat kiinteät. Piispa Verschuren vierai- Koolen SCJ vietti papiksi vihkimisen- li useaan otteeseen sekä Tallinnassa että sä 25-vuotisjuhlaa 15. heinäkuuta, ja isä Tartossa, mm. jakamassa vahvistuksen Cornelis Puts SCJ puolestaan juhli sään- sakramenttia niille Viron katolilaisille, tökuntalupaustensa 40-vuotisjuhlaa 8. jotka piispan puuttuessa eivät olleet sitä syyskuuta. saaneet. Virossa oli koko neuvostomie- hityksen ajan sinnitellyt pieni, mutta Stella Maris sisukas katolinen joukko. Nyt he saivat vihdoin yhteyden katoliseen kirkkoon, ja Suomesta lähetettiin kutsukirjeitä vie- Fides kertoi hiippakunnan toimintakes- railua varten. Niitä käytettiin ahkerasti. kuksen vilkkaasta elämästä: vieraskirjan Kun paavi vihdoin vuonna 1989 saapui mukaan erilaisia ryhmiä kävi 1986 Stella Pohjoismaiden kiertomatkallaan Suo- Maris -toimintakeskuksessa 45 ja vierai- meen, osallistui Jäähallissa vietettyyn lijoita noin 1320. Vakiintuneiden kokous- messuun myös virolaisia ystäviä. ten (pappienneuvosto, pastoraalineuvos- Suomalaiset tiedotusvälineet olivat to, Marian seurakuntaneuvosto) lisäksi ennakoineet paavin tuloa jo pitkään ja keskuksessa kokoontuivat hiippakunnan mm. piispa Verschurenilta udeltiin asias- talousneuvostojen jäsenet. Kirkon yhtey- ta. Piispan vastaus oli lyhyt: se elin, joka teen otetuille järjestettiin tilaisuus tu- voi kutsua paavin vierailulle, on paikalli- tustua paikkaan. Muita "ensikertalaisia" nen piispainkokous. Jo viisi vuotta sitten ryhmiä olivat Autuaan Ursulan kappe- Pohjoismaiden piispainkokous esittikin liseurakunnan jäsenet kevätretkellään ja paaville periaatteellisen vierailukutsun. CAM-musiikkileiri. Tämän jälkeen on sitten tutkittu mah- Retrettejä pidettiin kymmenen, suo- dollisuuksia paavin vierailun järjestämi- menkielisiä kuusi ja ruotsinkielisiä neljä. seen... Päätös paavin tulemisesta Poh- Näistä kolme oli ekumeenisia. Kohokoh- joismaihin on paavin omissa käsissä. diksi muodostuivat talvella perhelei- Tämä uskomaton vierailu Pohjoismai- ri ja kesällä hiippakunnan juhla, joiden hin tapahtui kesäkuussa 1989, eikä sen molempien osallistujamäärä ylitti kaik- Paavi Johannes Paavali II vieraili Suomessa 1989, kuva Pyhän Henrikin katedraalin edestä. jälkeen enää mikään ollut aivan entisel- ki odotukset. Muita tapahtumia olivat den kokoelman, jonka kerääminen oli van katolisesta elämästä. Piispa Verschu- lään. Helsingin pieni katolinen hiippa- AC:n 50-vuotisjuhlan yhteydessä järjes- aloitettu jo jonkin aikaa sitten, hän sanoi: ren sanoi olevansa hyvin iloinen voides- kunta oli astunut aimo askeleen eteen- tetty piispan vastaanotto ja Pohjoismai- "Toivon erityisesti, että tämä kokoelma saan sanoa, että katolista kirjallisuutta on päin ja sitä alettiin huomioida lehdis- den katolisen kehitysapujärjestön ko- herättää mielenkiintoa ei ainoastaan suomeksi olemassa. Studiumiin koottu tössä enemmän kuin ennen. Itse paavin kous. menneisyyttä ja sitä kohtaan, mitä toiset katolisen kaunokirjallisuuden osasto vierailua kommentoivat lähes kaikki "Ilahduttava uusi piirre Stella Maris- tai me itse kerran olemme kirjoittaneet vetikin vuosien ajan kirjastoon katolisia Suomessa ilmestyvät sekä suomen- että keskuksen toiminnassa oli 1986 talon ja julkaisseet, vaan myös tämän hetken lainaajia, jotka usein eksyivät myös py- ruotsinkieliset sanoma- ja aikakausleh- avautuminen lähiympäristölle. Vapaa- haasteita ja tulevaisuuden antamia tehtä- himysten ja kirkkohistorian pariin. Va- det, pääosin myönteisesti. Myös infor- palokunta piti kesällä kahteen otteeseen viä kohtaan. Mitä tulee omiin, katolisen litettavasti kaunokirjallisuus on saanut maatiokurssilla, millä nimellä johdanto- pelastus- ja sammutusharjoituksia, ja kirkon piiristä lähteviin painotuotteisiin, väistyä näyttävämpien taidekirjojen tiel- kurssi silloin tunnettiin, koettiin äkilli- Koisjärven kylätoimikunta järjesti ad- tämä kokoelma ei enää kasvaisi, jos ne, tä, jotka eivät samalla tavoin houkuttele nen huippu osanottajien määrässä. Se on venttiajan hartauden, johon osallistui 65 tavallisia suomalaisia katolilaisia. vuosien mittaan hieman laskenut, mutta lähiseudun asukasta." joilla on kirjoittamisen lahja ja kyky po- lemisoida lehdistön palstoilla, eivät enää on edelleen verrattain suuri. Tosin kaik- Anna-Marja Aalto taas kertoi Pyhän ki eivät koskaan liity kirkkoon, mutta jo kirjoittaisi. Toivon, että Collectio Cat- Johannes Paavali II Suomeen Henrikin seurakunnan kesätraditiosta: pelkkä oikean tiedon ja ymmärryksen le- holica Fennica auttaa meitä katsomaan "Saahan traditioksi kai juhlallisesti vittäminen on tärkeää. kutsua jo muutaman kesän tapaa? Koko eteenpäin ja osallistumaan tietoisesti, 1980-luku oli paavi Johannes Paavali II:n vaikka vaatimattomastikin, tärkeään teh- aikaa, samoin kuin seuraava vuosikym- kesäkauden (kesä-heinä-elokuun) jokai- Tuula Luoma OP sena keskiviikkona tarjotaan Henrikin tävään: hyvän katolisen, eri aloja käsitte- men. Hän oli uuden ajan mediapaavi, pappilassa kello 19 alkavan iltamessun levän kirjallisuuden tuottamiseen." jonka vaikutus ulottui yli koko maail- Osaltaan tämä näyttely liittyi myös man. Puolalaisena patrioottina hän osal- jälkeen kirkkokahvit. Ja väkeä on ollut! Lähteet Jos tämä kahvitilaisuus on 'porkka- vuonna 1988 vietettyyn suomalaisen kir- taan suuresti vaikutti synnyinmaansa Fideksen vuosikerrat 1980-1990 na' valittaessa viikon arkimessua, niin jan 500-vuotisjuhlaan, jolloin myös hiip- irtautumiseen kommunismista, hän vie- Studium Catholicumin lehtileikekokoelma on ihan hauskaa, että monet tulevat juu- pakunnassa muistettiin juhlan aiheen, raili eri maissa, puhui nuorille ja keräsi Finlandia Catholica ri silloin. Toisten seurakuntalaisten ta- keskiaikaisen Missale Aboensen julkai- heidät nuortenpäiville eri puolille maa- paaminen jää kesällä vähiin monista eri semista. Silloin vietettiin piispanmessu ilmaa. Joka paikassa häntä kuulemaan 12 FIDES 8 Artikkeleita

Jo toista kertaa järjestetty massa rippiä, antamassa niin katekeesia nuorten festivaali Stella Ma- kuin todistuksiakin, ohjaamassa ja neu- riksessa oli jälleen iloinen ja vomassa nuoria sekä välillä tanssimas- siunattu tapahtuma. Festivaa- sa ja pelaamassa lentopalloa. Suuri siu- lin teema oli “Voimallinen on naus oli myös, että vieraanamme oli kak- si fransiskaani-isää Puolasta sekä pappi tehnyt minulle suuria teko- Italiasta isä Giannin perustamasta Oasi ja. Hänen nimensä on pyhä”, della Pace (Rauhan keidas) – yhteisöstä. eli sama kuin paavin valitse- Myös sisaria niin Tampereelta kuin Stel- ma Maailman nuortenpäivien la Mariksestakin oli mukana. Puhujina 2017 teema. toimivat lisäksi maallikot, mm. virolai- nen Vooglaidien perhe, jonka kutsumus estivaaliajankohta oli hy- on edistää ja puolustaa elämää ja per- vin sopiva ainoassa ma- hettä muuttuvassa ja katolista moraali- riaanisessa pyhäkössäm- käsitystä vastustavassa yhteiskunnassa. me järjestettävälle tapah- Perheitä oli täältä Suomestakin paikalla tumalle, sillä saimme ja lasten ilo ja nauru rikastutti ja piristi viettää kaksi juhlaa Neit- Nuorten tunnelmaa. Sekä pappien, sääntökunta- Fsyt Marian kunniaksi: Fatiman ilmes- laisten että perheiden vahva läsnäolo oli tyksen 100-vuotispäivä 13.7. sekä Kar- erittäin sopiva päätös kuluneen vuoden mel-vuoren neitsyt Marian päivä 16.7. nuorten viikonlopuille. Niiden aiheena Aloite festivaalista syntyi kesällä 2016 festivaali on ollut oman kutsumuksen löytäminen seminaristi Andreaksen saaman innoi- ja teemaviikonloppuja on omistettu niin tuksen perusteella. Viime vuoden fes- pappeudelle, Jumalalle vihitylle elämälle tivaalin jälkeen nuorten viikonloppu- kuin avioliitollekin. ja on järjestetty kuukausittain Stella Stelliksessä Mariksessa ja liike, jonka ydinajatus Seiskää vahvoina on yhdistää erilaisia ryhmiä, kieliä ja kulttuureja hiippakunnassamme, on jat- 12.-16.7. Saimme jälleen nähdä suoranaisia ihmei- kanut kasvamistaan. Nimi ”One Body tä siinä, kuinka Herra kaitsee ja auttaa in Christ”/”Yksi ruumis Kristuksessa” pienessä ja suuressa, käytännön asioissa kiteyttää niin viikonloppujen kuin fes- ja hengellisissä tarpeissamme. Vapaaeh- tivaalinkin hengellisyyttä. Vuoden 2017 toisia tuli Ahvenanmaalta saakka autta- festivaalin osallistujajoukko kuvasti tä- maan keittiössä ja ruokalahjoituksia saa- tä ajatusta. Edustettuna oli toistakym- tiin niin runsain määrin, että joka päivä mentä kansallisuutta, kieltä ja kulttuuria oli kuin juhlaa. Riippumatta toisistaan kauniina osoituksena siitä, että yhteisöl- ja ilman ennakkotilausta aiheiden suh- lisyys ja yhteenkuuluvuus Kristuksessa teen kaikki festivaalin puhujat, niin papit ei tunne rajoja. Käytännön haasteet, en- kuin maallikot, toivat vahvasti esiin sa- nen kaikkea kääntäminen ja tulkkaus, maa viestiä: meidän tulisi uskaltaa seistä ratkaistiin luovasti yhteistuumin. Lau- vahvoina ja suoraselkäisinä uskomme lettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, puolustajina maailmassa, joka yhä enem- mutta myös hepreaksi, swahiliksi, viet- män hylkii totuutta ja Jumalaa. Tämä oli namiksi, italiaksi sekä saksaksikin. Ruu- kuin suora johdanto ensi vuoden nuor- sukko sujui kaikilla kielillä, ja sekä tans- tenviikonloppuihin ja festivaaliin, jonka sille että hiljaiselle adoraatiolle oli tilaa. teema noudattaa taas paavin valitsemaa Myös muista kristillisistä yhteisöistä oli Maailman nuorten päivien teemaa: ”Älä tullut osallistujia. Oli ilo saada osoittaa pelkää!” näin konkreettisesti, mitä "katolinen" tar- koittaa. Raikuvat aplodit

Runsaasti pappeja Sunnuntain iloisen ja juhlallisen mes- sun vietti piispamme. Hän rohkaisi Ilo oli myös nähdä, että festivaalilla kävi saarnassaan nuoria pysymään uskossa peräti yhdeksän pappia, mukaan lukien ja viemään Jumalan valoa sinne, missä piispamme Teemu ja yleisvikaarimme ovat. Messun lopuksi piispa totesi, että isä Raimo. Ensimmäiseen festivaaliin Suomessa on tapana sanoa, että kun jo- verrattuna määrä oli moninkertainen. tain on tehty kahdesti, se on jo perinne. Isä Raimo uhmasi torstain vesisadetta ja Raikuvat aplodit irtosivat, kun piispa li- piti iloisen ja spontaanin puheen, jossa säsi, että ehkä asia ei kuitenkaan ole ihan rohkaisi nuoria kertomaan uskostaan ja niin yksinkertainen, vaan kyllä siihen näyttämään sitä muille. Sääolosuhteisiin vaaditaan kolmaskin kerta! Uskomme nähden osuvasti hän kertoi kohtaami- tähän ja odotamme jo innolla ensi vuo- sestaan paavin kanssa. Hän oli todennut den festivaalia sekä tulevia viikonloppu- pyhälle isälle, että ilmasto Suomessa on ja 0-100-vuotiaille nuorille. Voimallinen maineeseensa verrattuna huomattavasti todella teki meille suuria tekoja Stella parempi: kylmää ja lunta on vain 6 kuu- Mariksessa. Tiedämme, että hän haluaa kautta vuodessa… jatkaa sitä, mitä hän on meissä aloittanut. Isä Jean-Claude ja isä Gianni olivat läsnä koko festivaalin ajan, viettämässä Katarina Finnilä päivittäin messua ja adoraatiota, kuule- ARTIKKELEITA 13 Artikkeleita

Sisar Barbaran johtama lastenleiri Stella Mariksessa pidettiin kahden viikon aikana 11.-23.6. 5-11-vuotiaat lapset olivat leirillä yhden tai kaksi viikkoa. Aamupäivän uskonnonopetuksesta vasta- sivat sisar Barbara, sisar Ewa sekä isä Tri ensimmäisellä viikolla ja toisella viikolla isä Jean-Claude.

lennaisena osana leiriin osallistuivat isoset eli teini-ikäiset nuoret, jotka auttoivat lapsia, pelasi- vat heidän kanssaan len- Otopalloa ja valmistivat heidän kanssaan pieniä esityksiä, joita sitten yhdessä kat- sottiin. Nukketeatterinäyttelijä Sinikka Meur- man yhdessä Sari Krootilan kanssa tuli esittämään Fatiman Marian tapahtumat; näin lapset saivat tutustua sata vuotta sitten tapahtuneeseen Fatiman ihmee- seen. Sisaret haluavatkin kiittää kaikkia va- paaehtoisia leirin toteutumisesta.

Monipuolista ohjelmaa

Sisar Barbaran ohjauksessa harjoiteltiin lauluja, joita mm. jokapäiväisessä mes- sussa laulettiin. Yhteistä ohjelmaa oli- vat myös kädentaidolliset työt. Lapset mm. valmistivat upeita "lasimaalauksia" kartongista ja silkkipaperista sisarten kanssa. Leiriolympialaisissa jännitettiin yksilö- ja joukkuesuorituksissa. Juhlalli- nen hetki oli palkintojenjakoseremonia mitaleineen. Kuka on Jeesus? Kuka on Maria? Tä- mä oli yhtenä otsikkona leiriohjelmassa. Stella Mariksen Lapset oli jaettu ryhmiin ja jokaisen ryh- män tehtävänä oli leirin isosten avulla valmistaa pieni esitys aiheesta. Saimme nähdä erilaisia pohdintoja, tietokilpai- lastenleirit lun, "tv-ohjelman", esitysten ja laulujen kesällä 2017 avulla. Muutama ryhmä oli valmistanut myös julisteen kuvituksineen. Jeesus ja Maria ovat tärkeitä. Koska leirin Agape-juhla Jeesuksen elämää enkeli Gabrielin ilmoi- Mutta kuka on Jeesus ja Maria ja mi- lapset edustavat monia kansallisuuksia, tuksesta Jeesuksen julkisen esiintymi- tä he merkitsevät kullekin lapselle ja oli riemastuttavaa seurata esitystä, jossa sen kynnykselle. Nuoret olivat valmista- ryhmälle? "Jeesus on Jumalan poika, ys- Toinen mieleenpainuva tapahtuma oli "studioon" saapuivat puolalainen sisar, neet esityksen hyvin: Marian ja Joosefin tävä, pelastaja, maailman vapahtaja, rau- yhteinen rakkauden ateria, agape-juhla. romanialainen opettaja sekä italialainen kohtaaminen oli esitetty kauniisti. Huu- han ruhtinas, Marian ja kasvatti-isänsä Sitä vietettiin ehtoollisen asettamisen näyttelijä. Asut oli valittu myös hauskal- moriakin mahtui joukkoon, mm. tappe- Joosefin poika, Jumala, ihmeiden tekijä, muistoksi. Turkulainen kirjailija Kirsti la tavalla ilmentämään kunkin vieraan lukohtaus esitettiin hidastetusti nuorim- profeetta, puuseppä." "'Maria on Jeesuk- Ellilä oli leirillä valmistamassa aterioita ammattia ja olemusta; esim. opettajalla pien leiriläisten suureksi riemuksi. Joosef sen äiti, esirukoilija, pyhä, on Jeesuksen yhdessä emäntä Maane Hännisen kans- oli tiukka nuttura ja silmälasit. Kommen- kiirastulessa -kohtaus jäi myös mieleen kanssa, meidän kaikkien äiti, kuuntelee sa. Kirsti leipoi pieniä leipäsiä, joissa oli tit olivat luonnollisesti näillä eri kielillä, esimerkkinä nuorten kekseliäästä tavas- meitä aina, lempeä, nuori." risti ilmentämässä yhteisen leivän jaka- jotka juontaja sitten käänsi suomeksi. mista, kuten Jeesus jakoi leivän apostoli- ta esittää vaikeita asioita. Studiovieraat kehottivat kaikkia rukoi- Lastenleirin hyvä tunnelma, leiriläis- Esitys "tv-ohjelmana" en kanssa. Isä Jean-Claude siunasi leivät lemaan kovasti perheiden, kärsivien ja ja ruuan ja sitten kaikki yhdessä taitoim- ten iloisuus, lasten kirkkaat ja kauniit sairaiden puolesta. Juontajat esittivät me oman leipäsemme ja söimme sen en- lauluäänet ja lahjakkaiden isosten pon- Eräs esityksistä oli hauskalla tavalla to- osansa oikein hyvin televisiosta tuttujen nen varsinaista ateriaa. nistelut lämmittävät mieltä pitkään, teutettu "tv-ohjelma". Siinä Pikku Kak- haastattelumaneereiden kautta. Esitys Ennen ateriaa saimme katsoa leirin unohtamatta myöskään sisarten ja pap- konen -ohjelma keskeytyy ylimääräisen päättyi Pikku Kakkosen tunnusmelodi- isosten valmistaman esityksen Mariasta, pien suurenmoista työtä. Oli antoisaa ol- uutislähetyksen takia. Studioon saapuu aan ja sai raikuvat aplodit. Joosefista ja Jeesuksesta. Esitys seurasi la mukana! edustajia eri maista kertomaan, miksi Marja Torsti 14 FIDES 8 Artikkeleita AC:n kevätretki Tallinnaan

cademicum Catholicum teki pakuntapapeista ja ylipäätään virolai- onnistuneen ja opettavai- sista papeista on pula, ja suomalaisten sen kevätretken Tallinnaan onkin välillä vaikea ymmärtää, kuinka 20.52017. Ensimmäinen koh- kristillisvastainen virolainen itseymmär- Ateemme oli birgittalaisluostarin rauniot rys on - isä Arturin sanoin katoliseksi Piritan kaupunginosassa (joka siis saa ni- kääntyvää pidetään helposti virolaisuu- mensä juuri pyhästä Birgitasta) sekä nii- den petturina. Toisin kuin Suomessa Ru- den vieressä sijaitseva birgittalaissisarten neberg ja Snellman, Viron kansallisen moderni luostari ja majatalo. Rauniot heräämisen isät määrittelivät virolaisuu- tekevät vaikutuksen suurella koollaan, den kristinuskon vastakohdaksi. ja samalla ne panevat kiitollisena ihmet- Luostarivisiittien jälkeen kävimme telemään sitä, että Naantalissa vastaava vielä pyhien Pietarin ja Paavalin kated- luostarikirkko on säilynyt ja pysynyt kir- raalissa, ja sitten oli vapaata aikaa, kun- kollisessa käytössä. nes palasimme Viking-terminaalille. Hyvän lounaan jälkeen siirryimme Noin 20 hengen ryhmä oli tyytyväinen vanhaankaupunkiin, jossa dominikaani- matkaan, ja varmasti solidaarisuus Vi- isä Artur Puolasta kertoi keskiaikaisesta rossa vaeltavaa kirkkoa kohtaan kasvoi dominikaaniluostarista ja dominikaani- entisestään. sen hengellisyyden levittämisestä pää- Tallinna on lähellä. Pääkaupunkiseu- osin ateistisessaVirossa. On hienoa, että tulaisten katolilaisten kannattaisi harkita sekä birgittalaiset että dominikaanit (no, ainakin satunnaisia messu- ja museomat- oikeastaan vain yksi dominikaani) ovat koja etelänaapurin puolelle hengellisen saaneet paikan aivan keskiaikaisten luos- ja kulttuurisen elämän rikastuttamisek- tarinraunioidensa välittömästä läheisyy- si sekä uskovien yhteyden vahvistami- destä. Birgittalaisten ja dominikaanien seksi. lisäksi Virossa toimivat Opus Dei ja neo- katekumenaalinen tie. Tavallisesta hiip- Emil Anton, AC:n vpj

Neljä syytä suunnata Latviaan

ain hieman yli viikko Tallin- ymmärtämisessä. Harva tietää, että kato- nan-matkamme jälkeen kä- lisessa latgalessa on oma latgalen kieli, vin ensimmäistä kertaa Rii- liettuan ja latvian välimuoto. Virallisesti assa, Baltian (ja 1600-1700-lu- sitä pidetään latvian murteena, mutta sil- Vvun Ruotsin) suurimmassa kaupungissa. ti latgaleksi vietetään messujakin. Tässä neljä syytä, miksi muidenkin suo- malaisten katolilaisten kannattaisi lähi- 4. Historia, kulttuuri ja ehkä tulevaisuudessa suunnata Latviaan. paavikin. Latvia koki Viron tavoin todella kovia 1900-luvulla, erityisesti toi- 1. Katolinen maailma alkaa sen maailmansodan aikana, jolloin Neu- Latviasta. Kun lähdemme Suomen vostoliitto ja Saksa vuorotellen valtasivat rajojen ulkopuolelle, niin historiallis- maan ja tuhosivat paikallista väestöä ja maantieteellisesti katsottuna katolinen kulttuuria. Tästä kertovat Riian useat maailma tulee vastaan hyvinkin nope- museot, ja historiasta muistuttaa läsnä- asti, nimittäin juuri Latviassa. Latvia olollaan myös suuri venäläisväestö, ehkä jakautuu neljään osaan (Vidzeme, Kur- n. 30% maan väkiluvusta. Naapurimai- zeme, Zemgale ja Latgale), joista itäi- den Viron ja Liettuan tavoin Latviassa nen Latgale oli pitkään osa Puolaa ja on järjestetään viiden vuoden välein valta- säilyttänyt katolisen uskon. Toisin kuin vat laulu- ja tanssijuhlat, johon osallistuu Suomessa ja Virossa, Latviassa katolinen huomattava osa väestöstä. Erityisen mer- kirkko muodostaa huomattavan suuren kityksen juhlat saavat ensi vuonna 2018, historiallisen vähemmistön, ehkä n. 20 Suomen tasoa alhaisemmat. Suomeen kun Baltian maiden ensimmäisestä itse- % koko väestöstä. Latgalessa sijaitseva verrattuna monet asiat tuntee saavansa näistymisestä tulee kuluneeksi sata vuot- Aglonan basilika on kansainvälisestikin lähes ilmaiseksi, latviaksi "bezmaksas". ta. Huhutaan myös, että paavi Francis- merkittävä pyhiinvaelluskohde, kun taas cus saattaisi olla matkustamassa tämän Riiassa komeilee keskiaikainen, vuodelta 3. Kielessä on yllättävän paljon johdosta Baltiaan, joten viimeistään ensi 1225 periytyvä Pyhän Jaakobin katedraa- yhteistä suomen kanssa. Vaik- vuodeksi kannattaa suunnitella Baltian- li (joka muistuttaa kovin Turun tuomio- ka latvian kieli kuuluu liettuan kanssa matkaa. Sitä odotellessa voi selata Air- kirkkoa). Lisäksi Riian hienot luterilaiset balttilaisten kielten ryhmään eikä siis ole Balticin edullisia lipputarjouksia (Riika kirkot olivat tietysti keskiajalla katolisia. sukua suomelle, suomessa ja latviassa on Helsingistä katsottuna selkeästi lä- on itämerensuomalaisten ja balttilaisten hempänä kuin Oulu!) ja nauttia Youtu- 2. Kaunis Riika on katolisen kir- kansojen maantieteellisen läheisyyden ja besta etelänaapuriemme sykähdyttävistä kon luomus. Riian perusti katolinen historiallisten kontaktien takia yllättävän kansanlauluista – kuuntelepa esim. vi- piispa Albert vuonna 1201. Vaikka Bal- kaupungissa järjestetään ilmaisia opas- paljon yhteistä sanastoa: suomessa on n. roksi Mu isamaa on minu arm (Isänmaani tian maiden väkivaltaisen käännyttämi- tettuja kävelykierroksia alkaen pyhän 200 baltialaista lainasanaa, latviassa jopa on rakkauteni) ja Ilus maa (Kaunis maa) sen historia ei ole kokonaan kunniakas, Pietarin kirkolta klo 11 (vanhakaupunki) 400 itämerensuomalaista lainaa. Esim. tai latviaksi Saule, Pērkons, Daugava (Au- Riian katolisperäinen vanhakaupunki on ja 12 (modernimpi Riika). Uusi keskusta "Paljonko tuo maksaa?" on latviaksi "Cik rinko, Ukko, Väinäjoki) ja Dvēseles dzies- syystäkin turistien suosiossa ja ehdotto- puistoineen ja jugendrakennuksineen on tas maksā?" Myös germaaniset ja slaavi- ma (Sielun laulu). masti kokemisen arvoinen. Joka päivä viehättävä, ja hinnat ovat usein selvästi laiset kielet ja jopa latina auttavat latvian Emil Anton ARTIKKELEITA 15 På svenska

En pilgrimsfärd har flera dimensioner. För oss katoliker är kanske de religiösa och kontemplativa de viktigaste. Historiskt var en pilgrimsfärd en botgörelse för ens synder.

fta gavs syndaren av biktfadern olika möj- ligheter att sona sina synder. Vanlig sot var såsom idag böner, men man kunde för Osvåra synder få större alternativa förplik- telser. Man bads kanske stöda fysiskt el- ler ekonomiskt byggandet av en kyrklig byggnad, stöd till en orden eller annan kyrklig eller religiös sammanslutning. De som inte hade ekonomiska möjlighe- ter kunde anmodas att göra en pilgrims- färd och då man nått slutmålet be för nå- got helgon eller Jungfru Maria. Pilgrimsfärden var på medeltiden en omfattande och t.o.m. farlig bot. Om pil- grimsfärden gällde Jerusalem, Santiago En pilgrimsfärd i praktiken – de Compostela eller Rom måste botgö- raren vandra tusentals kilometer genom för honom okända områden var man ta- lade främmande språk och risken att bli sjuk, råka ut för en olycka eller rövare och mördare var verkligt. Ofta uppgjorde pil- Franciskusleden grimen upp ett testamente för han eller hon var ju borta i år. Det var inte alltid gar i Florens för att besöka den vackra finns några brantare stigningar på 700 – är högre i städerna och ju närmare Rom klart att man överhuvudtaget skulle åter- medeltida staden och museerna. Vand- 1000 meter. Sevärda städer är Spello och man kommer. Ofta kostar hotellen och al- vända från pilgrimsfärden. Längs med ring går från Florens till Sansepolcro. Spoleto var det lönar sig att stanna en el- bergon ca 40–70 euro natten. Middagen de längre pilgrimslederna fanns sjukhus, Därifrån kan man ta buss eller taxi till ler två dagar. Man vandrar allt oftare på kan kosta 15–20 euro så att man måste gravgårdar och riddarordnar hade som Arezzo och vidare med tåg tillbaka till grusvägar och asfalt. Från Rieti som är räkna med ca 100 euro per dygn eller ca uppgift att skydda vandraren. Rom. Höjdpunkter under vandringen är denna leds slutpunkt kan man ta buss till 3000 euro för hela vandringen utan flyg- Idag är situationen en helt annan. Det klostren i Camaldoli och La Verna samt Rom. och andra transportkostnader. är ovanligt att någon i bikt anmodas att staden Sansepolcro med sina fina konst- Vandringen fordrar god kondition och utföra en pilgrimsfärd. Pilgrimsfärden museer. Denna led omfattar fyra stig- Vecka fyra friskt humör. Man vandrar ofta utanför har dock kvar en religiös och kontemp- ningar på över 700 meter och två på över mobiltelenäts räckvidd och längsmed sti- lativ dimension, men färden har allt mer 1000. Man vandrar i en av Europas störs- Den sista leden för från Rieti till Rom. gar. En olycka kan vara allvarlig om man naturen av en kulturell, fysisk och soci- ta naturparker ofta utan att träffa på nå- Även på denna led finns det några stig- inte träffar någon annan på hela dagen. al upplevelse. För många har pilgrims- gon under hela dagen. Denna led kräver ningar på närmare 1000 meter. Mot slu- Under min vandring träffade jag på en färder blivit en fritidssysselsättning, ett bra kondition och uthållighet. tet av vandringen går man i Roms förstä- 71-årig holländsk kvinna som vandrade slags sportlig hobby. Givetvis lämnar der och industriområden. Man vandrar ensam. Hon råkade ut för benbrott och även en sådan ”pilgrimsfärd” en religi- Vecka två längs med Tibern till Vatikanen var man en annan gång blev hon strandsatt mitt ös prägel på ”pilgrimen”. Man kan inte på pilgrimskontoret kan få ett pilgrims- i en bäck under ett vattenfall. Om ingen vandra i fotspåren av ett helgon och mot Denna vandringshelhet sträcker sig från pass mot att uppvisa sitt stämplade pil- skulle ha kommit förbi kunde det ha gått en heligt plats utan att detta skulle påver- Sansepolcro till Gubbio och vidare till grimspass och officiell identifikationsbe- illa för henne. ka en. Assisi. Helheten är fysiskt något lättare vis såsom pass. Vandrarna är dock i allmänhet mellan Pilgrimsledet från Florens till Rom är och markeringarna klarare. Man vandrar Givetvis kan man indela vandringen 20–45 år, män och kvinnor. Den äldsta jag ca 600 km lång. Den omfattar ca 30 dags- inte längre huvudsakligen på skogsstigar hur man själv vill. Det gäller att skaffa sig råkade på var en 75-årig man från Tysk- färder på i medeltal 20 km. Själva färden utan grus- och asfaltvägar är allt vanliga- en bra bok över Franciskusleden och de- land, men han var ett undantag. Om man kan indelas i fyra helheter på en vecka re. På leden finns också stumpar av anti- taljerade kartor på 1:25000 eller 1:50000. har möjlighet att vandra Franciskusleden på grund av att få av oss har möjlighet ka romerska vägar. Gubbio och Assisi är Packningen skall vara lätt, max 7-8 kg borde man göra det. Det är en annorlun- att vandra i en dryg månad boende på värda att stanna på i några dagar. I Fran- utan vatten och den dagliga lunchpack- da upplevelse än det idag välkända pil- hotell eller albergon. Vandringar på en ciskusbasilikan i Assisi kan man även få ningen. Bra vandringsskor är ett måste, grimsleden till Santiago de Compostela. vecka på ca 150 km är däremot möjliga. sitt pilgrimsintyg om man kommit ihåg vandringsstavar kan vara nyttiga likaså Det finns fyra naturliga tidsmässiga och att stämpla sitt pilgrimspass under vand- lätta regnkläder. Det är ofta trevligare att Jan-Peter Paul logistiska vandringshelheter. ringen. Från Assisi går det tåg till Rom. vandra i sällskap, fast andra pilgrimer på övernattningsställena är villiga att delta i Vecka ett samtal under middagarna för att jämfö- Källor: Vecka tre Simone & Anton Ochsenkühn: ra dagens händelser och planera följande Franziskusweg Pilgerführer, amac-buch Flyg från Helsingfors till Rom och däri- Vandringens natur ändrar sig. Det finns dags vandring. Verlag (2014) från från flygfältet med snabbtåg till Flo- allt flera pilgrimsgrupper, tyskar, italie- Pilgrimer med pilgrimspass får ofta ra- www.amac-buch.de/gps-franziskusweg rens. Man borde ta på sig en eller två da- nare och t.o.m. amerikanare. På leden batt på 10 % på mat och husrum. Prisen www.kompass.de (kartor) 16 FIDES 8 Lukijoilta Historiasta ja käännöskukkasista

iistä olisi pari asiaa viime nu- Lehden sivulla 4 oli uutinen uusista linen, mutta nimittää-merkitys on yksin käytetäänkin esimerkiksi italiassa, lati- meron johdosta. Lehdessämme kardinaaleista, joiden joukossa on myös englantilainen. Uskon, että se kuulostaa nassa, saksassa ja englannissa. Monissa Non ollut paljon tietoa kirkkom- ruotsalainen, nimittäin naapurimaamme muittenkin korvissa niin hassulta, ettei seuraamissamme keskusteluissa on kui- me historiasta. Kirjoitukset olisi hyvä piispa Anders Arborelius. Hänet ja muut se saa samanlaista levikkiä kuin edellä tenkin myös todettu, ettei pelkkä nimit- lukea, jottei sattuisi sellaista kuin viime neljä uutta ”luotiin” kesäkuun lopussa. mainitsemani. täminenkään kuvaa riittävän selvästi ko- numerossa: Kahta historia-artikkelia seu- Uutiseen liittyi käännöskukkanen, jo- Rauni Vornanen ko tapahtumasarjaa: Hyvissä ajoin ennen raavassa kirjoituksessa ursuliinisisaris- ka oli lehdessämme jo toistamiseen. kardinaalikonsistoria paavi kertoo nimit- tamme väitettiin, että mons. Carling oli Kääntäjän taitoon kuuluu löytää oman tävänsä sen ja sen henkilön kardinaalik- ensimmäinen suomenuotsalainen katoli- kielen vastine sille käännettävässä teks- Toimitus vastaa si, mutta itse liturgisessa vietossa, kun nen pappi. Carling oli supisuomalainen tissä olevalle ilmaukselle, jota ei käy kardinaali-electuksesta tulee tai hänes- ja hänellä on hiippakunnassamme suku- kääntäminen sellaisenaan. Kääntäjä ei Virheitä sattuu, vaikka tarkkuuteen py- tä tehdään kardinaali, on toivottu käy- laisiakin. Kuten heille hän on ollut elä- ole tehtävänsä tasalla, jos niin ei tapah- ritäänkin. Pitkälti joudumme kuitenkin tettävän jotakin muuta, vähän konkreet- vää todellisuutta minullekin niin papin du. Valitettavan usein käännösteksti luottamaan siihen, että lehteemme kir- tisempaa termiä. Se on kuitenkin vielä tehtävissä kuin tervetulleena vieraana paljastaa tumpelon olleen asialla. Niin- joittavat vapaaehtoiset ovat itse riittävän hakusessa. Olisiko parasta käyttää teh- kotonani, jossa hän vieraili monasti. pä meillä ei enää leivota vuokaleivok- huolellisia ja tarkkoja tiedoissaan. Täällä dä-verbiä? "Messun aikana paavi teki Kotini oli muuten 26 vuotta Pietarin- sia vaan ”kuppikakkuja” eikä ole esiku- Fideksen toimituksessa olemme virheis- piispa Arboreliuksesta kardinaalin." Vai katu 10:ssä, jossa oli aikanaan asunut se via vaan ”roolimalleja”, eikä mitään enää tä joka tapauksessa vilpittömästi pahoil- olisiko parempi sanoa: "Messun aikana oikea ensimmäinen suomenruotsalainen vähennetä/supisteta/pienennetä vaan lamme. paavi antoi piispa Arboreliukselle kardi- pappimme, Wilfrid von Christierson, ”leikataan”. Viimeksi mainittu on tyk- Mitä tulee kardinaalien "luomiseen", naalin arvon." Tai: "Messun aikana paa- jonka nimi on mm. piirtynyt lähtemät- känään syrjäyttänyt vanhat omakieliset asia ei ole aivan noin yksinkertainen. On vi asetti piispa Arboreliuksen kardinaa- tömästi Academicum Catholicumin his- sanamme. Myös meillä on luoda-verbil- totta, ettei sana tässä käytössä istu hy- lin virkaan / kardinaaliksi." Kuulemme toriaan. lä muitakin merkityksiä kuin raamatul- vin suomen kieleen, vaikka luoda-verbiä mielellämme lisää ehdotuksia.

Kommuunio ja keliaakikko

iturgian ja sakramenttijärjes- mimäärä on yksilöllinen eikä definitiivi- kossa otettava vehnästä valmistettu hos- tai jos on lääketieteellistä näyttöä liialli- tyksen kongregaatio julkaisi siä normeja ole. Yleensä katsotaan kui- tia henkilölle vaarattoman määrän glu- sesta gluteenialtistuksesta, tai jos lääkäri L15.6.2017 Pyhän isän toimeksian- tenkin, että ainakin 50 mg päivässä on teenia vai ylittyykö riskiraja. Lääkäri muusta syystä suosittaa gluteenialtistuk- nosta piispoille lähettämänsä kiertokir- liikaa ja ylläpitää keliakiassa haitallista arvioi asiaa objektiivisesti (kliinisesti, sen kaikinpuolista minimoimista, keli- jeen, joka koskee eukaristian vietossa immuunireaktiota. Vehnässä voi olla jo- verikokein ja mahalaukun tähystyksel- aakikon on syytä käydä papin puheilla käytettävää leipää ja viiniä. Kiertokirje pa 20 % gluteenia. Jos 1 hostia painaa n. lä + koepaloilla), ja jos näyttöä haitasta asian järjestämiseksi – kyseeseen tulevat lienee saanut aiheensa joissakin hiippa- 300 mg, se voi sisältää 60 mg gluteenia. ei ole eikä keliaakikko saa oireita, lääkäri joko vähägluteeninen hostia (jota on kä- kunnissa ilmenneestä epäpätevien eh- Jatkuva, esim. viikoittain toistuva glu- saattaa sallia gluteenia sisältävän hostian siteltävä ja annettava erillään tavallisista toollisaineiden käyttämisestä. teenialtistus tavallisia hostioita käytettä- vastaanottamisen kerran viikossa, kun- hostioista) tai kommuunio viinin muo- Kiertokirjeessä muistutetaan, että pap- essä voi olla keliaakikon terveydelle hai- han asia kontrolloidaan. Kontrolli voi dossa. Näiden asioiden pastoraalinen pien ja erityisesti kirkkoherrojen on var- tallista, puhumattakaan, jos vastaanottaa merkitä mahalaukun tähystystä koepa- järjestäminen on hiippakunnallinen asia. mistettava ehtoollisleivän ja -viinin toi- kommuunion päivittäin. loineen määrätyn seuranta-ajan, yleen- mittajien luotettavuus. Kanonisen lain Jos tavallinen hostia ei tule kyseeseen, sä vuoden, jälkeen. Jos keliaakikko käy Robert Paul mukaan ehtoollisleivän on oltava hap- on mahdollista hankkia seurakuntaan usein kommuuniolla, asia on toinen. Sisätautiopin dosentti pamatonta, valmistettu vehnästä ja riit- vähägluteenisia hostioita luotettavilta Jos keliaakikko saa oireita, vaikkei siitä tävän tuoretta. Uskonopin kongregaatio toimittajilta. Nämä hostiat sisältävät vain olisi lääketieteellisissä kokeissa näyttöä, on kiertokirjeessään 24.7.2003 täsmen- n. 30 mikrogrammaa gluteenia, joka lää- tänyt ohjeita niiden kommuuniolla kä- ketieteellisen näkemyksen mukaan ei ole vijöiden osalta, jotka eivät voi käyttää haitaksi. Jos joku kuitenkin saa oireita vehnää. Käytännössä tämä siis koskee myös tästä vähägluteenisesta hostiasta, keliaakikkoja ja vehnäallergikkoja. Kir- hän voi pyytää lupaa papilta saada vas- jeessä muistutetaan, että täysin glutee- taanottaa kommuunio pelkästään viinin niton hostia ei ole pätevä ehtoollisleipä, muodossa. Toki hengellinen kommuunio mutta vähägluteeninen hostia on. Tälle on aina mahdollinen. Taizé – INTERNATIONAL on vahvat teologiset perusteet. Asiassa ei YOUTH MEETING HAMINA ole mitään uutta, mutta asia lienee ajan- Mitä pitäisi tehdä? kohtainen, jotta kommuunioon liittyvä sakramenttikuri säilyisi kirkossa. Katolisen keliaakikon on syytä keskus- aminassa järjestetään kansainvälinen Kiertokirje on saanut katolisissa mais- tella kommuuniosta lääkärinsä kanssa. HTaizé-tapahtuma 25.-27. elokuuta. Päätöspäivänä sa uutismediat valloilleen, jossakin on Julkaisin ilman omia kommentteja em. sunnuntaina 27.8. isä Francisco Garcia viettää katolisen mm. väitetty, että keliaakikot eivät voi Catholic News Agencyn tiedotteen Face- messun Haminan Johanneksen kirkossa osoitteessa enää osallistua kommuunioon. Keskus- book-sivulla Lääkärit (lääkäreille tarkoi- Raatihuoneentori 10. Messun jälkeen on kokoontuminen telussa todetaan kuitenkin, että glutee- tettu sivusto, jäseniä on yli 8700). Ilah- Raatihuoneen torilla, jossa toimitetaan ekumeeninen niton hostia on aina ollut pätemätön duin, kun asiasta virisi täysin asiallinen, matkaan lähettäminen ja siunaus. kommuunioleipä eikä siinä ole mitään joskin lyhyt, keskustelu, johon osallistui uutta. Catholic News Agencyn nettisi- toistakymmentä lääkäriä. Minusta tämä Messun ja ekumeenisen siunauksen jälkeen Haminan vulla 11.7.2017 on asiasta artikkeli, jossa osoittaa, että lääkärit pääosin suhtautu- ev.lut. seurakunnan kirkkoherra Juha Tanska kutsuu vat ymmärtäväisesti (tai yhdentekevästi) mm. viitataan Yhdysvaltojen piispainko- myös katolilaisia lounaalle Tanskojen puutarhaan kouksen kirjeeseen ”Celiac disease, al- tähän ”katoliseen erikoisuuteen”. Lää- sunnuntaina 27.8. Ne, jotka haluavat osallistua lounaalle cohol intolerance and the Church’s pas- kärihän ei ota kantaa potilaansa vakau- toral response” (20.4.2016). Kyseinen mukseen, vaan tässä tapauksessa hänen voivat ilmoittautua isä Franciscolle puhelimitse 044- kirje sisältää erittäin hyödyllistä luetta- sairautensa edellyttämiin elintapamuu- 3657142 tai sähköpostitse [email protected]. vaa muillekin kuin Yhdysvalloissa asu- toksiin uskonelämän toteuttamisessa. ville, pastoraalisesta työstä vastaaville Kyllä lääkärin kanssa voi ja pitää ottaa Lisätietoja: https://www.haminanseurakunta.fi/ henkilöille. Suosittelen! tämä asia puheeksi. taizehamina/ Keliaakikon sietämä gluteenin mini- Lääkäri arvioi, sisältääkö kerran vii- ILMOITUKSET 17 Ilmoitukset

Suomen Caritaksen uusi toimisto sijaitsee Meilahdessa Kuusitiellä, hiippakunnan tiloissa jossa toimii myös Katekeettinen keskus.

Caritaksen aukioloajat vaihtelevat, joten sovithan vierailuajan etukäteen. Vanha lankanumero ei ole enää käytössä.

Uusi osoite: Kuusitie 6, 00270 Helsinki Puh/tfn/ph 0400 911874 • E-mail [email protected] www.caritas.fi

Uutuudet ja klassikot – kirjakauppasi netissä www.katolinenkirjakauppa.net

Johannes Paavali II Redemptoris Mater

Paavi Johannes Paavali II:n kiertokirje autuaasta Ave Maria! Neitsyt Mariasta pyhiinvaeltavan kirkon elämässä Catholic Students’ Club — Helsinki 25.3.1987. "Ne, jotka kaikissa sukupolvissa, kansoissa ja kansakunnissa ottavat uskossa vastaan Autumn 2017 Kristuksen, lihaksi tulleen Sanan ja maailman Lunastajan salaisuuden, eivät ainoastaan käänny kunnioittaen ja luottavasti hänen äitinsä Marian Rosary and Holy Mass or Adoration puoleen, vaan etsivät myös Marian uskosta tukea in Latin and English omalle uskolleen. Juuri tämä elävä osallisuus Marian in St. Henry’s Cathedral on the following Tuesday uskoon määrittää hänen erityisen asemansa evenings at 18.00: pyhiinvaeltavassa kirkossa, joka on uusi Jumalan kansa maan päällä." September 12 & 26 katolinenkirjakauppa.net Nid. 90 sivua. Hinta 10,– October 10 & 24 November 7 & 21 December 5 & 19 RESERVERA DAGEN!

LÖRDAG, 28 OKTOBER 2017 All students and young adults and Johanneskyrkans församlingssal 28.10.2017 others interested in the Catholic SAVE THE DATE! 9.30-16.00 Faith, welcome! Afterwards, a nice MERKITSE PÄIVÄ! get-together. Many other activities as well. Confession during Rosary. SATURDAY, OCTOBER 28th 2017 LAUANTAINA 28. LOKAKUUTA 2017 Church of St.John's Parish Hall STIFTSFORUM Johanneksen kirkon SRK-sali cschelsinki.wordpress.com 9.30-16.00 9.30-16.00

SKÖNHETEN I DET KATOLSKA ÄKTENSKAPET HIIPPAKUNNALLINEN FOORUMI DIOCESAN FORUM KATOLISEN AVIOLIITON KAUNEUS -AMORIS LAETITIA- THE BEAUTY OF CATHOLIC MARRIAGE -AMORIS LAETITIA- Förstakommunionsundervisning -AMORIS LAETITIA- på svenska – Hösten 2017 och våren 2018

ndervisning på svenska för barn som kan tänkas gå till första kommunion våren 2018 Stella Maris Verbi Dei sono Uordnas gemensamt i S:t Henriks och S:ta Maria församlingar under läsåret 2017–18. Sirkkoontie 22, 09630 Koisjärvi Schola cantorum Lärare är Sara Torvalds ([email protected] och 050-5424642). puh. 050 3055304 Eleverna deltar i fem undervisningsgånger, tre under höstterminen och två under sähköposti [email protected] Gregoriaanista laulua häihin, hautajaisiin ja muihin tilaisuuksiin. Gregorian chant for wed- vårterminen. Samtliga fem gånger är obligatoriska. www.stellamaris.fi dings, funerals and other occasions. Säästöpankki: FI55 4006 2220 0136 11 Yhteys, Contact: Markus Mäkelä 044-5021206. Programmet Varje gång börjar undervisningen kl. 11.00 (vi träffas i församlingssalen, i S.t Henrik ligger ingång till vänster om katedralen och i S:ta Maria går man ner för trapporna till höger om TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO ingången till kyrkan). I samband med undervisningen deltar vi i svenska mässan (kl. 12.30 Caritas Seurakuntapalvelu - Helsinki i S:t Henrik och kl. 11.30 i S:ta Maria). Undervisningen avslutas kl. 14 (utom sista gången, 09 628 398 den 15 april, då det kan dra ut lite på tiden på grund av bikt och övning i kyrkan). Mechelininkatu 32, Taivallahden kasarmirakennus Första gången: S:ta Maria 3 september kl. 11-14 www.toolonhautaustoimisto.fi Andra gången: S:ta Maria 5 november kl. 11-14 Tredje gången: S:t Henrik 17 december kl. 11-14 Fjärde gången: S:t Henrik 21 januari kl. 11-14 Huom! Kaikkia ilmoittajia ja kirjoittajia pyydetään painokkaasti pitämään kiinni Femte gången: S:t Henrik 15 april kl. 11-14.15 sivun 2 alalaidassa annetuista aineiston viimeisistä jättöpäivistä (deadline). Förstakommunionsmässan firas på pingstdagen, den 20 maj kl. 12.30 i S:t Henrik Toimitus ei voi taata, että viimeisen jättöpäivän jälkeen toimitettuja muutoksia ehdittäisiin huomioida. Deadline on aina 10 päivää ennen lehden julkaisupäivää, joka on kuukauden Mer information finns på sidan http://henrik.katolinen.fi/sakramentsundervisning toinen perjantai. 18 FIDES 8 Seurakunnat ja ohjelmat • Parishes and programs • 12.8.-10.9.

HELSINKI 7.30 laudes, 8.00 messu. Ma, ti, ke, to, pe 17.15- Sunday of each month: 12.30 Mass in Vietnamese, TAMPERE 17.50 adoraatio, 18.00 iltamessu. Rippitilaisuus 18.00 Mass in English. Wed., Fri., Sat. 7.30 Mass ma, ti, ke, to, pe, la 16.45–17.05, su 9.30-9.50 in Finnish, Tues., Thurs. 18.00 Mass in Finnish. ja 17.30–17.50. Seurakunnan kanslia avoinna Thurs. 17.30 Adoration. Confessions half an hour be- ma-pe 10.00-14.00. fore Mass and by appointment. Masses also in other • Sat. 9.30 (or 11.00, see programme below) Mass cities. (See the Mass schedule for diaspora below.) in Finnish, 18.00 Mass in Finnish. Sun. 9.30 Rosa- ry in Finnish, 10.00 High Mass in Finnish, 11.30 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 9.00 (1st Sun. Swedish, 2nd Sun. Family Mass in Eng- messu suomeksi, 10.30 päämessu, 12.30 Pyhän ristin seurakunta lish, 3rd Sun. Vietnamese, 4th Sun. Family Mass messu vietnamiksi, 18.00 messu englannik- in Finnish, 5th Sun. German), 14.00 Mass in Ta- si/Mass in English Amurinkuja 21 A, 33230 Tampere. Puh. Pyhän Henrikin galog (2nd and 4th Sun.), 16.00 Mass in Polish, 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen 03-2127280. Sähköposti [email protected]. katedraaliseurakunta­ 17.30 Rosary in English, 18.00 Mass in English. ottaminen: 18.00 juhlamessu Kotisivu risti.katolinen.fi. Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsinki. Puh. Mon., Wed., Fri. 7.30 Laudes, 8.00 Mass in Fin- 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 9.00 nish. Mon., Tues., Wed., Thurs.. Fri. 17.15-17.50 messu suomeksi, 10.30 päämessu, 18.00 • Su 10.00 ruusukkorukous, 10.30 päämessu, 09-637853, fax 09-6224618. Sähköposti henrik@ 16.30 ruusukko englanniksi, 17.00 messu eng- katolinen.fi. Kotisivu henrik.katolinen.fi. Adoration, 18.00 Mass in Finnish. Confessions messu englanniksi/Mass in English Mon., Tues., Wed. Thurs., Fri., Sat. 16.45-17.05, 25.8. pe 18.00 messu Porissa lanniksi. Ma, ke, to, pe 18.00 messu. Ke 17.40 Sun. 9.30-9.50 and 17.30-17.50. Parish office open 26.8. la 9.30 katekeesi, 13.00 perhemessu, 10.00 vesper, ti, to ja pe 18.30 adoraatio. La messu- • La 17.40 vesper, 18.00 aattomessu. Su 9.30 aika vaihtelee. Rippi joka päivä puoli tuntia messu englanniksi, 11.00 päämessu, 12.30 eri- Mon.-Fri. 10.00-14.00. messu ruotsiksi Ahvenanmaalla/Mässa på Åland ennen messua tai sopimuksen mukaan. Huom. kielisiä messuja, perhemessu tai 13.00 grego- matkat, katekeesipäivät ja lastenkerhot yms. riaaninen messu, 18.00 iltamessu. Ma, ke, pe 13.8. su Pyhän Marian seurakunnan nimik- 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 9.00 kojuhla: 9.30 ruusukkorukous, 10.00 messu messu suomeksi, 10.30 päämessu, 18.00 saattavat aiheuttaa muutoksia arkimessujen 18.00 messu, ti ja to 7.30 messu. Ke 17.30 ruu- aikoihin. Varsinkin lauantain messuajat vaih- sukkorukous, pe 17.30 adoraatio. Ke, la 19.30 suomeksi, 11.30 perhemessu englanniksi/ messu englanniksi/Mass in English Family Mass in English, 14.00 messu taga- 2.9. la 10.00 messu ruotsiksi Ahvenanmaalla/ televat. Tarkista ajat kirkon ilmoitustaululta. Neokatekumenaaliyhteisön liturgia. Rippiai- • Sun. 10.00 Rosary, 10.30 High Mass in Finn- ka la 17.00-17.45 ja ma, ke, pe 17.30 sekä ennen logiksi/Mass in Tagalog, 16.00 messu puo- Mässa på Åland laksi/Msza sw. po polsku, 17.30 ruusukko 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 9.00 ish, 16.30 Rosary in English, 17.00 Mass in Eng- sunnuntain messuja ja sopimuksen mukaan. lish. Mon., Wed., Thurs., Fri. 18.00 Mass. Wed. • Sat. 17.40 Vespers, 18.00 Mass in Finnish. Sun. englanniksi/Rosary in English, 18.00 messu messu suomeksi, 10.30 päämessu, 18.00 englanniksi/Mass in English messu englanniksi/Mass in English 17.40 Vespers, Tues., Thurs. and Fri. 18.30 Adora- 9.30 Mass in English, 11.00 High Mass in Fin- tion. Sat. Mass time varies. Confessions every day nish, 12.30 Mass in other languages, Family Mass 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 9.30 ruu- 8.9. pe 18.00 messu Porissa sukkorukous, 10.00 messu suomeksi, 11.30 9.9. la 16.00 piispanmessu ja vahvistuksen half an hour before Mass or by appointment. Please or 13.00 Gregorian Mass, 18.00 Mass in Finnish. check the bulletin board at the back of church for Mon., Wed., Fri. 18.00 Mass in Finnish, Tues. and messu vietnamiksi, 16.00 messu puolaksi/ sakramentti Msza sw. po polsku, 17.30 ruusukko englan- 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 9.00 possible changes. Masses also in other cities. (See Thurs. 7.30 Mass in Finnish. Wed. 17.30 Rosary, the Mass schedule for diaspora below.) Fri. 17.30 Adoration. Wed., Sat. 19.30 Liturgy of niksi/Rosary in English, 18.00 messu eng- messu ruotsiksi/Mässa på svenska, 10.30 the Neocatechumenal Way. Confessions Sat. 17.00- lanniksi/Mass in English päämessu, 12.30 messu vietnamiksi, 18.00 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 9.30 messu englanniksi/Mass in English 12.8. la 7.00 lähtö kirkon edestä hiippakunta- 17.45, Mon., Wed., Fri. 17.30, as well as before juhlaan Stella Marikseen Masses on Sunday and by appointment. ruusukkorukous, 10.00 messu suomeksi, 11.30 perhemessu ja koululaisten siunaa- KATEKEESI 26.8. la 9.30 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 10.30 messu suomeksi, 17.00 messu englanniksi/ 12.8. la 18.00 aattomessu minen, 14.00 messu tagalogiksi/Mass in DIASPORA Mass in English 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 9.30 Tagalog, 16.00 messu puolaksi/Msza sw. po polsku, 17.30 ruusukko englanniksi/Rosary Ahvenanmaa (ev.lut. kirkko, St.Mårtensgården, 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ot- messu englanniksi/Mass in English, 11.00 taminen: 18.00 juhlamessu päämessu, 18.00 iltamessu in English, 18.00 messu englanniksi/Mass Hindersböle): 26.8., 2.9. la 10.00 Eurajoki 19.8. la 9.50 katekeesi, 14.00 perhemessu 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen in English (ev.lut. kirkko, Kukkapolku 2): – 2.9. la 10.00–14.00 lauantaikurssi Englantilai- Pori (ort. kirkko, Maantiekatu 46): 25.8., 8.9. pe 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 10.30 ottaminen: 14.00 seniorit, 18.00 iltamessu messu suomeksi, 14.00 messu puolaksi/ 19.8. la 18.00 aattomessu sessa koulussa, 11.00 messu suomeksi, 18.00 18.00 messu suomeksi Msza sw. po polsku, 17.00 messu englannik- 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 9.30 si/Mass in English messu englanniksi/Mass in English, 11.00 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 9.30 ruu- sukkorukous, 10.00 messu suomeksi, 11.30 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 10.30 päämessu, 18.00 iltamessu messu suomeksi, 12.00 messu vietnamiksi, 26.8. la 10.00 harjoitus ja rippi kirkossa vah- messu ruotsiksi/Mässa på svenska, 13.00 JYVÄSKYLÄ messu afrikkalaisille/Mass for Catholics 17.00 messu englanniksi/Mass in English vistuksen sakramenttia varten, 17.40 vesper, 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 10.30 18.00 aattomessu from Africa, 16.00 messu puolaksi/Msza sw. po polsku, 17.30 ruusukko englanniksi/ messu suomeksi, 17.00 messu englanniksi/ 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 9.30 Mass in English messu englanniksi/Mass in English, 11.00 Rosary in English, 18.00 messu englanniksi/ Mass in English 9.-10.9. la-su kurssi uskonnonopettajille ja päämessu, 12.30 messu ja vahvistuksen vanhemmille ”Miten kerron uskosta lapsil- sakramentti, 18.00 iltamessu 6.9. ke 8.00 messu suomeksi, 14.00 messu suo- meksi ja Maria-klubi, 18.00 messu suomeksi le?” 28.8. ma 19.00 kuorokonsertti kirkossa 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 10.30 2.9. la 10.45-13.00 vahvistusopetus, 17.40 9.9. la 9.30 messu suomeksi, 10.00 opetus vah- vistuksen sakramenttia varten, 18.00 messu messu suomeksi, 17.00 messu englanniksi/ vesper, 18.00 aattomessu Pyhän Olavin seurakunta Mass in English 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 9.30 suomeksi messu englanniksi/Mass in English, 11.00 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 9.30 Yrjönkatu 36, 40100 Jyväskylä. Puh. 014- ruusukkorukous, 10.00 messu suomeksi, 612659, fax 014-612660. Sähköposti olavi@ KATEKEESI päämessu, 13.00 gregoriaaninen messu, Tampere: 19.8., 16.9. la 9.50 16.30 messu espanjaksi/Santa Misa en 11.30 perhemessu englanniksi/Family Mass katolinen.fi. Kotisivu olavi.katolinen.fi. in English, 14.00 messu tagalogiksi/Mass in Castellano, 18.00 iltamessu DIASPORA 4.9. ma 18.30 johdantokurssi Tagalog, 16.00 messu puolaksi/Msza sw. po • Su 10.00 ruusukko, 10.30 päämessu, 12.00 polsku, 17.30 ruusukko englanniksi/Rosary messu englanniksi. Ma 18.00 messu, ti 7.00 Hämeenlinna (ort. kirkon seurakuntasali, 7.9. to 18.00 urkukonsertti kirkossa Matti Alangon katu 11): su 15.00: Huom.! ei 9.9. la 10.00 harjoitus ja rippi kirkossa vahvis- in English, 18.00 messu englanniksi/Mass messu sisarten kappelissa, 18.00 gregoriaani- in English nen messu, ke 18.00 messu, to 18.00 adoraatio messua elokuussa, 3.9., 1.10. tuksen sakramenttia varten, 17.40 vesper, Kokkola (ort. rukoushuone, Katariinankatu 18.00 aattomessu ja 18.30 messu, pe 7.00 messu sisarten kappe- DIASPORA 3): klo 16.00: su 10.9., la 28.10. 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 9.30 lissa. La 10.00 messu (kerran kuussa perhemes- Espoo (Olarin kappeli, Kuunkehrä 4): 3.9., su 12.15). Rippiaika to 17.30-17.55 ja su 10.00- Pietarsaari (Pyhän Mikaelin kappeli, messu englanniksi/Mass in English, 11.00 Kappelintie 5): klo 12.00: la 19.8., la 2.9., su päämessu, 11.15 messu Tapanilassa, 12.30 1.10., 5.11., 3.12. su 16.00 10.25 sekä 11.40-11.55 tai sopimuksen mukaan. Hyvinkää (Vanha kirkko, Uudenmaankatu • Sun. 10.00 Rosary, 10.30 High Mass, 12.00 Mass 10.9., su 24.9., la 30.9., la 14.10. messu ja vahvistuksen sakramentti, 13.45- Seinäjoki (seurakuntasali, Lakeuden Risti, 17.45 adoraatio, 18.00 iltamessu 13): 30.9., 14.10., 25.11., 9.12. la 16.00 in English. Mon. 18.00 Mass, Tues. 7.00 Mass in Karjaa (Pyhän Katariinan kirkko, Lärkkullan- Sisters’ Chapel, 18.00 Gregorian Mass, Wed. 18.00 Ala-Kuljunkatu 1): la klo 18.00: Huom.! ei tie 26): 16.9., 7.10., 18.11., 2.12. la 14.00 Mass, Thurs. 18.00 Adoration and 18.30 Mass, messua elokuussa, 16.9., 21.10. Huom! Ohjelmaan voi poikkeuksellisesti Vaasa (Jeesuksen pyhän sydämen kappeli, tulla muutoksia lehden painamisen jälkeen. Fri. 7.00 Mass in Sisters’ Chapel. Sat. 10.00 Mass (Family Mass in Finnish once a month at 12.15). Rauhankatu 8 C 22): klo 16.00: la 19.8., la 2.9., la 9.9., su 24.9., la 30.9., la 14.10. Huom! Kirkkokahvit sunnuntaisin, ei keski- Confessions Thurs. 17.30-17.55 and Sun. 10.00- viikkoisin, jälleen syyskuusta lähtien. 10.25 and 11.40-11.55 or by appointment. For the latest updated program, see olavi.katolinen.fi. DIASPORA TURKU Porvoo (ort. kirkko, Tattarinmalmi): 17.9. su 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 10.30 15.00 messu KOUVOLA Tapanila (Veljestentie 6, Helsinki): 10.9. su 14.8. ma 18.00 aattomessu 11.15 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen: 7.00 messu suomeksi, 18.00 messu latinaksi 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 10.30 päämessu, 12.00 messu englanniksi/Mass Pyhän Birgitan ja autuaan in English Hemmingin seurakunta 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 10.30 Pyhän Ursulan seurakunta päämessu (radionauhoitus), 12.00 messu Valimontie 1, 45100 Kouvola. Ursininkatu 15a, 20100 Turku. Puh. 02-2314389, englanniksi/Mass in English Puh. 05-5444 110. Sähköposti ursula@ fax 02-2505090. Sähköposti birgitta@ 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 10.30 Pyhän Marian seurakunta katolinen.fi. Kotisivu birgitta.katolinen.fi. päämessu, 12.00 messu englanniksi/Mass katolinen.fi. Kotisivu ursula.katolinen.fi. Mäntytie 2, 00270 Helsinki. Puh. 09-2411633, in English • Su 9.00 messu latinaksi, ruotsiksi tai suomek- 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 10.30 • Su 11.00 (1., 2., 4. ja 5. su) tai 18.00 (3. su) pää- fax 09-2411634. Sähköposti maria@ si, 10.00 ruusukko, 10.30 päämessu, kuukau- messu, to 18.00 iltamessu. Joka kuukauden 1. katolinen.fi. Kotisivu maria.katolinen.fi. päämessu, 12.00 messu englanniksi/Mass den 1. su: 12.30 messu puolaksi, kuukauden in English pe messu ja adoraatio klo 18.00. Rippitilaisuus 2. su: 12.30 messu vietnamiksi, 18.00 iltamessu puoli tuntia ennen messuja ja sopimuksen mu- • La 9.30 (tai 11.00, katso ohjelma alla) messu, englanniksi. Ke, pe, la 7.30 aamumessu, ti, to kaan. Kirkkoherra tavattavissa parhaiten tors- 18.00 aattomessu suomeksi. Su 9.30 ruusukko- Huom! Messu englanniksi jälleen 20.8. 18.00 iltamessu. To 17.30 adoraatio. Rippitilai- Mass in English starts again on August 20. taisin. rukous, 10.00 päämessu suomeksi, 11.30 (1. su suus puoli tuntia ennen messuja ja sopimuk- • Sun. 11.00 Mass in Finnish (1st, 2nd, 4th and 5th ruotsi, 2. su perhemessu englanniksi, 3. su viet- sen mukaan. Mahdollisista poikkeuksista ja lisäyksistä il- Sun.) or 18.00 (3rd Sun.). Thurs. 18.00 Mass in nami, 4. su perhemessu suomeksi, 5. su saksa), • Sun. 9.00 Mass in Latin, Swedish or Finnish, Finnish. 1st Friday of each month 18.00 Mass and 14.00 messu tagalogiksi (2. ja 4. su), 16.00 moitetaan seurakunnan verkkosivuilla ja il- 10.00 Rosary, 10.30 High Mass in Finnish, 1st moitustaululla. Adoration. Confessions half an hour before Mass messu puolaksi, 17.30 ruusukkorukous eng- Sunday of each month: 12.30 Mass in Polish, 2nd and by appointment. Pastor most easily contacted lanniksi, 18.00 messu englanniksi. Ma, ke, pe SEURAKUNNAT JA OHJELMAT 19 Yhdistykset • Societies • Muut • Others on Thursdays. Masses also in other cities. (See the DIASPORA fi. Också på svenska. More information avai- Maallikkodominikaanit OP Mass schedule for diaspora below.) Kajaani: 27.8. su 17.30 sananpalvelus ja lable in English at www.studium.fi. Laici ordinis praedicatorum • Vastuuhenkilö: kommuunio Nikodemus Heikman OP, puh. 050-564 0686, 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 11.00 Kemi (Lehtokatu 31): 20.8. su 17.00 sähköposti: [email protected]. messu Tornio (Lukiokatu 1): 3.9. su 17.00 Kotisivu maallikkodominikaanit.blogspot.fi. 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen Raahe (Brahenkatu 2): 27.8. su 17.00 Yhdistykset & yhteisöt ottaminen: 18.00 juhlamessu Rovaniemi (Ounasvaarantie 16): 13.8., 10.9. Maria-klubi 17.8. to 18.00 iltamessu su 17.30 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 11.00 Academicum Catholicum Kuukauden 1. keskiviikkona klo 14.00 alkaen messu Kaikille avoimet ja ilmaiset luennot pidetään messulla kirkossa ja jatkuu srk-salissa esitel- 24.8. to pyhä Bartolomeus: 18.00 iltamessu Studium Catholicumin tiloissa (Ritarikatu 3A, män ja kahvituksen merkeissä. Tervetuloa! • 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 11.00 3. krs.) torstai-iltaisin klo 19.00. Ovet avau- 6.9. Isä Ryszard Mis SCJ: Predestinaatio-oppi • messu, isä Stanislawin jäähyväismessu, KUOPIO tuvat klo 18.30, ja luentojen jälkeen on pieni 4.10. Isä Ryszard Mis SCJ: Kiirastulioppi • 1.11. koululaisten siunaaminen ja kesätapahtuma kahvitarjoilu. Sydämellisesti tervetuloa! • Fö- Isä Raimo Goyarrola: Eutanasia • 13.12. Poik- 31.8. to 18.00 iltamessu reläsningarna hålls på Studium Catholicum keuksellisesti Adventin vietto. 1.9. pe kuukauden 1. perjantai: 18.00 messu ja (Riddaregatan 3A, 3 vån.) på torsdagskvällar kl adoraatio 19. Dörrarna öppnas kl 18:30. De kostnadsfria Marian legioona 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 11.00 föreläsningarna är öppna för alla intresserade kokoontuu joka perjantai Pyhän Marian seura- messu och efteråt bjuds det på kaffe. Varmt välkom- kuntasalissa iltamessun ja adoraation jälkeen 7.9. to 18.00 iltamessu na! • AC:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jä- noin klo 19. • Legion of Mary meets every Fri- 8.9. pe autuaan Neitsyt Marian syntymä: 18.00 Pyhän Joosefin seurakunta senmaksun 10€ AC:n tilille FI61 2001 2000 5130 day at St. Mary’s parish hall after the Mass and messu 60. • Man kan bli medlem genom att betala adoration, ca. at 19:00. 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 11.00 Lönnrotinkatu 24, 70500 Kuopio. Puh. 044- medlemsavgiften 10€ på AC:s bankkonto FI61 messu 3657142, 0449744608. Sähköposti joosef@ 2001 2000 5130 60. katolinen.fi. Kotisivu joosef.katolinen.fi. Seniorit DIASPORA Birgittalaisoblaatit Tiistaina 15.8. messu Pyhän Henrikin kated- Hamina: Sopimuksen mukaan • Su 11.00 päämessu. Ma, ti, ke, pe 18.00 messu. raalissa kello 14.00 ja sen jälkeen kahvitilaisuus Birgittalaisoblaatit – luostarisääntökunnan seurakuntalaisten kodeissa To 18.00 adoraatio ja messu. La 19.00 Neokate- seurakuntasalissa. Tervetuloa. maallikkojen ryhmä. Kotisivut: www.kolum- Kotka (ort. seurakuntakeskus, kumenaaliyhteisön liturgia. Rippiaika su 10.30- bus.fi/birgitta.turku/oblaatit. • Birgittalais- Kymenlaaksonkatu 2): 10.9. su 16.00 10.50 ja sopimuksen mukaan. Suomen Samaritas-apu ry • Sun. 11.00 High Mass in Finnish. Mon., Tues., oblaatit kokoontuvat noin kerran kuukaudes- Lahti (ort. kirkko): 2.9. la 16.00 Finlands Samaritas-hjälp rf • Postitusosoite Wed., Fri. 18.00 Mass in Finnish. To 18.00 Adora- sa Turun birgittalaisluostarissa moderaattorin, Lappeenranta (Linnoituksen ort. kirkko): 17.9. Rastaspuistontie 3 M 106, 02620 Espoo • Ko- tion followed by Mass. Sat. 19.00 Liturgy of the Ne- isä Toan Tri Nguyenin, ja luostarin ylisisaren su 12.00 tisivu sites.google.com/site/suomensamari- ocatechumenal Way. Confessions Sun. 10.30-10.50 äiti M. Bernabén johdolla. Aluksi kokoonnu- taan yhdessä birgittalaissisarten kanssa kello tas • Pankkiyhteys FI81 1478 3000 7283 16 • KATEKEESI and by appointment. 16.30 vesperiin ja adoraatioon. • Yhteyshen- Puheenjohtaja Jan Krook, gsm 041-5067808, Kouvola (seurakuntasali): 23.9. la 11.00-13.00 E-mail [email protected]. Sihteeri Miira 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 11.00 kilö: Raija Markkula, e-mail: raija.markkula7/ (opetuksen jälkeen messu) Kuhlberg, gsm 044-3336767, E-mail miira.ma- päämessu, 17.00 messu Joensuussa gmail.com, puhelin: 040 578 3024. Lahti (ort. kirkon seurakuntasali): 2.9. la 14.00- [email protected]. 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen 16.00 Catholic Students’ Club Kotka ja Lappeenranta: sopimuksen mukaan ottaminen: 18.00 messu 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 11.00 Rosary and Holy Mass or Adoration in Latin Teresa ry Teresa-illat pidetään Pyhän Marian kirkon Huom! Isä Stanislawin jäähyväismessu ja päämessu, 17.00 messu Joensuussa with Readings and Homily in English in Saint (Mäntytie 2) seurakuntasalissa tiistaisin aina kesätapahtuma sunnuntaina 27.8. klo 11.00. 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 11.00 Henry’s Cathedral on the following Tuesday klo 18 alkavan iltamessun jälkeen, noin klo Tervetuloa! päämessu, 17.00 messu Joensuussa evenings at 18.00: September 12 & 26, October 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 11.00 10 & 24, November 7 & 21, December 5 & 19 18.30. • Ota yhteyttä: Pirjo Uronen, puheen- päämessu, 17.00 messu Joensuussa • Afterwards, a nice get-together in the parish johtaja, p. 050 3750318, pirjo.uronen@luuk- 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 11.00 hall. Welcome! More information: cschelsinki. ku.com, Marja Kuparinen, sihteeri, p. 040 päämessu, 17.00 messu Joensuussa wordpress.com. 5819211, [email protected]. OULU DIASPORA Fransiskaanimaallikot OFS Mikkeli (krypta, Savilahdenkatu 20): Ordo Franciscanus Saecularis • Syksy 2017 – ilmoitetaan myöhemmin 69. toimintavuosi • Ohjelmalliset kokoukset Savonlinna (Pääskylahden ev.-lut. kirkko, tiistaisin kerran kuukaudessa klo 16-18 Pyhän Kaartilantie 62): ilmoitetaan myöhemmin Marian seurakuntasalissa, jonka jälkeen mah- Joensuu (ort. seminaarin kappeli: Torikatu dollisuus iltamessuun klo 18. Päivät ja aiheet: 41): joka sunnuntai klo 17.00 • 12.9. Fransiskaanit Itämerellä/Jarno Tarko- ma OFS • 10.10. Pyhän Francisuksen ”Fioretti” Nasaretin pyhän perheen /Pauli Annala • 14.10. (lauantai) Hiljetymis- seurakunta Toimistot päivä aiheena ”Armo”, Pyhän Henrikin seu- rakuntasalissa, lisätietoa lähempänä. • 14.11. Liisantie 2, 90560 Oulu. Puh ja fax 08-347834. Herman Hesse/Marjatta Tarkoma OFS • 12.12. Sähköposti [email protected]. Kotisivu Katekeettinen keskus Katolilaiset 100 v. itsenäisessä Suomessa/veli perhe.katolinen.fi Kuusitie 6, 00270 Helsinki. Puh. 09-2416095. Gabriel Salmela OP • Lisätietoja kotisivuilla: Sähköposti [email protected]. Kotisivu: fransiskaanimaallikot.blogspot.fi. • Su 10.00 messu englanniksi, 11.15 päämessu. katekeesi.katolinen.fi. Ma, ti, ke, pe 17.00 iltamessu. Ti, ke, la 19.30 neo- Gregorius-yhdistys katekumenaaliyhteisön liturgia. Rippitilaisuus Katolinen tiedotuskeskus pe 17.30-18.30, puoli tuntia ennen messua ja so- Societas Sancti Gregorii Magni • Kotisivu gre- pimuksen mukaan. Pyhän Henrikin aukio 1 B, 00140 Helsinki. goriusyhdistys.wordpress.com. • Puheenjoh- • Sun. 10.00 Mass in English, 11.15 High Mass Puh. 09-6129470. Sähköposti info@katolinen. taja Marko Tervaportti, mtervaportti@gmail. in Finnish. Mon., Tues., Wed., Fri. 17.00 Mass in fi. Kotisivu: katolinen.fi. Auki ma-pe 10-16. com. Moderaattori Anders Hamberg. • Mes- Finnish. Tues., Wed., Sat. 19.30 Liturgy of the Ne- suista ilmoitetaan yhdistyksen Facebook-si- Pyhiinvaellus ocatechumenal Way. Confessions Fri. 17.30-18.30, vulla, jota kaikki pääsevät lukemaan. half an hour before Mass and by appointment. Keskukset Hattulaan Masses also in other cities. (See the Mass schedule Jeesuksen pyhän sydämen for diaspora below.) maallikot (SCJ) Hattulan keskiaikaisessa Pyhän Stella Maris Moderaattori Peter Gebara SCJ. Puheenjohta- Ristin kirkossa vietetään lauantaina 13.8. su kirkkovuoden 19. sunnuntai: 10.00 Sirkkoontie 22, 09630 Koisjärvi. Puh. 050-305 ja Silvia Bertozzi, [email protected]. 16. syyskuuta 2017 katolinen Pyhän messu englanniksi/Mass in English, 11.15 5304, email: [email protected]. Kotisi- • Helsinki: yhdyshenkilö Silvia Bertozzi, sil- päämessu, 17.30 messu Rovaniemellä vu stellamaris.fi. Pankkiyhteys FI55 4006 2220 ristin kunnioittamisen ja kantamisen [email protected]. • Helsingin kokouk- hartaus. 15.8. ti autuaan Neitsyt Marian taivaaseen 0136 11 (ITELFIHH) • Emäntä Marja-Leena set joka kuukauden ensimmäisenä torstaina ottaminen: 18.00 messu Hänninen • Johtaja isä Toan Tri Nguyen, puh. Pyhän Marian seurakuntasalissa iltamessun ja 20.8. su kirkkovuoden 20. sunnuntai: 10.00 050-361 7942, email: [email protected] adoraation jälkeen. • Tampere: Yhdyshenkilö Pyhiinvaellus alkaa messulla Pyhän messu englanniksi/Mass in English, 11.15 • Hengellinen toiminta: isä Gianni Sgreva CP, Sinikka Meurman, gsm 040-4197077, E-mail si- Henrikin katedraalissa klo 9.30 päämessu, 17.00 messu Kemissä puh. 040-1382881, email: [email protected] [email protected] • Turku: Yhdys- ja bussi Hattulaan lähtee messun 27.8. su kirkkovuoden 21. sunnuntai: 10.00 henkilö Hilkka Bernard, gsm 040-5243676, E- jälkeen kirkon edestä. Mukaan voi messu englanniksi/Mass in English, 11.15 Suomen Caritas mail [email protected] päämessu, 17.00 messu Raahessa, 17.30 tulla myös Pyhän Marian kirkon Uusi osoite: Kuusitie 6, 00270 Helsinki. Puh. sananpalvelus ja kommuunion jakaminen kulmalla olevalta bussipysäkiltä. 0400 911874. Sähköposti [email protected]. Ko- Kirjallisuuspiiri Kajaanissa tisivu www.caritas.fi. Aukioloajat vaihtelevat, 3.9. su kirkkovuoden 22. sunnuntai: 10.00 jatkaa kokoontumisiaan Henrikin seurakun- Hartaus alkaa Hattulassa klo 12.30. sovithan tapaamisesta etukäteen. tasalissa maanantaisin kerran kuussa klo 18. messu englanniksi/Mass in English, 11.15 Hartauden jälkeen Hattulan ev.lut. päämessu, 17.00 messu Torniossa Syyskauden ohjelma: 11.9. Kaarlo Stenvall: 10.9. su kirkkovuoden 23. sunnuntai: 10.00 Studium Catholicum Stenvallit stadissa. Kirjoittaja on Aleksis Kiven srk tarjoaa meille kahvit. Takaisin messu englanniksi/Mass in English, 11.15 Ritarikatu 3 b A, 00170 Helsinki. Puh. 09 612 veljen Albertin pojanpojan poika. • 9.10. Elsa Helsingissä ollaan klo 15 jälkeen. päämessu, 17.30 messu Rovaniemellä 06711, fax 09 61206710. Sähköposti: kirjasto@ Ferrante: Loistava ystäväni. • 6.11. Jari Tervo: studium.fi • Messut maanantaisin, keskiviik- Matriarkka. • 4.12. Kirjavalinta vielä avoin. Edestakainen matka maksaa 25 €, ADORAATIO koisin ja perjantaisin klo 12.00 • Kirjaston Kaikki kirjojen ystävät sydämellisesti tervetul- ja se maksetaan bussissa. leita! Tarjolla myös kupponen kahvia tai teetä 1.9. pe 12.00-17.00, adoraation jälkeen messu aukioloajat (suljettu kesällä, 4.9.2017 alkaen) Ilmoittautuminen Pyhän Henrikin maanantai-perjantai 13.00-18.00 • Holy Mass keskustelun vauhdittamiseksi. PERHEMESSU 2.9. la 11.30 in English at the Studium Catholicum Mon- pappilaan puh. 09-637853. days, Wednesdays, and Fridays at 12.00 • Lib- Karmeliittamaallikot (OCDS) KATEKEESI rary opening hours (closed for the summer Vastuuhenkilö: Eeva Kaario-Kela OCDS, gsm Pyhiinvaelluksen järjestävät Opetus ensikommuuniota ja vahvistuksen break, reopens on September 4th): Monday- 050-3562427, postitusosoite Martintie 19, 02270 Maallikkodominikaanit ja sakramenttia varten 2.9. la 10.00 Friday 13.00-18.00. • Lisätietoja luennoista ja Espoo. Kotisivu: https://sites.google.com/ Academicum Catholicum. muusta toiminnasta kotisivulla www.studium. site/karmeliittamaallikot. 20 FIDES 8 Artikkeleita

ukholman piispa Anders Arborelius OCD nimitettiin virallisesti kardinaaliksi 28. kesäkuuta Pietarinkirkossa pidetyssä julkisessa konsisto- Trissa. Arborelius on Pohjoismaiden ensim- mäinen kardinaali ja teresiaanisen karme- liittasääntökunnan kahdeksas kardinaali kautta historian. Edellinen oli Torinon ark- kipiispa Anastasio Alberto Ballestrero OCD (1913−1998), Vatikaanin II kirkolliskoko- uksen isiä, joka nimitettiin kardinaaliksi vuonna 1979. Ballestreron autuaaksijulis- tamisprosessi aloitettiin vuonna 2014. Ke- säkuun konsistorin jälkeen kardinaalikolle- gioon kuuluu 224 kardinaalia, joista 121 on äänestyskelpoisia paavinvaalissa. Apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapy- hän aattona pidetyssä konsistorissa tehtiin kahdesta arkkipiispasta (Mali ja Espanja), yhdestä piispasta (Ruotsi), yhdestä aposto- lisesta vikaarista (Laos) ja yhdestä apulais- Kardinaali Anders Arborelius OCD Pohjolan ensimmäinen kardinaali piispasta (El Salvador) kardinaaleja. Paavi Franciscus nimitti hänet kardinaa- Konsistorin aluksi kuoro esitti ”Tu es liksi 21.5.2017 ja teki hänestä kardinaalin Petrus” (Matt. 16:18−19) -antifonin. Si- 28.6.2017 pidetyssä konsistorissa Roomassa. tä seurasi rukous, raamatunlukukappa- Arboreliuksen kirjallinen tuotanto käsit- le (Mark. 10:32−45) ja paavi Franciscuksen tää teoksia seuraavilta aloilta: 1. spirituali- puhe. Kardinaalikollegion uusien jäsenten teetti; 2. karmeliittasääntökunnan mystiik- nimittämisen yhteydessä paavi tähdensi, ka; 3. karmeliittasääntökunnan pyhimysten että heidän pukunsa pyhä purppura vel- elämäkerrat; 4. karmeliittamystikkojen te- voittaa kardinaalia todistamaan Kristuk- osten käännökset. Arborelius kirjoittaa op- sesta ja hänen evankeliumistaan Roomas- pineesti, hänen tyylinsä muistuttaa pai- sa ja siitä kaukana olevilla seuduilla. Uudet koin kaunokirjallista, paikoin arkikieltä, kardinaalit vastasivat lausumalla uskon- hänen ilmaisutapansa on usein aforistinen, tunnustuksen ja vannomalla uskollisuutta hän osaa yllättää ja olla hauska. Yksittäisiä Kristukselle ja evankeliumille sekä kuuli- teoksia on käännetty muille kielille (esim. aisuutta pyhälle apostoliselle Rooman kir- puola, hollanti). kolle ja Pietarille, jota paavi edustaa. Ruotsin karmeliittojen kustannusliike Tämän jälkeen paavi antoi uusille kardi- (Karmeliternas förlag) on julkaissut seu- naaleille punaisen biretta-päähineen – joka raavat Arboreliuksen teokset: 1. Trosmedi- kuvaa kantajansa valmiutta edistää uskoa, tation; Spiritualitet – Andlig teologi; Spi- Jumalan kansan rauhaa ja katolisen kirkon ritualitet – Andligt liv; 2. Den brinnande vapautta ja kasvua jopa oman verensä vuo- pilen. Karmels mystik genom tiderna; 3. dattamiseen asti – sekä sormuksen heidän Edith Stein. Biografi – texter ; Allt och in- kirkkoa kohtaan tuntemansa rakkauden tet. Johannes av Korsets liv; Blottställd och vahvistamiseksi. Samassa yhteydessä paa- fulländad. Marie-Antoinette de Geuser; vi ilmoitti kullekin kardinaalille tämän ti- 4. Teresa av Avila, Brev i urval; Klosters- likkoryhmän kokoamiseksi. Veli Anders tit: Anders Arborelius: "Katolinen kirkko tulaarikirkon Roomassa. Kardinaali Arbo- tiftelserna; Betraktelser över Guds kärlek; reliuksen titulaarikirkko on S. Maria degli oli Suomen ja myös Viron karmeliitta- Ruotsissa" (Kanava 6 [1999], ss. 370-372); Andliga redogörelser och Själens rop till Angeli e dei Martiri -basilika. maallikkojen hengellinen neuvonantaja ja ”Pieni rukouskoulu” (14 s.) ja ”Karmeliitta- Gud; Thérèse av Jesusbarnet, Sista sam- Konsistorin jälkeen oli uusien kardinaa- ryhmän vuosiretrettien pitäjä 1992−1998, aforismeja” (28 s.) (Suomen karmeliittojen tal; Broder Lorens, Att leva i Guds närva- lien vastaanotto Paavali VI:n audienssisa- aina Tukholman piispaksi nimittämiseensä pienjulkaisut vuosilta 2004 ja 2010). ro. Muiden kustantajien julkaisemina ovat lissa. Kardinaali Arboreliuksen onnitteli- saakka. ilmestyneet esimerkiksi; In laudem gloriae. joiden joukossa olivat hyvin edustettuina Anders Arboreliuksen tunnuslause piis- Elämä ja Predikningar och tal av biskop Anders Ar- Ruotsin katolisen kirkon itäiset riitukset. pana on myös Suomen karmeliittamaallik- kirjallinen tuotanto borelius (Veritas 2008); Andens ABC. Att le- Läsnä oli myös Ruotsin luterilaisen kirkon koyhteisön nimi: In laudem gloriae – Juma- va av det eviga ordet (Libris 2012); lisäksi arkkipiispa Antje Jackelén. lan kirkkauden ylistykseksi. Anders Arborelius (s. 1949) meni 1971 Arborelius on julkaissut useita teoksia yh- Anders Arborelius on muutoinkin vie- Skoonen Norrabyn karmeliittaluostariin ja dessä muiden kirjoittajien kanssa. Suomen karmeliitta- raillut maassamme, enimmäkseen retretti- antoi juhlalliset luostarilupauksensa Brüg- Heidi Tuorila-Kahanpää maallikkoyhteisön (OCDS) en pitäjänä. Ensimmäisen kerran hän piti gessä 1977. Hänet vihittiin papiksi Mal- alullepanija Suomessa 1980-luvun puolivälissä ruotsin- mössä 1979. Arboreliuksella on maisterin- kielisen yleisöretretin. Karmeliittaluostaris- tutkinto (englanti, espanja, saksa) Lundin TUTUSTU KARDINAALI ARBORELIUKSEN AJATUKSIIN Skoonen Norrabyn karmeliittaveli Anders sa Arborelius on käynyt pitämässä retret- yliopistosta ja hän on opiskellut filosofiaa Anders Arborelius OCD: Karmeliitta-aforismeja Arborelius OCD ja karmeliittaluostarin tejä sisarille. Pyhän Teresan juhlavuonna ja teologiaa Brüggessä ja Roomassa. Paavi Tilaa karmeliittamaallikkojen pienjulkaisu silloinen johtaja, äiti Virginia Flood OCD, 2015 Tukholman piispa piti sääntökuntan- Johannes Paavali II nimitti Anders Arbo- (5 euroa sis. postituksen): tekivät yhdessä 1990-luvun alussa aloitteen sa perustajasta yleisöesitelmän Helsingissä. reliuksen piispaksi 1998 ja hänet vihittiin [email protected] tai 040 4137498 Suomessa ja myös Virossa karmeliittamaal- Suomeksi on julkaistu seuraavat teks- piispaksi Tukholmassa samana vuonna.