DOCSLIB.ORG

Energiantuotanto, -Kulutus Ja Kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa Ja Nakkilassa Vuonna 2014

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Energiantuotanto, -Kulutus Ja Kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa Ja Nakkilassa Vuonna 2014 Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke • Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden kehittäminen • Kolmivuotinen hanke, 1.1.2015–31.12.2017 • Rahoitus: – Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) / Satakuntaliitto – Satakunnan kunnat ja energiayhtiöt • Porin kaupungin ympäristövirasto hallinnoi ja toteuttaa • Mukana Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Säkylä (Köyliö) ja Ulvila sekä Pori Energia Oy, Rauman Energia Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy • Projektipäällikkö, energiainsinööri ja ilmastoasiantuntija • www.pori.fi/satahima 2 Laskennan perusteista • Lähtötiedot vuodelta 2014 • Lähtötietojen kerääminen ja laskennan toteutus ostopalveluna: freelancer-työnä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo (Kasvener-laskentamalli) • Tulosten analysointi ja raportointi: Anu Pujola • Energiatase eli energian tuotanto ja kulutus (MWh) sekä käyttö- ja alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4 (x 25) ja N2O (x 298)) hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO2-ekv.) • Satakunnan maakunta ja hankkeeseen osallistuvat 11 kuntaa 3 Tarkasteltavat sektorit Teollisuusprosessit Teollisuus ja Energia Liikenne Jätehuolto Maatalous työkoneet * Huom. Ei Satakunnassa * Muu polttoaine -luokka, Kiinteiden jätteiden Sementin ja kalkin Energiantuotanto Henkilöautot pääosin teollisuuden sijoittaminen Kotieläimet tuotanto polttoainekäyttö ja kaatopaikalle kunnassa myydyn kevyen polttoöljyn ja lämmitysöljyn ym. käytön erotus sekä Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely Typpihapon Energiankulutus Muu tieliikenne bensiinikäyttöisten Viljelyalat työkoneiden arvioitu (kompostointi, tuotanto mädätys) kulutus Jätevesien Muut Raideliikenne puhdistus teollisuusprosessit Laivat ja veneet 4 Energiasektori: Energiankulutus Energiankulutus Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Teollisuuden sähkönkulutus 5 Energiasektori: Energiantuotanto Energiantuotanto Sähkö Lämpö Kaukolämpö Teollisuuslämpö eli -höyry CHP-sähkö Tuulivoima Vesivoima Biokaasu Ydinvoima (Combined Heat Lauhdesähkö and Power, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) 6 Alustavia tuloksia: Energiantuotanto 0,01 % 7 Alustavia tuloksia: Energiankulutus Liikenne 20 % 20 Liikenne Liikenne 36 % 36 Liikenne 8 Alustavia tuloksia: Energiasta Satakunnassa ja Nakkilassa • Satakunnassa tuotetaan energiaa 7 869 750 MWh:a enemmän kuin energiaa kulutetaan • Nakkilassa energiaa kulutetaan 140 274 MWh:a enemmän kuin energiaa tuotetaan ostoenergian käyttö • Energiankulutus asukasta kohti Satakunnassa 47 121 kWh (väkiluku 223 983 henkilöä vuoden 2014 lopussa) vrt. Nakkilan energiankulutus asukasta kohti 31 091 kWh (väkiluku 5651 henkilöä) Nakkilan energiankulutus asukasta kohti 34 % pienempi maakunnan lukuun verrattuna 9 Alustavia tuloksia: Alueperusteiset khk-päästöt 10 Alustavia tuloksia: Käyttöperusteiset khk-päästöt 11 Alustavia tuloksia: Kasvihuonekaasupäästöistä Satakunnassa ja Nakkilassa • Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti Satakunnassa 12 551 kgCO2-ekv. (väkiluku 223 983 henkilöä vuoden 2014 lopussa) vrt. Nakkilan päästöt asukasta kohti 8 037 kgCO2-ekv. (väkiluku 5651 henkilöä) Nakkilan käyttöperusteiset päästöt asukasta kohti 36 %:a pienemmät maakunnan lukuun verrattuna 12 Alustavia tuloksia: Nakkilan käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen vertailu • V. 2009 vain öljylämmitteiset pientalot (917 kpl); vuonna 2014 erillisiä pientaloja 663 kpl, joiden osuus kerrosalasta 42 %, yhteensä öljylämmitteisiä rakennuksia 802 kpl vertailuun 42 % päästöistä • Sähkö-luokka sisältää Sähkölämmitys, Kulutussähkö ja Teollisuuden sähkönkulutus • Tieliikenne-luokka sisältää autot, moottoripyörät ja mopot 13 Ilmastotalkoot Satakunnassa -koulutustilaisuus • Ke 9.11.2016 klo 9–14.45 Rauma-salissa • Puhujina muun muassa professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Kallion seurakunnan kirkkoherra, YleLeaks- ohjelmasta tutuksi tullut, Kuva: Elias Sinervo Teemu Laajasalo 14 Yhteystiedot ja lisätietoja: Anu Pujola Ilmastoasiantuntija Satahima-hanke Porin kaupungin ympäristövirasto Valtakatu 11, 28100 Pori [email protected] puh. 044 701 3338 15 .
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Kaupunkien Tila
    Establishment of a Vietnamese Restaurant in Rauma, Finland – A Business Idea Dinh, Nhat Tu 2016 Leppävaara 2 Laurea University of Applied Sciences Leppävaara Establishment of a Vietnamese Restaurant in Rauma, Finland – A Business Idea Dinh Nhat Tu Degree Program in Facility Management Bachelor’s Thesis May 2016 3 Laurea University of Applied Sciences Abstract Leppävaara Degree Program in Facility Management Dinh, Nhat Tu Vietnamese Restaurant Establishment in Rauma, Finland – A Business Idea Year 2016 Pages 72 The market for the ethnic food service industry in Finland, including the port city Rauma, is constantly growing, as a result of the increase in the ethnic population, influences of multicul- turalism, and changes in lifestyles and dining habits. Having recognized those practices, a Vi- etnamese restaurant establishment, may be a good addition to the slow but growing food cul- ture in Rauma. The purpose of this thesis is to provide an overview of important considerations before establishing a restaurant in general and to examine the feasibility of running a Vietnam- ese restaurant in Rau-ma. The aim of the author is to visualize this business idea through this thesis work. The information and knowledge used in the thesis were gathered from books, the Internet and practical market research. The thesis started with theoretical framework, including a seven- step process to start a restaurant business in general, information about Vietnamese food cul- ture, as well as basic information about Rauma city and its market for the ethnic restaurant industry. An-other important part of this thesis is the empirical study which comprised both quantitative and qualitative market research towards the business idea.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Kutsu Isyyden Selvittämistä Koskevaan Neuvotteluun
    Keski-Satakunnan 1 / 3 Terveydenhuollon Kuntayhtymä Liite 1. Palvelukuvaus PALVELUKUVAUS Tarjouskohde Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ja verilähetysten kuljetukset, Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja jäsenkuntien sairaalaosastojen ja pitkäaikaishoidon asiakkaiden hoitoon liittyvät kuljetukset Palvelu Vammaispalvelulain mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu voidaan myöntää työ- ja opiskelumatkoihin, asiointi- ja virkistysmatkoihin sekä muihin tarpeellisiin, jokapäiväiseen elämään kuuluviin matkoihin. Sosiaalihuoltolain mukaisia yksilöllisiä liikkumista tukevia kuljetuspalveluja järjestetään henkilöille, pääsääntöisesti ikääntyneille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään palveluliikennettä tai muuta julkista liikennevälinettä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset tapahtuvat lähinnä Keski-Satakunnan jäsenkunnissa (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila) asiakkaan asuinkunnan alueella. Lakisääteisesti vammaispalvelulain mukaiset matkat voivat suuntautua myös naapurikuntiin seuraavasti: -
    [Show full text]
  • Homelessness in Finland 2020
    Report 2021 Homelessness in Finland 2020 Figure 1. Homelessness in Finland 1989–2020. Contents Appendix 3: Data behind the charts .............................................. 23 Report 2021: Homelessness in Finland 2020 Published: 03/26/2021 Dnro: ARA-08.02.00-2021-2 The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA) 2 Summary • In 2020, there were a total of 4,341 homeless people living alone. The number decreased by 259 people compared to 2019. Homelessness has decreased continuously since 2013. • The number of people who were classified as long-term homeless was 1,054. The number increased by 93 people from the previous year. Long-term homelessness has been measured since 2008, and this was the first time the number has grown. One out of four homeless people are experiencing long-term homelessness. • Half of all homeless people live in the Greater Helsinki area, and more than three quarters live in the 10 largest cities. • In the last two years, the number of homeless people staying outdoors, in temporary shelters and hostels has been more than 1,200, while the number remained below 800 between 2014 and 2018. • The number of homeless women, immigrants and families decreased compared to 2019. One in four homeless people is a woman. • The homelessness of young people under the age of 25 remained at the same level as the previous year. • The homelessness of single people has decreased continuously for eight years in a row. • Long-term homelessness has decreased since 2008, with the exception of 2020. Information in the report and interpretation of the results In autumn 2020, the Housing Finance and Development Centre (ARA) sent a homelessness survey to all 294 municipalities in mainland Finland.
    [Show full text]
  • Tampere – Pori/Rauma -Radan Kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot
    Tampere – Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Tampere Pori Rauma Nokia Sastamala Kokemäki Harjavalta Tampereen kauppakamari Satakunnan kauppakamari Rauman kauppakamari Sisällysluettelo 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat 2. Henkilöliikenteen potentiaali 3. Tavaraliikenteen potentiaali 4. Liikennöintimallivaihtoehtoja 5. Liikennöinnin kehittäminen vaiheittain LIITTEET Työn tavoitteet ja lähtökohdat Kehittämissuunnitelma tavoitteet ja sisältö — Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä — Keskeistä on koota ja syventää tietoa kuntien ja elinkeinoelämän tarpeista, sekä nykyisistä kuljetuksista — Työssä arvioidaan operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä 5 junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet. Samalla tuotetaan tietoa käynnistyvään tarveselvitykseen — Tärkeää on huomioida toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet mm. ilmastonmuutokseen liittyen — Työssä arvioidaan lisäksi junaliikenteen kehittämisen vaikutuksia ja hyötyjä Lähtökohtia 1. — Työn lähtökohtana ovat olleet työn ohjausryhmän evästykset, kuntien ja toimijoiden haastattelut sekä nykytilanteen arviointi — Joukkoliikenteen tilanne ei ole erityisen hyvä — Bussijoukkoliikenteen määrä vähentynyt ja palvelutaso heikentynyt radanvarren kunnissa — Pendelöinti tapahtuu pääosin omilla autoilla — Yhteydet esim. Helsinkiin ovat heikentyneet.
    [Show full text]
  • HVDC Capacity Study Between Finland and Sweden
    HVDC capacity study between Finland and Sweden Final version February 2019 Table of Contents 1 Summary .................................................................................................. 4 2 Introduction ............................................................................................. 6 2.1 Background................................................................................... 6 2.2 Scope ............................................................................................ 6 2.2.1 Studied alternatives .......................................................... 6 2.2.2 Assumptions and limitations ............................................. 6 2.3 Outline ........................................................................................... 8 3 Grid studies .............................................................................................. 9 3.1 Introduction ................................................................................... 9 3.2 Alternative SE2-FI, 800 MW HVDC connection ......................... 10 3.2.1 Thermal constraints ......................................................... 10 3.2.2 Dynamic constraints ....................................................... 13 3.2.3 Summary of alternative SE2-FI, 800 MW HVDC connection ...................................................................... 14 3.3 Alternative SE3-FI, 800 MW HVDC connection ......................... 14 3.3.1 Thermal constraints ......................................................... 15 3.3.2
    [Show full text]
  • 1 Satakirjastot TIETOSUOJASELOSTE 1. Rekisterinpitäjä Porin Kaupunki
    Satakirjastot TIETOSUOJASELOSTE 1. Rekisterinpitäjä Nimi Porin kaupunki PL 121 28101 Porin kaupunki Käyntiosoite: Hallituskatu 12 sähköposti: [email protected] puh. 044701 1100 Euran kunta Sorkkistentie 10 PL 22 27511 Eura puh 02 839 901 fax 02 865 2059 Sähköposti. [email protected] Eurajoen kunta Kalliotie 5 27100 EURAJOKI puh. 02 869 41 faksi 02 868 4237 [email protected] Harjavallan kaupunki Satakunnantie 110 29200 HARJAVALTA Puhelin (vaihde): (02) 5359 011 Faksi: (02) 6740 560 [email protected] Honkajoen kunta Porhontie 5 38950 Honkajoki p. 050 577 5200 fax (02) 577 5214 [email protected] Huittisten kaupunki Risto Rytin katu 36 32700 HUITTINEN vaihde: 02 560 4111 sähköposti: [email protected] Jämijärven kunta Peijarintie 5 A 38800 Jämijärvi p. 02 572 970 e-mail: [email protected] Kankaanpään kaupunki Kuninkaanlähteenkatu 12 38700 KANKAANPÄÄ Puh. 02 57 700 Fax 02 577 2233 [email protected] 1 Karvian kunta Kylä-Karviantie 17 39930 Karvia puh. (02) 5727 90 [email protected] Kokemäen kaupunki postiosoite: PL 27, 32801 Kokemäki käyntiosoite: Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Neuvonta 040 488 6111/vaihde Faksi 02 546 4887 Sähköposti: [email protected] Merikarvian kunta Kauppatie 40, 29900 Merikarvia puh. 044 7246 333 Fax (02) 551 2074 [email protected] Pomarkun kunta Vanhatie 14 29630 Pomarkku Neuvonta p. 02 5505 666 sähköposti: [email protected] Rauman kaupunki Kanalinranta 3 PL 41, 26101 Rauma vaihde 02 834 11 [email protected] Siikaisten kunta Kankaanpääntie 1 A, 29810 Siikainen Puhelin: 044 - 720 1020 Sähköposti: [email protected] Säkylän kunta Rantatie 268, 27800 Säkylä Vaihde 02 83 281 Faksi 02 8328 316 [email protected] Ulvilan kaupunki Käyntiosoite: Loukkurantie 1, 28450 VANHA-ULVILA Postiosoite: PL 77, 28401 ULVILA Kaupunginviraston vaihde (02) 6774511 Kirjaamon sähköpostiosoite: [email protected] 2.
    [Show full text]
  • Selvitys Porin Seudun Elinkeinopalvelujen Järjestämisestä
    Vastaanottaja: Porin kaupunki / Lauri Kilkku ja Jouko Hautamäki Päivämäärä: 8.8.2019 SELVITYS PORIN SEUDUN ELINKEINOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Anne-Mari Järvelin, Hanna Koskela ja Kimmo Halme Sisällysluettelo 1. TAUSTA JA TAVOITTEET ...................................................................................................... 3 1.1. TOIMEKSIANNON TAUSTA ................................................................................................... 3 1.2. TAVOITTEET ...................................................................................................................... 4 1.3. TYÖVAIHEET JA MENETELMÄT ............................................................................................ 4 2. PORIN SEUDUN ELINKEINOPALVELUJEN NYKYTILA ................................................ 6 2.1. PORIN SEUDUN ELINKEINOTOIMINNAN VAHVUUDET JA HAASTEET .......................................... 6 2.2. ELINKEINOPALVELUT PORIN SEUDULLA ............................................................................... 9 2.2.1. Kunnat elinkeinopalvelujen järjestäjinä .................................................................... 9 2.2.2. Elinkeinopalvelujen järjestämisen tilanne Porin seudulla ........................................ 9 3. ELINKEINOPALVELUKYSELYN TULOKSET ............................................................... 11 4. KUNTAJOHTAJIEN, SIDOSRYHMIEN EDUSTAJIEN JA YRITYSTEN EDUSTAJIEN HAASTATTELUJEN TULOKSET ............................................................................................
    [Show full text]
  • Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki Region
    SUSA/JSFOu 96, 2017 Pauli Rahkonen (Helsinki) Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki region The water burials in the Levänluhta (the Isokyrö parish) and Käldamäki (the former Vöyri parish) sites in Ostrobothnia have been a great mystery for the scholars because of their unique character. The dating of the burials is 5th–8th centuries AD. Similar buri- als are not known elsewhere in Finland or in its neighbouring areas. The results of an onomastic study show that the earliest Finnish maritime toponyms appeared in the 9th century and the earliest Swedish toponyms in the late 13th century. This means that the burials most probably were not conducted by Finnish or Swedish speaking populations. In Vöyri, no obvious Saami toponyms are found, but in Isokyrö, a few Saami names can be recognized. Baltic toponyms are completely unknown. The words behind the names of the largest local rivers could possibly be derived from Proto-Finno-Permian, but alternatively it is possible that they represent obscure names of Paleo-European origin. Thus, the most probable linguistic groups behind the water burials might be speakers of the West Uralic x-language or Paleo-European. 1. Introduction The ethno-linguistic background of the population who practised water burials in Levänluhta in the Isokyrö parish and in Käldamäki in the former Vöyri parish during the 5th–8th centuries AD (Wessman 2009: 81; Formisto 1993: 42) has been a mys- tery for researchers for several decades. This type of burial is unknown elsewhere in Finland and the surrounding countries. The most similar burial type, so called bog-burials, is found in Denmark, but even these are not comparable with the burials in Levänluhta and Käldamäki (Wessman 2009: 91 and attached literature).
    [Show full text]
  • Ula-Lähetysten Kuuluvuusalueet
    UTSJOKI ULA-LÄHETYSTEN I 90,7 C II 93,1 C TENOLA III 99,4 C NUORGAM < I 89,0 < VI 102,6 C KUULUVUUSALUEET II 94,1 I 88,6 III 95,8 • < • II 93,9 VI 100,5 III 97,7 Yleisradion ohjelmat < • VI 101,2 NUVVUS • < JÄNISPÄÄ I 88,1 C I 87,6 II 90,2 C • II 89,9 III 94,4 C III 97,4 VI 101,7 C < VI 103,3 • KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI < I 89,5 C I 88,0 V II 93,4 C II 90,9 V • III 96,8 C III 96,0 V VI 100,8 C < VI 103,7 V < LAMMASKOSKI • INARI • I 88,5 C I 88,4 II 91,4 C II 92,8 III 98,7 C III 98,8 INARI, KAUNISPÄÄ < VI 101,2 C Enontekiö VI 101,9 < III 91,5 KUTTANEN • • I 94,1 C II 97,2 C VUOTSO III 99,6 C I 87,8 II 90,1 VI 102,2 C < III 94,3 • VI 101,3 Sodankylä Muonio Kittilä YLLÄS < I 92,2 C Savukoski II 95,3 C • III 98,1 C VI 103,8 C Kolari Pelkosenniemi < • PYHÄTUNTURI PELLO < I 91,0 C Merkkien selitykset: II 97,6 C I 90,2 Salla II 97,0 • Pello III 99,9 C I-verkko (Yle Radio 1) III 99,7 II-verkko (YleX) < KEMIJÄRVI AINIOVAARA • III-verkko (Yle Radio Suomi) I 87,9 < Ylitornio ROVANIEMI II 89,8 < IV-verkko (Yle Radio X3M) • I 88,2 RUKA III 94,7 II 94,0 < III 96,7 I 90,7 • II 92,8 TERVOLA VI 103,0 • < III 95,1 V-verkko (Radio Vega) I 88,6 TORNIO II 92,6 • KUUSAMO VI-verkko (Yle Sámi radio) III 95,6 Keminmaa Ranua POSIO L1, L2..
    [Show full text]