21.3.2019 SOTILASPOIKA 1

1/2019 21. maaliskuuta

Kanta-Hämeen Sotilaspoikien Perinnekilta juhlii Nykypäivää ja perinnettä Sisäsivuilla: Hengellinen Kanta-Hämeen Sotilaspoikien taman huolto-, valvonta-, vartioin- kerran Kalvolassa. Se oli kuitenkin sotainvalidi Perinnekilta juhlii 25-vuotistai- ti- ja työaputehtävissä. väärä hälytys, Hastio kertoo. sivu 2 valtaan. Vuonna 1993 perustetun Aseet eivät kuuluneet sotilas- Ahkerasti killan toimintaan vireän yhdistyksen kotipaikka on poikien varustukseen, mutta he osallistuu edelleen myös forssa- Hämeenlinna, mutta jäsenistöä on saivat myös sotilaallista koulutus- lainen Altti Luuppala, 91. Hänen Puheenjohtajan Forssaa ja koko Lounais-Hämettä ta. Nuorilla miehillä oli sotaa käy- tehtäviään oli sodan aikana muun kynästä myöten. vässä Suomessa hyvin merkittävä muassa ilmavalvonta Alastarossa. sivu 2 Juhlapäivää vietettiin Parolan- tehtävä. Määrällisesti eniten heitä – Pommikoneet tulivat yleensä nummella Sotilaskoti 2:n Vaaku- oli koko maassa yli 72 000. Keski-Suomesta päin. Ne lensivät Vaasan sk-pojat na-salissa. Se on ollut viime vuo- Alastaron yli, ja kohteena oli Tur- det yhdistyksen kokouspaikka, ja ku. Tieto sinne lähti välittömästi, aktiivisia yhteistyö Panssariprikaatin kans- Sota oli kun havainto oli tehty. sivu 3 sa on ollut muutoinkin saumatonta. yhteiset talkoot Altti Luuppala ei halua leven- Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Panssa- Hämeenlinna oli merkittävä va- nellä, mutta hänen mukaansa ”il- Alaikäisenä riprikaatin komentaja, eversti Kari ruskuntakaupunki. Se näkyi myös man sotilaspoikia monet pellot koulutuskeskukseen Nisula. katukuvassa. Killan kunniajäsen ja olisivat jääneet kyntämättä, sadot Jäseniä Kanta-Hämeen Sotilas- edelleen hallitukseen kuuluva Rei- korjaamatta, perunat nostamatta ja sivu 4 poikien Perinnekillassa on tällä jo Hastio, 85, muistelee, että kau- lämmityspuut kaatamatta”. Aher- hetkellä 169. Joukosta vielä vii- pungin katoilla oli useita ilmator- Forssalaiselle Altti Luuppalalle (vas.) ja hämeenlinnalaiselle Reijo taminen ei kuitenkaan ollut vas- Sota-aikaa desosa eli 31 on ”aitoja” sotavuo- juntatykkiryhmiä. Sotilaspojat oli- Hastiolle sotilaspoikavuodet ovat olleet tärkeä kasvupohja. Se an- tentahtoista. pikkupoikien silmin sina ja niitä ennen toimineita soti- vat varalla lähetteinä, jos puhelin- toi hyvän valmiuden muun muassa varusmiespalvelukseen. – Se kaikki oli yhtä talkoota, jo- sivu 4 laspoikia. Heidän keski-ikänsä on yhteydet tykkiryhmien välillä eivät hon osallistuttiin mielellään. jo 89 vuotta. Sotilaspojat toimi- jostain syystä toimineet. tama oli kaukana. Me valvoim- kejä palopommien varalta. Vakoo- vat sotavuosina tärkeissä kotirin- – Sota oli läsnä, vaikka eturin- me, että kaupunkilaisten ikkunat jista varoiteltiin ja siitä, että oikeita Vireää toimintaa, Perinnetyötä oli asianmukaisesti pimennetty ja tietoja saattoi olla kuulemassa vää- aktiiviset jäsenet digiaikana kannoimme asukkaille hiekkasäk- riä korvia. Desanttijahdissakin olin Kanta-Hämeen Sotilaspoikien sivu 4 Perinnekillan puheenjohtaja on everstiluutnantti evp Lauri Toi- Sotilaspoika kysyy vanen. Ahkerasti kokoontuva kilta sivu 4 järjestää muun muassa tutustumis- matkoja ja virkistäytymisretkiä. Kerran kuukaudessa on kuukau- Muistoja Lapin siesitelmä, jossa alansa asiantunti- saksalaisajasta jat käsittelevät niin sotahistoriaa, sivu 5 yhteiskunnallisia muutoksia kuin puolustuslaitoksen nykytoimintaa- Varsinais-Suomen kin. Osallistuminen kokouksiin on aktiivista, ja kuulijoita niissä on ol- killan matkat lut keskimäärin 40–50. sivu 6 Kainuun kilta 25 vuotta sivu 7 Panssariprikaati on Kanta-Hämeen killan tärkeä yhteistyökump- pani. Killan varapuheenjohtaja Teuvo Mahrberg ja puheenjohta- Sotilaspoikien Perinneliiton hallituksen jäsen Mikko Temisevä ja Lauri Toivanen tervehtivät 25-vuotisjuhlan pääpuhujaa, Pans- (vas.) esitti juhlakokouksessa perinneliiton ja sotaveteraani Esko Sotilaspoika- sariprikaatin komentaja, eversti Kari Nisulaa. Paakkala veteraanien tervehdyksen. Jatkuu sivulla 3 muistoja sivut 8 ja 10

Talkooapu Sotilaspoikien Perinneliiton XVII sivu 8 Akka liittokokous Kajaanissa 15.–16.8.2019 sotilaspoikana sivu 8 Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n kien Perinnekilta ry:n Sotilaspoi- XXVII liittokokous pidetään Ka- kakivelle, jossa on seppeleenlasku Vuosi 1944 jaanissa 15.–16.8 2019. Kokous- ohjelmineen, ja tutustumme Ase- paikkana on Scandic Hotelli Kaja- ja varusmuseoon. Tämän jälkeen syksystä jouluun nus. Kokousvieraita varten on va- matka jatkuu Terrafamen kaivok- sivu 9 rattu kiintiö hotellissa edulliseen selle, jossa tutustumme kaivoksen 85 €/vrk/2hh sisältäen aamiaisen. toimintaan ja nautimme kahvit ja Tarinoissa on Hotellin osoite on Koskikatu 3, lounaan. Palaamme takaisin Ka- olympia-aatteen sielu 87200 Kajaani. jaaniin noin klo 15.00. Varsinainen liittokokous pide- Lehden seuraavassa numeros- sivu 10 tään torstaina 15.8. klo 14.00 Ho- sa on tarkemmat tiedot kokous- telli Kajanuksessa. Kajaanin kau- järjestelyistä ja ohjeet ilmoittau- Jussi Jouppi pungin vastaanotto on klo 16.30 tumisesta. 1925–2018 hotellin vieressä olevassa Kongres- Toivotamme Teidät runsaslukui- sivu 11 sikeskus Kaukametsässä. Iltajuh- sesti tervetulleiksi Kainuuseen ja la, juhlaillallinen ja veljesilta, al- Kajaaniin. kaa hotellin ravintolassa klo 18.00 Lyydia – 44 vuotta ja jatkuu aina klo 23.00 saakka. Siperiassa Perjantaina 16.8. klo 09.00 on Kainuun Sotilaspoikien sivu 11 lähtö bussilla Kainuun Sotilaspoi- Perinnekilta ry 2 SOTILASPOIKA 21.3.2019 21.3.2019 SOTILASPOIKA 3 Hengellinen sotainvalidi Vaasan suojeluskuntapojat toimivat

Hätkähdin. Luin Espoon seurakun- kiksi isäni. me tuntee jokaisen meistä ja juuri tien lehdestä professori Atte Kor- Noihin myrskyaikoihin kuului kunkin tarpeen. aktiivisesti kotirintamalla holan haastattelun. Monelle nimi myös uskonnollinen ehdottomuus. Satu tuulen ja auringonpaisteen lienee tuttu aamuhartauksista. Jälkeenpäin voidaan tietysti todeta, välisestä taistelusta on syvästi kris- Vuonna 1938 Suomessa alettiin kustaa. Suojeluskuntapojat määrät- Kaksi päivää myöhemmin ve- lä kaasunaamareiden osia, joita me Korhola muisteli nuoruusvuo- että ”joka nuorena ei ole radikaali, tillinen. Kilpailussa mummon ta- puhua, että sota oli mahdollinen. tiin vahtimaan huonosti peitettyjä näläiset koneet pommittivat Vaa- kokosimme. Tehtäviimme kuului siaan Lahden seurakunnissa. Hän on vanhana sydämetön”. kin riisumisesta tuulen voima ei Kun lokakuussa 1939 maassa pi- ikkunoita. saa kolmessa aallossa. Kaupungin myös tähystystä ja ilmavalvontaa kertoi nuorisojoukon ehdottomuu- Kuitenkin joidenkin hengellis- riittänytkään auringon lämmön dettiin ylimääräiset sotaharjoituk- Väestönsuojeluviranomaiset sähköhuolto ontui. Sanomalehdet sekä lähetti- ja muita tehtäviä so- desta ja jyrkkyydestä uskonelä- ten sotainvalidien elämässä on pa- kukistamiseen. Kristuksen rakkaus set, tiedettiin sodan syttyvän lähi- aloittivat Vaasan evakuoinnin lin- painettiin päivällä. Meidät suoje- tasairaaloissa, joita Vaasassa oli mässä, mikä järkytti ja mursi myös himmassa tapauksessa käynyt niin, on Jumalan armon aurinko. aikoina. Myös meille suojeluskun- ja-autoilla maaseudulle. Minä luskuntapojat värvättiin tuolloin useita. joidenkin ikätoverien mieltä. Nuo- että he ovat sanoneet hyvästit us- Karjalaismamma sanoi lapsen- tapojille kerrottiin, mistä oli kysy- jäin kotiin ja toimin väestönsuo- jakamaan lehtiä. Silloin oli kovat Kesällä 1941 kersantti Markku resta saattoi tulla Korholan ilmai- kolle ja kirkolle. Eräs heistä vam- lapselleen: ”Mee maate ja siunaa mys, ja sota tuli. jelun lähettinä. Venäläisten seuraa- pakkaset. Klingmanin poika Jori ajoi pol- sulla ”hengellinen sotainvalidi”. mautui painostavan ja ahdistavan ittes.” Hän välitti tuota armon au- Olin Onkilahden luistinradalla va pommitus 31.12.1939 kohdis- Helmikuun 17. päivänä venäläi- kupyörällä pihaamme Palosaarel- Muistamme, kuinka muutama uskonnollisuuden ilmapiirissä ja rinkoa. Sitä välittää myös meille pelaamassa jääpalloa kavereiden tui Wärtsilän tehdasalueelle, jossa set pommikoneet iskivät Vaasaan le. ”Tässä on sinulle postia”, hän vuosikymmen sitten yhteiskunta levalta tuntui sitten nähdä ja kuul- ilmaisi kokemuksensa: ”Usko oli lapsuuden iltarukous. kanssa, kun aloimme kuulla ih- valmistettiin kranaatteja. Tammi- 31 lentokoneen voimin. Silloin sanoi. Kuittasin lähetyksen. Avasin eli voimakasta vastakkainasettelua, la televisiossa, kun Mitäs menitte minulle välivaihe.” meellistä möyrinää. Pian näimme kuun 12. päivänä kahden ja puolen Vaasan kaupunki syttyi palamaan. kuoren, jossa oli kunniakirja ja mi- Välittäminen ja polarisaatiota, joka ilmeni elämän -ajan radikaali pyysi anteeksi ve- Jeesus kykeni kohtaaman taval- kuusi SP2-lentokonetta, jotka tu- lentueen pommitus osui Vaasan Olimme saaneet apua Ruotsista. tali. Kunniakirjan allekirjoittaja oli eri alueilla. Silloin sodan kokenut teraaneilta. Kaikki sotien aikana lisen ihmisen sanoin: ”Mitä haluat Antti Vanhanen livat matalalla lentäen ylitsemme. eteläiseen kaupunginosaan. Vas- Sieltä oli toimittu Bofors-kenttä- Mannerheim. huolenpito kunniaan sukupolvikin sai kuulla tylyn syy- vastuuta kantaneet eivät kuiten- minun tekevän sinulle?” (Mark. veljespappi, teologian tohtori Koneet nostivat korkeutta Vaski- kiluodossa olleet Esson ja Shellin tykkejä, jotka olivat asemissa Hie- töksen: ”Mitäs menitte!” Puhutte- kaan ehtineet tätä kokea, esimer- 10:51) Ystävämme ja Vapahtajam- Lappeenranta luodon kohdalla, jossa pudottivat polttoainesäiliöt säästyivät. talahden mäellä. Tykeillä ammut- Viime aikoina maamme keskustelua ovat hallinneet erityisesti pomminsa. Pakenimme hautaus- Venäjän Tiltu kertoi radiossa, tiin 700 laukausta kohti venäläis- ikäihmisten hoitoon ja hoivaan liittyvät asiat. Ilmi tulleita epä- maan rantaan puiden suojaan. että he tietävät, mihin vaasalaiset koneita. Seurauksena oli, että Vaa- kohtia ei voi mitenkään puolustaa. Osa ikäihmisistä on puo- Seuraava venäläisten pommi- pakenevat pommituksia ja mitä san pommitukset loppuivat. lustuskyvyttömiä. isku Vaasaan tehtiin 29.12.1939. kohdetta kannatti kulloinkin pom- Suojeluskuntapoikien harjoi- Kyse on paljossa ihmisistä, jotka ovat sodan sukupolvea, Puheenjohtajan kynästä Se oli kovempi kuin ensimmäi- mittaa. Tiedot olivat niin tarkko- tukset pidettiin suojeluskuntatalo Helmikuun 17. päivän pommituksissa 1940 syntyi pahaa jälkeä. isänmaamme rakentajia. He jälleenrakensivat Suomen. Heil- nen. Siinä pommitettiin rautatie- ja, että joku henkilö välitti tiedot Valkolinnassa. Teollisuuskoulus- Etualalla kristiinalaisen kauppiaan Talaksen kuorma-auto. Ku- Martti Koivula le jos keille soisi arvokkaan ja inhimillisen vanhuuden. Olem- Suomessa elettiin 80 vuotta sitten luu, on keskeinen toimija perin- suuden ohella niitä toimia, joilla aseman aluetta ja kaupungin kes- venäläisille. sa oli pitkiä pöytiä ja niiden pääl- va: Risto Talas. (Vaasa) Hämeenlinna me sen heille velkaa. jokseenkin luottavaisissa tunnel- teen siirron valmisteluissa. Liiton osallistuttiin hyökkäysten torjun- Tänä päivänä saamme iloita, että rajoilla on rauha. Olemme missa, joskin pahinta peläten. Eu- säännöissä (2§) todetaan: ”Yhdis- taan sotien aikana ja yhteiskunnan saaneet kehittyä ja vaurastua rauhan oloissa jo yli 70 vuotta. roopan suurvallat toimivat etujaan tyksen tarkoitus on hoitaa ja vaalia rakentamiseen sotien jälkeen. Ne ajaen ja muuttaen samalla turval- Suomen vuosina 1939–1945 käy- ovat sotilaspoikien perintö tulevil- Voimme iloita monista kansallisista ja kansainvälisistä – mit- Suojeluskunta- ja sotilaspoikana 1937–1944 lisuuspolitiikkaa uuteen asentoon. mien sotien veteraanien perintei- le nuorille. tavistakin – saavutuksista ja suomalaisesta hyvinvoinnista. Vii- Saksa ja Neuvostoliitto aloitti- tä ja arvoja.” Liiton jäsenjärjestöt Tämän päivän nuoret elävät meksi mainittu on sekin pääosin sodan sukupolven rakentama. vat liittolaisina 2. maailmansodan. osallistuvat lisäksi omien sääntö- toisenlaisten ehtojen maailmassa Tosiasiassa saamme tänään elää yhdessä maailman korkeim- Saksa hyökkäsi 1.9. ja Neuvosto- jensä mukaan perinteen siirtoon. kuin heitä edeltäneet sukupolvet Alaikäisenä koulutuskeskukseen man elintason maassa. Suomessa voimme kokea korkeaa elä- liitto 17.9.1939 Puolaan. Kuusi Sotilaspoikien Perinneliitto on ja toimivat omien tavoitteidensa Suojeluskunnan järjestämiä poika- jotka tosin olivat 16 täyttäneitä. sämiehistöstä. Kun mainittiin pää- tiin meille myös majoitusparakki. män turvallisuutta. Olemme lukuisilla mittareilla arvioiden me- vuotta kestänyt maailmanlaajui- säännöissään (2§) ja toiminnas- mukaan. Noiden edellä mainittu- nestyksen ja hyvinvoinnin mallimaita. Ja täällä Pohjolassa asuu kursseja oli kesäaikaan, ja ne ko- Hän sanoi voivansa lähettää minut majakaupunki Mikkeli, me Juvan Tilallemme Linnanmäelle tuli ras- nen konflikti imi mukaansa myös saan ottanut velvoitteen huomioon: jen arvojen tulisi kuitenkin kuulua kosivat osanottajia. Samalla saa- Pieksämäelle silloiseen esikuntaan pojat pyrimme tietenkin sinne, lä- kas patteri, ja lisäksi toinen raskas maailman onnellisin kansa! Suomen. ”Liiton tarkoituksena on… vaalia myös nuortemme arvomaailmaan. tiin esimakua sotilaallisesta toi- ja sanoi, että päättäkööt siellä, lait- helle kotiseutua. patteri sijoitettiin kaupungin itä- Itsenäisen Suomen on pidettävä omat asiansa kunnossa ja kennästä”, sotasyyllisistä, sotakor- Tuon aikakauden veteraanisuku- suojeluskuntajärjestön poikatoi- On meistä itsestämme kiinni, mi- minnasta, kuten telttamajoitukses- tavatko takaisin vai mitä tekevät! Kesäkuun 1. päivänä meitä oltiin puolelle ja toinen kevyt jaos kau- huolehdittava oman menestyksensä edellytyksistä ja kansalais- vauksista, kylmästä sodasta ja suo- polvi – sotilaspojat ja lottatytöt ve- minnan vuosien 1928–1944 pe- ten me osaamme sotilaspoikien pe- ta, armeijan tapaisesta ruokailus- Kun Pieksämäen esikunnas- vastassa Mikkelin rautatieasemal- pungin länsipuolelle. Näin vahvis- mettumisesta saattaisivat olla täl- tensa hyvinvoinnista. Välittäminen ja huolenpito ovat asioita, teraaniperheeseen kuuluvina – on rinteitä...” rinnön välittää siten, että se vies- ta sekä sotilaallisesta käytöksestä sa vuoroni tuli, vääpeli sanoi mi- la. Sijoituspaikaksemme tuli Katti- tettiin Päämajan ilmapuolustusta, laisia. joihin yhteiskuntamme on erityisesti panostettava. Tämä kos- siirtämässä perintöään ja perintei- Jääkö jotain perinteeseen liitty- tikapulana välittyy sukupolvelta ja kurista. Kansakoulun viimeisel- nun olevan liian nuori lähetettä- lansillan kansakoulu, jossa oli ma- eikä jatkosodan aikana päämaja- Kiltamme ja liittomme ovat toi- kee koko kansaa, myös ikäihmisiä. tään nuoremmille sukupolville. vää ottamatta huomioon? Toimi- toiselle. lä luokalla talvisodan aikana opet- väksi sotatoimialueelle Viipurin joitettuna 9. KvItJaos, jonka kak- kaupunkia pommitettu kuten tal- mineet perinnetyön hyväksi lä- Niin paljon kuin puhun suomalaisen hyvinvoinnin puolesta, Tämä toteuttaa perustuslakimme vathan veteraanisukupolven edus- tajamme piti meille sulkeisia voi- koulutuskeskukseen, kun en ollut si Bofors 40 mm:n tykkiä ja etäi- visodassa. Vain kerran jouduimme hestulkoon kolme vuosikymmen- totean samaan hengenvetoon: Pelkästään aineellisten arvojen (20§) velvoitetta: ”Vastuu... kult- tajat sodan jälkeen vuosikymme- mistelutunneilla. 16 vuotta vanha. Samanaikaises- syysmittari olivat asemissa lähei- tulitoimintaan aivan sodan viime tä. Yhdessä tekeminen, yhteisölli- varaan rakentuva elämänasenne vie kansalaiset itsekkyyden ja tuuriperinnöstä kuuluu kaikille.” niä maamme jälleenrakentamisen Kesän 1941 tilanteen kiristyttyä ti toinen vääpeli saapui paikalle. sen Linnanmäen päällä. Sellainen päivinä syyspimeässä. syys, yhteishenki ja ystävyys ovat etuilun tielle, jolla ei tunneta toisen palvelemista ja välittämis- Tammenlehvän Perinneliitto jä- ja kehittämisen tehtävissä eväinään Hannu Luotola meille pojille tuli liikekannallepa- Hän oli kuullut keskustelumme. oli Päämajan ilmapuolustus. Mik- Palveluaikaa minulle kertyi suojeluskunta-/sotilaspoikavuosil- tä. Valitettavaa kehitystä on nähtävissä jo yhteiskunnassamme. senjärjestöineen (23), joihin myös sotakokemuksensa ja nuoruutensa Sotilaspoikien Perinneliiton nokäskyjen jakamiset. Is-komp- Hän sanoi, että anna pojan mennä keliin oli otettu suoraan neljä soti- suunnilleen 2½ vuotta, josta sai- ta lähtien leimanneet isänmaalli- Sotilaspoikien Perinneliitto kuu- perinteet. Kokemukset ”asekät- puheenjohtaja panioiden koulutuksen alettua me ja totesi: ”Sinä, poika, pärjäät sii- laspoikaa, ja kun meitä tuli kolme si kirjoitettua jonkinlaisen opuk- Pentti Ruohotie, päätoimittaja pojat jouduimme lähettitehtäviin. nä missä toisetkin.” Tähän ensim- poikaa lisää, saatiin ryhmä (seitse- sen kaikkine sattumineen. Min- Liikekannallepanon tapahduttua mäinen vääpeli sanoi: ”Kyllä minä män poikaa) kokoon. käänlaista katumusta en ole tun- Sammandrag ja joukkojen lähdettyä rintamalle voin pojan laittaa, mutta seuraava Sitten vasta alkoi oikein perus- tenut jälkeenpäin ”lapsisotilaana” paikallinen tilanne rauhoittui ja lä- juna voi tuoda hänet takaisin.” teellinen koulutus. Minä sain pe- toimimisesta. Reissu oli opetta- Denna gång innehåller tidningen försvar. Han fick sin skolning i Vi- rande månader under vilka Finland För att genomgången av tidning- hes kokonaan hiljentyi. Minä pää- Seuraavana aamuna 15. touko- ruskoulutuksen etäisyydenmittaa- vainen, ja olisinhan minä päässyt Omsorg och vårdnad rapporter från två 25-årsjubileer. borg och var senare den enda un- tvingades agera enligt dikterade en ska vara komplett tar jag ytter- sin kummisetäni kauppaan ”puo- kuuta olimme Viipurissa, missä jaksi, koska näkökykyni oli paras pois, jos olisin halunnut! Vapaa- Det är gillena i Egentliga Tavast- deråriga i S:t Michel-batteriets led. villkor och omständigheter. Vårt ligare upp några ärenden: Gillet tipuksuksi” kauppiaan jouduttua meidät yli kolmekymmentä poi- mahdollinen. Sodan edetessä toi- ehtoisuuteenhan kaikki perustui, land (Tavastehus) och i Kajanaland Mången ort i det inre av Finland folk visade i mångt och mycket i Egentliga Tavastland har under rintamalle. kaa marssitettiin asemalta Neitsyt- min etäisyysmittauksen koulutta- minkä saimme monesti kuulla i högsätet (Kajana) som uppnått denna ålder. blev besparad fiendens aggressio- en uppoffrande anda. sitt jubileumsår framställt en vi- Vuonna 1942 kenraaliluutnantti niemen kasarmille. Noista pojista jana. vanhemmilta miehiltä, jotka piti- Att rapporteringen om festerna ner. Krigstiden var likväl starkt I ett annat inlägg tar Aarno Oja- deo. Detta är en utmärkt metod att Lauri Malmberg oli antanut ke- olin muuten ainut alle 16-vuotias. Viipurissa nälkä oli tullut meil- vät meitä kuin omina poikinaan. Senare tiders diskussioner i vårt land har dominerats av frågor var så olikartad är berikande. De närvarande i och satte sin prägel Kaukola upp talkoarbetets betydel- bevara traditionen; något att ta ef- hotuksen ottaa 16-vuotiaita poikia Alkoi kaksi viikkoa kestänyt kou- le tutuksi, mutta Mikkelissä oli toi- med anknytning till äldrevård och åldringsskydd. Framkomna egentliga festligheterna i Tavaste- på människornas liv. Så förhöll se under krigsåren. Särskilt under ter. Raili Saarenmaa berättar om vapaaehtoisina koulutettaviksi it- Osmo Kuokkanen on valittu Suur-Savon Sotilaspoikien Perinne- lutusjakso. Sen aikana saatiin en- sin: kävimme ruokailemassa ka- hus refereras knapphändigt: fokus det sig även i Kangasniemi. Un- fortsättningskriget var talkohjäl- hur hon anslöt sig till sitt soldat- missförhållanden kan svårligen försvaras. En del av åldring- tykistöön. Minäkin kävin ilmoit- killan vuoden 2015 sotilaspojaksi. Vierellä on puoliso Jenny Kuok- simakua ilmahälytyksistä, joskaan sarmilla ja ”aamusaikan” nautim- läggs på två genuina soldatgossars der fortsättningskriget var Matti pen en kraftkälla för hemmafron- gossegille. Hennes uppmaning till arna är försvarslösa. tautumassa suojeluskunnan alue- kanen. Kuva: Reijo Vakimo. pommituksia ei tapahtunut. Kah- me majapaikassa. krigstida hågkomster och på gil- Hoviniemi en ung gosse, som till- ten. Pauli Saarinen, vårt blads alla kvinnor lyder: ”Kom med.” Det är i stor utsträckning fråga om människor som tillhör päällikölle. Aluepäällikkö totesi, den koulutusviikon jälkeen käs- Joskus elokuun aikana meidät lets aktiviteter. Kajanagillet redo- sammans med jämnåriga kamrater nya medarbetare, berättar en sko- Veli-Matti Jusi har sammanställt krigets generation, fäderneslandets återuppbyggare. Dessa om ettei käy, koska olin liian nuori – kuun 1942 lähestyessä aluepäällik- ja totesi, ettei Juvalta ollut ilmoit- kynjaossa lueteltiin paikkakunnat, siirrettiin kaupungin pohjoispuo- gör på traditionellt sätt om de en- har sammanfattat hur krigstiden jig historia om tvångsrekrytering en frågesport där läsaren ställs in- någon är förtjänta av en värdig och mänsklig ålderdom. Den vasta täyttänyt 14 vuotta. Touko- kö soitti ja kutsui minut juttusille tautunut kuin kaksi muuta poikaa, joissa oli tarvetta it-joukkojen li- lelle Akkavuorelle. Sinne siirret- Osmo Kuokkanen är vi skyldiga att trygga dem. skilda programpunkterna under ju- tedde sig med småpojkars ögon. av hästar. Erkki Virtanen erin- för aktuella och framför allt gam- bileumsfesten. Heikki Miettunen erinrar sig en rar sig sin kortvariga tjänstgöring la frågor och händelser. Kosti Ra- Vi kan i dag glädja oss över att det råder fred vid våra grän- Vidare får vi en kort redogörel- flygning över hemsocknen Kuiva- som soldatgosse vid en garnison. sinperä, f.d. generalsekreterare ser. I över 70 år har vi förunnats att under fredliga förhållanden se för den traditionsdag som Ule- niemi och en pansarvagn som läm- Han var inskriven i trafikkompa- för Finlands olympiska kommitté, Jatkoa etusivulta ta sekä hallituksen puheenjohta- få utvecklas, inte minst ekonomiskt. Vi kan vara stolta över ett åborgsnejdens (Uleåborg) gille nu nats invid landsvägen. niets böcker och avlöste kompa- skriver om sina tankar och erfaren- flertal – även betydande − nationella och internationella pre- ja Ilkka Ruoholaa. Sotilaspoi- ordnade för 26:e gången. Erkki Rintala berättar om tysk- niets stafetter när de var på permis- heter samt refererar en historia om Varsinaisen sotilaspoikajäse- kien hopeisen ansiomitalin saivat stationer samt den finländska välfärden. I huvudsak är också Teologie doktor Antti Vanha- tiden i Lappland. Hans far var an- sion. Hågkomsterna omfattar av- kulstötaren Arsi Harju. nistön ikääntyessä killan toiminta Voitto Järvelä ja Pasi Pirttikos- landets välstånd ett resultat av krigsgenerationens idoga arbete. nen rubricerar sin andaktsbetrak- ställd vid byggnadsorganisationen hämtandet av en penningväska på Leo Puurunen berättar om ing- on painottumassa perinnetyöhön. ki ja pronssisen Veli-Matti Jusi, Det är ett faktum att vi bor i ett av länderna med världens telse ”Den andliga krigsinvaliden”. Wehrmachts Todt och hade i upp- banken tillsammans med en kam- ermanländaren Lyydia, som efter Siinä tärkeä yhteistyökumppani on Juha Mänty, Onni Somerkallio högsta levnadsstandard. I Finland kan vi än så länge leva Han påminner om att oeftergivlig- drag att förse tyskarna med livs- rat. Sommaren 1944 delade Virta- 44 år i Sibirien numera är bosatt Hämeenlinnan seudun Lottaperin- ja Esko Vuorinen. tryggt. Enligt olika kriterier bedöms Finland vara ett möns- het och radikalism som element i medel vid det vägarbete där man nen ut appeller om ökat understöd i Finland. Finländarnas öden har neyhdistys. Kilta on myös tehnyt Juhlivaa kiltaa tervehtivät Hattu- terland när det gäller framgång och välfärd. Och här i Norden det andliga livet kan leda till psy- byggde ut och förbättrade landsvä- till reserven riktade till företagare. varit hårda. periaatepäätöksen, että se liittyy lan kunnan puolesta kunnanhalli- lever världens lyckligaste folk! kiska besvär hos människan. gen från Kilpisjärvi till Kauliranta. Gillet i Egentliga Finland (Åbo) Sotilaspoika−Soldatgossen är suunnitteilla olevaan alueelliseen tuksen puheenjohtaja Matti Puo- Det självständiga Finland ska se om sitt hus samt skapa för- Vårt traditionsförbunds ordfö- Efter att detta projekt hade avslu- reste flitigt i fjol. I decembernum- i stort behov av artiklar. Annars Tammenlehvä-perinneyhdistyk- tila, Hämeenlinnan kaupungin rande Hannu Luotola lyfter fram tats flyttade familjen från Jatunis i ret av Soldatgossen ingick en rap- hamnar vi i en situation där vår pu- utsättningar för framgång och välmåga. Omsorg och vårdnad är seen. Sen toiminta-aluetta ovat Ja- puolesta apulaiskaupunginjohtaja grundlagens bestämmelse och för- Enontekis till Rovaniemi. Där ar- port om Mannerheim-operan jämte blikation måste stympas eller ris- angelägenheter som samhället bör fästa särskild vikt vid. Detta nakkala, Hattula ja Hämeenlinna. Juha Isosuo, Hämeenlinnan seu- bundets stadgar om traditionernas betade skribentens far för Kemi- övriga besöksobjekt. Samma år be- kerar att dö bort. Jag vågar hop- gäller hela folket, även den åldrande befolkningen. Suunnitelman yksityiskohdat dun Lottaperinneyhdistyksen puo- bevarande. Luotola framhåller att bolaget. Han skaffade alltjämt livs- söktes också riksdagshuset på då- pas att uppropet tas på allvar och Trots att jag varmt talar för den finländska välfärden, kon- ovat edelleen avoinna, eikä pää- lesta puheenjohtaja Sirkus Mat- förbundet och dess gillen redan i medel från Södra Finland. Bl.a. varande talmannen Maria Lohelas att tidningen också i fortsättning- staterar jag i samma andetag: En livsåskådning som enbart tös sido sotilaspoikien perinnekil- tila ja Sotilaspoikien Perinnelii- inemot 30 år har varit aktiva inom skogsarbetsplatserna var i stort be- inbjudan samt företogs en utlands- en ska kunna utkomma i sitt nuva- lan toimintaa. Se voi jatkua vaikka ton puolesta liiton hallituksen jä- bygger på materiella värderingar banar väg för egoistiska och denna sektor. hov av proviant. I Rovaniemi blev resa till Estland. I reseskildringen rande format. omana kerhona tulevan Tammen- sen Mikko Temisevä. Sotavete- streberaktiga medborgare som inte längre ser eller bryr sig om Martti Koivula redogör för det givetvis täta kontakter med tys- ingår intressanta uppgifter om vårt Jag önskar alla en skön vår och lehvä-perinneyhdistyksen sisällä. raanien puheenvuoron piti Esko sin nästa. Ledsamt nog förefaller det som om denna utveck- bombardemangen av Vasa under karna, men även de ryska krigs- södra grannland. Estland blev det försommar. ling vunnit insteg i vårt samhälle. vinterkriget. Dessutom beskriver fångarna stiftades bekantskap med. slut med ”långvägafärder”. Närtu- Juhlakokouksessaan perinne- Paakkala. han soldatgossarnas uppgifter fos- Framlidne Aarno Oja-Kauko- rismen står i tur. kilta muisti standaarilla kunniajä- Pentti Ruohotie, huvudredaktör terlandet till fromma. Osmo Kuok- las bidrag behandlar året 1944. Gillet i Norra Kymmenedalen Pentti Ruohotie sentään Reijo Hastiota sekä toimi- Teksti: Översättning: Leif Häggblom kanen berättar om hur han som Den granskade perioden omfattar (Kouvola) besökte bl.a. ruinerna Översättning: Leif Häggblom tusjohtaja Mika Heliniä, toimin- Veli-Matti Jusi minderårig fick delta i landets luft- tiden från hösten till jul, de avgö- av två kyrkor på Näset. Everstiluutnantti evp Lauri Toivanen on Kanta-Hämeen perinne- nanjohtaja Pertti von Hertzeniä, Kuvat: killan nykyinen puheenjohtaja. toimitusjohtaja Kimmo Issakais- Jorma Lepistö Juhlayleisöä viihdytti Hattula-Tyrvännön veteraanikuoro. 4 SOTILASPOIKA 21.3.2019 21.3.2019 SOTILASPOIKA 5 Sota-aikaa pikkupoikien silmin Muistoja Lapin saksalaisajasta, osa 1

Maalaispitäjän meijerin höyrypilli tivat usein kotiapulaiset. Päivä- Sen vieressä oli varastorakennus, tevällä tiellä oli alamäki, joka an- Sähkön toimitti meijerin höyryko- Elokuun 26. päivänä 1944 pik- heitti ilmoille kauas kantavan ujel- koteja ei ollut. Lapset leikkivät, johon oli sijoitettu vapaapalokun- toi mahdollisuuden mäkistarttiin. ne ja generaattori. Sähkön toimitus kupoika (kirjoittaja) oli sankari- Enontekiön Jatunin kilöitä ja heidän keskinäisiä käy- Rovaniemelle. Kotimme Jatunissa helinkeskuksen kellarissa, oli yh- Vasili oli lyönyt halolla häntä ko- luksensa. Ilmahälytys! Väki tähyili puuhailivat kaikenlaista naapu- nan kalusto ja paloauto Chevrolet Linja- ja kuorma-autoja oli rivissä lopetettiin iltaisin kello 22. Jatko- hautajaisissa. Viikon kuluttua, vie- kylään välirauhan töstapojaan. oli ollut kaukana sotanäyttämöis- tiön töissä olevien venäläisten van- mennellutta autonkuljettajaa. Isän taivaalle. Pikkupojat juoksivat in- ruston lasten kanssa. Mitään eri- vm. 1926. Meijerin höyrypilli toi- mäen päällä. Häkäpönttöä ja moot- aikaa myönnettiin juhlia ja muita lä sodan aikana, hän aloitti alakou- Tien tultua valmiiksi saksalai- tä lukuun ottamatta sotilaskolon- kien asunto. Asunnon pihamaa, arvelun mukaan Vasili joutui teloi- noissaan avoimelle paikalle näh- tyisiä sodan merkkejä ei arkises- mitti myös palohälytykset. Pillin toria lämmitettiin, kunnes oli aika erityisiä tapahtumia varten. lun. Vajaan kolmen viikon kulut- aikana set sotilaskolonnat alkoivat mat- nien pikkupojille tuomaa vaihte- yhtiön laaja tenniskenttä, oli ero- tusryhmän eteen. däkseen lentokoneita. Monet ai- sa elämänkulussa näkynyt. Lapset ääni sai pikkupojat pikavauhdilla potkia pönkät takapyörien alta ja Sota-aikaa kutsutaan usein pu- tua kouluun menosta loppui sota. Isäni kotikylän pojat eivät voineet kata etelään. Jalan marssijoita ei lua. Aineellista hyvää saatiin Ruot- tettu Valtakadusta korkealla val- Joitakin vuosia sitten kysyin kuiset jättivät puuhansa ja vetäy- kokivat olonsa aivan turvallisek- palotallille. Kivimakasiinin luona laittaa auto mäkeen. Yleensä auto la-ajaksi, koska sodan jatkuessa Miehet palasivat rintamalta ko- pelata pelejään nuorisoseuran ah- ollut, kaikki liikkuivat ajoneuvoil- sin puolelta. Vanhempieni mukaan koiseksi maalatulla kauniilla puu- sota-arkistossa vankileireihin ja tyivät kaiken varalta maakella- si. Kun jotain vähänkin epätaval- tapahtui sellainenkin erikoistoimi hörähti käyntiin vauhdin ollessa tuli puutetta kaikista kulutushyö- tiin. Monet terveyttä rajoittavin so- taalla pihamaalla. Niinpä he tulivat la. Seurasin veljeni kanssa näkyä. Jatuni-aikana ei ollut mistään puu- aidalla, jossa oli portti kadulle. Il- niissä tapahtuneisiin teloituksiin rin läheisyyteen. Yleensä nähtiin lista tapahtui, poikajoukko riensi kuin hevosotto. Konsulentti Mik- äärimmillään mäen alaosassa. dykkeistä. Kahvin keittoon käytet- tamuistoin. Alkoi ahkera työ elin- naapuriin isäni kotitalon avaram- Kun kaksi valkotukkaista pik- tetta. Lasten koulunkäynti vaati taisin, kun vangit tulivat työpal- perehtyneeltä dosentti Lars Wes- yksinäinen pienkone. Vaarallisia paikalle ihmettelemään. Kodeissa kelistä tarkasti rintamalle lähetettä- Autot olivat pikkupoikien suu- tiin kahvinvastiketta, sikuria, voi- olojen palauttamiseksi rauhanai- malle pihalle pelaamaan klapuan- kupoikaa, silloin alle kouluikäis- kuitenkin muuttoa. Kun jatunilai- veluksesta, me pojat pelasimme terlundilta, olisiko Vasilin koh- viholliskoneita ei Kangasniemen kyllä ajateltiin koko ajan rintamal- vät hevoset ja leikkasi saksilla nu- rin huomion kohde. Niitähän ei ol- kukan juurta ja rukiinjyviä. Voin kaan. sa. Pelissä yritettiin kilpaa kaataa, tä, seisoi erämaassa tienvieressä, set kävivät rauhan tultua ”etelässä heidän kanssaan pesäpalloa. Mie- talo selvitettävissä. Hän kirjoitti, yllä lennellyt. Elettiin jatkosodan la olevia läheisiä, ja suruviestejä- merot niiden lautasiin. lut kovin paljon, ja ne harvat sai- tilalle tuli margariini, sokerin tilal- tavallisesti elolavan kalikoilla, va- se ei luonnollisesti jäänyt saksa- Rovaniemellä”, jotkut heistä tapa- hillä oli määrätty nukkumaanme- että tuntomerkit sopivat siihen, että aikaa. kin tietysti saatiin. Palotalliin oli järjestetty tila, jo- vat osakseen loputtoman ihailun. le sakariini. Kengänpohjia tehtiin jaan kymmenen metrin päässä laisilta huomiotta. Edustimme ul- sivat vierailla vanhempieni luona. noaika. Ennen sitä he istuskelivat mies kuljettiin Kuolajärvelle, siis Perheenisät olivat rintamalla. Keskellä kirkonkylää, aivan kir- hon sankarivainajat tuotiin rinta- Eräs taksimies oli renkaiden puut- puusta. Vanhojen vaatteiden par- Matti Hoviniemi pystyssä olevia klapuja, eräänlai- konäöltämme selvästi oikeaa ro- Uudella kotipaikkakunnalla isä majapaikkansa portailla ja soittivat rajan taakse jääneeseen Sallaan, ja Kun äidit olivat kodin ulkopuo- kon lähellä, oli mahtava kiviraken- malta. Pojat olivat usein paikalla, teessa asentanut Fordiinsa taka-ak- haista osista tehtiin pukineita lap- Kuvat: sia keiloja. Nuorempien kloppien Kirjoittajan isä Taneli Rintala tua. Teimme saksalaisille mielui- sai siviilitöitä Kemi-yhtiöstä. Hä- balalaikoilla surumielisiä slaavilai- teloitettiin siellä kuten niin moni lella töissä, kotien töistä huoleh- nus, kivimakasiini, lainajyvästö. kun arkkuja nostettiin auton laval- selille kuorma-auton pyörät! Täy- sille. M. Hoviniemen albumi piti olla vastaanottamassa kalikoi- keskikoulun aikaisessa kuvas- san sotilastervehdyksen. Usein up- net vapautettiin kokonaan asevel- sia säveliä, monella kyyneleet sil- muukin. ta. Kirkossa käytiin usein. Sanka- det linja-autot toivat usein väkeä ta ja juoksuttamassa niitä takaisin sa Kauhavalla. Kuva: Adolfii- seerien jeeppi tai sivuvaunullinen vollisuudesta marraskuussa l943 missä. Kerran saksalainen sotilas tuli rihautajaiset pidettiin pyhäisin kir- Mikkelistä, päämajakaupungis- vanhemmille. na Rintalan kotialbumi. moottoripyörä kääntyi ja tuli takai- näkövamman vuoksi. Työ pysyi Aleksanteri-niminen vanki kävi Valtakadulta Ruikan veljesten ta- konmenojen jälkeen. Tilaisuuksiin ta, jossa oli ainainen pommitus- Kerran vuonna l917, isäni oli sin tienpenkkaa. Saimme lahjaksi samana kuin Jatunissakin: kaiken- tekemässä perheellemme pieniä lon kohdalla pelikenttämme aidan osallistui paljon väkeä. Siunaus- ten uhka. Kuorma-autot kuljet- silloin kahdeksanvuotias, kalik- meisesti saksalaisrahoituksen suklaata, joskus kuubalaisia sika- laisten maataloustuotteiden hank- palveluksia, ajoi miesväen hiuk- portille. Yksi vangeista meni tuli- menoihin kuuluivat kivääreillä am- tivat halkoja pitäjältä satamaan, ka osui hänen oikeaan silmäänsä vuoksi. Hän sai ottaa perheen- reja. Kerran veli sytytti sikarin ja kiminen etelästä pohjoiseen. Muun set, kantoi polttopuita jne. Äiti jan luo ja sai tupakan. Sotilaalla mutut kunnialaukaukset. josta puut matkasivat proomuissa ja murskasi sen. Seuraukset olivat sä mukaan. Saimme asuttavaksi muutaman henkosen jälkeen pyör- muassa savotat olivat suuria elin- saattoi kutsua hänet syömään sa- ja vangilla vaikutti olevan yhtei- Pikkupoikien ihastuksia olivat Otavaan ja sieltä edelleen junissa moninaiset. Isä ei kelvannut aseel- TVH:n talon Enontekiön Jatunis- tyi. Hain hädissäni äidin apuun. tarvikkeiden kuluttajia. Itse aloitin maan pöytään perheen kanssa. Hän nen kieli. Paikalle tuli lääninhalli- heitä vanhemmat sotilaspojat, jot- vaikkapa Helsinkiin. Tavaraliiken- liseen palvelukseen, vaikka oli ol- ta, Muonionväylän rannalla olevas- Saksalaisten perääntyessään koulunkäynnin Keltakoulussa tur- on jäänyt mieleen hiljaisena, ystä- tuksen eli kirkon suunnasta saksa- ka usein marssivat kylän läpi ur- ne ja henkilöliikennekin tapahtui- lut keskikoulussa innokas suoje- ta hyvinvoivasta saamelaiskyläs- polttaman kotimme kohdalle on vallisen opettajan Edit Raappa- vällisenä ja sivistyneenä miehenä, laisen sotapoliisin partio. Avolava- heilu-, ampuma- tai muihin har- vat paljolti laivoilla, ja saapuvan luskuntapoika. Koulujen käynti tä, korkealta näköalapaikalta ylä- pystytetty Jatunin kyläkyltti (poh- nan johdolla. Tullessamme Ro- ehkä vanhempieni luonnehtimana. auton kopista tuli ulos sotapoliisi, joituksiinsa. Sotilaspojat osallis- laivan pillin huuto sai pojat vik- hänelle kyllä maistui. virran puolelta korjattavan tien ja joinen) ja paikalle on rakennettu vaniemelle siellä oli jo saksalaisia Aleksanteri oli ammatiltaan joka kielsi sotilasta seurustelemas- tuivat muun muassa polttopuiden kelästi satamaan. Välirauhan aikana ryhdyttiin joen välistä. Perääntyessään saksa- uusi omakotitalo. Vaaranrinne on dominoivassa määrin. Ensimmäi- mahdollisesti teurastaja. Joka ta- ta vangin kanssa. Sotilas ei totellut, hankintaan ja maatilan töihin liit- Iltaisin talojen ikkunat oli pei- set olivat tulleet syyskuussa l940. pauksessa hän osasi ammatin. miehet joutuivat sanaharkkaan kes- tyviin talkoisiin. Eräs erityistehtä- tettävä visusti, etteivät mahdolli- Kemi-yhtiö osti vangeille ruoaksi kenään, minkä seurauksena sota- vä oli pilkkeiden hakkaaminen hä- set vihollislentokoneet näkisi asu- Vauras Konttinen Karjapohjolan teurastamosta savo- poliisi, mahdollisesti partion pääl- käpönttöautojen tarpeisiin. tusta paljastavaa valontuiketta. Ky- toilta ja ehkä rintamalta lähetettyjä likkö, ampui pistoolilla oman mie- Häkäpönttöautojen käynnistys lällä liikkui tarkastajia, jotka tuli- elämän keskipisteenä loppuun rääkättyjä hevosia, kopu- hen siihen paikkaan. Ruumis hei- Kivimakasiini, entinen lainajyvästö, vierellä palotalli, taustana oli erityinen ”rituaali”. Kirkon- vat huomauttamaan, mikäli pimen- Kemi-yhtiön plassia kutsuttiin koita, kuten sanottiin. Aleksante- tettiin auton lavalle. Tapahtuma on kirkko, monien sota-ajan tapahtumien ympäristö. kylän keskusaukion reunalta läh- nysverhot eivät olleet kyllin tiiviit. Sankarihautajaiset, lapsuudenmuisto vuodelta 1944. Konttiseksi. Se oli ja on tänään- ri teurasti hevoset uskontonsa vaa- jäänyt pysyvästi mieleeni. kin kauneinta Rovaniemeä, Ou- timalla tavalla, ilman tainnutusta. Rovaniemellä toimi Saksan La- naskosken rantaa, näkymä sillal- Teurastuspaikka oli rannalla Kont- pin Armeijan kenttäoikeus. Wehr- le niin Jyrhämään kuin Lainaal- tisen nyt romahtaneen pommisuo- machtissa upseerien ja sotapolii- lekin. Valtakatu kulki ja kulkee jan oven kohdalla. Aleksanteri lait- sin kurinpitovalta ja -velvollisuus Perinnetyötä digiaikana joen suuntaisesti. Kadun varrel- toi hevosen päähän säkin ja työnsi miehistöä kohtaan oli oleellisesti la olleen kotimme vastakkaisel- sen jälkeen pitkän veitsen eläinpa- kovempi kuin meillä. Paljon kuo- Kanta-Hämeen Sotilaspoikien Pe- tovat harjoituksista ja muusta toi- tia. DVD:stä on myös toinen ver- la puolella sijaitsee nykyään Ke- ran kaulaan. Veren virratessa hevo- lemantuomioita julistaneen saksa- rinnekillan juhlavuosi tuotti myös minnasta. Lisäksi haastellaan ”ot- sio, jossa haastattelut ovat täysi- mijoki Oy:n toimipalatsi. Kotim- nen alkoi huojua ja lopuksi kaa- laiskenttäoikeuden toimintaa Ro- perinnettä digimuodossa. Rei- topoika” Teuvo Mahrbergia pe- mittaisia. Projektin aikana todet- me oli – saksalaismuistoja ajatel- tui. Kauhea näytelmä, jota silti piti vaniemellä ei ole tieteellisesti tut- lu vuosi sitten liikkeelle lähtenyt rinnekillan toiminnasta. tiin, että kerättyä aineistoa olisi len – päänäyttämöllä Valtakadun ja seurata. kittu, mutta olen havainnut siitä projekti vei yllättävästi aikaa, mut- Suurimman työn videon eteen vaikka elokuvaa varten. Suojakadun (nyk. Ukkoherrantie) Työvankien joukossa oli Vasi- joitakin hajatietoja saksalaisessa ta tuloksena oli video (DVD), joka teki Antti U. Kuusisto. Hän laa- Perinnekillalla on suunnitelmis- risteyksessä joen puolella. Valta- li-niminen mies. Suurikokoinen kirjallisuudessa. kertoo sotilaspoikien paikallishis- ti ensin käsikirjoituksen, jonka sa tehdä videoon jatko-osa, jossa katua pitkin Kemistä tulevat saksa- ja synkän oloinen. Tuuheat kul- toriaa tuleville sukupolville. Ta- jälkeen hän suoritti kuvaamisen ja tulisi esille muun muassa jo kol- laisten kolonnat virtasivat itärajan makarvat varjostivat totisia sil- voitteena on viedä sotilaspoikape- editoinnin. Hänellä oli käytössään me vuotta toiminut Ilveskodissa sotanäyttämölle. Nämä pitivät Val- miä. Hän ei osallistunut vankito- rinnettä eteenpäin niin, ettei heidän tarvittavat ohjelmat ja tietysti am- olevien sotilaspoikien ulkoilutus, takadun levennystä levähdyspaik- vereittensa tavoin yhteisiin leik- Todt-järjestö peruskorjasi ja osin uudisrakensi maantien Skibotn – Kilpisjärvi – Kauliranta. Ku- merkittävä panoksensa kotimaam- mattitaito niiden käyttöön. Videota jota vapaaehtoiset kiltalaiset ovat kana. Vapaana vyöryvä Ounaskos- keihimme, mutta seurasi niitä si- vassa tietyömaa Enontekiön Maunussa. Saksalaisten rakennustöitä Lapissa johti ylirakennusneu- me hyväksi unohdu tulevilta suku- varten kuvattiin kymmentä killan hoitaneet. ki on jäänyt hallitsevana miljöönä vusta. Kerran hän ei palannut työ- vos August Michahelles. Hän oli kunnostautunut muun muassa Hitlerin Kotkanpesälle johtavan tien muistoihin. komennukseltaan. Isä kertoi, että polvilta. tilaisuutta ja siinä käytettiin 74 va- DVD:tä valmistettiin aluksi 30 suunnittelussa. Enimmillään hänellä oli Lapissa rakennustöissä 15 000 – 20 000 miestä. Videon parasta antia ovat aitojen lokuvaa pääosin 1920–30-luvulta. kpl ja lisäpainos on työn alla. Vi- Me Konttisen pojat saatoimme lastatessaan halkoja yhtiön autoon Erkki Rintala sotilaspoikien haastattelumuistel- Kuvaustukea videon tekoon saatiin deo (DVD) ei ole myynnissä teos- kilpailla Valtakadulla, kuka pää- mat. Levyllä on haastateltu perin- myös Panssariprikaatista. to-oikeuksien vuoksi. see pisimmälle Pumpasenharjua nekillan kunniapuheenjohtaja Kari Alun perin tarkoitus oli tehdä ly- kohti sotakoneiden päällä hyppien Niemeä sekä Reijo Hastiota ja hyt, noin viiden minuutin pituinen maassa käymättä. Saksalaissotilai- Esko Paakkalaa. Sotilaspojat pa- video. Mutta työn edetessä todet- ta asia huvitti. laavat muistelmissaan sota-aikaan tiin, että viisi minuuttia ei riitä. Pi- Videotyöryhmä valmiin DVD:n kanssa. Kuvassa vasemmalta: killan puheenjohtaja Lauri Toivanen, Kodin ikkunoista oli näköala ja sen aikaisiin tunnelmiin. He ker- tuutta videolla on liki 16 minuut- Antti U. Kuusisto, Pertti Kiviniemi ja Teuvo Mahrberg. Kuva: Pasi Pirttikoski. Pasi Pirttikoski Ruokasenpuistoon, paraatien ja muiden sotilastoimien tapahtu- mapaikalle. Vähemmän kuin sa- dan metrin päässä oli ”salainen bunkkeri”, jossa oli Saksan La- Sotilaspoika kysyy pin Armeijan lennätinasema. Sin- ne ei ollut menemistä. Kerrottiin 1. Viron nykyinen presidentti on 3. Karjalan tasavallan toiseksi suurin kaupunki 5. Sotilaspoikien jäsenmäärä oli korkeimmillaan 7. Joulukuussa 1922 perustettu Neuvostoliitto kenraalieversti Eduard Dietlin Petroskoin jälkeen on vuonna 1944 lakkautettiin valtiona saavan sieltä tarvittaessa yhtey- A) Toomas Hendrik Ilves A) Sortavala A) Yli 42 000 A) Joulukuussa 1990 den suoraan Johtajaan. Räjäyte- B) Jüri Ratas B) Karhumäki B) Yli 52 000 B) Joulukuussa 1991 tyn bunkkerin valtavat betoniloh- C) Kersti Kaljulaid C) Kostamus C) Yli 62 000 C) Joulukuussa 1992 kareet olivat pitkään koskematto- D) Siim Kallas D) Kontupohja D) Yli 72 000 D) Joulukuussa 1993 mina rauhan tultuakin. Viereiset Ruikan veljesten, Matin ja Kal- len, sekä Marttilan talot olivat jo 2. Majuri Sulo Armas Remeksen hahmo 4. Suomen presidenteistä ei ole ollut päivääkään 6. Suomen kaikkien aikojen menestynein ampu- 8. Kieltolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1919. rakennettuja, kun rauniot lopulli- muistetaan puolustusvoimain ylipäällikkönä mahiihtäjä Heikki Ikola, 71, on siviiliammatiltaan Oy Alkoholiliike Ab:n myymälät avautuivat taas Tänään tie, jota motorisoidut sotilaskolonnat kulkivat Jatunin ohi etelään. Paluumatkalla saksalai- sesti raivattiin. A) Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta A) Tarja Halonen A) opettaja A) 1.2.1932 set tuhosivat kylää. Kuva: Erkki Rintala 2005. Joen puolella muutaman kym- B) Arto Paasilinnan Hirtettyjen kettujen metsästä B) Kyösti Kallio B) merivartija B) 3.3.1932 menen metrin päässä oli kaksi C) Veijo Meren Manillaköydestä C) Risto Ryti C) toimiupseeri C) 5.4.1932 Oikeat vastaukset korjaamaan ja osin uudelleen ra- laiset polttivat rakennukset, mutta puskittunut eikä näköala kylään, saksalaisten ilmatorjunta-asemaa D) Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaista D) K. J. Ståhlberg D) rakennusinsinööri D) 2.5.1932 sivulla 8. kentamaan saksalaisten tuloa var- paikka on tullut uudelleen raken- väylälle ja Ruotsin puolelle vas- vartioimassa Ounaskosken siltaa. Kysymykset ja vastaukset: Veli-Matti Jusi ten Kilpisjärveltä Kaulirannal- netuksi. taa kauneudessaan muistikuvia. Tykkiasemat olivat naapurinlasten le johtavaa maantietä, jota venä- Jatunin kylän pohjoispuolella Saamelaiskylä on varjo entises- vapaita leikkipaikkoja, mutta am- läiset jo autonomian aikana olivat Pahajoki laskee Muonionväylään. tään. Google on huomioinut kiitet- muspinoihin ei saanut koskea. Pai- Pirkka-Hämeen käyttäneet asekuljetuksiin. Muis- Se ei oikeastaan ollut joki. Etelä- tävästi paikan, jossa veljeni kanssa kalliskomendantin toimisto oli yh- Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n Sotilaspojan tamme ”pommari-jääkärien” uro- pohjalainen sanoisi luomaksi. Suo- nautin aseveljien anteliaisuudesta. teiskoulun rakennuksessa nykyisen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 16.4.2019 kello 12.30 työn vuonna l916. Isästä tuli työ- malaiset kivityömiehet uudistivat lääninhallituksen paikkeilla. Ravintola Vaskitähdessä, Hatanpään puistokuja 22 G, Tampere. maan ”töpinän” mies. Etelästä oli siltaa. Työmaa oli minun ja pikku- seuraava numero ilmestyy kesäkuussa. hankittava työmaalle maataloustar- veljeni Juhon jatkuvan mielenkiin- Jatunista Rovaniemen Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. kauppalaan Venäläiset Huomionosoitukset. Pyydämme kiltoja ja jäseniä lähettämään siihen tarkoitetun aineiston vikkeita. Työmaan kustannuksista non kohteena. Paikalla kävi myös Kenraalieversti Eduard Dietl komensi Pohjois-Suomen saksalais- vastasi tietääkseni Wehrmachtin saksalaisia. Mahdollisesti tuolla Tien kuntoon tulo merkitsi isälleni sotavangit joukkoja 1942–1944. Kuvassa Dietl tervehtii suomalaisia sotilas- Lounas alkaa kello 12.00. Hinta 12 euroa. Tilaisuus on AVEC. Tervetuloa. 20. toukokuuta mennessä. Ilmoitukset tulee lähettää 15. toukokuuta mennessä. Paraati- tai tumma puku, kunniamerkit Todt-rakennusjärjestö. siltatyömaalla näin veljeni kanssa Wehrmachtin palvelun päättymis- Naapurissa, vajaan parinkymme- poikia. Kuva ja kuvatekstin lähde kirjasta ”Suomi 75. Itsenäisen Isäni työ oli hyvin palkattu, il- ensi kerran saksalaisia sotilashen- tä Kaaresuvannossa ja siirtymistä nen metrin päässä Kemi-yhtiön pu- Suomen historia 3”, s. 88. Weilin+Göös, Vantaa 1992. 6 SOTILASPOIKA 21.3.2019 21.3.2019 SOTILASPOIKA 7 Eduskunnasta Ilmajoen oopperajuhlien kautta Kainuun Sotilaspoikien Perinnekilta 25 vuotta Kainuun Sotilaspoikien Perinne- sitteli laajasti maailmanhistorian vähitellen se väestö, joka on ol- Tarttoon – varsinaissuomalaisilla aktiivinen kilta vietti perustamisensa 25-vuo- vaiheita muutaman vuosisadan ta- lut rakentamassa maailman paras- tisjuhlaa Kajaanissa 30.11.2018. kaa aina nykypäiviin saakka. ta maata nimeltä Suomi, juhlapu- Samalla kertaa yhdistyksen pitä- Suomen itsenäiseksi tulemisen huja totesi. matkailuvuosi 2018 mä perinteinen pikkujoulu sai ta- vaiheet puheenjohtaja Luotola kä- Nykypäättäjille puhuja lähet- vallista juhlavammat puitteet. Ti- sitteli yksityiskohtaisesti, unoh- ti terveisiä. Hän peräänkuulutti Varsinais-Suomen Sotilaspoikien vat ikääntymisen merkit, matka- Uusi työ ”Isänmaan maisemia” on kuten Sakari Kinnarinen esitelmöi- laisuuden pitopaikkana oli ravin- tamatta rintamasotilaita ja lottia. entistä parempaa yhteistyötaitoa Perinnekilta vietti vuonna 2018 laiset tulivat siihen tulokseen, että omistettu 100-vuotiaalle Virolle. dessään Suomen-poikien museon tola Wanha Kerho. Hän arvosti sodanaikaista soti- ja halua sopia yhteisistä asioista. aktiivista matkailuvuotta ja tar- suomalaiset kirjallisuuspiirit voisi- Päivän päätteeksi nautimme yh- pihassa. Kilta perustettiin Ristijärvellä laspoika- ja pikkulottatoimintaa Sotilaspoikien Perinneliiton puo- josi kiltalaisille kolme varsin eri- vat harkita tämän Suomenkin kult- teisen illallisen Tarton yliopiston 29.12.1993. Neljännesvuosisataan ja sen tehokkuutta. Heidän työ- lesta puheenjohtaja Hannu Luotola laista matkakohdetta. Tammikuus- tuurihistorialle tärkeän rakennuk- naapurissa olevassa ravintola Wer- Pilistvere on ehtinyt sisältyä paljon virkeää panoksensa kotirintamalla oli tär- onnitteli kiltaa ja toivotti onnea ja sa teimme päivämatkan eduskun- sen hankkimista kirjailijoiden ja nerissä. sotilaspoikatoimintaa. Puheenjoh- keä ja korvaamaton. Luettelo hei- menestystä tuleville vuosille. Matkan mielenkiintoisimmaksi taan silloisen puhemies Maria Lo- muiden taiteilijoiden residenssiksi. tajina killalla on ollut kaikkiaan dän suorittamistaan tehtävistä oli Kainuun Sotilaspoikien Perin- kohteeksi muodostui vierailu Pi- helan vieraaksi. Kiltalaiset saivat kuusi tarmokasta miestä: Heik- pitkä. Oli halkojen tekoa, heinän nekilta sai vastaanottaa terveh- Suomen-poikien listveren kirkonmäellä. Pasto- tilaisuuden tutustua juuri remon- ki P. Tiainen, Frans Rautiainen, ajoa, perunan nostoa, postin kulje- dyksiä arvovaltaisilta tahoilta. Pai- Kansallismuseo museo ri Hermann Kalmuksen johdol- toituun eduskuntataloon sekä pu- Yrjö A. Korhonen (myöhemmin tusta, lähetin tehtäviä, ilmavalvon- kalle olivat kutsuttuina saapuneet Seuraava kohde oli Viron kan- Matkan viimeisen päivän aloitim- la tutustuimme Pilistveren Pyhän hemies Lohelan että loistavien op- killan kunniapuheenjohtaja), En- taa, jopa vartiointitehtäviä, sukkien everstiluutnantti Jorma Könttä sallismuseo, joka on rakennettu me tutustumalla Suomen-poikien Andreaan 1200-luvulta peräisin paiden johdattamina. sio Raudaskoski, Yrjö A. Korho- neulontaa, auttamistehtäviä karjan Kainuun Prikaatista, everstiluut- Raadin entisen lentokentän kiito- museoon paikallisen oppaan joh- olevaan linnoituskirkkoon. Pasto- Kesäkuussa teimme matkan Il- nen uudelleen, Lauri Korhonen ja lasten hoidossa ja niin edelleen. nantti, apulaiskomentaja Heikki radalle. Museo on kolossaalinen dolla. Monen matkalaisen mieles- ri Kalmus esitteli Viron ja Pilistve- majoelle ja kävimme katsomassa ja nykyinen puheenjohtaja Asko Samalla varttuneita miehiä ja nai- Koponen Kainuun Rajavartios- rakennus, jonka pääsisäänkäyn- tä museon pienoismalli Jõgevan ja ren historiaa varsin värikkäästi. suuren suosion saavuttanutta Man- Vaihtuva näyttely Anu Raudin ”Isänmaan maisemia” esittelee yli Tolonen. sia riitti paremmin puolustustehtä- tosta, kaupunginjohtaja Jari To- nin korkeus on 15 m ja katto ku- Tarton maakunnan taistelupaikois- Kirkon läheisyydessä sijaitsi Ki- nerheim-oopperaa. Matkalla vie- 50 seinätekstiiliä vuosilta 1968–2018. Uusi työ ”Isänmaan maise- Iltatilaisuus alkoi Kajaanin Ve- viin rintamalinjoille. lonen Kajaanista ja kappalainen vaa lentokoneen nousua. Museos- ta oli varsin vaikuttavaa katselta- vikangur, kommunistisen kansan- railimme Seinäjoen Suojeluskun- mia” on omistettu 100-vuotiaalle Virolle. Kuva: Pekka Koivisto. teraanipuistossa seppeleenlaskulla Talvisodan merkittävimpiin tais- Antti Minkkinen Kajaanin seu- sa tutustuimme sen pysyviin näyt- vaa. Aseet ja asepuvut sekä kor- murhan muistomerkki, joka pys- ta- ja Lotta Svärd -museossa sekä Sotilaspoikakivelle. teluihin kuuluneet yhteenotot käy- rakunnasta. telyihin ”Kohtaamisia” ja ”Uralin sumajoitus esittelivät Suomen-poi- tytettiin sielujen päivänä marras- vapaussodan Satakunnan rintamal- Sen jälkeen juhlaväki siirtyi tiin Kainuun itärajoilla. Suomus- Kilta palkitsi ansiomitalein kil- kaiku”. ”Kohtaamisissa” kerrottiin kien varustusta ja olosuhteita so- kuussa 1988 noin 300 kyläläisen la taistelleen Turun komppanian Wanhan Kerhon tilavaan juhlasa- salmen Raatteessa ja Tolvajärvellä lan toimintaan osallistuneita aktii- tavallisten virolaisten arkitoimista dan ankeissa oloissa. voimin. Muistomerkkiä on laajen- Ennen varsinaisen juhlatilaisuuden alkua killan puheenjohtaja Asko Tolonen ja sihteeri Aila Ala- majoitus- ja taistelupaikoilla Kan- liin. Ennen alkumaljoja puheen- salmi laskivat seppeleen Sotilaspoikakivelle Kajaanin veteraanipuistossa. sekä Kuhmossa Kilpelänkankaal- visia jäseniä. Mitalin saivat Heik- ja kotielämästä sekä selviytymises- Museokierroksen jälkeen saim- nettu jatkuvasti uhrien omaisten kaanpäässä, Pomarkussa, Noor- johtaja Asko Tolonen käytti lyhyen ki Visti, Osmo Kupiainen, Veik- tä suurissa maailmanhistorian ta- me kuulla Viron vapaussodasta toimesta kaikkien 206 100 kom- markussa ja Ahlaisissa. puheenvuoron. ko Karjalainen ja Reijo Korho- pahtumissa. ”Uralin kaiku” kuva- Sakari Kinnarisen esitelmöimä- munismin uhrin muistoksi. Vuotuinen sotahistoriallinen Vahvistettu Sotilaspoikakvartetti nen. Mitalien jakoon osallistuivat si suomalais-ugrilaisten kansojen nä. Voidaan vain todeta, että mie- Pilistveren pappilan tiloissa nau- matka suuntautui syyskuussa Vi- esitti Sillanpään marssilaulun. Ku- liiton puheenjohtaja Hannu Luoto- asuinpaikkoja ympäristöineen sekä lenkiintoinen esitelmä ei katso ai- timme maittavan lounaan. Pappi- ron 100-vuotisjuhlavuoden kun- ten kaikissa muissakin musiikki- la, killan puheenjohtaja Asko To- heidän erilaisia rituaalejaan. Vaih- kaa tai paikkaa. Riittää, kun aihe la tuhottiin Neuvostoliiton aikana niaksi eteläiseen naapurimaa- esityksissä flyygelisäestyksestä lonen ja Vapaussodan Kajaanin tuva näyttely Anu Raudin ”Isän- on mielenkiintoinen ja esitelmän perustuksiin saakka. Vello Salum hamme. Matkan pääkohteina oli- vastasi Mikko Yrjölä. Perinneyhdistyksen puheenjohta- maan maisemia” esitteli yli 50 sei- pitäjä osaa asiansa. Rekvisiitan voi rakennutti pappilan uudelleen van- vat Suomen suurlähetystö Tallin- Avaussanoissaan puheenjohtaja ja Seppo Kananen. Vahvistettu nätekstiiliä vuosilta 1968–2018. kiinnittää vaikkapa bussin kylkeen hoillle perustuksille paikallisen nassa, Tartto ja Pilistvere. Mat- Tolonen kertoi sotilaspoikatoimin- Sotilaspoikakvartetti esitti Kaler- kolhoosin johtajan vastustukses- kan suunnittelusta ja järjestelyistä nan ja perinnekillan tarkoitukses- vo Hämäläisen sanoittaman ja sä- ta huolimatta. Nykyään pappilas- sekä ohjelmasta vastasivat Pekka ta. Hän painotti samalla perinnetie- veltämän marssilaulun Veteraanin Museon pienoismalli Jõgevan ja Tarton maakunnan taistelupai- sa järjestetään rippileirejä yhteis- ja Raija Koivisto. Matka toteu- don ja perinteiden jatkamisen tär- iltahuuto. Soolo-osan lauloi sota- koista oli varsin vaikuttava. Taustalla olevat aseet ja asepuvut esit- työssä suomalaisten seurakuntien tettiin 22 hengen ryhmänä. Kul- keyttä tuleville sukupolville. Yhte- veteraani Pauli Kukko. telivät Suomen-poikien varustusta sodan ankeissa oloissa. Kuva: kanssa. jettajana toimi tuttuun tapaan Esa Pekka Koivisto. nä tiedon välityskeinona hän mai- Killan 25-vuotisjuhlan päätös- Vahtera. Bussimatkan aikana kul- nitsi vierailut kouluissa. Kenties sanat sanoi Kajaanin seurakunnan jettaja Vahtera viihdytti matkalai- Kotimatka ja yhteiskuntaopin- tai historiantun- kappalainen Antti Minkkinen. Pu- sia ja kertoi mielenkiintoisia tari- uudet suunnitelmat neille voisi joskus sijoittaa esitel- heen jälkeen lauloimme yhteisesti noita matkan varren näkymistä ja Kotimatkalla Pekka Koivisto ker- män tai vaikkapa esittelyelokuvan Isänmaan virren. paikoista. toi Kyynel-sissiradiosta, radiotie- sotilaspoikatoiminnasta. Tolonen Ennen jouluruokailua ja kahvi- dustelun isästä Reino Hallamaas- osoitti kiitokset killan jäsenille, tarjoilua Sotilaspoikakvartetti ja Suomen Viron ta ja kaukopartiotoiminnasta. Kil- yrityksille, yhteisöille sekä muille Killan puheenjohtaja Asko Tolonen painotti avaussanoissaan Pikkulottakuoro sekä juhlayleisö suurlähetystö lan puheenjohtaja Jukka Kleemo- yksityisille henkilöille killan saa- muun muassa perinnetiedon jakamisen tärkeyttä. Perinteet tu- lauloivat yhdessä Nälkämaan lau- la esitti ajatuksen, että kilta pyy- masta tuesta toimintansa aikana. lee siirtää tuleville sukupolville. lun. Lämminhenkinen ja muistori- Laivamatkan jälkeen Tallinnaan täisi pastori Hermann Kalmuksen Kainuun pikkulottayhdistyksen kas juhlatilaisuus tuli näin päätök- saavuttua menimme suoraan Suo- Juhlassa palkittiin jäsenistöä. Kuvassa vasemmalta: Heikki Visti esitelmöimään sotilaspoikien kuu- jäsenet ovat virkeydellään antaneet seen ja siirtyi muistojen joukkoon. men Viron suurlähetystöön, jossa (Sininen risti), Veikko Karjalainen (liittomme hopeinen ansiomi- kausikokoukseen. Tämä toteutuu Kainuun Sotilaspoikien Perinne- Juhlaillan juontajana ja seremo- vierailua emännöi lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi esittelee Tallinnan näkymiä suurlähetystön tali) sekä Osmo Kupiainen ja Reijo Korhonen (liittomme prons- toukokuussa, kun pastori Kalmus killalle ja sen toimintaan tärkeän niamestarina toimi taidolla ja am- Hannele Valkeeniemi. Suurlähe- parvekkeelta. Kuva: Pekka Koivisto. sinen ansiomitali). tulee kuukausikokoukseen esitel- lisävoimavaran, suolan ja sokerin. mattimaisella otteella Kainuun So- tystö sijaitsi kauniilla paikalla Tal- möimään aiheesta Viron historiaa Siitä sotilaspojat ovat heille kiitol- tilaspoikien Perinnekillan varapu- linnan vanhassa kaupungissa. Lä- ” ja Pilistveren tapahtumat”. lisia. Pikkulottien naiskuoro ilah- heenjohtaja Heikki Visti. hetystörakennus on ollut moninai- Mielenkiintoinen esitelmä ei katso aikaa tai paikkaa. Sakari Kin- Vuoden 2019 sotahistoriallisen dutti nytkin juhlayleisöä esittämäl- en P. J. Hannikaisen säveltämän la ja Löytövaarassa. Näillä alueil- sessa käytössä Neuvostoliiton ai- narinen esitelmöi Suomen-poikien museon pihamaalla. Kuva: matkan suunnittelu on käynnissä. lä kuulijoille kaksi kaikkien tunte- ja Elsa Koposen sanoittaman jou- la puolustustaisteluilla estettiin kana, muun muassa kirjastona ja Pekka Koivisto. Kohde on tällä kertaa Suomessa. maa tunnelmallista laulua: Kodin lulaulun Tuikkikaa, oi joulun täh- vihollisen suunnitelma katkais- teekkariasuntolana. Vuonna 1993 Lisäksi tehdään kesäteatterimatka kynttilät ja Laulu Kainuulle. töset. ta Suomi keskeltä kahtia. – – Ai- Suomen valtio hankki rakennuksen Turun lähiympäristöön. Kainuun Prikaati on ollut erit- Arvokkaassa juhlapuheessaan kanaan saatiin suomalaisille ras- sekä aloitti saneerauksen suurlähe- Tartto lienee ollut killan viimei- täin tärkeä yhteistyökumppani ja Sotilaspoikien Perinneliiton pu- kasehtoinen mutta toivottu rauha. Raimo Tervo tystökäyttöön. simpiä ”pitkän matkan” kohteita. tuki Kainuun Sotilaspoikien Pe- heenjohtaja Hannu Luotola kä- – Sotien ajan nuorista varttui Kuvat: Eero Vilén Sotilasasiamies Antti Hauva- Koska jäsenistömme on varsin rinnekillalle koko tämän toimin- la ei ollut paikalla, koska hän oli ikääntynyttä, jatkossa matkakoh- tavuosien ajan. Prikaatin tilois- uuden suurlähettilään Timo Kan- teet tullaan valitsemaan pääsään- sa kilta on saanut mahdollisuu- tolan kanssa Narvassa jättämäs- töisesti lähiympäristöstämme, jot- den kokoontua erilaisten teemo- sä valtuuskirjaa Viron presiden- ta mahdollisimman monella olisi jen merkeissä. Kilta on saanut tille Kersti Kaljulaidille. Hanne- mahdollisuus osallistua matkoille. nauttia myös huippuasiantuntijoi- le Valkeeniemi esitteli lähetystöä Kotimaassamme on paljon nähtä- den esitelmistä. Nämä tilaisuudet Pikkulottien kuoro esitti juhlassa kaksi laulua, Kodin kynttilät ja loi mielenkiintoisen katsauksen vää ja koettavaa, ja siksi ei aina ovat aina olleet hyvin mielenkiin- ja Laulu Kainuulle. Suomen ja Viron sotilaallisesta yh- tarvitse mennä ”merta edemmäs toisia, koskivatpa aiheet sitten toi- teistyöstä vuodesta 1919 nykypäi- Matkalaiset ryhmäkuvassa Toomemäen puistokierroksella. Ku- kalaan”. mintaa maalla, merellä tai ilmas- vään saakka. va: Sakari Kinnarinen. sa. Toivomme, että yhteistyö jat- Matkalaiset muistomerkin (Kivikangur) edessä. Kuva: Sakari Sitten ajoimme Tarttoon. kuu edelleen. Kinnarinen. Perinnekillan historiikin esit- Tartto teli jo pitkään aktiivisesti yhdis- Seuraavana päivänä aamiaisen tyksen toiminnassa mukana ollut jälkeen lähdimme kaupunkikier- Simo Mäkelä. Hän mainitsi muun rokselle opas Lea Asson johdol- Tuula Rahkonen muassa, että vuosiin on mahtunut la. Toomemäen puistokierroksella runsaasti retkiä historiallisiin koh- näimme merkkihenkilöiden patsai- teisiin ja sota-ajasta kertoviin mu- ta ja kirkon rauniot. seoihin ympäri omaa maakuntaa. Päivän seuraava kohde oli iso Pienryhmien kokoontumisia on ol- keltainen huvila umpeenkasva- lut myös maakunnan lähialueilla. neen puuston ja pensaikon kes- Lähde: Tarton matkakertomus Osallistumiset liittokokouksiin eri kellä. Rakennus on toiminut muun (työryhmä: Riitta ja Taisto Valko- puolilla Suomea ovat olleet joka muassa kirjailija Aino Kallaksen nen, Sakari Kinnarinen sekä Rai- vuosi tärkeällä sijalla. Maininnan ja hänen aviomiehensä, virolai- ja ja Pekka Koivisto). Matkaker- arvoista on myös se, että Simo Mä- sen diplomaatin sekä kirjallisuus- tomus löytyy kokonaisuudessaan kelän käsialaa ovat kaksi killasta ja kansanrunoustutkijan Oskar Varsinais-Suomen Sotilaspoikien kertovaa juhlakirjaa. Vahvistettu Sotilaspoikakvartetti esitti Kalervo Hämäläisen sanoittaman ja säveltämän Veteraanin Kallaksen huvilana. Vaikka tyh- Kirjailija Aino Kallas iloitsi kovasti omasta työhuoneesta. Huvila Massiivinen muistomerkki matkalaisten tutustumisen kohteena. Perinnekillan kotisivuilta www. Tuulahduksen lähestyvästä jou- Muistelmia killan toiminnasta kertoi killan pitkäaikainen jäsen iltahuudon. Kuvassa vasemmalta: säestäjä Mikko Yrjölä, soolo-osan laulanut Pauli Kukko ja kvar- jässä talossa oli näkyvissä jo vah- sai nimekseen Kallaste. Kuva: Pekka Koivisto. Kuva: Pekka Koivisto. varsinaissuomensotilaspojat.com lun ajasta toi Raimo Tervo esittä- Simo Mäkelä. tetin laulajat Raimo Tervo, Veli Jääskeläinen, Kalevi Tuhkanen ja Martti Tervo. 8 SOTILASPOIKA 21.3.2019 21.3.2019 SOTILASPOIKA 9 Muisto hevos- Ajatuksia palkattomasta vapaaehtoistyöstä Vuosi 1944 syksystä jouluun otosta Talkooapu kotirintaman Itärajalle rauha – henkinen kestomme puntariin Vuosi 1944 alkoi ja eteni kiihtyvän puessa. Puhelimitse vielä varmis- toa oli karsittu, mutta merkillis- lankaa, jonka toimittamisen Sak- Kesällä 1944 venäläisten suur- eikä kuullut hiljaista puhetta, kun voimanlähteenä sodan merkeissä kansanhuollon tettiin, että lakkauttaminen koski tä oli, että asiamiehiksi ryhtyneil- sa tietyistä syistä lopetti. Samasta hyökkäyksen aikana kuoli ja hävisi Salonen sanoi minulle: ”Kyllä me kortti- ja lomakepelin sekä hinta- myös omaa yhteisöä. Valvontako- le pojille luvattiin rahapalkintojen syystä myös suola tuli vielä kort- paljon sotahevosia. Tämän vuok- tämä hevonen luovutetaan, ei va- Vanha sananlaskumme ”Maa ei suurempaa puutetta. Ongelmat ja Talkoissa ahertaneille valkeni säännöstelyn jatkuessa, jopa kiris- mission mahtikäskyn noudattami- lisäksi pienoiskivääreitä ja ilma- timyyntiin. Kuukausiannos oli 250 si heti juhannuksen jälkeen mää- lakka (leikattu ori) ole ennenkään kasva kyntämättä, talkoitta talo todellinen hätä odottivat vasta jat- omakohtaisesti koettuna työn arvo tyessä. Loppuvuosi merkitsi meille seen varauduttiin kautta maan. So- aseita. Asian varmensi kirjoittajan grammaa. Jouluna 1944 sotilaspo- rättiin hevosten pakko-otto. Li- ollut tiine.” kohene” kuvaa suomalaisen tal- kosodan vuosina. ja siunaus. Rahalahja voitiin antaa suomalaisille perinpohjaista hen- tilaspoikien tilaisuuksien uutisoin- hallussa oleva lehden näytenume- jat saivat makeannälkäänsä kaksi vonsaaren alueelta määräys koski Kun nimet olivat paperissa, kooperinteen pitkää ikää. Lähim- Jatkosodassa yli 600 000 par- liioista varoista, mutta työn lahja kistä uudelleenarviointia. Sodan ti ja järjestön tunnukset hävisivät ro. Lehden ulkoasu, painopaikka ja rasiaa raepastilleja ja marmeladia, kuutta hevosta. Suojeluskunnan Haartman kysyi minulta: ”Mil- mäisestä huolehtiminen oli osa jo- haassa työiässä olevaa miestä jou- oli laadultaan toisenlainen. Siinä seurauksissa arvomaailmamme sai lehtien palstoilta. Osastojen vii- tilaushinnat eivät muuttuneet, vain joskin jako tapahtui vain valituille päällikkö Hjalmar Nurmi määrä- loin olet ollut kahvilla?” Vastasin: kapäiväistä elämää. Varsinkin vai- tui taas puolustamaan maataan, sa- jokainen uhrasi autettavan hyväk- kolhuja. Olojen ankeudesta huoli- meinen yhteinen tilaisuus oli ko- päätoimittaja vaihtui. Tietokirjaili- paikkakunnille. Kauppasuhteem- si minut viemään määräyksen he- ”Korviketta olen juonut tänään- keina sotavuosina talkoot koettiin moin 40 000 lottaa. Oli siis aika si henkilökohtaista mukavuuttaan, matta perusarvot kestivät ja usko ruton tapahtuma, jossa pojat sai- ja Tauno Karilas ei enää jatkanut, me katkettua Saksaan ja sen mää- vosten omistajille. Yksi kohde oli kin, mutta kahvin juomisesta lie- erinomaiseksi auttamiskeinoksi. organisoida kansallinen voimava- hikeä ja ponnistuksia. Samalla tuli tulevaisuuteen säilyi. 1940-luvun vat ansaitsemansa kiitokset isän- vaan tehtävään valittiin maisteri Il- räysvallassa olleisiin maihin Ruot- Lempisaaren kartano, jonka omis- nee parisen vuotta.” Tähän Haart- Taakkaa kevensi se, että kantajia ramme, talkootoiminta, sodan ajan tyytyväinen mieli molemmille osa- nuoret kokivat tapahtumia, joitten maan hyväksi tehdystä työstä. So- mari Laukkonen. Hänet me poh- si oli ainoa auttajamme. ti Lars Gabriel von Haartman. man: ”Mennään kahville. Kyllä on oli satojatuhansia. Talkoot pyrit- olojen mukaan. Suurtalkoot ry:ssä puolille. Oma aikahan oli kallein- merkitys kirkastui heille vasta ai- tilaspoikien materiaalien selvittely jalaiset tunsimme Vaasa-lehden Joulukuun 6. päivänä vietet- Tunsin miehen entuudestaan, jo kulunut tarpeeksi aikaa.” tiin saamaan kilpailumaisiksi, jot- oli mukana peräti 58 valtakunnal- ta, mitä muille voi antaa. Eihän sitä kuisiällä. Välirauhan jälkeisiä ta- oli muodollisuus, sillä aineellista päätoimittajana 1951–1980 ja ni- tiin itsenäisyyspäivää ja sotilai- joten menin rohkeasti hänen luok- Kahvipöydän ääressä isäntävä- ta kansamme rehti kilpailuhenki lista järjestöä ja nimivahva jouk- saanut koskaan takaisin. pahtumia muistellessa selviävät omaisuutta oli vähän. Omat varus- mimerkki Helapäänä. den kotiutusjuhlaa, vaikka sota- seen. Esitettyäni hänelle asian ja ki kertoi, että heidän sukulaisiaan pääsi oikeuksiinsa. ko silloisia vaikuttajia. Merkittä- Maataloustalkoot tasoitti myös myös syyt sotilaspoikatoiminnan teet riisuttuina järjestömerkeistä Koko sodan ajan ollut tanssikiel- toimet vielä jatkuivat valtakunnan näyttämällä määräyksen hän tote- asuu Ruotsissa ja paketteja saa- Onneksi talvisota sijoittui ai- vää oli sekin, että tärkeimmät työ- ajankohdasta johtuneita kulutta- loppumiseen. jäivät poikien käyttöön, mutta la- to kumottiin marraskuun lopulla. luoteisosassa. Vaikkei miestem- si: ”Mennään hakemaan Salonen puu riittävän usein, joten ei tar- kaan, jolloin vaikutukset tuotan- väenjärjestöt tulivat toimintaan. jien ja tuottajien välisiä ristiriitoja. Sotatoimet itärajalla päättyi- Muolaalaisia evakkoja lähdössä Urjalan asemalta uuteen paikalli- kin ja nahkavyön käyttö oli kiellet- Kiellon rikkomisesta sotilaspojil- me paluu rintamalta riemusaatos- (eläkeläinen, joka hoiti työnjoh- vitse korviketta keitellä. Kahvi ja toelämälle eivät olleet suuret. So- Ensimmäistä kertaa historiansa ai- Se oli todellista tekojen aseveljeyt- vät syyskuun 4.–5. päivänä väli- seen sijoituspaikkaansa. Kuvaaja Alpo Anselm Kantola. SA-Kuva. tyä. Näin poikien vaatetuksen osal- la on omakohtaisia kokemuksia. sa tapahtunutkaan, kotiintulon ilo toa) ja puhutaan asia hänelle.” Sa- kahvileivät maistuivat tosi hyviltä. dan alettua sato oli jo korjattu sekä kana niin Suojeluskunta- kuin Lot- tä. Naisten siirtyminen kodin ulko- rauhaan, jonka ehdot olivat meil- Laittomiin nurkkatansseihin osal- oli sotilaan aidoin ilo. Yhtä sy- lonen löytyi ja hänelle Haartman Muistin kiittää isäntäväkeä ja ke- syyskynnöt ja -kylvöt tehty. Työ- ta Svärd -järjestö liittyivät johon- puoliseen, miesten töiksi katsottui- le todella ankarat. Suomi luovutti nen pelko viimeisestä lähdöstä oli listuminen saattoi olla rikkeistä vää oli ilo kotirintamallakin, oli- kertoi: ”Katsos Salonen tätä. Saari- hua asiaa tuttaville. voimasta ei vielä ehtinyt syntyä kin muuhun yhteisöön. Sotilaspo- Suojeluskunta palkitsi parhaan hin tehtäviin loi jo pohjaa ajattelul- alueensa tyhjänä ja jätti jälkeensä ohi. Kotona odottanut perhe sai so- pienimpiä, sillä syytejutut ja mah- han se poikiensa paluuta jo vuo- nen toi määräyksen hevosen otos- sotilaspojan Maan Romun le naisten tasa-arvoisesta paikas- aavemaiseman ilman ihmisiä lo- takuukausipalkkaa vielä kuukau- dolliset tuomiot olivat harvinaisia. sikausia toivonut. Riemua him- ta armeijan käyttöön. Meiltä on sininauhaisella Pikatalkoiden ta suomalaisessa yhteiskunnassa. puttomien kärryjonojen ja karja- den verran, jotta perheen huolta- Soittopelien käyttäjät ja lainaajat mensi se, että asemiesten riveistä sodassa ennestään kolme hevosta, mitalilla 1944. Merkkipiirros: Liian vähälle myönteiselle huomiol- laumojen vaeltaessa kohti länttä. jalla oli aikaa totutella siviilielä- syyllistyivät laittoman tilaisuu- tuhannet olivat palanneet kalmis- mutta kyllä meidän tulee taas an- A. O.-K. le on jäänyt tämä rintaman varjos- Ankeasta matkasta on omakoh- mään, lepäillä sodan rasituksia ja den avustamiseen. Siviiliin pala- tojen rauhaan. Juhlapaikoilla tar- taa hyvä hevonen. Emme kuiten- sa käyty toinen selviämistaiste- taisia muistikuvia monilla sotilas- etsiä rauhassa töitä. Lapin sodasta si monia ikäluokkia, joiden nuo- jottiin kotiutettujen hyväksi 5 mar- kaan voi antaa tätä määräykses- jat ja lottatytöt osallistuivat vapaa- lu pelloilla, metsissä ja tehtaissa. pojilla ja lottatytöillä. Kotiseudul- tuli vielä nuoren varusmiesikäluo- ruus oli kulunut ilman tanssin iloa kan hintaista sinistä pahvimerkkiä, sä mainittua, kun se on tiine (var- Pauli Saarinen ehtoistyöhön, joskin heidän tehok- Siihen osallistuneille perustettiin taan lähteneiden sijoittamiset su- kan sotaretki, sillä rauhanehtoihin ja hurmaa. Heidän mukanaan huvi- joka esitti kotiin palaavaa rintama- sova). Haartman oli vähän kuuro Turku kain osuutensa tapahtui Nuorten Talkoomuistomitali, jonka myön- juivat varsin hyvin lukuun otta- kuului erinomaisesti koulutetun ja elämän painopiste siirtyi tanssila- miestä. Myyntitehtävissä oli myös Talkoiden riveissä. Järjestö johti tää Suomen Talkooperinneyhdis- matta ruotsinkielisiä alueita, joissa aseistetun saksalaisarmeijan kar- voille ja seurojentaloille, jotka al- entisiä sotilaspoikia. Lisäksi koko itsenäisenä osastona nuorten ke- tys. Se on kaunis huomionosoitus, tulijoita eniten karsastettiin. Poh- kottaminen. koivat elää historiansa kulta-aikaa. maassa toteutettiin samaan tarkoi- räys- ja talkootoimintaa. Vuosit- jonka paikka on muiden sotamuis- janmaalla Kristiinankaupungin Siviilielämää säätelivät edel- Aluksi tanssia sallittiin tunnin ajan tukseen listakeräys ”Pojat palaa- tain vaihtuva talkookirja ja -merk- toihin liittyvien merkkien rinnalla. ja Kokkolan välinen alue vapau- leen ostokortit, joitten käyttöön ohjelmallisten iltamien yhteydes- vat kotiin”. ki herättivät nuorissa tervettä kil- tettiin karjalaisten sijoittamiselta. asemiesten oli nyt totuttava. Soti- sä. Rajoitus poistettiin pian, sillä Vaikka kortti- ja kuponkielä- pailu- ja toimintahalua, johon so- Vaikeinta saattoi olla ortodokseil- laspassin esitettyään he saivat kan- uusien yhdistysten tuli saada varo- mästä ei vielä vuosiin päästy Rahakassi ja tilaspojat saivat vielä lisäpotkua la, joita erotti valtaväestöstä erilai- sanhuollosta kuusi korttia, nimit- ja toimintaansa. Viulun surumieli- eroon, uskottiin hyvinvoinnin ajan lottatyttöjen haasteista. Talkoiden nen uskonto, puhe ja tavat. Kar- täin leipä-, liha-, rasva-, maito-, nen sointi oli pitkään tunnusomais- tulevan. Voimanlähteenä oli tietoi- ensisijaisena tehtävänä oli elintar- jalan heimo osoitti kuitenkin sel- yleisosto- ja vaatetuskortin. Maa- ta suomalaiselle tanssimusiikille. suus, että vain uhrauksin ja työtä kutsu reservin viketuotannon ja polttopuiden riit- laista isänmaallisuutta ja mielen taloudesta elantonsa saaville luo- Elintarvikkeiden myyntiin tuli tehden se saavutetaan. Sotilaspoi- tävyyden turvaaminen sekä romu- uljuutta kaikkensa menettäessään, vutettiin vain kaksi viimeksi mai- vielä yllätyksiä. Joulukuun alus- kien ja lottatyttöjen toiminta oli tukemiseen jen kerääminen teollisuuden raa- ettei sille löydy vertaa historias- nittua. Vähän korteilla sai ostetta- sa nakkien valmistus lopetettiin, oman aikansa arvostetuinta kan- ka-aineeksi. Aarno Oja-Kaukola samme. Alueluovutukset, tulevat vaa, sillä puute ahdisti kansaam- sillä suolet tarvittiin kirurgisiin salaiskasvatusta. He saivat paljon sotakorvaukset ja muutkin rauhan- me yhä pahemmin. Vain lihaa oli Laatokan saariston ja rantakylien evakuointi käynnissä 15.7.1944 tarkoituksiin. Niistä alettiin val- sellaista elämäntaitoa, mitä muu- Vuosi 1944 oli sotilaspoikatoimin- muassa Hammarin Kahvila, Wes- ehdot masensivat koko kansaa. syksyllä 1944 tarjolla riittävästi, Lumivaarassa. Kuvaaja Pekka Kyytinen. SA-Kuva. mistaa leikkaushaavojen ompelu- alta ei voitu koskaan oppia. Lap- nan viimeinen vuosi. Se oli itsel- terlundin Musiikkikauppa, Osuus- Marraskuun 8. päivänä alkoi olihan siirtoväen karjaa jouduttu senomainen isänmaallisuus kyp- leni osin merkittävää aikaa, sillä kauppa Arinan ja Puistolan ravin- Isänmaan nuoret asemiesten kotiuttaminen. Jokai- teurastamaan rehun puutteen takia. merkit olivat selvät. Etelä-Poh- syi heissä pyyteettömäksi työksi minulla oli silloin kunnia suorit- tolat, Sutisen Kehysliike, Koposen nen sotilas luovutti varusteensa Välirauhan sopimus lopetti mo- janmaalla jäi pitämättä Seinäjoelle oman kodin ja isänmaan hyväksi. taa kymmenisen päivää varuskun- Parturi, Kampaamo Eeva, Leipo- ennen kotiin pääsyä. Nuorukai- nen vähänkin maanpuolustukseen suunniteltu lottatyttöjen ja sotilas- Koko kansan elämänuskoa osoit- tapalvelusta. mo Anna Valo ja Oulun Sauna. puolustajat set olivat rintamaelämän kovassa ja isänmaallisuuteen vivahtavan poikien kesäjuhla. Samoin Vaasas- ti sekin, että vuoden 1944 kahte- Joulukuussa 1943 ennen koulu- Erään liiketalon piharakennuk- koulussa varttuneet miehiksi, joille järjestön ja lehden. Suojeluskun- sa elokuussa 1944 pidettävät ke- na viimeisenä kuukautena sai al- jen loppumista Oulun lyseon reh- sessa sijaitsi polkupyöräkorjaa- – Sotilaspojat ja entiset vaatteet – jos niitä yleensä nat lakkauttanut laki astui voimaan sälajien mestaruuskisat jouduttiin kunsa 25 000 uutta suomalaista. tori kysyi oppilailtaan, oliko kuka mo. Vein kirjeen sinnekin. Paikal- oli – eivät mahtuneet. Tarvittaessa 6.11.1944 ja toiminta päättyi ilman perumaan, kun kuljetus- ja majoi- Vuoden 1945 elo–syyskuun syn- halukas palvelemaan kasarmilla lä- la oli vain kaksi korjaustöissä ole- jokainen sai ilmaisen vaatekerran. juhlallisuuksia. Jo syyskuussa jär- tuspalvelut tarvittiin ensisijaises- tyvyysluvuille ei löydy vertaa vä- hettien lomien sijaisena. Viittasin vaa nuorta poikaa. Annoin kirjeen lottatytöt -elokuva Asetakista poistettiin arvomerkit ja jestön komentaja Lauri Malm- ti armeijan käyttöön. Viimeisek- estötilastoistamme. Moni sotilas- ja rehtori valitsi minut. toiselle heistä, mutta samalla omis- olkaimet. Vaatteisiin lyötiin Myy- berg oli saanut valtuudet siirtää si sotilaspoikien urheilutapahtu- poika ja lottatyttö sai pikkuveljen Tammikuun alusta 1944 alkoi tajakin tuli sisään. ”Mitä täällä?” on myynnissä ty-leima ja saappaisiin M-kirjain. myymällä tai lahjoittamalla omai- maksi jäi 1.10.1944 ratkotut suun- tai -siskon. palvelus Liikennekomppanian hän kysyi. ”Vissiin reserviin kut- Merkinnät todistivat asusteet lail- suutta turvaan valvontakomissiol- nistusmestaruudet. Tynkäkisaan On aina aihetta kiitollisina muis- kirjoissa, toimipaikkana esikun- su”, vastasi toinen pojista ja ojen- – On tärkeää varmistaa, että Suo- ka Kaaprolle, puh. 0400 192 844 lisesti saaduiksi. Asepuku voitiin ta. Tässä toiminnassa mitattiin osallistui vain viiden piirin jouk- taa, että ainoana sotaan joutuneista ta. Tehtävät olivat lähettitehtäviä, si kirjeen. men nuoriso tuntee vapautemme tai sotilaspoikien.perinneliitto@ kotona pienin muutoksin muuttaa vielä kerran järjestön organisoin- kueet. Loka–marraskuun vaihtee- manner-Euroopan maista me suo- joista erityisesti on jäänyt mieleeni Kuusissakymmenissä oleva pos- hinnan. pp.inet.fi taikka Sotilaspoikien Pe- siviiliasuksi. Jokainen sotilas sai tikyky ja jäsenistön työtaito. Moni seen suunniteltu valtakunnallinen malaiset pelastuimme miehityksen eräs vaativa palvelus. Lähettikave- tin saaja ryhtyi kiireesti ruuvimeis- – Kuvasuhde 16:9, ääni 2.0 stereo, rinneliitto, Kolmospesänkatu 2 H vielä kotiutusrahaa. Sotilaspas- suojeluskunta ehtikin siirtää omai- maanpuolustusviikkokin peruttiin. kauhuilta. rini Erkki Haapakoski sai tehtä- selillä avaamaan hyvin liimattua kesto 57 min 42, 00520 Jyväskylä. siin tuli kotiuttamisleima ja mat- suutensa uusiin käsiin, ennen kuin Marraskuun 4. päivänä 1944 so- väkseen hakea ison kassillisen ra- kirjekuorta. Katsoin, että on aika – Hinta 20 euroa/kpl, 180 euroa/10 kaevääksi tupakka-annos. Sotilaat järjestön lakkauttanut laki astui tilaspoikapiirien johtajat kokoon- Siviiliin marssivia sotilaita. Rovaniemi 8.11.1944. SA-Kuva. Aarno Oja-Kaukola haa Oulun keskustan pankista. Mi- poistua ja nostin käden sotilas- kpl, 350 euroa/20 kpl, postikulut pääsivät nyt kodin maailmaan, ja voimaan ja toiminta päättyi. tuivat Helsinkiin saamaan ohjeita, nut määrättiin saattajaksi. poikalakin lippaan. Kirjeen avaa- lisätään hintaan. Tuottaja Anita Grönlundin mu- lyhyiden lomien jälkeinen alitui- Sotilaspoikatyössäkin ennus- miten menetellä toiminnan lop- ta noudatettiin samaa käytäntöä Rahat haettiin, ja alkoi paluu pi- ja pysähtyi hetkeksi, pyyhkäisi hi- – Sopii erinomaiseksi lahjaksi, kaan Isänmaan nuoret puolusta- kuin rintamalta kotiutetuilla jou- meää kasarmille johtavaa tietä pit- keä otsalta ja katsoi tarkkaan pak- luovutettavaksi kouluille, kirjas- jat – Sotilaspojat ja lottatytöt koilla. Rauhan tultua nuorten työ kin. Pakkanen paukkui, ja mieliku- sulinssisten silmälasiensa takaa. toille ja omaan käyttöön sekä näy- -elokuva esitetään Ylen kanaval- jatkui muissa järjestöissä. Partiolii- vitus toi esiin meitä ampuvat de- Sitten hän nosti samalla lailla kä- tettäväksi isänmaallisissa tilai- la Puolustusvoimain lippujuhlan ke, Nuorten Talkoot ja Maatalous- santit. Juoksimme, ja onnistunees- den huopahattunsa reunaan ja jat- suuksissa. päivänä 4.6.2019. Alustava aika kerholiitto saivat uutta voimaa ja ti rahakassi tuli perille esikuntaan. koi kirjeen avaamista. Tilaukset toiminnanjohtaja Ilk- on noin klo 14. vireyttä toimintaansa. Kesällä sotilaspojilla oli suo- Viesti oli mennyt perille. Olim- Suojeluskuntajärjestön tietojen jeluskunnan virallisilla leimoilla mehan molemmat isänmaan asialla tuhoaminen suojeli jäseniä ääriva- varustettujen kirjeiden jakoa kes- ja samalla puolen rintamaa. semmiston odotetuilta vastatoimil- kustan liikkeisiin. Sisältönä oli Akka sotilaspoikana ta. Erityisesti varjeltiin kasvavaa rahankeräyskaavake. Oman jako- nuorisoa, jota koskenutta tietoutta paikkani muodostivat kaupungin hävitettiin raskaalla kädellä. Val- keskustassa Isokadun varrella ole- Kanta-Hämeessä tiollisen poliisin kiinnostus osoit- vat liikkeet, joita oli paljon, muun Erkki Virtanen ti, että silloisessa tilanteessa hen- Edesmennyt kumppanini Eero Ni- naapurilleni, ettei tulisi seuraava- arvelin Eeron jännittävän Panssa- kien vaimot ja kumppanit, lähte- kilötietojen hävittäminen oli varsin kula puhui usein sotilaspoika-ajas- na torstaina käymään, kun meni- riprikaatin porraskäytäviä heikon kää tekin mukaan. Olen kiitollinen perusteltua. Tosin seuraukset eivät taan oppikouluvuosina Turussa. si Parolannummelle kiltakokouk- näkönsä vuoksi. Forssan pojille näistä tapahtumis- olleet niin pahoja kuin pelättiin. Eräs tuttavista oli kertoillut Ee- seen. Ja minulla oli rohkeutta ky- Minusta tuli SOTILASPOIKA, ta ja haluan lähettää maaliskuun Myöhemmät tapahtumat osoitti- rolle, että hän käy Parolannum- syä, ottaisivatko Osmo ja kaverinsa sillä sain Parolannummella jäse- päivänsankari Osmolle lämpimät vat hävittämisen olleen jopa hätä- Vastaukset sivun 4 kysymyksiin: mella sotilaspoikakillan tilaisuuk- Altti Eeron kyytiin. Se sopi, kuu- neksi ilmoittautumiskaavakkeen 90-vuotisonnitteluni saman tien. varjelun liioittelua. Sotilaspoika- sissa. Hän oli luvannut ilmoitella lemma ilomielin. eteeni. Onneksi lähdin mukaan. Lämpimät terveiset jokaiselle lehden historia päättyi lokakuun 1. C (Kersti Kaljulaid), 2. B (Arto Paasilinnan Hirtettyjen kettujen kokouksista, mutta Eero ei kuiten- Mutta kotona Eero ehdotteli, että Kiitokseni vain Osmolle ja Altille, ja kehotus varsinkin naisväelle: numeroon 1944. Sen raunioille jo metsästä), 3. D (Kontupohja), 4. C (Risto Ryti), 5. D (Yli 72 000) kaan koskaan saanut häneltä tie- minäkin lähtisin mukaan. Tietysti jotka hakevat minut edelleen mu- ”Lähtekää mukaan.” saman vuoden joulukuussa ilmes- 6. C (Toimiupseeri), 7. B (Joulukuussa 1991), 8. C (5.4.1932) toja. Mutta sitten sattui niin, että ensi reaktioni oli, että olen synty- kaansa. Olen saanut kuulla monia Sotilaspojan Taskukirja II 1943 joutui Valvontakomission hampaisiin, ja painos piti hävittää. Sa- tynyt Suomen Poika -lehden näyte- olin naapurissa käymässä, kun sin- nyt vasta sodan jalkoihin enkä ole esitelmiä ja oppinut paljon histo- moin sensuuri kohteli Aatto Kaljusen vihkosta, 1944 ilmestynyttä Sotilaspoikajohtajan kasvatus- numero tarjosi samanlaista puuhaa Ostokorteista on esimerkkinä Valtion yleisostokortti. Syksy 1944 ne tuli Lehtisen Osmo. Hän sanoi edes mies! No, minä lähdin, sillä riasta. Sanoisin teille, te sotilaspoi- Raili Saarenmaa ja opetusoppia. nuorisolle. Maanpuolustusaineis- oli kiihtyvää kortti- ja lomakeaikaa. Kuva: Kari Rapo. 10 SOTILASPOIKA 21.3.2019 21.3.2019 SOTILASPOIKA 11 Tarinoissa on olympia-aatteen sielu In memoriam Merkkipaalulla Pekka A. Eskola Renko 22.6. ”Olympismi” on sana, jota tois- mä. Joku toinen arvostaa sitä sik- vuoden 1936 talvikisojen 4x10 km tin, että jos joskus voitan kultami- Eeva Laakso Kerkkoo 23.6. 90 vuotta Leo Turunen Hyvinkää 28.6. tellaan varsinkin kisojen avajai- si, että se esiintyy rauhan ja kan- viestin vaiheista, erityisesti Kalle talin, menen Tornion hautausmaal- Pauli Saarinen Turku 2.4. sissa ja aina, kun on urheilun juh- sainvälisen ystävyyden edistäjänä, Jalkasen unohtumattomasta ank- le ja laitan ruusun haudalle. Keijo Karstinen Imatra 6.4. Veikko Anonen Lappeenranta 11.4. laa. On siis heti katsottava, mitä jotakin kolmatta puhuttelee olym- kuriosuudesta ja muista elämänvai- Kun talvella tapasimme Kuorta- Jussi Jouppi 1925–2018 Pertti Brofeldt Mäntsälä 11.4. 80 vuotta KOK:n peruskirja Olympic Char- piaurheilun ja taiteen yhteys. His- heista. Kalevi Hämäläisen, olym- neen Urheiluopistolla, puolestani Juhani Kajava Vaasa 14.4. Seppo Fagerström Nuppulinna 2.4. ter siitä sanoo ja yritettävä selittää, toriasta kiinnostuneita ja arkeolo- pia- ja maailmanmestarin, kanssa kysyin, muistaako hän, mitä olim- Kaupunkineuvos, varatuoma- ti pankkiuransa PYP:n Seinäjoen sa Sotilaspoikaristi 1992. Tauno Inki Lappeenranta 16.4. Pentti Kilpeläinen Kajaani 20.4. Eino Tikka Jämsä 22.4. mitä se käytännössä on. geja innoittaa olympismin mennei- ystävystyin aika erikoislaatuisten me Sydneyssä puhuneet. ri Jussi Jouppi kuoli Seinäjoel- konttorissa ja teki erilaisia tehtä- Jouppi kantoi monessa tehtä- Marja-Leena Roivio Savonlinna 24.4. ”Olympia-aate on elämänfilo- syys aina antiikista lähtien. Oma tapahtumien jälkeen. Painin ys- – En lupauksiani unohda, hän Henrik Åhman Nummela 29.4. Jyrki Aarnio Savonlinna 10.5. la 19. marraskuuta 93-vuotiaana. viä pankissa koko 1950-luvun oi- vässä vastuuta hankkeiden to- Yrjö Ignatius Porvoo 15.5. sofia, jossa yhdistyy ihmisen ke- lukunsa ovat olympiapostimerk- tävänä mieltäni lämmittivät pe- sanoi. Olavi Salokangas Hämeenlinna 23.5. Hän oli syntynyt Seinäjoella 9. keustieteen opintojensa lomassa. teuttamisista omalla yhteistyöky- Pertti Ovaska Imatra 15.5. Viljo Tuhkanen Sotkamo 1.6. hon, tahdon sekä mielen tasapai- kien ja -rahojen harrastajat. Mo- rättäisten finaaliotteluiden olym- Sitten hän kertoi, mitä oli Aust- kesäkuuta 1925. Ylemmän oikeustutkinnon Jouppi kyisellä ja eteenpäin vievällä, ra- Oiva Elg Perttula 16.5. Juhani Mäki Jämsänkoski 8.6. non kehittäminen. Olympismi yh- nille suomalaisille kiinnostavinta piavoitot itsenäisyyspäivänämme raliasta palattuamme tapahtunut. Joupin nuoruusvuosiin sijoittui suoritti 1953. Varatuomarin arvo kentavalla toimintatavallaan. Jus- Erkki Riekkinen Iisalmi 26.5. Martti Kuikka Kajaani 23.6. Jaakko Huttunen Iisalmi 1.6. distää urheilun, kulttuurin ja kas- ovat urheilijamme mitalimahdol- 1956 Melbournessa, sankareina – Ajoin yhtenä pyhäpäivänä aika, jolloin maa joutui puolusta- myönnettiin hänelle 1958. si Jouppia kuvasi hyvin sanonta, Leo Puurunen Lapinlahti 28.6. vatuksen ja sen tavoitteena on ke- lisuuksineen. Eikä mitenkään voi Rauno Mäkinen ja Kyösti Leh- moottoripyörällä Tornioon, laitoin Aulis Leisalo Keuruu 1.6. maan itsenäisyyttään talvisodas- Neljän vuosikymmenen ai- että hän oli monessa asiassa ko- Esko Rantanen Jyväskylä 13.6. hittää elämäntapa, jossa ilo löytyy mennä sanomaan, että joku noista tonen. ruusun hautakummulle, kiitin hy- sa. Nuori mies toimi 14-vuotiaa- kana Jussi Joupilla oli mittavan koava voima. Lämmin ja ystäväl- Kullervo Hantula Kaarina 15.6. yrittämisestä, kasvatukselliset ar- olisi välttämättä hakoteillä. Olym- Oli hienoa olla järjestelyissä västä esimerkistä ja palasin saman na Seinäjoen sotilaspiirin lähetti- pankkiuran rinnalla lukuisa mää- linen yhteydenpito läheisiin ja ys- Reijo Toija Tuusula 16.6. 75 vuotta Rauno Tuomala Hämeenlinna 7.4. vot hyvästä esimerkistä ja jossa pismista on vain kovin moneksi. mukana, kun Juha Miedolle luo- tien takaisin Perhoon. nä. Suojeluskuntapoikana Joup- rä luottamustehtäviä kotikaupun- täviin oli hänelle luonteenomai- Mikko Vuorilehto Helsinki 19.6. kunnioitetaan maailmanlaajuista Liekö iän mukanaan tuomaa vai vutettiin ainoana urheilijana Unes- Sellainen mies on Perhon vah- Tuomo Lunki Suolahti 22.6. Lauri Auvinen Savonlinna 13.5. pi harjoitteli suojeluskunnan il- gissaan, maakunnassa ja laajem- nen piirre. Leo Saarinen Jyväskylä 27.6. Pertti Hauhia Hämeenlinna 7.6. eettistä perinnettä.” mitä se on, kun itseäni ovat alka- con Fair Play -palkinto tai kun va huivipää Arsi Harju. Sekin vielä matorjuntajoukkueen toimintaa minkin eri yhteisöjen hallituk- Perinnetyö, vapaaehtoinen Antero Rättö Hämeenlinna 26.6. Olympiavoittaja Arsi Harju ja Harley-Davidson. Olympismin periaatteet sopivat neet yhä vahvemmin puhutella le- Marja-Liisa Kirvesniemi kut- sanottakoon, että Sydneyn olym- ja 1941 osallistui 56. Kevyen It- sissa, hallintoneuvostoissa, joh- maanpuolustus, musiikki, muun kansoille kaikkialla maailmassa. gendoiksi muuttuneet urheilijat suttiin Kremliin vastaanottamaan piakisojen avajaisissa siniristilip- jaoksen sotatoimiin Seinäjoel- tokunnissa, liittovaltuustoissa, muassa mieskuorolaulu, penk- Niiden ei tarvitse olla ainoastaan ja heidän tarinansa, kuten kestä- Neuvostoliiton palkinto maailman Tässä tulee tarina, joka on mel- paikalle juuri saapunut tasavallan puamme kantoi moukarinheittäjä 85 vuotta la. Näissä tehtävissä halu rinta- lyseossa, jossa järjestettiin hei- neuvottelukunnissa, lautakunnis- kiurheilu ja mökkeily kuuluivat Lauri Rahiala Hämeenlinna 6.4. 70 vuotta olympialiikettä varten. vyysjuoksun huikea suomalais- parhaalle naisurheilijalle. Onhan ko nuori, vuodelta 2000 Sydneyn presidentti Tarja Halonen. Olli-Pekka Karjalainen. mapalvelukseen kasvoi. Erilais- näkuussa 1945 sotilasylioppi- sa jne. Jouppi jäi eläkkeelle Ete- lempiharrastuksiin. Jouppi toimi Lauri Ahola Nivala 13.4. Pirkko-Liisa Luotola Lannevesi 17.4. Päivi Luostarinen Helsinki 23.4. Olympismin sisältö ratkeaa aat- ten olympiavoittajien sarja: Han- niitä muistoja, iloisia jos kohta olympiakisoista. Se alkaa jo syk- Arsi sanoi hänellä olevan kah- ten vaiheiden jälkeen Jouppi läh- laskirjoitukset rintamalla olleil- lä-Pohjanmaan Säästöpankin joh- aktiivisesti monessa muistomerk- Leila Niinisalo Jyväskylä 13.4., ei teesta kiinnostuneelle lopulta yksi- nes Kolehmainen, Paavo Nurmi, myös hyvin surullisia. systä 1997 ja Tornion hautaus- denkeskistä asiaa, joten poistuim- vastaanottoa Aila Alasalmi Kajaani 3.5. ti kesällä 1941 Kannakselle. Hän le. Jatko-opintoina Jussi Jouppi tajiston puheenjohtajan tehtävistä kihankkeessa, joista esimerkiksi Railo A. Puumala Eteläinen 12.5. lötasolla. Useiden näköalojen aat- Ville Ritola, Albin Stenroos, Toi- Yhteistä tarinoille on, että niis- maalta, kuulan olympiavoittaja me hetkeksi ulos. Juhani Kovalainen Vaala 15.4. sekä pyrki että pääsi vapaaehtoi- aloitti opinnot ensin kadettikou- 1989. Kunnallispolitiikassa Joup- Ilmavaara-muistomerkki paljas- Yrjö Kiviniemi Juornaankylä 22.4. Pentti Lemmetty Mikkeli 18.5. teena sen paras anti voidaan kokea vo Loukola, Harri Larva, Lau- sä puhuu tahdon ja mielen tasapai- Ville Pörhölän haudalta. Pörhölän – Muistako sen tilaisuuden Tor- seksi ilmajokisten kenttätykis- lussa. Hyvistä opintosuorituk- pi toimi 16 vuotta Seinäjoen kau- tettiin 2006. Kyösti Vuontela Paimio 7.6. syntymästä tuli sinä vuonna kulu- Henry Nyberg Porvoo 5.5. kovin eri tavoin. Olympismista on ri Lehtinen, Volmari Iso-Hol- no, kasvatukselliset arvot ja kor- niossa, siellä Pörhölän haudalla? töön, Aallon patteristoon. Sodan sista huolimatta jatko-opintojen punginvaltuuston puheenjohtaja- Jussi Jouppi oli hyvä ja turval- Hertta Huovinen Mikkeli 7.5. hyvin moneksi. Joillekin se kolah- lo, Ilmari Salminen, Gunnar kea moraali. Monet niiden henki- neeksi 100 vuotta, minkä johdosta kysyi Arsi. aikana Jouppi kiersi Aallon pat- suunta ja kiinnostus muuttui toi- na. Jouppi sai kaupunkineuvok- linen perheen ja suvun pää. Vai- Jorma Kajanto Savonlinna 9.5. taa, kun toteaa sen olevan maail- Höckert, Lasse Viren ja Pek- löt edustavat urheiluamme vuosi- hänen jälkeläisensä halusivat kiin- – Totta kai muistan. Kosti Rasinperä teristossa melkein koko Laatokan sen kadettikurssivuoden aikana. sen arvonimen ansioistaan 1986. mo Saara, kaksi lasta ja kuusi las- Erkki Laine Hyvinkää 20.5. 60 vuotta Anneli Sipinen Savonlinna 7.6. man merkittävin kasvatusjärjestel- ka Vasala. Yhtä innostunut olen kymmenien takaa. nittää hänen hautamuistomerkkiin- – Kun seisoin siinä kunniavar- Suomen Olympiakomitean ympäri. Nuoren miehen matka vei uusiin Sotilasarvoltaan hän oli reservin tenlasta olivat hänelle hyvin tär- Veli-Matti Jaatinen Jyväskylä 6.4. Ritva Eskola Porvoo 9.6. Kimmo Tuomi Honkajoki 11.4. sä messingistä tehdyt olympiaren- tiossa, minussa heräsi tavattoman pääsihteeri Kotiuduttuaan sodan jälkeen opintoihin Helsingin yliopis- kapteeni. Ansio- ja kunniamerk- keitä. kaat. Juhlaan pyydettiin olympia- suuri kunnioitus vuosikymmenien 1977–1996 Risto Hirvonen Ruokolahti 14.6. Harri Parkkinen Hirvensalmi 13.5. Jouppi kirjoitti ylioppilaaksi ton oikeustieteelliseen tiedekun- kejä Joupille myönnettiin monia. Lauri Jouppi Lauri Aunola Imatra 21.6. Kari Hämäläinen Viitasaari 7.6. komitean pääsihteeri ja kaksi ur- takaista kollegaani kohtaan ja pää- Kuvat: Rasinperän arkisto vuonna 1945 Seinäjoen tyttö- taan. Vuonna 1952 Jouppi aloit- Näiden joukossa oli muun muas- Kirjoittaja on Jussi Joupin poika. heilijaa. Tiedot Merkkipaalulla-palstalle voi lähettää Sotilaspojan toimi- tukseen. Julkaisemme pyydettäessä maininnan ”matkoilla” tai ”ei Kunniavartioksi pyysin olym- vastaanottoa”. Tarvittaessa kerromme lyhyesti vastaanoton ajan piavoittaja Pertti Teurajärven, ja paikan. Lapin miehen, ja 23-vuotiaan Julkaisupyynnön voi tehdä merkkipäivän viettäjä itse tai hänen kuulamies Arsi Harjun. Muka- suostumuksellaan esimerkiksi perheenjäsen tai kilta. Kuvia emme na oli myös 20-vuotias moukari- tällä palstalla julkaise. Tämä palvelu on maksuton. lahjakkuus Olli-Pekka Karjalai- Lyydia – 44 vuotta Siperiassa nen. Haudalta siirryimme Tornion urheilukentälle, jossa pidettiin Leo Puurunen haastatteli Lapin- vat kortilla. Sodan päätyttyä perhe neltä, koska hän oli suomalainen. neet jo muutaman vuoden lähellä päivän kunniaksi yleisurheilu- lahden Hoijakassa 89 vuotta täyt- pääsi pois kellarista. Suomalaiset rakensivat kirkon äitiänsä Lapinlahdella. kilpailut. Olivat taatusti sen vuo- tävää Lyydiaa, inkeriläistä ”Karja- 26.3.1942 tuli käsky: Kaikki in- Tsalnaan. Lyydia jakoi Inkerin Lyydia puhuu ymmärrettävää den viimeiset! Räntää sateli, kun lan mummoa”. Haastattelu synnyt- keriläiset/suomalaiset kuorma-au- liitossa ruokapaketteja. Karjalas- suomea. Isän äiti, mummo, puhui Arsi työnsi kuulaa ja O.-P. paiskoi ti seuraavanlaisen tarinan: toihin. – Autot veivät rautatiease- sa kävi ryhmä varpaisjärveläisiä. lapsilleen suomea, joten Lyydian moukaria, ja muita lajeja ei ollut. Lyydia Brusnina syntyi 3.4. malle. Ihmiset sullottiin härkävau- Lyydia matkusti koululaisryhmän suomen kielen taito säilyi. Mum- Kuulan kultaa Pörhölä oli voitta- 1930 Inkerinmaalla Uskulin ky- nuihin. Juna seisoi isoilla asemil- mukana Suomeen kaksi laukkua mo kuoli 1946 Siperiassa 86-vuo- nut Antwerpenissa 1920 ja mouka- lässä, lähellä Leningradin kaupun- la, jolloin ryhmänjohtaja haki san- mukanaan ja sai kodin Oravaisten tiaana Lyydian ollessa 16-vuotias. rin hopeaa Los Angelesissa 1932. kia. Hänen venäjänkielinen nimen- golla ruokaa omalle ryhmälleen. luona Varpaisjärvellä. Lyydia on luterilainen ja käy – Ikimuistoinen päivä Torniossa sä on Ljuda eli Ludmila, jota hän Sukulaisryhmässä oli 13 henkeä. Kun Lyydia pääsi Varpaisjär- joka sunnuntai Lapinlahden kir- syysmyöhällä 1997! joutui käyttämään Neuvostoliitos- Ryhmänjohtaja oli opettaja – He- velle, tuttavuus Lapinlahteen al- kossa. Suomeen hän ei saa elä- Seuraavan kerran Tornion tapah- sa. Perhe muutti 1937 Oranien- lena-täti. Äiti oli sairas ja käveli koi. Lyydia halusi saada Suomen kettä. Parasta Suomessa Lyydian tumaan palattiin Sydneyn kisois- baumiin, nykyiseen Lomonosovin huonosti. Kun juna saapui Sipe- kansalaisuuden ”paluumuuttajana” mielestä ovat ystävälliset ja rehel- sa. Kun Arsi oli tuloksella 21,29 Olympiavoittajia vuosikokouksessaan Kuortaneella. Eturivi (vas.): kaupunkiin. Kaikki naapurit olivat riaan 25.4.1942, äiti oli ehtinyt muiden inkeriläisten tapaan ja pre- liset ihmiset. Venäjällä miehet juo- kaikkien yllätykseksi ottanut kul- Mirja Eteläpää (Hietamies), Siiri Rantanen, Lydia Wideman-Leh- venäläisiä, ja suomen kieltä ei saa- kuolla matkalla nälkään 38-vuotiaa- sidentti Koiviston lupauksen mu- vat votkaa ja varastelevat, kun kun- Sarajevon talvikisojen 1984 joukkue on palannut kotimaahan ja valmistautuu tapaamaan tasaval- taa maailman kaikkien mörssärei- tonen, Sylvi Saimo, Marjut Rolig ja Marja-Liisa Kirvesniemi (Hä- nut käyttää. Isä oli kirjanpitäjä, äiti na. Hänet ommeltiin lakanaan ja kaan. Mutta kun hänellä ei ollut nollista työtä ei ole. lan presidentti Mauno Koiviston. Urheilijoita presidentinlinnan pihassa vasemmalta: Eija Hyytiäi- den nenän edestä, oli juhlan paik- mäläinen). Takarivi: Sirkka Vilander (Polkunen), Veikko Kankko- lastentarhanopettaja. heitettiin radan sivuun. syntymätodistusta, kansalaisuut- Lyydia on virkeä, eloisa mum- nen, Kari Ristanen, Pirkko Määttä, jota tähtäilee Jouko Karjalainen, Marjo Matikainen, Jukka Yli- ka. Suurlähetystössämme oli vas- nen, Urpo Korhonen, takana kunniajäsen Kosti Rasinperä, Pekka Kesällä 1939 isä ei tullut kotiin Toukokuussa 1942 oltiin jo kuu- ta ei tullut. Hän selvitti kirkkaasti mo, joka sanoo elävänsä elämän- pulli, Juha Mieto, Harri Kirvesniemi, päättäjäisten lipunkantaja Marja-Liisa Hämäläinen, takana taanotto, jonka keskipiste oli Arsi Vasala, Yrjö Hietanen, Pertti Karppinen, Heikki Hasu, kokouk- – hän yksinkertaisesti katosi. Hä- den tuhannen kilometrin pääs- Petroskoissa suomen kielen tentin, sä parasta aikaa suomalaisten ys- vierekkäin valmentaja Immo Kuutsa ja hiihtojoukkueen johtaja Esa Klinga, selin Matti Nykänen. kultamitali kaulassaan. Vastaanot- sen isäntä Tapio Korjus, Eero Mäntyranta, Pentti Linnosvuo ja net oli vangittu ”vihollisena”, kos- sä Leningradista. Lyydian veljet joten kieliestettä ei ollut. täviensä keskellä. Joukkue, jossa oli 83 urheilijaa, toi kisoista 13 mitalia: 4 kultaa, 3 hopeaa ja 6 pronssia. toa kunnioitti läsnäolollaan kisa- Arto Koivisto. ka hänellä oli suomalainen nimi Ilmari ja Vihtori olivat sodassa. Tähän mennessä Lyydia on asu- Heinolainen. Stalinin vainot oli- Vihtori oli merimies Tallinnassa. nut Suomessa seitsemän vuotta ri- vat meneillään. Ainoa ”synti” oli Hän oli 20-vuotias, kun saksalai- vitaloasunnossa Lapinlahden kir- se, että perheen passi oli suomalai- set pommittivat kaupunkia. Tällöin konkylässä. Täällä Lyydialla on nen. Sen koommin isästä ei kuulu- hän hukkui. paljon ystäviä. Kaikki huonekalut, nut mitään. Rautatie päättyi Siperiassa Ust- matot ja keittiövälineet ovat ystä- Sotilaspojan muistumia Kun sota alkoi 1939 ja saksalai- Kut-nimiseen kaupunkiin Lena- vien lahjoja. Hoijakan johtaja Satu set pommittivat, perhe majaili kir- joen varrella. Kun laiva pysähtyi Tauro on tehnyt Lyydiasta hienon kon kellarissa. Lyydia oli ehtinyt joen suuhun Meri Laptevihiin, vä- kuvakirjan. käydä neljä luokkaa koulua. Ruo- keä alettiin jakaa eri kyliin. Yli tu- Sekä Sergei että Natalia halu- Punakone kotikentälle vai joutuiko alasam- silmin poika seurasi tarkasti neli- patteriston kuuden tuuman kenttä- kaupalla kannettu vaunun sisäl- ka oli kortilla, jolla sai 125 g leipää hat suomalaista jaettiin mökkeihin Heinolaisen perhe: isä, lastenhoitaja Anni-äiti (o.s. Kotsalainen), sivat myös muuttaa Suomeen, ja Leo Puurunen mutuksi. En tähän mennessä ole pyöräisten ilmatorjuntatykkien ja haupitsit, ammuspinot, sytytinlaa- tö hupeni pitkin kyliä aina Oijär- päivässä. Myös sokeri ja liha oli- aloittamaan omaa elämää Siperias- perheen pojat ja Lyydia-tytär äitinsä sylissä. lopulta se onnistui. He ovat asu- Kuvat: Lyydian kotialbumi Kuivaniemen yllä kuullut tai lukenut tietoa, että pu- panssarivaunujen jyristelyä pohjoi- tikot ja miehistö olivat Kujalan pi- velle saakka. Varsinkin öisin vau- Suomi oli päässyt irti jatkosodasta nahävittäjä olisi ammuttu alas Pe- seen. Vasta myöhemmin sain tietää hassa, jossa joukko uteliaita seura- nun kansiluukku kolisi, kun tava- sa. Suomalaiset tekivät saunan ja mempi kuin Suomessa. ja aloittanut käskystä Lapin sodan. rämeren rantamalla. it-tykkien olleen sotasaalista, jotka si tykkimiesten puuhia. Saksalais- ranhakijat ähkivät tornin luukusta koulun, jossa täti opetti. Siperian Jakutiassa kului 44 Askaroitsin kotini avaralla piha- Kertaakaan aiemmin viitenä so- Rommel oli saanut briteiltä Afri- hävittäjä suihkasi läheltä ohitse. sisälle. Kouluun Lyydia meni 300 km vuotta. Lyydia meni naimisiin maalla. Äkkiä kuului lentokoneen tavuotena venäläinen hävittäjäko- kan taisteluissa. Äkkipikaa pihalla olijat katosivat Kuulusteluja pelättiin, mutta so- päähän – tuli kesäksi takaisin. Hän venäläisen Iljan kanssa, joka oli kovaa surinaa. Samassa korkean ne ei lentänyt – ei ainakaan nähty Kehuksen törmällä olleet kak- suojaan, kun hävittäjä avasi ko- ta-aikana ei yhden tiepuolessa kyh- oli hyvä oppilas ja sai Punaisen töissä puutyötehtaassa. Lyydia oli rakennuksen harjan takaa suhah- – yhtä kaukana Perämeren ranni- si kenttätykkiä ammuskelivat pari nekivääritulen. Sarja osui maan- jöttävän vaunun tyhjennys ollut Diplomin. Lyydia oli yhden tal- seudun ainoa suomalainen. Syn- ti kyljellään kaartava musta lento- kolla kuin näkemäni kone. Poltto- päivää päittemme ylitse suomalais- tiellä kulkevaan kolonnaan, ja toi- tutkinnan arvoinen. Tavaranhank- ven sairaanhoitajan työssä. Kun tyi kaksi lasta: nykyään 67-vuo- kone muutaman kymmenen metrin aineen lisäsäiliöllä varustetun hä- joukkoja Myllykankaalla. nen sarja suihkusi Myllyn silta- kijoilla oli onni myötä: vaunun si- hän halusi lisää oppia, oli lähdet- tias Sergei-poika ja 64-vuotias Na- korkeudella. vittäjän lento lienee ollut mahdol- Saksalaisvirta maantiellä hiljeni, työmaalle. Ihmishenkiä meni ko- sältö ei aiheuttanut räjähdysturmia. tävä Jakutskin kaupunkiin Tekni- talia-tytär. Punatähtisen koneen siivenkär- lista rajan takaa. mutta sitten alkoi jyrähdellä. Pie- lonnasta. kum-kouluun. Päästyään eläkkeelle Lyydia jet olivat pyöreät. Nahkakypäräi- Valvontakomissio oli ehkä mää- net ja isot sillat lensivät ilmaan. Vähän myöhemmin raskas kuor- Sieltä Lyydia muutti Lenskin pääsi muuttamaan Karjalaan 56- nen pää kurkki koneesta, mutta en rännyt lentäjän tiedustelemaan Viimeisenä saksalaisten matkapäi- ma-auto hinasi suomalaistankkia kaupunkiin töihin 39 vuodeksi. vuotiaana vuonna 1986. Hänel- ehtinyt huiskuttaa, kun kone häi- saksalaisten vetäytymistä pohjoi- vänä kello viiden tienoilla aamulla Oulun suuntaan. Auto rikkoontui. Lyydiasta tuli johtaja 30-vuotiaa- lä oli inkeriläisiä tuttavia. Äidin pyi Oulun suuntaan maantien mut- seen. räjähti rautatiesilta hajalle. Panssarivaunu jäi Jyrkkään talon na. Hän työskenteli eläkeläisten nuorin sisko – Hilma-täti – opet- kia oikoen. Isäni Hjalmar Miettunen meni kohdalle tiepuoleen. keskuksessa 25 vuotta. Keskuk- ti suomea ja historiaa Hatsinassa. Hetken kuluttua hakaristiko- Poikasten iso Heikki Miettunen asemalle katsomaan tuhoa. Hän sai Siinäpä pojille sota-ase! Kohta sen johtajan tuli olla Kommunis- Lyydia osti talon Prääzän alueel- ne lensi tähtikonetta hieman kor- etsiä suojaa, kun Simosta päin am- pojat olivat tutkimassa isoa leik- tisen puolueen jäsen. Alue kuului ta Tsalnasta, 23 km Petroskoista. keammalla samaan suuntaan. leikkikalu ti viikkoja. Tiellä oli uskomaton muttiin tykillä muutamia laukauk- kikalua, ikiomaa tankkia, jonka Jakutiaan. Monet Lyydian työka- Lyydia olisi halunnut lähteä vie- Jäin pihalle pohtimaan, mahtoi- Syyskuussa 1944 saksalaisten mat- määrä joukkoja, ajoneuvoja, he- sia siltamaastoon. sisällä oli konekiväärin patruuna- Lyydia (Ludmila) teki 44 vuotta työtä jakuuttien parissa 56 ikä- vereista olivat jakuutteja. Ilmasto lä opiskelemaan Leningradiin kor- ko takaa-ajettu venäläinen päästä ka pohjoiseen nelostietä pitkin kes- vos- ja muulivaljakoita… Uteliain Haukiputaalaisten miehittämän vöitä ja tykinammuksia. Reppu- Heikki Miettunen vuoteen saakka. Siperiassa oli mannerilmasto, kyl- keakouluun, mutta se evättiin hä- Lyydia (edessä vasemmalla) jakuuttiystävien kanssa. 12 SOTILASPOIKA 21.3.2019

Isänpäiväretkellä 10.11.2018 Pohjois-Kymen sotilaspojat Kannaksen tuhoutuneiden kirkkojen paikoilla Sotilaspoika Antero Rossi on pe- teen 1562, jolloin perustettiin lää- Vuodesta 1918 aina 1930-lu- miinoittivat tornin. Venäläisten neelle Kyyrölän alueelle. maat ovat jäljellä, korvaamattoman rehtynyt usean vuoden ajan Kar- nitys- ja lahjoitusmaahovi. Pai- vun lopulle tilan omisti maanvil- tykkituli räjäytti miinat ja sytytti Sotilaspoikakillan puheenjohta- materiaalin tallentaminen tuleville jalan seurakuntahistoriaan. Ret- kan omistivat ruotsalaiset upseerit jelijä Matti Savolainen. Hän myi koko kirkon tuleen. ja, kirkkoherra Keijo Gärdström polville on tärkeää, jotta tunnem- ken kohteiksi hän oli valinnut Äy- aina vuoteen 1710 saakka. Suuren hovin Suomen valtiolle. Matkamme jatkui Muolaan täydensi alustuksia seurakunnalli- me historiamme. räpään ja Muolaan. Päivän retki Pohjan sodan jälkeen maat siir- Talvisodan aikana hovissa oli emäpitäjän kirkolle, joka kutsuttiin sella historialla ja perinnetiedol- Sotilaspoikien työ näkyy vahva- suunnattiin Viipurin jälkeen Muo- tyivät venäläiselle maa-aatelille. suomalaisten kenttäsairaala ja myös Pyhän ristin seurakunnan la. Aidot tapahtumapaikat kerto- na Kannaksen alueen pitäjien his- laaseen Kuusaan motelliin, jossa Kuusaan hovi oli muun muassa myöhemmin venäläisten sairaa- kirkoksi. Arkkitehti Ernst Lohr- vat historiasta havainnollisemmin toriassa. oli ruokailu. Aleksandra Kollontain lapsuu- la. Vandalistit tuhosivat hovin mannin suunnittelema kirkko ra- kuin kirjoitetut tekstit. Vaikka vain Teksti ja kuvat: Paikan historia juontaa aina vuo- den kesänviettopaikka. pikkuhiljaa vuosina 2001–2005. kennettiin vuosina 1849–1852. Ki- kivijalat ja hoitamattomat hautaus- Eero Mattila Motelli-/ruokapaikkamme sijait- vestä ja tiilestä rakennettu kolmi- si Kuusaan hovin naapurissa. Tila laivainen ja kahden kerroksen leh- on lohkaistu noin 150 vuotta sit- tereillä varustettu kirkko oli Karja- ten hovin maista. Hovi omisti ai- lan suurimpia. Kirkossa oli 2 200 kanaan puoli pitäjää. istuinpaikkaa. Kirkko tuhoutui tal- Äyräpään seurakunnan väliai- visodan taisteluissa 12.12.1939. kainen kirkko sijaitsi kunnan hal- Paluumatkalle lähdimme Kyy- linnollisessa keskuksessa Pölläk- rölän kautta, jossa tutustuimme kälässä. Uusi kivestä ja tiilestä ra- ortodoksikirkkoon. Vuonna 1898 kennettu kirkko valmistui vuon- valmistunut Kristuksen Temp- na 1934. Kirkko oli Oiva Kallion peliintuomisen kirkko vaurioitui suunnittelema ja siinä oli 872 istu- pahoin talvisodan tykistötulituk- mapaikkaa. Kirkon tiilet ovat Sa- sessa 1.1.1940. Rauniot purettiin vikon tiilitehtaalta, samoin kuin 1950-luvulla. Kyyrölän ortodok- Kouvolan ja Korian varuskunta- siseurakunta perustettiin vuonna alueen tiilet. Kirkko tuhoutui tal- 1725, kun kreivi Grigori Tserny- visodan ratkaisutaisteluissa 4.– sev asutti noin 200 Moskovan ym- 5.3.1940. Kellotorni oli hallitse- päristöstä pakkosiirrettyä maaor- Kirkkoa ja kirkkomaata koskevat muistolaatat ja Äyräpään kir- valla paikalla. Sen räjäyttämiseen jaa 1700-luvun sotien (Suuri Poh- Antero Rossi kertoo Muolaan kirkkomaan opastaulun äärellä kon rauniot. määrätyt suomalaiset pioneerit jan sota) seurauksena autioksi jää- seurakunnan ja kirkon historiasta. Perinnepäivän vietto Oulussa Haaste killoille Oulunseudun Sotilaspoikien Pe- rinnekilta vietti 26. perinnepäivää – lehti ei saa 5.12.2018. Päivän vietto käynnis- tyi kunniakäynnillä Oulun Sanka- typistyä tai kuolla rihaudalla ja seppeleenlaskulla. Hautausmaalta väki siirtyi Raatin Päätoimittaja elää voimakkaasti Lehden tekemisen jälkeen kir- suojeluskuntatalolle nauttimaan lehden mukana. Hän kokee kaik- joitusreservi ei ole kovin suuri. kahvit. ki lehden tekemisen vaiheet. Hän- Toiveena on kuitenkin, että tilanne Perinnepäivän juhla Raatissa al- tä hellitään välillä loistavilla kirjoi- tältä osin paranisi. Haastan kiltoja koi yleisön laulamalla Sillanpään tuksilla ja jutuista on jopa tulvaa. kokemaan vastuuta yhteisestä leh- marssilaululla, jota ONMKY:n Runsaudesta alkaa kuitenkin olla destämme. Sotilaspoika – Soldat- Vaskiveikot säesti. Killan puheen- vain muisto. Varsin usein kipua gossen on avoin foorumi erilaisille johtaja Aaro Väyrynen toivotti tuottaa se, että päätoimittajalle ei kirjoituksille. Liitto ja sen äänen- juhlayleisön tervetulleeksi. Mau- tule juurikaan kirjoituksia. Lehden kannattaja toimivat jäsenkiltojen ri Kinnusen johdolla Vaskivei- kokoaminen on silloin vaikeaa. kautta ja tähden. Siksi kiltojen ja kot esitti marssin Vapauden vuok- On kiltoja, joista yhteys Sotilas- kiltalaisten viestit on tärkeä saada si, sävellys ja sovitus Juha Pisto. poika-lehteen on tyystin sammu- monipuolisesti esille. Marssin esittäminen tapahtui toi- nut. Edes killan aktiviteeteista, ku- Lehti tarvitsee siis kirjoituksia. sen kerran julkisuudessa. Ynnin ten kokouksista ja juhlista, ei tule Perinteen tallentaminen ja siirtä- poikakuoron lauluesitysten jälkeen selontekoja. Innostamalla joku yk- minen ovat edelleen tavoitteita, vuorossa oli juhlapuhe. sittäinen sotilaspoika on kuitenkin jotka kuuluvat keskeisinä liittom- Juhlapuheen piti Rintamavete- ryhtynyt muistelemaan mennei- me strategiaan. Samaisia päämää- raanien Oulun piirin puheenjoh- Yleisö seuraa tarkasti ohjelmaa Raatissa. tä, ja se on ollut piristys lehdelle. riä toteuttaa lehtemme tärkeällä ta- taja, kunnallisneuvos Onni Tol- Tämä vain todistaa sitä, että jou- valla. Siksi lehti välittää tietoa en- jamo. Hän loi kattavan katsauk- Tämä taivas, tämä maa, jossa soo- kossamme on yhä piilossa olevaa tisistä ja nykyisistä ajoista. Kirjoi- sen jatkosodan aikaan, sotilaspoi- lon lauloi Jouni Kokkoniemi. Toi- tietoa, johon pitäisi päästä käsiksi. tukset kuvineen ovat edelleen ter- kien monipuoliseen ja uhrautuvaan sena kappaleena oli aina niin kos- Ehkä killoista löytyy vielä käy- vetulleita lehden toimitukseen. toimintaan sotavuosina sekä perin- kettava Veteraanin iltahuuto, jota tännön toteuttajia esimerkiksi soti- teen vaalimisen tärkeyteen. Sota- soittokunta säesti. laspoikien muistitiedon tallentami- ajan uhraukset tulee saattaa kasva- Juhla päättyi soittokunnan säes- seen ja kirjoittamiseen. Tässä ve- van nuorison tiedoksi. tämänä kuoron ja yleisön esittä- toan erityisesti kiltojen nuorem- Pentti Ruohotie Kilta muisti sotilaspoika, majuri mään Maamme-lauluun. Juhlan paan jäsenistöön. päätoimittaja evp Kyösti Jäppistä vuonna 2017 juontajana toimi lausuntataiteilija saavutetusta hiihtosuunnistuksen Hannu Tarvas. maailmanmestaruudesta veteraa- nisarjassa ja vuonna 2018 viete- tystä merkkipäivästä luovuttamal- SATA-PIRKAN PAINOTALO OY la hänelle killan pöytästandaarin. Oulun Sotaveteraanikuoro, jota Palkittu ja palkitsijat. Kuvassa vasemmalta: Juha Ukonmaanaho, Teksti: Aaro Väyrynen johti Mihkel Koldits, esitti laulun Kyösti Jäppinen ja Aaro Väyrynen. Kuvat: Matti Korhonen Sotilaspoika – Soldatgossen Tampereella 21.3.2019/28. vuosikerta • Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n julkaisema lehti – Tidning utgiven av Soldatgossarnas Traditionsförbund rf. ISSN 1236-2611. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Painos 4 300 kpl. • Päätoimittaja Pentti Ruohotie, Kaukolankatu 14 C, 33820 Tampere. Puhelin 040 417 6941. Sähköposti: [email protected] • Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 660 euroa, 1/2 sivua 416 e, 1/4 sivua 250 e, 1/8 sivu 150 e, 1 x 50 mm 42 e, 2 x 30 mm 50 e, 2 x 40 mm 67 e, 2 x 50 mm 84 e. Etusivu ja lisäväri sovittava erikseen. Tilaushinta ei-jäsenille 15 euroa. • Osoitteet ja osoitteenmuutokset kirjallisena liittotoimistoon, osoite Kolmospesänkatu 2 H 42, 40520 Jyväskylä tai sähköpostina [email protected] • Osoitteenmuutokseen tulee merkitä osoitetiedoissa oleva killan numero (1–32). • Toimiston puhelin 0400 192 844, toiminnanjohtaja Ilkka Kaapro. • Sivunvalmistus: Taittoteam Oy, Suupantie 2, 33960 Pirkkala, puh. 040 716 0560. Sähköposti: [email protected] • Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2019.