Keimo Tarra Sali Soltti

Nummenkylä Inkainen Markkinen Näppinen

peltoaukeat puronvarsilehdot Lieviö Kahvimaa Pariisi liito-oravat

1.1.1953 Nummenkylä kohosuo ilvekset Muijala lähteiköt tummahorsma mäntymetsät kalliot Lohjanharju masmalo 1125 Nälköönlampi

MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA 2015 - 2020

Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry Muijalan asukasyhdistys ry

Kyläsuunnitelma-alueen kartta

Tämä kyläsuunnitelma on Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän muodostaman alueen yhteinen suunnitelma.

© Muijalan asukasyhdistys ry, Lohjanportin kyläyhdistys ry ja Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Koonnut: Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy Sisältö

Johdanto 4

Perustietoa alueesta 5

Kyläsuunnitelmaprosessi 5 Kyläkysely 5

Ympäristö 6 Maankäyttö ja kaavoitus 6 Liikenneyhteydet 7 Tietoliikenneyhteydet 8 Rakennettu ympäristö 8 Luonto ja maisema 10

Kaupalliset ja julkiset palvelut 13 Koulut ja päiväkodit 14 Kirjastopalvelut 16 Lohjanportin seurakuntakoti 16 Yhdistys- ja harrastustoiminta 17 Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä 20

Kylien nykytilanne ja kehittäminen 22

Alueen vahvuudet 23

Kehittämisalueet 24 Yhteisöllisyys ja aktiivisuus 24 Lähipalvelut 25 Turvallisuus 26 Lähiympäristö 27 Maankäyttö ja kaavoitus 28

Toimenpiteet 29

Kylien historiaa 31 Muijala 31 Lieviö 35 Kahvimaa 39 Nummenkylä 43 Yritystoimintaa 44 Liikenneyhteyksiä 47

Lähteet 50 Liitteet 51 Liite 1 Kyläsuunnitelmaprosessi Liite 2 Maankäyttö ja kaavoitus Liite 3 SWOT-analyysi

Johdanto

Kyläsuunnitelma on asukkaiden itsensä laatima Kiitos myös niille alueemme aktiivisille asukkaille, kuvaus koko alueen nykytilasta ja tulevaisuuden jotka osallistuivat kyläsuunnitelman esittelytilai- kehittämistarpeista. Se on oman alueen asukkail- suuteen sekä niille, jotka vastasivat tekemäämme le tarkoitettu kooste siellä asuvien toiveista ja kyläkyselyyn ja siten arvioivat alueemme hyviä tarpeista. Alueella asuvat ovat yhteisönsä asian- puolia ja kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelman tuntijoita, joiden osaaminen ja kokemus voivat kirjoitusvaiheeseen on saatu hyödyllistä tietoa olla avuksi myös Lohjan laajentuneen ja kasva- monilta alueemme historiaa ja luontoa tuntevilta neen kaupungin suunnittelu- ja kehittämistyössä. henkilöiltä. Kyläsuunnitelman voi toivoa olevan käytännön väline lähidemokratian kehittämisessä ja juurrut- Tähän kyläsuunnitelmaan on asukkaiden kylä- tamisessa kaupunkiin. Siitä nousee esille myös suunnitelmaillassa ja kyläkyselyssä esille tuomien kehittämisideoita, jotka kylien asukkaat ja yhdis- ajatusten ja kehittämistarpeiden lisäksi koottu tykset voivat yhdessä toteuttaa. aineistoa alueen historiasta ja arvokkaista luonto- kohteista. Tämä siitä syystä, että alue on nopeasti Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän kasvanut ja muuttovoittoinen. Työryhmä on pi- yhteinen kyläsuunnitelma kokoaa yhteen Loh- tänyt tärkeänä tarjota asukkaille mahdollisuuden jan kaupungin koillisen kulman. Tämä laaja alue tutustua alueensa historiaan ja sen kehitykseen koostuu Muijalan kaupunginosasta sekä Muija- vuosikymmenten kuluessa. Alueen asukkaat ovat lan, Lieviön ja Nummenkylän kylistä. Kahvimaa monessa yhteydessä tuoneet esille asumisviihty- Lohjan puolella on Lieviön pohjoisin osa. Tämän vyyden sekä ympäröivän luonnon merkityksen ja kyläsuunnitelman alueella on yhteistä mennei- sen tarjoamat mahdollisuudet. Siksi kyläsuunni- syyttä sekä tulevaisuuden kehittämisnäkymiä. telmaan haluttiin myös liittää alueen mielenkiin- Alueen asukkaat ja yhdistykset ovat myös viimei- toiset, monimuotoiset ja arvokkaat luontokohteet. sen vuosikymmenen aikana löytäneet toisistaan kumppaneita tilanteissa, joissa aluetta koskevat suunnitelmat koettiin sen kehitystä ja asumisen laatua heikentäviksi. Kun toiminta oman asuin- Muijalassa 15.12.2014 alueen hyvinvoinnin puolesta on vuosien kamp- pailun jälkeen johtanut myönteiseen lopputulok- Kyläsuunnitelman laatinut työryhmä seen, voi tämän nähdä asukkaille mahdollisuutena siitä, että yhteistyöllä voi vaikuttaa alueensa Mari Grönmark, Lieviön Kahvimaa kehittämiseen. Ritva Kaukinen, Lohjanportin kyläyhdistys ry Hannu Kukkonen, Muijala Kyläsuunnitelmatyöhön on saatu arvokasta tukea Marjo-Riitta Salmela, Muijalan asukasyhdistys ry Lohjan Kylät ry:n Läntistä demokratiaa -hank- Virva Terho, Muijala keelta ja sen koordinaattoreilta Jenna Härmältä Paavo Virtanen, Lieviön Pienviljelijäyhdistys ry ja Kati Sointukankaalta kyläsuunnitelman työs- Sirkka Warvas, Lieviön Kahvimaa tämisen eri vaiheissa. Tästä lämmin kiitos heille. Jari Åström, Muijalan kylä

4 Perustietoa alueesta

Muijalan, Lieviön (sisältää Kahvimaan) ja Num- asukkaille järjestetään esittelytilaisuus kyläsuun- menkylän alue on pinta-alaltaan yhteensä 2746 nitelmasta. Esittelytilaisuudessa koottiin myös ha eli noin 27 km². Vuonna 2014 näiden kylien asukkaiden näkemyksiä alueen nykytilasta ja alueella asui yhteensä 2095 asukasta. Näistä kehittämiskohteista (liite 3). Lopuksi perustettiin Muijalassa 1342, Lieviöllä 349, Nummenkylässä kyläsuunnitelmatyöryhmä, jonka jäsenet edusta- 213 ja Kahvimaalla 191. Muuttoliike Muijalan vat alueen eri osia ja yhdistyksiä. kaupunginosan (taajaman) alueelle oli voimakas- ta 1990-luvulla ja vv. 2001-2009 kasvu oli 26 %. Kyläsuunnitelman kirjoittamisesta muodostui 1990-luvun lopulla muuttajat olivat lähes yksin- useita kuukausia kestänyt prosessi (liite 1), joka omaan nuoria perheitä. Myös alueen muissa osissa koostui alueen asukkaille tehdystä kyläkyselystä asukasmäärä on kasvanut. Väestön määrä koko ja varsinaisen kylässuunnitelman työstämisestä. alueella on vv. 2001-2009 kasvanut 513 henkilöllä Kyläkysely toteutettiin asukkaille touko-kesä- eli noin neljänneksellä. Koko väestöstä 0-18 -vuo- kuussa 2014, kyselyn tuloksista saadut raportit tiaiden osuus oli 32 % ja 65+ osuus 8 %. Vuoteen analysoitiin ja keskeiset tulokset liitettiin kylä- 2000 verrattuna nuorempien osuus on pysynyt suunnitelmaan. samana, mutta ikääntyvien osuus on noussut 2 %. Kyläsuunnitelma on työstetty ryhmätyönä ja Kyläsuunnitelma-alueen kylät sijaitsevat Loh- kokoontumisten välillä ryhmän jäsenet keräsivät janharjun kupeessa, sen eteläpuolella. Kylien aineistoa sekä kirjallisiin lähteisiin tutustuen, kantatalot mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla vanhoja valokuvia tutkien, että haastattelemalla ja peltoja on viljelty paljon aikaisemmin. Aina asukkaita. Näistä ryhmän jäsenet koostivat teks- 1900-luvun puoliväliin saakka maanviljelys oli tiä kukin tahoillaan. Kokouksissa tutustuttiin alueen pääelinkeino. 1870-luvulla valmistunut yhdessä aineistoihin ja sovittiin jatkotyöskente- Hanko-Hyvinkää –junarata tarjosi työpaikkoja, lystä. Kokousten välillä kommentoitiin aineis- helpotti kulkemista ja asemalle Ventelään syntyi toa sähköpostitse. Työryhmä on työskentelynsä yrityksiä. Alueen teollistuminen alkoi 1950-luvul- aikana saanut runsaasti tietoa alueen eri osista la, kun Minerit Oy rakennutti tehtaan Muijalan ja ja on virinnyt entistä suurempi kiinnostus koko Nummenkylän rajalle. Elinkeinot monipuolistui- alueeseen, sen historiaan, luontoon ja Lohjan kau- vat ja yhä useammalla oli pientilan lisäksi työ- punkisuunnittelun tulevaisuuden kuviin. paikka kodin ulkopuolella. Hanko-Hyvinkää –tien varrelle syntyi eri alojen palveluja. 1980-luvulta lähtien alueen asukasmäärä on kasvanut ja monet Kyläkysely asukkaat käyvät nykyään työssä pääkaupunki- seudulla. Kyläkysely jaettiin alueen kotitalouksiin pa- periversiona (n. 820 kpl), jonka saatekirjeessä toivottiin vastaamista sähköisen linkin kautta. Samainen saatekirje oli nähtävillä myös alueen ilmoitustauluilla. Lomakevastauksille oli varattu Kyläsuunnitelmaprosessi jättöpaikoiksi Lohjanportin K-kauppa sekä Mui- jalan koulun, Nummenkylän päiväkodin ja Lievi- Tämän vuoden maaliskuussa Muijalan asukas- ön seuratalon postilaatikot. yhdistys ry ja Lohjanportin kyläyhdistys ry pyysivät halli- tustensa yhteiseen kokoukseen Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen koordinaattorin kertomaan ky- läsuunnitelmasta ja sen laatimi- sesta. Kokouksessa sovittiin, että Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän alueen kaikille Missä asuntosi / kiinteistösi sijaitsee? Vastaajien määrä: 139 5 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 139 alueen asukas- Ympäristö ta. Vastausprosentti oli 17. Vastanneista suurin osa vastasi sähköisesti. Vastanneista 62 % asuu Muijalassa, 22 % Lieviöllä, 6 % Kahvimaalla ja Maankäyttö ja kaavoitus 9 % Nummenkylässä. Kyselyyn vastanneiden jakauma vastaa hyvin alueen asukkaiden jakautu- Kaavajärjestelmä on kolmitasoinen siten, että mista laadittavan kyläsuunnitelman alueille. Vas- yleispiirteinen kaava ohjaa tarkemman kaavan taajista miehiä on 37 % ja naisia 63 %. Kyselyyn laatimista. Ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitus- vastanneista kotitalouksista 49 % on 1-2 jäsenen ta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttöta- kotitalouksia ja yli puolet on lapsiperheitä. Vähin- voitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön tään kolmen lapsen kotitalouksien osuus on 12 %. maakunnalliset strategiat päätetään maakunta- Perheiden lapsista 57 % on alle 12-vuotiaita. kaavassa, jonka laatii maakunnan kuntia edus- tava maakunnan liitto. Kaupunki laatii yleis- ja Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaaja alueella asemakaavat. vakituinen vai vapaa-ajan-asukas. Vastaajista vain 4 oli vapaa-ajan-asukkaita ja näistä enem- Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistetta- mistö Lieviöltä. Kaikista kyselyyn vastanneis- vana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa on osoi- ta 20 % on alueen syntyperäisiä asukkaita ja tettu ratayhteydet Espoo-Vihti-Lohja –taajama- valtaosa asukkaista on siis muuttanut alueelle. radalle ja Espoo-Salo –oikoradalle, tiivistettävää Muijalan asukkaista 12 % vastanneista, Num- aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman menkylän-Kahvimaan asukkaista 20 % ja Lieviön itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimin- asukkaista 33 % on syntyperäisiä. Alueen muut- tojen reservialuetta. Pohjois-eteläsuuntainen taneista suurin osa, 77 % on muuttanut alueelle viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä Lohjan ulkopuolelta, erityisesti pääkaupunkiseu- Muijalan suuntaan. dulta Espoosta ja Helsingistä sekä Vihdin Num- melasta. Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa (2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa, johon Alueen vetovoimana toimivat kaikilla vastan- ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työ- neilla erityisesti asuminen, luonto ja ympäristö paikkarakentamista. ”Kylän sijainti ja laajuus sekä liikenneyhteydet. Lieviöläisten vastauksissa määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelus- korostui erityisesti ympäristö ja muijalalaisten sa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusalu- vastauksissa puolestaan liikenneyhteydet. Vii- etta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa meksi mainittu selittynee työssäkäyvien suurella on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon määrällä ja pitkillä työmatkoilla. järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihis- torialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.”

Lohjan maankäytön rakennemalli 2013—2037 on hyväksytty kaupunginvaltuustos- sa 14.5.2014. Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitys- tä. Lisäksi siinä on esitetty suositel- tavan maankäytön lisäksi suunnit- telun reunaehtoja ja ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan asema vaikutusaluei- neen. Moottoritien molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueita (”E18 Yrityslohja”). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen sekä Siuntion Jos olet muualta muuttanut, mikä sinut houkutteli tänne asu- rajaan saakka ulottuvan ”maaseutu- maan? (Voit rastia useamman vaihtoehdon). Vastaajien määrä: lohjan” väliin jäävälle vyöhykkeelle 120 on osoitettu ”nauhataajaman lie- 6 vealue”, joka muodostaa taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataajaman laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty erillisenä maakunnallisesti merkit- tävänä ”nauhataajaman läheisenä kylänä”.

Lohjan taajamaosayleis- kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.10.2012 ja uudelleen oikaisuvaatimuksen jälkeen 17.4.2013. Taa- jamaosayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Maankäytön kehittämisessä tulee panostaa seuraaviin asioihin... Lieviö-Pauni maaseutu- Vastaajien määrä 138 alueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan Mui- jalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2014-2016. Suunnittelualu- Kyselyssä kysyttiin myös alueen talouksien vesi- eella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto huollosta. Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon 25.6.2015 saakka. Muijalan taajama-alueella alueen kiinteistöistä kuuluu 54 % ja Muijalan alu- on voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita eella 85 %. Haja-asutusalueella 71 % asukkaista asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavo- hoitaa vesihuollon itsenäisesti ja haluaa tehdä niin ja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna jatkossakin. Tulevaisuudessa kunnalliseen verkos- 2011. Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alu- toon haluaisi ehkä liittyä 29 % haja-asutusalueen een asemakaavan laatiminen kaupungin omista- vastaajista, mikäli esim. hinta on kohtuullinen. malla alueella. Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä keväällä 2014. (Liite 2). Liikenneyhteydet Alueen maankäytön kehittämisessä olemassa olevan asutuksen huomioiminen nähdään tärkeim- Alueellamme on hyvät liikenneyhteydet niin pää- mäksi asiaksi. Maankäyttöä tulisi siis kehittää kaupunkiseudulle kuin Hangon ja Hyvinkäänkin asukaslähtöisesti. Vastaajat painottivat luontoon suuntaan. Helsinki-Turku –moottoritie, valtatie liittyviä elementtejä maankäytön kehittämises- 1, E18 avattiin alkuvuonna 2009 kokonaisuu- sä. Asukkaiden näkemysten mukaan tärkeitä dessaan liikenteelle ja tuolloin valtatiestä 1 tuli asioita ovat luonnon ja maiseman hoito, viher- vähintään nelikaistainen. Hanko-Hyvinkää –tie, vyöhykkeiden- ja käytävien säilyttäminen sekä valtatie 25, Nummenkylän-Muijalan kohdalla eläinten ja kasvien elinympäristön turvaaminen. 1125, on Hangosta Hyvinkäälle ja siitä edelleen Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien Mäntsälään johtava valtatie. Lempolasta Mui- kehittäminen koetaan myös keskeisiksi alueen jalaan 7 km:n moottoritieosuus on osa E18:aa, maankäyttöä kehitettäessä. Teiden parantamis- valtatie 1:tä ja valtatie 25:tä. Muu tiestö muodos- ta piti tärkeänä 54 % vastanneista ja Lieviöllä tuu katuverkosta sekä paikallis- ja yksityisteistä. tieverkoston parantaminen nousi kehittämisen Lisäksi aluetta halkoo Hanko – Hyvinkää –juna- kärkiasiaksi. rata, jota pitkin kulkevat tavarakuljetukset.

7 Kevyen liikenteen väylät seuraavat valtateitä Rakennettu ympäristö 1125 ja 25 sekä Muijalannummentietä. Nummen- kylän kohosuon yli kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Valtaosa (62 %) työssä käyvistä vastan- Lieviön, Kahvimaan, Nummenkylän ja Muija- neista alueen asukkaista suuntaa työmatkansa lan kylän alue on maaseutumaista ja pientalo- yli 21 kilometrin päähän (esim. Espoo, Helsinki). valtaista. Tontit ovat kookkaita. Usein niille on Muijalalaisista työmatkalaisista noin kolmasosal- mahdollista rakentaa pienyrittäjyyteen liittyviä la matkan pituus on yli 40 km. Työssäkäyvistä rakennuksia. Kylissä sijaitsee myös maatiloja, suurin osa kulkee töihin omalla autolla. Vaikka joiden pihapiirissä on talous- ja piharakennuksia. linja-autoa käytetään kyselyn vastausten mukaan Kylien maisema on muuttunut uudisrakentamisen vähän, liityntäpysäköintipaikat ovat kuitenkin myötä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät laajat arkipäivisin täynnä. Liityntäpysäköintipaikat hel- peltoaukeat ovat kuitenkin monin paikoin edel- pottavat pitkämatkalaisten linja-auton käyttöä. leen jäljellä. Kimppakyyditkään eivät ole suosittuja. Kävellen tai pyörällä voivat kulkea ne, jotka käyvät alueel- Muijalan taajama on laajan haja-asutusalueen la tai sen läheisyydessä töissä. Voidaan sanoa, että reunalle, metsäiseen Lohjanharjun kupeeseen, alueelle on muutettu asumaan ja työtä tehdään nopeasti kasvanut asuinalue, jolta puuttuu selkeä toisaalla. keskus. 1950-1960 -luvuilla Mineraalitehdas ra- kennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen. Ensin rakennettiin Honkanum- men kolme rivitaloryhmää tehtaan itäpuolelle ja myöhemmin Uusniityn alu- een tehtaan länsipuolelle. Uusniittyyn Mineriitintien varrelle rakennettiin mm. 3–4-kerroksisia kerrosta- loja, joista osa on luhtita- loja ja joissa on käytetty Miten kuljet työmatkasi? Vastaajien määrä: 103 pintamateriaalina osittain mineriittiä. Sinne raken- nettiin myös ns. kytkettyjä Tietoliikenneyhteydet omakotitaloja (Neidonpolku), joissa julkisivulinja on yhtenäinen ja yksityiset pihat ovat talojen takana. Vastanneista 53 % oli tyytyväisiä tietoliikenneyh- teyksien nopeuteen ja varmuuteen. Muijalalaisista Kaupunki alkoi myydä omakotitalotontteja 67 % oli tyytyväisiä, mutta sen sijaan tilanne 1980-luvun loppupuolella ja muutama kortteli haja-asutusalueilla on päinvastainen. 71 % vas- kerrallaan taloja nousi lisää. Kesällä 1997 Muija- taajista ei ollut tyytyväinen tietoliikenneyhteyk- lassa järjestetyt Suomen ensimmäiset yksityiset sien toimivuuteen ja nopeuteen, koska yhteydet asuntomessut, Lohjan Pientalomessut, vauhdit- ”pätkivät” ja nopeus vaihtelee. ”Välillä toimii, tivat rakentamista ja alueen laajenemista. Suurin välillä ei!”. Huonona asiana koettiin myös se, että osa uudesta rakennuskannasta on yhden perheen 4G ei toimi alueella. Kyselyyn vastaajat toivovat omakotitaloja. Nälköönkujalla on kaksikerroksi- alueelle valokuitua. sia rivitaloja. Asemakaavamääräysten mukaisesti uudet asuinrakennukset ovat sävyltään vaaleita. Lohjan kaupunki on laatinut asemakaavan (2011) erillispientaloille ja rivitaloille Muijalannummen- tien varrelle, koulun välittömään läheisyyteen, n. Oletko tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien no- 420 asukkaalle, mutta tontit eivät ole vielä myyn- peuteen ja varmuuteen? Vastaajien määrä: 126 nissä.

8 Lieviön peltoaukeaa 2014. Edessä Nummenkyläntie ja Luhtitalo Uusniityn alueella taustalla Muijalantie (Paavo Virtanen).

Vanhan Turuntien ja Kahvimaantien risteys 2014. (Ritva Kaukinen.)

Uusniityn ensimmäisiä omakotitaloja edessä ja taustalla uudempaa rakennuskantaa.

9 Luonto ja maisema

Lohjan monimuotoiset luonnonolosuhteet, eteläi- nen sijainti, pitkä kasvukausi sekä kalkkiperäinen ja ravinteikas maaperä ovat luoneet suotuisat elinolosuhteet rikkaalle ja monipuoliselle kasvil- lisuudelle, joka on yksi tärkeimmistä Suomessa. Lohjanharju ja Lohjanjärvi, erilaiset lehdot, kalk- kikalliot, lähteiköt ja rannat tarjoavat kasvupai- kan myös harvinaisille ja uhanalaisille kasveille, jotka tosin ovat kärsineet maankäytön muuttumi- sen ja rakentamisen myötä. Lieviön peltoaukeat Uutta rakennuskantaa taajama-alueella Vanhan Muija- edustavat vuosisataista viljelymaisemaa. Laaja lantien varrella, entisellä Sydänmaan pellolla. peltoaukeanäkymä Muijalasta Pauniin asti ja Nummenkylän peltoaukeat ovat maisemallisesti arvokkaita. Muijalan taajama taas on rakentunut Lohjanharjun liepeille. Näiden kylien alueelta löytyy myös reheviä puronvarsilehtoja, karuja kallioita, lähteikköjä, suota ja metsiä.

Omakotitaloja haja-asutusalueella Lieviöllä 2014 (Ritva Kaukinen).

Kyläkyselyn mukaan alueen vastaajat pitävät tär- keinä siistejä ja roskaamattomia yhteisiä alueita ja nostivat sen kärkeen. Ulkoilukäyttöön sovel- Masmalo (luontoportti.com) tuvia metsäalueita pidettiin toiseksi tärkeimpänä sekä ko- konaisraportissa että Muijalan osalta. Kaikille merkitykselli- siä ovat hoidetut rakennukset ja pihat. Muijalan kaupungin- osan kaupunkimaisesta raken- teesta johtuen vastaajat koros- tivat raivattujen ja hoidettujen puistoalueiden ja kadunvarsien merkitystä. Lieviöllä puoles- taan nousivat esille vanhojen rakennusten ja niiden pihapii- rien säilyttäminen sekä Num- menkylässä ja Kahvimaalla avoimet peltomaisemat. Mitkä ovat asuinalueesi kannalta tärkeitä maisemallisia elementtejä, joita tulee ensisijaisesti säilyttää? Vastaajien määrä: 139 10 Eläimistöä

Eläinten kanta-arviot ovat vuosittain maalis- Lohjanharjun pirunpelto kuussa toteutettavan maalaskennan tuloksia. Jääkauden synnyttämiä, muinaisia rantakivikoita Laskennan mukaan seuran alueella on hirviä 5-10, kutsutaan myös pirunpelloiksi. Kivikkoa ympäröi valkohäntäpeuroja /-kauriita 10-20, metsäkauriita mäntyvaltainen kangasmetsä. Nälköönlampi on saman verran ja saukkoja 2. Saukot liikkuvat paikallisesti arvokas suolampi, jonka rannalla Siuntionjokeen laskevia puroja pitkin ja vierai- on vaivaiskoivun ainoa tunnettu kasvupaikka levat mielellään kalaisissa lammissa. Karhu- ja Lohjalla. Siellä kasvaa myös silmälläpidettävä susihavaintoja on harvakseltaan. Kyseessä on pikkuliuskasammal ja itärannan suolla melko har- yleensä nuori vaeltava yksilö. Ilveksiä on alueella vinainen neulasjäkälä. Muijalan lähteiköt ovat tar- vakituisesti. Ilvespentueeseen kuuluu 1-4 jälke- jonneet elinpaikan uhanalaiselle tummahorsmalle, läistä. Tiedot laskennasta toimitetaan riistakes- Epilobium obscurum. Se on mereinen kasvi, jolle kukselle, joka käyttää tietoja esimerkiksi metsäs- jatkuvasti virtaava lähdepitoinen vesi on elinehto. tyslupia myönnettäessä. Alue on hirvieläimille Tummahorsman ainoa selkeä alkuperäisesiintymä hyvää vasomisaluetta. Vasat syntyvät pääsään- on Muijalassa, mutta sen tila on kriittinen ihmisen töisesti toukokuussa. Vasoja syntyy 1-2, joskus toimien, mm. rakentamisen, seurauksena. jopa kolmoisvasat. Muita alueella asustavia eläimiä ovat kettu, supikoira, mäyrä, näätä, mink- Keimonkallio on jyrkkärinteinen karu kallio, jolla ki, hilleri, orava, liito-orava, metsäjänis, rusakko, kasvaa mäntymetsää keloineen ja kilpikaarnaisine kärppä ja lumikko. puineen. Siellä kasvaa myös esim. kalliokohokki.

Metsäkanalinnuista pyy on yleisin, teerikanta Perässuo ja sen laskupuro ovat maakunnallisesti on viime vuosina voimistunut, mutta metso on arvokas, monipuolinen suoalue laskupuroineen. harvinaisuus. Vesilintujen, kuten esim. heinäsor- Suokokonaisuus on suurelta osin isovarpurämettä sien määrä on yleisesti ottaen vähentynyt, vaikka ja avoimia nevalaikkuja sekä ruohoisia korpia. metsästyspainetta ei ole. Vesi- ja kanalintukantoi- Isovarpurämeen männyillä kasvaa uhanalaista hin vaikuttavat varislintukanta sekä pienpedot. vaarantuneeksi luokiteltua takkuhankajäkälää. Muista linnuista voi mainita esimerkiksi syksyisin Perässuota on ojitettu, mikä on kuivattanut suota alueella usein saalistavan maakotkan. Laulu- ja muuttanut sen luonnontilaisuutta. Koivulan ja joutsenia ja kurkia pesii alueella, kuten myös eri Kiviahteen välisessä metsässä virtaa Perässuolta haukka- ja pöllölajeja. alkava kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro, joka on alajuoksulta säilynyt uomaltaan lähes luonnontilaisena. Ympäröivä metsä on suurim- maksi osaksi hakattua, mutta puron varrella Arvokkaat luontokohteet kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Nummenkylän maakunnallisesti arvokas lähteikkö Lohjanharju Lempolan ja Muijalan välillä on ja puronrinne sijaitsevat rautatien ja teollisuus- Natura 2000-aluetta, joka kuuluu valtakunnalli- alueen välissä. Lehtokuusikossa on pieni lähdehet- seen harjujensuojeluohjelmaan. Lohjanharju on teikkö, jossa kasvaa harvinaista sammallajistoa. tärkeää pohjavesialuetta ja se on paitsi geologises- ti, myös kasvitieteellisesti arvokas. Kasvillisuuden Arvolan kallio ja lehto on paikallisesti arvokas kal- osalta arvokkaimmat alueen osat ovat harjun va- lioalue ja sen lajistoon kuuluu harvinaisia sam- loisat ja jyrkemmät paisterinteet. Tavallisempien malia ja jäkäliä kuten luutasammal, korpilukko lajien lisäksi alueella tavataan mm. sikojuurta, ja kätköhyytelöjäkälä. Arvolan lehto on pääosin häränsilmää, nuokkukohokkia ja kelta- ja sarja- kuusivaltaista lehtoa, mutta lisäksi alueella on talvikkia. Lohjanharjulla tien 1125 pientareilla parin aarin haapavaltainen käenkaali-oravanmar- Muijalassa kasvaa harvinainen, hernekasveihin jalehto. Lehdossa kasvaa mm. pähkinäpensas, kuuluva masmalo, Anthyllis vulneraria, joka on tammi, lehmus, näsiä, lehto-orvokki ja mustakon- koko maassa rauhoitettu. Lohjanharjun liepeillä nanmarja. on myös lähteikköjä, mm. Muijalan lähteet.

11 Nummenkylän kohosuo on maakunnallisesti ar- mustakonnanmarja, vuohenputki, rönsyleinikki ja vokas ja Lohjan ainoa kunnon keidassuo. Suo on nokkonen. Lehtopensaista tavataan esim. taikina- osin ojitettu ja sen pohjoisosan yli on tehty kevy- marjaa, lehtokuusamaa ja näsiää. Sammalistossa en liikenteen väylä, jota pitkin osa lapsista tulee kasvavat mm. tyypilliset lehtolajit isomyyränsam- kouluun hyvien kelien aikana. Suo on suurim- mal, lehtonokkasammal ja lehtohaivensammal. maksi osaksi kanervarahkarämettä ja isovarpu- rämettä. Moottoritien rakentamisen seurauksena Perätalon lehdossa kasvaa kuusivaltainen tuore pintaveden korkeus alueella on noussut. käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Kuusikko on hoidettua. Kasvistossa tavataan esim. sinivuok- Risubackajoen haara ja Itänurkan puro koa, käenkaalia ja harvinaista jalkasaraa sekä Kalliojärvestä Risubackajokeen laskeva puro on vaateliasta lehtonokkasammalta. maisemallisesti hieno, paikoin jopa 30 m syvä purokanjoni, jossa on kasvillisuudeltaan edusta- Hermannin kallioihin kuuluu kaksi erillistä kalli- via lähteisiä saniaislehtokorpia. Puron länsipuoli oista aluetta, joissa molemmissa kasvaa luonnon- on säilynyt luonnontilaisena, mutta itäpuoli on tilaista kalliomännikköä. Pohjoisemman kallion pääosin hakattu puuttomaksi. Itänurkan puron- avoimia kalliopintoja peittää mm. sisämaassa varsi on rehevä ja lajistollisesti kiintoisa. Poh- vain korkeimmille kallioille keskittyvä kalliotie- joisosassa on iäkästä kuusikkoa. Puronvarressa rasammal ja runsaana esiintyvä mäkitervakko. kasvaa monipuolista lehtokasvillisuutta mm. Sekä kallion itä- että länsireunalla on korkea saniais-, mesiangervo-, lehtokorte- ja käenkaali- jyrkänne. Eteläisempi kallioalue erottuu ympäris- oravanmarjalehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa töstään korkeampana. Sen laella kasvaa metsää mm. syyläjuuri, kotkansiipi, lehtoleinikki, näsiä, (mm. keloja) ja avointa kalliopintaa on vähän. imikkä ja lehto-orvokki. Rinteet ovat lehtomaista, Kalliokasvistoon kuuluvat esim. mäkitervakko, tuoretta kangasta. Alueen eteläosassa on myös kalliokielo ja isomaksaruoho. Mäen laella on pieni paikoitellen tammea. Harvinaista kaislasaraa rämesoistuma. Mäen ympärillä on jyrkänteitä ja kasvaa eteläosan puronvarsiniityillä ja ylempänä seinämissä portaittaisuutta, ylikaltevia pintoja ja kosteassa lehdossa. Esiintymät ovat lajin lounai- louhikoita. simmat kasvupaikat Suomessa. Nummenkylän kataja Furumon kuusikko on kuusivaltaista, puolilehto- Tämän suuren katajan korkeus vuonna 1999 oli maista metsää, jossa kasvaa kaksi kasviharvinai- n. 9 m ja ympärysmitta 70 cm. Se on paikallisesti suutta: saunionoidanlukko ja jalkasara. arvokas luonnonmuistomerkki.

Pariisin lehdossa, paikallisesti arvokkaassa koste- Nummenkylän ja Muijalan radanvarren perhos- assa puronvarsilehdossa kapealla puronvarrella, esiintymät on kosteaa lehtoa ja rinteellä käenkaali-oravan- Hiekkainen puoliavoin radanvarsi on valtakun- marjalehtoa sekä lehtomaista kangasta. Lehdossa nallisesti arvokas perhoskohde. Alueella kasvaa kasvaa mm. jalkasara, näsiä, tesma, kotkansiipi, kuiviin olosuhteisiin erikoistuneita ja perhosten purolitukka ja lehtotähtimö. suosimia kasveja kuten ajuruohoa, karvaskalliois- ta, kissankäpälää, nuokkukohokkia ja ketomaru- Iisakssonin kallion laella on kalliomännikköä. naa. Kilpikaarnaisten iäkkäiden mäntyjen lisäksi siellä on keloja. Kalliokasvillisuuteen kuuluvat esim. Liito-oravat mäkitervakko, karvakiviyrtti, jäykkärölli, keto- Nummenkylässä, Lieviön Isakssonin kallioalueel- orvokki, isomaksaruoho sekä viime aikoina voi- la, Lieviön hakamaalla ja Radioaseman etelän- ja makkaasti taantunut kissankäpälä. idänpuolella on mahdollisia luonnonsuojelulain 72a § mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja leväh- Hevoskallion lehto on kuusivaltainen tuore lehto, dyspaikkoja, jotka tulee ottaa huomioon maan- mutta sen itärinteellä moottoritien varressa sijait- käyttösuunnitelmissa. Liito-oravan reviirialueella see nuorta lehtimetsää kasvava tuore lehto. Lajis- on usein suojaavaa tiheää kuusikkoa ja isoja toon kuuluvat mm. kivikkoalvejuuri, sinivuokko, haapoja pesä-ja ruokailupuiksi.

12 Kaupalliset ja julkiset palvelut

Alueelta puuttuu kaupallinen keskus. Päivit- täistavarakauppaa ja postia lukuun ottamatta Polttoaineen jakelupisteitä käyttää 57 % alueen useimmat muut palvelut ja tuotteet pitää käydä vastanneista. Ravintolaa ja matonpesupaikkaa ostamassa muualta, esimerkiksi Lempolasta tai (Muijala, Katekaari) käytetään ahkerasti. Alueen Nummelasta. Alueella oli pankkiautomaatti, mut- asukkaista 36 % käyttää paikallisia kampaamo- ta se poistettiin. Pk-yritysten tarjoamia ja muita palveluja ja 30 % autokorjaamopalveluja. Lii- palveluita on pääosin teollisuusalueilla (ks. kohta kuntapaikat lähialueella ovat suosittuja. Avoimis- Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä). sa vastauksissa muutama alueen asukkaista pitää lähipalveluina myös Nummelan palveluja. Ruokakauppa K-market Lohjanportti ja Posti ovat suosituimpia lähipalveluja. Kyselyyn vastan- neista alueen ruokakaupassa asioi 91 % ja kaupan yhteydessä olevassa postissa 78 %.

Mitä jo olemassa olevia Lohjan alueella sijaitsevia lähipalveluja käytät? Vastaajien määrä: 139

13 Koulut ja päiväkodit seminaarissa Under One Roof?, missä pohdittiin koulurakennusten muuttuvaa ja laajenevaa roolia yhteiskunnassa. Workshopissa kiinnitettiin huo- Muijalan koulu miota ja pidettiin tärkeänä sitä, miten opettajien Takaniityntie 26, 08680 LOHJA ajatuksia tulevaisuuden kouluksi oli otettu huomi- http://www.peda.net/veraja/lohja/muijala oon ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä oli toteutettu koulun suunnitteluvaiheesta lähtien. Muijalan koulu aloitti toimintansa elokuussa 1997. Koulu rakennettiin jo olemassa olevan Muijalan koulu rakennettiin tähden- tai mutte- Muijalan päiväkodin yhteyteen ja ensimmäisenä rinmuotoiseksi rakennukseksi, missä luokkatilat toimintavuotena koulussa työskentelivät luokat avautuvat viuhkamaisesti ilman yhtä väliseinää 1 ja 2 sekä esiopetusluokka. Oppilasmäärä kasvoi koulun keskeiseen kirjastotilaan. Näin arkkitehti nopeasti ja ensimmäiset sisäpuoliset muutostyöt näkemyksellään ja pohjaratkaisuillaan oli tarjon- jouduttiin tekemään jo vuonna 1999. Kouluraken- nut rakenteellista tukea opettajatiimin toivomalle nuksen ensimmäinen laajennusosa valmistui seu- avoimuudelle ja yhteistyölle. Ja kirjasto koulun raavana vuonna ja toinen laajennus v. 2006. Siinä sydämessä korosti oppimisen ja tiedon merkitystä, välissä pihalle pystytettiin kahden luokkahuoneen mistä koulu toimintansa alkumetreillä sai palkin- tilaelementti, joka on edelleen käytössä. Koulu nonkin. on nykyisin 1-6 luokat käsittävä aluelähikoulu ja sen oppilasmäärä on noin 180 oppilasta. Syksyllä Koulurakennus herätti suunnitteluvaiheesta lähti- 2006 Nummenkylän koulu liitettiin hallinnollisesti en sekä innostusta että kädenvääntöä. Kouluun ja Muijalan koulun yhteyteen. sen toimintaan on käynyt vuosien mittaan tutus- tumassa runsaasti uutta koulua ja saneraamista Lohjan kunta oli mukana Opetushallituksen suunnittelevaa kouluväkeä eri puolelta Suomea. Akvaario-hankkeessa 1990-luvulla, jolloin keskus- Ulkomaisia vieraita on käynyt useista Euroopan teltiin paljon tiedonkäsityksestä ja oppimisesta maista sekä Japanista ja Australiasta asti. sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Sa- malla tutustuttiin erilaisiin tapoihin tehdä koulu- Koulun opetussuunnitelmaa alettiin laatia yhtä työtä. Näistä kokemuksista saatiin rohkeutta ja aikaa koulurakentamisen kanssa ja siinä oli ideoita etsiä mahdollisuuksia, kun vuonna 1995 mukana myös esiopetuksen näkökulma. Yh- alettiin suunnitella uutta koulua Muijalan kasva- teistyötä esiopetuksen kanssa tehdään edelleen valle asuntoalueelle. Muijalan koulurakennuksen säännöllisesti. Varhennettua englannin opetusta suunnittelun lähtökohtana oli, miten rakennus on tarjottu koko koulun toiminnan ajan ensim- voisi parhaiten tukea oppimista ja miten koulura- mäisestä luokasta lähtien ja oppimisympäristöjen kennuksen käyttöä voisi laajentaa monikäyttöi- laajentuessa koulun TVT-opetusta on kehitetty semmäksi. Lokakuussa 1996 opettajatiimi esitteli jatkuvasti. Muijalan koulu on sekä osallistunut arkkitehti Liisa Virpiön suunnittelemaa Muijalan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin että pi- koulua Tukholmassa OECD:n koulurakentamisen lotoinut niitä, joista uusimpana Lukuinto-hanke.

Muijalan koulu Työskentelyä robottikerhossa (Marjo-Riitta Salmela) 14 Muijalan koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri on kannustanut opettajia yhdessä kehittämään edelleen opetustaan ja etsimään uusia toiminta- malleja. Koulussa on käynyt vierailijoita opetusta seuraamassa ja Muijalan opettajat ovat käyneet myös kouluttamassa muita.

Muijalan asukkaat tervehtivät iloisina omaa kou- luaan; lapset saivat koulunsa ja asukkaat kaipaa- mansa kokoontumis- ja harrastuspaikan. Näin koulu kokoaa kattonsa alle erilaisia toimijoita ja toteuttaa yhteisöllisyyden ideaa. Päiväkoti Onnen Omena, laajennus vuonna 2009. Laa- jennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö J. Warvas (Sirkka Muijalan päiväkoti Warvas) Takaniityntie 26, 08680 LOHJA

Muijalan päiväkoti avasi ovensa elokuun toisena Päiväkoti Onnen Omena päivänä vuonna 1993 ja sen avajaisia juhlittiin Sipinkuja 1, 08680 LOHJA 13.9.1993. Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti Liisa Virpiö-Mattila. Muijalan päiväkodissa oli Muijalan pula päivähoitopaikoista helpotttui, kun tuolloin kaksi sisarusryhmää, 32 kokopäiväistä yksityinen päiväkoti Onnen Omena aloitti toi- hoitopaikkaa. Muijalan koulu rakennettiin Mui- mintansa elokuussa 1999. Päiväkodin suunnitteli jalan päiväkodin viereen vuonna 1997. Tämän Arkkitehtuurisuunnittelu Päivi Pylkkönen-Palm. myötä aloitettiin yhteistyö päiväkodin ja koulun Päiväkodissa oli hoitopaikat 36 lapselle. Päivä- kanssa ja päiväkotikin sai käyttöönsä toimivat kotia laajennettiin vuonna 2009. Laajennuksen liikuntatilat. jälkeen päiväkotiin saatiin kokonaistilaa 646 m². Nykyään Onnen Omenakin on kaupungin omis- Muuttoliike Muijalaan oli voimakasta erityisesti tama 66-paikkainen päiväkoti. Siellä toimivat 1990-luvun lopulla ja niinpä päiväkotia on joudut- ryhmät 1-3 –vuotiaille (seimi) ja 3-5 –vuotiaille. tu laajentamaan useampaan kertaan vastaamaan Onnen Omenassa ei järjestetä esikouluopetusta, kasvanutta kysyntää. Ensimmäinen laajennus, vaan esikouluikäiset siirtyvät läheisen Muijalan seimiosasto Mintut, valmistui vuonna 2001 ja toi- päiväkodin tai oman asuinalueensa esiopetusryh- nen laajennus tehtiin vuonna 2005, jolloin osasto miin. Piha-aluetta laajennetaan 2015. Mustikat valmistui 3-5 -vuotiaiden käyttöön. Muijalan päiväkoti on nykyään 66-paikkainen. Siellä toimivat ryhmät 1-3 -vuotiaille (seimi) ja Nummenkylän koulu 3-5 -vuotiaille sekä esiopetusryhmä, jossa on myös Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA päivähoito. Nummenkylän kolmeopettajainen kyläkoulu sijaitsee Lohjanharjun kupeessa Turku-Helsinki -moottoritien välittömässä läheisyydessä n. 12 km Lohjan keskustasta Helsinkiin päin. Oppilaita koulussa on nykyisin n. 60. Koulun ympärillä on haja-asutusaluetta ja monien mahdollisuuksien metsä.

Nummenkylässä koulutyö aloitettiin tammi- kuussa 1959. Koulurakennuksen valmistumisen 50-vuotisjuhlia viettiin syksyllä v. 2008. Koulu on paitsi ympäröivän haja-asutusalueen lasten opinahjo, myös kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja Muijalan päiväkoti. (Marjo-Riitta Salmela) harrastuspaikka. Koulurakennukseen on saatu 15 tilavampi liikuntasali, joka on myös iltakäytössä. Kirjastopalvelut Alueen asukkaita on ilahduttanut myös muutama vuosi sitten koulun yhteyteen liitetty tilaelement- tirakennus, jossa toimii Metsätähdet päiväkoti. Lähikirjasto on Mäntynummen kirjasto. Lisäksi Hallinnollisesti Nummenkylän koulu liitettiin koko alueella kiertää kirjastoauto Saima. Alueen Muijalan kouluun v. 2006. vastaajista 28 % ja Muijalan vastaajista 34 % käyttää kirjastoauton palveluja. Auto pysähtyy Koulua ympäröivä luonto ja erityisesti lähimet- reiteillään aikataulun mukaisesti mm. Muijalan sä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Niinpä ja Nummenkylän kouluilla ja näin päiväkotien vuosien varrella koululla on toiminut luontokerho ja koulujen oppilaat voivat lainata kirjoja autos- ja jo perinteeksi ovat muodostuneet vuosittaiset ta. Kouluja ja päiväkoteja varten kirjastoautoon metsäretket. 1980-luvulla Nummenkylässä oppi- hankitaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja laat tutustuivat suomalaiseen kansanperinteeseen sekä tietokirjallisuutta. Autossa olevan kokoel- monessa eri muodossa. He esiintyivät taidokkailla man lisäksi asiakkaita palvellaan aineistovarauk- musiikkiesityksillään oman koulun ja kylän juh- silla, joita toimitetaan muista kirjastoista. lissa ja osallistuivat myös valtakunnallisiin tapah- tumiin. Ulottuivatpa heidän esiintymismatkansa Norjan Lillehammeriin ja Ruotsiin saakka. Num- menkylän oppilaiden oppimisympäristönä ovat olleet myös leirikoulut ja englannin kielen opiskelu alkoi varhennettuna Lohjan ensimmäisten koulu- jen joukossa 1990-luvulla.

Lohjan kaupungin kirjastoauto Saima.

Lohjanportin seurakuntakoti Hammarintie 4, 08680 LOHJA

Tarve seurakunnan monitoimitilalle lähti asutuk- sen lisääntyessä eritoten uusien lapsiperheiden muuttaessa Muijalan alueelle. Alueella ei tuolloin ollut kaupungin tarjoamia tiloja lapsille eikä nuorisolle. Seurakunnan päiväkerhokin toimi Nummenkylän koulu ja taustalla vasemmalla Metsätäh- kerrostalossa. Rakennuksen suunnittelun tavoit- det päiväkoti 2014. (Ritva Kaukinen). teena oli luoda mahdollisimman kodikas, läm- minhenkinen ja monenlaiseen käyttöön soveltuva muunneltava monitoimitila. Palautteen mukaan käyttäjäkunta on ollut lopputulokseen erittäin Metsätähdet päiväkoti tyytyväinen sekä toiminnallisuuteen että tilojen Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA käyttötehokkuuteen. Lisäksi vierailijat ovat kiin- nittäneet huomion juuri luonnonläheiseen väri- Metsätähdet päiväkodissa toimii sisarusryhmä. Ryhmässä tarjotaan myös esiopetusta. Koska Metsätähdet päiväkoti on Nummenkylän koulun vieressä, tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet päi- väkodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

Lohjanportin seurakuntakoti. (Sirkka Warvas). 16 maailmaan sekä materiaaleihin. Rakennukselle Lohjanportin kyläyhdistys ry asetettu tavoite on hyvin toteutunut. Rakennus on monitoimitila, joka valmistunut vuonna 2003 Lohjanportin kyläyhdistys ry:n toiminta ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö J. Warvas. alkoi1980-luvun alussa. Yhdistyksen toiminta- Suunnittelutyön tilaajana, valvovana ja tarkkana alueena on Lieviö, Nummenkylä, Kahvimaa rakennuttajana toimi seurakunnan kiinteistöpääl- sekä Muijala, johon kuuluvat Muijalannummen, likkö Sakari Jaakkola. Uusniityn ja Honkanummen taajama-alueet. Kyläyhdistys on toiminta-alueensa edustajana Kerrosala rakennuksessa on 558,5 m2, huoneisto- yhteydessä mm. eri viranomaisiin ja antaa lau- ala 559,5 m2, tontin pinta-ala 4287 m2 . Sisä- suntoja sekä tekee aloitteita aluettaan koskevissa tilat: Sali/kerhotila, jaettavissa kahteen osaan, asioissa. Yhdistys huolehtii Lohjanportin liputuk- päiväkerhotilat, takahuone, keittiö, diakoniatoi- sesta. Kyläyhdistyksen asioista päättää keväisin misto / papin vastaanottotila, sosiaali- ja wc-tilat, ja syksyisin pidettävän kaikille avoimen kyläko- sekä tekniset tilat. kouksen valitsema kylätoimikunta. Yhdistys ei peri jäsenmaksua. Toiminnasta tiedotetaan mm. Seurakuntakodin toiminnasta esimekkeinä yhdistyksen ylläpitämillä ilmoitustauluilla. ovat muutamat harrastekerhot ja piirit. Lisäksi seurakuntasalia vuokrataan erilaisiin perheta- pahtumiin, kuten esimerkiksi kastetilaisuuksiin Lieviön pienviljelijäyhdistys ry ja muistotilaisuuksiin. Tilan nykyisen käytön laajentamisesta voi keskustella eri työmuotojen Lieviön pienviljelijäin yhdistyksen perustava kanssa sen mukaan, minkälaisesta ja millaiselle kokous pidettiin 10.12.1924 Lieviön kansakoulul- kohderyhmälle järjestetystä (nuorisolle, lapsille, la. Yhdistyksen 90-vuotisjuhlia vietettiin mar- perheille suunnattu) toiminnasta on kyse. Tulevat raskuussa 2014. Yhdistyksessä tärkeää toimintaa peruskorjaukset: lämmitysjärjestelmän muutta- olivat erilaisten kurssien ja koulutuksen järjes- minen maalämmölle tai –kaasulle. täminen isännille ja emännille maataloudessa ja kotitalouksien hoidossa. Ohjelmalliset iltamat

sekä erilaiset kilpailut jäsenistölle olivat tärkeitä tapahtumia yhdistyksen alkutaipaleella. Ny- Yhdistys- ja harrastustoiminta kyisinkin erilaisten kurssien, juhlien ja iltamien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen Lohjan Itäinen metsästysyhdistys toimintaa. Ohjelmallisiin iltamiin yhdistyksen ry näytelmäkerho on kirjoittanut ja esittänyt kylistä kertovia näytelmiä. Yhdistyksen oma seuratalo on toiminut vuosikymmenet tällaisten tilaisuuksi- Lohjan riistanhoitoyhdistykseen kuuluu seitse- en pitopaikkana. Yhdistyksessä on n. 200 jäsen- män metsästysseuraa. Lohjan Itäinen metsästys- maksun maksavaa jäsentä, joista pääosa asuu yhdistys ry on yksi näistä. Yhdistyksen tarkoi- Lieviön, Muijalan, Nummenkylän ja Kahvimaan tuksena on harjoittaa metsästystä ja riistanhoitoa alueella, eli kyläsuunnitelman alueella. sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, am- pumaurheilua ja kenneltyötä. Tehtäviin kuuluu Lieviön seuratalo (Muijalantie 374, 08680 LOH- myös poliisin avustaminen eläinkolareissa. Met- JA) vihittiin käyttöön 10.12.1950. Talon omista- sästysyhdistys toimii Paunin, Immulan, Muija- ja, vuonna 1924 toimintansa aloittanut Lieviön lan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan (osa) pienviljelijäyhdistys päätti sotien jälkeen vuonna alueilla. Metsästysyhdistyksellä on käytössään n. 1946 panna vireille tontin hankinnan omaa juhla- 2 500 ha metsästysaluetta. Yhdistys on toiminut taloa varten. Se olikin tarpeen, sillä yhdistyksen yli 60 vuotta. toiminta oli vilkasta ja tarvittiin paikka, johon

17 Muijalan asukasyhdistys ry

Muijalan asukasyhdistyksen perustava kokous pidettiin 26.3.1997 Muijalan päiväkodissa. Kasva- valle uudelle Muijalan taajama-alueelle kaivattiin omaa yhdistystä, joka järjestäisi toimintaa eri- ikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä olisi kehittämässä asuinalueen viihtyisyyttä ja edun- valvontaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä kehittää yhteistyötä jo alueella toimivan Lieviö-Muijala- Nummenkylä kylätoimikunnan kanssa.

Lieviön pienviljelijäyhdistyksen seuratalo kuvattuna Asukasyhdistyksen toimintamuodot ovat vakiin- vuonna 2006. (Ritva Kaukinen). tuneet tavoitteiden suunnassa. Vuosittain järjes- tetään kadun-ja tienvarsien siivoustalkoot, Mui- jalan Markkinat, koko perheen liikuntatapahtuma kokoontua. Siihen saakka oli kokoonnuttu jäsen- ja lasten joulutapahtuma. Asukasyhdistyksellä ten kodeissa ja isompiin juhliin siivottiin jokin on Muijalan koululla liikuntasalivuoroja, joiden kylän ladoista. Talossa on juhlasali, näyttämöti- vetäjinä on alueen aktiivisia asukkaita. Lapsia tu- lat, keittiö- ja tarjoilutila sekä eteistila. Taloon etaan mm avustamalla koululaisille järjestettäviä mahtuu 120 - 150 henkilöä. Yhdistyksen oman tapahtumia. Muutaman kerran vuosien mittaan käytön lisäksi taloa vuokrataan yksityiskäyttöön. on järjestetty yhteislauluiltoja, lastenteatteria Perttilä Seuran kanssa, kotiseuturetki ja elojuhlat Valmistumisestaan lähtien talo on ollut ahkerassa Lohjanportin kyläyhdistyksen kanssa sekä tee- käytössä. Siellä on vuosien varrella kokoonnuttu mailtoja alueen historiasta ja kompostoinnista. kokousten, kurssien, juhlien ja urheilun merkeissä. Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistyksen Ennen television yleistymistä 50- ja vielä 60-lu- kanssa yhteistä toimintaa on ollut Muijalan kou- vullakin talossa kävi kiertävä elokuvateatteri. lun toiminnan alusta lähtien. Alueen maankäyt- Toiminta ja talon ylläpito perustuu talkootyöhön. töön ja kaavoitukseen liittyen on annettu useita Vuosikymmenten ajan on yhdistyksen riveistä lausuntoja. Lisäksi Muijalan asukasyhdistys on löytynyt tekijöitä, kun on tarvittu. Talo on tärkeä 1990-luvun loppupuolelta saakka eri yhteyksissä kokoontumispaikka, jossa sukupolvien perinne tuonut esille huolensa nuorisotilojen puuttumises- elää vahvana. Tansseja järjestetään säännöllisesti ta Muijalassa. kesäaikaa lukuun ottamatta, joka on suosittua aikaa mm. hääjuhlien pitoon. Talo sopii hyvin Yllättävien vastoinkäymisten kohdatessa alueen erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi. asukkaat ja yhdistykset ovat yhdessä puolusta- (http://palvelut.lohja.fi/lohjankesa). neet oman alueensa asumisviihtyvyyttä ja tur- vallisuutta sekä tulevaisuuden kehittymisnäky- Seuratalon ylläpito vaatii jäsenistöltä paljon miä kaupungissa. Monen vuoden valitusprosessi talkootyötä, jotta seuratalo pysyisi kunnossa. taajaman läheisyyteen suunnitellun louhoksen 2000-luvulla talossa on kunnostettu alkuperäiset epäämiseksi on lisännyt asukkaiden kiinnostusta ikkunat, yksi lahovaurioitunut seinä sekä maa- ja tietämystä maankäytöstä ja kaavoituksesta, lattu ulkoseinät. Lisäksi on kunnostettu, maa- kunnallisesta päätöksenteosta ja lähidemokratias- lattu ja lakattu talon alkuperäiset lautalattiat. ta. Viimeisin remontti oli heinäkuussa 2014 uusittu tiilikatto. Vanha aktiivisessa käytössä oleva talo Muijalan asukasyhdistys tiedottaa toiminnastaan kaipaa jatkossakin uusimista, mm. talon sähköt koteihin jaettavalla tiedottella, ilmoitustauluilla ja keittiö, jotta se täyttäisi käyttäjien tarpeet. ja facebookissa. Tapahtumista tiedotetaan myös Lisätietona mainittakoon, että kylällä on ilmei- paikallislehden ja ilmaisjakelulehtien tapahtuma- sesti toiminut Lieviön VPK, koska seuratalon palstoilla. Asukasyhdistys toimii talkooperiaat- ulkorakennuksesta oli vuokrattu sille varastotilaa teella ja toivoo lisää aktiivisia toimijoita jouk- palokalustolle koonsa.

18 Muijalan Jäänmurtajat ry Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistys ry Muijalan Jäänmurtajat ry. ylläpitää Nälköönlam- men avantouintipaikkaa Muijalassa. Uintipaikalla Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistyksen pe- on sauna ja lämmin pukuhuone. facebook-sivul- rustamiskokous pidettiin 26.5.2014. Toiminnasta lamme lisää. (http://www.avantouimarit.net/) tiedotetaan yhdistyksen facebook-sivuilla.

Muijalan Martat ry Nummenkylän koulun Muijalan Martat perustettiin elokuussa 2014. vanhempainyhdistys ry Martat kokoontuvat iltaisin kerran kuussa Loh- janportin Seurakuntakodissa. Toiminnasta tiedo- Nummenkylän koulun vanhempainyhdistyksen tetaan oman facebook-ryhmän kautta. tavoitteena on edistää koulun ja kotien välistä Toimintaa on suunniteltu jäsenistön toiveiden yhteistyötä järjestämällä sählykerhoa sekä tapah- pohjalta. Lokakuussa Martat lahjoittivat teke- tumia eri teemoilla. Vanhempainyhdistys on myös mänsä keppihevoset Muijalan koulun välitunti- kerännyt varoja koulun tarvikehankintoihin, sti- lainaamoon. Teemailloissa on mm. ruoanlaittoa, pendeihin ja retkiin. Jäsenistö koostuu koululais- käsitöitä, puutarhanhoitoa ja rentoutusta. Li- ten ja esikoululaisten vanhemmista ja huoltajista. säksi Martat ovat mukana järjestämässä erilaisia (Nummenkylän koulun koulutiedote, www.peda. tapahtumia yhdessä alueen muiden yhdistysten net/veraja/lohja/) kanssa. ([email protected]).

Nummenkylän Martat ry Partiolippukunta Muijalan Menninkäiset ry Nummenkylän Martat ry on 1961 perustettu, pieni ja vireä yhdistys. Kokoonnumme kerran Muijalan Menninkäiset kuuluu Uudenmaan Par- kuussa, useimmiten Nummenkylän koululla. tiopiirin Hiidenalue-Lohja –alueeseen. Sen toi- Toimintamme on hyvin vaihtelevaa: käsitöitä, minta alkoi syksyllä 2011. (http://fi.scoutwiki.org/ askartelua, ruuanlaittoa, terveyden- ja välillä Muijalan_Menninkäiset). kauneudenkin vaalintaa, retkiä niin luontoon kuin teatteriinkin.

Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry Pohjois-Siuntion Martat ry

Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry Pohjois-Siuntion Marttayhdistys ry perustettiin perustettiin 1997. Toiminnassa pyritään kodin ja 26.5.1959, (vuodesta 2007 Pohjois-Siuntion Mar- koulun vuorovaikutuksen lisäämiseen ja kouluyh- tat ry). Silloin elettiin niin Siuntiossa kuin muu- teisön hyvinvointiin. allakin sodanjälkeistä niukkuuden aikaa. Monet Yhdistyksen tehtäviä ovat: Pohjois-Siuntion asukkaista olivat joutuneet • seurata Lohjan opetustoimen kehitystä ja jättämään kotinsa ja maansa Suomen uuden rajan siihen vaikuttaminen taakse. Martat ovat olleet yli viidenkymmen vuo- • kerätä varoja koulun tarvikehankintoihin, den ajan läsnä tavalla tai toisella siuntiolaisten stipendeihin, retkiin ja tapahtumiin elämässä. Yhdistys täytti 50 vuotta 2009 ja toimii • tehdä yhteistyötä alueen muiden yhdistysten edelleen. kanssa yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämisek- si (Muijalan koulun koulutiedote, www.peda. net/veraja/lohja/)

19 Valtaväylien aluetoimikunta Nummenkylän koululla on urheilukenttä. Muija- lan teollisuusalueella II on kuplahalli jalkapallon Valtaväylien aluetoimikunta on yksi kahdeksasta pelaajille. Lisäksi alueella on kevyen liikenteen uuden Lohjan lähidemokratiamallin mukaisesti väyliä ja metsäpolkuja. Metsät tarjoavat oivalli- keväällä 2013 käynnistetystä aluetoimikunnasta. sen mahdollisuuden liikkumiseen, marjojen kerää- Lähidemokratiamallin tavoitteita ovat kotiseutu- miseen ja sienestämiseen. hengen ja identiteetin vahvistaminen, kunnan eri osien asukkaiden edunvalvonta ja luoda mahdol- Leikkipuistoja on kolme. Muijalan leikkipuisto lisuus tuoda esiin tärkeitä asioita sekä yhdistys- Mineriitintiellä, Ojalanpellon leikkipuisto sekä toiminnan ja alueellisen toimeliaisuuden edistämi- Kajopuisto Kajokujan ja Uusniitynkujan kulma- nen. uksessa. (http://karttapalvelu. lohja.fi). Kahvimaalla ja Lieviöllä toimii yksityisiä hevos- Alueiden kylä- tai asukasyhdistykset, järjestöt tai talleja, jotka tarjoavat mm. ratsastustunteja ja vastaavat muodostavat omalta alueeltaan alue- hevosten ylläpitoon vuokrakarsinoita. Aasilla toimikunnan, joka on toimikaudeltaan valtuus- ratsastusta tarjoaa myös Kahvimaalla toimiva tokauden mittainen. Aluetoimikunta järjestää lemmikkipalvelu Metsärinteen Aasit. Koiraharras- kokouksia ja asukasiltoja, jotka ovat tarkoitettu tajille on Lägi-Areena (Länsi-Uudenmaan Agility- myös kesäasukkaille. Aluetoimikuntien yläpuo- harrastajat ry.) Pysäkkitiellä ja Lohjan koirakes- lella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikun- kus Oy Sampokujalla. nat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu vähintään Kyselyn mukaan alueen asukkaat tuntevat ko- kahdesti vuodessa ottaen kantaa mm. talousarvi- koontumispaikkoina hyvin julkiset rakennukset on valmisteluun. Valtaväylien aluetoimikunnassa sekä ulkoliikuntapaikat. Parhaiten asukkaat tun- on edustajat Lieviön pienviljelijäyhdistyksestä, tevat alueen kaksi koulua (Muijalan koulu 72 % ja Lohjanportin kyläyhdistyksestä ja Muijalan asu- Nummenkylän koulu 57 %) sekä Muijalan kentän kasyhdistyksestä. ja kaukalon. Nummenkyläläisille ja kahvimaa- (https://sites.google.com/site/valtavaylienaluetoi- laisille tutuin kokoontumispaikka on Nummenky- mikunta/). län koulu. Lieviöläiset tuntevat parhaiten kylän seuratalon ja koko alueen asukkaista 38 %:lle Alueella toimii lukusia yhdistyksiä. Yhdistysten se on tuttu. Puolelle vastaajista Lohjanportin toiminta on riippuvaista aktiivisista toimijois- seurakuntakoti kokoontumispaikkana on tuttu. ta. Alueen vastaajista 62 % ei kuulu mihinkään Leikkipuistotkin ovat asukkaiden tiedossa. alueen yhdistyksistä. Kyselyn mukaan eniten asukkaat toimivat Muijalan asukasyhdistyksessä ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksessä. Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä Muu harrastustoiminta Vaikka alue on iso ja suurelta osin maaseutumai- nen, montaa maatalousyritystä ei ole. Karjatilo- Alueella on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja. ja ei ole enää yhtään vaan tilat ovat pääasiassa Liikuntaa voi harrastaa mm. Muijalan ja Num- kasvinviljelytiloja. Perinteisesti tiloilla on ollut menkylän koulujen liikuntasaleissa, joissa kokoon- pääasiassa omaan käyttöön monipuolista puu- tuu erilaisia harrastuspiirejä. Lohjan asemalta tarhaviljelyä. Hevosharrastuksen lisääntymisen alkava ulkoilureitti kulkee Muijalan hiihtomaan myötä alueella on myös muutamia hevostiloja. eli Muijalan kuntoradan kautta Nälköönlammelle. Jotkut asukkaat kasvattavat kotitarpeiksi mm. Hiihtomaassa on myös laavu. Nälköönlammella siipikarjaa ja harrastavat mehiläistenhoitoa tai on kaupungin yleinen uimaranta ja sauna. kalankasvatusta. Koiranomistajille alueella on lemmikkipalveluja. Muijalan koulun piha-alue on lähiliikuntapaik- ka, jossa on mahdollisuus harrastaa aktiivista Koko kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti eri liikuntaa koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella. alojen yrityksiä. Hanko-Hyvinkää –tien varrella Koulun läheisyydessä on Muijalan urheilukenttä on mm. useita autoliikkeitä, Cafetoria roastery ja jääkiekkokaukalo sekä pieni frisbeegolf-rata. –kahvinpaahtimo ja antiikkiliike Fasaani. Lisäksi 20 kylien alueella toimii monia ns. yhden yrittäjän pk-yrityksiä. Uusimpia tulokkaita ovat taloele- yrityksiä, joissa yrittäjä työllistää itsensä. Näitä menttejä valmistava Lundell Luna House Oy ovat mm. monet rakennusalan yritykset, kampaa- Tarrankujalla ja Ti-halli ajoneuvojen huoltajien ja ja yksityiset perhepäivähoitajat (http://ypph. tee-se-itse –työskentelyä varten Sorronrinteellä. lohja.fi/). Muijalassa sijaitsee myös yksityisen las- Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehdas, Lem- tensuojelun yrityksen, Pienryhmäkoti Puolenheh- minkäinen Infra Oy:n asfaltti- ja murskausasema taarin Metsän, kuusipaikkainen erityisyksikkö. ja Skanska infra Oy sekä PEAB Industri Oy:n betoniasema sijaitsevat Uusniitty-Ratametsän Parin sadan metrin päässä tieltä 1125, Lieviölle teollisuusalueella Nummenkylässä Muijalan ra- menevän Muijalantien kahta puolta sijaitsevat jalla. Tämän alueen läheisyydessä on Pysäkkitien Muijalan teollisuusalueet I ja II. Ensimmäinen työpaikka-alue, joka rajoittuu Muijalan taajama- alue syntyi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, alueeseen. Tien 1125 pohjoispuolella on Mustalah- jolloin Lohjalla oli pulaa teollisuustonteista. den teollisuusalue. Kaavoitusta laajennettiin Muijalaan päin 1980-lu- vulla, jolloin Muijalan teollisuusalue II rakentui Nummenkylässä teollisuusalueella toimivat mm. Muijalantien toiselle puolelle. Eriäviä mielipiteitä- matkailuautoja myyvä Import Forum ja huolto- kin kaavoituksen laajentamisesta Muijalaan asti asema Neste Myllylampi Vanhan Turuntien (110) esiintyi, kun kunnassa ajateltiin, että kaavoitusta varrella. Lisäksi Nummenkylässä toimii Pois tiel- ei pitäisi kustannussyistä tehdä Perttilää kau- tä! Safarit Ay. Kahvimaalla toimivat mm. Hel- emmaksi. Teollisuusalueella II toimii mm. Kiin- singin Metallipurkamo ja Polar Health Oy, jonka teistö Oy Lohjan Kuplahallit omistama Muijalan toiminta on terveyteen liittyvää kehitys- ja tuo- Kuplahalli. Täällä lohjalaisessa liikuntapaikassa tantotoimintaa. Nummenkylään ns. radiomaston jalkapalloilijat voivat harjoitella keinonurmella. alueelle Hiidenmäentien läheisyyteen lähelle Vih- Teollisuusalueilla on useita kymmeniä eri alojen din rajaa on suunnitteilla suuri logistiikkakeskus.

21 Kylien nykytilanne ja kehittäminen

Asukkailta kysyttiin heidän näkemyksiään kyläsuunnitel- ma-alueen vahvuuksista. Mikä koetaan alueella hyväksi? Vas- tauksista nousee selvästi esiin se, että asukkaat arvostavat aluetta asuinpaikkana ja sitä ympäröivää luontoa. Lisäksi alueen sijainti hyvien liiken- neyhteyksien varrella koetaan tärkeäksi. Kolmannella tilal- la lieviöläisten vastauksessa nousee yhteisöllisyys. Maanvil- jelyselinkeino, naapuriapu ja 90-vuotinen pienviljelijäyhdis- Koen, että tällä kylällä on hyvää... Vastaajien määrä: 139 tystoiminta ovat oletettavasti yhteisöllisyyden perustana.

Kyläkyselyssä tärkeimmik- si kehittämisen kohteiksi nostettiin liikenneväylien kunto, liikenneyhteydet ja kaupalliset palvelut. Avovas- tuksista selviää, että alu- een teiden huono kunto on turvallisuusriski. Vastaajat toivovat parempaa teiden kunnossapitoa. Kevyen liikenteen väyläverkosto tulisi saada kattavaksi. Julkisen liikenteen yhteyk- sien parantamista toivotaan erityisesti Lohjan suuntaan.

Junayhteys Helsinkiin olisi tarpeen. Myös tietolii- kenneyhteydet kaipaavat alueen asukkaiden mielestä parannusta. Kaupallisia palveluita tarvitaan alueelle lisää. Alueelle toivotaan harrastus- ja kokoontu- mistiloja nuorille sekä lisää Hiiden opiston kursseja. Koirapuisto olisi koiran- omistajien mieleen. Koen tärkeiksi seuraavat kehittämiskohteet (valitse 1 - 5 tärkeintä) Vastaajien määrä: 137

22 Alueen vahvuudet

Alueen vahvuuksiksi nousivat sekä kyläsuunnitel- vastauksissaan rauhallista, siistiä asuinaluetta, maillan SWOT-analyysin (liite 2) että kyläkyselyn puistoja ja metsää sekä kotipihojaan ja kotiaan. perusteella Kolmasosassa vastauksissa lähikauppa mainittiin hyvänä asiana, samoin hyvä ja viihtyisä koulu. Vastauksissa oli myös mainintoja hyvistä liiken- * viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen neyhteyksistä Helsinkiin ja Lohjalle. Mainitsipa asuinympäristö yksi vastaajista, että ”Muijalassa on paljon kivoja * ympäröivä luonto ja liikuntamahdollisuudet tyyppejä”. * pääkaupunkiseudun läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet Parantamiskohteiksi oppilaat kirjasivat huono- * yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta kuntoiset tiet ja reikäiset asvaltit Muijalannum- * viihtyisät koulut ja päiväkodit mentiellä. Kolmasosa kaipasi nuorisotilaa, missä ”nuoriso saa hengata” ja ettei nuorten tarvitse ”kärkkyä koulun pihalla ja tuhota asioita”. Lieviön – Paunin maaseutualueiden osayleiskaa- Kaupallisia palveluja, kauppoja, grilliä, kioskia ja van asukaskyselyn 9.4.-8.5.2014 tulokset tukevat pankkiautomaattia kaivattiin alueelle. Muutama kyläkyselyn tuloksia maankäytön ohjaamisessa mainitsi toiveena 4G-verkon ja valot Muijalantiel- liittyen luontoon ja luonnonmaisemiin, kulttuu- le. Joku kaipasi omaa pientä yläkoulua alueelle. rimaisemiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Siellä Mutta huolimatta heidän mainitsemistaan lukui- tuotiin esille mm. maaseutumaisen ympäristö sista mieluisista liikuntapaikoista, lapset toivoivat vetovoimatekijänä. Pelto- ja kylämaisemat ko- lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia, mm. kun- ettiin keskeisiksi kulttuurimaisemiksi. Keskeisiä to- ja kiipeilypuistoa, isoa yleistä trampoliinia, vapaa-ajan ja virkistyskohteina koettiin metsä- frisbeegolf-rataa ja jalkapallokentälle nurmea. alueet. Vastaajista, joista enemmistö asuu haja- Vastauksissa toivottiin alueelle myös lisää tapah- asutusalueella, 50 % totesi, että julkinen liikenne tumia. on huonosti saavutettavissa. Kyselyssä nousi esille myös kevyen liikenteen väylän saaminen Nyt tehdyssä kyselyssä nousi esille samanlaisia Muijalantie-Nummenkyläntien varteen. asioita kuin vuonna 2006 tehdyssä kartoituksessa lasten mielikuvista hyvästä ympäristöstä. Silloin Toukokuun loppupuolella 2014 Muijalan koulun vastaajina oli 150 5 v.-12 -vuotiasta Muijalan päi- 6. luokkien 12-13 -v. oppilaita pyydettiin kirjalli- väkodin esiluokkalaista sekä oppilasta Muijalan sesti kertomaan, mikä heidän mielestään on hyvää koulusta. Lapset pitivät arvokkaana ja tärkeänä Muijalassa ja mitä parannettavaa heidän asuin- metsiä, pusikoita, joissa voi rakentaa majoja, vet- alueellaan on. Vastaajia oli kaikkiaan 37. Suurin tä, hiljaisuutta, luontoa sekä oman alueen taloja, osa heistä mainitsi hyvät erilaiset liikunta- tai ul- pihoja, koulua, leikkipuistoja ja urheilukenttää koilumahdollisuudet. Uimaranta tai Nälköönlam- sekä lähikauppaa. pi sai ehdottomasti eniten mainintoja oletettavasti lämpimän ajankohdan vuoksi, mutta myös kou- Lapset ovat suurimman osan vuorokaudesta lun areena, Muijalan kupla, urheilukenttä, hyvät omalla asuinalueellaan, toisin kuin muualla työssä lenkkimahdollisuudet koiran kanssa, sekä alueen käyvät vanhempansa ja näin lapset ovat oman talviliikuntapaikat mainittiin. Lapset arvostivat asuinalueensa varsinaisia asiantuntijoita.

23 Kehittämisalueet Joidenkin vastaajien mielestä yhteisöllisyyttä ei ole tarvetta parantaa eli sen koettiin olevan riittä- Kyläsuunnitelmaillan ryhmätöiden, kyläkyselyn vällä tasolla. Useat vastaajat kuitenkin antoivat ja muiden alueella tehtyjen kartoitusten perus- ehdotuksiaan asian tiimoilta. Yhteisöllisyyden teella alueen kehittämistarpeet voi jakaa viiteen parantamisen keinoksi he toivovat monipuolista isompaan kehittämisalueeseen, jotka pitävät yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien tarjontaa. sisällään useita pienempiä kehittämisen kohteita: Tilaisuudet ja tapahtumat madaltaisivat kynnys- yhteisöllisyys ja aktiivisuus, lähipalvelut, turvalli- tä osallistua myös alueen yhdistysten toimintaan. suus, ympäristö sekä maankäyttö ja kaavoitus. Vastaajat toivoivat mm. erilaisia koko perheen tapahtumia, tietyille ikäryhmille järjestettäviä tapahtumia sekä kulttuuriretkiä, teemaluentoja, iltamia ja kirpputoreja. Alueella jo nyt järjes- 1. Yhteisöllisyys ja aktiivisuus tettävät tapahtumat, kuten tanssit ja markkinat saivat kiitosta. Yhteistä uuden vuoden ilotuli- Kyselyn tulosten mukaan asukkaat tavoittaa tustakin toivottiin. Tällaista on järjestetty jos- parhaiten postilaatikkoon jaetun tiedotteen avul- kus aikaisemmin Muijalan jääkiekkokaukalolla. la. Sähköisiä kanavia ei koeta yhtä tehokkaiksi. Tavasta kuitenkin luovuttiin, koska ilotulituksen Ilmoitustaulut ja paikallislehdet toimivat myös jälkeiseen siivoukseen osallistui vain muutama hyvinä tiedostuskanavina. Sähköpostilla toivo- asukas. taan myös jaettavan materiaalia. Samassa elämänvaiheessa oleville toivottiin ta- Alueen tapahtumista tiedotetaan Lohjanportin paamisia. Pienten lasten vanhemmat halusivat kyläyhdistyksen ja Muijalan asukasyhdistyksen tavata vaikkapa yhteisen vaunulenkin puitteissa. yhteisillä ilmoitustauluilla, joita on kaupungin- Muuttovoittoisella alueella ystävät ja sukulaiset osassa ja kylien alueilla yhteensä toistakymmentä. ovat saattaneet jäädä pitkien matkojen päähän ja Taulut ovat myös muiden tapahtumajärjestäjien olisi mukava tutustua esimerkiksi uusiin naapurei- käytettävissä. Vuosikokouksistaan ja tapahtu- hin ja muihin lähistön asukkaisiin. mistaan yhdistykset ilmoittavat paikallislehdessä ja ilmaisjakelulehdissä. Muijalan asukasyhdistys Harrastukset nähdään yhtenä hyvänä tapana lisä- kertoo toiminnastaan postilaatikoihin jaettavissa tä yhteisöllisyyttä. Alueen yhdistysten järjestä- tiedotteissa taajama-alueella muutaman kerran män toiminnan lisäksi alueella järjestävät kursse- vuodessa sekä facebookissa. Henkilö- ja talousre- jaan myös Hiiden opisto ja Lohjan liikuntakeskus surssien pienuuden vuoksi koko aluetta koskevia Oy (toiminta Muijalan koululla). Toiveissa kyse- postilaatikkojakeluja on erittäin harvoin. Alueel- lyyn vastanneilla oli harrastepiirejä mm. käsityön, la toimivista useista yhdistyksistä saa lisätietoa kirjallisuuden, puutarhan ja liikunnan tiimoilta. vaikkapa netistä tai facebookista. Lapsille ja nuorille toivottiin eri alojen ohjattua toimintaa sekä tapahtumia. Kimppakyydit eri harrastuksiin saattaisivat lisätä osallistujamääriä. Ohjaajahalukkuutta harrastustoimintaan har- valla kyselyyn vastanneella Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä alueellasi? kuitenkaan on. Ilahduttavas- Vastaajien määrä: 122 ti muutama henkilö kyselyn yhteydessä ilmoitti haluk- kuutensa ja yhteystietonsa! Yhteisten tapahtumien ja harrastustoiveiden toteutta- minen edellyttää tekijöitä. Toiveet ovat monipuolisia ja peräänkuulutammekin nyt oma-aloitteisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ottaisivat vastuulleen vaikkapa yhden toiveen toteuttamisen. 24 Koiranomistajat kaipaavat kävelyreittien varrelle kaatamisessa tai pienten korjausten tekemises- koiranjätösastioita ja koirapuistoa. Siellä tapaisi- sä. Kotitalkkarille olisi monenlaista tarvetta. vat niin koirat kuin koiranomistajatkin toisiaan. Työvälineitä voisi hankkia yhdessä tai perustaa Koirien ulkoiluttamisesta ja jätösten korjaami- lainausringin. sesta on lisätietoa järjestyslaissa 14 §, koirakuri (http://www.poliisi.fi). Monet vastaajat kiittelivät omaa asuinaluettaan ja toivoivat sen säilyvän viihtyisänä. Se edellyt- Vastausten perusteella alueen asukkaat arvostavat tää jokaiselta muiden huomioon ottamista sekä siistejä ja roskattomia yhteisiä alueita sekä yleen- oman vastuun kantamista viihtyisyyttä ja turval- säkin asuinympäristöään. Ihmetystä kuitenkin lisuutta vaalittaessa. Ikään katsomatta kaikilta herätti vastaajissa joidenkin asukkaiden tapa odotetaan hyvää käytöstä muita kohtaan ja van- kuljettaa omat puutarhajätteet tontiltaan lähi- hemmilta sen myötä lastensa ohjaamista ja kas- metsään. Siivoustalkoita järjestetään säännölli- vatuskeskusteluja. Alueella asuu erilaisia ihmisiä. sesti keväisin Muijalan kaupunginosan alueella ja Meitä yhdistää asuinalue, joka kuuluu kaikille sen joskus aikaisemmin myös kylien alueella. Jotkut asukkaille. vastaajat toivoivatkin siivoustalkoiden järjestä- mistä, jotta siisteys ja viihtyisyys turvattaisiin. Kunnallisen jätehuollon alueella hoitaa Rosk´n Roll Oy Ab (http://www.rosknroll.fi) ja sen sivuilta 2. Lähipalvelut saa tietoa jätteiden lajittelusta ja vastaanottopai- koista. Uusista, 1.1.2015 voimaanastuvista jäte- Lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen on huoltomääräyksistä on sivuilla luettavissa luon- vastaajien mielestä tärkeää. Kun palveluja käy- nos. Harrastuspaikkojen siisteys tai oikeastaan tetään, ne säilyvät alueella. Lisää erilaisia lähi- niiden roskaaminen herätti huolta ja esimerkkinä palveluja kuitenkin tarvitaan. Jotta kaupallisten mainittiin Lohjan kaupungin uimaranta Nälköön- palvelujen valikoima alueella laajenisi, tarvitaan lammella. Muijalan kaupunginosaan selkeä keskus. Talkoot ja naapuriapu ovat osa yhteisöllisyyt- Ruokakauppa, posti ja veikkaus ovat suosittuja tä. Naapuriapua tarvittaisiin mm. lastenhoi- kaupallisia palveluita. Alueelle kaivataan kioskia dossa, kimppakyytijärjestelyissä sekä puiden aikaisemman lopetettua toimintansa. Asukkaille toivottiin viihtyisäksi pii- Jos alueella kehitetäisiin seuraavia harrastus- tai vapaa-ajanviettomah- pahtamispaikaksi pientä dollisuuksia, olisitko valmis ohjaamaan niitä? Vastaajien määrä: 39 kahvilaa tai pubia. Lähi- alueen ravintoloissa käyvät monet vastaajista. Pankki- automaattia, joka oli vuosia K-market Lohjanportin yhteydessä, toivotaan takai- sin. Polttoaineenjakelupiste alueelle on tarpeen varsinkin, kun ns. kylmäasema Pert- tilässä lopettaa lähivuosina toimintansa. Nyt alueen asukkaiden suosiosta kau- pallisten palvelujen osalta kilpailee Lohjan keskustan ja Lempolan lisäksi Nummela.

Väestön ikääntyessä seniori- asukkaat kaipaavat yhteis- toimintaa ja seniorikahvilaa. Koululta voisi ylijäämäruo- kaa myydä alueen asukkaille. 25 Tästä on Lohjalla menossa kokeilu. Lohjanpor- Julkisen liikenteen osalta aikatauluihin ja reit- tin seurakuntakodin nimeksi toivotaan Muijalan teihin toivotaan parannuksia. Erityisesti ylä- seurakuntakotia. Näin se olisi nimetty yhdenmu- koululaisia palvelisi linja-autovuoro, joka lähtisi kaisin perustein muiden seurakuntakotien kanssa Muijalasta n. klo 7.20 kohti Lohjan keskustaa. sen mukaan, missä se sijaitsee. Lohjanportti on Linja-autovuoroja toivottiin myös Nummelan uudehko nimitys, joka alkuaan oli osa autoliik- suuntaan siten, että aamuisin Lohjalta Numme- keen nimeä. laan pääsisi klo 8:ksi ja sieltä Lohjan suuntaan klo 17. Pääkaupunkiseudun ja Lohjan välille Nuorisotilan, siis nuorten harraste-ja kokoontu- toivotaan junayhteyttä. Tietoliikenneyhteyksi- mistilojen puute nousi vahvasti esille vastauksissa. en nopeus ja luotettavuus vaihtelevat kyselyyn Myös ohjattua nuorisotoimintaa kaipaavat monet. vastanneiden mukaan suuresti ja niihin toivotaan- Alueen asukkaat ja eri yhdistysten edustajat ovat kin parannusta. Tietoliikenneverkon heikko laatu useissa yhteyksissä tuoneet esille huolensa nuo- rajoittaa mm. etätyön tekemistä. risotilojen ja ohjatun nuorisotyön puuttumisesta Muijalassa jo 1990-luvun lopusta lähtien. Vuonna Harrastustoiminnasta on jo kerrottu laajemmin 2008 alueen koulujen vanhempainyhdistykset, yhteisöllisyyden kohdalla. Hiiden opiston kurs- Lohjanportin kyläyhdistys ja Muijalan asukas- seja toivotaan alueelle lisää ja koirapuisto olisi yhdistys lähettivät yhteisen vetoomuksen Lohjan koiranomistajien mieleen. kaupungille ja seurakunnalle ohjatun harrastus- toiminnan saamiseksi Muijalaan sekä esittivät kaupungille, että se ryhtyisi toimenpiteisiin nuori- sotilojen saamiseksi Muijalaan.

Käyttäisitkö seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 126

26 3. Turvallisuus Kevyen liikenteen väyliä toivotaan lisää niin, että ne muodostavat alueelle yhtenäisen verkoston. Se lisää liikenneturvallisuutta ja kannustaa asukkai- Turvallisuutta halutaan kehittää ehkäisemällä ta niin hyöty- kuin vapaa-ajanliikuntaan kävellen ilkivaltaa, parantamalla liikenneturvallisuutta ja tai pyöräillen. Sinne, mihin taloudellisesti ei ole sähköjakelun varmuutta. Turvallisuuteen liitty- mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen väy- vistä kehittämisasioista muijalalaisista 63 % piti lää, toivotaan leveitä pientareita. Kevyen liiken- tärkeimpänä ilkivallan ehkäisemistä. Lieviöllä teen väyliä toivotaan erityisesti Hanko-Hyvinkää puolestaan 66 % ja koko alueella 45 % vastanneis- (1125) –tieltä erkanevan Muijalantien varteen ja ta koki sähköverkon toimivuuden tärkeäksi kehit- siitä edelleen Nummenkyläntien varteen. Myös tämisen kohteeksi. Yleensäkin haja-asutusalueella Vanhan Turuntien varteen toivotaan kevyen sähköverkon toimivuus ja nopea korjaaminen häi- liikenteen väylää Kahvimaan tienhaaraan asti, riötilan jälkeen koetaan tärkeäksi. Liikennetur- josta eteenpäin Kahvimaantien pientareita le- vallisuus oli koko alueen yhteinen huoli 44 %:lle vennettäisiin. Roskakoreja ja penkkejä toivotaan vastaajista. Teiden huono kunto, pientareiden katujen ja jo olemassa olevien kevyen liikenteen puute ja kevyen liikenteen väylien puutteellinen väylien varsille. verkosto nousevat esiin muidenkin kysymysten vastuksissa koko alueella. Omalla toiminnalla voi edesauttaa omaa ja alueen liikenneturvallisuutta. Kaikilta tien- ja katujen- Liikenneturvallisuuden osalta tärkeimmiksi kehit- käyttäjiltä monet vastaajat toivovat varovaisuut- tämisen kohteiksi nostettiin liikenneväylien kunto ta ja liikennesääntöjen noudattamista sekä au- ja liikenneyhteydet. Avovastauksista selviää, että toilijoilta, moottoripyöräilijöiltä ja mopoilijoilta alueen teiden huono kunto on turvallisuusris- myös nopeusrajoitusten noudattamista. Kevyen ki. Asukkaat toivovat tähän muutosta ja parem- liikenteen väylillä ja teiden pientareilla kulki- paa teiden kunnossapitoa. Muijalannummentien joiden toivotaan käyttävän hämärän ja pimeän kunto on joissain kohdin huono ja tietyissä koh- aikaan tehokkaita heijastimia. Osa vastaajista dissa on vuodesta toiseen kuoppia eikä sille toivo- toivoo nopeusvalvonnan lisäämistä. Mm. Muija- ta raskasta liikennettä. Lieviöntie on hiekkatie, lannummentielle vastanneet asukkaat toivovat joka on usein ”nimismiehen kiharalla” ja siksi sille kunnollisia levennyksillä sijaitsevia linja-autopy- toivotaan päällystettä. säkkejä. Joillekin tieosuuksille toivotaan katu- valaistusta, esimerkiksi Kahvi- Mitkä alueen turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsevat mielestäsi kehit- maantielle. tämistä? Vastaajien määrä: 131 Risteysalueiden turvallisuuteen tulee vastaajien mukaan kiin- nittää huomiota. Näkyvyyttä haittaavat pusikot pitää poistaa ja toisinaan kuljettajan katseen korkeudella olevat kaiteet estä- vät näkemästä tielle.

27 4. Lähiympäristö 5. Maankäyttö ja kaavoitus

Vastauksista ilmenee, että asukkaat toivovat Kyselystä nousee esiin tarve kehittää Lohjaa yhteisten alueiden parempaa hoitoa. Kaupungin tasapuolisesti. Asukkaille toivotaan kiinnostavia tulisi huolehtia keskustasta kauempana olevien rakentamismahdollisuuksia. Alueen vetovoimaa taajamien puisto- ja viheralueista paremmin. esim. pääkaupunkiseudulta tapahtuvaan muut- Asukkaille on jäänyt mielikuva, että raivaus- ja toliikkeeseen tulisi hyödyntää entistä paremmin. muita hoitohankkeita ei saateta loppuun ja istu- Ihmetellään sitä, että tonttitarjontaa ei lisätä tustöiden jälkihoitoa ei tehdä lainkaan. Viheralu- Muijalan suunnalla. Kaavoituksessa tulee huomi- eiden raivaus- ja harvennustöistä toivotaan tiedo- oida, että taajama- ja haja-asutusalueille tarvi- tettavan paremmin. Tällöin asukkaatkin voisivat taan lisää erikokoisia omakotitalotontteja. Suuret jossain määrin osallistua pienpuiden keräämiseen tontit antaisivat mahdollisuuden kahden suku- ja saisivat tietoa, miten hoitotyöt etenevät. Kii- polven asumiseen samalla tontilla omissa asun- tosta saa Muijalannummentien piennarniitty. noissaan. Ikääntyneet voisivat asua kauemmin omissa kodeissaan. Eri sukupolvien tuki toisilleen Myös alueen yleistä siisteyttä ja ilmettä tulee arjessa voisi näin toteutua. parantaa. Keskeneräisiksi jääneiden rakennusten julkisivut ja piha-alueiden rakentaminen tuli- Vastauksissa toivotaan nopeaa ja tarkempaa si saattaa loppuun, jotta alueiden kokonaisuus kaavoitusta, jolloin tulevaisuus on varmempaa saataisiin kuntoon. Asukkaiden tulisi huolehtia ja suunnitelmallista. Asuinalueiden läheisyyteen entistä paremmin piha-alueidensa ja pientareiden kaavoituksessa ei tule sallia maansiirtoa, louhin- siisteydestä sekä vähentää roskaamista. Haja- taa tai raskasta teollisuutta. Kyselyn vastausten asutusalueellakin toivotaan siistejä teidenvarsia ja perusteella asukkaat pitävät tärkeänä rauhallisten yleisilmettä. asuinalueiden säilymistä, sekä mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnonläheiseen liikkumiseen. Kos- Roskapönttöjä toivotaan alueelle enemmän, mm kemattomia luonnontilaisia metsiä arvostetaan Muijalannummentien varrelle ja Muijalan kuplan myös. Lisäksi esitettiin toive, että kaupungin lähelle. Koiranomistajien toivotaan keräävän omistama uimaranta Myllylammella on säilytet- koiransa jätökset pois yleisiltä kulkuväyliltä. Li- tävä. säksi asukkaat toivovat kierrätyksen tehostamista erityisesti muovijätteen keräyksen osalta. Alueen keskuksen ja palvelujen kehittämistä kaivataan. Taajama-alueelle pitäisi saada kunnon Erityisenä huolenaiheena nostetaan esille Uusniit- keskus, mikä olisi lähipalvelujen kehittämisen ty-Ratametsän -teollisuusalue , ”maisema raunioi- ja toimivuuden kannalta tärkeää. ”Nyt asutaan na ja rumat liejupenkereet ovat melko masentava siellä sun täällä teollisuusalueiden välissä”. Kun näky” kevyen liikenteen väylän läheisyydessä asutus on parinkymmenen vuoden aikana lisään- Nummenkylässä. tynyt alueella voimakkaasti ja asuntokortteleita kaavoitettu lisää, olisi palvelujakin oltava suhtees- sa tähän. Lisäksi junayhteyttä Helsinkiin pide- tään tärkeänä.

Kehittämisuunnitelmaan on kirjattu taulukko- muodossa kehittämisalueiden toimenpiteet ja vas- tuut. Suunnitelman laatineet yhdistykset sopivat yhteistyössä myöhemmin toimenpiteiden aikatau- lutuksesta ja seurannasta.

28 Toimenpiteet

KEHITTÄMIS- TOIMENPITEET VASTUU ALUEET

yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat yhdistykset ja asukkaat, srk kohtaamiset ja tapaamiset asukkaat ja yhdistykset yhdistykset ja asukkaat, srk, LLK, harrastustoiminta Hiiden opisto muiden asukkaiden huomioon ottaminen asukkaat Yhteisöllisyys ja aktiivisuus talkoot yhdistykset ja asukkaat naapuriapu asukkaat koirapuisto ja sen hoito kaupunki ja koirien omistajat tiedottaminen yhdistykset ja asukkaat oma-aloitteisuus asukkaat ELY-keskus, kaupunki, yhdistykset ja kaupunginosakeskuksen kehittäminen asukkaat nykyisten palvelujen säilyminen asukkaat kaupallisten palvelujen saatavuus kaupunki, yrittäjät pankkiautomaatti pankit Lähipalvelut nuorisotilat ja ohjattua nuorisotoimintaa kaupunki, nuorisotoimi, srk kokoontumispaikka ikääntyville kaupunki, srk paikallisliikenteen reitit ja aikataulut liikennöitsijä, asukkaat nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet operaattorit kevyen liikenteen väylät (Muijala-Lieviö- ELY-keskus, kaupunki Nummenkylä, Vanha Turuntie) kyläteiden leveät pientareet ELY-keskus, kaupunki Kahvimaantien tunnelin parantaminen ELY-keskus, kaupunki katuvalaistusta ELY-keskus, kaupunki teiden kunnossapito ELY-keskus, kaupunki Turvallisuus linja-autopysäkit Muijalannummentielle kaupunki nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen asukkaat noudattaminen nopeusvalvontaa poliisi risteysalueiden turvallisuus ELY-keskus, kaupunki sähköverkon toimivuus häiriötilanteissa sähkönsiirtoyhtiöt ilkivallan ehkäiseminen asukkaat, kaupunki 29 KEHITTÄMIS- TOIMENPITEET VASTUU ALUEET

yhteisten alueiden siisteys asukkaat, kaupunki puistoalueiden siistiminen ja istutusten hoi- kaupunki taminen

puuston harvennustöiden viimeistely kaupunki

roskaamattomus asukkaat lisää roskakoreja kaupunki Lähiympäristö koirien jätösten kerääminen koirien omistajat kierrätyksen parantaminen Rosk´n Roll, asukkaat puutarhajätteestä huolehtiminen asukkaat (komposti/jäteasemalle) kyläteidenvarsien yleisilmeen siistiminen asukkaat vanhojen rakennusten kunnossapito ja kiinteistönomistajat säilyttäminen tiedottaminen kaupungin kaupunki kehittämissuunnitelmista olemassa olevan asutuksen huomoiminen asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, kaavoituksessa ELY-keskus raskasta teollisuutta tai louhostoimintaa ei asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, asuinalueiden läheisyyteen ELY-keskus vihervyöhykkeiden ja ulkoilualueiden asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, säilyttäminen ELY-keskus Maankäyttö ja asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, kaavoitus haja-asutusalueiden kehittäminen ELY-keskus erikokoisia pientalotontteja sekä taajama- asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, että haja-asutusalueille ELY-keskus kaupungin omistaman uimarannan kaupunki, ltk, yhdistykset säilyttäminen Myllylammella rakennusvalvonnan tehostamista kaupunki, ltk junayhteys Helsinkiin valtio, ELY-keskus, kaupunki, ltk

30 Kylien historiaa luultavasti osa Muijalan kautta. Lohjalla isojako alkoi Muijalan Salin isännän, nimismies Magnus Múhrin ja muutamien muiden anomuksesta v. Noin 10 000 vuotta sitten nykyisen Lohjanharjun 1765. Ennen isojakoa kylän neljän ison tilan pää- kohdalle pysähtynyt kilometrin paksuinen jää rakennukset sijaitsivat lähellä toisiaan nykyisellä alkoi sulaa. Sulamisvesien mukana valtava määrä Soltin mäellä tai sen lähituntumassa. hiekkaa ja kallioista repeytyneitä kiviä kasautui pitkäksi harjumuodostelmaksi, Salpausselkien 1800-luvulla lohjalaiset talonpojat ja rusthollarit harjuksi, ja harjun etelärinteitä huuhtonut meri olivat vauraita. Kunnollisessa talossa piti olla alkoi vähitellen vetäytyi etelämmäs. Lohja sai härkiä, hevosia, lehmiä ja peltoa. Keskikokoisen ensimmäiset asukkaansa 6500 - 5500 vuotta eKr. tilan pinta-ala oli 6 ha. Puutarhaviljely ja peru- Myöhemmin uusia asukkaita tuli nykyisen Balti- na olivat uutuuksia Muijalassakin. 1860-luvulla an ja Ruotsin suunnilta. Muijalasta on löytynyt suuret nälkävuodet ja lavantauti järkyttivät 3500 - 4000 vuotta vanhoja kivikirveitä, mutta ne elämää ja lohjalaisia muutti Helsinkiin. Vuo- eivät kuitenkaan todista alueen pysyvästä kivi- sisadan lopulla alkoi Lohjalla teollistuminen ja kautisesta asutuksesta. Pronssi- ja rautakaudella 1873 vihittiin käyttöön kylää halkova Hanko- Lohjalla oli vain yksittäisiä asumuksia. Keskiajan Hyvinkää –rata. Muijalalaiset talolliset siirtyivät alussa Lohjalle muutti asukkaita Hämeestä, Vi- karjatalouteen ja myivät maataloustuotteitaan rosta, Varsinais-Suomesta ja Ruotsista. Helsinkiin asti.

1900-luvun alkupuolella Muijalassa oli edelleen Muijala neljä isoa tilaa sekä 8-9 torppaa ja muonamiehen mökkiä. Junapysäkin alueella oli lisäksi joitakin Veromääristä historioitsijat ovat päätelleet, että asuinrakennuksia. Sen ajan alueen suurin työn- Muijalan kylä olisi syntynyt 1300-luvulla. Kylän antaja, pehkutehdas perustettiin 1919 ja se toimi nimi viittaa luultavasti balttilaiseen tai skandi- Nälköönsuolla, nykyisen moottoritien kupees- naaviseen henkilönimeen. Vuonna 1570 Muija- sa. Lisäansioita kyläläiset saivat myös isompien lassa oli seitsemän taloa ja aikuisia asukkaita 34. talojen metsätöistä, ojankaivusta, luutien teosta Harjun reunalta alkunsa saaneiden runsasvetisten ja päreiden höyläyksestä. 1940-60 –luvuilla Mui- purojen ja Siuntionjoen kautta kylästä oli kulku- jalasta käytiin töissä VR:llä, osuusteurastamossa yhteys Suomenlahdelle. Kylän ensimmäiset pellot Lohjan asemalla, Osuusliike Keossa Lohjan kaup- asukkaat raivasivat purojen varsille kylätien, eli palassa ja aivan kylän rajalle nousseessa Mineriit- nykyisten Vanhan Muijalantien ja Muijalantien titehtaassa. Naiset saivat tuloja mm. kotiapulai- kummallekin puolelle. Keskiajan lopulla muijala- sen, karjakon tai postinkantajan töistä. Kylässä lainen talonpoika kaatoi kaskea, oli uskonnoltaan oli sekä kettu- että minkkitarha. Monet kyläläiset katolinen, maksoi veroa ja viljeli peltojaan. Lohja olivat pienviljelijöitä, joilla oli navetassaan lehmä, oli 1600-luvulla kuuluisa pedagogiostaan, kivikir- kostaan ja markkinoistaan. Muijalassa oli tuol- loin neljä tilaa, Soltin rustholli, Keimo, Sal(l)i ja Tarra. Ne oli perustettu oletettavasti jo 1500-lu- vulla. 30-vuotiseen sotaan Saksaan ja Tanskaan lähti sotimaan mm. muijalalainen Matti Markuk- senpoika, joka kaatui 1645. Sotaväenotot, kato- vuodet ja kulkutaudit koettelivat Lohjan seudun asukkaita ja kuolleisuusluvut olivat huipussaan. Vv. 1700-1721 käytiin suuri Pohjan sota Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ensim- mäiset lohjalaiset lähtivät sotaan maaliskuussa 1700. Sota päättyi Ruotsin tappioon ja se menetti asemansa suurvaltana. Sodan aikana Suomen alue Ruotsista oli venäläisten miehittämänä 1713– Lapottajat työssään Uudensillan heinäpellolla 1980-lu- 1721. Tuota aikaa kutsutaan Isovihaksi. Sen vulla. Lähimpien koivujen takana kaartuu kylätie. (Ritva aikana venäläiset saapuivat yllättäen Lohjalle, Kaukinen.) 31 sika ja muutama kana. Nykyisen Muijalan koulun Lapset kävivät vuosikymmenien ajan kansakou- pihalla oli Lundellin olkikattoinen navetta, jossa lun naapurikylässä Immulassa ja 1960-luvun asusti ruskea nutipäinen Sirpa-lehmä. Maa- ja puolivälistä lähtien Nummenkylän koulussa. Nyt metsätyöt tehtiin pääosin hevosilla. Sähköt tu- oppilaat käyvät alakoulun joko 1997 toimintansa livat kylälle 1946 ja puuhamiehenä asiassa oli aloittaneessa Muijalan koulussa tai Nummenky- Toimi Typpö Keimolta. län koulussa. Peruskoulun yläluokat oppilaat käyvät pääsääntöisesti Mäntynummen yhtenäis- Sota-aikana sotilaiden majoituskäytössä ollut, koulussa. Hilda Saloniuksen rakennuttama Keimon tilan- hoitajan talo paloi. Sotien seurauksena Muijalaan Immulan koulu perustettiin 1908 ja koulutalo tuli siirtoväkeä Karjalasta, mm. Viipurin maalais- valmistui luultavasti 1911. Alakoulun rakennus kunnan alueelta. Kylällä kuuli Lohjan murteen valmistui 1920-luvulla. Immulan koulun johta- mää- ja sää –puheen lomassa mie- ja sie-puhetta. jana toimi vuodesta 1926 osuustoimintamies ja Uudetkin asukkaat saivat elantonsa maataloudes- aktiivinen alueen kehittäjä, A. J. Palomäki aina ta tai lohjalaisista teollisuuslaitoksista. eläkkeellesiirtymiseensä asti. Hänen jälkeensä koulua johti mm. Herman Soira. Muijalasta lap- Taimi Laaksosen ruokakauppa aloitti toimintansa set kävivät kansakoulun Immulassa aina 60-luvun Hanko-Hyvinkää –tien varressa, postin naapu- puoliväliin asti, jolloin Muijalasta tuli osa Num- rina 1950-luvun lopussa. Jo ennen sotia ainakin menkylän koulupiiriä. Immulan koulun toiminta kahdessa talossa oli toiminut sekatavarakauppa. on loppunut. Kylää kiersivät Osuusliike Seudun ja Keon sekä hetken myös Suorannan myymäläautot. Mui- Tanssimassa kyläläiset kävivät sotien jälkeen jalalainen Niilo Serimaa oli yhtenä 1960-luvulla Kalliopirtillä, Nummenkylän lavalla, työväentalo A-elementti Oy:n toimintaa aloittamassa. Har- Rientolassa ja Lieviön seurantalolla. 1960-1970 justa sai niin hiekkaa kuin vettäkin, joten sille oli –luvuilla kylän vanhoille asuinalueille ei noussut hyvä perustaa elementtitehdas. Mineriittitehdas montaakaan uutta taloa. 1985-95 rakennettiin rakennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen, Tytykujan ja Takaniityntien alueet. Uusniityn Honkanummen ja Uusniityn. alue sai ympärilleen lisää taloja Lohjan pientalo-

Immulan kansakoulun opettajat ja oppilaat 1910-luvun alkupuolella. Istumassa olevat aikuiset vasemmalta rouva Lempi Palomäki sylissään tytär Tellervo, koulun johtajaopettaja A. J. Palomäki sekä alaluokkien opettaja. (Eila Åström). 32 messujen myötä vuonna 1997. Vuosisatoja van- tin tilan osti emäntä Hilda Salonius (1851-1922) hoille pelloille Vanhan Muijalantien kummallekin vuonna 1902. Hän luovutti tilan isännyyden 1912 puolelle syntyi 2000-luvun alussa omakotialue. pojalleen Einolle (s. 1889) ja tämän vaimolle, Kaupunginosa on edelleen kasvanut Ojalan asuin- Jenny s. Hellgrenille (s. 1893). Talo oli alun perin alueella. Viereisellä teollisuusalueella on runsaasti Terijoelta purettu ja Pietarin kautta Muijalaan eri alojen yrityksiä. Asukkaita kaupunginosassa tuotu hirsirunko, jonka eteiset ovat lautaraken- on nykyään yli 1500. Mäntsälä-Siuntio –maakaa- teisia ja rakennettu hirsirungon yhteyteen ra- suputki halkoo kaupunginosan etelä- ja itälaitaa. kennuspaikalla. Kivijalan isot graniittilohkareet Tulevaisuudessa kaupunginosan läpi saattaa kul- saattavat olla Hilda Saloniuksen muilta tiloilta, kea kaupunkirata Lohjan keskustaan sekä moot- Keimolta tai Näppiseltä, joiden lähikallioilla kum- toritielinjausta noudattava Pietari-Helsinki-Tur- massakin on merkkejä kivenotosta. Aikaisempi ku-Tukholma –(luotijuna)rata. Hanko-Hyvinkää tilan päärakennus oli yksikerroksinen ja sijaitsi –radan sähköistämisen puolesta on puhunut mm. samassa pihapiirissä nykyisen päärakennuksen lohjalainen kansanedustaja Matti Saarinen. kanssa. Tilan pihapiirissä on aitta 1800-luvulta ja navettarakennus vuodelta 1939. Se on nykyään muussa maatalouskäytössä. Hieman kauempa- na sijaitseva riihi on 1800-luvulta. Tila on ollut Soltti Saloniusten suvulla 1900-luvun alusta lähtien ja sitä isännöivät nykyään Petteri ja Jarkko Åström. Tilalla on maakaasukäyttöinen viljankuivaamo ja isot viljasiilot. Päärakennuksessa on meneillään 2013 aloitettu laaja peruskunnostustyö.

Tarra Tarra on luultavasti ollut olemassa jo 1500-lu- vulla. Tarra-nimi tarkoittaa käkkyrämäntyä tai tukevaa ihmistä. Se on muinaissaksalainen henkilönimi, joka saattaa liittyä talon perusta- neeseen henkilöön. Tarran isäntä 1800-luvun alkupuolella oli C. G. Andersson. Hänen poikansa Henrik Tarenius (s. 1816) solmi avioliiton Salin tyttären Carolina Österbergin kanssa. Tarran tila Soltin päärakennus 1940-luvulla. (Eila Åström. Petteri siirtyi v. 1867 Carolinan veljen August Österber- Åström.) gin omistukseen. Erik-veli siirtyi naapurikylään Immulaan Berttilän talon isännäksi ja Johan-veli Soltti, josta käytetään myös nimeä Peltoniemi, on jäi Salin isännäksi. Tila on ollut 1800-luvun puoli- muijalalainen kantatila. 1548 asiakirjoissa tilan välistä lähtien Österbergin (nyk. Nyman) suvun omistajaksi mainitaan Mickell Soltt, jonka mu- omistuksessa. kaan tila on oletettavasti saanut nimensä. Nimi viittaa luultavasti suolakauppiaaseen.

Soltti oli ainoa ratsutila kylällä. Ratsutila eli rustholli (ruots. rusthåll) oli maatila, jonka tehtä- vänä oli 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa var- ten. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palve- luksesta armeijassa rustholli sai verohelpotuksia. Ratsutilat ja niiden isännät olivat usein maata- louden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin ilmiöihin ja aatteisiin. Soltin tilan nykyinen, kak- sikerroksinen päärakennus on vuodelta 1912. Sol- Tarran tilan päärakennus 1970-luvulla. (Ritva Kaukinen.) 33 rakennus on 1800-luvun puolivälin paikkeilta. Ta- lossa on luonnonkiviperustus ja länsipuolella kaksi kuistia. Pohjapiirustukseltaan talo on paritupa. Osa ikkunoista on kuusiruutuisia ja osa uudem- pia empiretyyppisiä, kolmeruutuisia ikkunoita. Muita pihapiirin rakennuksia ovat mm. navetta ja sauna. Salin omistivat 1800-luvulla Österbergit. Muita omistajia olivat mm. Nordström ja Lahden- pää. Nykyään Sali on Vainionpään omistuksessa.

Tarran luhtiaitta oikealla ja jauhoaitta vasemmalla. Kum- Keimo matkin ovat 1700-luvun puolivälistä. (Ritva Kaukinen.) Keimo perustettiin 1540. Omistajasukuja olivat 1800-luvulla mm. Corenius, Kylander, Åström ja Salonius. Hilda Saloniuksen aikana Keimolle rakennettiin kivinen viljamakasiini, tiilinen iso na- Tarran nykyinen päärakennus on 1800-luvun vetta sekä uusi päärakennus ja Hilda Saloniuksen lopulta, luultavasti vuodelta 1870. Pääraken- itselleen vanhuudenasunnoksi tarkoittama Rau- nus on yksikerroksinen hirsirakennus, jossa on hala. Myöhemmin Keimolla oli useita omistajia. satulakatto. Talossa tehtiin 1990 remontti, jon- 1920-1930 –luvuilla tila oli maatalouden harjoitte- ka yhteydessä mm. länsipäädyn korkea eteinen lutila. Typön perhe tuli Viipurin maalaiskunnan korvattiin nykyisellä umpikuistilla. Pihapiirin Kintereen kylästä sodan jälkeen toiseen kertaan kaksikerroksinen luhtiaitta ja viereinen jauhoaitta Keimolle. He olivat ostaneet jo sota-aikana ovat 1700-luvun puolivälistä. Pihapiirin navetta Keimon, mutta luovuttaneet sen valtiolle, kun on purettu ja tallin tilalle rakennettu konehalli. siirtyivät jatkosodan aikana takaisin Kinteree- Kauempana pihapiiristä sijaitseva riihi on luulta- seen. Empiretyyppinen päärakennus paloi 1981. vasti 1800-luvulta. Rauhala, tuolloinen tilanhoitajan talo, paloi sota-aikana. Väinö ja Irja Typpö rakennuttivat palaneen Rauhalan paikalle uuden päärakennuk- Sali (Salli) sen 1952. Entisen Keimon tilakeskuksen paikalla Salin tila on yksi Muijalan kylän kantatiloista. on nykyään kaksi uutta omakotitaloa. Osa tilan Tilan rakennukset on siirretty nykyiselle pai- metsistä ja pelloista, sekä Rauhala ovat edelleen kalleen mäen päälle 1765 isojaon yhteydessä. Typön suvun omistuksessa. Tuolloin tilan omisti nimismies Magnus Múhr. Nykyinen yksikerroksinen ja satulakattoinen pää-

Keimon tilan rakennuksia 1970-luvulla. Hilda Saloniuk- Salin tilan päärakennus 1990-luvulla. (Ritva Kaukinen.) sen rakennuttamat päärakennus, kivinavetta ja takana oikealla viljamakasiini. Niistä on jäljellä viljamakasiini. (Ritva Kaukinen). 34 Vaikuttajanaisia ikänsä Muijalassa kirvesmiespuolison rakentamis- sa taloissa. Helga Laaksonen oli SKDL:n edus- Hilda Salonius s. Berghem, 1851-1922 tajana Lohjan kunnanvaltuustossa ja ääniharava Hilda Berghem oli Roution rusthollin tytär, joka kunnallisvaaleissa 1960-1970 -luvuilla. Helga solmi avioliiton Lieviön Näppisen isännän Gabriel Laaksonen vaikutti siihen, että Muijalaan saatiin Saloniuksen kanssa. Hilda jäi nuorena leskeksi 1960-luvun lopulla urheilukenttä ja jääkiekkokau- juuri, kun tilan uusi päärakennus oli valmistu- kalo, jotka sijaitsevat Muijalan koulun ja juna- massa. Päärakennuksen päädyssä oli kotimeijeri radan välissä. Hän työskenteli mm. Uusi nainen ja sen tuotteita hän myi mm. Helsingissä torilla. -lehden toimituksessa Helsingissä. Lehteä julkaisi Hän oli toimelias ja rohkea emäntä. Hilda oli Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL kova hevosihminen ja Näppisellä emännöidessään 1944-1990) ja SKDL:n Uudenmaan piirissä. Hän hänellä oli orihevonen, jolla hän kulki asioita oli presidentinvaalien valitsijamiehenä ainakin hoitamassa niin Siuntion kuin Lohjan kirkoilla kerran ja eduskuntavaalien ehdokkaana ainakin sekä Helsingissä. Hilda Salonius oli ahkera raken- kahdesti. Helga Laaksonen piti kioskia muuta- nuttaja koko elämänsä ajan. Hän rakennutti mm. mana kesänä Perttilässä ja myöhemmin pesulaa Näppisen kivisen viljamakasiinin ja samanlaisen Lohjan keskustassa. Hän omisti 1960-luvulla myöhemmin Keimolle. Keimolle hän rakennutti kylällä tuolloin harvinaisen henkilöauton, ensin myös uuden empiretyyppisen päärakennuksen harmaan ns. Puukenkä-Mossen ja sitten vaalean- vuonna 1910. Vanhuudenpäivikseen hän raken- ruskean Volgan. nutti Ängsdalin tilalle Muijalaan talon, samoin Muijalaan ja Lieviölle Rauhala-nimiset talot. Soltin mäellekin hän vielä suunnitteli rakennut- tamansa uuden päärakennuksen valmistumisen Lieviö (1912) jälkeen uutta taloa, mutta se ei toteutunut. Vanhuudenpäivänsä Hilda Salonius vietti Muija- Lieviön ja Nummenkylän kylät kuuluivat alun lan Rauhalassa. Salonius oli myötävaikuttamassa perin ruotsinkieliseen Siuntion pitäjään. Lievi- vävynsä Kustaa Lehmuskosken kanssa Lieviön ön suomenkielisen nimen tiedetään esiintyneen koulun syntyyn. asiakirjoissa vuonna 1589 muodossa Leuiåkj ja ruotsinkielisen Skreddare skog (Räätälinmetsä) Saima Salonius s. Sydänmaa, 1910-1994 vuonna 1529. Perimätiedon mukaan Lieviöllä Saima Sydänmaan lapsuudenkoti oli Ojalan talo oli räätäli, joka asui Skogin mäessä eli nykyisellä Muijalassa. Saima tuli miniäksi Soltille 1940-lu- Lepolan tilalla ja, että Lieviön ruotsinkielinen vulla. Esko ja Saima Salonius viljelivät tilaa ja nimi Skräddarskog tulisi juuri tästä räätälimäes- pitivät lypsykarjaa Esko Saloniuksen kuolemaan tä. Vuonna 1544 kylän asukasmäärä oli noin 50. asti. Tämän jälkeen Saima Salonius hoiti tilaa Pääelinkeinoja olivat maanviljelys ja karjanhoito. tyttärensä ja myöhemmin myös vävynsä kanssa. Tuolloin kylässä oli viisi tilaa. Kolme jakamatonta Ne kyläläiset, joilla ei ollut omaa lehmää, hakivat tilaa olivat Ingas, Markis ja Neppis/Näppis sekä Soltilta tinkimaitoa sotien jälkeen aina 1960-lu- kaksi nimetöntä tilaa, jotka myöhemmin yhdistyi- vulle saakka. Sittemmin Saima Salonius luopui vät edellisiin kolmeen. karjanpidosta ja tilalla siirryttiin viljanviljelyyn. Saima Salonius hoiti niin kyläläisten merkkipäi- vien yhteislahjakeräykset, postinkantajan jou- lurahakeräyksen kuin yhteisvastuukeräyksenkin. Saima Salonius tunnettiin toimeliaana, auttavana ja vieraanvaraisena henkilönä. Ohikulkijoille ja kauppa-auton henkilökunnalle oli aina tarjolla kahvit.

Helga Laaksonen s. Lundell, 1924-1981 Helga Laaksonen oli Männistön tilalla Muijalassa asuneiden Adolf Alexander ja Aino Emilia Lun- dellin tytär. Hän asui puolisonsa Väinö Laakso- Lieviön peltoaukeaa 1930-luvun alkupuolella. Taustalla sen ja lastensa Pirkon ja Pertin kanssa lähes koko oikealla on Olínin Vuohenkalman talo. (Jouko Virtanen). 35 ollut kantatila vuodesta 1776 ja rustholli vuodesta 1801. Vuonna 1844 Ali-Ingaksen silloinen omistaja Johan August Sundman osti Yli-Ingaksen. Omis- tajat vaihtuivat tiheään, kunnes 1904 omistajaksi tuli Näppisen rusthollin vävy Gustaf Hjalmar Lindfors (myöh. Kustaa Jalmari Lehmuskoski). Hänen aikanaan vuonna 1910 rusthollista erotet- tiin useita pieniä tiloja. Vuonna 1912 omistajaksi tuli Nummenkylästä torpparin poika Anton An- selm Ahtela (Almgren). Omistajuus vaihtui saman vuonna vielä kaksi kertaa, ensin Villehad Probus Hanén osti Ingaksen ja kohta Kullan torpparin poika Karl August Rehn Tenholasta. Nykyään Inkaisen omistajia ovat Malmelínit.

Markkinen (Markis)

Siuntion kunta (osa) 1844. Pohjoisimpana kylänä Sräd- darskog eli Lieviö.

Vaikka kieliraja pitkään kulki juuri kylän etelä- puolella, viittaavat talojen ruotsinkieliset nimet Inkaisen 1800-luvun puolivälissä rakennettu pääraken- nus syksyllä 2014. (Paavo Virtanen). Ingas (miehen nimi Inge), Markis/Marckis (Mar- kus) ja Neppis/Näppis (Näppinen), etelästä tul- leeseen ruotsinkieliseen asutukseen. Maasto- ja Markkisen ensimmäinen tiedossa oleva omistaja asukkaiden henkilönimet olivat pääsääntöisesti (1541-1545) oli Markus Olofsson. 1900-luvulle tul- kuitenkin suomenkielisiä. Eräästä käräjäpöytä- taessa tilan omistaja vaihtui 18 kertaa. Vuosisa- kirjasta vuodelta 1740 voidaan päätellä ainakin dan vaihteessa Gustaf Hjalmar Lindfors osti tilan asukkaiden keskustelukielen olleen suomi. Vuon- Fredrik Vilhelm Vikströmiltä. Mainittakoon, että na 1870 asukkaita henkikirjojen mukaan Lieviöllä Fredrikin ensimmäinen vaimo oli Hedvig Karolina ja Nummenkylässä oli yhteensä 202. Määrä nousi Lindfors. Gustaf Hjalmar Lindforsin ensimmäi- 395 asukkaaseen vuonna 1920. sen puolison, Aina Marian kuoltua yllättäen, hän

Vuonna 1951 Valtioneuvosto teki päätöksen Lievi- ön kylän ja Nummenkylän yksinäistalon siirtämi- sestä vuoden 1953 alusta Lohjan kuntaan. Siuntio menetti 2 131 hehtaaria maata ja 459 asukasta.

Inkainen (Ingas)

Inkaisen ensimmäinen tiedossa oleva omistaja (1541-1554) oli Per Olofsson. Rusthollin kymme- nennen omistajan, Johan Johansson Ingmanin, aikana tila jaettiin hänen ja langon Jakob Lem- strömin kanssa. Ali-Ingas jäi Johanille ja Yli- Markkisen päärakennuksen jäljellä oleva osa. Rakennuk- Ingas Jakob Simonsson Lemströmille. Ingas oli sen vasen pääty on purettu. (Paavo Virtanen.) 36 solmi avioliiton Inkaisen tyttären Aina Maria Vik- strömin kanssa. Markkisen pinta-ala oli aikanaan n. 300 hehtaaria.

Näppinen (Neppis, Näppis)

Näppisen ensimmäinen tiedossa oleva isäntä oli talonpoika Michel Michelinpoika vuosina 1545- 1571. Hänelle tuli riitä Nummenkylän omistajan, Lohjan kirkkoherran Tomas Gregoriin kanssa Etualalla Näppisen tilan vanha ja taustalla nykyinen, myllystä, jota Näppisen isäntä oli väkisin pitänyt 1956 valmistunut päärakennus. Vanha päärakennus on ja tämä joutui maksamaan 40 mk sakkoa. Sum- Gabriel Saloniuksen rakennuttama. (Jouko Virtanen). ma oli sen ajan mittapuun mukaan suuri, mutta Näppisen isäntä olikin koko Siuntion pitäjän varakkain talonpoika. Myös Ingas ja Markis olivat erittäin varakkaita tiloja. Lieviön tilojen keskiva- dessä. Kustaa ja Aina Lehmuskosken tytär Tyyne rallisuus oli jopa yli kaksi kertaa Siuntion keskita- avioitui Kiikaisista kotoisin olleen Uuno Hjalmar son. Virtasen kanssa. Heidän poikansa Jouko Virtanen alkoi viljellä tilaa vuonna 1957. Hän omistaa ti- Henrik Jönsinpojan ollessa isäntänä (1593-1607), lan edelleen ja sitä viljelevät pojat Paavo ja Matti. kylän kaikkien talojen varakkuus kärsi luultavasti Tilan tyttäriä ovat Marja-Riitta ja Leena. huonojen säiden ja satojen takia. Kylän kolme isoa tilaa olivat vaikeuksissa ja köyhiä. Henrikin Lepola poika Michel (isäntänä 1609-1630) ja Brita Matt- Vuonna 1920 Näppisestä erotettiin Lepolan tila sintytär pitivät tilaa seuraavaksi. Vuonna 1623 merenkulkulaitoksen palveluksessa olleelle kone- Näppisestä tuli rustholli eli ratsutila ja 1629 tilaan tarkastaja Elis Westerholmille. Elis ja Augusta liitetiin yksi kylän nimettömistä alkuperäisistä Westerholmille syntyi kaksi lasta Lilly ja Volter. viidestä talosta. 1680-luvulla Näppisestä todet- Volter oli rakennusalan diplomi-insinööri ja teki tiin, että ”sillä oli peltoa riittävästi, mutta halla merkittävän uran Suomen metsäteollisuuden pal- vaivasi” ja ”paras asumus koko pitäjässä” sekä, veluksessa mm. Wärtsilän Äänekosken puunjalos- että pellot, niityt, metsät ja ulkomaat olivat hy- tusteollisuuden toimitusjohtajana ja myöhemmin vät. Saman suvun edustaja, Erik Henrikinpoika Metsäliiton puunjalostuskonsernin toimitusjohta- Levonius tuli ratsutilalliseksi 1765. Hän oli luul- jana. Vuonna 1961 hän sai vuorineuvoksen arvoni- tavasti ottanut sukunimen kotikylänsä, Lieviön men. Hän eli yli 100-vuotiaaksi viettäen vanhuu- nimestä. Hänen puolisonsa oli Ulrika Långström denpäiviään Helsingissä. Lepolan tila on edelleen Kirkkonummen Långstrandin ratsutilalta. Hei- Westerholmin suvun hallussa. dän ainoa eloonjäänyt lapsensa, Gustaava, solmi 1815 avioliiton itseään 22 vuotta vanhemman Suomusjärven Salitun rusthollin pojan, Jeremias Saloniuksen kanssa. Hänen jälkeensä isännäksi Näppiselle tuli Jeremiaan veljenpoika Gabriel Salonius, joka solmi avioliiton Roution rusthollin tyttären Hilda Berghemin kanssa.

Vuonna 1899 isännäksi tuli Näppisen emännän, Hilda Saloniuksen vävy Gustaf Hjalmar Lindfors. Hänen puolisonsa, Aina Maria s. Salonius, kuoli yllättäen. Kustaa Jalmari Lehmuskoskesta tuli toisen avioliittonsa kautta myös Inkaisen rusthol- lin isäntä. Näppisen pinta-ala oli näihin aikoihin Rusakkojahdin jälkeen. Kuvassa Näppisen tuolloinen lähes 600 hehtaaria. Luultavasti jo Hilda Saloni- isäntä Uuno Virtanen sekä lapset Kauko ja Jouko. Kuva uksen aikana Markkista ja Näppistä viljeltiin yh- on 1930-luvun loppupuolelta. Taustalla Näppisen navet- ta. (Jouko Virtanen). 37 Lieviön torpista Mielipidekirjoitus Uusimaa-lehdessä 24.1.1896:

Suomen kielen tutkija, professori Terho Itkonen ”On sitä olemista ja elämistä meidän suomalaisten on esittänyt, että Siuntiossa asunut Aleksis Kivi täällä ruotsalaisten kesken; tuskin tuntee itsensä otti Seitsemän veljeksen Jukolan Eeron ja Seu- oman isänmaansa kansalaiseksi. Oppia ja walistus- nalan Annan kodin, Vuohenkalman, nimen Lievi- ta tarwitsisimme me enemmän kuin kenties missään ön kylän Vuohenkalma-nimisestä torpasta. muualla. Mutta siihen ei kunta myönnä mitään Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 loi tarpeen apua; Walta on ruotsalaisten käsissä eikä meillä, kansalliselle omavaraisuudelle. Torpparilaki vuo- itsellämme ole mitään sanomista. Kun pyydämme delta 1918, vuokramiehen laillinen oikeus lunas- kunnan uhraamaan jotain suomalaistenkin walis- taa tilansa itsenäiseksi ja Lex Kallioksi ristitty tuksen eteen, neuwotaan meitä wiemään lapsemme asutuslaki vuodelta 1922 tarjosivat maaseudun Wihdin kouluihin. Onhan se kowin järkewä ja väestölle tilaisuuden omavaraisuuteen. Myös hywänsuopa neuwo! Niin kauwan, sanowat ruot- Lieviön suhteellisen runsaslukuinen torppariväki salaisemme, kuin ei Wihtiin myönnetä ruotsalaista lunasti maita omikseen ja pientiloja itsenäistyi koulua, ei myönnetä Siuntioonkaan suomalaista. kylässä 35. Osa tiloista oli itsenäistynyt jo ennen Kuinkahan kauwan tässä maassa pitää kärsiä kie- lakien voimaan tuloa ja olivat suhteellisen pieniä, lensä tähden? Tälläisissä oloissa olisi tiedottomuus vain muutaman hehtaarin. Markkisen torppia oli ja woimattomuus wiennyt wihdoin suomalaisen kan- mm. Pariisi ja Österkulla oli yksi Näppisen tor- sallisuuden täällä Tuonelan tuwille. Waan meille pista. Pienviljelyksen tuotantokykyä edistämään ojennettiin auttawa käsi syrjästä päin. Suomalaisen perustettiin kyliin pienviljelijäyhdistyksiä. Niiden kansakoulun ystäwät perustiwat tänne suomalaisen tehtävänä oli edistää pienviljelyksen tuotanto- kansakoulun ja owat sitä ylläpitäneet saamatta kun- kykyä tarjoamalla tietoa ja valistusta. Lieviön nalta penninkään apua. Se on ollut meille uuden pienviljelijäyhdistys perustettiin vuonna 1924. huomenkoiton säde, se on meitä poljetussa asemas- samme elähyttänyt. Waan, jos sen varojen puut- teessa pitäisi lakata, silloin olisimme mekin syöstyt Lieviön koulu kuoleman warjon maahan. Mutta me toiwomme, ettei suomalaisten weljiemme käsi tästedeskään ole Ruotsinkieliseen Siuntioon kuuluvassa Lieviön lyhennetty, waan että he yhä muistawat meitä, jotka kylässä ei ollut koulua ennen vuotta 1911. Kier- elämme ruotsinwoittoisuuden raukoilla rajoilla.” tokoulua pidettiin Näppisen, Markkisen ja Inkai- sen tiloilla. Inkaisissa oli myös jatkuvaa opetusta. Kiertokoulun toimintaa kyläläiset rahoittivat jär- jestämällä mm. arpajaisia. Kielinäkemysten takia v. 1892 Siuntion kunnallisten elinten päätöksellä kieltäydyttiin Lieviön suomenkielisen kansakou- lun avustamisesta. Lieviöllä ja Nummenkylässä oli reilut 30 lasta. Tällä perusteella kansakou- lujen tarkastaja K. G. Leinberg vaati Lieviölle suomenkielistä koulupiiriä. Hän olisi suostunut myös kaksikieliseen kouluun. Kouluhallitus torjui ajatuksen, koska piirijakoasetus ei tuntenut täl- laista koulua. Vasta 1911 Siuntion kunta suostui Gustaf Hjalmar Lindforsin (myöh. Kustaa Leh- muskosken) aloitteesta ottamaan Lieviön koulun hallintaansa. 1917 kunta osti Lehmuskoskelta, Näppisen tuolloiselta isännältä, Fredriksbergin tilan ja koulurakennus rakennettiin sinne. Näin suomenkielinen kansakoulu sai viimein omat tilat. Lieviön kansakoulu lakkautettiin, kun uusi koulu- Lieviön suomenkielinen kansakoulu. (Jouko Virtanen). rakennus valmistui Nummenkylään vuonna 1958. 38 Lieviön työväentalo Rientola Kahvimaa

Vuonna 1916, kun työväentalojen määrä oli suu- rimmillaan Suomessa, Uudellamaalla oli yhteensä 91 työväentaloa. Lieviön ja Nummenkylän työvä- enyhdistys perustettiin jo 7.3.1907 Lieviön kansa- koululla ja siihen liittyi heti 30-40 jäsentä. Koko- uksia pidettiin pienviljelijöiden kodeissa ja iltamia Vuohenkalman salissa. Vuonna 1920 valittiin rakennustoimikunta toteuttamaan omaa taloa Solbackan tilasta saadulle tontille. Ensimmäinen kokous upouudessa Rientolan talossa pidettiin 5.6.1921. Rientola sijaitsi syrjäisellä paikalla ja sinne johti vain kärrytie. Soittimet ja muut tarvikkeet piti kantaa lähes kilometrin matkan Vuohenkalmalta. Sähkö tuli taloon, kuten koko kylälle 1940-luvun lopulla. Rientolassa Osuusliike Keko järjesti vuosittain osuuskauppajuhlia, Loh- jan Työväenteatteri teki usein vierailuja ja siellä käytiin katsomassa kiertävän elokuvateatterin esityksiä. Tanssipaikkana Rientola, Moskovak- sikin myöhemmin kutsuttu, oli suosittu. Työvä- Ylempi kuva: Pariisin peltoja 2014. (Sirkka Warvas). enyhdistyksellä oli myös tanssilava 1930-luvun Alempi kuva: Talvinäkymä Kahvimaantien varrelta (Sirkka puolivälistä lähtien, mutta se purettiin huonokun- Warvas). toisena 1945. Rientolassa pidettiin vuonna 1946 kaikkiaan 19 iltamat eli yhdistys toimi aktiivises- Taustaa ti. Vähitellen toiminta kuitenkin alkoi hiipua ja 16.8.1951 työväenyhdistys päätti lopettaa toimin- Kahvimaan alue on kumpuilevaa metsien ja nan ja luovuttaa omaisuuden Sosiaalidemokraat- korkeitten kallioitten kanjonina reunustamaa tiselle puolueelle. Tarkkaa tietoa työväentalon peltomaisemaa. Se on osa arvokasta kulttuuri- viimeisistä vaiheista ei ole tiedossa. Rientolasta on maisemaa. Tavoitelluksi asuinpaikaksi alueen jäljellä enää osa kivijalasta. tekee luonto sekä Helsinki-Turku –moottoritie eli valtatie 1, joka on nopea kulkuyhteys pääkaupun- kiseudulle. Suomenlahden rannalta mm. vanhalle Turuntielle ulottuvalla Siuntiolla oli merkittävä vaikutus myös Lieviön kylään jo 1500 -luvulla. Nykymuotoinen uusasujaimisto alkoi kehittyä ja lisääntyä 60 -luvun alkupuolella. Tässä tekstis- sä keskitytään Lohjaan kuuluvaan Kahvimaan alueeseen.

Kahvimaa sijaitsee kolmen kunnan, Siuntion, Vihdin ja Lohjan rajapinnassa. Tämän alueen lohjalaisten postinumerona on erehdyttävästi Nummelan postinumero 03100. Kahvimaantien (11188, Tiehallinto) alkuosa Vanhalta Turuntiel- tä (110) on Lohjaa ja loppupuoli kuuluu Siunti- on kuntaan. Siuntion raja ulottui vuoden 1952 loppuun vanhan Turuntien nykyiseen Viheveneen tilaan saakka. Niinpä Lieviön kylän Kahvimaan alue kokonaisuudessaan kuului Siuntioon. Vasta vuoden 1953 alussa Kahvimaan alkuosa Turun- Lieviöllä sijainnut lautarakenteinen työväentalo Rientola 1934. (Matti Långström). tieltä katsottuna liitettiin Lohjaan. Kahvimaan 39 läpi johti hiekkatie vanhalta Turuntieltä Siunti- oon ja Suomenlahdelle. Tämä oli merelle suorin kulkureitti ja sitä tarkoitusta silmälläpitäen tie katsottiin tarpeelliseksi myös puolustusvoimille. Pienimuotoisessa armeijan harjoituksessa käytet- tiin tietä tähän tarkoitukseen vielä 1980 -luvul- la. Virallisissa asiakirjoissa ei kuitenkaan löydy erikseen lohjalaista Kahvimaan kylää, ainoastaan Lieviön kylä. Kylärajat ovat vaikeasti erotettavat. Tästä johtuen todennettua lohjalaista Kahvimaan historiaa ei ole Nummenkylän kartanon histori- an kohdalla. Yllämainittuihin syihin perustuen Maanviljelijä Helge Takainen puimassa Warvaksen pel- joudutaan käyttämään merkittävimpinä lähtei- lolla 1960-luvun lopulla. Taustalla Pariisin tilan asuinra- nä perimätietoa haastattelemalla kylän vanhoja kennus. (Sirkka ja Yrjö Warvas). asukkaita. Kaavoitusjohtaja Leena Iso-Markku mainitseekin Taajamaosayleiskaavassa tarkoituk- metsäksi”. Allamontie sai nimensä Allamon suvun senmukaisemmaksi nimeksi Lieviön Kahvimaan mukaan. Teiden nimet noudattelivat yleensä tilo- kyläasutus. jen omistajien nimiä.

Pariisi, Markkisen torppa, rakennettiin 1900 Perimätiedon pohjaa paikkojen nimiin -luvun alkupuolella Lieviön kylään. Tilan nimen synnystä ei ole varmaa tietoa. Lohjan paikan- Kahvimaa-nimi perustuu perimätiedon mukaan nimet -kirjassa nojataan perimätietoon, jossa ”.. maanmittarin kiertäessä maanmittausasiasiois- tilan omistajan kerrotaan antaneen tilan nimeksi sa kyseistä aluetta. Kaikissa taloissa tarjottiin sellaisen, jollaista Suomessa ei ole toista. Toisen kahvia. Toisen tarinan mukaan nimi syntyi, kun käsityksen mukaan nimi sai alkunsa siitä, että paikallinen poliisi kiersi alueen taloissa etsimässä torppa oli niin kaukana ja hankalan matkan pääs- pontikkatehtaita. Tehtaita ei löytynyt, mut- sä.” Tila liitettiin Siuntiosta Lohjaan 1953. Pariisi ta joka talossa poliisille tarjottiin kahvia. Kun oli aikoinaan taksiautoilijoittenkin hyvin tunte- poliisi pääsi kierroksen loppuun, eikä pontikka- ma osoite. Sen omistajaketju kulki perimätiedon tehdasta vieläkään löytynyt, talon emäntä tarjosi mukaan Paul Otto Kaiskolta vuonna 1948 saksa- täälläkin ruokaa ja kahvia. Poliisi totesi: ”Tää on laisille Eskil ja Anna Knichterille. Toisen maail- kyl yks kahvimaa!” mansodan jälkeen (1944) ulkomaalainen ei saanut omistaa kiinteistöä Suomessa. Vanhat Knichterit Österkullan kylätie muutettiin Kahvimaantieksi palasivat Venäjän hallinnasta vapautuneeseen 1990 -luvun alussa. Tervatie sai nimensä kyseisen Porkkalaan. Knichterin tytär Doris avioitui 1953 paikan tervanpoltosta, josta näkyvinä viitteinä maanviljelijä Harry Lindin kanssa ja sitä kautta ovat parin tervahaudan hiilijäännökset. Mäntylän tila siirtyi Lindin perheelle 1969. Lindin poika tilasta lohkotun tontin omistaja Pentti Warvas viljelee edelleen Pariisin peltoja. teki kaupungille perustellun ja sittemmin hyväk- sytyn nimiehdotuksen. Mäntylässä kasvaa ni- mensä mukaisesti runsaasti mäntyjä. Tilan omisti Elämää Lieviön kylän Kahvimaalla Eero Kuparinen, joka myi sen Yrjö Ojamolle, jol- ta tilan osti siirtolaisperhe Armas ja Aino Warvas Yhteisenä piirteenä kylälle oli yhteisöllisyys. Esi- v. 1954. Ojalantie sai nimensä Kustaa ja Mandi merkkinä mainittakoon ainakin viiden tilan yhtei- Ojalan tilan mukaan. Vanhan koulutien varrella sesti 1950 – 1960 -luvuilla omistama puimakone. oleva Sikamäki lienee saanut nimensä perimätie- Nykyisin tilat ja pellot ovat pienentyneet, mutta don mukaan alueella havaittujen runsaslukuisten apua saadaan edelleenkin yli rajojen. Ensimmäi- mäyrien mukaan. Ennen vanhaan mäyrää kutsut- nen kylätoimikunta perustettiin jo 1980 -luvulla. tiin metsäsiaksi. Peurakallion metsätila viitannee Sittemmin nimeksi tuli Lohjanportin kylätoimi- alueella vaelteleviin peuroihin. Tilan omistajana kunta ry. (nykyinen Lohjanportin kyläyhdistys oli 1950 -luvulla lääkäri Erkki Hillbom ja paikkaa ry), joka on Lieviön, Nummenkylän, Muijalan, kutsuttiinkin kyläläisten keskuudessa ”lääkärin Lövkullan ja Nälköönlammen alueella toimiva 40 asukasyhdistys. Yhdistys sai varoja toimintansa tukemiseen hoitamalla lipunmyynnin sekä opas- tuksen kesällä 1997 Muijalassa pidetyillä pienta- lomessuilla. Asukasyhdistys oli merkittävässä roolissa Tervetuloa Lohjalle -infopaketin tekemi- sessä, se osallistui myös Lohjan Agenda 21 – sekä Väestövastuu ja Välittäminen –projekteihin.

Kahvimaan tilat olivat luultavimmin Markkisen tai Nummenkylän kartanon maita 1800 -luvun lopulla. Kahvimaan keskus on Siuntion puolella. Sjundeå sockens historia -teos kertoo saksalais- ten tykistön polttaneen kartanon vuonna 1918 taistelujen edetessä Lohjalta Nummelan alueelle. Kartanoon osui tykin ammus. Palaneen kartanon Allamon isäntä Toivo Allamo Fordson major -piikki- paikalle rakennettiin siinä nykyään sijaitseva pää- pyörätraktorin ohjaimissa 1930 –luvulla. Ohoh, mitkä rakennus. Siirtoväelle kartanon maista lohkottiin pyörät, eipä liene istuimessakaan pehmusteita. (Erkki tiloja, mm. Hyrkön omistama Tonttula, jolla ja Marjatta Allamo). Paavo Hyrkkö järjestää Pois tieltä! –tapahtumia. totehtaalleen kyseisen tilan paikalle. Rakennus- Mäntylän tilalla oli vielä 1980 -luvulla kahden lupa evättiin. Lieviön kylän Kahvimaan vanhin kartanon entisen muonamiehen torpan, Solbackan tiedossamme oleva saman suvun omistuksessa ja ja Norrbackan, perustuksia näkyvillä. Siihen ai- hallinnassa oleva tila lienee jo 1500 –luvulla mai- kaan torpat olivat 80-100 hehtaarin tiloja. nittu Nybacka. Edesmenneille omistajille Eino ja Norrbackassa syntyi Allamontien Männistön tule- Irja Grönrosille tila siirtyi 1948. Kahvimaantien va tilallinen Toivo Allamo. Toivo ja Anni Allamon ja Mäntylän risteyksessä sijaitsevan vuonna 1948 poika Erkki asuu edelleen Kotipurolla perheensä Kuparisen rakentaman kiinteistön ostivat honka- kanssa maata viljellen. He toimivat myös kuu- jokelainen Lauri ja Toini Mäkelä 1954. Toini oli dentoista vuoden ajan lammastilallisina. Kivi- lähtöisin Karjalasta Hiitolan pitäjästä. riutanpolku sai nimensä perimätiedon mukaan jääkauden aikaisista kiviröykkiöistä. Martti ja Elli Perttilän Koivuniemi-tilalla toimi kyläkauppa vuosina 1924-1936. Pirjo-tytär on sisarensa Maija-Liisan kanssa nykyiset tilan omis- tajat. Myllykosken mylly jauhoi kyläläisten viljat vielä 1800 -luvun lopulla. Alueella toimi 1950-lu- vulla edistyksellinen Pariisin omistama kasvihuo- ne ja jonkin ajan kuluttua myös Grönberg perusti oman kasvihuoneensa. Näissä kasvatettiin ainakin tomaatteja. Kylän sahaa eli kenttäsirkkeliä pyörit- ti 1960 -luvulta lähtien omistaja Väinö Grönberg. Nykyisin sahan omistaa Grönbergin perikunta. Kylällä oli myös oma ompelija Lea Salo.

Yhteistyö sujuu naapurusten kesken. Oletettavasti Kauppa-auto kulki Kahvimaalla ainakin 1950-lu- ainakin isännät Toivo Allamo ja Eino Grönros hevosniit- vun alkuvuosina kaksi-kolme kertaa viikossa, tokoneineen 1930 -luvulla heinän tekopuuhissa Allamon sitten enää kerran viikossa ja viimein loppuen pellolla. (Erkki ja Marjatta Allamo). kokonaan 1990 -luvun alkupuolella. Autot olivat Osuusliike Keon, Osuusliike Seudun sekä jonkin aikaan Turuntien puolella liikennöinyt Vison eli Solbackassa puolestaan näki päivänvalon Ojalan- Vihdin seudun osuusliikkeen. Seudun kauppa-au- tien tilallinen Eliasson. Tilalla sijaitsee maakun- ton kuljettajana toimi 30 vuoden ajan toiminnan nallisesti arvokas Furumon lehto. Esa Eliasson lopettamiseen saakka Vesa Putila. Kirjastoauto asuu perheensä kanssa tilan mailla. Aikoinaan aloitti kulkunsa 1970 -luvulla ja jatkaa edelleen- Suomen Autoteollisuus haki rakennuslupaa au- kin, mutta harvennetulla aikataululla. 41 Postissa Toinille ehdotettiin mopoa polkupyörän sijaan, mutta silloin palkka olisi pienentynyt lyhe- nevän työajan takia. Valintana oli polkupyörä.

Maataloustilat olivat nykymittapuun mukaan lähinnä pientiloja, joilla kasvatettiin karjalle ja hevosille kauraa, ohraa ja heinää sekä vehnää. Karjan ja hevosten lisäksi tiloilla pidettiin mui- takin kotieläimiä. Silloin oli tavanomaista, että karjattomat naapurit hakivat maitonsa ns. maito- tinkinä omilla maitoastioillaan suoraan karjatilal- Kauppa-auto Seudun vierellä viimeisen päivän haikeissa ta. Maidon suoramyynti kiellettiin 1970 -luvulla. tunnelmissa tavallisesti iloiset Vesa Putila ja vakioasia- Heinätyöt kokonaisuudessaan tehtiin hevosvetoi- kas Toini Mäkelä. Tällä Österkullan pysäkillä Vesa nautti sesti ja heinät kuivatettiin seipäillä, ns. laposilla. usein Bertta Mäkisen tuomaa kahvia asiakkaiden os- Myöhemmin traktori korvasi maatiloilla hevoset. tostentekoa odotellessa. Kuumat kahvit työn lomassa virkistivät muuallakin auton reitillä. (Erkki ja Marjatta Allamo). Valolähteinä 1950-luvulla käytettiin myrskylyhty- jä ja sisällä öljylamppuja. Sähköä toimitti vaih- televalla luotettavuudella yksityinen Sundman. Postia jakoi Toini Mäkelä uskollisesti polkupyö- Tarinan mukaan, kun Tikan tilalla lypsettiin, niin rällä lähes 30 vuoden ajan joka arkipäivä kesät ja naapureilla alkoivat sähköt vilkkua. Sittemmin talvet pakkasista ja myrskyistä piittaamatta. Päi- sähkötoimitukset osti Lohjan Sähkö Oy, jonka vittäisinä postinjakomatkoina Nummelan postista oli v. 1919 perustanut Petter Forsström, Kalkki- Kahvimaan Lohjan puoleisille perukoille kertyi Petteri. Enää ei tarvinnut turvautua sisälläkään runsaat kaksikymmentä kilometriä, loppuvuosina öljylampun valoon. Nykyisin sähkön tuottajana jopa kolmisenkymmentä kilometriä. Tästä an- toimii Fortum. siokkaasta uurastuksesta hänet palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan toisen luokan Lieviön koululle lapset kuljetettiin hevosella tai mitalilla 11.2.1982. he kävelivät tai hiihtivät noin 3- 5,5 km metsä- polkua. Matkalla oli jyrkkä Sikamäki Perttilän Toini oli hyvänä esimerkkinä toimivasta lähipal- tilalta eteenpäin. Tämä vanha kylätie vei ainakin velusta, nimittäin hän hoiti samalla mm. asiak- Muijalan seisakkeelle. kaiden eläkkeet, apteekkiasiat ja suuret paketit kelillä kuin kelillä. Joskus näkyi vain iso paketti- Kahvimaan hiekkatie oli kelirikon aikoihin niin kuorma, kun pienikokoinen Toini työnsi pyörään- huonossa kunnossa, etteivät autot päässeet sitä sä lumisella, auraamattomalla tiellä. Kyllä hän oli kulkemaan. Talvisin tietä ei aurattu, mitä nyt vaivanpalkaksi tarjotut kahvituokiot ansainnut. tilalliset itse hevosillaan aurasivat tai kulkivat vanhoja rekijälkiä. Tästä johtuen maitotonkat piti itse kuljettaa hevosella runsaan kilometrin päässä olevalle vanhan Turuntien maitolaiturille. Kesäisin Lohjan Osuusmeijerin maitoauto pystyi hakemaan tonkat jokaisen talon omalta maitolai- turilta. Käytännön mukaan jokainen tienpätkä oli jaettu tilakohtaisiin tieosuuksiin. Samalla tilalliset velvoitettiin pitämään oma osuutensa tienpätkästä kunnossa. Öljysorapäällysteen tie sai 1990 -luvun alkupuolella. Samalla madallettiin pidempiä nousuja sekä siirrettiin Kahvimaantien ja vanhan Turkutien risteys turvallisempaan paik- kaan Skogin talon alapuolelle.

Lyömätön pari: 1970-luvun virka-asussaan Toini Mäkelä ja polkupyörä vuosien 1954-1983 ajan. (Erkki ja Marjat- ta Allamo). 42 taa soraa omaan käyttöön, lähinnä tiensä kunnos- tukseen. Kuopan tasaiseen pohjaan kerääntyvän veden jäädyttyä talvella siinä voitiin luistella.

Kahvimaantien alkupäässä asuvat Erkki ja Säde Aino Skog keräsivät kaikkia metsän antimia ja veivät niitä Helsingin kauppatorille myytäväksi. Säde Aino kasvatti myös taimia kotonaan myy- täväksi. Tuoreet saunavihdat ja viinimarjamehut olivat kysyttyjä myyntiartikkeleita. Lakaset asui- vat niin ikään nykyisellä Tervatiellä, tunnetuin Lieviön kahvimaalainen lienee suunnistaja Jani Lakanen. Kahvimaa kokonaisuudessaan on tänä Aino Warvas kalanperkuussa 1960 -luvulla. Taustalla kai- päivänä vilkas hevosurheilualue. vo, josta käyttövesi kannettiin. (Sirkka ja Yrjö Warvas).

Warvaksen tilan hiekkarinne vuokrattiin 50-luvun lopulla sorakuopaksi Juslinin omistamalle Silta Nummenkylä & Satama maansiirtoyhtiölle 30 vuodeksi. Juslin

siirsi vuokrasopimuksen Punkkiselle, joka edelleen vuokra-ajan loppuun saakka olevalla sopimuksella Lemminkäiselle. Lemminkäinen ajoi soraa muun muassa rakenteilla olevalle Turun moottoritielle (Tarvontie). Kymmenet päivittäin ajavat sorare- kat tarvitsivat raskasta liikennettä kestävän tien. Tätä kautta hyvänä kylkiäisenä saatiin kovapoh- jainen ja kestävä hiekkatie myös talviaikaan eikä kelirikkokaan enää haitannut kyläläisten liikku- mista. Kahvimaantien puoleisen sorakuopan pieni osa kuului valtiolle. Valtio myönsi sorakuopan läheisyydessä oleville pientilallisille oikeuden ot- Nummenkylän kartanon päärakennus vuodelta 1918.

Nummenkylän tila oli alkujaan maaveron mak- susta ikuisiksi ajoiksi vapautettu rälssitila. Siitä ja sen monista omistajista vuodesta 1541 lähtien on kerrottu Siuntion seurakunnan historia III –kir- jassa.

Nummenkylän kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1918, jolloin aikaisempi päärakennus paloi. Palon aiheuttajaksi mainitaan toisissa läh- teissä sisällissodan aikana saksalaisten junasta am- muttu ammus, toisissa alueella olleiden punaisten ammus. Päärakennuksen ympärillä oli aiemmin laaja puisto. Puisto perustettiin 1900-1917 ken- Risupakkajokeen laskeva Risupakkaoja (Risubacka) raalimajuri Maexmontanin aikana. Puisto on mää- on ollut hyvin harmillinen, alussa jopa häpeäpilkku. ritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kar- Vihdin kunta laskee edelleenkin jätevetensä tähän ojaan. Alkuaikoina 1970 -luvulla oja jopa ”kuohui” vaahdos- tanopuistoksi. Siellä kasvaa vanhoja tammia sekä ta. Nykyisin jätevesien puhdistusta ollaan Vihdissäkin koivuja, vaahteroita, pihlajia ja siperianpihtoja ajanmukaistamassa. Alue kuuluu tärkeään ensimmäisen (ks. takakansi). II maailmansodan jälkeen karta- luokan pohjavesialueeseen aina Karhujärvelle saakka. non maista erotettiin asutustiloja ja kartanon ra- (Sirkka ja Yrjö Warvas). kennuksia on myöhemmin purettu ja siirretty. 43 Yritystoimintaa assa Nummenkylään) ja tuotanto käynnistettiin virallisesti 12.1.1959 Arkkitehtitoimisto Kurt Lohjan turvepehkuosuuskunta r.l. 1919-1967 Simbergin suunnittelemassa tehdasrakennuksessa Turvepehkuosuuskunnan perustava kokous pi- Muijalassa. Rakennuksen julkisivussa oli Suo- dettiin Lohjan pitäjän Pullin kylän kansakoululla men Mineraalin omia aallotettuja ja sileitä kui- 12.10.1919. Ensimmäisen hallituksen jäseniksi tusementtilevyjä. Modernin tehdassuunnittelun valittiin Vaanilan kartanon isännöitsijä Oskari ajatusten mukaisesti tuotanto sijoitetiin yhteen Karrrakoski, kansakoulunopettaja A. J. Palomä- tasoon. Koneiden toimittaja oli sveitsiläinen ki Immulasta, mv. E. J. Jansson Immulasta, mv. Maschinenfabrik Th. Bell & Cien. 1959 Paraisten Edvin Roms Isotalosta Hongistosta ja mv. Niilo Kalkkivuori Osakeyhtiö osti ”mineriittitehtaat” Lönnqvist Kutsilasta. Osuuskunnassa oli osakkai- Suomen Mineraalilta. 1959–1961 tehdasta laa- ta kaksikymmentäneljä, Muijalasta mv. E. Saloni- jennettiin tuotannon kasvaessa uudella konelin- us Soltilta ja mv. K. A. Nyman Tarralta. Osuus- jalla, ruokalalla, raaka-aine- ja tuotevarastoilla, kunnan toimialana oli sammalkuivikelaitoksessa konttorilla sekä värjäyskoneella, joka mahdollisti valmistaa ja jakaa jäsenille osuuksien mukaisesti omakotitalovalmistajille suunnattujen pienten sei- sammaleesta valmistettua kuiviketta sekä myydä nälaattojen valmistuksen. ”Alatehdas” valmistuu kuiviketta myös ulkopuolisille. 1970. Myöhemmin siihen sijoitettiin silikaattivär- jäämö ja kattotiilitehdas. Maaliskuussa valmis- Osuuskunta hankki omistukseensa kolme tilaa tui uusi konttori ja laboratorio. Yrityksen nimi Nälköönsuon alueelta ja niiden yhteispinta-ala muuttui 1979 Partekiksi. Vartti-levyjä myytiin oli n. 18,5 ha. Niin sanottuja tehtaita alueella oli enemmän kuin niitä saatiin valmistettua ja siksi kaksi, uusi ja vanha tehdas. Ne olivat n 60 m pit- Muijalan tehtaan konelinjoja uudistettiin. Vuon- kiä, harvaseinäisiä, ladon tyyppisiä kaksikerroksi- na 2000 Oy Minerit Ab:n tuotanto siirtyi suljetun sia rakennuksia. Varastoina toimi 2-3 pienempää vesipiirin käyttöön. Kolmas tuotantolinja val- latoa. Suon ja harjun rinteen reunalla sijaitsi mistui 2007 ja tuotantokapasiteetti nousi noin 55 ”murju”, työntekijöiden sosiaalitila, jossa syötiin 000 tonniin. Vuonna 2008 Oy Minerit Ab:n nimi eväät ja säilytettiin erilaisia tarvekaluja. Talvella muuttui Cembrit Oy:ksi samalla kun Dansk Eter- työntekijöitä oli muutama, mutta kesäisin jopa nit Holding A/S muuttui Cembrit Holding A/S:ksi. 50-60 henkilöä lähialueilta ja jopa kauppalasta. Paalitavara myytiin enimmäkseen rakennustyö- Mineraalitehdas rakennutti 1950-1960 –luvuil- maille talojen lämpöeristeeksi aina Helsinkiin asti. la kaksi asuinaluetta työntekijöilleen, Honka- Muijalan junaseisakkeella oli parhaina aikoina nummen ja Uusniityn. Uusniitty rakennettiin joka päivä pari junavaunua joihin turvepaale- synkkään kuusimetsään, jonka läpi aikaisemmin ja lastattiin. Tehtaalta asemalle paalit kuljetti kulki hevosella mentävä metsätie junaseisakkeelta hevoskyydillä Verner Långström. Turvepehkuteh- kylätielle, Santalan talon lähelle. taan isännöitsijöinä toimivat mm. Verner Wathen, Ilmari Åström, Peltomaa, Kalervo Harto, Jarl Vikman ja viimeisenä Palmu. Isännöitsijän etui- A-Elementti Oy suuksiin kuuluivat Uusi Suomi –lehti ja aikanaan kylän harvinaisuus, kotipuhelin.

Niin karjan kuivikkeena kuin rakennusten lämpö- eriteenä aika ajoi turpeen ohi 1950-luvulla. Peh- kutehtaan toiminta kuihtui ja loppui kokonaan 1960-luvulla.

Mineriittitehdas

1955 Lohjan kunta tarjosi Suomen Mineraalille 15 hehtaarin tonttia vuokralle Helsingin Tapanilan tehtaan pieneksi jääneiden tuotantotilojen avuksi. Suomen Mineraalin johtokunta teki päätöksen Entisen A-Elementin tehdasaluetta 2000-luvun alkupuo- toisen tehtaan perustamisesta Muijalaan (tosiasi- lella. Kuva otettu Hiihtomaasta. Taustalla Muijalaa ja Paunin kylää. (Ritva Kaukinen). 44 A-Elementti oli Suomessa elementtirakentamisen sulautui Ruolaan 1975 ja 1976 yrityksen nimeksi uranuurtaja. Kauko Rastas, Myöhemmin Raken- tuli Rakennus-Ruola Oy. Elementtikuljetuksia nusliike Polarin johtaja, oli 1950-luvulla innok- oli runsaasti. Vilkkaimpina aikoina elementtejä kaasti kehittämässä rakentamisen uutta tekniik- kuljettivat tehtaan oman kaluston lisäksi mm. kaa. Yhdessä kurssitoverinsa Heljo Lepäsmaan muijalalaiset Åströmin veljekset kuudella puolipe- ja Lauri Jämsän (1923-2006) kanssa hän perusti rävaunuyhdistelmällä. Vuonna 1993 Puolimatka vuonna 1955 Insinööritoimisto Rakennusmies ja Rakennus-Ruola fuusioitiin ja 1996 NCC Puoli- Oy:n ja 1960 A-Elementti Oy:n, jonka elementti- matka Oy aloitti toimintansa, kun Ruotsin toisek- tehdas rakennettiin Lohjanharjun etelärinteeseen si suurin rakennusyritys NCC AB osti Puolimat- Muijalaan. ”Sit Jämsä tuli pienel Fiatil baskeri kan rakennustoiminnan ja rakennussuunnittelun. päässä ja sanoi, et hän on käyny tuol Euroopas Muijalan tehtaan toiminta on loppunut. Ranskas tutkimassa elementtituotantoo ja nyt se toiminta alkaa täällä. A-Elementti oli vissiin Muijalan kauppa, Taimi Laaksonen ensimmäinen, joka alkoi valmistaa näit valmiit elementtei.”, muisteli Erkki Åström. Nykyisen valtatien 25 varrelle Nummenkylän ja Muijalan alueelle perustettiin monia yrityksiä ja 1970-luvulla yhtiöllä oli Helsingissä, Hyvinkäällä, sen varrella on edelleen yritystoimintaa. Ensim- Kajaanissa ja Lohjalla omat tuotantolaitokset, mäinen Muijalan kauppa Hanko-Hyvinkää –tien jotka valmistivat betonielementtejä, porrasjär- varressa sijaitsi Laaksosen perheen kotipihan jestelmiä, kevyitä kylpyhuoneita, teräshalleja ja ulkorakenuksen päädyssä. Kauppaa piti Taimi teräksestä tehtyjä tilaelementtejä. Muijalan teh- Laaksonen. Myöhemmin kauppa muutti samalle taan toiminta päättyi lamavuosina 1990-luvulla. tontille 1970-luvun alussa valmistuneeseen kaup- parakennukseen, jolloin sitä piti Taimi Laaksosen poika Jouko. Elintarvikeliikkeen toiminta päättyi Seinälevy Oy kiinteistössä 1980-luvun alkupuolella. Sen jälkeen siinä toimi mm. antiikkiliike. Nykyään paikalla on autokauppa.

Muijalan posti

Muijalaan on perustettu posti vuonna 1903. Muijalan posti toimi ensin Muijalan juna-aseman (pysäkki, seisake) asemarakennuksessa. Sittem- min sen toiminta siirtyi Wikmanin omakotitaloon, rintamamiesmallisen talon yleensä olohuoneena toimineeseen huoneeseen. Postia hoiti 1950- ja 60-luvuilla Bertta Wikman. Alakerran huoneessa oli postikonttori, jossa mm. kultapossukerhoon Rakennuselementtikuorma valmiina lähtöön Seinälevy kuuluneet lapset tallettivat rahansa tileilleen. Oy:n pihalla 1970-luvun alkupuolella. Henkilöt vasem- Pankkikirjaan sai merkinnän panosta ja leiman. malta Lasse Laaksonen, autoilija Erkki Åström ja auton- Talon eteisessä oli postinjakelutila. Eteisessä kuljettaja Kalevi Vuorinen. (Ritva Kaukinen). oli monilokeroisia hyllykköjä, joihin posti ensin lajiteltiin. Kyläläisille postinjakaja jakoi lehdet ja kirjeet kävellen, hevoskyydillä tai polkupyöräl- Lähiö- ja elementtirakentaminen oli huipussaan lä liikkuen. Sunnuntaina ei lehtiä jaettu, mutta 1960-1980 –luvuilla. Rakennus Oy:n omistama lehden sai hakea Wikmanin eteisestä ja myöhem- Seinälevy Oy valmisti rakennuselementtejä Loh- min HS:n isosta keltaisesta puulaatikosta Hanko- janharjun pohjoispuolella Muijalassa. Se aloitti Hyvinkää –tien varresta vastapäätä postitaloa. toimintansa A-Elementin jälkeen 1960-luvun Myöhemmin posti toimi Länsi-Uusimaan tiloissa, puolivälissä. Tehdas valmisti seinäelementtejä vajaan 100 metrin päässä Wikmanin talosta. ja 70-80 -lukujen vaihteessa tehtaalla ryhdyttiin Nykyään postiasioita voi hoitaa Muijalan K-kau- valmistamaan myös ontelolaattoja. Rakennus Oy passa.

45 Luttjohannin taimitarha Lohjan suunnasta tulevasta junasta ehti hypätä ylämäessä pois, kipaista Maijan luona ostoksilla ja Aikaisemmassa Muijalan tienhaarassa toimi palata junaan. Maijalla oli susikoiria, ase ja auto 1970-luvun alussa Luttjohannin taimitarha, Tai- käytössään noina levottomina aikoina. Luukku mitupa, jonka omisti Heinz Luttjohann. Multaa pirtuvarastoon oli kuuleman mukaan navetan säkitettiin vaaleassa rakennuksessa, joka nyt on vasikankarsinassa olkien alla. Myöhemmin 1950- osa Lohjanportin Helsinginpuoleista toimitilaa, 70 –luvuilla talossa asui Vuoren perhe, joka kävi samoin kuin Luttjohannien omakotitalokin. torikauppaa mm. leluja ja erilaisia pientarvikkeita Myös huoltoasema oli Luttjohannin omistukses- myyden. Myös kotona Sylvi Vuori teki kauppaa sa. Taimitupa toimi Fasaanin nykyisissä tiloissa, ja sieltä voi ostaa vaikkapa muovisia leikkiautoja, jossa takana radan puolella oli kaksi hallia. Niissä lelusammakoita sekä pinnejä ja kauniita koriste- oli läpinäkyvät katteet ja kesähelteelä ne olivat kampoja. kuin saunoja. Taimitupa muutti Nummelaan 1976. Sen jälkeen tiloissa toimi huonekaluliike ja Ellosen kauppapuutarha nykyään mm. Antiikkiliike Fasaani. Myöhemmin rakennetussa hallissa on myös Fasaanin tiloja sekä Ellosen kauppapuutarhan pellot ovat metsitty- kahvinpaahtimo. neet ja osittain niiden yli kulkee nykyään Muija- lannummentie. Vielä 60-luvun alussa pihapiirissä Sneck, rottinkitöiden tekijä oli vanha punainen asuinrakennus, jossa kyläläiset kävivät muutamaa vuotta aikaisemmin katsomas- Aikaisemmasta Muijalan tienhaarasta muutama sa televisio-ohjelmia kylän ensimmäisestä televisi- sata metriä eteenpäin sijaitsi Suppolan mökki, jos- osta. Tilalla Elloset kasvattivat myyntiin tulp- sa asui iäkäs pariskunta, Eeva Ohtonen ja Sneck. paaneja. Uusi keltainen asuinrakennus valmistui Mies punoi rottinkituotteita. Muovilla pinnoite- 1960-luvulla. 1960 -luvulla pellot olivat man- tusta rottingista punotun muodikkaan korin sai sikkaviljelyksessä. Lähialueen lapset tienasivat, 60-luvun alkupuolella 7 markalla. Huonokuntoi- kun kävivät kesällä joka toinen päivä poimimassa nen mökki purettiin 1980-luvulla. kypsyneen sadon. Marjoja poimittiin iltapäivällä ja illalla. Seuraavana aamuna Eino Ellonen lähti Lohjan torille myymään niitä.

Muijalan kioski

Muutaman kesän ajan 60-luvun puolivälissä oli kioski Muijalan tienhaarassa, vastapäätä A-Ele- mentti Oy:tä. Kioski oli radan ja Hanko-Hyvin- kää –tien välissä, kylätien varrella.

Muijalan Kesoil

Kesoilin bensanjakelu- ja huoltoasema toimi Edessä Suppolan omistama mökki, jossa asuivat Sneck ja Luttjohanin rakennuttamissa tiloissa 1977-2000. Eeva Ohtonen. Taustalla mökin vasemmalla puolella on Luttjohannin jälkeen huoltoasemaa piti vuosia Tammisen ulkorakennus ja oikealla Niilo Lomanin talo, Reino Tuovinen. Asiakkaita riitti niin valtatiellä jonka takana pilkottaa Wikmanin talo. Kuva on otettu kulkijoista kuin lähialueen tehtaistakin. Poltto- 1970-luvulla. (Ritva Kaukinen.) ainejakelun päätyttyä autohuolto- ja pesuhallissa jatkui toiminta, joka nyttemmin on päättynyt. Viimeksi rakennuksessa on toiminut tilitoimisto. Vuori, torikauppias Kuljetus Åström ja Veljekset Åström Hanko-Hyvinkää –tien ja junaradan välissä Mui- jalan kohdalla on kaksi vanhempaa omakotitaloa. Erkki Åström aloitti autoilijana 1950-luvulla ja Helsingin suunnasta ensimmäisenä vasemmalla kuljetti serkkunsa Ensio Nikanderin kanssa alku- on talo, jossa kieltolakiaikana asui Tupalan Maija. vuosina mm. tukkeja Lohja-Kotkan tehtaalle ja 46 hiekkaa Tarran hiekkakuopasta. Kymppipyörä- perustettiin Suomen Terveysravintokauppiaitten Volvolla hän ajoi myös Mineriitin ajoja. 1960-lu- Liitto ry. Tuolloin myös alan tukkukauppiaat vulla Åström siirtyi elementtien ajoon A-Ele- toimivat samassa yhdistyksessä. Alkuaikojen menttiin ja Seinälevyn valmistuttua sinne. Veljet yrittäjät olivat idealisteja, jotka halusivat tuoda Väinö ja Pauli Åström perustivat oman kuljetus- suomalaisten tietoisuuteen terveitä elämäntapoja, yrityksen ja kolmas veli Mauri toimi kuljettajana. kasvisruokaa ja luonnollisia erityisvalmisteita täy- dentämään ravintoa ja estämään puutostiloja.” Haimin huonekalutehdas Seppo Seljavaara, puheenjohtaja. Haimin huonekalutehdas rakennettiin Hanko- Hyvinkää –tien ja junaradan väliselle metsäalu- Nummenkylän radioasema toimi vuosina 1943- eelle 1970-luvun alussa. Helsinkiläinen huoneka- 1999. lutehtailija Gunnar Haimi myi myymälöissään mm. Yrjö Kukkapuron suunnittelemia kalusteita, esimerkiksi Karuselli-tuoleja. Haimin lopetettua toimintansa Muijalassa, tehdasrakennukseen tuli Länsi-Uusimaa –lehti ja se sijoitti mm. paino- Liikenneyhteyksiä koneensa ja toimituksensa sinne. 2014 lehden Hanko-Hyvinkää –junarata painatus siirtyi pois Lohjalta.

Teopak Muovitehdas toimi 1970-luvulla Lohjanharjun pohjoispuolella, lähellä Seinälevyn tehdasta. Se valmisti ainakin muovisia kohokuvia (Bubble Graphics), viivaimia ja kirjanmerkkejä.

Lieviön kioski Kioskia pitivät 1960-luvulla neljän tien risteyk- sessä kylän nuoret, mm. Kari Keskinen ja Aulis Virtanen. Muijalan seisake 1980-luvulla. Vasemmalla asemara- Keon kauppa kennus, jossa sijaitsi aikaisemmin myös posti ja oikealla asemapäällikön talo. (Matti Långström). Sekatavarakauppa sijaitsi nykyisen Lieviöntien varrella. Hanko-Hyvinkää rautatien rakennutti pietarilais- Tanssilava Talkoomäki ten liikemiesten omistama yhtiö. Rakennustyöt Talkoomäen omistaja maanviljelijä Veikko Vehka- alkoivat vuonna 1871. Radan rakentajat olivat vuori myi sen Lohjan Urheilijoille, jotka pitivät sekä venäläisiä, että suomalaisia. Rakennustyö- siinä tanssilavaa. Urheiluseura myi sittemmin maa oli suuri ja työmiehille oli ainakin Vihdissä Talkoomäen Helsingin Metallipurkaus Oy:lle, joka jopa oma sairaala ja hautausmaa. Rata vihittiin toimii alueella edelleen. käyttöön 8.10.1873. Radan etuna pidettiin Han- gon hyvä sijainti talvisatamana, joka pysyi pit- Tele-Sirkka kään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulko- Aarno Sirkka perusti alueen ensimmäisen TV- ja maankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui radioliikkeen nimeltään Tele-Sirkka. Tälle paikal- kuitenkin tappiolliseksi ja rata päätyi valtion le osuuskauppa Seutu suunnitteli perustavansa omistukseen parin vuoden kuluttua. ruokakaupan. Rautatiellä oli suuri merkitys lohjalaiselle talo- Seppo Seljavaaran luontaistuotteita udelle. Erilaisia maatalouden tuotteita kulje- Seppo Seljavaara perusti Österkullaan luontais- tettiin niin Hyvinkään kautta Helsinkiin kuin tuotetehtaan. ” Luontaistuotealan voidaan katsoa myös lähemmäs, Lohjan asemalle, jossa oli mm. varsinaisesti alkaneen Suomessa 50-luvun jälki- osuusmeijeri. Se helpotti myös liikkumista kylil- puoliskolla, jolloin ensimmäiset terveyskaupat tä kauppalaan. Ventelässä matkustajat siirtyivät perustettiin. Ala järjestäytyi keväällä 1967, jolloin Lohjan aseman ja Pitkäniemessä sijaitsevan sel- luloosatehtaan välillä vuodesta 1907 liikennöinee- 47 seen sähköjunaan. Vuonna 1912 tämä kapearai- teinen rata avattiin yleiselle liikenteelle ja junalla kuljetettiin matkustajia, postia ja muuta rahtia. Matkustajaliikenne sähkörautatiellä päättyi 1928 ja kaikki liikenne siirtyi Lohjan satamaradalle. Linja-autot tulivat kulkijoiden avuksi 1930-luvun loppupuolella. Vielä 1940-luvulla liikuttiin ju- nalla ostoksille ja asioita hoitamaan asemalle tai kauppalaan. Sota-aikana 1939 - 1945 neuvosto- liittolaiset pommittivat Hanko-Hyvinkää –rataa, mutta kylien kohdalla pommitukset eivät aiheut- taneet tuhoa. Rata tarjosi vakituisen työpaikan monille kyläläisille esimerkiksi ratavartijana, Muijalan kylänmäki 2000-luvulla. Etualalla Soltin tilan radan ja palokujien kunnostajana tai junankuljet- rakennuksia. (Ritva Kaukinen). tajana. joita pitkin pääsi liikkumaan Lohjan kirkolle tai Vihtiin. Hanko-Hyvinkää –radan valmistuttua 1873 kärrytieverkosto kehittyi tilakeskusten suun- nalta kohti Muijalan juna-asemaa, koska ihmiset alkoivat kulkea kirkolle junalla ja mm. maatilo- jen maitotuotteita kuljetettiin junissa meijeriin. Vähitellen kylänmäeltä pohjoiseen suuntautunut kärrytie piteni radalle ja sen yli Hanko-Hyvin- kää-tielle. Hanko-Hyvinkää –tien toiselta puolel- ta, vastapäätä kylätietä alkoi Lohjanharjun ylit- tävä kärrytie Koikylään ja Lehmijärven rannoille. Ainakin Soltin ja Keimon maat ulottuivat aivan kylän pohjoisrajalle saakka, eli Lohjanharjun pohjoispuolelle, joten sinnekin suuntaan tarvittiin hevosella kuljettavaa tieverkostoa. 1800-luvulla Länsi-Uusimaa 6.5.1987. Lohjan kunta vuokraa Muijalan kylänmäeltä lähti Tarran mailla kulkeva tie myös seisakerakennuksen ja luovuttaa sen Muijala-Lieviö- etelän suuntaan, kohti Immulaa, koska aivan ky- Nummenkylä –kylätoimikunnan käyttöön. län eteläreunalla oli Tarran torppia.

Turku – Helsinki –tie, valtatie 1 Muijalan kylätie Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie Ennen isojakoa (1757 – 1775) Muijalan kantatilo- 1300-luvulta lähtien. Karjaan taajamassa Suuri jen pää- ja monet talousrakennukset sijaitsivat sa- Rantatie haarautui ns. Ylemmän ja Alemman malla kylänmäellä. Soltin, Keimon ja Salin päära- maantien reiteiksi, jotka yhtyivät Siuntion Sun- kennukset olivat vierekkäin ja Tarra vajaan sadan metrin päässä nykyisellä paikallaan. 1700-luvulla kylänmäeltä (nyk. Soltin mäeltä) kulki kyläläisten kirkkotie ensin Tarran ohi ja siitä luoteeseen kohti Lohjanharjun rinnettä ja Ventelää ja edelleen kir- konkylään. Muijalan kyläkeskuksen jälkeen tien toinen pää suuntautuu etelään kohti Paunia. Ky- länmäeltä itään tie suuntautui Skräddarskogiin eli Lieviölle ja sieltä edelleen kohti Lohjanharjua tai etelän suuntaan Siuntion kirkolle. Kylänmäeltä pohjoiseen lähti tie, joka haarautui vajaan kilo- metrin päässä koilliseen ja lounaaseen, eli jälleen kohti Lohjanharjun rinteitä, joille oli syntynyt Tietyömaa 1930-luvulla Nummenkylässä tai lähistöllä. ensin ratsastuspolkuja ja myöhemmin kärryteitä, (Ansa Mäkinen). 48 nanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti Turun välille vaiheittain moottoritie. Tarvontieksi kulki pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. kutsuttu osa valmistui 1962 ja Nummenkylään Vuonna 1938 Turku-Helsinki -valtatie nimettiin asti moottoritie valmistui 1971. Sitä mukaa kuin valtatieksi 1, jonka rakentaminen oli eräs Suomen sen eri osat otettiin käyttöön, vanha 1-tie jäi rin- varhaisimmista valtatiehankkeista. nakkaistieksi ja sen nimi muuttui seututieksi nu- mero 110, Vanhaksi Turuntieksi. Uuden Helsinki- Valtatien rakentaminen alkoi 1930-luvulla ja Turku –moottoritien käyttöönoton yhteydessä valmistui 1951. Valmistunut tie oli uudenaikainen, tien nimi muutettiin valtatieksi 1. mutta liikennemäärien kasvaessa tien suoritus- kyky ja turvallisuus heikkenivät. Vuosien 1956 Hanko-Hyvinkää –tie, valtatie 25 ja 2009 välisenä aikana rakennettiin Helsingin ja Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Hel- singista Tammisaaren kautta Hankoon kulke- nut tie numeroitiin kantatieksi 51 ja Lohjan maalaiskunnan Nummenkylästä Lohjan kautta Tammisaareen kulkenut tie kantatieksi 53. En- nen Nummenkylän nykyistä maantiesiltaa ja Nummelan ohittavaa tieosuutta tien linjaus oli junaradan eteläpuolella. Nummenkylän kohdalla tie kaartoi Nummenkyläntien mukaisesti junara- dan yli ja siitä edelleen radan linjausta seuraten kohti Nummelaa. Vuosien varrella tienumerointiin tehtiin muutoksia ja 1968 kantatietä 53 jatkettiin pohjoispäässä Hyvinkäälle asti ja vuonna 1979 Nummenkylän rautatiesilta valmistui 1934. Kivisen edelleen Mäntsälään. Vuoden 1996 tienumero- holvikaaren alta kulkee vanha Turkutie ja päältä Hanko- Hyvinkää-junarata. (Matti Långström). uudistuksessa kantatie 53 numeroitiin uudelleen valtatieksi 25.

49 LÄHTEET Kirjallisuus

• Lohjalaisten historia I. Ylikangas Heikki, Siiriäinen Ari. Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy, Helsinki 1973. • Lohjan paikannimet. Timo Eränkö. Hakapaino Oy 2000. • Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo, 2007. • Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton arvokkaat kasvillisuuskohteet ja uhanalaiset kasvit. Juha Pykä- lä. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto 1987. • Työn ja aatteen talot. Olavi Hurri, Vuokko Marttala-Hurri. Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry. Vihdin Painorasteri Oy, Vihti 1997. • Sjundeå sockens historia, delen II. Alf Brenner. Hangö Tryckeri aktiebolag 1955. • Siuntion historia. Martti Favorin. 1986. • Siuntion seurakunnan historia, osa III. • Uhanalaiset kasvimme, toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Tammer-Paino Oy ,Tampere, 1997. • Uudenmaan läänin pitäjänkartasto 1844. Claes Nybergin pitäjänkarttojen uusintapainos. Toim. Harju, Pietilä ja Kokkonen. Karttakeskus. WS Bookwell, Porvoo 2007. • Viisikymmentä vuotta marttatoimintaa Pohjois-Siuntiossa. Merja Laaksonen Ekenäs Tryckeri 2012.

Muut kirjalliset lähteet • ”Kahvimaa on sumpinystävän suosikkipaikka”. Lehtiartikkeli. Länsi-Uusimaa, 9.8.2007 • Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Teija Liuska, yleiskaavasuunnittelija, 21.9.2014. • Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Lieviön – Paunin maaseutualueiden osayleiskaavan asukaskysely 9.4.-8.5.2014, 25.6.2014. • Lohjan kaupunki/kaupunkisuunnittelukeskus/maankäyttö. Lohjan taajamaosayleiskaava-alueen laajennus 2009. • ”Lohjan kunta vuokraa Muijalan seisakerakennuksen ja luovuttaa sen Muijala-Lieviö-Nummenkylä –kylätoimikunnan käyttöön”. Lehtiartikkeli. Länsi-Uusimaa, 6.5.1987. • Lohjan kotiseutulehti Kirkhakkinen, n:o 1-2, 1998. • Muistiinpanoja Lieviön ja Nummenkylän historiasta. Marianne Järvenranta, 2014. • Muistiinpanoja Muijalan historiasta. Ritva Kaukinen,. 2005/2014. • ”Rekkoja ja rakennustyömaita. Autoilija Erkki Åströmin muisteluita”. Ritva Kaukinen, 2004. • ”Se oli yhden turpeen nosto, jos tei sitä meinaatte”, proseminaariesitelmä. Ritva Kaukinen, 1997. • Taajamaosayleiskaava, Arvokkaat luontokohteet 28.11.2011, Selostusta täydentävä liite. • ”Viisikymmentä vuotta marttatoimintaa Pohjois-Siuntiossa”, Ekenäs Tryckeri, 2012.

Kartat • Kartta. Siuntion kunta (osa) 1844. Pohjoisimpana kylänä Sräddarskog eli Lieviö. Uudenmaan läänin pitäjänkartasto 1844. Claes Nybergin pitäjänkarttojen uusintapainos. Toim. Harju, Pietilä ja Kokkonen. Karttakeskus. WS Bookwell, Porvoo 2007. • Kyläsuunnitelma-alueen kartta. Lohja 2014 opaskartta. Lohjan kaupunki 2014. Nettisivut • www.antioksidantti.fi/PDF/Nakokulma • www.cembrit.fi/Historia • kukkapuro.fi • www.lohja.fi • www.lohja.fi/Liitetiedostot/Asuinalueiden%20typologia.pdf • parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9370-siuntion-historia-toistaa-itseaan • palvelut.lohja.fi/lohjankesa/ • www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/taide/ratamm.htm • www.varola.fi/. , J. Vuorelan kotisivut • www.yrittajat.fi 50 Haastattelut Valokuvat Erkki ja Marjatta (s. Mäkelä) Allamo Erkki ja Marjatta Allamo Eeva Hietala, kiinteistösihteeri Ritva Kaukinen Risto Kaukinen, Lohjan riistanhoitoyhdistyksen Matti Långström hallituksen jäsen Ansa Mäkinen Kyläsuunnitelmatyöryhmän jäsenet Marjo-Riitta Salmela Pertti Laaksonen Jouko Virtanen Petoyhdyshenkilö, Lohjan riistanhoitoyhdistys Paavo Virtanen Soili Siiriäinen Yrjö ja Sirkka Warvas Jouko Virtanen Eila Åström Paavo Virtanen Petteri Åström Pentti Warvas www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mas- Yrjö Warvas malo Meeri Åström peda.net/veraja/lohja/muijala

LIITTEET

LIITE 1: Kyläsuunnitelmaprosessi

21.3.2014 Kyläsuunnitelmatyöhön tutustuminen Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen hankekoordinaattori kertomas- sa kyläsuunnitelman laatimisesta ja sen tarkoituksesta Muijalan asukasyhdistyksen ja Lohjanportin kyläyhdistyksen hallituksen jäsenille 4. 2.2014 Kyläsuunnitelmailtaa valmisteleva kokous 13.3.2014 Kyläsuunnitelman esittely- ja ideoimisilta alueen asukkaille asukkaiden näkemyksiä nykytilasta ja kehittämistarpeista, SWOT-analyysi, ja kylä- suunnitelmatyöryhmän muodostaminen 24.3., 3.4., Kyläkyselyn toteuttaminen 14.4., 28.4., työryhmän kokoontumiset 6.5., 12.7. aktiivinen yhteistyö hankekoordinaattorin kanssa nettikyselyn toteutuksesta - kyselylomakkeen muokkaaminen, kyselystä tiedottaminen asukkaille - kyselyn paperiversion jakelu ( 820 kpl) alueen postilaatikoihin - kyselyyn vastaaminen sähköisesti ja kirjallisina - palautettujen kyselylomakkeiden kerääminen palautelaatikoista ja paperisten vas- tausten purku webropol-muotoon - hankekoordinaattori tulostaa raportit kyselyn vastauksista 22.5. Muijalan koulun 6.lk:n oppilaiden ajatuksia oman asuinalueen vahvuuksista ja parantamistoiveista 14.8.,1.9., Kyläsuunnitelman kirjoittaminen 23.9., 6.10., 16.10., 20.10., työryhmän yhteiset kokoontumiset sekä sekä niitä valmistelevat kokoukset 23.10., 25.10., - kyläkyselyn tulosten analysointi 27.10., 8.11., - kyläsuunnitelman runko 11.11., 17.11., - kyläsuunnitelmaan tulevan aineiston kokoaminen eri lähteistä 20.11.,22.11., - kirjoittaminen prosessina 29.11., 1.12 Kyläsuunnitelman painatus, jakelu, tiedottaminen

51 LIITE 2: tulohjan” väliin jäävälle vyöhykkeelle on osoitet- Maankäyttö ja kaavoitus tu ”nauhataajaman lievealue”, joka muodostaa taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataaja- Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu man laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty ympäristöministeriössä vuonna 2006 ja sitä on erillisenä maakunnallisesti merkittävänä ”nauha- täydennetty tai tarkistettu myöhemmin laadituin taajaman läheisenä kylänä”. vaihemaakuntakaavoin. Ympäristöministeri- össä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2. Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakun- kaupunginvaltuustossa 10.10.2012 ja uudelleen tavaltuustossa 2013) on osoitettu ratayhteydet oikaisuvaatimuksen jälkeen 17.4.2013. Taajama- Espoo-Vihti-Lohja –taajamaradalle ja Espoo-Salo osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska –oikoradalle, tiivistettävää aluetta Muijalan ase- valitusten käsittely on kesken korkeimmassa man ympäristöön taajaman itäpäähän ja Num- hallinto-oikeudessa. Taajamaosayleiskaavassa menkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta. Muijalan asemakaavoitetulle taajama-alueelle on osoitettu laajenemisalueita asumiselle, pal- veluille ja työpaikkatoiminnoille. Nykyiselle Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve on siir- Hanko-Hyvinkää –radalle on Muijalan kohdalla retty Nummenkylästä Muijalan suuntaan. osoitettu asemapaikka Espoo-Vihti-Lohja taa- Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa jamajunaliikennettä varten. Espoon suunnasta (2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa. Ky- suunniteltu taajamajunaliikenne yhtyy nykyiseen lää koskevat 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset Hanko-Hyvinkää rataan Nummenkylässä. Num- kuvaukset ja suunnittelumääräykset: ”Kohdemer- menkylään on osoitettu myös Espoo-Salo oikora- kinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät dan maastokäytävä maakuntakaavan mukaisesti. kylät, joihin ohjataan määrältään merkittävää Nummenkylän laaja peltoaukea sekä siitä Lieviön asuin- ja työpaikkarakentamista. Merkinnän mu- suuntaan jatkuvat peltoaukeat on osoitettu maise- kaiset kylät ovat aluerakenteen kannalta keskei- mallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Lieviön nen osa maakunnan kyläverkkoa. Kylän sijainti ja Kahvimaan suuntiin on taajamaosayleiskaavas- ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa sa varattu laajoja alueita pääasiassa maa- ja met- suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää sätalouskäyttöön. Kahvimaan ja Nummenkylän haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän alueille on osoitettu kyläalueita (AT) pääasiassa suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen olemassa olevalle maaseutumaiselle kyläasutuksel- ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet le, joka ei ole seudullisesti merkittävää. Turuntien sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset omi- ja Vihdin rajan väliin Nummenkylässä on varattu naispiirteet.” Uudenmaan liitossa valmistelussa kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue, joka olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään on tarkoitettu paikallisen vähittäiskaupan ja työ- mm. logistiikkaverkosto, viherrakenne ja maa- paikkojen alueeksi (PKT2). kunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä Lieviön osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) on ei maakuntakaavoituksen pohja-aineistona toi- hyväksytty Lohjan kunnanvaltuustossa vuonna mivassa selvityksessä sijoitu Muijalan, Lieviön, 1993 ja se on vanhentunut. Lieviö-Pauni maa- Nummenkylän tai Kahvimaan alueille. seutualueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin Lohjan maankäytön rakennemalli 2013-2037 on kaavoitusohjelmaan 2014-2016. Suunnittelualu- hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2014. eella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa 25.6.2015 saakka. Osayleiskaavan osallistumis- ja ja kehitystä ja siinä on esitetty suositeltavan arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014 maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja ja siihen voi tutustua koko kaavaprosessin ajan. ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman Suunnittelun lähtökohdista järjestettiin interne- itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan tissä asukaskysely keväällä 2014. Osayleiskaavan asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin esittelytilaisuus alueen yhdistyksille oli Muijalan puolin on osoitettu työpaikka-alueita (”E18 Yri- koululla 28.10.2014. Osayleiskaavaluonnoksen tyslohja”). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen on tavoitteena valmistua loppuvuodesta 2014 ja sekä Siuntion rajaan saakka ulottuvan ”maaseu- osayleiskaavaehdotuksen vuoden 2015 aikana. 52 Alustavan tavoitteen mukaisesti kaupungin- laatiminen kaupungin omistamalla alueella. valtuusto voisi hyväksyä kaavan vuonna 2016. Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä Osayleiskaavan keskeisinä tavoitteina on osallistu- keväällä 2014. Asemakaavan on tarkoitus mah- mis- ja arviointisuunnitelmassa pidetty maaseu- dollistaa alueelle teollisuus-, varasto- ja logis- tumaisen ja kyläasumisen ohjaamista ja kehittä- tiikkatilojen rakentaminen. Asemakaavoituksen mistä yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä yhteydessä tutkitaan uutta liityntämahdollisuut- ja taloudellisella tavalla, kulttuurimaisemien ta Turuntielle. Alueelle on osoitettu rakennusoi- huomioon ottamista ja maaseutuelinkeinojen keutta 50 000 k-m2, josta enintään 2 000 k-m2 turvaamista. voi käyttää paljon tilaa vaativan tavaran kaupan tiloja varten. Asemakaavoituksesta järjestetään Muijalan taajama-alueella on voimassa eri vuo- viranomaisneuvottelu syksyllä 2014. sikymmeninä vahvistuneita asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavoja. Viimeisin ase- 21.9.2014 Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaa- makaava on vahvistunut vuonna 2011. Nummen- voitus. Teija Liuska, yleiskaavasuunnittelija . kylässä on vireillä työpaikka-alueen asemakaavan LIITE 3 Kyläsuunnitel- mailta 13.3.2014

SWOT-analyysi

VAHVUUDET HEIKKOUDET • puutteellinen kaavoitus; viimeistelemättömyys • luonto- ja liikuntamahdollisuuden (marjas- kaupunkisuunnittelussa tus, sienestys, Hiihtomaa, Nälköönlampi) • kyläkeskuksen puuttuminen • viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuin- ja • rakennuslupia vaikea saada haja-asutusalueelle kasvuympäristö – koko kylä kasvattaa • kokoontumispaikat nuorisolle ja vanhuksille • viihtyisät koulut ja päiväkodit puuttuvat • yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta • liikenteeseen liittyviä ongelmia • yhdistysten aktiivit - teiden huono kunto ja kapeat pientareet • kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle - pyörätie puuttuu tai loppuu kesken • pääkaupunkiseudun läheisyys> muuttoliike - jalkakäytävät puuttuvat tai huonot - julkinen liikenne: e-bussit eivät kulje viikonloppuisin, koulubussien aikataulut yläkoululaisille huonot - koulutaksien pysäkkien merkit puuttuvat • Kahvimaan lehtienkeräyspiste huono • koirapuisto puuttuu

MAHDOLLISUUDET UHAT

• luonto- ja liikuntamahdollisuudet (yhdyslatu • ELY -keskuksen linjaukset Hiihtomaahan ja metsäpolut kuntoon) • kaavoituksen keskeneräisyys • pääkaupunkiseudun läheisyys (organisoitu • heikko tiedottaminen kaupungin suunnitelmis- kimppakyyti ) ta (lentokenttä, Lemminkäisen louhoshanke, • monipuolista osaamista ”Siuntion muuntaja” • viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ja • päätöksenteon karkaaminen metropolialueelle tonttimaata tarjolla • työmatkaliikenteen kallistuminen ja bensiinin • monipuolisten urheilumahdollisuuksien ke- jakeluasemien väheneminen hittäminen • julkisen (paikallis)liikenteen väheneminen • kunnallistekniikan ulottaminen haja-asutus- • kyläkeskuksen puuttuminen ja keskittymät alueelle (esim. viemäröinti Lieviöllä) suurempiin keskuksiin • Lohjanportin seurakuntatalon ja Lieviön • rautatie seuraintalon parempi hyödyntäminen ko- • ympäristön pilaantuminen ja epäsiisteys (esim. koontumispaikkana romuautokauppa) • rautatie • metsähakkuut • yhteistyö Vihdin kanssa

Takakannen kuva: Nummenkylän kartanon puistoa talviasussaan. (Marjo-Riitta Salmela).

54 55