Maailman Elokuvan Historia III

Maailman elokuvan historia III

Scandinavia Ruotsi – rakenteet ja käänteet • Maailmansotien ulkopuolella pysyminen mahdollisti elokuvateollisuuden kehityksen ja kotimaisen yleisön varmistamisen • Stiller ja Sjöström, Garbo ja Bergman lähtevät Hollywoodiin • Äänen tulo päätti kultakauden lopullisesti • Harry Scheinin pamfletti “Onko meillä varaa kulttuuriin” johtaa Svenska Film Institutet’n perustamiseen 1963 • 10 % pääsylipputuloista ohjattiin ruotsalaisten laatuelokuvien tuottamiseen ja kv. levitykseen • Trollywood ja erityisesti siellä toimiva Film i Väst studio yltävät kv. maineeseen ja tuotantoon Ruotsi – ohjaajia ja elokuvia • Gustav Molander: Intermezzo (1936) • Alf Sjöberg: Himlaspelet (1942), Fröken Julie (1951) • Ingmar Bergman: Sommaren med Monica (1952), Det sjunde inseglet (1957), Smultronstället (1957), Persona (1966), Viskningar och rop (1972), Höstsonaten (1978), • Lars-Magnus Lingren: Änglar finns dom? (1961) • Bo Widerberg: Elvira Madigan (1967) • Vilgot Sjöman: Jag är nyfiken – (1967) • Jan Troell: Utvandrarna (1970), Nybyggarna (1972), Hamsun (1996) • Lasse Hallström: Mitt liv som hund (1985)

• Roy Andersson: Sånger från andra våningen (2000) • Lukas Moodysson: Fucking Åmål (1998), Lilja 4-ever (2002) • Josef Fares: Jalla! Jalla! (2000) • Susanna Taslimi: Hus i Helvete (2002) • Tomas Alfredson: Fyra nyanser av brunt (2004), Låt den rätte komma in (2008)

Tanska – rakenteet ja käänteet • Äänen läpimurto tuhoaa tanskalaiselokuvan kv. markkinat • Vuoden 1933 lainsäädännön perusteella perustetaan Dansk Kulturfilm -tuotanto- ja levitystoimisto sekä Tanskan elokuvalautakunta • Vuonna perustetaan 1938 Statens Filmcentral tukemaan dokumenttielokuvatuotantoa ja -levitystä • Saksalaismiehityksen aikana tehdään film noir -tyylisiä rikoselokuvia ja pyritään heijastelemaan kansallisia tuntoja • Sodan jälkeen sosiaalista realismia ja psykologista problematiikkaa • Amerikkalainen elokuvasaarto 1954-1958 Tanska – rakenteet ja käänteet • Äänen läpimurto tuhoaa tanskalaiselokuvan kv. markkinat • Vuoden 1933 lainsäädännön perusteella perustetaan Dansk Kulturfilm -tuotanto- ja levitystoimisto sekä Tanskan elokuvalautakunta • Vuonna perustetaan 1938 Statens Filmcentral tukemaan dokumenttielokuvatuotantoa ja -levitystä • Saksalaismiehityksen aikana tehdään film noir -tyylisiä rikoselokuvia ja pyritään heijastelemaan kansallisia tuntoja • Sodan jälkeen sosiaalista realismia ja psykologista problematiikkaa • Amerikkalainen elokuvasaarto 1954-1958 • Vuoden 1964 elokuva-asetus → valtion tuotantotuki • Tanskan elokuva koulu perustetaan 1966 • Aikuissensuuri poistetaan 1969 → eroottinen elokuva ja suoranainen pornoteollisuus kukoistavat • Tanskan elokuvainstituutti perustetaan 1972 tukemaan elokuvatuotantoa • Elokuva-asetuksen uudistaminen 1989: luodaan 50/50 rahoitusjärjestelmä (myöhemmin 60/40) • Lars von Trier‘n kansaivälinen läpimurto - “performative media circus that the enfant terrible of Danish film, Lars von Trier, generates.” (Hjort) • Dogme-manifesti, (1995) Zentropa ja Filmbyen – ”uusi tanskalainen elokuva” muodostuu brandiksi

• “... if hybrid works involving elements of the local and the global can infuse new life into quasi- moribund cinematic cultures defined primarily along national lines, then it is indeed appropriate to consider the idea that globalization might be an engine of positive change under certain circumstances ” (Hjort) • Vuoden 1997 elokuva-asetus: Elokuvainstituutti uudelleenorganisoidaan, perustetaan Elokuvatalo • Tanskalainen televisiosarjatuotanto huipentuu

Dogme 95 vow of chastity • Shooting must be done on location. Props and sets must not be brought in. • The sound must never be produced apart from the image or vice- versa. • The camera must be handheld. Any movement or mobility attainable in the hand is permitted. • The film must be in colour. Special lighting is not acceptable. • Optical work and filters are forbidden. • The film must not contain superficial action. • Temporal and geographical alienation are forbidden. • Genre movies are not acceptable. • The film format must be Academy 35mm. • The director must not be credited. Tanska – ohjaajia ja elokuvia • Theodor Dreyer: Vredens Dag (1943), Ordet (1955) • Johan Jacobsen: Soldaten og Jenny (1947) • Alice O'Fredericks: De røde heste (Punaisia hevosia, 1950) • Palle Kjærulff-Schmidt: Weekend (1962) • Erik Balling: Olsen banden (1968 – 12 jatko-osaa) • Gabriel Axel: Babettes gæstebud (Babetten pidot, 1987) • Bille August: Pelle Erobreren (Pelle valloittaja, 1987), Jerusalem (1996) Uusi tanskalainen elokuva • Thomas Vinterberg: Festen (1998), Jagten (2012) • Lone Scherfig: Italiensk for begyndere (2000) • Susanne Bier: Brodre (2004), Hævnen (2010) • Lars von Trier: Europa (1991), Breaking the Waves (1996), Idioterne (1998), Riget (1997), Dogville (2003), Antichrist (2009), Nymphomaniac (2013)

Pohjoismainen yhteistyö

• Tapahtuu pääasiassa tuotantotukea ja -palveluja jakavien kansallisten instituutioiden yhteistyönä → • Suurempia budjetteja ja ylipäätään laajempi pohja elokuvatuotannolle • Nordisk Television & Film Fondin (1992) rahoitus: 1/3 Pohjoismaiselta ministerineuvostolta, 1/3 kansallisilta instituutioilta ja 1/3 televisiokanavilta • Laajapohjainen poliittinen ja kaupallinen sitoutuminen pohjoismaiseen elokuvakulttuuriin • Tarjoaa infrastruktuurin luovan lahjakkuuden ja teknisen osaamisen vapaalle liikkuvuudelle • Yhteisesiintymiset kv. festivaaleilla eivät olleet menestyksekkäitä, nykyään esiinnytään erikseen • Pohjoismaat eivät muodosta yhtenäistä markkina- aluetta • Tietoisia pyrkimyksiä lisätä yhteispohjoismaista levitystä • Monet alueen keskeisistä levittäjäyhtiöistä – Nordisk, Svensk Filmidustri, Scanbox – ovat tai ovat olleet pohjoismaisessa omistuksessa • Jan Troel’n Hamsun (1996): Historiallinen elokuva kiistanalaisesta norjalaiskirjailijasta tehtiin Skandinaavisena yhteistuotantona –Max von Sydow pääosassa puhui ruotsia ja Ghita Nørby hänen vaimonaan tanskaa Norja • Säännöllinen tuotanto alkaa 1920-luvulla • 1930-luvusta on puhuttu norjalaisen elokuvan kulta-aikana • Kansallinen elokuvalautakunta perustetaan saksalaismiehityksen aikana • Norjan elokuvainstituutti perustettiin 1955 – fuusioitui 2008 Norjan elokuvarahaston ja elokuvakomission kanssa

• Arne Skouen: Ni liv (Yhdeksän elämää,1957) • Edith Carlmar: Ung frue försvinnet (1953)Ung flukt (Nuoret syntiset, 1959) • Liv Ulman: Troløs (Uskoton, 2000) • Bent Hamer: Salmer fra kjokkenet (Keittiötarinoita, 2003) Islanti • Säännöllistä elokuvatuotantoa vuodesta 1979 kun perustettiin Islannin elokuvarahasta (nyk. Islannin elokuvakeskus) – hyvin pienen budjetin turvin • Kasvava määrä kv. yhteistuotantoja • Ágúst Guðmundsson: Land og synir (Maat ja pojat, 1980) • Fridrik Thór Fridriksson: Börn náttúrunnar (Luonnonlapset,1991) • Baltasar Kormákur: 101 Reykjavík (2000), Myrin (Rikospaikka Jar City, 2006) Arne Skouen: Ni liv (1957) • Tarina vastarintaliikkeen sankari Jan Baalsrudista – vahvasti dramatisoituna • Keskeisenä petoksen ja solidaarisuuden sekä äärimmäisissä olosuhteissa selviämisen teemat • Ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokas • Äänestetty usein Norjan kaikkien aikojen parhaaksi elokuvaksi