DOCSLIB.ORG

1 Rautalammin Kunta Ympäristölautakunta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
1 Rautalammin Kunta Ympäristölautakunta Tervon kunta LAUSUNTO Ympäristöterveyspalvelut Tervo, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi, Keitele 20.04.2020 Rautalammin kunta ympäristölautakunta Kuopiontie 11 77700 Rautalampi LAUSUNTO YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEEN ROMUHARJU OY JÄTTEI- DEN AMMATTIMAISESTA JA LAITOSMAISESTA KÄSITTELYSTÄ Viite Dnro Asia Rautalammin kunta, ympäristölautakunta pyytää Rautalammin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa, joka koskee Rautalammin kunnas- sa vireillä olevaa ympäristölupahakemusta, Romuharju Oy jätteiden ammatti- mainen ja laitosmainen käsittely. Toiminta sijoittuu Rautalammin kunnassa Vaajasalmen kylässä Romuharju- nimiselle tilalle Rnro: 686-411-3-60. Romu- harju Oy:llä on voimassa oleva ympäristölupa 31.12.2020 saakka. Toiminta si- joittuu noin 13 km Rautalammin keskustasta koilliseen. Toimipaikka sijaitsee Herrantie 16091 varressa. Tontilla on halli ja useita pienempiä varastokontte- ja/rakennuksia. Toimipaikan eteläosassa sijaitsee Kaipaispuro, joka laskee 7 km:n päässä olevaan Rautalampeen. Muut lähimmät vesistöt ovat 1,3-2,5 km päässä sijait- sevat Sääksjärvi, Lauttalampi, Karhulampi ja Tervalampi. Toimipaikan lähiym- päristön alue on ojitettua peltoa ja kasvavaa sekapuu metsää. Lähimmät ym- pärivuotisesti asutut talot ja kesäasunnot sijaitsevat noin 400 m etäisyydellä. Toimipaikka ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin pohjavesialue on Heimosen- kankaan 2E-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 900 m lounaaseen. Lä- hin suojelualue (Rastunsuon lintujärvi) on noin 2,5 km koilliseen. Toiminta on ollut H.M Korhonen Tmi nimellä ja Romuharju Oy on vuokrannut tilat ja rakennukset vuonna 2017. Romuharju Oy on valtakunnallisen Kelpoke- rääjä- verkoston jäsen ja Kuusakoski Oy:n sopimuskerääjä. Toimintaa kuuluu kotitalouksien ja teollisuuden metalliromun, elektroniikan, sähkölaitteiden, ren- kaiden, akkujen, kaapeleiden ym. kerääminen, ostaminen, myyminen, kierrä- tys, lajittelu, pilkkominen ja välivarastointi. Toimintaan kuuluu lisäksi autojen, linja- ja kuorma-autojen, maanrakennuskoneiden sekä perävaunujen ja - kärryjen ostaminen purkuun ja myyntiin. Lisäksi toimija harjoittaa filmivanerin, pihakivien ja betonilaattojen myyntiä. Romua kerätään lähikuntien alueelta ja myös yksityishenkilöt toimittavat romua paikan päälle. Romulajista riippuen kertavarastointimäärät vaihtelevat 150 000 tkg- 2000 tkg ja 3 kpl-60 kpl välillä. Loppusijoituspaikat ovat: Kuusakoski Oy ja Kuusakoski Oy myynti, Fortum, Suomen rengaskierrätys Oy, Fortum oyj. Kat-Metal Oy Metsäkipinä Oy ja Jätekukko. 1 Tervon kunta Ympäristöterveyspalvelut Suonenjoen toimipis- + 358 44 7499 400 Pielaveden toimipiste: + 358 44 7499 423 te: + 358 44 7499 420 [email protected] Puustellintie 35 Rautalammintie 11 B + 358 44 7499 421 72400 PIELAVESI 77600 SUONENJOKI + 358 44 7499 422 Tervon kunta LAUSUNTO Ympäristöterveyspalvelut Tervo, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi, Keitele 20.04.2020 Purettavien ajoneuvojen öljyt ja nesteet otetaan erilleen joko hallissa tai sisäti- loissa ja varastoidaan asfaltoidulla kentällä muovisäiliöissä tai 200 l tynnyreis- sä. Purkuosista myydään ulkomaille mm. vaihteistot, akselistot ja moottorit se- kä myös kokonaisia autoja. Purkuun tulevista henkilöautoista irrotetaan akut ja katalysaattorit ja muutoin ne varastoidaan nipuissa asfalttikentällä ja toimite- taan ns. niputettuina märkänä. Jäteöljyt ja pakkasnesteet purettavista kuorma- ja linja-autoista toimitetaan Fortum Oyj:lle Kuopioon. SER-romut kerätään kuution kokoisiin laatikoihin ja siirretään Kuusakoski Oy:n toimittamaan konttiin, jonka myös he vaihtavat. Rautaromu lajitellaan lajeittain ja varastoidaan asfalttikentällä betonipohjaisis- sa siiloissa. Isompi romu polttoleikataan noin 1,5 m2 osiin. Käyttökelpoinen romu lajitellaan myytäväksi. Osa myytävästä raudasta on uutta. Alumiini lajitellaan erikseen muusta romusta ja säilytetään varastokontissa. Happoterästä tulee lähinnä Ecomet Oy:ltä ja se viedään suoraan Kuusakoski Oy:n Airakselan toimipisteeseen. Kaapeliromua varastoidaan alueella vain vähäisiä määriä, suurin osa kaapeliromusta toimitetaan suoraan työmailta ja teiden varsilta jatkokäsittelyyn. Renkaat irrotetaan vanteilta ja Kuusakoski kuljettaa ne loppusijoitukseen Suomen rengaskierrätykseen. Vanteet lajitellaan metalliromuihin. Osa renkais- ta myydään vanteineen myös käyttöön (traktorit kuorma-autot). Sekapelti pilkotaan ja lajitellaan romusiiloon. Akut ja katalysaattorit irroitetaan ja varastoidaan lukituissa hallissa muovilaatikossa. Kat-Metal Oy noutaa kata- lysaattorit Tervajoelle ja akut toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Sähkömoottorit ja jäähdytinromu pakataan sellaisenaan lavoille ja toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Puujäte on pääasiassa romukasojen mukana tulevia ja käytöstä poistettuja kuormalavoja. Hakkeeksi kelpaava jäte toimitetaan Metsäkipinä Oy:lle Vesan- nolle ja hakkeeksi kelpaamaton sekä kyllästetty puujäte toimitetaan Jätekukko Oy:lle Kuopioon. Yritys ei ota vastaan akkujen, öljyjen ja nesteiden lisäksi muita ongelmajäteja- keita ja niitä ei myöskään varastoida tai käsitellä alueella. Jos ongelmajätteitä tulee vastaan, niin ne toimitetaan suoraan Fortum Oy:lle jatkokäsittelyyn. Lausunto Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut toimiessaan Rautalammin kunnan terveydensuojeluviranomaisena lausuu, Rautalammin kunnassa vireillä ole- vaan ympäristölupa-asiaan, joka koskee Romuharju Oy jätteiden ammatti- maista ja laitosmaista käsittelyä, joka sijoittuu Rautalammin kunnan Vaaja- salmen kylässä Romuharju- nimiselle tilalle Rnro :686-411-3-60 seuraavaa: 2 Tervon kunta Ympäristöterveyspalvelut Suonenjoen toimipis- + 358 44 7499 400 Pielaveden toimipiste: + 358 44 7499 423 te: + 358 44 7499 420 [email protected] Puustellintie 35 Rautalammintie 11 B + 358 44 7499 421 72400 PIELAVESI 77600 SUONENJOKI + 358 44 7499 422 Tervon kunta LAUSUNTO Ympäristöterveyspalvelut Tervo, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi, Keitele 20.04.2020 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta romujen ja hyötyjättei- den käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa alueen vaikutuspiirissä sijaitse- viin talousvesikaivoihin, lähteisiin, puroihin ja vesistöihin sekä vesistöihin joh- taviin avo-ojiin, jotta toiminnalla ei pilata vesistöjen vesiä tai mahdollisten lä- histöllä sijaitsevien talousvesikaivojen talousveden laatua, ja näin aiheuteta terveyshaittaa veden välityksellä. Yksityisten talousvesikaivojen talousveden tulee täyttää asetuksessa (sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksi- köiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STMa 401/2001) esitetyt laatusuositukset sekä –vaatimukset. Romujätteen, romutettavien ajoneuvojen ja alueella käsiteltävän jätteen sekä hyödynnettävän ja kierrätettävän aineksen sekä niiden sisältämien aineiden pitoisuuksien konsentroituminen ja kulkeutuminen maaperässä/ vesissä tulee arvioida tai kieltää kokonaan sellaisen romun/jätteen tuonti, jossa olevien ai- neiden liukeneminen tai kulkeutuminen voi aiheuttaa terveyshaittaa veden tai ilman välityksellä. Romujen sisältämien vaarallisten aineiden olemassaolo tulee tiedostaa ja ter- veydelle vaarallisia kemiallisia aineita sisältäviä purkujätteitä tai niiden osia ei tule sallia jatkokäyttöön lainkaan, vaan ne tulee toimittaa oikeaan loppusijoi- tuspaikkaan. Toiminnassa sattuviin vahinkoihin tulee varautua siten, että vahingontorjunta on mahdollista esimerkiksi kemiallisen aineen maahan valumisen seuraukse- na ja torjunta menetelmät/keinot ovat jo valmiiksi suunnitellut/ riittävät ja että saastuneita tai kemiallisilla aineilla pilaantuneita maa-aineksia voidaan käsitel- lä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa veden tai ilman välityksellä. Toiminnassa tulee ottaa huomioon vesistöjen kuormitus ja pohjaveden pilaan- tumisriski ja se tulee minimoida parhaalla käytössä olevalla tekniikalla. Ympä- ristökeskusten laatiman Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016- 2021 laadittujen tavoitteiden toteutuminen tulee saavuttaa. Toiminnasta ei saa aiheutua toiminta-alueen vaikutuspiirissä olevien alapuoli- sen vesistön uimaveden (sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleis- ten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STMa 354/2008) tai elintarvikkeiden pintakasteluun käytettävän veden (maa- ja met- sätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmista- miseksi asetettavista vaatimuksista MMMa, 134/2006) laadun heikentymistä. Vesien tulee pysyä asetusten mukaiset laatusuositukset ja –vaatimukset täyt- tävinä. Toiminnassa mahdollisesti sattuneiden vahinkojen varalta täytyy va- rautua kartoittamaan, tutkimaan ja selvittämään vahingon suuruus ja mahdol- liset terveyshaitat. Tarvittaessa tulee varautua ottamaan vesinäytteitä. Esim. rengasvaraston tulipalon sattuessa savu, noki ja muut terveydelle vaa- ralliset aineet kulkeutuvat ilmassa, jolloin onnettomuuden sattuessa on otetta- 3 Tervon kunta Ympäristöterveyspalvelut Suonenjoen toimipis- + 358 44 7499 400 Pielaveden toimipiste: + 358 44 7499 423 te: + 358 44 7499 420 [email protected] Puustellintie 35 Rautalammintie 11 B + 358 44 7499 421 72400 PIELAVESI 77600 SUONENJOKI + 358 44 7499 422 Tervon kunta LAUSUNTO Ympäristöterveyspalvelut Tervo, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi, Keitele 20.04.2020 va huomioon tuulensuunnat/ asutus ja asukkaiden varoittaminen sekä neu- vonta / varotoimenpiteet. Toimintatavat tulee suunnitella etukäteen. Toiminnasta aiheutuva liikenne ja lähiasutukselle mahdollisesti terveydellistä haittaa aiheuttavat toiminnot ja päästöt tulee järjestää siten, että haitta saa- daan mahdollisimman vähäiseksi ja
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Perehdyttämisopas
    RAUTA- LAMMIN PEREHDYTTÄMISOPAS KUNTA Päivitetty 2019 1 Sisältö 1. PEREHDYTTÄMISOPAS ........................................................................................................................ 3 2. VIRANHALTIJAN OIKEUDET .............................................................................................................. 6 3. TYÖAIKA, RUOKAILU- JA KAHVITAUOT ........................................................................................ 7 4. PALKANMAKSAMINEN JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ................................................................. 7 5. POISSAOLOT JA LOMAT ...................................................................................................................... 8 6. SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS .............................................................................. 11 7. OMAN AUTON KÄYTTÖ VIRKA- JA TYÖAJOSSA ........................................................................ 11 8. TYÖNANTAJAN MAKSAMIEN MATKUSTAMISKORVAUSTEN KÄYTÄNTÖ .......................... 12 9. TYÖNANTAJAN OTTAMAT VAKUUTUKSET ................................................................................ 12 10. VEROKORTTI JA SEN TOIMITTAMINEN PALKANLASKENTAAN ........................................ 12 11. TYÖTERVEYS ................................................................................................................................... 13 12. SAVUTON TYÖPAIKKA .................................................................................................................. 15
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2020
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO 2020 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Rosso Keitele Amarillo Frans&Sophie Maaninka Ehta Vieremä Hurma S-market Siilinjärvi Juankoski Wanha Satama Sale Kaavi Prisma Tervo Buffa Kiuruvesi Sonkajärvi Presso Pyhäjärvi Sokos Emotion Karttula Riistavesi Hesburger Parturi-kampaamo Vesanto Kuopio Coffee House Kodin Terra Tuusniemi Apteekkari Iisalmi Nina & Henri Pikku Pietarin Pub O’Nelly’s Irish Bar Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Vehmersalmi Hillside Pizza Breikki Lapinlahti Sokos Hotels Rautalampi Pielavesi Suonenjoki Nilsiä RAVINTOLAT: Rosso Keitele Amarillo Leppävirta Frans&Sophie Maaninka Ehta Heinävesi Hurma Siilinjärvi Juankoski Wanha Satama Tervo Vieremä Kaavi Buffa Presso S-market Hesburger Sale Varkaus Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Sonkajärvi Coffee House Prisma Kangaslampi Kiuruvesi Tuusniemi Apteekkari Sokos Pyhäjärvi Pikku Pietarin Pub Emotion O’Nelly’s Irish Bar Parturi-kampaamo Vehmersalmi Hillside Kodin Terra Iisalmi Pizza Breikki Nina & Henri Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Sokos Hotels Heinävesi Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Rosso Keitele Amarillo Varkaus Frans&Sophie KangaslampiMaaninka Ehta Hurma Siilinjärvi Juankoski Wanha Satama Tervo Kaavi Buffa Presso Karttula Riistavesi Hesburger Vesanto Kuopio Coffee House Tuusniemi Apteekkari
    [Show full text]
  • Kunnan/YT-Alueen Rooli Omistajanvaihdoksessa
    Kunnan/YT-alueen rooli omistajanvaihdoksessa Maaseutujohtaja Juha Nykänen Sydän-Savon maaseutupalvelu Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto Kunnan/ YT-alueen rooli omistajanvaihdoksessa Alkukartoituskäynnit Avustus omistajanvaihdossuunnitelmien laatimiseen Maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto Alkukartoituskäynti Tavoitteena herätellä omistajanvaihdosta suunnittelevia tiloja aloittamaan prosessiin liittyvät toimenpiteet ja suunnittelu ajoissa ja parantaa sekä luopuvan että jatkavan yrittäjän henkistä ja tiedollista valmistautumista omistajanvaihdokseen Tavoitteena myös saada maatiloja joilla ei ole jatkajaa yhteistyöhön tuotantoaan jatkavien tilojen kanssa Alkukartoituskäynnillä kartoitamme maatilan tiedot, luopujan sekä jatkajan ajatukset ja toiveen sekä tarkastellaan omistajanvaihdoksen yleisiä ehtoja ja mahdollisuuksia tehdä omistajanvaihdos Ohjaus oikean asiantuntijan luokse Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara,
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Diversity of Pollinator Communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from Pilot Monitoring with Yellow Traps in 1997 - 1998
    1 The Ei nnish Envi ron ment 44 NATURE AND NATURAL RESOURCES Guy Söderman Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot morntorrng with Yellow traps in 1997 - 1998 1 / •--1 4 -- . Ö . O4 FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE The Finnish Environment 355 Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997 - 1998 HELSINKI 1999 . .. .. .. .. ... ...... .. .. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE ISBN 952-I 1-0579-8 ISSN 1238-73 12 Cover phota: Reima Leinonen (Bombus Iucorum) Maps: Estonian Envimnment lnformation Centre Makeup: Pikseri]ulkaisupalvelut Oy Edita Ab Helsinki 1999 0 The Finnish Environment 355 Contents ...... 1 Introduction . ...... 5 2 i1ethods and t.,Iaterial . 7 3 Groups, Ecology and Behaviour ofPollinators 9 4 Threatened Species 1 1 5 Results frorn Conparative Tests 12 6 Species Composition, Distribution and Abundance 16 6.1 Social Bees (Apidae) 16 6.2 Solitary Bees (Apoidea, other families) 28 6.3 Social Wasps (Vespfdae) 30 6.4 Solitary Wasps (Eumenidae) 32 6.5 Hoverfties (Syrphfdae) 33 6.6 Other Groups 37 7 Relation between Captures and Natural Fauna 39 7.1 Within-Species Relations 39 7.2 Between-Spedes Relatfons 39 8 Diversity andAssociated Features of the Fauna 42 8.1 Quantitative Aspects of Pollfnator Diversfty 42 8.2 Qualftative Aspects of Pollinator Diversity 45 8.3 1ffects of Land Use 47 9 Discussion and Conclusions 49 9.1 Yellow-trapping as a Monitoring Technfque 49 9.2 Changes in the fauna and Species Abundancy 50 10 Acknoi.vledgeiiients 5 1 1 1 Literature 52 Ilnnexes 55 TheFinnshEnvironment355 0 0 .
    [Show full text]
  • Kokemuksellinen Hyvinvointikysely 2019 Tulokset
    Kokemuksellinen hyvinvointikysely 2019 Tulokset Varkaus – osa Pohjois-Savon kyselyä 7.5.2019, Jory, Marja-Liisa Honkanen Kyselyn toteutus • Tehty kaikkiin Pohjois-Savon kuntiin tammi- helmikuussa 2019 • Verkkokysely, paperilomakkeet kaupungintalolla, kirjastolla, Kangaslammin yht.palvelupisteessä ja uimahallilla • Vastauksia 275, joista paperilomakkeita 20 • Vastaajista naisia 84 %, miehiä 16 % Jatkossa ainakin • Kysymykset olivat muotoa Kuinka paljon... valtuustokauden vaihtuessa tai Kuinka tyytyväinen olet….. Vastaukset Kuopiossa tehty jo useana asteikolla 1-10. Asteikolla 0 = ei lainkaan/ vuonna erittäin tyytymätön, 10 = erittäin paljon/erittäin tyytymätön. Henkilökohtainen kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnista Minkä ikäinen olet? Alle 18-vuotias 2,5 % 18-24 vuotta 10,2 % 25-34 vuotta 12,4 % 35-44 vuotta 20,4 % 45-54 vuotta 22,2 % 55-64 vuotta 22,5 % 65-74 vuotta 7,6 % Yli 75-vuotias 2,2 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Varkaus (KA:4.59, Hajonta:1.61) (Vastauksia:275) Henkilökohtainen kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnista Ketä talouteesi kuuluu tällä hetkellä? Asun yksin 24,0 % Asun kumppanin/ puolison kanssa ilman lapsia 34,5 % Asun kumppanin/ puolison ja lasten kanssa 31,6 % Asun lasten kanssa 4,7 % Muu, mikä 5,1 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Varkaus (KA:2.32, Hajonta:1.05) (Vastauksia:275) Missä Varkauden alueella asut? Varkauden kaupunkialue 93,1 % Kangaslampi 6,9 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Varkaus (KA:1.07, Hajonta:0.25) (Vastauksia:274) Mitkä asiat vahvistavat hyvinvointiasi?
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]