Kaava 0249 Nummelan Eteläosien Osayleiskaava

Kaava 0249 Nummelan eteläosien osayleiskaava

Kaavaehdotuksen selostus

Kh 14.2.2011 Ympa 2.2.2011 Ympa 18.1.2011 Asia 145/712/2008 Tässä kaavaselostuksessa on kerrottu kaavaluonnoksen laatimi- sen taustoista, tavoitteista, kaavaprosessista sekä kaavaratkai- susta, sen perusteluista ja vaikutuksista. Kaavan laatijat: Kaavaehdotusselostus julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus.

Suvi Lehtoranta, kaavoitusarkkitehti MA Kaavaehdotusselostusta voi myös tilata Vihdin kunnan S-posti suvi.lehtoranta@vihti.fi kaavoituksesta. Puh (09) 4258 3139 sekä 28.2.2010 saakka Suvi Siivola, kaavasuunnittelija FM Selostuksen on laatinut Suvi Lehtoranta Työhön ovat osallistuneet:

Suvi Siivola Salla-Mari Rintala Matti Hult Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Tiina Hartman Petra Pelkonen Eila Siikanen Eila Oulujärvi Ympa 1.4.2008 27 § Ympa liite 9 Anne Riikonen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 20.5.2008 49 § Ympa liite 3 Miia Perätalo Timo Hovi Tarja Johansson Mari Pihlaja-Kuhna Ympa 29.8.2006 80 § Ympa liite 2 Perusselvitykset Tapio Lankinen Ympa 23.10.2007 111 § Ympa liite 3 Hannu Luoto

Kaavaluonnos Ympa 22.10.2009 96 § Ympa liite 2 Kaavaluonnosselostuksen valokuvat ja teemakartat © Vihdin kunnan kaavoitus

Ympa 8.6.2010 70 § Pohjakartat ja ilmakuvat Palauteraportti © Maanmittauslaitos Ympa 2.2.2011 19 § Ympa liite 1 © Genimap Oy © Vihdin kunnan mittaustoimi

Kaavaehdotus Ympa 2.2..2011 20 § Ympa liite 2 Kh 14.2.2011

Vastineet

Kaavan hyväksyminen

Toteutusohjelma Esipuhe

Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2004 maankäytön tulevia linjauksia viitoittavan Vihdin kunnan kehityskuvan 2025. Strategiseksi tavoitteeksi otettiin rakentamisen painopisteen pitäminen taajamissa, erityisesti Nummelassa. Kehityskuvan pohjalta laadittiin Nummelan eteläosien rakennemalli, jonka valtuus- to hyväksyi 2005. Rakennemalli toi ensimmäistä kertaa konkreettisesti kartalle kehityskuvatyön linjaukset. Tämä osayleiskaavaehdotus on tehty rakennemallin pohjalta, laajaan selvitys- ja vuorovaikutustyöhön perustuen. Osayleiskaavan jälkeen työ jatkuu asemakaavoilla sekä tie- ja katusuunnitelmilla.

Vihdin kunta on tehnyt Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa yhteistyösopimuksen, joka koskee mm. maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennettä. Sopimuksen mukaan kunnat suunnittelevat raja-alueiden maankäyttöä yhteistyössä. Kesäkuussa 2009 valmistui kuntien yhteistyössä tekemä Länsiradan maan- käytön kehityskuva. Kehityskuvan tavoitteena on lisätä asuin- ja työpaikkarakentamisen määrää niin, että uuteen junarataan perustuvan joukkoliikenteen järjestäminen on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Nummelan eteläosien osayleiskaava on Vihdin tärkein kaavahanke tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Maan- käytön kehittämisen lähtökohtana on nykyisen yhdyskuntarakenteen täydentäminen siten, että Nummelan eteläpuolelle syntyy toimiva asemayhdyskunta, jossa on riittävä määrä asukkaita ja työpaikkoja monipuolisen palvelutarjonnan ja joukkoliikenteen edellytysten turvaamiseksi.

Kehityskuvan mukaiseen raideliikenteeseen perustuva yhdyskuntarakenne on ekologisesti ja pitkällä täh- täimellä myös taloudellisesti tehokkain tapa kehittää maankäyttöä. Radan toteuttaminen vaatii tuekseen tehokasta maankäyttöä ja suuria asukasmääriä. Nummelan kasvua ei kuitenkaan voi pysäyttää ratayhteyden toteutumista odottamaan, joten yhdyskuntarakennetta kasvatetaan alkuvaiheessa päätieverkon linja-autoliikenteeseen tukeutuen.

Nummelan eteläosien osayleiskaavan luonnosvaiheeseen kuului kaupan suurhanke Ideapark. Hankkeen ympäriltä virisi valtakunnan laajuinen keskustelu, jonka seurauksena maankäyttö- ja rakennuslain vähit- täiskauppaa koskeviin säännöksiin tullaan tekemään muutos vuoden 2011 kuluessa. Vaikka erikoiskaupan suuryksikköä ei päästykään Vihdissä toteuttamaan, on se jo tuonut Nummelan pääkaupunkiseudun kartalle. Koskaan aikaisemmin ei ole vihtiläinen kaavahanke saanut liikkeelle niin suurta määrää kunnan ulkopuo- lisia lausunnon antajia. Kaavoittajana toivon, että Nummelan eteläosien osayleiskaava jaksaa kiinnostaa osallisia myös nyt kun vähittäiskaupan suuryksiköstä on luovuttu.

Kaavoittamalla suunnitellaan tulevaisuutta. Yleiskaavan tehtävä on hallita suuria kokonaisuuksia ja ohjata yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavan ohjausvaikutus ulottuu vuosikymmeniksi eteenpäin. Koska yhteiskunta, lainsäädäntö, tekniikka sekä ihmisten toiveet ja tavoitteet ovat luultavasti hyvin erilaisia vuonna 2030 kuin mitä ne ovat nyt, yleiskaavan on oltava riittävän yleispiirteinen voidakseen taipua muuttuvien tilanteiden mukaan, menettämättä silti ennustettavuuttaan. Yritysten, asukkaiden ja Vihdin kunnan tulee pystyä tekemään pitkän aikavälin päätöksiä luottaen siihen, että nyt tehtävä osayleiskaava on käyttökelpoi- nen myös 30 vuoden kuluttua.

Vihdissä tammikuussa 2011 Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti, Maisema-arkkitehti

2 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 3 Sisällysluettelo

Johdanto 6 Lähtökohdat 19 Osayleiskaavaehdotus 42 Tavoitteiden ja palautteen huomioon ottaminen 106 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset 6 Suunnittelualue 19 Kokonaisrakenne 42 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen 106 Suunnitelmat ja päätökset 19 Keskusta-alueet 45 Suunnittelun vaiheet 7 Maakuntakaavan huomioon ottaminen 109 Maakuntakaava 19 Väestö ja asuminen 46 Kunnan omien tavoitteiden huomioon Päätökset ja työvaiheet 7 Länsiradan maankäytön kehityskuva 22 Palvelut 56 ottaminen 110 Kaavatyön eri vaiheissa laaditut raportit ja julkaisut 9 ESA-radan alustava yleissuunnittelu ja YVA 23 Asukaspalautteen huomioon ottaminen 110 Julkiset palvelut 56 Osallistuminen 10 Vihdin kunnan kehityskuva 2025 24 Suurimmat muutokset kaavaluonnoksen ja Kaupalliset palvelut 57 kaavaehdotuksen välillä 111 Viranomaisyhteistyö 10 Nummelan kehityskuva Toimitilat, työpaikat, tuotanto 58 ja eteläosien rakennemalli 24 Verisuon maankaatopaikka 64 Kaavan vaikutusten arviointi 112 Kaavan tavoitteet 11 Asemakaavat 26 Maa- ja metsätalous 65 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 112 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 11 Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitus 26 Suojelupäätökset 27 Liikenne 66 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja Maakuntakaavan tavoitteet 14 elinympäristöön 113 Vihdin ilmastostrategia 27 Liikennetiet 67 Vihdin kunnan tavoitteet 15 Maanomistus 27 Uudet tai muuttuvat tieyhteydet 68 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 115 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut Vaikutukset luontoon 115 tavoitteet 16 Luonnonympäristö ja maisema 28 Joukkoliikenne 70 Vaikutukset maa- ja kallioperään 116 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 17 Maastorakenne 28 Länsirata 71 Kevytliikenne 72 Vaikutukset pintavesiin 116 Viranomaisneuvotteluissa esille nousset tavoitteet 17 Maisemarakenne 29 Vaikutukset pohjaveteen 116 Osallisten tavoitteet 18 Vesisuhteet 30 Liikenneturvallisuus 73 Vaikutukset ilmastoon 118 Lajisto 32 Yhdyskuntatekninen huolto 74 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin 119 Rakennettu ympäristö 34 Vesi- ja jätehuolto 74 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 119 Maankäytön historiaa 34 Sähkönjakelu 76 Vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 -alueeseen 120 Kulttuurihistorialliset arvot 35 Viheralueet ja virkistys 78 Taloudelliset vaikutukset 120 Vinkkejä lukijalle: Nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta 36 Ulkoilureitit 84 Yhdyskuntatalous 120 Väestö ja työpaikat 36 Siirtolapuutarha-alue 85 Ratavaraus 121 Kaavaselostus on jaettu kolmeen osaan: Palvelut 37 Luonto ja Ympäristö 86 nykytilanteen kuvaus, kaavaehdotuksen Länsirata ja seudulliset tiet 121 Virkistys 37 Arkeologiset intressialueet 86 kuvaus ja kaavan arviointi. Sivut, joilla ala- Maanhankinta 121 palkki on vihreä ja osa tekstistäkin vihreää, Liikenneverkko 38 Rakennusperintökohteet 87 kertovat kaavaehdotuksen sisällöstä. Muut Elinkeinoelämä 121 Ympäristöhäiriöt 39 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät selostuksen osiot ovat sinisiä. Kauppa 122 Yhdyskuntatekninen huolto 41 alueet 90 Mikäli olet kiinnostunut jostakin tietystä Vesistönsuojelu 100 Vertailuvaihtoehto 122 aiheesta, esimerkiksi liikenne, tietoa löytyy Suojaviheralue 102 Vaikutusten epävarmuustekijät 123 kaikista kolmesta osasta. Kannattaa ensin lukea nykytilanne, sitten kaavaehdotuksen Terveyshaitan poistamistarve 103 Oikeusvaikutukset 124 sisältö, ja lopuksi tarkistaa mitä vaikutus- Osayleiskaavan toteutuminen 104 ten arvioinnissa asiasta todetaan. Lähdeluettelo 125 Mikäli luet tätä raporttia sähköisenä, osa viittauksista toimii linkkinä verkkosivuille tai tämän raportin eri otsikkoon.

Vihdin kunnan verkkosivuilta löy- tyy kaavasanasto osoitteesta: http:// www.vihti.ﬁ /palvelut/kaavoitus/ kaavoitusprosessi_ja_kaavasanasto

4 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 5 Johdanto Suunnittelun vaiheet

Osayleiskaavan tarkoitus, Päätökset ja työvaiheet sisältö ja oikeusvaikutukset Vihdin kunta laaditutti Nummelan eteläosien Osayleiskaava-alueelle 1A laadittua kaavan valmis- osayleiskaavatyön pohjaksi suunnittelukonsultit Yleiskaavoitus on osa maankäyttö- ja rakennuslais- teluaineistoa (sis. päivitetty osallistumis- ja arvi- Sito Oy:llä ja Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy:llä sa säädettyä alueiden käytön ja rakentamisen suun- ointisuunnitelma, perusselvitykset -raportti sekä alueen maankäytön rakennetta hahmottelevan nittelujärjestelmää. Yleiskaavoituksen päämääränä kolme maankäyttövaihtoehtoa) käsiteltiin ympäris- Nummelan kehityskuvan ja Etelä-Nummelan ra- on kunnan tai sen osa-alueen (osayleiskaava) yh- tölautakunnan kokouksessa 29.8.2006. kennemallin, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa dyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen 14.3.2005. 6.9.2006 kuulutus Nummelan eteläosien osayleis- ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. kaavatyön jatkamisesta kahtena erillisenä kaava- Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen peri- Kunnanvaltuusto päätti kaavoitusohjelmaa vuo- hankkeena sekä Nummelan eteläosien osayleis- aatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskoh- sille 2004-2008 käsittelevässä kokouksessaan kaava-alueen 1A valmisteluaineiston nähtäville taisen kaavoituksen, muun suunnittelun, maankäy- 26.1.2004 osayleiskaavan laatimisesta Nummelan asettamisesta sekä valmisteluaineistoa käsitteleväs- tön sekä rakentamisen perustaksi. Yleiskaava on eteläosiin. tä tiedotustilaisuudesta. ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden Nummelan eteläosien osayleiskaavan laatimi- Kaava-alueen 1A valmisteluaineistoa esiteltiin kun- käytön järjestämiseksi. nen käynnistettiin 17.5.2005 ympäristölau- nan eri toimialojen edustajille 20.9.2006 ja kaikille takunnan käsiteltyä kaavan osallistumis- ja osallisille avoimessa tilaisuudessa 28.9.2006. Nummelan eteläosien osayleiskaavan tarkoituk- arviointisuunnitelman. sena on määritellä Nummelan kehittyminen ja Kaavan 1A valmisteluaineisto oli nähtävillä kun- laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä osoittaa 6.6.2005 Vihdin kunnanvaltuusto päätti jatkaa nanvirastossa 29.9.-27.10.2006 välisenä aikana. rakentamisalueet asemakaavoituksen pohjaksi. pääosan suunnittelualueesta kattavaa rakennus- Osayleiskaavassa määritellään alueen tieverkko, kieltoa ja toimenpiderajoitusta 1.1.2010 saakka. 31.10.2006 valmistui koko Nummelan eteläosien palvelurakenne sekä työpaikka- ja asuinrakentami- osayleiskaava-aluetta koskeva liito-oravaselvitys sen yleispiirteinen mitoitus ja sijoittaminen. Lisäksi Kaavatyön vireilletulosta kuulutettiin 12.9.2005 sekä linnustoselvitys Vanhan Turuntien (mt 110) osayleiskaavatyöllä varaudutaan Espoo – Vihti kunnan ilmoitustaululla, Luoteis-Uusimaassa, eteläpuolelle. – Lohja -rautatien (Länsirata) linjaukseen Vihdin Vihdin Uutisissa sekä kunnan internet-sivuilla. kunnan alueella tulevan maankäytön edellyttämällä Vireilletulosta ilmoitettiin kaava-alueen ulkopaik- Vihdin kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan tavalla. kakuntalaisille maanomistajille kirjeitse 7.9.2005. 13.11.2006 laajentaa rakennuskielto- ja toimenpi- derajoitusalueen käsittämään myös osayleiskaava- 14.6.2005 ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi alueen 1A läntisen osan. Nummelan eteläosien osayleiskaava laaditaan kaavan perusselvitykset -raportin. oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Sen tärkeimpä- 12.12.2006 ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi nä oikeusvaikutuksena on ohjata asemakaavojen Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli Nummelan eteläosien osayleiskaavan 1A valmiste- laatimista ja muuttamista. Oikeusvaikutteisuudesta nähtävillä Vihdin kunnanvirastossa 19.9.2005 luaineistoa koskevasta palautteesta kootun palau- seuraa myös, että viranomaisten on suunnitel- alkaen. teraportin ja antoi kaavatyön jatkoa varten joukon lessaan alueen käyttöä koskevia toimenpiteitä ja suunnittelukehotuksia. päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, 22.9.2005 pidettiin kaavatyön lähtökohtia ja ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan tavoitteita käsittelevä yleisötilaisuus Vihdin 30.6.2007 valmistui Nummelan eteläosien toteutumista. kunnanvirastolla. osayleiskaavatyön 1A ympäristövaikutusselvitys.

Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella ei saa 14.2.2005 valmistui Nummelan eteläosien osayleis- Nummelan eteläosien osayleiskaavatyö 1B käynnis- myöskään myöntää lupaa esimerkiksi rakennuksen kaavatyön pohjaksi teetetty luontoselvitys. tettiin ympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavan rakentamiseen, jos se vaikeuttaa yleiskaavan to- osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokoukses- teuttamista. Epäämisestä ei saa kuitenkaan aiheu- Vuonna 2006 Nummelan eteläosien osayleiskaa- saan 21.8.2007. tua hakijalle huomattavaa haittaa (43 §). va päätettiin jakaa aikataulullisista syistä kahteen osaan, Turunteiden välisen alueen käsittävään 8.10.2007 kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan Ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa osaan 1A sekä Nummelan nykyisen taajaman ja laajentaa rakennuskielto- ja toimenpiderajoitus- myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tar- Vanhan Turuntien välisen alueen käsittävään aluetta koskemaan koko osayleiskaava-aluetta 1B vitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin osaan 1B. Näistä laajoja työpaikka-alueita käsittävä lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita. järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista osayleiskaava-alue 1A päätettiin valmistella ensiksi 23.10.2007 ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi kehittämistä varten (MRL 99 §). Osayleiskaavassa valtuustokäsittelyyn kunnan suuren elinkeinotont- osayleiskaavatyön 1B lähtökohtina toimivat päivite- voidaan näiden yleisten oikeusvaikutusten lisäksi titarpeen vuoksi. tyt perusselvitykset. antaa erikseen määräyksiä rakentamisen rajoit- Nummelan eteläosien osayleiskaava-aluetta 1A kos- tamisesta, rakennusten purkamisesta, suojelusta, keva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä 1B koske- toimenpiteistä, suunnittelutarpeesta ja kehittämis- 10.8.2006. va aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin alueesta (MRL 16, 41, 43, 111, 127 §). 11.12.2007.

6 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 7 Kaavatyön eri vaiheissa laaditut raportit ja julkaisut

• Nummelan eteläosien osayleiskaava – Perusselvitykset. Ympa 14.6.2005

• Luontoselvitys 2005. Luontotieto Keiron Oy, 14.12.2005

• Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A – Perusselvitykset. Ympa 29.8.2006

• Nummelan eteläosien osayleiskaavan 1A – maankäyttövaihtoehdot VE 8-10. Ympa 29.8.2006

• Liito-oravaselvitys 2006. Luontotieto Keiron Oy, 31.10.2006

• Linnustoselvitys 2006. Luontotieto Keiron Oy, 31.10.2006

• Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A – maankäyttövaihtoehtojen 8-10 palauteraportti. Kunnanhallitus päätti 7.1.2008 asettaa osayleiskaa- Nummelan eteläosien liikenneverkon rakennetta ja Ympa 12.12.2006 va-aluetta 1A koskevan kaavaehdotuksen julkisesti mitoitusta tarkasteleva Etelä-Nummelan liikenne- nähtäville ja pyytää lausunnot osallistumis- ja selvitys valmistui maaliskuussa 2009. arviointisuunnitelman mukaisesti. • Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A – ympäristövaikutusselvitys. WSP Finland Oy, 30.6.2007 Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 2.3.2009 15.2.2008 valmistui koko Nummelan eteläosi- Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta • Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 - Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki. en osayleiskaava-alueen käsittävä arkeologinen 1A tehtyihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetut Faunatica Oy, 2007 selvitys. vastineet. Samalla kunnanhallitus päätti osayleis- kaavatyön 1A lopettamisesta siten, että osallisilta • Vihdin eteläosan osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi. Esa Hertell, Museovirasto, 2007 11.3.2008 Vihdin kunta ja Masku Kiinteistöt Oy 1A:n kaavaprosessissa saatu palaute huomioidaan allekirjoittivat valtateiden 1 ja 2 sekä maantien 110 koko Nummelan eteläosat käsittävän osayleiskaa- • Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B – Perusselvitykset. Ympa 23.10.2007 välistä aluetta koskevan kehittämissopimuksen, vatyön laadinnassa. jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 17.3.2008. Sopi- muksella kunta sitoutui kehittämään ko. aluetta 5.8.2009 valmistui Mäyräojanlaakson Rajakallion • Luontoselvitys 2007 – Höytiönnummen osa-alue. Luontotieto Keiron Oy, 19.12.2007 Ideapark-konseptin mukaiseksi kaupallisen hank- luontoselvitys, jossa arvioitiin Höytiönnummen keen sijoituspaikaksi. luontoselvityksessä esitetyn maakunnallisesti • Huhmarin alueen pohjavesiseuranta, FCG Oy 27.8.2008 arvokkaan kohteen n:o 7 luontoarvot uudelleen 1.4.2008 ympäristölautakunta päätti Nummelan alueella suoritetun avohakkuun takia. • Etelä-Nummelan alueen vesihuollon runkoverkoston mitoitustarkastelu. AIRIX Ympäristö Oy, 8.10.2008 eteläosien osayleiskaava-alueiden 1A ja 1B yhdis- tämisestä jälleen yhdeksi kaava-alueeksi ja alueen 4.9.2009 valmistui Verisuon läjitysalueen luonto- käsittelemisestä yhtenä kaavakokonaisuutena. Sa- selvitys. Selvityksessä tutkittiin alueen soveltuvuut- • Huhmarin liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 13.10.2008 massa kokouksessa merkittiin tiedoksi Nummelan ta puhtaiden maamassojen läjitysalueeksi luontoar- eteläosien osayleiskaava-aluetta koskeva päivitetty vojen osalta. • Täydentävä luontoselvitys: Kasvillisuus ja linnusto 2008. Luontotieto Keiron Oy, 10.11.2008 osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 22.10.2009 ympäristölautakunta päätti asettaa • Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A – osayleiskaavaehdotus: kartta ja selostus. Kh 7.1.2008 Nummelan eteläosien osayleiskaava-aluetta koske- valmistelumateriaalin julkisesti nähtäville. va aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin • Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon, 8.12.2008 23.4.2008. 9.11. - 15.12.2009 osayleiskaavaluonnos ja -selostus olivat nähtävillä vuorovaikutusvaiheen kuulemista 20.5.2008 ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi varten. • Etelä-Nummelan liikenneselvitys. Straﬁ ca Oy ja Sito Oy, 2008 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun pohjalta päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 21.12.2009 valmistui Etelä-Nummelan pintavesi- • Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A – vastineet kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin. selvitys. Työssä on selvitetty osayleiskaavaluon- Kh 2.3.2009 5.9.2008 valmistui Nummelan eteläosien osayleis- noksen pohjalta riskialueet, joille saattaa aiheutua kaava-aluetta koskeva täydentävä luontoselvitys. merkittäviä vaikutuksia hulevesien määrän tai • Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, 5.8.2009 Selvityksessä kartoitettiin osayleiskaava-alueen laadun muuttuessa. kasvillisuus ja linnusto. 21.9.2010 valmistui Lusilan luontoselvitys, joka • Verisuon läjitysalueen luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, 4.9.2009 8.10.2008 valmistui kaavatyön pohjaksi laadittu kattaa kaavan koillisen laajennusalueen. Etelä-Nummelan alueen vesihuollon runkoverkos- • Etelä-Nummelan pintavesiselvitys, Pöyry Oy, 21.12.2009 ton mitoitustarkastelu. 30.12.2010 valmistui kaavaluonnoksen muokatusta versiosta vaikutusselvitys. • Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksen palauteraportti 8.6.2010, Ympa 2.2.2011 13.10.2008 valmistui Huhmarin työpaikka-aluetta koskeva asemakaavatasoinen liito-oravaselvitys. 2.2.2011 ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi kaavaluonnoksen palauteraportin. • Lusilan laajennusalueen luontoselvitys, Luontotieto Keiro Oy, 21.9.2010 Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön pohjaksi teetetty Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys val- • Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksen vaikutusselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 30.12.2010 mistui 8.12.2008.

8 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 9 Osallistuminen Kaavan tavoitteet

Osallisilla on ollut koko kaavapro- Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön osallistumis- ja arvioin- sessin ajan mahdollisuus antaa tisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä syys-lokakuussa 2005 ja sitä Valtakunnalliset kaavatyöhön liittyvää palautetta on päivitetty neljä kertaa, viimeksi toukokuussa 2008. alueidenkäyttötavoitteet (VAT) kunnan verkkosivuilla sekä suoraan kaavan laatijoille sähköpostitse, Kaavatyön lähtökohtia ja tavoitteita käsittelevä keskusteluti- puhelimitse tai henkilökohtaisen laisuus pidettiin syyskuussa 2005. Syyskuussa 2006 esiteltiin Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alu- tapaamisen yhteydessä. osayleiskaava-alueelle 1A laadittuja maankäyttövaihtoehtoja ja eidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. muuta kaavan valmisteluaineistoa. Valmisteluaineisto oli mielipi- Kunnanhallitus hyväksyy kaava- teiden esittämistä varten julkisesti nähtävillä 29.9.-27.10.2006. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja ehdotuksen asetettavaksi julkisesti rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus 1A oli nähtävil- Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueidenkäytön 65 § ja MRA 19 §). Nähtävilläoloai- lä 28.1. - 29.2.2008 välisenä aikana muistutusten esittämistä suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyt- kana kaavaehdotuksesta voi jättää varten. Lausunnot pyydettiin keskeisiltä viranomais- ja toimija- tötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden kirjallisen muistutuksen. Tarvitta- tahoilta sekä päätöksentekoelimiltä. Kaavaehdotusta esiteltiin toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tar- vilta viranomaistahoilta ja yhtei- yleisötilaisuuksissa 14.2.2008 ja 26.2.2008. koituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden söiltä pyydetään kaavaehdotuksesta huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja lausunnot (MRA 20 §). Muistutuksiin Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 9.11. konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja ja lausuntoihin annetaan kunnan pe- - 15.12.2009 välisenä aikana mielipiteiden esittämistä varten. niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta rusteltu vastine.Kaavaehdotusta tul- Kaavaluonnosta esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa näkökulmasta. laan esittelemään kaikille avoimessa kunnanvirastolla 11.11.2009. Tämän lisäksi järjestettiin osallisille yleisötilaisuudessa ja siitä järjeste- ylimääräinen infotilaisuus Huhmarnummen koululla 2.12.2009 Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten tään tarvittaessa neuvotteluita. Kaa- sekä esittely lausunnon antajille 3.12.2009 kunnanvirastolla. alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä: yleis- vaehdotuksen oltua nähtävillä siitä kaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkreti- järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaava-aineistojen nähtävillä oloista ja järjestetyistä yleisötilai- soidaan osaksi kunnan tavoiteltua kehitystä ja alueidenkäytön suuksista on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman pääpiirteitä. mukaisesti kunnan ilmoituslehdissä (Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset), ilmoitustaululla, internet-kotisivuilla sekä kirjeitse kunnan tiedossa oleville ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä ohjaavat erityisesti ja alueella toimiville seuroille ja yhdistyksille. Näiden lisäksi on seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut ollut käytössä epävirallinen sähköpostituslista, johon aktiiviset yleis- ja erityistavoitteet: osalliset ovat voineet jättää yhteystietonsa ja saada sitä kautta tietoa kaavan etenemisestä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Osayleiskaavatyön rinnalla on edennyt Liikenneviraston ESA- Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä ehey- radan alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi tetään kaupunkiseutuja ja taajamia. omine asukastilaisuuksineen 17.9.2009 ja 10.3.2010. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat Viranomaisyhteistyö ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautolii- kenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvalli- Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön pohjana toimivaa Num- suutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä melan eteläosien kehityskuvaa ja eteläosien rakennesuunnitel- parannetaan. Nummelan eteläosien osayleiskaava- maa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 17.12.2003. työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyk- kunnan asemakaavoittajien sekä Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä 1A koskeva maankäyt- siä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismah- kunnallistekniikan, ympäristöval- tö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvot- dollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. vonnan, rakennusvalvonnan ja vesi- telu pidettiin 10.8.2006. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toi- huollon edustajien kanssa. Kunnan minnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään kuljetusasiantuntija on osallistunut Nummelan eteläosien osayleiskaava-alueelle 1A laadittuja maan- tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. kaavatyön pohjaksi laadittavien käyttövaihtoehtoja ja muuta kaavan valmisteluaineistoa esiteltiin liikenneselvitysten ohjaustyöhön. kunnan viranomaistahoille tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueiden- 20.9.2006. käytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksen- Myös kunnan ulkopuolisiin viran- mukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. omaistahoihin, kuten Uudenmaan Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä 1B koskeva aloitusvai- ELY-keskukseen ja Uudenmaan lii- heen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.12.2007. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terve- ton edustajiin ollaan oltu kaavatyön ydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja aikana tarpeen mukaan yhteydessä. Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä koskeva aloitusvaiheen olemassa olevien haittojen poistamiseen. viranomaisneuvottelu pidettiin 23.4.2008. Osayleiskaavatyötä koskien järjestettiin lisäksi 26.3.2009 epävirallinen viranomaisneuvottelu, jossa esiteltiin alustavaa kaavaluonnosta.

10 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 11 Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat mistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityi- sesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös var- säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden mistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalu- palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden eiden välillä edistetään. sijoittuminen. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja ylläpitämistä. työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologises- Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työ- ti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnon- paikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen alueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekoko- olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan naisuuksia tarpeettomasti pirstota. suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muut- kestävän kehityksen mukaista. tamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankin- Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyö- nan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. räilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsäta- Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrs- lousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. kyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Helsingin seudun erityiskysymykset Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaan- Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä tuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhty- valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle mistä kaavan toteuttamistoimiin. ja monipuoliselle asuntoja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntaraken- herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta netta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja riittävää meluntorjuntaa. palvelukeskuksina.

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiu- Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä tuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. varmistettava tonttimaan riittävyys.

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hy- Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee si- välaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset joittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueel- vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön le. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueiden- käytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksi- kylien yhteyteen. na, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyt- alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henki- töönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakenta- löautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuor- minen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen mittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomio- hyödyntämiseen varmistetaan. ta kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittä- toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki – Vaalimaa, uudet rau- vän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralue- tatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita verkoston jatkuvuus. valtakunnallisesti merkittäviä väyliä.

12 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 13 Maakuntakaavan tavoitteet Vihdin kunnan tavoitteet

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistama Uu- ylikunnallisten vesi- ja jätehuollon yleissuunnitel- Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön tavoit- Kunnanvaltuuston päätös sisälsi yksityiskohtai- denmaan maakuntakaava sekä 22.6.2010 vahvistet- mien toteuttamiselle tulee luoda mahdollisuudet. teena on määritellä Nummelan kehittyminen ja semmin seuraavia tätäkin kaavatyötä ohjaavia tu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava ovat olleet Maakunnan kehittämisen tavoitteena on lisäksi vä- laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä Numme- tavoitteita: ohjeena tätä osayleiskaavaa laadittaessa. Maakun- hentää vesistökuormitusta maankäyttöratkaisuilla, lan eteläosien maankäytön rakenne asemakaava- takaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdys- turvata kattava virkistysalueiden ja viherkäytävien työn pohjaksi. Tavoitteena on luoda edellytykset • Vihdin kunta reagoi Uudenmaan kunnista no- kuntarakenteen yleisperiaatteet. Se välittää myös verkosto sekä välttää yhtenäisten peltoja metsä- liikenteellisesti ja sijainnillisesti keskeisen alueen peimmin sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyse- valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaa- alueiden pirstomista osoittamalla näille alueille hyödyntämiseksi asuin-, työpaikka- ja liikeraken- lyihin ja kykenee tarjoamaan yritysten tarpeisiin voitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja muuta maankäyttöä ilman erityisiä perusteita. tamisen tarpeisiin. Osayleiskaavatyöllä varaudu- soveltuvia kaavoitettuja tontteja. paikallisten tavoitteiden kanssa. taan Espoo – Vihti – Lohja -rautatielinjaukseen ja tämän edellyttämään maankäyttöön, kuten kahden Suunnittelualue on osa maakuntakaavan mukaista • Vihdin kunnasta muodostetaan alueen kaupal- uuden juna-aseman ja näiden ympärille muodos- Uudenmaan maakuntakaavassa ja maakunta- E 18 -liikennekäytävän varrelle muodostuvaa seu- linen keskus, joka pystyy houkuttelemaan ostovoi- tettavien tiiviiden työpaikka- ja asuinalueiden muo- suunnitelmassa on linjattu maakunnan alueen dullista taajamaketjua. Osayleiskaava-alue sijaitsee maa myös lähikunnista. Vähittäiskaupan ja palve- dostamiseen. Huhmariin, valtateiden 1 ja 2 sekä kehittämistavoitteiksi muun muassa yhdyskuntara- pääosaltaan kahden kansallisen ja maakunnallisen luiden kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla maantie 110 risteysalueelle on tavoitteena sijoittaa kenteen eheyttäminen joukkoliikenteeseen tukeu- kehittämisvyöhykkeen (E18-kehittämiskäytävä ja tontteja parhaille liikepaikoille. tuen sekä kulttuuriympäristön arvoja ja luonnon Hanko-Lohja-Hyvinkää-vyöhyke) risteämiskohdas- maakunnallisesti merkittävä tilaa vievän kaupan asettamia reunaehtoja kunnioittaen. Uudenmaan sa. Uudenmaan maakuntasuunnitelman ja maa- keskittymä. • Vihdin kunta kaavoittaa tontteja elinkeino- kehittämisen lähtökohtana on monikeskuksinen kuntakaavan rakenteellisen ratkaisun mukaisesti elämän tarpeisiin soveltuvia alueita riippumatta aluerakenne, jossa kullekin alueelle ja vyöhykkeel- suunnittelualue on osaltaan uusiin raideliikenneyh- Nummelan eteläosien kehittämisen päätavoitteet maanomistusolosuhteista. le ominaisia kehittymismahdollisuuksia tuetaan teyksiin perustuvaa pidemmän aikavälin yhdys- on määritelty kunnanvaltuuston 14.3.2005 hyväk- maankäytön keinoin sekä edistämällä kasvun kuntarakenteen kehittämisvyöhykettä sekä aluetta, symässä Nummelan kehityskuvassa ja eteläosien edellytyksiä. Toimivaa, turvallista ja viihtyisää jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti. rakennemallissa. Kehityskuvatyön yhteydessä • Tarvittavat maa-alueet ostetaan kunnalle, lunas- aluerakennetta tuetaan ohjaamalla kasvu olemas- Nummelan eteläosien kehittämisen tavoitteeksi tetaan mikäli välttämätöntä tai tehdään maankäyt- töä koskevia sopimuksia maanomistajan kanssa. sa oleviin taajamiin ja kyläkeskuksiin siten, että Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitet- asetettiin muun muassa varautuminen alueen Kaavoituksessa pyritään suuriin kokonaisuuksiin, alueen asumisviihtyisyys ja riittävät virkistysalueet tu suurelta osin taajamatoimintojen alueeksi ja asukasmäärän kasvattamiseen noin 15 000 asuk- joissa toimivat yritykset saisivat liiketaloudellista säilytetään. Liikennesuunnittelu ja maankäytön taajamarakenteen laajenemissuunnaksi Huhmarin kaalla, uuden junaradan rakentamiseen ja aseman hyötyä läheisestä sijoittumisestaan. suunnittelu sovitetaan yhteen, ja kasvusuunnat ja Veikkolan suunta. Huhmarin alue valtateiden ympäristöjen maankäytön tehostamiseen. Uusien valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti 1 ja 2 sekä maantien 110 risteyksessä on osoitettu asuinalueiden toteuttamisen tavoitteeksi asetettiin raideliikenteen sekä ympäröivän taajamaverkon maankäytön kehittämisen kohdealueeksi liiken- ihmisläheinen mittakaava ja riittävien lähipalve- • Verotulopohjaa parannetaan sisäisesti elinkeino- mahdollisuuksia. Uudet liikenneväylät pyritään teellisessä solmukohdassa. Alueen suunnittelussa luiden järjestäminen niille. Maantien 110, valtatien politiikan keinoin tarjoamalla matalamman ansio- sijoittamaan nykyisten väylien yhteyteen. Vähit- tulee huomioida myös maakuntakaavassa osoitetut 1 sekä Nummelan eteläisen sisääntulotien vai- tulon omaaville kuntalaisille työpaikkoja kunnan täiskaupan suuryksiköiden sijoittamisella tuetaan virkistystarpeet, kuten suunnittelualueen poikki kutusalueita päätettiin kehittää elinkeinoelämän alueella sekä ulkoisesti kaavoittamalla houkuttele- yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Edelleen kulkeva etelä-pohjoissuuntainen ulkoilureitti sekä kehityskäytävänä. Erityisesti Huhmariin asetettiin via asuma-alueita. maakuntakaavassa on asetettu Uudenmaan suun- Nummelanharjulta Nuuksioon johtava viheryhte- tavoitteeksi sijoittaa työpaikkoja niin paljon kuin nittelun tavoitteeksi teollisuuden, kaupan ja muun ystarve. Tarkemmin maakuntakaavan ohjausvaiku- ympäristöseikat ja asuminen antavat myöten. • Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen paino- yritystoiminnan toimintaedellytysten tukeminen tuksista on kerrottu kaavan lähtökohtia käsittele- piste on kunnan päätaajamissa ja liikenteellises- riittävien aluevarauksin ja tarkoituksenmukaisin vässä kohdassa, sivulta 20 alkaen. Osayleiskaavatyötä ohjaavat osaltaan myös kunnan ti vetovoimaisissa paikoissa, kuten valtateiden liikenteen ja teknisen huollon järjestelyin. Myös kehittämisen ja yleiskaavatyön pohjana toimivan risteysalueilla. Kunta täydentää olevaa yhdyskun- Vihdin kunnan kehityskuvan 2025 (kv 15.11.2004) tarakennetta ja hyödyntää jo rakennetut tekniset ohella erinäiset kunnan strategiat, ohjelmat ja verkostot. tavoitteet. Vihdin kunnan kehityskuvassa Numme- lan eteläosien alue on taajaman ja yritystoiminnan • Asuntorakentamista varten pidetään jatkuvasti aluetta, ja näiden toimintojen kasvusuunnaksi on riittävä kunnan kasvutavoitteita tukeva tonttitar- Rakentamisen pääasiallinen sijoittuminen osoitettu Huhmari. jonta erilaisia asumisvaihtoehtoja varten.

Raideliikenteeseen tukeutuva uudisrakentamisvyöhyke Vihdin kunnanvaltuusto päätti 14.11.2005 talous- vuoteen 2025 mennessä • Työpaikkarakentamista varten turvataan ky- suunnitelman hyväksymisen yhteydessä Vihdin syntää vastaava tonttitarjonta liikenteellisesti ja Rakentamisalue, jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti kunnan keskeisistä tavoitteista. Yleistavoitteiksi asiakasvirtojen kannalta hyviltä paikoilta. linjattiin kunnan väestömäärän vuosittainen kasvu Uusiin raideliikenneyhteyksiin perustuvat pidemmän 2-2,5 %:lla vuoteen 2030 asti sekä työpaikkaoma- aikavälin yhdyskuntarakenteen kehittämisvyöhykkeet varaisuuden nostaminen nykyisestä noin 60 pro- sentista 75 prosenttiin. Näitä kasvulukuja perus- Lähde: Uudenmaan maakuntakaavan selostus telee vuonna 2006 tehty tutkimus Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnallistalouteen (Kaupunkitutkimus TA Oy), jossa voimakas kasvu nähtiin keinona vastata väestön huoltosuhteen epäedulliseen kehitykseen. Pääosa tästä kasvusta on tarkoitus mahdollistaa Nummelan eteläosien kehittämisellä.

14 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 15 Alueen oloista ja ominaisuuksista joh- Prosessin aikana syntyneet detut tavoitteet tavoitteet

Nummelan taajama sijaitsee E 18 -liikennekäytävän varrelle Alueen nykytilanne asettaa omat Viranomaisneuvotteluissa esille nousset muodostuneen seudullisen taajamaketjun ja Salpausselälle muo- lähtökohtansa suunnittelutyölle ja dostuneen nauhamaisen taajamarakenteen risteämiskohdassa, määrittää näin osaltaan suunnit- tavoitteet jossa maankäyttöpotentiaali on merkittävä. Suunnittelualue telutyön tavoitteita. Muun muassa onkin liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen alueen sijainti yhdyskuntaraken- Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä koskeva • Maakuntakaavan taajama-alueille voidaan sijaintinsa vuoksi Vihdin kunnan pääasiallista kasvu- ja kehittä- teessa vaikuttaa siihen, minkälaisia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitus- osoittaa paikallista, ei seudullisesti merkittävää misaluetta. Nummelan eteläosien maankäytön kehittämispainei- käyttö- ja kehittämispaineita alueelle vaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.4.2008 vähittäiskauppaa. ta on lisännyt viime vuosina entisestään Vihdin kunnan suun- kohdistuu. Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Osayleiskaa- tautuminen Lohjan sijaan pääkaupunkiseudun suuntaan. Tätä vatyötä koskien järjestettiin lisäksi 26.3.2009 • Osayleiskaavassa on esitettävä mitoitus ja toteu- suuntausta ovat tukeneet mm. E 18 -liikennekäytävän seudulliset Ympäristön ominaisuudet, kuten epävirallinen viranomaisneuvottelu, jossa esiteltiin tuksen ajoitus sekä tuotava esiin rakentamisen maankäytön ja liikenteen kehittämishankkeet sekä Nummelan maaston rakennettavuus ja elollisen alustavaa kaavaluonnosta. Viranomaisneuvottelus- vaiheistaminen ja toteutusjärjestys. Ajoitus on eteläosien asema osana Espoosta Lohjalle ja edelleen Saloon ja luonnon muutoksenkestävyys taas sa esitettiin seuraavat tavoitteet suunnittelutyölle: kytkettävä siihen tekijään, joka mahdollistaa alueen Turkuun kaavailtua Länsiratalinjausta. rajoittavat ja ohjaavat sitä, mihin toteuttamisen. ympäristöä muokkaavia toiminto- • Kaavatyössä on huomioitava kaavan suhde maa- Alueen liikenteellinen sijainti kolmen valtatien muodostamassa ja voidaan ja kannattaa sijoittaa. kuntakaavaan ja kuntarakenteeseen sekä linjattava • Kaavassa on varattava riittävät tilat suunnitteilla kolmiossa sekä Nummelan nykyisen taajaman eteläpuolella luo Parhaiten rakentamiseen soveltuvien kasvutavoitteet (väkiluku ja työpaikat). olevalle radalle ja ratalinjaus merkittävä karttaan. erinomaiset edellytykset kehittää aluetta niin asumisen kuin alueiden pienialaisuuden ja hajanai- Kaavatyössä on tuotava esille, mitä Vihdille tar- elinkeinoelämän tarpeisiin. suuden vuoksi joudutaan toimivan • Kaavassa osoitettavien työpaikka-alueiden, eri- koittaa Espoo-Lohja-Salo -ratahanke sekä, missä yhdyskuntarakenteen saavutta- tyisesti Huhmarin työpaikka-alueen toteuttamisen mitoitusvaiheessa ratayhteys tarpeellinen alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan rakennettua ym- miseksi usein kuitenkin ottamaan vaikutuksia on tarkasteltava mm. kulkumuotoja- päristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä käyttöön myös heikommin rakenta- kauman, ilmastovaikutuksien, asiakasmäärien ja • Alueella sijaitsevat muinaisjäännökset on erityisiä arvoja saa hävittää. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty miseen soveltuvia alueita. liikennevirtojen näkökulmasta. merkittävä kaavakarttaan. Keskiaikaiset kylätontit niin rakennettua kuin luonnon ympäristöä koskevia inventoin- on osoitettava kaavakartassa rajauksina ja tuota- teja, joissa esiin nousseet arvot huomioidaan osayleiskaavan • Huhmarin alueen maankäyttöä tulisi tarkastella va kaavamääräyksissä ilmi alueiden arkeologiset laadinnassa. Arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyttämista- vaihtoehtoisesti myös ilman vähittäiskaupan suur- intressit. Jos ko. alueilla rakentaminen konkreti- voitteiden ohella kaavatyössä kiinnitetään huomiota ympäristö- yksikön sijoittamista alueelle. soituu, alueilla on tehtävä tarkemmat arkeologiset häiriöiden, kuten meluhaittojen poistamiseen. tutkimukset. • Valtateille 1 ja 2 ei tule osoittaa uusia liittymiä ja maantien 110 toiminnallisuus on säilytettävä. Uu- • Alarinteille tulisi jättää väljyyttä hulevesien pai- den maankäytön tulee tukeutua riittävän katuver- kallista käsittelyä varten, eikä niille tulisi näin ollen kon varaan. Kaavatyössä on huomioitava kevyenlii- osoittaa tiivistä rakentamista. kenteen kulku ja meluhaittojen vähentäminen.

• Kaavaan tulee sisältyä liikenneselvitys, jossa on • Kaavatyössä huomioitava valtakunnalliset alu- tarkasteltava, miten liikenne alueella jakaantuu. eidenkäyttötavoitteet, kuten kaavan mitoituksen ja ajoituksen esittäminen sekä henkilöautoliikenteen • Kaavatyössä on kiinnitettävä huomiota asema- vähentämistarve. seutujen liityntäpysäköintiin ja sen mitoitukseen. • Kaavassa esitetty yhdyskuntarakenne on perus- • Kaavatyön yhteydessä on tutkittava kaava- teltava kaavaselostuksessa. ratkaisun seudulliset vaikutukset liikenne- ja palveluverkkoihin sekä Espoo – Lohja -radan • Maisematyöluvat tarpeen M-alueilla, jotka osa toteutettavuuteen. ekologisia käytäviä.

• Kaava-alueelta tulee selvittää liito-oravien ohella • Siirtoviemärivaraus on merkittävä kaavaan. muutkin EU:n direktiivilajit, kuten viitasammakot ja lepakot. • Suunnittelussa on huomioitava ilmastomuu- • Suunnittelutyössä on taattava ekologisten tokseen liittyvät tekijät, ja tulevan maankäytön on yhteyksien ja virkistysalueiden jatkuvuus. Viheryh- tukeuduttava rataan. teyksien on oltava myös tarpeeksi leveitä, etenkin pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys on tärkeä. • Kaavatyön yhteydessä on arvioitava kaavan vai- Eläinten, kuten liito-oravien ja hirvieläinten kulku- kutukset Siuntionjoen Natura-alueeseen. reitit on huomioitava, eikä yhtenäisiä metsäalueita tule pirstoa tarpeettomasti.

16 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 17 Osallisten tavoitteet Lähtökohdat

Osayleiskaavatyön aikana on alueen maanomistajilta, asukkailta Osallisten tavoitteita kaavatyölle on sekä alueella toimivilta yrityksiltä ja yhdistyksiltä saatu runsaasti kerätty kaavatyön pohjaksi tehdystä Suunnittelualue mielipiteitä alueen kehittämisestä. Mielipiteissä on korostettu Nummelan kehityskuva ja eteläosien erityisesti tavoitetta huomioida suunnittelutyössä alueen luon- rakennemalli -työstä lähtien. toarvot, ihmisläheinen rakentamisen mittakaava sekä toimivat Osayleiskaava-alue sijaitsee Vihdin kunnan etelä- liikenneyhteydet. Osallisten kaavatyötä koskevista osassa, käsittäen kunnan asukasluvultaan suurim- kannanotoista on koottu osayleis- man taajaman Nummelan eteläiset taajamanosat Huhmarin alueella on noussut suurimmaksi puheenaiheeksi kaa- kaavaprosesin aikana kaksi ra- sekä taajaman eteläpuoliset alueet. vatyön aikana Ideapark. Alueen asukkaat ovat toivoneet paikan porttia: Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n maankäyttö- säilyttämistä maa- ja metsätalousalueena, muuttamista suojavi- Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hanko- vaihtoehtojen 8-10 palauteraportti heralueeksi, suojelualueeksi, virkistysalueeksi tai asuntoalueeksi. Hyvinkää -rautatiehen, Meritiehen sekä Num- (ympa 12.12.2006) sekä Nummelan melan ja Tervalammen väliseen metsäalueeseen. eteläosien osayleiskaava 1A – vas- Lehtimäki-Kiilamäki alueella ovat asukkaat aktiivisia Honkasa- Idässä kaava-alueen raja kulkee em. metsäalueen tineet kaavaehdotuksesta tehtyihin loon suunnitteilla olevan kalliolouhinnan tiimoilta. Kyseessä ei ja Huhmarjärven kautta. Etelässä suunnittelualue muistutuksiin (kh 2.3.2009). ole kaavaratkaisu, vaan yksityisen maanomistajan hanke alueen- rajautuu Turun moottoritiehen (vt 1) sekä Vihdin sa hyödyntämiseksi. Kalliolouhinta ja siihen liittyvä tie ratkais- kunnan ja Lohjan kaupungin väliseen rajaan. Kaa- taan erityislakien perusteella, ei maankäyttö- ja rakennuslain Nummelan eteläosien osayleiskaava- va-aluetta halkoo Porintie (vt 2). Suunnittelualue perusteella (kaavoittamalla). Kaavaratkaisun tulee kuitenkin työn 1A aikana esitetyt mielipiteet ja sivuaa Enäjärven rantaa Ridalinlahdessa ja sisältää reagoida alueelle erityislain turvin tehtäviin ympäristömuu- kannanotot on huomioitu myös tässä Huhmarjärven läntisen osan. toksiin, joten mahdollinen louhintahanke on huomioitu myös koko Nummelan eteläosia koskevas- sa osayleiskaavatyössä. Suunnittelualue sijaitsee Vihdin kunnan eteläosassa, E 18 kaavatyössä. Noin 20 km² laajuiselta suunnittelualueelta on -moottoriväylän varressa. Kartta © Genimap Oy. matkaa Nummelan keskukseen enimmillään noin 5 Ympäristöhaitoista melu on ylivoimaisesti suurin häiritsijä. Auto- km, Helsinkiin noin 40 km, Lohjalle noin 18 km ja liikenne itsessään aiheuttaa vaaratilanteita mm. Vanhalla Turun- Espoon keskukseen noin 25 km. Osayleiskaava-alu- tiellä, mistä puuttuu kevyenliikenteen tiet (kuten suurimmalla eeseen sisältyy osia Härköilän, Torholan, Ritalan, osalla Vihdin teistä). Peurat ja hirvet aiheuttavat vaaratilanteita Nummenkylän ja Palajärven maarekisterikylistä. autoliikenteelle, koska niiltäkin puuttuu turvalliset kulkureitit. Silti autoliikenteestä tuleva melu on selvästi suurin ongelma, koska siitä kärsitään melualueella jatkuvasti, päivästä toiseen. Suunnitelmat ja päätökset Asukkaat toivovat kaavalla saatavan ratkaisuja meluongelmiin.

Rakentamisen määrästä on eniten ristiriitaisia toiveita. Jotkut Maakuntakaava Valtateiden 1 ja 2 sekä maantien 110 risteysalueiden maanomistajat haluaisivat runsaasti rakentamista mailleen, toi- ympärillä on maankäytön kehittämisen kohdealue set eivät haluaisi mitään, ei edes naapurin maille. Maanomistuk- Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakun- liikenteellisessä solmukohdassa. Kyseisellä merkin- sen laajuudella ei ole mitään yhteyttä suuntaan tai toiseen. Vaik- takaavan 8.11.2006. Maakuntakaavassa esitetään nällä osoitetaan liikenneväylien risteyksiin sijoit- ka luonnonläheisyys on yleensä kaikkia yhdistävä tekijä, asia jota alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen yleispe- tuvat alueet, joille kohdistuu maankäyttöpaineita useimmat osalliset kannattavat, myös sille löytyy vastustajansa. riaatteet. Maakuntakaava jättää paikalliset aluei- sekä tarvetta liikennettä ja kuljetuksia palvelevien Erityisen negatiivisesti suhtaudutaan kaikki suojelumääräyksiin. den käyttöä koskevat kysymykset ratkaistavaksi toimintojen kehittämiselle varsinaisen taaja-asu- kuntakaavoituksessa. Maakuntakaava on ohjeena tuksen ulkopuolella. Vihdissä asuu jo nyt paljon ihmisiä, joille taajaman palvelut ovat laadittaessa tätä osayleiskaavaa. tärkeitä ja heitä muuttaa tulevaisuudessa Vihtiin lisää. Palvelui- Nummelan taajama-alueen reunasta kaakkoon den laatuun ovat aktiivisimmin ottaneet kantaa nuoret osalliset. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue kattaa Kirkkonummelle päin on osoitettu taajamaraken- kaava-alueen länsiosat ulottuen tältä osin Vanhan teen laajenemissuunta. Kirkkonummen puolella on Osallisten tavoitteita on huomioitu kaavaratkaisuissa ja pyritty Turuntien eteläpuolelle. Itäosassa taajamatoi- vastaava kasvusuuntaa osoittava nuoli Nummelan saamaan aikaan monipuolista ympäristöä, joka tarjoaa vaihto- mintojen alue rajautuu valtatiehen 2. Merkinnällä suuntaan. ehdon jokaiselle ympäristön laadun suhteen. Ympäristöhaittojen osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttä- vähentämiseen ja arkielämän toimivuuteen on kiinnitetty erityis- vät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin Suunnittelualueen poikki kulkee etelä-pohjoissuun- tä huomiota. taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. taisesti maakuntakaavan ulkoilureitti. Merkinnällä Merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä ole- osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti mer- vien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä kittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja käytössään. linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Linjaus kulkee Siuntiosta Enäjärvelle. Huhmarnummen koulun ympärillä on kylämer- kintä. Maakuntakaavassa kylien suunnittelutavoit- Suunnittelualueen itäreunassa, Kirkkonummen teena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen rajan tuntumassa sekä alueen pohjoisreunassa ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen Nummelanharjulta Tervalammen ja Nuuksion palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon suuntaan on viheryhteystarvemerkintä. Merkinnäl- järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoimin- lä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen nan tukeminen. verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet.

18 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 19 Moottoriväylä-merkinnällä on osoitettu moottori- Taajamarakenteen laajenemissuunta, viheryhte- Maakuntakaavassa valkoiseksi osoitetuille alueille ja moottoriliikennetiet sekä moottorikadut. Valta- ystarve, liikenne- ja yhdyskuntateknisen verkon ei kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai tiet 1 ja 2 ovat maakuntakaavassa moottoriväyliä. ohjeelliset linjaukset sekä maankäytön kehittä- seudullisia intressejä. Valkoisille alueille voidaan Vanha Turuntie (mt 110) on kantatie ja Yöviläntie misen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa seututie. Espoo-Vihti-Lohja -yhdysrata on osoitettu ovat kehittämisperiaatemerkintöjä. Kehittämis- kunnan tarpeiden mukaan merkitykseltään paikal- ohjeellisena liikenneväylänä, sillä väylän tarkka periaatemerkinnöillä osoitettuihin alueidenkäyt- lisena kaikkia maankäyttömuotoja. sijainti on yhä ratkaisematta. tökysymyksiin liittyvät yksityiskohtaisemmat aluevaraustarpeet ja muut alueiden käyttöön Uudenmaan maakuntakaavaa täydentämään on Voimalinjoista on esitetty nykyiset 400 kV ja 110 liittyvät järjestelyt tutkitaan ja ratkaistaan laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka kV linjat. Höytiönnummella sijaitseva jäteveden kuntakaavoituksessa. ympäristöministeriö vahvisti 22.6.2010. Vaihemaa- puhdistamo on osoitettu kaavassa yhdyskunta- kuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on teknisen huollon alueeksi. Maakaasun runko- Taajamarakenteen laajenemisen suunnittelussa merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttä- Monikeskusmalli (Uudenmaanliitto) putken ohjeellinen linjaus kulkee kaava-alueen on otettava huomioon yhdyskuntarakenteelliset vät keskinäistä yhteensovittamista. Käsiteltäviä ai- länsipuolelta. ja liikenteelliset edellytykset uusien rakentamis- heita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, alueiden toteuttamiselle, viher- ja virkistysyhteyk- kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata- Nummelanharju on merkitty maakuntakaavassa sien jatkuvuus sekä alueen luonnon ja maiseman alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat pohjavesialueeksi, ja harju liepeineen on osoitettu ominaispiirteet. yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita arvokkaaksi harjualueeksi. on tarkasteltu.

1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Turunväy- län pohjoispuolelle 110 kV:n voimalinjan yhteystarve. Kaava-alueelle ei ole osoitettu muita vaihemaakuntakaavassa esitettyjä maankäyttömuotoja. Kaava-alueen länsipuolelle, Lohjan Nummenkylään Silmukkamalli (Uudenmaanliitto) on osoitettu liikennealueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolinen joukkoliikenteen terminaali.

Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö on käynnissä (2. vaihemaakuntakaava). Maakuntakaa- van uudistamisessa on kyse vahvistettujen Uuden- maan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman toukokuussa 2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma uusitaan ja asetetaan uudelleen nähtäville Uudenmaan Sormimalli A (Uudenmaanliitto) ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyessä vuoden 2011 alussa.

Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 2006. Osayleiskaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot ovat yhdessä tutkineet erilaisten maankäyttö- ja raideliiken- Taajamatoimintojen alue Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen neratkaisujen vaikutuksia yhdyskuntarakentee- ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen seen, liikenneverkkoon ja liikkumismuotoihin, Taajamarakenteen laajenemissuunta ilmastoon, talouteen sekä elinkeinoelämän Yhdyskuntateknisen huollon alue toimintaedellytyksiin. Kylä Ulkoilureitti Keskustatoimintojen alue Koko Uudenmaan aluerakenteen tarkastelu on 400 kV voimalinja tehty laatimalla vaihtoehtoisia rakennemalleja. Sormimalli B3 (Uudenmaanliitto) Viheryhteystarve Kolmen päävaihtoehdon alavaihtoehtoja tehtiin 110 kV voimalinja yhteensä kahdeksan. Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi olivat kuntien ja muiden uus- Lentoasema tai lentokenttä Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus maalaisten toimijoiden arvioitavana lausuntokier- roksella elokuun loppuun 2010 saakka. Kaavatyö Moottoriväylä Pohjavesialue on tarkoitus saada maakuntavaltuuston hyväksyttä- Valtatie / Kantatie Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma väksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Seututie Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä Eritasoliittymä solmukohdassa

Yhdysrata Kunnan raja Sormimalli C (Uudenmaanliitto)

20 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 21 Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys ESA-radan alustava yleissuunnittelu ja YVA

Vihti, Kirkkonummi, Lohja ja Espoo ovat yhteis- Toisessa vaiheessa yhdyskuntarakenteen laaje- Ratahallintokeskus käynnisti ympäristövaikutus- Ratalinjauksella asuvat ovat kritisoineet vuosia työssä teettäneet selvityksen Espoo-Kirkkonummi- neminen ja tiivistyminen jatkuu. Länsirata yltää ten arviointimenettelyn (YVA) helmikuussa 2009 jatkunutta suunnittelua, mikä on tuottanut jatku- Vihti-Lohja-radan (Länsiradan) varren mahdolli- Lohjan keskustaan saakka, junaliikenteen vuoroväli yhdessä Espoo-Salo –oikoradan alustavan yleis- vaa huolta melusta, viihtyvyydestä, radan varteen sesta tulevasta maankäytöstä. Tämä kehityskuva on ruuhka-aikoina 15 minuuttia. Henkilöautolii- suunnittelun kanssa. Vihdin kunta oli mukana jäävien kiinteistöjen arvon kehityksestä sekä on kuntien yhteinen puheenvuoro alueen kehittä- kenne kasvaa edelleen. Pääväylien rinnakkaisteiden yleissuunnittelun ja YVA:n ohjaus- ja hankeryhmis- mahdollisista kiinteistöjen lunastuksista. Rata miseksi ja maankäytön ja liikenteen yhteensovitta- kehittäminen jatkuu. Vihdissä arvioidaan olevan 41 sä. Vihdin kunnan alueella tarkasteltiin vain yhtä heikentäisi myös useiden virkistysalueiden arvoa ja miseksi. Työhön ovat osallistuneet myös Helsingin 000 asukasta. päälinjaa, ns. Länsiratalinjaa. virkistysyhteyksiä. kaupunki, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus ja Uudenmaan tiepiiri. Konsultteina toimivat FCG Kolmannessa vaiheessa koko Länsiradan vyöhyke Samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin Espoo-Lohja välillä on paljon melualueella asuvia Planeko Oy, A-konsultit Oy ja Straﬁ ca Oy. on rakennettu tiiviisti, kuitenkin niin, että pohjois- kanssa tehdyssä radan alustavassa yleissuunnitel- asukkaita jo nyt. Moottoritien varrella tiemelu peit- eteläsuuntaiset viheryhteydet säilytetään. Numme- massa tarkasteltiin vain maastokäytäviä ja niiden täisi junan ääntä ja siksi melu olisi kuultavissa vain Vihdin kunnanhallitus päätti 24.8.2009 ottaa la on kasvanut voimakkaasti etelään ja lounaaseen. toteuttamismahdollisuuksia, yksityiskohtia ei ole lähellä rataa. Toisaalta melualueiden lisäkuormit- Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen Junaliikenteen liityntäliikennettä hoidetaan tehok- vielä suunniteltu. Siksi esitetyt linjaukset, toimen- tumista voidaan pitää erittäin haitallisena. lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden kailla bussilinjoilla ja tehostetaan liityntäpysäköin- piteet, rakenteiden sijoittuminen ja tekniset kysy- maankäytön suunnitelmien laadinnassa Vihdin tiä, jolloin liikennettä voidaan ohjata tehokkaasti mykset saattavat muuttua tarkemmassa suunnitte- Radan rakentamisella olisi positiivisia vaikutuksia kunnan alueella. Espoon kaupunginhallitus ja raiteille. Näin Turunväylän kapasiteetti 3+3-kais- lussa. Alustavan yleissuunnittelun tarkkuus riittää liikenteen kasvihuonekaasujen ja muiden epäpuh- Kirkkonummen kunnanhallitus ovat tahoillaan taiseksi parannettuna ei ylity. Vihdissä arvioidaan osayleiskaavavaiheessa, asemakaavoja varten tulisi tauksien päästöihin. Tieliikenteen päästöjen vähen- tehneet vastaavanlaiset päätökset. Espoo, Vihti olevan 51 000 asukasta. saada tarkemmat ratasuunnitelmat. tyminen parantaisi osaltaan myös paikallista ilman ja Kirkkonummi ovat lisäksi tehneet joulukuussa laatua Turun moottoritien (vt 1) lähiympäristössä. 2010 yhteistyösopimuksen, jossa on sovittu mm. Ensimmäisen vaiheen arvioidaan voivan toteu- Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa suunnitteluyhteistyön jatkamisesta ratayhteyden tua ennen vuotta 2030. Kolmannessa vaiheessa tarkasteltiin Lohjalta länteen useita eri linjausvaih- Rata on pysty- ja vaakageometrialtaan jäykkä. toteuttamiseksi Espoon keskuksen ja Nummelan asukasluku voisi olla kasvanut radan varrella 150 toehtoja. Uuden oikoratayhteyden vertailuvaihto- Siksi rata sovitettaisiin maastoon penkereiden, välille. Lisäksi on sovittu, että tuetaan joukkoliiken- 000:lla ja työpaikkojen määrä lähes 50 000:lla ehtona 0+ oli nykyisen Rantaradan parantaminen. kallio- ja maaleikkausten, tunneleiden ja silto- teen käyttöä lisääviä toimenpiteitä. nykyiseen verrattuna. Paikallisjunaliikenteen rata (Länsirata) ja asema- jan avulla. Leikkaukset, tunnelit, pengertäytöt ja paikat taajamineen Espoon keskuksen ja Lohjan läjitykset muuttaisivat maastonmuotoja ja maise- Keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella vyö- Kustannustarkastelut perustuvat aikaisempaan välillä voidaan toteuttaa sekä oikorata-vaihtoeh- maa huomattavasti. Radan rakentamisen aiheut- hykkeen maankäyttöä siten, että rataan perustuvan ELVI-selvitykseen vuodelta 2007 (Turun-väylän ja doissa että 0+ vaihtoehdossa. tamat massojen siirrot vaikuttaisivat myös alueen joukkoliikenteen järjestäminen on mahdollista. Espoo-Lohja-radan liikennekäytäväselvitys). Arvio vesitalouteen. radan, asemien ja liityntäpysäköinnin kustan- Ympäristövaikutusten arvioinnissa esiin nousseet mer- Kehityskuvan ensimmäisessä vaiheessa Länsirata nuksista on 1. vaiheessa 100 miljoonaa euroa, 2. kittävimmät vaikutukset Ratavyöhykkeelle sijoittuu useita arvokkaita yltää vain Espoon Histaan ja nopean junaliikenteen vaiheessa 330 miljoonaa euroa ja 3. vaiheessa 50 luontokohteita Vihdin alueella. Lisäksi ratalinjaus vuoroväli on 30 minuuttia. Nummelasta johdetaan miljoonaa euroa yhteensä. Oikorata tehostaisi pääkaupunkiseudun ja Varsi- vaikeuttaisi eläinten liikkuvuutta alueelta toiselle. syöttöliikennettä linja-autoilla Espoon keskuksen nais-Suomen välisiä yhteyksiä. Oikorata mahdol- asemalle. Turunväylän liikenne kasvaa ja syntyy Länsiradan maankäytön kehityskuva tukee pääosin lisine paikallisjunaliikenteen asemavarauksineen tarve lisäkaistoille. Vihdissä arvioidaan olevan 28 voimassa olevan maankuntakaavan tavoitteita ja ja –paikkoineen tukisi nykyisten ja suunniteltu- ESA-rata = kaukojunaliikenteen oikorata Espoos- 500 asukasta. kaavassa esitettyä maankäytön kehitystä. jen asuin- ja työpaikka-alueiden toteuttamista ja ta Saloon. Juna kulkee 300 km/h ja pysähtyy vain

Väestön ja työpaikkojen lisäys kehityskäytävän tehostamista Espoon ja Lohjan välillä. Oikorata suurimmilla asemilla (ei Nummelassa). alueella: Asukkaita Työpaikkoja ei kuitenkaan oleellisesti heikentäisi Rantaradan Espoo + 40 000 + 12 500 Kirkkonummi + 7 500 + 4 000 varren taajamien kehitysnäkymiä. LÄNSIRATA = paikallisliikenteen ratayhteys. Vihti + 27 500 + 10 000 Lohja + 25 000 + 12 500 Yht. + 100 000 + 39 000 Samoilla raiteilla Nummelaan saakka kuin ESA- Jos oikorataa ei toteutettaisi, jäisi nopeampaan rata, mutta paikallisliikenteen junakalustolla. raideliikenneyhteyteen perustuva vetovoimaisuu- Nummelan jälkeen Länsirata yhtyy Hanko-Hyvin- + 17 500 den kasvu toteutumatta. Parannettavan Ranta- kää -rataan ja jatkaa Lohjan keskustaan saakka. Nummela + 7 500 radan varrella maankäyttö tehostuisi ja tiivistyisi Länsiradan junat pysähtyvät mm. Nummelassa, Huhmari Lempola vaiheittain. Veikkolassa ja Histassa.

Muijala + 5 000

+ 2 500 Veikkola Perttilä + 10 000 + 7 500 + 7 500 Lohjan keskusta + 25 000 Hista

Tynninharju + 10 000 + 5 000 + 2 500 Mynttilä

Virkkala pääväylä, moottoritie työpaikka-alue

pääväylä, muu erityisalue (yhdyskuntatekniikka, logistiikka tms.) + 5 000

rautatie, asema ja vaikutusalue 1 km (ja 2,5 km)

seudullinen viherreitti ja/tai ekokäytävä virkistys- ja/tai suojelualue (esim. Nuuksio)

Ote: Salpausselän viherreitti / ekokäytävä Länsiradan maankäytönkaupunkikeskus kehityskuva, / aluekeskus vaihe 2 vesialue (esim. Lohjanjärvi, Hiidenvesi) kaupallinen keskittymä, keskustan ulkopuolinen (FCG Planeko Oy/A-Konsultitvähittäiskaupan suuryksikkö Oy/Strafi ca Oy) Ote: Espoo-Salo oikoradan alustava yleissuunnitelma 2010 (WSP Oy, Ramboll Oy)

22 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 23 Vihdin kunnan kehityskuva 2025 Nummelan kehityskuva ja eteläosien rakennemalli Kunnanvaltuusto hyväksyi 15.11.2004 Vihdin maankäytön tulevia linjoja viitoittavan Vihdin kun- Osayleiskaavatyön pohjaksi on laadittu alueen nan kehityskuvan 2025. Kehityskuva toimii kunnan maankäyttöä hahmotteleva Etelä-Nummelan kehittämisen ja osayleiskaavatyön pohjana. rakennemalli, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 14.3.2005. Osana työtä laadittiin koko Nummelaa Vihdin kehityskuvan laadinnan yhteydessä tehtiin koskeva kehityskuva, jossa määriteltiin alueen kolme erilaista väestökasvuarviota (hidas, trendi ja maankäytön rakenne ja kehittämistavoitteet. nopea kasvukehitys) vuoteen 2025 ja tarkasteltiin näiden vaatimia aluetarpeita. Hitaan kehityksen Nummelan kehityskuvassa on varauduttu siihen, mallissa kunnan väkiluvun oletetaan kasvavan noin että Nummelan väkiluku voi kasvaa vuoden 2003 prosentilla vuosittain siten, että kunnan väkiluku noin 12 600 asukkaasta vuoteen 2030 mennessä olisi vuonna 2025 noin 30 000 asukasta. Tren- noin 15 000 asukkaalla. Olennaisena tekijänä tä- Sito dikehityksen mukaan kunnan väkiluku kasvaisi män suuruiselle kasvulle on katsottu Nummelan ja A-konsultit Oy vuosittain noin 1,5 prosentilla, ja siten kunnassa Espoon välisen uuden ratayhteyden toteutuminen. 17.5.2004 olisi noin 35 600 asukasta vuonna 2025. Nopean Nummelan pääkasvusuunnaksi linjattiin kehitysku- kehityksen mallissa on varauduttu keskimäärin 2,5 vatyössä etelä. Nummelan kehityskuva ja eteläosien rakennemalli, suunnittelualue ja tutkitut ratalinjaukset. prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun niin, että väkiluku olisi vuonna 2025 noin 40 500 asukas- Nummelan kehityskuvassa linjattuja tavoitteita Turuntien väliselle alueelle sekä Hanko-Hyvinkää ”Keskuspuisto”, joka kokoaa keskustan eteläosat ta. Nopean kehityksen mukainen väestönkasvu konkretisoitiin Etelä-Nummelan rakennemallissa. pohjautuu Espoo – Nummela ratayhteyden toteu- -radan varrelle suunnittelualueen länsipäähän. kokonaisuudeksi ja samalla yhdistää pääkeskuk- Rakennemallissa rata- ja asemavaraus on osoi- Tilaa vievien palveluiden alueita on sijoitettu valta- sen suunniteltuun asemanseutuun sekä ns. Etelä- tumiseen. Nummelan alueen väestön on arvioitu tettu reservialueena selvästi Nummelan nykyisen kasvavan vuodesta 2003 vuoteen 2025 hitaassa tien 2 ja Vanhan Turuntien liittymän tuntumaan. Nummelan mäkijono (Höytiönmäki, Linnanmäki, keskustan eteläpuolelle, jossa on varauduttu uuden Ridalinmäki jne.), joka toimii tärkeänä lähivirkis- kehityksessä noin 3 200 asukkaalla, trendikehityk- aseman ohella sen ympärille muodostettavaan Viheralueet muodostavat rakennemallissa verkos- tysalueena läheisille asuntoalueille. sessä noin 6 900 asukkaalla ja nopeassa kehityk- tiiviiseen asuin- ja työpaikka-alueeseen. Vanha Tu- ton, joka mahdollistaa kattavat virkistysyhteydet. sessä noin 8 000 asukkaalla. runtie (mt 110) on esitetty rakennemallissa työpaik- Asuinkortteleista on pyritty varaamaan välitön ka- ja palvelurakentamisen tärkeänä kehityskäytä- pääsy puisto- ja luontoalueille. Väljimmät viherkäy- Kehityskuvassa on varauduttu kaikkien edellä vänä. Valtateiden 1 ja 2 liittymän seutu on katsottu tävät toimivat samalla ekokäytävinä, joiden tulisi mainittujen väestökehitysarvioiden toteutumi- erityisen kiinnostavaksi hyvää logistista sijaintia jatkua myös pääväylien ja ratojen poikki eri tasois- seen. Strategiseksi tavoitteeksi otettiin kuitenkin kaipaavien yrityksien sijaintipaikkana. rakentamisen painopisteen pitäminen taajamissa sa. Tärkeiksi puisto- ja viheraluekokonaisuuksiksi on mainittu mm. Enäjärvenlaaksossa sijaitseva ja mahdollisen Espoo – Nummela – Lohja raide- Rakennemallissa on Nummelan keskustaan joh- liikenneyhteyden tuomien kasvunäkymien huomi- tavien teiden varsille osoitettu ns. tiivistä-matalaa oiminen Nummelan kehittämisessä. Näiden ohella rakentamista ja kauemmaksi keskustasta perintei- kehityskuvassa linjattiin kunnan kehittämisen sempää omakotiasutusta. Poikkeuksena tähän on tavoitteiksi muun muassa väljän, laadukkaan ja Ridalinmetsään kuitenkin ehdotettu rakennetta- monimuotoisen asumisen tuottaminen; Numme- van hieman korkeampia pistetaloja korostamaan lan, Huhmarin ja Myllylammen muodostaman Enäjärvenlaakson metsäisen eteläreunan silhuettia. kolmion hyödyntäminen; monipuolisen elinkeino- Huhmarin asutusta on rakennemallissa ajateltu toiminnan edellytysten luominen sekä palveluiden laajennettavan puutarhakaupunkimaisesti. Pih- mitoittaminen tarvetta vastaavaksi. tisillantien varrelle on esitetty tiivistä-matalaa ja toiminnoiltaan sekoittunutta rakentamista. Kehityskuvassa on Nummelan eteläosat osoitettu taajaman ja yritystoiminnan alueeksi ja näiden toi- Rakennemallin palvelutarvemitoituksessa aja- mintojen kasvusuunnaksi Huhmarin seutu. Lisäksi tuksena on ollut, että alueen eteläosan palvelut kehityskuvassa on osoitettu rautatieyhteystarve olisivat kokonaisuutta täydentäviä, ns. päivittäisiä Nummelan eteläosien kautta Lohjan suuntaan. peruspalveluita, ja erikoistuneemmat palvelut sekä pääosa kaupallisista palveluita haetaan Nummelan keskustasta tai muista seudun keskuksista. Alueen asukasmäärän kasvun on arvioitu mahdollistavan lähipalveluiden toteuttamisen Nummelan keskustan ohella kahteen alakeskukseen, Huhmariin ja uuden aseman seudulle.

Toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen on ajateltu rakennemallissa ohjautuvan pääosin keskustatoimintojen korttelialueille ja taajamamaisille asuntojen ja työpaikkojen seka-alueille. Tuotanto- ja varastotyyppisiä työpaikkoja on sijoitettu rakennemallissa Huhmariin sekä moottoritien ja Vanhan Ote Vihdin kunnan kehityskuvakartasta.

24 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 25 Asemakaavat Toimenpiderajoituksesta johtuu, että silloin kun Ilmastostrategian tavoite 2010 – 2020: Kasvihuo- suoritetaan maisemaa muuttavaa maanraken- nekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20 % vuoden Osayleiskaava-alue on pääosin asemakaavoittama- nustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin 1990 tasosta (212000 tn CO2-ekv) vuoteen 2020 ton. Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat verrattavaa toimenpidettä, tarvitaan maisematyö- mennessä. Tämän saavuttamiseksi Vihti asettaa n:o 13 (18.4.1975), 20 (3.6.1977), 61, (26.4.1989), lupa. Lupaa ei tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin mm. seuraavat toiminnalliset tavoitteet: 62 (13.3.1992), 67B (30.1.2006), 73 (3.4.1996), 76 toimenpiteisiin eikä yleensä silloin jos toimenpide (8.2.1995), 82 (4.6.2007), 83 (12.6.2000), 84A on hyväksytty jollakin muulla luvalla (rak.lupa, • Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähenne- (9.12.1999), 84B (9.6.2003), 104 (25.3.2002), 112 maa-ainesten ottolupa) tai suunnitelmalla (yleisen tään edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja (30.8.2004), 116 (9.6.2003), 124 (26.9.2006), 127C tien suunnitelma, kunnallistekniset suunnitelmat jalankulkua sekä tehostamalla kunnan henkilö- ja (28.2.2006), 132 (3.5.2010), 135 (14.12.2010) ja 141 asemakaavan toteuttamiseksi). On kuitenkin syytä tavarakuljetusten logistiikkaa ja kiirehtimällä län- (21.9.2010) sekä Pohjantalon rantakaava 3, kaava varmistaa toimenpiteen vähäisyys maisematyö- siratahankkeen pikaista toteuttamista n:o 0838 (28.1.1998). lupien valmistelijalta, sillä joskus yhdenkin puun kaataminen esim. asemakaava-alueella saattaa • Yhdyskuntarakennetta eheytetään täydentämäl- Asemakaavoitettu alue olla luvanvarainen toimenpide ja toisaalta kymme- Osayleiskaava-alueella on vireillä kaksi Nummelan lä taajamarakennetta ja hyödyntämällä olemassa nienkin puiden kaataminen metsäalueella, jolla on Asemakaavatyö vireillä taajamaa tiivistävää asemakaavamuutosta, kaavat olevia yhdyskunnan rakenneverkostoja (infrastruk- toimenpiderajoitus voi olla vähäinen toimenpide. N 140 ja N 151 (ei merkitty teemakarttaan) sekä tuuria)kuten katuverkostoja, vesi- ja viemärijohtoja Alueet, joille asemakaavoitus laajenee seuraavaksi taajama-asutusta laajentava kaava N 106 ja kaksi Maisematyöluvista löytyy lisää tietoa Vihdin kun- uutta työpaikkarakentamista mahdollistavaa ase- • Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aihe- nan verkkosivuilta osoitteessa: http://www.vihti.ﬁ / makaavaa, kaavat n:o N 134 ja N 142. uttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään palvelut/ymparistoasiat/puiden_kaataminen parantamalla energiatehokkuutta ja siirtymällä Kaavoitusohjelma 2011 sisältää kaksi käynnistet- uusiutuvaan ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä tävää asemakaavatyötä osayleiskaava-alueelle: Suojelupäätökset aiheuttavaan lämmitysenergian tuotantoon Nummenkylän asemakaava N 154 ja Ridalinmetsän asemakaava N 148. Linnanniitun asemakaava-alueen itäpuolella sijait- • Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan sevat luonnonsuojelulain mukaiset pähkinäpensas- päättäjille, työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitus lehdot on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuk- vapaa-ajan asukkaille informoimalla, kannustamal- sen päätöksellä (LUO 986 ja LUO 987, 26.11.2007). la ja sitouttamalla asianosaisia ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamiseen ja ryhtymällä vaaditta- Pääosassa suunnittelualuetta on Uudenmaan viin toimenpiteisiin ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) päätöksen Vihdin ilmastostrategia 2010 - 2020 26.11.2009 jatkamana voimassa maankäyttö- ja ra- • Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto ja 128 Ilmastostrategia on kunnavaltuuston 14.6.2010 §:n mukainen toimenpiderajoitus 1.1.2015 saakka. huomioimalla sään ääri-ilmiöiden riskit suun- Alue, jolla voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus. hyväksymä pitkäjänteinen suunnitelma, joka ohjaa Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinra- nitelmissa ja varautumalla niiden aiheuttamiin kunnan hallintokuntien ja niiden eri tulosaluei- häiriötekijöihin kennukseen liittyvän talousrakennuksen ja maata- den määrätietoista toimintaa ilmastonmuutoksen lousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista Maanomistus tai sen vähäistä lisärakentamista. Vihdin suurimmat CO2-päästölähteet muodostuvat liikenteestä (39 %), sähkönkulutuksesta (28 Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuk- %) ja lämmityksestä (13 %). Loput 20 % jakautuu sessa. Kunta omistaa 510 hehtaaria suunnittelu- jätehuollon, maatalouden ja teollisuuden pääs- alueen maa-alasta. Pääosan kunnan omistamista töjen kesken. Autoliikenteen aiheuttama suuri maista sijaitsee Höytiönnummen ympäristössä päästöosuus johtuu kuntaa halkovista kolmesta sekä valtatien 2 varrella. valtatiestä(E 18, vt 2 ja 25), kunnan läpi kulkevasta suuresta, ei-vihtiläisestä autovirrasta ja rahtilii- kenteestä sekä päivittäiseen työmatkaliikenteeseen soveltuvan joukkoliikenteen kehittymättömyydes- tä ja matkustajaraideliikenteen puuttumisesta. Sen vuoksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat erityisen haasteellisia ja riippuvat mm. joukkoliikenteen kehittymisestä, auton käyttövoiman kehityksestä ja valtiovallan päätöksistä raideliikenteen toteutumisesta.

Vihdin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat 8,5 - 9,4 tn CO2-ekv*/asukas ja ovat saman- suuruisia kuin esimerkiksi naapurikunnista Nur- mijärven, mutta suuremmat kuin pääradan raideliikenteen varrella olevien kuntien ja pienemmät kuin energiaintensiivisten teollisuuspaikkakuntien päästöt. (*tonnia hiilidioksidiekvivalenttia) Kunnan omistamat maat

26 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 27 Luonnonympäristö ja maisema 100 + 95 Maastorakenne Maaperä 90 85 Maastorakenne kuvastaa maa- ja kallioperän Kaava-alueen maaperää luonnehtivat pääosin kallioselänteet sekä näiden väliin jäävät saviset ja rakennetta: kallioperä ja sen korkeussuhteet ovat 80 vaikuttaneet maaperän maalajien ja pinnanmuoto- hiesuiset murroslaaksot. Paikoin kallioseläntei- jen syntyyn. Maastorakenteen merkitys ekologisena den väliin jäävät murroslaaksot ovat soistuneet ja 75 niiden maaperä on sara- ja rahkaturvetta. Kallio- tekijänä on suuri, sillä se vaikuttaa mm. maisema- 70 rakenteeseen, tuuli-, lämpö-, valo- ja vesisuhteisiin selännealueita reunustavat pääosin moreenimaat, sekä näiden välityksellä kasvillisuuteen. Maisema mutta paikoin myös hietamaat. Huhmarissa ja 65 saa myös tilallisen perusrakenteensa ja mittakaa- Höytiönnummella on laajemmat delta-alueet, joi- 60 vansa maankamaran muotojen mukaan. den maaperä on hiekkaa ja karkeaa hietaa. 55 Maaperä on alueella paksuimmillaan peltoalueilla, Topografi a joilla savikerrostumat voivat olla jopa kymmenien 50 metrien paksuisia. Ohuinta maaperä on kallio- Alueen topograﬁ a on vaihtelevaa ja paikalliset 45 alueilla, jossa peittävä maaperä puuttuu paikoin (relatiiviset) korkeuserot ovat paikoitellen lähes kokonaan (vrt. avokalliot). 40 50 metriä. Tarkastelualueen alavinta seutua ovat Risubackaojan ja Huhmarjoen laaksot, kaava-alu- 35 mpy een pohjoisosaan sijoittuva ns. Etelä-Nummelan ta- Rakentamisen kannalta edullisimpia ovat ns. kar- Suunnittelualueen korkokuva sankoalue sekä metsäisten kallioselänteiden väliin kearakenteiset maalajit (sora, hiekka, karkea hieta). jäävät murroslaaksojen peltoalueet, korkeustason Sora on rakennuspohjana erinomaista kantavuu- ollen näillä alueilla 50-60 mpy. Pelto- ja suoalueita tensa, routimattomuutensa ja helpon työstettä- rajaavat kallioselänteet kohoavat alueella monelta vyytensä takia. Samoista syistä myös hiekkamaat Maisemarakenne osin yli 80 metriin merenpinnasta, korkeimpien ovat rakennuspohjina melko hyviä. Sora- ja hiek- selänteiden kohotessa yli 100 metrin korkeudelle kamailla myös lämpösuhteet ja pienilmasto ovat Suunnittelualueen maisemassa on nähtävissä Peltojen ohella suunnittelualueen metsäiselle merenpinnasta (mm. Kauhumäki 117,1 mpy, Lem- yleensä suotuisat. Soramailla voimakkaat maaston alueen kallioperästä ja sen liuskeisuudesta johtuva yleisilmeelle antavat vastapainoa aluetta rajaavat moonkallio 110 mpy, Linnanmäki 103,3 mpy, Höy- muodot (rinteet, tasanteet jne.) ovat leimaa antavia maiseman koillis-lounaissuuntautuneisuus. Kaava- ja halkovat valtatiet, Huhdanmäen ja Huhmarin tiönnummi 108,3 mpy, Mäyränkallio 100,3 mpy). ja niiden tulisi olla myös lähtökohtana rakentami- alue koostuu pääpiirteissään kahdesta maisema- alueiden asutuskeskittymät sekä metsä- ja pel- selle. Hieno hiekka ja karkea hieta ovat routimiselle alueesta: alueen pohjoisosa kuuluu Enäjärven toalueita pirstovat paikallistiet, joiden varsille alttiita. Varhaisin asutus on yleensä sijoittunut Rinteiden jyrkkyys on paikoitellen yli 20 prosent- länsirannan vanhan kulttuurimaiseman jatkeena omakotivaltainen asutus on keskittynyt. Keskellä hietavyöhykkeelle niiden edullisten ilmasto-, vesi- tia, mutta pääosin alueen kaltevuustaso on 5 ja 20 olevaan Etelä-Nummelan tasankovyöhykkeeseen kallioylänköaluetta sijaitsee myös Höytiönnum- ja kasvillisuusolojen vuoksi. prosentin välillä. Kaava-alueen pohjoisosan tasan- ja alueen eteläosa kuuluu tämän tasankoalueen men laakea soramuodostuma, jossa toimii mm. koalueella ja kallioselänteiden murroslaaksoissa eteläpuolella sijaitsevaan ns. Etelä-Nummelan ajoharjoittelurata. Kaava-alueen länsiosaan työntyy kaltevuus on alle 5 prosenttia. Maiseman perusta- Moreenimaat ovat yleensä hyvin kantavia raken- kallioselännealueeseen. etelästä, Siuntion puolelta, pitkä murroslaakson son muodostavat Enäjärvi (49,4 mpy) ja Huhmar- nuspohjia, joissa kivisyys kuitenkin haittaa ra- pääte, Mäyränojan laakso, jota reunustavat komeat järvi (47,1 mpy). kennettavuutta. Hienojakoisia aineksia sisältävä Etelä-Nummelan tasankoa rajoittaa koillisessa kalliojyrkänteet. Länsi- ja pohjoisosistaan kaava- moreeni routii, muuten moreenit ovat yleensä rou- Huhdanmäen vanha asutusmäki. Viime vuosina alue rajautuu I Salpausselän reunamuodostumaan timattomia. Jos hienoa ainesta sisältävän moreenin taajama-asutus on levinnyt laajemminkin Num- kuuluvaan Nummelanharjuun. Kallioperä vesipitoisuus on suuri, se muuttuu helposti kaivuun melan eteläisille peltotasangoille kuroen avointa yhteydessä vaikeasti käsiteltäväksi massaksi. Suunnittelualueen kallioperä on itäosaltaan peltomaisemaa umpeen. Kaakossa ja lounaassa ta- Alueen hienoimpia maisemakohteita ovat Kauhu- graniittia ja länsiosaltaan pääosin kiillegneissiä. sankoaukea rajoittuu selkeästi korkeisiin metsäisiin mäen ja Kauhussuon muodostama kokonaisuus, Aivan kaava-alueen pohjoisosa on kallioperältään Hienorakeiset maalajit (hieno hieta, hiesu, savi) kalliomäkiin. Nämä reunavyöhykkeet ovat topogra- Mäyränojan laakso sitä reunustavine kalliojyrkän- kvartsi- tai granodioriittia. Rakennusgeologisilta ovat rakennuspohjana epäedullisia heikon kanta- ﬁ altaan jyrkkäpiirteisiä ja avautuvat epäedulliseen teineen sekä Lemmoonkallio ja peltolaakso. ominaisuuksiltaan nämä kivilajit eivät paljon poik- vuutensa, märkyytensä ja routivuutensa vuoksi. ilmansuuntaan. Laajan avoimen maiseman reuna- kea toisistaan. Kallioperä soveltuu yleisesti ottaen vyöhykkeessä monilla kalliomäillä on maisemallista hyvin rakentamiseen ja louhimiseen. Kalliorakenta- Eloperäisten maalajien (lieju, rahka- ja saraturve) merkitystä, metsäisten kallioalueiden muodostaes- mista saattaa kuitenkin haitata kaava-alueen poikki alueita ei suositella rakentamiseen huonon kanta- sa kaukomaisemassa tärkeitä taustametsiä. kulkevat siirros- ja ruhjelinjat. Ruhjelinjojen koh- vuuden, roudan jne. vuoksi. Mitä paksumpi turve- dalla kallio ei ole tasalaatuista, joten esim. maan- kerros on, sen vaikeampaa ja kalliimpaa perusta- Nummelan eteläosan laajalla metsäisellä kallioy- alaisten tilojen sijoittaminen ei ole ruhjevyöhyk- minen on. Myös pienilmasto on usein näillä alueilla länköalueella kalliohuiput kohoavat toistuvasti yli keelle soveliasta. Suunnittelualueen poikki kulkee epäedullinen. 80 metrin korkeudelle merenpinnasta, jolloin ne myös kaakkois-luoteissuuntainen diabaasijuoni, ja muodostavat maisemassa selkeästi hahmottuvan alueen kallioperässä ilmenee liuskeisuutta. Liuskei- Kallioalueilla rakennuksien ja rakenteiden pe- yhtenäisen ylänköalueen. Kallioylängön murros- suus saattaa vaikuttaa kallioleikkauksien toteut- rustaminen on helppoa. Rakentamisen maastoon vyöhykkeisiin on jääkauden sulamisvaiheessa tamiseen, mutta sillä ei ole maankäytön kannalta sovittaminen on kuitenkin usein vaikeaa ja johtaa kasautunut hienojakoisia maalajeja ja nämä alueet merkitystä. kallion leikkaamiseen sekä voimakkaisiin paikalli- on raivattu monelta osin pelloiksi. siin korkeuseroihin. Tämä voi aiheuttaa ongelmia talvikunnossapidolle ja vaikeuttaa liikuntarajoit- teisten arkea.

28 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 29 Vesisuhteet Palojärven (168 ha) keskisyvyys on 4,3 m ja selkäalue on melko syvää vettä, syvin alue aina 10 m. Järvellä on 103 ha:n laajuinen Kaava-alue kuuluu Siuntionjoen vesistöön, sijaiten vesistön valuma-alue ja 12,6 km rantaviivaa. Järven ravinnepitoisuus on latvaosassa. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä suhteellisen korkea ja hajakuormitus suuruudeltaan kohtalais- jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön ta. Vedenlaatu on yleisluokitukseltaan tyydyttävän ja välttävän asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityis- rajalla. suojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Osa Siuntionjoen alajuok- sun vesialueista kuuluu Natura 2000 -alueeseen (FI0100085). Huhmarjärvestä Palojärveen virtaava Siuntionjoen jokiosuus, Suojelun perusteena on mm. vesistössä esiintyvä erittäin uhan- Huhmarjoki on 4-7 metriä leveä ja noin metrin syvyinen. Huh- alainen, luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta sekä vesistössä marjoen varsi on pitkälle umpeenkasvanut ja ruovittunut. esiintyvä uhanalainen saukko. Höytiönnummelta etelään virtaava Risubackaoja on Siuntion- Suunnittelualueen vedet valuvat Siuntionjokeen Enäjärven (+ joen vesistöalueen voimakkaimmin kuormitettu osa-alue. Joen 49,4 mpy), Risubackaojan, Huhmarjärven (+ 47,1 mpy), Kypäri- suurin pistekuormittaja on joen latvalla sijaitseva Nummelan järven (+ 44.7 mpy) ja/tai Palojärven (+ 43,5 mpy) kautta. jätevedenpuhdistamo. Pistekuormituksen ohella jokeen kohdistuu voimakasta mm. maataloudesta ja haja-asutuksen viemä- Enäjärvi (514 ha) on matala (keskisyvyys vain 3,22 m), luon- röinnistä peräisin olevaa hajakuormitusta. Risubackaojan vesi on taisesti savisamea ja herkästi rehevöityvä latvavesistö, johon ei voimakkaasti humuspitoista, hapanta ja ruskeaa, vedenlaadun laske kuin pienempiä ojia ja puroja. Järvellä on rantaviivaa 16,4 ollen tyydyttävä. Osa Risubackaojaa on myös suunnittelualueen km ja sen valuma-alue on suuruudeltaan 33,5 km². Vuoteen 1976 länsiosassa virtaava, peltorantainen Mäyräoja. Mäyräojan uoma jatkunut jätevesikuormitus ja yhä edelleen jatkuva maatalouden on leveydeltään noin 0,5 metriä ja syvyydeltään alle 20 senttiä. ja haja-asutuksen aiheuttama hajakuormitus ovat rehevöittäneet Enäjärveä voimakkaasti. Järven veden laatu on kuitenkin viime Suunnittelualueella virtaa lisäksi useita muita pienempiä puro- vuosina parantunut välttävältä tasolta tyydyttäväksi erilaisten ja ja ojia. Yksi näistä on Höytiönmäen ja Sveitsinmäen kautta kunnostustoimenpiteiden ansiosta. Ridalinlahteen virtaava ns. Ridalinpuro, jonka valuma-aluetta koskien on tehty hulevesien hallintasuunnitelma (Salminen ja Myös melko sameavetisen ja runsasravinteisen Huhmarjärven Rapola, 2007). Suunnittelualueen kallio-moreeniselännealueella (38,2 ha) veden laatu on paranemaan päin vesien kunnostustoi- sijaitsee lisäksi moreenialueille tyypillisiä pieniä lampareita, menpiteiden myötä. Huhmarjärven valuma-alue on pinta-alal- jotka saattavat välillä kuivua pohjaveden korkeuden vaihdellessa. taan 84,4 ha ja sen rantaviiva on 3,8 km pitkä. Kaava-alueella on myös muutamia ihmisten tekemiä turpeen- ja mudanottolampia tai virkistyslammikoiksi padottuja lampia.

Suunnittelualueen suoalasta pääosa on ojitettu maa- ja metsä- talouden tarpeisiin. Etenkin kaava-alueen keskiosassa sijaitseva Lapinsuo on tiheästi ojitettu. Ojitus lisää alueen pintavesien Hiidenveteen poisvaluntaa ja kasvillisuuden muuntumista. Soiden merkitys on Karjaanjoen vesistö yleensä vesitaloutta tasapainottava. Alueen laajimmat suot ovat Lapinsuon ohella, valtatien 2 varressa sijaitseva kohosuo, jossa sijaitsee täytemaa-alue, pohjoisosiltaan luonnontilaisena säilynyt Kauhusuo, alueen koillisosassa sijaitseva Verisuo sekä Huhmar- Tervalampeen nummella sijaitseva Katajasuo. Lisäksi kalliomoreeniselänteiden väliset laaksopainanteet ovat monin paikoin soistuneet.

Enäjärveen Kaava-alue rajautuu lännessä Nummelanharjun I-luokan pohjavesialueeseen (vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue). Kaava-alueilla sijaitsevat myös Höytiönnummen, Huhmarnum- men ja osittain myös Lemmoon pohjavesialueet. Nämä, aiemmin Huhmarjärveen luokkaan III (muut pohjavesialueet) kuuluneet pohjavesialu- Rusibackajokeen eet poistettiin kuitenkin kunnan pohjavesialuekartasta Vihdin - Karhujärveen pohjavesialueiden päivityksen yhteydessä (UYK, 9.8.2005). Poistamisen syynä oli Höytiönnummen kohdalla riskikohtei- den (pieneläinhautausmaa ja ajoharjoittelurata) sijaitseminen alueella, Huhmarnummen kohdalla pieni antoisuus ja Lemmoon pohjavesialueen kohdalla alueen pieni koko. Aivan kaava-alueen Kypärijärveen itäpuolella sijaitsee myös Tervalammen vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue.

Maankäytön ratkaisujen tulee olla pohjavesialueilla pohjaveden suojelun huomioon ottavaa: alueelle ei tule sijoittaa vettä likaa- Suunnittelualueen vedenjakajat, valuma-alueet ja vesisuhteet. via toimintoja ja alueen läheisyyteen on jätettävä riittävän laajat rakentamattomat alueet veden imeytystä varten.

30 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 31 Lajisto

Kasvillisuus Linnusto

Alueen kasvillisuutta on kartoitettu vuosina 2005-2009 tehtyjen Vuosina 2005-2010 tehtyjen luon- Kaava-alueen linnustoa on selvitetty erilaisilla rajauksilla vuosina luontoinventointien yhteydessä. Selvityksissä on keskitytty ns. toinventointien perusteella kaava- 2006-2009. Selvitysten perusteella on löydetty pari petolinnun arvokohteiden paikallistamiseen ja näiden lajiston kartoittami- alueelta on nostettu esiin 42 erityisen reviiriä (eivät julkisia) ja useita maakunnallisesti merkittäviä seen. Lajiryhmistä havainnoitiin erityisesti putkilokasveja, kääpiä tärkeää luontokohdetta. Alueista on metsälinnustokohteita. Nummelan eteläosissa asuu myös sellai- ja sammalia. tarkempi kuvaus kaavaselostuksen sia lintuja, jotka eivät tule viihtymään tiivistyvässä ympäristössä kohdassa ”Luonnon monimuotoi- ja jotka hyvin todennäköisesti eivät enää esiinny kaava-alueella Kaava-alue sijaitsee hemiboreaalisen tammivyöhykkeen ja ete- suuden kannalta erityisen tärkeät vuoden 2030 jälkeen. Tällaisia lajeja ovat mm. metso ja teeri. läboreaalisen vuokkovyöhykkeen rajalla. Suureksi osaksi luonto alueet” sivulla 90. Osa linnustosta on sidoksissa vanhaan maanviljelysmaisemaan ja on varsin karua, mutta muutamin paikoin luonnossa näkyy myös niiden vähentyminen on tapahtunut jo maatalouden muutosten häivähdyksiä tammivyöhykkeen rehevyydestä. Alueen muutoin myötä. Tällaisia lajeja ovat mm. ruisrääkkä ja pikkulepinkäinen. kovin tavanomaiseen metsälajistoon tuo monipuolisuutta siellä täällä esiintyvät lehdot. Lehdot eivät ole alueella yleisiä, koska Muu eläimistö suurin osa niistä on aikojen saatossa raivattu pelloiksi. Pähkinä- pensasta esiintyy paikoitellen, samoin jalopuista metsälehmusta Nummelan eteläosissa liikkuu paljon metsäeläimiä. Luontosel- ja vaahteraa. vitysten yhteydessä on havaittu mm. hirviä, valkohäntäkauriita, metsäkauriita, supikoiria, kettuja, jäniksiä, rusakoita ja oravia. Suunnittelualueen kosteikko- ja suolajisto on vielä kohtalaisen Paikallisen metsästysseuran mukaan Nummelan lähistöllä liik- moni-ilmeistä, vaikka monet suot onkin ojitettu ja ne ovat muut- kuu myös ilves ja mäyrä. Huhmarjärven ja Palojärven rannoilta tuneet turvekankaiksi. Harvinaista lounaista nevaimarretyypin on tavattu saukkoja. Huhmarjoen ympäristössä asustaa viita- tervaleppäluhtaa tyypillisine lajeineen esiintyy Siuntionjoen var- sammakoita. Ilves, saukko ja viitasammakko ovat samalla tavalla rella. Alueen ainoat säilyneet lähdekorvet ja lähteiköt ovat myös luonnonsuojelulain suojelemia eläimiä kuin liito-oravakin. lajistoltaan runsaita ja lajien joukossa on useita harvinaisia lajeja. Sammallajiston kannalta arvokkaimmat kohteet ovat lähteet ja Eläinten kulku- ja leviämisreitit rehevät suot sekä valtatien 2 itäpuolella sijaitsevan kohosuon rimpialueet. Kauhumäen jyrkänteen sammalisto on erityisen Suunnittelualueen ympärillä olevat vesistöt ja maakunnallises- runsaslajinen edustaen lounaisen, merellisen ilmaston lajistoa. ti merkittävät metsäalueet velvoittavat huolehtimaan eläinten kulku- ja leviämisreittien ylläpitämisestä taajamarakentamisen Suunnittelualueella on tehty monin paikoin hakkuita, jotka ovat leviämisestä huolimatta. Huomionarvoisia lajeja ovat liito-orava heikentäneet alueen luontoarvoja. ja saukko.

Liito-oravat Suuria metsäalueita ovat Meikon - Lappträskin alue Siuntion ja Kirkkonummen rajoilla, Nuuksion kansallispuisto koillisessa ja Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalainen, luonnonsuojelu- Lohjan järvialue Lohjanharjun länsipuolella. Suunnittelualueen lain nojalla rauhoitettu laji. Merkittävin syy liito-oravan uhan- kautta kulkevat yhteydet mm. Nuuksion alueelta länteen valta- alaisuuteen on metsätalous. Laji kärsii kolopuiden, erityisesti tien 1 eteläpuolitse Lohjan - Sammatin järviylängölle. Tärkein vanhojen haapojen vähenemisestä. metsälajien kulkuyhteys on ehkä kuitenkin pohjoisesta Enäjärven itäpuolitse tuleva reitti, joka alueen keskiosien läpi kuljettuaan EU:n luontodirektiivin mukaan liito-orava on yhteisön tärkeänä jatkuu etelään Siuntion - Lohjan laajoille metsä-alueille. Nuuksi- pitämä eläinlaji. Euroopan unionin alueella liito-orava esiintyy osta Meikon - Lappträskin suuntaan kulkeva reitti ylittää Turun- Suomen lisäksi vain Virossa. Liito-oravan lisääntymis- ja leväh- väylän heti suunnittelualueen itäpuolelta. dyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 §) nojalla kielletty. Alueen virtavesistöistä Huhmarjärvestä Palojärveen laskeva Huhmarjoki on tärkein eläinten kannalta. Huhmarjoki rantavyö- Metsäkeskuksen on ilmoitettava metsänomistajalle ja alueelli- hykkeineen muodostaa tärkeän etelä-pohjoissuuntaisen leviämis- selle ympäristökeskukselle, jos metsäkeskukseen saapuu liito- reitin sekä maaeläimille että kaloille. Toivosen (2005) mukaan oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan kohdistuva metsänkäyt- kalat pääsevät uimaan jokea pitkin Palojärvestä Huhmarjärveen töilmoitus. Alueellinen ympäristökeskus määrittää liito-oravan ja joki saattaa soveltua mm. taimenen eri ikävaiheiden elinalu- lisääntymis- ja levähdyspaikan tarkan sijainnin ja alueella eeksi. Huhmarjoen merkitystä lisäävät sen rantoja noudattelevat sallitun metsänkäsittelyn. Lisätietoja: www.ymparisto.ﬁ kosteikot. Saukko liikkuu Huhmarjoella.

Osayleiskaava-alueella on tehty erilaisella tarkkuudella liito- Turunväylän alitse on lisäksi useita tunneleita ja rumpuputkia. oravaselvityksiä vuosina 2005-2009. Kaava-alueen runsain Näiden merkitys eläinten leviämiseen korostuu mikäli mootto- liito-oravakeskittymä on ollut lännessä, mutta sen kohtaloksi ritien varteen toteutetaan riista-aidat. Porintien leventäminen koitui (luvaton) metsänhakkuu. Yksittäisiä liito-oravaesiintymiä ja rakennetut meluesteet ovat muuttaneet eläinten kulkureittejä on yhä runsaasti, mutta ei enää suurta yhtenäistä orava-aluetta. itä-länsisuunnassa ja soveliaita alituksia on vähän. Siksi liito-oravalle sopivien metsäyhteyksien säilyminen alueelta toiselle on tärkeää.

32 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 33 Rakennettu ympäristö

Maankäytön historiaa

Kaava-alueen halki, Huhdanmäentien, Pihtisillantien ja Palajär- Vanhan Turuntien valmistuminen 1930-luvulla vilkastutti ventien linjauksia mukaillen kulkevan vanhan Meritien historia rakennustoimintaa ja asutuksen lisääntymistä tien varsilla. ulottuu aina 1500-luvulle saakka, tien ollen yksi eteläisen Suo- Tien rakentaminen vaati soraa, ja Huhmarnummelle ja Tuusan- men vanhimmista tielinjoista. Tie johti Hämeenlinnasta Vihtiin korpeen perustettiin tuolloin kaksi pienehköä hiekkakuoppaa. ja täältä edelleen Kirkkonummen kautta Luomaan, jossa se 1940-50-luvuilla Nummelan taajama kasvoi edelleen etenkin yhtyi rantatiehen. Vaikka itse tie on useimmissa kohdin nykyisin Huhdanmäen ja Huhmarin alueilla, mutta tieverkko pysyi en- uudenaikainen valtaväylä, tarjoaa se silti monipuoliset näkymät tisellään. Alueen viljelykset saavuttivat 50-luvulla suurimman seudun keskiaikaisten kylien maisemaan. Vihdissä vanhaan laajuutensa; jokseenkin kaikki viljelykseen soveltuvat maa-alat Meritiehen viittaavat monet alueen paikannimet, kuten Meritien- oli otettu käyttöön. Torholan kylän alueella nykyisen Porintien pelto ja Meritienahde. ja Pihtisillantien risteyksessä aloitti vuonna 1954 toimintansa tiilitehdas. Tehtaan ympärille muodostui pieni yhdyskunta Myös alueen varhaisin pysyvä asutus on peräisin 1500-luvun puutarhatontteineen. Tehdas toimi vain vajaan vuosikymmenen lopulta, sijoittuen juuri Meritien varteen sekä sen läheisyydessä ja sen rakennukset purettiin 50-luvun lopussa. Jäljelle jääneen sijaitseville moreeniselänteille, korkeustasolle 55-60 mpy. Aina savimontun ranta-alueet myytiin kesäasuntotonteiksi. 1700-luvun loppuun osayleiskaava-alue oli kuitenkin pääosaltaan asumatonta metsä- ja laidunmaata ja alueella sijaitsi vain muuta- 1950-luvun jälkeen suunnittelualueen asutus on tiivistynyt ma asumus. 1800-luvun lopulla alueella sijaitsi jo toistakymmen- edelleen ja alueella on toteutettu merkittäviä rakennushankkeita. tä asumusta, asutuksen keskittyessä pitkälti Huhmarin ja Huh- 1960-luvun lopulla valmistui Torholan kylään Huhmarnummelle danmäen seudulle. Pääosaltaan alue oli kuitenkin vielä tällöinkin elementtitehdas. Toiminta tehtaalla päättyi 1970-luvulla, mutta asumatonta kylien taka- ja laidunmaata sekä metsää. Varsinaisen tehtaan merkit ovat yhä näkyvissä Huhmarnummen metsässä. sysäyksen Nummelan taajaman kasvulle antoi Hanko-Hyvinkää Osayleiskaava-aluetta etelästä rajaava Turun moottoritie (vt 1) rautatien valmistuminen 1873. valmistui vuonna 1971, ja kaava-aluetta halkova Porintie (vt 2) vuonna 1976. Viime vuosikymmeninä taajama-asutus on alueella Radan valmistuttua muodostui Nummelan taajamasta uusi lii- laajentunut Huhdanmäen sekä Linnanniitun alueilla. Myös haja- kenteellinen solmukohta. 1920-luvulle tultaessa oli Huhdanmäen asutusalueelle on rakennettu runsaasti lisää omakotitaloja. eteläpuolinen alue otettu kokonaan viljelykseen ja sen eteläreu- naan oli syntynyt kolme asumusta. Myös Torholan Solbackassa Kulttuurihistorialliset arvot sijaitsi 1920-luvulla neljä taloa. Kallioselännealueen viljaviin laaksopainanteisiin oli raivattu peltoja ja alueelle oli tehty tiestöä. Ali-Rostin tilan kohdalla sijaitsi Frigård-niminen tila. 1920-luvun Kaava-aluetta koskien on tehty rakennusinventoinnit vuosina alussa perustettiin valtatien 2 länsipuolella sijaitsevan nykyisen 1998, 2003 ja 2005, joissa inventoitiin kaikki alueella sijaitse- Lapinsuon reunalle Hakalan turvepehkutehdas, jonka kuljetuksia vat 1950-luvulla tai sitä ennen rakennetut rakennukset. Kaava- varten rakennettiin alueelle jopa oma rilliraideverkostonsa. Teh- alueella on 16 rakennusinventointien mukaista ns. arvokohdetta, das lopetti toimintansa toisen maailmansodan jälkeen 1940-lu- joilla on rakennushistoriallisia, historiallisia ja/tai maisemallisia vulla. 1920-luvulla perustettiin myös Palajärven koulupiiri ja arvoja. rakennettiin Palajärven koulu. Kaava-alueen vanhimpia asuinpaikkoja ovat Enäjärven eteläpuo- lella sijaitseva historiallinen Torholan kylätontti ja sen läheisyy- dessä sijaitsevat 1600-luvulla asuttu Hurrin tila ja 1700-luvulla Nummelan eteläosien kulttuurihisto- Alueen vanhimmat kulttuuriympä- asuttu Kuikun tila sekä Vanhan Turuntien varressa sijaitseva rialliset kohteet koostuvat keskiaikai- ristöt sijoittuvat vanhan Meritien Rostin kantatalosta 1800-luvun lopulla muodostettu Ali-Rosti. varteen, Huhdanmäkeen ja Torho- sen Meritien ohella vanhoista kylän paikoista sekä säilyneistä historial- laan sekä nykyisen Palajärventien Kaava-alueen poikki kulkeva keskiaikainen Meritie on arvotettu ympäristöön. Muualle osayleiskaa- lisesti ja/tai rakennustaiteellisesti edustavista rakennuksista. Useilla kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi tieksi Uudenmaan liiton va-alueelle peltojen raivaus ja asutus inventoinnissa. levisi pääosin vasta 1900-luvun näistä ns. arvorakennuksista on puolella. myös maisemallista arvoa. Kohteista lisää lisää sivuilla 88-89. Vuonna 2007 suoritettiin alueella arkeologinen inventointi Museoviraston toimesta. Inventoinnissa tarkastettiin yleisöil- Suuret liikennehankkeet, kuten moitusten osoittamat mahdolliset muinaisjäännös- ja irtolöytö- Hanko-Hyvinkää -rautatie, Vanha kohteet sekä etsittiin uusia muinaisjäännöksiä maisemallisesti Turuntie, Porintie ja Turun moot- otollisilta alueilta. Inventoinnissa suunnittelualueelta paikan- toritie ovat vauhdittaneet alueen nettiin yksi kiinteä muinaisjäännös, Höytiönnummen kivi- kasvua. röykkiö, joka on osoitettu myös Uudenmaan maakuntakaavan liitekartta-aineistossa. Suunnittelualue vuonna 1924.

34 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 35 Nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta Virkistys

Osayleiskaava-alueen asutus on keskittynyt asemakaavoitetulle Pääosa suunnittelualueen työpaikoista sijaitsee alu- Huhdanmäen taajamanosassa sijaitsee muutamia Huhdanmäen alueelle sekä Huhmarin alueelle paikallisteiden een pohjoisosassa Huhdanmäen asemakaava-alu- korttelipuistoja sekä nk. Pajuniityn taajamanosa- varteen, pääosin 60 metrin korkeuskäyrän tuntumaan. Muilta eella, jossa toimii päivittäistavarakauppa Prisman puisto, jota on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa osin alue on harvaan asuttua, lähinnä laajojen metsäisten mo- lisäksi useita erikoistavaramyymälöitä. Prisman keskuspuistoidealla. Puistossa on asfaltoitu kevyen reeni- ja kallioselänteiden sekä peltoaukeiden ja suoalueiden ohella alueen suurimpiin työllistäjiin kuuluu kaava- liikenteen reitistö, joka sopii myös rullaluisteluun luonnehtimaa aluetta. alueen kaakkoisosassa Vanhan Turuntien ja Porin- sekä mm. frisbeegolfrata. tien risteyksessä sijaitseva Karprintin kustannus- ja Huhdanmäen alueen rakennuskanta on sekä ajallisesti että ra- painotalo. Lisäksi kaava-alueella toimii muutamia Huhmarissa on nykyisen koulurakennuksen yh- kennustyypiltään hyvin kerrostunutta. Historiallisen asutusmäen henkilöitä työllistäviä pienteollisuusyrityksiä mm. teydessä monipuolinen urheilupuisto, joka sisältää alueella on vielä jäljellä muutamia 1800-1900-lukujen vaihteessa Palajärventien, Mäyrääntien, Vanhan Turuntien ja mm. urheilu- ja tenniskentät sekä jääkiekko-/ ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettuja omakotitaloja Yöviläntien varressa. Myös kaava-alueen keskiosas- salibandykaukalon. Huhmarin koulurakennus pääosin 1970-80-luvuilla rakennettujen rivitalojen lomassa. Tätä sa Höytiönnummella toimivat jäteveden puhdis- toimii lisäksi iltaisin alueen harrastus- ja kokoon- vanhaa asutusmäkeä rajaavat 1980-luvulta alkaen peltoaukealle tamo ja ajoharjoittelurata työllistävät muutamia tumistilana. Huhmarin alueen toinen urheilukenttä rakentuneet kerrostalo-, pienkerrostalo-, rivitaloja omakotita- ihmisiä. Näiden ohella suunnittelualueella sijaitsee sijaitsee Palajärventien varressa, entisen Palajärven lokorttelit. Myös Huhmarin seudulla rakennuskanta on ajalli- puolisenkymmentä maanviljelystä harjoittavaa koulun vieressä. sesti kerrostunutta. Alueella on sekä vanhaa 1900-luvun alusta maatilaa. peräisin olevaa kyläasutusta että uudempaa 1950-2000-luvuilla Kaava-alueeseen rajautuvat Enäjärvi ja Huhmarjär- rakennettua omakotiasutusta. Omakotiasutuksen ohella alueella Palvelut vi tarjoavat lähialueen asukkaille veneily-, kalas- on joitakin vapaa-ajan asuntoja sekä pienteollisuusrakennuk- tus- ja uintimahdollisuuksia. Veneily järvillä onkin sia. Pääosa alueen rakennuskannasta on 1950-60-luvuilta sekä Kaava-alue tukeutuu Nummelan keskustassa vilkasta ja niiden kalasaaliit ovat olleet vesipinta- 1980-90-luvuilta. sijaitseviin julkisiin, hallinnollisiin ja vapaa-ajan alaa kohden koko Siuntion vesistöalueen suurim- palveluihin, kaava-alueen pohjoisosan kuuluessa pia. Huhmarjärven länsiranta on osoitettu ranta- Näiden asutuskeskittymien ohella kaava-alueella on muutamia toiminnoiltaan Nummelan keskusta-alueeseen. asemakaavassa virkistysalueeksi. Varsinaista yleistä pientaloryhmiä lähinnä Vanhan Turuntien varrella ja maatilojen uimarantaa tai venevalkamaa Huhmarjärvellä ei talouskeskusten läheisyydessä. Vanhan Turuntien varren oma- kuitenkaan ole. Myös Huhmarjärvestä Palojärveen Kaava-alueella toimii kolme kunnallista päiväkotia, kotiasutus on rakennettu pääosin 1950-luvun jälkeen. Alueella laskevalla Huhmarjoella on virkistyskäyttöä, lähin- kaksi Huhdanmäessä ja yksi Huhmarissa. Huhdan- sijaitsee myös muutama 1900-luvun alussa rakennettu vapaa- nä veneilyn, kalastuksen ja melonnan merkeissä. mäen ns. perhekeskuksen yhteydessä toimii myös ajanasunto. Tiiviimpää loma-asutusta kaava-alueelta löytyy vain neuvola, ja Huhmarin päiväkodin kanssa samassa Huhmarjärven rannoilta. rakennuksessa peruskoulun alakoulu. Suunnittelualueen laajoja metsäalueita käytetään ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienes- Teollisuus- tai toimistokäytössä olevaa rakennuskantaa osayleis- tysalueina. Osasta kaava-alueen metsäalueista on Pääosa kaava-alueesta kuuluu peruskoulun kaava-alueella on lähinnä Huhmarin seudulla, Porintien ja Van- laadittu suunnistuskarttoja, mutta kunnan yllä- 1-6-luokkien osalta Huhmarnummen koulun op- han Turuntien liittymän läheisyydessä sekä alueen länsiosassa pitämiä hiihto- tai ulkoilureittejä alueella ei ole. pilaaksiottoalueeseen. Peruskoulun 7-9-luokkien rautatien ja Mäyrääntien varressa. Kaava-alueen pohjoisosassa, Lähimmät kunnan ylläpitämät hiihto- ja ulkoi- osalta kaava-alue kuuluu valtaosaltaan Nummelan- Huhdanmäen taajamanosan luoteisosassa sijaitsee kaupallisten lureitit sijaitsevat kaava-alueen luoteispuolella harjun oppilaaksiottoalueeseen. palveluiden keskittymä. Kaava-alueen keskiosassa, Höytiönnum- Nummelanharjulla. men alueella, toimii kunnan jäteveden puhdistamo sekä ajohar- Kaava-alueen pohjoisosassa Huhdanmäen alueel- joittelurata ja eläinten hautausmaa. Ajoharjoitteluradan kupeessa Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee Nuuksion kan- la sijaitsee suuri päivittäistavarakaupan yksikkö, sijaitsee suhteellisen iso hiekkakuoppa. sallispuisto. Kaava-alueelta ei ole tällä hetkellä jonka yhteydessä toimii mm. hampurilaisravintola, ulkoilureittiyhteyksiä kansallispuistoon. kahvila, kampaamo-parturi ja silmälasiliike. Tämän Väestö ja työpaikat kaupan suuryksikön vieressä sijaitsee rautakauppa sekä useista erikoistavaraliikkeistä koostuva Syyskuussa 2010 suunnittelualueella asui noin 2 800 asukasta, liikekeskus, jossa toimii myös mm. apteekki ja mikä kattaa noin kymmeneksen koko kunnan väestöstä. Pääosa vaatekauppa. Höytiönnummella toimii kunnan suunnittelualueen nykyisistä asukkaista asuu Huhdanmäen ja ylläpitämä eläinhautausmaa sekä Uudenmaan Huhmarin alueilla. Ajoharjoittelurata Oy:n ylläpitämä, koko läntistä Uuttamaata palveleva ajoharjoittelurata. Huh- Noin 10 prosenttia alueen asukkaista oli laskenta-ajankohtana marnummen koululla ja Pajuniityn Tinurintiellä 6-vuotiaita tai alle, peruskouluikäisiä (7-15-vuotiaat) asukkaista pysähtyy kirjastoauto kahden viikon välein. oli noin 13 prosenttia, työikäisiä (20-64-vuotiaat) noin 62 prosenttia ja eläkeikäisiä (yli 65-vuotiaat) noin 11 prosenttia. Verrat- tuna koko Vihdin kunnan asukkaiden ikäjakaumaan, osayleiskaava-alueella asuu hieman keskimääräistä enemmän työikäisiä, mutta hieman keskimääräistä vähemmän peruskouluikäisiä ja eläkeläisiä.

36 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 37 Liikenneverkko Joukkoliikenteen laatukäytävät ovat Kevytliikenne korkeatasoisia joukkoliikenneyhte- Alueella ei ole tällä hetkellä kevyen liikenteen väyliä muualla Suunnittelualueen tieverkon rungon muodostavat valtatie 1 (Tu- yksiä, jotka palvelevat alueraken- kuin Huhdanmäen ja Linnanniitun asemakaava-alueilla sekä runväylä), valtatie 2 (Porintie) ja maantie 110 (Vanha Turuntie). teen pääsuuntia. Laatukäytävälle Vanhalla Turuntiellä Porintien liittymän läheisyydessä, jos- Valtatie 1 on osa E 18 -tietä sekä eurooppalaista TEN-liikennever- on ominaista runsas vuorotarjonta, ta on kevyen liikenteen yhteydet myös Porintiellä sijaitseville kostoa. Se kuuluu myös Suomen ehdotettuun runkotieverkkoon, korkeatasoinen matkustusympäristö linja-autopysäkeille. jolle on asetettu muuta tieverkkoa suuremmat laatutasotavoit- ja sujuvat ajoreitit. Laatukäytävällä teet. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie, jolla on kaava- joukkoliikenteen palvelutason tulisi alueen kohdalla nopeusrajoitukset 100-120 km/h. siis olla selvästi korkeampi kuin alu- Joukkoliikenne een muilla yhteysväleillä. Palveluta- soon kuuluvat mm. pysäkkikatokset, Palojärven eritasoliittymä yhdistää Porintien (vt 2) Turunväy- Suunnittelualueella ei ole sisäisiä linja-autoreittejä. Alueen jouk- matkustajainformaatio, liityntäpy- lään (vt 1). Valtatie 2 toimii pääyhteytenä pääkaupunkiseudulta koliikennepalveluita voidaan kuitenkin pitää hyvänä, sillä alueen säköinti ja kevyen liikenteen yhtey- Satakuntaan sekä osiin Hämettä, Pirkanmaata ja Pohjanmaata. linjatiheys on Vihdin alueen korkein. Valtatie 1 ja 2 kuuluvat det pysäkille. Porintie on Turunväylän ja Vanhan Turuntien välisellä osuudella pikavuoroliikenteen laatukäytäviin, ja valtatie 2 ja seututie 110 nelikaistainen moottoriliikennetie, ja Meritien liittymään asti ovat vakiovuoroliikenteen laatukäytäviä. nelikaistainen valtatie. Tien nopeusrajoitus on kaava-alueella 80-100 km/h. Aivan suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Nummelan linja-autoasema, josta linja-autot kulkevat Vihdin muihin taaja- Vanha Turuntie (mt 110) on Turunväylän rinnakkaistie. Se on miin sekä muun muassa Helsinkiin, Helsinki-Vantaa lentokentäl- kaksikaistainen ja risteykset ovat tasoliittymiä. Tien nopeusra- le, Lohjalle, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Lahteen, Karkkilaan, joitukset ovat kaava-alueella 60-80 km/h. Tie on valaistu, mutta Forssaan, Nummi-Pusulaan ja Raumalle. Porintiellä (vt 2) ja nykyisellään siitä puuttuu kevyen liikenteen kaista. Vanhalla Turuntiellä (mt 110) on linja-autopysäkkejä, joissa py- sähtyy mm. Helsinki-Pori sekä Helsinki-Turku väliä liikennöivät linja-autot. Kaava-alueen sisäinen tiestö muodostuu pääosin sorapäällys- teisistä yksityis- ja tilusteistä lukuun ottamatta Huhdanmäen alueen katuja ja muutamia yhdysteitä. Pillistöntie ja Pihtisillan- Linja-autojen vakiovuoroyhteyksiä on Nummelan linja-autoase- tie ovat suunnittelualueen merkittävimmät sisäiset tieyhteydet. malta Helsinkiin ruuhka-aikoina säännöllisin 15 minuutin välein. Pohjoisessa kaava-alue kytkeytyy Nummelan taajaman keskeisiin Päivittäin vakiovuoroja kulkee noin 40 lähtöä suuntaansa. Loh- yhdysteihin Meritiehen, Asematiehen ja Hiidenmäentiehen. jan, Nummelan ja Vihdin kirkonkylän/Karkkilan välillä kulkevia, alueen poikittaisia yhteyksiä palvelevia vuoroja kulkee päivittäin noin kuusi lähtöä suuntaansa.

Suunnittelualueen pääväylien keskimääräiset Pikavuoroliikenteen pysäkki on valtatien 2 varressa Nummelan arkivuorokausiliikennemäärät (ajoneuvoa/ vrk) vuonna 2008 (Lähde: Etelä-Nummelan eritasoliittymässä, mistä on yhteys päivittäin 5-6 pikavuorolla liikenneselvitys). Helsingin ja Porin suuntiin. Toinen lähialueen pikavuoropysäkki on maantiellä 110 Lohjanharjulla, jonka kautta kulkee osa Turun Valtatien 1 suunnittelualuetta sivuavalla osuu- suunnan pikavuoroista. della on raskaan liikenteen osuus liikenteestä keskimäärin 9-10 prosenttia ja valtatiellä 2 noin 6 prosenttia. Ympäristöhäiriöt

Melu ja tärinä

Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ja tärinä ovat osayleis- Valtioneuvoston vuonna 1992 asetta- kaava-alueen merkittävimmät ympäristöhäiriöt. Kaava-alueen mien melutason ohjearvojen mukaan melu- ja tärinähäiriöitä on selvitetty vuonna 2005 valtatien 2 melutaso ei saisi ylittää päivällä 55 parantamissuunnittelun yhteydessä, vuonna 2007 ELVI-työn dB asunto-, hoito- ja oppilaitosalueil- yhteydessä sekä vuonna 2008 Nummelan ja Ojakkalan taajamien la eikä taajamien virkistysalueilla. melu- ja tärinäselvityksen yhteydessä. Melu on keskeisimpiä elinympä- Melulle kaava-alueella altistuu eniten valtateiden 1 ja 2 sekä ristön laatua heikentäviä tekijöitä. maantien 110 risteysalue. Myös valtateiden 1 ja 2 varsilla ylittyy Kaava-aluetta rajaa pohjoisessa nykyään vain tavaraliikenteen Melusta aiheutuvien haittojen eh- valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot varsin leveällä vyö- käyttämä Hanko-Hyvinkää -rautatie. Vuonna 2007 keskimää- käiseminen ja vähentäminen onkin hykkeellä. Hanko – Hyvinkää -rautatie aiheuttaa melu ja tärinä- räinen junaliikenne raideyhteydellä oli 15 junaa vuorokaudessa. keskeisellä sijalla alueidenkäytön haittoja kaava-alueen länsi- ja luoteisosassa. Rata on Etelä-Suomen ainoa tavaraliikenteen kannalta merkit- suunnittelussa. Uusia asuinalueita tävä sähköistämätön rata, jonka liikenne on alueen elinkeinotoi- tai muita melulle herkkiä toimintoja minnan ja Hangon sataman kasvavan liikenteen takia voimak- ei tule sijoittaa melualueille varmis- kaassa kasvussa. tamatta riittävää meluntorjuntaa.

38 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 39 Ilmanlaatu Yhdyskuntatekninen huolto Osayleiskaava-alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä liikenteen päästöt, sillä päästöjä aiheuttavaa teollisuutta ei alueella Vesi eikä sen lähistöllä ole. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpiok- Vihdin kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kattaa alueen sidi lisäten hengityselinoireita. EU on asettanut typpioksidipi- pohjoisosan asemakaavoitetut alueet. Lisäksi Huhmarnummen toisuuden vuosikeskiarvon raja-arvoksi 40 μg/m³. Tämän arvon koululle on vedetty vesi- ja viemärilinjaus valtatien 2 vierustaa ylittyminen tulee estää. pitkin. Kaava-alueen keskiosassa sijaitsee Höytiönnummen jätevedenpuhdistamo, jonne on johdettu paineviemärit idästä Vihdissä sijaitsee kolme YTV:n ylläpitämää typpioksidipitoi- Vanhan-Sepän tieltä Pajuniityn peltoalueen läpi Haapaniemen- suuksien mittauspistettä. Mittauspisteistä kaksi sijaitsee kaava- tielle ja siitä puhdistamolle sekä pohjoisesta radan alitse Haapa- alueella tai aivan sen läheisyydessä: toinen Nummelan Pisteen niemen pientaloalueen länsipuolelta puhdistamolle. läheisyydessä, osayleiskaava-alueen pohjoiskulmassa ja toinen osayleiskaava-alueen kaakkoisosassa, Turunväylän (vt 1) lähei- Höytiönnummen jätevedenpuhdistamo palvelee Nummelan, syydessä Palojärvellä. Vuoden 2007 mittaustulosten perusteella Ojakkalan ja Otalammen taajamia. Puhdistetut jätevedet joh- korkeimmat typpioksidipitoisuusarvot mitattiin Turunväylän detaan puhdistamolta Risubackajoen välityksellä Karhujär- läheisestä mittauspisteestä, mutta kaikissa mittauspisteissä veen, josta on yhteys Siuntionjokea myöten Suomenlahteen. typpioksidipitoisuuksille asetettu vuosiraja-arvo 40 μg/m³ alittui Talousvesi johdetaan alueelle pääosin Nummelan Luontolan selvästi. Turunväylän mittauspisteessä typpioksidipitoisuuksien vedenottamolta. vuosikeskiarvo ko. vuonna 24 μg/m³, ja Nummelan mittauspis- teessä 19 μg/m³. Vihdissä ilmanlaatu onkin keskimäärin melko hyvä. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat vilkasliikenteisten teiden, Kunnallisen vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla haja-asutus- Turunväylän (vt 1), Porintien (vt 2) ja Kehätien (vt 25) varsilla. alueilla vesihuolto on hoidettu paikallisesti: käyttövesi saadaan kuilu- ja porakaivoista, WC-jätevedet kerätään pääsääntöisesti umpikaivoon ja talousjätevedet ohjataan saostuskaivon kautta Saastuneet maat imeytyskenttään. Osayleiskaava-alueella on seitsemän kohdetta, joilla on todettu tai voidaan epäillä olevan maaperän puhdistamistarvetta. Koh- Sähkö teet on esitetty alla olevassa kuvassa. Kaava-alueen kautta on johdettu 110 kV ja 400 kV voimansiir- tolinjat. Johtoalueille on lunastettu käyttöoikeuden supistus, Radon joka ulottuu 110 kV:n johdolla 26 metrin ja 400 kV:n johdolla 33 metrin levyiselle alueelle. Metsäalueilla on em. johtoaukeiden Säteilyturvakeskuksen raportin 17.11.1995 perusteella Nummelan Keskimääräinen radonpitoisuus suo- molemmin puolin lisäksi 10 metriä leveä reunavyöhyke, joita eteläosat eivät ole radonherkällä alueella. Riskikohteita alueella malaisissa asunnoissa on noin 120 käyttöoikeuden supistus myös koskee. Lisäksi suunnittelualueella ovat kuitenkin Lohjanharjun ja Huhmarnummen moreenimuo- becquereliä kuutiometrissä. Huoneil- kulkee useita 20 kV:n ilmajohtoja, jotka vaativat 10 metriä leveän dostumat. Lohjanharjulla on löydetty yli 200 Bq/m3 radonpi- man radonpitoisuus ei saisi ylittää johtokadun, jolla rakentamista on rajoitettu. toisuuksia yli 10 %:ssa tutkituista kohteista, Huhmarnummella arvoa 400 becquereliä kuutiometris- alle 10 %:ssa tutkituista kohteista. Tästä syystä radon tulee ottaa sä (Bq/m3). Säteilyturvakeskuksen huomioon etenkin näiden alueiden rakennussuunnittelussa. syyskuussa 2009 antaman uuden Nummelan sähköntoimitus hoidetaan tällä hetkellä Lankilassa suosituksen mukaan asunnot tulee sijaitsevalta sähköasemalta. Sen kapasiteetti ei tule riittämään suunnitella ja rakentaa siten, että eteläisen alueen kasvavaan tehotarpeeseen. Maa-ainesten otto radonpitoisuus ei ylittäisi 100-200 Kaava-alueella sijaitsee muutamia soranottoalueita Höytiönnum- Bq/m3. Pyrkimyksenä tulisi olla Lämmitys men, Huhmarnummen ja Lemmoon pohjavesialueilla, joiden saada radonpitoisuuden keskiarvo kunnostustarve vaihtelee kohtalaisesta vähäiseen. alle 50 Bq/m3. Nummelan Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkko kattaa nykyisel- lään osan Huhdanmäen taajamanosasta (kartalla punaisella).

Osayleiskaava-alueen saastuneet maat:

1. Ajoharjoittelurata 3 2. Entinen betonipaalutehdas 3. Öljyvahinko 4. Entinen lasikuituvenehalli 5. Nummelan jäteveden puhdistamo 4 5 1 6. Entinen väritehdas 7. Entinen kasvihuone 2 7 6

Kaukolämpöverkko vuoden 2010 lopulla

40 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 41 Osayleiskaavaehdotus Kaavan toteuttamisen ajoitta- Kaava-alueella on tällä hetkellä asemakaavan pohjalta raken- miseen liittyvät määräykset nettuna noin 60 hehtaaria, josta suurin osa Huhdanmäellä asuntorakentamisessa. Osayleiskaava sisältää erilaisia alueita Kokonaisrakenne Ensisijaisesti asema- kaupan palveluihin noin 52 ha, julkisiin ja muihin palveluihin 43 kaavoitettavat alueet ha, työpaikka- ja teollisuusrakentamiseen 190 ha ja asumiseen noin 862 ha. Asuntoalueiden kaavamääräys sisältää paikalliset palvelut ja keskustatoimintojen kaavamääräys mahdollistaa niin Osayleiskaavaehdotuksessa on varauduttu alueen väestömäärän Alueet, joiden asemakaavoitus ja asunto- kuin työpaikkarakentamisen palveluineen, joten esitetyt kasvuun noin 24 000 asukkaalla. Nummelassa on nykyisin noin toteuttaminen pyritään tekemään hehtaariluvut ovat arvioita. Kaiken kaikkiaan noin 2100 hehtaa- 12 000 asukasta. Perinteisesti harjulle sijoittunut taajamaraken- osayleiskaavan toteuttamisen rin osayleiskaava-alue sisältää erilaisia rakentamiseen varattuja ne ohjataan tulevaisuudessa etelään ja lounaaseen metsäiseen alkupuoliskolla. kalliomoreenimaastoon pohjavesialueiden ulkopuolelle. Valtatiet alueita noin 1150 hehtaaria. 2 ja 25 halkaisevat vanhan Nummelan taajaman ja uusi kasvu Toissijaisesti asema- Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus on asemakaavoitusta jatkuu valtatie 2:n vartta myöten Helsingin suuntaan. Eteläise- kaavoitettavat alueet nä rajana on valtatie 1. Vanha Turuntie (mt 110) jää kasvavan ohjaaja aluevarauskaava, eikä kaava ole mitoittava. Kerrosalaa tai taajaman sisään. Uutena ja keskeisenä yhdyskuntarakennetta tehokkuutta koskevia kaavamääräyksiä on vain keskusta-alueilla Alueet, joiden asemakaavoituksen ohjaavana joukkoliikenneyhteytenä kaavaehdotukseen on linjattu ja kerrostaloalueilla. Keskusta-alueilla on rajoitettu päivittäis- ja toteuttamisen edellytyksenä on Länsirata ja sille kaksi asemapaikkaa. tavarakaupan kokoa ja kerrostaloalueilla on edellytetty tiivistä yhdyskuntarakenteeseen, joukkolii- rakentamistapaa, mikäli päädytäänkin suunnittelemaan alueelle kenteeseen tai yhdyskuntatalouteen pientaloja. Muutoin osayleiskaava ei ota kantaa mitoitukseen. Kaavaratkaisussa on keskeisellä sijalla ollut työpaikka-alueiden Yleiskaava osoittaa kunkin alueen liittyvä ehto. Alueiden tavoitteellises- lisääminen pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kehityskuvatyön ja pääasiallisen käyttötarkoituksen. ta toteuttamisajankohdasta löytyy Mitoitusta on kuitenkin tarkasteltu kaavan toteuttavuuden ja rakennemallin pohjalta suurin osa työpaikoista sijoittuu Van- Pääkäyttötarkoituksen ohella alu- tarkempi kuvaus kaavaselostuksesta. han Turuntien tuntumaan taajama-alueen reunoille. Julkiset ja eella sallitaan myös muuta maan- vaikutusten arvioinnin kannalta. Asuntoalueilla on käytetty alue- kaupalliset palvelut on keskitetty kolmeen paikkaan: Nummelan käyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa tehokkuuksia 0,04 - 0,35 paikasta ja alueen luonteesta riippuen. Myöhemmin asema- vanhaan keskustaan sekä uusille asemaseuduille Höytiönnum- alueen pääkäyttötarkoitukselle. Tonttitehokkuuksina nuo luvut tarkoittavat 0,08 - 0,7. Väljimmät kaavoitettavat alueet melle ja Huhmariin. Näiden palvelukeskittymien kautta kulkee alueet löytyvät pientaloalueilta rantojen tuntumasta vaikeassa maastossa, jonne on arvioitu tulevan erittäin väljää omakotira- lenkkimäinen joukkoliikennekäytävä, jonka varrelle keskitetään Kaikki rakentamiseen tarkoitetut Alueet, joiden asemakaavoituksen kentamista suurille tonteille. Asuntoalueiden aluetehokkuuden tiivistä asuntorakentamista. Tiiviimmän rakentamisen ympärillä alueet tulee asemakaavoittaa. Ase- ja toteuttamisen edellytyksenä on keskiarvo on 0,22, mikä on täsmälleen sama kuin jo toteutuneella on pientaloalueiden vyöhykkeet. Laajat virkistysalueet yhdistävät makaavan yhteydessä täytyy tehdä yhdyskuntarakenteeseen, joukkolii- Huhdanmäen alueella puistoineen, omakoti- ja kerrostaloineen. asuntoaluekokonaisuuksia. Taajamarakenteen reunoilta alkaa hulevesien hallintasuunnitelma. laajat yhtenäiset maa- ja metsätalousalueet. kenteeseen tai yhdyskuntatalouteen liittyvä ehto. Alueiden tavoitteellises- Mikäli rakennettavan aluevarauksen sisään sijoittuu luontokoh- ta toteuttamisajankohdasta löytyy de, se on huomioitu alueen toteuttamismahdollisuuksia arvi- tarkempi kuvaus kaavaselostuksesta. oitaessa pienentämällä aluetehokkuutta. Myös maasto-olot on huomioitu samalla tavalla.

42 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 43 Asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on osayleiskaava- Keskustatoimin- Keskusta-alueet ehdotuksessa jaettu toteutuksen osalta kolmeen eri ryhmään. C-K tojen alue Toteutusjärjestyksestä on vinjettikuva kaavakartan yhteydessä. Ensisijaisesti asemakaavoitettavat ja toteutettavat alueet sijait- Alueelle saa sijoittaa keskustaan Nummelan nykyinen keskusta sisältää monipuolisesti julkisia sevat pääasiassa nykyisen Nummelan keskustan yhteydessä. soveltuvaa asumista, palvelu- ja ja kaupallisia palveluita sekä asumista. Suurimmat kaupallisten Ensisijaisesti toteutettavia ovat myös keskeiset työpaikka-alueet hallintorakentamista sekä ympä- palveluiden keskittymät ovat Vihdintien, Meritien ja Porintien olemassa olevan tieverkon varrella. Toissijaisesti ja myöhemmin ristöhäiriöitä aiheuttamattomia varrella. Kaupallisten palveluiden ympärillä on mm. linja-auto- asemakaavoitettavien alueiden suunnittelu ja rakentaminen työpaikkatoimintoja. Alueelle asema, kirjasto, lukio, uimahalli, terveyskeskus ja ammattikoulu. tulee ajankohtaiseksi myöhemmin, yhdyskuntarakenteen niin 1. vaihe voidaan sijoittaa korkeintaan 5000 edellyttäessä. k-m2 vähittäiskaupan suuryksik- Osayleiskaavaehdotuksessa on varauduttu Nummelan keskus- kö. Alueen kerrosalasta vähintään tan kasvamiseen. Virastokeskuksen vastapäätä on sijoitettu 13 Osayleiskaavaehdotuksen ensisijainen rakentaminen tukeutuu 1/3 tulee osoittaa asumiseen. Alu- hehtaarin suuruinen keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alue pitkälti olemassa olevaan tie- ja kunnallistekniikan verkkoon. een suunnittelun tulee tukeutua sekä noin neljän ha suuruinen kouluvaraus. Lisäksi kaupallisten Uusista yhdyskuntateknisistä hankkeista ensimmäisten joukossa joukkoliikenteeseen. palvelujen aluetta on laajennettu radan vartta etelään. Tarkoitus on sähkölinja Siuntiosta Vanhalle Turuntielle. Uusista tiehank- on kehittää Nummelan keskustan palveluita, jotta alueesta tulisi houkutteleva myös kerrostalorakentamiselle ja autottomalle asu- keista kiireellisimmät ovat kevyen liikenteen teiden rakentami- Keskustatoimin- nen Vanhan Turuntien varteen sekä Pillistöntien junaradan alitus miselle. Nummelan eteläinen laajentumisalue tulee sisältämään C tojen ja lähipal- myös ulkoiluun liittyviä virkistyspalveluita. Asemantielle. Muutoin uusien teiden rakentuminen on sidoksissa velujen alue rakentamisalueiden toteutumiseen. 2. vaihe Höytiönnummella ja Huhmarissa on kokonaan uudet keskus- Alueelle saa sijoittaa keskustaan tatoimintojen alueet. Molemmat ovat Nummelan alakeskuksia, Ensimmäisen vaiheen rakentaminen sisältää alueita asumiseen soveltuvaa asumista, palvelu- ja joiden päivittäistavarakaupan on tarkoitus palvella lähialueen 199 hehtaaria ja työpaikoille 155 hehtaaria. Lähes 100 hehtaaria hallintorakentamista sekä ympä- asukkaita. Höytiönnummi voi proﬁ loitua juna-aseman varassa on jo toteutunut, mm. Huhdanmäki ja suurin osa Linnanniittua. ristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimivaksi työpaikka-alueeksi. Huhmariin keskitetään tilaa vaati- työpaikkatoimintoja. Keskusta- vaa kauppaa ja liikennehakuista työpaikkatoimintaa. Huhmarista Laajat työpaikkarakentamiseen tarkoitetut alueet on sijoitettu aluekokonaisuudelle voidaan on tarkoitus kehittää myös merkittävä liityntäliikenteen keskus etupainotteisesti ensimmäisenä toteuttavien joukkoon tai myö- sijoittaa korkeintaan 2000 k-m2 jo linja-autoliikenteen toimiessa pääasiallisena joukkoliikenteen hemmin toteutettaviin, mikäli ne ovat yhdyskuntarakenteesta päivittäistavarakaupan myymälä- kulkumuotona. Lisäksi Huhmarilla on merkittävä rooli urheiluun syrjässä. tiloja. Alueen kerrosalasta vähin- ja ulkoiluun liittyvien palveluiden keskittymänä, josta on tulevai- tään 1/3 tulee osoittaa asumiseen. suudessa hyvät yhteydet mm. Nuuksioon ja Palojärvelle. Alueen suunnittelun tulee tukeutua Toisessa vaiheessa kasvu jatkuu Porintien suuntaisesti yhdistä- 3. vaihe en Huhmarin Nummelan taajamarakenteeseen. Asemakaavoi- joukkoliikenteeseen. Keskusta-alueista lisää kohdassa ”Palvelut” sivulla 56. tettavaksi tulee useita ennestään asuttuja pientaloalueita sekä Pillistöntien ja Huhmarnummentien varrelta lähimpänä linja-au- toreittiä olevat alueet. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi asukas- pohjan ja työpaikka-alueiden ylläpitää taloudellisesti kannattavaa sisäistä linja-autolenkkiä. NUMMELA

Toisen vaiheen rakentaminen sisältää alueita asumiseen 237 ha ja työpaikoille 57 ha. Toisen vaiheen työpaikka-alueet ovat lähellä Piste asutusta, pienimittakaavaista ja asuntorakenteeseen sekoittunutta toimintaa.

Myöhemmin toteutettavien alueiden ryhmässä on Länsiradan pysäkkien ympäristöt sekä asuntoalueet länsi- ja itäreunoilla ja Paju- niitty työpaikka-alueet eteläreunalla. Asumiseen on osoitettu 334 ha ja työpaikoille 75 ha.

Höytiön- nummi

Huhmari

44 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 45 Väestö ja asuminen Ensisijaisesti toteutettavat asuntoalueet

Huhdanmäki Vihdin kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvul- Kaikesta asuntorakentamiseen varatusta pinta- Lusila Huhdanmäki (A) alasta jopa 280 hehtaaria sijoittuu 200 metrin Pajuniitty la keskimäärin 1,8 prosentin vuosivauhtia. Aivan Kivikko viime vuosina kasvu on ollut yli kahden prosentin säteelle suunnitellusta linja-autoliikenteen käytä- Ridalin- Huhdanmäki on vanha asuinalue, jonka kehittä- metsä luokkaa. Valtaosa väestönkasvusta on positiivi- västä. Asemakaavoituksesta ja asumisväljyydestä minen tapahtuu täydentämällä olemassa olevaa sesta nettomuutosta johtuvaa, ja suuri osa tästä riippuen se tarkoittaa sitä, että 9 000-11 000 asu- Linnanniittu rakentamista. Alueella on kerrostaloja, rivitaloja ja kasvusta on suuntautunut Nummelan taajaman kasta tulee asumaan 200 metrin säteellä linja-au- omakotitaloja. Rakennusperintökohteet on jo huo- kasvualueille. toreitistä. Höytiönnummen juna-aseman ympärillä mioitu asemakaavoituksessa. Suurin osa Huhdan- olisi kilometrin säteellä 7 000-9 000 asukasta ja mäkeä kuuluu toteutettavaan linja-autoliikenteen kahden kilometrin säteellä 13 200-16 200 asukasta. käytävään, matkaa Nummelan linja-autoasemalle Nummelan eteläosien osayleiskaavatyössä on on alle kilometri. Huhdanmäen nykyinen alue- varauduttu alueen väestömäärän kasvuun noin Mikäli Huhmariinkin tulee juna-asema, kahden kilometrin säteellä juna-asemasta asuisi 20 700- tehokkuus on 0,1–0,3 ja sen oletetaan jatkossa 24 000 asukkaalla. Alueen väestökehitysarvio tiivistyvän välille 0,15-0,3. pohjautuu kunnan viime vuosien väestön kasvu- 25 300 asukasta. lukuihin sekä oletukseen, että Länsirata toteutetaan alueelle, mikä lisää alueen vetovoimaisuutta Asuntoaluevarauksiin on laskettu mukaan kaikki Pajuniitty (AK, AP) entisestään. puistot, tiet, päiväkodit ja muut paikalliset palvelut. Pajuniitty on pääosin tiivis ns. Etelä-Nummelan Koska nykyiset asukkaat ja suuri osa tulevistakin A asukkaista arvostaa luonnonläheisyyttä osana Asuntoalue tasankovyöhykkeelle muodostuva asuinrakenta- Osayleiskaavaehdotuksessa on pyritty varaamaan misalue. Haapaniementien varrella on laajempi asuntorakentamiseen siihen parhaiten soveltuvat asuinympäristöään, tulisi kaavaratkaisut toteuttaa siten, että mahdollisimman monella asunnolla on Nykyisellään säilyvä asuntoalue, jolla ei ole tar- pientaloalue olemassa olevan omakotitaloasutuk- alueet. Suurin osa asuntorakentamisesta on sijoi- vetta merkittäviin muutoksiin. Alueen asemakaa- sen ympärillä. Lähes koko alue kuuluu tulevaan tettu julkisen liikenteen ja sitä kautta hyvien palve- oma piha ja kerrostaloalueella on lyhyt kävelyetäi- syys laajemmalle virkistysalueelle. vaa muutettaessa turvataan kulttuurihistorialli- joukkoliikennekäytävään. Höytiönnummen juna- luiden yhteyteen. Tämän lisäksi on haluttu tarjota sesti merkittävän rakennuskannan säilyminen. asemalle on matkaa 1-2 km, samoin Nummelan mahdollisuuksia henkilökohtaisille valinnoille ja Pisteelle. Pajuniityn yhdistää Huhdanmäkeen laaja vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin mahdol- kaupan, palveluiden ja tuotannon alue AK Asuinkerrostalojen alue virkistysalue. Pajuniityssä on myös uusi koulu- listamalla myös laajat pientaloalueet tiiviimmän asuinkerrostalojen alue varaus. Aluetehokkuuden oletetaan olevan välillä asutuksen reunamilla. 0,1-0,2; tavoitteena olisi päästä mahdollisimman asuinpientalojen alue Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti kerrostalora- kentamista. Alueelle saa asemakaavalla sijoittaa lähelle aluetehokkuutta 0,2. Osayleiskaavaehdotuksessa on erilaisia asumiseen rakentamaton alue uutta pientalorakentamista, jos tonttitehokkuus on tarkoitettuja aluevarauksia yhteensä 862 heh- yhdystie ja kevytliikenteentie vähintään e=0,4. Pajuniityn asemakaavoitus on jo alkanut ja luon- taaria. Tästä pinta-alasta noin 80 hehtaaria on jo nosvaiheessa on tarkasteltavana radan varteen kol- asemakaavoitettu. Pääasiassa pientalorakentami- kevytliikenteentie Pientalovaltainen me erilaista kortteliratkaisua: kerrostaloasutusta, seen on varattu noin 500 hehtaaria ja tiiviimpään AP ulkoilureitti asuntoalue työpaikkarakentamista tai urheilupalveluiden alue. rakentamiseen 230 hehtaaria. Näiden lisäksi on Osayleiskaavaehdotuksessa tämä alue on osoitettu asuntorakentamisen mahdollistavia keskusta- linja-autoreittien vaikutusalueet Asuinkerrosalasta pääosan tulee sijoittua pienta- keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueena (C), alueita noin 60 hehtaaria, josta osa toteutuu juna-asema tai -pysäkki loihin. Alueelle voidaan sijoittaa asuntorakenta- joka mahdollistaa niin asumis-, työpaikka- kuin asuntorakentamisena. junarata misen lisäksi sellaisia työ- ja liiketiloja ja maatilo- urheilupalveluidenkin toteuttamisen. 1 km vaikutussäde jen rakennuksia, jotka eivät aiheuta ympäristöön 2 km vaikutussäde häiriötä. Pajuniityn alueella tulee asemakaavoituksessa huomioida junamelun lisäksi junaradasta aiheutuva tärinä. Huhdanmäki Lusila

Pajuniitty Ruusula Pajuniitty Kivikko Torhola Linnanniittu Lapinsuo Höytiönnummi

Ali-Rosti Länsirinne Huhmarnummi H U H M A R I

Huhdanmäki Yöviläntie Palajärventie

46 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 47 Linnanniittu (AP) Toissijaisesti toteutettavat asuntoalueet Linnanniitun asemakaavoitus on jo valmis ja se on ajoyhteys junaradan ylitse teollisuusalueelle, mutta lähinnä omakotirakentamiseen keskittynyt alue tasoristeys on sittemmin jätetty pois käytöstä. Tätä Länsirinne (AP) omassa kauniissa laaksossaan. Alueen poikki ei noin 10 ha suuruista kaistaletta on tarkoitus kehit- Länsirinne on Porintien länsipuolinen pientaloalue. kulje kokoojakatuja tai linja-autoreittejä. Kevyen tää työpaikka- ja asuntoalueena. Riippuu maan- Nykyinen asutus on harvaa omakotirakentamista, liikenteen yhteyksillä ja ulkoilureiteillä alue on yh- omistajista ja sinne hakeutuvista yrittäjistä miten joka on muodostunut alueelle jo 30-luvulla. Aluetta distettävissä Höytiönnummen juna-asemalle, jonne asuminen ja työpaikkarakentaminen yhdistetään tullaan kehittämään pientaloalueena, kunhan rata- on matkaa vain 1 km tai Huhmariin, jonne on reilu asemakaavoituksessa. Radanvarteen tulee rakentaa suunnitelma valmistuu ja alueen melusuojaustarve 2 kilometrin matka. Linnanniittu on esimerkki tarvittavat melu- ja kulkuesteet. Kohteesta myös ja radan vaatimat reuna-alueet ovat selvillä. Asutus alueesta, jossa luontokohteet ovat osa asuinaluetta. ”Kivikon työpaikka- ja asuntoalue TP/A tulee suojata myös Porintien (vt 2) liikennemelulta. Linnaniittuun sijoittuu myös ekokylähanke. Alue 10 ha” sivulla 61. Alueen eteläosassa tulee varautua Turun maantien on jo pitkälti toteutunut. (mt 110) laajennukseen sekä kevyen liikenteen tien Huhmarnummen AK Lusila (AP) ja siirtoviemäriputken rakentamiseen. Ridalinmetsä (AK, AP) Lusilantien varteen on osoitettu runsaasti pientalo- Radan halkaistessa alueen kahtia sen pohjoinen Alueen täydennysrakentaminen edellyttää asema- Ridalinmetsä on laaja uusi asuntoalue, joka tukeu- rakentamista. Ensivaiheessa on tarkoitus rakentaa osa tullaan yhdistämään Vanhaan Turuntiehen kaavoittamista. Asemakaavassa on huomioitava tuu Nummelan nykyisiin palveluihin. Noin puolet tiehen ja olemassa olevaan kunnallistekniikkaan työpaikka-alueen kautta kulkevalla kokoojakadulla, Porintien liikennemelu. Porintien alitse kulkeva alueesta kuuluu joukkoliikennekäytävään (tiiviim- tukeutuen ja vasta myöhemmin levittää rakenta- joka korvaa nykyisen Kuralantien läpikulkutienä. yksityinen tunneli tulee ottaa osaksi kevyen liiken- mät alueet). Höytiönnummen juna-asemalle on mista laajemmalle. Alue on vanhaa kulttuuriympä- Eteläisempi osa kuuluu joukkoliikennekäytävään teen reitistöä, jotta Porintien länsipuoli saadaan matkaa 1,5-2,5 km, samoin Huhmarin juna-ase- ristöä, mikä asettaa rajoituksia alueen toteuttami- ja koko alueelta on matkaa alle 1 km Huhmarin yhdistettyä Huhmarnummen koulukeskittymään. malle. Pientaloalueen itäreunassa tulee kiinnittää selle. Vanha Lusilantien linjaus on kulkenut Kuikun juna-asemalle. Alueen pohjoisosasta on jo nyt huomiota melusuojaukseen. Ridalinmetsässä on tilakeskuksen ja rannan välistä jatkaen Hynnämäen alikulkutunneli Porintien alitse, joka tulee olemaan myös kolme arvokasta luontokohdetta, jotka tulee ja Hurrintien kautta Hurrinpolulle ja vasta sieltä Huhmarnummen AK merkittävä osa kevytliikenteen reitistöä. Alikulku huomioida asemakaavoituksessa. nykyiselle Lusilantien linjaukselle. Hynnämäen historiallinen kylämäki on aluetta, jossa on oltava on toistaiseksi yksityisessä käytössä. Huhmarnummen asuinkerrostalojen varaus tu- yhteydessä Museovirastoon ennen maansiirtotöi- keutuu uuteen yhdystiehen. Asuntorakentaminen Ridalinmetsän asemakaavoittaminen alkaa pohjoi- tä. Alueen suunnittelussa ja rakennustapaohjeissa sijaitsee hyvin joukkoliikennekäytävän vaikutuspii- sesta, jossa kunta omistaa maata. Aluetehokkuuden Huhmarnummen AP tulisi huomioida historiallisesti arvokkaat raken- rissä, aivan seudullisen liityntäpysäkin tuntumassa oletetaan olevan välillä 0,1-0,2 joskin maasto- nukset. Kuikun rakennusperintökohteilla on myös Huhmarnummen pientaloalue sijaitsee Pihtisil- ja hyvien koulupalveluiden vieressä, parin sadan muotojen haasteellisuuden takia on vaikea päästä maisemallista arvoa. lantien molemmin puolin ja on jo melko pitkälle metrin päässä suunnitellulta Huhmarin juna- lähelle aluetehokkuutta 0,2. rakennettu ilman asemakaavaa. Alue on rakentu- asemalta. Maapohjan rakennettavuus on hyvä eikä nut pääosin jo 50-luvulla, mutta rakennuskantaa alueella ole liikennemelua. Kohteella on terveyshai- Kivikko (TP/A) on uudistettu voimakkaasti. Alueen poikki kulkee tan poistamistarvemerkintä entisen betonitehtaan TP/A Työpaikka- ja asuntoalue jo vesihuoltolinja (koululle) ja se kuuluu keskeisiltä paikalla, eli siellä maaperä on tutkittava ennen Kivikon alue on suoraan Kalkkimäen teollisuus- osin Vihdin kunnan vesihuollon kehittämissuunni- rakentamista saasteiden varalta. Kohteen tavoit- alueen eteläpuolella. Ensimmäisenä toteuttava Alue on tarkoitettu ympäristöhäiriöitä aiheutta- telmassa uuteen toiminta-alueeseen. teellinen aluetehokkuus on 0,4. Katso myös Huh- alue on kapea kaistale Hanko-Hyvinkää junaradan mattomille työpaikkatoiminnoille ja pientalora- marnummen myöhemmin toteuttavat asuntoalueet suuntaisesti. Kapea kaistale radan vartta on niin kentamiseen. Työpaikkarakentamisen mittakaa- ”Huhmarnummi (AK ja AP)” sivulla 54. radan melualuetta kuin Nummelanharjun pohjave- van tulee sopia pientaloalueelle. sialuetta. Alueen länsipäähän on jo muodostunut omakotiasutusta. Mäyrääntieltä on ennen ollut Huhdanmäki Lusila Lusila Pajuniitty Ridalin- Kivikko metsä

Ritalanmetsä Linnanniittu Torhola

Höytiönnummi Lapinsuo

Huhmarnummi Ali-Rosti Kivelä Länsirinne

Yöviläntie Palajärventie

Linnanniittu

48 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 49 Torhola (AP) Höytiönnummi Torhola on vanha asuntoalue Porintien itäpuolella. Useat tilat ovat taustaltaan Hurrin tilasta lohkot- AK AK tuja torppia 20-luvulta. Tavoitteellinen aluete- PY hokkuus on 0,1. Alue kestäisi tehokkaammankin AP AK Pillistöntie rakentamisen, mutta arviossa on otettu huomioon olemassa oleva rakennuskanta ja reuna-alueiden C pitkä etäisyys julkisiin palveluihin. Torholassa on nykyisin upeita puutarhoja suurilla pihoilla ja alue voisi helposti proﬁ loitua puutarhaharrastajien alueeksi. Torhola Palajärventie Pajuniitty Alueen länsiosa kuuluu joukkoliikenteen laatukäy- tävään ja samalla Porintien liikennemelualueeseen. Palajärventie (AP) Lapinsuo (AP) Kivelä (AP) Melusuojaukseen tulee kiinnittää huomiota asemakaavoituksessa. Melusuojausta (ja pintavesien kä- Palajärventie on osa historiallista Meritietä ja sen Lapinsuon asuntoalue sijaitsee Lapinsuon län- Kivelä on vanha torppalaistaustainen asuntoalue sittelyä) varten on Porintien ja asuntoalueen välissä varrella on ollut asutusta jo 1500-luvulla. Kohteel- sipuolella, suon ja 400 kV sähkölinjan välissä. Vanhan Turuntien pohjoispuolella. Vieressä on laaja suojaviheralue. Huhmarin juna-asemalle on la on kolme kulttuurihistoriallisesti merkittävää Alue on nykyisellään maa- ja metsätalousaluetta. laaja Ali-Rostin työpaikka-alue. Kivelän toteutta- matkaa alle kaksi kilometriä. rakennusta, joista Palajärven vanhalla koululla ja Lapinsuolta on 1,5 km Huhmarin juna-asemalle tai minen tiiviinä pientaloalueena edellyttää onnistu- Toimelalla on myös maisemallista merkitystä. Alue 1,5-2,0 km Höytiönnummen juna-asemalle. Alue nutta melusuojausta niin Vanhalle Turuntielle kuin Yöviläntie (AP) on kilometrin sisällä Huhmarin asemapaikasta ja on hieman syrjässä, mutta rauhallinen ja liikenne- tulevalle ratalinjaukselle. Alue on joukkoliikenne- asuntoalueen pohjoispuolella on Vanhalla Turun- melulta turvassa. Lapinsuon asuntoalueen raken- käytävän varrella, Huhmarin ja Höytiönnummen Yöviläntien pohjoispäähän on muodostunut tiivistä tiellä seutuliikenteen vaihtopysäkki. Alueelta on taminen tulee ajankohtaiseksi vasta kun Länsirin- puolivälissä. asutusta ilman asemakaavaa jo 50-luvulla. Van- matkaa Huhmarnummen koululle ja päiväkotiin teen uusi ohitustie on rakenteilla ja Pihtisillantien himmat rakennukset ovat 20-luvulta. Yöviläntie on keskimäärin kilometri. jatkeella on kevytliikenteen tieyhteys. Höytiönnummen asuntoalueet AK ja AP tärkeä läpikulkuyhteys Vanhalta Turuntieltä Siun- tioon. Tiellä on jo nykyisellään runsaasti läpikul- Alueen asuntorakentamista rajoittaa kahden Kivikko (pohjoinen) (AP) Höytiönnummen asuntoalueet alkavat rakentua kuliikennettä ja sen ennustetaan tulevaisuudessa moottoritien liikennemelu, joka ulottuu lähes koko nykyisen Pillistöntien varteen. Pillistöntielle on kasvavan. alueelle. Tämän vuoksi asuntoalueen ja moottori- Kivikon pientaloalueet tukeutuvat pääasiassa ko- tarkoitus saada kulkemaan toimiva joukkoliiken- teiden väliin on osayleiskaavaehdotuksessa esitetty konaan uuteen tieverkostoon. Niiden toteutuminen ne linja-autoilla jo ennen aseman rakentumista. Jotta Yöviläntien nykyistä asuinaluetta voitaisiin suojavihervyöhyke, jolle pyritään saamaan tarvitta- on riippuvainen ympäröivän alueen rakentumi- Alueen rakentuminen alkaa vasta kun Pajuniitty on kehittää tiiviimmäksi pientaloalueeksi, Yövilän- va melusuojaus. Aluetta tulee kehittää hienovarai- sesta. Alueet voivat lähteä toteutumaan Pajuniityn jo toteutumassa ja Pillistöntie on yhdistetty pohjoi- tie on tarkoitus linjata kulkemaan Tuusankorven sesti olevaa rakennetta täydentäen ja kulttuurihis- suunnasta tai pohjoisesta, riippuen siitä kumpi sessa Asemantiehen junaradan alittavalla tunne- länsirinteelle työpaikka-alueen viereen. Nykyinen torialliset arvot huomioiden. alue on ensin valmis ja kuinka tieyhteydet saadaan lilla. Koska Höytiönnummi tulee joskus olemaan Yöviläntien linjaus jäisi pohjoispäästään pelkästään toteutettua. Kivikko ei kuulu joukkoliikennekäy- juna-aseman lähivyöhykettä, aluetehokkuudeksi on asukkaiden käyttöön. Yöviläntiellä rakentaminen Ali-Rosti (AP) tävään, mutta sieltä on matkaa Höytiönnummen arvioitu 0,2 -0,25, vaikka maasto on paikoin haas- sijoittuu hyvin lähelle tietä muodostaen oman- asemalle vain 0,8-1,5 kilometriä. Kivikon ympärillä teellista ja 110 kV sähkölinja sekä ratalinjaus va- laisensa katukuvan. Kun läpiajoliikenne saadaan Ali-Rostin pientaloalue sijaitsee Vanhan Turuntien on laaja rakentamaton virkistysalue tai maa- ja roalueineen rajoittavat rakentamista. Pillistöntien alueelta pois, tätä raittimaista rakennustapaa soisi pohjoispuolella, 400 kV sähkölinjan länsipuolella. metsätalousvyöhyke kolmella sivulla, mikä eriyttää länsipuolella on rakennushistoriallisesti merkittävä jatkettavan alueen kehittämisessä. Alue on Ali-Rostin tilakeskuksen ympärillä ja yltää sen muusta rakenteesta, mutta vastaavasti tarjoaa pihapiiri (Jerelä), jossa on useita suojelun arvoisia pohjoisessa ratavaraukseen saakka. Ali-Rosti sijait- erinomaiset virkistäytymismahdollisuudet. Li- rakennuksia. Yöviläntien asuntoalueen pohjois- ja eteläpäis- see joukkoliikennekäytävän varrella ja alle kilomet- säksi kohteelta on lyhyt matka Nummelanharjun sä on melusuojaustarvetta. Yöviläntien asunto- rin päässä Höytiönnummen juna-asemalta. Alue on ulkoilualueelle. alue on noin kilometrin etäisyydellä Huhmarin tilakeskusta lukuunottamatta rakentamatonta maa- asemapaikasta. ja metsätalousaluetta. Tilakeskus rakennuksineen Kivikon poikki on linjattu siirtoviemärilinja ja se dominoi maisemaa ja sen maisekuvallinen asema voi toteutua aikaisemmin kuin muu rakentaminen. tulisi säilyttää. Alueella tulee asemakaavoituksessa Tällöin linjaus tulisi suunnitella yhdessä liikenne- huomioida myös melusuojaus maantielle ja radalle suunnittelijan kanssa, jotta putki saadaan samaan päin sekä Linnamäen eteläinen rinne arvokkaana maastokäytävään tulevan uuden yhdystien kanssa. luontokohteena. Alueen rajaus tarkentuu vasta Kivikossa on liito-oravalle soveltuvaa metsää, joka ratasuunnittelun myötä. täytyy huomioida asemakaavasuunnittelussa.

Yöviläntie Ali-Rosti Kivikko Lapinsuo

50 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 51 Myöhemmin toteutettavat asuntoalueet

Viimeisessä vaiheessa toteutettaviin asuntoaluei- siin kuuluu lähinnä Höytiönnummen ja Huhmarin Lusila palveluihin tukeutuvia reuna-alueita. Paikallisia palveluita ei enää haeta Nummelan keskustasta. Kohteista vain Lusilan asuntoalueet kuuluvat suoraan Nummelan keskustan vaikutuspiiriin. Viimeistään tässä vaiheessa toteutuvat myös Num- Hurri melan länsipuoliset laajennukset Hiidenrannassa Kivikko (eivät kuulu tähän osayleiskaava-alueeseen). Torhola Kivikko eteläinen (AP) Höytiönnummi Höytiönnummi Kivikon pientaloalue kasvaa etelään Höytiön- Huhmar- nummi Palokallio nummen asemanseutua kohden. Kivikon ja Höy- Höytiönnummen asuntoalueet AK ja C-K Mäkelä tiönnummen väliin tulee jäädä leveä, metsäinen Lehtimäki Huhmari virkistysalue, mutta muuten Kivikko tulee tukeutu- Höytiönnummen keskustatoimintojen alueesta Huhmarjärvi maan pitkälti Höytiönnummen palveluihin, jonne (C-K) noin puolet on tarkoitettu toteutettavaksi on matkaa noin kilometri. tiiviinä asuntorakentamisena. Tämän lisäksi Höy- tiönnummella on laajat asuinkerrostaloalueet. Höy- Myös eteläisessä osassa Kivikkoa löytyy liito-oravia, tiönnummen keskipisteenä tulee olemaan Länsira- joiden elinalueet tulee selvittää ennen asema- dan juna-asema. Rataa odotellessa joukkoliikenne kaavoitusta ja huomioida liittämällä ne osaksi hoidetaan linja-autoilla Pillistöntietä pitkin. Noin virkistysalueverkostoa. puolet Höytiönnummen rakentamisalueista kuuluu tähän joukkoliikennekäytävään. Alueen sisäisen Mäkelä (AP) liikenteen hoitamiseksi tarvitaan uusia tieyhteyk- Asemaympäristön asemakaavoittaminen edellyttää Vaikka Lehtimäki tukeutuu Vanhaan Turuntiehen, siä. Höytiönnummen tavoitteellinen aluetehokkuus tarkempia ratasuunnitelmia. Radan suunnitte- alueen sisäinen liikenne tulisi koota parin liittymän Mäkelään on sisällytetty asuntoalueet molemmin on 0,2-0,4. lualueelle saa rakentaa vain sellaisia väliaikaisia varrelle. Lehtimäen kautta kulkee nykyisin tieyhte- puolin Vanhaa Turuntietä, Lohjan kaupungin rakennelmia, jotka eivät vaikeuta ratasuunnittelua. ys Kattilamäentietä pitkin Siuntion puolelle. Mikäli rajalla. Alueilla on yhteys Vanhan Turuntien seu- Tätä aluetta voi käyttää mm. linja-autoliikenteen läntinen tieyhteys ei toteudu, Lehtimäen suunnitte- Höytiönnummen pohjoisosassa on nykyinen jäte- tuliikenteeseen ja Höytiönnummen juna-asemalle liityntäpysäköintiä varten rataa odotellessa. lussa täytyy varautua ylläpitämään Kattilamäentie vesien puhdistamo. Se on tarkoitus siirtää pohjoi- on matkaa alle kilometri. Eteläisemmällä Lehtolan läpiajotienä etelään. Osayleiskaavaehdotuksessa se semmaksi kallion sisään tai muuttaa pumppaamok- alueella on melusuojaustarvetta maantielle päin on muutettu kevytliikenteen yhteydeksi. si mikäli siirtoviemäriputki Espooseen valmistuu. Lehtimäki (AP) ja pohjoisemmalla alueella todennäköisesti myös Alueella toimii nykyisin myös ajoharjoittelurata. junaradan melusuojaustarvetta. Alueella on jo Molemmilla kohteilla on terveyshaitan poistamis- Lehtimäen asuinalue sijaitsee alle kilometrin pääs- Lehtimäellä on terveyshaitan poistamistarvemer- jonkun verran omakotiasutusta ja alueen suun- tarvemerkintä, eli maaperä on tutkittava saastei- sä Höytiönnummen juna-asemalta. Alue tukeutuu kintä kasvihuoneiden kohdalla, eli siellä täytyy nittelussa on tehtävä yhteistyötä Lohjan kaupun- den varalta ennen asemakaavoittamista. Alueen osittain myös Vanhan Turuntien joukkoliikenne- maaperän saastuneisuus tutkia ennen rakentamis- gin kanssa. Pohjoisemmalla puoliskolla asustaa länsireunalla on liito-oravia, joiden elinalueet tulee käytävään. Lehtimäellä on jo runsaasti omakotiasu- ta. Asemakaavoituksessa tulee lisäksi huolehtia myös liito-oravia, jotka on otettava huomioon selvittää ennen asemakaavoitusta ja huomioida liit- tusta ja maasto on osin jyrkkää, joten alueen tiivis- melusuojauksesta maantielle päin sekä löytää asemakaavasuunnittelussa. tämällä ne osaksi virkistysalueverkostoa. Alueella täminen tulee olemaan haasteellista. Etelässä alue toimiva kevytliikenteen yhteys alueen eteläreunasta on melunsuojaustarvetta niin maantieltä kuin juna- rajautuu kauniiseen viljelylaaksoon, jonka reuna- Pillistöntien alkuun. Tästä yhteydestä ei saa tulla Lohjan taajamaosayleiskaavaluonnoksessa radaltakin. Radan lähiympäristössä myös tärinä voi alueesta on mahdollista kehittää yksi Nummelan autoilijoiden oikotie. 12.4.2010 Mäkelän länsipuoliset alueet on merkitty rajoittaa rakentamista. 110 kV sähköjohto varoalu- kauneimmista etelään avautuvista rinnekohteista. erillispientalojen asuntoalueiksi. Lohjan puolelle on eineen tulee huomioida asemakaavoituksessa. tulossa myös uusi moottoritien alittava tielinjaus, jonka kautta on mahdollista toteuttaa linja-autoliikenteen yhteys Höytiönnummen asemalle.

Kivikko Mäkelä (Lehtola) Lehtimäki Lehtimäki

52 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 53 Huhmarin C

Keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueesta (C) tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa vähintään 1/3 asuntorakentamisena. Huhmarissa asuntorakentaminen tulisi keskittää Huhmarnum- men puoleiselle lohkolle pois melualueelta. Myös ratatärinä tulee huomioida. Muutoin Huhmarin keskustaa kehitetään voimakkaasti työpaikkoja ja palveluita tuottavaksi. Katso ”Palvelut” sivulla 56. Lusila (Kuikku) Hurri Palokallio Lusila (AP) Hurri (AP) Huhmarjärvi (AP) Palokallio (AP) Lusilassa sijaitsee toinen kaava-alueen historial- Hurrin pientalovaltainen asuntoalue sijaitsee Tor- Huhmarjärven eteläpuolella on muutama kesä- Palokallion asuntoalueeseen kuuluu laaja pientalo- lisista kylämäistä ja viisi suojeltavaksi esitettyä holan itäpuolella, 1,5-2,2 km päässä Huhmarin ase- asunto ja omakotitalo. Kohde on alle 1,5 km päässä alue Palokallion ja Lemmoonkallion länsipuolella rakennuskohdetta. Lusila on vanhaa kulttuuriym- masta. Näitä asuntoalueita aletaan toteuttaa vasta Huhmarin juna-asemasta ja Vanhan Turuntien sekä kapea rantakaistale Huhmarjärven rannalla. päristöä järven rannalla ja siksi se on merkitty ko- kun Torhola on jo rakentumassa. Hurrin alueen kautta seutuliikenteen saavutettavissa jo nyt. Aluet- Alueella on jo jonkin verran omakotiasutusta sekä konaisuudessaan pientaloalueeksi, vaikka sieltä on läpi on linjattu uusi Nummelasta Tervalammelle ta on tarkoitus täydentää varovaisesti ja kehittää rannalla kesäasutusta. Rannassa Huhmarjärven- vain 1,5-2,5 kilometrin matka Nummelan Pisteelle. johtava yhdystie osittain vanhalle tielinjaukselle. siitä väljä luksuskohde. Ennen kohteen suunnitte- tien varrella on ranta-asemakaava. Tarkoitus olisi Laskennallisena aluetehokkuutena on käytetty Hurrin ja Torholan välissä on laaja virkistysalue lua täytyy ratalinjauksen tarkka sijainti olla tiedos- muuttaa kesäasuminen pysyväksi asutukseksi ranta-alueella 0.06 ja suon pohjoispuolella 0.08. nykyisessä viljelylaaksossa. Hurrin pohjoispuolella sa mahdollisten melualueiden selvittämiseksi. Näil- ja liittää kaikki kiinteistöt kunnallistekniikkaan. on varaus maakaatopaikalle (E). Maakaatopaikan lä näkymin rata kulkee Huhmarjärven eteläpuolitse Rannan aluetehokkuudeksi on arvioitu 0,04, mikä liikenne kulkee maa- ja metsätalousalueella Torho- Lusilantien varsi on esitetty ensisijaisesti toteu- syvässä leikkauksessa, mutta melua voi silti levitä käytännössä tarkoittaa sitä, että alueelle ei tule lan pohjoispuolella. tettavaksi, ranta ja reuna-alueet kuuluvat tähän mm. Huhmarjoen kohdalta. juurikaan uusia rakennuspaikkoja. myöhemmin toteutettavaan alueeseen. Tavoitteena Hurrin pientaloalue on taajamarakenteen reunalla on toteuttaa alue pienipiirteisesti ja hienovaraisesti Huhmarjärven rannalla kulkee saukko ja alueen rajoittuen Nummelan ja Tervalammen väliseen Kauempana rannasta olevalle metsäiselle alueelle pitkän ajanjakson kuluessa, jotta kulttuuriympä- itäpuolitse on liito-oravan kulkuyhteys Tervalam- metsäiseen vyöhykkeeseen. Kohde on maisemal- on tarkoitus toteuttaa väljää omakotiasutusta alue- ristö tulee varmasti huomioitua ja asukkaat itse melle. Alueella kasvaa luontaisesti metsälehmuksia taan kaunista ympäristöä, vaikka sieltä ei olekaan tehokkuudella 0,1. Parhaita kortteleita voidaan to- ehtivät tottua maisemassa tapahtuviin muutoksiin. ja pähkinäpensasta, mutta ei niin paljoa, että niistä löytynyt suojelun arvoisia luontokohteita. Hurri on teuttaa tehokkaamminkin, varsinkin jos Huhmar- muodostuisi luonnonsuojelulain tarkoittama suo- kaavaehdotuksessa se osa-alue, jolla on tarkoitus nummen ja Torholan asuinkerrostaloalueilla ei ole jelukohde. Ympäristöarvot ja rantavyöhyke tulee Lusilassa on melunsuojaustarvetta Porintielle päin. toteuttaa suuria omakotitaloja isoilla tonteilla. Ta- päästy juna-aseman edellyttämiin asukasmääriin. kumminkin huomioida asemakaavoituksessa. Lusilan rakentamisesta lisää ”Lusila (AP)” sivulla 48. voitteellisena aluetehokkuutena on vain 0,06-0,1. Alueella ei ole liikennemelua eikä muitakaan ym- Torhola (AK) Huhmarnummi (AK ja AP) päristöhäiriöitä. Sen sijaan ympärillä on hienoja kalliometsiä ja järvi. Rantaan laskee pieni vesilain Torholan asuinkerrostaloalue sijaitsee nykyisen Huhmarnummen asuntoalueesta vain läntisin osa mukainen noro, jonka varrella on pähkinäpensas- Torholan pientaloalueen kaakkoispuolella. Ensim- on merkitty toissijaisesti toteutettavaksi (ks. sivu 49), lehtoa. Uudenmaan ELY-keskus ei ole vielä kaavaa mäisenä tulee suunniteltavaksi ja toteuttavaksi itäiset asuntoalueet on tarkoitus toteuttaa myö- laadittaessa tehnyt alueesta suojelupäätöstä. Koh- uuden yhdystien (linja-autoreitin) varrella olevat hemmin. Koko Huhmarnummen alue on rakennet- teesta lisää ”S 39, Mökkipuron pähkinäpensaslehto alueet. Torholan asuntoalueet tukeutuvat Huhma- tavuudeltaan ja sijainniltaan erinomaista. Alueella 2,4 ha” sivulla 98. Huhmarjärventien varrella on rin palveluihin ja ne sijaitsevat 0,5-1,5 km etäisyy- ei ole liikennemelua eikä suojeltavia luontokohtei- rakennusperintökohde Päivärinne, jolla on myös dellä Huhmarin asemasta. Aluetehokkuuden tulisi ta. Huhmarin junapysäkki, seudullinen linja-auto- maisemallista merkitystä. olla vähintään 0,2. Alueella sijaitsee nykyisellään reitti ja palvelut ovat alle kilometrin päässä. vain muutama rakennus eikä sieltä ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Maisemaltaan tämä on Alue tukeutuu myös liikenteellisesti Huhmariin, yksi parhaita tiiviin rakentamisen kohteita koko eikä itäisten alueiden halki ole tarkoitus osoittaa kaava-alueella: vaihtelevaa kalliomoreenimaastoa, läpiajoliikennettä. Metsässä on jonkun verran jota ympäröi pohjoisessa ja idässä upeat viljely- olemassa olevaa omakotiasutusta ja Huhmarjär- laaksot. Lähellä ovat myös Lemmoon ja Torholan ven rannalla kesäasutusta. Tavoitteelliseksi alue- kalliometsät sekä tietenkin Nuuksio. Katso myös tehokkuudeksi on arvioitu 0,2 niin kerros- kuin ”Torhola (AP)” sivulla 50. pientaloalueella. Korttelikohtaisesti tehokkuus voi vaihdella enemmänkin. Aivan alueen länsireunassa on Lepolan rakennusperintökohde, jolla on myös maisemallista merkitystä, mikä tulee huomioida asemakaavoituksessa.

Huhmarnummen viimeinen rakentamisvaihe on tarkoitus toteuttaa aseman lähellä tiiviinä kerros- taloalueena rakentamisen muuttuen rivitalora- kentamisen kautta omakotialueeksi kauempana asemasta. Torhola Huhmarjärvi Palokallio

54 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 55 Palvelut

Julkiset palvelut Kaupalliset palvelut

Julkiset ja hallinnolliset palvelut toimivat hajautettuna kunnan Julkisten palve- Kaupallisten pal- Vihdissä kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Nummelaan, jos- eri taajamiin. Vihdissä oli lukuvuonna 2008 - 2009 11 suomen- PY lujen ja hallin- KM velujen alue kin myös Kirkonkylällä on hyvä päivittäistavarakaupan tarjonta kielistä ja yksi ruotsinkielinen 1-6 luokkien koulu, kaksi 7-9 non alue ja erikoiskauppoja. Nummelassa asioidaan jo nyt Vihdin rajojen luokkien koulua, kaksi 1-9 luokkien yhtenäiskoulua sekä Vihdin Alueelle saa sijoittaa vähittäiskau- ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan myynti on Vihdissä suurem- lukio. Lukion ohella toisen asteen opetuksesta huolehtii Länsi- Alue varataan julkisluonteis- pan suuryksikön sekä päätoimintaa pi kuin vihtiläisten ostovoima. Erikoistavarakaupassa ostovoi- Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia. Muuta ope- ten palveluiden rakentamiseen. tukevia toimintoja. Asemakaavoi- mavirtaus on Vihdistä poispäin, sillä erikoiskauppojen ja tilaa tusta tarjoavat musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä Hiidenopis- Asemakaavoituksessa tulee tuksessa tulee huomioida julkisen- ja vievän kaupan tarjonta on ollut toistaiseksi vähäistä ostovoimaan to. Vihdissä yli 60 % lapsista on päivähoitopalveluiden piirissä. kiinnittää erityistä huomiota ke- kevytliikenteen yhteydet. nähden. Loput 0-6 -vuotiaista hoidetaan kotona. Perusterveydenhuollon vyt,- huolto,- ja julkisen liikenteen palvelut tuotetaan kahdessa palvelupisteessä, Nummelan ja toimivuuteen. P Palvelujen alue Osayleiskaavaehdotukseen on varattu noin 7 hehtaarin suuruinen kirkonkylän terveysasemilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kaupallisten palvelujen alue (KM) nykyisen Prisman yhteyteen. nykyisen kapasiteetin muodostavat pääkirjasto, kirkonkylän kir- Alue on varattu ensisijaisesti tilaa Kaavaehdotus mahdollistaa Prisman laajentumisen yli 10 000 jasto, Galleria Pictor, uimahalli, noin 70 liikuntapaikkaa, museon vaativan kaupan tarpeisiin. Alueelle kerrosneliömetrillä. tilat sekä nuorisopalvelujen käyttämät tilat. saa sijoittaa myös ympäristöhäiri- öitä aiheuttamattomia työpaikka- Keskusta-aluemerkinnät (C ja C-K) mahdollistavat päivittäista- Nummelassa on palvelujen suurin keskittymä, mm. kunnanviras- Osayleiskaava-alue kattaa vain ete- toimintoja. Asemakaavassa ei tule varakaupan sijoittamisen. C-alueet ovat lähipalveluita varten ja to, lukio, pääkirjasto, terveyskeskus ja uimahalli. Osayleiskaava- läisen osan Nummelan taajamasta. sallia elintarvikkeiden myyntiä. niille saa sijoittaa korkeintaan 2000 k-m2 päivittäistavarakaupan ehdotuksessa on kolme julkisten palveluiden aluevarausta, joista Palveluverkon tarpeita on arvioitu myymälätiloja. Tulevan juna-aseman ympärille Höytiönnum- Pajuniityn perhekeskus on jo toteutettu. Vuosina 2014-2025 kaava-aluetta laajemmin. Julkiset meen voi sijoittua korkeintaan 5000 k-m2 päivittäistavara- Nummelassa tarvitaan yksi vuosiluokkien 1-6 koulu lisää sekä palvelut on arvioitu tulevan väes- kaupan myymälätilaa. Keskusta-aluemerkinnät mahdollistavat Huhmarnummen koulun laajennus kaksisarjaiseksi. Pajuniityn tökehityksen pohjalta. Kaupallisten sijoitettavaksi myös muita julkisia ja yksityisiä palveluita, mm. eteläpäähän on varattu noin 4 hehtaarin suuruinen uusi koulun palveluiden tarve on arvioitu Vihdin jalkapallohalleja, toimistoja tms. paikka laajan ulkoilumetsän viereen. Samalle varaukselle mahtuu kaupan palveluverkkoselvityksessä Keskustatoimintojen alue myös päiväkoti. Huhmarnummen olemassa olevan koulun ympä- (Entrecon Oy, 8.12.2008). Osayleiskaavaehdotukseen on varattu 45 hehtaarin suuruinen rille on varattu noin 6 hehtaarin suuruinen laajennusalue. Julkisten palvelujen alue tilaa vaativan kaupan alue Huhmariin. Toteutuessaan näin suuri kaupan palvelujen alue tilaa vievän kaupan keskittymä loisi vetovoimaisen kokonaisuu- Koulujen tarvitsemat varaukset ovat ainoita julkisia palveluita, den, joka vahvistaisi Vihdin asemaa seudullisena tilaa vaativan joille on osayleiskaavaehdotuksessa varattu omat alueet. Kouluil- asuinkerrostalojen alue kaupan keskuksena. la on laajat aluetarpeet urheilukenttineen. Uudet kouluvaraukset asuinpientalojen alue on sijoitettu keskeisesti tiiviin asutuksen tuntumaan mutta silti siten, että niiltä on hyvät virkistysyhteydet. Erityistä huomiota on teollisuus- ja työpaikka-alueet kiinnitetty koulujen asemaan kevytliikenteen verkostossa. yhdystie ja kevytliikenteentie

Päiväkodit, palvelutalot yms. pienemmät yksiköt sisältyvät asun- kevytliikenteen tie KM toalueiden mitoitukseen. Näin on pyritty siihen, että lähipalvelut ulkoilureitti löytyisivät mahdollisimman läheltä asuinaluetta. Keskusta-alueil- linja-autoreittien vaikutusalueet PY la noin puolet pinta-alasta tai kerrosalasta on laskettu kuuluvaksi palvelu- ja työpaikkarakentamiseen. juna-asema tai -pysäkki junarata C Nummelanharjulla on laaja ulkoilupalveluiden keskittymä. Num- PY melan pohjoispuolella on myös laskettelukeskus. Nummelasta itään on Nuuksion laaja kansallispuisto ja siihen liittyvät retkei- lymahdollisuudet. Ulkoilu- ja virkistyspalveluista lisää kohdassa ”Viheralueet ja virkistys” sivulla 78.

C-K

PY C

Yksityinen Kultasepän päiväkoti Huhdanmäen asuntoalueella

56 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 57 Toimitilat, työpaikat, tuotanto

Vuonna 2008 noin 13 700 vihtiläistä kävi töissä. Heistä vain 5 Vihtiläisiin työpaikkoihin on löy- Palveluyrityksille ja kaupan tarpeisiin on varattu alueita kes- 500 löysi sopivan työpaikan Vihdistä. Loput 8 200 kävi töissä tynyt hyvin tekijöitä Vihdistä, vain kusta-alueilta asukastihentyminen läheltä sekä liikenteellisesti muualla, pääasiassa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Työmat- noin 30 % Vihdin työvoimasta tulee parhailta paikoilta. Tuotannollisille yrityksille on varattu alueita kaliikennettä oli runsaasti myös Lohjalle, Karkkilaan, Kirkko- ulkoa päin. Turun maantien tai Hanko-Hyvinkää radan varrelta siten, että nummelle ja Nurmijärvelle. raskas liikenne ei joudu kulkemaan asuntoalueiden läpi. Asutusta häiritseville, melua tai pölyä aiheuttaville yrityksille on varattu Vuonna 2008 Vihdissä oli vajaa 8 300 työpaikkaa (Espoo 119 alueita moottoritien varrelta. 000, Vantaa 105 000, Lohja 15 000, Kirkkonummi 11 000, Helsinki 388 000). Vihtiläisten lisäksi Vihdissä käy töissä eniten Työpaikka-alueiden mittakaavasta saa jonkinlaisen käsityksen, lohjalaisia. Vihtiin tullaan runsaasti myös Karkkilasta, Espoosta kun vertaa niitä lähes toteutuneisiin Veikkoinkorven ja Kalkki- ja Helsingistä. mäen teollisuusalueisiin. Veikkoinkorpi on kokonaisuutena reilu 50 hehtaarin suuruinen, Kalkkimäki 40 ha. Huhmarissa on tilaa Vihdissä merkittävimpiä elinkeinoja ovat julkishallinto, kauppa vievän kaupan tarpeisiin varattu 45 ha ja erillisiä työpaikka-aluei- sekä teollisuus ja rakennustoiminta 81 % osuudella työpaikoista. ta 8+14 hehtaaria, Palojärvellä 23 ha, Ali-Rosti 13+19 ha, Kuusik- Teollisuuden osuus on pienentynyt vuodesta 2000 lähtien, mutta ko 22 ha, moottoritien varrella 7, 10, 12 ja 19 ha. Vain Huhmariin on yhä lähes 18 % kaikista työpaikoista. Rahoitus-, vakuutus- ja on mahdollista kehittyä Veikkoinkorven kokoinen laaja yhtenäi- kiinteistöala on tippunut kokonaan neljän suuren joukosta. Ra- nen työpaikkakeskittymä, muut alueet ovat pienempiä. kennustoiminta ja kauppa ovat nostaneet osuuksiaan tasaisesti. Maa- ja metsätalouden osuus on enää noin 3 %. Osayleiskaavaehdotuksessa on pääkäyttötarkoituksen mukaan useita erilaisia työpaikka-alueita: Keskustatoimintojen ja kaupan alueet (C, C-K, KM, P), työpaikka- ja teollisuusalueet (TP, T), se- Elinkeinotonttien varanto ja tarve koittuneen asutuksen ja yrittämisen alueet (TP/A) sekä julkisten palvelujen alueet (PY). Kunnan elinkeinotonttivaranto oli vuoden 2008 alussa noin 20 hehtaaria eli 70 000 k-m2. Kunnan tavoitellessa 75 % työpaikka- TP Työpaikka-alue Koska työpaikkarakentamiselle pohjavesialueen ulkopuolella on omavaraisuutta tarvitaan väestöennusteiden mukaisesti vuoteen paljon kysyntää, uusia työpaikka-alueita on merkitty ensimmäi- 2025 mennessä uusia työpaikkatontteja varten raakamaata noin Alue on tarkoitettu liikennehakuisille senä asemakaavoitettavien alueiden joukkoon. 160 hehtaaria (50 k-m2/tp, e=0,3) ja vuoteen 2030 mennessä työpaikkatoiminnoille, ei kuitenkaan raakamaata 207 hehtaaria. MRL 114 §:ssä tarkoitetuille vähit- täiskaupan suuryksiköille. Alueelle Myöhemmin toteutettavaksi on merkitty asemanseutujen Osayleiskaavaehdotuksessa on työpaikkatoiminnoille varat- voi sijoittua teollisuutta ja varastoin- vaikutuspiirissä olevat työpaikka-alueet sekä Honkasalon tu yhteensä 287 hehtaaria. Tästä vain noin 200 hehtaaria on tia, mikäli toiminta on ympäristö- työpaikka-alueet. tarkoitettu yhtenäiseen työpaikkarakentamiseen, muut alueet vaikutuksiltaan verrattavissa liike- sisältävät asuntorakentamista tms. toimintaa rajoittavia tekijöitä. ja toimistotiloihin. Yrityksillä on hyvin erilaisia tarpeita sijoittumiselleen, mutta yksi asia on kaikille yhteinen: kulkuyhteyksien täytyy olla toimivat ja Piste T sijainnin muutenkin hyvä. Teollisuusalue KM Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti PY Kaavaehdotukseen on merkitty erilaisia työpaikkakeskittymiä eri teollisuutta ja varastointia. Alueen tarkoituksiin. Työpaikka-alueiden suurin keskittymä on Huh- tarkemmassa suunnittelussa on marissa moottoriteiden, maantien ja tulevan junaradan varrella. otettava huomioon toiminnan ai- C Pajuniitty Vihdin kehityskuvatyön mukaisesti suurin osa työpaikka-alueista heutta man liikenteen järjestäminen TP/A tukeutuu Vanhaan Turuntiehen, maakuntakaavaan merkityn siten, ettei läheisten asuinalueiden Kuusikko Kivikko PY taajama-alueen reunavyöhykkeelle. Turun moottoritien varrelle liikenneturvallisuus vaarannu. on sijoitettu työpaikka-alueiden nauha, joka sekin tukeutuu lii- T kenteellisesti Vanhaan Turuntiehen, sillä suoraan moottoritielle Työpaikka- ja ei ole mahdollista saada uusia liittymiä. TP/A asuntoalue TP/A C-K Länsirinne Alue on tarkoitettu ympäristöhäiriöi- tä aiheuttamattomille työpaikkatoi- Höytiönnummi TP PY Huhmarnummi minnoille ja pientalorakentamiseen. TP Työpaikkarakentamisen mittakaa- Ali-Rosti C van tulee sopia pientaloalueelle. TP TP Lehtola TP Huhmari TP/A Palajärventie T TP Tuusankorpi P Honkasalo T TP/A TP TP Syrjämäki Palojärvi Yöviläntie Kalkkimäki

58 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 59 Ensisijaisesti toteuttavat työpaikka-alueet Vaikka alue ei ole otollista liito-oravan elin- ympäristöä, löytyi sieltä vuonna 2008 tehdyn Huhmari, tilaa vaativan kaupan keskittymä P selvityksen mukaan liito-orava, joten osayleiskaavaehdotukseen on merkitty P-aluevarauksen 45,5 ha päälle kohderajaus liito-oravan suojelua varten. Vihdin kaupan palveluverkkoselvityksessä Asemakaavasuunnittelun yhteydessä kohteen liito- (8.12.2008) tutkittiin kolmea erilaista vaihtoehtoa oravatilanne tulee päivittää. Liito-oravan lisäänty- kaupallisten palveluiden toteuttamiseksi Huh- mis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty mariin: kaupan suuryksikkö, tilaa vievän kaupan luonnonsuojelulailla. keskittymä tai ei kaupallista keskittymää ollenkaan. Palojärvi Kivikko Osayleiskaavaehdotuksessa Huhmariin on merkitty Nykyinen vesi- ja viemäriverkkokapasiteetti riittää yhtenäinen tilaa vievän kaupan varaus. Tavoitteena Huhmarin alueen toteuttamiseen. Huhmarin kaut- Palojärven työpaikka-alue TP Kivikon työpaikka- ja asuntoalue TP/A on kehittää alueesta vetovoimainen kokonaisuus ta kulkee alustava siirtoviemäriputkilinjaus Kark- 23 ha 10 ha niin toiminnallisesti kuin liikenteellisesti. kilasta Espooseen. Aivan alueen eteläreunassa on varaus 110 kV sähkölinjalle. Sähkölinjasuunnittelua Kohteen asemakaavoitus on laitettu vireille 2008 Aluetta on tarkoitus kehittää työpaikka- ja asunto- Huhmari soveltuu hyvin tilaa vievän kaupan tar- tekee Fortum Sähkönsiirto Oy. ja vuotta myöhemmin kunta osti alueen. Palojärvi alueena. Riippuu maanomistajista ja sinne hakeu- peisiin. Seudun ostovoima valuu nykyisin pääkau- on pääkaupunkiseudulta tultaessa ensimmäinen tuvista yrittäjistä miten asuminen ja työpaikka- punkiseudulle ja Huhmari sijaitsee suurimpien Huhmari, Vanhan Turuntien pohjoispuolinen TP avoin näkymä Vihtiin, joten rakentamisen laadul- rakentaminen yhdistetään asemakaavoituksessa. pääkaupunkiseudulle kulkevien liikennevirtojen 7,5 ha la on suuri merkitys Vihdin imagolle. Palojärven Nummelanharjun pohjavesialue yltää yhtä pitkälle risteyksessä. Alueen ohitse kulkee jo nykyisellään työpaikka-alueelle tutkitaan uutta työpaikkakon- etelään kuin radan melualuekin, mikä ohjaa yritys- yli 36 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tavoittee- Tämän työpaikka-alueen sijainti on hyvä, mut- septia osana Kaupunki-innovaatiot -hanketta. Se toiminnan sisältöä sekä asuntorakentamisen sijoit- na on pysäyttää merkittävä osa tästä liikenteestä ta koko liian pieni toimiakseen itsenäisenä. Sitä on Helsingin metropolialueen yhteinen ohjelma telua. Kohteesta lisää ”Kivikko (TP/A)” sivulla 48. Huhmariin asioimaan. Pelkästään Vihdistä siirtyy tullaan kehittämään osana Huhmarin työpaik- laaja-alaisten kaupunki-innovaatioiden toiminta- vuodessa tilaa vaativan kaupan euroja noin 8 mil- kakeskittymää. Kohteen pohjoispuolella on 100 mallin kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Meritien kaupallisten palvelujen alue KM joonaa, josta suurin osa pääkaupunkiseudulle. metriä leveä Länsiradan suunnitteluvaraus. Tätä 7 ha vyöhykettä voi hyödyntää väliaikaiseen toimintaan Palojärven liikenne tukeutuu Vanhaan Turuntie- Huhmari kuuluu jo nykyään linja-autoliikenteen osana työpaikka-aluetta kunnes radan rakentami- hen (mt 110). Vanhaa Turuntietä itään on hyvä Aivan kaava-alueen pohjoisreunaan sijoittuu osa laatukäytävään. Kevytliikenteen väylät kattavat nen alkaa. yhteys Veikkolaan, lännessä on Porintie (vt 2) alle Meritien varrella olevasta päivittäistavarakaupan nykyisin vain Porintien risteysalueen. Kohteen ra- kahden kilometrin päässä. Raidevaraus aiheuttaa keskittymästä, noin 7 hehtaaria. Kohteella sijaitsee kentuminen edellyttää liikennejärjestelyjen paran- Kohteen suunnittelussa tulee varautua uuden rajoituksia Vanhan Turuntien puoleisille rakenta- nykyisin Prisma ja S-rautakauppa. Rautakauppa- tamista Vanhalla Turuntiellä ja Kivistöntiellä. yhdystien rakentamiseen Vanhalta Turuntieltä misalueille, eikä pysyviä rakennelmia voi rakentaa toiminta siirtyy Porintien risteysalueelle ja Prisma Pihtisillantien jatkeelle. kaavaehdotuksessa katkoviivalla osoitetulle alueelle laajenee yli 10 000 k-m2. Asemakaavamuutoksen ennen ratasuunnitelman valmistumista. Alueelle on valmistelumateriaali oli nähtävillä syksyllä 2008. suunniteltava mielekästä väliaikaista käyttöä osana Asemakaavassa tutkitaan myös uusia liikennejär- muuta työpaikka-aluetta. jestelyjä, mm. kevytliikenteelle uusi silta junaradan ylitse. Turunväylän varrelle on osoitettu tilavaraus kolmansien kaistojen rakentamiselle ja lisäksi Ali-Rostin työpaikka-alueet tiealueen viereen tulee uusi 110 kV sähkölinja varoalueineen. TP 14+19 ha Nämä kaksi suurta työpaikka-aluetta tukeutuvat Kuusikon työpaikka-alue T Vanhaan Turuntiehen ja rajoittuvat lännessä 400 21,5 ha kV sähkölinja-alueeseen. Alueilta on matkaa 1-2 km Höytiönnummen suunnitellulle juna-asemalle Hanko-Hyvinkää junaradan varrella on uusi nau- tai vaihtoehtoisesti 2 km Huhmariin suunnitellulle hamainen teollisuusrakentamisen vyöhyke, joka juna-asemalle. Vanhaa Turuntietä pitkin kulkee peilaa radan toisella puolella olevaa Kalkkimäen joukkoliikenteen laatukäytävä, joten alueet ovat teollisuusaluetta. Kuusikon liikenne tukeutuu alku- joka tapauksessa hyvin julkisten kulkuyhteyksien vaiheessa tasoristeyksen kautta Hanko-Hyvinkää tavoitettavissa. Kohteen länsipuolelle on suun- –tiehen (vt 25). Radanylitys tasoristeyksessä on nitteilla sähköasema (kohdemerkintä ET3, lisää vaarallinen ja se tulisi muuttaa eritasoristeykseksi. kohdassa ”Sähkönjakelu” sivulla 76). Pohjoisem- man alueen suunnittelussa tulee varautua uuteen Teollisuusalueen pohjoisin reuna kuuluu vielä yhdystiehen, joka yhdistäisi Vanhan Turuntien Nummelanharjun pohjavesialueeseen, mikä rajoit- Ridalinmetsän asuntoalueeseen. Vanhan Turuntien taa alueelle sijoittuvaa yritystoimintaa. Kuusikon pohjoispuolella on ohjeellinen siirtoviemäriputken eteläpuolella on Peräkylän omakotiasutusta, joten linjaus sekä kevyen liikenteen tie. toiminta ei saa aiheuttaa asutusta haittaavaa melua tai pölyä.

Huhmari

60 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 61 Toissijaisesti toteuttavat työpaikka-alueet Myöhemmin toteutettavat asuntoalueet

Tuusankorven työpaikka-alueet TP Huhmari, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue C Höytiönnummen keskustatoimintojen alue C-K 14 ha +TP/A 10 ha 10+13 ha 27 ha Länsirinne Siinä missä Höytiönnummen keskustatoimintojen Tulevan juna-aseman ympärillä on yli 30 hehtaarin Huhmarin kaupallisten palvelujen alue vetää alueelle odotetaan muodostuvan runsaasti myös suuruisia keskusta- ja työpaikka-aluevarauksia. toteutuessaan runsaasti yrityksiä lähialueelle. asuntorakentamista, Huhmarin keskusta-alue Keskustatoimintojen alueesta noin puolet on Tuusankorven työpaikka-alueilla varaudutaan tulisi todennäköisesti toteutumaan palvelu- ja arvioitu toteutuvan tiiviinä asuntorakentamise- tähän kysyntään. Tuusankorvessa maastonmuodot työpaikkapainotteisempana. Suurin merkitys on na. Juna-aseman ympärillä asuminen, palvelut ja rajoittavat alueelle sijoittuvaa toimintaa pienimuo- sillä saadaanko Huhmariin oma juna-asema vai ei. työpaikat sekoittuvat luontevasti. Aseman seudun toisemmaksi. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee Mikäli juna ei pysähdy Huhmarissa, alueen jouk- suunnittelua ei voi aloittaa ennen kuin ratalinjaus suunnitella myös Yöviläntien oikaisu Kivistöntien koliikenne on linja-autoliikenteen varassa, mikä on tiedossa. Siihen saakka alueella on 100 met- liittymään, mikäli sitä ei ole jo tehty Yöviläntien siirtää rakentamisen painopistettä Vanhan Turun- riä leveä rakennuskieltoalue radan suunnittelua asuntoalueen suunnittelun yhteydessä. tien ja Pihtisillantien suuntaan. Joka tapauksessa varten. Huhmarissa tulee varautua myös merkittävään Tuusankorventien omakotitaloalue moottoritien liityntäpysäköintirakentamiseen. Osayleiskaavaehdotuksessa Höytiönnummen vieressä tulee kehittymään perheyritysalueena työpaikka-alueiden poikki kulkee siirtoviemärilin- TP/A. Alueelle on tarkoitus saada lisää rakennus- Länsirinteen työpaikka- ja asuntoalue TP/A Alueella sijaitsee jo nyt yksi Nummelan suurimmis- javaraus. Sen myötä nykyinen vedenpuhdistamo oikeutta, mutta sen jakaantuminen asumiseen tai 19,5 ha ta työnantajista, Karprintin kustannus- ja paino- muuttuisi pumppuasemaksi. työpaikkatoimintaan riippuu saatavasta melusuo- talo. Radan alustavan yleissuunnitelman mukaan jauksesta. Kohde on lähes joka puolelta suojaviher- Länsirinteen työpaikka-alue on Porintien suuntai- Karprintin kiinteistö olisi jäämässä radan alle. Siksi alueiden ympäröimä. Idässä ja lännessä on päärooli nen varaus, joka tukeutuu liikenteellisesti Vanhaan Huhmarin keskusta-alueelta tulee tehdä ensisijai- Honkasalon työpaikka-alueet TP ja T hulevesien käsittelyllä, etelässä melusuojauksella. Turuntiehen ja Pihtisillantien jatkeeseen. Alueelta sesti varaus Karprintin uusille toimitiloille. 7,5+11 ha Suojaviheralue Tuusankorven laella on tarkoitettu ei ole suoraa liittymää Porintielle. Kohteella on Honkasalon työpaikka-alueet sijaitsevat Turun säilyttämään selänteen kallioydin luonnontilaisena muutama omakotitalo, mutta liikennemelu rajoit- Huhmarin keskusta-aluetta ei kuitenkaan päästä moottoritien varrella, mutta niiden liikenneyhteys melusuojana Yöviläntien suuntaan. taa uusien asuntojen rakentamista. Alueelle tutki- asemakaavoittamaan ennen kuin Länsiradan rata- on Vanhalta Turuntieltä. Alueiden ajoitus on pitkäl- taan erilaisia asumisen ja työpaikkarakentamisen suunnittelu on edennyt pidemmälle. Siihen saakka ti riippuvainen uudesta yksityistiehankkeesta, joka yhdistäviä vaihtoehtoja. Tarkoitus on myös paran- Palajärventien työpaikka-alue TP/A alueella on tarpeen 100 metriä leveä radan suun- toteutuu yksityistienä vain mikäli maanomistaja taa Torholan alueen työpaikkatarjontaa. Kohteen 7+4 ha nitteluvyöhyke, jolle ei saa sijoittaa (uutta) pysyvää saa ympäristöluvan kalliolouhintaa varten. Lupa on poikki on linjattu uusi yhdystie, joka tuo alueelle rakentamista, mikä voisi haitata ratasuunnittelua. ollut vireillä useita vuosia ja sen käsittely odottaa Palajärventie on osa historiallista Meritietä. Pala- läpiajoliikennettä. Länsirinteen asuntoalueesta Radan suunnittelu ja rakentaminen voi pahim- (kaavaselostusta laadittaessa) Uudenmaan ELY- järventien varrelle on pitkään sijoittunut yritystoi- lisää ”Länsirinne (AP)” sivulla 49. millaan kestää vuosikymmeniä, mikä tarkoittaa keskuksen lausuntoa. mintaa. Suutarin verstas on vaihtunut maalitehtaan rakentamisrajoitetta melkein 9 hehtaarille Huhma- kautta monipuoliseksi pienyritysten ryppääksi. rin keskusta-alueesta. Osana Kaupunki-innovaatiot Höytiönnummen työpaikka-alue TP Osayleiskaavaehdotukseen merkitty T-alue olisi Risteysaluetta on tarkoitus kehittää työpaikka- -hanketta on tarkoitus kehitellä alueelle sopivaa 15,5 ha murskauskohteen jälkikäyttötarkoitus. Mikäli kal- alueena, joka mahdollistaa myös asumisen nykyi- väliaikaista käyttöä, kunnes tarkka ratalinjaus on liomurskaus ei saa ympäristölupaa, alue jää pitkäk- sissä asuintaloissa. Työpaikkarakentamisella tulisi tiedossa. Yksi vaihtoehto on kehittää Huhmarin Höytiönnummen työpaikka-alue sijoittuu Vanhan si aikaa maa- ja metsätalousalueeksi. Lupahake- mahdollisuuksien mukaan suojata Palajärventien rakennuskieltoaluetta liityntäpysäköintipaikaksi, Turuntien ja Pillistöntien risteysalueelle. Kohteen muksen mukainen louhinta-alue on suurempi kuin asutusta liikennemelulta. Alueella on maaperän joka tarjoaa autoiluun ja pöyräilyyn liittyviä palve- saavutettavuus joukkoliikenteellä tulee olemaan yleiskaavaehdotukseen merkitty teollisuusalue, saastumisesta johtuva terveyshaitan poistamistarve luita. Esim. auto voidaan huollattaa sillä aikaa kun erinomainen. Kalliomaaston rinnejyrkkyys on erit- mitä voi pitää kaavoittajan kannanottona hankkeen entisen maalitehtaan paikalla. omistaja käy linja-autolla töissä. täin haastavaa. laajuudelle.

Pillistöntien varren työpaikka-alueella sijaitsee Lohjan kaupungin rajaan rajoittuva työpaikka-alue hiidenkirnu ja muinaismuistolain suojelema kivi- TP on mahdollista toteuttaa ennen teollisuusalu- röykkiö. Nämä kohteet tulee huomioida asemakaa- etta. Työpaikka-alueen rakenteiden tulisi toimia voituksessa siten, että niiden luonnonhistorialliset moottoritien melua rajottavasti. Alueen suunnit- ja historialliset arvot säilyvät myös maisemassa. telussa on oltava yhteydessä Lohjan kaupungin kanssa. Työpaikka-alueen reunassa on kookkaita haapoja ja vaikka alueelta ei löytynytkään vuoden 2006 inventoinnissa liito-oravia, kohde tulee tarkistaa uudelleen ennen asemakaavoittamista.

Palajärventie

Tuusankorpi Honkasalonmäki

62 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 63 Syrjämäen teollisuusalue T Verisuon maankaatopaikka Maa- ja metsätalous 19 ha Syrjämäen teollisuusalue sijaitsee moottoritien Kaava-alueen koillisnurkkaan on varattu 38 heh- Kaavaehdotus sisältää maa- ja metsätalousalueita 600 hehtaaria. ja kallioselänteiden välisessä laaksossa, irrallaan taarin suuruinen alue maankaatopaikan sijoit- E Erityisalue Muutos nykytilanteeseen on suuri. Maatalous on kaava-alueella muusta taajamarakenteesta. Myös tällaisille syrjäi- tamiseksi. Nykyinen maankaatopaikka Höytiön- väistyvä elinkeino. Jäljelle jäävät metsäalueet ovat paikoin pieniä semmille paikoille on tarvetta silloin kun yrityksen nummella on täytetty kapasiteettinsa rajoille ja Alueelle voi sijoittaa yhdyskuntara- ja toteutuessaan Länsirata pilkkoo niitä vielä pienemmiksi. Voi- toiminta aiheuttaa ympäristöönsä melua tai pölyä. se kunnostetaan virkistyskäyttöön. Nummelassa kentamisesta ylijääviä maamassoja kin olla, että tulevaisuudessa osa näistä pienistä M-alueista on Honkasalon, Yöviläntien ja Syrjämäen teollisuus- ja tarvitaan korvaava alue käyttöön nopeasti. Vanhas- ja -rakenteita sekä näiden kierrä- järkevintä sisällyttää lähimmän asuntoalueen virkistysalueisiin, työpaikka-alueet muodostavat yhdessä merkittävän sa yleiskaavassa vuodelta 1986 se on merkitty Kau- tystoimintaa. Toiminnan laajuus ja mikäli niistä muuten jäisi omistajalleen vaikeasti hyödynnettävä työssäkäyntialueen moottoritien ja taajaman väliin. hussuolle, mutta sittemmin muuttunut ympäristö- laatu määritellään ympäristönsuoje- kaistale. lainsäädäntö edellyttää Kauhussuon suojelemista lulain mukaisessa ympäristöluvassa. Syrjämäen toteuttaminen pääsee alulle vasta kun maantäyttötoimenpiteiltä, ja siksi se on merkitty Aluelle ei saa sijoittaa yhdyskun- Laajimmat maa- ja metsätalousalueet sijaitsevat kaava-alueen sinne on saatavilla uusi tieyhteys. Liikennettä ei tässä kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla tajätteen kaatopaikkaa tai jätteen reunoilla lännessä, etelässä ja koillisessa. Läntinen alue (Mäyrää) saa ohjata Yöviläntien tai Lehtimäen asuntoaluei- on suojeltavia ympäristöarvoja. polttolaitosta. on yhteydessä etelästä Lohjan viljelyalueisiin. Eteläinen metsä- den kautta. Kohde voi liittyä Yöviläntiehen sitten alue (Kauhumäki-Syrjämäki) on yhteydessä Siuntion laajoihin kun tielle on tehty oikaisu asuntoalueen vierestä. Verisuon soveltuvuutta maankaatopaikaksi on metsäalueisiin. Koillinen maa- ja metsätalousalue (Hurri) on osa Jatkossa Syrjämäki on tarkoitus yhdistää myös tutkittu tekemällä alueelta tarkka ympäristöselvitys Maa- ja metsä- Tervalammen metsäalueita ja sitä kautta yhteydessä Nuuksioon. Honkasalontiehen. (Keiron Oy 2009), jonka perusteella alueella ei ole M talousvaltainen luontoarvoihin liittyviä esteitä maankaatopaikan alue Suurimmat peltoalueet jäävät Mäyräälle, Kiilamäelle, Hurriin Lähes koko Syrjämäen alueen pintavedet laskevat perustamiseksi. Alueelle on tehty myös pohjatut- Alueella sallitaan maa- ja metsäta- ja Lemmoolle. Kaavamääräyksillä ei edellytetä peltoviljelyn Kypärijärveen. Hulevesien käsittely on suunnitelta- kimuksia ja löydetty sopiva tieyhteyden paikka. louteen sekä muuhun vastaavaan jatkamista, vaikka se olisikin toivottavaa maiseman avoimena va ja toteutettava siten, että hulevedet tulevat käsi- Koska suon pintavedet valuvat Enäjärveen, maan- elinkeinotoimintaan liittyvä raken- säilymiseksi. tellyiksi jo teollisuusalueen rakentumisvaiheessa. kaatopaikan pintavesien käsittely on ollut alusta taminen sekä haja-asutusluonteinen asti mukana niin selvityksissä kuin suunnitelmissa. rakentaminen Vihdin kunnan raken- Taajamaan liittyvien asuntoalueiden tuntumassa metsäalueilla Yöviläntien työpaikka-alue TP nusjärjestyksen mukaisesti. Huomat- on ensisijaisen käyttötarkoituksensa lisäksi rooli osana virkistys- 12 ha Aluevaraus kattaa maankaatopaikkatoiminnan tava uudisrakentaminen edellyttää alueverkostoa ja ekologista verkostoa. Marjastus ja sienestys ovat lisäksi tarpeelliset suoja-alueet. Ennen maankaato- kaavallista tarkastelua. tyypillisiä jokamiehen oikeudella tapahtuvia metsätalousmaiden Yöviläntien työpaikka-alue on Huhmarin työpaik- toiminnan aloittamista kohteella tehdään mittavaa käyttömuotoja. Nummelassa on lisäksi aktiivista suunnistustoi- kavyöhykkeen reunalla, osa moottoritien varren kiviainesten ottoa ja maaston muokkausta. Kohde mintaa. Metsiin on kaavaehdotuksessa merkitty myös ulkoilureit- työpaikkanauhaa. Kohteen toteuttaminen edellyt- sijaitsee laaksossa, joten melu-, pöly- ja maisema- tejä. Niistä lisää kohdassa ”Ulkoilureitit” sivulla 84. tää Yöviläntien oikaisua asuntoalueen itäpuolitse. haitat jäävät paikallisiksi. Verisuolle vastaanotetaan vain puhtaita ylijäämämaita. Maa-aineksia pyritään Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan Kaavan laatimista varten voimassa ollut toimenpiderajoitus hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. parannettava Yöviläntien melusuojausta moottori- poistuu osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Maisematyöluvan Myös energiapuuaineksen käsittely, kuivatus ja tieliikenteen melulta. tarve jää suojaviheralueille, virkistysalueille ja suojelukohteille. murskaus kuuluvat toimintaan. Muualla maa- ja metsätalousalueilla sekä rakentamiseen tarkoi- Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet PY tetuilla alueilla maisematyöluvan tarvetta ei ole. Metsälaki ei ole Maankaatopaikka toteutuu erillisen hankesuun- enää voimassa lainvoimaisen kaavan rakentamisalueella. Koska yht. 11 ha nitelman ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kaavan toteutuminen on usean vuosikymmen päässä, rakenta- myöntämän ympäristöluvan perusteella. Kohteel- Suurimmat päivähoidon ja koulun keskittymät on miseen tarkoitetut alueet toimivat maa- ja metsätalouskäytössä le ei tarvitse tehdä asemakaavaa. Toteutuessaan merkitty osayleiskaavaehdotukseen omilla alueva- asemakaavan laatimiseen saakka. Verisuon maankaatopaikka on niin suuri, että sen rauksillaan. Ne ovat merkittäviä työpaikka-alueita pitäisi kyetä vastaanottamaan koko Nummelan itsessään ja työmatkaliikenteen lisäksi ne aiheutta- rakentamisesta syntyvät ylijäämämaat. vat runsaasti saattoliikennettä aamu- ja iltapäivä- ruuhkien aikaan. Kaikki PY-varaukset on sijoitettu joukkoliikenteen laatukäytävän varrelle. Julkisten palvelujen varauksista lisää kohdassa ”Palvelut” sivulla 56.

Verisuo

Verisuontie

Syrjämäki Peräkylän ja Mäyrään maa- ja metsätalousalueet (ilmakuva 2005)

64 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 65 Liikenne Liikennetiet

Kaavaehdotuksen liikenneverkon pohjaksi on tehty kaksi laajaa Kaava-alueen tieverkon rungon muodostavat valta- liikenneselvitystä: ELVI (Turunväylän ja Espoo-Lohja -radan tiet 1 ja 2 sekä maantie 110. Kaava-alueen ulkopuo- liikennekäytäväselvitys, Sito Oy 2007) ja Etelä-Nummelan liiken- lelle jää valtatie 25 (Kehätie/Kehä V). neselvitys (Straﬁ ca Oy & Sito Oy 2008). ELVI-työssä linjattiin maastoon ratakäytävä 100 metrin tarkkuudella sekä tutkittiin Kaava-alueen merkittävimpiä liikenneyhteyksiä valtatien 1 ja maantien 110 seudullista kapasiteettia. Etelä-Num- ovat Turunväylä (vt 1) ja Porintie (vt 2). Näille on melan liikenneselvityksessä tutkittiin Nummelan kehittymisen kaavaehdotuksessa varattu oma liikennealue, jossa edellyttämä liikenneverkon rakenne ja mitoitus. Liikenneselvi- on huomioitu mahdolliset laajentamistarpeet. tyksen suunnitelmaosuus sisältää ajoneuvoliikenteen verkon, Turunväylälle on Vihdissä vain yksi liittymä, Palo- kevytliikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen hoidon järjestämis- järvenliittymä, joka on samalla Porintien eteläisin periaatteet osayleiskaavatyön pohjaksi. Suunnitelmassa kiinnitet- liittymä. Porintielle on kaava-alueella liittymä tiin erityishuomiota maantien 110 kehittämiseen sekä Huhmarin lisäksi Vanhalta Turuntieltä (mt 110) ja Meritieltä. alueen liittämiseen pääliikenneverkkoon. Etelä-Nummelan lii- Kaikki muut tieliittymät Porintielle on katkaistu ja ohjattu rinnakkaisteille. kenneselvityksen työryhmässä olivat mukana myös Tiehallinnon maatalouskäyttöön. Kaavaehdotukseen on merkitty ja YTV:n edustajat. uusi kevyenliikenteen silta Kuikunmäen pohjois- Nummela kytkeytyy pääkaupunkiseutuun pääasi- reunalle. Olemassa olevat tunnelit on tarkoitus Liikenneverkkoa ja sen toimivuutta on tarkasteltu selvityksissä assa valtatien 1 välityksellä. Maantien 110 merkitys liittää osaksi kevyenliikenteen verkkoa asemakaa- suunnittelualuetta laajemmin, eivätkä kaikki liikenneverkon seudullisena yhteytenä on vähäinen valtatiehen voituksen edetessä alueelle. parannusehdotukset ole siksi päätyneet kaavaehdotuskartalle. vt 1 verrattuna ja sen merkitys seudullisen liikenteen välittäjänä todennäköisesti vain pienenee. Tarvittavat tieverkon muutokset toteutetaan Vihdin osalta osana Kaava-alueen merkittävin sisäinen katuyhteys Moottoritie kunnan omia katusuunnitelmia ja muista kohteista käydään neu- on Pillistöntie, joka aikanaan tulee yhdistämään votteluja Liikenneviraston ja naapurikuntien kanssa. Esimerkiksi Turunväylän ylitse on kaava-alueella olemassa Vanhan Turuntien Asemantiehen. Yhdessä Van- ulkoilureittien jatkuvuutta Vihdistä Kirkkonummelle on tarkas- Valtatie 1 sekä valtatie 2 välillä Palo- autoliikenteelle viisi siltaa ja yksi tunneli. Näiden han Turuntien (mt 110) se muodostaa tieverkon teltu yhdessä Kirkkonummen kaavasuunnittelijan kanssa ja ne järven liittymä - Huhmarin liittymä. lisäksi on muutamia maatalouskäyttöön tehtyjä rungon. Kaavaehdotukseen on merkitty yhdystie- merkitään Veikkolan ja Kylmälän osayleiskaavoihin. Hanko- tunneleita. Kaavaehdotuksessa ei esitetä lisää Tu- kaavamerkinnällä kokoojaväylät ja muut tärkeät Hyvinkää radan tasoristeyksien poistamista ja valtatie 25 liitty- Kaksiajoratai- runväylän ylityksiä tai alituksia. Porintien ylitse on liikenneyhteydet. Oheisessa ”Ajoneuvoliikenteen mäjärjestelyjä suunnitellaan parhaillaan yhdessä Uudenmaan nen valtatie kaava-alueella olemassa autoliikenteelle neljä sil- tavoiteverkko” -kuvassa on esitetty tielinjojen tar- ELY-keskuksen kanssa. taa, yksi yksityinen alikulkutunneli ja yksi tunneli kempi erittely. Valtatie 2 välillä Huhmarin liittymä Etelä-Nummelan liikenneselvityksen kanssa oli samaan aikaan - Nummelan liittymä. tekeillä Länsiradan maankäytön kehityskuvatyö, joka valmistui kesäkuussa 2009. Työssä olivat mukana Vihti, Lohja, Kirkko- nummi, Espoo, Helsinki, Ratahallintokeskus, Uudenmaan liitto, Maantie 110 Uudenmaan ympäristökeskus ja Tiehallinto. Sen yhteydessä on tutkittu päätieverkon kapasiteettia maankäytön muutoksissa aina Yhdystie / kehä III:lta Lohjalle. Kokoojatie Hanko-Hyvinkää junarata Kaavaluonnoksen oltua nähtävillä liikennejärjestelyistä teki vai- Uusien tieyhteyksien tarkempi si- kutusselvityksen A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tämän selvityksen jainti määritellään asemakaavassa pohjalta liikenneverkkoa muokattiin Huhmarissa ja Mäyräällä. tai tiesuunnittelmassa. Tien yhteyteen tulee toteuttaa kevyen liikenteen LENTOKENTTÄ väylä. vt 25 Kehätie Asemantie Liikennetunneli vt 2 Porintie

Pillistöntie

mt 110 Vanha Turuntie Tervalammentie

vt 1 Turun moottoritie

LOHJA vt 2 KIRKKONUMMI

66 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 67 Uudet tai muuttuvat tieyhteydet

Lähestymisjakso Esikaupunkijakso Vanha Turuntie (mt 110) muuttuu nykyisestä Keskustajakso läpikulkuliikennettä palvelevasta seudullisesta yhteydestä enemmän maankäyttöä palvelevaksi väyläksi Nummelan kohdalla. Vanha Turuntie on jo (h=12 m) nyt linja-autojen vakiovuoroliikenteen laatukäytävä (h=10 m) (h=10 m) ja jatkossa siitä tulee yksi Nummelan joukkoliiken-

7.00 2.0 - 4.50 7.00 5.00 3.50 5.00 teen pääreiteistä. TSV Matala pensas TSV

3.50 5.00 3.50 3.50 alustava liikennealueen raja 20 m alustava liikennealueen raja 20 m 4.00 3.00 8.00 0.25 0.25 0.50 0.50 Huhmarin työpaikka-alueen kohdalla (ns. esikau- Matala pensas punkijakso) maantielle esitetään neljä kaistaa ja

alustava liikennealueen raja 20 m alustava liikennealueen raja 20 m nopeusrajoitus 50 km/h. Tavoitteena on mahdol- alustava liikennealueen raja 20 m alustava liikennealueen raja 20 m lisimman tehokas autoliikenteen välittäminen ja hyvät pysäkkijärjestelyt joukkoliikenteelle.

Muualla maantie säilyy kaksikaistaisena, mutta no- Pihtisillantie on Porintien itäpuolisen alueen Kivikontie (työnimi) on itä-länsisuuntainen kokoo- Toteutuessaan se aikanaan korvaisi Kattilamäen- peudet tiputetaan nykyisestä 60-80 km/h taajama- kokoojatie. Vanhan Pihtisillantien pohjoispäähän jakatu Hanko-Hyvinkää radan eteläpuolella, uu- tien paikallisena yhdystienä Siuntioon. nopeuksiksi 40-60 km/h. Matalin nopeusrajoitus on rakennettu uusi Porintien ylittävä silta ja yksi- delta Pillistöntieltä Mäyrääntielle. Sen varrella on on Pillistöntien liittymän lähistöllä (ns. keskus- tyistieyhteys metsän poikki Huhdanmäen etelä- sijoitettu laaja koulukeskittymä, runsaasti asutusta Yöviläntie on merkittävä läpikulkuyhteys Turun- tajakso), jonne tulisi saada myös kevytliikenteen puolelle. Tämä Pihtisillantien jatke tulee jatkossa ja työpaikka-alue. väylän ylitse Siuntioon. Yöviläntiellä kulkee nykyi- alikulkukäytävä maantien poikki. olemaan koko itäisen alueen kokoojatie ja osa sin 40-60 autoa tunnissa aamun ja illan ruuhka- alueen sisäisen joukkoliikenteen pääreittiä. Pihti- Mäkeläntie (työnimi) on kokoojakatu Vanhalta Tu- aikoina. Läpikulkuliikenteen ohjaamiseksi pois Muutoksista huolimatta Vanha Turuntie on jatkos- sillantien vanha osuus jää paikalliseksi tieyhtey- runtieltä uudelle Kivikontielle. Tämän tieyhteyden Yöviläntien asuntoalueelta tie on kaavaehdotuksessakin erikoiskuljetusten pääreitti, jolla kuljetusten deksi ja Porintien itäpuolelle tehdään uusi yhdystie varrelle on osoitettu runsaasti asutusta. Tieyhteys sa linjattu metsänreunaan Tuusankorven luoteis- leveys- ja korkeusvaatimuksena on seitsemän Huhmarintie. toteutuu pätkissä asutuksen edetessä. rinteelle. Vanha Yöviläntien linjaus jää asuntoalu- metriä. een sisäiseen käyttöön. Läntinen yhdystie (tieyhteydellä ei ole vielä nimeä) Linnanmäentie (työnimi) on etelä-pohjoissuuntai- Pillistöntie jatkuu Vanhalta Turuntieltä suoraan on Porintien suuntainen kokoojaväylä Huhmarin nen kokoojakatu Vanhalta Turuntieltä Pihtisillan- Kivistöntien kautta on yhteys Turunväylän ylitse pohjoiseen ja lopulta Hanko-Hyvinkää junaradan liittymästä Pihtisillantielle. Tämä tie tulee toimi- tielle. Sen varrelle on esitetty etelässä työpaikka- Kypärijärvelle. Kivistöntie linjaus on kaavaehdo- alitse Asemantielle. Tiestä tulee Nummelan ete- maan Porintien rinnakkaistienä yhdistäen aikanaan alue ja pohjoisessa asuinalue. Yhteys voi toteutua tuksessa oikaistu etelä-pohjoissuuntaiseksi. Uusi läosien pääkatu ja osa sisäisen joukkoliikenteen Länsirinteen etelä- ja pohjoispäät toisiinsa junara- ensin kahdessa palassa ja yhdistyä läpiajoreitiksi linjaus kevyen liikenteen teineen on oltava val- pääreittiä. Pillistöntien toteuttaminen on avainase- dan ylitse. Tie korvaa rakentuessaan Kuralantien vasta kun siihen on liikenteellisesti tarvetta. Reitti miina ennen kuin kaupallisten palvelujen alue voi massa Höytiönnummen alueen rakentumisessa. läpiajoliikenteen yhteytenä. Tieyhteyden toteutta- tarjoaa tärkeän radanylitysmahdollisuuden niin rakentua. minen tulee ajankohtaiseksi vasta työpaikka-aluei- autoilijoille kuin jalankulkijoille. den rakentumisen yhteydessä. Katajarinteentie (työnimi) on uusi yhdystie Huh- Kiilamäentie (työnimi) ja Syrjämäentie (työnimi) marintieltä koilliseen. Sen varrelle on osoitettu muodostavat yhdessä Yöviläntien uuden linjauksen asuinrakentamista. Tämä Tervalammen suuntaan kanssa lenkkimäisen yhteyden etelään. Sen varrelle tuleva uusi tieyhteys on pitkän aikavälin tievaraus. Naaranpajuntie on sijoitettu nauhamaisesti useita työpaikka-alu- Aikaan se tulee parantamaan Tervalammen kylän Lusilantie eita. Kiilamäentien linjauksesta on jo tehty yksi- yhteyksiä Huhmarin keskustaan. tyistietoimitus, mutta tietä ei ole vielä rakennettu.

vt 2, Porintie Kivikontie Pihtisillantie

Pillistöntie Katajarinteentie Pillistöntie Mäkeläntie Linnanmäentie Huhmarintie läntinen Mt 110 yhdystie

mt 110, Vanha Turuntie Vt 2

Keskustajakso Kiilamäentie Lähestymisjakso Yöviläntie Esikaupunkijakso Vt 1 Kivistöntie Kiertoliittymä Syrjämäentie Kanavoitu liittymä 4-kaistainen osuus vt 1, Turun moottoritie 2-kaistainen osuus Strafi ca Oy & Sito Oy

68 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 69 Joukkoliikenne Länsirata

Nummelan joukkoliikenneyhteydet suuntautuvat Nummelan eteläosien rakentuessa kokoojakatujen Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Länsirata on Espoosta Kirkkonummen ja Vihdin kautta Lohjalle nykyisin pääkaupunkiseudulle, aivan kuten auto- varaan tulisi kaksi rengasmaista sisäisen liikenteen vastaa jäsenkuntiensa joukkoliiken- linjattu uusi junarata. Liikennevirasto (ent. Ratahallintokeskus) liikennekin. Nummelan väkiluvun kasvaessa on bussireittiä. Lyhyempi Huhdanmäen-Kotirinteen teen suunnittelusta, järjestämisestä on tehnyt alustavan yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten mahdollista kehittää sisäistä joukkoliikennettä. reitti voisi aloittaa jo lähivuosina ns. palvelulinjana. ja matkustajainformaatiosta sekä arvioinnin (YVA) nopeaa junayhteyttä varten Espoosta Saloon. Joukkoliikenteen selkärankana tulee aikanaan toi- Tämä toimisi vaihtoyhteytenä Nummelan linja- Helsingin seudun liikennejärjestel- Länsiradan linjaus on ainoa tarkastelussa oleva vaihtoehto mimaan junarata, mutta sitä odotellessa on saatava autoasemalle ja parantaisi koulu- ja asiointiyhteyk- mäsuunnitelman laatimisesta. Espoo-Lohja välillä. Toteutuessaan Länsirata toimisi siis paikal- myös bussiliikenne toimimaan väestökasvun edel- siä Nummelan keskustaan. Laajempi lenkki kulkisi lisliikenteen lisäksi kaukoliikenteen ratayhteytenä. lyttämällä tehokkuudella. Tavoitteena on kasvattaa Pillistöntien, Vanhan Turuntien ja Pihtisillantien Loppuvuodesta 2010 Vihdin kunta joukkoliikenteen osuutta pääkaupunkiseudulle kautta yhdistäen Nummelan merkittävimmät selvitti mahdollisuutta liittyä HSL- Länsirata asemineen muodostaa pidemmällä aikajänteellä seu- tehtävissä työmatkoissa. asuin- ja työpaikka-alueet sekä palvelut toisiinsa. kuntayhtymän jäseneksi. Nopeim- dullisen joukkoliikenteen rungon Lohjan suunnalta pääkaupun- Sama linja palvelee myös vaihtoyhteytenä Numme- millaan Vihti voisi liittyä HSL:än jo kiseudulle. Osa Helsinkiin suuntautuvasta linja-autoliikenteestä Tällä hetkellä kaikki Nummelasta Helsinkiin mene- lan linja-autoasemalle tai Huhmarin kautta kulke- 2012. korvautuu juna-asemia syöttävällä liityntäliikenteellä. Länsi- vät bussilinjat kulkevat Porintien kautta. Porintien ville vakiovuoroille. Tätä rengasreittiä voisi kasvat- radan paikallisliikenteestä huolehtisivat taajamaliikennejunat. varrella on pysäkit Meritien liittymässä, Huhdan- taa myös Nummelan pohjoisosiin, jolloin saadaan Länsiradan varteen on esitetty pysäkkejä Lohjan keskustaan, mäentien ja Pihtisillantien siltojen kupeessa ja lisää syöttöliikenneyhteyksiä rautatieasemille. Muijalaan, Nummelan, Veikkolaan ja Histaan. Taajamaliikenne- Huhmarin liittymässä. Etelä-Nummelan raken- junat siirtyisivät Espoon keskustassa Rantaradan kaukoliiken- tuessa linja-autoliikennettä kehitetään siten, että Sisäisen liikenteen bussilenkeillä on huomattava neraiteille. Rantaradalla junat pysähtyisivät vain keskeisimmillä Alla otteita Espoo-Salo oikoradan alustavasta Nummelan nykyinen keskusta, Etelä-Nummelan merkitys joukkoliikenteen edistämiselle. Num- yleissuunnitelmasta. (WSP Oy, Ramboll Oy) asemapaikoilla (Espoo, Kauniainen, Leppävaara, Huopalahti, tuleva asemanseutu ja Huhmari kytketään toisiinsa melan eteläosien uusilla asuinalueilla tulisi olla Pasila, Helsinki). Matka-aika Nummelasta Helsingin ratatiease- Kartta on ylösalaisin, jotta leikkauskuvan vas- uudella linja-autoreitillä. käytettävissä hyvät joukkoliikenneyhteydet jo tinkappaleet löytyvät kartalta. malle olisi tällöin 36-37 minuuttia. ennen junaradan rakentumista. Junaliikenteen Huhdanmäeltä etelään on mahdollista siirtää yksi alettua bussilenkit toimivat yhä syöttöliikenteenä Helsinkiin vievä bussireitti Pillistöntien kautta juna-asemille. Vanhalle Turuntielle ja siitä Huhmarin liittymän kautta moottoritielle. Todennäköisempää kuitenkin on, että Pillistöntien lenkkiä kulkee aikanaan vain paikallisliikenteen bussi, joka kerää matkustajia asuntoalueilta ja Helsingin bussiin vaihdetaan Huhmarissa.

LÄNSI Huhmarin pysäkki ITÄ

raide

pikavuoroliikenne vakiovuorot H:kiin paikallisliikenne liityntäpysäköinti

Strafi ca Oy & Sito Oy Kuva: Ratahallintokeskus

70 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 71 Kevytliikenne Liikenneturvallisuus

Kevyen liikenteen verkko tukeutuu pää- ja kokoojakatujen var- Kaavaehdotuksessa on pyritty vähentämään liikennesuoritteita ja teen tehtäviin jalankulku- ja pyöräteihin. Näitä yhteyksiä täyden- Yhdystie / Kokoojatie luomaan turvallista liikkumisympäristöä. Kevyen liikenteen väy- tävät ulkoilureitit. Ulkoilureiteistä lisää kohdassa ”Ulkoilureitit” lillä ja ulkoilureiteillä tarjotaan vaihtoehtoa autolla liikkumiseen sivulla 84. Kaavaehdotuksessa on ollut tavoitteena saada jokaiselta Uusien tieyhteyksien tarkempi si- ja turvataan autottomien turvalliset yhteydet. asuntoalueelta mahdollisuus kulkea jalan tai pyöräillen turvalli- jainti määritellään asemakaavassa sesti Nummelan keskustaan ja rautatieasemille. tai tiesuunnittelmassa. Tien yhtey- Kevyen liikenteen väyliä on linjattu autoteiden rinnalle, jotta to- teen tulee toteuttaa kevyen liikenteen tutut liikkumissuunnat tarjoaisivat turvallisen ja tutun vaihtoeh- Kevytliikenteen verkoston tavoitteena on yhdistää asuntoalueet väylä. don myös ilman autoa liikuttaessa. Kevyenliikenteen verkostoon palvelukeskittymiin. Asuntoalueiden sisäisiä tai paikallisia yhte- liittyvä ulkoilureitistö on pyritty linjaamaan siten, että se oikaisee yksiä ei ole kaavaehdotuksessa esitetty. Ne suunnitellaan asema- merkittävästi jalankulkijan matkaa aina siellä missä se on mah- kaavatyön yhteydessä. Kevyen liikenteen reitti dollista. Ulkoilureiteille on pyritty hakemaan linjaus sieltä, missä ei ole autoliikennettä ollenkaan. Merkittävimmät (oikaisevat) Jalankululle ja pyöräilylle tarkoi- yhteydet on virkistysalueillakin osoitettu kevyen liikenteen reit- Porintie (vt 2) ei palvele kevytliikennettä. Porintien varrella Kevyen liikenteen verkon toteuttami- tettu reitti. Reittiyhteys on jatko- teinä ja ne on tarkoitus toteuttaa ympärivuotisesti ylläpidettävinä on linja-autopysäkkejä kolme paria suunnittelualueella, mutta nen vaiheistetaan tie- ja katuverkon suunnittelua sitova. Reitin tarkempi yhteyksinä. muuten se on liikkumista rajoittava este kaikille muille paitsi rakentumisen mukaisesti. Kiireelli- sijainti määritellään yksityiskohtai-

autoilijoille. Kevytliikenteen kulkijoille on esitetty kaava-alueella simpiä kevyen liikenteen rakenta- semman suunnitelman yhteydessä. viisi siltaa ja kaksi tunnelia, joiden kautta Porintien toiselle puo- miskohteita jo tässä vaiheessa ovat  Vanhalla Turuntiellä (mt 110) on tavoitteena, että vilkkaimmat lelle pääsee turvallisesti. Neljä siltaa on jo valmiina. Viidenneksi Vanhan Turuntien varsi (mt 110)  risteämiskohdat kevytliikenteen ja autoliikenteen välillä ovat sillaksi esitetään pelkästään kevyen liikenteen käyttöön tulevaa ja reitti Huhmarnummen koululta Kevyen liikenteen yhteystarve eritasossa. Valo-ohjatuissa risteyksissä voi olla myös suojateitä. siltaa Kuikunmäen pohjoisreunalle, Enäjärveltä lounaaseen. Nummelan keskustaan. Suoria tonttiliittymiä maantielle poistetaan asemakaavoituksen Kattilamäentien ja Pillistöntien jälkeen toteutuvien kokoojakatujen myötä, mikä osaltaan vähen- Porintien alitse on jo kaksi tunnelia, mutta ne molemmat ovat väliin tulee asemakaavoitettaessa tää onnettomuusriskiä. toistaiseksi yksityisessä käytössä. Viimeistään alueita asemakaa- pyrkiä saamaan kevyttä liikennettä voitettaessa nämä tunnelit tulisi ottaa yhteiseen käyttöön. Toinen palveleva yhteys. Maaseutumainen asuinympäristö houkuttelee erityisesti ra- sijaitsee Huhmarnummen koulun pohjoispuolella, toinen Huh- kennusmaan edullisuuden ja luonnonläheisyyden vuoksi. marin työpaikka-alueella. Maaseutumainen ympäristö koetaan myös lapsiystävälliseksi. julkisten palvelujen alue Ulkoilureitti Todellisuudessa tällaiset alueet ovat liikenteellisesti turvatto- mia autottomille liikkujille. Harvaan asutuilta alueilta puuttu- Vanhalla Turuntiellä (mt 110) kevyen liikenteen tiet ja ulkoilu- keskustapalvelujen alue Pääasiassa ulkoiluun tarkoitettu reitit ylittävät tavoitetilassa maantien pääosin eri tasossa. Siellä reitti. Reittiyhteys on jatkosuunnit- vat kevyen liikenteen tiet ja julkinen liikenne. Samalla matkat missä on valo-ohjattuja risteyksiä tai nopeusrajoitus 40 km/h voi kauppa/työpaikka-alue telua sitova. Reitin tarkempi sijainti palveluihin ovat pitkiä. Autottomien elämään tämä tuo esteitä ja tien ylitys olla suojatietä pitkin. Vanhan Turuntien liikennejärjes- määritellään yksityiskohtaisemman turvattomuutta. Ohjaamalla suurin osa asutuksesta taajamiin, on kevytliikenteentie yhdystien vierellä telyistä lisää kohdassa ”Uudet tai muuttuvat tieyhteydet” sivulla 68. suunnitelman yhteydessä. mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta. kevytliikenteen tie ulkoilureitti kevytliikenteen yhteystarve

mt 110

72 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 73 Yhdyskuntatekninen huolto Jätevedet Jätevedet johdetaan toistaiseksi kaava-alueella Kaavaehdotukseen on piirretty ohjeellinen siir- Vesi- ja jätehuolto sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle. Suunnitel- toviemärilinjaus Nummelanharjulta Höytiön- missa varaudutaan siihen, että tulevaisuudessa nummen poikki Huhmariin. Putki tulee Vihdin jätevedet johdetaan Espoon jätevesipuhdistamolle. Kirkonkylältä Höytiönnummelle ja kulkee Huh- Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty kolme ET- Pääviemäreiden kapasiteetti ei riitä Etelä-Numme- marista Kirkkonummen kautta Espooseen. Linja- kohdemerkintää. ET1 on varaus jätevedenpuhdista- lan alueella muodostuville jätevesille, joten uusia us tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä ja se molle kallion sisään. ET2 on varaus uudelle vesitor- linjoja tarvitaan. Kaavaehdotuksen ensisijaisesti pyritään sijoittamaan tielinjausten kanssa samaan nille. ET3 on varaus sähköasemalle ja sen sisältöä toteutettavien alueiden rakentamiseen nykyinen maastokäytävään. Ratasuunnittelu ja rakentaminen käsitellään kohdassa ”Sähkönjakelu” sivulla 76. kapasiteetti riittää. vaatii kaavaan varatun 100 metriä leveän maasto- käytävänsä, eikä siirtoviemärilinjausta saa sijoittaa Nummelan vesihuollon runkoverkoston mitoitus Runkoverkoston suunnittelussa on varauduttu rata-alueelle. ja yleissuunnitelma tehtiin syksyllä 2008. Mitoi- Vihdin Veden putkisto neljään erilaiseen vaihtoehtoon: tuksessa huomioitiin Etelä-Nummelan voimakas (punainen ja sininen) kaava-alueella vuonna 2009 Nykyisen vedenpuhdistamon kapasiteetti riittää kasvaminen ja mm. kaupan suuryksikön sijoittumi- • Huhmarin työpaikka-alue rakentuu kokonaan, kunnes Etelä-Nummelan alueesta on rakentunut nen Huhmariin. asuntoalueet Huhmarin putken varrella vain noin 40 %. Tämän jälkeen pitäisi rakentaa uutta osittain. kapasiteettia tai liittyä Espoon jätevedenpuhdista- Vedenhankinta Vesihuollon runkoverkosto • Uutta asutusta tulee niin paljon, että tarvitaan moon. Typenpoistolle jätevesistä on asetettu uusia uusi viemäriputki Linnanniitun eteläpuolelta vaatimuksia ja Vihdin jätevesipuhdistamo toimii Vihdin kunnan vesihuoltolaitos käyttää raakave- Nykyinen vesijohtoverkosto kykenee toimittamaan puhdistamolle. siirtymäajan turvin. Siirtymäaika voi loppua ennen tenään pohjavettä, jota pumpataan (2010) neljältä vettä noin 20 %:lle kaavaillusta uudesta rakentami- kuin puhdistamon hydraulinen kapasiteetti. • Rata ja Espoon puhdistamo rakentuvat nopeasti, eri vedenottamolta. Nykyisten vedenottamoiden sesta. Runkoverkoston suunnittelun painopisteinä jolloin uusi putki rakennetaan Espoon suuntaan. tuotantokapasiteetti ei riitä tyydyttämään ennustei- ovat olleet Huhmarin ja Palojärven työpaikka-alu- Espoon kalliopuhdistamon pitäisi olla käytössä den mukaisen väestökasvun veden tarvetta. Lisä- eet sekä Linnanniitun ja Pajuniityn asuntoalueet. • Nummelan eteläosat rakentuvat nopeasti, mutta 2020. Asemakaavoitusta ajoittamalla voidaan var- kapasiteettia voidaan hankkia mm. laajentamalla Nämä alueet asemakaavoitetaan ja rakennetaan Espoon puhdistamo ei, jolloin varaudutaan kahteen mistaa, että oman puhdistamon kapasiteetti ei lopu Luontolan vedenottamon suodatuslaitteistoa tai lähitulevaisuudessa. uuteen pääviemäriputkeen. ennen kuin Espoon puhdistamo on käytettävissä. rakentamalla vesijohto siirtoviemäritn yhteyteen. Mikäli päädytään oman puhdistamon saneeraami- Vanhan ja uuden vesitornin välille tarvitaan uusi seen, puhdistamon toimintoja esitetään siirrettä- Nummelan keskustan vesitorneissa vesipinta on suurikokoinen vesirunkolinja, jotta vedenjakelu väksi nykyisen puhdistamon pohjoispuolelle kallion korkeudessa +115. Etelä-Nummelan alueen ra- pysyisi tasaisena koko Nummelan alueella. sisään. Läheinen kallio on kalliotilaresurssiselvityk- ET Yhdyskuntateknisen huollon kohde kentuminen tulee jossain vaiheessa vaatimaan sen (1992) mukaan soveltuva kalliorakentamiseen. uuden vesitornin rakentamista. Verkoston toimi- Ennen kalliopuhdistamon rakentamispäätöstä vuuden kannalta ideaalisin sijaintivaihtoehto on ET1 osoittaa varauksen kallioalueelle, jolle voi tulee kallion soveltuvuus maanalaiseen rakentami- Linnanmäellä. tutkia maanalaisen jätevedenpuhdistamon seen tutkia vielä tarkemmin. rakentamista.

ET2 osoittaa varauksen uudelle vesitornille.

ET3 osoittaa varauksen uudelle sähköasemalle.

Etelä-Nummelan viemäröinnin runkoverkoston linjauksen ratkaisumalli B1, Airix Oy Nummelan jätevedenpuhdistamo

74 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 75 Sähkönjakelu

Nummelan sähköntoimitus hoidetaan nykyisellään Lankilassa Osayleiskaavaehdotuksessa on jätetty lähes koko 400 kV linja va- sijaitsevalta sähköasemalta. Sen kapasiteetti ei tule riittämään roalueineen maa- ja metsätalousalueeksi tai osaksi virkistysaluet- Etelä-Nummelan tehotarpeeseen. Fortum sähkönsiirto Oy:n ta. Vanha 110 kV sähkölinja sijaitsee virkistysalueella Lehmäläh- alustavien suunnitelmien mukaisesti sähköasemavaraus on sijoi- teenmäeltä pohjoiseen. Molemmilla sähkölinjoilla on vaikutuksia tettu osayleiskaavaehdotuksessa nykyisen 400 kV linjan länsi- rakentamisen sijoitteluun. Uusi Kopulan 110 kV sähkölinja puolelle, Vanhan Turuntie (mt 110) eteläpuolelle. sijoittuu aivan 400 kV linjan viereen, joten se ei muuta tilannetta nykyisestä. Veikkolan suuntaan rakennettavan 110 kV sähkölin- Siuntion Kopulassa, Vihdin eteläpuolella, on uusi sähköasema. jan vaikutukset maankäyttöön ovat arvioitavissa vasta tarkem- Vaihemaakuntakaavassa on kaksi ohjeellista 110 kV sähkön- man linjasuunnittelun jälkeen. Mikäli moottoritien ja sähkölinjan siirtolinjaa Vihtiin, joista toinen tulee Kopulan sähköasemalta suoja-alueita ei voi yhdistää, nämä kertautuvat suoja-alueet Nummelan uudelle (rakennettavalle) sähköasemalle. Tämä lohkaisevat osan mm. Palojärven työpaikka-alueen pinta-alasta. yhteys olisi alustavan aikataulun mukaan valmis vuoteen 2015 Myös sähkötolppia varten varattavat maa-alueet voivat vaikeut- mennessä. Toinen uusi 110 kV sähkölinja yhdistäisi Nummelan taa asemakaavasuunnittelua mm. Huhmarin työpaikka-alueella sähköaseman Veikkolaan. Palojärven moottoritieliittymän tuntumassa.

Osayleiskaavaehdotukseen on piirretty punaisella näiden kahden 110 kV ja 400 kV voimajohtojen rinnakkainen leveä puuton 110 kV voimansiirtolinjan alustava linjaus. Kopulasta pohjoiseen vyöhyke vaikeuttaa liito-oravien liikkumista, mutta ei tee sitä tuleva linjaus on sijoitettu nykyisen 400 kV linjan länsipuolelle. mahdottomaksi. Linjalle osuu kaksi korkeaa mäkeä, joiden rin- Itään menevä linjaus on sijoitettu alkupäästä Turunväylän (Vt 1) nepuustoa hyväksikäyttäen liito-oravan on mahdollista liikkua eteläpuolelle, eikä siten näy kaavakartalla. Linjaus siirtyy moot- alamäkeen normaalia pidempiä matkoja. Toisin kuin moottori- toritien pohjoispuolelle Tuusankorven jälkeen, ennen Palojärven teiden aukoissa, missä lyhyeksi jäänyt liito on yleensä kohtalokas, moottoritieliittymää. sähkölinjan pusikoita pitkin pääsee takaisin metsään. 400 kV 110 kV Sähkönjakelun vaikutus maankäyttöön

Kopulan 110 kV sähkölinja tulee muodostamaan yhdessä 400 kV linjan kanssa 65 metriä leveän puuttoman vyöhykkeen maastoon. Osayleiskaavaehdotukseen merkityt rakennusrajat ulottuvat 26,5 metriä 400 kV linjan etäpuolelle ja 23 metriä 110 kV linjan länsipuolelle. Uudet sähkölinjat on pyritty sijoittamaan siten, että olemassa oleviin rakennuksiin ja teihin on riittävä turvallisuus- uusi sähköasema väli. Uusi asutus ja rakentaminen joutuvat väistämään olemassa jätevedenpuhdistamo olevaa sähkölinjaa. Asemakaavojen laadinnassa on otettava Z Sähkölinja huomioon voimajohdot ja niiden rajoitukset maankäytölle. 20 uusi vesitorni kV jakeluverkko toteutetaan maakaapeliverkkona, joka pyritään sähkölinja 400 kV sijoittamaan pääsääntöisesti jalkakäytäviin ja kevytliikenteen Sähkölinja 400 kV tai 110 kV ja väyliin. linjan johtoalueen rakennusrajat. sähkölinja 110 kV Rakennusraja on 400 kV sähkölin- uusi sähkölinja 110 kV jalla 26,5 metriä molemmin puolin ohjeellinen siirtoviemärilinjaus Sähkölinjat vaikuttavat taajamavyöhykkeellä rakentamiseen ja keskilinjasta ja 110 kV sähkölin- maa- ja metsätalousalueella metsänhoitoon. Sähköyhtiö lunastaa jalla 23 metriä molemmin puolin käyttöoikeuden supistuksen koko voimajohtoreitille. Voimajohto- keskilinjasta. alueen maapohja ja puusto säilyvät maanomistajan omaisuutena. 400 kV Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei 110 kV Ohjeellinen ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia Z tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laittei- sähkölinja ta rakennusrajan sisäpuolelle. Maanomistaja ei myöskään saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua Uusi 110 kV linja ja johtoalueen ra- vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Rakennusra- kennusraja 23 metriä keskilinjasta. joitus koskee niin maanpäällisiä kuin maanalaisia rakennelmia. Linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu Johtoaukean puusto ei saa kasvaa 4 metriä korkeammaksi. linjasuunnittelun yhteydessä.

400 kV 110 kV

110 kV

76 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 77 Viheralueet ja virkistys

Virkistysalueiden perustaminen ja hoito ovat osa kunnan järjes- Osayleiskaava ei ota virkistysalueen kaavamääräyksessä kantaa tämiä palveluita. Osayleiskaavaehdotuksessa on varattu laajat ja V siihen mitkä alueet hoidetaan jatkossa kaupunkimaisen puisto- merkittävät yhtenäiset viheralueet sekä virkistysyhteydet alueelta maisena ja mitkä alueet luonnon ehdoilla. Arvokkaat luontokoh- toiselle. Lähipuistot ja leikkipaikat sisältyvät asuntoalueiden teet on merkitty S -päällekkäismerkinnällä ja näitä alueita koskee mitoitukseen, eikä niitä ole merkitty yleiskaavakarttaan omina Virkistysalue oma kaavamääräys (”Luonnon monimuotoisuuden kannalta varauksinaan. Niiden mitoitus ja sijainti suunnitellaan asema- erityisen tärkeät alueet” sivulla 90). Näiden lisäksi virkistysalu- kaavoituksen yhteydessä. Alue varataan yleiseen virkitys- ja eiden suunnittelussa tulisi huomioida ekologiset verkostot ja ulkoilukäyttöön. Alueelle ei saa hulevesien käsittely. Rakennettavaksi tarkoitettujen alueiden ympärillä on runsaasti rakentaa uusia rakennuksia (MRL maa- ja metsätalousmaita. Asemakaavavaiheessa tulee tarkas- 43.2 §). Alueelle voidaan yksityis- Toiminnallisten virkistyspalveluiden keskipiste Nummelassa tella näiden reunavyöhykkeiden rajat tarkoituksenmukaisesti. kohtaisemman suunnitelman poh- on tietenkin Nummelanharju, joka sijaitsee kaava-alueen luo- Mikäli rakennettavaksi osoitetulta alueelta ei löydy riittävästi jalta toteuttaa virkistystä palvelevia teispuolella. Nummelanharjun ulkoilupalveluiden keskittymä hyvälaatuista puistoa tarpeeseen nähden, voidaan tarvittavat rakenteita. Maisemaa muuttava houkuttelee käyttäjiä myös seudullisesti. Hanko-Hyvinkää puistoalueet osoittaa maa- ja metsätalousalueen ja rakennettavan maanrakennustyö, puiden kaatami- junaradasta johtuen turvallisia viheryhteyksiä on vaikea toteuttaa alueen väliin. Ei ole tarkoitus, että puistojen puute ajaa asukkaat nen tai muu näihin verrattavissa ole- ja siksi kulku harjulle on ohjattu kevyen liikenteen teitä pitkin. hakemaan lähivirkistyspalveluitaan maa- ja metsätalouskäytössä va toimenpide on luvanvaraista siten Uuden Pillistöntien tunnelin kautta tulee uusi kevyen liikenteen olevilta pelloilta ja talousmetsistä. kuin MRL 128 §:ssä on säädetty. tieyhteys Kalkkimäen itäpuolitse Nummelanharjulle.

Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty virkistysalueita yhteen- Huhmariin Huhmarnummelle on mahdollista toteuttaa toinen sä yli 200 hehtaaria. Virkistysalueiksi on valittu peltolaaksoja ulkoilupalveluiden keskittymä, joskin Nummelanharjua selvästi ja metsäisiä rinteitä sekä selännemetsää Höytiönnummella ja pienempi. Laajat julkisten palveluiden tilavaraukset sekä virkis- Linnanmäellä. Näistä alkuvaiheessa toteutettavia on 64 heh- tysaluevaraus kantavalla hiekkamoreenimaalla mahdollistavat taaria. Loput 134 hehtaaria ovat tulevaisuuden varauksia, jotka toiminnallisen urheilukokonaisuuden suunnittelun. toteutuvat yhdyskuntarakenteen kehittyessä ja virkistystarpeiden kasvaessa. Virkistysalueiden toteuttaminen etenee asutuksen leviämisen myötä. Ensimmäisinä valmistuvat Pajuniitty, Ridalinpuro sekä Virkistysalueiden painopiste on siellä missä asukkaidenkin Linnanniittu. eli Höytiönnummen ja Huhdanmäen välisellä vyöhykkeellä. Huhmarnummella on lisäksi laaja julkisten palveluiden kes- virkistysalue kittymä (PY), joka sisältää aluevaraukset urheilukentille ja halliliikunnalle. suojaviheralue maa- ja metsätalousalue Jatkossa virkistysalueiden rooli tulee olemaan entistä enemmän ekologinen. Ihmisten virkistystarpeet ja maisema-arvot ovat pai- siirtolapuutarha koin toissijaisia ja etusijalle nousevat luontoarvot. Tämä näkyy mm. lisääntyvänä hulevesisuunnitteluna, missä laajoja alueita asemakaavoitettavat alueet varataan pintavesien käsittelyä varten. Vanhoja peltoaukeita metsitetään ja purolaaksoja pusikoitetaan, jotta saadaan estettyä ulkoilureitti eroosiota ja ravinteiden valumista järviin. Ridalinpuro kevytliikenteentie Pajuniitty

Yleiskaavan MÄYRÄN Linnanniittu asuntoalueva- siirtola- Hemmilänkallio Ritalanrinne Hurri raus sisältää puutarha mm. paikalliset puistot ja vir- Risubackajoki Linnanmäki Huhmarnummi kistysyhteydet, vaikka ne eivät kaavakartalla näykään. Esimerkkinä Huhmarjärvi Linnanniitun Leppäoja alue. Huhmarjoki

78 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 79 Pajuniityn virkistysalue Linnanniitun virkistysalue

Pajuniitty on vanhaa viljelyaluetta ja se näkyy virkistysalueen Nimestään huolimatta tämä virkistysalue sijoittuu Linnanniitun helppokulkuisuudessa. Alue sopii erinomaisesti kaupunkimai- koillispuoliselle selänteelle, Linnanniitun pientaloalueen ja Rida- sena puistona hoidettavaksi. Osayleiskaavaehdotuksessa se on linmetsän kerrostaloalueen väliin. Virkistysalueen pohjoisreunaa tiiviisti rakennetun asuntoalueen keskuspuisto. Suuri osa Paju- kulkee 110 kV sähkölinja. Alueella on useita luontoarvoja, jotka niityn virkistysaluetta on jo asemakaavoitettu puistoksi. Vir- rajoittuvat osittain rakentamisalueisiin. Linnanniityn virkis- kistysalueen poikki kulkee useita kokoojakatuja, jotka toimivat tysalueen rajat tulevat siten muotoutumaan vasta ympäröivien myös linja-autoliikenteen runkoreitteinä. Pajuniityn keskuspuis- asuntoalueiden asemakaavoituksen myötä. Alueella on merkitys- tossa tulee olemaan ympäri vuoden huollettuja kevyen liikenteen tä myös maisemallisena selänteenä, vaikka sieltä onkin äskettäin reittejä. hakattu metsää. Virkistysalueen poikki on linjattu ulkoilureittiyhteys etelästä pohjoiseen. Pajuniityn virkistysalueen ja junaradan välissä tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa urheiluhalleja yms liikuntarakentamista. Ridalinrinteen virkistysalue Toteutuessaan ne vähentäisivät painetta rakentaa harjulle ja parantaisivat Pajuniityn ulkoilupalveluita monipuolisemmiksi. Ridalinrinne on leveä viheryhteys, joka toimii ekokäytävänä Rakentaminen sijoittuisi osayleiskaavaehdotuksen keskustatoi- taajamarakenteen poikki. Ridalinrinne rajoittuu idässä Porin- mintojen alueelle, ei virkistysalueelle. tiehen ja tässä kohden on yksi hirvieläinten kulkureiteistä. 400 kV sähkölinja näkyy maastossa leveänä puuttomana kaistaleena Pajuniityn virkistysalueella on potentiaalia kehittyä aktiiviseksi ja koillisesta lounaaseen. Porintien liikennemelu rajoittaa virkistys- monipuolisia palveluita tarjoavaksi kaupunkipuistoksi. Pajuniitty Ridalinrinne käyttöä Pihtisillantien pohjoispuolisella alueella, mutta Pihtisil- lantien eteläisellä puolella on mahdollisuus monipuolisemman virkistysalueen toteuttamiseen tasaisemmassa maastossa. Ridalinpuron virkistysalue

Ridalinpuron varteen on jo suunniteltu hulevesipuisto. Ridali Ridalinrinteen virkistysalue kokoaa laajan alueen pintavedet ja on suunnittelun alkuvaiheesta asti ollut yksi Teknillisen korkea- ne kulkevat Porintien alitse itään yhtä vesiuomaa pitkin. Rida- koulun (nyk. Aalto yliopisto) hulevesien tutkimuskohde. Histo- linpuiston pintavesiratkaisut tulee suunnitella yleispiirteisesti riallisesti avoimena pidetty viljelymaisema muuttuu ekologisten yhdessä Porintien itäpuolisen alueen kanssa aina Enäjärvelle tarpeiden myötä suljetummaksi ympäristöksi, kun laakson rintei- saakka, jotta tulvia tai patoutumia ei synny matkan varrelle. tä metsitetään. Alueen poikki kulkee 110 kV sähköjohto ja useita autoteitä. Ulkoilureittiyhteys Porintien ylitse ja siitä edelleen Linnanmäen virkistysalue Enäjärven rantaan on linjattu ylärinteeseen asuntoalueelle, sillä kevyen liikenteen sillan rakentaminen on tässä kohden parempi Virkistysalueen ytimessä on Linnanmäen kalliometsä. Alueeseen vaihtoehto kuin kaivaa tunnelia tulvivaan Ridalinlahteen. kuuluu 90-220 metriä leveä kaistale peltoa ja metsää Höytiön- nummen itäpuolella. Linnanmäki yhdistää Linnanniitun ja Ri- Ridalinpuistolla on merkittävä rooli valuma-alueensa pintavesien dalinrinteen virkistysalueet toisiinsa. Virkistysalueelle sijoittuvat käsittelyssä ja tulvahuippujen tasaamisessa. ratalinja, varaus vesitornille, ulkoilureitti, uusi yhdystie sekä 400 kV sähkölinja. Lisäksi virkistysalueella on rooli toimia ekologisena yhteytenä yhdessä maa- ja metsätalousalueiden kanssa. Linnanmäen metsälintulajisto ja kalliometsäkasvillisuus ovat paikallisesti arvokkaita. Linnanmäen virkistysaluetta tulisi kehittää metsämäisenä retkeilymaastona.

Linnanmäen virkistysaluekokonaisuus on niin suuri, että sen asemakaavoitus tulee toteutumaan palasissa osana ympäröiviä asemakaavahankkeita. Nykyisen alustavan ratasuunnitelman mukaan Linnanmäki halkaistaan kahtia rataa rakennettaessa, mutta toiveena olisi säilyttää mäkiproﬁ ili ehjänä ja toteuttaa rata Ridalinpuro Linnanmäki tunnelissa.

Pajuniitty

Linnanniittu

80 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 81 Hemmilänkallion virkistysalue Huhmarjärven virkistysalue

Hemmilänkallion virkistysalue on kaavaehdotuksen laajin virkis- Noin hehtaarin kokoinen rantakaistale järven länsirantaa on jo tyskäyttöön osoitettu metsä. Alue on erinomaista ulkoilumaastoa. rantakaavan mukaista olemassa olevaa puistoa. Aluetta on laa- Kävely- ja ulkoilureitti on linjattu korkeimpien mäkien väliin, jennettu länteen osittain kantavalle maalle, osittain tulvaniitylle. mutta korkeuseroa kertyy reitille silti 20 metriä. Maastonmuodot Laajennusosan asemakaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi vasta tulisi pyrkiä säilyttämään ja myös metsänhoidossa tulisi pyrkiä alueen asukasluvun kasvaessa merkittävästi. Puistosuunnitte- korostamaan kumpareisen metsäluonnon monipuolista vaihtele- lua ei kannata aloittaa ennen kuin ratasuunnitelma on valmis. vuutta. Virkistysalueella sijaitsee myös useita arvokkaita luonto- Huhmarjoen varteen tulee varata kulkuyhteys niin eläimille kuin kohteita. Kalkkimäen eteläpuolinen puronotko ei kestä kulutusta, ihmisille junaradasta huolimatta. Virkistysalueen halkaisee sekä mutta muutoin luontoarvot eivät rajoita virkistyskäyttöä. Hem- maantie että junarata. milänkallio yhdistää lännen liito-orava-alueet kaava-alueen poh- joispuoliselle Kalkkimäelle ja siitä edelleen Nummelanharjulle. Huhmarjoen virkistysalue

Virkistysalueelle on osoitettu kohdemerkinnällä maan alainen Pienen pieni rantakaistale sijaitsee moottoritien melualueella, puhdistamon paikka. Se toteutuu, mikäli Vihti joutuu rakenta- mutta sen merkitys onkin rantayhteydessä. Pieni virkistysalue maan uuden jätevesien puhdistamon. Virkistysalueelle merkitty tarjoaa pääsyn Huhmarjoen rannalle myös niille, jotka eivät ohjeellinen jäteveden siirtoviemärilinja toteutuu vain mikäli Vih- Hemmilänkallio Huhmarjoki omista omaa rantaa. Alueen merkitys tulee korostumaan Pala- din jätevedet päätetään johtaa Espooseen. Toteutuessaan siirto- järventien asuntoalueen rakentuessa ja asukasmäärän kasvaessa. viemärilinja kulkisi yhdystien kanssa samassa maastokäytävässä Virkistysalueen lounais- ja länsipuolella on suojaviheralue, joka huomattavasti etelämpänä. on varattu melusuojausta varten.

Hemmilänkallion asemakaavoitus tapahtuu palasissa ympärillä Huhmarnummen virkistysalue olevan asuntorakentamisen myötä. Höytiönnummen aseman rakentuessa tulee virkistysalueen poikki linjata ympärivuotisesti Huhmarnummen virkistysalue alkaa koululta ja haarautuu kah- ylläpidettävä kevyen liikenteen yhteys. deksi virkistysyhteydeksi, toinen itään Nuuksioon päin ja toinen pohjoiseen Enäjärvelle päin. Virkistysalueiden rooli on tarjota Risubackajoen virkistysalue asuntoalueilta kevyen liikenteen kulkuyhteydet vaihtelevassa luonnonympäristössä. Varsinaiset urheilukentät yms laajat ra- Risubackajoen virkistysalue sijaitsee Höytiönnummen juna- kenteet tulisi sijoittaa aivan Pihtisillantien tuntumaan tai julkis- aseman länsipuolella. Se on kapea purolaakso asuntoalueiden vä- ten palvelujen varaukselle (PY). lissä. Suurin osa virkistysalueesta on merkitty myös arvokkaaksi luontokohteeksi. Alueella on metsälain, vesilain ja luonnonsuoje- Pohjoiseen menevälle virkistysreitille on merkitty ympärivuoti- lulain mukaisia suojelutavoitteita. Näiden lisäksi Risubackajoen sesti ylläpidettävä kevyen liikenteen tie. Linjaus kulkee kaavakar- varteen kohdistuu tulevien asukkaiden virkistystarpeita. Virkis- talla suon poikki, jotta kaavamerkintä erottuisi, mutta todellisuu- tysalueen poikki kulkee Vanha Turuntie ja junaratavaraus. dessa tie linjataan suon jommalle kummalle puolelle rinteeseen.

Luontoarvoista johtuen alueelle tulisi ohjata vain läpikulkua ja Itään päin on merkitty ulkoilureitti. Tämä yhteys on tarkoitus sekin rakennettuja reittejä pitkin, ettei kulutus leviä kontrolloi- Risubacka Huhmarnummi ylläpitää talvisin latuna. Muut tarpeelliset kävelyreittiyhteydet mattomasti. Ympäröivillä asuntoalueilla tulee olla riittävät puis- suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Idässä virkistys- toalueet lähivirkistystarpeiden hoitamiseksi. Risubackajoen mer- aluevaraus päättyy Kalliolan ja Lemmoon peltoaukeaan. Tätä kitys virkistysalueena on tarjota rauhallinen ja luonnontilainen kautta on tarkoitus järjestää ulkoiluyhteys aina Nuuksioon vaihtoehto alueelta toiselle liikkumiseen tiiviin kaupunkimaisen saakka. Viljelylaakson säilyminen avoimena maisematilana on keskustan läheisyydessä. Vaikka virkistysalueen asemakaavoitus parhaiten toteutettavissa osana aktiivista peltoviljelyä, siksi sitä tulee ajankohtaiseksi vasta aseman ympäristön rakentuessa, voi ei ole sisällytetty virkistysalueeseen. Rajanveto maatalousalueen ulkoilureitin tarve tulla vastaan jo aikaisemmin. ja rakennettavan alueen välillä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajan kanssa, mutta alueen umpeen kasvamista ei tule tukea millään toimenpiteillä. Leppäojan virkistysalue Alue sijaitsee Kauhumäen ja Tuusankorven välisessä laaksossa, Hurrin virkistysalue Yöviläntien asuntoalueen ja Tuusankorven työpaikka-alueen välissä. Leppäojan soistunut pohjukka on merkitty suojaviher- Hurrin virkistysalue sijaitsee kahden merkittävän pientaloalueen alueeksi pintavesien käsittelyä varten. Virkistysalue on mitoi- välisessä Korpisuon laaksossa. Virkistysaluevaraus sisältää osan tettu Yöviläntien asukkaiden käyttöön. Maisemarakenteellisesti Korpisuon peltoaukeasta ja Torholanrinteen liito-oravalehdon. virkistysalue tulisi pitää avoimena, jotta sen sijainti laaksossa Virkistysalueen kautta on tarkoitus linjata ulkoilureittiyhteys korostuisi. Jos asukkaat kaipaavat näkösuojaa asuntoalueen Huhmarnummelta aina Enäjärven rantaan saakka. Alueen ja työpaikka-alueiden väliin, se tulisi toteuttaa nauhamaisena ottaminen virkistyskäyttöön tulee ajankohtaiseksi rakentamisen puujonona, eikä metsittämällä koko laaksoa. Virkistysaluetta edettyä Hurrin asuntoalueelle, siihen saakka se säilyy maata- voi asemakaavasuunnittelun yhteydessä levittää etelään uuden louskäytössä. Virkistysalueen poikki kulkee uusi autotieyhteys Leppäoja Korpisuo tielinjauksen suuntaisesti. Tervalammen suuntaan.

82 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 83 Ulkoilureitit Siirtolapuutarha-alue

Ulkoilureitit ovat kevyenliikenteen reittejä täydentäviä yhteyksiä Mäyräojanlaakson pohjoispäähän on varattu noin 7 hehtaarin autottomaan liikkumiseen. Ulkoilureittien linjaukset kaavaehdo- suuruinen alue siirtolapuutarhan perustamista varten. Siirtola- tuksessa ovat ohjeellisia. Reittien toteutustapa ja ajoitus riippuu puutarha on puutarhaviljelykseen varattu alue, jossa palstalle saa tarpeesta, rahoituksesta ja detaljisuunnittelun etenemisestä. rakentaa myös pienen mökin. Alueella ei sallita ympärivuotista asumista. Ulkoilureittien linjauksissa on pyritty löytämään selkeät yhteydet rakentamattomien alueiden poikki. Linjauksissa on pyritty Siirtolapuutarha tarjoaa vaihtoehtoisen kesämökkiratkaisun löytämään myös lyhyempiä vaihtoehtoisia yhteyksiä alueen niille, jotka haluavat kesäasunnon läheltä omaa asuntoa tai palveluihin autolla liikkumisen vaihtoehdoksi. Kevyelle liiken- työpaikkaa. Palstoilla tapahtuva viljely antaa mahdollisuuden teelle on osoitettu junaradan ylityspaikkoja neljä enemmän kuin luonnonmukaisen ruoan tuottamiseen omaan käyttöön. Puu- autoliikenteelle. Valtatien 2 alittavat yksityiset alitustunnelit on tarhaharrastuksen suosion kasvaessa siirtolapuutarhapalstojen osoitettu osaksi kevyen liikenteen verkkoa. Lisäksi on osoitet- kysyntä on jo tarjontaa suurempaa pääkaupunkiseudulla. tu uusi kevyen liikenteen ylityssilta valtatie 2:n yli Enäjärven eteläpuolella. Siirtolapuutarhalta on matkaa Asemantielle 500 metriä ja Hanko-Hyvinkää tielle (vt 25) noin 1 km, joten yhteydet linja- Ulkoilureitistö on pyritty linjaamaan siten, että se oikaisee mer- autoreiteille ovat jo olemassa. kittävästi jalankulkijan matkaa aina siellä missä se on mahdollista. Ulkoilureiteille on pyritty hakemaan linjaus sieltä, missä ei ole autoliikennettä ollenkaan. Siirtolapuutarha sijaitsee Nummelanharjun liepeillä, joten maa- perä on hietaa. Alue on ollut pitkään peltoviljelyssä. Paikka on Maa- ja metsätalousalueille sijoittuvia ulkoilureittejä varten tasainen, viettäen hieman etelään. Molemmin puolin on korkea täytyy tehdä ulkoilureittisuunnitelma ja järjestää ulkoilureitti- kallioselänne. Toisaalta kalliometsät suojaavat idästä tai lännestä toimitus, ennen kuin niitä voidaan toteuttaa. Virkistysalueilla ja tulevilta tuulilta (harju suojaa pohjoisesta), mutta mikäli sattuu asutuksen kupeessa olevat ulkoilureitit voidaan sisällyttää osaksi tuulemaan etelästä, Mäyräänojan laakso tunneloi tuulen voiman asemakaavasuunnittelua. juuri tänne.

Seudullisesti merkittävimmät ulkoilureitit ovat Kauhumäen-La- Maasto-olosuhteet ovat sellaiset, että siirtolapuutarhan käyttöön pinsuon reitti ja Huhmarnummen reitti. Kauhumäen-Lapinsuon olisi mahdollista tehdä myös pieni lampi, joka sopisi niin virkis- reitti on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti Siuntiosta täytymiseen kuin ekologiseen pintavesien käsittelyynkin. Vaikka Nummelaan. Huhmarnummen reitti on yhteys Tervalammen- etelästä tulevat tuulet ovat riski viihtyvyydelle, eteläistä reunaa tielle ja sieltä edelleen Nuuksioon. Nämä yhteydet olisi tärkeää ei saisi istuttaa tiheällä ja korkealla kasvillisuudella umpeen vaan saada toteutettua mahdollisimman pian, alkuvaiheessa edes avoin laaksonäkymä etelään tulisi säilyttää. Eteläreunan tiivistä- opastettuna polkuna ja/tai latuna. minen saattaisi myös tuoda alueelle hallaisuutta.

Käytetyimmät ulkoilureitit ovat kuitenkin virkistysalueille sijoit- Alueen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät asemakaavoi- tuvat reitit asutuksen tuntumassa. Puistosuunnittelun yhteydessä tusta ja kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikka on jo rakennettu reittejä tullaan toteuttamaan enemmän kuin mitä osayleiskaava- parinsadan metrin päähän kohteesta. ehdotuksessa on tarpeen esittää. Palveluiden saavutettavuuden kannalta merkittävimmät reitit on merkitty ympärivuotisesti yllä- pidettäviksi kevytliikenteen reiteiksi, joilla pitäisi pystyä kulkemaan niin lastenvaunujen kanssa kuin polkupyörällä.

Lemmoon kalliolta Nuuksioon päin Mäyrään laakso

84 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 85 Luonto ja Ympäristö

Nummelan eteläosien kulttuurihistorialliset kohteet koostuvat Muinaismuistokohteet vanhoista kylien paikoista sekä säilyneistä historiallisesti tai rakennustaiteellisesti edustavista rakennuksista. Luontokohteet Kaava-alueella on kaksi kiinteää muinaismuistokohdetta: Höy- koostuvat metsälain, luonnonsuojelulain sekä vesilain mukaisista Arkeologinen SM x intressialue Luonnonmuistomerkki tiönnummen kiviröykkiö sekä Rajakallion vanha rajapyykki. arvokohteista. Luontoarvoista lisää sivu 90. nro Historiallisen ajan kylämäki, jolla Hiidenkirnu, jonka vahingoittami- SM 3, Höytiönnummen kiviröykkiö nen tai turmeleminen on kielletty. Arkeologiset intressialueet (vanhat kylämäet) saattaa sijaita muinaismuistolain 927-406-5-135, Laidunmaa rauhoittamia kiinteitä muinaisjään- Vanhojen kylien paikat on arvioitu Kuninkaan kartastosta, joka nöksiä. Aluetta koskevista rakennus- Rakennusperintökohde Kallion päällä on ihmisen kasaama kiviröykkiö, jonka halkaisi- on vuodelta 1783. Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty kaksi hankkeista ja isommista kaivutöistä ja on noin neljä metriä. Kiviladelma on sammaloitunut, mutta vanhaa kylämäkeä: Huhdanmäki (SM 1) ja Hynnämäki (SM 2). nro on neuvoteltava Museoviraston selvästi ympäristöstään erottuva. Kiviröykkiö saattaa olla vanha Rakennuskohteita, joilla on maise- kanssa. rajamerkki. Kohteen suojelu perustuu muinaismuistolain 1 §:än. mallisia, rakennus- tai kulttuurihis- Huhdanmäki kuuluu Härköilän kylään, joka on yksi Vihdin Kohde sijaitsee työpaikka-aluevarauksella (TP). Työpaikka-alu- toriallisia arvoja. Suojeluperusteista keskiaikaisista kylistä. Huhdanmäellä on yhä vanhoja pihapiirejä Muinaismuistokohde eesta lisää sivu 62. ja useita syytinki-, työväen ja muita asuntoja. Hynnämäki kuuluu on tarkempi kuvaus kaavaselostuk- Torholan kylään ja siellä on jäljellä vain yksi suojeltava rakennus- sessa. Rakennuksia ei saa purkaa SM x Muinaismuistolail- ilman MRL 127 §:ssä tarkoitettua SM 4, Rajakallion rajapyykki kohde, sekin vasta 1930-luvulta. la rauhoitettu kiinteä lupaa. 927-454-1-172 (Vihti) ja 444-425-3-218 (Lohja) muinaisjäännös. Alueen kaivami- Hynnämäki on yhä maaseutumaista rantamaisemaa, mutta se on nen, peittäminen, muuttaminen ja osayleiskaavaehdotuksessa merkitty tulevaisuuden asuinpienta- muu siihen kajoaminen on muinais- Kohde on ollut ennen Lohjan, Vihdin ja Siuntion rajapyykki. loalueeksi. Huhdanmäen alue on jo nyt tiiviisti rakennettu ja sen muistolain nojalla kielletty. Suoje- Nykyinen kolmen kunnan yhteinen rajapyykki sijaitsee Turun rakennuskantaa uusitaan jatkuvasti. Arvokkaimmat rakennukset luperusteista on tarkempi kuvaus moottoritien (vt 1) eteläpuolella, yli kaksi kilometriä kaakkoon. on merkitty suojelukohteiksi asemakaavoissa. Huhdanmäellä on kaavaselostuksessa. Rajapyykki sijaitsee Länsiradan suunnittelualueella, mutta Raja- myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja, mut- kallion kohdalla radan on tarkoitus kulkea tunnelissa. ta Uudenmaan ympäristökeskus on purkanut kokonaisuudessaan juoksuhautojen suojelun. Luonnonmuistomerkit (hiidenkirnut)

Kummassakin kohteessa saattaa maaperästä löytyä muinaismuis- Kaava-alueelta on löytynyt tähän mennessä kolme hiidenkirnua, tolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto jotka on merkitty kaavaehdotuskarttaan luonnonmuistomerkki- selvittää kylämäkien tarkan sijainnin, laajuuden ja niihin mah- nä. Hiidenkirnu ei ole automaattisesti suojeltu. Vihdin kunnan dollisesti liittyvien kiinteiden muinaisjäännösten säilyneisyyden. hallintosäännön (kv 14.12.2009) mukaan ympäristölautakunta Kunnes Museovirasto on selvityksensä tehnyt, koko alueella on voi päättää luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Päätös kiinnitettävä erityistä huomiota maanpinnanalaisten historiallis- tehdään maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Kaa- ten arvojen säilyttämiseen ja oltava yhteydessä Museovirastoon vaehdotukseen merkityistä kohteista on tarkoitus tehdä erilliset ennen maansiirtotöitä. suojelupäätökset.

6 HYNNÄMÄKI Rakennusperintökohteet SM2 4 5 10 2 3 9 11 Kaava-aluetta koskien on tehty rakennusinventoinnit vuosina HUHDANMÄKI 78 1998, 2003 ja 2005, joissa inventoitiin kaikki alueella sijaitsevat SM1 1950-luvulla tai sitä ennen rakennetut rakennukset. Inventoin- neissa arvioitiin rakennuksen tai rakennusryhmän arvo kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemallisesti. Kaava-alueelta ei löytynyt maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia. Osayleiskaavakartalle ovat valikoitu- 1 neet kohteet, joilla on Vihdin mittakaavassa arvoa yhdellä osa- alueella tai paikallisesti arvoa useammalla osa-alueella. SM4 SM3 Erillisiä rakennuskohteita tai rakennusryhmiä on merkitty 2 osayleiskaavaehdotukseen 16 kappaletta. Kohteet on merkitty 3 12 kaavaehdotukseen turkoosilla neliön muotoisella symbolilla. 13 Kohteet on numeroitu 1-16. Osa rakennuksista on jo suojeltu asemakaavalla. Muiden kohteiden osalta alueella ei saa teh- 1 14 dä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen suojelu- arvoa. Ennen korjaus- tai muutostöitä tulee olla yhteydessä 15 Ukivahan hiidenkirnu 16 Maakuntamuseoon.

86 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 87 Alla olevassa listassa kulttuurihistoriallisesti mer- kittävät kohteet on yksilöity myös tilanumeron tai katuosoitteen mukaan.

1. Jerelä, Pillistöntie 108 8. Kuikunmäki, Kuikuntie 22 Koska rakennusperintökohteet ovat yksityisiä ko- 13. Päivärinne, Huhmarjärventie 24 teja tai kesäasuntoja, ja teksti sisältää osoitetieto- Kohde on edustava esimerkki 30-luvun rakenta- Kuikunmäki on ollut osa Kuikun kantatilaa. ja, kohteiden valokuvia ei julkaista tässä yhteydes- Peruskorjattu 1920-luvun asuinrakennus, jolla on misesta. Rakennukset ovat pitkälti alkuperäisessä Kuikunmäki on edustava esimerkki vihtiläisestä sä. Kunkin kohteen inventointilomakkeet löytyvät rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. asussaan. Kohteella on rakennushistoriallista mer- mahtirakentamisesta. Kohteella on maisemallista, (vain paperisina) Vihdin Museolta. Taloa kunnostettaessa on säästetty kaikki vanhat kitystä. Kokonaisuuteen kuuluu useita rakennuk- paikallishistoriallista ja rakennushistoriallista mer- yksityiskohdat. sia, mm. navetta/vaja, sauna, liiteri/maitohuone, kitystä. Kuikun päärakennus on vuodelta 1906 ja vilja-aitta ja kaksi asuinrakennusta, joista toinen sitä on peruskorjattu 50- ja 70-luvuilla. Pihapiiriin 14. Annelinmäki, 1800-luvulta. Vanha sepänpaja on purettu. kuuluu aitta 1700-luvulta ja kaksi ulkorakennusta Palajärventie 17 1800-luvulta. Vanha karjakeittiö/saunarakennus Annelinmäki on ollut osa Kuikun kantatilaa. Asuin- 2. Huhdanmäki, Etelärinne, Viertäjäntie 9 on muutettu asuinrakennukseksi. 1900-luvun ulko- rakennuksen vanhin osa on 1890-luvulta, laajen- rakennukset kuuluvat miljööseen, mutta eivät ole nusosa 1930-luvulta. Rakennusta on peruskorjattu Vuonna 1941 rakennettu asuinrakennus, joka erillisinä rakennuksina ns. arvokohteita. 80-luvulla. Rakennus on ollut 1937 perustetun on nykyisin varastona. Asemakaavassa merkitty Sellgrenin tekstiilitehtaan johtajan perheen asunto. suojeltavaksi. 9. Enäjärvi, Lusilantie 64 Kohteella on jonkin verran paikallishistoriallista ja rakennushistoriallista merkitystä, joskin varsinai- 3. Huhdanmäki, Peltola, Vanhan-Sepän tie 3 Hurrin kantatalosta lohkottu tila, jolla on asuin- nen suojelutarve on vähäinen. rakennus, sauna sekä navetta/varasto 30-luvulta. Kohde on edustava esimerkki 30-luvun rakentami- 1905 rakennettu asuinrakennus, joka on peruskor- 15. Palajärven koulu, Palajärventie 87 jattu 1990-luvulla. Kohteella on rakennushistorial- sesta. Kohteella on myös maisemallista merkitystä. lista ja maisemallista merkitystä. Asemakaavassa Nykyisin verstaana toimivassa entisessä navetassa Vanhalla kansakoulutalolla on paikallishistori- merkitty suojeltavaksi. on vihtiläisittäin harvinainen säterikatto. Asuinra- allista, maisemallista ja rakennushistoriallista kennus on remontoitu 70-luvulla. Kohde on säilyt- merkitystä. Varsinainen suojelutarve kohdistuu tänyt melko hyvin alkuperäisen ulkoasunsa. 4. Huhdanmäki, Rauhala, Huhdanmäentie 7 rakennuksen ulkoasuun sen alkuperäisinä säily- neisiin osiin. Koulurakennuksen on suunnitellut Talo on vanhimpia Huhdanmäellä olevista asuinra- 10. Luoto, Hynnämäki 10 arkkitehtitoimisto Paalanen & Paalanen. Raken- kennuksista, se on luultavasti rakennettu 1800-lu- nustyöt alkoivat kylätalkoilla 1921 ja koulutalo vun alussa. Taloa voi pitää esimerkkinä vuosisadan Hurrin kantatalosta lohkottu tila, jolla on vapaa- valmistui syksyllä 1923. Nykyisen ulkoasunsa koulu vaihteen vähävaraisempien tilattomien asumis- ajan asunto. Rakennus on funkkistyylinen huvila on saanut vuoden 1964 peruskorjauksen yhteydes- tavasta. Talo on remontoitu 1980-luvulla, mutta vuodelta 1937. Ulkoasu on säilynyt hyvin alkuperäi- sä. Rakennuksessa huomattiin kosteusvaurioita talon ulkoasun yksityiskohdat ovat pääosin sellaiset senä. Kohteella on rakennus- ja paikallishistorial- 2000-luvun vaihteessa ja koulutoiminta siirtyi kuin ne olivat remontin alkaessa. Asemakaavassa lista sekä maisemallista merkitystä. Huhmarnummen kouluun keväällä 2006. merkitty suojeltavaksi. 11. Hurri, Hurrintie 34 16. Toimela, Palajärventie 79 5. Huhdanmäki, Toivola, Huhdanmäentie 18-20 Hurrin tilalla on asuttu (ainakin) 1600-luvulta Toimela on 1908 valmistunut asuinrakennus, jolla Kuulan talo on rakennettu 1926 ja se on ilmeisesti lähtien. Kohteen rakennuskannasta entinen päära- on paikallishistoriallista, rakennushistoriallista Vihdin ensimmäinen lautarakenteinen asuinrakennus vuodelta 1760 on säilyttänyt hyvin alkupe- ja maisemallista merkitystä. Talon rakensi Pala- kennus. Talossa on ollut mm. peltisepänverstas. räisen ulkoasunsa ja sillä on rakennushistoriallista järveläinen suutari Mauritz Forsgrén perheensä Asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. merkitystä. Talo on ollut varastokäytössä viimeiset asunnoksi. Talon puutarha on palkittu kaksi kertaa 40 vuotta. valtakunnallisessa pihakilpailussa. Toimela on Palajärven koulu nykyisin vapaa-ajan asuntona. 6. Katrineberg, Katriinaperintie 11 12. Lepola, Palokalliontie 11 Talo on rakennettu 1908-1909 syytinkitaloksi vanhan torpan paikalle. Sittemmin talossa on ollut Entinen Kuikun kantatilan torppa, johon on han- hammaslääkärin vastaanotto ja päiväkoti. Asema- kittu lisämaata Hurrin tilasta. Vanhana torppapaik- kaavassa merkitty suojeltavaksi. kana kohteella on paikallishistoriallista merkitystä. Asuinrakennus on 1900-luvun vaihteesta. Eniten rakennushistoriallista merkitystä on vanhalla 7. Ylä-Kuikku, Kuikuntie 15 aittarakennuksella 1800-luvulta. Kohteella on myös maisemallista merkitystä. Ylä-Kuikku on ollut osa Kuikun kantatilaa. Tilalla on Kuikun pehtorin asuinrakennus. Talo on rakennettu 1876 Rantasalmella ja siirretty nykyiselle pai- kalleen 30-luvulla. Kohde kuuluu Kuikun kantata- lon miljööseen ja sillä on maisemallista merkitystä ja jonkin verran rakennushistoriallista merkitystä.

88 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 89 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet S 3, Metsäpirtin kalliot 1,3 ha

Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotukseen on merkitty Kaksi jyrkkäreunaista kalliolakea, paikallisesti S x 42 luontokohdetta, yhteensä 165 hehtaaria. Kohteet on merkitty Suojelukohde arvokkaita kalliometsiä. Jyrkkien seinämien raoissa osayleiskaavaehdotukseen LUO-päällekkäismerkinnällä. Tällöin kasvaa puolivaateliasta suonikielisammalta. Laella on runsaasti mäntykeloja. Itäisempi kallio on lisäk- maapohjalla on jokin muu pääkäyttötarkoitus kuin suojelu. LUO- Luonnonarvoiltaan suojelun arvoi- si tärkeä Mäyräojan laakson maisemassa. Kaavaeh- rajaus on aluevarauksen päälle tuleva viivamerkintä ja siihen nen kohde. Alueella ei saa suorittaa dotuksessa Metsäpirtin kalliot on merkitty maa- ja liittyy maankäyttöä rajoittava kaavamääräys. luonnonarvoja heikentäviä toimen- metsätalousalueeksi. Kalliometsien luontoarvojen piteitä. Alueen arvoista on tarkempi suojelu perustuu metsälain 10 §:än. Kaavaluonnosvaiheessa käytiin neuvotteluja usean suojelualueen kuvaus kaavaselostuksessa. perustamisesta yksityiselle maalle, mutta neuvottelut kaatuivat maanomistajien vastustukseen ja julkisen rahoituksen puuttee- Rajakallio seen. Uudenmaan ELY-keskus (ent. Uudenmaan ympäristökes- kus) on tehnyt kaava-alueella jo kaksi luonnonsuojelulain mu- Kohteet S4-S6 ovat osa Rajakallion laajaa metsik- kaista suojelupäätöstä ja muutamasta kohteesta on tehty aloite S 1, Peräkylän lähteikkö ja noro 1,1 ha köä, joka oli vielä vuonna 2007 maakunnallisesti suojelupäätöksen saamiseksi. merkittävä suojelukohde. Alueella oli arvokas Paikallisesti erittäin arvokas lehto, lähteikkö ja metsäluonto, linnusto ja liito-oravapopulaatio. luonnontilainen noro. Lähteitä varjostavaa puustoa Kaavaehdotukseen merkittyjen luontokohteiden arvotus perus- Maisematyöluvan vastaiset metsähakkuut ovat ei saa poistaa. Alueella ei saa suorittaa pohjaveden tuu vuosina 2005-2010 tehtyihin luontoselvityksiin. laskeneet alueen arvoa ja tuhonneet parhaat liito- tasoon vaikuttavia toimia. Pohjoispuolelle kaivettu oravakohteet. Rajakallion ympäristöstä tehtiin uusi lampi ei vaikuta luontoarvoihin kielteisesti. ympäristöselvitys kesällä 2009, jonka perusteella kaavakarttaan on rajattu kolme pienialaista paikal- Kaavaehdotuksessa Peräkylän lähteikkö ja noro lisesti merkittävää luontokohdetta. 31 ovat maa- ja metsätalousalueella. Kaikki Peräkylän pintavedet valuvat tätä kautta Lohjan puolelle. Län- siradan ja Hanko-Hyvinkää -radan yhdistävä raide S 4, Rajakallion ruohokorpi 1,3 ha 30 33 tulee kulkemaan lähteikön pohjoispuolitse katkais- Korpi on luonnontilainen ja ojittamaton. Kaava- 32 ten veden luontaisen uoman. Lehdon, lähteikön ja 23 ehdotuksessa Rajakallion ruohokorpi on merkitty 8 10 34 noron luontoarvojen suojelu perustuu vesilain 1:17 maa- ja metsätalousalueeksi. Korven suojelu perus- 22 35 a § ja metsälain 10 §:än. tuu metsälain 10 §:än. 3 2 7 11 9 21 4 5 24 36 S 2, Metsäpirtin ruohokorpi 0,3 ha S 5, Peräkylän korpi 2,9 ha 1 12 14 13 38 Paikallisesti arvokas ruohokorpi. Ojasta huolimat- 6 25 37 Korpinotkelma, jossa liito-oravan pesäpuut ovat ta korpi on säilynyt rehevän kosteana. Kohteen säästyneet. Muiden Rajakallion liito-oravakohtei- 15 16 26 vanhoissa haavoissa asustaa kolopesijöitä. Met- 17 den tuhouduttua 70-100 %:sti on näiden kolopui- sänhoidossa tulisi säilyttää rehevän korven omi- 39 den säilyminen erityisen tärkeää. Suotyypiltään 18 naisuuspiirteet. Kaavaehdotuksessa Metsäpirtin korpi on keskeltä ruohokorpea ja reunoilta metsä- 27 ruohokorpi on merkitty maa- ja metsätalousalueek- kortekorpea. Kaavaehdotuksessa Peräkylän korpi 19 si. Ruohokorven luontoarvojen suojelu perustuu on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Kohteen metsälain 10 §:än. 20 29 40 eteläpuolitse on merkitty kulkevaksi ulkoilureitti, mutta sen tarkka sijainti ratkaistaan yksityiskoh- 28 41 taisemman suunnittelun yhteydessä. Länsiradan 42 ja Hanko-Hyvinkää -radan yhdistävä raide kulkee kohteen poikki, mutta se on tarkoitus kaivaa tunnelissa kalliomäen läpi. Korven suojelu perustuu luonnonsuojelulain 47 §:än ja metsälain 10 §:än.

Lemmoonkallio Rajakallio Metsäpirtin kallio

90 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 91 S 9, Mäyräojankallion korpi 1,6 ha S 12, Viertolan liito-oravametsikkö ja korpi 1,1 ha S 15, Laurilan liito-oravametsikkö 0,5 ha

Ojituksesta huolimatta luonnontilainen korpi, poh- Kohde on kuusivaltaista sekametsää, josta löytyy Pienehkö kuusikkoinen metsikkö, jossa asuu liito- joisessa kuusivaltaista metsäkortekorpea ja etelässä runsaasti kolohaapoja. Alueelta on löytynyt run- orava. Kaavaehdotuksessa metsikkö on osa asuin- kitukasvuista sarakorpea. Kaavaehdotuksessa korpi saasti jälkiä liito-oravista. Kohteen itäreuna on pientaloaluetta. Liito-oravan suoja-alueeksi on on osa asuinpientaloaluetta. Eteläreunasta korpi luonnotilaista ruohokorpea. Länsiosa on merkitty merkitty 0,5 hehtaaria. Metsikön suojelu perustuu rajoittuu Viertolan virkistysalueeseen. Korven suo- kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalueeksi luonnonsuojelulain 49 §:än. jelu perustuu metsälain 10 §:ään. ja itäosa osaksi virkistysaluetta. Kohteen suojelu perustuu metsälain 10 §:än sekä luonnonsuojelu- S 16, Laurilan lehtokorpi 0,5 ha S 10, Hemmilänoja 0,9 ha lain 49 §:än. Luonnontilainen ja runsaslahopuustoinen pieni Hemmilänoja on uomaltaan luonnontilainen noro. S 13, Viertolan liito-oravametsikkö 0,8 ha lehtokorpi. Monipuolinen metsälintulajisto. Korpi Noroa ympäröivä puusto on monilajista saniaisleh- toimii myös liito-oravan ruokailualueena. Korpea ei toa ja ruoho- ja heinäkorpea. Noro sijaitsee rauta- Kohteella on liito-oravan elinalueelle hyvin tyypil- Rajakallio saa ojittaa tai muutoin kuivattaa. Kaavaehdotukses- tien ja talousmetsän välissä. Kaavaehdotuksessa listä kuusivaltaista sekapuustoa, josta löytyy niin sa lehtokorpi on osa asuinpientaloaluetta. Korven S 6, Rajakallio 1,4 ha noro ympäristöineen on merkitty virkistysalueeksi. ravinto- kuin pesäpuita. Alueelta on löytynyt liito- suoja-alueeksi on merkitty 0,5 hehtaaria. Laurilan Junaradan toisella puolella on Kalkkimäen metsä. oravan jälkiä. Kohde on merkitty kaavaehdotukses- lehtokorven suojelu perustuu metsälain 10 §:än. Alueen poikki tarpeelliset kulkuyhteydet on syytä sa osaksi virkistysaluetta, mutta sen päältä kulkee Karua kalliomännikköä, jossa esiintyy keloja ja toteuttaa huolella, jotta aralle lehtokasvillisuudelle myös Länsiradan linjaus. Kohteen läheisyydessä on kilpikaarnaisia mäntyjä. Maisemallisestikin kau- ei ohjaudu kulutusta. Paikallisesti erittäin arvokas useita liito-oravalle soveltuvia metsiä ja alueelta on S 17, Risubackaojan latva 2,2 ha nis mäki, joka on jäänyt hakkuiden ulkopuolelle. kohde, jonka suojelu perustuu vesilain 1:17 a § ja hyvät metsäyhteydet pohjoiseen ja länteen. Koh- Tähän puroon lasketaan Nummelan jäteveden- Kaavaehdotuksessa Rajakallio on merkitty maa- ja metsälain 10 §:än. teen suojelu perustuu luonnonsuojelulain 49 §:ään. metsätalousalueeksi. Länsiradan suunnittelu- puhdistamon vedet. Vesiensuojelusyistä puron varausalue kulkee varauksen molemmin puolin. uoma on verhoiltu muovipeitteellä, jonka päälle Kalliometsän suojelu perustuu metsälain 10 §:än. S 11, Hemmilänkallio 7,3 ha S 14, Mäkelän liito-oravametsikkö 2,0 ha on levitetty soraa ja hiekkaa. Puro ei siis ole luonnontilainen. Sen sijaan purolaakso on luonnonar- Usean luontokohteen rypäs: liito-oravan asuinpaik- Vanha lehto- ja korpimainen kuusivaltainen seka- voiltaan merkittävä ja hyvin säilynyt. Notkossa on S 7, Mäyrän liito-oravametsikkö 2,0 ha ka, linnustollisesti merkittävä alue, geologisesti metsä, jossa asustaa liito-oravia. Laho- ja kolopuita lähdevaikutteista suurruoholehtoa. Purouoman mielenkiintoinen kalliojyrkänne ja siirtolohkare on runsaasti. Kaavaehdotuksessa liito-oravametsik- länsipuolella on laaja lähteinen tihkupinta, jossa Kookaspuistoista, luonnontilaisen kaltaista kuu- sekä luonnontilainen noro. Kaavaehdotuksessa kö on suurimmaksi osaksi asuinkerrostaloalueella on monipuolinen kasvillisuus. Notkon varrella on sisekametsää, jossa asustaa liito-oravia. Kaavaeh- Hemmilänkallio on merkitty virkistysalueeksi. ja osin virkistysalueella. Metsikön eteläpuolella myös liito-oravaesiintymä. dotuksessa tämä liito-oravametsikkö on merkitty Kallion eteläpuolitse kulkee kevyen liikenteen on junaratavaraus. Liito-oravan suoja-alueeksi on maa- ja metsätalousalueeksi. Metsikön suojelu yhteys. Luontoarvot sietävät virkistyskäyttöä ilman merkitty 2 hehtaaria. Metsikön suojelu perustuu Puron lähiympäristö ja lähteikkö ovat metsälaki- perustuu luonnonsuojelulain 49 §:än. luontoarvojen vaarantumista. Vieressä oleva suuri luonnonsuojelulain 49 §:än. kohteita, lähteikkö on myös vesilakikohde. Pu- kouluvaraus tuo mukanaan runsaasti metsän ul- rolaaksolla on merkitystä eläinten kulkureittinä. koilukäyttöä, joten poluston on oltava riittävä, ettei S 8, Hemmilän liito-oravametsikkö 1,5 ha Kasvillisuus on monipuolista ja edustavaa, mukana metsäpohja kulu hallitsemattomasti. Paikallisesti harvinaisia lajeja. Liito-oravan elinalue on lisäksi erittäin arvokas kohde, jonka suojelu perustuu vesi- Kuusi-haapasekametsää, joka soveltuu liito-oraval- luonnonsuojelulain mukainen kohde. le. Kaavaehdotuksessa metsikkö on osa asuinpien- lain 1:17 a § ja luonnonsuojelulain 49 §:än. taloaluetta. Liito-oravan suoja-alueeksi on merkitty 1,5 hehtaaria. Alueen detaljisuunnittelun yhteydes- Kaavaehdotuksessa purolaakso on merkitty vir- sä täytyy selvittää onko metsään muuttanut liito- kistysalueeksi kahden asuinalueen väliin. Laakson orava. Metsikön suojelu perustuu luonnonsuojelu- länsireunalle on osoitettu ulkoilureitti. Asema- lain 49 §:än. kaavoituksen yhteydessä voi tulla tarpeelliseksi suunnitella paikallinen tie- ja kevyenliikenteen yhteys laakson poikki asuinalueelta toiselle. Kaikki tarpeelliseksi katsotut kulkuyhteydet, myös ulkoilureitti, tulee toteuttaa ennen kuin alueella on runsaasti kulkupaineita, ettei laakson lehtokasvillisuus kärsi hajanaisesti leviävästä kulutuksesta. Kuten muuallakin, ulkoilureitin sijainti on ohjeellinen ja se voi sijaita myös laakson itärinteellä, jos se osoit- tautuu tarkemmassa suunnittelussa paremmaksi vaihtoehdoksi.

Purolaakson suojelu perustuu vesilain 1:17 a §, met- sälain 10 § ja luonnonsuojelulain 49 §:än.

Hemmilänkallio Hemmilänoja Risubackaoja

92 Nummelan eteläosien osayleiskaava S 22, Sveitsinmäen korpi 2,0 ha S 25, Linnanmäen kalliot 9,1 ha

Lähteikkö lähiympäristöineen tulisi jättää koko- Mustikka- ja metsäkortekorpea mäkisen maaston Linnanmäen kalliometsä on puustoltaan tavan- naan käsittelemättä. Mikäli lähiympäristöä haka- notkossa. Korven keskiosat ovat märkää ruohokor- omaista, mutta se on linnustollisesti tärkeä pesi- taan varovasti, pienilmasto on aina säilytettävä pea, jossa kasvaa tervaleppää. Paikallisesti merkit- mäympäristö. Alueella pesivät kaikki metsäindi- suojaisena ja varjoisena. Lähiympäristön kuolleet ja tävä kohde. Korven pintavedet valuvat koilliseen kaattorilajit. Linnanmäen pohjoisin ja korkein osa lahot puut sekä aluspuut jätetään aina hakkaamatta Ruusulanpuroon, kohde S 23. Kaavaehdotuksessa on kaavaehdotuksessa merkitty osaksi virkistys- ja pensaat sekä nuoret puut raivaamatta. Maan- korpi on osittain asuinkerrostaloalueella ja osittain aluetta ja siellä on varaus uudelle vesitornille (ET pinnan käsittely, ojitus, perkaus, torjunta-aineiden virkistysalueella. Koillispuolelle on merkitty yhdys- 2). Kallion länsipuolelle on osoitettu ulkoilureitti, käyttö ja lannoitus ovat kiellettyjä toimenpiteitä tie ja kevyenliikenteentie, lounaispuolelle ulkoi- mutta koko kalliometsä on hienoa ulkoilumaastoa. metsälain tarkoittamissa kohteissa. lureittiyhteys. Korven suoja-alueeksi on merkitty Luontoarvot sietävät virkistyskäyttöä ilman luon- Risubackaoja 2 hehtaarin suuruinen kostein osa. Korven suojelu toarvojen vaarantumista. Alueen halkaisee kahtia perustuu metsälain 10 §:än. Alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. junaratavaraus. Ratalinja luultavasti leikataan S 18, Risubackaoja 1,2 ha Kohteen viereen on tehty yksityistietoimitus, jonka kallioon. Ratalinjan eteläpuolelle jäävä osa kuuluu linjaus on esitetty kaavaehdotuskartalla. Pienveden S 23, Ruusulanpuro 0,9 ha asuinpientaloalueeseen ja rajoittuu 400 kV säh- suoja-alueen koko on noin 0,6 hehtaaria. Lähteikön Noro on uomaltaan luonnontilainen ja osa Risu- kölinjan varoalueeseen. Alueen suojelu ei perustu luontoarvojen suojelu perustuu vesilain 1:17 a § ja backajoen latvavesistöä. Noron reunakasvillisuus Puron latvaosuus on kapea metsänoro, joka on lakiin vaan sen arvo on monipuolisessa linnustossa. metsälain 10 §:än. on ruohokorpea ja kosteaa lehtoa. Pohjakartoissa säilynyt luonnontilaisena. Molemmin puolin noroa kasvaa rikas lehto- ja lehtokorpilajisto. Noron var- on noron valuntasuunta piirretty virheellisesti, S 26, Lapinsuo 21 ha noro laskee vetensä etelään Siuntion puolelle. S 20, Kauhussuon eteläinen oja 0,5 ha rella on myös lähteistä tihkupintaa. Noron ympäril- lä on tehty avohakkuu, mikä on muuttanut lehto- Lapinsuo on laaja, ojitettu kangasräme. Turpeen- kasvillisuuden koostumusta. Paikallisesti arvokas Noro on tässä kohden uomaltaan luonnontilainen otosta ja ojituksesta huolimatta suo on ennallis- Ympäristön puusto on avohakattu vuosituhannen kohde. Kaavaehdotuksessa kohde on osa asuin- ja laskee vetensä Risubackajokeen. Ympäröivä tunut ja suokasvillisuus on rikkumaton. Alueella vaihteessa. Vesiuomaan johdetaan Nummelan pientaloaluetta. Noron suoja-alueeksi on merkitty puusto on hakattu 90-luvun lopulla, mutta paikalla on myös linnustollisesti merkittävä metsälajien jätevedenpuhdistamon vedet, millä on merkittävä 0,9 hehtaaria. Ruusulanpuron suojelu perustuu kasvaa jo uusia metsälehmuksen taimia. Puiden kokonaisuus. Suo on merkitty kokonaisuudessaan vaikutus puron veden laatuun. Toisaalta purossa vesilain 1:17 a § ja metsälain 10 §:än. virtaa vettä myös kesän kuivimpaan aikaan. Veden- kasvaessa myös noron kasvillisuus voi kehittyä maa- ja metsätalousalueeksi. Lapinsuon poikki kul- laatu on huono. luonnontilaiseksi. kee junaratavaraus. Suon itäreunaan on merkitty S 24, Linnanniitun lähde, noro ja pähkinäpensasesiinty- ulkoilureittivaraus. Ratavarauksen eteläpuolella on Etelä-Suomessa luonnontilaisia puroja on hyvin Kaavaehdotuksessa Kauhussuon eteläisen ojan ym- mä 1,9 ha kallioseinämässä suuri hiidenkirnumuodostuma, vähän. Risubackaojan uomaa ei ole tällä osuudella pärillä on tässä kohden maa- ja metsätalousaluetta. joka on merkitty kaavaehdotukseen luonnonmuis- perattu tai suoristettu, joten sen lähiympäristö voi Pienveden suoja-alueeksi on merkitty 0,5 hehtaa- Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) tomerkkinä (nro 3). Suon itä- ja länsipuolelle on kehittyä luonnontilaiseksi. Jatkossa puun hakkuun ria. Noron luontoarvojen suojelu perustuu vesilain on rajannut suojeltuna luontotyyppinä alueen osoitettu asuntorakentamista. tulisi olla varovaista ja poimintaluontoista. 1:17 a § ja metsälain 10 §:än. pohjoisosan. Alueella kasvaa runsaasti pähkinä- pensaita. Suojelupäätöksen nojalla pähkinäpensa- Suon vedet kerääntyvät keskivaiheille ja laskevat salueelle ei voi ohjata virkistyskäyttöä. Metsässä Kaavaehdotuksessa Risubackaojan ympärillä on S 21, Linnanniitun pähkinäpensaat 2,2 ha siitä länteen ja edelleen pohjoiseen Linnanmäen on pieni noro ja lähde. Noron alajuoksulla kasvaa virkistysaluetta. Pienveden suoja-alueeksi on mer- itäpuolitse. Ratasuunnittelun yhteydessä tulee huo- tuoretta lehtoa, ylempänä lehtokorpea ja ruohokor- kitty 1,2 hehtaaria. Noron luontoarvojen suojelu Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) lehtia, että suon vesiolot eivät muutu patoutumalla pea. Kohteen suojelu perustuu vesilain 1:17 a § ja perustuu vesilain 1:17 a § ja metsälain 10 §:än. on rajannut suojeltuna luontotyyppinä alueen ete- tai kuivattamalla. Suo toimii sellaisenaan tärkeänä läisimmän osan. Alueella on tehty metsänhakkuita, metsälain 10 §:än sekä pähkinäpensasesiintymän pintavesien kerääjänä. Alueen suojelu perustuu mikä on laskenut kohteen ympäristöarvoja. Pähki- osalta päätökseen UUS-2007-L-762-253. metsälain 10 §:än. S 19, Honkasalon lähteikkö 0,6 ha näpensaiden lisäksi alueelta löytyy pieni metsäleh- musryhmä. Jotta luontoarvot palautuisivat hakkui- Honkasalonmäen luoteispuolella on lähdekorpi, ta edeltävään tilaan, tulee pähkinäpensasalue jättää jossa on pohjaveden tihkupintaa, avolähteitä ja jatkossa hakkuiden ulkopuolelle. Virkistyskäyttö noro. Suurin lähde on halkaisijaltaan lähes kaksi tulee ohjata poluille, jotta lehtomainen aluskasvil- metriä. Lähteikön kasvillisuudessa on harvinaisia lisuus säästyy. Kohteen suojelu perustuu metsälain ja uhanalaisia sammalia ja putkilokasveja. Myös 10 §:än ja pähkinäpensaiden osalta suojelupäätök- lähteiden pohjaeläinlajisto on monipuolinen. seen UUS-2007-L-761-253. Katso myös kohde S 24. Lähteikön ympärillä on lehtokorpea, jossa kasvaa vaateliasta lehtolajistoa.

Lähteikkö Kauhussuonoja Ruusulanpuro Linnanmäki

94 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 95 S 27, Kauhussuo-Kauhumäki 17,6 ha S 28, Leppäojan eteläinen osuus 1.6 ha S 31, Reuhoonlahden luhta, -neva ja liito-oravat 2 ha S 34, Kohosuon koivukorpi 8,2 ha

Kauhussuo-Kauhumäki on maakunnallisesti Leppäoja solisee tällä osuudella kauniissa notkos- Lusilantien pohjoispuolella Enäjärven rannalla on Koivuvaltainen korpi sijaitsee laajan kohosuon arvokas luontokohde, kokonaisuudessaan 17,6 sa luonnontilaisena. Notkon sivurinteet kohoavat pienialainen luhtaneva, joka muuttuu kosteaksi eteläreunalla ja on suokokonaisuuden arvokkain hehtaaria suuri alue. Kauhussuo on laaja ja edus- melko jyrkästi 4-5 metriä korkeina. Noron pohja on koivuluhdaksi siirryttäessä rannasta tielle päin. osa. Maapohja on allikkoista ja erittäin pehmeää. tava suokokonaisuus saranevaa ja sarakorpea. soraa ja pieniä kiviä. Ympäröivä metsä on lehtoa, Puusto on lähinnä koivua, leppää ja pajua. Kohteen Kääpäisiä pökkelöitä ja maapuita on kohtalaisen Kauhumäki on ylimmillään 117 metriä korkea kal- lahopuuta on paljon. Pohjoisella osuudella puusto eteläisin haara, potentiaalinen liito-oravametsikkö, runsaasti. Puuston halkaisee pajukkoinen aukko, lioselänne, jolla on maisemallisten arvojen lisäksi on järeää kuusta, alempana noronvarressa lehti- kulkee Ruskiamäentietä pitkin kapeana kaistalee- jonka piti olla sähkölinjan paikka, mutta maaperä arvokasta kasvillisuutta. Kauhussuo ja Kauhumäki puuvaltaista. Vesisammalia esiintyy runsaasti. na. Alueella on runsaasti kolohaapoja. Tämä kohde oli liian pehmeää sähkötolpalle ja linja vedettiin ovat osa kaava-alueen etelä-pohjoissuuntaista ei kuulunut vuosien 2005-2008 liito-oravaselvityk- suon eteläpuolitse. Kaavaehdotuksessa alue on osa metsävyöhykettä. Alueella on runsaasti polustoa ja Kaavaehdotuksessa Leppäojan eteläisen osuuden siin, joten liito-oravatilanne tulee selvittää ennen maa- ja metsätalousaluetta. mm. aktiivista suunnistustoimintaa. Pääulkoilu- ympärillä on yläjuoksussa asuntoja työpaikka- kuin Ruskiamäentien puustoa saa tällä kohden reitti on merkitty kaavaehdotukseen Kauhumäen aluetta ja ennen moottoritietä suojaviheraluetta. kaataa. Kaavaehdotuksessa Reuhoonlahti on mer- S 35, Torholanrinteen lehto 1,4 ha itärinteelle. Pienveden suoja-alueeksi on merkitty 1,6 hehtaaria. kitty maa- ja metsätalousalueeksi. Kohteen suojelu Noron luontoarvojen suojelu perustuu vesilain 1:17 perustuu metsälain 10 §:än sekä luonnonsuojelu- Rehevä lehto, jonka läpi virtaa kaksi pientä luon- Kauhussuolla merkittäviä luontoarvoja ovat sen a § ja metsälain 10 §:än. lain 49 §:än. nontilaista noroa. Metsikössä asustaa liito-oravia. luonnontilaisuus ja suokasvillisuus. Suon kuivatta- Paikallisesti erittäin arvokas kohde. Alueella on minen tai laaja turpeen nosto tuhoaisi luontoarvot. S 29, Alhonpään liito-oravametsikkö 2,8 ha S 32, Kohosuon liito-oravametsä 3 ha myös linnustollisia arvoja. Kaavaehdotuksessa Puusto on vähätuottoista ja luonnontilaisuuden säi- lehto on osa virkistysaluetta kahden asuinpientalo- lyttämiseksi vanhat ylispuut, kelot ja lahopuut tulisi Metsäsaarekkeita, joissa kasvaa kuusia, haapoja ja Suon pohjoisin reuna on koivuvaltaista korpea. alueen välissä. Kohteen koillisreunaan on osoitettu jättää paikoilleen. koivuja. Alueella asuu liito-orava. Kaavaehdotuk- Kohosuon reunametsä on osin tukkipuukokoista ulkoilureitti. Lehtokasvillisuus ei kestä kulutusta, sessa Alhonpää on merkitty osaksi tilaa vaativan mäntyä. Alueella asuu ainakin yksi liito-orava. joten ulkoilu tulee ohjata hyväkuntoiselle polustolle Kauhumäen edustavat kallioalueet ja jyrkänteet kaupan keskittymää (P). Liito-oravalle merkitty Kuolleita lehtipuita, pökkelöitä ja maapuita, on tai tielle. Torholanrinteen lehdon ja norojen suojelu ovat maastonmuotoina poikkeuksellisen hienoja, suoja-alue koostuu kolmesta osasta, joiden yhteis- runsaasti ja alueella kasvaa monipuolinen kääpäla- perustuu vesilain 1:17 a §, metsälain 10 § ja luon- eikä niitä saisi louhia tai rikkoa. Kallioalueen puus- pinta-ala on 2,8 hehtaaria. Alueen detaljisuunnit- jisto. Alue on kaavaehdotuksessa merkitty pääosin nonsuojelulain 49 §:än. to on vähätuottoista kitumännikköä. Harvinaisim- telun yhteydessä kohteen liito-oravatilanne tulee maa- ja metsätalousalueeksi. Eteläisin osa on mat lajit, erilaiset sammalet, kasvavat kalliojyrkän- päivittää. Liito-oravan suojelu perustuu luonnon- suojaviheraluetta, jonka tarkoituksena on mm. suo- teiden varjossa. Kallio ei kävelijöistä kulu, mutta suojelulain 49 §:än. jata melulta ja varmistaa puustoinen yhteys (liito- kalliokasvillisuus kestää huonosti tallaamista. Siksi oravalle) Porintien ylitse. Kohteen suojelu perustuu alueella liikkuminen tulisi ohjata helppokulkuisille luonnonsuojelulain 49 §:än. poluille, eikä kannustaa kalliokiipeilyä tms. toimin- S 30, Ridalinlahti 2,5 ha taa sammalien valtaamille jyrkänteille. Enäjärven rantaluhtaa ja rantalehtoa, jossa on S 33, Hurrin haka ja metsänorot 4,8 ha monipuolinen kasvi-, lintuja kääpälajisto. Luhdan Alueiden pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsäta- kasvillisuus on pohjavesivaikutteista. Ylärinteen Kohde käsittää entisen laidunalueen ja kaksi pientä lous. Kauhussuon ja Kauhumäen luontoarvojen metsä on liito-oravalle soveltuvaa aluetta, jossa on purouomaa. Niitty ja entinen haka ovat kasvil- säilyttäminen perustuu metsälain 10 §:än. havaittu liito-orava viimeksi vuonna 2004. Ridalin- lisuudeltaan monipuolisia, tosin nyt jo umpeen lahti on kaavaehdotuksessa merkitty virkistysalu- kasvamassa. Pohjoisin osa on entistä metsälaidun- eeksi. Kohteen suojelu perustuu luonnonsuojelu- ta, jonka kasvillisuus on tavanomaista. Molemmat lain 49 §:än. purouomat ovat luonnontilaisia. Purojen varrella on pieniä lehtolaikkuja. Lehmuksia kasvaa myös 400 kV sähkölinjan alla. Niittykasvillisuus ei säily ilman hoitotoimenpiteitä, ei edes sähkölinjan alla. Kaavaehdotuksessa haka ja metsänorot kuuluvat maa- ja metsätalousalueeseen. Purouomien osalta suojelu perustuu vesilain 1:17 a § ja metsälain 10 §:än.

Kauhussuo Kohosuon reuna Hurrin haka Leppäoja

96 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 97 S 36, Torholan metsä 22,9 ha S 38, Lemmoonkallio 11 ha S 40, Pähkinärinteen liito-oravametsikkö 0,8 ha S 42, Järvenpäänmäen tervaleppäkorpi 0.9 ha

Metsä oli kaava-alueen merkittävin vanhan metsän Lemmoonkallio on korkea ja maisemallisesti ko- Kohde oli aikaisemmin huomattavasti suurempi, Järvenpäänmäen itäpuolinen notko on kokonai- kokonaisuus ja sillä on useita luontoarvoja. Metsä mea kallioalue. Kallioilla kasvaa mäntymetsää ja ulottuen Turun maantien pohjoispuolelle. Pohjoi- suudessaan hyvin edustavaa kurjenmiekkavaltais- on erittäin tärkeä metsälintujen pesimäympäristö. kallioiden välisissä notkoissa kuusimetsää. Lem- sempi kuusivaltainen metsälehmuslehto on hakattu ta tervaleppäkorpea. Tervalepän lisäksi alueella Kasvillisuus vaihtelee maaston mukaan sisältäen moonkalliolla on kohtuullisen merkittävä lintula- ja siellä on vain rippeitä liito-oravalle soveltuvaa kasvaa paatsamaa, tuomea, mustaherukkaa ja korpia, kangasmetsää, tihkupintoja ja lähdekorven. jien kokonaisuus. Yhdellä kalliolaella on erikoinen metsää. Kaavaan merkitty eteläisempi osa on yhä pajuja. Kasvillisuuden joukossa ei ole harvinaisia Uudenmaan ELY-keskuksen ja Metsänhoitoyhdis- tasainen 10 metriä pitkä halkeama. Kaavaehdotuk- liito-oravan elinympäristöä. Kaavaehdotuksessa tai suojeltavia lajeja, mutta luontotyyppinä terva- tyksen tekemien maastokatselmuksien mukaan sessa Lemmoonkallio on merkitty maa- ja metsä- Pähkinärinteen liito-oravametsikkö on merkitty leppäkorpi on tärkeä sienten, sammalien ja monien metsä ei täyttänyt vanhan metsän suojelukriteerejä talousalueeksi, eikä sen läpi ole osoitettu ulkoilu- maa- ja metsätalousalueeksi. Länsiradan linjaus eläinlajien elinympäristö. (kesällä 2010) ja kohteella on sittemmin suoritettu reittiä, vaikka alue olisi erittäin mielenkiintoinen tulee kulkemaan tämän liito-oravametsikön poikki, laajoja avohakkuita. Lähdekorpi, lehmukset yms retkeilykohde. Kalliomänniköiden suojelu perustuu mikä vaatii ennen toteuttamista poikkeusluvan Kaavaehdotuksessa korpi on merkitty osaksi maa- arvokohteet on jätetty maisematyöluvan ulko- metsälain 10 §:än. Uudenmaan ELY-keskukselta. Liito-oravan suojelu ja metsätalousaluetta. Alueen poikki on pohjoispuolelle. Kohde on kaavaehdotuksessa maa- ja perustuu luonnonsuojelulain 49 §:än. puolitse linjattu ratavaraus ja Turun moottorie metsätalousaluetta. S 39, Mökkipuron pähkinäpensaslehto 2,4 ha laajenee leventyessään korven päälle. S 41, Huhmarjoen ranta ja luhtametsä 14 ha S 37, Katajasuo 1,9 ha Noro on alaosastaan luonnontilainen, pohjoisessa Tervaleppäkorven suojelu perustuu luonnonsuoje- se on ojitettu. Noron ympärillä kasvaa sekametsä- Huhmarjoki on maisemallisesti merkittävä joki, lulain 29 §:än. Suojelupäätöksen tekee Uudenmaan Katajasuon eteläisin osa on luonnontilaista, lehtoa, jossa on 40-50 pähkinäpensasta. Noron- jota reunustavat tulvaniityt ja pensaikkoalueet. Joki ELY-keskus. Mikäli tervaleppäkorpi täyttää luon- ojittamatonta sarakorpea. Suon pohjoisempi osa varsi lehtoineen on metsälain mukainen kohde, on tässä kohden 3-7 metriä leveä. Keskijuoksulla ei nonsuojeluasetuksessa annetut suojeltavan luon- on ojitettu ja suokasvillisuus muuttuu rämeeksi. pähkinäpensaiden runsaus tekee alueesta myös ole selviä äyräitä, joten vesialue leviää rajatta ym- totyypin kriteerit, radan toteuttaminen ja valtatien Kaavaehdotuksessa suo on pääosin virkistysaluet- luonnonsuojelulain mukaisen kohteen. Kesämök- päröivään vetiseen luhtaan. Joen ympäristössä luh- leventäminen vaativat poikkeusluvan Uudenmaan ta, jonka poikki kulkee kevytliikenteen tie. Kuten kien pihapiirissä noron varresta on raivattu kenttä- ta on allikkoista tervaleppä-tuhkapajuluhtaa, jossa ELY-keskukselta. muuallakin, reitin sijainti on ohjeellinen ja se tulee kerrosta pois. esiintyy vaateliasta kasvillisuutta. Idempänä on todennäköisesti sijaitsemaan suon jommalla kum- pajuluhtaa, jossa kasvaa pajujen lisäksi hieskoivua malla puolella kantavalla rinteellä. Suoja-alueeksi Kaavaehdotuksessa alue on osoitettu omarantai- ja puumaisia halavia. Alueen reunoilla on kosteaa on merkitty 1,9 hehtaaria. Katajasuon suojelu sena asuinpientaloalueena, joka rajoittuu etelässä suurruoholehtoa, jossa puusto on kookasta raudus- perustuu metsälain 10 §:än. virkistysalueeseen ja koillisessa maa- ja metsätalo- koivikkoa. Vyöhykkeinen luhta on luontotyyppinä usalueeseen. Suoja-alueeksi on merkitty noron ja yksi monimuotoisimpia ja ekologisesti tärkeimpiä lehdon lisäksi kapea kaistale mökkirantaa koillisen elinympäristöjä. Huhmarjoen rantametsiköistä on maa- ja metsätalousalueelle. tavattu mm. saukkoa ja viitasammakoita. Myös alueen linnusto on monipuolista. Vahvistetussa Pohjatalon rantakaavassa 0838 suoja-alue on merkitty noron varrella S4 kaava- Luhtametsään voi tehdä varovaisia hakkuita. määräyksellä ja ranta S2 kaavamääräyksellä. S4 Luhdasta poistetaan vain terveitä puita. Vanhat ja kaavamääräyksen mukaan purouoma tulee säi- huonolaatuiset puut jätetään hakkaamatta ja pen- lyttää luonnonmukaisena ja suojavyöhyke on 20 saat sekä nuoret puut raivaamatta. Kaikki kelot ja metriä leveä. Piha-aluetta ei siis saisi hoitaa liian maapuut yms. kuollut puu jätetään alueelle. Maan- tehokkaasti puron varrella. S2 rantavyöhykkeen pinnan käsittely, ojitus ja lannoitus ovat kiellettyjä. leveys on 20-40 metriä. Huhmarjoen ranta ja luhta on osoitettu kaavaeh- Noron suojelu perustuu vesilain 1:17 a §:än, lehdon dotuksessa osin maa- ja metsätalousalueeksi, osin suojelu perustuu metsälain 10 §:än ja pähkinä- suojaviheralueeksi. Eteläinen länsiranta on merkit- pensasalueen suojelu luonnonsuojelulain 29 §:än. ty virkistysalueeksi. Alueelle ei ole osoitettu ulkoi- Uudenmaan ELY-keskus ei ole vielä tehnyt alueesta lureittejä. Kohde on maakunnallisesti merkittävä. suojelupäätöstä. Luhtametsän luontoarvojen säilyttäminen perustuu metsälain 10 §:än.

Lemmoonkallio Torholan metsä Pähkinärinne Luhta

98 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 99 Vesistönsuojelu

Maaston vesiolosuhteet muuttuvat rakennettavilla Osayleiskaavan aluevarauksissa on huomioitu hule- Vesialue alueilla. Asuin- ja työpaikka-alueiden pinta-alasta vesien käsittelyn vaatima tilatarve. Tehokkaimmin W Vesialue noin puolet muuttuu vettä läpäisemättömäksi pin- rakennettavien asuntoja työpaikkakortteleiden Vesialueena on kaavakartalle merkitty Huhmarjärvi, Huhmarjoki naksi. Tällä on merkitystä laskuojien ja purojen ve- ympärillä on hulevesien käsittelyä varten laajat Kaivamis-, täyttämis-, ruoppaus- tai sekä Kiilamäen lampi. Yleiskaavaehdotus ei ota kantaa vesialu- denlaatuun, sekä lopulta lähijärvien vedenlaatuun. aluevaraukset (V tai EV), jotka sijaitsevat maise- muu näihin verrattavissa oleva toi- eiden käyttöön, mutta kaikki vesialueiksi merkityt on tarkoitus Jotta sadevesien ja lumien sulamisvesien virtaa- man notkokohdissa, joihin vesi luontaisestikin ke- menpide on luvanvaraista siten kuin säilyttää vesialueina jatkossakin. Siksi vain yksi ihmisen kaivama mavaihteluista ei aiheutuisi haitallisia muutoksia rääntyy. Vesitalouden tasapainottamisen lisäksi hu- MRL 128 §:ssä on säädetty. lampi on mukana merkinnöissä, vaikka kaava-alueella on useita järvien vedenlaatuun, muuttuvia vesiolosuhteita levesien käsittelyalueilla on muita maankäytöllisiä keinotekoisia vesialtaita. Kiilamäen lampi on paikkaansa sopiva tulee ennakoida osana alueen suunnittelua. rooleja, useimmiten ne toimivat virkistysalueina. ja sen ympärille on kehittynyt kaunista metsälampikasvillisuutta.

Osayleiskaavan määräyksiin on sisällytetty suun- Vesilain mukaiset suojelukohteet (luonnontilaiset Vesialueella tapahtuvaan kaivamiseen, täyttämiseen tai ruop- nittelumääräys hulevesien hallintasuunnitel- purot, lähteiköt) on huomioitu S-suojelukohdemer- paamiseen kaava tuo vahvistuessaan muutoksen aikaisempaan. man tekemisestä kaikille asemakaavoitettavaksi kinnöissä. Kaava-alueen 42 suojelukohteesta 14 Osayleiskaavan vesialueilla on jatkossa haettava muutostöihin tarkoitetuille rakentamisalueille. Hulevesien sisältää vesilakikohteen. maisematyölupa. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteut- hallintasuunnitelmassa selvitetään maankäytön tamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimen- aiheuttamien hulevesien määrä ja valumareitit pideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan sekä tehdään esitys alueen hulevesien hallintame- vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos nettelyistä sekä niiden huomioimisesta asemakaa- toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen vatyössä. Hulevesiselvitys tehdään osana asema- hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. kaavoitusprosessia ennen asemakaavaehdotuksen vahvistamista. Maisematyölupien tarkoitus on varmistaa, että tehdyt muutos- työt tukevat rannoille suunniteltua maankäyttöä. Toimenpide- Nummelan eteläosien osayleiskaavaa varten on rajoitteen tarkoituksena ei ole estää muutostöitä. Ei ole kenen- tehty pintavesiselvitys luonnoksen pohjalta (Pöyry kään etu, jos Huhmarjoki pusikoituu umpeen tai Huhmarjärven 2009). Työn yhteydessä tehtiin tarkka maasto- lahdelmat kasvavat pelkkää järviruokoa. malli valumien arvioimiseksi. Selvityksen pohjalta voidaan yksittäiset asemakaavoja varten laaditta- Pohjavesialue vat hulevesiselvitykset yhdistää osaksi laajempaa Yllä: vesilakikohteet sinisellä kokonaisuutta. pv Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty kapea pohjavesialue alla: Siuntiojoen osavaluma-alueet ja niiden pienvaluma- Pohjavesialue alueet. Nuolet kuvaavat kunkin pienvaluma-alueen pintavesien kaavakartan luoteisreunaan. Se on osa Nummelanharjun pohja- purkusuuntaa. vesialuetta, joka on kokonaisuudessaan pinta-alaltaan lähes 13 Alueelle ei saa asemakaavalla 2 osoittaa pohjaveden laatua vaaran- neliökilometriä (Nummelan eteläosien osayleiskaava on 20 km ). tavia toimintoja. Rakennuspaikat on Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa, molemmat Numme- sijoitettava niin, että kaikki jätevedet lanharjun toisella puolella. voidaan johtaa kunnan viemäriin. Tieväylät tulee suunnitella siten, että Yleiskaava-alueella on toki pohjavettä muuallakin kuin pohjave- liikenteen ja tienpidon mahdolliset sialueeksi merkityllä kaistaleella. Kunnallisen vesihuollon ulko- haitat pohjaveden laadulle voidaan puolella kiinteistöt ovat omien kaivojensa varassa. Siksi kaavaa välttää. laadittaessa on pyritty löytämään ne alueet, joilla maankäytön muutokset saattavat aiheuttaa muutoksia paikalliseen pohjave- denpintaan. Suurin riski haitallisiin pohjavedenpinnan muutoksiin on Höytiönnummella, jonne on suunniteltu tiivistä keskustaa juna-aseman ympärille. On kuitenkin epätodennäköistä, että alueella olisi enää siinä vaiheessa kiinteistöjä oman kaivonsa varassa. Kunnan vesihuolloin toiminta-alue kasvaa kattamaan uudet rakentuvat alueet.

Vihdin kunnan mittaustoimi on suorittanut Huhmarin alueella pohjaveden pinnan seurantaa vuodesta 2008.

Pöyry Environment Oy

100 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 101 Suojaviheralue Terveyshaitan poistamistarve

Kaavaehdotukseen on merkitty 47 hehtaaria suojaviheralueita. Terveyshaitan Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty 7 kohdetta, joilla on to- Suojaviheralueella on tarkoitus estää ympäristöhäiriöiden syn- EV Suojaviheralue ! poistamistarve dettu tai voidaan epäillä olevan maaperän puhdistamistarvetta. tymistä tai vähentää niiden vaikutusta. Alueiden tarkoitus ei ole toimia virkistysalueina, vaan muuten vaikuttaa ympäristönlaa- Alue varataan ympäristöhäiriöi- Merkintä osoittaa riskikohteet, Vastuu maaperän pilaantumisesta ratkaistaan saastumisajankoh- tuun parantavasti. Rakentamattomina vyöhykkeinä ne toimivat den estämiseen ja vähentämiseen joissa maaperä saattaa olla pilaan- dan lainsäädännön mukaan. Vuonna 2000 voimaan tullutta ym- myös osana ekologista verkostoa. liittyvään toimintaan. Maisemaa tunutta. Maaperän pilaantuneisuus päristönsuojelulakia sovelletaan, jos pilaantuminen on tapahtu- muuttava maanrakennustyö, ja puhdistustarve tulee selvittää nut jätelain voimaantulon 1.1.1994 jälkeen, muutoin sovelletaan Noin 30 hehtaaria suojaviheralueista on varattu laajan melusuo- puiden kaataminen tai muu näihin asemakaavaa laadittaessa tai haja- 1.4.1979 voimaantullutta jätehuoltolakia, myös taannehtivasti. jauksen toteuttamiseen: 5 ha Hanko-Hyvinkää radan varrella, 18 verrattavissa oleva toimenpide on asutusalueella ennen rakennuslu- ha Porintien varrella ja 7 ha Turun moottoritien varrella. Lusilan luvanvaraista siten kuin MRL 128 van myöntämistä. Maaperän pilaantuneisuuden selvittämis- ja puhdistamisvelvol- EV-alueella on tärkeä merkitys toimia joskus tulevaisuudes- §:ssä on säädetty. lisuus on ensisijaisesti saastumisen aiheuttajalla. Toissijaisesti sa (puuston kasvettua) mahdollisena Porintien ylityspaikkana vastuu on yleensä kiinteistön haltijalla. Esim. kiinteistön ostaja liito-oraville. voi joutua kunnostamisvastuuseen hankittuaan kiinteistön, jonka maaperä on pilaantunut. Kunnostuksesta voi joissakin tapauksis- 14 hehtaaria suojaviheralueista on varattu uusien hulevesialuei- sa joutua vastaamaan myös kunta. den toteuttamiseen. Kaava-alueelle tulee hulevesialueita muual- lekin asemakaavasuunnittelun yhteydessä, mutta nämä merkittä- Lähes kaikki pilaantuneet alueet pystytään puhdistamaan terve- vimmät kohteet on varattu jo yleiskaavavaiheessa. ys- ja ympäristövaatimusten mukaisiksi. Pilaantuneelle maalle rakentaminen maksaa kuitenkin lähes poikkeuksetta enemmän 6,4 hehtaarin suuruinen varaus Huhmarjoen luhtametsässä toi- kuin puhtaalle maalle rakentaminen. Maaperän puhdistamisen mii jo nyt luontaisena hulevesialueena ja tulvien tasaajana. Alu- kustannukset voidaan arvioida yleensä vasta asemakaavoituk- eelle on kehittynyt maakunnallisesti merkittävä luontoympäristö sen yhteydessä, kun maaperän laadusta on tehty perusteellisia tulvimisen seurauksena. Vielä vuoden 1924 kartoissa Huhmarjo- tutkimuksia ja kunnostussuunnitelma. Maaperän tutkimiseen ja en itärannalla oli laaja niitty Haukilammenojan molemmin puo- puhdistamiseen löytyy helpommin rahaa, mikäli kohteeseen on lin. Tilanne muuttui moottoritien rakentamisen myötä. Aluetta suunnitteilla rakentamista. on tarkoitus ylläpitää pintavesien valuntahuippujen tasaajana. Osayleiskaavaehdotukseen merkitys kohteet: Ajoharjoittelurata Länsirinteellä ja Tuusankorvessa on kalliolaella suojaviheraluetta (Pillistöntie 90 A), Entinen betonipaalutehdas (Huhmarnum- työpaikkarakentamisen ja olemassa olevan asutuksen välissä. mentie), Öljyvahinko (Vanhan Sepäntie 6-8), Entinen lasikuitu- Merkinnöillä on tarkoitus turvata alueen kallioproﬁ ili osana venehalli (Mäyrääntie 22-24), Nummelan jäteveden puhdistamo liikenteen melusuojausta. (Pillistöntie 90 B), Entinen väritehdas (Palajärventie 19), Entinen kasvihuone (Kattilamäentie 22).

Kartta kohteista sivu 40.

Kosteikko Palajärven työpaikka-alueella Huhmarnummentie Ajoharjoittelurata

102 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 103 Osayleiskaavan toteutuminen Toisessa vaiheessa asuntorakentaminen keskittyy Tilanne 2010 sisäisen linja-autolenkin mahdollistavan käytävän varteen, eli Pillistöntien ja Pihtisillantien ympärille. Nummelan eteläosien osayleiskaavan on tarkoitus Toissijaisesti toteutettavien alueiden suunnittelu ohjata kaava-alueen maankäyttöä vuoteen 2030 ja rakentuminen aloitetaan vasta kun viereinen saakka. Osayleiskaavaan merkittyjen rakentamisalue on jo toteutumassa ja tulevat liikenneyhteydet alueiden rakentuminen edellyttää asemakaavoit- joukkoliikennepalveluineen ovat selvillä. Tässä vai- tamista. Asemakaavojen laatimista ajoittamalla heessa tulee asemakaavoitettavaksi useita vanhoja voidaan vaikuttaa siihen missä järjestyksessä ja ai- omakotitaloalueita, jotka ovat rakentuneet ilman kataulussa alueet alkavat toteutua. Vihdin kunnan- kaavaa. valtuusto hyväksyy vuosittain kaavoitusohjelman, joka sisältää tulevat kaavahankkeet. Myöhemmin toteutettavina alueina on esitetty mm. koko Höytiönnummen aseman seutu, sillä sen Osayleiskaavaehdotus sisältää kaavamääräyksen, suunnittelu on riippuvainen mm. ratasuunnitte- jolla ohjataan kaavan toteutumisen ajoittamista. lusta. Höytiönnummen rakentuminen voi tukeutua Asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden myös Pillistöntiehen, mikäli sen varrelle saadaan ajoitus on merkitty osayleiskaavakartalla erilliseen 1. vaihe toteutettua linja-autolla joukkoliikenneyhteys vinjettikuvaan. Ajoitusta koskevat kaavamääräyk- Nummelan linja-autoasemalle ja Huhmariin. Linja- set liittyvät kyseiseen vinjettikuvaan. Nummelan taajaman ulottuvuudet tulevaisuudessa. autoreitin vaikutus kulkutapavalintaan on tosin Taajama jatkuu Lohjan kaupungin puolella. Idässä lähin naapuri paljon kapeampi kuin juna-asemalla. Tummanharmaalla merkityt alueet on tarkoitettu on Veikkolan taajama, johon tulee aina jäämään metsäinen rako kuntarajan molemmin puolin. Seuraavat suuret taajamat idän asemakaavoitettavaksi ja toteutettavaksi ensivai- suunnassa ovat Hista ja Espoon keskus. Vaikka on todennäköistä, että osayleiskaavan heessa. Keski- ja vaaleanharmaat alueet on tarkoi- mukainen rakenne toteutuu myöhemmin kuin tus asemakaavoittaa myöhemmin yhdyskuntara- Etelässä rajana on moottoritie, eikä Nummelasta ole moottoritien toiselle puolelle kuin paikallista liikennettä. Porintie vetää 2030, tavoitevuotta ei ole haluttu muuttaa. Vihdin kenteen kehittyessä. pohjoiseen, Vihdin Kirkonkylään, ja edelleen Karkkilan kaupun- kunnalla on tavoitteena toteuttaa kaava tässä aika- kiin. Vihdin Kirkonkylä on tällä välin kasvanut etelään Nummelaa taulussa. Tämä osayleiskaava on kuitenkin myös Alueiden jaolla ensisijaisesti ja myöhemmin to- kohden. Nummelan kasvua pohjoiseen Kirkonkylän ja Ojakkalan seudullisesti merkittävä ja se pystyy toteutumaan teutettaviin pyritään estämään tilanne, jossa joku suuntaan rajoittaa edelleen harjun ja pohjaveden suojelu. täydessä mitassaan vain mikäli seudulliset maan- rakennuskohde alkaisi toteutua omana irrallisena Nummelassa on kolme palvelukeskittymää, joista vanha Num- käyttöratkaisut (maakuntakaava ja ratapäätökset) saarekkeenaan ilman palveluita. melan keskusta on kaikkein vetovoimaisin. sitä tukevat.

Vihdin kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaan kaavoituksella tulee turvata kysyntää vas- 2. vaihe taava yritystonttitarjonta liikenteellisesti ja asiakasvirtojen kannalta hyviltä paikoilta. Siksi työpaikka- alueet on merkitty toteutettavaksi etupainotteisesti, 155 ha 1. vaiheessa, 57 ha 2. vaiheessa ja 75 ha 3. vaiheessa.

Asuntoalueiden toteuttamisessa pääpaino on Porintien suuntaisesti Huhdanmäeltä Helsinkiin päin, alkuvaiheessa keskittyen Nummelan laajentu- miseen Pajuniityn, Linnanniitun ja Ridalinmetsän alueella. Alkuvaiheen rakentaminen tukeutuu vanhan Nummelan sekä Huhmarin palveluihin. Myös tie- ja kunnallistekniikan verkko on näillä alueilla jo olemassa tai sinne helposti toteutettavissa. 3. vaihe

Viereisessä kuvasarjassa on värillisenä esitetty asemakaavoitetut alueet oletetussa aikajärjestyksessä. Todellisuudessa toteu- tusjärjestys ei ole näin selkeä, sillä laajat yleiskaavavaraukset asemakaavoitetaan pienemmissä osasissa. Osa alueista voi jäädä kokonaan kaavoituksen ulkopuolelle, mikäli kunta ei saa hankittua maata omistukseensa eikä maanomistajan kanssa saada tehtyä maankäyttösopimusta. On myös mahdollista, että kuntien kaavoitusmonopolia rajoitetaan, eikä taajamaa saa kasvattaa Höytiönnummelle ja Huhmariin ennen Länsiratapää- töstä, joka voi pahimmillaan kestää vuoteen 2050. Maankaatopaikka ei tarvitse asemakaavaa toteutuakseen, mutta merkittävänä maankäyttömuotona se on merkitty karttaan näkyviin.

104 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 105 Tavoitteiden ja palautteen Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto huomioon ottaminen Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuo- taajamatulviin. dot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alu- huomioon ottaminen • Osayleiskaavaehdotus sisältää asemakaavoi- eidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähenne- tusta koskevan suunnittelumääräyksen, jossa tään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu edellytetään hulevesien hallintasuunnitelman ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen tekemistä. Kaava-alueelta ja sen ympäristöstä on käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynne- Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomio- tehty laaja pintavesiselvitys hulevesisuunnitelmien lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. tään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. ta ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja pohjaksi. riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien • Osayleiskaavan liikenneratkaisut perustuvat • Vihdin kasvu ohjataan Nummelan eteläosiin haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomi- kaavaa varten laadittuun liikenneselvitykseen. olemassa olevan valtatieverkoston yhteyteen, oon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunni- Kaavaehdotuksessa on huomioitu myös naapu- osaksi naapurikuntien kanssa kehitettävää Länsi- • Alueen suurin ympäristöhaitta on liikennemelu, teltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdis- rikuntien kanssa yhteistyössä tehty Länsiradan radan vyöhykettä. joten melusuojaukseen on kiinnitetty erityistä huo- tustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan maankäytön kehityskuvaselvitys. miota toimintojen sijoittelussa sekä varaamalla toteuttamistoimiin. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että alueita melusuojaukseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmi- • Rakentaminen on ohjattu yleiskaavatarkkuu- mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Hel- en saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntaraken- della selänteille ja rinteille. Mahdollisesti pilaan- sinki – Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingis- asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöau- teen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvit- tuneet maa-alueet on merkitty kaavaehdotukseen tä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakun- toliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. tavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla terveyshaitan poistamistarve -merkinnällä. nallisesti merkittäviä väyliä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, käve- on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta lyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinäs- • Kaavaehdotus sisältää 100 metriä leveän pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunki- tä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja ratavarauksen rautatieyhteyden toteuttamiseksi. • Vihdin suurimman taajaman sisään ja reunoille seuduilla on myös varmistettava palvelujen saata- pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Myös Turun moottoritien (vt 1) leventämiseen on on sijoitettu 287 hehtaaria erilaisia työpaikka- vuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toi- varauduttu. alueita. Kaavaratkaisulla nostetaan Vihdin työ- sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden mintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta paikkaomavaraisuutta ja parannetaan palveluita, sijoittuminen. riittävää meluntorjuntaa. mikä vähentää tarvetta liikkua pääkaupunkiseu- dulle. Kaavan liikenneverkko ja kevyen liikenteen • Kaavaratkaisun rakenne perustuu palvelu- • Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty lasken- reitistö perustuvat Etelä-Nummelan liikenneselvi- keskittymien ympärille rakentuvaan tiiviiseen nallinen melualue vuoteen 2030 arvioituna. Siihen tykseen, jossa liikenneturvallisuus ja kevytliikenne taajamaan, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen. liittyvä kaavamääräys edellyttää melusuojauksen tutkittiin. Asuntoalueita yhdistää toisiinsa ulkoilu- ja kevyen toteuttamista asemakaavoitettaessa. Melusuoja- liikenteen verkosto, joka tarjoaa autottoman uksen toteuttamisen kannalta vaikeimpiin kohtei- Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän vaihtoehdon jopa kuntarajojen yli liikuttaessa. siin on varattu leveät suojaviheralueet meluntor- toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoimin- Nummelaan on varattu palvelualueita arvioidun juntaa varten. nalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ole- väestökehityksen mukaisesti. massa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämis- Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkei- Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, tä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukoläm- noelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla mön käyttöedellytyksiä. yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien riittävästi tonttimaata. joukkoliikenneyhteyksien äärelle. • Suurin osa Nummelan uusista rakentamisalu- • Osayleiskaavaehdotukseen merkityt alue- eista on tarkoitus liittää kaukolämpöverkkoon. • Elinkeinotoiminnalle on osoitettu sijoittu- varaukset mahdollistavat yli 1000 heh- mismahdollisuuksia parhaille paikoille tulevien taarin asemakaavoittamisen asuntoja Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava asemanseutujen yhteyteen, jotka ovat myös osa työpaikkarakentamiseen. terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti linja-autoliikenteen laatukäytävää. ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suun- Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmiste- asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei nittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen taan alueidenkäytölliset edellytykset asuntoraken- tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskun- ehkäisy. tamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumi- tarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoite- selle sekä hyvälle elinympäristölle. taan tukemaan yhdyskuntarakennetta. • Kaava-alueelle on laadittu vesihuollon mitoitustarkastelu. Lohjan kaupungin kanssa on tehty • Kaavaehdotuksessa on keskitetty asuntoalue- • Suurin osa Vihdin tulevasta kasvusta ohjataan sopimus veden toimittamisesta poikkeustilantees- varaukset hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Nummelan eteläosiin. Seudullisesti Nummela on sa. Parhaillaan neuvotellaan siirtoviemäriputken palveluiden lähelle. Myös laajemmat pienta- osa Länsiradan kehityskäytävää, kolmen eri val- rakentamisesta Espooseen. loalueet sijaitsevat noin 2 kilometrin säteellä tatien risteysaluetta. Vähittäiskaupan suuryksiköt Nummelan lämpövoimala joukkoliikennereiteistä. sijaitsevat Nummelan vanhassa keskustassa.

106 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 107 Kulttuuri- ja luonnonperintö, Helsingin seudun erityiskysymykset Maakuntakaavan huomioon ottaminen virkistyskäyttö ja luonnonvarat Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kil- Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoiminto- Nummelan eteläosien poikki merkitty ulkoilureitti pailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman jen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden ja viheryhteystarve on huomioitu osayleiskaavaeh- luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien aluei- huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa dotuksessa koko matkalta Siuntion suunnalta Enä- asuntoja työpaikkarakentamiselle, toimivalle lii- den monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyö- järvelle. Yhteys on linjattu arvokkaiden luontokoh- kennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen dyntämiseen varmistetaan. teiden kautta sisältäen kolme erilaista arvokasta mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalu- suokohdetta, kalliometsää ja perinnebiotooppeja. eiden välillä edistetään. • Vihti liittyy Helsingin seudun kehitykseen eri- • Vihdin kunnalla on maapoliittinen ohjelma, Maankäyttövaraukset sisältävät maa- ja metsätalo- tyisesti Nummelan kautta, joka on osa Länsiradan joka auttaa hallitsemaan asemakaavoitettavi- usalueita, virkistysaluetta ja suojaviheraluetta. • Alueen suojeluarvot on huomioitu aluevara- kehitysvyöhykettä. Nummelan eteläosiin on varat- en alueiden toteuttamisaikataulua. Nummelan uksilla ja kaavamääräyksillä. Rakennettavaksi tu merkittäviä uusia asuntoja työpaikka-alueita. asuntoalueiden kehitys seuraa olemassa olevaa Kapeimmillaankin yhteys on noin 140 metriä leveä, tarkoitettujen alueiden ympärillä on laajoja joukkoliikenteen laatukäytävää ja uusien linjojen rakentamattomia alueita, jotka muodostavat kat- tosin tarkat rajat määräytyvät vasta asemakaa- Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, avaaminen tullaan ajoittamaan asukasmäärän voituksen myötä. Reitin toimivuus ekologisena tavan ekologisen verkoston niin paikallisesti kuin erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyty- kasvun mukaan. maakunnan tasolla. yhteytenä ei enää parane aluetta laajentamalla. vää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vah- Eläinten kulkua Siuntiosta Enäjärven kautta vistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava Nuuksioon rajoittavat kaksi moottoritietä, maantie, Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen saavuttamista ja ylläpitämistä. tuleva junarata ja 400 kV sähkölinja. Merkittävin • Kaavaehdotuksen ratkaisu perustuu Länsira- virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja ekologinen yhteys Siuntiosta Nuuksioon kulkeekin vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viher- • Kaavaratkaisuilla ja -määräyksillä on huomioi- taan ja sen asemiin. Rakenne toimii päätieverkon Palojärven itäpuolitse. alueverkoston jatkuvuus. tu pintavesien hallinta ja imeytys, vesilain mukai- varassa linja-autoliikenteeseen tukeutuen myös set pienvesikohteet sekä pohjavesialueet. ilman rataa. Maakuntakaavan taajama-aluerajaus, kylämer- • Vihdin merkittävimmät ylikunnalliset virkis- kintä, maankäytön kehittämisen kohdealue liiken- Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huo- Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alu- tyskäytössä olevat alueet ovat Nummelanharju teellisessä solmukohdassa ja taajaman kasvusuun- mioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta eidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. liikuntapalveluineen ja Nuuksio retkeilyalueineen. tanuoli on osayleiskaavaehdotuksessa yhdistetty merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueiden- Kaavaehdotuksessa on huomioitu yhteydet niin yhtenäiseksi taajama-alueeksi. Uusi taajamarajaus Nummelanharjulle kuin Nuuksioon. käyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonai- • Kaavaehdotuksen asuntoaluevaraukset varmis- ja sen sisältämä tilaa vaativan kaupan keskittymä suuksia tarpeettomasti pirstota. tavat asemakaavoitettavan alueen riittävyyden Huhmarissa edellyttävät vastaavia merkintöjä koko kaavan tarkasteluajanjaksolle. tekeillä olevaan vaihemaakuntakaavaan. Maa- • Kaavaratkaisussa merkittävimmät luonto- kuntakaavaan merkitty ohjeellinen ratavaraus on Liikenneviraston suunnittelutyön myötä täs- kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä raken- mentynyt etelämmäksi. Ratavaraus on merkitty niiden kaavamääräyksissä on käytön rajoitteita. taminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti kaavaehdotukseen. Keskittämällä rakentamisen Nummelaan, Vih- raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön ti leviää vähemmän Nuuksion tai Vihtijärven mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toi- suuntaan, missä on kunnan suurimmat yhtenäiset mintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. metsäalueet. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä • Tiivis rakentaminen on sijoitettu linja-auto- aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava liikenteen laatukäytävään ja lähes kaikki uudet riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat rakentamisalueet sijoittuvat 2,5 km säteelle vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat juna-asemavarauksista. vedenhankintaan.

• Kaava-alueen sisältämät työpaikka-alueet vaikuttavat epäsuorasti Nummelanharjun pohjavesialueeseen positiivisesti mahdollistamalla pohjavettä vaarantavien toimintojen siirtämisen pois Nummelanharjulta.

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.

• Ohjaamalla Nummelan kasvu etelään sääste- tään Nummelan arvokkain peltoaukea Enäjärven länsipuolella rakentamattomana kulttuurialuee- na. Laajat pientaloalueet Nummelassa taajama- palvelujen äärellä vähentävät tarvetta rakentaa haja-asutusalueille muualle Vihtiin.

108 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 109 Kunnan omien tavoitteiden huomioon Asukaspalautteen huomioon ottaminen Suurimmat muutokset kaavaluonnoksen ja ottaminen kaavaehdotuksen välillä Kaava-alueelta on saatu runsaasti palautetta maan- Osayleiskaavaprosessin aikana Vihdin kunta on omistajilta. Saatua palautetta on huomioitu mm. Kaikki aluevaraukset osoitetaan umpivärillä ja alueiden toteutus- tehnyt yhteistyötä Lohjan, Kirkkonummen ja seuraavasti: ta koskevat kaavamääräykset on siirretty erilliselle vinjettikuval- Espoon kanssa maankäytön ja liikenteen kehittä- le. Rakenne on palautteen pohjalta monipuolistunut ja sisältää misessä. Vihdin kunta, Kirkkonummen kunta ja • Kivistöntien alueelle on kehitelty oma kaava- aikaisempaa tarkempia aluejakoja ja viivamerkintöjä. Eniten on Espoon kaupunki ovat valtuustoissaan hyväksyneet määräys TP/A. Aluetta kehitetään pienimittakaa- muuttunut Huhmarin alue. yhteistyösopimuksen, joka koskee mm. maankäyt- vaisesti perheyrittämisen alueena, jossa voi myös töä, kaavoitusta ja liikennettä. asua. Samaa kaavamääräystä on käytetty myös • Huhmarin erikoiskaupan suuryksikkö (KM) on muutettu tilaa muissa vastaavissa kohteissa, joissa asuminen ja vaativan kaupan keskittymäksi (P). yrittäminen on mahdollista toteuttaa sekoittuneena Sopimuksen mukaan sopijakunnat jatkavat yh- • Huhmarnummen koululta on linjattu uusi yhdystie rakenta- rakenteena. teisten raja-alueiden maankäyttöä, kaavoitusta ja mattoman alueen poikki ja tiiviimpi rakentaminen on keskitetty liikennettä koskevaa suunnitteluyhteistyötä, joka sen varteen. koskee mm. Histan, Veikkolan ja Nummelan aluei- • Pihtisillantien eteläinen osa Huhmarissa ei ole ta ja uuden ratayhteyden toteuttamista. Länsiradan enää yhdystie ja olemassa oleva omakotitaloalue • Länsirinteen työpaikka-alue rajautuu risteysalueelle. maankäytön kehityskuvaselvitys valmistui kesällä on jätetty pientaloalueeksi (AP). Tämä rauhoittaa 2009. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on ollut aluetta läpikulkuliikenteeltä. • Pajuniityssä on laaja keskustatoimintojen alue (C), jolla suunnitella Länsirata-vyöhykkeen maankäyttöä vahvistetaan Nummelan nykyistä keskustaa. Alue mahdollistaa asuntorakentamisen lisäksi myös palvelurakentamisen ja siten, että rataan perustuvan joukkoliikenteen • Yöviläntien asuntoalueen kokoa on kasvatettu. toimitilarakentamisen. järjestäminen on mahdollista. Lisäksi tuetaan Samalla on muutettu Yöviläntien liikennejärjestely- joukkoliikenteen käyttöä lisääviä toimenpiteitä. So- jä siten, että asuntoalue säästyy läpiajoliikenteeltä. • Höytiönnummella keskustatoimintojen aluetta on pienennetty pijakunnat edistävät pääkaupunkiseudun liikenne- ja siirretty etelämmäksi kattamaan kapean kaistaleen ratavarauk- järjestelmän laajentamista Helsingin seudulle sekä • Puhtaasti teollisuuskäyttöön tarkoitetut alueet sen molemmin puolin. edistävät Vihdin ja Kirkkonummen mahdollista on sijoitettu moottoritien tai junaradan varrelle, liittymistä HSY Helsingin seudun ympäristöpalve- eikä niiden läheisyyteen ole osoitettu asuntoalueita. • Peräkylän asuntoalue- ja työpaikkavaraukset on poistettu Län- lut - kuntayhtymän jäseneksi. siradan ja Hanko-Hyvinkää junaradan liityntäraiteen varauksen alta. • Länsirinteen asuntoaluetta on laajennettu Osayleiskaavassa on riittävät aluevaraukset tehok- kattamaan lähes kaikki nykyiset omakotikiinteis- kaan yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi. Kaa- • Raidevaraus (Länsirata/Esarata) on siirtynyt Huhmarjärven töt. Työpaikka-alue on erotettu asuntoalueesta varatkaisussa on varauduttu toteuttamaan jouk- eteläpuolella lähemmäksi Palojärveä, Vanhan Turuntien etelä- suojaviheralueella. koliikenne myös ilman junaa, kunnes raideyhteys puolelle. Tämän myötä on poistunut useita uusia tievarauksia ja saadaan toteutettua. Osayleiskaava ei ole mitoitta- -yhteyksiä. va, joten rakennettavien alueiden tehokkuutta voi- • Uusi 110 kV sähkölinja on siirretty Tuusan- • Torholan ja Huhmarnummen virkistysalueverkko on daan tarvittaessa nostaa nykyisestä arviosta, mikäli korventien ja Kivistöntien kohdalla moottoritien monipuolistunut. tulevaisuuden maankäyttötavoitteet sitä vaativat. eteläpuolelle. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksessä • Maankaatopaikalle varattu alue (E) kattaa myös toiminnan on tutkittu kolmea erilaista mitoittavaa vaihtoehtoa • Palajärventien vanhaan linjaukseen ei esitetä vaatimat suoja-alueet. ja osayleiskaavaehdotuksessa esitetyt aluevaraukset muutoksia ja se on merkitty osaksi Meritien histori- taipuvat niistä jokaiseen. allista linjausta. • Suojelualuevaraukset ovat muuttuneet maa- ja metsätalous- alueiksi tai virkistysalueiksi. Metsälain, luonnonsuojelulain tai Yksi Vihdin kunnan keskeisiä tavoitteita on ollut • Huhmarjoen rantaan esitetään virkistysaluetta vesilain mukaiset kohteet on rajattu erikseen ja niillä on kaava- sopivien yritysalueiden kaavoittaminen. Osayleis- vain kapealle kaistaleelle asutuksen eteläpuolelle, määräyksessä toimenpiderajoitus. kaavaehdotus sisältää kookkaita yhtenäisiä yritys- muu ranta jää maa- ja metsätalousalueeksi. Huh- • Kevytliikenteen verkostoa on selkeytetty. Yhdystiemerkin- alueita erilaisiin tarkoituksiin. Osa yritysalueista marjoen rantaan ei ole esitetty ulkoilureittiä. tä sisältää kevyen liikenteen yhteyden. Muusta verkostosta on on toteutettavissa nopeasti, osa on pitkän aikavälin poimittu kevytliikenteen tien merkinnälle tärkeimmät yhteydet ja tarpeita varten. Yritysalueet keskittyvät hyvien • Palajärventien asuntoalueen ja Porintien väliin muut on merkitty ulkoilureitteinä. liikenneyhteyksien varrelle siten, että niille on on esitetty suojaviheralue melusuojaukseen. mahdollista järjestää huoltoliikenne maanteiltä tai • Kaava-aluetta on laajennettu Lusilantien vartta koilli- valtateiltä kulkematta asuntoalueiden läpi. Yritys- • Kukkulakujan lähistöön ei ole osoitettu uutta seen ja nykyinen kesäasutus on merkitty ympärivuotiseksi toimintaan varattujen alueiden määrä ja sijainti tieyhteyttä. pientaloalueeksi. vastaavat hyvin valtuuston asettamia tavoitteita. • Turun moottoritien varteen on lisätty työpaikka-alueita. • Lusilantien varteen on osoitettu lisää asuntorakentamista.

• Tuusankorvelle on osoitettu kaksi erittäin laajaa suojaviheraluetta Tuusankorventien molemmin puolin.

110 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 111 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vihdin ja Nummelan yhdyskuntarakenne Kaavan vaikutusten arviointia on tehty osana kaavasuunnittelua luonnosvaiheesta saakka. Vaikutusten arviointia on tehty pitkälti ulkopuolisena konsulttityönä. Liikenneverkon toimivuutta ovat arvioineet Sito Kasvun ohjaaminen Nummelaan vahvistaa Num- Rakennetun ympäristön tulee olla turvallinen ja Oy, Straﬁ ca Oy sekä A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Pintavesimallinnuksen on tehnyt Pöyry Environment Oy. melan asemaa Vihdin päätaajamana. Länsiratavyö- viihtyisä. Kaavaratkaisun perusteena on kasvattaa Kattavimman vaikutusselvityksen on tehnyt A-Insinöörit Suunnittelu Oy työvaiheessa, jossa luonnoksesta hykkeen kautta Nummela liittyy vahvemmin pää- Nummelan taajamaa tähän saakka maa- ja metsä- muotoutui kaavaehdotus. Alkuperäiset konsulttien raportit ovat luettavissa Vihdin kunnan verkkosivuilla kaupunkiseutuun. Radan toteutuessa vyöhykkeen talouskäytössä olleelle haja-asutusalueelle. Muutos osoitteessa http://www.vihti.ﬁ /palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/prime100.aspx merkitys Etelä-Suomen aluerakenteessa kasvaa. maaseutumaisesta ympäristöstä taajamaksi tulee vaikuttamaan elinympäristön viihtyisyyteen. Vaikutusarvioinnissa löytyneitä puutteita on jo korjattu kaavaehdotukseen. Kaavaratkaisu ohjaa tiiviiseen yhdyskuntarakentamiseen. Laajat, palveluiden lähellä sijaitse- Melu Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vat pientaloalueet vähentävät tarvetta rakentaa haja-asutusalueelle. Melua synnyttäviä tekijöitä ovat lisääntyvä auto- liikenne sekä raideliikenne. Sisäisellä katuverkolla Uudenmaan aluerakenne Nummelan keskusta laajenee etelään ja keskustan liikenteen meluun voidaan vaikuttaa vähentävästi palvelutarjonta monipuolistuu. Lankilan ja Hiiden- ajonopeuksia alentamalla. Kaava-alueen sisällä Osayleiskaava mahdollistaa Nummelan taajaman liittämisen ak- rannan vastapainoksi muodostuvat Huhmarin ja raidemelun ja autoliikenteestä johtuvan melun le- tiiviseksi osaksi Helsingin metropolialuetta, pääkaupunkiseudun Höytiönnummen taajamaosat. Nummelan eteläosi- viämiseen ja melun kokemiseen vaikuttavat raiteen työssäkäyntialuetta ja uuden, Lohjan kautta Saloon ja edelleen en toiminnallisten osien ja erityisesti kahden uuden ja katujen sijainti maastossa (vrt. leikkauksessa Turkuun johtavan radan uusien ja vanhojen asemataajamien alakeskuksen toiminnallinen kytkeminen Numme- tai penkereellä) sekä ympäröivä kasvillisuus ja nauhaa. Yleiskaavan vaikutus pääkaupunkiseudun, Uudenmaan lan nykyiseen keskustaan vaatii lisää suunnittelul- rakennukset. ja Etelä-Suomen aluerakenteeseen on kokonaisuutena erittäin lista pohdintaa maankäytön ja liikennejärjestelmän myönteinen. Suurten valtakunnallisten liikenneväylien solmu- yhteen sovittamiseksi. Osayleiskaavassa on otettu liikenteestä aiheutuva kohta on maakunnallisen aluerakenteen kannalta mitä sopivin melu sekä toimintojen sijoittelussa että kaava- paikka mittavallekin taajamarakenteen kehittämiselle. Uusi rata Nummelan eteläosien osayleiskaavan mukaisen määräyksissä huomioon. Liikenneväylien (tiet, mahdollistaisi raideliikenteeseen painottuvan tehokkaan joukko- uuden rakentamisen lisäksi Nummela kasvaa Hii- radat) melualueelle ei pääsääntöisesti ole sijoitettu liikennejärjestelmän ja ekologisesti kestävän aluerakenteen ke- denrannassa länteen Vesikansaa kohden. Hiiden- häiriintyviä kohteita kuten asumista tai julkis- hittämisen läntisellä Uudellamaalla. Nummela sijaitsee useiden rannan liikenteellisiä yhteyksiä Nummelan kes- ten palvelujen alueita. Poikkeuksen muodostavat valtakunnallisten liikenneväylien risteyksessä, minkä johdosta kustaan parannetaan rakentamalla toimivammat olemassa olevat asuntoalueet, jotka sijaitsevat taajaman saavutettavuus on monelta suunnalta erinomainen. risteysjärjestelyt valtatie 25:n varrelle. Lankilaan melualueella jo nykytilanteessa. Kaikkien alueiden Seudullinen vaikutusalue onkin Vihdin kuntaa laajempi, ja rakennetaan uusi valtatie 2:n rinnakkaistie, mikä kohdalla on kuitenkin kaavamerkintä ”Liikenteen henkilöliikennettä välittävä uusi rata muuttaa vaikutusalueen vähentää liikennettä Meritiellä ja poistaa tasoris- melualue” ja siihen liittyvä kaavamääräys, joka painopistettä merkittävällä tavalla venyttämällä sitä Länsiradan teykset Hanko-Hyvinkää junaradalta. edellyttää melun torjunnan huomioon ottamista suuntaisesti. asemakaavoituksessa. Huhmariin kehittyy tilaa vievän kaupan keskitty- Rataan tukeutuvien vanhojen ja uusien asemanseutujen nauhan mä. Osa nykyisin Nummelan keskustan läheisyy- kokonaisvaikutus on seudullisen yhdyskuntarakenteen kannalta dessä sijaitsevista tilaa vievän kaupan yksiköistä myönteinen. Edellytyksenä myönteisille vaikutuksille ja radan siirtynee myös Huhmariin. Tämä jättäisi tilaa toteuttamiselle on, että kaikki uuden ratakäytävän kunnat val- keskustahakuisen erikoiskaupan kehittymiselle. mistautuvat kaavoituksessaan radan toteuttamiseen. Joulukussa Monipuolisempaa kaupan tarjontaa haettaisiin 2010 allekirjoitettu Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin yhteistyö- Sito Oy edelleen pääkaupunkiseudun kaupan keskuksista. sopimus tukee tätä päämäärää. Vihdin osalta valmius luodaan Nummelan eteläosien osayleiskaavalla, joka osaltaan siis myötä- vaikuttaa seudullisten visioiden toteuttamiseen.

Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus ei ota huomioon raideliikenteen valtakunnallisen verkon uusimpia ideasuunnitelmia. Uudenmaan liiton, Hämeen liiton ja Satakuntaliiton teettämänä on vuonna 2010 julkistettu visio Helsingistä Forssan kautta Po- riin johtavan kakkostiekäytävän merkittävästä liikenteellisistä ja aluerakenteellisesta kehittämisestä. Tämän suunnitelman valossa Meluseinä TSV + 5,0 m (Uusi) Nummelassa tulisi varautua myös uuden Helsinki- Forssa-Pori radan (HFP-rata) toteuttamiseen. Nummelassa tämän radan toteuttaminen lisäisi merkittävästi henkilöliikenteen junatar- jontaa, mutta edellyttäisi ratakäytävän alustavaa osoittamista Nummelan sisäiseen yhdyskuntarakenteeseen joko kakkostien tuntumaan tai siten, että Porin rata erkaantuisi Länsiradasta vasta Nummelan jälkeen. Seudullinen yhdyskuntarakenne 2009. Lähde: Uudenmaanliitto Ote Elvi-selvityksen melukuvasta, vihreät alueet alle 55 dB.

112 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 113 Ilmanlaatu Ympäristömuutokset Vaikutukset maisemaan ja Vaikutukset luontoon Uudenmaan ELY-keskuksen tekemän selvityksen Osayleiskaava-alueella asuu nykyisen asemakaava- kulttuuriympäristöön mukaan merkittävin ilmanlaatuun Vihdissä vaikut- alueen ulkopuolella reilu 700 asukasta. Heidän Kaavaa varten teetetyt luontoselvitykset ovat kaavatason yleispiirteisyys huomioon ottaen riittävät. tava päästölähde on liikenne. Teollisuuden päästöt elinympäristönsä tulee muuttumaan merkittä- Kaavaratkaisu perustuu alueen maisemarakentee- Selvityksissä todetut luontoarvot muuttuvat kuiten- ilmaan ovat vähäiset. Pienpolton (puunpoltto ja västi alueen rakentuessa tiiviiksi taajamaksi ja he seen: rakentamisesta pääosa on osoitettu yläville kin koko ajan metsänhoitotoimenpiteiden, infra- öljylämmitys) hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt ovat kokevat tulevat ympäristömuutokset helpommin kallio- ja moreenialueille ja alavat alueet on jätet- stuktuurin (sähköverkko, vesi- ja viemäriverkko, kohtalaisen suuret. Ihmisten terveyden kannalta negatiivisina, vaikka lopputulos parantaisi palve- ty maa- ja metsätalousalueiksi ja viheralueiksi. tiet, kadut, radat) yllä- ja kunnossapitotoimenpitei- haitallisimpia ovat typenoksidi- ja hiukkaspäästöt. luita ja saavutettavuutta. Huhmarissa asukkaiden Yhdyskuntarakenteellisesti edullisimmilla alueilla den ja jo asemakaavoitettujen alueiden rakentumi- Vuonna 2008 autoliikenteen osuus typenoksidi- elinympäristö tulee muuttumaan tilaa vievän rakentamista on osoitettu myös alaviin laaksoihin sen myötä. päästöistä oli Uudellamaalla hieman yli 40 prosent- kaupan alueen, työpaikka-alueiden ja keskustatoi- sekä korkeimmillekin kalliolaeille. Näillä paikoin tia. Hiukkaspäästöjen osuus kokonaispäästöistä oli mintojen alueen myötä. Suuria muutoksia nykyti- yhdyskunnan järkevä kehittyminen on ymmärret- 15 prosenttia. lanteeseen nähden on muuallakin kaava-alueella, tävästi mennyt maisemarakenteen säilyttämisen Kaavaa varten tehtyjen selvitysten mukaiset mutta nykyisiä asukkaita on kuitenkin vähän tai ei edelle. Paikoin maisemarakenteen luettavuutta luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain tarkoittamat Vihdin mittauspisteissä typpidioksidipitoisuudet juuri lainkaan. Tällainen tilanne on esim. Numme- voisi kuitenkin parantaa ilman kaavaratkaisun tärkeät elinympäristöt on kaavakartassa osoitettu vuosina 2004 – 2008 olivat selvästi vuosiraja- lan nykyisen keskustan ja uuden Höytiönummen toimivuuden merkittävää heikkenemistä. alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla suojelu- arvon alapuolella ja ilmanlaatu on keskimäärin asemanseudun välisellä alueella, jonne tulee paljon kohdemerkinnällä (S) ja kaavaselostukseen viittaa- melko hyvä. Pitoisuudet ovat korkeimmat valta- uusia kerrostaloalueita ja aseman ympäristöön kes- valla numerolla. Huomattava osa näistä tärkeistä Alueen selkeimmät kulttuurimaisemalliset arvot tie 1:n, valtatie 2:n ja valtatie 25:n läheisyydessä. kustatoimintojen ja julkisten palvelujen alue. elinympäristöistä sijoittuu kaavakartan virkistys- liittyvät Torholan keskiaikaiseen kylätonttiin ja sitä Altistumisen kannalta edellä mainittuja merkityk- alueille tai maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. ympäröiviin peltoihin, jotka muodostavat kulttuu- sellisempiä ympäristöjä ovat kuitenkin vilkaslii- Näiltä osin kaava suojaa tärkeät elinympäristöt Alueelle muuttavat 20 000 uutta asukasta hakeu- riympäristöltään moniarvoisen kokonaisuuden. kenteiset alueet, joilla ihmiset oleskelevat, Vihdissä maankäytön muutosten välittömiltä haitallisilta tuvat Nummelaan eri syistä kuin tähän mennessä Kylätontin miljöö on ajallisesti kerroksellista ja sitä esimerkiksi Nummelan keskusta. Typpidioksidin vaikutuksilta. haja-asutusalueelle muuttaneet ihmiset. Mutta kos- ympäröivät pellot kuuluvat todennäköisesti kaava- ja todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten ka kaava-alueen toteutuminen tapahtuu jopa yli 20 pitoisuudet ovat selvästi raja-arvojen alapuolel- alueen vanhimpiin. Paikalla on erilaisten kulttuu- vuoden kuluessa, tulee jatkuva ympäristön muut- riympäristöarvojen tihentymä. Kaavassa alue on Maankäytön muutosten välilliset vaikutukset voivat la. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista vain tuminen vaikuttamaan myös heihin. Muutos tulee kuitenkin heikentää arvokkaiden elinympäristöjen pieni osa aiheutuu liikenteen suorista päästöistä merkitty AP-alueeksi, mikä vaarantaa maiseman tapahtumaan asteittain ja kaava-alueen sisälle jää avoimuuden ja kulttuurimaiseman luettavuuden arvoa tai pahimmassa tapauksessa hävittää ne. ja suurin osa hiukkasmassasta on peräisin hiekan paljon kokonaan rakentamatonta aluetta (V, M ja Tällaisia välillisiä vaikutuksia ovat mm. pintavesien jauhautumisesta ja asfaltin kulumisesta. säilymisen. Kylän vanhat, maisemallisesti arvok- EV), yhteensä noin 50 % kaava-alueen pinta-alasta. kaat pellot olisi kulttuurimaiseman näkökulmasta virtauksissa ja imeytymisessä sekä pohjavesien kor- Erämaisempaa luontoa hakevalle Nuuksio on lähel- parempi jättää kaavassa rakentamattomiksi maa- ja keuksissa tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat Osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteuttami- lä ja toimivat yhteydet sinne tuleekin suunnitella erityisesti soiden ja kosteikkojen kasvupaikkaolo- nen kasvattaa liikennemääriä merkittävästi nykyi- metsätalousalueiksi sekä erottaa tavanomaisis- joka puolelta kaava-aluetta. ta maa- ja metsätalousmaista merkinnällä MA. suhteisiin. Kaava-alueen S-alueet ovat suurelta osin sestä. Toisaalta liikenteen päästöt laskevat ajoneu- erityyppisiä soita, puronvarsinotkoja ja kosteikko- votekniikan kehittymisen ansiosta. Todennäköistä Keskeistä on säilyttää myös kylän syntyhistoriaa Miten osayleiskaavan mukainen rakentaminen ja, joiden arvojen säilymisen varmistamiseksi tulee kuitenkin on, että typpidioksidipitoisuudet pysyvät valaiseva maiseman visuaalinen yhteys Enäjärveen. lopulta vaikuttaa koettuun elinympäristön laatuun laatia hulevesien hallintaa koskevat suunnitelmat vuosiraja-arvon alapuolella myös vuonna 2030. Huhmarissa ja muilla muutosalueilla riippuu myö- ennen asemakaavoitusta. Käytännössä tämä koskee Yksittäiset vuorokausiraja-arvon ylitykset voivat Kaava-alueelle on osoitettu voimakkaita maan- hemmin laadittavista asemakaavoista, tarkemmista lähes koko kaava-aluetta. sen sijaan olla mahdollisia valtateiden ja pääkatu- käytön muutoksia ja kaavan toteutuminen syn- suunnitelmista ja viimevaiheessa toteutuksesta. jen vilkkaimmilla osuuksilla ja niiden välittömässä nyttääkin monin paikoin uutta taajamamaisemaa. Jatkosuunnittelussa tulee joka tapauksessa panos- läheisyydessä. Pienpolton osuuden pitäminen Alueiden taajamakuvallinen laatu ratkaistaan Pieni osa S-alueista on osittain tai kokonaan asun- taa voimakkaasti liikenteen meluhaitan torjuntaan, mahdollisimman alhaisena esim. kaukolämmön pitkälti asemakaavoituksessa, mutta yleiskaavalla toalueilla (AP, AK). Osayleiskaavan S-merkintä ei liikkumisympäristöihin (esteettömyys, kevyt liiken- ja maalämmön avulla on tärkeää päästöjen mini- määritetään mm. kortteleiden rajaukset suhteessa siten automaattisesti suojaa kohteita uuden maan- ne), muihin julkisiin ulkotiloihin (puistot, aukeat, moinnin ja hyvän ilmanlaadun kannalta. maisemallisiin elementteihin. Maastonmuodot on käytön aiheuttamilta välittömiltä vaikutuksilta. julkisten rakennusten piha-alueet, pysäköintialueet kaavaluonnoksessa otettu pääosin hyvin huomi- Kohteiden säilyminen jatkossa edellyttää niiden ym.), joukkoliikenteen palvelutasoon, viherympä- oon rajaamalla korttelit niiden mukaan. Ihmisten huomioon ottamista asemakaavoissa ja kaava-alu- Palvelutarjonta ristöön ja arkkitehtuuriin. tekemät rakennelmat kuten sähkölinjat olisi voinut een hulevesien hallinnassa. Palvelutarjonta ja palveluiden saavutettavuus ovat korttelirajauksessa huomioida määrätietoisemmin. tärkeä osa asukkaiden sujuvaa arkea. Kaupallisten Kaavaehdotuksen luontoon kohdistuvat vaikutuk- palveluiden osalta tarjonta voi kaavaehdotuksen Rakennusperintökohteet on kaavassa merkitty set ovat pääosin paikallisia. Vaikutukset pintavesiin toteutumisen myötä hieman kasvaa, mutta suurta osaksi asuin- tai työpaikkarakentamisen kortteleita. ulottuvat laajimmalle, kaava-alueen ja kunnan rajo- seudullista merkitystä sillä ei ole. Julkisten pal- Koska suurin osa rakennuksista on asuinrakennuk- jen ulkopuolelle. veluiden osalta kaavaehdotus mahdollistaa palve- sia, säilyisivät niiden arvot todennäköisesti parhai- luiden tarjonnan monipuolistamisen eri puolilla ten niiden ollessa osa asuinkortteleita ja säilyessä kaava-aluetta väestönkasvun ja tarpeiden mukai- asuinkäytössä. Osana työpaikkakortteleita pie- sesti. Kaavaehdotus luo myös hyvät edellytykset nimittakaavaisten asuinrakennusten säilyttäminen liikkumisen tasa-arvoisuuden parantamiselle, kun on haasteellisempaa. Rakennusperintökohteiden kasvava asukaspohja, kaava-alueen liikenneverkko ympäristöjen maankäyttöratkaisut vaikuttavat ja uusi Länsirata mahdollistavat joukkoliikenteen niiden arvojen säilymiseen. Etenkin maisemallises- palvelutason noston. Kattava ja laadukas kevyen ti merkittävien rakennusperintökohteiden roolin liikenteen verkko on myös keskeisessä roolissa. maisematilassa sekä osana näkymiä ja maisemahis- Siihen liittyvät ratkaisut tehdään kuitenkin vasta toriaa soisi säilyvän, eikä niiden lähiympäristöön asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun tulisi osoittaa voimakasta uudisrakentamista tai yhteydessä. muuta miljöötä merkittävästi muuttavaa toimintaa.

114 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 115 Vaikutukset maa- ja kallioperään Kiintoaines Kaavaehdotuksen maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kaavan Ei muutosta toteuttaminen vaatii laajoja louhintatöitä juna- osayleiskaava- ratalinjauksella, Huhmarin työpaikka-alueella ja alueen Höytiönnummella. Kaava-alueelle sijoittuu kaksi ulkopuolella suurempaa kallionlouhintahanketta: Honkasalo ja Ei muutosta Verisuo. Honkasalon hanke on yksityinen ja sen osayleiskaava- tavoitteena on kivilouheen myyminen. Osayleis- alueella kaavalla ei ole vaikutusta hankkeen toteutumiseen. Verisuo Verisuon hanke on osa osayleiskaavan mukaisen Vähenee maankaatopaikan toteuttamista. alueen kaakkoisosissa. Tämä lisää kuormitusta myös alapuolisessa Huhmarjärvessä, Palojärvessä Kasvaa Kaava-alueella on runsaasti jäänteitä Ancylusjärven ja Kypärijärvessä. Enäjärven osalta kuormitustilan- muinaisrannoista. Rantakivikot ovat pienialaisia, ne säilyy hyvin nykyisen kaltaisena. Kaavaehdotuk- eikä niitä ole erikseen huomioitu kaavaratkai- sen toteuttamisen aiheuttama pintavalunnan kasvu Kasvaa suissa. Kolme hiidenkirnua on merkitty kaavaan (10 – 20 %) lisää tulvariskiä. merkittävästi kohdemerkinnällä. Riskejä voidaan pienentää tai mahdollisesti poistaa Vaikutukset pintavesiin jopa kokonaan toteuttamalla luonnonmukaisia hu- Kokonaisfosfori levesiratkaisuja mahdollisimman laajasti osayleiskaavan alueella. Hulevesiratkaisujen tulisi sijaita Ei muutosta Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksesta mahdollisimman lähellä alueita, joilla pintavesiolo- osayleiskaava- tehtiin pintavesiselvitys ennen kaavaehdotuksen suhteissa arvioidaan tapahtuvan merkittäviä muu- alueen laatimista (Pöyry 2009). Tarkastelussa käytiin läpi toksia. Luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja ovat ulkopuolella Siuntionjoen osavaluma-alueet ja niiden sisällä esimerkiksi vettä läpäisemättömän pinnan mini- Ei muutosta pienvaluma-alueet, joihin kaavaratkaisuilla on mointi rakennettavalla alueella, hulevesien imeyt- suora vaikutus. Työn yhteydessä tehtiin tarkka osayleiskaava- täminen maahan ja kasvillisuuteen ja hulevesien alueella maastomalli valumien arvioimiseksi. Työssä tutkit- pidättäminen esimerkiksi erilaisin allas- ja patora- tiin pienvaluma-aluetarkkuudella pintavalunnan kentein. Lisäksi hulevesien johtamiseen ja pinta- muutokset (valumiskertoimien muutoksina), vesis- vesiuomien kapasiteettiin tulee kiinnittää erityistä Vähenee tökuormituksen kasvu (kiintoaines, typpi, fosfori), huomiota eroosio- ja tulvariskien minimoimiseksi. vesiuomien eroosio ja tulviminen, pohjavedenpin- Kasvaa nan muutokset sekä arvokkaissa luontokohteissa tapahtuvat muutokset. Vaikutukset pohjaveteen Kasvaa merkittävästi Pintavesiselvityksessä muutoksia arvioitiin pienva- Kaava-alueen länsipuolella on Nummelanhar- luma-aluekohtaisesti, eikä siinä otettu huomioon jun I-luokan pohjavesialue. Kaavaratkaisut vai- osayleiskaavan sisältämiä hulevesiratkaisuja. Näin kuttavat pohjavesialueeseen epäsuorasti. Laajat löydettiin maankäytön muutosten aiheuttamat työpaikka-alueet mahdollistavat kaiken pohjavettä Kokonaistyppi riskit, mikäli hulevesien hallintaa ei sisällytetä vaarantavan yritystoiminnan siirtämisen pois suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nummelanharjulta. Ei muutosta osayleiskaava- Läpäisemättömän pinnan osuus osayleiskaava- Osayleiskaavan määräyksiin sisältyy hulevesien alueen alueella kasvaa valuma-alueesta riippuen 20 - 30 hallintasuunnitelmien laatiminen asemakaava- ulkopuolella % vuoteen 2030 mennessä nykytilanteeseen vaiheessa. Kiinnittämällä huomiota pintavesien Ei muutosta verrattaessa. Tämä lisää pintavaluntaa 10 – 20 %. imeytykseen vaikutetaan myös pohjaveden pin- osayleiskaava- Pintavalunnan kasvun vaikutusta vastaanottavien taan. Kaikki rakentamisalueet on tarkoitus liittää alueella vesistöjen kuormitukseen vähentää se, että kaavan kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään, jolloin myös mukainen rakentaminen sijoittuu hyvin paljon ny- suuri osa nykyisen hajarakentamisen imeytysken- Vähenee kyisille peltoalueille, joiden purkuvesistöä kuormit- tistä poistuu. Huhmariin on asennettu pohjaveden tava vaikutus (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonais- seurantaputkia 2008. fosfori) on suurempi kuin rakennettujen alueiden. Kasvaa Huhmarissa sen sijaan voimakas rakentaminen si- Nummelan eteläosien osayleiskaavan toteut- joittuu pääosin metsäalueille, joiden purkuvesistöä tamisella ei ole mainittavia suoria vaikutuksia Kasvaa kuormittava vaikutus on pääsääntöisesti pienempi luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Nummelanhar- merkittävästi kuin erityyppisten rakennettujen alueiden. jun pohjavesialueesta pieni osa on kaava-alueen luoteisosan M-, T- ja TP-alueilla. Kyseessä ei ole Yhteenvetona voidaan todeta, että osayleiskaavaeh- kuitenkaan varsinainen muodostumisalue, vaan Hajakuormituksen muutokset pienvaluma-alueittain (osayleiskaavaluonnoksen maankäytön mukaan) ilman dotuksen mukaisen maankäytön vaikutukset hule- tämän alueen pintavedet valuvat varsinaiselle hulevesijärjestelmää. Ote raportista Etelä-Nummelan pintavesiselvitys, Pöyry Environment Oy 2009. vesien laatuun ovat selvimmin havaittavissa kaava- muodostumisalueelle.

116 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 117 Vaikutukset ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonoloihin Ilmastovaikutusten arvioinnissa on huomioitu kaavaluonnokseen, jossa Huhmarin alueelle oli Osayleiskaavatasolla on kiinnitetty huomiota rakennusten ja liikenteen aiheuttamat kasvihuone- merkitty erikoiskaupan suuryksikkö. Nykyinen tilaa luontotyyppeihin, ei yksittäisiin kasveihin. Toi- Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittä- kaasupäästöt hiiliekvivalenttitonneina (CO2-ekv.t). vaativan palveluiden merkintä tuottaa liikennettä saalta kaava-alueelta ei ole inventoitu rauhoitettua vimmät luontoalueet on merkitty kaavaehdotuk- Rakennusten päästöjen laskennassa on huomioitu matkatuotoksina mitattuna huomattavasti vä- kasvilajia. Osayleiskaavan suojelualueet ja suoje- seen suojelualueina tai suojelukohteina. Alueet lämmitys ja myös rakennusten muu energian kulu- hemmän. Toisaalta liikenneselvityksen ennusteessa lukohteet sisältävät arvokkaimmat luontotyypit sisältävät erityyppisiä soita, metsiä, pienvesiä, tus. Päästöt on kohdistettu kaava-alueelle, vaikka on huomioitu yleistä ennustetta enemmän muun ja sitä kautta arvokkaimmat kasvillisuuskohteet. rantoja, lähteikköjä ja kulttuuribiotoopin. Virkis- energiantuotanto ja sen päästöt tapahtuvat muual- maankäytön lisääntymisestä aiheutuvaa liiken- Rakentamisen vaikutukset saattavat ulottua raken- tysalueverkosto tukee suojelualueita muodostamal- la. Rakennusten lämmitysenergian ominaiskulutus- nemäärien kasvua. tamisalueita laajemmalle lisääntyvän kulutuksen ja la ekologiset yhteydet suojelualueelta toiselle. ta on arvioitu nykytilanteen ja pääkaupunkiseudun muuttuvan vesitalouden myötä. ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Läm- Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty tiivis yhdys- Kaavaprosessin myötä on alueelta saatu kerättyä mönkulutus on strategian mukaisesti 100 kWh/ m2 kuntarakenne ja palvelualueiden sijoittuminen Tehtyjen selvitysten perusteella on määritetty paljon arvokasta luontotietoa. Valitettavasti osa vuonna 2010 ja 45 kWh/m2 vuonna 2030. vähentävät paikallista henkilöautoilun tarvetta. kaava-alueen linnustollisesti arvokkaat alueet. luontoarvoista on tuhottu ennen kaavan valmistu- Työpaikka-alueiden voimakas lisääminen vähentää Alueella esiintyy useita EU:n lintudirektiivin I- mista suojelumääräysten pelossa. Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksen pendelöinnin tarvetta pääkaupunkiseudulle. Suurin liitteessä mainittuja lintulajeja. Kaava-alueella on mukaisen rakennuskannan lämmityksen ja säh- osa asuntorakentamisesta sijoittuu linja-autoreitin myös monia uhanalaisuuden osalta silmälläpidet- Huomionarvoisten lajien ja tärkeiden elinympäris- könkäytön aiheuttamat päästöt ovat 111 prosenttia läheisyyteen tai 2 km säteelle suunnitellusta juna- täväksi tai vaarantuneeksi luokiteltuja lintulajeja. töjen esiintymispaikat on otettu kaavaluonnoksessa suuremmat kuin kaava-alueen nykyisen rakennus- asemasta. Länsiradan rakentuminen vähentää Osa lajeista kuuluu molempiin edellä mainittuihin kohtuullisen hyvin huomioon. On kuitenkin selvää, kannan. Nykytilanteen ja ennustetilanteen välinen henkilöautoilusta koituvia päästöjä. ryhmiin. Lähes kaikki paikallisesti erittäin arvok- että Nummelan taajaman kasvu etelään aiheuttaa ero on 48 795 CO2-ekv.t. kaat ja maakunnallisesti arvokkaat alueet ovat nykyisin laajan ja melko yhtenäisen elinympäristön kaavaehdotuksen mukaisilla M- tai V-alueilla. Suurin osa tiiviistä taajama-alueesta on tarkoitus muuttumista useiksi pienemmiksi ja eristyneem- Linnanmäen alue (paikallisesti erittäin arvokas) Liikenteen hiilidioksidipäästöjen arvot nyky- ja liittää kaukolämpöverkkoon. Nummelan nykyinen miksi elinympäristölaikuiksi ja eri lajien paikallis- kaava-alueen keskivaiheilla jää osin AP-alueelle ennustetilanteessa laskettiin yleisten teiden osalta lämpövoimala käyttää turvetta ja puuta. Jatkossa populaatioiksi. Mitä pienempiä ja eristyneempiä ja myös länsiradan alle. Kaiken kaikkiaan linnus- IVAR -laskentaohjelmalla. Tulokset ovat suuntaa- alueelle voi rakentua myös maakaasulla toimiva elinympäristölaikut ja siellä elävät paikallispopu- tollisesti arvokkaat alueet on huomioitu riittävästi antavia ja ne eivät sisällä kaavaluonnoksen sisäi- voimala. Gasum Oy suunnittelee toteuttavansa uu- laatiot ovat, sitä todennäköisemmin ne häviävät. sen katuverkon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. den kaasuputken Nummelan länsipuolitse. Num- kaavaehdotuksessa. Tulokset on laskettu nykytilanteessa ja kahden eri melaan on mahdollista saada oma siirtoputki ja sitä Kaava-alueen kaakkoiskulman kautta kulkee liikenne-ennusteen mukaisesti vuodelle 2030. En- kautta liittää kiinteistöjä kaasuverkkoon. Kaasu voi Todetut liito-oravan elinpiirit on merkitty kaavaan maakunnallinen ekologinen yhteys lounaasta kohti simmäisessä ennustetilanteessa tulokset laskettiin korvata nykyisiä öljylämmitteisiä ratkaisuja, mikä S-suojelukohdemerkinnällä. Joissakin kohteissa Nuuksiota. Kaavaehdotuksessa esitetty uusi ratalin- liikenteen yleisen tiekohtaisen kasvukertoimen vähentäisi niin öljyyn liittyviä kuljetuksia kuin liito-oravan esiintyminen on epävarmaa, mutta ne ja katkaisee yhteyden kakkostien itäpuolella. Yh- mukaan (Tiehallinto 2007) ja toisessa Etelä-Num- paikallisia päästöjä. ovat kuitenkin liito-oravalle soveltuvia elinympäris- teydessä on puutteita myös nykytilanteessa, koska melan liikenneselvityksessä vuodelle 2030 tehdyn töjä. Asemakaavoitusvaiheessa liito-oravan esiin- olemassa olevat maantiet muodostavat merkittä- ennusteen mukaan. Liikenteen yleisen kasvun tyminen tulee selvittää uudelleen ja tarvittaessa vän estevaikutuksen. Kaavaehdotuksessa yhteys mukaan liikennemäärien kasvu on hillitympää kuin ottaa huomioon kaavasuunnittelussa. Tärkeää on on paikoitellen myös kapea, erityisesti kakkostien Etelä-Nummelan liikenneselvityksessä. Liikenne- varmistaa liito-oraville metsäinen kulkureitti lajille länsipuolella, sähkölinjan kohdalla, eikä siinäkään selvityksessä esitetty ennuste perustuu silloiseen soveltuville metsäalueille. Todettuja lisääntymis- ja mielessä täytä maakunnallisen ekologisen yhteyden levähdyspaikkoja ei saa hävittää. 400 minimivaatimuksia.

Huhmarjoen rantametsiköistä on tavattu mm. 1550 saukkoa ja viitasammakkoa. Nämä alueet on rajattu kaavakartalle S-merkinnällä. Kaavaehdotuksen 400 osoittama maankäyttö ottaa näiden rauhoitettujen ja EU:n luontodirektiivin liitteissä mainittujen laji- 1600 en suojelun (luonnonsuojelulaki 49 §) huomioon. 1600 Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole esitetty ratkai- sua hirvien ja kauriiden liikkumiselle. Porintien ja 900 Turun moottoritien (valtatiet 1 ja 2) ylitse kulkee 1600 hirviä ja kauriita; törmäyksiä autojen kanssa sattuu lähes viikoittain. Liikenneviraston kanssa tulisi 1500 neuvotella riista-aitojen saamisesta valtateille. Nykyiset tunnelit ovat riittäviä vain pienempien ni- 300 säkkäiden liikkumiseen Turun moottoritien alitse. 700 1200 Porintiellä alituksia on huomattavasti harvemmas- sa. Länsirata tulee heikentämään eläinten liikkuvuutta taajama-alueella entisestään.

Suunniteltu linja-autoreitistö ja asukkaat vuonna 2030 Paikallisliikenteen linja-autolle on käytetty 200 metrin etäisyyttä pysäkille, seutuliikenteen pysäkille 500 m.

118 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 119 Vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 Ratavaraus -alueeseen Uuden ratalinjauksen alle jäävät kiinteistöt (tai na asioina todettiin, että yritystarjonta ei ole proﬁ - Nummelan eteläosat kuuluvat kokonaisuudessaan Siuntionjoen Natura 2000 -alueeseen kuuluu kiinteistöjen osat) lunastaa aikanaan Liikennevi- loitunutta ja kunnan imago ulospäin on hajuton ja Siuntionjoen vesistöalueeseen, Enäjärvi on 48 300 Siuntionjoen ja kuuden sivujoen vesialueita. Kaava- rasto (ent. Ratahallintokeskus). Liikennevirastolla mauton. Kunta on muuttunut viime vuosikymme- hehtaaria suuren vesistön latvajärvi. Kaava-alue alueen eteläreuna ja Natura-alueen pohjoisreuna ei ole oikeutta tai mahdollisuutta lunastaa kiinteis- ninä idyllisestä kylästä paljon, eivätkä kaavoitus ja kattaa 4 % vesistöalueesta. ovat 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Välissä töjä ennen kuin ratasuunnitelma on hyväksytty. tonttitarjonta ole aina pysyneet mukana kasvussa. on kymmenien kilometrien pituinen jokiosuus Ratalinjan kohdalla olevia maita ei kuitenkaan saa rakentaa, mutta korvauksia joutuu odottamaan Siuntionjoen vesistön suojeluarvot ovat sen eläi- ja useita pieniä järviä. Kaava-alueen mukaisella Yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttavia tekijöi- aina ratasuunnitelman hyväksymiseen saakka. mistössä, joita ovat mm. meritaimen, purotaimen, maankäytöllä ei ole yksinään merkittävää vai- tä ovat mm. työvoiman saatavuus, liikenneyhtey- saukko ja koskikara. Siuntionjoen erityissuojelun kutusta Siuntionjoen Natura-alueeseen ja niihin det, turvallinen elinympäristö, viihtyisä asuinympä- tavoitteena on uhanalaisten lajien ja kantojen suojeluarvoihin, joiden perusteella se on liitetty Länsirata ja seudulliset tiet ristö, alueen kasvupotentiaali, asuntojen saatavuus, säilyttäminen, erityisesti meritaimenkannan elin- Natura-alueverkostoon. Nummelan eteläosien yritysten yhteistyömahdollisuudet, tuotantokustan- osayleiskaavan toteuttamisessa on panostettava nusten alentamismahdollisuudet, asuntojen hinta mahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen. Länsiradan maankäytön kehityskuvassa on arvioitu Taimen ei nouse suunnittelualueen vesistöihin merkittävästi siihen, kuinka rakennetulla alueella sekä yksityinen ja julkinen palvelutarjonta. järjestetään sade- ja sulamisvesien käsittely. Länsiradan rakennuskustannusten olevan noin 330 saakka. milj. euroa välillä Espoo-Lohja, mikäli Vihdissä on Kaavaluonnoksessa työpaikka-alueet ja erityisesti kaksi juna-asemaa (Höytiönnummi ja Huhmari). teollisuusalueet ovat pinta-alaltaan pääosin aika Tieyhteyksien parantaminen Kehä III:lta Lohjalle pieniä ja hyvin hajallaan eri puolilla kaava-aluetta. olisi noin 100 milj. euroa sisältäen mm. kolmannet Tarvetta olisi myös suuremmille yhtenäisille kaistat Turun moottoritielle ja Vanhan Turuntien Taloudelliset vaikutukset alueille. Tonttitarjontaa tulisi olla laajalla skaa- muutokset. lalla erikokoisille ja eri aloilla toimiville yrityksille. Vihdissä tarvitaan suuriakin yrityksiä ja Yhdyskuntatalous Maanhankinta toisaalta myös TP/A-alueilla on oma, vaikka pieni kannattajakuntansa. Vihdin yhdyskuntarakenne on hajanainen ja laajalle levittäytynyt, minkä vuoksi mm. kunnallistekniikan ja Kunta voi vaikuttaa vastuulleen tuleviin kustan- palveluiden rakentaminen ja ylläpito aiheuttavat kunnalle suuria kustannuksia. Pitkät välimatkat aiheutta- nuksiin ajoittamalla rakentamisalueiden asema- Vapaa-ajan palvelut ovat tärkeitä yritysten kannal- vat myös huomattavia liikennesuoritteita. kaavoitusta. Parhaiten kustannuksiin, alueiden ta. Työpaikat tulevat sinne, missä ihmiset viihtyvät. toteutustapaan ja aikatauluun voidaan vaikuttaa jos Liikuntapaikkojen tulee sijaita lähellä asutusta ja Vihdin kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston kokonaispituus ennen Etelä-Nummelan rakentu- kaavoitetaan rakentamista vain kunnan omistamil- hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Koulu- mista on noin 205 km. Uuden vesijohtoverkoston pituudeksi tulee noin 140 km. Nykyisen viemäriverkoston le maille. Asemakaavoitus tulisi saada toteutettua jen ympäristöt ovat tässä mielessä hyviä paikko- pituus (2008) on noin 163 km. Uuden viemäriverkoston kokonaispituudeksi muodostuu noin 137 km, josta kunnan maille nopeasti, jotta maaomaisuuteen ja. Kaavaluonnoksen mukainen koulukeskuksen runkolinjaa noin 41 km. Vesi- ja viemäriverkoston rakentamisesta aiheutuviksi kustannuksiksi on arvioitu sidottu pääoma ei rasittaisi kunnan tasetta pitkään. sijainti (PY) on olemassa olevan Nummelan ja 10-11 miljoonaa euroa (ALV 0 %). Rakentaminen ajoittuisi vuosille 2009-2030. Asemakaavoituksella saatava maan arvonnousu on kaava-alueen kannalta optimaalinen, mutta se on verotulojen jälkeen merkittävin kunnan tulomuoto. pinta-alaltaan liian pieni monipuolisen liikun- Kaavan aluevarauksista on laskettu infrastruktuurin rakentamiskustannukset. Katujen ja kunnallisteknii- tapaikkatarjonnan kannalta (hallit, kentät ym.). kan pituudet on arvioitu kaavoitettavan alueen tehokkuuden ja pinta-alan mukaan Suomessa toteutuneista Maan hankinnasta ja myynnistä aiheutuvia kus- Nummelanharju tulisi varata kokonaan ulkoilulle alueista kertyneillä määrä- ja kustannustiedoilla. Laskennassa on huomioitu alueiden valmiina olevat tiestö tannuksia ja tuloja ei ole arvioitu. Maapoliittisen (kävely, hiihto, juoksu ym.) ja urheiluhallit voisivat ja kunnallistekniikka. ohjelman (2006) mukaan kunta pyrkii hankkimaan sijaita parempien liikenneyhteyksien varrella. itselleen raakamaata 20-35 ha vuodessa. Yksityis- Uuden infran rakentamisen kustannusarvio (alv 23 %): ten maille kaavoitettaessa tehdään maanomistajan Ryhmähaastattelussa kaavan toteuttamisjärjes- kanssa maankäyttösopimus, jossa sovitaan mm. tyksestä todettiin, että Hanko-Hyvinkää radan kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiin ali- ja ylikulut Nummelaan sekä muut keskeiset Rakentamiskustannukset Yksikkökustannus osallistumisesta. liikenneyhteydet ovat ensimmäisenä. Sen jälkeen milj € €/k-m2 seuraavana on Nummelan ja aseman välinen alue, A 0,1 - missä kaavaluonnoksessa on paljon kerrostaloja. Elinkeinoelämä AK 18,2 37 Nykytilanteen pohjalta arvioiden epäiltiin, halu- avatko ihmiset tulla Vihtiin asumaan kerrostaloon. AP 38,1 70 Elinkeinoelämään kohdistuvien vaikutusten arvi- Tällä hetkellä Vihtiin tullaan asumaan nimen- C 3,4 78 ointiin liittyi eri aloilla (kauppa, teollisuus, palve- omaan pientaloihin ja maalle. Siinä vaiheessa kun lut, konsultointi) toimivien yritysten edustajien C-K 3,8 35 länsirata valmistuu, niin myös kerrostaloasuntojen ryhmähaastattelu. kysyntä todennäköisesti kuitenkin kasvaa. Radan KM ja P 5,0 35 toteuttamisajankohta saattaa tulla ennakoitua PY 1,2 28 Vihdin imago yrittäjän/elinkeinoelämän näkökul- aikaisemminkin, johtuen ilmastomuutoksen hil- T 2,0 45 masta tällä hetkellä arvioitiin ryhmähaastattelussa lintään liittyvistä tavoitteista. Työpaikka-alueiden kokonaisuutena melko hyväksi. Positiivista on osalta todettiin, että valtatien 1 varrella sijaitsevilla TP ja TP/A 10,7 42 yrittäjäystävällisyys, nopea päätöksentekokyky, teollisuusalueilla olisi varmaan kysyntää vaikka Yhteensä 82,5 pääkaupunkiseudun läheisyys yhdistettynä tervee- heti. Alueita pidettiin toisaalta kuitenkin pinta- seen maalaisuuteen ja se, että kunta on asukas- alaltaan aika pieninä. A-alueilla kadut ja kunnallistekniikka ovat pääosin valmiina. määrältään kasvu-uralla. Pitkät työsuhteet, jotka pääkaupunkiseudulla ovat harvinaisia, ilmentävät näitä positiivisia ominaisuuksia hyvin. Negatiivisi-

120 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 121 Vertailuvaihtoehto Vaikutusten epävarmuustekijät

Kauppa Vertailuvaihtoehdossa (ns. nollavaihtoehto) Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset kohdis- Arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, jotka Nummelan eteläosien osayleiskaava ei toteudu ja tuvat vertailuvaihtoehdossa erityisesti haja-asutus- johtuvat ennen muuta kaavatason yleispiirtei- Kaavan vaikutusta kaupallisten palveluiden kysyn- alueelle suunniteltu väestömäärä sijoittuu kunnan alueelle ja maaseutumaisemaan. Hajarakentamisen syydestä. Vaikutusten arvioinnissa on tehty myös tään, tarjontaan ja sijoittumiseen on arvioitu Vih- muille alueille. Tässä vaihtoehdossa väestöennuste hallinta on vaikeaa ja se muodostaa uhan maa- monia oletuksia, joihin liittyy epävarmuutta. Näitä din kaupan palveluverkkoselvityksessä (Entrecon vuodelle 2030 on 2000-3000 asukasta vähemmän seudun rakennetuille ympäristöille ja maisemille. ovat muun muassa kaava-alueen tulevan rakennus- 8.12.2008), jossa yhtenä kehitysvaihtoehtona on kuin vaihtoehdossa, jossa Nummelan eteläosien Huhmarissa sen sijaan tilanne on päinvastainen. kannan energiatehokkuuteen, lämmitystapaan ja tutkittu Ideaparkin toteuttamista Huhmarin alu- osayleiskaava toteutuu. Eniten kasvaa Numme- Vertailuvaihtoehdossa Vanhan Meritien ympäristö- sähkökulutukseen sekä yhdyskuntataloudellisten eelle valtateiden 1 ja 2 risteykseen. Muut vaihtoeh- lan keskus, missä asukkaiden määrän on arvioitu arvojen säilymiselle on paremmat edellytykset. laskelmien laatimiseen liittyvät oletukset. dot olivat: ei merkittävää kaupallista keskittymää lisääntyvän yli seitsemällä tuhannella. Loput eli Huhmariin tai risteysalueelle sijoittuu paljon tilaa puolet 14 283 asukkaan kasvusta hajautuu melko Elinympäristön laadun osalta vertailuvaihtoehdon Suunnittelualueen laajuus huomioon ottaen alu- vievän kaupan keskittymä (Ideapark ei toteudu). tasaisesti eri puolille kuntaa ja yli tuhannen asuk- vaikutuksia on vaikea arvioida. Huhmarin alueella, eelta voi vielä löytyä suojelun tai huomion arvoisia kaan lisäys on vain Kirkonkylässä. Muilla alueilla missä kaavaluonnos sai nähtävilläolon aikana pal- eläin- tai kasvillisuuskohteita. kasvu jää alle sen. Kaavaehdotuksessa on päädytty sijoittamaan Huh- jon kritiikkiä osakseen, muutos nykytilanteeseen mariin tilaa vievän kaupan alue (P). Tilaa vievän nähden on kuitenkin pienempi kuin kaavaehdotuk- Kaavan suurin epävarma elementti on Länsiradan kaupan keskittäminen valtateiden 1 ja 2 risteysalu- Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta katsottuna sessa. Hajarakentamisen lisääntyminen kasvattaa toteutuminen. Nummelan taajama kasvaa etelään eelle synnyttäisi vetovoimaisen kaupan kokonai- Nummelan keskus laajenee väestönkasvun myötä paineita myös palveluiden lisäämiseen taajamien joka tapauksessa. Joukkoliikenne tukeutuu linja- suuden, joka vahvistaisi Vihdin asemaa seudulli- jonkun verran, erityisesti etelään ja itään Enäjärven ulkopuolella, mikä ei ole kuntatalouden kannalta autoreitteihin, kunnes rata saadaan. Epävarmuutta sena tilaa vievän kaupan keskuksena. Tilaa vievän pohjoispuolelle. Uusia merkittäviä alakeskuksia ei kustannustehokasta. Todennäköisesti palvelut aiheuttaa ratavaraus, joka jää maastoon, vaikka kaupan kilpailu kiristyy Lohjan seudulla. Huhmari kuitenkaan todennäköisesti synny. Paineet hajara- joudutaan hakemaan pitkien matkojen päästä ja ratasuunnittelua ei tehtäisi. Kaavoittamalla kun- muodostuu Lohjan Muijalan ja Lempolan kanssa kentamiseen kasvavat, erityisesti Kirkkonummen sujuvan arjen edellytykset heikkenevät. nassa voidaan varautua rataan, mutta poliittiset kilpailevaksi kaupan alueeksi. Kilpailutilanne ei suunnalla, ja yhdyskuntarakenteen hajautumiske- päätökset tehdään valtakunnan tasolla. vaikuta Lohjan keskustakauppaan. hitys jatkuu. Elinkeinoelämän kannalta vertailuvaihtoehto on kaavaehdotusta selvästi huonompi vaihtoehto. Huhmarin tilaa vievä kaupan keskittymä vaikuttaisi Yhdyskunta- ja energiataloudellisesti vertailu- Vertailuvaihtoehdossa monet yritysten sijoitus- vähäisessä määrin Kehä III:n länsipään tilaa vievän vaihtoehto on toisaalta tehokas, koska suurin osa päätöksiin vaikuttavat tekijät, kuten yritystonttien kaupan mitoitukseen ja ajoitukseen. Veikkolan kasvusta sijoittuu olemassa olevaan Nummelan tarjonta, palvelutarjonta, joukkoliikenne ym. ovat nykyisiin palveluihin Huhmarin kaupan keskitty- keskukseen tiivistäen sitä. Toisaalta hajarakenta- huonommin kuin kaavaehdotuksessa. Työpaikka- mällä ei ole juuri vaikutuksia. Erikoistavarakaupan misen lisääntyminen vähentää infran ja rakennus- omavaraisuus ei ehkä kasva tavoitteiden mukai- suuryksikön puuttuminen Vihdistä aiheuttaa sen, ten energiatehokkuutta ja kasvattaa kunnallisten sesti. Tämän lisäksi osayleiskaavan ja länsiradan että ostosmatkat pääkaupunkiseudulle jatkuvat palveluiden tuottamiskustannuksia. toteutumatta jääminen heikentävät mahdollisuuk- lähes entiseen tapaan. sia ennakoida ja hallita tulevaa kehitystä ja esim. Liikennemäärät kasvavat samaan tapaan kuin kunnan imagon määrätietoinen rakentaminen on kaavaehdotuksessakin, paikoitellen ehkä jopa vaikeaa. enemmän. Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla lisääntyy kaavaehdotusta enemmän työpaikkaoma- Ilmastomuutoksen hillinnän kannalta vertailuvaih- varaisuuden ollessa pienempi kuin osayleiskaavan to häviää kaavaehdotukselle. Vertailuvaihtoehdossa toteutuessa. Vertailuvaihtoehdon toteutuminen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisel- tarkoittaa myös sitä, että länsirata ei toteudu ja se le ei ole yhtä hyviä edellytyksiä kuin kaavaehdotuk- lisää yhdessä haja-asutuksen lisääntymisen kanssa sessa. Rakennusten aiheuttamat päästöt ovat sitä liikennemääriä tie- ja katuverkolla. suuremmat, mitä suurempi on hajarakentamisen osuus. Hajarakentaminen lisää myös liikkumistar- Luontovaikutusten kannalta vertailuvaihtoa on vetta ja sitä kautta päästöjä. vaikea arvioida, koska rakentamisen ja olemassa olevien luontoarvojen keskinäistä suhdetta ei tiede- tä. Vertailuvaihtoehto jättää kuitenkin laajat alueet Nummelan ja valtatien 1 välillä rakentamattomiksi. Maakunnallinen ekologinen yhteys todennäköisesti säilyy paremmin. Hajarakentamisen kasvu toisaalta nakertaa jonkin verran luontoarvoja tasaisesti eri puolilla kuntaa kaavaehdotusta enemmän.

122 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 123 Oikeusvaikutukset Lähdeluettelo

Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja Oikeusvaikutteisen yleiskaavan merkitys asemakaava- Asuntojen radonmittaukset, Tilannekatsaus ja jatkosuunnitelma 23.11.95, Säteilyturvakeskus, Maija viranomaistoimintaan (MRL 42§) valituksessa Pennanen.

Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa MRL 188 §:n 5 momentin mukaan asemakaavan Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina 2004-2008. Uudenmaan ympäristö- asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpi- hyväksymistä koskevaan hallinto-oikeuden päätök- keskuksen raportteja 13, 2009. teisiin alueiden käytön järjestämiseksi. seen ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin kuin alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu Kalliotilaresurssiselvitys 25.5.1992, Geologian tutkimuskeskus. lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa yleis- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyt- kaavassa. Edellä olevaa ei kuitenkaan sovelleta töä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden ranta-asemakaavoihin. Keski-Uudenmaan soranottoalueet. Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita nro 59, 1999. toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Säännöksellä pyritään vaikuttamaan siihen, että jos Liikenteen jäljet - Tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristössä. YTV, 2000. tietty kysymys on ratkaistu jo oikeusvaikutteisessa Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikai- kaavassa, sitä asiaa ei tule kyseenalaistaa toista Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys, FCG Planeko Oy / A-Konsultit Oy / Straﬁ ca Oy, 2009 semmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toi- kertaa toisella kaavatasolla tai lupa-asiassa. Sään- sin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella nöksen soveltamisen laajuus riippuu luonnollisesti voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun Nummelan hulevesien luonnonmukainen hallinta. Suunnittelukohteena Ridalinpuron valuma-alue. TKK - siitä, kuinka yksityiskohtaisesta yleiskaavasta on asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen Outi Salminen ja Eeva Rapola, 3.2.2007. kyse. Siten esimerkiksi yleiskaavassa yleispiirtei- osalta. senä osoitettu asuntoaluevaraus ei ole ratkaissut Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Ramboll Oy, 2009. kysymystä, miten ja mihin alueen sisäiset kadut, Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset puistot tai lähipalvelut sijoitetaan, vaan ne ratkaistaan vasta asemakaavan yhteydessä. Sen sijaan Turunväylän (valtatie 1) ja Espoo-Lohja -radan liikennekäytäväselvitys Espoo-Lohja-Vihti (ELVI), Sito Oy Virkistysalueilla on kaavamääräyksessä ehdoton alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on ratkaistu 2007 rakentamisrajoitus: alueelle ei saa rakentaa uusia yleiskaavassa. rakennuksia (MRL 43.2 §). Vastuu ympäristövahingoista ja ympäristön puhdistamisesta, Lainsäädäntökoulutuspäivä 16.4.2009 esitys- materiaali, Jouko Tuomainen. Vaikutus viranomaisiin Virkistys- ja suojaviheralueilla on kaavamääräyk- sessä toimenpiderajoite: maisemaa muuttava MRL 42.2 § Viranomaisten on suunnitellessaan Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnallistalouteen. Kaupunkitutkimus maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näi- alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päät- TA Oy, 2006. hin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista täessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei siten kuin MRL 128 §:ssä on säädetty. Maisema- toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Vihdin palveluverkkosuunnitelma vuosille 2009-2025. työlupaa haetaan Vihdin kunnalta. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten Velvoite koskee niin valtion kuin kunnan vi- taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan ranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksil- suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Esimerkiksi taan vähäisiin toimenpiteisiin. Luvan tarpeesta voi maantielain mukaista yleissuunnitelmaa tai tie- kysyä Vihdin kunnan kaavoitustoimesta. suunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikut- teista kaavaa.

Ulkoilulain mukaan ulkoilureittitoimitus voidaan pitää, vaikka ulkoilureittisuunnitelmaa ei ole tehty, jos ulkoilureitti on otettu mukaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan. Nummelan ete- Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavaa, joka läosien osayleiskaavaehdotuksessa ulkoilureittejä laaditaan rajatulle kunnan osa-alueelle tai jonkin ei ole suunniteltu sillä tarkkuudella, että kaavaan teeman mukaan, esim. ranta-osayleiskaava. Mitä merkittyjen reittien pohjalta voisi pitää ulkoilureit- lakitekstissä on sanottu yleiskaavasta, koskee titoimituksen. Ulkoilureitit on merkitty kaavakar- myös Nummelan eteläosien osayleiskaavaa. talle ohjeellisina, vain yhteystarve on sitova.

124 Nummelan eteläosien osayleiskaava Nummelan eteläosien osayleiskaava 125