Tikkurilan Kaavarunko 2020 4.5.2021

TIKKURILAN KAAVARUNKO 2020 4.5.2021

1 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tiivistelmä

Tikkurilan kaavarungon 2020 aineisto koostuu kartta- Kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen, asumisen paketista, suunnitelmaosasta, lähtötieto-osasta, kaa- ja työn kartta A ohjaa kaupungin fyysistä ja toimin- varunkokyselyn raportista ja kaupunginmuseon in- nallista rakennetta. Sekoittuneen kaupunkirakenteen ventointiraportista. Tämä raportti on suunnitelmaosa, vyöhykettä kehitetään monipuolisten toimintojen alu- joka sisältää kaavarunkokartat ja suunnitelman tee- eena, jolle sijoittuu sekä liike- ja toimitilaa, palveluita moittain sekä osiot vuorovaikutuksesta, vaikutusten että asumista. Asuntovaltaiset vyöhykkeet sijaitsevat arvioinnista ja toteutuksesta. Sekä teemoja että vai- kaavarunkoalueen reunamilla ja keskustan välikatu- kutusten arviointia on tarkasteltu kestävän kehityksen jen varsilla. Molemmille vyöhykkeille on määritelty näkökulmasta. suuntaa antavat tehokkuushaarukat. Korkean raken- Tikkurilan kehitystä tarkastellaan 2040 asti viiden tamisen tarkastelualue sijoittuu asemanseudulle sekä teeman kautta: kaupunkikuva ja -rakenne, asuminen, Jokiniemeen pääradan varteen. Kartalla ovat myös työ, liikenne sekä viheralueet ja hulevedet. Kaavarun- Tikkurilan arvotetut rakennuskohteet ja -alueet. Osa- gon tavoitteet kiteytyvät teemoista johdettuihin ta- na kaavarunkotyötä on tehty alueinventointi Tikkurilan voitetilalauseisiin: Tikkurila on elävä ja kerroksellinen vuosina 1960–2000 valmistuneesta rakennuskannas- jokivarren kantakaupunki. Alue tarjoaa monipuoliset ta. Tavoitteena on, että ajallinen kerroksellisuus säi- kaupunkiasumisen mahdollisuudet. Tikkurila on pää- lyy. Täydennys- ja lisärakentamisen mahdollisuuksia kaupunkiseudun merkittävä työpaikka- ja palvelukes- tutkitaan purkavan uudistamisen rinnalla. kittymä. Alueen valttina on saavutettavuus. Vehreiden Kartan B teemoja ovat liikenne sekä viheralueet ja virkistysreittien verkosto on kattava. hulevedet. Kävelykeskusta laajenee pääradan itäpuo- Kaavarungon suunnitteluperiaatteet ohjaavat ase- lelle, ja matkakeskuksen merkitys korostuu entisestään makaavoitusta. Tavoitteena on alueen rakentuminen Vantaan ratikan myötä. Ohikulkuliikennettä ohjataan siten, että tulevaisuuden Tikkurila on toiminnallisesti keskustan kehälle, jonka rajaamaa aluetta kehitetään monipuolinen, viihtyisä, turvallinen ja esteetön kau- kestävän liikkumisen alueena. Keskitetyn pysäköinnin punkiympäristö. Kestävä kasvu ohjataan joukkoliiken- osuutta kasvatetaan. Tikkurilassa viheralueita on vä- teen äärelle, ja toiminnallisesti sekoittunut kantakau- hän, ja virkistysyhteyksien sekä taskupuistojen mer- punkimainen keskustarakenne laajenee junaradan kitys korostuu. Hulevedet hallitaan sekä tontilla että molemmin puolin. Tavoitteena on kaupunkikuva, jossa julkisessa kaupunkitilassa näkyy kaikkien vuosikymmenten historia. Katutilojen ja korttelirakenteen vaihtelua vahvistetaan, ja virkis- tysreittejä kehitetään palvelemaan kasvavaa käyttä- jäkuntaa. Mitoitus mahdollistaa 10 000 uutta asukas- ta ja tavoitella 4 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Nykytilanteeseen verrattuna tämä merkitsee asukasmäärän kaksinkertaistumista ja työpaikka- määrän kasvua noin 40 prosentilla. Asukasmäärä kas- vaisi siten 21 000:een ja työpaikkamäärä 13 500:een, ja aluetehokkuus nykyisestä 0,5:stä tulevaisuuden 0,8:aan.

2 Tikkurilan kaavarunko 2020 Sisältö

Tiivistelmä 2

Tekijät, työryhmät, asiantuntijat ja ohjausryhmä 4

1 Johdanto 5 1.1 Kaavarunkoalueen rajaus, sijainti ja yhteydet 6

2 Suunnitelma 7 2.1 Suunnitteluperiaatteet ja suunnitelmakartat 8 2.2 Tikkurilan tulevaisuuskuva 11 2.3 Suunnitelma teemoittain 17 2.3.1 Kaupunkikuva ja kaupunkirakenne 17 2.3.2 Asuminen 29 2.3.3 Työ 37 2.3.4 Liikenne 44 2.3.5 Viheralueet ja hulevedet 51 2.3.6 Muut 65

3 Vuorovaikutus 67

4 Vaikutusten arviointi 70 4.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 70 4.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön 70 4.3 Vaikutukset asukkaisiin 72 4.4 Vaikutukset elinympäristöön 73 4.5 Vaikutukset työhön ja palveluihin 74 4.6 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen 75 4.7 Vaikutukset luontoon ja virkistykseen 76 4.8 Vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta 77

5 Toteutus 81

6 Liitelista 82

3 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tekijät, työryhmät, asiantuntijat ja ohjausryhmä

Asemakaavoitus Ohjausryhmä

Ritva Kotilainen, asemakaavoitus Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Tuuli Huhtala, asemakaavoitus Ilkka Laine, asemakaavapäällikkö Terhi Kuusisto, asemakaavoitus Ritva Kotilainen, aluearkkitehti, Tikkurila Seppo Niva, asemakaavoitus Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö Charlotte Nyholm, asemakaavoitus Anna-Mari Kangas, yleiskaavoitus Tea Taponen, asemakaavoitus Antti Kari, kiinteistöjohtaja Janne Juntunen, projektijohtaja Työryhmät ja asiantuntijat: Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Markus Holm, kadut ja puistot Asuminen ja palvelut Henry Westlin, kaupungininsinööri Ilkka Rekonen, rakennusvalvonta Eija Kivineva, toimitilajohtaminen Mikko Juolahti, toimitilajohtaminen Muut asiantuntijat Tiina Riihimäki, toimitilajohtaminen Kirsi Vaten, kadut ja puistot Ari Pietilä, ympäristökeskus Tuomas Huilla, vanhus- ja vammaispalvelut Jonna Kurittu, yleiskaavoitus Helene Vanninen, asumisasiat Eeva-Maria Niemi, yleiskaavoitus Wilma Toljander, asumisasiat Anna Hellen, asemakaavoitus Janne Karppinen, geotekniikka Työ Laura Malinen, toimitilajohtaminen Janne Myllylä, palveluverkot, talous ja hallinto Mirka Järnefelt, yritysneuvonta, elinkeinopalvelut Hannu Haarala, palveluverkot, talous ja hallinto Eija Pyyhtiä, erityisasiantuntija, soster Kaupunkikuva ja -rakenne

Matti Kärki, rakennusvalvonta Anne Silanto, museopalvelut Heli Haavisto, museopalvelut

Liikenne

Joonas Stenroth, liikennejärjestelmäsuunnittelu Jarmo Pajunen, liikenteen aluesuunnittelu Samuli Haveri, liikenteen aluesuunnittelu Tiina Hulkko, Vantaan ratikka Santtu Bussian, liikenteen aluesuunnittelu Jenni Tyynilä, liikennejärjestelmäsuunnittelu Seija Tulonen, kadunsuunnittelu

Viheralueet ja hulevedet

Eeva Eitsi, yleiskaavoitus, maisema Heidi Burjam, kadut ja puistot, puistosuunnittelu Antti Auvinen, kadut ja puistot, vesihuolto Laura Muukka, yleiskaavoitus, maisema Paula Luomala, kadut ja puistot, vesihuolto

4 Tikkurilan kaavarunko 2020 1 Johdanto

Tikkurilan tilannetta kuvaa hyvin sana ”muutos”. sen rautatiehistoriaan ja teolliseen kehittymiseen, Alue uudistuu nopeassa tahdissa. Kun Vantaan vä- kaupallisen rakentamisen aikakauteen ja asumisen estönkasvu vuonna 2018 oli Suomen suurinta, kasvoi kehittymiseen. Vahva perintö tuo hyvän pohjan ke- Tikkurila määrällisesti eniten. Rakentaminen Tikkuri- hitykselle. Kaavarunkotyö mahdollistaa alueen kas- lassa on vilkasta ja kiinnostus tonttien kehittämiseen vun jopa 10 000 mahdollisella asukkaalla ja 4000 runsasta. Korkean rakentamisen selvityksen myötä tavoitteellisella työpaikalla. Alueen kehitys riippuu alue on tunnistettu yhdeksi niistä, jossa korkean ra- myös yksityisten maanomistajien tahdosta. Kaupun- kentamisen tarkastelu on mahdollista. ki toimijana tukee alueen tiivistymispyrkimyksiä ja Tikkurilan edellinen kaavarunkotyö on vuodel- kaavarunko luo sen ohjaamiselle rungon. ta 2015. Alueen kehitys on niin nopeaa, että uusi Tämä Tikkurilan kaavarungon suunnitelmaosa kaavarunkotyö tarvitaan jo viiden vuoden kuluttua sisältää johdannon lisäksi suunnitelmaosan, jossa edellisestä. Tämä uusi kaavarunko jatkaa edellisen käydään läpi Tikkurilan tulevaisuuskuva sekä kaava- kaavarungon periaatteita. Tavoitteita on tarkistettu runkosuunnitelma viiden suunnitteluteeman kautta. ja kasvua arvioitu uudelleen. Tarkoituksena on muo- Teemat ovat Kaupunkikuva ja -rakenne, Asuminen, dostaa kokonaiskuva, jonka avulla kehittää aluetta. Työ, Liikenne sekä Viheralueet ja hulevedet, lisäksi Kaavarunko katsoo vuoteen 2040 ja toimii ohjeena löytyy kappale ”Muut” mm. ympäristöhäiriöistä. asemakaavoitustyölle. Merkittävinä uusina kehityk- Lisäksi raportti sisältää vuorovaikutusosion, vaiku- sen suuntaajina ovat Vantaan resurssiviisauden tie- tusten arvioinnin sekä lyhyen arvion alueen raken- kartta (2018) sekä Hiilineutraalius 2030 -tavoite. tumisen toteutumisesta. Suunnitelmaosioita ja vai- Kaavarunkotyöhön sisältyy tiivis kaavakartta- kutusten arviointia on tarkasteltu erikseen kestävän paketti ja tämä suunnitelmaosa. Näiden lisäksi on kehityksen näkökulmasta. koottu lähtötieto-osa, johon on kerätty alueen pe- Tikkurilan kaavarunkotyö on tehty yhteistyössä rustietoja. Työn yhteydessä Vantaan kaupunginmu- kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa ja vuo- seo on inventoinut alueen arvorakennukset ja myös rovaikutuksessa alueen asukkaiden ja toimijoiden tämä raportti on kaavarunkotyön liitemateriaalia. kanssa. Koronatilanne on värittänyt työstövaihetta Tarkoituksena on huolehtia siitä, että alueen juu- ja vuorovaikutusta on tehty pääosin internetyhteyk- ret säilyvät samalla kun se uusiutuu voimakkaasti. sin. Merkittävä sisältö kerättiin Tikkurilan kaavarunko Lisäksi on koottu internet-kyselyn tulokset omaksi -kyselyllä, joka järjestettiin verkossa 17.3.-7.5.2020. Ky- julkaisukseen, joka myös löytyy kaavarungon liite- selyn tulokset on koottu raportiksi ja ne ovat kaava- materiaaleista. rungon liitemateriaalia. Kyselyn tuloksia on tarkas- Tikkurilan valtteina ovat saavutettavuus sekä si- teltu yhdessä kaavarungon kehitysajatusten kanssa. jainti hyvien liikenneyhteyksien ja Keravanjoen äärel- Tarkoituksena on ollut muodostaa asemakaavoituk- lä. Alueen historia on rikas aina sen jokiyhteyksistä, sen ja asukkaiden yhteinen tulevaisuuskuva, jota Suuresta Rantatiestä ja Tikkurilan kyläasutuksesta kohti kulkea eri suunnitteluratkaisujen kautta.

5 Tikkurilan kaavarunko 2020 1.1 Kaavarunkoalueen rajaus, sijainti ja yhteydet

Kaavarunkoalue sijaitsee Vantaalla Tikkurilan kes- aseman ratapihan alitse. Kävelyn ja pyöräilyn ver- kustassa ja sisältää koko Tikkurilan kaupunginosan. kosto on tiheä. Tämän lisäksi alueeseen kuuluu osia Jokiniemestä, Tikkurilan suuralue on väylien rajaama. Lännessä Hiekkaharjusta, Viertolasta ja Kuninkaalasta. sitä rajaa Tuusulanväylä, idässä Lahdenväylä. Ete- Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Valkoi- läiselle rajalla lähellä Tikkurilan ydinkeskustaa kulkee senlähteentie, Hiekkaharjuntie, päärata, taas Val- Kehä III. Alueelta on lyhyt yhteys lentokentälle, joka koisenlähteentie, idässä Jokiniemenkatu, Keravan- sijaitsee Aviapoliksen alueella Tikkurilan länsipuolel- joki, Kuninkaalantie ja Takojantie, Heurekan takana la. Vantaan ja Helsingin raja Kielotielle asti, jonka jäl- keen Kaislaranta, Kaislatie, Ruokotie ja Ruokokuja, Keltamotie, Peltolantie, Kultarikontie, Lummetie ja Talvikkitie, jossa se yhtyy ensimmäisenä mainittuun Valkoisenlähteentiehen. Tikkurilan kaavarunkoalue on erityisen hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Pääradan asemana Tikku- Kuva: Tikkurilan kaavarungon tarkastelualue osa- rila on perinteikäs, ja 2015 valmistui Kehärata, joka on na seutua, joka kehittyy kestävästi raideliikenteen vilkastuttanut asemaa entisestä. Tikkurilan asemalla äärelle. Mukana raiteista olemassa olevat junara- on lisäksi bussiterminaali ja taksiyhteydet. Vantaan dat, metro sekä Helsingin toteutusvaiheessa olevat ratikkaa suunnitellaan ja se kulkee tulevaisuudessa Raide-Jokeri sekä Kruunusillat-raitiotie sekä suunnitteluvaiheessa oleva Vantaan ratikka. Esitettyjen yhteyksien lisäksi verkostoa täydentää Helsingin kantakaupungin raitiotieverkosto ja tulevaisuudessa nyt suunnittelupöydillä olevat seudun raidelii- kenneverkostoa täydentävät yhteydet.

6 Tikkurilan kaavarunko 2020 2 Suunnitelma

Kaavarungon tavoitteena on muodostaa kokonais- Tikkurilan tulevaisuuskuva - Tikkurilassa on valtainen näkemys Tikkurilan tulevaisuudesta ohjaa- kaikki! maan alueen asemakaavoitusta. Se on jatkoa vuoden 2015 kaavarunkotyölle ja katsoo vuoteen 2040. Tikkurilan tulevaisuuskuva on visio Tikkurilan keskus- Vantaan uudessa yleiskaavassa Tikkurilan näh- ta-alueen kehityksestä: Tikkurilassa on kaikki! Tavoi- dään yhtenä kaupungin pääkeskuksista, jotka tiivis- tetila on ylätason tavoite, joka näyttää suuntaa Tik- tyvät. Tätä ajatusta on edistetty kaavarunkotyössä. kurilan kehityksessä tehtäville ratkaisulle. Jokaiselle Suurin muutos on Tikkurilan keskusta-alueen laajene- kaavarungon viidelle teemalle on koottu sitä kuvaava minen ja sekoittuneen kaupunkirakenteen mahdollis- tavoitetilalause, tulevaisuuskuva, jota kohti kulkea. taminen nykyistä suuremmalle alueelle. Mikäli alue Teemojen tavoitetilalauseet näet alta. Tulevaisuus- kehittyy kaavarungon mukaisesti, mahdollistaa se kuvatyöstä on kirjoitettu erikseen tarkemmin omassa uutta asumista jopa 10 000 asukkaalle ja toisi tavoit- kappaleessaan 2.2. teenaan 4 000 uutta työpaikkaa kaavarunkoalueelle. Tämä tarkoittaisi kaavarunkoalueen nykyisen asukasmäärän kaksinkertaistumista vuoteen 2040 TIKKURILAN TAVOITETILALAUSEET mennessä ja työpaikkojen lisääntymistä noin 40 prosentilla. Koska kaavarunkoalueen maanomistus Tikkurila on elävä ja kerroksellinen jokivarren on pääosin yksityistä, muutos riippuu pitkälti yksi- kantakaupunki. tyisten toimijoiden kiinnostuksesta ja kaupunki toimii muutoksessa ohjaavana mahdollistajana. Tikkurila tarjoaa monipuoliset kaupunkiasumi- Kaavarunkotyön alussa koottiin tulevaisuuskuva sen mahdollisuudet. asukkaiden kyselyvastauksista ja asemakaavoituksen omana työnä. Sen tuloksena laadittiin Tikkurilan Tikkurila on pääkaupunkiseudun merkittävä tulevaisuuskuva ja viisi teemoittaista tavoitetilalau- työpaikka- ja palvelukeskittymä. setta. Tämän jälkeen kaavarunkoa on työstetty viiden teeman kautta. Nämä teemat ovat Kaupunkikuva ja Saavutettavuus on Tikkurilan valtti. -rakenne, Asuminen, Työ, Liikenne sekä Viheralueet ja hulevedet. Asemakaavoituksen tueksi kerättiin myös Tikkurilassa on kattava vehreiden virkistysreit- lista suunnitteluperiaatteita. Alta löydät tulevaisuus- tien verkosto. kuvan tavoitetilalauseineen ja sen jälkeen suunnitteluperiaatteet asemakaavoituksen tueksi. Näiden jälkeen löytyvät kaavarunkokartat A ja B. A-kartalle on koottu teemat Kaupunkikuva ja -rakenne, Asumi- nen ja Työ. B-kartalta löytyvät teemat Liikenne sekä Viheralueet ja hulevedet. Jokaisesta teemasta on karttojen jälkeen oma kappaleensa, jossa teemojen sisältöjä kuvataan tarkemmin.

7 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.1 Suunnitteluperiaatteet ja suunnitelmakartat

Suunnitelman sisältö kiteytyy kahteen kaavarunkokarttaan. Kaavarungon kartat ja karttojen merkintö- jä tukevat suunnitteluperiaatteet toimivat ohjeena asemakaavoitustyössä. Löydät kartat ja suunnitte- luperiaatelistan seuraavilta sivuilta. Tavoitteena on monipuolinen ja kerroksellinen Tikkurila.

SUUNNITTELUPERIAATTEET ”Monipuolinen ja kerroksellinen Tikkurila”

1. Varaudutaan 10 000 uuteen asukkaaseen ja 4 000 uuteen työpaikkaan. Kaavarunkoalueen tiivistyminen mahdollistaa uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. 2. Kaupunki tiivistyy kestävästi raideliikenteen äärelle. Vantaan ratikka pysäkkiympäristöineen muodostaa kestävän kasvun vyöhykkeen. Myös junaradan varsien tiivistyminen lisää seudullista liikkumista ja kasvattaa Tikkurilan matkakeskuksen merkitystä joukkoliikenteen solmukohtana. 3. Kantakaupunki laajenee radan molemmin puolin. Sekä Tikkurila että Jokiniemen radanvarsi kehittyvät toiminnoiltaan sekoittuneena kantakaupunkina. Vahvistetaan nykyisiä radan ylittäviä ja alittavia yhteyksiä ja tutkitaan uusia reittimahdollisuuksia. 4. Kaikkien vuosikymmenten historia näkyy. Tehostamisen keinoja punnitaan sekä rakennetun kulttuuriympäristön että resurssiviisauden näkö- kulmasta. Tarkastellaan rakennusten kokonaan tai osin säilyttämistä ja lisärakentamista purkavan uudistamisen rinnalla tai sijaan. Edistetään uuden rakentamisen elinkaarikestävyyttä. 5. Tiivistäminen tukee katutilojen hierarkiaa. Vilkkaiden katujen kivijalkaliiketilat sisäänkäyntisyvennyksineen rakennetaan tiiviisti kadun varteen. Taskupuistoilla, pienillä aukioilla ja katuvihreällä elävöitetään tiivistyvää kaupunkitilaa. Vehreitä välikatuja rajaavat istutuskaistat ja asuntopihat. 6. Korttelirakenne muodostuu vaihtelevista rakennustyypeistä. Isot kadut rajataan kiinni toisiinsa rakennetuin, kerrosluvultaan vaihtelevin ja toiminnaltaan monipuolisin rakennuksin. Korttelien sisäosissa ja välikatujen varsilla suositaan pienimittakaavaista ja avointa rakennetta. 7. Keskusta-alueella on tarjolla kaupunkiasumisen kirjo. Talotyyppien vaihtelu mahdollistaa asumisen variaatiot: tornitalot, hybridirakennukset, monen mittakaavan kerrostaloasumisen sekä urbaanin pientaloasumisen. Asuntokoot ja hallintamuodot ovat monipuolisia. 8. Monipuoliset työn, kaupan ja palveluiden tilat vahvistavat elinvoimaa. Liike/toimisto/työtilan rakentamista tutkitaan kaikissa uudishankkeissa. Kivijalkakaduilla edellytetään avointa katutason liiketilakerrosta, josta pääosa on liiketilaa. Työpaikkavyöhykkeellä edellytetään toimintojen sekoittumista ja monipuolisia työn, kaupan ja palveluiden tiloja. Julkisten palveluiden verkostoa vahvistetaan alueen tiivistyessä. 9. Rakennetaan kävelypainotteista kaikkien liikkumismuotojen aluetta. Asemanseudulle muodostuu kestävän liikkumisen alue, jossa kävely on etusijalla. Ohikulkevaa autoliikennettä ohjataan keskustan kehälle. 10. Suositaan maanvaraisia piha-alueita ja keskitettyä pysäköintiä. Suuret puut ja monimuotoinen kasvillisuus sekä hulevesien viivytys tai imeytys tonteilla mahdolliste taan välttämällä laajoja kansirakenteita. Tavoitteena on vähentää tonttikohtaisesti ratkaistavien autopaikkojen määrää keskitettyjen pysäköintitalojen verkostolla. 11. Virkistysyhteyksiä tuetaan sekä katualueiden että tonttien kasvillisuudella. Tiiviillä keskusta-alueella korostuu Tikkurilan viherkehän ja laajoille virkistysalueille johtavien virkistysyhteyksien merkitys. Reittien vehreys muodostuu puistojen, katualueiden ja niihin rajautuvien tonttien kasvillisuudesta. Hulevesiä ohjataan viivytykseen kasvillisuusvyöhykkeille. 12. Rakennetaan värikästä ja rouheaa kaupunkia aidoista materiaaleista. Murretut ja värikylläiset sävyt yhdistyvät tiileen. Laajat korttelikokonaisuudet jaetaan visuaalisesti erilaisiin osiin. 13. Osallistumisen mahdollisuudet ovat monipuolisia. Tarjoamme erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja haemme uusia toimintatapoja erilaisten 8 kaupunkilaisten Tikkurilan kaavarunko tavoittamiseksi. 2020 A KARTTA / KAUPUNKIKUVA JA -RAKENNE, ASUMINEN JA TYÖ

KAAVARUNKOALUEEN RAJAUS VIHERALUE VIRKISTYS- JA VIHERYHTEYS PÄÄOSIN 2,0-3,5 SEKOITTUNUT KAUPUNKIRAKENNE KEHITETTÄVÄ VIRKISTYS- JA VIHERYHTEYS PÄÄOSIN 1,5-2,5 SEKOITTUNUT KAUPUNKIRAKENNE / PÄÄOSIN ASUMINEN JOEN VARREN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMISVYÖHYKE MAX 1,5 SEKOITTUNUT KAUPUNKIRAKENNE / PÄÄOSIN ASUMINEN KÄVELYKESKUSTA MAX 1,0 PÄÄOSIN ASUMINEN KÄVELYKESKUSTAN LAAJENEMISALUE MAX 0,35 PÄÄOSIN ASUMINEN RAUTATIE TYÖPAIKKAVYÖHYKE RAUTATIEN ALITTAVA TAI YLITTÄVÄ YHTEYS, KIVIJALKALIIKETILA OLEVA / TARKASTELTAVA Y-TONTTI VARAUS PALVELUILLE VANTAAN RATIKKA KORKEAN RAKENTAMISEN TARKASTELUALUE VANTAAN RATIKKA TUNNELISSA KEHITETTÄVÄ RISTEYSALUE VANTAAN RATIKKA / VAIHTOEHTOINEN LINJAUS YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO KATUKUVAN KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAKESKUS, ETÄISYYDET 500 m ja 1 km PYÖRÄLIIKENTEEN BAANA VANTAAN KAUPUNGINMUSEON ARVOTTAMA KOHDE VANTAAN KAUPUNGINMUSEON ARVOTTAMA JA ASEMAKAAVALLA SUOJELTU KOHDE LIITYNTÄPYSÄKÖINTI, AUTOT JA PYÖRÄT ASEMAKAAVOITUKSEN ARVOTTAMA KOHDE / ALUE KESKITETTY PYSÄKÖINTI TAI SEN MAHDOLLISUUS ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTÖ RKY-KOHDE SUURI RANTATIE 9 Tikkurilan kaavarunko 2020 0 0,5Kilometriä

B KARTTA / LIIKENNE, VIHERALUEET JA HULEVEDET

KAAVARUNKOALUEEN RAJAUS VIHERALUE VIRKISTYS- JA VIHERYHTEYS RAUTATIE KEHITETTÄVÄ VIRKISTYS- JA VIHERYHTEYS RAIDELIIKENTEEN ALUE / TARKASTELTAVA MUUTOSALUE POHJAVESIALUE RAUTATIEN ALITTAVA TAI YLITTÄVÄ YHTEYS, OLEMASSA / TARKASTELTAVA HULEVESIEN KÄSITTELY MATKAKESKUS, ETÄISYYDET 500 m ja 1 km VANTAAN RATIKKA JA PYSÄKIT VANTAAN KAUPUNGINMUSEON ARVOTTAMA KOHDE VANTAAN RATIKKA TUNNELISSA VANTAAN KAUPUNGINMUSEON ARVOTTAMA JA VANTAAN RATIKKA / VAIHTOEHTOINEN LINJAUS ASEMAKAAVALLA SUOJELTU KOHDE ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTÖ BUSSIREITIT TIKKURILASSA RKY-KOHDE SUURI RANTATIE KATUKUVAN KEHITTÄMISVYÖHYKE PYÖRÄLIIKENTEEN BAANA JOEN VARREN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMISVYÖHYKE KÄVELYKESKUSTA KÄVELYKESKUSTAN LAAJENEMISALUE

KADUT JA TIET / TOIMINNALLISET LUOKAT KESKUSTAN KEHÄ LIITYNTÄPYSÄKÖINTI, AUTOT / PYÖRÄT KESKITETTY PYSÄKÖINTI TAI SEN MAHDOLLISUUS

10 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.2 Tikkurilan tulevaisuuskuva

Tikkurilan kaavarunko katsoo vuoteen 2040. Asema- Tikkurilan tulevaisuuskuva. Se on yksi mahdollinen kaavoitus laati tulevaisuustaulukon ja kaksi skenaa- tulevaisuus, jota kohti kulkea tulevaisuuden suunnit- riota alueen mahdollisista tulevaisuuksista. Niiden li- teluratkaisujen kautta. Alta löydät yhdistellyn tule- säksi asukkaiden kaavarungon internet-kyselyvasta- vaisuuskuvan ja sitä kuvaavan kaavion. Kappaleen uksista koottiin asukkaiden tulevaisuuskuva. Näiden lopusta löydät kaikki kolme skenaariota ja tulevai- kolmen skenaarion pohjalta yhdisteltiin yksi toivottu suustaulukon, joiden avulla Tikkurilan tulevaisuuskuva koottiin.

Tikkurilassa on kaikki!

Kuva: Tikkurilan tulevaisuus- kuvakaavio.

11 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tikkurilan tulevaisuuskuva - Tikkurilassa on kaikki!

Tikkurilan tavoitetila vuodelle 2040 kuvaa ASUMINEN ”Tikkurila tarjoaa monipuoliset kau- alueen monipuolisuutta: Tikkurilassa on kaikki! punkiasumisen mahdollisuudet.”

Tikkurila on ajallisesti kerroksellinen ja toiminnallises- Tikkurilaan muutetaan. Rakennustyypit, asuntojen ti rikas keskusta-alue seudun ytimessä. Se on tiivis koot ja hallintamuodot ovat monipuolistuneet. Asu- ja kansainvälinen. Alueella on rikas historia ja kas- misen kirjo monipuolistuu, nyt asutaan useassa vupotentiaalia. Tikkurila on merkittävä seudun työ- osoitteessa, vuoroviikoin ja tehdään töitä välillä ko- paikkakeskittymä, erityisesti toimistot löytävät sieltä tona. Asuminen on kohtuuhintaista ja isojakin asun- paikkansa – valttina on sijainti ja hyvät yhteydet. toja löytyy alueen ytimestä. Asunnot ovat viihtyisiä, Vantaan ratikka lisäsi saavutettavuutta ja lentora- ikkunasta on avarat näkymät puistoihin, julkiseen dan toteutuminen teki Tikkurilasta erityisesti seudul- kaupunkitilaan ja kaduille. lisesti saavutettavan. Vihertehokkuusvaatimukset lisäävät uudenlaista vihreää keskustassa ja hule- TYÖ ”Tikkurila on pääkaupunkiseudun merkittä- vedet hallitaan. Vehreät virkistysyhteydet laajoille vä työpaikka- ja palvelukeskittymä.” viheralueille kulkevat keskustan läpi. Jokiranta ja Kirjastopuisto ovat alueen helmiä. Rakenne uusiutuu Tikkurila on merkittävä työpaikkojen alue seudulla. täydentämällä sekä vanhan rakenteen lomaan että Toimistoille on kysyntää ja alueen profiili hallinnolli- purkavan uudistamisen ja rakenteen tehostamisen sena keskustana näkyy palveluiden runsaassa mää- kautta. Uusi rakentaminen on kestävää ja materiaa- rässä. Erikoiskauppa on vähitellen palannut alueelle lit kierrätettäviä. Kansainvälinen kehitys kaupungis- asukasmäärän kasvettua. Etätyötä tehdään kotona, tumisesta jatkuu ja sen rinnalla näkyvät paikalliset co-working tiloissa ja keskustan kahviloissa. Työajat arvot. Kulutustottumukset muuttuvat ja palveluiden ja -tavat ovat yksilöllisiä. Terveys, hyvinvointi ja kult- kysyntä kasvaa. Joukkoliikenne on päästötöntä ja tuuri kiinnostavat. liikkumisen tavat monipuolistuvat. Luonnon hyvin- vointivaikutukset tunnustetaan ja luontoa hyödyn- LIIKENNE “Saavutettavuus on Tikkurilan valtti.” netään kestävästi. Ilmastokriisin myötä elinkaarikes- tävyys ja kiertotalous ovat pysyviä arvoja ja näkyvät Tikkurila on äärimmäisen hyvin saavutettavissa julki- kaupunkikuvassa. silla ja autolla. Vantaan ratikka on lisännyt kulkumuotoja ja yhdistää nyt Vantaan itää Keski-Vantaaseen. KAUPUNKIKUVA JA -RAKENNE ”Tikkurila on elävä Lentoradan toteuttaminen siirsi kaukoliikenteen Tik- ja kerroksellinen jokivarren kantakaupunki.” kurilasta, mutta seudullisen junaliikenteen vuoroja on lisätty. Autot liikkuvat uusiutuvilla. Alueen tiivistyessä Vantaa kehittyy maan kolmanneksi väestörikkaim- pysäköinnille on etsitty uusia ratkaisuja, keskitetyt maksi kaupungiksi. Tikkurila kasvaa ja kehittyy pysäköintilaitokset löytyvät lyhyen kävelymatkan asumisen, työpaikkojen, virkistyksen ja liikkumisen päästä kotoa. Nyt autoja lainataan ja käytetään kaupunkikeskustana. Alueen asukkaat, työntekijät ja yhteisesti. Uusille liikkumisen välineille löytyy tilaa harrastajat löytävät tilansa sekoittuneesta kaupun- pyöräilyn ja kävelyn reiteiltä. Tikkurilan keskusta on kirakenteesta. Katukuvassa näkyy alueen teollisen hitaan liikkumisen aluetta ja ohiajoliikenne ohjataan historia sen tiilipinnoissa ja Tikkurilan väritehtaan keskustaa kiertävälle kehälle. tuoma pikantti värikkyys uusien rakennusten julki- sivuissa. Alueen rakennustaiteelliset helmet on säily- VIHERALUEET JA HULEDEVET ”Tikkurilassa on tetty. Uusiutuvat energiamuodot, elinkaarikestävyys kattava vehreiden virkistysreittien verkosto.” ja kierrätettävät materiaalit näkyvät kaupunkikuvassa. Tikkurilan tiivis keskusta-alue vihertyy vihertehok- kuusvaatimusten myötä. Kaupunkitilaan ilmestyy uusia elementtejä, imeytys-, viivytys- ja hulevesi- pintoja. Keskustan kävelyraitit johtavat jokirantaan, Winterinmäelle sekä Viertolan läpi Tikkurilan keskuspuistoon. Kirjastopuisto, Tikkuraitti ja tori ovat tapahtumien näyttämöitä. Rakenteen sisällä sijaitsevat pienet taskupuistot toimivat lähipuistoina. Ur- heilu- ja ulkoilu vehreässä ympäristössä houkuttavat liikkumaan.

12 Tikkurilan kaavarunko 2020 GLOBAALI POLIITTINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN/KULTTUURINEN TEKNOLOGINEN EKOLOGINEN ASUMINEN, VÄESTÖ Päätöksenteon kriisiytyminen.K Kaupungistuminenaupungistuminen kkiihtyy.iihtyy. MuuMuuoliikeoliike / kkansainvälistyminenansainvälistyminen - Lääkeeteen teknologian Suurkaupungistuminen. TämänTämän vastavoimanavastavoimana paikallisuus.paikallisuus. kehitys, hyvinvoinnin paikallisetpaikalliset aarvotrvot kkorostuvat.orostuvat. edistäminen. Tunneyhteiskunnat, vihapuheen Huoltosuhde heikkenee LänsimaidenLänsimaiden väestöväestö vanheneevanhenee jjaa eelälää Teknologian käyö ja sen Koronavirus,Koronavirus, vaikutuksetvaikutukset yleistyminen väestön vanhetessa enenstästä ppidempään.idempään. haasteet. yhdyskunyhdyskunin,n, väestöönväestöön ja länsimaissa. talouteen.talouteen. UudetUudet liikkeet,liikkeet, uuduudetet ttoimijat,oimijat, Akiviset seniorit kuluajina. Maapallon väestönkasvu pysähtyy, TerveyTerveyä vvoioi eedistäädistää moninmonin esimerkiksiesimerkiksi nneljäseljäs seksektori.tori. siihen vaikuaa koulutus. keinoin,keinoin, tteknologianeknologian ja liikunnanliikunnan aavulla.vulla. TerveysTerveys myösmyös eroeroaa iihmisiähmisiä toisistaan.toisistaan. LIIKKUMINEN Panostetaan joukkoliikenteeseen Biopoloaineet ja sähkö ovat VuokrausVuokraus jjaa lailainaaminennaaminen yyhähä KuskiKuskiomatomat autotautot kuljekuljeavatavat Uusiutuvat energiat ja liikkuminen. ja päästöömään liikkumiseen. taloudellises kannaavia arvostetumpaa.arvostetumpaa. ihmisiä.ihmisiä. LLiikkumineniikkuminen ppalveluna,alveluna, Kannustetaan uusien vaihtoehtoja. MaaS.MaaS. teknologioiden kehiämiseen, tuetaan sitä.

TYÖ, KULUTUS Poliikan viihteellistyminen. KulutustoKulutustoumuksetumukset mmuuuuuvatuvat ElinikäinenElinikäinen ooppiminenppiminen Meitä palvelevat robot ja KulutustoKulutustoumustenumusten muutos,muutos, Jokaiselle on ääni, jonka saa kohkoh ppalveluidenalveluiden kulukuluamistaamista monipuolistaamonipuolistaa työurantyöuran eelinkaarta.linkaarta. oppivat koneet. kestävämpääkestävämpää jjaa hharvemmin.arvemmin. MyMyösös kuuluville. jaja verkkokverkkokaupanaupan Uudelleenkouluautuminen toinentoinen ääripää.ääripää. hyödyntämistä.hyödyntämistä. MitäMitä ttapahtuuapahtuu on vaavaa. perinteisilleperinteisille kkaupoilleaupoille ja kauppakeskuksille?kauppakeskuksille?

ProtekProtekonismi,onismi, kauppasodat.kauppasodat. Noutopisteet ja kuriiripalvelut TyönTyön merkmerkityksellisyysityksellisyys oonn ttärkeää.ärkeää. T Tietoaietoa onon kaikkienkaikkien saatavilla,saatavilla, Avaruusromu ja avaruuden lisääntyvät edelleen. sensen lukutaitolukutaito kkorostuu.orostuu. roskaantuminen. ToisaaltaToisaalta ttärkeäksiärkeäksi nousevatnousevat taidottaidot jjaa kkäsillääsillä ttekeminen.ekeminen. Tiedon jälkeinen aika. HyvinvoinHyvinvoinpalvelutpalvelut lisääntyvät.lisääntyvät. Työn pirstaloituminen. E-palvelut ovat arkipäivää. Tarinayhteiskunta. VIHREÄ (LUONTO/VIRKISTYS) Luonnon hyvinvoinvaikutus ja ArkisetArkiset ililmastoteot,mastoteot, hävikinhävikin JäJäeideneiden käsikäsielynelyn kekehitys.hitys. Ilmastokriisi,Ilmastokriisi, ssäänään äääärevöityminenrevöityminen laadulliset arvot / vähentäminen.vähentäminen. miaaminen. Maata pitkin matkailu. Luontosuhteen merkitys löytyy LuontoLuonto resresurssina,urssina, Luonnon monimuotoisuus Tallinnan tunneli yms. uudelleen. luonnonvarojenluonnonvarojen käykäyö.ö. vaarassa. KESTÄVÄ KEHITYS YK:n Agenda 2030. PariisinPariisin ililmasto-masto-KestäväKestävä kehityskehitys jjaa tteknologineknologinen Ilmastolakkoliike, ilmastoetoisuus, Uusiutuvien energiamuotojen MaapallonMaapallon kantokykykantokyky onon rajallinen.rajallinen. sopimussopimus jaja EU:nEU:n kehitys.kehitys. arkiset valinnat. Populismin nousu. kehitys ja käyö. EtsitäänEtsitään jjaa ttoteutetaanoteutetaan keinojakeinoja hiilineutraaliushiilineutraalius 2050.2050. ratkaistaratkaista keskestämätöntämätön lanne.anne.

Kiertotalouden edistäminen. Paikallistuotanto. Etätyö. SuomessaSuomessa oonn mmaailmanaailman puhpuhtaintain vesi Energiatehokkuus,,Energiatehokkuus,, Kiertotalous on perusasenne. Resurssiviisaus. (Unesco(Unesco 2003).2003). hiilineutraalius,hiilineutraalius, Tavoite muuaa ympäristöä elinkaarikestävyys.elinkaarikestävyys. kestäväs.

LOKAALI/Suomi, Vantaa, Tikkurila POLIITTINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN/KULTTUURINEN TEKNOLOGINEN EKOLOGINEN ASUMINEN, VÄESTÖ RyhmärakennuRyhmärakennuaminenaminen Tikkurilan keskimääräinen PerinteisetPerinteiset huhuoneistotyypitoneistotyypit eeivätivät KiinnostustaKiinnostusta kkahteenahteen ssuuntaan:uuntaan: YmpäristöasioidenYmpäristöasioiden merkitysmerkitys helpohelpouu jjaa yyleistyy.leistyy. asuntokoko pienenee edelleen, riitä,riitä, kunkun rratkaistaanatkaistaan toisiatoisia hhoukuoukueleeelee kkauko-auko- asunnonasunnon vvalinnassaalinnassa kkasvaa.asvaa. PPieniieni perheasunnoista pulaa. keikkatyöasumistakeikkatyöasumista jaja lastenlasten ohjaohjaavaava älälykoyko, toisiatoisia energiankulutusenergiankulutus onon isoiso laatutekijä.laatutekijä. vuoroviikkoasumista.vuoroviikkoasumista. AsutaanAsutaan perinteisiinperinteisiin rratkaisuihinatkaisuihin yhdessä,yhdessä, kumppaneidenkumppaneiden jaja lasten,lasten, perustuvaperustuva rakentaminenrakentaminen kavereidenkavereiden kkanssa.anssa. (massiivirakenteet,(massiivirakenteet, painovoimainenpainovoimainen ilmanvaihtoilmanvaihto jne.).jne.). UusiaUusia oomistus-mistus- jaja vuokra-vuokra- Yksinasujia on jo yli puolet. AsutaanAsutaan mmonipaikkaisesonipaikkaises, aikuisetaikuiset Älyrakentaminen, älylaieet, RakenteenRakenteen ivistyminenvistyminen ttehostaaehostaa asumisenasumisen välimuotojavälimuotoja etsitään.etsitään. Alueen tasapainoinen taitai lalapsetpset vaihtavatvaihtavat aasuntoasuntoa smart cies. Järjestelmien maankäymaankäyöäöä ssiellä,iellä, missämissä ssilleille onon kehiyminen on tavoite. säännöllisessäännöllises. TyTyönön vvuoksiuoksi aasutaansutaan haavoiuvuus. tarvetarvea.a. TToisaallaoisaalla ssäästetäänäästetään viikotviikot erieri ppaikassa.aikassa. luontoaluontoa jjaa eedistetäändistetään sen monimuotoisuumonimuotoisuua.a.

Kohtuuhintaisuus. Uudistuotanto kallistuu YmpäristönYmpäristön turvallisuus,turvallisuus, lastenlasten koukoulu- Ikä jaja äly.äly. KKahahajakojako Etätyö ja liikkumisen vähentäminen edelleen Tikkurilassa. jaja hharrastusmatkatarrastusmatkat eedelleendelleen teknologianteknologian kkäytössä,äytössä, osaajatosaajat ja mahdollista. mahdollisia.mahdollisia. haastuneet.haastuneet. Maahanmuuo jatkuu ja KaikkiKaikki yksinyksin asujatasujat eiväteivät etsietsi KaupunkikulKaupunkikuluuriuuri monipuolistuu,monipuolistuu, onon Raha, kort, uudet tavat maahanmuuajaväestön minimiasuntoja.minimiasuntoja. KKehitetäänehitetään monikielistä,monikielistä, uuuusiasia kkauppoja,auppoja, uuuusiasia hallinnoida rahaa. koulutustaso nousee. hyvänhyvän aasumisensumisen mmallejaalleja 1-2 ravintoloita,ravintoloita, uuuusiasia ttapoja.apoja. hengenhengen talouksille.talouksille. Segregaaohaasteet ja YhteistyötäYhteistyötä ttehdäänehdään iviisviis yylili Monikuluurisuus ja monipuoliset OsallistuminenOsallistuminen onon enenstästä alueiden erityminen. sektorirajojen.sektorirajojen. YksityinenYksityinen ja vaamukset asumiselle. sujuvampaa.sujuvampaa. NeNeljäsljäs sektorisektori julkinenjulkinen llähentyvätähentyvät ttoisiaan.oisiaan. pääseepääsee mukaanmukaan sisältöjensisältöjen suunnisuunnieluuneluun uusienuusien teknologioidenteknologioiden ja toimintatapojentoimintatapojen avulla.avulla. LIIKKUMINEN, PYSÄKÖINTI AutopaikkatarveAutopaikkatarve väheneevähenee PysäköinPysäköinratkaisujenratkaisujen oosuussuus NytNyt liikutaanliikutaan ererilaisillailaisilla vehkeillä.vehkeillä. J Joukkoliikenneoukkoliikenne onon päästötöntä.päästötöntä. AutotAutot liikkuvatliikkuvat ssähkölläähköllä ja merkimerkiäväsäväs jjaa jjakautuuakautuu rakentamisenrakentamisen hinnastahinnasta biopolbiopoloaineilla.oaineilla. vyöhykkeisiin:vyöhykkeisiin: oosasa ppaikoistaaikoista voivoi pienenee.pienenee. sijaitasijaita kkauempanaauempana aasunnoista.sunnoista. Tietullit. Tikkurilan kasvu jatkuu AutoaAutoa ttarvitaanarvitaan hharvemminarvemmin jaja se onon Autot ajavat itse. ToisaaltaToisaalta onon mahdollistamahdollista vähentäävähentää joukkoliikenteen keskiymisen vuokravuokrau ttaiai ttaloyhaloyhönön liikkumistaliikkumista etätyönetätyön seurauksena.seurauksena. myötä. Alue on ainutlaatuinen yhteiskäyyhteiskäyöauto.öauto. LLiikenneiikenne ppalvelunaalveluna saaviteavuudeltaan. onon ttodellisuuodellisuua.a. Suomi-rata,Suomi-rata, VVantaanantaan rraakka.J Julkistaulkista liikenneliikenneä Liikkumisen tavat ja liikkuminen Yhä harvempi omistaa auton ja sen subventoidaan,subventoidaan, lisääntyy. voi vuokrata tarpeeseen, autoja yksityisliikenneyksityisliikenneä ververotetaan.otetaan. tarvitaan määrällises vähemmän.

TYÖ, KULUTTAMINEN YksilöllisetYksilölliset työajat,työajat, ttyötavatyötavat ja TyöTyö ppirstaloituu,irstaloituu, osa-aikaistuuosa-aikaistuu EtätyötäEtätyötä ttehdäänehdään kkotonaotona jaja sopivissasopivissa Työn robosoituminen, Raakapinnat, yksi vaihtoehto. työehdot.työehdot. taitai lilisääntyysääntyy jaja onon osaosa vapaa-vapaa- loissaloissa kkodinodin lläheisyydessä.äheisyydessä. digitalisaao. aikaa.aikaa. KuluKuluamisenamisen ohjaus,ohjaus, ruoka,ruoka, TikkurilaTikkurila houkuhoukueleeelee eedelleendelleen TyöperäinenTyöperäinen mmaahanmuuaahanmuuo TyönteonTyönteon tavattavat muumuuuvat,uvat, Uudisteavat materiaalit, esim. energia.energia. työpaikkojatyöpaikkoja hyvänhyvän ssijainijainnsansa lisääntyy.lisääntyy. resurssiniukkuusresurssiniukkuus aiheuaiheuaaaa keiö. vuoksi.vuoksi. uusiauusia ttapojaapoja ttehdäehdä työtä.työtä. TyönTyön aautomautomasoitumisensoitumisen Uudet materiaalit, kääntöpuoli,kääntöpuoli, osaosaomuus.omuus. UUudetudet biomateriaalit. ammaammat.t. OsOsaa ttekeeekee työtätyötä kkokooko aajan.jan. Laboratorioruoka. Jako.Jako. Mielenkiinnon paikat, missä?K Kiihtyväiihtyvä muutos,muutos, ttuntematonuntematon tulevaisuus.tulevaisuus. VIHREÄ, LUONTO/VIRKISTYS Vihertehokkuus.Vihertehokkuus. Ympäristö on niin viihtyisä, RakennetutRakennetut puistotpuistot oovatvat TTikkurilanikkurilan Viherrakentaminen, viherkatot, TikkurilanTikkurilan ydinalueenydinalueen vihreävihreä ja eei tarvitse lähteä muualle. ydinalueenydinalueen vihreää.vihreää. NiidenNiiden llaatuaaatua julkisivut kivinenkivinen kaupunkikaupunkila iimeymeyävätävät ja nostetaannostetaan jaja nene jatkavatjatkavat jjulkisenulkisen viivyviivyävätävät huhulevesiä.levesiä. TämäTämä näkyynäkyy katukatulanan kkanssaanssa aalueenlueen kaupunkirakenteessa.kaupunkirakenteessa. Viherraken- virkistysverkostoa.virkistysverkostoa. taminen ja hiilinielut. MustatMustat joutsenet;joutsenet; KKoronavirusoronavirus RikasRikas jjaa llähelläähellä ssijaitsevaijaitseva KantakaupunginKantakaupungin vvihreäihreä o onn Virtuaalimatkailu. LähimatkailuLähimatkailu kulkuluurielämä.uurielämä. monimuotoista.monimuotoista. KaupunkikulKaupunkikuluuri,uuri, paikatpaikat ooleskelulleleskelulle Työn abstrakuden vastapainoksi kaupunkikeskustassa.kaupunkikeskustassa. Lähimetsät! koviljely. Uudet tavat oaa kaupunki haltuun. Luonnon monimuotoisuus! KESTÄVÄ KEHITYS ResurssiviisaudenResurssiviisauden ekarekara ohjaa KestäväKestävä kehityskehitys ttuouoaaaa uuuusiasia IlmastonmuutoksenIlmastonmuutoksen seseuraukseturaukset SäänSään ääääreistyminenreistyminen muumuuaaaa KulutusKulutus ppainoainouu ppalveluihinalveluihin ja suunnielua. innovaainnovaaoitaoita mmarkkinoille.arkkinoille. näkyvätnäkyvät työntyön jjaa aarjenrjen kehityksessä.kehityksessä. rakentamista.rakentamista. harrastuksiin.harrastuksiin. Vantaa hiilineutraali 2030, Ilmastonmuutoksen KestävänKestävän kehityksenkehityksen arvotarvot osanaosana KulutuksenKulutuksen ttasapainonasapainon Matkat tehdään julkisilla. tavoieet melkein saavutetaan. hillintäratkaisut arjenarjen päätöstenpäätösten ttekemistä.ekemistä. etsiminen.etsiminen. markkinoinkeinona? Edelläkävijät. Työssä kiinni pysyminen samalla KiertotalousKiertotalous kaikillakaikilla osa-alueilla.osa-alueilla. Kiertotalous, elinkaarikestävyys, kun se muuuu. uusiutuvat energiat, hiilineutraalius, energiatehokkuus.

Kuva: Asemakaavoituksessa koou tulevaisuustaulukko, jonka pohjalta skenaariot I ja II kooin.

13 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kappaleen alussa esitetty Tikkurilan tulevaisuuskuva koottiin yhdistelemällä se kolmesta skenaariosta, joista kaksi tehtiin Vantaan kaupungin asemakaavoi- tusyksikössä ja yksi koottiin asukkaiden kyselyvastauksista. Asemakaavoituksen tekemien skenaarioiden eli mahdollisten kehityskulkujen tukena käytettiin tu- levaisuustaulukkoa, jonka näet yllä. Asukkaiden vastauksista koottiin asukkaiden toivoma kehityskulku, jonka löydät skenaariotarinoista viimeisenä.

I Skenaario ”Kestävästi kasvaen”

Ilmastokriisiin reagoidaan yhä ja ilmaston lämpe- Vantaa kasvaa osana pääkaupunkiseutua taantu- neminen on hidastunut. Ilmastokriisi ja 2020-luvun massa ja nousukautena. Se on Suomen kolmanneksi alussa koettu globaali pandemia vaikuttavat yksi- väkirikkain kaupunki. Päätös lentoradan rakentami- löihin siten, että koti ja paikallisuus korostuvat tär- sesta on tehty ja tulevaisuudessa Tikkurilan aseman keinä arvoina. Vastapainona on maailmalaajuinen rooli seutu- ja lähiliikenteen asemana on vahva. Ke- muuttoliike. Kaupungistuminen jatkuu, mutta nyt härata lentokentälle on yhä Tikkurilan vahvuus, sa- entistä hallitummin. Kauppasotien ja protektionis- moin nopeat yhteydet Helsinkiin. Vantaan ratikan min aika on ohi mutta niiden vaikutukset tuntuvat myötä Tikkurilasta on tullut vilkas lähiseutuliikenteen yhä. Lähellä tuotettu koetaan oikeaksi valinnaksi ja vaihtoasema, josta on yhteydet eri suuntiin. Joukko- kotimainen tuotanto on arvossaan. Kuluttajat ovat liikenne kulkee uusiutuvilla. tietoisia valinnoissaan. Länsimaiden asukkaat ovat Koronapandemiakokemuksen myötä etätyösken- suurissa määrin aktiivisia senioreita. Keskiluokka on tely jäi rutiiniksi. Kotona keskeytyksetön työ tekee pienentynyt ja sen resurssit ovat vähentyneet. siitä tuotteliasta. Työhön käytetty aika monipaikkais- Päätöksenteko viihteellistyy edelleen ja on saa- tuu. Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia nut vastapainokseen ruohonjuuritason asiantunte- rakentaa työstä omannäköistä. Teknologia siivittää vat vaikuttajat, jotka organisoituvat. Heitä kuunnel- monipuolistuvia tapoja tehdä työtä ja kaupunkitilaan yhä enemmän ja lisääntyvä osa päätöksistä laan syntyy uusia työn alustoja. Tikkurilassa asuu tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tämän yhä aktiivisia työikäisiä. Alueen asunnot ovat pieniä, neljännen sektorin kanssa. Työhön liittyy elinikäinen mutta suurempiakin löytyy jo. Suurten asuntojen ky- oppiminen. Koronaviruksen kaltaisten tautien torjun- syntä saa rakentajat toteuttamaan niitä. Alueella voi taan on nyt varauduttu. Etätyö on tavallista. Tieto on nyt helpommin asua koko elämänkaaren. Ympäris- kaikkien saavutettavissa kaikkialla ja tiedon lukutaito töasiat korostuvat asunnon valinnassa ja esimerkiksi korostuu. Palvelutoiminta korvaa kulutustavaroiden energiamuoto on tärkeä ostopäätökseen vaikuttava myyntitoimintaa. Terveys on tärkeä arvo. Terveyteen tekijä. Asuntojen koot ja hallintamuodot ovat moni- ja hyvinvointiin liittyvä työ lisääntyy ja suuri osa har- puolistuneet. rastuksistakin tähtää hyvän olon lisäämiseen. Kui- Vantaan vihertehokkuuslaskuri on saanut aikaan tenkin vain osalla on mahdollisuus edistää terveyt- muutoksen tiiviissä osissa Vantaata. Se näkyy hyvin tään, osattomat jäävät tästä kehityksestä sivuun. Tikkurilassa, jossa keskusta-alueen uusiutuessa pal- Sosiaalinen eriarvoistuminen on haaste. jastuu entistä enemmän kasvullista maata. Vihreää Liikkuminen julkisilla on entistä helpompaa suu- kasvaa myös seinillä ja katoilla. Hulevesi näkyy julki- rissa kaupungeissa ja liikkuminen palveluna on arki- sessa kaupunkitilassa. Tikkurilan pienet taskupuistot päivää. Nyt autoja ei enää omisteta, ne lainataan tai ovat entistä suuremmalla käytöllä ja niiden laatuta- vuokrataan. Autoja tarvitaan vähemmän ja yksi auto soa on nostettu. Keskustaa kiertää viherkehä, jolta on aikaisempaa useammin ja useamman käytössä. on yhteydet lähellä sijaiseville laajoille viheralueille. Autojen lisäksi lyhyitä matkoja kuljetaan erilaisilla Vantaan kaupungin resurssiviisauden tiekartta siivitti välineillä. Uusiutuva energia on korvannut fossiiliset kohti tulevaisuutta. Rakennukset rakennetaan kestä- polttoaineet ja liikkuminen on tältä osalta päästö- viksi ja materiaalit ovat korjattavia ja kierrätettäviä. töntä. Ostopäätökset tehdään tietoisena niiden ympäris- Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on tövaikutuksista. Kuluttaminen keskittyy palveluihin, vihdoin herätty. Eläinten ja kasvien suojeleminen on kulttuuriin ja viihteeseen. Tämä vaikuttaa kaupun- konkreettisella tasolla ja luonnonvaroja käytetään kikuvaan ja siihen, mitä löytyy Tikkurilan keskustan säästeliäämmin. Uusiutuvat energiamuodot, kierto- kivijaloista. talous ja elinkaarisuunnittelu ovat osa jokapäiväistä työtä.

14 Tikkurilan kaavarunko 2020 II Skenaario ”Kotina koko kaupunginosa”

Koronakriisistä muodostuu vedenjakaja, jonka jäl- Tikkurila menestyy mukavien ja monipuolisten lä- keen paluuta entiseen ei ole. 2020-luvun ensim- hiympäristöjen kisassa. Siitä on muodostunut tiivis, mäiset vuodet maailma toipuu pandemiasta. Tauti värikäs ja kansainvälinen kaupunki, jolla on rikas his- väistyy, mutta se on ehtinyt vauhdittaa isoja muu- toria sekä kasvupotentiaalia. Kuntarajojen merkitys toksia ihmisten arjessa. Etätyöstä on tullut valtavir- vähenee, kaupunginosan ja seudun kasvaa. taa, eikä työpaikan sijainti enää välttämättä ohjaa Suomi ja erityisesti pääkaupunkiseutu liikenneyh- asuinpaikan valintaa. Työtä tehdään kotona - tai teyksineen houkuttelevat osaajia myös ulkomailta: co-working-tiloissa itse valitussa porukassa, ei vält- pohjoismainen palveluiden ja hyvinvoinnin tasainen tämättä työkaverien kesken. Periaatteessa valinnan jakautuminen luo turvallisuutta ja sopii kaikenikäi- mahdollisuudet lisääntyvät, käytännössä myös se- sille. Muita pohjoisen valtteja ovat puhdas vesi, hel- gregaatio. Valtiot, seudut ja kaupungit kilpailevat posti saavutettavat viheralueet, muuta Eurooppaa eliitin suosiosta. viileämmät kesät sekä kattava ja laadukas palvelu- Yhä useampi elää pitkän ja monivaiheisen elä- verkko. Näitä kaikkia on tarjolla Tikkurilassa, jossa on män, kouluttautuu useampaan ammattiin ja vaihtaa erityisesti panostettu koulujen uudisrakentamiseen asuinpaikkaansa elämäntilanteen mukaan. Kauko- ja korjaukseen sekä kokeiltu opetustilojen integroi- matkailun merkitys vähenee, monipuolisen lähiym- mista kaupungin muihin toimintoihin. Isona haas- päristön kasvaa. Työ on entistä vähemmän sidoksis- teena on edelleen tarjota alueella myös keskiasteen sa tiettyyn aikaan ja paikkaan. Kulttuuri, liikunta- ja opintoja ja korkeakoulupaikkoja. terveyspalvelut, hyvä ruoka ja ihmisten tapaaminen Asumisen kirjo monipuolistuu: syntyy uusia asun- vetävät puoleensa. Kauppaan lähdetään erityisestä toja talotyyppejä ja omistamisen malleja. Monipaik- syystä, valtaosa arjen tarpeista tilataan kotiin. Las- kainen asuminen, vuoroviikkoasuminen ja asumis- ten maailma on pitkälti ennallaan: kaverit, ulkoleikit, ja/tai työyhteisöt yleistyvät. Kotia ja asumismuotoa koulut ja päiväkodit eivät muuta verkkoon. vaihdetaan yhä useammin, kotipaikka tai kotiseutu Ilmastonmuutos ei pandemian jälkeen ole kyseen- verkostoineen voi säilyä. Kiinnostusta herättävät alaistettavissa, kun ihmisten toiminnan äkillisen uusinta teknologiaa hyödyntävät älykodit ja perin- muutoksen vaikutukset ovat selkeästi mitattavissa. teiset ratkaisut. Suomessa asumisen aikaista dataa Ilmastoasioita edistetään voimakkaasti lainsäädän- kerätään kattavasti, ja sitä hyödynnetään aktiivisesti nön ja kansainvälisten sopimusten kautta. Kiertota- rakennusten huollon ja korjauksen päätöksenteossa loudesta tulee arkipäivää. erityisesti Vantaalla. Kansalaisaktivismilla on uusia mm. globaaliin ta- Yksityisautoilun ja sen myötä pysäköintipaikkojen sa-arvoon liittyviä tavoitteita. Kuluttamisen valinnois- väheneminen on vapauttanut kantakaupunkimaisilla ta tulee keskeinen vaikuttamisen muoto, kun tuotan- alueilla sekä tilaa että rahaa muuhun käyttöön, mi- toketjut muuttuvat läpinäkyvämmiksi. Kasvislähiruo- kä mahdollistaa nykyistä tiiviimmän, mutta samalla kaa kasvatetaan myös tiiviissä kaupungeissa alueil- vihreämmän Tikkurilan. la, joilla yhdistyvät viljely ja virkistys. Liikkumiseen on tarjolla laaja kirjo laitteita ja palveluja, ja ainoastaan ikääntyneimmillä on kokemuksia aikaisemmin yksi- tyisautoiluun perustuneista kaupungeista.

Kuva: Kukkaketo © Aineistopankki

15 Tikkurilan kaavarunko 2020

III ”Tulevaisuuden Tikkurila asukkaiden silmin”

Tulevaisuuden Tikkurila on monipuolinen, vehreä ja Tikkurilassa liikkuminen on sujuvaa, ja vaihtoeh- omaleimainen kaupunki, jossa tiivis ja urbaani kä- toisia liikkumisen muotoja on runsaasti. Julkinen velykeskusta yhdistyy historialliseen ja luonnonlä- liikenne on vaivatonta, turvallista ja nopeasti saavu- heiseen ympäristöön. Kahvilat, ravintolat, puistot ja tettavissa. Yhteydet eri suuntiin ovat hyvät ja palvelu erilaiset kaupunkitapahtumat tekevät Tikkurilasta kattavaa. Keskusta-alueella etusijalla ovat kävelijät eloisan kaupunkikeskustan. Kesäisin ulkotapahtu- ja pyöräilijät. Asemanseudulla on huomioitu jalan- mat, torikahvilat ja terassit elävöittävät kaupunkiku- kulkijan turvallisuus sekä viihtyisyys: asemalla on vaa. Monipuoliset palvelut ja harrastukset sijaitsevat miellyttävä odotella bussia, ja vaihto junan, bussin lähellä kotia. Arki on sujuvaa ja liikkuminen vaivaton- tai ratikan välillä on kätevää. Liityntäpysäköinnillä tu- ta. Kaupunkiympäristö on monimuotoista, ja alueelta etaan kestävää liikkumista ja mahdollistetaan myös löytyy kaiken ikäisille erilaisia paikkoja, joissa viettää kauempana asuville raideliikenteen käyttö. Myös au- aikaa ja kohdata muita. toilijat on huomioitu, ja etenkin asukkaille on tarjolla Tikkurilan sydän on vilkas kävelykeskusta Tikkurai- monipuolisia pysäköintiratkaisuja. Autot eivät hallit- tin, kaupungintalon edustan, torin ja aseman ympä- se katukuvaa, vaan pysäköinti on pääosin integroitu ristössä. Alue on erilaisten palveluiden, tapahtumien rakennuksiin tai keskitetty pysäköintihalleihin, jolloin sekä sosiaalisen elämän rikastama. Autottomassa kaupunkiympäristöön jää enemmän tilaa pihoille ja ytimessä palvelut sekä julkinen liikenne ovat lähellä vihreydelle. Pysäköintiratkaisuissa painottuvat vuo- ja helposti saavutettavissa, ja lastenkin liikkuminen rottaispysäköinti sekä liityntä- ja asiakaspysäköinti. on turvallista. Silkki, Vernissa, Heureka, kaupungin- Asuminen on monimuotoista ja kohtuuhintaista, museo ja Veininmylly muodostavat jokivarren puis- mutta laadukasta. Sopivia asumismuotoja löytyy toalueelle historian, nähtävyyksien ja omaleimaisten monenlaisille ihmisille, ja rakentamisessa näkyy paikkojen helminauhan. Vehreä ja urbaani jokiranta ajallista kerrostumaa. Kaupunkiympäristössä on niin on olennainen osa Tikkurilan identiteettiä, ja houkut- korkeaa kuin matalaakin rakentamista, ja hallinta- telee asukkaiden lisäksi turisteja. Jokivarsi ulkoilureit- muodoissa ja talotyypeissä on vaihtelua. Korkea teineen ja Kirjastopuisto ovat keskustan merkittävim- rakentaminen painottuu aseman ympäristöön sekä mät virkistysalueet. radan itäpuolelle, ja erilaiset kivijalkojen liiketilat elä- Alueen palvelut ovat monipuolisia, ja niitä on tar- vöittävät katutasoa. Asunnoista on viihtyisiä ja ava- jolla sekä keskitetysti kauppakeskuksessa että ra- ria näkymiä puistoihin, aukioille sekä kävelykeskus- kennusten katutasossa. Päivittäistavarakauppojen tan kaduille. Tikkurilan ja Viertolan reuna-alue sekä ja elintarvikemyymälöiden lisäksi Tikkurilasta löytyy Valkoisenlähteentien pohjoispuoli säilyvät pientalo- kattavasti erikoisliikkeitä sekä terveys-, hyvinvointi- ja valtaisina alueina. Jokivarsi on jatkossakin luonteel- kulttuuripalveluita. Kaiken ikäisille on tarjolla vaih- taan pienimittakaavainen ja luonnonläheinen. Myös televia urheilu- ja harrastusmahdollisuuksia, myös Tikkurilan ydin on vehreä ja viihtyisä paikka asua ja edullista tai maksutonta toimintaa. Ulkokuntosali, elää. ulkoilureitit, lasten leikkipaikat sekä muut aktivitee- tit miellyttävässä puistoympäristössä houkuttelevat alueen asukkaita liikkumaan.

Kuva: Kerrostalo Piccadilly © Aineistopankki

16 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.3 Suunnitelma teemoittain Yleisesti

Tähän kappaleeseen on koottu kaavarungon sisältö Tikkurilan pitkä historia liikenteen ja kaupan solmu- teemoittain. Käsitellyt teemat ovat Kaupunkikuva ja kohtana ulottuu Ruotsin vallan ajalle. Nykyinen Tik- -rakenne, Asuminen, Työ, Liikenne sekä Viheralueet kurilantie noudattaa keskiaikaisen Suuren Rantatien ja hulevedet. Kussakin teemassa on yleisteksti sekä itä-länsisuuntaista linjausta Keravanjoen pohjois- kaavarunkokartoilta löytyvä sisältö avattuna teksti- puolella. Rautatie ja -asema rakennettiin 1862, mikä muotoon. Kunkin teemakappaleen lopussa aihetta loi edellytykset alueen teollistumiselle. Jokirannassa on tarkasteltu laadittujen suunnitteluperiaatteiden on säilynyt Vernissatehdas 1910-luvulta ja Tikkurilan ja kestävän kehityksen näkökulmista. silkin kortteli, jota on rakennettu vaiheittain 1930-luvulta alkaen. Alueliitoksessa vuonna 1946 Malmi Kestävä kehitys siirtyi osaksi Helsinkiä, ja Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi keskus. 1950-luvulla rakennettu Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato muodostavat kaupungintalo ympäristöineen muodostaa edelleen vakavan kaksoiskriisin. Rakennetulla ympäristöllä on pienimittakaavaisen ja arvokkaan hallinnon keskuk- keskeinen rooli sekä kriisin hillitsemisessä että siihen sen Tikkurilan ytimeen. sopeutumisessa. 1960-luvulla valmistui kehä III, joka sivuaa Tikkuri- Kaavarungolla vaikutetaan päästöjen syntymi- laa etelästä. 2015 käyttöön otettu kehärata sujuvoitti seen välillisesti erityisesti sekoittuneen kaupunkira- yhteyksiä mm. lentokentälle, ja parhaillaan suunni- kenteen ja kestävien liikkumismuotojen edistämisen tellaan Vantaan ratikkaa. Tikkurilaa on rakennettu kautta. Oman haasteensa tuo varautuminen Tikku- vilkkaasti kaikilla vuosikymmenillä, ja kaupunkiraken- rilan alueen voimakkaan tiivistymisen jatkumiseen: teen tiivistyessä vanhaa rakennuskantaa on usein päästöjä on leikattava samalla kun voimakas raken- korvattu uudella. 1950–70-luvuilla painottui asuin- taminen jatkuu uusien asuntojen, työpaikkojen ja kerrostalojen, 1980-luvulla puolestaan toimistoja palvelujen tarjoamiseksi. Tikkurilan nyt laadittavan liikerakennusten rakentaminen. Viime vuosina alue kaavarungon tavoitevuosi on 2040, jolloin Vantaal- on taas kiinnostanut erityisesti asuntorakentajia. la pitäisi olla takanaan jo 10 hiilineutraalia vuotta. Pirstoutuneen maanomistuksen takia kiinteistöjä on Kaavarungon toteutumisvuosien aikana on siis odo- pääosin kehitetty tontti kerrallaan, mikä on tuottanut tettavissa suuria muutoksia niin yhteiskunnassa kuin vaihtelevaa ja osin hajanaistakin kaupunkirakennet- rakentamisessakin. Kestävän kehityksen periaatteita ta. on käsitelty osana kaavarungon teemoja sekä vaiku- Tikkurilalle ominaista on ajallinen kerrostuneisuus tusten arviointi -osassa. ja toimintojen sekoittuminen. Kaavarunkoalueel- la rakennusalasta noin 60 % on asumista, noin 40 % liike-, palveluja toimistotilaa. Alueella on vahva 2.3.1 Kaupunkikuva ja kaupunki- identiteetti, joka muodostuu pitkästä historiasta, en- rakenne siluokkaisista liikenneyhteyksistä, vaihtelevasta kau- punkiympäristöstä sekä monipuolisista julkisista ja kaupallisista palveluista. Jokirannan viheralueet ja Tikkurila on omaleimainen ja kerroksellinen jokivar- kulttuurikohteet muodostavat vehreän vyöhykkeen ren kantakaupunki. urbaanin keskustan tuntumaan.

Kuva: Vantaan kaupungintalo. © T Taponen

17 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tiivistämisen ohjaus tuu rautatieaseman ympäristöön sekä Jokiniemen rakentamattomalle alueelle pääradan itäpuolelle. Kaavarungon tavoitteena on mahdollistaa Tikkurilan Vantaan korkean rakentamisen selvityksessä korkea kasvu ja kehitys siten, että alueen ominaispiirteet säi- rakentaminen on määritelty yli 56 metriä korkeaksi, lyvät ja vahvistuvat. Ajalliset kerrostumat ja toimin- mikä vastaa noin 17 kerrosta tai enemmän. tojen monipuolisuus tekevät Tikkurilasta Tikkurilan Olennaisena osana karttaa ovat Tikkurilan his- - sekä nyt että tulevaisuudessa. torialliset rakennuskohteet: eri vuosikymmenten helmet sekä rakennusten ja aluekokonaisuuksien Kaavarunkokartta A – Kaupunkikuva ja -raken- tunnistetut arvot. Kartalle on merkitty erikseen mu- ne, asuminen ja työ seon arvottamat kohteet ja kohteet, jotka lisäksi on suojeltu asemakaavalla. Lisäksi asemakaavoitus on Kartta A ohjaa kaupungin fyysistä ja toiminnallis- arvottanut yhtenäisiä aluekokonaisuuksia, joiden ta rakennetta. Sekoittunutta kantakaupunkia kehi- ominaispiirteitä halutaan säilyttää. Kartalla näkyy tetään monipuolisten toimintojen alueena, jolle si- myös Jokivarren arvokas kulttuuriympäristö ja kaa- joittuu sekä liike- ja toimitilaa, yksityisiä ja julkisia varunkoalueen lävistävä Suuren Rantatien linjaus. palveluita että asumista. Tämä vyöhyke laajenee Kaavarungon tavoitteena on Tikkurilan kehittäminen voimakkaasti radan molemmin puolin. Tavoitteena siten, että alueen identiteetti, arvokohteet sekä ajalli- on varmistaa, että Tikkurilan tiivistyessä vilkas asun- nen kerrostuneisuus tunnistetaan ja säilytetään. torakentaminen ei syrjäytä vaan tukee myös uutta Osa karttamerkinnöistä on mukana molemmis- työpaikka- ja palvelurakentamista. Sekoittuneessa sa kaavarunkokartoissa. Kehitettävän risteysalueen kaupunkirakenteessa maantasokerrosten tulee olla merkintä kohdistuu risteysalueen tonttien kehittämi- avoimia ja aktiivisia. Erikseen karttaan merkityillä seen, eikä siksi liity liikenteen karttaan B. kivijalkaliiketilan osuuksilla edellytetään katuvarren alakertoihin pääosin liiketilaa. Työpaikkavyöhykkeen Kaavarunkokartta B – Liikenne, viheralueet ja rasterilla merkityillä alueilla tavoitellaan aitoa hybri- hulevedet dirakentamista, eli myös asuinkohteisiin laajempaa sekoittuneisuutta kuin ainoastaan 1. kerroksen liike- Kartalla B näkyvät liikenteeseen sekä viheralueisiin tilat. ja huleveteen liittyvät merkinnät. Kaupunkiraken- Asuntovaltaiset alueet sijaitsevat kaavarun- teen kannalta merkittävä on ajatus kävelykeskustan koalueen reunamilla ja keskustan pienimittakaavais- laajenemisesta sekä radan itäpuolelle Jokiniemeen ten välikatujen varsilla. Vyöhykettä kehitetään pää- että Tikkuraitin jatkeeksi Peltolantien alkupäähän osin asuntorakentamisella, mutta uudishankkeissa asti. Laajenemista tukee katuvarsien kivijalkaliiketi- tarkastellaan mahdollisuuksia rakentaa myös liike- lan merkintä kartalla A. Ohikulkuliikennettä ohjataan tai työtiloja. keskustan kehälle, ja kehän rajaamaa aluetta kehite- Lähipalveluille pyritään löytämään sopivia sijain- tään kestävän liikkumisen alueena. Matkakeskuksen teja sekä asuntovaltaisilta että sekoittuneen kaupun- merkitys korostuu entisestään, kun aseman yhtey- kirakenteen vyöhykkeiltä. Julkisten palveluiden riit- teen suunnitellaan Vantaan ratikan vaihtopysäkkiä. tävä vahvistaminen suhteessa alueen tiivistymiseen Rautatien alittavia ja ylittäviä yhteyksiä on tarpeen on erityinen haaste Tikkurilassa, jonka maanomis- kehittää ja täydentää Jokiniemen rakentuessa. Tii- tus on valtaosin yksityistä. Kartalle on merkitty sekä vistyvällä alueella keskitetyn pysäköinnin osuutta on nykyiset Y-tontit että varauksina uusia mahdollisia tarkoitus kasvattaa. Kartalla on sekä olemassa olevia kaupungin palveluiden sijainteja. että uusia keskitetyn pysäköinnin mahdollisuuksia. Rakentamisen volyymiä ohjaamaan on määritelty Jokiniemen rakentuessa myös asemanseudun liityn- suuntaa antavia tehokkuushaarukoita, joiden poh- täpysäköinti on jatkossa ratkaistava rakenteellisena. jalta rakennusoikeuden määrä täsmentyy tapaus- Kaavarunkoalueen keskeiset puistot ovat jokiran- kohtaisesti asemakaavavaiheessa. Lähtökohtaisesti nan alue ja Kirjastopuisto. Kartalta on nähtävissä tehokkuushaarukan ylimpiä lukuja voi tavoitella kehi- Tikkurilan viheralueiden vähäinen määrä, mikä ko- tettäessä laajoja korttelikokonaisuuksia. Yksittäisen rostaa kaavarunkoalueen ulkopuolisille viheralueille tontin kehittämisessä ratkaisuvaihtoehtoja on vä- johtavien virkistys- ja viheryhteyksien merkitystä. hemmän, ja reunaehdot usein rajoittavat luontevan Tikkurilalle on ominaista, että kulttuurihistoriallisesti ratkaisun tehokkuutta lähemmäs haarukan alimpia arvokkaat rakennukset sijoittuvat puistojen ja vihe- arvoja. ryhteyksien ääreen. Kaavarungon tavoitteena on Kartta ei suoraan ota kantaa rakennusten ker- vahvistaa näitä reittejä myös niihin rajautuville ton- roslukuun. Tehokkaimmilla alueilla keskimääräiset teille sijoittuvalla kasvillisuudella. kerrosluvutkin muodostuvat suurimmiksi, mutta tavoitteena eivät ole räystäskorkeudeltaan yhtenäiset korttelit vaan kerroslukujen vaihtelu. Korkean rakentamisen tarkastelualue on merkitty kartalle ja sijoit-

18 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kaavarungon suunnitteluperiaatteet muodostavat kaupunkikuvaa ja -rakennetta ohjaavan kokonaisuuden.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

1. Varaudutaan 10 000 uuteen asukkaaseen ja 4 000 uuteen työpaikkaan. 2. Kaupunki tiivistyy kestävästi raideliikenteen äärelle. 3. Kantakaupunki laajenee radan molemmin puolin. 4. Kaikkien vuosikymmenten historia näkyy. 5. Tiivistäminen tukee katutilojen hierarkiaa. 6. Korttelirakenne muodostuu vaihtelevista rakennustyypeistä. 7. Keskusta-alueella on tarjolla kaupunkiasumisen kirjo. 8. Monipuoliset työn, kaupan ja palveluiden tilat vahvistavat elinvoimaa. 9. Rakennetaan kävelypainotteista kaikkien liikkumismuotojen aluetta. 10. Suositaan maanvaraisia piha-alueita ja keskitettyä pysäköintiä. 11. Virkistysyhteyksiä tuetaan sekä katualueiden että tonttien kasvillisuudella. 12. Rakennetaan värikästä ja rouheaa kaupunkia aidoista materiaaleista. 13. Osallistumisen mahdollisuudet ovat monipuolisia.

Suunnitteluperiaatteet on laadittu asekaavoituk- Maanomistus on hajautunutta, joten aluetta muo- sen pohjaksi. Tavoitteena on ohjata alueen raken- kataan pala kerrallaan, eivätkä toteutusaikataulut tumista siten, että tulevaisuuden Tikkurila on toi- ole kokonaisuutena ennakoitavissa. Vaihteleva kort- minnallisesti monipuolinen, viihtyisä, turvallinen ja telirakenne sopii hyvin jatkuvan muutoksen alueelle. esteetön kaupunkiympäristö. Sekoittuneen kaupun- Tikkurila ei ole kokonaisuutena ”kesken”, eikä sitä kirakenteen ja kävelykeskustan alueet laajenevat, ja suunnitella ”valmiiksi”, vaan kaupunki kehittyy kai- samalla kivijalkaliiketilan määrä kasvaa. Työpaikka- ken aikaa. Tavoitteena on, että täydennys- ja lisä- vyöhykkeellä edistetään liike- ja toimistotilojen ra- rakentamisen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä, kentamista sekä hybridiratkaisuja, joissa asuminen ja rakennusten laajennuksia, korotuksia, käyttötar- yhdistyy muihin toimintoihin. Asuntovaltaiset alueet koituksen muutoksia ja ullakon tai maantasokerrok- muodostavat rauhallisempia ja mittakaavaltaan sen käyttöönottoa tutkitaan purkavan uudistamisen maltillisempia kaupunkirakenteen suvantokohtia rinnalla. kaavarunkoalueen laitamille sekä keskustan kortte- Kaavarunkoalue on väri- ja materiaalimaailmal- lien sisäosiin. taan runsas, ja voi jatkossakin kehittyä värikkäänä ja Keskusta-alueen julkiset kaupunkitilat – kävelypai- rouheana. Punatiilellä on Tikkurilassa erityinen rooli: notteinen katuverkko, puistot ja aukiot – tarjoavat vanha asema vuodelta 1862 ja jokivarren historialli- laadukkaat puitteet sujuvaan arkeen, oleskeluun ja set teollisuuskiinteistöt ovat tiilipintaisia, samoin Kuk- virkistäytymiseen sekä kaupunkitapahtumien järjes- kakedon asuinkorttelit 1960- ja 70-lukujen vaihtees- tämiseen. Paljon käytettyjä reittejä ja kohtaamisen ta. Nykyisen vuosituhannen kohteille tyypillisiä ovat paikkoja tunnistettiin kaavarunkokyselyn avulla, sa- mm. värikylläiset rappauspinnat. Materiaalipalettia moin erilaisille tapahtumille sopivia alueita. sopivat täydentämään lasi, puu ja corten-teräs, jota Tikkurilan katuverkko on monipuolinen. Tavoit- on käytetty mm. Kirjastopuiston ympäristössä. Ta- teena on, että alueen tiivistyminen vahvistaa katu- voitteena on kaupunkikuva, jossa murrettu ja värikyl- tilojen ja korttelirakenteen vaihtelua. Vilkkaat kadut läinen yhdistyy tiileen. Myös kattomuotojen variointi rajataan kiinni toisiinsa rakennetuin, kerrosluvultaan kuuluu Tikkurilaan: keskustassa on sekä voimakkai- vaihtelevin ja toiminnaltaan monipuolisin rakennuk- ta viistettyjä muotoja että neutraaleja tasakattoja. sin. Kivijalkaliiketilat sisäänkäyntisyvennyksineen Alueen tiivistyessä kattopintojen hyöty- ja virkistys- rakennetaan tiiviisti kadun varteen. Taskupuistoilla, käyttö lisääntyy, ja kasvikattojen merkitys viherte- pienillä aukioilla ja katuvihreällä elävöitetään tiivis- hokkuustavoitteiden saavuttamisessa korostuu. tyvää kaupunkitilaa. Vehreitä välikatuja rajaavat is- Jokiniemen rakentamattomalle alueelle radan vie- tutuskaistat ja asuntopihat. Korttelien sisäosissa ja reen syntyy vanhemman Tikkurilan jatkeeksi 2020-lu- välikatujen varsilla suositaan pienimittakaavaista ja vun kaupunkia, jonka identiteettiä tutkitaan asema- avointa rakennetta. Tikkurilaa kiertävän viherkehän kaavoituksen pohjaksi laadittavassa konsulttityössä. ja kaavarunkoalueen virkistys- ja viherreittien vehreys muodostuu sekä puistojen ja katualueiden että reitteihin rajautuvien tonttien kasvillisuudesta.

19 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tikkurilan suojellut rakennukset ja rakennus- perinnön arvokohteet

Osana kaavarunkotyötä on tehty alueinventointi Tik- kurilan vuosina 1960–2000 aikana valmistuneesta rakennuskannasta, ja selvityksen tulosten pohjalta on arvotettu Tikkurilan kaavarunkoalueen uudemman rakennuskannan arvokohteet. Alla olevaan taulukkoon on kerätty kaavarunkoalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat (R1 ja R2 arvotetut) rakennetun ympäristön kohteet. Aikaisemmissa inventoinneissa luokitellut kohteet sekä nämä uudet kohteet ovat mukana listauksessa, samoin alueinventoinnin yh- teydessä tehdyt luokituksen muutokset. Esimerkiksi 1980-luvun helmen Heurekan arvotus nousi luokkaan R1. Kohteiden mahdollinen suojelu tullaan ratkaise- maan asemakaavamuutosten yhteydessä. Sekä lähtötilanne että tuoreen alueinventoinnin tulokset on esitelty tarkemmin Vantaan kaupunginmuseon raportissa ”Tikkurilan kaavarunkoalueen modernin rakennuskannan inventointi 2020”, joka on kaavarungon liitteemateriaalia.

kohde osoite rakennus- arvotus suojelutilanne vuosi

1 Vantaan kaupunginmuseo, ent. Tikkurilan asema Hertaksentie 1 1862 R1 suojeltu asemakaavalla

2 Tikkurilan vanha rautatiesilta 1860-luku R2

3 Orvokkitien päiväkoti, Orvokkitie 16 1908 R1 suojeltu asemakaavalla ent. Fagerströmin huvila

4 Tikkurilankosken pato Tikkurilankoski 1912–13 R1

5 Vernissatehdas Tikkurilantie 36 1912–13 R1 suojeltu asemakaavalla

6 Kulttuurikeskus Orvokki, Orvokkitie 15 1926 R1 suojeltu asemakaavalla ent. Oksanmäen koulu

7 Söderlingin mylly Tikkurilantie 42 1935 R1 suojeltu asemakaavalla

8 Villa Grönberg Jokiniemenkatu 9 1936 R1 suojeltu asemakaavalla

9 Vernissatehtaan palokunnan Tikkurilantie 36 1936 R2 suojeltu asemakaavalla palokalustovaja

10 Villa Söderbo Tikkurilantie 42 1939 R2 suojeltu asemakaavalla

11 Kulttuurikeskus Orvokki, Orvokkitie 15 1939 R2 suojeltu asemakaavalla ent. Oksanmäen koulu

12 Saarelan talo, Virnakuja 5 1939 R2 suojeltu asemakaavalla Villa Girsen

20 Tikkurilan kaavarunko 2020 kohde osoite rakennus- arvotus suojelutilanne vuosi

13 Entinen paloasema Palokunnanmäki 1 1939 R2 suojeltu asemakaavalla

14 A-talo, Silkkitehdas Silkkitehtaantie 5 1934–1964 R1 suojeltu asemakaavalla

15 Nuorisotalo Tonttula, Ratatie 2 1950 R2 ent. Tikkurilan apteekki

16 B-talo, Kutomo, Silkkitehdas Tikkurilantie 44 1951–1954 R1 suojeltu asemakaavalla

17 Lämpökeskus, Silkkitehdas Tikkurilantie 44 1952 R1 suojeltu asemakaavalla

18 Aravatalo Kielotie 42 1952 R1 suojeltu asemakaavalla

19 Tikkurilan neuvola Kielotie 40 1952 R1 suojeltu asemakaavalla

20 Vernissatehtaan polttouunin piippu Tikkurilantie 36 1955 R2 suojeltu asemakaavalla

21 Asematie 1, asuinkerrostalo Asematie 1 1956 R1

22 Kassantalo Asematie 1 1956 R1

23 As Oy Lohenpyrstö, rak. 18436 Orvokkitie 13 1956 R1 suojeltu asemakaavalla

24 As Oy Lohenpyrstö, rak. 37060 Orvokkitie 13 1956 R1 suojeltu asemakaavalla

25 As Oy Kultapyrstö, rak. 37061 Kielotie 38 1957 R1 suojeltu asemakaavalla

26 As Oy Kultapyrstö, rak. 37062 Kielotie 38 1957 R1 suojeltu asemakaavalla

27 Kaupungintalo Asematie 7 1957 R1 suojeltu asemakaavalla

28 Galleria K, ent. Pessi Asematie 7 1957 R1 suojeltu asemakaavalla

29 As Oy Säästöpyrstö Kielotie 44 1959 R1 suojeltu asemakaavalla

30 Orvokkitie 3 asuinkerrostalo Orvokkitie 3 1962 R2 uusi kohde

31 Tikkurilan opistotalo, Lummetie 5 1964–65 R2 ent. Keskuspuiston yläaste

32 Tikkurilan opistotalo, Lummetie 5 1960-61 V->R2 arvotus muuttunut sivurakennus inventoinnissa 2020

33 Terveysasema Kielotie 11 R2 uusi kohde

34 Raha-asema Asematie 2 1979 R2

35 Kielotie 28, toimistorakennus Kielotie 28 1983 R2 uusi kohde

36-40 Lummetie 3, Lummetie 3 1983 R2 uusi kohde (5 kpl) 5 kpl asuinkerrostaloja

41 Tikkurilan kirjasto Lummetie 4 1984 R2->R1 arvotus muuttunut inventoinnissa 2020

21 Tikkurilan kaavarunko 2020 kohde osoite rakennus- arvotus suojelutilanne vuos

42 Vantaan oikeus- ja poliisitalo Kielotie 21 1988 R2->R1 arvotus muuttunut inventoinnissa 2020

43 Tiedekeskus Heureka Tiedepuisto 1 1988 R2->R1 arvotus muuttunut inventoinnissa 2020

44 Heurekansilta Tiedepuisto 1 1988 R2->R1 arvotus muuttunut inventoinnissa 2020

45 Neilikkatie 14, asuinkerrostalo Neilikkatie 14 1988 R2 uusi kohde ”Neilikkatalo”

46 Virnatie 3, ent. Autotalo Salomaa Virnatie 3 1990 R2 uusi kohde

47 Virnatie 5, kolmiorakennus Virnatie 5 1990 R2 uusi kohde

48 Nuorisotalo Liito, Lummetie 2 b 1990 R2 uusi kohde ent. Vantaanaukion kauppiastavaratalo

49 Kauppakeskus Tikkuri Asematie 4 1991 R2 uusi kohde

50 Metsähallitus Vernissakatu 4 1991 R2 uusi kohde

51 Destia, ent. Shellin Neilikkatie 17, 1991 R2 uusi kohde pääkonttori Talvikkitie 25

52 Väritehtaankatu 2, asuinkerrostalo VäritehtaankatU 2 1993 R2 uusi kohde

53 Tikkurilantie 41, asuinkerrostalo Tikkurilantie 41 1997 R2 uusi kohde

Kuva: Heurekan silta ja Metsähallitus © S Niva

22 Tikkurilan kaavarunko 2020 Täydennysrakentaminen ja kestävä kehitys

Tikkurilan keskustan vanhin säilynyt rakennus, Tikku- Sekä peruskorjauksissa että uudisrakentamisessa rilan vanha asema, on peräisin 1800-luvun puolivä- tulee tavoitteena olla pitkä tavoitekäyttöikä – jatkos- listä ja alue on sen jälkeen kehittynyt sykäyksittäin. sa ei haluta purkaa rakennuksia 30 vuoden välein. Suurin osa nykyisestä rakennuskannasta on valmis- Uudisrakennusten tulee olla edeltäjiään helpommin tunut 1970–90-luvuilla. Tällä hetkellä käynnissä ole- muunneltavissa, huollettavissa ja korjattavissa. Ai- va kiivas rakentaminen muodostaa alueelle uutta kaa kestäviä suunnitteluratkaisuja ovat esim. selkeä kerrostumaa, joka on jo korvannut osan aiemmasta rakennusrunko, suuri ikkunapinta-ala, normaalia rakennuskannasta. Alueen täydentyminen on luon- suurempi kerroskorkeus etenkin maantasokerroksis- tevaa, sillä Tikkurilan juna-asema on Suomen kol- sa, kestävät ja huollettavat materiaalivalinnat sekä manneksi vilkkain, palvelut hyvät ja olemassa oleva mahdollisuus uusia talotekniikkaa ilman raskaita rakentaminen siihen nähden väljää. hormien ym. rakenteiden purkutöitä. Alueen tiivistyessä ja täydentyessä olemassa olevia rakennuksia on purettu tehokkaamman rakentamisen tieltä. Näin keskustaan on voitu sijoittaa lisää asuntoja, palveluita ja työpaikkoja hyvien liikenneyhteyksien ja valmiin infran äärelle, mikä on sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävää ja kaupungin resurssiviisauden tiekartan mukaista. Maan- ja kiinteistönomistajien näkökulmasta motivaationa on Kuva: Tikkurilan ajallisia kerroksia: etualalla Silkin ollut myös suurempi tuotto myytävän tai vuokratta- kortteli ja taustalla Valon torni. van kerrosalan lisääntyessä. © T Huhtala Nyt alueen kehitys on edennyt pisteeseen, jossa purkamista on tarkasteltava monipuolisemmin eri näkökulmista. Nykyisen kaupunkirakenteen tiivis- täminen on tarkoituksenmukaista kaupunkikeskustan kehittämistä, mutta toisaalta on myös tärkeää huomioida, että paikan luonne ja merkityksellisyys syntyy ajallisista kerrostumista. Se, että paikalla on näkyvä historia, edesauttaa ihmisten kiintymistä alueeseen. Erilaisten aikakausien rakentamisen ar- vostus myös kehittyy ajan myötä. Erityisesti uudemman, 1970–90-luvun rakennuskannan arvoa on tästä hetkestä käsin vielä vaikeaa tunnistaa. Tämän tiedos- tamalla voimme välttyä samoilta virheiltä, jotka tehtiin jugend-rakennusten laajamittaisen purkamisen kohdalla niiden tullessa peruskorjausikään 1960- ja -70-luvuilla. Myös ilmastotavoitteet puoltavat huolellista har- kintaa rakennuskannan mahdollisen purkamisen yhteydessä. Rakennukset tuottavat hallitustenväli- sen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2018 julkistetun raportin mukaan noin 30 % kaikista hiilipäästöistä. Rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä on noin kolmasosa. Kun vanha rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, syntyy siis merkittävä hiilipiikki. Päästövähennys- ten kiireellinen aikajänne puoltaa tähän hiilipiikkiin puuttumista: kun Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, on tässä hetkessä aiheutetuilla päästöillä erityistä merkitystä. Tämä näkökulma korostuu siitäkin huolimatta, että päästötarkasteluissa on jatkossakin huomioitava myös rakennuksen koko elinkaari ja käytönaikainen energiankulutus.

23 Tikkurilan kaavarunko 2020 Korkea rakentaminen Tikkurilan kaupunkiku- muodostaa maamerkkiä. Tikkurilassa maamerkkejä vassa ovat tällä hetkellä korkeutensa vuoksi Dixi, Kielotorni ja Valon korttelin torni, mutta myös esimerkiksi ma- Jotta korkea rakennus tukisi kaupungin kestävää tala kaupungintalo käyttötarkoituksensa ja kaupun- kehittämistä, ja vältytään liikenne- ja pysäköintion- kikuvallisen asemansa vuoksi. gelmilta, sen tulee selvityksen mukaan sijaita hyvien Korkealla rakennuksella on symbolinen merkitys palveluiden ja virikkeellisen ympäristön alueella, kaupungin ja kaupunginosan identiteetin muodos- joukkoliikenteen solmukohdassa. Vuoden 2020 ai- tamisessa. Tämän vuoksi korkeiden rakennusten kana valmistuvassa Vantaan korkean rakentamisen laatuun ja sosiaaliseen kestävyyteen on erityisen selvityksessä Tikkurilan aseman seudun on katsottu tärkeää kiinnittää huomiota. Tikkurilan alueella kau- soveltuvan myös yli 56 metriä korkeaan rakenta- punkirakennetta kehitetään kantakaupunkimaiseksi, miseen. Vantaalla rakentamisen maksimikorkeutta jolloin on tärkeää, että korkeat rakennukset liittyvät rajoittavat paloturvallisuus- ja kaavamääräysten li- osaksi ympäristöään esimerkiksi jalustaosalla, joka säksi Helsinki-Vantaan lentokentän myötä myös len- ottaa kiinni ympäröivien rakennusten korkomaail- toestekorkeudet, mikä Tikkurilan keskustan alueella masta ja huomioi jalankulkijan mittakaavan. rajoittaa rakentamisen korkeuden noin 80 metriin maanpinnasta (100 metriä merenpinnasta). Zoomit Korkea rakennus on maamerkki, joka huolellises- ti sijoitettuna edistää orientoitumista ja merkitsee Kaavarunkotyön yhteydessä on muutamia osa-aluei- keskeisen paikan sekä alueellisesti että suurmaise- ta tutkittu muuta kaavarunkoaluetta tarkemmin. Nä- massa. Vantaan korkean rakentamisen selvityksessä kökulmana on ollut täydennysrakentaminen sekä kaupunkikuvallisen soveltuvuuden sekä korkeiden ra- monipuolisen ja kerroksellisen Tikkurilan kehittämi- kennusten tarkemman sijoittumisen määrittäminen nen. Näistä zoom-tarkasteluista kolme esitellään ly- on jätetty kaavarunkotasolle. Tämän kaavarungon hyesti seuraavissa kappaleissa: Tikkurilan kävelykes- kartassa on osoitettu muuta rakennuskantaa kor- kusta, Kielotien varsi sekä Jokiniemen rakentamaton keampien rakennusten potentiaalisia paikkoja. On alue radan itäpuolella. myös muistettava, että korkeus ei ole ainoa tapa

Kuva: Zoom Tikkurilan kävelykeskusta: Orvokkitien ja Tikkuraitin risteyksen aukio. © Inaro Oy

24 Tikkurilan kaavarunko 2020 Zoom! Tikkurilan kävelykeskustan visio si liike- ja palvelutilojen kerrokseksi. Tilat avautuvat kävelykadulle, ja katutilaa voi hyödyntää terassien, Kaavarunkotyön ohessa kaupunki tilasi konsulttityö- myyjäisten tai joulutorien paikkana. Pysäköinti on nä tehdyn ideasuunnitelman Tikkuraitin ympäristön ratkaistu keskitettynä. mahdollisesta kehityksestä nykyistä tiiviimmin ra- Rakentamisen lisäksi suunnitelmassa on ideoitu kennetuksi. Tuloksena syntyi arkkitehtitoimisto Inaro julkista kaupunkitilaa. Uusia tapahtumien paikkoja Oy:n suunnittelema Tikkurilan kävelykeskustan visio, ovat aukio Peltolantien päätteenä ja Orvokkitien ja jossa on tarkasteltu Tikkurilan kävelykeskustan kiin- Tikkuraitin risteyksessä. Näiden aukioiden kanssa teistöjen mahdollista uusiutumista. Lauri Lairalan aukio ja Tikkurilan uusi tori muodos- Suunnitelmassa asemanseudun ja Dixin korkea ra- tavat kaupunkitapahtumatilojen nauhan. Rakennus- kennusmassa saa vastapainokseen 12–16 kerroksis- massoissa on sisäänvetoja, mikä mahdollistaa pienten tornien keskittymän Tikkuraitin akselin läntiseen ten vihertaskujen rakentamisen ja vihreän tuomisen päähän. Kävelykeskustan aktiivinen ydin virittyy katutilaan. Tonttien pihat muodostavat oman osan- näiden kahden kaupunkirakenteellisen maamerkin sa keskustan vehreyteen. Kaupunkikuvaa on ideoitu ja toiminnallisen noodin välille. ”Bulevardien” - Kielo- myös väri- ja materiamaailman avulla, ajatuksena tien ja Talvikkitien - varteen on ehdotettu 8-kerrok- on että ”murrettu ja värikylläinen yhdistyy tiileen”. sista rakentamista. ”Raitille”, korttelin sisäosaan, Suunnittelualueelle on osoitettu 87 000 k-m2 asu- on suunniteltu matalampaa, vaihtelevan korkuista mista, 40 000 k-m2 liiketilaa ja 40 000 k-m2 toimis- kaupunkirakennetta. Rakennukset ovat hybrideitä – totilaa. Asumisen määrä kasvaa nykyisestä noin työpaikkojen lisäksi niihin sijoittuu asumista. Raken- 60 000 k-m2:llä ja muu kerrosala vähenee 10 000 nusten ensimmäinen kerros on suunniteltu aktiivisek- k-m2.

Kuva: Näkymä Asematieltä Tikkuraitin suuntaan. Kaavio: Aukiot ja vihreä. © Inaro OY

25 Tikkurilan kaavarunko 2020 Zoom! Kielotie

Kielotie on tulevaisuuden ratikkabulevardi. Vantaan ratikka kulkee Lummetien tai Ratakujan kohdalta Kielotietä koko Tikkurilan ydinkeskustan läpi ja kään- tyy länteen Tikkurilantielle. Läpiajavaa autoliikennet- tä ohjataan keskustaa kiertävälle kehälle ja Kielotie rauhoitetaan ratikalle sekä asukkaiden ja alueella asioijien liikenteelle. Suuri osa Kielotien varren tonteista on kaavoitet- tu nykyistä tehokkaammalle rakentamiselle, mutta osassa on vielä tilaa tiivistää. Mahdollisuuksia on erityisesti nykyisin pysäköintialueena toimivilla kort- telinosilla sekä tonteilla, joiden korjausvelka on kasvanut niin suureksi, että on kannattavampaa purkaa rakennus ja tehostaa tontin maankäyttöä uudella rakentamisella. Myös tonttikohtainen lisärakentami- nen ja sen rinnalla vanhan kunnostaminen on hyvä vaihtoehto. Asemakaavoituksessa skissattiin nopeita ehdotuk- sia Kielotien varren kehittämiselle. Tehokkuuden on mahdollista kasvaa noin 1,5-kertaiseksi maankäyttöä tehostamalla.

Kuvissa Kielotien skissit.

26 Tikkurilan kaavarunko 2020 Zoom! Jokiniemi

Kantakaupunki laajenee pääradan itäpuolelle Jo- kiniemeen, kun aseman tuntumaan suunnitellaan uutta tiivistä ja monipuolista aluetta. Toiminnallisena ytimenä on eri opetustasojen ja -alojen monimuo- to-opetusta edistävä kampus. Koulutustilojen lisäk- si alueelle sijoittuu yritystiloja, palvelukortteleita ja asumista. Suuntaa antava uudisrakentamisen laajuus on 95 000 k-m2. Alueen identiteettiä ja luontevaa liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen tutkitaan 2021 alkavassa konsulttityössä. Kaavarunko ohjaa kehittämään aluetta toiminnaltaan sekoittuneena kantakaupunkina. Uusia junaradan ylittäviä tai alittavia yhteyksiä on mahdollista tutkia. Kävelykeskusta laajenee Jokiniemeen, ja pohjoiseteläsuuntaan suunnitellaan uusi vehreä ja monikäyttöinen virkistysreitti Hiekkaharjusta kampusalueen läpi jokirantaan. Kampusalueen osuus rei- tistä muodostaa samalla vilkasta kävelykeskustaa vaihtelevine toimintoineen ja istutuksineen.

Kuvat: © asemakaavoitus/ Tikkurila

Kuvat: © Aihio arkkitehdit Oy

27 Tikkurilan kaavarunko 2020 KESTÄVÄ KEHITYS TIKKURILAN KAUPUNKI- Kaavarunkokyselyn tuloksia - Kaupunki- RAKENTEESSA ympäristö

Ekologinen kestävyys: Tikkurilan helmet, jotka tekevät alueesta erityisen, * Edistetään elinkaarikestävää rakentamista. painottuvat jokirantaan: Silkki, Vernissa, Heureka, * Mahdollistetaan paikalliset massatasapaino kaupunginmuseo ja jokirannan puistoalueet. Toinen ratkaisut. tihentymä on Kirjastopuiston, torin ja kaupunginta- * Edistetään ja kehitetään kiertotalousratkaisuja lon ympäristö. * Vantaan kaupungin Kiertotalouden tiekartan Kommentti: Jokirannan puistoaluetta kehitetään mukaisesti. palvelemaan lisääntyvää käyttäjäkuntaa. Vanhem- mat arvorakennukset Silkki, Vernissa, kaupunginmu- Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: seo ja kaupungintalo on suojeltu asemakaavalla. * Palvelut sijoittuvat hyvien yhteyksien äärelle. Kaavarunkotyöhön liittyvässä inventoinnissa tiede- * Tiivistyvän alueen kaupunkitilat ovat laadukkai- keskus Heurekan ja Heurekansillan arvotukset nou- ta ja viihtyisiä, ja niissä priorisoidaan jalankulkua. sivat luokkaan R1 eli kulttuurihistoriallisesti erittäin * Elinympäristöä kehitetään virikkeiseksi ja moni- merkittävä. puoliseksi. Muodostetaan erilaisia paikkoja, joita voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin yksin ja Vilkkaat kävelypainotteiset alueet Tikkuraitti ja ase- yhdessä. man seutu ovat sekä tärkeitä/miellyttäviä että ke- * Vahvistetaan virkistysyhteyksiä laajoille viher- hittämistä vaativia paikkoja. Kehittämisen tarpees- alueille ja edistetään siten luonnon hyvinvointi- sa on myös Jokiniemen rakentamaton alue radan vaikutuksia. itäpuolella. * Säilytetään rakennetun kulttuuriympäristön Kommentti: Tikkuraitin uudistuksen suunnitelmat arvokohteet ja vahvistetaan rakennetun ym- ovat valmiit, ja toteutus alkaa näillä näkymin vuonna päristön ajallista kerrostuneisuutta. 2023. Aseman ympäristössä on tulossa vireille useita asemakaavamuutoksia, ja meneillään on lisäksi Taloudellinen kestävyys: Vantaan ratikan suunnittelu. Aluetta kehitetään mo- * Kaikki lähellä - vahvistetaan sekoittuneen nipuolisena sekoittuneen kaupunkirakenteen vyö- kaupunkirakenteen kehittymistä. hykkeenä. Kantakaupunkia laajennetaan radan * Liike-/toimisto- tai työtilan rakentamista itäpuolelle, ja Jokiniemen rakentamattoman alueen tutkitaan kaikissa uudishankkeissa. kaavatyö käynnistyy 2021. * Monipuoliset työn, kaupan ja palveluiden tilat säilyvät alueella myös jatkossa. Kyselyn vastaajista 51 % kannattaa ja 47 % vastus- * Täydennysrakentaminen ja tiivistäminen nostaa korkea rakentamisen sijoittamista Tikkurilaan. tavat tehokkuutta, mikä synnyttää taloudellisen Sopivia paikkoja ehdotetaan laajasti koko kaavarun- kehityksen kannalta suotuisia keskittymisetuja.1 koalueelle poissulkien jokiranta, Viertolan reuna sekä Valkoisenlähteentien pohjoispuoli. Painopiste on aseman ympäristössä ja Jokiniemen rakentamattomalla alueella. Kommentti: Kaavarunkotyön aikana valmistunees- sa Vantaan korkean rakentamisen selvityksessä Tik- kurila on määritelty yhdeksi alueista, joilla korkean rakentamisen mahdollisuuksia voi tutkia. Kaavarun- ko osoittaa tutkittavan alueen aseman seudulle sekä Jokiniemen rakentamattomalle radan itäpuoliselle osalle.

Kuva: Tiedekeskus Heureka © T Taponen

1 Vantaan kaupunki ja FCG, Vantaan yleiskaava 2020 taloudel- listen vaikutusten arviointi, 2019.

28 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.3.2 Asuminen Kerrostalorakentamisen kerrosluku ja tehokkuus on sidoksissa rakennusten ikään: 1960-luvulla tai aikai- Tikkurila tarjoaa monipuoliset kaupunkiasumisen semmin toteutettu rakennuskanta on pääosin melko mahdollisuudet. matalaa ja koostuu erillisistä lamelli- tai pistetalois- ta. Rakennukset sijoittuvat tonteille väljästi, eivätkä Yleisesti muodosta tiukasti rajattua katutilaa. Autopaikat on ratkaistu maantasoon pihalle tai pohjakerroksen au- Tikkurilan toiminnallisesti monipuolisen kaupunkira- totalleihin. Seuraavilla vuosikymmenillä on siirrytty kenteen rakennusalasta runsas puolet on asumista. kohti tiiviimpiä ja tehokkaampia asuinkortteleita, mi- Perinteisesti asunnot ja muu toiminta on sijoitettu eri kä on usein edellyttänyt rakenteellista pysäköintiä. rakennuksiin, ja rakennuskohtainen sekoittuminen on Tikkurilan korkeimmat rakennukset ovat 16-kerroksisia rajoittunut kivijalkakerrosten liiketiloihin vilkkaimpien asuintaloja Kielotien eteläosassa. Kielotorni on val- katujen varsille. Työpaikat ja palvelut painottuvat mistunut 2005 ja Valon torni 2018. asemanseudulle sekä Kielotien ja Tikkuraitin varteen, Tyypillinen uusi asuntokohde on kaupunkimainen ja kaavarunkoalueen laitamilla on lähinnä asumista. umpikortteli, jossa autopaikat ovat kansipihan alla, Tikkurilan kaupunginosan asunnoista 97 % on ker- ja maantasokerrokseen sijoittuu liiketilaa. Tikkurilan rostaloissa, ja myös kaavarunkoalueeseen osittain ytimeen on syntymässä myös aitoja hybridikorttelei- kuuluvat kaupunginosat ovat Kuninkaalaa lukuun ta, joissa asuminen on yhtenä osana monipuolista ottamatta kerrostalovaltaisia. Pientaloja on tarkas- toiminnallista kokonaisuutta: esimerkkeinä parhail- telualueen länsireunalla Viertolassa, Valkoisenläh- laan rakentuva kirkon kortteli ja suunnitteluvaiheessa teen pohjoispuolella Hiekkaharjussa sekä jokivarren oleva toimitilahanke Kielotie 13. Muita omaleimaisia rantavyöhykkeellä. asumisen ratkaisuja ovat mm. historialliseen Silkin Tikkurila on ajallisesti kerroksellinen ja jatkuvasti kortteliin sovitettu uusi asunto-osa ja Kukkakedon muuttuva alue, joka viime vuosina on kiinnostanut kortteleihin linjasaneerauksen yhteydessä toteutetut erityisesti asuntorakentajia. Tarkastelualueella on kattokerroksen asunnot. yksittäisiä asuinrakennuksia 1900-luvun alkupuo- Tikkurilan kaupunginosassa painottuvat vuok- lelta, ja 1950-luvulta alkaen löytyy sekä kerrostalo- ra-asuminen ja pienet asuntokunnat. Lähes 60 % ja että pientaloja kaikilta vuosikymmeniltä. Alueen alueen väestöstä asuu vuokralla. Asuntokunnista maanomistus on hajautunut, joten rakentamista ja yli puolet on yhden henkilön talouksia. Kolmen tai uudistamista on pääosin toteutettu tontti kerrallaan. useamman henkilön asuntokuntia on vain 13 %. Yhtenäisinä kokonaisuuksina erottuvat 1950-luvun Huoneistojakaumassa puolestaan korostuu kaksioi- asuntokorttelit Kielotien länsipuolella ja Hiekkahar- den määrä, niitä on asunnoista lähes puolet. Suuria juntien ympäristössä, 1970-luvulla toteutettu Kuk- asuntoja on alueella vähän. kakedon alue sekä 1990-luvun asuntorakentaminen Jokiniemessä, Tikkurilantien pohjoispuolella. Kuvat: Asumista Kirjastopuiston äärellä ja Dixin naapurissa. Uutta asuntorakentamista osana arvo- kasta Silkin korttelikokonaisuutta. © T Taponen

29 Tikkurilan kaavarunko 2020 Lisää asumisen vaihtoehtoja asuntorakentamista. Tarkempi listaus kaupunginmuseon arvottamista kohteista on kohdassa 2.3.1. Näi- Kaavarunkoalueen tiivistyminen mahdollistaa uuden kohteiden lisäksi kaavarunkokarttaan on mer- sien asuntojen rakentamisen noin 10 000 uudelle kitty asemakaavoituksen tunnistamia aluekokonai- asukkaalle. Tavoitteena on ohjata tarkastelualueen suuksia, joiden ominaispiiteitä halutaan säilyttää. voimakasta kasvua siten, että kehittyvän kaupungin Kaikki aluekokonaisuudet (Oksanmäki, Kukkaketo, rakennuskannan ja asuntokannan kerroksellisuus ja Hiekkaharjuntien ympäristö, jokivarren rantavyö- monimuotoisuus säilyvät ja vahvistuvat. Uudisraken- hyke) ovat asuntovaltaisia. Eri ikäisten asuinympä- tamisella halutaan täydentää ja monipuolistaa asu- ristöjen säilyminen osana kehittyvää Tikkurilaa on misen typologiaa. tärkeää sekä kulttuurihistorian että monipuolisten Kartalla A kaavarunkoalue on jaettu asuntoval- asuntoratkaisujen näkökulmasta. Säilyminen tukee taisiin vyöhykkeisiin ja toiminnaltaan sekoittuneen myös sosiaalisesti kestävän keskustan rakentumista: kaupunkirakenteen vyöhykkeisiin. Molempiin on se mahdollistaa juurtumisen alueelle, jossa aikaisem- määritelty suuntaa antavia tehokkuushaarukoita. mat aikakaudet näkyvät. Sekoittunut kantakaupunki laajenee voimakkaasti Paine tonttien merkittävään tiivistämiseen pur- radan molemmin puolin. Alue mahdollistaa monipuo- kavan saneerauksen kautta kohdistuu ennen kaik- liset toiminnot: liike- ja toimitilat, yksityiset ja julkiset kea asuntorakentamiseen: korjausta vaativia mata- palvelut sekä asumisen. Sekoittuneella vyöhykkeellä lan tehokkuuden asuntokohteita halutaan korvata maantasokerrokset ovat avoimia ja aktiivisia, ja asu- uudisrakentamisella, ja suuri kysyntä houkuttelee minen lomittuu muihin toimintoihin. Vilkkaimmissa myös työpaikkarakentamisen tonttien muuttamiseen sijainneissa on erillinen kivijalkaliiketilan merkintä, asunnoiksi. Kaavarungon suunnitteluperiaatteissa mikä edellyttää katutason kerroksesta pääosan lii- peruskorjauksen ja lisärakentamisen mahdollisuudet ketilaksi. Asuntovaltaisia ja tehokkuudeltaan maltil- Tikkurilan kehittämisessä nostetaan purkavan uudis- lisia vyöhykkeitä on kaavarungon reunamilla, mutta tamisen rinnalle. Alueelle toivotaan myös käyttötar- myös keskustassa Tikkurilalle tyypillisten pienimitta- koituksen muutoksella toteutettuja asuntokohteita. kaavaisten välikatujen varsilla. Asuntovaltaisillakin Esimerkiksi vanhan toimistotalon runko voi mukautua alueilla tavoitteena on liike- ja työtilojen mahdollis- asumiskäyttöön, ja muutoksen tuloksena syntyy kai- taminen asuinrakennusten maantasokerroksiin. vattua vaihtelua alueen asuntokantaan. Rakennetussa kaupunkiympäristössä jokainen Vantaan ja pääkaupunkiseudun kasvu luovat poh- lähtötilanne on erilainen, ja sopiva rakennusoikeu- jaa taloudelliselle kestävyydelle, sillä kaupungin tai den määrä tarkentuu vasta asemakaavavaiheessa. alueen koko, tiheys ja monipuolisuus edistävät tuot- Suuntaa antava ajatus on, että kaavarungon tehok- tavuutta. Kasvun kääntöpuolena on asuntojen nou- kuushaarukan alimmat arvot soveltuvat yksittäisen seva hinta- ja vuokrataso. Rakennus- ja asuntotyyp- tontin kehittämiseen, ja isompien korttelikokonai- pien kirjoa edistämällä pyritään tarjoamaan erilaisia suuksien kehittämisessä voidaan tavoitella ylimpiä perhekokoja ja -käsityksiä palvelevia ratkaisuja. En- arvoja. nusteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä Tikkuri- Tehokkuuden ja sekoittuneisuuden varioinnilla ta- lan väestöstä noin kolmasosa puhuu äidinkielenään voitellaan vaihtelua korttelirakenteeseen, rakennus- muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kestävä tyyppeihin ja sitä kautta myös asuntotyyppeihin. suunnittelu huomioi tämän monimuotoisuuden ja Kävelykeskustaan ja pääkatujen varsille rakentuu monikulttuurisuuden alueen voimavarana. Täyden- kerrosluvultaan vaihtelevia ja toiminnaltaan moni- nysrakentamisessa pyritään talo- ja asuntotyyppien puolisia rakennuksia, joissa ainakin maantasoker- sekä hallintamuotojen vaihtelevuuteen sosiaalisen rokset ovat avointa liike- ja palvelutilaa. Erikseen rakenteen tasapainottamiseksi. rajatulla alueella tarkastellaan myös korkean raken- Kaupungilla on mahdollisuus ohjata asuntokoh- tamisen mahdollisuuksia. Kauempana asemanseu- teiden hallintamuotoja huoneistojakaumaa ase- dusta, korttelien sisäosissa sekä välikatujen varsil- makaavavaiheessa. Ohjaus kuuluu asumisen asian- la suositaan pienimittakaavaista ja avointa raken- tuntijoille, ja linjaukset sisällytetään pääsääntöisesti netta. Näissä sijainneissa mahdollistetaan monen maankäyttösopimuksiin. Asemakaavoituksella on mittakaavan kerrostaloasuminen (myös pistetalot kuitenkin iso rooli monipuolisen ja laadukkaan asu- ja pienkerrostalot) sekä urbaani pientaloasuminen misen mahdollistajana: tarvitaan vaihtelevaa ja to- asuntopihoineen. Maltillisen tehokkuuden alueilla teutuskelpoista kaupunkirakennetta sekä luontevasti on myös paremmat mahdollisuudet säilyttää ja kor- mitoitettuja rakennustyyppejä. Vuokravaltaiseen Tik- jata olemassa olevaa rakennuskantaa kuin eniten kurilaan tulisi jatkossa rakentaa etenkin omistus- ja tehostuvissa kortteleissa, mikä osaltaan tukee sekä asumisoikeusasuntoja. Huoneistotyyppien osalta on kaupungin kerroksellisuutta että kestävää kehitystä. tarve perheasunnoille. Sekä aiemmin inventoituihin että kaavarunkotyön yhteydessä arvotettuihin kulttuurihistoriallisesti ar- vokkaisiin rakennetun ympäristön kohteisiin sisältyy

30 Tikkurilan kaavarunko 2020 Alla olevassa taulukossa on väritettynä ne kaavarungon suunnitteluperiaatteet, jotka ohjaavat asuntorakentamista.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kuvat: Kukkakedon alueen asuntorakentamista 1970-luvulta. Etualalla 2020 valmistunut päivä- koti. © T Huhtala © Aineistopankki, S Manninen

31 Tikkurilan kaavarunko 2020 Asumisen laatu Korkea asuinrakentaminen

Tikkurilassa asuntorakentaminen on erityisen vil- Asuinrakennuksena korkea rakennus voi tarjota eri- kasta. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta kehi- tyisesti ylimmistä kerroksista avautuvien näkymien tettäessä laatuun ei ole yhtä vakioreseptiä, vaan ansiosta lisäarvoa suhteessa tavanomaiseen asun- jokainen suunnittelutehtävä on yksilöllinen. Jatku- totuotantoon. Toisaalta tiukempien palomääräysten van muutoksen alueella on yksittäisissä hankkeissa ja teknisten vaatimusten vuoksi korkea rakentaminen tärkeätä tunnistaa sekä kaupunginosan kehittämi- on myös huomattavasti kalliimpaa kuin tavanomai- sen periaatteet että kunkin sijainnin erityispiirteet ja nen rakentaminen, mikä heijastuu asuntojen hintoi- mahdollisuudet. Laatu syntyy huolellisen suunnitte- hin ja rajaa potentiaalista asukaskuntaa. Asumisen lun kautta. Asunnot suunnitellaan aina paikkaansa lisäksi korkeaan rakennukseen on suotavaa sijoittaa ja suunnataan mahdollisuuksien mukaan parhaisiin muitakin toimintoja siten, että sen ympäristö muo- näkymiin ja ilmansuuntiin. Hankkeet suhteutetaan dostuu aktiiviseksi eri vuorokaudenaikoina. Kun liike- naapurustoonsa ja sen kehitysnäkymiin. Tiivistyväs- tiloja tai muita ulkopuolisille käyttäjille avoimia pal- sä kaupunkiympäristössä tulee kiinnittää erityistä veluita sijoitetaan rakennuksen ylimpiin kerroksiin, huomiota maantasokerrosten avoimuuteen, sisään- tarjoutuu laajemmalle ryhmälle mahdollisuus naut- käyntien ilmeeseen ja luonteviin arjen reitteihin sekä tia rakennuksesta avautuvista näkymistä. rakennuksissa, piha-alueilla että ympäröivässä kau- Vantaan tuoreessa selvityksessä korkea rakenta- punkirakenteessa. minen tarkoittaa yli 56 metrin korkuista rakennusta, Potentiaalisten asumisen huippupaikkojen tunnis- mikä vastaa kerroskorkeudesta riippuen noin 17 ker- taminen ja hyödyntäminen on tärkeää. Tikkurilassa rosta. Kaavarunkokartalle merkitty korkean rakenta- näitä ovat esim. jokinäkymiin avautuvat sijainnit. misen tarkastelualue perustuu samaan raja-arvoon. Alueen arvokas vanha rakennuskanta tarjoaa omalei- Hieman matalammalle, mutta ympäristöstään erot- maisia asumisen vaihtoehtoja sekä historiallisissa tuvalle rakentamiselle (9–16 kerrosta) soveltuvia si- rakennuksissa että niiden lähiympäristössä. Poikke- jainteja on kaavarungon tehokkaimmilla alueilla uksellisia ovat myös muihin toimintoihin integroidut laajemminkin. Nämä mahdollisuudet tutkitaan ta- hybridikohteiden asunnot, samoin talotyyppien ja pauskohtaisesti asemakaavamuutosten yhteydessä. mittakaavan vaihtelu, joka mahdollistaa maltillisen- kin mittakaavan asumisen keskustan tuntumassa. Jokiniemessä on hieno mahdollisuus rakentaa uutta sekoittunutta kaupunkirakennetta vilkkaan aseman viereen ja olemassa olevan kantakaupungin yhteyteen. Kampusalueelle olisi luontevaa integroi- da opiskelija-asumista. Alue soveltuu myös laajoja kokonaisuuksia edellyttävien konseptien toteuttami- seen, esimerkkeinä korkea rakentaminen, hybridira- Kuva: Kielotorni ja Valon torni Kielotien eteläosassa. kentaminen ja keskitetyt pysäköintiratkaisut. © T Taponen

32 Tikkurilan kaavarunko 2020 Asumiseen liittyvä pysäköinti le kellariin. Ratkaisuksi sopii paremmin pihakansi, jonka alainen pysäköinti voi olla osittain maan alla. Pysäköintiratkaisuilla on merkittävä rooli tiivisty- Kellaripysäköinnin kustannuksia nostavat erityisesti vässä kaupunkirakenteessa. Kantakaupungissa se- vedenpaineseinät, joilla ehkäistään kosteuden pää- kä katu- että pihatilat ovat mitoiltaan rajallisia, ja sy rakenteisiin. Osoitteessa Kielotie 13 sijaitsevan ne varataan ensisijaisesti liikkumiseen, oleskeluun kaupungin uuden toimitilan pysäköinnin hinnaksi ja istutusalueiksi. Tikkurilan kaavarunkoalueella on arvioitiin hankkeen taloudellisuus- ja toteuttamissel- voimassa Vantaan kaupungin asuntoalueiden pysä- vityksessä noin 60 000–70 000 euroa/autopaikka. köinnin mitoitusohje vuodelta 2018, jossa autopaik- Arvio on vuodelta 2019. Arvioidut autopaikat ovat kamäärä on sidottu sekä rakennusoikeuteen että rakennuksen alla kellarissa, ja rakenne on vesitiivis. asuntojen määrään. Pääosa kaavarukoalueesta on aluekeskukseksi luokitellulla alueella, jossa pysäköin- Pysäköinti pihakannen alla tipaikkaohje on kevein: kerrostaloasutuksen perus- paikkojen mitoitus on 1 autopaikka per 130 k-m2. 600 Tyypillinen Tikkurilan kaavarunkoalueelle 2000-luvul- metrin ja 1000 metrin etäisyydellä Tikkurilan asemas- la toteutunut asumisen kohde on kansipihan ympä- ta autopaikkamäärät ovat 1/120 ja 1/110 k-m2. Perus- rille rakentunut umpikortteli, jonka tieltä puretaan paikkojen lisäksi tulee huomioida huollon ja vieraiden vanhaa rakennuskantaa. Autopaikat ovat yleensä pysäköinti, lisäksi paikkamäärävaateen keventämi- kannen alla maantasossa. Joissain tapauksissa sestä on erilaisia ohjeita. Pientalojen pysäköinnistä pohjaveden taso mahdollistaa kannen laskemisen määrätään erikseen. puoli kerrosta maantasoa alemmaksi. Kannen rakentaminen koko tontin laajuudelle tuottaa usein run- Maantasopysäköinti saasti autopaikkoja ja mahdollistaa rakentamisen merkittävän tehostamisen. Pysäköintiin on mahdol- Kaavarunkoalueen reunamilla Viertolassa, Hiekka- lista järjestää porrashuonekohtainen yhteys, joka harjussa sekä Tikkurilan kaupunginosan eteläosassa sujuvoittaa asukkaiden arkea. Hyvin suunnitellulle on alueita, joiden kehittäminen tukeutuu maantaso- kansipihalle voi sijoittaa sekä toimivia että vehreitä pysäköintiin. Tonttien maankäyttöä kehitettäessä on oleskelu- ja leikkialueita. Etuna on myös kohtuullinen rakennusoikeus ja siitä seuraava pysäköintipaikkojen vaiheistamisen mahdollisuus: mikäli autopaikat rat- määrä mitoitettava kohtuullisiksi siten, että pihalle kaistaan tonttikohtaisin kansiratkaisuin, voi korttelei- jää tilaa oleskelulle ja leikille, ja alueen vihertehok- ta uudistaa pala kerrallaan. kuusvaatimus täyttyy. Maantasopysäköinti tuhlaa Kestävän kehityksen näkökulmasta kansipihat maata, mutta on toteuttamiskustannuksiltaan edul- ovat kuitenkin ongelmallisia. Kannet ramppeineen linen. Raklin tekemän selvityksen mukaan maantaso- toteutetaan raskaina betonirakenteina, jotka usein paikan hinta vaihteli 1000 ja 6000 euron välillä per on mitoitettava huolto- ja pelastusliikenteen kestä- paikka, hintatiedot olivat vuosilta 2009–2015.2 viksi. Tikkurilan korkea pohjaveden pinta aiheuttaa vesitiiviitä rakenteita, mikäli rakennetaan sen alle. Kellaripysäköinti Pysäköintiratkaisu on kallis ja tarpeiden muuttuessa joustamaton: tiloille ei löydy vaihtoehtoista käyttöä, Tikkurilan alueella pohjavesi on korkealla, mikä han- eikä taloyhtiöön integroitua pysäköintiä ole helppoa kaloittaa pysäköinnin sijoittamista rakennusten al- avata laajemmalle käyttäjäkunnalle. Myöskään paikkojen lisääminen myöhemmin ei yleensä ole mahdollista. Vihertehokkuuden tavoitteiden toteuttaminen on haastavaa. Koko tontin kattavalla kansipihalla hulevesien imeytys tai viivytys onnistuu ainoastaan kenno- tai säiliöratkaisuin, eikä istutussyvyys riitä esim. isoille puille. Vesieristetyn kansirakenteen huoltoväli on noin 30 vuotta, mikä tarkoittaa paitsi kustannuksia myös ”valmiiksi” kasvaneen pihakas- villisuuden korvaamista uudella. Raklin selvityksen mukaan kannen hinta vaihtelee välillä 7000–15 000 euroa per paikka. Tiedot ovat vuosilta 2009–2014.3

2 https://www.rakli.fi/wpcontent/uploads/2019/06/kaavamaa- raysten_kustannusvaikutukset_raportti_nettires.pdf Kuva: Jokiniemi 3 https://www.rakli.fi/wp-tuysäköinnin keskittäminecontent/ © Aineistopankki uploads/2019/06/kaavamaaraysten_kustannusvaikutukset_ra- portti_nettires.pdf

33 Tikkurilan kaavarunko 2020 Pysäköintitalo

Tikkurilan kaavarungon tavoitteena on kasvattaa keskitettyjen pysäköintilaitosten osuutta alueen autopaikoituksen ratkaisuissa. Kortteli- tai aluekoh- taisten pysäköintitalojen verkoston rakentaminen olisi kustannustehokasta ja helpottaisi paikkojen joustavaa käyttöä. Maanpäällisten laitosten rakenteet ovat kevyempiä kuin kansiratkaisujen, ja runko- sekä julkisivumateriaalivaihtoehtoja on useita. Mitä useampaan kerrokseen pysäköintiä sijoitetaan, sitä enemmän säästyy maanvaraisia tontin osia, jotka mahdollistavat isoksi kasvavat puut ja hulevesien viivytyksen tai imeytyksen. Suuri kerrosluku voi toisaalta hankaloittaa pysäköinnin arkikäyttöä, joten sopivaa mitoitusta tulee tutkia tapauskohtaisesti. Keskitetyssä mallissa vuorottaispysäköinnin ja paikkojen nimeämättömyyden mahdollisuuksia on help- po hyödyntää. Pysäköintilaitos on muokattavissa tai toisaalta kokonaan korvattavissa muulla rakentami- Kuva: Jokiniemi, © Aineistopankki sella, mikäli autopaikkojen tarve muuttuu. Kantakaupungissa pysäköintilaitosten julkisivu- jen tulee olla laadukkaita ja julkisivuiltaan riittävän toimivista pysäköintilaitoksista. Malli mahdollistaa umpinaisia, jotta ne muodostuvat luontevaksi osaksi myös kokonaan autopaikattomat asuntokohteet, kaupunkirakennetta. Mikäli pysäköintilaitos rajaa ka- mutta toimii ainoastaan alueilla, joilla ei ole maksut- tutilaa, tulisi maantasoon sijoittaa muita toimintoja, tomia pysäköintipaikkoja. esim. liike- tai harrastetilaa. Suurimpana haasteena Automatisoitu pysäköintilaitos eli robottiparkki Tikkurilan kaltaisessa rakennetussa ympäristössä on puolestaan minimoi pysäköinnin tilatarpeen. Ratkai- hankkeiden yhteensovitus ja aikataulutus: keskitetty su perustuu hisseihin, joilla autot pinotaan tiiviisti ratkaisu on lähtökohtaisesti mahdollinen kaavamuu- useampaan tasoon. Haasteena ovat korkeat raken- toksissa, joissa vähintään korttelin laajuinen koko- nus- ja käyttökustannukset sekä ruuhka-aikojen jo- naisuus suunnitellaan kerralla, ja tonttien omistajat not, joita hissien käyttö aiheuttaa. onnistuvat sopimaan pysäköinnin toteutuksen ja rahoituksen yhteisistä pelisäännöistä. Kokonaisuu- Korttelitarkastelu: pysäköinti Tikkurilan kau- teen voi kuitenkin sisältyä sekä säilytettäviä, pe- punkirakenteessa ruskorjattavia, laajennettavia, täydennettäviä että uudisrakentamisella korvattavia kohteita. Raklin sel- Tarkastelussa on teoreettinen esimerkkialue, jonka vityksessä pysäköintitalon paikat vaihtelivat välillä korttelit ja katuverkko mitoiltaan vastaavat Tikkuri- 15 000–28 000 euroa per paikka. Hintatiedot ovat lan keskustan Kielotien ja Talvikkitien välistä aluetta. vuosilta 2009–2015.4 Tarkastelualueelle on tehty kaksi kaaviomaista mal- lia VE1 ja VE2, joiden lähtöoletukset ja rakenne ovat Pysäköinnin kehitysmahdollisuuksia samat. Kortteleiden keskimääräinen tehokkuus on 2. Kerrosalasta 75 % on asuntoja, 25 % liike- ja toimis- Tiivistyvässä Tikkurilassa pysäköinnin tilatarpeet, totilaa. Korttelirakenne noudattaa kaavarungon pe- toimivuus ja kustannukset muodostuvat usein kehit- riaatteita: isojen katujen varret on tiiviisti rajattu ra- tämishankkeiden kynnyskysymyksiksi. Vantaan rakentamisella, jonka kerrosluku vaihtelee. Välikatujen tikan suunnittelun yhteydessä tarkastellaan pysä- varsilla on talotyyppien vaihtelua ja pienempi mitta- köintinormin lievennysmahdollisuudet ratikan reitin kaava. Autopaikkamäärä on nykyisten pysäköinnin varrella. Työn alla on myös selvitys kaupungin pysä- mitoitusohjeiden mukainen, asuntojen osuudella on köintiyhtiöstä työkaluna, joka voisi ohjata hallittuun hyödynnetty 15 % vähennys nimeämättömistä pai- pysäköinnin keskittämiseen ja vaiheistukseen sekä koista. kohtuuhintaisuuteen. Markkinaehtoista pysäköinnin mallissa, jota esim. Helsinki on päättänyt kokeilla joillain alueilla, tavoitteena on vähentää autopaikkamäärän sääntelyä sekä erottaa asunnon ja pysäköintipaikan hinta toisistaan. Autopaikan voi halutessaan vuokrata tai 4 https://www.rakli.fi/wpcontent/uploads/2019/06/kaavamaa- ostaa joko omasta yhtiöstä tai tonttien ulkopuolella raysten_kustannusvaikutukset_raportti_nettires.pdf

34 Tikkurilan kaavarunko 2020 Mallissa VE1 autopaikat on sijoitettu tonttikohtaisesti kansipihan alle joko maantasoon tai sen alapuolelle. Osa pysäköinnistä ulottuu parkkiruudun mitan (5 m) verran myös rakennusten alle. Kuvassa keltaisella on esitetty asumista, turkoosil- la liike- ja toimistotilaa, lilalla maanpäällisiä kansirakenteita ja punaisella maanalaisia kansirakenteita. Rakennettu osuus tonttimaasta 70 %.

Mallissa VE2 pysäköinti on keskitetty kolmeen laitokseen, joista kaksi palvelee yhtä isoa korttelia ja yksi kahta pienempää korttelia. Laitokset on sijoitettu si- vukäytävätalojen tai toimistotilojen kylkeen, eivätkä ne muodosta katujulkisivua. Pysäköintikerroksia on kolme, ja ratkaisu perustuu kalteviin tasoihin ilman erillisiä ramppeja. Kuvassa keltaisella on esitetty asumista, turkoo- silla liike- ja toimistotilaa ja violetilla pysäköintilai- Kuva: tonttikohtainen pysäköinti VE1 toksia. Kuva: keskitetty pysäköinti VE2 Rakennettu osuus tonttimaasta 51 %.

Tonttikohtaisen pysäköinnin mallissa VE1 rakennettu osuus tonttimaasta (rakennukset, pihakannet, rampit) on 70 %. Korttelikohtaisen pysäköinnin mallissa VE2 rakennettu osuus tonttimaasta on (rakennukset, pysäköintilaitokset) on 51 %. Tarkastelu on kaaviomainen ja ainoastaan suuntaa antava, mutta ero maanvaraisen pihan osuudessa on merkittävä. Keskitetty pysäköinti tarjoaa tonttikohtaista ratkai- sua paremmat lähtökohdat vehreälle, joustavalle ja ekologisesti kestävälle kaupunkiympäristölle.

Kuva: Tikkuparkki, © Aineistopankki

35 Tikkurilan kaavarunko 2020 KESTÄVÄ KEHITYS TIKKURILAN ASUINRAKENTA- Kaavarunkokyselyn tuloksia - Asuminen: MISEN KEHITTÄMISESSÄ Vastanneista 85 % piti mahdollisena asumispaikka- Ekologinen kestävyys: vaihtoehtona Tikkurilan suuraluetta. Kyselyssä sai valita tärkeitä asunnonvalintape- * Vältetään järeitä perustamisrakenteita sekä rusteita luettelosta, jossa oli kaupunkisuunnitteluun laajoja kansipihoja ja kellaritiloja. Saviselle liittyviä asunnon/asuinrakennuksen ominaisuuksia. maaperälle rakennettaessa suositaan maan- Eniten mainintoja saivat kattavat julkisen liikenteen päällisiä ratkaisuja. yhteydet, lähellä sijaitsevat julkiset ja kaupalliset * Vähennetään energiankulutusta palvelut sekä hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja (sekä lämmitys- että viilennystarvetta) ulkoilureitit. rakennusten harkitulla suuntaamisella ja Kommentti: Kaupunki tiivistyy raideliikenteen ää- sijoittamisella. relle, ja toiminnaltaan sekoittunut kävelypainotteinen * Kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon alue laajenee. Asukasmäärän kasvu luo edellytykset huollettavuuden ja uudelleenkäytön näkö- monipuolisille palveluille. Tiiviillä keskusta-alueella kulma. korostuu Tikkurilan viherkehän ja laajoille virkistys- * Korjaus- ja uudisrakentamisen tilaratkaisuilla ja alueille johtavien virkistysyhteyksien merkitys. materiaalivalinnoilla pyritään pitkään tavoite- käyttöikään. Rakennustyypit kiinnostivat vastaajia monipuolisesti. * Tarkastellaan rakennusten osin tai kokonaan Esitetyistä vaihtoehdoista suosituimmat olivat rivi- säilyttämistä ja lisärakentamista purkavan tai kaupunkipientalo ja 6–8-kerroksinen rakennus, uudistamisen rinnalla tai sijaan. jonka katutasossa on liiketilaa. Myös muut vaihto- * Huolehditaan siitä, että uusi rakentaminen on ehdot (4–5-kerroksiset asuintalot, tornitalot ja sekoit- elinkaarikestävää. tuneiden toimintojen asuintalot) herättivät tasaisesti * Mikäli rakennus tai sen osia puretaan, käyt kiinnostusta. tökelpoinen materiaali pyritään ottamaan kier Kommentti: Kaavarunko ohjaa Tikkurilan kasvua totalousperiaatteen mukaisesti hyötykäyttöön. siten, että rakennus- ja asuntokannan kerroksellisuus * Uudis- ja korjausrakentamisessa tutkitaan ja monimuotoisuus säilyvät ja vahvistuvat. Uudisra- mahdollisuudet kierrätettyjen materiaalien kentamisella halutaan täydentää ja monipuolistaa hyödyntämiseen. asumisen typologiaa.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: Pysäköinnin kehittämisen malleista eniten ääniä sai keskitetty korttelikohtainen pysäköintiratkaisu. * Rakennus- ja asuntotyypit sekä hallintamuodot Seuraavana oli keskitetty pysäköinti, joka palvelisi ovat monipuolisia. korttelia laajempaa aluetta. Kolmanneksi suosituin oli ratkaisu, jossa asunto myydään tai vuokrataan Taloudellinen kestävyys: ilman pysäköintipaikkaa ja sen kustannuksia ja mikä- li paikkaa tarvitaan, se ostetaan tai vuokrataan va- * Asuntorakentamisen monenlaiset rakennus- ja pailta markkinoilta. Vähiten, mutta silti mainittavasti asuntotyypit sekä hallintamuodot mahdollista- kiinnostivat nimeämättömät ja vuorottaispysäköin- vat laajan asukaspohjan ja asuntojen kysyn- tipaikat sekä vaihtoehto ”ei tarvetta autopaikalle”. nän. Kommentti: Kaavarungon tavoitteena on kasvattaa keskitettyjen pysäköintilaitosten osuutta alueen autopaikoituksen ratkaisuissa, jotta tiivistyvän kaupungin katuja pihatilat voidaan varata ensisijaisesti liikkumiseen, oleskeluun ja istutusalueiksi.

Kuva: As Oy Silkinkaari jokirannassa. © T Taponen

36 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.3.3 Työ

Tikkurila on pääkaupunkiseudun merkittävä työ- paikkakeskittymä.

Yleisesti

Tikkurila on yksi Vantaan elinvoimaisista pää- Vuonna 2017 työpaikkoja Tikkurilan kaupungi- keskuksista, jossa on monipuolisesti erilaisia työ- nosassa oli yhteensä 7098. Kaavarungon alue on hie- paikkoja: palveluita, yrityksiä sekä harrastus- ja man Tikkurilan kaupunginosaa suurempi. Kaavarun- järjestötoimintaa. Se on kaupungin toiseksi suu- gon tavoitteena on mahdollistaa työpaikkamäärän rin työpaikka-alue Aviapoliksen jälkeen. Tikkurila kehitys. Tavoitteena on Tikkurilan kaavarunkoalueen on työpaikkaomavarainen ja eri toimialat ovat kasvu 4000 uudella työpaikalla vuoteen 2040 men- runsaasti edustettuja. Tikkurilan kaupunginosan nessä. Tikkurilan kaavarungon tavoitetilalause ”Tik- työpaikkarakentamisesta puolet on toimistoissa kurilassa on kaikki” kuvastaa tahtotilaa kehittää ja yleisin työpaikka on julkisessa hallinnossa tai aluetta sekoittuneena ja monipuolisena asumisen, sosiaali- ja terveysalalla: työpaikkoja molemmissa työn ja virkistyksen sekä liikkumisen alueena. Kiin- on yli 1300. Myös muut alat ovat monipuolisesti nostavimmat työn alueet ovat asemanseutu, radan- edustettuna. Merkittävimpiä muita toimialoja ovat varsi, kävelykeskusta, Kielotien, Talvikkitien ja Tikku- ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, rilantien varret sekä kaavarunkoalueen ulkopuolinen tukku- ja vähittäiskauppa, koulutus, muu palvelutoi- Tikkurilan väritehtaan alue. minta ja rakentaminen. Paikkoja on kullakin toimi- alalla satoja.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kuva: Dixissä sijaitsee moni Tikkurilan työpaikoista. Kivijalkaliiketilat elävöittävät katukuvaa. © T Taponen

37 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tulevaisuuden työ Tikkurilassa alueen kuriositeetti. Moni paikoista on auki myös iltaisin. Alueen kehittyessä vapaa-ajan palveluiden Vantaan yleiskaavaa 2020 varten teetetyssä elin- kysyntä kasvaa ja kulttuuritoiminnan kehittäminen keinopoliittisten vaikutusten arviointi -selvityksessä on mahdollisuus. Esimerkiksi Tikkurilan ja Hiekkahar- Tikkurilalla nähdään olevan potentiaalia toimisto- jun urheilupuistot mahdollistavat vapaa-ajan toimin- työpaikkojen klusterille. Selvityksen mukaan alue on nan kehittämisen urheilun parissa. Keskustassa taas vaihtoehto Pasilalle ja jopa Helsingin keskustalle, mahdolliset yksityiset kulttuuritoimijat löytävät asi- koska vuokrat ovat halvemmat ja lentokenttä lähellä. akkaansa. Monikulttuurisen Tikkurilan erityisyys on Erityisen kiinnostava toimitilarakentamiselle on selvi- etniset ruokakaupat, joita alueelta löytyy muutamia. tyksen mukaan Tikkurilan asemanseutu. Tulevaisuu- dessa myös Vantaan ratikka luo pysyviä, houkutte- Sekoittunut kaupunkirakenne levia liiketoimintapaikka-mahdollisuuksia. Tikkurilan työpaikkamäärä on kasvanut viimeisen Vantaan uusi yleiskaava ja Tikkurilan kaavarunko kymmenen vuoden aikana. Toimistorakentaminen mahdollistavat Tikkurilan sekoittuneen keskustara- on lisääntynyt, samoin liikenteen rakennusten ker- kenteen laajenemisen nykyistä laajemmalle alueel- rosala. Liikerakentaminen on sen sijaan vähentynyt. le. Kaavarunkokarttaan on merkitty sekoittuneiden Tietointensiivisten työpaikkojen odotetaan kasva- toimintojen alue, joka laajenee nykyisestä. Tämä van ja lentokentän läheisyyden olevan merkittävä tarkoittaa mahdollisuuksia kaavoittaa työpaikkoja, tekijä työpaikkojen sijoittumispäätöksessä. Lähimat- liike- ja palvelu- sekä toimistotilaa entistä isommal- kailun nähdään kasvavan. Matkailu-, majoitus- ja le keskusta-alueelle. Ensisijaisia vyöhykkeitä ovat ravitsemustoiminta ovat tulevaisuuden Tikkurilan kävelykeskustan ympäristö, Kielotien ja Talvikkitien mahdollisuus. Vantaan kaupungin Elinvoima- ja ve- varret, asemanseutu ja radanvarsi sekä Tikkurilan- tovoimaohjelman yksi kärkiteemoista on ”Tapahtu- tien varsi. Erityinen mahdollisuus keskusta-alueella mien ja tarinoiden Vantaa”, jonka tavoitteista yksi on hybridirakentaminen, jossa samaan kortteliin tai on Tikkurilan jokirannan elävöittäminen taiteella ja samalle tontille sijoitetaan usea eri toiminto samaan kaupunkikulttuurilla, sekä jokirannan parempi virkis- rakennukseen tai samaan kortteliin. Pientä liiketilaa tyskäyttö. Heureka jokirannassa on jo nyt suosittu on mahdollista sijoittaa sekoittuneeseen kaupunki- vierailukohde. rakenteeseen kivijalkakerrokseen, kooltaan suurempi Julkiset ja kaupalliset palvelut hyötyvät muiden kauppa löytää paikkansa Tikkuraitin ja Asematien toimijoiden ja markkinoiden läheisyydestä. Toimiti- kävelykatuakselilta sekä asemanseudulta. lakehityksessä esimerkiksi etätyö tuo uusia tarpeita. Asemanseutu on houkutteleva sijainti työpaikka- Uutta yrittäjyyttä ja uudenlaisia tiloja tuottavat esi- näkökulmasta. Asema ja sen kautta kulkeva matkus- merkiksi start upit, coworking-tilat ja toimistohotellit. tajamäärä mahdollistavat asemanseudun runsaan Verkkokauppa ja showroomit muuttavat ostokäyttäy- liike- ja palvelutarjonnan. Toimitilaklusterin kehittä- tymistä. Digitalisaation mahdollistaa uusia toiminta- minen edelleen on alueen mahdollisuus. Radanvar- tapoja. Tikkurilan alueelle tahdotaan monipuolista si, Tikkuraitti sekä Kielotie ovat mahdollisia paikkoja yrittäjyyttä erilaisine tilatarpeineen. Sekoittuneessa toimistorakentamiselle. Myös Talvikkitien ja Tikkuri- kaupunkirakenteessa kiinnostavana mahdollisuute- lantien varret vat mahdollisia pidemmän aikavälin na ovat hybridikorttelit ja -rakennukset. Haasteena tarkastelun työpaikkavyöhykkeitä. Suunnitteluvai- on kohtuuhintaisen yritystilan tarjonta alueen kehit- heessa oleva kehitysajatus radanvarren itäpuolen tyessä. 5 Jokiniemen oppimiskampuksen kehittämiseksi sisäl- tää koulutusta, työpaikkoja ja asumista. Kaavarun- Alueellinen erikoistuminen koalueen ulkopuolella mahdollisuuksia tuo Tikkurilan väritehtaan alueen kehitys. Tulevaisuudessa Van- Vantaa kasvaa kestävästi monikeskuksisena kaupun- taan ratikan pysäkit ovat kiinnostavia yrityspaikkoja. kina. Keskuksien elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn Kun asukasmäärä kasvaa, mahdollistaa se myös kannalta alueellinen erikoistuminen ja keskustojen nykyistä kaupan tarjontaa erikoistuneemman vali- verkostoituminen ovat tärkeitä. Tikkurila on Vantaan koiman. Kaupan sijoittamiselle kiinnostava vyöhyke hallinnollinen keskus, mikä näkyy sen runsaissa jul- on alueen kävelykeskustan varsi; Tikkuraitti, Asematie kisissa palveluissa. Toinen alueen vahvuustekijä on ja Männistönpolku sekä kantakaupungin laajentues- sen sijainti ja erityisen hyvä saavutettavuus kan- sa radan itäpuoli. Kävelykeskustan ympäristö sekä sainvälisesti, muualta Suomesta ja seudulta. Tikku- DIxin kauppakeskus ovat jo nyt vahvoja liike-, palvelu rilan sijainti lähellä lentokenttää on alueen erityinen ja toimitilaympäristöjä. etu. Viime vuosien lisääntynyt toimistorakentaminen osoittaa paikan kiinnostavuuden työpaikkanäkökul- masta. Tikkurilan runsas työpaikkamäärä mahdollis- 5 Vantaan yleiskaava 2020: Elinkeinopoliittisten vaikutusten taa alueen kukoistavan lounastarjonnan, mikä on arviointi, 18.9.2020

38 Tikkurilan kaavarunko 2020 Työpaikkarasterin alueet ja kivijalkaliiketila Julkiset palvelut

Kaavarunko kehittää työpaikkojen sijoittumismah- Tikkurilan palvelutarjonta kehittyy edelleen asukas- dollisuuksia. Kaavarunkokarttaan merkitty työpaik- luvun kasvaessa. Tikkurilan keskusta-alueen kasvaes- karasteri edellyttää työpaikkojen sijoittamisen tar- sa suurin tarve on uusille päiväkodeille sekä kouluti- kastelut asemakaavahankkeiden yhteydessä. Se loille. Hyvinvointikeskus ja kaupungin uudet toimitilat muodostaa työpaikkojen akselin, joka jatkuu Tikku- Kielotie 13:een ovat suuria tulevaisuuden hankkeita. raitilta ja Kielotieltä Jokiniemeen radan itäpuolelle. Kaavarunkoalueen ulkopuolella kehitetään Tikkurilan Isommassa kokonaisuudessa työpaikka-alue kattaa vanhustenkeskusta SImonkodin tontille sekä suunni- myös pohjoiseteläsuuntaisen akselin Hiekkaharjun tellaan Tikkurilan urheilupuiston alueen ja toiminto- koulualueelta Tikkurilan väritehtaan alueelle. jen kehittämistä. Jokiniemen oppimiskampus kehit- Tikkurilan työpaikat voivat olla niin toimistoja kuin tää radan itäpuolelle merkittävän ammatillisen ja kauppaa ja palveluita. Suurin mahdollisuus työpaik- toisen asteen koulutuskeskittymän. Merkittävimpien karakentamisen kasvuun on Oppimiskampuksen alue muutosten lisäksi kaupungin eri toimialoilla on ke- junaradan itäpuolella Jokiniemessä, joka toistaiseksi hitystarpeita, jotka tarvitsevat uutta tai muuntuvaa on rakentumaton, mutta myös Tikkuraitin, Asematien tilaa. Osa tästä kehityksestä sijoittuu Tikkurilan kes- ja Kielotien varsien kehittyminen mahdollistaa uu- kusta-alueelle, osalle etsitään tilan keskustan lä- sien työpaikkojen sijoittumisen alueelle. Kaavarun- hiympäristöstä. Yksi Tikkurilan alueen vahvuuksista koalueen läheisyydessä mahdollisuuksien alue on on kirjasto, jolla on rooli kaupunkilaisten yhteisenä myös Tikkurilan väritehtaan alue. Kaavarungon ta- palveluna, mutta myös eriytymiskehityksen ehkäisi- voitteena on edellyttää työpaikkarakentamista niiltä jänä. Aikuisopisto vastaa kasvavan aikuiskoulutuk- tonteilta, joilla sitä on jo nyt ja lisäksi laajentaa työ- sen kysyntään. Julkisista palveluista ja lähitulevai- paikkojen aluetta Tikkurilan keskustassa. suuden palvelurakentamishankkeista on kirjoitettu Työpaikkarasterin lisäksi kaavarunkokartassa on tarkemmin tämän luvun lopussa. kivijalkaliiketila-merkintä. Sillä merkittyjen korttelisi- vujen katutaso tulee käsitellä avoimeksi ja toiminnal- Osallistuminen, vuorovaikutus ja yrittäjät liseksi liike- ja palvelutilojen vyöhykkeeksi. Kivijalkalii- ketilaa on merkitty Tikkuraitin, Kielotie, Talvikkitien ja Vantaan kaupungin Elinkeinopalveluiden kanssa on Tikkurilantien varsille sekä Jokiniemeen. Kivijalkaliike- keskusteltu yrittäjien pariin jalkautumisesta ja toimi- tiloihin tulee sijoittaa esimerkiksi kauppaa, palveluita joiden kuulemisesta. Elinkeinopalvelut tapaavat yrit- tai toimistotiloja. täjiä kaksi kertaa vuodessa. Tarkoitus on yhdistää voimat ja ottaa kaavoitus mukaan toimintaan.

Kuva: Kivijalkaliiketiloja Asematiellä. taustalla Dixi. © T Taponen 39 Tikkurilan kaavarunko 2020 KESTÄVÄ KEHITYS TIKKURILAN TYÖPAIKKARA- ta tarkastellaan Tikkuraitin, Asematien, Tikkurilantien KENTAMISEN KEHITYKSESSÄ ja Jokiniemenkadun ympäristöissä. Runsas työpaik- kamäärä tukee palveluita ja mahdollistaa esimerkiksi Taloudellinen kestävyys: Tikkurilan oivan lounaspaikkatarjonnan. Viihtyminen Tikkurilan keskusta-alueella ja monipuoliset kaupan * Mahdollistetaan monipuolisten työn, kaupan ja palvelut edellyttävät kasvavaa kuluttajamäärää. palveluiden tilojen uudistaminen, säilyttäminen Asukasluvun kasvu tukee tätä tavoitetta. ja lisääminen alueella. * Liike-/toimistoja työtilarakentamista mahdol- Valtaosassa kyselyvastauksista toivotaan lisää eri- listetaan ja/tai edellytetään uudishankkeissa. koisliikkeitä, sekä ketjuliikkeitä ja niille vaihtoehtoja. * Lisääntyvä asukasmäärä ja työpaikkojen Tarvitaan myös isoja liiketiloja, jotka mahdollistavat sijainti asuntojen lähellä edistävät työvoiman monenlaisia liikkeitä ja palveluita. Suuri osa vastaa- saavutettavuutta. jista toivoo, että ravintoloiden ja kahviloiden määrää edelleen lisätään ja niiden tarjontaa monipuoliste- Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: taan. Myös kulttuuripalveluja toivotaan. Kommentti: Asukasmäärän kasvu lisää kuluttajien * Palvelut ja työpaikat sijoittuvat hyvien määrää alueella, mikä taas puolestaan mahdollistaa yhteyksien äärelle. erikoistuneemman kaupan sijoittumista alueelle. Täl- * Alueella on monipuoliset palvelut. lä hetkellä erikoisliikkeet ovat siirtyneet Jumboon ja Triplan valmistuttua osa asioi täällä. Erikoisliikkeiden Ekologinen kestävyys: tulo takaisin on toivottua, sitä tukee alueen kehitys ja lisääntyvä asiakaskunta. Kaavarunko mahdollis- * Korjaus- ja uudisrakentamisen tilaratkaisuilla ja taa kaupan tilojen sijoittumisen Tikkurilan keskus- materiaalivalinnoilla pyritään pitkään tavoite- ta-alueelle. Myös vähittäiskaupan suuyksiköt voivat käyttöikään. sijoittua yleiskaavan keskusta-alueille, esimerkki sel- * Kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon laisesta on Tikkurilan Prisma. Kulttuuripalveluiden huollettavuuden ja uudelleenkäytön näkö- kehittämisen mahdollisuudet ja tarve on tiedostettu kulma. kaupungilla. Kaupungin tarjoamia palveluita täy- * Vältetään järeitä perustamisrakenteita sekä dentävät yksityisten järjestämä kulttuuritoiminta. laajoja kansipihoja ja kellaritiloja. Saviselle maaperälle rakennettaessa suositaan maan- Tärkein alueella asioinnin syy on sijainti. Tikkurilan päällisiä ratkaisuja. keskusta on lähellä kotia, työpaikkaa, harrastuksia * Vähennetään energiankulutusta (sekä lämmi- tai päivittäisen reitin varrella. Kompaktilla ja kotoisal- tys- että viilennystarvetta) rakennusten harki- la alueella asiointi on helppoa ja nopeaa, välimatkat tulla suuntaamisella ja sijoittamisella. ovat lyhyitä. Moni tulee kävelymatkan päästä. Myös * Tarkastellaan rakennusten osin tai kokonaan pyörällä tai autolla asiointi onnistuu. Joukkoliiken- säilyttämistä ja lisärakentamista purkavan teen yhteydet ovat hyvät. uudistamisen rinnalla tai sijaan. Kommentti: Tikkurila on kompakti keskusta-alue, * Mikäli rakennus tai sen osia puretaan, käyttö- jossa on mahdollista asua palveluiden äärellä. Tätä kelpoinen materiaali pyritään ottamaan kierto ominaisuutta vaalitaan ja kehitetään edelleen. Li- talousperiaatteen mukaisesti hyötykäyttöön. sääntyvä asukasmäärä Tikkurilan keskusta-elueella * Uudis- ja korjausrakentamisessa tutkitaan turvaa palveluiden säilymisen ja uusien syntymisen. mahdollisuudet kierrätettyjen materiaalien Julkisen liikenteen palvelutaso kasvaa edelleen Van- hyödyntämiseen taan ratikan myötä. Junaradan varren liikkujamäärä kasvaa ja Tikkurila saa siitä osansa. Autolla, pyörällä Kaavarunkokyselyn tuloksia - Työ ja kävellen pääsee asioille myös tulevaisuudessa.

Kaavarunkokyselyn vastausten mukaan Tikkurilassa Alueen vetovoimaa tulisi lisätä laadukkaampaa, siis- asioidaan vaihdellen. Kyselyyn vastaajista suurin timpää ja kaupunkimaisempaa kävely-ympäristöä osa asioi 25-, 50- tai 75-prosenttisesti Tikkurilassa. kehittämällä. Elävä tori, tapaamispaikat, kaupunki- Vetovoimaisimpia palveluita ovat suuret päivittäista- tapahtumat ja uniikit palvelut houkuttelisivat palve- varaliikkeet, Tikkuraitin liikkeet ja ravintolat sekä Dixin luiden käyttäjiä. Keskusta-alueen tiivistymisen myö- palvelut. Mainintoja saavat myös keskustan kahvilat, tä saadaan uusia asukkaita ja asiakkaita alueelle. Tikkurin palvelut ja Kielotien varren liiketilat. Tikkurilan omaleimaisuutta tulisi korostaa ja keskus- Kommentti: Tikkurilasta pyritään kehittämään kan- tan vehreys säilyttää. takaupunkimaista keskustaa, jossa kauppa, palvelut Kommentti: Kävelykeskustaa eli Tikkurilan aukioi- ja toimistot elävöittävät ympäristöä. Kivijalkaliiketilo- ta, Asematien ja Tikkuraitin ympäristöjä kehitetään. ja edellytetään keskustassa ja työpaikkarakentamis- Kävelykeskustaa laajennetaan junaradan itäpuolelle

40 Tikkurilan kaavarunko 2020 sen rakentuessa. Kaavarunkoalueella ja sen lähiym- Palveluverkkosuunnitelman mukaan olemassa päristössä on monipuolisia toimintapuistoja, kuten olevien palveluille tarkoitettujen Y-tonttien tehosta- Kirjastopuisto ja Sinirikonpuisto. Viherkehään ja jo- minen sekä uudenlaiset hybridiratkaisut voivat olla kirantaan liittyviä viheralueita kehitetään eri-ikäi- ratkaisuja kasvavaan palvelutarpeeseen vastaami- sille, mm. toimintoja monipuolistamalla ja reittien selle. Palveluiden ja tilojen uudelleenjärjestely, tila- houkuttelevuutta lisäämällä. Jokirannan kunnostus tehokkuuden kehitys ja yhteiskäyttö sekä yksityiset on käynnissä parhaillaan. Katuympäristöä, aukioi- palvelut ovat mahdollisia ratkaisuja kasvavaan tar- ta ja kävelykatuja kehitetään vehreämmiksi mm. peeseen. Kaupungin palveluverkkoasiantuntijoiden katupuuistutuksin ja ohjaamalla hulevesien kulkua. mukaan mainittujen periaatteiden toteuttamisessa Laadukas julkinen tila houkuttaa tapahtumien jär- tulee huomioida nykyisten tilojen käyttöaste ja nii- jestämiseen ja mahdollistaa elävän kaupunkikeskus- den toiminta-ajat sekä hybridiratkaisujen haasteet tan kehittymisen. Tikkurilan omaleimaisuus on sen esimerkiksi ajoitusten suhteen. Yksityisille palveluille kerroksellisuus, niin aikakausien, rakennustyyppien, tarvitsee löytyä sopiva sijainti ja niiden osuus palve- kerroslukujen kuin monipuolisten toimintojen ja tilo- luista on rajallinen. Y-tonttien käytön tehostamista ja jen Tikkurila. laajennusmahdollisuuksia tarkastellaan alueellisis- sa palveluverkkoselvityksissä. Vantaan palveluverk- Tikkurilan kaavarunkoalueen palvelukehityk- kosuunnitelman 2018–2027 periaatteet ovat sovellet- sestä tarkemmin tavissa Tikkurilan kaavarungon pidemmän aikavälin jaksolle 2040 asti. Tähän lukuun on koottu Tikkurilan keskusta-alueen Tikkurilan keskusta-alue on rakenteeltaan se- palvelukehitystä yleistasoa tarkemmin. Se on tukena koittunut ja työpaikat sijaitsevat asutuksen kanssa tulevalle asemakaavoitustyölle ja auttaa hahmotta- lomittain. Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä ja maan lähitulevaisuuden tarpeita. kaupunkirakenne tiivistyy. Uuden yleiskaavan täy- Kun Vantaalle ja Tikkurilaan muuttaa uusia asuk- dennysrakentaminen sijoittuu olemassa olevaan kaita, tarvitaan myös lisää palveluita. Vantaan kau- rakenteeseen ja palvelutilatarve kasvaa jo rakenne- pungin kymmenen vuoden kaupunkitasoisessa pal- tussa ympäristössä. Palveluille etsitään monikäyt- veluverkkosuunnitelmassa (2018–2027) on mainittu töisiä ratkaisuja sekä laajenemismahdollisuuksia jo suunnitteluprosessissa etsittävän uusia keinoja vas- olemassa olevilla Y-tonteilla. Ratkaisuja voivat olla tata lisääntyvään palvelutilatarpeeseen ja ratkaisuk- hybridiratkaisut, tehokkaampi maankäyttö ja lisära- si ehdotetaan tilojen yhteiskäyttöä, tilojen keskittä- kentaminen sekä palveluiden yksityistäminen. Kysee- mistä ja monikäyttökiinteistöratkaisuja. Tavoitteena seen voi myös tulla tonttien ostaminen palvelutilojen ovat mm. tilatehokkuuden kasvatus ja tilojen moni- käyttöön. Kaavarunkoalueelta ja sen ulkopuolelta on käyttöisyyden lisääminen. Kaupunkisuunnitteluun etsittävä uusia sijainteja palvelurakentamiselle. liittyviä periaatteita ovat mm. sijainnit joukkoliiken- Merkittävimpiä uudishankkeita Tikkurilan suura- teen äärellä helposti saavutettavissa, täydennys- lueella ovat päiväkodit ja koulurakennukset, hyvin- rakentamisen mahdollistama keskittäminen, tilojen vointikeskus ja kaupungin uusi toimitila Kielotiellä. yhteiskäyttö ja tilatehokkuus sekä monikäyttökiin- Lisäksi Tikkurilan vanhustenkeskuksen tontille suun- teistöt. Ratkaisut ovat mahdollisia ja todennäköisiä nitellaan lisärakentamista. Myös kulttuuripalveluita Tikkurilan tiivistyvällä alueella. kehitetään, esimerkiksi Tikkurilan urheilupuiston ke- Palveluverkkosuunnitelman mukaan merkittäviä hittäminen on suunnitteluvaiheessa. Julkisen tilan muutostekijöitä palveluihin liittyen ovat sosiaali- ja hankkeilla lisätään Tikkurilan keskusta-alueen viihtyi- terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus), palve- syyttä. Jokiniemen oppimiskampusta suunnitellaan luiden digitalisaatio ja kaupungin oma resurssivii- Tikkurilan aseman itäpuoleiselle alueelle. sauden tiekartta. Sote-uudistus koskee kokonaisval- Kaavarunkokartalle on merkitty nykyiset Y-tontit taisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja sekä palvelurakentamisen tarkastelumerkintä Joki- rakenteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialal- niemen radanvarteen, Kuninkaalaan ja Viertolaan la valmistaudutaan mahdolliseen sote-uudistuksen Tikkurilan vanhan torin paikalle. Alla olevissa kap- etenemiseen Uudenmaan erillisratkaisun pohjalta paleissa on kerrottu tarkemmin lähitulevaisuuden yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa. Resurssivii- merkittävimmistä palveluhankkeista Tikkurilan kaa- saus taas edellyttää kestävästi kehittyvän kaupungin varungon ja sen lähiympäristön alueella. rakentamista. Kaupungin kasvaessa korostuu kasvatuksen ja oppimisen toimialan palvelutarpeen kasvu. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkossa tulee huomioida lisääntyvä väestömäärä. Ikäänty- minen lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Digitaaliset palvelut koskettavat kaikkia toimialoja ja niiden tarjoamia palveluita, jotka kehitetään mahdollisimman saavutettaviksi.

41 Tikkurilan kaavarunko 2020 Lähitulevaisuuden merkittävimmät palveluver- kampukseen sijoittuu mm. 300 lukiopaikkaa ja am- kon kehityskohteet Tikkurilan alueella mattiopisto Varian tiloja.

Varhaiskasvatus ja perusopetus Sosiaali- ja terveydenhuolto, hyvinvointikeskus

Tikkurilan asukasmäärä kasvaa, ja lähitulevaisuu- Vantaan kaupungin kaupunkitasoisen palveluverk- dessa alueella on tarvetta uusille päiväkodeille sekä kosuunnitelman 2018–2027 (kv 24.9.2018, § 5) mu- koulujen laajennuksille. Jokiniemen koululle rakenne- kaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan pal- taan lisää kouluja päiväkotitilaa, ja lisäksi yläkoulua veluja kootaan alueellisiin hyvinvointikeskuksiin ja laajennetaan joko Peltolan tai Jokivarren koululla. niihin kuuluviin perhe- ja vanhustenkeskuksiin tilojen Väistötilat rakennusvaiheen ajaksi etsitään Tikkurilan monikäyttöisyys huomioiden. Terveysasemapalvelut alueelta, ehdolla on Peltolan koulun viereinen tontti. tarjotaan jatkossa neljässä alueellisessa hyvinvoin- Tikkurilan kaavarunko mahdollistaa Tikkurilan kes- tikeskuksessa (Länsi-, Keski-, Pohjois- ja Itä-Vantaan kusta-alueen kasvun noin 10 000 uudella asukkaalla hyvinvointikeskus) peruspalveluna hoitaja- ja lääkä- vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 4–5 rivastaanottona. Sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan uutta päiväkotia sekä tiloja uudelle yhtenäiskoululle. toteuttamaan integroidusti monialaisina palveluina, Tontit näille palveluille etsitään kaavarunkoalueelta mikä edellyttää yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuol- ja sen lähiympäristöstä Tikkurilan suuralueelta. Kaa- lon tiloja. Myös osa suun terveydenhuollosta sijoittuu varunkoalueen ulkopuolinen Tikkurila kasvaa myös hyvinvointikeskuksiin. ja tämä kasvu on otettava huomioon, kun etsitään Tikkurilan suuralueen sosiaali- ja terveysasema- tontteja suuralueelta. Päiväkotitonttien tulee olla riit- palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti väestömäärän tävän kokoisia, sillä päiväkodit ovat 160–250 tilapai- kasvun myötä. Samalla myös sosiaali- ja terveys- kan yksiköitä. Samoin yhtenäiskoulun 900 oppilaan asemapalveluiden tilatarpeet kasvavat. Tikkurila on tila vaatii riittävästi tilaa. Keski-Vantaan palvelualuetta ja yksi monipuolisesti Kaavarunkoalueella on mahdollista tarkastella erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tar- uusia sijainteja ja nykyisen neuvolan käyttötar- joavista hyvinvointikeskuksista sijoittuu Tikkurilaan. koituksen muuttamista päiväkotikäyttöön, mutta Paikka etsitään Tikkurilan kaavarunkoalueelta. Yksi todennäköisempää on, että uudet tontit löytyvät ehdolla olevista sijainneista on itäpuolinen ratavarsi kaavarunkoalueen läheisyydestä sen ulkopuolelta. Jokiniemessä. Tikkurilan hyvinvointikeskuksen osalta Kaavarunkokartalle on merkitty palvelurakentamisen valmistelu on tarveselvityksen päivitysvaiheessa. tarkastelutarve Jokiniemen ja Kuninkaalan radanvar- Tikkurilan hyvinvointikeskukseen on suunniteltu tu- teen sekä Viertolaan vanhan Tikkurilan torin paikal- levan laajan palvelun perhekeskus. Laajan palvelun le. Kuninkaalan ja Viertolan paikat ovat mahdollisia perhekeskuksissa toimii useita eri lapsiperhetoimijoi- päiväkodeille, mutta niiden kehitysajankohta on pi- ta. Keskisellä perhekeskusalueella (Tikkurila, Aviapo- demmän aikavälin mahdollisuus. Kaavarunkoalueen lis) lapsiperheiden palveluita sijaitsee nykyisellään lähiympäristössä uusia mahdollisia päiväkotipaik- useissa toimipisteissä: Tikkurilan ja Kartanonkosken koja voi tarjota Winterinmäki. Poistuvan Tikkurilan neuvoloissa, Tikkurilan terveysasemalla, Vernissaka- neuvolan käyttöä päiväkotitarkoitukseen selvitetään, dulla, Peltolantiellä sekä Pakkalassa. Tikkurilan per- hanke olisi kokoluokaltaan pieni ja vastaisi vain pie- hekeskuksen toimijat ja valmistumisaikataulu määri- neltä osin tarvittavien uusien paikkojen tarpeisiin. tellään tarkemmin hankkeen tarveselvityksessä. Kar- Yhtenäiskoulutilaa on mahdollista etsiä Kuninkaa- tanonkosken neuvola säilyy Aviapoliksen alueella ja lasta kaavarunkoalueen välittömästä läheisyydestä. toimii perhekeskuksen toimipisteenä. Ennen hyvinvointikeskuksen rakentamista saattaa Toisen asteen koulutusta, Jokiniemen kampus- osa sosiaali- ja terveydenhuollon työtekijöitä sijoit- alue tua uuteen monitilatoimistoon Kielotie 13:een. 6,7

Jokiniemen kampusalueelle radanvarteen suunnitellaan toiminnoiltaan sekoittunutta kantakaupunkia, johon sisältyy Oppimiskampus. Kampuksen rakennusten lisäksi alueelle sijoittuu liike-, palvelu-, toimis- to- ja asuinrakentamista. Oppimiskampus on Vantaan kaupungin merkittä- vä kaupunkistrategian tavoitteita toteuttava hanke, joka luo Vantaalle Jokiniemen alueelle uudenlai- nen oppimiskeskittymän. Hanke tulee sisältämään runsaasti uudisrakentamista, joka valmistuessaan 6, 7 Vantaan palveluverkkosuunnitelma 2018–2027, Vantaan tarjoaa nykyaikaiset ja monipuoliset puitteet oppi- kaupunki miseen sekä siihen liittyvälle kehitystyölle. Oppimis- 8 https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/

42 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kaupungin monitilatoimisto, Kielotie 13 Palvelukehityksestä kaavarunkoalueen ulkopuolella Tikkurilan suuralueella Merkittävä osa kaupungin palveluista sijoittuu tulevaisuudessa uuteen monitilatoimistoon Kielotie Tikkurilan urheilupuisto 13:een puretun virastotalon paikalle. Tilat mitoitetaan 800 työntekijälle. Työntekijöitä kaupunkistrategian Tikkurilan urheilupuiston työvaiheessa olevassa ja johdon -, kaupunkiympäristön -, kaupunkikulttuu- yleissuunnitelmatyössä selvitetään mahdollisuuk- rin ja kasvatuksen ja oppimisen toimialoilta sijoittuu sia liikuntatoimintojen uudelleenjärjestämiselle ja tähän rakennukseen. On myös mahdollista, että osa urheilupuiston tilankäytön tehostamiselle uusia ra- sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnasta sijoit- kennuksia, uusia kenttiä, oleskelualueita ja reitte- tuu tänne ennen uuden hyvinvointikeskuksen raken- jä kehittämällä. Työn yhteydessä on ideoitu myös tamista. Uusi rakennus muodostaa kokonaisuuden alueen päiväkoti- ja koulutilojen uudelleenjärjestä- vanhan kaupungintalon kanssa. Osa vanhan kau- mistä, palveluasiantuntijoiden mukaan suunnitellut pungintalon työntekijöistä siirtyy Kielotie 13:een ja hankkeet vastaisivat pääosin nykytilojen korvaami- tiloja vapautuu siten kokous- ja kansalaiskäyttöön seen. Suunnitelma tarkastelee mahdollisuuksia pi- sekä kaupunginvaltuusto, -hallitus ja lautakunta- se- demmällä aikavälillä. kä toimikuntakäyttöön. Tikkurilan vanhustenkeskus Julkinen kaupunkitila Tikkurilan vanhustenkeskuksen tontille suunnitellaan Merkittävimmät Tikkurilan keskusta-alueen julkisen lisärakentamista niin vanhustenkeskukselle kuin elin- tilan uudistukset tulevaisuudessa ovat jokirannan jo kaariasumiselle, lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta aloitettu kunnostaminen vaiheittain sekä Tikkuraitin päiväkodille. perusparannus, Asematien kävelykatuhanke ja Carl Albert Edelfeltin aukion kehittäminen.

Kuva: Kielotie 13 © Lehto Tilat Oy , PES-Arkkitehdit

43 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.3.4 Liikenne

Saavutettavuus on Tikkurilan valtti.

Yleisesti

Tikkurila on liikenteellisesti hyvin palveltu. Liikku- Vantaan yleiskaavaan 2020 on ruuturasterilla minen kestävillä liikennemuodoilla on mahdollis- merkitty kestävän kasvun vyöhyke, joka seuraa niin ta ja yhteydet esimerkiksi seudun merkittävimpiin ratikkaa kuin juna-asemia Vantaalla ja ohjaa kasvua työpaikkakeskuksiin onnistuvat nopeasti raiteilla. joukkoliikenteen äärelle. Merkittävä osa kaupungin Suurimpia muutoksia tulevina vuosina ovat suunnit- kehityksestä sijoittuu näille kestävän kasvun alueil- teluvaiheessa olevat Vantaan ratikka ja Valkoisen- le, joilla tarkastellaan liikkumisen osalta erityisesti lähteentien jatke itään sekä selvitysvaiheessa oleva kävelyä, pyöräliikennettä ja joukkoliikennettä. Tikku- Lentorata, joka vaikuttaa Tikkurilan rooliin seudulla. rilan keskustassa kestävän kasvun vyöhyke kattaa Tärkeitä tulevaisuudessa kehittyviä yhteyksiä ovat lähes koko kaavarunkoalueen, sillä alueella sijaitsee myös alueen läpi etelä-pohjois- ja itä-länsisuunnas- ratikan lisäksi Tikkurilan juna-asema ja kaavarun- sa kulkevat pyöräliikenteen baanat sekä kehittyvä koalueen pohjoispuolella Hiekkaharjun asema. Kaa- Tikkurilan kävelykeskusta, joka laajenee nykyisestä varunko mahdollistaa Tikkurilan ytimen tiivistymisen ja jatkuu junaradan itäpuolelle Jokiniemen alueen 10 000 uudella asukkaalla ja tavoitteellisella 4 000 rakentuessa. Tikkurilaan pääsee sujuvasti autolla Ke- uudella työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. Tämä hä III:lta ja Tuusulanväylältä. Keskustan ohiajavaa tarkoittaa isoa määrää uusia liikkujia alueella. ajoneuvoliikennettä ohjataan Tikkurilan keskustaa Alla olevaan taulukkoon on väritetty Tikkurilan kiertävälle kehälle, jonka sisäpuoli on ensisijaisesti kaavarungon suunnitteluperiaatteiden ne kohdat, kestävän liikkumisen vyöhykettä sekä asukkaiden ja jotka käsittelevät liikkumista ja liikennettä. alueella asioivien ajoa varten. Pysäköinnin kehittämi- nen on alueen mahdollisuus. Tikkurilan tavoitekuvas- sa saavutettavuus on tulevaisuudessakin Tikkurilan valtti ja se on osattu hyödyntää.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

44 Tikkurilan kaavarunko 2020 Junaliikenne ja Tikkurilan kehitys lavaihtoehdon hankkeet ovat edellytyksiä muiden vaihtoehtojen toteuttamiselle. Erityisesti Lentorata- Tikkurilan valttina on yksi maan vilkkaimmista ju- ratkaisulla (ve 2) on merkittäviä vaikutuksia Tikku- na-asemista ja sen mukaiset yhteydet. Maankäytön rilan kehitykselle. Se muuttaa Tikkurilan merkitystä kehitys niin pääradan, oikoradan kuin Kehäradan aluerakenteessa. Kaukojunat siirtyisivät pois Tikku- varressa tuo lisää liikkujia raiteille ja junaliikenteen rilasta ja alueen houkuttelevuus valtakunnallista kehitys vaikuttaa Tikkurilan kehitykseen. Junaliiken- saavutettavuutta edellyttävien työpaikkojen näkö- teen kapasiteetin lisäämistä tutkitaan ja eri vaihto- kulmasta saattaa vähetä. Hyviä vaikutuksia tuovat ehtoja tarkastellaan kaupunkien ja kuntien, maa- taas tihenevä lähi- ja taajamaliikenne, joiden kapa- kuntaliittojen sekä valtion yhteisenä työnä. Samaan siteettia voidaan lisätä.9 Yhteys Kehäradan ja Van- aikaan Tikkurilan maankäyttö tehostuu. taan ratikan myötä lentoasemalle säilyy ja vahvistuu. Lentorata toimii vaihtoehtona lisäraiteiden (ve 1) Suomirata mahdollistamalle pääradan kapasiteetin lisäykselle. Pääradalla on yleiskaava 2020:ssa lisäraidevaraus Suomirata on visio maan pääradan tulevaisuudes- Tikkurilan alueella Valkoisenlähteentielle asti ja se ta. Yhteys mahdollistaa tunnin junan Helsingistä on vuonna 2008 hyväksytyn lisäraidesuunnitelman Tampereelle, kaukojunayhteyden pohjoissuunnasta mukainen. Tikkurilan asema on rakennettu ja alueen Lentoasemalle ja nopean yhteyden Helsingistä Len- asemakaavat laadittu kyseisen suunnitelman mukai- toasemalle. Yhteys lisää raidekapasiteettia ja no- sesti. peuttaa matka-aikoja. Vaikutukset ovat merkittävät, Vantaan yleiskaava 2020:ssa on varauduttu rai- kansainvälisistä valtakunnallisiin ja alueellisiin. Yksi deliikenteen kehitykseen kaupungin tahtotilan mu- merkittävä sisältö on ilmastovaikutukseltaan edullis- kaisesti. Yleiskaavan raskaan raideliikenteen alue on ten raideyhteyksien lisäkapasiteetin rakentaminen. toistettu Tikkurilan kaavarunkokartalla. Suomirata-yhteyden sisältämät vaihtoehdot ovat pääradan lisäraiteet tai Lentorata. Päätöksellä jom- Santarata mankumman mahdollisesta toteuttamisesta on vaikutuksia Tikkurilan kehitykselle.8 Vantaan kaupunki Santarataa ei ole merkitty kaavarunkokarttaan, sillä on osakas Suomi-Rata -hankeyhtiössä ja sitoutunut Vantaan kaupungin tahtotilana on yhteyden poistu- hankkeen suunnitteluun. minen. Radan poisto mahdollistaa Tikkurilan aseman Uudenmaanliiton ”Lentoradan vaikutusten arvi- itäpuolen kehityksen tehokkaasti. Helsingin seudun ointi” -selvityksessä on mukana kolme raideliikenne- kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja kapasiteettiä kasvattavaa vaihtoehtoa; vaihtoehto liikenteen sopimus 2020–31 (8.10.2020) kirjaa yhtenä 0, pääradan lisäraiteet ve 1 ja Lentorata ve 2. Nol- toimenpiteenään Santaradan siirtämisestä laadittavan selvityksen. Sen mukaan aluevarauksista luopu- minen mahdollistaa pikaraitiotien rakentamisen ja maankäytön kehittämisen alueella. Kuntien tulee löy- tää vaihtoehtoinen sijainti junaliikenteen kunnossa- pidon toteuttamiselle nykyistä vastaavalla tavalla. 10

Kuva: Tikkurilan asema on Suomen kolmanneksi vilkkain, © Aineistopankki

8 Suomirata.fi 9 Uudenmaanliitto, Lentoradan vaikutusten arviointi 10 Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020–31 (8.10.2020)

45 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kuva: Pääkaupunkiseudun pikaraitiotiet ja yhteys- Liityntäpysäköintialue radan itäpuolella tarpeet Vantaalle. © Vantaan yleiskaava

Tikkurilan asemalaitureiden yhteydessä radan itä- Aviapoliksessa. Nuolet merkitsevät yhteystarvetta, puolella sijaitsee liityntäliikenteen maantasopysä- joten tulevaisuuden suunnittelulle on yhä tilaa. Kart- köintialue, jonka järjesteleminen pysäköintilaitokseen taan ei ole merkitty junaratojen kehittämishankkeita on Vantaan kaupungin näkökulmasta kiinnostava eikä Helsingin kantakaupungin raitioteitä. ratkaisu. Näin aluetta voisi tarkastella täydennysra- kentamisen näkökulmasta. Mikäli tällaiseen ratkai- Vantaan ratikka suun päädytään, tulee selvittää riittävä liityntäpysä- köintipaikkamäärä ja rakentamisen kustannusjako, Suunnitelmissa Vantaan ratikka kulkee Tikkurilan kes- sillä paikkojen hyödyntäjät tulevat Vantaan lisäksi kustan ja kaavarunkoalueen ytimen läpi. Kaavarun- seudulta. Tämä alue on merkitty kaavarunkokartalle koalueella sijaitsee kolme ratikkapysäkkiä, Tikkurilan maankäytön tehostamisen tarkastelualueena. asema, Tikkuraitti ja Silkkitehdas. Ratikan linjaus ja pysäkit on merkitty kaavarunkokarttaan. Pääkaupunkiseudun raideliikenteen verkosto Tikkurilan suuralueella ratikan ensisijainen reitti kul- ja Vantaan ratikka kee lännestä Tikkurilantietä, kääntyy Kielotielle ja laskee tunneliin Kielotien ja Lummekujan risteyskoh- Kuvaan on merkitty pääkaupunkiseudun olemassa dassa. Kirjastopuiston ja aseman alitettuaan linjaus olevat junaradat, metro lännen ja idän jatkeineen, to- nousee pintaan Väritehtaankadun kohdalla Jokinie- teutusvaiheen raitiotiet Raide-Jokeri ja Kruunusillat, messä. Linjaus jatkaa jokirantaa pitkin Heidehofinti- MAL 2019 -suunnitelman pikaraitiotiet sekä Helsingin en risteykseen ja kääntyy siinä Kyytitielle, jota jatkaa yleiskaavaan merkityt pikaraitiotiet ja Östersundo- Hakunilaan Hakunilantielle asti. min yhteisen yleiskaavan pikaraitiotie. Verkosto on Vaihtoehtoinen reitti keskustan osuudelle kulkee Lum- pidemmän aikavälin ja usean hankkeen kokonai- metien kautta ja alittaa radan pohjoisempana.11 suus ja toteutuessaan se kattaa Helsingin, Espoota ja Vantaata sekä luo suhteellisen tiheän kestävän liikkumisen raideverkoston pääkaupunkiseudulle. Si- nisellä merkitty Vantaan ratikka yhdistyy muuhun raideverkostoon Mellunmäessä sekä Tikkurilassa ja 11 www.vantaa.fi/ratikka

46 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kielotie muuttuu ratikan rakentamisen seurauksena. Tikkurilan asema ja matkakeskus Läpikulkuliikennettä rauhoitetaan ja osalla matkaa kadusta sallitaan vain huolto-, joukko- sekä tonteille Tikkurilan aseman ja matkakeskuksen palvelutaso ajo -liikenne. Kielotien liittymiä järjestellään uudel- kehittyy Vantaan ratikan mahdollisen rakentamisen leen niin turvallisuuden vuoksi kuin liikenteen suju- myötä. Kulkumuodot lisääntyvät ja aseman rooli voittamiseksi ratikan tultua. seudullisten yhteyksien solmuna korostuu. Ratikka Ratikan rakennustöiden aloitus on mahdollista vuon- tuo myös junalle vaihtoehtoisen lentokenttäyhtey- na 2024, käyttöönotto aikaisintaan vuonna 2028. den sekä parantaa yhteyksiä erityisesti Aviapoliksen ja Hakunilan suuntiin. Bussit Autoliityntäpaikkoja on kolmella eri alueella radan läheisyydessä. Autoliityntäliikenteen alue radan itä- Tikkurilan alueen bussilinjastoon on tulossa useita puolella, asemasillan pohjoisella puolella, on kaa- muutoksia lähivuosina. Vantaan ensimmäinen runko- varungossa merkitty muuttuvaksi alueeksi. Vantaan linja 570 aloittaa liikennöinnin vuoden 2021 elokuus- kaupungin tahtotila on kehittää sen maankäyttöä ja sa, kun Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukai- järjestellä pysäköinti laitokseen. nen liikenne aloittaa. Runkolinja 570 kulkee pitkälti Kaavarunkoalueen kävelyn ja pyöräilyn sujuvia samalla reitillä kuin Vantaan ratikka, joka toteudut- ja turvallisia yhteyksiä asemalle edistetään. Tulevai- tuaan korvaa kyseisen linjan. Lahdenväylän linjaston suuden pyöräliikenteen baana kulkee pohjoisetelä- myötä myös monet muut Tikkurilassa kulkevat bus- suunnassa asema-alueen läpi. Pyöräliityntäpaikko- silinjat uudistuvat, mutta niiden reittikadut pysyvät jen tulee löytyä aseman yhteydestä sen maankäy- pääosin samoina. tön kehittyessä. Kaavarunkokarttaan on merkitty Kaavarungon karttaan on merkitty HSL:n laati- 500 metrin ja yhden kilometrin säteet asemasillan mien linjastosuunnitelmien (Tuusula ja Kerava, Lah- ympärille. Jokiniemen radanvarren kehittyessä on denväylä sekä Tuusulanväylä) mukaiset bussireitit ja mahdollista tarkastella uutta yhteyttä radan alitse. nämä on esitetty myös alla olevassa kuvassa. Kuvas- sa ei ole mukana lähibusseja. Suunnitellut linjastot ovat käytössä noin vuoteen 2030 asti. Ennen uusia Kuva: Rautatiet, Vantaan ratikka ja HSL:n linjas- tarkasteluja linjastoon saattaa tulla joitakin pienem- tosuunnitelmien mukainen bussilinjasto, piä muutoksia mm. Vantaan ratikan vaikutuksesta. © J Stenroth

47 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kävely ja pyöräliikenne

Kävely

Kaavarunkokartalle merkityn keskustan kehän rajaamalla alueella kävelijän olosuhteet ovat tärkeät. Alueella asioidaan, vietetään aikaa, asutaan, teh- dään työtä ja vieraillaan. Tätä kaikkea tukeva nykyinen Tikkuraitin, Asematien ja Männistönpolun käve- lykeskusta-alue palveluineen laajenee asemasillan ja aseman alikulkujen kautta Jokiniemen puolelle nyt vielä rakentamattomalle alueelle. Laajeneva kävely- keskusta on merkitty kaavarunkokartalle. Sekä Tik- kuraitille että Asematielle on jo laadittu perusparan- Kuva: Tikkurilan aseman alikulun yhteydessä sijait- nussuunnitelmat. Junaradan alitse ja ylitse kulkevat sevasta pyöräpysäköintitilasta, © Aineistopankki yhteydet on merkitty kaavarunkokarttaan ja lisäksi on ehdotettu uutta tarkasteltavaa junaradan alitta- baana kulkee pääradan varrella Helsingistä Vantaan vaa reittiä juna-aseman pohjoispuolelle. Jalkakäytä- läpi ja yhteydelle tehdään tällä hetkellä parannuksia vät Tikkurilassa ovat suurimmaksi osaksi yhdistettyjä pyöräilyn edistämiseksi, mm. siltaa Keravanjoen ylit- kävely- ja pyöräteitä. Kuten Tikkurilan kaavarunko se. Itälänsisuuntainen baana kulkee Hakunila-Tikkuri- 2015:ssa, on ajatuksena edelleen reittien sujuvuu- la-Kivistö välillä. Näitä yhteyksiä sujuvoitetaan baa- den, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen. naverkon ja asemanseudun kehitystyön yhteydessä. Kaavarunkokartan vihreällä merkityt yhteydet Ennen pyöräliikenteen baanojen toteuttamista toimi- ovat keskustaa kiertävä viherkehä ja siihen yhtyvät vat pyöräilyn laatukäytävät niiden esiasteena. pitkittäiset ja poikittaiset yhteydet. Tikkurila on Van- Pyöräpysäköintiä on järjestetty Tikkurilan aseman taan vähiten vihreä keskus ja siksi yhteydet ympäröi- yhteyteen ja alueen yhä kehittyessä on riittävä tila ville, laajemmille viheralueille ovat tärkeitä. Tällaisia varattava pyörille. Pyöräliityntäpysäköinti on merkit- alueita ovat jokiranta, Winterinmäki Jokiniemessä ty kaavarunkokartalle. Asuinkortteleiden pyöräpysä- sekä Tikkurilan keskuspuisto Viertolan länsipuolel- köinnistä määrätään kaupungin omassa pysäköinti- la. Kaavarunkokarttaan merkityt virkistysyhteydet paikkaohjeessa. johtavat näille alueille ja muodostavat lisäksi urbaa- Pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan nimpia, toisiaan risteäviä virkistysreittejä, joista voi edistää erottamalla pyöräilijät autoliikenteestä sekä kiertää vain osan. Näiden reittien varsien kehittyessä kävelijöistä. Vantaalla pyörätiet ovat pääsääntöises- kiinnitetään huomiota tonttien reunakasvillisuuteen. ti joko yhdistettyjä tai eroteltuja jalankulku- ja pyörä- Mahdollisuutena on myös katujen materiaalien, ka- teitä, jotka on erotettu autoliikenteestä reunakivillä. lustuksen ja istutusten kehittäminen tulevaisuudessa. Baanoilla jalankulkijat ja pyöräilijät lähtökohtaises- Virkistysyhteyksien varteen sijoittuu moni Tikkurilan ti erotellaan toisistaan ja risteyksissä pyöräilijöille keskusta-alueen pienestä puistosta. pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään/ osoittamaan etuajo-oikeus. Pyöräliikenne Kaupunkipyörät ovat osa kaupungin “resurssiviisauden tiekartta” -ympäristöohjelmaa ja Vantaan Pyöräilyä systemaattisesti kehittämällä sen suosio hiilineutraalius 2030 -tavoitetta vähentää yksityi- ja varteenotettavuus liikkumismuotona voivat kas- sautoilun tarvetta. Kaupunkipyöräasemat ovat sijoi- vaa. Kööpenhamina on hyvä esimerkki pyöräilyn tettu keskusta- ja työpaikka-alueille, millä edistetään kehittämisestä; pyöräilijöiden ja pyöräilyn määrä joustavaa liikkumista sekä monimuotoisia kestävän on kasvanut kaupungin kehitystyön seurauksena, matkustamisen tapoja. Vantaan kaupunkipyörä- ja pyöräily ympärivuotisena liikkumismuotona on järjestelmä ei ole toistaiseksi yhteensopiva Helsin- lisääntynyt merkittävästi. Vantaan kaupungin ta- gin ja Espoon järjestelmän kanssa. Pyöristä tehdyn voitteena on nostaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus 15 sopimuksen joustovaran ansiosta Vantaa voi tehdä prosenttiin. 12,13 seuraavan kilpailutuksen yhtäaikaisesti Helsingin ja Tikkurilan alueella on kattava pyöräliikenteen Espoon kanssa, jolloin voitaisiin suunnitella yhteisen verkko ja nopean pyöräilyn yhteyksiä muualle edes- järjestelmän käyttöönottoa.14 auttavat tulevaisuuden seudulliset baanat sekä muu verkoston kehittäminen. Kaavarunkokarttaan on merkitty pyöräliikenteen baanat, jotka kulkevat 12 Jan Gehl, 2018. Ihmisten kaupunki Tikkurilan kaavarunkoalueen läpi pohjoisetelä- sekä 13 https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_vi- itälänsisuunnassa. Baanat palvelevat erityisesti pit- heralueet/liikenne/kavely_ja_pyoraily kämatkaista, keskuksien välistä pyöräilyä. Pohjois- 14 https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1500974

48 Tikkurilan kaavarunko 2020 Tie- ja katuyhteydet Keskustan kehä

Katuverkko Tikkurilan keskustaa kiertää kaavarunkokartalla ”keskustan kehä” pitkin Tikkurilantietä, Talvikkitietä, Merkittävimpiä muutoksia katuverkkoon Tikkurilan Valkoisenlähteentietä ja Jokiniemenkatua. Se on ke- suuralueella on Valkoisenlähteentien rakentaminen hä, jolle keskustan ohittava autoliikenne ohjataan. Jokiniemestä Hakkilan läpi ja Lahdenväylän yli Lah- Merkintä noudattaa uuden yleiskaavan merkintöjä. dentielle mahdollisesti vuosina 2023–2027. Tämä vai- Tämän alueen sisällä korostuu keskustamainen liikku- kuttaa Tikkurilan keskusta-alueen saavutettavuuteen minen: kävelijä on etusijalla, samoin pyöräilyn suju- erityisesti idän suunnasta. Lisäksi Vantaan ratikan vuus on tärkeää. Asukkaiden ja alueella asioivien au- rakentamisen seurauksena erityisesti Kielotien ja toliikenne korostuu, samoin niihin liittyvä pysäköinti. siihen liittyvien katujen liikennejärjestelyt muuttuvat. Osa Kielotien katuliittymistä suljetaan tai nii- Pysäköinti julkisessa tilassa den kääntymismahdollisuuksia rajoitetaan ja osa Kielotiestä rauhoitetaan pääosin julkisen liikenteen Asiointipysäköinti ja asukasliikenteen käyttöön. Katuverkko on merkitty liikenteen kaavarunkokarttaan viivoin. Tikkurilan keskustassa asiointia varten olevat pysä- köintipaikat löytyvät pääosin yksityisistä laitoksista Erikoiskuljetusreitit sekä julkisesta katutilasta aukioilta tai kadunvarsilta. Laitoksissa on yhteensä yli tuhat paikkaa, kadunvar- Erikoiskuljetusreitteihin on suunnitteilla muutos Tik- sien ja pysäköintialueiden paikat ovat muutamasta kurilan muuntajareitin osalta. Muuntajareitti vie muutamaan kymmeneen. Haasteellisinta on saadun Tammiston muuntoasemalle ja Vantaa on selvittä- palautteen mukaan lyhyen asioinnin paikkojen löy- nyt yhdessä Fingridin ja ELY-keskuksen kanssa siirto- täminen esimerkiksi illan ravintolakäyntiä varten. kuormauspaikan muuttamista Tikkurilasta Tuusulan Paikkoja keskusta-alueella on, mutta niiden opas- Jokelaan. Muutos on mahdollinen, mutta edellyttää tusta tulisi kehittää. Yleinen lyhytaikainen pysäköinti pienehköjä parannuksia ELY:n tieverkolle. Suunnitte- on maksutonta ja pidempiaikainen maksullista pysä- lussa uusi reitti voidaan jo ottaa huomioon, mutta köintikierron nopeuttamiseksi. Maksualuetta ollaan ennen vanhasta reitistä luopumista on tarvittavat juuri laajentamassa ja maksuja osittain tarkistamas- parannukset tehtävä. Toinen muutos reitteihin tu- sa. lee mahdolliseksi Valkoisenlähteentien (Vanha Lah- Kun radanvarren maankäyttö Jokiniemessä kehit- dentie – Hakintie) toteuttamisen myötä. Nykyisin tyy, on kaupungin tahtotilana järjestellä nykyinen Kyytitiellä sijaitseva erikoiskuljetusreitin osuus (Hei- liityntäpysäköinti, joka sijaitsee maantasossa lisä- dehofintie – Vanha Lahdentie) voidaan siirtää Val- raidevarauksen alueella radan itäpuolella, laitok- koisenlähteentielle ja Hakintielle/Santaradantielle, seen. Hankkeen yhteydessä tulee selvittää hankkeen mikä helpottaa Vantaan ratikan toteuttamista ja kustannusjako, sillä pysäköintiä käytetään monen liikennöintiä. Nykyiset reitit löytyvät kaavarungon kunnan alueelta. Lisäksi tulee varmistaa riittävä py- lähtötieto-osasta. säköintipaikkamäärä. Liityntäpysäköintialueet, joita on Tikkurilan asema-alueen läheisyydessä kolme, on merkitty kaavarunkokarttaan. Asumiseen liittyvä pysäköinti on käsitelty asumis- Kuva: Liikennettä Kieloteillä, © Aineistopankki kappaleessa.

49 Tikkurilan kaavarunko 2020 KESTÄVÄ KEHITYS TIKKURILAN LIIKKUMISEN ”ei tarvetta autopaikalle”. KEHITTÄMISESSÄ Kommentti: Vastausten perusteella Tikkurilan ke- hittyessä on mahdollista tarkastella useita eri pysä- Ekologinen kestävyys: köintiratkaisuja. * Kestävien liikkumismuotojen edistäminen Liikkumisympäristöä haluttiin kehittää turvallisem- * Olemassa olevan infrastruktuurin ja maksi lapsille ja muille kun liikenne kasvaa. Joitakin liikenneverkostojen hyödyntäminen alueita halutaan rauhoittaa autoliikenteeltä. Katujen Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: varsille toivottiin penkkejä ja istutuksia, sillä tiiviissä * Ratikan ja muiden julkisen liikenteen yhteyksien Tikkurilassa on niin vähän vihreää. hyvä saavutettavuus alueen sisältä ja sen Kommentti: Kaavarungon ajatus keskustan kehäs- ulkopuolelta tä tukee Tikkurilan ytimen rauhoittamista ohiajavalta * Ympäristöhaittojen, kuten melun ja ilman- autoliikenteeltä. Keskusta-alueen läpäisevien kävely- saasteiden, vähentäminen kehittämällä keskus- raittien kehittämisessä tulee huomioida ympäristön tan kehän sisäpuolista aluetta erityisesti jalan laadun kehittäminen ja tonttien reunusten istutukset. kulun houkuttelevuutta ja turvallisuutta Julkiseen kaupunkitilaan istutetaan puita ja vanhoja, edistäen. suurikokoisia puita säästetään. Taloudellinen kestävyys: * Olemassa olevan infrastruktuurin ja Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuuden- liikenneverkostojen hyödyntäminen näkymiä * Uuden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja sen tuoman maankäytön kehittämispotenti- Liikkumisen muutos kohti nykyistä voimakkaampaa aalin hyödyntäminen (Vantaan ratikka). digitalisaatiota, palvelupohjaisuutta, uusia liikku- misvälineitä ja uusiutuvia energiamuotoja mahdol- Kaavarunkokyselyn tuloksia - Liikkuminen listaa ja edellyttää kaupunkitilan ja sen toiminnan ja käytön sekä energian jakeluverkostojen kehittymistä. Kaavarunkokyselyn liikkumista käsittelevien vastaus- Asumiseen liittyvä autojen pysäköintipaikkatarve voi ten mukaan Tikkurilassa liikutaan monipuolisesti eri vähetä, samalla uusien kulkumuotojen tilatarvetta kulkumuotoja käyttäen. Yleisin merkitty liikkumistapa julkisessa kaupunkitilassa tulee tarkastella. Muutok- on kävely. Pyöräily, autoilu ja junailu ovat samassa sista osa pysyy ja kehittyy edelleen, osa on ohime- määräluokassa kävelyn jälkeen. Kyselyyn vastaajat nevää. ovat aktiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä. Suurin osa MaaS (Mobility as a Service) tuo saataville uusia vastaajista kulkee joukkoliikenteellä vähintään kuu- toimintamalleja, jossa eri kulkumuodoista rakenne- kausittain. taan liikkumisketjuja ja mahdollistetaan liikkuminen Kommentti: Vastaukset tukevat Tikkurilan profii- ilman omaa autoa. Yhteiskäyttöautot tarjoavat lia usean kulkumuodon alueena ja sen kehittämistä kulkupelin usealle ja yhden auton käyttö tehostuu. edelleen. Sähköavusteiset liikkumisvälineet tarjoavat liikku- Vastaajat saivat merkitä karttaan kävelypainot- misketjun viimeiselle kilometrille julkista liikennettä teisena kehitettäviä alueita. Eniten merkintöjä on täydentävän tavan päästä perille. Sähköpyörät Tikkuraitin, Männistönpolun, ja Asematien muodos- mahdollistavat esimerkiksi pidempien työmatkojen tamassa ytimessä. Myös kävelyakselin jatkamista kulkemisen pyörällä tai tavaran ja lasten kuljettami- Peltolantorille toivotaan. Lisäksi erottuu Lummetien, sen vaivattomasti. Autonomiset ajoneuvot ovat arkea Ratatien ja Unikkotien rajaama alue, joka lännen pidemmällä aikavälillä. suuntaan rajoittuu joko suppeampana Kielotiehen Samaan aikaan kun liikkumiseen kehitetään uu- tai laajempana Talvikkitielle asti. Kommentti: Kaava- sia tapoja ja välineitä, kehittyy autoliikenne ja sen runkokarttaan merkitty laajeneva kävelykeskustan käyttämä energia. Suomessa sähköautojen määrä alue tukee näitä ajatuksia. on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana Kyselyssä kysyttiin vastaajien mielipidettä pysä- ja hybridiautoja on sitäkin enemmän. Latauspisteet köinnin kehittämiselle tiivistyvässä kaupunkiraken- asuinrakennusten yhteydessä sekä osana liikkumis- teessa. Vastaukset jakautuivat useaan toivottuun rat- ketjua esimerkiksi pysäköintitaloissa edistävät säh- kaisuun. Eniten ääniä sai keskitetty korttelikohtainen köautojen käyttöä. Myös vaihtoehtoisia biopolttoai- pysäköintiratkaisu. Sen jälkeen halutuin oli keskitetty neita kehitetään. Niiden jakelu on liikennepolttoainei- pysäköinti, joka palvelisi korttelia laajempaa aluet- den jakelijoiden vastuulla ja osuuden tulee kasvaa ta. Kolmanneksi suosituin oli ratkaisu, jossa asunto 2020-luvulla. Biopolttoaineisiin liittyvään lakiin on myydään tai vuokrataan ilman pysäköintipaikkaa tulossa uudistuksia 2020-luvulla. 15,16 ja sen kustannuksia ja mikäli paikkaa tarvitaan, se ostetaan tai vuokrataan vapailta markkinoilta. Vähi- 15 aut.fi, Autoalan Tiedotuskeskus, tilastot (Traficom) ten, mutta silti mainittavasti kiinnostivat vaihtoehdot 16 finlex.fi, vaihtoehtoiset polttoaineet 478/2017 ja jakeluvelvoi- nimeämättömistä ja vuorottaispysäköintipaikoista ja telaki 447/2007

50 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.3.5 Viheralueet ja hulevedet

Tikkurilassa on kattava vehreiden virkistysreittien verkosto.

Yleistä

Tikkurilan keskusta-alueen kaavoitettujen viheralueiden, kuten lähipuistojen määrä ja laajuus on muun Vantaan määriä vähäisempi. Tikkurilan ja Hiekka- harjun alue on Vantaan laajin tiheästi asuttu alue, josta vähintään 1,5 hehtaarin virkistysalueelle on yli 300 metriä. Tämä 300 metrin raja on tutkimuksissa todettu kriittiseksi rajaksi, jonka jälkeen kulkumuo- doksi muuttuu auto, tai alueen käyttö vähenee.17 Tästä syystä kaavarunkoalueen yhteyksiä läheisille laajoille viheralueille tulee vahvistaa. Nämä ovat osa seudun ja Vantaan kaupungin viherverkostoa, joilta on yhteys yhä laajemmille alueille. Tätä viherverkostoa käyttää virkistykseen yhä kasvava joukko. Kaavarungon karttaan B on merkitty viheralueet ja hulevedet teeman merkinnät. Oleellisena kehitys- sisältönä ovat alueen nykyiset puistot, aukiot ja torit ja niiden kehittäminen sekä uusi ajatus keskustan aluetta kiertävästä virkistys- ja viherkehästä, joka yhtyy muutamaan poikittais- ja pitkittäisreittiin, jotka kulkevat keskusta-alueen läpi. Nämä reitit johtavat laajemmille viheralueille kuten jokirantaan, Winterin mäelle ja Tikkurilan keskuspuistoon Viertolan läpi. Reittejä voi yhdistellä ja kulkea vain osan lenkeistä. Näitä viher- ja virkistysreittejä on tarkoitus nostaa esiin keskustan kaupunkirakenteessa mm. tonttien reuna-alueiden istutuksia kehittämällä. Tähän kappaleeseen on kerätty tarkemmin Tikku- rilan viheralueiden ja hulevesien kehittämiseen liitty- viä mahdollisuuksia ja tarpeita. Alla olevaan taulukkoon on väritetty Tikkurilan kaavarungon suunnitteluperiaatteiden ne kohdat, jotka käsittelevät viher- ja virkistysalueita sekä hulevesiä tai vaikuttavat niihin. Kuva: Kirjastopuisto, © Aineistopankki

SUUNNITTELUPERIAATTEET

17 Vantaan viherrakenneselvitys 16.8.2017, Anne Mäkynen

51 Tikkurilan kaavarunko 2020 Viherrakenteen ja yhteyksien kehittäminen

Viherkehät Tikkurilan kaavarunkoalueen ja siihen liittyvän Vier- tolan puistot ja viheralueet ovat pieniä, jolloin on tärkeää, että yhteydet laajemmille viher- ja virkistysalueille ovat toimivat ja viihtyisät. Myös asukaskyse- lyissä korostuivat hyvät kevyenliikenteen yhteydet. Tikkurilan suuraluetta kiertää kehämäisesti monipuoliset viheralueet. Sisempää kehää korostetaan ja kehitetään alueen sisäisenä viherkehänä ja vir- kistysyhteytenä. Viherkehältä varmistetaan hyvät yhteydet ulommalle kehälle. Yhteydet jokirantaan, Tikkurilan keskuspuistoon ja urheilupuistoon sekä Winterinmäelle ja Hiekkaharjun liikuntapuistoon ja Jokiniemen sekä Hanabölen kulttuurimaisemaan Kuva: Tikkurilan ulomman viherkehän muodostavat ovat keskeisiä. Laajempien puistojen vyöhyke ta- Keravanjokivarsi, Tikkurilan keskuspuisto, Kylmä- soittaa keskustan pienten puistojen käyttöpainetta. ojanlaakso, Hanabölen kulttuurimaisema ja Jo- Keravanjoen rannan merkitys tulee korostumaan Tik- kiniemi. Sisempi viherkehä yhdistää lähipuistoja, kurilassa. urheilupuistoja ja jokivarren.

52 Tikkurilan kaavarunko 2020 Viherrakenteen kehittäminen viherverkoksi Tikkurilan viherrakenteen kehittäminen edellyttää olevien viheralueiden pääasiallista säilyttämistä tai Kaavarunkokartalla B, Liikenne, viheralueet ja huleve- kehittämistä. Keskusta-aluetta kiertävä viherkehä det, on esitetty Tikkurilan keskusta-alueen pääasial- kytkee puistoja, urheilupuistoja, palveluja, kuten liset viheryhteydet, kuten viherkehä ja poikittaisyh- kouluja ja päiväkoteja, Winterinmäen lähimetsän ja teydet. Viherrakennetta ja viherverkkoa kehitetään jokialueen kulttuuriympäristöineen houkuttelevaksi viherkehien lisäksi kunnostamalla puistoja, kävelyka- lenkiksi. Jokivarsi puustoineen ja reitteineen säily- tualueita ja aukioita sekä raitteja alueen poikittais- ja tetään mahdollisimman leveänä viherkäytävänä ja pitkittäisyhteyksinä. Katujen ja raittien vihreä sekä ekologisena yhteytenä. Keskeisiä viherraitteja kehi- vehreät piha-alueet kytkevät viherrakenteen verkok- tetään vehreinä kevyenliikenteen yhteyksinä. Puisto- si. Viherverkko edistää luontohyötyjä tiivistyvässä jen lisäksi kävelykadut ja aukiot toimivat tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ja tarjoaa viihtyisät ja vehreät kaupungissa kaupunkilaisten olohuoneina. Radan ulkotilat asukkaille liikkumiseen ja oleskeluun sekä itäpuolen varren Jokiniemeä kehitetään kävelypai- parantaa kaupunkikuvaa. noitteiseksi ja sinne varataan etelä-pohjoissuuntai- Tikkurilassa ja Viertolassa asema- ja yleiskaavas- nen raittiyhteys sekä vehreäksi suunniteltava virkis- sa kaavoitettujen viheralueiden osuus kaupungino- tysyhteysvaraus. sien pinta-alasta on pieni. Alueella on tiheästi pie- Ratikkabulevardeja Kielotietä ja Tikkurilantietä ke- niä puistoja. Pieniä puistoja yhdistävä raittiverkosto hitetään mahdollisimman vehreinä. Talvikkitiellä ja parantaa puistoverkoston toimivuutta ja kompensoi Jokiniemenkadulla tutkitaan hulevesien ohjaamista vähäistä puistopinta-alaa. Puistojen käyttöpaine tu- istutuskaistoille sekä Peltolantiellä huletaskupuis- lee lisääntymään, joten niiden kehittäminen kestä- toihin. Olevien katupuiden säilyttäminen ja uusien vämmiksi ja monipuolisemmiksi on tarpeen. Pienet istuttaminen on erityisen tärkeää viherverkon kytkey- puistot ovat lähipuistoina merkittäviä etenkin lapsille tyneisyyden ja katujen reunoilla kulkevien pyöräili- ja vanhuksille. jöiden ja kävelijöiden kannalta. Jos tilaa on vähän, voidaan istuttaa kapeakasvuisia puita tai hyödyn- tää köynnöspilareita. Hulevesien viivyttämistä on esitetty hule-/viherkaduille sekä puistoalueille.

Kuvat: Tikkurilan viherrakenteen kehittämiskonsepti.

53 Tikkurilan kaavarunko 2020 Jokimaiseman ja puistojen kehittäminen

Kun puistoja on vähän, korostuu niiden laatu. Joki- rantaa ja Tikkurilan alueiden puistoja kehitetään vas- Kuva: Ote Vernissanrannan ja Väritehtaanrannan taamaan kasvavan asukasmäärän tarpeita. viheralueiden yleissuunnitelmasta (2019, LOCI maisema-arkkitehdit). Suunnitelma perustuu Tikkurilan Jokiranta jokirannan maisema-arkkitehtuurikilpailun voitta- neeseen ehdotukseen ”Keidas”. Keravanjoen rannan Jokimaisemaa ja viheralueita kehitetään Tikkurilan ulkoilureitti on keskeinen virkistysreitin osa, joka saa jokirannan maisema-arkkitehtikilpailun pohjalta täydennystä uudesta rakenteilla olevasta kevyen- eteenpäin. Kunnostustyöt ovat parhaillaan käynnis- liikenteensillasta. Maisemalammessa viivytetään sä kaavarunkotyön laatimisen aikaan. hulevesiä.

Kuva: Åvikin leikkipaikka on Tikkurilan jokirannan uusi ja suosittu kohde.

54 Tikkurilan kaavarunko 2020 Keskustan puistokokonaisuuden kehittäminen

Kirjastopuiston jatkeeksi kehitetään Tikkurilan edellisen kaavarungon 2015 keskuspuistoajatusta. Kirjas- ton paikoitusalueen tilalle, sen länsiosaan suunnitellaan oleskelupuistoa sekä uuden suunnitteilla olevan korttelin päiväkodin pihaa. Hiekkakenttää kehitetään urbaanina monitoimikenttänä, jossa voisi talvella olla yleisöluistelua. Kirjaston paikoitusalueen kehittä- minen puistoalueena edellyttää pysäköintipaikkojen uudelleenjärjestelyä.

Kuva: Ote Tikkurilan kaavarunko 2015, Virasto- Kuva: Kirjastopuisto on suosittu oleskelu- ja toi- korttelit ja Kirjastopuisto. Eteläosassa Tikkurilan mintapuisto laajoine nurmialueineen ja skeitti- ja keskustan katuja viheralueiden yleissuunnitelma leikkipaikkoineen. Istutukset ovat reheviä ja kerrok- 2009, maisemasuunnittelu Hemgård, jonka pohjalta sellisia. Nurmialueella viivytetään hulevesiä. on laadittu tarkemmat suunnitelmat ja toteutettu Kirjastopuisto sekä Tikkurilantori.

55 Tikkurilan kaavarunko 2020 Taskupuistot

Tikkurilan ja Viertolan pienet puistot ovat osittain toi- minnallisia leikki- tai oleskelupaikkoja ja hiekkakent- tiä tai nurmialueita ja osaksi luonnonmukaisempaa niittyä tai puustoisempaa aluetta. Näitä puistoja ke- hitetään monipuolisiksi taskupuistoiksi toimintojen, kerroksellisen kasvillisuuden ja kestävien pintojen ja rakenteiden avulla. Taskupuistoissa voi olla erilaisia teemapuistoja eri-ikäisille käyttäjille, kuten asukasky- selyssäkin on toivottu. Teemoina voisi olla esim. he- delmäpuutarha, kaupunkiviljely, katukoris, ulkokun- toilu tai kasvillisuudella luonnonmonimuotoisuutta tukevia kukkaniittyjä, perhospuutarhoja ja huletas- kupuistoja. Orvokkipuiston kunnostetun leikkipaikan pohjoispuolelle kehitetään hedelmäpuutarhaa ja perinneperennapuistoa oleskelupaikkoineen. Krassi- puistossa voisi olla esimerkiksi pieni perhospuutarha. Puistojen dynaamiset istutukset ovat kerroksellisia ja helppohoitoisia. Taskupuistot voivat olla myös pieniä syvennyksiä katutilassa, jossa yksikin puu voi luoda vehreän oleskelupaikan.

Winterinmäki - lähimetsä

Kaavarunkoalueen ulkopuolisen, mutta lähellä sijaitsevan Winterinmäen luonne säilytetään metsäisenä ja lähimetsä viherkehän keskeisenä elementtinä. Se on Tikkurilan keskusta-alueen ainoa laajempi met- säalue ja luontohyötyjen tarjoajana moniarvokohde. Mäellä kasvaa komeita mäntyjä ja kulkee useita ulkoilureittejä ja -polkuja. Pääreittejä kehitetään, maisemaa avarretaan reittien varrelta pienpuustoa poistamalla ja valaistusta parannetaan. Kuvat: Taskupuistot, esim. reheviä kukkivia keitaita, joissa on kerroksellista kasvillisuutta ja oleskelupaikkoja. Peltolantorin kulmaan sopisi hulevesi- Ulkotilojen kehittäminen osana viherverkkoa taskupuisto, johon ohjataan kadun ja käytävien hulevesiä. Aukiot ja kävelykadut

Tiivistyvässä Tikkurilassa, jossa puistot ovat pääosin pieniä, rakennettujen ulkotilojen, kuten kävelykatu- jen ja aukioiden rooli on merkittävä viherverkon ja virkistysalueiden osana. Lisäksi katutilan erilaisilla Kuvat: Kaupungintalo altaineen ja Tikkurilantori pienillä istutetuilla syvennyksillä, taskupuistoilla, voi- muodostavat keskeisen toiminnallisen ja kaupunki- daan saada kaivattuja hengähdyspaikkoja ja vaih- kuvallisen solmukohdan sekä luontevan tapaamis- televuutta kaupunkirakenteeseen. ja tapahtumapaikan.

56 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kävelykadut ja aukiot ovat osa kaupunkiraittien verkostoa. Tikkurilan torin jatkeeksi on suunniteltu Asematien ja Tikkuraitin kunnostamista. Painuneet kiveykset, kalusteet, varusteet ja valaistus uusitaan ja katupuita istutetaan. Tikkuraitin ja sen aukioiden kehittämisessä on tärkeää tutkia täydennysraken- tamisen korkeuksia. Oleskeluaukioiden eteläpuolella tulisi olla matalampaa rakentamista, jotta aukioista ja terasseista tulee aurinkoisia ja valoisia. Kävelykes- kusta-aluetta jatketaan radan ali Jokiniemen puolel- Kuvat: Ote Tikkuraitin ja Orvokkitien katu- le ja uudelle kehitettävälle alueelle radan itäpuolelle. suunnitelmasta (Ramboll 2019)

Ylhäällä ote Asematien katusuunnitel- masta – ”räsymattomaisesta” luon- nonkiveyskuvioinnista kaupungintalon ja kirkon väliltä (2019, Maisemasuun- nittelu Hemgård ja Ramboll). Asematie toteutetaan kävelykatupainoitteisena (shared space) ja uusia katupuita istutetaan. Oikealla ote C.A.Edelfeltin aukion katuja puistosuunnitelmasta (2020, Ram- boll). Kaupunginmuseoon liittyvä aukio tullaan kiveämään luonnonkivin ja sille on osoitettu taideteoksia sekä uusia istutettavia lehtipuita säilytettävien lisäksi.

57 Tikkurilan kaavarunko 2020 Katuvihreä ja raitit

Pääteiden ja kaupunki- ja viherraittien katupuut ovat erityisen tärkeitä viihtyisyyden ja pienilmaston sekä muiden luontohyötyjen kannalta katujen käyttäjille. Pienilmaston kannalta puusto ja kasvillisuus tarjoavat suojaa auringolta ja tuulelta sekä tasoittavat kaupungin lämpösaarekeilmiötä. Kasvillisuus sitoo myös pölyä ja epäpuhtauksia ja tasaa juuriston ja kasvullisen maan myötä runsaiden sadetapahtu- mien aiheuttamia kaupunkitulvia. Kaupunkiraitit ovat parhaimmillaan monikäyttöi- siä shared space -tiloja, jollaisiksi mm. Asematietä ja C.A.Edelfeltin aukiota ollaan kehittämässä. Viherrai- tit tuovat alueelle kylämäisyyttä ja niiden osalta on keskeistä säilyttää katujen ja tonttien reunapuustoa. Viherkehän ylityskohtien tulisi olla katualueella mahdollisesti korotettuja ja ratikkabulevardilla nurmetet- tuja. Viherraittien peruskorjauksen yhteydessä säilyte- tään reunapuustoa ja tutkitaan hulevesien johtamis- mahdollisuus säilytettäviin avo-ojiin ja viheralueille. Raiteista kehitetään shared space -tyyppisiä piha- katuja tai hidaskatuja, joissa kevytliikenne korostuu.

Kuvat: Esimerkki Nizzan torimaisesta tilasta, jossa kävely, autoliikenne ja ratikka on toteutettu esteet- tömästi. Kuva: Orvokkitieltä kesäkuussa 2020. Asematien kävelypainotteisen kävelykadun ylitys- Vehreät raitit toimivat viherverkon osina ja käytävi- kohta Kielotiellä pyritään toteuttamaan aukiomai- nä sekä keskeisinä kevyenliikenteenyhteyksinä. Osa sena ylityksenä liittyen tuleviin ratikkapysäkkeihin puustosta sijoittuu tonteille ja osa katualueelle. ja Tikkuraittiin.

58 Tikkurilan kaavarunko 2020 Raittien väriteemat

Pohjois-eteläsuuntaisten viherraittien ja sisäisten viherreittien väriteemojen avulla voidaan parantaa orientoitavuutta Tikkurilan keskustan alueella. Väri- teemoiksi soveltuvat Tikkurilan ja Viertolan alueelle tiilen eri värisävyt. Tikkurilan keskustan kirjastopuis- tossa ja siihen liittyvissä reiteissä voisi teemavärinä on ruskea, kuten Kirjastopuiston corten teräsreunat sekä Åvikin leikkipaikan rakenteet. Orvokkitien teema- väri punaruskea voisi toteutua esim. pinnoitteissa, kalusteissa, varusteissa tai istutuksissa, myös puistojen puolella. Seuraavan poikittaisyhteyden teema- värinä olisi oranssinpunainen ja viherkehän osuuden Kuva: Raittien väriteemat – konsepti-idea. Raittien lämmin okrankeltainen. Viertolanrannan teemaväri- väriteemat luovat identiteettiä ja helpottavat orien- nä uusissa puistoissa on sininen. toitumista.

Kuvat: Maatiiliä on saatavana useissa eri sävyissä.

59 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kuva: Åvikin puistossa Tikkurilan jokirannassa on käytetty maatiiltä ja kalusteissa ja varusteissa Piha-alueet ovat vihertehokkaita ja niissä vii- ruskeaa teemaväriä. Myös kasvien väreillä voidaan vytetään hulevesiä korostaa tiettyä reittiä. Kuva: Lipstikankujan suodattavasta hulevesien Tikkurilan viheralueiden osuus kaavoitetuista alueis- viivytyspainanteesta, ta on pieni. Näin ollen pihojen ja tonttien sekä katu- © S. Tulonen jen kasvillisuuden merkitys kasvaa kaupunkia tiivis- täessä. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkistetaan kaavoitettavan alueen vihertehokkuus. Vihertehok- kuudella tarkoitetaan kasvillisuuden peittämän ja muun sadevettä läpäisevän pinnan määrää suhteessa tarkasteltavan alueen pinta-alaan. Vihertehok- kuuden merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumi- Keskeistä on säilyttää olevia puita ja kasvullista sessa korostuu kaupunkien tiivistyessä. Kasvillisuus maata, istuttaa uusia isoja puita, kerroksellista kas- ja läpäisevät pinnat vähentävät tulvariskiä, sitovat villisuutta sekä toteuttaa maanpäällisiä, mieluiten hiilidioksidia, viilentävät rakennetun ympäristön läm- kasvillisuuspintaisia hulevesien viivytysrakenteita ja pösaarekkeita ja lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä käyttää mahdollisimman paljon läpäiseviä ja puoli- ja terveysvaikutuksia. läpäiseviä pinnoitteita. Asemakaavoituksessa on linjattu 1.9.2020, että Tikkurilan vanhimmilla omakoti-, rivitalo- ja ker- kaikissa asemakaavoissa tarkistetaan vihertehok- rostaloalueilla on paikoin rehevää ja monipuolista kuuden toteutuminen. Kaavamääräyksellä tuetaan pihakasvillisuutta ja isoja pihapuita. Samoin 70- ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tavoitteiden mu- 80-luvun kerrostalopihojen puusto on ehtinyt kasvaa kaista ekologisesti kestävää kehitystä, ympäristöar- jo melko isoksi. Peruskorjausten ja tiivistämisen yh- voja ja Vantaan resurssiviisauden strategiaa. Van- teydessä on keskeistä säilyttää olevaa puustoa sekä taan käyttämässä iWater-vihertehokkuuslaskurissa istuttaa uutta erilajista puustoa kaadettavien tilalle. on mukana myös hulevesilaskuri, jonka avulla näh- Tonttien arvopuut on pääosin kartoitettu Tikkuri- dään tarvittava viivytystilavuus ja esitettyjen ele- lassa. Ne on hyvä merkitä säilytettävinä puina ase- menttien ja ratkaisujen saavuttama viivytystilavuus. makaavoihin, jos mahdollista.

60 Tikkurilan kaavarunko 2020 Kasvullinen maa liittyy moniin ekosysteemipal- veluihin, kuten pohjaveden kertymään, haitallisten aineiden biopuhdistukseen ja sidontaan, melun vai- mentamiseen, eroosiontorjuntaan, vedenkierron ja pienilmaston säätelyyn ja veden laatuun. Lisäksi ne tarjoavat virkistysmahdollisuuksia ja luonnonelä- myksiä. Ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi tulee kaupungin kehittämisessä ja täydennysrakentami- sessa pitää huolta kasvullisen maan säilymisestä viheralueiden säilyttämisen lisäksi. Näin ollen tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää kansiratkaisuja ja toteuttaa paikoitus esim. keskitettyihin paikoitusra- kenteisiin, kuten pysäköntitaloihin.

Kuva: Yksikin täydennysrakentamisen yhteydessä säilytetty suurikokoinen pihapuu on merkittävä pihan elementti.

Kuvat: Viherrakenteen kompensointikeinoja tiivis- tyvässä kaupunkirakenteessa; köynnöksillä muo- dostettu viherseinä Viertolassa, sadepuutarha Jätkäsaaressa, kattopuutarha Vihreistä Virhein korttelissa ja maksaruohokattoa.

61 Tikkurilan kaavarunko 2020 Hulevesien viivyttäminen viher- ja katualueilla

Hulevesijärjestelmän toiminnallisen selvitysten mukaan maanlaiset tilat kuten junaradan alikulut ja rakennusten kellaritilat ovat tulvariskikohteita Tikku- rilassa. Radan alikulkuja ovat Tikkurilantie ja Länti- nen Valkoisenlähteentie. Muita tulvamallinnuksella löydettyjä tulvaherkkiä alueita ovat Lummetien ja Talvikkitien risteysalue, Orvokkitien ympäristö ja Tik- kurilanpuiston kohta, Peltolantien ja Peltolantorin maanalaiset pysäköintitilat sekä Neilikkatie ja Unik- kotie.

Hulevesiä ohjataan hallitusti viivytykseen katualueilla, raiteilla ja viheralueilla ennen johtamista hulevesiviemäriverkostoon. Tikkurilan tulvaherkillä kohdilla on mahdollisuus viivyttää hulevesiä mm. katualueiden hulevesiä keräävillä istutuskaistoilla, kiertoliittymissä, raittien avo-ojista kehitettävissä vehreissä viivytyspainanteissa sekä puistoalueilla ja aukioiden ja katujen hulevesiaiheissa. Liitekartalla B, Liikenne, viheralueet ja hulevedet, on osoitettu sekä nykyisiä hulevesien viivytyskohtia sekä ehdotettuja hulevesien viivytysaiheita.

Kuvat: Peltolantorin luoteiskulmaan voidaan ke- hittää hulevesitaskupuisto ja Talvikkitien hulevesiä voidaan ohjata tulevaisuudessa istutuskaistoille, joiden teemana voi olla esim heinäkasvit. Katupuita tulee säilyttää ja uusia istuttaa. Uudet hulevesien viivytysaiheisiin istutettavat katupuulajit tulee olla vaihtelevia kosteusoloja kestäviä. Kuvat Tukholman Norra Djurgårdstadenista, © T. Tuominen

Kuvat: Puistoalueiden hulevesiaiheet ja viherraittien avo-ojiin kehitettävät hulevesipainanteet voivat olla pieniä keitaita kukkivine kasveineen. Loivapiirteinen hulevesipainanne voi olla myös leikattavaa nurmea tai tulvaniittyä. Kivistön sadepuutarha (kuva E. Eit- si) ja Lipstikankujan suodattava viivytyspainanne, © S. Tulonen.

62 Tikkurilan kaavarunko 2020 Ekosysteemipalvelut ja niiden edistä- minen

Winterinmäki, Keravanjoki sekä Kylmä- oja ovat Tikkurilan ekosysteemipalvelujen eli luontohyötyjen moniarvokohteita. Keskusta-alueella sini-viherrakenteelle ei ole jäänyt paljoa tilaa ja ekosysteemis- palveluiden tarjonta on niukkaa. Katu- ja raittiympäristöjen sekä pihojen merkitys virkistyksen kannalta korostuu. Kaupunki- vihreän lisääminen lisäisi turvallisuus- ja terveyshyötyjen lisäksi myös asumisviih- tyvyyttä ja alueen vetovoimaisuutta. Ekosysteemipalvelujen tarjonnan osalta paras ja kustannustehokkain vaihtoeh- to on olemassa olevien biologisten rakenteiden ja prosessien vaaliminen. Jos se ei ole mahdollista, voidaan pohtia erilaisia kompensaatiotoimenpiteitä. Ennallista- mistoimenpiteet ovat ensisijaisia. Ekolo- gisia verkostoja voidaan myös rakentaa myös tiiviille keskusta-alueille. Esimerkiksi pölyttäjille riittää varsin pienet kohteet eli- nympäristöiksi ja ravinnonhankintaan, jos ne sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan.15 Tikkurilassa ekologisia verkostoja voidaan vahvistaa kerroksellisilla ja dynaa- misilla istutuksilla puistoalueilla sekä taskupuistoissa, monipuolisella katto- kasvillisuudella viherkatoilla, köynnök- sillä vihreillä julkisivuilla, katuvihreällä, kukkivin perennaistutuksin sekä heinä- ja Kuva: Tikkurilan moniarvokohteet. Winterinmäki, Ke- kukkaniityin, joita voidaan istuttaa hyvin ravanjoki sekä Kylmäoja ovat Tikkurilan ekosystee- kapeinakin kaistaleina viherraittien pien- mipalvelujen eli luontohyötyjen moniarvokohteita. tareille, avo-ojiin ja hulevesien viivytyspai- Kuva Vantaan ekosysteemipalveluselvitys 2018. nanteisiin.

Kuvat: Ekosysteemipalvelujen kannalta on Tikkuri- lassa suotavaa säilyttää moniarvokohteet, toteuttaa hulekatuja ja -puistoja, kukkivia pientareita ja monimuotoisia taskupuistoja sekä viherkattoja ja vihreitä julkisivuja.

63 Tikkurilan kaavarunko 2020 KESTÄVÄ KEHITYS TIKKURILAN VIHERALUEIDEN Kaavarunkokyselyn tuloksia - Puistot, kadut ja KEHITTÄMISESSÄ aukiot

Ekologinen kestävyys: Kaavarunkokyselyn vastauksissa suosituimpia virkis- * Vehreyttä säilytetään ja lisätään alueella tysalueita ovat jokiranta, erityisesti Heurekan poh- mahdollisimman laajalti joispuolen alue ja Kirjastopuiston ympäristö. * Viherrakennetta kehitetään kytkeytyneeksi Kommentti: Jokirannan kunnostus on meneillään viherverkoksi parhaillaan ja siitä on tulossa laadukas, kaupunki- * Hulevesiä hallitaan myös luonnonmukaisin laisten yhteinen puistoalue. Alueelle on jo toteutettu ratkaisuin uusi leikkipuisto ja rantarakenteita. Reittejä tullaan * Lämpösaarekeilmiötä hillitään kaupunkivihreän myös kehittämään. Kirjastopuistoa laajennetaan keinoin (mm. katupuut, taskupuistot ja kasvi- pohjoiseen ja kehitetään kaupunkipuistokokonaisuu- katot) tena yhdessä Esikkopuiston kanssa. * Lisääntyvään tuulisuuteen varaudutaan hyödyntämällä kasvillisuutta Vastauksissa toivotaan eniten seniorien ottamista * Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta edistetään huomioon virkistysalueiden suunnittelussa. Ympäris- kerroksellisella ja monilajisella sekä kukkivalla tön tulisi olla aidosti esteetöntä ja levähdyspaikkoja kasvillisuudella saisi olla enemmän. Monessa vastauksessa mainitaan ikäihmisten lisäksi myös liikuntaesteiset. Toisek- Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: si eniten esiin nousevat nuorten ja nuorten aikuisten * Varmistetaan ja kehitetään hyvät yhteydet tarpeet. laajemmille viheralueille Kommentti: Kävelykeskustaa eli Tikkurilan aukioi- * Viheralueita säilytetään ja kehitetään historia ta, Asematien ja Tikkuraitin ympäristöjä kehitetään ja ominaispiirteet huomioon ottaen esteettöminä. Kyseisten alueiden peruskorjaussuun- * Eri-ikäisiä kaupunkilaisia houkuttelevat vehreät nitelmissa on mm. osoitettu penkkejä säännöllisin vä- puistot ja esteetön ympäristö lisäävät lein. Kaavarunkoalueella ja sen lähiympäristössä on viihtyisyyttä monipuolisia toimintapuistoja, kuten Kirjastopuisto * Viheralueilla tuetaan kaupunkiviljelyä ja ja Sinirikonpuisto. Viherkehään ja jokirantaan liitty- syötäviä puutarhoja viä viheralueita kehitetään eri-ikäisille, mm. toimintoja monipuolistamalla ja reittien houkuttelevuutta Taloudellinen kestävyys: lisäämällä. * Viihtyisä ja laadukas kaupunkiympäristö vaikuttaa asumispaikan valintaan Kiinnostavina ratkaisuina virkistysympäristöjen ke- * Toimivat ja vehreät viheralueet tukevat hittämisessä kyselyvastauksissa nähtiin laadukkaat hyvinvointia ja terveyttä puistot puineen ja nurmialueineen sekä aukiot istu- * Hulevesien luonnonmukaiset viivytysratkaisut tuksineen. Myös rehevät hukkapalat mainittiin vasta- ehkäisevät kaupunkitulvia uksissa. Puita toivottiin lisää, sillä ne varjostavat ja parantavat ilmanlaatua. Lisäksi toivottiin puistomai- sen kaupunkikuvan palauttamista. Jotta piha olisi mahdollisimman vihreä, nähtiin hyvänä ratkaisuna kellaripysäköinti. Kommentti: Puistot säilytetään ja kehitetään kes- tävämmiksi ja monipuolisemmiksi. Arvopuita pyri- tään myös säilyttämään tiivistämisen yhteydessä. Säilytettävät ja kehitettävät taskupuistot voivat olla myös luonnonmukaisia keitaita, esim. luonnonmonimuotoisuutta tukevia perhosniittyjä. Katuympäris- töä, aukioita ja kävelykatuja kehitetään vehreäm- miksi mm. katupuuistutuksin ja ohjaamalla hulevesiä kasvillisuudelle. Vihertehokkuuslinjauksen periaatteet ohjaavat tonttien piha-alueita vehreiksi erilaisin ratkaisuin. Tavoitteena on säilyttää piha-alueet osin maavaraisina, jolloin isoja puita pystytään istutta- maan ja hulevesiä viivyttämään luonnonmukaisesti.

64 Tikkurilan kaavarunko 2020 2.3.6 Muut Kaukolämpö

Yhdyskuntatekninen huolto Kaavarungon alue on kokonaisuudessaan kauko- lämpöverkon piirissä. Putket kulkevat katualueilla. Kaavarunkoalue on jo rakennetun yhdyskuntatekni- Kaavarungon alueen rakennushankkeet voidaan sen huollon aluetta. Asemakaavahankkeiden yhtey- liittää kaukolämpöverkkoon. Asemakaavoituksessa dessä tulee huomioida tarvittavat suojaetäisyydet. tulee huomioida kaukolämpöputkien sijainti. Mikäli Mikäli putkia tulee siirtää, tulee ajoissa olla yhtey- kaukolämpöputkia pitää siirtää, toimitaan siirtokus- dessä putkien omistajaan ja sopia siirrosta. Siirrot tannusten osalta Vantaan kaupungin ja Vantaan maksaa yleensä hankkeeseen ryhtyvä. Yhdyskun- Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuk- tateknisestä huollosta on kerrottu tarkemmin kaava- sen mukaisesti. rungon lähtötieto-osassa. Sähköverkko Vesihuolto ja hulevedet Vantaan Energialle kuuluvia keskijännitemaakaape- Kaavarungon alue on kokonaisuudessaan vesihuol- leita kulkee kaavarungon alueella kattavasti. Maan- lon toiminta-aluetta ja alueen rakennushankkeet voi- käytön tehostuessa sähkönjakelulta vaaditaan daan liittää jo rakennettuun vesihuoltoverkkoon. Suo- kuitenkin suurempaa kapasiteettia pienemmällä jaetäisyydet jakelu-, keräily- ja runkojohtoverkostoon alueella. Muuntamotiheys myös kantakaupunki- tulee turvata jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa. alueella tihenee ja muuntamoiden välistä keskijän- Vedenjakelu niteverkkoa tarvitaan enemmän alueelle. Uusissa Kaavarunkoalueen kattava vesihuoltoverkosto palve- asemakaavoissa tulee huomioida entistä tarkemmin lee alueen nykyisiä toimintoja. Alue kuuluu Tikkurilan muuntamoiden tilatarpeiden varaukset hyvissä ajoin painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = jo kaavalaadinnan alkuvaiheessa. Mikäli maakaa- +81.00 ja LW = +66.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Uusi peleita pitää siirtää, toimitaan siirtokustannuksien vesitorni otetaan käyttöön 2020. Käyttövesi saadaan osalta Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön pai- yhteistyötoimintasopimuksen mukaan (20.7.1993). neenkorotuspumppaamon kautta. Jätevesiviemäröinti Tietoliikenne Tikkurilan jätevedet johdetaan Kielotien kautta ete- lään, Suutarilaan johtavaan runkoviemäriin ja Suu- Alueella kulkee kattavasti tietoliikennekaapeleita. tarilan jätevedenpumppaamolle. Sieltä jätevedet Asemakaavoituksessa tulee huomioida olevat tieto- pumpataan Helsingin verkkoon ja edelleen Viikin- liikennettä palvelevat rakennelmat ja kaapeloinnit mäen keskuspuhdistamolle. rakennusalan määrittelyssä. Maankäytön muuttues- Hulevesiviemäröinti sa on arvioitava ja huomioitava mahdolliset lisätar- Tikkurilan kaavarunkoalueen hulevesijärjestelmä peet tietoliikenteelle ja osoitettava sille tilaa. Erityistä koostuu avouomaosuuksista sekä putkitetuista huomiota tietoliikennekaapeleiden suojaamiseksi ja osuuksista. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärei- palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi tulee kiinnittää hin, jotka laskevat edelleen Keravanjokeen. Ennen rakennusvaiheessa. Mikäli kaapeleita on siirrettävä, Keravanjokeen purkamista hulevesiä johdetaan mm. tulee asiasta olla ajoissa yhteydessä tietoliikenneyh- Tikkurilanrantaan toteutettujen laadullisten hallin- tiöihin ja tilata maksullinen siirto. taratkaisujen kautta. Keravanjoki yhtyy Vantaanjo- keen, joka purkaa vedet Helsingin Vanhankaupun- Maaperä ja rakennettavuus ginlahteen. Tikkurilan alueen hulevesiverkoston kapasiteetit Maaperä ovat pääsääntöisesti riittäviä keskimäärin kerran vii- dessä vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa. Kaavarunkoalueen pintamaa on nykyisten katu-, pi- Keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvassa rank- ha- ja paikoitusalueiden täyttöjä. Alueen luonnon- kasadetilanteessa hulevedet tulvivat kaduille sekä maa on pääosin savea ja silttiä. Alueella tehtyjen paikoitusalueelle useissa kohdissa: Lummetiellä Tal- kairausten perusteella savi-/silttikerrosten paksuus vikkitien risteyksen tuntumassa ja Kirjastopuiston vaihtelee 0–21 m välillä. Saven ja siltin alla maaker- kohdalla, Peltolantorin paikkeilla, Neilikkatien ja Unik- rokset vaihtuvat hiekan ja soran kautta kalliopintaa kotien Talvikkitien puoleisissa päissä. Keravanjoki voi päällystämään pohjamoreeniin. Kairaukset ovat tulvia ainakin hulevesiverkoston kautta Tikkurilantiel- päättyneet määräsyvyyteen, tiiviiseen maakerrok- le radan alikulkuun sekä Teatteripolun katualueelle seen, kiveen tai kallioon noin 1–23 metrin syvyydellä kerran sadassa vuodessa. Kaavarunkokarttaan on maanpinnasta. Syvimmät kairaukset on tehty alueen merkitty paikat, joiden jatkosuunnittelussa tulee eri- eteläpuolella. Alueella on useita pohjaveden mittaus- tyisesti huomioida hulevesien järjestely. pisteitä. Pohjaveden pinta on vaihdellut noin 0–5 m syvyydellä maanpinnasta. 65 Tikkurilan kaavarunko 2020 Rakennettavuus maaperän suhteen nottamisesta. Kaavarunkoalueella tällainen mahdollinen alue on Hiekkaharjun eteläosassa. Uudet rakennukset on perustettava paaluttamalla. Kunnallistekniset rakenteet ja liikennöitävät alueet on Tärinä pohjanvahvistettava, esim. stabiloimalla. Rakenta- misella ei saa alentaa pohjavedenpintaa pysyvästi. Vilkasliikenteisten väylien ja junaradan ympäristössä Junaliikenteen sekä Tikkurilantien ajoneuvoliikenteen olevien savimaiden rakennushankkeissa tulee huomi- aiheuttama tärinä suositellaan huomioimaan raken- oida liikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä. Alle nusten suunnittelussa. 200 metrin etäisyydellä pääradasta ja alle 50 metrin etäisyydellä raskaasta katuliikenteestä savimaalla Ympäristöhäiriöt tulee asemakaavassa määrätä tärinästä. Rakennet- tavan kohteen tärinäolosuhteet tulee suunnitella riit- Tikkurilan kaavarunkoalueen haasteena ovat ympä- tävän hyviksi määräämällä tärinän heilahdusnopeu- ristöhäiriöt, jotka huomioidaan asemakaavoituksen den raja-arvosta. Pääradan aiheuttama tärinä on yhteydessä. vähentynyt Vuosaaren satamaradan valmistumisen seurauksena, kun tavarajunaliikenne siirtyi käyttä- Lentomelu, tiemelu ja raidemelu mään satamarataa.

Lentomelu, tiemelu ja raidemelu huomioidaan riip- Ilmanlaatu puen hankkeen sijainnista. Kaavatyön yhteydessä tehdään tarvittavat selvitykset, yleisin niistä melusel- Ilmanlaatu huomioidaan asemakaavoituksen yhtey- vitys. Riittävä äänitasoero tulee määrätä kaavassa. dessä. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeitä tulee soveltaa Rakennusten sijoittelulla vaikutetaan melun suojaa- jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydennet- miseen ulkotiloista. Koko Vantaan alueella on melun- täessä, mikä tarkoittaa ilmanoton sijoittamista ra- torjuntatarve lentomelua vastaan, mikä edellyttää kennuksen puhdasilmaisemmille puolille. Rakennus- vähintään 28 dB:n äänitasoeroa asuin-, potilas-, massan sijoittamisella voi suojata pihapuolta katuti- majoitus, opetus- ja kokoontumistiloissa. Katumelua lan huonommalta ilmanlaadulta. Alueen haasteena torjutaan rakennusten sijoittamisella ja selvittämällä ovat liikenteen aiheuttamat hengitettävät hiukkaset kohteen melu ja sen vaatimat toimenpiteet meluselvi- alueen vilkkaimpien katujen yhteydessä. Tikkurilan tyksellä. Eniten melua kaavarunkoalueella tuottavat ilmanlaadusta on kerrottu kaavarungon lähtötie- Kielotie, Talvikkitie, Tikkurilantie, Valkoisenlähteentie, to-osassa. Jokiniemenkatu, Lummetie ja Hiekkaharjuntie. Rau- tatiemelu huomioidaan sen vaikutusalueella ja lyhy- Pilaantuneet maat taikainen, voimakas melu otetaan myös huomioon. Vantaan ratikan melu huomioidaan niin hankkeen Teollisuushistorian perintönä kaavarunkoalueella on yhteydessä kuin asemakaavahankkeiden yhteydes- pilaantuneita maa-alueita. Tikkurilassa on toiminut sä tehtävissä meluselvityksissä. Ratkaisuihin vai- kaksi lyijypäästöjä aiheuttanutta teollisuuslaitosta: kuttaa liikenteen ennustetilanteen mukainen melu. pääradan varrella sijainnut lyijysulatto ja nykyisen Tikkurilan kaavarunkoalueen nykymelutilanteesta on pääkirjaston paikalla toiminut akkutehdas. Pilaantu- kirjoitettu kaavarungon lähtötieto-osaan. mista ovat aiheuttaneet myös öljyvahingot ja huol- toasematoiminta. Alueet on kartoitettu ja suurelta Lentoesterajoitukset Vantaalla osin kunnostettu. Asemakaavoituksen yhteydessä arvioidaan tonttikohtaisesti tarvittavat tutkimukset Helsinki-Vantaan lentokentän vuoksi Vantaan kau- ja toimenpiteet. pungin alue on rajattu lentoesterajoitusvyöhykkei- siin. Lentoesterajoituskartan vyöhykkeet ilmaisevat Onnettomuusvaaralliset kohteet korkeudet merenpinnasta, jota rakennukset eivät saa ylittää. Tikkurilan kaavarunkoalue sijaitsee kokonaan Kaavarunkoalue sijaitsee Seveso III-direktiivin mukai- lentoesterajoitusalueella, jossa rakennus ei saa ylit- sella turvallisuusselvityslaitos Tikkurila Oyj:n yhden tää korkeutta 100 mpy. kilometrin konsultointivyöhykkeellä, mikä tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä ja pyytää Runkomelu tarvittavat lausunnot Tukesilta ja pelastusviranomai- selta. Asemakaavoitus huomioi laitoksen sijainnin ja Runkomelun riski kasvaa Pääradan ympäristössä, sen mahdolliset vaikutukset uuteen rakentamiseen jossa on hiekkamaata. Runkomelun riski kasvaa alle ja määrää tarvittavat suojatoimenpiteet asemakaa- 130 metrin etäisyydellä junaradasta. Asemakaava- vassa. työn yhteydessä määrätään runkomelun huomioo-

66 Tikkurilan kaavarunko 2020 3 Vuorovaikutus

Kaavarunkotyön vuorovaikutuksen seurauksena sen suunnitteluperiaatteisiin lisättiin tavoite osallistumisen mahdollisuuksien monipuolistamisesta. Erityises- ti kiinnostava mahdollisuus on internet ja erilaiset sovellukset siellä. Tarkoituksena on myös lisätä vuorovaikutusta yrittäjien kanssa yhdessä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa. Perinteiset ja lakisää- teiset tavat vuorovaikuttaa säilyvät uusien tapojen rinnalla.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Tikkurilan kaavarunko 2020 -kysely Asukastilaisuudet

Tikkurilan kaavarunkotyöstä järjestettiin internetky- Tikkurilan kaavarunkotyötä on tehty samaan aikaan, sely kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kun maailmaa ja Suomea koettelee Koronavirus. Ke- vireilläoloaikana 17.3. –7.5.2020. Vastanneita oli 512 vään Tikkurilan asemakaavoituksen asukastilaisuus ja karttamerkintöjä kysymyksiin 6508. Viimeisenä 31.2.2020 peruttiin senhetkisen tautitilanteen seu- kysymyksenä tiedusteltiin osallistujan mieluisinta rauksena, joten tilaisuuteen ajateltu kaavarunko- tapaa osallistua. Tähän kysymykseen vastasi 298 materiaali julkaistiin kaavarungon internet-sivulla. osallistujaa. Selkein suosikki oli asukaskysely, sen jäl- Tikkurilan kaavarunkotyötä esiteltiin myös joulukuun keen yli 10 % vastauksista saaneet vaihtoehdot jär- Vantaan ratikka -yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin jestyksessä olivat nähtävillä olevien kaavojen kom- ratikkaa erityisesti Tikkurilan suuralueella. Tämä ta- mentointi, kaupungin verkkosivujen seuraaminen, pahtuma järjestettiin 16.12.2020 Teams live -tapahtu- media ja asukastilaisuudet. Kyselyn tulosraportti on mana verkossa. Tilaisuutta seurasi 64 osanottajaa. liitetty kaavarungon liitemateriaaliin ja siitä saatua tietoa on hyödynnetty kaavarunkotyössä. Raportti löytyy myös kaavarungon internetsivuilta. Raportis- ta löytyy kyselyyn vastanneiden karttavastauksia, monivalintavastauksia ja avovastauksia Tikkurilan tulevaisuuden kehitykseen liittyen.

67 Tikkurilan kaavarunko 2020 Mielipiteet OASiin Citycon Oyj toivoo, että tonttien asemakaavoitus voi edetä samaan aikaan kaavarunkotyön kanssa. Tikkurilan kaavarungon 2020 osallistumis- ja arvioin- Heureka haluaa radan itäpuolisten pysäköin- tisuunnitelma oli nähtävillä 17.3.–7.5. 2020. Mielipitei- tipaikkojensa säilyvän. Rakennuksen eteläpuolelle tä saatiin 19 kpl. Lisäksi määräajan jälkeen saapui toivotaan laajennusmahdollisuutta tai lisää paikoi- kirje, joka lisättiin mielipidekoontiin. tusta. Pohjoispuolen puisto voisi olla saumaton osa Poimintoja yksityishenkilöiden mielipiteistä: Toi- Jokivarren viheraluetta. Ajatus rantapuiston saunas- votaan, ettei kaavarungon vireilläolo vaikuta poik- ta on hyvä. keuslupien käsittelyyn. Asematien kirjakaupan tulisi Elisa Oyj edellyttää alueella sijaitsevien tietolii- jatkaa toimintaansa, ja rakennus pitäisi kunnostaa. kennettä palvelevien rakennelmien ja kaapelointien Tikkurilaa ei pidä tiivistää ainoastaan talouden eh- ottamista huomioon. Muuttuvassa tilanteessa on doilla, kerroksellisuus tulee säilyttää. Mahdollinen arvioitava mahdolliset lisätarpeet tietoliikenteelle ja korkea rakentaminen tulisi sijoittaa radan läheisyy- tarvittaessa osoitettava näille tilaa. teen Jokiniemen puolelle. Tikkurilaan esitetään väl- Väyläviraston mukaan tulee varautua kahteen jää ja viihtyisää asumista, joka houkuttelisi hyviä pääradan lisäraiteeseen ja mahdollistaa Santara- veronmaksajia. Toivotaan, että musiikki- ja teatte- dan toiminta jatkossakin. Aseman ympäristössä tu- ritalolle osoitetaan paikka. Pyöräilyn suosimisen ei lee turvata esteettömyys, sujuvat liityntä- ja saat- katsota ratkaisevan vanhenevan väestön liikkumista. toyhteydet sekä riittävät pyörien ja autojen liityn- Kivijalkakaupat ja palveluyritykset tarvitsevat koh- täpysäkointipaikat. Kaavoitusvaiheessa on otettava tuullisen määrän lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja. huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat Dixin edustan liikennejärjestelyjä pitäisi kehittää. melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Ratikan linjausta ehdotetaan siirrettäväksi Rataku- Suunnittelualueella sijaitsee historiallisia tieosuuk- jalta Lummetielle. sia siltoineen ja Suomen ensimmäiseen rautatiehen Poimintoja taloyhtiöiden mielipiteistä: On hyvä, liittyviä rakenteita. Vantaan kaupunginmuseo että aluetta tutkitaan kokonaisuutena. Tavoitteina ra- edellyttää, että Suuren Rantatien linjauksen ja his- dan länsipuolisen asemanseudun suunnittelussa tu- torialliseen tiemiljööseen liittyvien rakennusten, ra- lisi olla alueellinen pysäköinti, hybridirakentaminen kenteiden sekä kulttuurikasvillisuuden säilyttäminen ja luontevat reitit Dixin matkakeskukseen. Maanomis- tutkitaan jatkosuunnittelussa. Kaavarungon alueelle tajia on kohdeltava tasapuolisesti ja mahdollistetta- sijoittuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja pai- va kiinteistöjen kehittäminen. Tikkurilan kaupalliset kallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön palvelut tarvitsevat toimiakseen sujuvat liikenneyh- kohteita. Vanhimmat rakennusperintökohteet on in- teydet ja pysäköintijärjestelyt. Etelän suunnasta ventoitu ja suurelta osin jo suojeltu asemakaavoilla, saapumista/poistumista tulisi sujuvoittaa. Alueen mutta nuoremmasta rakennuskannasta puuttuvat vetovoiman turvaamiseksi päärautatieverkoston riittävät inventointitiedot. Kaavarunkotyön yhtey- laajenemismahdollisuus tulee säilyttää. Ratakujan dessä ne tulisi selvittää. kautta kulkevaa ratikan tunnelilinjausta pidetään HSL:n mukaan nykyiset bussiliikenteen reitit kat- toteutuskelvottamana ja kalliina, sekä sen aiheutta- tavat kaavarunkoalueen hyvin. Jatkossa bussiliiken- maa rakentamisen aikaista haittaa kohtuuttomana. teeseen tulee varautua myös Talvikkitiellä. Raitiotien toteutuessa tulee tarve siirtää Tikkurilasta lännen suuntaan kulkevaa bussiliikennettä ajamaan Pelto- Kuva: Ratikka Kielotiellä. lantietä, reitin sujuvoittamista tulee selvittää. Ehdo- tetaan Kielotien muuttamista joukkoliikennekaduksi Tikkurilantien ja Lummetien välisellä osuudella. Juna- radan lisäraidevaraukset tulee säilyttää ja lisäraitei- den suunnittelussa on otettava huomioon raitiotien linjaus sekä raitiotien ja junan väliset vaihtoyhtey- det. Raitioliikenteen käytävässä maankäytön ja kau- punkiympäristön kehittäminen on kannatettavaa. Vantaan Energia Sähköverkot Oy toteaa, et- tä alueen tehostuessa myös muuntamotiheys ja keskijänniteverkon tarve kasvavat, ja tilatarpeiden vaatimukset tulee huomioida jo kaavoituksen alkuvaiheessa. Myös maakaapelien sijainti tulee ottaa huomioon, samoin Vantaan Energia Oy:n kaukoläm- pöputkien sijainti.

68 Tikkurilan kaavarunko 2020 Elinvoimainen Tikkurila raideyhteyksineen tukee ratkaisuista päättää yhdessä HSY:n kanssa. Tuo- myös pohjoisen ja koillisen Helsingin kaupungino- reita vesihuollon esisuunnitelmia voi hyödyntää sien kehitystä. Helsingin maankäyttö ja kaupun- jatkosuunnittelussa. Kaupunkialueelle tulisi jäädä kirakenne -palvelukokonaisuuden näkökulmasta tarpeeksi isoja alueita, esim. pysäköintialueita ja erityisesti Tikkurilantien varren kaupunkikehitys on aukioita, jotka soveltuvat kiertävän jätekeräyksen myönteistä. Joen ranta-alueiden suunnittelussa tu- pysähdyspaikoiksi. lee vahvistaa ekologisia yhteyksiä sekä mahdollistaa Senaatti-Kiinteistöt toivoo, että kaavarunko virkistyskäyttö monipuolisesti joen molemmilla ran- mahdollistaa ja ohjaa keskusta-alueen ja maankäy- noilla. Ala-Tikkurilan pientalovaltaiset alueet tulevat tön tiivistymistä myös heidän hallinnoimillaan kiin- säilymään, eikä niiden kautta tule suunnitella ajo- teistöillä. Kaavarungon tulisi olla joustava, ja kortteli- neuvoliikennettä Vantaan puolelle Heurekan olevaa ja tonttikohtaiset käyttötarkoitusmerkinnät olisi hyvä huoltoyhteyttä lukuun ottamatta. Kävelyn ja pyöräi- jättää pääosin asemakaavatasolla ratkaistavaksi. lyn reitistön suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyössä Maaliskuulle 2020 suunniteltu Tikkurilan alueen Helsingin kaupungin kanssa. asukastilaisuus jouduttiin perumaan koronatilanteen Kaavarunkoalue sivuaa Tikkurila Oyj:n käytössä vuoksi. Sisältöä, jota oli tarkoitus esitellä asukasti- olevaa ja omistamaa tehdasaluetta, jossa on vireillä laisuudessa, koottiin diaesitykseksi hankkeen netti- pitkän tähtäyksen maankäytön muutostyö. Kulttuu- sivulle. riympäristön suunnittelun tulee käsittää joen molem- Asukkaiden ja muiden alueella toimivien näkemyk- mat ranta-alueet ja niihin rajautuva maankäyttö. Ns. siä Tikkurilan keskusta-alueen kehittämisestä selvitet- pääkonttorikortteli saattaa tulevaisuudessa muo- tiin myös kaavarunkokyselyllä, joka oli auki 17.3. dostaa toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden - 7.5.2020. Vastaajia oli yhteensä 512 ja vastauksia Heurekan pysäköintialueen kanssa, mikä tulisi ottaa tai merkintöjä yhteensä 6508. Selostuksen suunnit- kaavarunkotyössä ja mahdollisesti kaavarungon ra- elmaosassa on kunkin teeman kohdalla lyhyt koonti jauksessa huomioon. Teollisen toiminnan vaikutus se- kyselyn tuloksista. Vastauksista koottu raportti on kä viranomaisten toiminnalle osoittamat vaatimukset kokonaisuudessaan hankkeen nettisivulla ja kaava- tulee ottaa huomioon niin kauan, kun toiminta jatkuu. rungon lautakuntamateriaalin liitteenä. Mikäli maankäytön muutokset aiheuttavat oleel- lista muutostarvetta vesihuoltojärjestelmille, tulee

69 Tikkurilan kaavarunko 2020 4 Vaikutusten arviointi

4.1 Vaikutukset alue- ja yhdys- 4.2 Vaikutukset kaupunkiku- kuntarakenteeseen vaan ja kulttuuriympäristöön

Tikkurilan sijainti osana pääkaupunkiseutua se- Kaavarungon päämääränä on ohjata kasvun suunta kä sen yhteydet lentokentälle tekevät Tikkurilasta niin, että Tikkurila kasvaa kestävästi paikallisia vah- merkittävän keskuksen. Tikkurilan asema on maan vuuksia hyödyntäen. Alueen erityinen arvo on sen kolmanneksi vilkkain ja sen merkitys erityisesti seu- monipuolinen kerroksellisuus, josta pidetään kiinni. dullisena ja kansainvälisenä joukkoliikenteen vaihto- Rakennettu keskusta-alue uudistuu osin sitä tiivistä- asemana vahvistuu, jos suunnitellut ratahankkeet, mällä ja arvokkaat kohteet säilyvät osana muutosta. kuten Vantaan ratikka ja lentorata toteutuvat. Mikäli Tulevaisuudessa Tikkurila on entistä houkuttelevampi lentoradan sijaan rakennetaan pääradan lisäraiteet, niin asukkaiden, työntekijöiden, yritysten kuin alueel- säilyy alueen sijainti myös kotimaisten yhteyksien la vierailevien näkökulmasta. asemana. Alue rakennettuna, sekoittuneena kaupun- kikeskusta-alueena säilyy ja vahvistuu. Kaupunkikuva ja -rakenne Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa on pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä, mutta Tikkurilan maanomistus on hajautunutta, ja raken- myös rakentamatonta maata. Kaavarunko vahvistaa nuskanta vaihtelevaa sekä iältään, rakennustyypeil- ylempien suunnitelmatasojen, seudullisten suunni- tään että materiaaleiltaan. Kaavarunko tunnistaa telmien sekä kaupungin omien ohjelmien tavoitetta kerroksellisuuden ja kirjavuuden osaksi alueen iden- tiivistää Tikkurilan keskusta-aluetta yhtenä kaupun- titeettiä. Tiivistämisen tavoitteena ei ole yhdenmu- gin pääkeskuksista. Tikkurilan tiivistyessä sen rooli kainen uusi Tikkurila, vaan jatkuva, mutta hallittu pääkaupunkiseudun merkittävänä keskusta-alueena muutos. Alue uusiutuu pala kerrallaan kiinteistön- korostuu. omistajien ja kaupungin yhteistyössä, ja kaavarun- Kaavarunkoalue kehittyy pääosin toiminnoiltaan gon periaatteet ohjaavat kehitystä. sekoittuneena keskustarakenteena. Suunnitelma Tikkurilasta rakentuu aitoa kantakaupunkia, jossa mahdollistaa 10 000 uuden asukkaan sijoittumisen kaupalliset toiminnot, toimistot ja asuminen voivat alueelle 2040 mennessä. Rakentamista ohjataan ole- sijaita samassa korttelissa tai rakennuksessa. Alue massa olevaan kaupunkirakenteeseen sitä kestävästi tulee olemaan entistä urbaanimpi, monimuotoisempi tiivistäen. Tiivistämällä työpaikkojen ja palveluiden sekä joustavampi muutoksille. Kaavarungon kävely- saavutettavuus paranee, käyttäjät lisääntyvät, pal- keskusta ja Kielotien joukkoliikennepainotteinen katu velut monipuolistuvat sekä elinkeinoelämä voi hyvin muodostavat eloisan ytimen, jossa arki on sujuvaa ja taloudellinen kasvu mahdollistuu. Asumisen mah- ja liikkuminen helppoa ja turvallista. Kävelypainottei- dollisuudet lisääntyvät ja asumisen ratkaisuissa nen kestävän liikkumisen alue monipuolisine palvelui- pyritään monipuolisuuteen. Purkavan uudistamisen rinnalla tarkastellaan korjaamista ja tonttikohtaista lisärakentamista. Rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet on kaavarunkotyön yhteydessä selvitetty ja arvokas rakennetun ympäristön perinne säilyy osana muutosta. Työpaikkakehitykselle varataan mahdollisuuksia, tavoitteena on 4000 uutta työpaikkaa 2040 mennessä. Asukkaat sijoittuvat palveluiden lähelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Vantaan ratikka lisää yhteyksiä pääkaupunkiseudun raideverkostoon ja lentokentälle. Pääradan ja kehäradan varren asu- kaskehitys lisää raiteiden käyttäjiä ja lisää asioijia Tikkurilan asemanseudulla. Alueen kunnallistekninen infrastruktuuri on pääosin rakennettu, mutta sitä tulee jatkossa uudistaa osana hankkeita.

©Aineistopankki 70 Tikkurilan kaavarunko 2020 neen on Vantaan ratikan myötä nykyistäkin parem- rakentamisen paineilta kaavarungon tuntumassa si- min joukkoliikenteellä saavutettavissa. jaitsevia kulttuurimaisemaltaan merkittäviä alueita, Tiivistämisellä tuetaan Tikkurilan katuverkolle tyy- esim. Hanabölen peltoalueita. pillistä vaihtelua: vilkkaat pääkadut rajautuvat tehok- Tikkurilan 1950-luvulla ja sitä aikaisemmin valmis- kaaseen ja toiminnallisesti sekoittuneeseen kortteli- tunut rakennuskanta on inventoitu ja osin suojeltu jo rakenteeseen, jonka kivijalkakerrokset muodostuvat aiemmin. Yksittäisistä rakennuksista muun muassa liike- ja palvelutiloista. Aseman ympäristöön syntyy vanha asema sekä vanhat tehdasrakennukset ovat korkeaa rakentamista nykyisten arvorakennusten lo- suojeltuja. Kaavarunkotyön tueksi kaupunginmuseo maan. Vehreillä välikaduilla mittakaava on pienempi on inventoinut 1960–1990-lukujen rakennuskantaa, ja korttelirakenne avoimempi. Tikkurilan väri- ja ma- jotta kaikkien vuosikymmenten parhaat esimerkit teriaalimaailma on rikas ja rouhea, siinä painottu- voivat säilyä osana kerroksellista kaupunkia. Kaa- vat värikkäät rappauspinnat ja tiili sekä muut aidot varungossa on tunnistettu myös alueellisia arvoja: materiaalit. Kukkaketoa, Oksanmäkeä, Jokirannan pientalovyö- Nykyisen keskusta-alueen laajentuessa radan hykettä ja Hiekkaharjuntien ympäristöä kehitettäes- itäpuolelle syntyy uutta kaupunkirakennetta, jonka sä säilytetään kunkin alueen ominaispiirteitä kuten vahvuudet lisäävät entisestään kaavarunkoalueen mittakaava- ja materiaalimaailmaa. moni-ilmeisyyttä. Jokiniemen kampusalue on ainut- Vanhojen rakennusten rakennushistoriallista merki- laatuinen mahdollisuus suunnitella ja rakentaa uu- tystä sekä suojeluvaatimuksia arvioidaan tarkemmin si kaupunginosa joukkoliikenteen solmukohtaan ja asemakaavojen uusiutumisen yhteydessä. Tikkurilaa kiinteäksi osaksi vilkasta kantakaupunkia. Kampus- halutaan kehittää uuden ja vanhan tasapainoa ha- alueelle sijoittuu koulutustilojen ohella sitä tukevia kien. Kohdekohtaisesti punnitaan peruskorjauksen, toimintoja ja ulkotiloja sekä liike-, palvelu-, toimisto- lisärakentamisen, käyttötarkoituksen muutoksen ja/ ja asuinrakentamista. Keskeisinä teemoina ovat mo- tai purkavan uudistamisen mahdollisuudet. nikäyttöisyys, yhteiskäyttöisyys ja muunneltavuus sekä sisä- ja ulkotilojen lomittuminen saumattomasti Purkava uudistaminen toisiinsa. Pääosa alueesta sijoittuu korkean rakentamisen tarkastelualueelle. Konsulttityön kautta Joki- Viime vuosina purkavasta uudistamisesta on tullut niemen kampukselle haetaan laadukasta ja raikasta käytetyin keino Tikkurilan keskustan uudistamisessa. kokonaisratkaisua ja vahvaa identiteettiä. Alue tu- Kaavarungon tavoitteena on monipuolinen kehitys keutuu uuteen pohjoiseteläsuuntaiseen viheryhtey- ja kerroksellinen kaupunki, jossa rakennusten pur- teen, joka johtaa Hiekkaharjusta kampusalueen läpi kaminen edellyttää tapauskohtaista tiivistämisen jokirantaan. vaihtoehtojen kartoitusta. Näkökulmana tulee olla koko kaupunginosan tulevaisuus, vaikka ratkaisuja Kulttuuriympäristö tehdään tonttikohtaisesti.

Kaavarunkoalue on parhaillaan voimakkaassa muutoksessa, jossa mm. 1970-luvulla rakennetut virasto- korttelit ja 1956 rakennettu kirkko korvautuvat uudella hybridirakentamisella. Kaavarunko tukee muutoksen jatkumoa, ja mahdollistaa alueen merkittävän tehostamisen. Tiivistyvässä kaupungissa on kuitenkin päämääränä myös säilyttää alueen kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja ympäristöjä. Monimuotoisuus ja ajallinen kerrostuminen ovat tär- keitä niin alueen identiteetin, asukasviihtyvyyden kuin kulttuuriympäristön vahvuuksia hyödyntävän elinkeinoelämänkin kannalta. Tikkurilanranta on kulttuurihistoriallisesti merkittä- vää ympäristöä vanhoine teollisuusrakennuksineen ja puistoineen. Silkin tehtaan rakennukset ovat jo löy- täneet uusia käyttötarkoituksia, ja jatkossakin korttelissa pyritään yhdistämään uutta ja vanhaa sopui- sasti sekä lisäämään toiminnallisuutta. Keravanjoen varsi on merkittävää kulttuuriympäristöä Heurekalta Hanabölen pelloille asti. Jokivarren käyttäjämäärän kasvaessa kasvaa alueen saavutettavuutta ja virkis- tyskäyttöä pyritään parantamaan maankäytön ratkaisuilla. Keskusta-alueen tiivistämisellä säästetään ©Aineistopankki 71 Tikkurilan kaavarunko 2020 Purkaminen on teknistaloudellisesta näkökulmasta 4.3 Vaikutukset asukkaisiin kiinnostavaa Tikkurilan kaltaisella suhteellisen väljäs- ti rakennetulla alueella, jossa asuntojen hinnat ovat Kaavarunko mahdollistaa asunnot 10 000 uudelle nousussa, ja tonttien tehokkuutta on usein mahdol- asukkaalle Tikkurilan keskusta-alueella. Lisäys to- lista nostaa merkittävästi. Rakennusten korvaaminen teutuu uudisrakentamisella, joka lomittuu nykyiseen uusilla mahdollistaa esteettömät ja energiatehok- rakennuskantaan ja osin korvaa sitä. Myös työpaikat kaat asunnot sekä tämän päivän tarpeisiin vastaa- ja palvelut kehittyvät, ja alueesta kehittyy toiminnoil- vat toimistotilat. Kasvun voimakas keskittäminen jo taan sekoittunutta kantakaupunkia. Kaupunkiraken- rakennetulle alueelle valmiin infran ääreen säästää teen tiivistämisellä ja uudistamisella parannetaan sekä kaupungin kustannuksia että lähiseudun raken- joukkoliikenteen saavutettavuutta sekä työpaikkojen tamattomia luonnonalueita. Parhaimmillaan raken- ja palveluiden läheisyyttä ja monipuolisuutta. Sekä nusten korvaaminen uusilla myös palvelee toiminto- nykyisten että uusien asukkaiden arki on entistä jen sekoittumista ja katutilan avoimuutta sekä tuo sujuvampaa, ja päivittäiset asiat hoituvat helposti mukanaan uusia kaupunkivihreän mahdollisuuksia. myös kävellen. Samalla tuetaan liikkumisen tasa-ar- Kun päätetään purkaa, on kuitenkin huolehdittava voa ja esteettömyyttä lasten, vanhusten sekä vam- purkamisen tavasta ja mahdollisuuksien mukaan maisten kannalta. Nykyistä urbaanimpi ympäristö kierrättää purettavaa materiaalia. Kiertotalousajat- tukee asukkaiden ja alueen muiden käyttäjien kestä- telu ja siihen liittyvä tuleva lainsäädäntö tulee vai- vää elämäntapaa sekä vähentää kasvihuonepäästö- kuttamaan purkamiseen liittyviin ratkaisuihin. Uuden jä. Liikkumisen monet vaihtoehdot myös vähentävät rakentamisen valinnat vaikuttavat kohteen hiilineut- riskiä siitä, että autoliikenne ja pysäköinti ruuhkau- raaliuteen ja energiatehokkuuteen, joiden tulee olla tuu alueen käyttäjämäärän kasvaessa. purettua rakennusta huomattavasti paremmat. Tiivistäminen täydentää ja lisää asumisen kirjoa Kestävän kehityksen kannalta purkava saneeraus alueella. Jatkossa Tikkurilan asuntokantaan sisäl- ei ole edullinen ratkaisu: sekä purkaminen että uu- tyy eri ikäisiä rakennuksia, vaihtelevia rakennus- ja disrakentaminen aiheuttavat runsaasti hiilidioksidi- asuntotyyppejä sekä monipuolisia hallintamuotoja. päästöjä rakennuksen elinkaareen nähden. Riskinä Uudisrakentaminen tuo mukanaan mm. asumisen on myös kaupungin kerroksellisuuden mureneminen tornitaloissa ja hybridikorttelit, joissa asuminen ja tontti tontilta ja alueen vapaa-alueiden, viheraluei- muut toiminnot sijaitsevat lomittain tai päällekkäin. den sekä sitä kautta resilienssin väheneminen. Hal- Pienempää mittakaavaa puolestaan voivat muodos- litsematon rakennuskannan korvaaminen uudisra- taa kortteleiden sisäosiin tai kattopihoille sijoittuvat kentamisella saattaa tuottaa suuren määrän yhden rivi- tai kaupunkipientalot asuntopihoineen. Kau- ajan tehokasta ja samankaltaista rakentamista, joka pungin ohjauksella turvataan myös kohtuuhintaisen ei kestä aikaa yhtään edellisiä ratkaisuja paremmin. asuntotuotannon edellytykset voimakkaasti kehitty- Mikäli purkamisesta tehdään säännönmukainen vällä alueella. vaihtoehto rakennuksen kunnossapidolle, vaarana Tällä hetkellä kaupunkiympäristö ja sinne raken- on myös rakennusten huollon laiminlyöminen ja nii- tuva asuntokanta houkuttelee etenkin yksin ja kak- den eliniän lyheneminen. Jatkuvat purkamisspeku- sin asuvia nuoria aikuisia. Tulevaisuudessa Tikkurila laatiot saattavat huolestuttaa asukkaita, aiheuttaa on väestöltään entistä monipuolisempaa, ja aluetta vanhojen asuntojen hinnan laskua ja jopa kielteistä suunnitellaan myös lapsiperheiden, ikääntyneiden sosiaalista kehitystä. ja erityisryhmien näkökulmasta. Tarkoituksena on Kaavarunko ohjaa nykyisen rakennuskannan eriytymiskehityksen ehkäisemisen lisäksi mahdollis- säilyttämiseen ja peruskorjaamiseen mm. suuntaa taa elinkaariasuminen alueella, eli tarjota asukkaille antavien tonttitehokkuuksien vaihtelulla. Vilkkaiden mahdollisuuksia muuttaa elämäntilanteen muuttu- pääkatujen varsilla purkava uudistaminen on toden- essa lähelle edellistä kotiaan. näköisempää, mutta kaavarunkoalueen laitamille ja keskustakorttelien sisäosiin esitetään maltilliseen tonttien ja kortteleiden lisärakentamiseen soveltuvia tehokkuuksia. Toisena kerroksellisuutta suojaavana keinona on ollut kaupunginmuseon toteuttama nykyisen rakennuskannan inventointi ja arvotus, joka jatkossa otetaan huomioon asemakaavamuutos- työssä.

Ympäristöhäiriöt Runkomelu

Tikkurilan alueen erityisenä haasteena ovat ympäris- Kaavarunkoalueen pohjoisosassa on Pääradan ym- töhäiriöt, joilta suojautuminen ratkaistaan jokaisen päristössä hiekkamaata, jonka riskinä on runkome- kaavahankkeen yhteydessä. Alla on kuvattu kaava- lun syntyminen alle 130 metrin etäisyydellä radasta. rungon haasteita ja mahdollisia vaikutuksia lähtöti- Tällä alueella asemakaavatyön yhteydessä määrä- lanteeseen. tään runkomelun huomioonottamisesta rakentamisen yhteydessä. Kaavarunkoalueen tiivistyessä run- Melu komelun aiheuttamat riskit huomioidaan asemakaavoituksessa ja huolehditaan runkomelun ehkäisystä Tikkurilan kaavarunkoaluetta kehittäessä tulee huo- uusissa rakennushankkeissa. mioida lentomelu, tiemelu ja rautatiemelu. Tikkuri- lan keskusta-aluetta tiivistäessä tarkastellaan me- Tärinä lua osana asemakaavoitusta. Riittävä äänitasoero tulee määrätä asemakaavassa, jotta sisätilojen ja Vilkasliikenteisten väylien ja junaradan ympäristössä ulkotilojen kulloinkin tarvittava melusuojaus ratkais- olevien savimaiden rakentamisessa tulee huomioi- taan. Kaavarunko mahdollistaa jo rakennetun kes- da väylien liikenteen aiheuttama mahdollinen täri- kusta-alueen melutilanteen kehittymisen nykyistä nä. Alle 200 metrin etäisyydellä pääradasta ja alle paremmaksi tiivistämällä rakennetta ja rajaamalla 50 metrin etäisyydellä raskaasta katuliikenteestä suurimpia tiemelunlähteitä rakennuksilla. savimaalla tulee asemakaavassa määrätä tärinäs- Rakennushankkeiden yhteydessä huolehditaan tä. Rakennettavan kohteen tärinäolosuhteet tulee lentomelun torjuntaa koskevista äänitasoeron oh- suunnitella riittävän hyviksi määräämällä tärinän jearvoista. Koko Vantaan alueella on meluntorjunta- heilahdusnopeuden raja-arvosta. Kaavarunkoalueen tarve lentomelua vastaan, mikä edellyttää vähintään kehittyessä asemakaavoitus huomioi mahdollisen tä- äänitasoeroa 28 dB asuin-, potilas ja majoitus sekä rinän ja huolehtii kaavamääräyksin tärinän suhteen opetus- ja kokoontumistiloissa. turvallisen rakentamisen toteutumisesta. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkastellaan mahdollinen melu ja selvitetään tarvittava rakennuk- Ilmanlaatu sen äänitasoero. Rakennuksen sijoittelulla voidaan suojata ulkotiloja melunlähteiltä, sisätiloja suojaa Tikkurilan kaavarunkoalueella haasteena ovat liiken- rakenteiden melusuojaus. Kaavarunko mahdollistaa teen aiheuttamat hengitettävät hiukkaset (PM10) alueen rakenteen tiivistymisen ja merkittävimpien ka- vilkkaimpien katujen läheisyydessä. Vaikka vuosi- tuvarsien rakentumisen tiiviisti. Tämä suojaa korttelei- raja-arvot eivät ole ylittyneet Tikkurilan kahdessa den pihapuolta melulta. Rakenteiden ja parvekkeiden ilmanlaadun mittausasemalla, on niissä mitattu melusuojaus tulee määritellä erikseen. Useimmiten muutamia vuorokausiraja-arvon ylityksiä WHO:n ja hankkeista teetetään meluselvitys. Merkittävimmät kuukausittaisia ylityksiä Valtioneuvoston ohjeisiin tiemelunlähteet Tikkurilan kaavarunkoalueella ovat verrattuna. Kaavoja laadittaessa sovelletaan Uu- Kielotie, Talvikkitie, Tikkurilantie, Valkoisenlähteentie, denmaan elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskuksen Jokiniemenkatu, Lummetie ja Hiekkaharjuntie. ilmanlaatuohjeistusta. Tiiviissä täydennysrakennus- Rautatiemelu rasittaa radanvartta. Ratavarren ra- ympäristössä tämä tarkoittaa ilmanoton sijoittami- kentuessa tulee huolehtia siitä, että melun ohjearvot sen ohjeistusta rakennusten puhdasilmaisemmille täyttyvät. Uusi rakentaminen tulee sijoittaa siten, et- puolille, mikä tulee määrätä kaavoissa. Kaupunki- tä ulkotilojen päivä- ja yöohjearvot täyttyvät. Sisäti- rakenteen tiivistyminen mahdollistaa ulko-oleskelu- lojen melusta huolehditaan rakennuksen ja sen osien tilojen rajaamisen huonon ilmanlaadun yhteydestä, äänitasoerovaatimuksella. Lyhytaikainen, voimakas mutta saattaa lisätä kadunvarsia tiivistettäessä syn- melu otetaan huomioon. tyvien katukuilujen huonoa ilmanlaatua. Vantaan ratikasta on teetetty meluselvitys, jonka seurauksena ratikan reitille suunnitellaan melusuo- jauksia, esimerkiksi meluaitoja. Ratikan melu otetaan huomioon myös asemakaavahankkeissa, joiden yh- teydessä teetetään meluselvitykset. Näin melu huomioidaan ratikan hankkeen lisäksi osana asemakaa- voitustyötä.

73 Tikkurilan kaavarunko 2020 Liikenteen päästöt 4.5 Vaikutukset työhön ja palveluihin Liikenteestä aiheutuvat päästöt ovat merkittävä osa Vantaan kaupungin päästöistä ja vuoden 2019 kasvihuonepäästölaskennan mukaan ne muodosti- Yleisesti vat reilun kolmanneksen koko kaupungin päästöis- tä. Liikenteen kasvihuonepäästöjä voidaan vähen- Yleiskaavan 2020 ja Tikkurilan kaavarungon myö- tää vaikuttamalla liikennesuoritteeseen, kulkumuo- tä Tikkurilan sekoittuneen rakenteen keskusta-alue tojakaumaan tai yksikköpäästöihin.17 Näistä kahteen laajenee. Suunnitelmat mahdollistavat työpaikkojen ensimmäiseen voidaan vaikuttaa mm. kaavoituksen lisääntymisen Tikkurilan keskusta-alueella. Nykyti- ratkaisuilla. lassa kaavarunkoalueen rakennetusta kerrosalasta noin puolet on muuta kuin asumista. Kun alueen kas- Onnettomuusvaaralliset kohteet vu jatkuu ja kehittyy, vähenee työpaikkojen suhteelli- nen osuus rakennetusta kerrosalasta, mutta työpaik- Kaavarunkoalue sijaitsee Seveso III-direktiivin mukai- kojen määrä kasvaa. Kaavarungon tavoitteellinen sella turvallisuusselvityslaitos Tikkurila Oyj:n yhden työpaikkamäärän lisäys Tikkurilan keskusta-alueella kilometrin konsultointivyöhykkeellä, mikä tulee huo- on 4000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. mioida asemakaavoituksen yhteydessä ja pyytää Kaavarunko ohjaa sekoittunutta kaupunkiraken- tarvittavat lausunnot Tukesilta ja pelastusviranomai- netta sekä kivijalkaliiketilojen ja työpaikkojen sijoit- selta. Asemakaavoitus huomioi laitoksen sijainnin ja tumista alueelle. Kaavarungon kivijalkaliiketila- ja sen mahdolliset vaikutukset uuteen rakentamiseen työpaikkarasterimerkinnät edistävät niin toimistoja määrää tarvittavat suojatoimenpiteet asemakaa- tilojen, yksityisten palveluiden kuin kaupan tilojen vassa. rakentumista alueelle. Myös julkisille palveluille löy- tyy tilaa keskustasta. Kaavarunkoon on merkitty ny- Pilaantuneet maat kyiset Y-tontit julkisten palveluiden käyttöön, sekä merkitty kolme uutta aluetta, jossa palvelurakenta- Teollisuushistorian perintönä kaavarunkoalueella on mista tulee tarkastella alueiden kehittyessä. Julkisen pilaantuneita maa-alueita. Tällaisten maa-alueiden sektorin työpaikkoja löytyy myös yksityisen sektorin tila ja tontin maaperän puhdistaminen tulee oh- omistamista tiloista. jeistaa asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavarun- Lisääntyvä työpaikkamäärä on seuraus alueen koalueen kehittyessä mahdolliset epäpuhtaat maat profiilista seudullisena, hyvin saavutettavana, työ- puhdistetaan hanke kerrallaan. paikkakeskittymänä ja alueen kehittämisestä sekoittuneena keskusta-alueena sekä väestömäärän kasvusta, jolloin yksityisten ja julkisten palveluiden 17 Alueelliset hiilineutraalisuuselvitykset -työ, tekeillä käyttäjiä on enemmän. Tiivis ja sekoittunut kaupunki- Vantaan kaupungilla rakenne hyvällä saavutettavuudella houkuttelee niin asukkaita, yrityksiä, työntekijöitä kuin alueella vie- raileviakin. Väestönkasvu parantaa myös yrityksille tärkeää työvoimasaavutettavuutta. Alueen erityisyyden rakentaminen on mahdollisuus: toimitilarakentaminen, lentokentän läheisyy- destä hyötyvä työpaikkarakentaminen, sujuvat yhteydet seudulle ja lentokentälle, julkisen sektorin työ- paikat ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen sekä kehittyvä kaupan tarjonta. Alueella on erityinen rooli kaupungin hallinnollisena keskuksena. Kaavarunko mahdollistaa sen, että Tikkurila säilyy merkittävänä työpaikkakeskittymänä seudulla ja sen työpaikka- määrä lisääntyy vähitellen.

Yksityiset palvelut, toimitila ja kauppa

Yleiskaavan keskusta-alueiden, joista yksi on Tikku- rila, tavoitteena on liike- ja toimitilan kehittyminen. Tikkurilan kaavarunko tukee yleiskaavan tavoitetta. Tikkurilan sekoittunut keskustarakenne laajenee ja mahdollistaa monipuolisen työpaikkakehityksen. Joukkoliikenteeseen tukeutuvalla tiivistävällä kasvul- © Aineistopankki 74 Tikkurilan kaavarunko 2020 la mahdollistetaan nykyistä vahvemmat yksityiset 4.6 Vaikutukset liikenteeseen ja palvelut ja erikoistuneempi kauppa sekä niiden hyvä liikkumiseen saavutettavuus. Kaavarungon kivijalkaliiketilamerkintä mahdollistaa pienimittakaavaisen kaupan, kahvilat ja ra- Kaavarungossa mainitaan, että saavutettavuus on vintolat. Kivijalkoihin voi sijoittua myös toimistotyö- Tikkurilan valtti. Tikkurilassa onkin jo nykyisin vahvat paikkoja. Kaavarunkoon merkitty työpaikkarasteri joukkoliikenneyhteydet ja alue sijaitsee melko lähel- edellyttää työpaikkojen sijoittumisen tarkasteluja lä suuria ajoneuvoliikenteen väyliä. Kaavarungossa hankkeiden osana. Rasterin alueelle on tarkoitus kasvua kohdistetaan olemassa olevaan rakenteeseen mahdollistaa toimitilaa, kaupan tiloja ja pienempiä ja pääosin olemassa olevien yhteyksien varteen. Uu- toimi- ja liiketiloja. Laajentuneella sekoittuneen kau- siakin yhteyksiä kaavarungossa on osoitettu: mm. punkirakenteen alueella on mahdollisuus kehittää Vantaan ratikka ja pyöräliikenteen baanoja. Kasvu tonttien käyttöä eri tarkoituksiin, asumisen rinnalla aiheuttaa kuitenkin myös haasteita, kun alueella on työpaikkatarkoituksiin tai hybridikortteleiksi tai -ra- enemmän liikkujia, mikä tarkoittaa enemmän matko- kennuksiksi. ja ja toisaalta maankäytön eri toiminnot kilpailevat Tikkurilassa keskusta-alueelle voi sijoittaa merki- samasta tilasta sekä resursseista. Esimerkiksi liiken- tykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksi- nesuunnittelun kannalta tämä tarkoittaa priorisoin- köitä. Alueella toimii Prisma. Suuryksiköt saattavat tia kaupungin ja sen asukkaiden näkökulmasta. Van- tuoda asiakkaita myös lähialueen muille palveluille, taan liikennepoliittisessa ohjelmassa tämä näkyy eri kuten erikoisliikkeille, mutta ne saattavat myös hei- kulkumuotojen priorisoimisena erilaisilla alueilla. Liik- kentää muiden kaupallisten palveluiden mahdol- kumisen ohjaus on tärkeää myös liikenteen ympäris- lisuuksia. Tikkurilan kauppa kilpailee mm. Jumbon tövaikutusten sekä liikenneturvallisuuden kannalta. ja Triplan kanssa. Kasvava asukasmäärä ja uudet työpaikat tukevat Tikkurilan pysymistä kilpailussa Vaikutukset liikenteen määrään mukana. Uusille kaupoille on mahdollisuuksia. Vantaan liikennepoliittisen ohjelmaan verrattaessa Julkiset palvelut kaavarungon alue kuuluu keskuksien ja kestävän liikkumisen liikkumisalueisiin. Molemmilla alueilla Kaavarunkoon on merkitty alueen nykyiset Y-ton- suositaan erityisesti kestäviä kulkumuotoja: käve- tit julkisten palveluiden käyttöön sekä kolme uutta lyä, pyöräliikennettä ja joukkoliikennettä. Yhtenä palveluiden tarkastelu -merkintää. Kun väestömää- kaavarungon suunnitteluperiaatteena onkin raken- rä kasvaa, tarvitaan lisää julkisia palveluita. Muu- taa kävelypainotteista kaikkien liikkumismuotojen tos kohdistuu merkittävimmin varhaiskasvatuksen aluetta. Kaavarunko tiivistää maankäyttöä Tikkurilan ja peruskoulutuksen tarpeisiin. Myös ammatillisen keskustassa ja sen tarkoituksena on tuoda palvelut, ja toisen asteen koulutuksen hankkeita on tulossa työpaikat ja asutus lähelle toisiaan. Kaupungin kas- alueelle. Päiväkoti- ja peruskoulupalveluita tarkastel- vua kohdistetaan olemassa olevaan rakenteeseen laan suuralueittain ja osa kehityksestä sijoittuu kaa- ja kaavarunko mahdollistaakin alueelle merkittävän varunkoalueen ulkopuolelle Tikkurilan suuralueelle. määrän uusia asukkaita sekä työpaikkoja. Tämä tar- Kaavarunkoalueella nähdään mahdollisuuksia var- koittaa huomattavaa määrää uusia liikkujia, mikä haiskasvatuksen sijoittumiselle sekä toisen asteen vaikuttaa suoraan alueen liikennesuoritteeseen. Toi- koulutuksen sijoittumiselle alueella. Jokiniemen Op- saalta keskusta-alueen tiiviys ja sekoittunut maan- pimiskampusaluetta suunnitellaan ammatillisen ja käyttö vähentävät ihmisten liikkumistarvetta sekä toisen asteen koulutuskeskittymäksi junaradan itä- lyhentävät monia liikuttavia matkoja. Useat näistä puolelle. Muita merkittäviä julkisen sektorin hankkei- matkoista onkin hoidettavissa kävellen ja pyöräillen. ta kaavarunkoalueella ovat tulevaisuuden hyvinvoin- Kävelyä ja pyöräliikennettä tukee myös keskustan tikeskus, kaupungin uusi toimitila Kielotie 13:een sekä ohittavan ajoneuvoliikenteen ohjaaminen keskus- kaavarunkoalueen läheisellä ulkopuolella sijaitsevan ta-aluetta kiertävälle kehälle (Tikkurilantie, Talvikkitie, Tikkurilan urheilupuiston kehitys sekä lähikoulujen Valkoisenlähteentie ja Jokiniemenkatu). Näiltä osin lisärakennushankkeet. Kulttuurin kehittämiselle on kaavarungon ratkaisut tukevat kaupungin tavoitteita kysyntää ja se on alueen mahdollisuus. Palveluiden ja linjauksia. lisääntyminen vahvistaa alueen palvelurakennetta Vantaan ratikan suunnittelun yhteydessä on tarja tuo palvelut entistä saavutettavammiksi tikkurila- kasteltu liikenteen toimivuutta Tikkurilassa. Toimi- laisille. vuustarkastelujen ja uusimpien (2/2021) suunnitel- mien perusteella suurimmat liikennevirrat kulkevat Talvikkitiellä ja Tikkurilantiellä. Liikennelaskentatie- toihin verrattuna vuoden 2030 ennusteen liikenne- määrä kasvaa pohjoisetelä-suunnassa Talvikkitiellä ja vähenee Kielotiellä, Tikkurilantiellä ja Ratatiellä.

75 Tikkurilan kaavarunko 2020 Suurin liikennemäärän kasvu on Talvikkitiellä etelästä 4.7 Vaikutukset luontoon ja pohjoiseen, jossa kasvua on 22 % nykytilanteesta. virkistykseen Keskimäärin vuoden 2030 ennusteenliikennemäärä on Tikkurilantien liittymissä 12 % vuoden 2018 ja 2019 liikennelaskentatietoja pienempi. Tiivistämisen ja asukasmäärän lisääntymisen vaikutuksia luontoon ja virkistykseen kompensoidaan säi- Vaikutukset liikkumismuotoihin lyttämällä keskeiset viheralueet, kehittämällä puistoja ja yhteyksiä sekä tonteilla käytettävien viherte- Kaavarunko laajentaa keskusta-aluetta erityisesti hokkuusperiaatteiden avulla. Luontoarvoja tuetaan junaradan itäpuolelle. Rata aiheuttaa merkittävän kytkeytyneen viherrakenteen avulla, joka lisää mm. estevaikutuksen liikkumiselle alueen sisällä ja tätä on luonnonmonimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen so- pyritty helpottamaan merkitsemällä kaavaan uusia peutumista. yhteyksiä radan yli tai ali. Kaikkiaan kaavarungossa Kaavarunkoalueella säilytetään luonto- ja virkis- on esitetty seitsemän rautatien alittavaa tai ylittävää tysarvoiltaan sekä ekosysteemipalvelutarjonnaltaan yhteyttä ja tämä tukee sekä alueen sisäistä kävelyä keskeinen Keravanjokilaakso, jota kehitetään moni- ja pyöräilyä että alueen läpi kulkevaa liikennettä. puolisena kaupunginosapuistona ja virkistysyhtey- Kävelykeskusta laajenee myös radan länsipuolella. tenä luontoarvot säilyttäen. Kun Keravanjokilaakson Kävelypainotteinen ydinalue parantaa kävelijöiden ekologisena runkoyhteytenä toimiva jokikäytävä sekä pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta ja tukee es- puustoineen säilyy ja käyttöä ja kulkua ohjataan, teetöntä liikkumista. lisääntyvän käytön vaikutuksia luontoon voidaan Alueen sisäistä ja Vantaan keskuksien välistä lii- vähentää. Hulevesien viivyttäminen ja laadullinen kennettä parantaa myös Vantaan ratikka. Ratikka hallinta ennen Keravanjokeen purkua vähentää tiivis- parantaa erityisesti Itä- ja Keski-Vantaan poikittaisia tämisen ja rakentamisen vaikutuksia veden laatuun joukkoliikenneyhteyksiä ja yhdessä Tikkurilan kautta ja sitä kautta joen eliöstöön (mm. saukko, lohikalat, kulkevien junien sekä bussiliikenteen kanssa se tar- vuollejokisimpukka). joaa Tikkurilasta erinomaiset joukkoliikenneyhteydet Virkistyskäytön kannalta keskeinen kaupunkipuis- seudulle. Vantaan ratikan yleissuunnitelman yhtey- to, Kirjastopuisto, säilyy ja sitä kehitetään pohjoisen dessä tehdyn matkustajamääräennusteen mukaan suuntaan Tikkurilanpuistoksi. Tikkurilan alueella on valtaosa ratikan kyytiin nousseista matkustajista vähän ja pienehköjä puistoalueita. Tiivistyvän kau- kulkee Tikkurilan matkakeskuksen kautta. punkirakenteen myötä puistojen käyttö lisääntyy, Kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteet sekä jouk- joten puistoja kehitetään kestävimmiksi, toiminnal- koliikenteen palvelutaso vaikuttavat olennaisesti lisimmiksi ja samalla luonnonmonimuotoisuutta tu- kulkumuotojakaumaan. Laadukas kävelyn ja pyö- keviksi. Näin tiivistämisen luontovaikutuksia voidaan räliikenteen infrastruktuuri: miellyttävä ympäristö, pienentää, luonnonmonimuotoisuutta lisätä ja vir- sujuvat ja turvalliset yhteydet sekä joukkoliikenteen kistyskäyttöä parantaa. Lisäksi Tikkurilan kaavarun- osalta mm. kävelyetäisyys pysäkeille ja ympäristön koalueen keskeinen lähimetsä Winterinmäki pääosin miellyttävyys ovat keskeisiä asioita kyseisten kulku- säilytetään. Mäki on ekosysteemipalvelujen tarjoaja- muotojen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Reittien na moniarvokohde ja tuo monipuolisuutta viheralue- ympäristöön ja laadukkuuteen voidaan vaikuttaa tarjontaan. määräyksillä asemakaavoituksen yhteydessä. Näin voidaan luoda edellytyksiä sekä mahdollisuuksia au- tottomalle elämäntavalle. Tarkoituksena ei ole kieltää yksityisautoilua vaan tarjota sille kilpailukykyinen vaihtoehto. Erityisen merkittävä vaikutus kulkumuotojakaumaan on liikenteen hinnoittelulla, mutta tä- hän ei voi vaikuttaa kaavarungon ratkaisuilla. Liikkumiseen kaavarungon alueella vaikuttaa li- säksi pysäköinnin ratkaisut. Liityntäpysäköintipaikat sekä ajoneuvo- että pyöräliikenteelle tukevat joukkoliikenteen käyttöä ja mahdollistavat matkaketjuja, joissa matka Tikkurilasta muualle jatkuu joukkoliiken- teellä. Pysäköinnin ratkaisut tulevat olemaan yhä enemmän keskitettyjä ja pysäköintipaikkojen käyttö tehostuu, kun pysäköintipaikkoja rakennetaan vä- hemmän kuin ennen. Tavoiteltava tehokkuus saavutetaan muun muassa vuorottaiskäytöllä. Rajoitettu- ja, tietylle käyttäjäryhmälle tarkoitettuja pysäköinti- paikkoja on yhä vähemmän ja asiointiin tarkoitetuilla © Aineistopankki kadunvarsipaikoilla kierto nopeutuu. 76 Tikkurilan kaavarunko 2020 Virkistyskäytön kannalta keskeistä on saavuttaa 4.8 Vaikutukset kestävän kehi- hyvät yhteydet kaavarunkoalueen sisällä ja alueelta tyksen näkökulmasta laajemmille virkistysalueille. Kaavarungon viherkehä yhdistää jokilaakson, puistoja, kouluja, päiväkoteja ja liikunta-alueita säilytettävien ja kehitettävien vi- Kaupunkisuunnittelua ja -kaavoitusta ohjaavat mo- herraittien avulla. Laajennettava kävelykeskusta se- net valtakunnalliset, seudulliset sekä globaalit yh- kä poikittaisyhteydet yhdistävät kaavarunkoalueen teiset tavoitteet, jotka perustuvat kestävään kehityk- ulommalle viherkehälle. Vehreät yhteydet houkut- seen. Lisäksi kaupungilla on omat tavoitteet ja ohjel- televat asukkaita lähipuistoihin, toiminta-alueille ja mat, jotka ohjaavat yhteisten kestävien tavoitteiden laajemmille virkistysalueille. Virkistysalueiden saavu- toteutumista. Kestävä kehitys jakautuu ekologiseen, tettavuus paranee ja vaikutuksia luontoon vähenne- taloudelliseen ja sosiaalisen kestävyyteen. Alle on ar- tään ohjaamalla kulkua. vioitu kaavarungon vaikutuksia näistä näkökulmista. Kytkeytyneen viherrakenteen tueksi säilytetään arvopuita, kehitetään taskupuistoja, kävelykatu- ja katuvihreää sekä ohjataan hulevesien hallintaa kas- Ekologinen kestävyys Tikkurilan kaavarun- villisuuden käyttöön. Viherverkon avulla vähenne- koalueella tään tiivistämisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon, lisätään luonnonmonimuotoisuutta ja pa- Ekologinen kestävyys on ennen kaikkea ilmaston- rannetaan virkistyskäyttöä. Piha-alueita toteutetaan muutoksen ehkäisyä sekä siihen sopeutumista. vihertehokkuusperiaattein, joissa tavoitteena on veh- Viherrakenne on tärkeä ilmastonmuutokseen so- reät ja hulevesiä viivyttävät pihat. Vihertehokkuus- peutumisen, sen hillitsemisen sekä luonnon moni- ratkaisut vähentävät tiivistämisen vaikutuksia luon- muotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta. toon ja luovat viihtyisyyttä sekä lisäävät luonnonmo- Kaavarungon on tarkoitus tiivistää etenkin Tikkurilan nimuotoisuutta. Vanhat puut pyritään säilyttämään keskusta-alueen kaupunkirakennetta. Kasvun koh- ja uusia puita on tarkoitus istuttaa lisää. Puurivit, distaminen olemassa olevaan rakenteeseen sääs- pihat, viherkatot ja taskupuistot auttavat kytkemään tää ympäröivää luontoa, mikä takaa laajemmat ja pirstaloitunutta, mutta lajien leviämisen kannalta tär- yhtenäisemmät ja säilyvät viheralueet sekä niiden keää viherverkostoa. Kaavarungon pysäköintiratkai- suuremman hiilinielun. suissa suositaan maanpäällisiä pysäköintilaitoksia Ekologista kestävyyttä lisätään kaavarunkoalueen ja maanvaraisia pihoja, mikä mahdollistaa huleve- viheralueilla säilyttämällä ja lisäämällä vehreyttä, sien luonnonmukaisen viivytyksen ja suurempienkin kytkemällä virkistys- ja viherrakenne verkoksi, hallit- puiden istuttamisen ulko-oleskelualueille. semalla hulevesiä luonnonmukaisin ratkaisuin sekä Radan itäpuolelle kehittyvälle Jokiniemen uudelle hillitsemällä lämpösaarekeilmiötä ja tuulisuutta kau- rakentamisalueelle ideoidaan monikäyttöinen ja kä- punkivihreän keinoin. Kaupunkiluonnon monimuotoi- velypainotteinen pohjoiseteläsuuntainen viherakseli. suutta ja ekosysteemipalveluja tuetaan säilyttämällä Rakentamista kompensoidaan vihertehokkuusperi- jokirantaa ja lähimetsää sekä edistämällä luonnon- aattein, kuten esimerkiksi kasvikatoin, köynnössei- monimuotoisuutta kerroksellisella ja monimuotoisella nin ja hulevesitaskupuistoin. Uudella rakentamisella kasvillisuudella. Vihertehokkuuden laskeminen osa- saavutetaan parhaimmillaan kaupunkikuvaa, viihtyi- na jokaista asemakaavahanketta edistää vihreän syyttä ja virkistyskäyttöä lisäävä vaikutus. ympäristön kehittymistä sekä hulevesien hallintaa.

77 Tikkurilan kaavarunko 2020 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kasvihuonekaasupäästöt ja Tikkurilan kehitys

Kuumuuden, myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin vahin- Vantaan on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna koihin on varauduttava entistä paremmin. 2030, mikä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentä- Ilmaston ääri-ilmiöitä, kuten kuumuutta, tuulisuut- mistä 80 % verrattuna vuoteen 1990 ja kompensoida ta ja sateisuutta tasataan ja vaikutuksia vähenne- jäljelle jäävät päästöt. Maankäytön suunnittelussa tään kytkeytyneen viherverkon, kerroksellisen kasvilli- ratkaisevassa osassa ovat liikkuminen ja rakentami- suuden, katupuiden ja -vihreän sekä luonnonmukais- nen sekä energiankulutus. ten hulevesien viivytysratkaisujen avulla. Hulevesien Tikkurilan kaavarunkoalue sijoittuu hyvin palve- hallinnan paikkoja on osoitettu tulvaherkille alueille. levan joukkoliikenteen ääreen, ja liikkumismuodot Vihertehokkuusperiaatteita noudattamalla pyritään monipuolistuvat Vantaan ratikan myötä. Suunnitte- lisäämään vehreyttä ja läpäisevää maaperää. lualue sijoittuu lähes kokonaan kilometrin säteelle Jotta rakennetussakin ympäristössä olisi ilmaston- Tikkurilan asemasta, mikä mahdollistaa alueen kehit- muutokseen sopeutumisen kannalta riittävästi vihre- tämisen raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn ää, ohjataan suunnittelua vihertehokkuuden avulla. tukeutuvana keskusta-alueena. Tiivis ja sekoittunut Vihertehokkuus tarkistetaan jokaisesta hankkeesta. kaupunkirakenne vähentää liikkumisen tarvetta. Va- Vihertehokkuutta ohjataan kasvillisuuden määrän litsemalla kestävä liikkumistapa vaikutetaan liikku- lisäksi vettä läpäisevän pinnan määrällä, joka edes- misesta syntyviin päästöihin ja tästä näkökulmasta auttaa hulevesien imeytymistä maaperään. Myös Tikkurilan sijainti on hyvä ja paranee edelleen Van- hulevesien käsittelyä ohjataan määräyksillä. taan ratikan rakentamisen myötä. Herkkien toimintojen sijoittaminen siten, että esi- Rakentaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja merkiksi liian kuuman pienilmaston syntyminen eh- Tikkurilassa rakentaminen on vilkasta. Kaavarunko käistään joko rakennusten sijoittelulla tai istutuksilla. mahdollistaa alueen uusiutumista purkavan uudis- Tämä on tärkeää esimerkiksi Tikkurilan uusien päivä- tamisen ja rakenteen täydentämisen keinoin. Purka- kotien suunnittelussa. minen aiheuttaa hiilipiikin ja siksi purkaminen, silloin kun sille on perusteltu syy, tulee suunnitella mah- Ilmastonmuutoksen hillintä dollisimman kestäväksi. Kiertotalousperiaatteiden mukaan materiaalia tulee pyrkiä hyödyntämään Vantaan kaupungin päämääränä on olla hiilineut- uusiokäytössä. Tuleva lainsäädäntö ja määräykset raali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on vä- helpottanevat materiaalin kierrätystä nykyistä mo- hentää päästöjä noin 80 % vuoden 1990 tasosta nipuolisemmin. Uuden rakentamisen hiilipäästöt ovat ja kompensoida niistä loput. Kaupungin kasvaessa suuret. Rakennusmateriaaleilla sekä kaivuumaan ja väestö- ja työpaikkamäärä kasvavat, mikä aiheut- purkujätteen kierrättämisellä voidaan vaikuttaa jon- taa haasteita päästöjen vähentämiselle. Tikkurilan kin verran rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. tavoitteet hiilineutraaliudesta näkyvät ennen kaikkea Lisäksi uuden rakentamisen pyrkimykset energiate- kaupunkirakenteen tiivistämisenä ja kestävien liikku- hokkuuteen ja hiilineutraaliuteen vähentävät raken- misen tapojen edistämisenä. Tikkurilan kaupunkira- tamisen aiheuttamia päästöjä. kenteen tiivistäminen säästää ympäröivää luontoa, Merkittävä osa kasvihuonepäästöistä syntyy ra- mikä on tärkeää sekä hiilinielujen että luonnon mo- kennusten lämmittämisestä. Tikkurilassa rakenta- nimuotoisuuden kannalta. mista on mahdollista ohjata kaukolämmön piiriin ja Tikkurilan luontoarvojen kannalta tärkeä ja ekolo- hyödyntää jo rakennettua infrastruktuuria. Vantaan gisena yhteytenä toimii ja säilyy Keravanjoki. Ekolo- Energia pyrkii hiilineutraaliksi ja kivihiilen energian- giset yhteydet ovat merkittäviä lajien ilmastonmuu- käytöstä ollaan luopumassa 2022, mikä vähentää tokseen sopeutumisen kannalta, sillä ilmaston läm- kaukolämmön päästöjä huomattavasti. Uusiutuvien metessä ne sallivat siirtymisen uusille alueille. Pää- energiamuotojen osuutta lisätään parhaillaan ja osin säilytettäväksi esitetty metsäinen Winterinmäki lämmityksen ja sähkön voi ostaa kestävällä tavalla kaavarunkoalueen ulkopuolella keskusta-alueen tuotettuna. Kaupunki voi edellyttää maankäyttösopi- itäpuolella on ekosysteemipalvelujen moniarvokoh- muksissaan rakennuksilta tiettyä energiatehokkuut- teita, mm. tärkeä hiilinielu. Yhteyksiä Keravanjoelle ta, mikä vähentää uusien rakennusten energianku- ja Winterinmäelle sekä ympäröiville laajemmille vi- lutusta. Vanhojen rakennusten energiaremonteilla heralueille kehitetään, jolloin viherverkko ja eläinlajit on mahdollista parantaa vanhan rakennuskannan kestävät paremmin ilmastonmuutoksen ääreytyvät energiatehokkuutta. olosuhteet ja muutokset. Kytkeytynyt viherverkko tukee ja edistää myös kestäviä liikkumismuotoja.

78 Tikkurilan kaavarunko 2020 Taloudellinen kestävyys aiheuttama uhka on liiketilojen koon ja vuokra- tai hintatason sekä toimintojen yksipuolistuminen. Kaa- Kaavarungon alueella kaupunkirakenne uudistuu ja varungon suunnitelmassa Tikkurilan keskusta-alue kaavarunko mahdollistaa uudistumisen jatkumisen. laajenee radan itäpuolelle, minkä vuoksi aseman lä- Kaupunkia on tiivistetty merkittävältä osin purkavan hiympäristöön on odotettavissa voimakasta yritys- uudistamisen kautta. Rakentamisen ja purkamisen ten sekä palveluiden kasvua. aiheuttamat päästöt ovat rakennuksen elinkaaran Myös viheralueiden ja viherverkoston kehittämi- näkökulmasta suuret. Uudistamisella tehostetaan sellä tuetaan taloudellista kestävyyttä. Viihtyisä ja kuitenkin kaupunkirakennetta ja tiivistämisellä hyö- laadukas kaupunkiympäristö vaikuttaa asumispai- dynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria, mi- kan valintaan ja toimivat, vehreät viheralueet tuke- kä on uuden alueen rakentamista kannattavampaa. vat hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentävät ilmas- Purkamiseen liittyy myös sosiaalisen kestävyyden tonmuutoksen aiheuttamia ääri-ilmiöitä. Hulevesien ulottuvuus, jos rakennuksia korvataan niiden korja- luonnonmukaisilla hallintaratkaisuilla ehkäistään usvelan kasvettua kestämättömäksi. kaupunkitulvia ja niiden aiheuttamia taloudellisia Osassa Tikkurilan rakennuskohteita tulee punnita vahinkoja. ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden suhdetta. Tikkurilan rakennuskanta on merkittävältä Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys osaltaan korjausiässä. Osa rakennuksista on jätet- ty korjaamatta ja niiden korjausvelka on kasvanut Kaavarungon tavoitteena on kehittää Tikkurilan suureksi. Kun korjausvelka lähenee rakennuksen keskusta-alueen vetovoimaisuutta ja toiminnallista myyntiarvoa ja tontilla olisi mahdollista tiivistää monipuolisuutta hyvän joukkoliikennesaavutetta- maankäyttöä jopa nelinkertaiseksi, voi tuloksena ol- vuuden äärellä. Kaupunkialueen vetovoimaisuuden la, että taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys paina- ja viihtyisyyden kannalta monipuoliset palvelut, vat ekologista kestävyyttä enemmän ja rakennuksille työpaikat sekä asumisen ja virkistyksen mahdollisuu- annetaan purkulupa. Tällaisissa tapauksissa tulee det ovat tärkeitä. Myös turvallisuuden kokeminen on kuitenkin huomioida myös ekologisuus; korostaa pur- viihtyisyyden ja sosiaalisen kestävyyden kannalta kamisen kestävyyttä ja uuden rakentamisen vähäi- tärkeää. Toiminnoiltaan sekoittuneessa kaupungissa siä päästöjä ja energiatehokkuutta. ympäristöä on elävämpää ja siten turvallisempaa Tikkurilan kaavarunkoaluetta halutaan kehittää ympäri vuorokauden. Lisäksi monipuolisuudella ja toiminnallisesti monipuolisena keskusta-alueena. tiiveydellä halutaan palvella asukkaiden arjen toi- Tiivistämisellä ja maankäyttöratkaisuilla on suora mivuutta. vaikutus kaupungin ja yksityisen sektorin talouteen Sosiaalisesti kestävässä ympäristössä palveluita muun muassa ostovoiman ja verokertymien kautta. on tarjolla erilaisille väestöryhmille. Tikkurilan rooli Tutkimusten mukaan tiiveys ja monipuolisuus edistä- hallinnollisena keskuksena on vaikuttanut siihen, et- vät myös yritysten tuottavuutta. tä palvelutarjontaa on hyvin monipuolisesti jo nyt. Kaupungin kestävä kasvu tarvitsee suuria infrain- Kaavarunko mahdollistaa rakentamista jopa 10 000 vestointeja etenkin liikenteen osalta. Liikenteen inf- uudelle asukkaalle. Voimakas väestönkasvu asettaa rainvestoinneilla parannetaan ihmisten liikkuvuutta, haasteita riittävän palvelumäärän toteuttamiselle vaikutetaan liikennekustannuksiin ja vähennetään olemassa olevien palveluiden kapasiteetin ollessa jo kaupungin päästöjä. Lisäksi ne vaikuttavat alueen hyvin täynnä. Tilaa esimerkiksi uusille kouluja päi- houkuttelevuuteen ja nostavat kiinteistöjen arvoa. väkotirakennuksille tulee löytyä kaavarunkoalueelta Kun kotitalouksien liikkumiseen kohdistuvat kustan- ja sen ulkopuolelta keskustan välittömästä läheisyy- nukset vähenevät, vapautuu käytettävissä olevia destä. Palveluverkkoa voidaan täydentää yksityisil- tuloja muuhun käyttöön. Tikkurilassa erityisesti Van- lä hankkeilla sekä nykyisten Y-tonttien maankäytön taan ratikka on tällainen kehityshanke. Myös Pää- tehostamisella. radan varren liikenteen kapasiteetin kasvattaminen Tikkurilan kaavarunkoalue on aikuisten työssäkäy- sekä asutuksen lisäämisen sen varteen saattaa lisä- vien aluetta. Asuntokanta on kaksiovaltaista ja usei- tä asiointia Tikkurilassa. ten asutaan yksin. Haasteena on monipuolisempi Kaupungin tavoitteena on tarjota asukkaille mak- asuntokanta ja koko elinkaaren asumisen mahdollis- sukykyä vastaavat puitteet sekä asumisen, palve- taminen Tikkurilassa. Purkavalla uudistamisella ja li- luiden että liikkumisenkin osalta. Yritystoiminnan särakentamisella voidaan monipuolistaa asuntokan- ja palvelutarjonnan monipuolisuus on Tikkurilan ve- taa sekä parantaa ympäristön laatua. Sillä on vai- tovoimatekijä, mutta kysyntä ja kasvu aiheuttavat kutuksia myös muihin lähistön kiinteistöjen arvostuk- myös asuntojen ja muiden kiinteistöjen korkeamman seen ja arvonnousuun. Muun muassa kaavoittamalla hinta- ja vuokratason. Kiinteistöjen omistajille arvon- erilaisia talotyyppejä sekä maa- ja asuntopoliittisilla nousu on positiivinen asia, mutta kohtuuhintaisuus linjauksilla varmistetaan asuntokannan monipuolis- on myös vetovoimatekijä ja kaupungin tavoite. Täy- tamisen toteutus. Uudistamisessa on tärkeä huo- dennys-rakentamisen ja purkavan uudistamisen mioida asuntotyyppien lisäksi erilaiset talotyypit,

79 Tikkurilan kaavarunko 2020 jotta elinkaariasumisen tarpeisiin pystyttäisiin vas- kä ihmiset sitoudu yhtä tiukasti paikkaan. Tukemalla taamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Purkavan Tikkurilan elinkaariasumisen tavoitteita mahdolliste- uudistamisen riskinä on, ettei asuntorakentamisen taan asukkaiden pidempiaikainen asuminen alueel- ja ympäristön laatu kohene taloudellisista seikkojen la, jolloin yhteisöllisyyden ja alueellisen identiteetin korostumisen vuoksi ja asuntotyypit sekä palvelut vahvistumisen todennäköisyydet kasvavat. yksipuolistuvat entisestään. Riskinä on myös asun- Olemassa olevien alueiden voimakkaan täyden- tojen keskimääräisen koon ja asumisväljyyden pie- nysrakentamisen ja purkavan uudistamisen riskinä neneminen. Tähän yhtenä käytössä olevana keinona on, että uudistaminen rikkoo alueen yhteisöllisyyttä on maankäyttösopimusten asuntotyyppijakaumaa ja alueen identiteetille ominaisen historian erityis- säätelevä kohta. piirteitä. Toisaalta tiivistämällä voidaan myös sääs- Purkavan uudistamisen avulla Tikkurilan alueen tää kulttuuriperinnön kohteita ja mahdollistaa siihen tiiveyttä ja asuntojen määrää voidaan kasvattaa, tukeutuva elinkeinoelämä. Tikkurilan kaupunkikuvan mutta samalla tulee huomioida erilaisten toiminto- kerroksellisuus ja erityispiirteet ovat merkittäviä jen ja toimitilojen riittävyys. Tikkurilassa riskinä on identiteetti- ja vetovoimatekijöitä, joita vahvistetaan edullisten ja suurikokoisten tilojen väheneminen ja kaavarunkotyössä. Työn yhteydessä Vantaan kau- vuokratason nousu rakenteen uusiutumisen myötä, punginmuseo on inventoinut uusia kulttuurihistorial- mikä voi yksipuolistaa yritystoiminnan mahdollisuuk- lisesti merkittäviä kohteita 1990-luvulle asti ja näiden sia. Muun muassa harraste- ja liiketilojen hintataso kohteiden avulla alueen juuret voivat säilyä. Kohteet voivat nousta ja niiden toimintaedellytykset heiketä. on merkitty kaavarunkokartalle. Kohteiden suojelemi- Muutoksessa on huolehdittava siitä, että työpaikka- nen ratkaistaan asemakaavassa. rakentamiselle on tulevaisuudessakin tilaa. Tikkurilan sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä tuetaan myös kehittämällä viheralueita monipuoli- Alueidentiteetti ja yhteisöllisyys semmiksi sekä varmistamalla hyvät ja esteettömät yhteydet laajemmille viheralueille. Viherkehää ja Ihmisten alueidentiteetti muodostuu sosiaalisen poikittaisyhteyksiä sekä niihin liittyviä viheralueita prosessin tuloksena sekä tietyn alueen yhteisöön kehitetään vehreinä ja viihtyisinä reitteinä, jotka tu- kuulumisen tunteesta. Niihin vaikuttaa muun muas- kevat eri-ikäisten käyttäjien tarpeita. Kehittämisen sa alueella asuttu aika, osallistuminen yhteisön toi- lähtökohtana on alueen historia ja ominaispiirteet. mintoihin sekä alueen fyysiset piirteet ja sosiaaliset Tukemalla kaupunkiviljelyä ja syötäviä puutarhoja rakenteet. Kaupunkikeskustoissa yhteisöllisyyden luodaan uusia kohtaamisen paikkoja, mikä lisää yh- kokeminen on usein heikompaa kuin esimerkiksi teisöllisyyden kehittymisen mahdollisuuksia. pientaloalueilla. Muuttoliike on vilkkaampaa, eivät-

80 Tikkurilan kaavarunko 2020 5 Toteutus

Kaavarunkoalue on voimakkaassa muutoksessa, joka jatkuu vilkkaana seuraavil- le vuosikymmenille. Useita suuria kaupun- kivetoisia infra- ja rakennushankkeita on toteutumassa 2020-luvulla. Ratikan rakentaminen alkaa, ja Tikkurilassa työhön sisältyy tunneliosuus sekä yhdistyminen asemakeskukseen. Ratikan toteuttami- seen liittyvä Itäisen Valkoisenlähteentien rakentaminen sijoittuu kaavarunkoalueen ulkopuolelle, mutta vaikuttaa Tikkurilan liikennekokonaisuuden toimintaan. Kaupunkiympäristön toimitila rakennetaan Kielotielle kaupungintalon naapu- riin. Tikkuraitin, Asematien, Vehkapolun ja Carl Albert Edelfeltin aukion perusparannus etenee toteutusvaiheeseen, ja Asematieltä rakennetaan kävely-yhteys Ratatien yli asemakeskus Dixiin. Jokiran- nan puistoalueiden rakentaminen jatkuu, ja Tikkurilantien tasausta muokataan Sil- kin korttelin kohdalla. Jokiniemeen Tikku- rilan aseman itäpuolelle suunnitellaan toiminnoiltaan sekoittunutta aluetta, jossa sijaitsee uusi oppimiskampus, johon sijoittuisi mm. ammattioppilaitos- ja lukiotiloja. Tikkurilassa maa on valtaosin yksityi- sessä omistuksessa, ja kiinnostusta kiin- teistöjen kehittämiseen on paljon. Alueel- la on runsaasti sekä tuoretta uudisrakentamista ja käynnissä olevia työmaita että vireillä olevia ja vasta vahvistuneita asemakaavamuutoksia. Kaavamuutokset käynnistyvät maanomistajan aloittees- ta, joten hankkeiden liikkeelle lähtöä ja etenemisen aikataulua on vaikea ennus- taa. Nopeasti muuttuvan alueen onnistu- misen edellytyksiä ovat kokonaisuuden hallinta, jatkuva tiedonvaihto ja riittävän aikainen yhteensovitus. Mahdollisuuksien mukaan muutoksia tulee suunnitella ja toteuttaa usean tontin kokonaisuuksina, jotka tarjoavat enemmän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kuin tonttien kehittämi- nen yksitellen.

81 Tikkurilan kaavarunko 2020 6 Liitelista

Kaavarunkotyön liitteet löydät kaavarungon Tikkurilan kaavarunko nettisivulta www.vantaa.fi/uutisia/ ajankohtaiset_kaavat/tikkurilan_kaavat/ Vantaan kaupunki tikkurilan_kaavat_arkisto/101/0/149941 Kaupunkiympäristön toimiala Kaupunkirakenne ja ympäristö /Asemakaavoitus Tikkurilan kaavarunko 2020 -karttapaketti Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.5.2021 Tikkurilan kaavarunko 2020 -lähtötiedot Tikkurilan kaavarunko 2020 -kyselyn tulokset [email protected] Tikkurilan inventointi 2020 / Vantaan Kaupunginmuseo www.vantaa.fi/tikkurilan_kaavat

Käyntiosoite: Kielotie 28 PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki sähköposti: [email protected]

82 Tikkurilan kaavarunko 2020