JÄÄKIEKKO 88 Kansainvälinen Olympiakomitea: Miehet 88 Naiset 90 MAALYHENTEET 94 Sotši 2014: KISAKALENTERI 96 KARTAT 98

Home , Alain Calmat, Alexandra Meissnitzer, Alexandr Zubkov, Alex Coomber, Alf Andersen, Alisa Camplin

Sotši 2014 Info Suomen Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit:

Suomen Olympiajoukkueen yhteistyökumppanit: Sisältö

SOTŠI 4 Historiaa 4 Talviurheilua Kaukasian vuorilla 5 Olympia-areenat 5 TALVIURHEILUMAA VENÄJÄ 6 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 8 Talvikisojen synty 8 1924 Chamonix 9 1928 St. Moritz 9 1932 Lake Placid 10 Sotši 2014 1936 Garmisch-Partenkirchen 10 1940 Sapporo, St. Moritz ja Garmisch-Partenkirchen 10 1944 Cortina d’Ampezzo 11 Info 1948 St. Moritz 11 1952 Oslo 11 1956 Cortina d’Ampezzo 12 1960 Squaw Valley 12 Toimitus: 1964 Innsbruck 13 Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu: 1968 Grenoble 13 Matti Hintikka ja Vesa Tikander 1972 Sapporo 14 1976 Innsbruck 14 Kuvat: 1980 Lake Placid 15 Kansainvälinen Olympiakomitea (IOC) 1984 Sarajevo 16 Taitto ja digijulkaisu: 1988 Calgary 16 1992 Albertville 17 Edita Prima Oy/Maija Hietala 1994 Lillehammer 17 Julkaisija: 1998 Nagano 18 Suomen Olympiakomitea 2002 Salt Lake City 18 2006 Torino 19 Kannen kuva: 2010 Vancouver 19 Peetu Piiroinen saavutti olympiahopeaa TALVIOLYMPIAKISOJEN YLEISTILASTOT 20 halfpipessa ja Aino-Kaisa Saarinen prons- MAASTOHIIHTO 34 sia 30 km hiihdossa Vancouverissa 2010. MÄKIHYPPY 44 ©Copyright YHDISTETTY HIIHTO 47 ALPPIHIIHTO 50 Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu ja Suomen Olympiakomitea FREESTYLEHIIHTO 55 LUMILAUTAILU 58 ISBN 978-952-5794-25-0 (NID.) AMPUMAHIIHTO 61 ISBN 978-952-5794-26-7 (PDF) PIKALUISTELU 65 Suomen Urheilukirjaston SHORT TRACK -LUISTELU 72 Tietopalvelu: TAITOLUISTELU 75 +358 9 434 22 531 OHJASKELKKAILU 79 [email protected] RATTIKELKKAILU 82 SKELETON 85 Suomen Olympiakomitea: CURLING 86 www.olympiakomitea.fi JÄÄKIEKKO 88 Kansainvälinen Olympiakomitea: Miehet 88 Naiset 90 www.olympic.org MAALYHENTEET 94 Sotši 2014: KISAKALENTERI 96 www.sochi2014.com KARTAT 98

3 SOTŠI

Sotši (venäjäksi Сочи) on 360 000 asukkaan kaupunki Krasnodarin hallintoalueella Venäjän eteläisellä laidalla. Se sijaitsee Kaukasus-vuorten läntisimpien rinteiden ja Mustan meren välisellä rantakaistaleella. Kostean subtrooppi- sen ilmastonsa ansiosta Sotši tunnetaan ennen kaikkea rantalomakohteena. Elokuussa keskilämpötila on +25,3°C, helmikuussa rannikolla +8,7°C.

Talviolympiakisoja ei järjestetä varsinaisessa Sotšin kaupungissa vaan 30 km rantatietä pitkin etelään sijaitsevassa taajamassa nimeltä Adler (115 000 asukasta), joka oli aikoinaan itsenäinen kaupunki. Adlerissa sijaitsee myös Sotšin kansainvälinen lentokenttä. Vain viiden kilometrin päässä olympia-areenoista sijaitsee valtakunnanraja, jonka takana on Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasian tasavalta.

Kisojen lumilajit järjestetään Krasnaja Poljanan alueella, joka sijaitsee Mzymta-joen laaksossa, noin 40 km päässä Adlerista kapean solatien takana. Alppihiihtorinteet, kelkkailurata ja hyppyrimäet on rakennettu laakson eteläreu- nalla kohoavan Aibga-vuoren (2300 m) kylkeen, hiihto- ja ampumahiihtoladut toiselle puolelle Psehako-vuoren harjanteelle.

Historiaa

Aluetta asuttivat 1800-luvulle saakka islaminuskoon kääntyneet kaukasialaiset heimokansat: rannikolla sadzit ja ubyhit, vuoristossa tšerkessit (eli adygit). Venäjä ryhtyi valloittamaan Mustan meren itärannikkoa 1800-luvun alkupuolella. Adlerin ja Sotšin kaupungit saivat alkunsa venäläisten vuosina 1837 ja 1838 rannikolle perustamista linnakkeista. Tšerkessit kukistettiin pitkässä sodassa, joka päättyi vasta 1864; viimeinen vastarintapesäke sijaitsi juuri tulevien olympialatujen alueella Krasnaja Poljanassa. Sodan päätyttyä suurin osa alueen muslimiväestöstä karkotettiin Turkkiin. Tilalle siirrettiin kristittyjä talonpoikia Venäjän valtakunnan muista osista. Olympiakisojen hiihtoareenoiden kohdalla sijaitseva kylä onkin nimeltään Estosadok (eestiläiskylä).

Kylpyläturismi ”Kaukasian Rivierana” tunnetulla alueella alkoi 1900-luvun alkuvuosina. Venäjän vallankumouksen (1917) ja sitä seuranneen kansalaissodan jälkeen toiminta jatkui 1920-luvulla. Stalin lomaili alueella mielel- lään, ja myöhemmät neuvostojohtajat seurasivat esimerkkiä. Toisen maailmansodan aikana Sotšin sanatorioissa hoidettiin haavoittuneita puna-armeijan sotilaita.

Sotši oli Krimin ohella Neuvostoliiton suosituin lomakohde, jossa vieraili vuosittain kuusi miljoonaa turistia val- tion tukemilla edullisilla matkoilla. Kaupunki tuli 1980-luvulla tutuksi myös suomalaisille turisteille. Matkailua edisti Adlerin lentokentän avaaminen kansainväliselle liikenteelle 1981.

Kommunismin sortuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsivät halpaturismin loppua. Sotšis- ta tuli raja-aluetta, kun Georgia itsenäistyi 1991 ja Abhasia erosi puolestaan siitä Venäjän tukemana 1993. Tilanne Abhasiassa on sen jälkeen pysynyt rauhallisena, vaikka maan itsenäisyyden on tunnustanut vain Venäjä.

Kun Krimin niemimaa kuuluu nykyään Ukrainalle, on ”Kaukasian Riviera” jäänyt Venäjän ainoaksi eteläiseksi lomarannikoksi. Maan uuden vaurastumisen myötä 2000-luvulla alueelle on tehty suuria investointeja ja matkaili- jamäärät ovat lähteneet jälleen nousuun.

SOT Š I 4 Š I SOT

Talviurheilua Kaukasian vuorilla

Krasnaja Poljana (”kaunis aukea”) on vanhastaan tarjonnut vuoristovaihtoehdon Sotšiin saapuville rantaturisteille, mutta vaikea tieyhteys haittasi pitkään sen kehittämistä talviurheilukohteena. Tilanne muuttui, kun Neuvostolii- ton hajoamisen myötä venäläisurheilijoiden vanhat vuoristoleirikeskukset jäivät muihin valtioihin, kuten Georgi- aan, Armeniaan ja Kazakstaniin. Krasnaja Poljanaan rakennettiin ensimmäinen suuri laskettelukeskus 1990-luvun alussa, kun Sotši haki vuoden 2002 talviolympiakisoja.

Vakavampaan yritykseen lähdettiin, kun olympiahankkeelle saatiin presidentti Vladimir Putinin ja sitä myötä maan johtavien oligarkkien täysi tuki. Putin matkusti itse KOK:n kokoukseen Guatemalaan 2007 ja sai puhut- tua päättäjät puolelleen. Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä Pyeongchangin 51–47. Kolmanneksi kilvassa jäi Salzburg.

Olympia-areenat

Lähes kaikki Sotšin olympiakisojen suorituspaikat on jouduttu rakentamaan tyhjästä. Ainoa vastaava tapaus talvikisojen historiassa on ollut Squaw Valley 1960. Erityisesti tämä koskee ”rannikkoklusteria” Adlerissa. Hyvä puoli asiassa on se, että kaikki kisoissa tarvittavat viisi jäähallia ja avajaisstadion sijaitsevat toistensa vieressä, ensi kerran olympiahistoriassa.

Avajaiset ja päättäjäiset järjestetään 40 000 katsojaa vetävällä Fišt-olympiastadionilla, joka on saanut nimensä alueen tunnetuimman vuoren mukaan. Säännöllistä käyttäjää stadionilla ei tule olemaan, sillä Sotšin alueella ei ole jalkapallon pääsarjajoukkuetta. Vuonna 2018 stadionilla pelataan jalkapallon MM-kisojen alkuotteluita. Käyttöä stadionille keksivät varmasti Venäjän yleisurheilijat, jotka tähänkin saakka ovat pitäneet Adlerissa harjoitusleire- jään.

Jääkiekon pääareena, noin 12 000 hengen Bolšoj (”iso”), on määrä kisojen jälkeen pitää urheilu- ja konserttihal- lina. Taitoluistelu- ja short track -areena Ajsberg (”jäävuori”) muunnettaneen velodromiksi, ja pikaluistelurata Adler-Arenasta tehdään messuhalli. Jääkiekon kakkoshalli Šajba ja curling-areena Ledjanoi kub (”jääkuutio”) siirretään muihin Venäjän kaupunkeihin.

Krasnaja Poljanan suorituspaikkoja nimitetään kisojen ”vuoriklusteriksi”. Hiihto- ja ampumahiihtostadion Laura sijaitsee Psehako-vuoren harjanteella, jonne noustaan gondolihissillä. Nimensä energiajätti Gazpromin rakentama stadion on saanut laakson pohjalla virtaavasta sivujoesta. Alppihiihdon, freestylehiihdon ja lumilautailun mitaleista kilpaillaan Roza Hutor -keskuksessa. Russkije Gorki -hyppyrimäkien ja Sanki-kelkkailuradan on tarkoitus toimia jatkossa Venäjän maajoukkueen päätukikohtina lajeissaan.

5 TALVIURHEILUMAA VENÄJÄ VENÄJÄ Lunta ja jäätä ei Venäjältä puutu, joten ei ihme että talviurheilulla Pinta-ala 17 098 242 km² on maassa aina ollut tärkeä asema. Tsaarinajan Venäjän ensimmäisen Asukasluku 143,5 miljoonaa ja ainoaksi jääneen olympiakullan voitti taitoluistelija Nikolai Panin Bruttokansantuote 23 501 $/asukas Lontoossa 1908. Myös pikaluistelussa ja jääpallossa venäläiset niitti- (Suomi: 38 655 $) vät mainetta jo sata vuotta sitten. Rahayksikkö Rupla (1 RUB = 0,023 €) Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyt Virallinen kieli venäjä Neuvostoliitto eristäytyi muusta maailmasta myös urheiluelämässä. Presidentti: Vladimir Putin Kommunistinen ideologia antoi pääpainon massojen liikunnalle, ja kilpaurheilua karsastettiin pitkään. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto haastoi länsimaailman saavutuskilpailuun kaikilla elämänaloilla. Kesäolympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui ensi kerran Helsingissä 1952. Talvikisoissa debyytti viivästyi vielä neljä vuotta ja toteutui vasta Cortina d’Ampezzossa 1956.

Neuvostoliitto voitti mitalitilaston kaikissa talviolympiakisoissa vuosina 1956–88 lukuun ottamatta Grenoblea 1968 (edellä Norja) ja Sarajevoa 1984 (DDR). Sen parhaita menestyslajeja olivat maastohiihto ja pikaluistelu, joissa varsinkin neuvostonaiset olivat pitkään ylivoimaisia, 1960-luvulta lähtien myös taitoluistelu ja jääkiekko.

Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät (Baltian maita lukuun ottamatta) yhteisellä joukkueella vielä Albertvillen talvikisoissa 1992 (tilastoissa IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö). Venäjä kilpaili omalla nimellään talvikisoissa ensi kerran Lillehammerissa 1994.

Venäjä oli mitalitilaston paras maa vielä 1994, mutta sen jälkeen menestys on laskenut. Pohjanoteerauksen toi Vancouver 2010, jossa Venäjä jäi 11. sijalle saavutettuaan vain kolme kultamitalia.

Neuvostoliitosta tuli maastohiihdon suurvalta heti ensimmäisissä talviolympiakisoissaan 1956. Neuvostoliiton (1992 IVY:n) ja Venäjän hiihtäjät ovat yhteensä saavuttaneet 105 olympiamitalia, enemmän kuin tilastoa johtava Norja (96). Venäläishiihtäjät eivät ole koskaan aiemmin päässeet kilpailemaan arvokisamitaleista kotiyleisön edes- sä: MM-kisoja ei maassa ole järjestetty, mihin yksi syy on ollut mäkihyppyperinteiden ja suorituspaikkojen puute. Mäkihypyssä venäläiset ovat saavuttaneet vain yhden ja yhdistetyssä kolme olympiamitalia.

Venäläisurheilijat ovat voittaneet olympiamitaleita kaikissa talvikisojen urheilumuodoissa paitsi curlingissa. Karttuisimpia lajeja ovat maastohiihdon ohella olleet ampumahiihto (yhteensä 45 mitalia), pikaluistelu (70) ja taitoluistelu (51). Pikaluistelussa suurmenestys on tosin jäänyt neuvostoajalle. Pariluistelussa venäläiset voittivat kultamitalin 12 peräkkäisissä olympiakisoissa 1964–2006.

Jääkiekolla on erityissija venäläisessä urheilusielussa. ”Punakone” voitti kahta lukuun ottamatta kaikki olympia- kultamitalit vuosina 1956–1992. Venäjältä olympiavoitto kuitenkin vielä puuttuu: kotkapaitainen maajoukkue on saavuttanut vain yhden hopean (1998) ja yhden pronssin (2002).

TALVIURHEILUMAA VENÄJÄ TALVIURHEILUMAA 6 TALVIURHEILUMAA VENÄJÄ

NEUVOSTOLIITON JA VENÄJÄN TALVIOLYMPIAMITALIT

Neuvostoliitto (1956-88) + IVY (1992) Venäjä (1908 ja 1994-2010) K H P Yht. K H P Yht. Alppihiihto 0 0 1 1 Alppihiihto 0 1 0 1 Ampumahiihto 11 7 7 25 Ampumahiihto 9 4 7 20 Curling 0 0 0 0 Curling 0 0 0 0 Freestylehiihto 0 1 0 1 Freestylehiihto 0 1 2 3 Jääkiekko 8 1 1 10 Jääkiekko 0 1 1 2 Lumilautailu 0 0 0 0 Lumilautailu 0 1 0 1 Maastohiihto 28 24 25 77 Maastohiihto 13 7 8 28 Mäkihyppy 1 0 0 1 Mäkihyppy 0 0 0 0 Ohjaskelkkailu 1 2 3 6 Ohjaskelkkailu 0 1 0 1 Pikaluistelu 24 17 19 60 Pikaluistelu 3 4 3 10 Rattikelkkailu 1 0 2 3 Rattikelkkailu 0 1 1 2 Short track -luistelu 0 0 1 1 Short track -luistelu 0 0 0 0 Skeleton 0 0 0 0 Skeleton 0 0 1 1 Taitoluistelu 13 10 6 29 Taitoluistelu 12 8 2 22 Yhdistetty hiihto 0 1 2 3 Yhdistetty hiihto 0 0 1 1

YHTEENSÄ 87 63 67 217 YHTEENSÄ 37 29 26 92

7 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

Talvikisojen synty Ajatus olympialaisista talvikisoista nousi ensi kerran esiin vuonna 1911, kun KOK:n kokous käsitteli vuoden 1912 Tukholman kisojen ohjelmaa. Italialainen kreivi Brunetta d’Usseaux esitti, että Tukholmassa 1913 järjestettävät Pohjoismaiset talvikisat voitaisiin liittää olympiakisojen ohjelmaan. Ruotsalaiset kisaisännät torjuivat kuitenkin ehdotuksen. Pohjoismaat halusivat pitää talviurheilun omissa käsissään, ja jarruttivat talviolympiakisojen perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n perustamiskokouksessa 1894, ja taitoluistelu kuului ohjelmaan Lontoossa 1908. Berliinin 1916 olympiakisojen ohjelmassa olisi myös ollut talvilajeja, ellei ensimmäinen maailmansota olisi peruuttanut koko kisoja. Luistelut oli tarkoitus järjestää Berliinissä ja hiihtolajit Schwarzwaldin vuoristossa. Antwerpenissä 1920 kilpailtiin jälleen taitoluistelussa ja ensi kertaa myös jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä kilpailuissa pariluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Vuoden 1924 olympiakisat oli myönnetty Pariisille, ja ranskalaiset ilmaisivat halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa. Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta talviolympialaisista, KOK teki kompromissin: ranskalaiset saivat järjestää KOK:n suojeluksessa erityisen talviurheiluviikon, jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen olympiaohjelmaan. Chamonix’ssa 1924 pidetty ”talviurheiluviikko” oli niin suuri menestys, että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. KOK hyväksyi vuonna 1925 erillisten talviolympiakisojen järjestämisen. Chamonix’n kisoille myönnettiin 1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten talvikisojen arvo.

TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 8 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

1924 Chamonix Mont Blancin juurella Chamonix’ssa järjestetyn ”talviurheiluviikon” ohjelmaan otettiin jo aiemmin olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty), pikaluistelu ja kelkkailu sekä sotilaspartiohiihto ja curling. Kahden viimeksi mainitun lajin tulokset virallistettiin tosin vasta vuonna 2006. Suomalaisten sankari oli pikaluistelija Clas Thunberg, joka voitti 3 kultaa, 1 hopean ja 1 pronssin. 10 000 metrillä Thunberg hävisi maanmies Julius Skutnabbille. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys: jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Norjalaiset hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa voittaneen Thorleif Haugin johdolla. Veteraani-ikäinen Jakobssonin pariskunta otti vielä hopean pariluistelussa.

Mitalitilastoa: 1. Norja 4 7 6 2. Suomi 4 4 3 3. Itävalta 2 1 0 5. Ruotsi 1 0 0

Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu – Clas Thunberg Kultaa: 5000 m pikaluistelu – Clas Thunberg Kultaa: 10 000 m pikaluistelu – Julius Skutnabb Kultaa: Pikaluistelu, yhteispisteet – Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu – Julius Skutnabb Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu – Clas Thunberg Hopeaa: Pariluistelu – Ludowika Jakobsson/Walter Jakobsson Hopeaa: Sotilaspartiohiihto – Väinö Bremer, August Eskelinen, Heikki Hirvonen, Ville Mattila Pronssia: 18 km hiihto – Tapani Niku Pronssia: 500 m pikaluistelu – Clas Thunberg Pronssia: Pikaluistelu, yhteispisteet – Julius Skutnabb

1928 St. Moritz Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle. Vuoden 1928 kisat oli myönnetty Amsterdamille, ja koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta pitää talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä. Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien jäätyä tyystin mitaleitta. Clas Thunberg voitti kaksi kultamitalia. 10 000 metrin pikaluistelu jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta. Samana helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kilpailussa Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13 minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias Sonja Henie voitti ensimmäisen kulta- mitalinsa naisten taitoluistelussa.

Mitalitilastoa: 1. Norja 6 4 5 2. USA 2 2 2 3. Ruotsi 2 2 1 4. Suomi 2 1 1

Suomen mitalit: Kultaa: 500 m pikaluistelu – Clas Thunberg Kultaa: 1500 m pikaluistelu – Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu – Julius Skutnabb Pronssia: 500 m pikaluistelu – Jaakko Friman

9 1932 Lake Placid Lamakausi ja pitkä matka verottivat osanottoa ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa. Suomesta lähti matkaan vain 7 miehen kisajoukkue. Veli Saarisesta tuli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiavoittaja, ja kaksoisvoiton 50 km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä pronssia 18 km:n pikamatkalla. Pikaluistelu järjestet- tiin amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa voittikin kaikki matkat. Neljän miehen kelkkailussa kultaa voit- taneesta USA:n Edward Eaganista tuli ensimmäinen ja edelleen ainoa sekä kesä- että talvikisojen olympiavoittaja. Hän oli Antwerpenissä 1920 ottanut kultaa nyrkkeilyn raskaassa keskisarjassa.

Mitalitilastoa: 1. USA 6 4 2 2. Norja 3 4 3 3. Ruotsi 1 2 0 5. Suomi 1 1 1

Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto – Veli Saarinen Hopeaa: 50 km hiihto – Väinö Liikkanen Pronssia: 18 km hiihto – Veli Saarinen

1936 Garmisch-Partenkirchen Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin hakaristilippujen alla. Alppihiihto oli ensi kerran olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa Saksa korjasi voitot. Maastohiihdon uu- tuutena oli viestihiihto, jossa Suomi otti Kalle Jalkasen legendaarisen ankkuriosuuden ansiosta kultamitalin. Pika- luistelijat toivat Suomeen Birger Waseniuksen johdolla neljä mitalia. Kisojen suurimmat tähdet olivat norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud voitti toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen olympiakultansa. Kanada menetti ensimmäisen kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi Iso-Britannia.

Mitalitilastoa: 1. Norja 7 5 3 2. Saksa 3 3 0 3. Ruotsi 2 2 3 4. Suomi 1 2 3

Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto – Sulo Nurmela, Klaus Karppinen, Matti Lähde, Kalle Jalkanen Hopeaa: 5000 m pikaluistelu – Birger Wasenius Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu – Birger Wasenius Pronssia: 18 km hiihto – Pekka Niemi Pronssia: 1500 m pikaluistelu – Birger Wasenius Pronssia: 5000 m pikaluistelu – Antero Ojala

1940 Sapporo, St. Moritz ja Garmisch-Partenkirchen Alun perin vuoden 1940 talvikisat myönnettiin Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna 1938 Japanin–Kii- nan sodan vuoksi, minkä jälkeen KOK antoi kisaisännyyden St. Moritzille. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ja KOK:n välinen kiista ammattimaisten hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta johti kuitenkin siihen, että KOK siirsi 1939 kisojen järjestämisoikeuden toistamiseen Garmisch-Partenkirchenille. Toisen maailmansodan syttymi- nen peruutti lopulta kisat kokonaan.

TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 10 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

1944 Cortina d’Ampezzo KOK myönsi kokouksessaan 1939 vuoden 1944 talviolympiakisat Italian Cortina d’Ampezzolle. Nämäkin kisat kuitenkin jäivät maailmansodan vuoksi pitämättä.

1948 St. Moritz Sodan takia olympiakisoihin tuli lopulta peräti 12 vuoden tauko. Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin jälleen Sveit- sin St. Moritz, joka oli säästynyt sodan tuhoilta. Heikki Hasu ja Martti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä hiihdossa, jossa kaikki aiemmat olympiamitalit olivat menneet Norjaan. Tämä jäi Suomen ainoaksi kultamitaliksi, kun ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja ja norjalaiset pikaluistelua. Alppihiihdon lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen, ja suomalaisiakin laskijoita oli ensi kerran mukana.

Mitalitilastoa: 1. Norja 4 3 3 1. Ruotsi 4 3 3 3. Sveitsi 3 4 3 8. Suomi 1 3 2

Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto – Heikki Hasu Hopeaa: Yhdistetty hiihto – Martti Huhtala Hopeaa: 4 x 10 km hiihto – Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu – Lassi Parkkinen Pronssia: 50 km hiihto – Benjam Vanninen Pronssia: 10 000 m pikaluistelu – Pentti Lammio

1952 Oslo Talviolympiakisat järjestettiin ensi kertaa Pohjoismaissa, ja ensimmäisen kerran talvikisoissa paloi olympiatuli. Mä- kihyppykilpailua seurasi Holmenkollenin maisemissa 150 000 katsojan ennätysyleisö. Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin: Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä, viestijoukkue voitti myös kultaa, ja ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten 10 km:llä Suomeen tuli Lydia Widemanin johdolla upea kolmois- voitto. Suomi otti ensi kerran osaa jääkiekon olympiaturnaukseen, tuloksena seitsemäs sija. Kisojen mitalitilastoa hallitsi isäntämaa Norja, jonka suurin sankari oli kolme kultaa voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen.

Mitalitilastoa: 1. Norja 7 3 6 2. USA 4 6 1 3. Suomi 3 4 2 10. Ruotsi 0 0 4

Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto, m – Veikko Hakulinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m – Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä Kultaa: 10 km hiihto, n – Lydia Wideman Hopeaa: 18 km hiihto, m – Tapio Mäkelä Hopeaa: 50 km hiihto, m – Eero Kolehmainen Hopeaa: 10 km hiihto, n – Mirja Hietamies Hopeaa: Yhdistetty hiihto – Heikki Hasu Pronssia: 18 km hiihto, m – Paavo Lonkila Pronssia: 10 km hiihto, n – Siiri Rantanen

11 1956 Cortina d’Ampezzo Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut talvikisat. Kisojen toinen uutuus oli ensi kertaa talviolympialaisiin osallistunut Neuvostoliitto. Suomen ainoan miesten hiihtovoiton otti uudella 30 km:n kilpailumatkalla Veikko Ha- kulinen. Suomi vei kullan myös ensi kertaa olympiahistoriassa hiihdetyssä naisten 3 x 5 km:n viestissä joukkueella Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. Mäkihypyssä Suomi sai ensimmäiset olympiamitalinsa: Antti Hyvärinen voitti kultaa, Aulis Kallakorpi hopeaa. Itävallan Toni Sailer voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon kultamitalia. Cortinassa pelattiin jääkiekon olympiaturnaus viimeisen kerran ilman Suomen leijonia. Neuvostolii- ton punapaidat ottivat ensimmäisen olympiakultansa.

Mitalitilastoa: 1. N-liitto 7 3 6 2. Itävalta 4 3 4 3. Suomi 3 3 1 5. Ruotsi 2 4 4 7. Norja 2 1 1

Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto, m – Veikko Hakulinen Kultaa: 3 x 5 km hiihto, n – Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies, Siiri Rantanen Kultaa: Mäkihyppy – Antti Hyvärinen Hopeaa: 50 km hiihto, m – Veikko Hakulinen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto, m – August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen Hopeaa: Mäkihyppy – Aulis Kallakorpi Pronssia: 1500 m pikaluistelu – Toivo Salonen

1960 Squaw Valley Vuoden 1960 kisoja ei oikeastaan myönnetty millekään kaupungille, vaan Kalifornian Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle, johon rakennettiin talviurheilukeskus. Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheili- joille vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto ja naisten pikaluistelu. Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat 50 kilometrillä Suomelle kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli Suomeen. USA voitti yllätyskultaa jääkiekkoturnauksessa, jossa Suomi päätyi ”Tyynenmeren sarjaan” ratkomaan viimeisiä sijoja Japanin ja Australian kanssa.

Mitalitilastoa: 1. N-liitto 7 5 9 2. Saksa 4 3 1 3. USA 3 4 3 4. Norja 3 3 0 5. Ruotsi 3 2 2 6. Suomi 2 3 3

Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto, m – Kalevi Hämäläinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m – Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen Hopeaa: 50 km hiihto, m – Veikko Hakulinen Hopeaa: Mäkihyppy – Niilo Halonen Hopeaa: 20 km ampumahiihto – Antti Tyrväinen Pronssia: 15 km hiihto, m – Veikko Hakulinen Pronssia: 3 x 5 km hiihto, n – Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti Pronssia: 3000 m pikaluistelu, n – Eevi Huttunen

TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 12 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

1964 Innsbruck Innsbruckin kisojen suomalaissankari oli Eero Mäntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15 että 30 kilometrin hiihdon. Ensi kerran hypättiin kaksi mäkikilpailua: Veikko Kankkonen voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi. Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija Skoblikova puolestaan kaikki 4 pikaluistelumatkaa. Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa pariluistelussa ja aloitti pitkän valtakautensa myös jääkiekossa.

Mitalitilastoa: 1. N-liitto 11 8 6 2. Itävalta 4 5 3 3. Norja 3 6 6 4. Suomi 3 4 3 7. Ruotsi 3 3 1

Suomen mitalit: Kultaa: 15 km hiihto, m – Eero Mäntyranta Kultaa: 30 km hiihto, m – Eero Mäntyranta Kultaa: Normaalimäki – Veikko Kankkonen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto, m – Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Arto Tiainen, Eero Mäntyranta Hopeaa: 5 km hiihto, n – Mirja Lehtonen Hopeaa: Suurmäki – Veikko Kankkonen Hopeaa: 1500 m pikaluistelu, n – Kaija Mustonen Pronssia: 50 km hiihto, m – Arto Tiainen Pronssia: 3 x 5 km hiihto, n – Senja Pusula, Toini Pöysti, Mirja Lehtonen Pronssia: 1000 m pikaluistelu, n – Kaija Mustonen

1968 Grenoble Grenoblen olympiakisojen suurin sankari oli isäntämaan Jean-Claude Killy, joka voitti kaikki kolme alppihiihto- lajia. Suomen ainoan kultamitalin toi Kaija Mustonen naisten 1500 metrin pikaluistelussa. Hän otti myös hopeaa 3000 metrillä. Eero Mäntyranta sai hopean ja kaksi pronssia, mutta naishiihtäjät jäivät ensi kerran mitalitta. Suo- malaissyntyinen Toini Gustafsson hiihti tosin Ruotsille kaksi kultaa. Leijonat voittivat sensaatiomaisesti Kanadan ja sijoittuivat lopulta viidensiksi. DDR esiintyi ensi kerran omana joukkueenaan. Uutta olympiakisoissa olivat myös dopingtestit.

Mitalitilastoa: 1. Norja 6 6 2 2. N-liitto 5 5 3 3. Ranska 4 3 2 7. Ruotsi 3 2 3 10. Suomi 1 2 2

Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu, n – Kaija Mustonen Hopeaa: 15 km hiihto, m – Eero Mäntyranta Hopeaa: 3000 m pikaluistelu, n – Kaija Mustonen Pronssia: 30 km hiihto, m – Eero Mäntyranta Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m – Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta

13 1972 Sapporo Suomen urheilulle Sapporo merkitsi aallonpohjaa: ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman olympiavoittoa. Onnikaan ei suosinut suomalaisia. Juha Mieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla, ja Tauno Käyhkö jäi suurmä- essä neljänneksi hävittyään voittajalle vain 0,7 pistettä. Japanin hyppääjät juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio Kasayan johdolla. Marjatta Kajosmaa hiihti kaksi hopeaa ja yhden pronssin, Neuvostoliiton Galina Kulakova kaikki kolme kultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös kolme kultamitalia. 500 metrin pikaluistelun suosikki Leo Linkovesi horjahti ja jäi kuudenneksi.

Mitalitilastoa: 1. N-liitto 8 5 3 2. DDR 4 3 7 3. Sveitsi 4 3 3 7. Norja 2 5 5 10. Ruotsi 1 1 2 15. Suomi 0 4 1

Suomen mitalit: Hopeaa: 5 km hiihto, n – Marjatta Kajosmaa Hopeaa: 3 x 5 km hiihto, n – Helena Takalo, Hilkka Kuntola, Marjatta Kajosmaa Hopeaa: Yhdistetty hiihto – Rauno Miettinen Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto – Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen Pronssia: 10 km hiihto, n – Marjatta Kajosmaa

1976 Innsbruck Talvikisat 1976 myönnettiin alun perin Denverille, mutta tämä luopui niistä liian suuren hintalapun vuoksi. KOK valitsi uudeksi isännäksi Innsbruckin, jossa oli kilpailtu mitaleista vasta 12 vuotta aiemmin. Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. Miehet hiihtivät viestikultaa miehistöllä Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto. Ampumahiihdosta tuli Heikki Ikolan johdolla kaksi hopeaa. Leijonille povattiin jo jääkiekkomitalia, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta pois. Pronssin vei kuitenkin paremman maalisuhteen ansiosta Länsi-Saksa.

Mitalitilastoa: 1. N-liitto 13 6 8 2. DDR 7 5 7 3. USA 3 3 4 4. Norja 3 3 1 6. Suomi 2 4 1 15. Ruotsi 0 0 2

Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m – Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto Kultaa: 5 km hiihto, n – Helena Takalo Hopeaa: 10 km hiihto, n – Helena Takalo Hopeaa: 4 x 5 km hiihto, n – Liisa Suihkonen, Marjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo Hopeaa: 20 km ampumahiihto – Heikki Ikola Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto – Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola Pronssia: 15 km hiihto, m – Arto Koivisto

TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 14 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

1980 Lake Placid Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija Eric Heiden, joka voitti kaikki viisi kultamitalia. Alppirin- teitä hallitsivat Ruotsin Ingemar Stenmark ja Liechtensteinin Hanni Wenzel. Kotiyleisö sai juhlia olympiavoittoa myös jääkiekossa: viimeisessä ottelussa USA löi Suomen, joka voitolla olisi ottanut pronssimitalin. Suomalaiseen olympiahistoriaan jäi Juha Miedon sadasosatappio Ruotsin Thomas Wassbergille 15 km:llä. Hilkka Riihivuori hiihti Miedon tavoin kaksi henkilökohtaista hopeaa. Suomen ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä suurmä- essä Jouko Törmänen.

Mitalitilastoa: 1. N-liitto 10 6 6 2. DDR 9 7 7 3. USA 6 4 2 5. Ruotsi 3 0 1 7. Suomi 1 5 3 8. Norja 1 3 6

Suomen mitalit: Kultaa: Suurmäki – Jouko Törmänen Hopeaa: 15 km hiihto, m – Juha Mieto Hopeaa: 50 km hiihto, m – Juha Mieto Hopeaa: 5 km hiihto, n – Hilkka Riihivuori Hopeaa: 10 km hiihto, n – Hilkka Riihivuori Hopeaa: Yhdistetty hiihto – Jouko Karjalainen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m – Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, Matti Pitkänen, Juha Mieto Pronssia: 10 km hiihto, n – Helena Takalo Pronssia: Suurmäki – Jari Puikkonen

15 1984 Sarajevo Suomi saavutti Sarajevossa kaikkien aikojen suurimman talvikisojen mitalisaalinsa: peräti 13 mitalia. Marja-Liisa Hämäläinen voitti kaikki kolme henkilökohtaista kultaa sekä pronssia viestissä. Aki Karvonen hiihti kolme mitalia, Harri Kirvesniemi kaksi. Matti Nykänen voitti kultaa ja hopeaa, ja yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi mitalia. Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin Gunde Svan. Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen jäätanssipari Jayne Torvill/Christopher Dean. DDR nousi naispikaluistelijoidensa ja kelkkailijoidensa ansiosta mitalitilaston ykköseksi ainoan kerran historiassaan. Mitalitilastoa: 1. DDR 9 9 6 2. N-liitto 6 10 9 3. USA 4 4 0 4. Suomi 4 3 6 5. Ruotsi 4 2 2 6. Norja 3 2 4 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto, n – Marja-Liisa Hämäläinen Kultaa: 10 km hiihto, n – Marja-Liisa Hämäläinen Kultaa: 20 km hiihto, n – Marja-Liisa Hämäläinen Kultaa: Suurmäki – Matti Nykänen Hopeaa: 15 km hiihto, m – Aki Karvonen Hopeaa: Normaalimäki – Matti Nykänen Hopeaa: Yhdistetty hiihto – Jouko Karjalainen Pronssia: 15 km hiihto, m – Harri Kirvesniemi Pronssia: 50 km hiihto, m – Aki Karvonen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m – Kari Ristanen, Juha Mieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n – Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen, Marjo Matikainen, Marja-Liisa Hämäläinen Pronssia: Normaalimäki – Jari Puikkonen Pronssia: Yhdistetty hiihto – Jukka Ylipulli

1988 Calgary Calgaryn olympiakisojen kuningas oli Matti Nykänen, joka otti ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa. Ensi kerran olympiakisoissa hypätyn joukkuemäen kilpailun Suomi voitti ennen Jugoslaviaa. Maastohiihdossa eriytettiin ensi kerran perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Perinteisiä naisten matkoja hallitsi Marjo Matikainen, joka voitti kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä viestissä. Kisojen muita tähtiä olivat alppihiihtäjä Alberto Tomba ja kolme kultaa voittanut hollantilainen pikaluistelija Yvonne van Gennip. Suomalaisten kisat huipensi jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali. Leijonien 2–1-voitto punapaidoista päätöspelissä kirkasti mitalin vielä hopeaksi. Mitalitilastoa: 1. N-liitto 11 9 9 2. DDR 9 10 6 3. Sveitsi 5 5 5 4. Suomi 4 1 2 5. Ruotsi 4 0 2 12. Norja 0 3 2 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p), n – Marjo Matikainen Kultaa: Normaalimäki – Matti Nykänen Kultaa: Suurmäki – Matti Nykänen Kultaa: Joukkuemäki – Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen Hopeaa: Jääkiekko – ks. joukkue s. 92 Pronssia: 10 km hiihto (p), n – Marjo Matikainen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n – Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Jaana Savolainen

TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 16 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

1992 Albertville Olympiakisat levittäytyivät alppikyliin eri puolille Ranskan Savoijin maakuntaa. Kisoissa näkyivät Euroopan poliit- tisen kartan tuoreet muutokset: hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät ”Yhdistyneenä joukkueena” (tilastoissa IVY), ja mitalitilaston kärkeen nousi yhdistynyt Saksa. Uusia olympialajeja olivat freestylehiihto, short track -luistelu ja naisten ampumahiihto. Norja kasvatti kultamitalimääränsä neljässä vuodessa nollasta yhdeksään. Mäki- hypyssä vaadittavan uuden V-tyylin omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen voittaen kaksi kultaa ja pronssin. Kolmannen kullan Suomelle toi Marjut Lukkarinen perinteisellä 5 km:n matkalla.

Mitalitilastoa: 1. Saksa 10 10 6 2. IVY 9 6 8 3. Norja 9 6 5 8. Suomi 3 1 3 13. Ruotsi 1 0 3

Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p), n – Marjut Lukkarinen Kultaa: Suurmäki – Toni Nieminen Kultaa: Joukkuemäki – Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen Hopeaa: 15 km hiihto (p), n – Marjut Lukkarinen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m – Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: Normaalimäki – Toni Nieminen Pronssia: 10 km ampumahiihto, m – Harri Eloranta

1994 Lillehammer Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin, joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain kaksi vuotta. Norja- laiset järjestivät upeat kisat voittaen itse hiihtäjä Bjørn Dæhlien ja luistelija Johann Olav Kossin johdolla 10 kultaa. Suomi jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia. Ainoan hopean toi Mika Myllylä 50 kilometrin hiihdossa. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa 38-vuotiaana kahteen pronssiin. Curt Lindströmin valmentama lei- jonamiehistö pelasi kisojen hienointa jääkiekkoa mutta joutui silti tyytymään pronssiin hävittyään välierän Kana- dalle.

Mitalitilastoa: 1. Venäjä 11 8 4 2. Norja 10 11 5 3. Saksa 9 7 8 10. Ruotsi 2 1 0 16. Suomi 0 1 5

Suomen mitalit: Hopeaa: 50 km hiihto (p) – Mika Myllylä Pronssia: 30 km hiihto (v) – Mika Myllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m – Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: 5 km hiihto (p), n – Marja-Liisa Kirvesniemi Pronssia: 30 km hiihto (p), n – Marja-Liisa Kirvesniemi Pronssia: Jääkiekko – ks. joukkue s. 92

17 1998 Nagano Uusia tulokkaita olympiaohjelmassa olivat lumilautailu ja naisten jääkiekko; curlingin mitaleista kilpailtiin ensim- mäisen kerran sitten vuoden 1924. Suomi menestyi Naganon kisoissa laajemmalla rintamalla kuin koskaan ennen. Mika Myllylä voitti kultaa perinteisellä 30 km:llä. Suomen toisen olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä. Serkukset Janne Lahtela ja Sami Mustonen toivat hopeaa ja pronssia kumparelaskusta. Miesten jääkiekkoturnaus pelattiin ensi kerran NHL-tähtien voimin. Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään Kanadan mitaliottelussa. Ensimmäisessä naisten olympiaturnauksessa tuli odotetusti myös pronssimitali, joten kaikkiaan peräti 54 suoma- laisurheilijaa palasi kisoista mitali kaulassa.

Mitalitilastoa: 1. Saksa 12 9 8 2. Norja 10 10 5 3. Venäjä 9 6 3 11. Suomi 2 4 6 17. Ruotsi 0 2 1

Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto (p), m – Mika Myllylä Kultaa: Normaalimäki – Jani Soininen Hopeaa: Suurmäki – Jani Soininen Hopeaa: Yhdistetty hiihto – Samppa Lajunen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu – Samppa Lajunen, Jari Mantila, Tapio Nurmela, Hannu Manninen Hopeaa: Kumparelasku, m – Janne Lahtela Pronssia: 10 km hiihto (p), m – Mika Myllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m – Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Jari Isometsä Pronssia: Kumparelasku, m – Sami Mustonen Pronssia: 10 km ampumahiihto, m – Ville Räikkönen Pronssia: Jääkiekko, m – ks. joukkue s. 92 Pronssia: Jääkiekko, n – ks. joukkue s. 92

2002 Salt Lake City Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki kolme yhdistetyn hiihdon kultaa voittanut Samppa Lajunen. Nor- maalikilpailun kaksoisvoiton varmisti Jaakko Tallus. Neljännen kultamitalin toi Janne Lahtela kumparelaskusta. Mäkihyppääjät hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen erolla. Maastohiihtäjät jäivät mitaleitta kuten jää- kiekkoilijatkin. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa voittamalla neljä kultaa ampumahiihdossa. Kisat päät- tyivät kultamitalihiihtäjien Johann Mühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan hylkäykseen dopingin vuoksi. Mitalisijoja muutettiin oikeuskäsittelyiden jälkeen vielä pari vuotta kisojen jälkeen, minkä jälkeen mitalitilaston kärkipaikka varmistui Norjalle.

Mitalitilastoa: 1. Norja 13 5 7 2. Saksa 12 16 8 3. USA 10 13 11 8. Suomi 4 2 1 19. Ruotsi 0 2 5

Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu – Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, sprinttikilpailu – Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu – Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen Kultaa: Kumparelasku, m – Janne Lahtela Hopeaa: Joukkuemäki – Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu – Jaakko Tallus Pronssia: Suurmäki – Matti Hautamäki

TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 18 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010

2006 Torino Talviolympialaisia isännöi poikkeuksellisesti eurooppalainen suurkaupunki. Vuoden 2006 talvikisojen isännyyttä oli hakenut myös Helsinki. Suomi jäi kolmannen kerran talvikisahistoriassa ilman kultamitalia, mutta mitaleita saatiin peräti kahdeksassa eri urheilumuodossa. Yhdeksännessäkin (ampumahiihto) tuli nelossija. Kokonaan uusia suomalaisia mitalilajeja olivat alppihiihto, lumilautailu ja curling. Suomen jääkiekkoleijonat pelasivat kaikkien aikojen turnauksen ja etenivät puhtaalla pelillä finaaliin. Kisat päättyivät kuitenkin katkeraan tappioon Ruotsille.

Mitalitilastoa: 1. Saksa 11 12 6 2. USA 9 9 7 3. Itävalta 9 7 7 6. Ruotsi 7 2 5 13. Norja 2 8 9 19. Suomi 0 6 3

Suomen mitalit: Hopeaa: Normaalimäki – Matti Hautamäki Hopeaa: Joukkuemäki – Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, Matti Hautamäki Hopeaa: Suurpujottelu, n – Tanja Poutiainen Hopeaa: Kumparelasku, m – Mikko Ronkainen Hopeaa: Curling, m – Markku Uuusipaavalniemi, Teemu Salo, Kalle Kiiskinen, Wille Mäkelä, Jani Sullanmaa Hopeaa: Jääkiekko, m – ks. joukkue s. 92 Pronssia: Hiihto, joukkuesprintti (p), n – Aino-Kaisa Saarinen/Virpi Kuitunen Pronssia: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu – Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu Manninen Pronssia: Lumilautailu, halfpipe, m: Markku Koski

2010 Vancouver Suomalaisurheilijat saavuttivat Vancouverin kisoissa yhden hopean ja neljä pronssia, mikä oli vaatimattomin talvio- lympiasaalis sitten vuoden 1932. Paras saavutus oli Peetu Piiroisen hopea lumilautailun halfpipessa. Naishiihtäjät ottivat viestipronssin, ja Aino-Kaisa Saarinen hiihti pronssia myös 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa. Mieslei- jonat saavuttivat vaiherikkaan turnauksen päätteeksi pronssimitalin, ja Suomen naiset palasivat mitalikantaan 12 vuoden tauon jälkeen lyömällä Ruotsin pronssiottelun jatkoajalla. Lähimpänä olympiavoittoa kävi Mika Poutala, joka johti 500 metrin pikaluistelua ensimmäisen lähdön jälkeen mutta päätyi lopulta viidenneksi. Kultamitalitilas- ton voitti isäntämaa Kanada, joka päätti kisat upeasti lyömällä USA:n jääkiekkofinaalissa Sidney Crosbyn jatkoai- kamaalilla 3–2.

Mitalitilastoa: 1. Kanada 14 7 5 26 2. Saksa 10 13 7 30 3. USA 9 15 13 37 4. Norja 9 8 6 23 7. Ruotsi 5 2 4 11 24. Suomi 0 1 4 5

Suomen mitalit: Hopeaa: Lumilautailu, halfpipe, m – Peetu Piiroinen Pronssia: 30 km hiihto (p), n – Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n – Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: Jääkiekko, m – ks. joukkue s. 92 Pronssia: Jääkiekko, n – ks. joukkue s. 92

19 TALVIOLYMPIAKISOJEN YLEISTILASTOT

OLYMPIALAISET TALVIKISAT

KISAT MAITA KILPAILIJOITA SUOMALAISIA Yht. Naisia Yht. Naisia I 1924 Chamonix 16 291 13 17 1 II 1928 St. Moritz 25 464 28 18 1 III 1932 Lake Placid 17 252 21 7 0 IV 1936 Garmisch-Partenkirchen 28 668 80 19 0 V 1948 St. Moritz 28 668 77 24 0 VI 1952 Oslo 30 693 109 50 5 VII 1956 Cortina d’Ampezzo 32 821 132 31 4 VIII 1960 Squaw Valley 30 665 144 48 6 IX 1964 Innsbruck 36 1094 199 52 6 X 1968 Grenoble 37 1158 211 53 8 XI 1972 Sapporo 35 1008 206 51 7 XII 1976 Innsbruck 37 1129 231 47 9 XIII 1980 Lake Placid 37 1072 235 52 8 XIV 1984 Sarajevo 49 1273 277 45 5 XV 1988 Calgary 57 1425 315 53 7 XVI 1992 Albertville 64 1801 488 62 13 XVII 1994 Lillehammer 67 1738 522 61 14 XVIII 1998 Nagano 72 2180 789 86 34 XIX 2002 Salt Lake City 77 2399 886 100 37 XX 2006 Torino 79 2494 955 90 31 XXI 2010 Vancouver 82 2536 1033 94 35 XXII 2014 Sotši XXIII 2018 Pyeongchang

Kilpailijamääriin on laskettu mukaan vain virallisiin olympialajeihin osallistuneet urheilijat.

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 20 Talviolympiakisojen yleistilastot

MITALILAJIMÄÄRÄN KEHITYS

URHEILUMUOTO 24 28 32 36 48 52 56 60 64 68 72 76 80 84 88 92 94 98 02 06 10 14 Maastohiihto Miehet 2 2 2 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 6 6 6 6 Naiset 1 2 2 3 3 3 3 3 4 4 5 5 5 6 6 6 6 Mäkihyppy 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 4 Yhdistetty hiihto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 Alppihiihto 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 10 10 10 10 10 10 10 10 Freestylehiihto 2 4 4 4 4 6 10 Lumilautailu 4 4 6 6 10 Ampumahiihto 1 1 1 2 2 2 3 3 3 6 6 6 8 10 10 11 Pikaluistelu 5 4 4 4 4 4 4 8 8 8 8 9 9 9 10 10 10 10 10 12 12 12 Short track 4 6 6 8 8 8 8 Taitoluistelu 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 Ohjaskelkkailu 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 Rattikelkkailu 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 Skeleton 1 1 2 2 2 2 Curling 1 2 2 2 2 2 Jääkiekko 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 Yhteensä 16 14 14 17 22 22 24 27 34 35 35 37 38 39 46 57 61 68 78 84 86 98

Mukana vain viralliset kilpailulajit.

21 TALVIKISOJEN OLYMPIAMITALIT 1924–2010

Maa K H P Yht. 1 Norja 107 106 90 303 2 Saksa * 89 93 66 248 3 USA 87 95 71 253 4 Neuvostoliitto/IVY ** 87 63 67 217 5 Itävalta 55 70 76 201 6 Kanada 52 45 48 145 7 Ruotsi 48 33 48 129 8 Sveitsi 44 37 46 127 9 Suomi 41 59 56 156 10 DDR *** 39 36 35 110 11 Italia 37 32 37 106 12 Venäjä 36 29 26 91 13 Alankomaat 29 31 26 86 14 Ranska 27 27 40 94 15 Etelä-Korea 23 14 8 45 16 Kiina 9 18 17 44 17 Japani 9 13 15 37 18 Iso-Britannia 9 3 10 22 19 Tšekki 5 5 6 16 20 Australia 5 1 3 9 21 Kroatia 4 5 1 10 22 Viro 4 2 1 7 23 Tšekkoslovakia 2 8 15 25 24 Puola 2 6 6 14 25 Liechtenstein 2 2 5 9 26 Valko-Venäjä 1 4 4 9 27 Kazakstan 1 3 2 6 28 Bulgaria 1 2 3 6 29 Slovakia 1 2 1 4 30 Belgia 1 1 3 5 Ukraina 1 1 3 5 32 Espanja 1 - 1 2 33 Uzbekistan 1 - - 1 34 Jugoslavia - 3 1 4 35 Slovenia - 2 5 7 36 Unkari - 2 4 6 37 Latvia - 2 1 3 38 Luxemburg - 2 - 2 39 Pohjois-Korea - 1 1 2 40 Uusi-Seelanti - 1 - 1 Tanska - 1 - 1 42 Romania - - 1 1

* Saksan tiliin laskettu: Saksa 1908-36 ja vuodesta 1992 Saksan ltv 1952 ja 1968-88 Saksojen yhteinen joukkue 1956-64. ** IVY (’Yhdistynyt joukkue’) vuoden 1992 kisoissa. *** DDR:n tiliin laskettu mitalit 1968-88.

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 22 Talviolympiakisojen yleistilastot

SUOMEN MITALIT TALVIKISOISSA 1924–2010

Kisat K H P Yht. 1924 Chamonix 4 4 3 11 1928 St. Moritz 2 1 1 4 1932 Lake Placid 1 1 1 3 1936 Garmisch-Partenkirchen 1 2 3 6 1948 St. Moritz 1 3 2 6 1952 Oslo 3 4 2 9 1956 Cortina d’Ampezzo 3 3 1 7 1960 Squaw Valley 2 3 3 8 1964 Innsbruck 3 4 3 10 1968 Grenoble 1 2 2 5 1972 Sapporo 0 4 1 5 1976 Innsbruck 2 4 1 7 1980 Lake Placid 1 5 3 9 1984 Sarajevo 4 3 6 13 1988 Calgary 4 1 2 7 1992 Albertville 3 1 3 7 1994 Lillehammer 0 1 5 6 1998 Nagano 2 4 6 12 2002 Salt Lake City 4 2 1 7 2006 Torino 0 6 3 9 2010 Vancouver 0 1 4 5 Yhteensä 41 59 56 156

Suomi voitti lisäksi yhden kultamitalin taitoluistelussa Antwerpenin olympiakisoissa 1920.

SUOMEN MITALIT URHEILUMUODOITTAIN

Urheilumuoto K H P Yht. Pohjoismaiset hiihtolajit 33 38 38 109 Maastohiihto 19 22 32 73 miehet 11 13 19 43 naiset 8 9 13 30 Mäkihyppy 10 8 4 22 Yhdistetty hiihto 4 8 2 14 Alppihiihto 0 1 0 1 Freestylehiihto 1 2 1 4 Lumilautailu 0 1 1 2 Ampumahiihto 0 4 2 6 Pikaluistelu 7 8 9 24 Taitoluistelu * 1 1 0 2 Curling 0 1 0 1 Jääkiekko 0 2 5 7 Sotilaspartiohiihto 0 1 0 1 Yhteensä * 42 59 56 157

MIESTEN MITALIT 32 46 39 117 NAISTEN MITALIT 9 12 17 38 YHTEISET MITALIT * 1 1 0 2

* Mukana myös 1920 Antwerpenissä saavutettu pariluistelun kultamitali.

23 TALVIOLYMPIAKISOJEN PARHAAT MITALISTIT

Vähintään kolme kultaa Nimi Lajimuoto K H P Vuodet Bjørn Dæhlie NOR Maastohiihto 8 4 - 1992-98 Ole Einar Bjørndalen NOR Ampumahiihto 6 4 1 1998-10 Ljubov Jegorova URS/IVY Maastohiihto 6 3 - 1992-94 Lidija Skoblikova URS Pikaluistelu 6 - - 1960-64 Claudia Pechstein GER Pikaluistelu 5 2 2 1994-06 Clas Thunberg FIN Pikaluistelu 5 1 1 1924-28 Larisa Lazutina IVY/RUS Maastohiihto 5 1 1 1992-98 Thomas Alsgaard NOR Maastohiihto 5 1 - 1994-02 Bonnie Blair USA Pikaluistelu 5 - 1 1988-94 Eric Heiden USA Pikaluistelu 5 - - 1980 Raisa Smetanina URS/IVY Maastohiihto 4 5 1 1976-92 Sixten Jernberg SWE Maastohiihto 4 3 2 1956-64 Ricco Gross GER Ampumahiihto 4 3 1 1992-06 Galina Kulakova URS Maastohiihto 4 2 2 1968-80 Kjetil André Aamodt NOR Alppihiihto 4 2 2 1992-06 Sven Fischer GER Ampumahiihto 4 2 2 1994-06 Ivar Ballangrud NOR Pikaluistelu 4 2 1 1928-36 Janica Kostelić CRO Alppihiihto 4 2 - 2002-06 Gunde Svan SWE Maastohiihto 4 1 1 1984-88 Wang Meng CHN Short track -luistelu 4 1 1 2006-10 Jevgeni Grišin URS Pikaluistelu 4 1 - 1956-64 Aleksandr Tihonov URS Ampumahiihto 4 1 - 1968-80 Nikolai Zimjatov URS Maastohiihto 4 1 - 1980-84 Matti Nykänen FIN Mäkihyppy 4 1 - 1984-88 Johann Olav Koss NOR Pikaluistelu 4 1 - 1992-94 Kevin Kuske GER Rattikelkkailu 4 1 - 2002-10 André Lange GER Rattikelkkailu 4 1 - 2002-10 Chun Lee-kyung KOR Short track -luistelu 4 - 1 1994-98 Thomas Wassberg SWE Maastohiihto 4 - - 1980-88 Simon Ammann SUI Mäkihyppy 4 - - 2002-10 Karin Enke-Kania GDR Pikaluistelu 3 4 1 1980-88 Gunda Niemann-Stirnemann GER Pikaluistelu 3 4 1 1992-98 Veikko Hakulinen FIN Maastohiihto 3 3 1 1952-60 Marit Bjørgen NOR Maastohiihto 3 3 1 2002-10 Kati Wilhelm GER Ampumahiihto 3 3 1 2002-10 Eero Mäntyranta FIN Maastohiihto 3 2 2 1960-68 Vegard Ulvang NOR Maastohiihto 3 2 1 1988-94 Julija Tšepalova RUS Maastohiihto 3 2 1 1998-06 Halvard Hanevold NOR Ampumahiihto 3 2 1 1998-10 Alberto Tomba ITA Alppihiihto 3 2 - 1988-94 Georg Hackl GER Ohjaskelkkailu 3 2 - 1988-02 Samppa Lajunen FIN Yhdistetty hiihto 3 2 - 1998-02 Felix Gottwald AUT Yhdistetty hiihto 3 1 3 2002-10 Johan Gröttumsbråten NOR Maastoh./yhdistetty 3 1 2 1924-32 Vreni Schneider SUI Alppihiihto 3 1 1 1988-94

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 24 Talviolympiakisojen yleistilastot

TALVIOLYMPIAKISOJEN PARHAAT MITALISTIT

Anfisa Reztsova URS/IVY/RUS Maastoh./ampumah. 3 1 1 1988-94 Ard Schenk NED Pikaluistelu 3 1 - 1968-72 Bernhard Germeshausen GDR Rattikelkkailu 3 1 - 1976-80 Vladislav Tretjak URS Jääkiekko 3 1 - 1972-84 Tomas Gustafson SWE Pikaluistelu 3 1 - 1984-88 Jens Weissflog GDR/GER Mäkihyppy 3 1 - 1984-94 Mark Kirchner GER Ampumahiihto 3 1 - 1992-94 Deborah Compagnoni ITA Alppihiihto 3 1 - 1992-98 Jennifer Botterill CAN Jääkiekko 3 1 - 1998-10 Jayna Hefford CAN Jääkiekko 3 1 - 1998-10 Becky Kellar CAN Jääkiekko 3 1 - 1998-10 Hayley Wickenheiser CAN Jääkiekko 3 1 - 1998-10 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN Maastohiihto 3 - 4 1984-94 Jelena Välbe IVY/RUS Maastohiihto 3 - 4 1992-98 Katja Seizinger GER Alppihiihto 3 - 2 1992-98 Marc Gagnon CAN Short track -luistelu 3 - 2 1994-02 Anni Friesinger-Postma GER Pikaluistelu 3 - 2 1998-10 Meinhard Nehmer GDR Rattikelkkailu 3 - 1 1976-80 Nina Gavriljuk URS/RUS Maastohiihto 3 - 1 1988-98 Ahn Hyun-soo KOR Short track -luistelu 3 - 1 2006 Thorleif Haug NOR Maastoh./yhdistetty 3 - - 1924 Sonja Henie NOR Taitoluistelu 3 - - 1928-36 Hjalmar Andersen NOR Pikaluistelu 3 - - 1952 Toni Sailer AUT Alppihiihto 3 - - 1956 Klavdija Bojarskih URS Maastohiihto 3 - - 1964 Jean-Claude Killy FRA Alppihiihto 3 - - 1968 Vitali Davydov URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Anatoli Firsov URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Viktor Kuzkin URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Aleksandr Ragulin URS Jääkiekko 3 - - 1964-72 Irina Rodnina URS Taitoluistelu 3 - - 1972-80 Ulrich Wehling GDR Yhdistetty hiihto 3 - - 1972-80 Yvonne van Gennip NED Pikaluistelu 3 - - 1988 Andrei Homutov URS/IVY Jääkiekko 3 - - 1984-92 Kim Ki-hoon KOR Short track -luistelu 3 - - 1992-94 Marianne Timmer NED Pikaluistelu 3 - - 1998-06 Michael Greis GER Ampumahiihto 3 - - 2006 Jin Sun-yu KOR Short track -luistelu 3 - - 2006 Caroline Ouellette CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Cherie Piper CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Colleen Sostorics CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Kim St-Pierre CAN Jääkiekko 3 - - 2002-10 Thomas Morgenstern AUT Mäkihyppy 3 - - 2006-10

25 ENITEN OSALLISTUMISIA TALVIKISOIHIN

6 Carl-Erik Eriksson SWE rattikelkkailu 1964-84 6 Colin Coates AUS pikaluistelu 1968-88 6 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN maastohiihto 1976-94 6 Alfred Eder AUT ampumahiihto 1976-94 6 Harri Kirvesniemi FIN maastohiihto 1980-98 6 Jochen Behle GER maastohiihto 1980-98 6 Emese Hunyady HUN/AUT pikaluistelu 1984-02 6 Markus Prock AUT ohjaskelkkailu 1984-02 6 Michael Dixon GBR hiihto/ampumahiihto 1984-02 6 Raimo Helminen FIN jääkiekko 1984-02 6 Sergei Tšepikov URS/IVY/RUS ampumahiihto/hiihto 1988-06 6 Georg Hackl GER ohjaskelkkailu 1988-06 6 Wilfried Huber ITA ohjaskelkkailu 1988-06 6 Gerda Weissensteiner ITA ohjas-/rattikelkkailu 1988-06 6 Andrus Veerpalu EST maastohiihto 1992-10 6 Noriaki Kasai JPN mäkihyppy 1992-10 6 Ilmārs Bricis LAT ampumahiihto 1992-10 6 Marco Büchel LIE alppihiihto 1992-10 6 Albert Demtšenko IVY/RUS ohjaskelkkailu 1992-10 6 Anna Orlova LAT ohjaskelkkailu 1992-10 5 Örjan Sandler SWE pikaluistelu 1964-80 5 Monika Holzner-Pflug GER pikaluistelu 1972-88 5 Oddvar Brå NOR maastohiihto 1972-88 5 Paul Hildgartner ITA ohjaskelkkailu 1972-88 5 Raisa Smetanina URS/IVY maastohiihto 1976-92 5 Udo Kiessling GER jääkiekko 1976-92 5 Maurilio De Zolt ITA maastohiihto 1980-94 5 Giorgio Vanzetta ITA maastohiihto 1980-94 5 Gianfranco Polvara ITA maastohiihto 1980-94 5 Hansjörg Raffl ITA ohjaskelkkailu 1980-94 5 Sergei Danilin URS/IVY/RUS ohjaskelkkailu 1980-94 5 Bogdan Musiol GDR/GER rattikelkkailu 1980-94 5 Petter Thoresen NOR jääkiekko 1980-94 5 Torgny Mogren SWE maastohiihto 1984-98 5 Alois Stadlober AUT maastohiihto 1984-98 5 Manuela Di Centa ITA maastohiihto 1984-98 5 Graham Bell GBR alppihiihto 1984-98 5 Edel Therese Høiseth NOR pikaluistelu 1984-98 5 Mária Jasenčáková TCH/SVK ohjaskelkkailu 1980-98 5 Dieter Hegen GER jääkiekko 1984-98 5 Aleksei Prokurorov URS/RUS maastohiihto 1988-02 5 Paul Accola SUI alppihiihto 1988-02 5 Anne Abernathy ISV ohjaskelkkailu 1988-02 5 Albert Grimaldi MON rattikelkkailu 1988-02 5 Arturo Kinch CRC alppih./maastohiihto 1980-06 5 Gabriella Paruzzi ITA maastohiihto 1992-06 5 Fulvio Valbusa ITA maastohiihto 1992-06

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 26 Talviolympiakisojen yleistilastot

ENITEN OSALLISTUMISIA TALVIKISOIHIN

5 Kateřína Neumannová TCH/CZE maastohiihto 1992-06 5 Juan Jesús Gutiérrez ESP maastohiihto 1992-06 5 Markus Hasler LIE maastohiihto 1992-06 5 Masahiko Harada JPN mäkihyppy 1992-06 5 Kristian Ghedina ITA alppihiihto 1992-06 5 Fredrik Nyberg SWE alppihiihto 1992-06 5 Martina Ertl GER alppihiihto 1992-06 5 Lasse Kjus NOR alppihiihto 1992-06 5 Kjetil André Aamodt NOR alppihiihto 1992-06 5 Janne Lahtela FIN freestylehiihto 1992-06 5 Wilfried Pallhuber ITA ampumahiihto 1992-06 5 Nathalie Santer ITA ampumahiihto 1992-06 5 Uschi Disl GER ampumahiihto 1992-06 5 Ricco Gross GER ampumahiihto 1992-06 5 Olegs Maļuhins LAT ampumah./maastoh. 1992-06 5 Janež Ozbolt SLO ampumahiihto 1992-06 5 Ludwig Gredler AUT ampumahiihto 1992-06 5 Claudia Pechstein GER pikaluistelu 1992-06 5 Rintje Ritsma NED pikaluistelu 1992-06 5 Bart Veldkamp NED/BEL pikaluistelu 1992-06 5 Margarita Drobiazko LTU taitoluistelu 1992-06 5 Povilas Vanagas LTU taitoluistelu 1992-06 5 Susi Erdmann GER ohjas-/rattikelkkailu 1992-06 5 Bruno Mingeon FRA rattikelkkailu 1992-06 5 Hubertus von Hohenlohe MEX alppihiihto 1984-10 5 Athanasios Tsakiris GRE maastoh./ampumah. 1988-10 5 Casey Pluckett USA alppihiihto/freestyle 1992-10 5 Oswald Haselrieder ITA ohjaskelkkailu 1992-10 5 Gerhard Plankensteiner ITA ohjaskelkkailu 1992-10 5 Natalija Jakušenko IVY/UKR ohjaskelkkailu 1992-10 5 Teemu Selänne FIN jääkiekko 1992-10 5 Ivan Bátory SVK maastohiihto 1994-10 5 Sergei Dolidovitš BLR maastohiihto 1994-10 5 Jaak Mae EST maastohiihto 1994-10 5 Sabina Valbusa ITA maastohiihto 1994-10 5 Jelena Antonova KAZ maastohiihto 1994-10 5 Kristina Šmigun EST maastohiihto 1994-10 5 Janne Ahonen FIN mäkihyppy 1994-10 5 Felix Gottwald AUT yhdistetty hiihto 1994-10 5 Mario Stecher AUT yhdistetty hiihto 1994-10 5 Hannu Manninen FIN yhdistetty/maastoh. 1994-10 5 Todd Lodwick USA yhdistetty hiihto 1994-10 5 Patrik Järbyn SWE alppihiihto 1994-10 5 María José Rienda ESP alppihiihto 1994-10 5 Tae Satoya JPN freestylehiihto 1994-10 5 Ole Einar Bjørndalen NOR ampumahiihto 1994-10 5 Halvard Hanevold NOR ampumahiihto 1994-10

27 ENITEN OSALLISTUMISIA TALVIKISOIHIN

5 Tomasz Sikora POL ampumahiihto 1994-10 5 Martina Halinárová SVK ampumahiihto 1994-10 5 Lee Kyou-hyuk KOR pikaluistelu 1994-10 5 Tomomi Okazaki JPN pikaluistelu 1994-10 5 Jevgenija Radanova BUL short track -luistelu 1994-10 5 Armin Zöggeler ITA ohjaskelkkailu 1994-10 5 Markus Schiegl AUT ohjaskelkkailu 1994-10 5 Tobias Schiegl AUT ohjaskelkkailu 1994-10 5 Mark Grimmette USA ohjaskelkkailu 1994-10 5 Pierre Lueders CAN rattikelkkailu 1994-10 5 Jan Kobián CZE rattikelkkailu 1994-10 5 Jere Lehtinen FIN jääkiekko 1994-10 Suomalaisia lisäksi: 4 Veikko Hakulinen maastoh./ampumah. 1952-64 4 Arto Tiainen maastohiihto 1956-68 4 Eero Mäntyranta maastohiihto 1960-72 4 Esa Peltonen jääkiekko 1968-80 4 Helena Takalo maastohiihto 1968-80 4 Juha Mieto maastohiihto 1972-84 4 Rauno Miettinen yhdistetty 1972-84 4 Pertti Niittylä pikaluistelu 1976-88 4 Pirkko Määttä maastohiihto 1984-94 4 Tuulikki Pyykkönen maastohiihto 1988-98 4 Ari-Pekka Nikkola mäkihyppy 1988-98 4 Harri Eloranta ampumahiihto 1988-98 4 Minna Karhu freestylehiihto 1992-02 4 Vesa Hietalahti ampumahiihto 1992-02 4 Teppo Numminen jääkiekko 1988-06 4 Sami Kapanen jääkiekko 1994-06 4 Saku Koivu jääkiekko 1994-10 4 Ville Peltonen jääkiekko 1994-10 4 Tanja Poutiainen alppihiihto 1998-10 4 Paavo Puurunen ampumahiihto 1998-10 4 Kimmo Timonen jääkiekko 1998-10 4 Emma Laaksonen jääkiekko 1998-10 4 Karoliina Rantamäki jääkiekko 1998-10

Tilastossa mukana vain kilpailuihin osallistuneet urheilijat.

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 28 Talviolympiakisojen yleistilastot

TALVIOLYMPIAKISOJEN ENNÄTYKSIÄ

ENITEN MITALEITA M 12 Bjørn Dæhlie NOR (hiihto 1992-98) N 10 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92) 10 Stefania Belmondo ITA (hiihto 1992-02) SM 7 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28) 7 Veikko Hakulinen (hiihto 1952-60) 7 Eero Mäntyranta (hiihto 1960-68) SN 7 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94)

ENITEN HENKILÖKOHTAISIA MITALEITA M 9 Bjørn Dæhlie NOR (hiihto 1992-98) N 8 Karin Enke-Kania GDR (pikaluistelu 1980-88) 8 Gunda Niemann-Stirnemann GER (pikaluistelu 1992-98) 8 Claudia Pechstein GER (pikaluistelu 1992-06) SM 7 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28) SN 5 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94)

ENITEN HENKILÖKOHTAISIA KULTAMITALEITA M 6 Bjørn Dæhlie NOR (hiihto 1992-98) N 6 Lidija Skoblikova URS (pikaluistelu 1960-64) SM 5 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28) SN 3 Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984)

ENITEN VUOSIA MITALIEN VÄLILLÄ M 20 John Heaton USA (skeleton/rattikelkkailu 1928-48) 20 Richard Torriani SUI (jääkiekko 1928-48) N 16 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92) SM 18 Harri Kirvesniemi (hiihto 1980-98) 18 Teppo Numminen (jääkiekko 1988-06) SN 12 Emma Laaksonen (jääkiekko 1998-10) 12 Karoliina Rantamäki (jääkiekko 1998-10)

ENITEN VUOSIA KULTAMITALIEN VÄLILLÄ N 16 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92) M 14 Kjetil André Aamodt NOR (alppihiihto 1992-06) Ricco Gross GER (ampumahiihto 1992-06) SM 8 Veikko Hakulinen (hiihto 1952-60) SN - Ei kaksissa kisoissa kultaa voittaneita suomalaisnaisia.

USEIMMISSA KISOISSA MITALEILLA M 5 Harri Kirvesniemi FIN (hiihto 1980-98) 5 Georg Hackl GER (ohjaskelkkailu 1988-02) 5 Ricco Gross GER (ampumahiihto 1992-06) 5 Armin Zöggeler ITA (ohjaskelkkailu 1994-10) N 5 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92) 5 Gabriella Paruzzi ITA (hiihto 1992-06) 5 Uschi Disl GER (ampumahiihto 1992-06) 5 Claudia Pechstein GER (pikaluistelu 1992-06)

29 TALVIOLYMPIAKISOJEN ENNÄTYKSIÄ

SN 3 Siiri Rantanen (hiihto 1952-60) 3 Helena Takalo (hiihto 1972-80) 3 Hilkka Riihivuori (hiihto 1972-80) 3 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94) ENITEN MITALEITA YKSISSÄ KISOISSA M 5 Clas Thunberg FIN (pikaluistelu 1924) 3-1-1 5 Roald Larsen NOR (pikaluistelu 1924) 0-2-3 5 Eric Heiden USA (pikaluistelu 1980) 5-0-0 N 5 Ljubov Jegorova IVY (hiihto 1992) 3-2-0 5 Jelena Välbe IVY (hiihto 1992) 1-0-4 5 Manuela Di Centa ITA (hiihto 1994) 2-2-1 5 Larisa Lazutina RUS (hiihto 1998) 3-1-1 5 Cindy Klassen CAN (pikaluistelu 2006) 1-2-2 5 Marit Bjørgen NOR (hiihto 2010) 3-1-1 SN 4 Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984) 3-0-1 ENITEN KULTAMITALEITA YKSISSÄ KISOISSA M 5 Eric Heiden USA (pikaluistelu 1980) N 4 Lidija Skoblikova URS (pikaluistelu 1964) SM 3 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924) 3 Matti Nykänen (mäkihyppy 1988) 3 Samppa Lajunen (yhdistetty 2002) SN 3 Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984) VANHIN KULTAMITALISTI M 54 v 3 kk 10 pv Robin Welsh GBR (curling 1924) N 43 v 3 kk 14 pv Anette Norberg SWE (curling 2010) SM 38 v 2 kk 20 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1920*) 35 v 1 kk 21 pv Veikko Hakulinen (hiihto 1960) SN 35 v 9 kk 1 pv Ludowika Jakobsson (pariluistelu 1920*) 31 v 9 kk 6 pv Lydia Wideman (hiihto 1952) VANHIN MITALISTI M 58 v 5 kk 5 pv Carl August Kronlund SWE (curling 1924) N 46 v 3 kk 19 pv Carolyn Darbyshire CAN (curling 2010) SM 41 v 11 kk 25 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1924) SN 39 v 6 kk 6 pv Ludowika Jakobsson (pariluistelu 1924) VANHIN TUNNETTU OSANOTTAJA M 58 v 5 kk 5 pv Carl August Kronlund SWE (curling 1924) N 48 v 10 kk 0 pv Anne Abernathy ISV (ohjaskelkkailu 2002) SM 46 v 0 kk 13 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1928) SN 43 v 6 kk 25 pv Ludowika Jakobsson (pariluistelu 1928) NUORIN KULTAMITALISTI N 13 v 2 kk 21 pv Kim Yun-mi KOR (short track -luisteluviesti 1994)** M 16 v 8 kk 14 pv Toni Nieminen FIN (mäkihyppy 1992) SM 16 v 8 kk 14 pv Toni Nieminen (joukkuemäki 1992) SN 23 v 0 kk 14 pv Marjo Matikainen (hiihto 1988)

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 30 Talviolympiakisojen yleistilastot

TALVIOLYMPIAKISOJEN ENNÄTYKSIÄ

NUORIN MITALISTI N 13 v 2 kk 21 pv Kim Yun-mi KOR (short track -luisteluviesti 1994) M 14 v 11 kk 29 pv Scott Allen USA (taitoluistelu 1964) SN 16 v 2 kk 0 pv Emma Laaksonen (jääkiekko 1998) SM 16 v 8 kk 9 pv Toni Nieminen (normaalimäki 1992)

NUORIN TUNNETTU OSALLISTUJA N 11 v 2 kk 12 pv Cecilia Colledge GBR (taitoluistelu 1932)** M 12 v 3 kk 18 pv Jan Hoffmann GDR (taitoluistelu 1968) SM 15 v 10 kk 1 pv Hannu Manninen (yhdistetty hiihto 1994) SN 16 v 1 kk 22 pv Emma Laaksonen (jääkiekko 1998)

* Mukana myös vuosien 1908 ja 1920 kisojen talvilajikilpailut. Vahvennetut ikäennätykset pätevät myös kesäkisojen osalta (taidelajeja ei huomioitu). ** Kesä- ja talvikisojen ikäennätys vain naisten osalta.

TALVIOLYMPIAKISOJEN AVAAJAT

1924 Chamonix Ranskan hallituksen alivaltiosihteeri Gaston Vidal 1928 St. Moritz Sveitsin liittopresidentti Edmund Schulthess 1932 Lake Placid New Yorkin kuvernööri Franklin D. Roosevelt 1936 Garmisch-Partenk. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler 1948 St. Moritz Sveitsin liittopresidentti Enrico Celio 1952 Oslo Norjan prinsessa Ragnhild 1956 Cortina d’Ampezzo Italian presidentti Giovanni Gronchi 1960 Squaw Valley Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixon 1964 Innsbruck Itävallan liittopresidentti Adolf Schärf 1968 Grenoble Ranskan presidentti Charles de Gaulle 1972 Sapporo Japanin keisari Hirohito 1976 Innsbruck Itävallan liittopresidentti Rudolf Kirchschläger 1980 Lake Placid Yhdysvaltain varapresidentti Walter Mondale 1984 Sarajevo Jugoslavian liittopresidentti Mika Špiljak 1988 Calgary Kanadan kenraalikuvernööri Jeanne Sauvé 1992 Albertville Ranskan presidentti François Mitterrand 1994 Lillehammer Norjan kuningas Harald V 1998 Nagano Japanin keisari Akihito 2002 Salt Lake City Yhdysvaltain presidentti George W. Bush 2006 Torino Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi 2010 Vancouver Kanadan kenraalikuvernööri Michaëlle Jean

31 OLYMPIATULEN SYTYTTÄJÄT TALVIKISOISSA

Kisat Nimi Ikä Laji / toimi 1952 Eigil Nansen 20 alppihiihto 1956 Guido Caroli 28 pikaluistelu 1960 Kenneth C. Henry 31 pikaluistelu 1964 Josef Rieder 32 alppihiihto 1968 Alain Calmat 28 taitoluistelu 1972 Hideki Takada 16 opiskelija 1976 Christl Haas 32 alppihiihto Josef Feistmantl 36 ohjaskelkkailu 1980 Charles Morgan Kerr 44 psykiatri 1984 Sandra Dubravčić 19 taitoluistelu 1988 Robyn Perry 12 taitoluistelu 1992 Michel Platini 36 jalkapallo François-Cyrille Grange 8 jalkapallo 1994 Haakon Magnus 20 kruununprinssi 1998 Midori Itō 28 taitoluistelu 2002 Jääkiekkojoukkue 1980 jääkiekko 2006 Stefania Belmondo 37 maastohiihto 2010 5 henkilöä*

* Wayne Gretzky (jääkiekko), Nancy Greene (alppihiihto), Steve Nash (koripallo), Rick Hansen (paralympia/rullatuolikelaus), Catriona LeMay Doan (pikaluistelu).

1952 ja 1960 kisojen olympiatuli sytytettiin norjalaisen hiihtopioneerin Sondre Norheimin talossa, vuoden 1956 tuli Rooman Capitoliumilla. Talvikisojen tuli on sytytetty Kreikan Olympiassa vuodesta 1964 lähtien.

Talviolympiakisojen yleistilastot Talviolympiakisojen 32 Talviolympiakisojen yleistilastot

SUOMEN LIPUNKANTAJAT TALVIKISOJEN AVAJAISISSA

1924 Chamonix Armas Palmros yhdistetty hiihto 1928 St. Moritz Esko Järvinen yhdistetty hiihto 1932 Lake Placid Ossi Blomqvist pikaluistelu 1936 Garmisch-Partenk. Sulo Nurmela maastohiihto 1948 St. Moritz Pekka Vanninen maastohiihto 1952 Oslo Heikki Hasu yhdistetty hiihto 1956 Cortina d’Ampezzo Antti Hyvärinen mäkihyppy 1960 Squaw Valley Paavo Korhonen yhdistetty hiihto 1964 Innsbruck Veikko Hakulinen ampumahiihto 1968 Grenoble Veikko Kankkonen mäkihyppy 1972 Sapporo Juha Mieto maastohiihto 1976 Innsbruck Rauno Miettinen yhdistetty hiihto 1980 Lake Placid Heikki Ikola ampumahiihto 1984 Sarajevo Jorma Valtonen jääkiekko 1988 Calgary Pertti Niittylä pikaluistelu 1992 Albertville Timo Blomqvist jääkiekko 1994 Lillehammer Marja-Liisa Kirvesniemi maastohiihto 1998 Nagano Janne Ahonen mäkihyppy 2002 Salt Lake City Toni Nieminen mäkihyppy 2006 Torino Janne Lahtela freestylehiihto 2010 Vancouver Ville Peltonen jääkiekko

OLYMPIAVALAN VANNOJAT TALVIKISOISSA

1924 Camille Mandrillon sotilaspartiohiihto 1928 Hans Eidenbenz yhdistetty hiihto 1932 John A. Shea pikaluistelu 1936 Willy Bogner yhdistetty hiihto 1948 Richard Torriani jääkiekko 1952 Torbjørn Falkanger mäkihyppy 1956 Giuliana Chenal-Minuzzo alppihiihto 1960 Carol Heiss taitoluistelu 1964 Paul Aste rattikelkkailu 1968 Leo Lacroix alppihiihto 1972 Keiichi Suzuki pikaluistelu 1976 Werner Delle-Karth rattikelkkailu 1980 Eric Heiden pikaluistelu 1984 Bojan Križaj alppihiihto 1988 Pierre Harvey maastohiihto 1992 Surya Bonaly taitoluistelu 1994 Vegard Ulvang maastohiihto 1998 Kenji Ogiwara yhdistetty hiihto 2002 Jim Shea Jr. skeleton 2006 Giorgio Rocca alppihiihto 2010 Hayley Wickenheiser jääkiekko

33 4 MAASTOHIIHTO ЛЫЖНЫЕ ГОНКИ Cross-Country Lyžnyje gonki Skiing Лыжные гонки

12 mitalikilpailua: Miehet: Naiset: 2 x 15 km (p+v) 2 x 7,5 km (p+v) 15 km p 10 km p 50 km v (yhteislähtö) 30 km v (yhteislähtö) Sprintti (v) Sprintti (v) Joukkuesprintti (p) Joukkuesprintti (p) 4 x 10 km viesti (2p+2v) 4 x 5 km viesti (2p+2v)

Maastohiihto on kuulunut talviolympiakisojen ohjelmaan alusta lähtien. Chamonix’ssa 1924 kilpailtiin vain 18 ja 50 km matkoilla. Viesti tuli mukaan 1936 ja 30 km 1956, jolloin myös pikamatka lyhennettiin 15 km:iin. Naiset pääsivät olympialaduille vasta Oslossa 1952. Ohjelmassa oli tuolloin vain 10 km, jossa Suomi otti kolmoisvoiton (Lydia Wideman–Mirja Hietamies–Siiri Rantanen). Naisten viesti tuli ohjelmaan 1956, pikamatka 5 km 1964. Tasa-arvo toteutui vasta 1984, kun naisetkin saivat kolmannen henkilökohtaisen kilpailun (20 km).

Luistelutyylin läpimurto kaudella 1984/85 mullisti maastohiihdon kilpailuohjelman. Perinteisen ja vapaan hiih- totavan matkat eriytettiin olympiakisoissa ensi kerran Calgaryssa 1988. Albertvillessa 1992 ohjelmaan lisättiin perinteisen pikamatkan aikaeroilla starttaava vapaan tyylin takaa-ajo. Sprintti tuli olympiaohjelmaan 2002, kahden hiihtäjän joukkuesprintti 2006. Torinon kisoissa takaa-ajon korvasi yhdistelmäkilpailu (skiathlon), jossa hiihtäjät vaihtavat puolimatkassa tyyliä. Henkilökohtainen yhteislähtö oli ensi kerran olympiakäytössä jo 2002. Nykyisin sekä miesten että naisten olympiaohjelmassa onkin enää yksi ”vanhanaikainen” väliaikalähtökilpailu. Pisimmällä matkalla (miesten 50 km ja naisten 30 km) käytetään yhteislähtöä.

Sotšin kisojen maastohiihto-ohjelma on muutoin sama kuin Vancouverissa 2010, mutta hiihtotyylit ovat vaih- tuneet. Henkilökohtaiset matkat (miehillä 15 ja 50 km, naisilla 10 ja 30 km) hiihdetään arvokisoissa vuoroin perinteisellä, vuoroin vapaalla tyylillä. Sama koskee henkilökohtaista ja joukkuesprinttiä. Koska olympiakisojen väliin mahtuu kahdet MM-kisat, olympiamatkojen hiihtotyylit vaihtuvat säännöllisesti.

Suomi on saavuttanut maastohiihdossa yhden kolmoisvoiton (naisten 10 km Oslo 1952) lisäksi kolme kaksois- voittoa, kaikki miesten 50 kilometriltä (1932 Veli Saarinen–Väinö Liikkanen, 1952 Veikko Hakulinen–Eero Kolehmainen sekä 1960 Kalevi Hämäläinen–Veikko Hakulinen). Tyystin vaille mitalia Suomi on jäänyt vain kahdesti (1928 ja 2002); Salt Lakessa 2002 paras saavutus oli Kaisa Variksen neljäs sija 15 km:llä. Ilman miesten mitalia on jääty lisäksi 1972, 1988 ja 2010, vaille naisten mitalia 1968 ja 1998.

Vancouverin kisoissa 2010 Suomi saavutti kaksi pronssimitalia (Aino-Kaisa Saarinen 30 km, naisten viesti) ja neljä pistesijaa. Saarinen oli yhdistelmäkilpailussa viides ja Riitta-Liisa Roponen 10 km:llä (v) kuudes. Roponen ja Riikka Sarasoja sijoittuivat parisprintissä (v) kahdeksanneksi. Miesten viestijoukkue otti viidennen sijan. Paras Suomen miesten henkilökohtainen saavutus oli Kalle Lassilan 10:s sija sprintissä (p).

MAASTOHIIHTO 34 MAASTOHIIHTO

OLYMPIAMATKOJEN KEHITYS 1924–2014 2014←1924

14 10 06 02 98 94 92 88 84 80 76 72 68 64 60 56 52 48 36 32 28 24 MIEHET 10 km P P P 10 + 10 km PV 10 + 15 km PV PV PV 2 x 15 km PVy PVy PVy 15 km P V P P P x x x x x x x x 18 km x x x x x x 30 km Vy P V P P x x x x x x x x 50 km Vy Py Vy P V P V V x x x x x x x x x x x x x x Sprintti V P V V Joukkuesprintti P V P 4 x 10 km PV PV PV PV PV PV PV V x x x x x x x x x x x

NAISET 5 km P P P P x x x x x x 5 + 5 km PV 5 + 10 km PV PV PV 2 x 7,5 km PVy PVy PVy 10 km P V P P P x x x x x x x x x 15 km Vy P V P 20 km V x 30 km Vy Py Vy P V P V Sprintti V P V V Joukkuesprintti P V P 3 x 5 km x x x x x 4 x 5 km PV PV PV PV PV PV PV V x x x

P perinteinen tyyli, V vapaa tyyli, y yhteislähtö

35 MAASTOHIIHTO, MIEHET MAASTOHIIHTO, NAISET

K H P Yht. K H P Yht. Norja 29 26 14 69 Neuvostoliitto/IVY 17 16 13 46 Ruotsi 22 13 17 52 Venäjä 10 5 6 21 Suomi 11 13 19 43 Suomi 8 9 13 30 Neuvostoliitto 11 8 12 31 Norja 6 10 11 27 Italia 4 7 7 18 Italia 5 5 6 16 Venäjä 3 2 2 7 Ruotsi 5 4 2 11 Viro 2 1 1 4 Saksa 2 4 1 7 Itävalta 1 2 2 5 Kanada 2 1 - 3 Kazakstan 1 2 1 4 Viro 2 1 - 3 Sveitsi 1 - 3 4 DDR 2 - 1 3 Saksa - 5 2 7 Tšekki 1 4 1 6 Tšekki - 1 2 3 Puola 1 1 2 4 USA - 1 - 1 Tšekkoslovakia - 1 3 4 DDR - 1 - 1 Sveitsi - - 1 1 Ranska - 1 - 1 Slovenia - - 1 1 Bulgaria - - 1 1 Tšekkoslovakia - - 1 1

MAASTOHIIHTO YHTEENSÄ POHJOISMAISET HIIHTOLAJIT YHTEENSÄ K H P Yht. Norja 35 36 25 96 K H P Yht. Neuvostoliitto/IVY 28 24 25 77 Norja 55 53 43 151 Ruotsi 27 17 19 63 Suomi 33 38 38 109 Neuvostoliitto/IVY 29 25 27 81 Suomi 19 22 32 73 Ruotsi 27 19 21 67 Venäjä 13 7 8 28 Venäjä 13 7 9 29 Italia 9 12 13 34 Saksa 10 16 8 34 Viro 4 2 1 7 Itävalta 10 11 19 40 Saksa 2 9 3 14 Italia 9 12 14 35 DDR 2 1 1 4 DDR 7 4 7 18 Kanada 2 1 - 3 Sveitsi 6 3 5 14 Tšekki 1 5 3 9 Japani 5 5 2 12 Itävalta 1 2 2 5 Viro 4 2 1 7 Puola 2 4 4 10 Kazakstan 1 2 1 4 Ranska 2 2 1 5 Puola 1 1 2 4 Kanada 2 1 - 3 Sveitsi 1 - 4 5 Tšekki 1 5 3 9 Tšekkoslovakia - 1 4 5 USA 1 4 1 6 USA - 1 - 1 Tšekkoslovakia 1 3 8 12 Ranska - 1 - 1 Kazakstan 1 2 1 4 Bulgaria - - 1 1 Jugoslavia - 1 1 2 Slovenia - - 1 1 Slovenia - - 2 2 Bulgaria - - 1 1

Maastohiihto + mäkihyppy + yhdistetty hiihto.

MAASTOHIIHTO 36 MAASTOHIIHTO

MAASTOHIIHDON MITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 15 km 1956 Hallgeir Brenden NOR Sixten Jernberg SWE Pavel Koltšin URS 1960 Håkon Brusveen NOR Sixten Jernberg SWE Veikko Hakulinen FIN 1964 Eero Mäntyranta FIN Harald Grønningen NOR Sixten Jernberg SWE 1968 Harald Grønningen NOR Eero Mäntyranta FIN Gunnar Larsson SWE 1972 Sven-Åke Lundbäck SWE Fjodor Simašov URS Ivar Formo NOR 1976 Nikolai Bažukov URS Jevgeni Beljajev URS Arto Koivisto FIN 1980 Thomas Wassberg SWE Juha Mieto FIN Ove Aunli NOR 1984 Gunde Svan SWE Aki Karvonen FIN Harri Kirvesniemi FIN 1988 p Mihail Devjatjarov URS Pål Gunnar Mikkelsplass NOR Vladimir Smirnov URS 2002 p Andrus Veerpalu EST Frode Estil NOR Jaak Mae EST 2006 p Andrus Veerpalu EST Lukáš Bauer CZE Tobias Angerer GER 2010 v Dario Cologna SUI Pietro Piller Cottrer ITA Lukáš Bauer CZE

M 30 km 1956 Veikko Hakulinen FIN Sixten Jernberg SWE Pavel Koltšin URS 1960 Sixten Jernberg SWE Rolf Rämgård SWE Nikolai Anikin URS 1964 Eero Mäntyranta FIN Harald Grønningen NOR Igor Vorontšihin URS 1968 Franco Nones ITA Odd Martinsen NOR Eero Mäntyranta FIN 1972 Vjatšeslav Vedenin URS Pål Tyldum NOR Johannes Harviken NOR 1976 Sergei Saveljev URS Bill Koch USA Ivan Garanin URS 1980 Nikolai Zimjatov URS Vasili Rotšev URS Ivan Lebanov BUL 1984 Nikolai Zimjatov URS Aleksandr Zavjalov URS Gunde Svan SWE 1988 p Aleksei Prokurorov URS Vladimir Smirnov URS Vegard Ulvang NOR 1992 p Vegard Ulvang NOR Bjørn Dæhlie NOR Terje Langli NOR 1994 v Thomas Alsgaard NOR Bjørn Dæhlie NOR Mika Myllylä FIN 1998 p Mika Myllylä FIN Erling Jevne NOR Silvio Fauner ITA 2002 v(y) Christian Hoffmann AUT Mihail Botvinov AUT Kristen Skjeldal NOR 2006 yhd. Jevgeni Dementjev RUS Frode Estil NOR Pietro Piller Cottrer ITA 2010 yhd. Marcus Hellner SWE Tobias Angerer GER Johan Olsson SWE

M 50 km 1924 Thorleif Haug NOR Thoralf Strømstad NOR Johan Grøttumsbråten NOR 1928 Per-Erik Hedlund SWE Gustaf Jonsson SWE Volger Andersson SWE 1932 Veli Saarinen FIN Väinö Liikkanen FIN Arne Rustadstuen NOR 1936 Elis Wiklund SWE Axel Wikström SWE Nils-Joel Englund SWE 1948 Nils Karlsson SWE Harald Eriksson SWE Benjam Vanninen FIN 1952 Veikko Hakulinen FIN Eero Kolehmainen FIN Magnar Estenstad NOR 1956 Sixten Jernberg SWE Veikko Hakulinen FIN Fjodor Terentjev URS 1960 Kalevi Hämäläinen FIN Veikko Hakulinen FIN Rolf Rämgård SWE 1964 Sixten Jernberg SWE Assar Rönnlund SWE Arto Tiainen FIN 1968 Ole Ellefsæter NOR Vjatšeslav Vedenin URS Josef Haas SUI 1972 Pål Tyldum NOR Magne Myrmo NOR Vjatšeslav Vedenin URS 1976 Ivar Formo NOR Gert-Dietmar Klause GDR Benny Södergren SWE 1980 Nikolai Zimjatov URS Juha Mieto FIN Aleksandr Zavjalov URS 1984 Thomas Wassberg SWE Gunde Svan SWE Aki Karvonen FIN

37 MAASTOHIIHDON MITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1988 v Gunde Svan SWE Maurilio De Zolt ITA Andreas Grünenfelder SUI 1992 v Bjørn Dæhlie NOR Maurilio De Zolt ITA Giorgio Vanzetta ITA 1994 p Vladimir Smirnov KAZ Mika Myllylä FIN Sture Sivertsen NOR 1998 v Bjørn Dæhlie NOR Niklas Jonsson SWE Christian Hoffmann AUT 2002 p Mihail Ivanov RUS Andrus Veerpalu EST Odd-Bjørn Hjelmeset NOR 2006 v(y) Giorgio Di Centa ITA Jevgeni Dementjev RUS Mihail Botvinov AUT 2010 p(y) Petter Northug NOR Axel Teichmann GER Johan Olsson SWE

M sprintti 2002 v Tor Arne Hetland NOR Peter Schlickenrieder GER Christian Zorzi ITA 2006 v Björn Lind SWE Roddy Darragon FRA Thobias Fredriksson SWE 2010 p Nikita Krjukov RUS Aleksandr Panžinski RUS Petter Northug NOR

M joukkuesprintti 2006 p Fredriksson/Lind SWE Svartedal/Hetland NOR Alypov/Rotšev RUS 2010 v Pettersen/Northug NOR Tscharnke/Teichmann GER Morilov/Petuhov RUS

4 x 10 km viesti 1936 Suomi Norja Ruotsi 1948 Ruotsi Suomi Norja 1952 Suomi Norja Ruotsi 1956 Neuvostoliitto Suomi Ruotsi 1960 Suomi Norja Neuvostoliitto 1964 Ruotsi Suomi Neuvostoliitto 1968 Norja Ruotsi Suomi 1972 Neuvostoliitto Norja Sveitsi 1976 Suomi Norja Neuvostoliitto 1980 Neuvostoliitto Norja Suomi 1984 Ruotsi Neuvostoliitto Suomi 1988 Ruotsi Neuvostoliitto Tšekkoslovakia 1992 Norja Italia Suomi 1994 Italia Norja Suomi 1998 Norja Italia Suomi 2002 Norja Italia Saksa 2006 Italia Saksa Ruotsi 2010 Ruotsi Norja Tšekki

N 10 km 1952 Lydia Wideman FIN Mirja Hietamies FIN Siiri Rantanen FIN 1956 Ljubov Kozyreva URS Radja Jerošina URS Sonja Edström SWE 1960 Marija Gusakova URS Ljubov Baranova URS Radja Jerošina URS 1964 Klavdija Bojarskih URS Jevdokija Mekšilo URS Marija Gusakova URS 1968 Toini Gustafsson SWE Berit Mørdre NOR Inger Aufles NOR 1972 Galina Kulakova URS Alevtina Oljunina URS Marjatta Kajosmaa FIN 1976 Raisa Smetanina URS Helena Takalo FIN Galina Kulakova URS

MAASTOHIIHTO 38 MAASTOHIIHTO

MAASTOHIIHDON MITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1980 Barbara Petzold GDR Hilkka Riihivuori FIN Helena Takalo FIN 1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Raisa Smetanina URS Brit Pettersen NOR 1988 p Vida Vencienė URS Raisa Smetanina URS Marjo Matikainen FIN 2002 p Bente Skari NOR Julija Tšepalova RUS Stefania Belmondo ITA 2006 p Kristina Šmigun EST Marit Bjørgen NOR Hilde G. Pedersen NOR 2010 v Charlotte Kalla SWE Kristina Šmigun-Vähi EST Marit Bjørgen NOR

N 15 km 1992 p Ljubov Jegorova IVY Marjut Lukkarinen FIN Jelena Välbe IVY 1994 v Manuela Di Centa ITA Ljubov Jegorova RUS Nina Gavriljuk RUS 1998 p Olga Danilova RUS Larisa Lazutina RUS Anita Moen-Guidon NOR 2002 v(y) Stefania Belmondo ITA Kateřína Neumannová CZE Julija Tšepalova RUS 2006 yhd. Kristina Šmigun EST Kateřína Neumannová CZE J. Medvedeva-Abruzova RUS 2010 yhd. Marit Bjørgen NOR Anna Haag SWE Justyna Kowalczyk POL

N 30 km 1992 v Stefania Belmondo ITA Ljubov Jegorova IVY Jelena Välbe IVY 1994 p Manuela Di Centa ITA Marit Wold NOR Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 1998 v Julija Tšepalova RUS Stefania Belmondo ITA Larisa Lazutina RUS 2002 p Gabriella Paruzzi ITA Stefania Belmondo ITA Bente Skari NOR 2006 v(y) Kateřína Neumannová CZE Julija Tšepalova RUS Justyna Kowałczyk POL 2010 p(y) Justyna Kowalczyk POL Marit Bjørgen NOR Aino-Kaisa Saarinen FIN

N sprintti 2002 v Julija Tšepalova RUS Evi Sachenbacher GER Anita Moen NOR 2006 v Chandra Crawford CAN Claudia Künzel GER Alena Sidko RUS 2010 p Marit Bjørgen NOR Justyna Kowalczyk POL Petra Majdič SLO

N joukkuesprintti 2006 p Dahlberg/Andersson SWE Renner/Scott CAN Saarinen/Kuitunen FIN 2010 v Sachenbacher/Nystad GER Kalla/Haag SWE Hazova/Korosteljova RUS

N viesti (1952-72 3 x 5 km, 1976- 4 x 5 km) 1956 Suomi Neuvostoliitto Ruotsi 1960 Ruotsi Neuvostoliitto Suomi 1964 Neuvostoliitto Ruotsi Suomi 1968 Norja Ruotsi Neuvostoliitto 1972 Neuvostoliitto Suomi Norja 1976 Neuvostoliitto Suomi DDR 1980 DDR Neuvostoliitto Norja 1984 Norja Tšekkoslovakia Suomi 1988 Neuvostoliitto Norja Suomi 1992 IVY Norja Italia 1994 Venäjä Norja Italia 1998 Venäjä Norja Italia

39 MAASTOHIIHDON MITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA 2002 Saksa Norja Sveitsi 2006 Venäjä Saksa Italia 2010 Norja Saksa Suomi

Ohjelmasta poistetut lajit:

M 10 km 1992 p Vegard Ulvang NOR Marco Albarello ITA Christer Majbäck SWE 1994 p Bjørn Dæhlie NOR Vladimir Smirnov KAZ Marco Albarello ITA 1998 p Bjørn Dæhlie NOR Markus Gandler AUT Mika Myllylä FIN

M 18 km 1924 Thorleif Haug NOR Johan Grøttumsbråten NOR Tapani Niku FIN 1928 Johan Grøttumsbråten NOR Ole Hegge NOR Reidar Ødegaard NOR 1932 Sven Utterström SWE Axel Wikström SWE Veli Saarinen FIN 1936 Erik-August Larsson SWE Oddbjørn Hagen NOR Pekka Niemi FIN 1948 Martin Lundström SWE Nils Östensson SWE Gunnar Eriksson SWE 1952 Hallgeir Brenden NOR Tapio Mäkelä FIN Paavo Lonkila FIN

M takaa-ajo 1992 Bjørn Dæhlie NOR Vegard Ulvang NOR Giorgio Vanzetta ITA 1994 Bjørn Dæhlie NOR Vladimir Smirnov KAZ Silvio Fauner ITA 1998 Thomas Alsgaard NOR Bjørn Dæhlie NOR Vladimir Smirnov KAZ 2002 Thomas Alsgaard NOR Per Elofsson SWE Frode Estil NOR

N 5 km 1964 Klavdija Bojarskih URS Mirja Lehtonen FIN Alevtina Koltšina URS 1968 Toini Gustafsson SWE Galina Kulakova URS Alevtina Koltšina URS 1972 Galina Kulakova URS Marjatta Kajosmaa FIN Helena Sikolová TCH 1976 Helena Takalo FIN Raisa Smetanina URS Nina Baldytševa URS 1980 Raisa Smetanina URS Hilkka Riihivuori FIN Květa Jeriová TCH 1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Berit Aunli NOR Květa Jeriová TCH 1988 p Marjo Matikainen FIN Tamara Tihonova URS Vida Vencienė URS 1992 p Marjut Lukkarinen FIN Ljubov Jegorova IVY Jelena Välbe IVY 1994 p Ljubov Jegorova RUS Manuela Di Centa ITA Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 1998 p Larisa Lazutina RUS Kateřína Neumannová CZE Bente Martinsen NOR

N 20 km 1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Raisa Smetanina URS Anne Jahren NOR 1988 v Tamara Tihonova URS Anfisa Reztsova URS Raisa Smetanina URS

N takaa-ajo 1992 Ljubov Jegorova IVY Stefania Belmondo ITA Jelena Välbe IVY 1994 Ljubov Jegorova RUS Manuela Di Centa ITA Stefania Belmondo ITA 1998 Larisa Lazutina RUS Olga Danilova RUS Kateřína Neumannová CZE 2002 Beckie Scott CAN Kateřína Neumannová CZE Viola Bauer GER

MAASTOHIIHTO 40 MAASTOHIIHTO

MAASTOHIIHDON OLYMPIAKISOJEN PARHAAT MITALISTIT VIESTITILASTOJA

K H P Vuodet MIESTEN MITALIT 1936-2010: Bjørn Dæhlie NOR 8 4 - 1992-98 K H P Ljubov Jegorova IVY/RUS 6 3 - 1992-94 Ruotsi 5 1 4 Larisa Lazutina IVY/RUS 5 1 1 1992-98 Norja 4 8 1 Thomas Alsgaard NOR 5 1 - 1994-02 Suomi 4 3 6 Raisa Smetanina URS/IVY 4 5 1 1976-92 Neuvostoliitto 3 2 3 Sixten Jernberg SWE 4 3 2 1956-64 Italia 2 3 - Galina Kulakova URS 4 2 2 1968-80 Saksa - 1 1 Gunde Svan SWE 4 1 1 1984-88 Sveitsi - - 1 Nikolai Zimjatov URS 4 1 - 1980-84 Tšekkoslov. - - 1 Thomas Wassberg SWE 4 - - 1980-88 Tšekki - - 1 Veikko Hakulinen FIN 3 3 1 1952-60 Marit Bjørgen NOR 3 3 1 2002-10 NAISTEN MITALIT 1956-2010: Eero Mäntyranta FIN 3 2 2 1960-68 K H P Vegard Ulvang NOR 3 2 1 1988-94 N-liitto/IVY 5 3 1 Julija Tšepalova RUS 3 2 1 1998-06 Norja 3 5 2 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 3 - 4 1984-94 Venäjä 3 - - Jelena Välbe IVY/RUS 3 - 4 1992-98 Suomi 1 2 5 Nina Gavriljuk URS/RUS 3 - 1 1988-98 Ruotsi 1 2 1 Klavdija Bojarskih URS 3 - - 1964 Saksa 1 2 - DDR 1 - 1 Muita suomalaisia (otos): Tšekkoslov. - 1 - Helena Takalo 1 3 1 1972-80 Italia - - 4 Juha Mieto 1 2 2 1976-84 Sveitsi - - 1 Mika Myllylä 1 1 4 1994-98 Marjo Matikainen 1 - 3 1984-88 SUOMEN SIJOITUKSET: Hilkka Riihivuori - 4 - 1972-80 Miehet Naiset Marjatta Kajosmaa - 3 1 1972-76 1936 1 - Harri Kirvesniemi - - 6 1980-98 1948 2 - 1952 1 - 1956 2 1 1960 1 3 1964 2 3 1968 3 4 1972 5 2 1976 1 2 1980 3 5 1984 3 3 1988 8 3 1992 3 4 1994 3 4 1998 3 7 2002 11 7 2006 10 7 2010 5 3

41 SUOMEN MAASTOHIIHTOMITALIT

1924 P 18 km Tapani Niku 1932 K 50 km Veli Saarinen H 50 km Väinö Liikkanen P 18 km Veli Saarinen 1936 K 4 x 10 km Sulo Nurmela, Klaus Karppinen, Matti Lähde, Kalle Jalkanen P 18 km Pekka Niemi 1948 H 4 x 10 km Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru P 50 km Benjam Vanninen 1952 K 50 km M Veikko Hakulinen K 4 x 10 km M Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä K 10 km N Lydia Wideman H 18 km M Tapio Mäkelä H 50 km M Eero Kolehmainen H 10 km N Mirja Hietamies P 18 km M Paavo Lonkila P 10 km N Siiri Rantanen 1956 K 30 km M Veikko Hakulinen K 3 x 5 km N Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies, Siiri Rantanen H 50 km M Veikko Hakulinen H 4 x 10 km M August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen 1960 K 50 km M Kalevi Hämäläinen K 4 x 10 km M Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen H 50 km M Veikko Hakulinen P 15 km M Veikko Hakulinen P 3 x 5 km N Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti 1964 K 15 km M Eero Mäntyranta K 30 km M Eero Mäntyranta H 4 x 10 km M Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Arto Tiainen, Eero Mäntyranta H 5 km N Mirja Lehtonen P 50 km M Arto Tiainen P 3 x 5 km N Senja Pusula, Toini Pöysti, Mirja Lehtonen 1968 H 15 km M Eero Mäntyranta P 30 km M Eero Mäntyranta P 4 x 10 km M Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta 1972 H 5 km N Marjatta Kajosmaa H 3 x 5 km N Helena Takalo, Hilkka Kuntola, Marjatta Kajosmaa P 10 km N Marjatta Kajosmaa 1976 K 4 x 10 km M Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto K 5 km N Helena Takalo H 10 km N Helena Takalo H 4 x 5 km N Liisa Suihkonen, Marjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo P 15 km M Arto Koivisto 1980 H 15 km M Juha Mieto H 50 km M Juha Mieto H 5 km N Hilkka Riihivuori H 10 km N Hilkka Riihivuori P 4 x 10 km M Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, Matti Pitkänen, Juha Mieto

MAASTOHIIHTO 42 MAASTOHIIHTO

SUOMEN MAASTOHIIHTOMITALIT

1984 K 5 km N Marja-Liisa Hämäläinen K 10 km N Marja-Liisa Hämäläinen K 20 km N Marja-Liisa Hämäläinen H 15 km M Aki Karvonen P 15 km M Harri Kirvesniemi P 50 km M Aki Karvonen P 4 x 10 km M Kari Ristanen, Juha Mieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen P 4 x 5 km N Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen, Marjo Matikainen, M.-L. Hämäläinen 1988 K 5 km (p) N Marjo Matikainen P 10 km (p) N Marjo Matikainen P 4 x 5 km N Pirkko Määttä, M.-L. Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Jaana Savolainen 1992 K 5 km (p) N Marjut Lukkarinen H 15 km (p) N Marjut Lukkarinen P 4 x 10 km M Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä 1994 H 50 km (p) M Mika Myllylä P 30 km (v) M Mika Myllylä P 4 x 10 km M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä P 5 km (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi P 30 km (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi 1998 K 30 km (p) M Mika Myllylä P 10 km (p) M Mika Myllylä P 4 x 10 km M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Jari Isometsä 2006 P Sprinttiviesti (p) N Aino-Kaisa Saarinen - Virpi Kuitunen 2010 P 30 km (p-y) N Aino-Kaisa Saarinen P 4 x 5 km N Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen

43 MÄKIHYPPY ПРЫЖКИ НА ЛЫЖАХ С ТРАМПЛИНА Pryžki na lyžah s tramplina

17 4 mitalikilpailua: Normaalimäki (K95), miehet Suurmäki (K125), miehet Joukkuemäki (K125), miehet Ski Jumping Naiset (K95) Прыжки на лыжах с трамлина

Mäkihyppy tuli talviolympiakisoihin heti Chamonix’ssa 1924. Aluksi ohjelmassa oli vain yksi kilpailu. Innsbruc- kin kisoissa 1964 hypättiin ensi kerran normaalimäen ja suurmäen kilpailut. Joukkuemäki tuli mukaan ohjelmaan Calgaryssa 1988. Naisten mäkihyppy oli ensi kerran arvokisaohjelmassa Liberecin MM-kisoissa 2009. Sotšin kisoissa naiset tekevät olympiadebyyttinsä.

Olympiamitalit on aina ratkaistu kahden hypyn yhteistuloksella, ainoana poikkeuksena vuoden 1964 Innsbruckin kisat, jolloin kolmesta hypystä heikoimman pisteet putosivat pois. Veikko Kankkonen voittikin normaalimäen kultamitalin, vaikka oli epäonnistunut ensimmäisellä hypyllään. Käänteinen hyppyjärjestys toisella kierroksella otettiin olympiatasolla käyttöön 1988. Joukkuemäen kilpailussa pisteisiin laskettiin aluksi kolmen parhaan miehen hypyt, Lillehammerista 1994 alkaen kaikkien neljän.

Ensimmäinen V-tyyliä käyttänyt olympiamitalisti oli tšekki Jiří Malec (pronssia normaalimäessä 1988). Viimei- set vanhan tyylin olympiavoittajat olivat Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen ja Risto Laakkonen, jotka säestivät V-tyylin oppinutta Toni Niemistä joukkuemäen kisassa 1992. Kummallakin tyylillä olympiakultaa on voittanut ainoastaan itäsaksalainen Jens Weissflog (1984 ja 1994).

Matti Nykänen on ainoana voittanut kaikki kolme kultamitalia samoissa kisoissa (Calgary 1988). Sveitsiläinen Simon Ammann on puolestaan ainoa kaksinkertainen henkilökohtainen tuplavoittaja (2002 ja 2010). Nykäsen voittomarginaali Calgaryn suurmäessä (17,5 pistettä) on olympiahistorian suurin. Historian tiukimman mita- litaistelun hävisi Suomen Tauno Käyhkö, joka Sapporon suurmäessä 1972 sijoittui neljänneksi vaikka hävisi kulta- mitalistille vain 0,7 pistettä.

Salt Lake Cityn kisoissa 2002 Suomi menetti joukkuekultamitalin Saksalle vain 0,1 pisteellä. Torinon kisoissa 2006 Matti Hautamäki puolestaan hävisi normaalimäen kullan vain 1,0 pisteellä. Hautamäki on eniten 2000-luvulla olympiamitaleita voittanut suomalaisurheilija (4 kpl). Janne Ahoselta henkilökohtaiset olympiamitalit puut- tuvat: hän on ollut normaalimäessä kolmesti neljäs (1998, 2002 ja 2010) ja kerran kuudes (2006).

Vancouverin kisoissa Suomi saavutti kaksi pistesijaa. Janne Ahonen oli normaalimäessä neljäs, ja joukkuemäessä tuli myös neljäs sija. Joukkueessa hyppäsivät Matti Hautamäki, Janne Happonen, Kalle Keituri ja Harri Olli.

MÄKIHYPPY 44 MÄKIHYPPY

MÄKIHYPYN OLYMPIAMITALIT 1924–2010

1924 Jacob Tullin Thams NOR Narve Bonna NOR Anders Haugen USA 1928 Alf Andersen NOR Sigmund Ruud NOR Rudolf Burkert TCH 1932 Birger Ruud NOR Hans Beck NOR Kaare Wahlberg NOR 1936 Birger Ruud NOR Sven Eriksson SWE Reidar Andersen NOR 1948 Petter Hugsted NOR Birger Ruud NOR Thorleif Schjelderup NOR 1952 Arnfinn Bergmann NOR Torbjørn Falkanger NOR Karl Holmström SWE 1956 Antti Hyvärinen FIN Aulis Kallakorpi FIN Harry Glass GER/GDR 1960 Helmut Recknagel GER/GDR Niilo Halonen FIN Otto Leodolter AUT

Normaalimäki 1964 Veikko Kankkonen FIN Toralf Engan NOR Torgeir Brandtzæg NOR 1968 Jiří Raška TCH Reinhold Bachler AUT Baldur Preiml AUT 1972 Yukio Kasaya JPN Akitsugu Konno JPN Seiji Aochi JPN 1976 Hans-Georg Aschenbach GDR Jochen Danneberg GDR Karl Schnabl AUT 1980 Anton Innauer AUT Manfred Deckert GDR Hirokazu Yagi JPN 1984 Jens Weissflog GDR Matti Nykänen FIN Jari Puikkonen FIN 1988 Matti Nykänen FIN Pavel Ploc TCH Jiří Malec TCH 1992 Ernst Vettori AUT Martin Höllwarth AUT Toni Nieminen FIN 1994 Espen Bredesen NOR Lasse Ottesen NOR Dieter Thoma GER 1998 Jani Soininen FIN Kazuyoshi Funaki JPN Andreas Widhölzl AUT 2002 Simon Ammann SUI Sven Hannawald GER Adam Małysz POL 2006 Lars Bystøl NOR Matti Hautamäki FIN Roar Ljøkelsøy NOR 2010 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Gregor Schlierenzauer AUT

Suurmäki 1964 Toralf Engan NOR Veikko Kankkonen FIN Torgeir Brandtzæg NOR 1968 Vladimir Belousov URS Jiří Raška TCH Lars Grini NOR 1972 Wojciech Fortuna POL Walter Steiner SUI Rainer Schmidt GDR 1976 Karl Schnabl AUT Anton Innauer AUT Henry Glass GDR 1980 Jouko Törmänen FIN Hubert Neuper AUT Jari Puikkonen FIN 1984 Matti Nykänen FIN Jens Weissflog GDR Pavel Ploc TCH 1988 Matti Nykänen FIN Erik Johnsen NOR Matjaž Debelak YUG 1992 Toni Nieminen FIN Martin Höllwarth AUT Heinz Kuttin AUT 1994 Jens Weissflog GER Espen Bredesen NOR Andreas Goldberger AUT 1998 Kazuyoshi Funaki JPN Jani Soininen FIN Masahiko Harada JPN 2002 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Matti Hautamäki FIN 2006 Thomas Morgenstern AUT Andreas Kofler AUT Lars Bystøl NOR 2010 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Gregor Schlierenzauer AUT

Joukkuemäki 1988 Suomi Jugoslavia Norja 1992 Suomi Itävalta Tšekkoslovakia 1994 Saksa Japani Itävalta 1998 Japani Saksa Itävalta 2002 Saksa Suomi Slovenia 2006 Itävalta Suomi Norja 2010 Itävalta Saksa Norja

45 MÄKIHYPPY Matti HautamäkiFIN Suomalaisia lisäksi: Gregor Schlierenzauer AUT Lars BystølNOR AndreasAUT Widhölzl Jari PuikkonenFIN Michael UhrmannGER Jani SoininenFIN Takanobu OkabeJPN Hansjörg JäkleGER Espen Bredesen NOR Ernst VettoriAUT Anton InnauerAUT í Raška TCH Jiří Toralf EnganNOR Veikko Kankkonen FIN Masahiko Harada JPN Dieter Thoma GER Dieter Thoma Martin SchmittGER Sven HannawaldGER Ari-Pekka NikkolaFIN Toni NieminenFIN Andreas Kofler AUT Kazuyoshi FunakiJPN Birger RuudNOR Thomas Morgenstern AUT Jens Weissflog GDR/GER Simon AmmannSUI Matti NykänenFIN Suomi Norja Itävalta Saksa Sveitsi Japani DDR Puola Tšekkoslovakia Neuvostoliitto Ruotsi Jugoslavia USA Slovenia PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO K 10 9 6 4 4 3 2 1 1 1 - - - - - 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 3 3 4 4 K H 8 9 7 3 1 4 3 3 2 - 1 1 - - 3 - - - - 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 - - 1 1 1 - 1 - 1 H 1 2 2 2 2 ------1 1 - - - 1 ------P P 4 11 10 2 - 2 2 1 4 - 1 1 1 1 2002-06 2010 2006 1998-06 1980-88 2002-10 1998 1994-98 1994-98 1994 1992 1976-80 1968 1964 1964 1994-98 1994-98 1998-10 1998-02 1988-92 1992 2006-10 1998 1932-48 2006-10 1984-94 2002-10 1984-88 Vuodet Yht. 22 29 23 9 5 9 7 5 7 1 2 2 1 1 46 2006 2002 1998 1992 1988 1984 1980 1964 1960 1956 MÄKIHYPPYMITALIT H P H P K K K P H P H H H K K K K K K H K H Joukkuemäki Suurmäki Suurmäki Normaalimäki Joukkuemäki Joukkuemäki Suurmäki Normaalimäki Normaalimäki Suurmäki Suurmäki Normaalimäki Joukkuemäki Normaalimäki Suurmäki Normaalimäki Suurmäki Suurmäki Normaalimäki SUOMEN Matti Hautamäki Janne Ahonen, Janne Happonen, Tami Kiuru, Matti Hautamäki Jani Soininen Toni Nieminen Toni Nieminen Risto Laakkonen, Mika Laitinen, Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen Tuomo Ylipulli, Matti Nykänen, Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen Jari Puikkonen Matti Nykänen Jari Puikkonen Veikko Kankkonen Matti Hautamäki Janne Ahonen Risto Jussilainen, Veli-Matti Lindström, Matti Hautamäki, Jani Soininen Toni Nieminen Matti Nykänen Matti Nykänen Jouko Törmänen Veikko Kankkonen Niilo Halonen Aulis Kallakorpi Antti Hyvärinen

YHDISTETTY HIIHTO YHDISTETTY

YHDISTETTY HIIHTO ЛЫЖНОЕ ДВОЕБОРЬЕ Lyžnoje dvojeborje

3 mitalikilpailua: Normaalimäkikilpailu (K95 + 10 km) Suurmäkikilpailu (K125 + 10 km) Joukkuekilpailu (K125 + 4x5 km) Nordic Combined Лыжное двоеборье

Yhdistetty hiihto tuli olympiaohjelmaan heti ensimmäisissä talvikisoissa 1924. Vuosien kuluessa laji on muuttu- nut merkittävästi.

Alun perin osalajit suoritettiin päinvastaisessa järjestyksessä kuin nykyään. Kilpailun avannut hiihto-osuus jär- jestettiin 18 kilometrin erikoiskilpailun yhteydessä. Mäkihyppy siirrettiin avauslajiksi Oslossa 1952. Yhdistetyn hiihdosta tuli erillinen tapahtuma 1956, jolloin matka myös lyheni 15 km:iin.

Hiihtoaika muunnettiin pisteiksi, jotka laskettiin yhteen mäkihyppypisteiden kanssa. Väliaikalähtö teki usein kilpailusta vaikeasti seurattavan. Hiihto-osuuden takaa-ajolähtö, niin sanottu Gundersen-menetelmä, otettiin olympiakisoissa käyttöön Calgaryssa 1988. Siinä mäkihyppypisteet muunnetaan suoraan sekuntieroiksi, joiden perusteella hiihtäjät päästetään ladulle. Loppujärjestys on näin sama kuin maaliintulojärjestys.

Calgaryssa 1988 olympiaohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu, alun perin kolmimiehisjoukkueilla (hiihtomatkana 3 x 10 km), 1998 lähtien neljän hengen voimin (4 x 5 km). Salt Lake Cityn kisoissa 2002 mukaan tuli sprinttikilpailu, jossa hypättiin yhden kerran suurmäestä ja hiihdettiin 7,5 km.

Vuonna 2008 yhdistetyn hiihdon arvokilpailuohjelma uudistettiin. ”Normaalikilpailu” (2 hyppyä normaalimä- estä + 15 km hiihto) ja sprinttikilpailu korvattiin normaalimäen ja suurmäen kilpailuilla, joissa molemmissa hy- pätään vain yhden kerran ja hiihtomatka on 10 kilometriä. Myös joukkuekilpailussa kilpailijat tekevät vain yhden hypyn suurmäestä. Tämä kilpailujärjestelmä oli ensi kerran olympiakäytössä Vancouverin kisoissa 2010.

Norja otti kolmoisvoiton kaikissa yhdistetyn hiihdon olympiakilpailuissa 1924–36. Valtakausi päättyi vasta, kun Suomen Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat kaksoisvoiton St. Moritzin olympiakisoissa 1948. Norjan Thorleif Haug voitti Chamonix’ssa 1924 kultaa paitsi yhdistetyssä myös 18 ja 50 km hiihdossa. Maanmies Johan Grøttum- sbråten voitti 1928 sekä yhdistetyn että 18 km:n kilpailun. Heidän lisäkseen olympiakultaa sekä yhdistetyssä että maastohiihdossa on saavuttanut vain Heikki Hasu, joka Oslossa 1952 hiihti Suomen viestijoukkueessa.

Thorleif Haug palkittiin Chamonix’ssa 1924 myös mäkihypyn pronssilla, mutta mitali poistettiin tilastoista 50 vuotta myöhemmin, kun tuloksista paljastui laskuvirhe. Niinpä kukaan ei ole toistaiseksi saavuttanut olympiamitalia sekä yhdistetyssä että mäkihypyssä.

Viimeisin suomalainen kahden lajin palvelija on ollut Hannu Manninen, joka 2002 sijoittui Salt Lake Cityn sprinttihiihdossa kahdeksanneksi – ja olikin noiden kisojen paras suomalainen miesmaastohiihtäjä.

Samppa Lajunen teki Salt Lake Cityn kisoissa 2002 historiaa voittamalla kaikki kolme kultamitalia. Torinon kisojen 2006 joukkuepronssi on Suomen toistaiseksi viimeinen olympiamitali. Vancouverin kisoissa 2010 Hannu Manninen sijoittui suurmäkikilpailussa neljänneksi ja Anssi Koivuranta normaalimäkikilvassa 8:nneksi. Joukkue- kilpailussa Suomen sijoitus oli seitsemäs.

47 PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Samppa Lajunen FIN 3 2 - 1998-02 Norja 11 8 7 26 Felix Gottwald AUT 3 1 3 2002-10 Suomi 4 8 2 14 Ulrich Wehling GDR 3 - - 1972-80 Saksa 4 4 3 11 Fred Børre Lundberg NOR 2 2 - 1992-98 Itävalta 3 2 7 12 Bjarte Engen Vik NOR 2 1 1 1994-98 DDR 3 - 4 7 Takanori Kōno JPN 2 1 - 1992-94 Ranska 2 1 1 4 Johan Grøttumsbråten NOR 2 - 1 1924-32 Japani 2 1 - 3 Mario Stecher AUT 2 - 1 2002-10 USA 1 3 - 4 Kenji Ogiwara JPN 2 - - 1992-94 Sveitsi 1 2 1 4 Georg Hettich GER 1 2 1 2002-06 Neuvostoliitto - 1 2 3 Hippolyt Kempf SUI 1 1 1 1988-94 Ruotsi - 1 1 2 Hannu Manninen FIN 1 1 1 1998-06 Puola - - 1 1 Jaakko Tallus FIN 1 1 1 2002-06 Venäjä - - 1 1 Heikki Hasu FIN 1 1 - 1948-52 Italia - - 1 1 Tormod Knutsen NOR 1 1 - 1960-64 Jari Mantila FIN 1 1 - 1998-02 Bill Demong USA 1 1 - 2010 Sverre Stenersen NOR 1 - 1 1952-56 Georg Thoma GER 1 - 1 1960-64 Fabrice Guy FRA 1 - 1 1992-98 Michael Gruber AUT 1 - 1 2002-06 Christoph Bieler AUT 1 - 1 2002-06 Bernhard Gruber AUT 1 - 1 2010

SUOMEN MITALIT

1948 K Heikki Hasu H Martti Huhtala 1952 H Heikki Hasu 1972 H Rauno Miettinen 1980 H Jouko Karjalainen 1984 H Jouko Karjalainen P Jukka Ylipulli 1998 H Henkilökohtainen Samppa Lajunen H Joukkuekilpailu Samppa Lajunen, Jari Mantila, Tapio Nurmela, Hannu Manninen 2002 K Normaalikilpailu Samppa Lajunen K Sprinttikilpailu Samppa Lajunen K Joukkuekilpailu Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen H Normaalikilpailu Jaakko Tallus 2006 P Joukkuekilpailu Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu Manninen

YHDISTETTY HIIHTO 48 YHDISTETTY HIIHTO YHDISTETTY

YHDISTETTY HIIHTO

Normaalikilpailu 1924 Thorleif Haug NOR Thoralf Strømstad NOR Johan Grøttumsbråten NOR 1928 Johan Grøttumsbråten NOR Hans Vinjarengen NOR John Snersrud NOR 1932 Johan Grøttumsbråten NOR Ole Stenen NOR Hans Vinjarengen NOR 1936 Oddbjørn Hagen NOR Olaf Hoffsbakken NOR Sverre Brodahl NOR 1948 Heikki Hasu FIN Martti Huhtala FIN Sven Israelsson SWE 1952 Simon Slåttvik NOR Heikki Hasu FIN Sverre Stenersen NOR 1956 Sverre Stenersen NOR Bengt Eriksson SWE Franciszek Gąsienica Groń POL 1960 Georg Thoma GER Tormod Knutsen NOR Nikolai Gusakov URS 1964 Tormod Knutsen NOR Nikolai Kiseljov URS Georg Thoma GER 1968 Franz Keller GER Alois Kälin SUI Andreas Kunz GDR 1972 Ulrich Wehling GDR Rauno Miettinen FIN Karl-Heinz Luck GDR 1976 Ulrich Wehling GDR Urban Hettich GER Konrad Winkler GDR 1980 Ulrich Wehling GDR Jouko Karjalainen FIN Konrad Winkler GDR 1984 Tom Sandberg NOR Jouko Karjalainen FIN Jukka Ylipulli FIN 1988 Hippolyt Kempf SUI Klaus Sulzenbacher AUT Allar Levandi URS 1992 Fabrice Guy FRA Sylvain Guillaume FRA Klaus Sulzenbacher AUT 1994 Fred Børre Lundberg NOR Takanori Kōno JPN Bjarte Engen Vik NOR 1998 Bjarte Engen Vik NOR Samppa Lajunen FIN Valeri Stoljarov RUS 2002 Samppa Lajunen FIN Jaakko Tallus FIN Felix Gottwald AUT 2006 Georg Hettich GER Felix Gottwald AUT Magnus Moan NOR

Sprinttikilpailu 2002 Samppa Lajunen FIN Ronny Ackermann GER Felix Gottwald AUT 2006 Felix Gottwald AUT Magnus Moan NOR Georg Hettich GER

Normaalimäkikilpailu 2010 Jason Lamy Chappuis FRA Johnny Spillane USA Alessandro Pittin ITA

Suurmäkikilpailu 2010 Bill Demong USA Johnny Spillane USA Bernhard Gruber AUT

Joukkuekilpailu 1988 Saksan ltv Sveitsi Itävalta 1992 Japani Norja Itävalta 1994 Japani Norja Sveitsi 1998 Norja Suomi Ranska 2002 Suomi Saksa Itävalta 2006 Itävalta Saksa Suomi 2010 Itävalta USA Saksa

49 ALPPIHIIHTO ГОРНЫЕ ЛЫЖИ Gornyje lyži 1

Miehet Naiset Pujottelu x x Suurpujottelu x x Super-G x x Alpine Skiing Syöksylasku x x Горные лыжи Alppiyhdistetty x x

Hiihtourheilun olympiaohjelmaan kuului alun perin vain pohjoismaisia lajeja. Alppihiihto tuli kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n virallisten kilpailujen ohjelmaan vasta 1931. Alppinistien olympiadebyytti tapahtui Gar- misch-Partenkirchenissä 1936, jolloin ohjelmassa oli vain alppiyhdistetty. Kilpailu järjestettiin sekä miehille että naisille. Alppihiihto onkin ollut olympiaurheilussa edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon saralla: kaikki ohjelman lisäykset on tehty miesten ja naisten osalta samaan tahtiin.

St. Moritzissa 1948 alppiyhdistetyn rinnalle lisättiin pujottelun ja syöksylaskun erikoiskilpailut. Jo seuraavissa kisoissa Oslossa yhdistetty korvattiin suurpujottelulla. Supersuurpujottelusta (super-G) tuli olympialaji Calgaryssa 1988, jolloin myös alppiyhdistetty palasi ohjelmaan.

Eniten alppihiihdon mitaleita yksissä olympiakisoissa on voittanut Kroatian Janica Kostelić, joka 2002 saavutti kolme kultaa ja yhden hopean. Itävallan Toni Sailer (1956) ja Ranskan Jean-Claude Killy (1968) voittivat kaikki kolme kisoissaan tarjolla ollutta kultamitalia. Sailerilla on nimissään olympiahistorian suurin voittomarginaali: 6,2 sekuntia suurpujottelussa 1956. Eniten yhtä lajia olympiarinteissä dominoinut urheilija on Norjan Kjetil André Aamodt, joka vuosina 1992–2006 voitti miesten super-G:ssä kolme kultaa ja yhden pronssin.

Suomen olympiadebyytti alppihiihdossa tapahtui St. Moritzissa 1948, jonne mukaan uskaltautuivat Pentti Alonen ja Aimo Vartiainen. Alosen 14:s sija Oslon pujottelussa 1952 pysyi pitkään suomalaisten parhaana olympiasaa- vutuksena. Lillehammerissa 1994 Mika Marila pujotteli sijalle 12, minkä jälkeen kärkitulos parani kisa kisalta: Naganossa 1998 Kalle Palander oli pujottelussa 9:s, Salt Lake Cityssä 2002 Henna Raita pujottelussa 8:s. Kauan odotetun ensimmäisen mitalin toi lopulta Tanja Poutiainen, joka sijoittui toiseksi Torinon kisojen suurpujottelussa 2006. Vancouverin kisoissa 2010 parhaaksi suoritukseksi tuli Poutiaisen kuudes sija pujottelussa.

Parhaat suomalaissijat lajeittain (M/N): Pujottelu: 9. Kalle Palander, 1998 6. Tanja Poutiainen, 2006 & 2010 Suurpujottelu: 9. Kalle Palander, 2006 2. Tanja Poutiainen, 2006 Super-G: 13. Janne Leskinen, 1994 Naiset: Suomella ei koskaan edustusta. Syöksylasku: 22. Raimo Manninen, 1964 30. Riitta Ollikka, 1976 Alppiyhdistetty: 21. Mika Marila, 1994 Naiset: Suomella ei koskaan edustusta.

ALPPIHIIHTO 50 ALPPIHIIHTO

ALPPIHIIHDON MITALISTIT 1936-2010

M pujottelu 1948 Edi Reinalter SUI James Couttet FRA Henri Oreiller FRA 1952 Othmar Schneider AUT Stein Eriksen NOR Guttorm Berge NOR 1956 Toni Sailer AUT Chiharu Igaya JPN Stig Sollander SWE 1960 Ernst Hinterseer AUT Matthias Leitner AUT Charles Bozon FRA 1964 Josef Stiegler AUT William Kidd USA James Heuga USA 1968 Jean-Claude Killy FRA Herbert Huber AUT Alfred Matt AUT 1972 Franc. Fernández Ochoa ESP Gustavo Thoeni ITA Rolando Thoeni ITA 1976 Piero Gros ITA Gustavo Thoeni ITA Willy Frommelt LIE 1980 Ingemar Stenmark SWE Phillip Mahre USA Jacques Lüthy SUI 1984 Phillip Mahre USA Steven Mahre USA Didier Bouvet FRA 1988 Alberto Tomba ITA Frank Wörndl GER Paul Frommelt LIE 1992 Finn Christian Jagge NOR Alberto Tomba ITA Michael Tritscher AUT 1994 Thomas Stangassinger AUT Alberto Tomba ITA Jure Košir SLO 1998 Hans-Petter Buraas NOR Ole Kristian Furuseth NOR Thomas Sykora AUT 2002 Jean-Pierre Vidal FRA Sébastien Amiez FRA Benjamin Raich AUT 2006 Benjamin Raich AUT Reinfried Herbst AUT Rainer Schönfelder AUT 2010 Giuliano Razzoli ITA Ivica Kostelić CRO André Myhrer SWE M suurpujottelu 1952 Stein Eriksen NOR Christian Pravda AUT Toni Spiss AUT 1956 Toni Sailer AUT Andreas Molterer AUT Walter Schuster AUT 1960 Roger Staub SUI Josef Stiegler AUT Ernst Hinterseer AUT 1964 Francois Bonlieu FRA Karl Schranz AUT Josef Stiegler AUT 1968 Jean-Claude Killy FRA Willy Favre SUI Heinrich Messner AUT 1972 Gustavo Thoeni ITA Edmund Bruggmann SUI Werner Mattle SUI 1976 Heini Hemmi SUI Ernst Good SUI Ingemar Stenmark SWE 1980 Ingemar Stenmark SWE Andreas Wenzel LIE Hans Enn AUT 1984 Max Julen SUI Jure Franko YUG Andreas Wenzel LIE 1988 Alberto Tomba ITA Hubert Strolz AUT Pirmin Zurbriggen SUI 1992 Alberto Tomba ITA Marc Girardelli LUX Kjetil Andre Aamodt NOR 1994 Markus Wasmeier GER Urs Kälin SUI Christian Mayer AUT 1998 Hermann Maier AUT Stephan Eberharter AUT Michael von Grünigen SUI 2002 Stephan Eberharter AUT Bode Miller USA Lasse Kjus NOR 2006 Benjamin Raich AUT Joël Chenal FRA Hermann Maier AUT 2010 Carlo Janka SUI Kjetil Jansrud NOR Aksel Lund Svindal NOR M super-G 1988 Franck Piccard FRA Helmut Mayer AUT Lars-Börje Eriksson SWE 1992 Kjetil Andre Aamodt NOR Marc Girardelli LUX Jan Einar Thorsen NOR 1994 Markus Wasmeier GER Tommy Moe USA Kjetil Andre Aamodt NOR 1998 Hermann Maier AUT Hans Knauss AUT Didier Cuche SUI 2002 Kjetil Andre Aamodt NOR Stephan Eberharter AUT Andreas Schifferer AUT 2006 Kjetil Andre Aamodt NOR Hermann Maier AUT Ambrosi Hoffmann SUI 2010 Aksel Lund Svindal NOR Bode Miller USA Andrew Weibrecht USA M syöksylasku 1948 Henri Oreiller FRA Franz Gabl AUT Karl Molitor SUI Rolf Olinger SUI 1952 Zeno Colò ITA Othmar Schneider AUT Christian Pravda AUT 1956 Toni Sailer AUT Raymond Fellay SUI Andreas Molterer AUT

51 ALPPIHIIHDON MITALISTIT 1936-2010

1960 Jean Vuarnet FRA Hans-Peter Lanig GER Guy Périllat FRA 1964 Egon Zimmermann AUT Léo Lacroix FRA Wolfgang Bartels GER 1968 Jean-Claude Killy FRA Guy Périllat FRA Jean-Daniel Dätwyler SUI 1972 Bernhard Russi SUI Roland Collombin SUI Heinrich Messner AUT 1976 Franz Klammer AUT Bernhard Russi SUI Herbert Plank ITA 1980 Leonhard Stock AUT Peter Wirnsberger AUT Steve Podborski CAN 1984 Bill Johnson USA Peter Müller SUI Anton Steiner AUT 1988 Pirmin Zurbriggen SUI Peter Müller SUI Franck Piccard FRA 1992 Patrick Ortlieb AUT Franck Piccard FRA Günther Mader AUT 1994 Tommy Moe USA Kjetil Andre Aamodt NOR Ed Podivinsky CAN 1998 Jean-Luc Crétier FRA Lasse Kjus NOR Hannes Trinkl AUT 2002 Fritz Strobl AUT Lasse Kjus NOR Stephan Eberharter AUT 2006 Antoine Dénériaz FRA Michael Walchhofer AUT Bruno Kernen SUI 2010 Didier Défago SUI Aksel Lund Svindal NOR Bode Miller USA M alppiyhdistetty 1936 Franz Pfnür GER Gustav Lantschner GER Emile Allais FRA 1948 Henri Oreiller FRA Karl Molitor SUI James Couttet FRA 1988 Hubert Strolz AUT Bernhard Gstrein AUT Paul Accola SUI 1992 Josef Polig ITA Gianfranco Martin ITA Steve Locher SUI 1994 Lasse Kjus NOR Kjetil Andre Aamodt NOR Harald C. Strand Nilsen NOR 1998 Mario Reiter AUT Lasse Kjus NOR Christian Mayer AUT 2002 Kjetil Andre Aamodt NOR Bode Miller USA Benjamin Raich AUT 2006 Ted Ligety USA Ivica Kostelić CRO Rainer Schönfelder AUT 2010 Bode Miller USA Ivica Kostelić CRO Silvan Zurbriggen SUI N pujottelu 1948 Gretchen Fraser USA Antoinette Meyer SUI Erika Mahringer AUT 1952 Andrea Mead Lawrence USA Ossi Reichert GER Annemarie Buchner GER 1956 Renée Colliard SUI Regina Schöpf AUT Jevgenija Sidorova URS 1960 Anne Heggtveit CAN Betsy Snite USA Barbara Henneberger GER 1964 Christine Goitschel FRA Marielle Goitschel FRA Jean Saubert USA 1968 Marielle Goitschel FRA Nancy Greene CAN Annie Famose FRA 1972 Barbara Cochran USA Danielle Debernard FRA Florence Steurer FRA 1976 Rosi Mittermaier GER Claudia Giordani ITA Hanni Wenzel LIE 1980 Hanni Wenzel LIE Christa Kinshofer GER Erika Hess SUI 1984 Paoletta Magoni ITA Perrine Pelen FRA Ursula Konzett LIE 1988 Vreni Schneider SUI Mateja Svet YUG Christa Kinshofer-Gütlein GER 1992 Petra Kronberger AUT Annelise Coberger NZL Blanca Fernández Ochoa ESP 1994 Vreni Schneider SUI Elfriede Eder AUT Katja Koren SLO 1998 Hilde Gerg GER Deborah Compagnoni ITA Zali Steggall AUS 2002 Janica Kostelić CRO Laure Pequegnot FRA Anja Pärson SWE 2006 Anja Pärson SWE Nicole Hosp AUT Marlies Schild AUT 2010 Maria Riesch GER Marlies Schild AUT Šárka Záhrobská CZE N suurpujottelu 1952 Andrea Mead Lawrence USA Dagmar Rom AUT Annemarie Buchner GER 1956 Ossi Reichert GER Josefine Frandl AUT Dorothea Hochleitner AUT 1960 Yvonne Rügg SUI Penelope Pitou USA Giuliana Chenal-Minuzzo ITA 1964 Marielle Goitschel FRA Christine Goitschel FRA Jean Saubert USA

ALPPIHIIHTO 52 ALPPIHIIHTO

ALPPIHIIHDON MITALISTIT 1936-2010

1968 Nancy Greene CAN Annie Famose FRA Fernande Bochatay SUI 1972 Marie-Theres Nadig SUI Annemarie Pröll AUT Wiltrud Drexel AUT 1976 Kathy Kreiner CAN Rosi Mittermaier GER Danielle Debernard FRA 1980 Hanni Wenzel LIE Irene Epple GER Perrine Pelen FRA 1984 Debbie Armstrong USA Christin Cooper USA Perrine Pelen FRA 1988 Vreni Schneider SUI Christa Kinshofer-Gütlein GER Maria Walliser SUI 1992 Pernilla Wiberg SWE Diann Roffe USA Anita Wachter AUT 1994 Deborah Compagnoni ITA Martina Ertl GER Vreni Schneider SUI 1998 Deborah Compagnoni ITA Alexandra Meissnitzer AUT Katja Seizinger GER 2002 Janica Kostelić CRO Anja Pärson SWE Sonja Nef SUI 2006 Julia Mancuso USA Tanja Poutiainen FIN Anna Ottosson SWE 2010 Viktoria Rebensburg GER Tina Maze SLO Elisabeth Görgl AUT N super-G 1988 Sigrid Wolf AUT Michaela Figini SUI Karen Percy CAN 1992 Deborah Compagnoni ITA Carole Merle FRA Katja Seizinger GER 1994 Diann Roffe USA Svetlana Gladyševa RUS Isolde Kostner ITA 1998 Picabo Street USA Michaela Dorfmeister AUT Alexandra Meissnitzer AUT 2002 Daniela Ceccarelli ITA Janica Kostelić CRO Karen Putzer ITA 2006 Michaela Dorfmeister AUT Janica Kostelić CRO Alexandra Meissnitzer AUT 2010 Andrea Fischbacher AUT Tina Maze SLO Lindsey Vonn USA N syöksylasku 1948 Hedy Schlunegger SUI Trude Beiser AUT Resi Hammerer AUT 1952 Trude Jochum-Beiser AUT Annemarie Buchner GER Giuliana Minuzzo ITA 1956 Madeleine Berthod SUI Frieda Dänzer SUI Lucile Wheeler CAN 1960 Heidi Biebl GER Penelope Pitou USA Traudl Hecher AUT 1964 Christl Haas AUT Edith Zimmermann AUT Traudl Hecher AUT 1968 Olga Pall AUT Isabelle Mir FRA Christl Haas AUT 1972 Marie-Theres Nadig SUI Annemarie Pröll AUT Susan Corrock USA 1976 Rosi Mittermaier GER Brigitte Totschnig AUT Cynthia Nelson USA 1980 Annemarie Moser-Pröll AUT Hanni Wenzel LIE Marie-Theres Nadig SUI 1984 Michaela Figini SUI Maria Walliser SUI Olga Charvátová TCH 1988 Marina Kiehl GER Brigitte Oertli SUI Karen Percy CAN 1992 Kerrin Lee-Gartner CAN Hillary Lindh USA Veronika Wallinger AUT 1994 Katja Seizinger GER Picabo Street USA Isolde Kostner ITA 1998 Katja Seizinger GER Pernilla Wiberg SWE Florence Masnada FRA 2002 Carole Montillet FRA Isolde Kostner ITA Renate Götschl AUT 2006 Michaela Dorfmeister AUT Martina Schild SUI Anja Pärson SWE 2010 Lindsey Vonn USA Julia Mancuso USA Elisabeth Görgl AUT N alppiyhdistetty 1936 Christl Cranz GER Käthe Grasegger GER Laila Schou Nilsen NOR 1948 Trude Beiser AUT Gretchen Fraser USA Erika Mahringer AUT 1988 Anita Wachter AUT Brigitte Oertli SUI Maria Walliser SUI 1992 Petra Kronberger AUT Anita Wachter AUT Florence Masnada FRA 1994 Pernilla Wiberg SWE Vreni Schneider SUI Alenka Dovžan SLO 1998 Katja Seizinger GER Martina Ertl GER Hilde Gerg GER 2002 Janica Kostelić CRO Renate Götschl AUT Martina Ertl GER 2006 Janica Kostelić CRO Marlies Schild AUT Anja Pärson SWE 2010 Maria Riesch GER Julia Mancuso USA Anja Pärson SWE

53 ALPPIHIIHTO Kjetil Andre AamodtNOR Janica Kostelić CRO Alberto TombaITA Vreni SchneiderSUI Deborah CompagnoniITA Katja SeizingerGER Toni SailerAUT Jean-Claude KillyFRA Hanni WenzelLIE Hermann MaierAUT Trude Jochum-BeiserAUT Marielle GoitschelFRA Rosi MittermaierGER Pernilla WibergSWE Michaela Dorfmeister AUT Benjamin RaichAUT Henri Oreiller FRA Marie-Theres NadigSUI Ingemar Stenmark SWE Benjamin RaichAUT Andrea MeadLawrence USA Petra Kronberger AUT Markus WasmeierGER Maria RieschGER Lasse KjusNOR Muita: Bode MillerUSA Stephan EberharterAUT Anja Pärson SWE PARHAAT MITALISTIT K 4 4 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 H 2 2 2 1 1 - - - 1 1 1 1 1 1 1 ------3 3 2 1 P 2 - - 1 - 2 - - 1 1 - - - - - 2 1 1 1 1 - - - - 1 1 1 4 Vuodet 1992-06 2002-06 1988-94 1988-94 1992-98 1992-98 1956 1968 1976-80 1998-06 1948-52 1964-68 1976 1992-98 1998-06 2002-06 1948 1972-80 1976-80 2002-06 1952 1992 1994 2010 1994-02 2002-10 1998-02 2002-10 54 2006 Itävalta Sveitsi Saksa Ranska USA Italia Norja Ruotsi Kroatia Kanada Liechtenstein Espanja Slovenia Jugoslavia Luxemburg Japani Uusi-Seelanti Venäjä Suomi Neuvostoliitto Tšekkoslovakia Australia Tšekki H MITALITILASTO SUOMEN MITALIT Suurpujottelu N K 31 18 16 15 14 13 9 5 4 4 2 1 ------H 35 19 12 14 18 8 9 2 5 1 2 - 2 2 2 1 1 1 1 - - - - Tanja Poutiainen P 39 19 9 14 7 7 8 9 - 5 5 1 3 ------1 1 1 1 Yht. 105 56 37 43 39 28 26 16 9 10 9 2 5 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 FREESTYLEHIIHTO

7 8 9 FREESTYLEHIIHTO ФРИСТАЙЛ Freestyle Skiing Freestyle Skiing Freestyle Skiing Aerials Halfpipe Moguls Fristajl Фристайл Фристайл Фристайл акробатика хафпайп могул 11 10 mitalikilpailua: 10 Miehet Naiset Kumparelasku x x Hypyt x x Skicross x x Freestyle Skiing Freestyle Skiing Halfpipe x x Ski Cross Slopestyle Фристайл Фристайл Slopestyle x x ски-кросс слоупстайл

Yhdysvalloissa 1960-luvun lopussa alkunsa saaneesta freestylehiihdosta tuli FIS:n virallinen kilpailulaji 1977. Maailmancup käynnistyi 1979, ja ensimmäiset FIS:n MM-kilpailut pidettiin Ranskan Tignesissä 1986.

Freestylehiihdosta tuli olympialaji Albertvillen kisoissa 1992, jolloin ohjelmassa oli vain kumparelasku. Lilleham- merissa 1994 mukaan otettiin hyppykilpailut. Vancouverissa 2010 ohjelmaan lisättiin skicross, ja Sotšin kisoissa olympiadebyyttinsä tekevät halfpipe ja slopestyle.

Ensimmäinen suomalainen olympiakisoissa esiintynyt freestylehiihtäjä oli Martti Kellokumpu, joka sijoittui Cal- garyssa 1988 kumparelaskussa 13:nneksi – tuolloin kyseessä oli vielä näytöslaji. Ensimmäisessä virallisessa miesten kumparelaskun olympiakilpailussa 1992 Janne Lahtela oli parhaana suomalaisena 18:s. Lillehammerissa Lahtela sijoittui yhdeksänneksi, ja Naganossa 1998 hän johti Suomen kumparemiesten kansainvälistä läpimurtoa: Lahtela otti hopeaa, hänen serkkunsa Sami Mustonen pronssia, ja Lauri Lassila sijoittui viidenneksi.

Janne Lahtelan ura huipentui kultamitaliin vuoden 2002 olympiakumpareilla Park Cityssä. Torinon kisoissa 2006 mitalimenestystä jatkoi Mikko Ronkainen, joka sijoittui hopealle hävittyään Australian Dale Begg-Smithil- le täpärästi 0,15 pisteellä. Vancouverissa 2010 Suomen parhaaksi freestylesaavutukseksi jäi Ronkaisen 14:s sija kumpareikossa.

Ainoa suomalainen naispuolinen freestylen olympiaedustaja on ollut Minna Karhu, joka kilpaili kumparelaskussa neljissä kisoissa 1992–2002 sijoittuen Naganossa 1998 kuudenneksi.

Hyppyjen olympiakilpailuissa ei Suomella ole koskaan ollut edustusta, eikä lajia maassa nykyään juuri harrasteta- kaan. Suomalaisnimi mitalitilastoista kuitenkin löytyy: Lauri Lassilan vaimo Lydia Lassila voitti kultaa Australialle Vancouverin kisoissa 2010.

Skicrossissa Suomea edusti Vancouverissa 2010 Juha Haukkala, joka sijoittui 26:nneksi.

55 FREESTYLEHIIHDON MITALISTIT 1992-2010

M kumparelasku 1992 Edgar Grospiron FRA Olivier Allamand FRA Nelson Carmichael USA 1994 Jean-Luc Brassard CAN Sergei Šupletsov RUS Edgar Grospiron FRA 1998 Jonny Moseley USA Janne Lahtela FIN Sami Mustonen FIN 2002 Janne Lahtela FIN Travis Mayer USA Richard Gay FRA 2006 Dale Begg-Smith AUS Mikko Ronkainen FIN Toby Dawson USA 2010 Alexandre Bilodeau CAN Dale Begg-Smith AUS Bryon Wilson USA

M hypyt 1994 Andreas Schönbächler SUI Philippe LaRoche CAN Lloyd Langlois CAN 1998 Eric Bergoust USA Sebastien Foucras FRA Dmitri Daštšinski BLR 2002 Aleš Valenta CZE Joe Pack USA Aleksei Grišin BLR 2006 Han Xiaopeng CHN Dmitri Daštšinski BLR Vladimir Lebedev RUS 2010 Aleksei Grišin BLR Jeret Peterson USA Liu Zhongqing CHN

M skicross 2010 Michael Schmid SUI Andreas Matt AUT Audun Grønvold NOR

N kumparelasku 1992 Donna Weinbrecht USA Jelizaveta Koževnikova IVY Stine Lise Hattestad NOR 1994 Stine Lise Hattestad NOR Elizabeth McIntyre USA Jelizaveta Koževnikova RUS 1998 Tae Satoya JPN Tatjana Mittermayer GER Kari Traa NOR 2002 Kari Traa NOR Shannon Bahrke USA Tae Satoya JPN 2006 Jennifer Heil CAN Kari Traa NOR Sandra Laoura FRA 2010 Hannah Kearney USA Jennifer Heil CAN Shannon Bahrke USA

N hypyt 1994 Lina Tšerjazova UZB Marie Lindgren SWE Hilde Synnøve Lid NOR 1998 Nikki Stone USA Xu Nannan CHN Colette Brand SUI 2002 Alisa Camplin AUS Veronica Brenner CAN Deidra Dionne CAN 2006 Evelyne Leu SUI Li Nina CHN Alisa Camplin AUS 2010 Lydia Lassila AUS Li Nina CHN Guo Xinxin CHN

N skicross 2010 Ashleigh McIvor CAN Hedda Berntsen NOR Marion Josserand FRA

FREESTYLEHIIHTO 56 FREESTYLEHIIHTO

PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Kari Traa NOR 1 1 1 1998-06 USA 5 5 4 14 Janne Lahtela FIN 1 1 - 1998-02 Kanada 4 3 2 9 Dale Begg-Smith AUS 1 1 - 2006-10 Australia 3 1 1 5 Jennifer Heil CAN 1 1 - 2006-10 Sveitsi 3 - 1 4 Edgar Grospiron FRA 1 - 1 1992-94 Norja 2 2 4 8 Stine Lise Hattestad NOR 1 - 1 1992-94 Kiina 1 3 2 6 Tae Satoya JPN 1 - 1 1998-02 Ranska 1 2 4 7 Alisa Camplin AUS 1 - 1 2002-06 Suomi 1 2 1 4 Aleksei Grišin BLR 1 - 1 2002-10 Valko-Venäjä 1 1 2 4 Japani 1 - 1 2 Uzbekistan 1 - - 1 SUOMEN MITALIT Tšekki 1 - - 1 Venäjä - 1 2 3 1998 H Kumparelasku M Janne Lahtela Itävalta - 1 - 1 P Kumparelasku M Sami Mustonen IVY - 1 - 1 2002 K Kumparelasku M Janne Lahtela Ruotsi - 1 - 1 2006 H Kumparelasku M Mikko Ronkainen Saksa - 1 - 1

57 18 19 LUMILAUTAILU СНОУБОРД

Snoubord Snowboard Cross Snowboard Halfpipe Cноуборд-кросс Cноуборд 10 mitalikilpailua: хафпайп 20 21 Miehet Naiset Parisuurpujottelu x x Paripujottelu x x Lumilautacross x x Halfpipe x x Snowboard Parallel Events Snowboard Slopestyle x x Slopestyle Сноуборд Сноуборд параллельные слоупстайл виды

Lumilautailu kehittyi kilpailulajiksi 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Vuonna 1981 pidettiin Kaliforniassa lajin ensimmäiset epäviralliset MM-kilpailut. Lautailijoiden oma kansainvälinen liitto ISF perustettiin 1991. Kansain- välinen hiihtoliitto FIS otti lumilautailun ohjelmaansa 1994 ja ryhtyi järjestämään omia MM-kisojansa 1996. Liittojen välinen kilpailu päättyi ISF:n vararikkoon vuonna 2002.

FIS:n voiton taustalla oli Kansainvälisen Olympiakomitean tuki. KOK kiinnostui nuorison suosimasta urheilu- muodosta, ja lumilautailu otettiin mukaan talviolympiaohjelmaan FIS:n alaisena lajina Naganossa 1998. Lajeina olivat halfpipe ja suurpujottelu, jonka jo seuraavissa kisoissa korvasi parisuurpujottelu. Lumilautacrossista tuli kolmas olympialaji Torinon kisoissa 2006. Sotšin kisoissa 2014 ohjelmaan lisätään slopestyle ja paripujottelu.

Lautailijoiden omaa kulttuuria leimaa tiukkaa kilpailullisuutta karttava yhteisöllisyys, toisaalta myös välineteolli- suuden ylläpitämä kaupallisuus. Olympialiikkeen puitteisiin on kumpaakin ollut vaikea sovittaa. Monet halfpipen huiput ovat keskittyneet kuvaustoimintaan ja omiin kilpailuihinsa, joista tärkeimpiä ovat Coloradon Aspenissa vuosittain järjestettävä Winter X Games ja 2002 käynnistetty Ticket To Ride -kiertue (TTR). Olympiakilpailun arvostus on kuitenkin kasvanut vuosien mittaan. Ratalajien (paripujottelun ja -suurpujottelun) laskijoille olympiakisat ovat yleensä olleetkin aina pääosassa.

Suomalaiset lumilautailijat alkoivat jo 1990-luvulla niittää mainetta ISF:n kilpailuissa. FIS:n MM-kisoissa tuo- reimpia suomalaisvoittajia ovat Enni Rukajärvi (kultaa slopestylessa 2011) ja Roope Tonteri (kultaa slopestylessa ja big airissa 2013). Suomalaisten uudeksi leipälajiksi MM-tasolla on muodostunut slopestyle, josta tuleekin sopivasti uusi olympialaji.

Olympiakisojen halfpipessa suomalaisten menestys jäi odotuksia vaisummaksi sekä 1998 että 2002. Naganossa paras tulos oli Minna Hesson kuudes sija, ja Salt Laken kisoissa Heikki Sorsa sijoittui seitsemänneksi. Mitaliko- rokkeelle nousi ensimmäisenä Markku Koski, joka Torinon kisoissa 2006 voitti pronssimitalin. Vancouverissa 2010 Peetu Piiroinen paransi tästä yhdellä sijalla. Hänen hopeamitalinsa oli samalla koko kisojen paras suomalais- saavutus.

Ratalajien paras suomalainen olympiasaavutus on Ilona Ruotsalaisen 23:s sija Vancouverin parisuurpujottelussa. Lumilautacrossissa ei Suomella ole toistaiseksi ollut olympiaedustajia.

LUMILAUTAILU 58 LUMILAUTAILU

LUMILAUTAILUN MITALISTIT 1998-2010

M parisuurpujottelu 2002 Philipp Schoch SUI Richard Richardsson SWE Chris Klug USA 2006 Philipp Schoch SUI Simon Schoch SUI Siegfried Grabner AUT 2010 Jasey Jay Anderson CAN Benjamin Karl AUT Mathieu Bozzetto FRA

M lumilautacross 2006 Seth Wescott USA Radoslav Židek SVK Paul-Henri Delerue FRA 2010 Seth Wescott USA Mike Robertson CAN Tony Ramoin FRA

M halfpipe 1998 Gian Simmen SUI Daniel Franck NOR Ross Powers USA 2002 Ross Powers USA Danny Kass USA Jarret Thomas USA 2006 Shaun White USA Danny Kass USA Markku Koski FIN 2010 Shaun White USA Peetu Piiroinen FIN Scott Lago USA

N parisuurpujottelu 2002 Isabelle Blanc FRA Karine Ruby FRA Lidia Trettel ITA 2006 Daniela Meuli SUI Amelie Kober GER Rosey Fletcher USA 2010 Nicolien Sauerbreij NED Jekaterina Iljuhina RUS Marion Kreiner AUT

N lumilautacross 2006 Tanja Frieden SUI Lindsey Jacobellis USA Dominique Maltais CAN 2010 Maëlle Ricker CAN Déborah Anthonioz FRA Olivia Nobs SUI

N halfpipe 1998 Nicola Thost GER Stine Brun Kjeldaas NOR Shannon Dunn USA 2002 Kelly Clark USA Dorianne Vidal FRA Fabienne Reuteler SUI 2006 Hannah Teter USA Gretchen Bleiler USA Kjersti Buaas NOR 2010 Torah Bright AUS Hannah Teter USA Kelly Clark USA

Ohjelmasta poistetut lajit:

M suurpujottelu 1998 Ross Rebagliati CAN Thomas Prugger ITA Ueli Kestenholz SUI

N suurpujottelu 1998 Karine Ruby FRA Heidi Renoth GER Brigitte Koeck AUT

59 PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Philipp Schoch SUI 2 - - 2002-06 USA 7 5 7 19 Seth Wescott USA 2 - - 2006-10 Sveitsi 5 1 3 9 Shaun White USA 2 - - 2006-10 Kanada 3 1 1 5 Karine Ruby FRA 1 1 - 1998-02 Ranska 2 3 3 8 Hannah Teter USA 1 1 - 2006-10 Saksa 1 2 - 3 Ross Powers USA 1 - 1 1998-02 Alankomaat 1 - - 1 Kelly Clark USA 1 - 1 2002-10 Australia 1 - - 1 Norja - 2 1 3 Itävalta - 1 3 4 Italia - 1 1 2 SUOMEN MITALIT Suomi - 1 1 2 Ruotsi - 1 - 1 2006 P Halfpipe M Markku Koski Slovakia - 1 - 1 2010 H Halfpipe M Peetu Piiroinen Venäjä - 1 - 1

LUMILAUTAILU 60 AMPUMAHIIHTO

2 AMPUMAHIIHTO БИАТЛОН

Biathlon Biatlon Биатлон

11 mitalikilpailua: Miehet: Naiset: 10 km 7,5 km Takaa-ajo (10 + 12,5 km) Takaa-ajo (7,5 + 10 km) 20 km 15 km 15 km yhteislähtö 12,5 km yhteislähtö 4 x 7,5 km 4 x 6 km

Sekaviesti (naiset 2 x 6 km + miehet 2 x 7,5 km)

Ampumahiihdon esi-isä oli nelimiehisjoukkueilla suoritettu sotilaspartiohiihto, joka esiintyi talviolympiakisoissa 1924, 1928, 1936 ja 1948. Suomi sijoittui kilpailussa joka kerralla toiseksi. Kyseessä katsottiin olevan epäviral- linen kilpailu, jonka palkintoja ei laskettu mitalitilastoon. Vuonna 2006 KOK kuitenkin tunnusti Chamonix’ssa 1924 ohjelmaan kuuluneet sotilaspartiohiihdon ja curlingin virallisiksi olympiakilpailuiksi. Suomen mitalitiliin voitiin näin jälkikäteen lisätä yksi hopea.

Henkilökohtaiseksi kilpailulajiksi hiihdon ja kivääriammunnan yhdistelmä kehittyi vasta 1950-luvulla. Lajin otti hallintaansa kansainvälinen viisiotteluliitto, joka risti sen ”kaksiotteluksi” (biathlon). Suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui pian termi ampumahiihto. Oman kansainvälisen liittonsa (IBU) ampumahiihto sai vasta 1992.

Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kilpailut järjestettiin 1958. Olympiakisoihin laji tuli mukaan Squaw Val- leyssa 1960. Aluksi kilpailtiin vain 20 km:n matkalla. Viesti lisättiin ohjelmaan 1968, pikamatka 10 km 1980. Ampumahiihdossa käytetty ase muutettiin vuonna 1978 sotilaskivääristä pienoiskivääriksi. Ampumamatka lyheni samalla 150:stä 50 metriin.

Naisten ampumahiihdon ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1984. Olympiaohjelmaan naisten ampumahiihto tuli Albertvillen kisoissa 1992. Vuonna 2002 lajivalikoimaan lisättiin pikamatkan aika-eroilla starttaava takaa-ajo, Torinon kisoissa 2006 yhteislähtö. Sotšin kisojen uutuus on miesten ja naisten yhteinen sekaviesti.

Runsaasti kasvaneen lajivalikoiman ansiosta ampumahiihtäjät nousevat korkealle talviolympiakisojen mitalilis- toilla. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa 2002 voittamalla kaikki tarjolla olleet miesten 4 kultamitalia. Saksalaiset Ricco Gross ja Uschi Disl voittivat molemmat mitaleita viisissä peräkkäisissä kisoissa 1992–2006.

Ainoa sekä ampumahiihdossa että maastohiihdossa olympiamitaleita voittanut urheilija on venäläinen Anfisa Reztsova, joka saavutti ilman asetta viestikultaa ja hopeaa 1988, kiväärin kera kaksi kultaa ja yhden pronssin 1992–94. Suomen hiihtosankari Veikko Hakulinen osallistui ampumahiihtäjänä Innsbruckin kisoihin 1964 ja hiihtikin selvästi parasta vauhtia mutta ampui kuusi ohilaukausta sijoittuen 15:nneksi. Ole Einar Bjørndalen osallistui 2002 myös 30 km hiihtoon mutta jäi viidenneksi. Viestihopeaa ampumahiihdossa 1972 saavuttanut Mauri Röppänen jäi pienoiskiväärin täysottelussa täpärästi neljänneksi Moskovan kesäkisoissa 1980.

Suomen ampumahiihto vietti suuruudenaikaa 1970-luvulla, jolloin olympiasaaliiksi tuli kolme hopeaa. Harri Eloranta voitti yllätyspronssia miesten pikamatkalla 1992, ja Ville Räikkönen teki saman tempun 1998. Ainoana suomalaisena ampumahiihtäjänä Torinon kisoihin 2006 osallistunut Paavo Puurunen sijoittui yhteislähtökilvassa neljänneksi. Vancouverin kisoissa neljän hengen joukkueen parhaaksi saavutukseksi jäi Timo Antilan 40:s sija pikamatkalla.

Naisampumahiihtäjiemme toistaiseksi paras olympiasaavutus on Mari Lampisen kahdeksas sija pikamatkalla Naganossa 1998. 61 OLYMPIAMITALISTIT 1960-2010

M 10 km 1980 Frank Ullrich GDR Vladimir Alikin URS Anatoli Aljabjev URS 1984 Eirik Kvalfoss NOR Peter Angerer GER Matthias Jacob GDR 1988 Frank-Peter Roetsch GDR Valeri Medvedtsev URS Sergei Tšepikov URS 1992 Mark Kirchner GER Ricco Gross GER Harri Eloranta FIN 1994 Sergei Tšepikov RUS Ricco Gross GER Sergei Tarasov RUS 1998 Ole Einar Bjørndalen NOR Frode Andresen NOR Ville Räikkönen FIN 2002 Ole Einar Bjørndalen NOR Sven Fischer GER Wolfgang Perner AUT 2006 Sven Fischer GER Halvard Hanevold NOR Frode Andresen NOR 2010 Vincent Jay FRA Emil Hegle Svendsen NOR Jakov Fak CRO

M takaa-ajo 2002 Ole Einar Bjørndalen NOR Raphael Poirée FRA Ricco Gross GER 2006 Vincent Defrasne FRA Ole Einar Bjørndalen NOR Sven Fischer GER 2010 Björn Ferry SWE Christoph Sumann AUT Vincent Jay FRA

M 20 km 1960 Klas Lestander SWE Antti Tyrväinen FIN Aleksandr Privalov URS 1964 Vladimir Melanin URS Aleksandr Privalov URS Olav Jordet NOR 1968 Magnar Solberg NOR Aleksandr Tihonov URS Vladimir Gundartsev URS 1972 Magnar Solberg NOR Hansjörg Knauthe GDR Lars-Göran Arwidson SWE 1976 Nikolai Kruglov URS Heikki Ikola FIN Aleksandr Jelizarov URS 1980 Anatoli Aljabjev URS Frank Ullrich GDR Eberhard Rösch GDR 1984 Peter Angerer GER Frank-Peter Roetsch GDR Eirik Kvalfoss NOR 1988 Frank-Peter Roetsch GDR Valeri Medvedtsev URS Johann Passler ITA 1992 Jevgeni Redkin IVY Mark Kirchner GER Mikael Löfgren SWE 1994 Sergei Tarasov RUS Frank Luck GER Sven Fischer GER 1998 Halvard Hanevold NOR Pieralberto Carrara ITA Aleksei Aidarov BLR 2002 Ole Einar Bjørndalen NOR Frank Luck GER Viktor Maigurov RUS 2006 Michael Greis GER Ole Einar Bjørndalen NOR Halvard Hanevold NOR 2010 Emil Hegle Svendsen NOR Ole Einar Bjørndalen NOR Sergei Novikov BLR

M yhteislähtö 2006 Michael Greis GER Tomasz Sikora POL Ole Einar Bjørndalen NOR 2010 Jevgeni Ustjugov RUS Martin Fourcade FRA Pavol Hurajt SVK

M 4 x 7,5 km viesti 1968 Neuvostoliitto Norja Ruotsi 1972 Neuvostoliitto Suomi DDR 1976 Neuvostoliitto Suomi DDR 1980 Neuvostoliitto DDR Saksan ltv 1984 Neuvostoliitto Norja Saksan ltv 1988 Neuvostoliitto Saksan ltv Italia 1992 Saksa IVY Ruotsi 1994 Saksa Venäjä Ranska 1998 Saksa Norja Venäjä

AMPUMAHIIHTO 62 AMPUMAHIIHTO

OLYMPIAMITALISTIT 1960-2010

2002 Norja Saksa Ranska 2006 Saksa Venäjä Ranska 2010 Norja Itävalta Venäjä

N 7,5 km 1992 Anfisa Reztsova IVY Antje Misersky GER Jelena Belova IVY 1994 Myriam Bédard CAN Svetlana Paramygina BLR Valentyna Tserbe UKR 1998 Galina Kukleva RUS Ursula Disl GER Katrin Apel GER 2002 Kati Wilhelm GER Ursula Disl GER Magdalena Forsberg SWE 2006 Florence Baverel-R. FRA Anna Carin Olofsson SWE Lilija Jefremova UKR 2010 Anastasia Kuzminová SVK Magdalena Neuner GER Marie Dorin FRA

N takaa-ajo 2002 Olga Pyleva RUS Kati Wilhelm GER Irina Nikultšina BUL 2006 Kati Wilhelm GER Martina Glagow GER Albina Ahatova RUS 2010 Magdalena Neuner GER Anastasia Kuzminová SVK Marie Laure Brunet FRA

N 15 km 1992 Antje Misersky GER Svetlana Petšerskaja IVY Myriam Bédard CAN 1994 Myriam Bédard CAN Anne Briand FRA Ursula Disl GER 1998 Jekaterina Dafovska BUL Olena Petrova UKR Ursula Disl GER 2002 Andrea Henkel GER Liv Grete Poirée NOR Magdalena Forsberg SWE 2006 Svetlana Išmuratova RUS Martina Glagow GER Albina Ahatova RUS 2010 Tora Berger NOR Jelena Hrustaljova KAZ Darja Domratševa BLR

N yhteislähtö 2006 Anna Carin Olofsson SWE Kati Wilhelm GER Ursula Disl GER 2010 Magdalena Neuner GER Olga Zaitseva RUS Simone Hauswald GER

N viesti (1992 3 x 7,5 km, 1994-2002 4 x 7,5 km, 2006- 4 x 6 km) 1992 Ranska Saksa IVY 1994 Venäjä Saksa Ranska 1998 Saksa Venäjä Norja 2002 Saksa Norja Venäjä 2006 Venäjä Saksa Ranska 2010 Venäjä Ranska Saksa

63 PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Ole Einar Bjørndalen NOR 6 4 1 1998-10 Saksa 17 20 11 48 Ricco Gross GER 4 3 1 1992-06 Norja 12 11 6 29 Sven Fischer GER 4 2 2 1994-06 Neuvostoliitto/IVY 11 7 7 25 Aleksandr Tihonov URS 4 1 - 1968-80 Venäjä 9 4 7 20 Kati Wilhelm GER 3 3 1 2002-10 Ranska 4 4 8 16 Halvard Hanevold NOR 3 2 1 1998-10 DDR 3 4 4 11 Mark Kirchner GER 3 1 - 1992-94 Ruotsi 3 1 6 10 Michael Greis GER 3 - - 2006 Kanada 2 - 1 3 Ursula Disl GER 2 4 3 1992-06 Slovakia 1 1 1 3 Sergei Tšepikov URS/IVY/RUS 2 3 1 1988-06 Bulgaria 1 - 1 2 Frank Luck GER 2 3 - 1994-02 Suomi - 4 2 6 Katrin Apel GER 2 1 1 1998-06 Valko-Venäjä - 2 2 4 Andrea Henkel GER 2 1 1 2002-10 Itävalta - 2 1 3 Magnar Solberg NOR 2 1 - 1968-72 Italia - 1 2 3 Frank-Peter Roetsch GDR 2 1 - 1984-88 Ukraina - 1 2 3 Olga Zaitseva RUS 2 1 - 2006-10 Puola - 1 - 1 Emil Hegle Svendsen NOR 2 1 - 2010 Kazakstan - 1 - 1 Magdalena Neuner GER 2 1 - 2010 Kroatia - - 1 1 Anatoli Aljabjev URS 2 - 1 1980 Myriam Bédard CAN 2 - 1 1992-94 Anfisa Reztsova IVY/RUS 2 - 1 1992-94 Svetlana Išmuratova RUS 2 - 1 2002-06 Olga Medvedtseva RUS 2 - 1 2002-10 Viktor Mamatov URS 2 - - 1968-72 Nikolai Kruglov URS 2 - - 1976 Ivan Bjakov URS 2 - - 1972-76 Dmitri Vasiljev URS 2 - - 1984-88 Anna Bogali-Titovets RUS 2 - - 2006-10

Paras suomalainen: Heikki Ikola FIN - 3 - 1972-76

SUOMEN MITALIT

1960 H 20 km Antti Tyrväinen 1972 H 4 x 7,5 km Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen 1976 H 20 km Heikki Ikola H 4 x 7,5 km Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola 1992 P 10 km M Harri Eloranta 1998 P 10 km M Ville Räikkönen

AMPUMAHIIHTO 64 PIKALUISTELU

PIKALUISTELU СКОРОСТНОЙ БЕГ НА КОНЬКАХ Skorostnoj beg na konkah

12 mitalikilpailua: 22 Miehet Naiset 500 m x x 1000 m x x 1500 m x x 3000 m x Speed Skating 5000 m x x Скоростной бег 10 000 m x на коньках Joukkuetakaa-ajo x x

Pikaluistelun virallisista MM-mitaleista kilpailtiin ensi kerran jo 1893. Kansainvälinen luisteluliitto (ISU) oli perustettu vuotta aiemmin. Olympialajiksi pikaluistelu tuli heti ensimmäisissä talvikisoissa Chamonix’ssa 1924. Luistelumatkoina olivat alusta lähtien 500, 1500, 5000 ja 10 000 metriä. MM- ja EM-kisoissa kilpailtiin vain yleismestaruudesta, mutta olympiakisoissa päätettiin jakaa mitaleita yksittäismatkoilla. Yhteispisteiden perusteella olympiamitaleita onkin myönnetty vain 1924, jolloin kullan voitti Suomen Clas Thunberg. Olympiakisat pysyivät pitkään matkaspesialistien ainoana mahdollisuutena saavuttaa mitalimainetta. ISU aloitti matkakohtaiset MM-kilpailut vasta vuonna 1996.

Naisten pikaluistelun ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1933. Olympiajäälle naiset pääsivät kuitenkin vasta Squaw Valleyssa 1960, matkoina 500, 1000, 1500 ja 3000 metriä.

Vuosien varrella yhä harvempi luistelija pystyi menestymään kaikilla matkoilla. Sprintterit saivatkin omat MM-ki- sansa 500 ja 1000 metrin matkoilla 1972. Miesten 1000 metriä lisättiin myös olympiaohjelmaan Innsbruckissa 1976. Sukupuolten tasa-arvo olympiajäillä toteutui lopulta Calgaryssa 1988, kun ohjelmaan lisättiin naisten viidenneksi lajiksi 5000 metriä.

Olympiaohjelman uusin tulokas on Torinossa 2006 ensi kerran nähty joukkuetakaa-ajo. Ratapyöräilystä mallin- sa ottavassa lajissa kolmen hengen joukkueet etenevät vuorovedolla. Kaksi joukkuetta starttaa yhtä aikaa radan vastakkaisilta puolilta, ja voittajat etenevät jatkoon. Kilpailumatka on miehille 8 kierrosta (3200 m) ja naisille 6 kierrosta (2400 m), joten keskimatkojen erikoisluistelijat ovat vahvoilla.

Pikaluistelusta tuli 1980-luvulla sisälaji. Olympiamitaleista kilpailtiin ensi kerran hallissa Calgaryssä 1988, viimeisen kerran taivasalla Albertvillessä 1992.

Yhdysvaltain Eric Heiden voitti Lake Placidissä 1980 kaikki viisi miesten kultamitalia. Neuvostoliiton Lidija Skoblikova vei puolestaan kaikki neljä naisten mestaruutta Innsbruckissa 1964. Viiteen mitaliin yksissä kisoissa on Heidenin lisäksi yltänyt vain Kanadan Cindy Klassen, joka Torinossa 2006 keräsi sarjan 1–2–2, joukossa kuitenkin joukkuetakaa-ajon hopea.

Pikaluistelun ensimmäisiä olympiajäitä hallitsi Suomi: Clas Thunberg voitti Chamonix’ssa 1924 kolme kultamitalia ja Julius Skutnabb yhden. St. Moritzissa 1928 Thunberg voitti kaksi kultaa lyhyillä matkoilla, mutta joutui lumipyryn uhriksi 5000 metrillä, ja 10 000 metrin kilpailu peruutettiin kokonaan jään sulettua luistelijoiden alta.

Thunbergin vuosien jälkeen olympiavoiton on Suomelle tuonut vain Kaija Mustonen, joka olikin Grenoblen kisojen 1968 ainoa suomalainen kultamitalisti.

65 Pertti Niittylä sijoittui kuudenneksi 5000 metrillä Sarajevossa 1984, mutta seuraavaa pistesijaa Suomi sai odottaa Vancouverin kisoihin 2010 saakka. Silloin lähellä olikin täysosuma: Mika Poutala johti 500 metrin kisaa ensim- mäisen lähdön jälkeen, mutta horjahti toisessa luistelussa ja jäi viidenneksi. Eroa pronssimitaliin jäi 33 sekunnin tuhannesosaa.

Suomalaisia naisia ei pikaluistelun olympiaradoilla ole nähty sitten vuoden 1980.

VOITTOTULOKSET VIIME OLYMPIAKISOISSA JA ME-TULOS

2002 2006 2010 ME-tulos (ennen kautta 2013/14) MIEHET 500 m 34,42 * 34,82 * 34,86 ** 34,03 Jeremy Wotherspoon CAN 9.11.2007 SLC 1000 m 1.07,18 1.08,89 1.08,94 1.06,42 Shani Davis USA 7.3.2009 SLC 1500 m 1.43,95 1.45,97 1.45,57 1.41,04 Shani Davis USA 11.12.2009 SLC 5000 m 6.14,66 6.14,68 6.14,60 6.03,32 Sven Kramer NED 17.11.2007 Calgary 10 000 m 12.58,92 13.01,57 12.58,55 12.41,69 Sven Kramer NED 10.3.2007 SLC JTA - 3.44,46 3.41,37 3.37,80 Alankomaat 11.3.2007 SLC

NAISET 500 m 37,30 * 38,23 * 37,84 * 36,80 Lee Sang-hwa KOR 20.1.2013 Calgary 1000 m 1.13,83 1.16,05 1.16,56 1.12,68 Christine Nesbitt CAN 28.1.2012 Calgary 1500 m 1.54,02 1.55,27 1.56,89 1.51,79 Cindy Klassen CAN 20.11.2005 SLC 3000 m 3.57,70 4.02,43 4.02,53 3.53,34 Cindy Klassen CAN 18.3.2006 Calgary 5000 m 6.46,91 6.59,07 6.50,91 6.42,66 Martina Sábliková CZE 18.2.2011 SLC JTA - 3.01,25 3.02,82 2.55,79 Kanada 6.12.2009 Calgary

* Paras yksittäistulos. Mestaruus ratkesi kahden luistelun yhteisajalla. ** Mika Poutala FIN. JTA joukkuetakaa-ajo (miehet 3200 m, naiset 2400 m) SLC Salt Lake City

PIKALUISTELU 66 PIKALUISTELU

OLYMPIAMITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA M 500 m 1924 Charles Jewtraw USA Oskar Olsen NOR Roald Larsen NOR Clas Thunberg FIN 1928 Clas Thunberg FIN John O’Neil Farrell USA Bernt Evensen NOR Jaakko Friman FIN Roald Larsen NOR 1932 John A. Shea USA Bernt Evensen NOR Alexander Hurd CAN 1936 Ivar Ballangrud NOR Georg Krog NOR Leo Freisinger USA 1948 Finn Helgesen NOR Kenneth Bartholomew USA Thomas Byberg NOR Robert Fitzgerald USA 1952 Kenneth Henry USA Donald McDermott USA Gordon Audley CAN Arne Johansen NOR 1956 Jevgeni Grišin URS Rafael Gratš URS Alv Gjestvang NOR 1960 Jevgeni Grišin URS William Disney USA Rafael Gratš URS 1964 Terry McDermott USA Alv Gjestvang NOR Jevgeni Grišin URS Vladimir Orlov URS 1968 Erhard Keller GER Terry McDermott USA Magne Thomassen NOR 1972 Erhard Keller GER Hasse Börjes SWE Valeri Muratov URS 1976 Jevgeni Kulikov URS Valeri Muratov URS Dan Immerfall USA 1980 Eric Heiden USA Jevgeni Kulikov URS Lieuwe de Boer NED 1984 Sergei Fokitšev URS Yoshihiro Kitazawa JPN Gaétan Boucher CAN 1988 Uwe-Jens Mey GDR Jan Ykema NED Akira Kuroiwa JPN 1992 Uwe-Jens Mey GER Toshiyuki Kuroiwa JPN Junichi Inoue JPN 1994 Aleksandr Golubev RUS Sergei Klevtšenija RUS Manabu Horii JPN 1998 Hiroyasu Shimizu JPN Jeremy Wotherspoon CAN Kevin Overland CAN 2002 Casey FitzRandolph USA Hiroyasu Shimizu JPN Kip Carpenter USA 2006 Joey Cheek USA Dmitri Dorofejev RUS Lee Kang-seok KOR 2010 Mo Tae-bum KOR Keiichirō Nagashima JPN Jōji Katō JPN

M 1000 m 1976 Peter Muller USA Jörn Didriksen NOR Valeri Muratov URS 1980 Eric Heiden USA Gaétan Boucher CAN Vladimir Lobanov URS Frode Rønning NOR 1984 Gaétan Boucher CAN Sergei Hlebnikov URS Kai Arne Engestad NOR 1988 Nikolai Guljajev URS Uwe-Jens Mey GDR Igor Železovski URS 1992 Olaf Zinke GER Kim Yoon-man KOR Yukinori Miyabe JPN 1994 Dan Jansen USA Igor Železovski BLR Sergei Klevtšenija RUS 1998 Ids Postma NED Jan Bos NED Hiroyasu Shimizu JPN 2002 Gerard van Velde NED Jan Bos NED Joey Cheek USA 2006 Shani Davis USA Joey Cheek USA Erben Wennemars NED 2010 Shani Davis USA Mo Tae-bum KOR Chad Hedrick USA

M 1500 m 1924 Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR Sigurd Moen NOR 1928 Clas Thunberg FIN Bernt Evensen NOR Ivar Ballangrud NOR 1932 John A. Shea USA Alexander Hurd CAN William Logan CAN 1936 Charles Mathisen NOR Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN 1948 Sverre Farstad NOR Åke Seyffarth SWE Odd Lundberg NOR

67 OLYMPIAMITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1952 Hjalmar Andersen NOR Willem van der Voort NED Roald Aas NOR 1956 Jevgeni Grišin URS Toivo Salonen FIN Juri Mihailov URS 1960 Jevgeni Grišin URS Boris Stenin URS Roald Aas NOR 1964 Ants Antson URS Kees Verkerk NED Villy Haugen NOR 1968 Kees Verkerk NED Ivar Eriksen NOR Ard Schenk NED 1972 Ard Schenk NED Roar Grønvold NOR Göran Claeson SWE 1976 Jan Egil Storholt NOR Juri Kondakov URS Hans van Helden NED 1980 Eric Heiden USA Kai Arne Stenshjemmet NOR Terje Andersen NOR 1984 Gaétan Boucher CAN Sergei Hlebnikov URS Oleg Božjev URS 1988 André Hoffmann GDR Eric Flaim USA Michael Hadschieff AUT 1992 Johann Olav Koss NOR Ådne Søndrål NOR Leo Visser NED 1994 Johann Olav Koss NOR Rintje Ritsma NED Falko Zandstra NED 1998 Ådne Søndrål NOR Ids Postma NED Rintje Ritsma NED 2002 Derek Parra USA Jochem Uytdehaage NED Ådne Søndrål NOR 2006 Enrico Fabris ITA Shani Davis USA Chad Hedrick USA 2010 Mark Tuitert NED Shani Davis USA Håvard Bøkko NOR

M 5000 m 1924 Clas Thunberg FIN Julius Skutnabb FIN Roald Larsen NOR 1928 Ivar Ballangrud NOR Julius Skutnabb FIN Bernt Evensen NOR 1932 Irving Jaffee USA Edward Murphy USA William Logan CAN 1936 Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN Antero Ojala FIN 1948 Reidar Liaklev NOR Odd Lundberg NOR Göthe Hedlund SWE 1952 Hjalmar Andersen NOR Kees Broekman NED Sverre Haugli NOR 1956 Boris Šilkov URS Sigvard Ericsson SWE Oleg Gontšarenko URS 1960 Viktor Kositškin URS Knut Johannesen NOR Jan Pesman NED 1964 Knut Johannesen NOR Per Ivar Moe NOR Fred Anton Maier NOR 1968 Fred Anton Maier NOR Kees Verkerk NED Petrus Nottet NED 1972 Ard Schenk NED Roar Grønvold NOR Sten Stensen NOR 1976 Sten Stensen NOR Piet Kleine NED Hans van Helden NED 1980 Eric Heiden USA Kai Arne Stenshjemmet NOR Tom Erik Oxholm NOR 1984 Tomas Gustafson SWE Igor Malkov URS René Schöfisch GDR 1988 Tomas Gustafson SWE Leo Visser NED Gerard Kemkers NED 1992 Geir Karlstad NOR Falko Zandstra NED Leo Visser NED 1994 Johann Olav Koss NOR Kjell Storelid NOR Rintje Ritsma NED 1998 Gianni Romme NED Rintje Ritsma NED Bart Veldkamp BEL 2002 Jochem Uytdehaage NED Derek Parra USA Jens Boden GER 2006 Chad Hedrick USA Sven Kramer NED Enrico Fabris ITA 2010 Sven Kramer NED Lee Seung-hoon KOR Ivan Skobrev RUS

M 10 000 m 1924 Julius Skutnabb FIN Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR 1928 Peruutettu huonon sään vuoksi. 1932 Irving Jaffee USA Ivar Ballangrud NOR Frank Stack CAN 1936 Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN Max Stiepl AUT 1948 Åke Seyffarth SWE Lassi Parkkinen FIN Pentti Lammio FIN 1952 Hjalmar Andersen NOR Kees Broekman NED Carl-Erik Asplund SWE 1956 Sigvard Ericsson SWE Knut Johannesen NOR Oleg Gontšarenko URS

PIKALUISTELU 68 PIKALUISTELU

OLYMPIAMITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA 1960 Knut Johannesen NOR Viktor Kositškin URS Kjell Bäckman SWE 1964 Jonny Nilsson SWE Fred Anton Maier NOR Knut Johannesen NOR 1968 Johnny Höglin SWE Fred Anton Maier NOR Örjan Sandler SWE 1972 Ard Schenk NED Kees Verkerk NED Sten Stensen NOR 1976 Piet Kleine NED Sten Stensen NOR Hans van Helden NED 1980 Eric Heiden USA Piet Kleine NED Tom Erik Oxholm NOR 1984 Igor Malkov URS Tomas Gustafson SWE René Schöfisch GDR 1988 Tomas Gustafson SWE Michael Hadschieff AUT Leo Visser NED 1992 Bart Veldkamp NED Johann Olav Koss NOR Geir Karlstad NOR 1994 Johann Olav Koss NOR Kjell Storelid NOR Bart Veldkamp NED 1998 Gianni Romme NED Bob de Jong NED Rintje Ritsma NED 2002 Jochem Uytdehaage NED Gianni Romme NED Lasse Sætre NOR 2006 Bob de Jong NED Chad Hedrick USA Carl Verheijen NED 2010 Lee Seung-hoon KOR Ivan Skobrev RUS Bob de Jong NED

M joukkuetakaa-ajo 2006 Italia Kanada Alankomaat 2010 Kanada USA Alankomaat

N 500 m 1960 Helga Haase GER/GDR Natalija Dontšenko URS Jeanne Ashworth USA 1964 Lidija Skoblikova URS Irina Jegorova URS Tatjana Sidorova URS 1968 Ljudmila Titova URS Jennifer Fish USA Dianne Holum USA Mary Meyers USA 1972 Anne Henning USA Vera Krasnova URS Ljudmila Titova URS 1976 Sheila Young USA Cathy Priestner CAN Tatjana Averina URS 1980 Karin Enke GDR Leah Poulos Muller USA Natalija Petrusjova URS 1984 Christa Rothenburger GDR Karin Enke GDR Natalija Šive URS 1988 Bonnie Blair USA Christa Rothenburger GDR Karin Kania GDR 1992 Bonnie Blair USA Ye Qiaobo CHN Christa Luding GER 1994 Bonnie Blair USA Susan Auch CAN Franziska Schenk GER 1998 Catriona LeMay Doan CAN Susan Auch CAN Tomomi Okazaki JPN 2002 Catriona LeMay Doan CAN Monique Garbrecht-Enfeldt GER Sabine Völker GER 2006 Svetlana Žurova RUS Wang Manli CHN Ren Hui CHN 2010 Lee Sang-hwa KOR Jenny Wolf GER Wang Beixing CHN

N 1000 m 1960 Klara Guseva URS Helga Haase GER/GDR Tamara Rylova URS 1964 Lidija Skoblikova URS Irina Jegorova URS Kaija Mustonen FIN 1968 Carolina Geijssen NED Ljudmila Titova URS Dianne Holum USA 1972 Monika Pflug GER Atje Keulen-Deelstra NED Anne Henning USA 1976 Tatjana Averina URS Leah Poulos USA Sheila Young USA 1980 Natalija Petrusjova URS Leah Poulos Muller USA Silvia Albrecht GDR 1984 Karin Enke GDR Andrea Schöne GDR Natalija Petrusjova URS 1988 Christa Rothenburger GDR Karin Kania GDR Bonnie Blair USA 1992 Bonnie Blair USA Ye Qiaobo CHN Monique Garbrecht GER 1994 Bonnie Blair USA Anke Baier GER Ye Qiaobo CHN 1998 Marianne Timmer NED Christine Witty USA Catriona LeMay Doan CAN 2002 Christine Witty USA Sabine Völker GER Jennifer Rodriguez USA 2006 Marianne Timmer NED Cindy Klassen CAN Anni Friesinger GER 2010 Christine Nesbitt CAN Annette Gerritsen NED Laurine van Riessen NED

69 OLYMPIAMITALISTIT 1924–2010

KULTAA HOPEAA PRONSSIA N 1500 m 1960 Lidija Skoblikova URS Elwira Seroczyńska POL Helena Pilejczyk POL 1964 Lidija Skoblikova URS Kaija Mustonen FIN Berta Kolokoltseva URS 1968 Kaija Mustonen FIN Carolina Geijssen NED Stien Kaiser NED 1972 Dianne Holum USA Stien Baas-Kaiser NED Atje Keulen-Deelstra NED 1976 Galina Stepanskaja URS Sheila Young USA Tatjana Averina URS 1980 Annie Borckink NED Ria Visser NED Sabine Becker GDR 1984 Karin Enke GDR Andrea Schöne GDR Natalija Petrusjova URS 1988 Yvonne van Gennip NED Karin Kania GDR Andrea Ehrig GDR 1992 Jacqueline Börner GER Gunda Niemann GER Seiko Hashimoto JPN 1994 Emese Hunyady AUT Svetlana Fedotkina RUS Gunda Niemann GER 1998 Marianne Timmer NED G. Niemann-Stirnemann GER Christine Witty USA 2002 Anni Friesinger GER Sabine Völker GER Jennifer Rodriguez USA 2006 Cindy Klassen CAN Kristina Groves CAN Ireen Wüst NED 2010 Ireen Wüst NED Kristina Groves CAN Martina Sábliková CZE

N 3000 m 1960 Lidija Skoblikova URS Valentina Stenina URS Eevi Huttunen FIN 1964 Lidija Skoblikova URS Valentina Stenina URS Han Pil-hwa PRK 1968 Johanna Schut NED Kaija Mustonen FIN Stien Kaiser NED 1972 Stien Baas-Kaiser NED Dianne Holum USA Atje Keulen-Deelstra NED 1976 Tatjana Averina URS Andrea Mitscherlich GDR Lisbeth Korsmo NOR 1980 Bjørg Eva Jensen NOR Sabine Becker GDR Beth Heiden USA 1984 Andrea Schöne GDR Karin Enke GDR Gabi Schönbrunn GDR 1988 Yvonne van Gennip NED Andrea Ehrig GDR Gabi Zange GDR 1992 Gunda Niemann GER Heike Warnicke GER Emese Hunyady AUT 1994 Svetlana Bažanova RUS Emese Hunyady AUT Claudia Pechstein GER 1998 G. Niemann-Stirnemann GER Claudia Pechstein GER Anni Friesinger GER 2002 Claudia Pechstein GER Renate Groenewold NED Cindy Klassen CAN 2006 Ireen Wüst NED Renate Groenewold NED Cindy Klassen CAN 2010 Martina Sábliková CZE Stephanie Beckert GER Kristina Groves CAN

N 5000 m 1988 Yvonne van Gennip NED Andrea Ehrig GDR Gabi Zange GDR 1992 Gunda Niemann GER Heike Warnicke GER Claudia Pechstein GER 1994 Claudia Pechstein GER Gunda Niemann GER Hiromi Yamamoto JPN 1998 Claudia Pechstein GER G. Niemann-Stirnemann GER Ljudmila Prokaševa KAZ 2002 Claudia Pechstein GER Gretha Smit NED Clara Hughes CAN 2006 Clara Hughes CAN Claudia Pechstein GER Cindy Klassen CAN 2010 Martina Sábliková CZE Stephanie Beckert GER Clara Hughes CAN

N joukkuetakaa-ajo 2006 Saksa Kanada Venäjä 2010 Saksa Japani Puola

Ohjelmasta poistettu laji:

M yhteispisteet 1924 Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR Julius Skutnabb FIN

PIKALUISTELU 70 PIKALUISTELU

PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO 1924–2010 K H P Yht. USA 29 22 16 67 K H P Vuodet Alankomaat 27 29 26 82 Lidija Skoblikova URS 6 - - 1960-64 Norja 25 28 27 80 Claudia Pechstein GER 5 2 2 1994-06 Neuvostoliitto 24 17 19 60 Clas Thunberg FIN 5 1 1 1924-28 Saksa 17 16 10 43 Bonnie Blair USA 5 - 1 1988-94 DDR 8 12 9 29 Eric Heiden USA 5 - - 1980 Kanada 8 11 14 33 Ivar Ballangrud NOR 4 2 1 1928-36 Suomi 7 8 9 24 Jevgeni Grišin URS 4 1 - 1956-64 Ruotsi 7 4 5 16 Johann Olav Koss NOR 4 1 - 1992-94 Venäjä 3 4 3 10 Karin Enke-Kania GDR 3 4 1 1980-88 Etelä-Korea 3 3 1 7 Gunda Niemann-Stirnem.GER 3 4 1 1992-98 Italia 2 - 1 3 Ard Schenk NED 3 1 - 1968-72 Tšekki 2 - 1 3 Tomas Gustafson SWE 3 1 - 1984-88 Japani 1 5 9 15 Anni Friesinger-Postma GER 3 - 2 1998-10 Itävalta 1 2 3 6 Hjalmar Andersen NOR 3 - - 1952 Kiina - 3 3 6 Yvonne van Gennip NED 3 - - 1988 Puola - 1 2 3 Marianne Timmer NED 3 - - 1998-06 Valko-Venäjä - 1 - 1 Pohjois-Korea - 1 - 1 Knut Johannesen NOR 2 2 1 1956-64 Belgia - - 1 1 Shani Davis USA 2 2 - 2006-10 Kazakstan - - 1 1 Tatjana Averina URS 2 1 1 1976 Gaëtan Boucher CAN 2 1 1 1980-84 Christa Luding GDR/GER 2 1 1 1984-92 Uwe-Jens Mey GDR/GER 2 1 - 1988-92 SUOMEN MITALIT Gianni Romme NED 2 1 - 1998-02 Jochem Uytdehaage NED 2 1 - 2002 1924 K 1500 m Clas Thunberg Catriona LeMay-Doan CAN 2 - 1 1998-02 K 5000 m Clas Thunberg Enrico Fabris ITA 2 - 1 2006 K 10 000 m Julius Skutnabb Ireen Wüst NED 2 - 1 2006-10 K Yhteispisteet Clas Thunberg Martina Sábliková CZE 2 - 1 2010 H 5000 m Julius Skutnabb John A. Shea USA 2 - - 1932 H 10 000 m Clas Thunberg Irving Jaffee USA 2 - - 1932 P 500 m Clas Thunberg Erhard Keller GER 2 - - 1968-72 P Yhteispisteet Julius Skutnabb Daniela Anschütz-Thoms GER 2 - - 2006-10 1928 K 500 m Clas Thunberg K 1500 m Clas Thunberg Parhaita suomalaisia lisäksi: H 5000 m Julius Skutnabb Julius Skutnabb 1 2 1 1924-28 P 500 m Jaakko Friman Kaija Mustonen 1 2 1 1964-68 1936 H 5000 m Birger Wasenius H 10 000 m Birger Wasenius P 1500 m Birger Wasenius P 5000 m Antero Ojala 1948 H 10 000 m Lassi Parkkinen P 10 000 m Pentti Lammio 1956 P 1500 m Toivo Salonen 1960 P 3000 m N Eevi Huttunen 1964 H 1500 m N Kaija Mustonen P 1000 m N Kaija Mustonen 1968 K 1500 m N Kaija Mustonen H 3000 m N Kaija Mustonen 71 SHORT TRACK -LUISTELU ШОРТ-ТРЕК Šort-trek

15 8 mitalikilpailua: Miehet Naiset 500 m x x 1000 m x x 1500 m x x Short Track 3000 m viesti x Speed Skating 5000 m viesti x Шорт-трек

Pikaluistelua yhteislähdöllä nähtiin olympiatasolla jo 1932, kun Lake Placidin kisoissa noudatettiin amerikkalaisia kilpailusääntöjä. Omaksi urheilulajikseen short track -luistelu kehittyi 1960-luvulla jäähallien yleistymisen myötä. Kansainvälinen luisteluliitto ISU otti lajin hallintaansa 1967, ja ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1981.

Short track esiteltiin olympiayleisölle näytöslajina Calgaryssa 1988. Kisojen virallinen urheilumuoto siitä tuli Albertvillessä 1992. Kilpailumatkoina olivat aluksi 1000 metriä miehille ja 500 m naisille sekä viestit. Lilleham- merissa ohjelmaan lisättiin miesten 500 ja naisten 1000 metriä, Salt Lake Cityssä 2002 molemmille 1500 metriä. MM-tasolla kilpaillaan lisäksi 3000 metrin matkoilla ja yleismestaruudesta.

Lajin nopean arvonnousun takana on sen suuri suosio Aasiassa. Kiinalle ja Etelä-Korealle short track on ollut talviolympiakisojen paras mitalilaji. Vuoden 2018 Pyeongchangin kisojen isäntämaa Etelä-Korea on saavuttanut kaikkiaan 45 talviolympiamitalia, joista 37 on tullut short trackissa. Vancouverissa 2010 paras maa oli kuitenkin Kiina, joka voitti kaikki neljä naisten kultamitalia. Lajin kolmas suurvalta on Kanada, jonka lähes kaikki huippu- nimet ovat kotoisin ranskankielisestä Quebecistä. Euroopan maista on olympiavoittoon yltänyt vain Italia.

Kaatumiset ja protestit ovat yleisiä short track -luistelussa. Salt Lake Cityssä 2002 Australian Steven Bradbury luisteli 1000 metrin finaalin viimeisenä mutta ylitti maaliviivan voittajana, kun kolme hänen edellään ollutta luistelijaa kolaroi keskenään loppumetreillä.

Suomessa kaukalopikaluistelua ei juuri ole harrastettu kilpailumielessä.

Short track -rata merkitään jäähän vain siirrettävillä kaarremerkeillä. Soikean radan pituus on 111,12 metriä. Kierroksia kertyy siis seuraavasti: 500 m 4,5 1000 m 9 1500 m 13,5 3000 m viesti 27 5000 m viesti 45

Luistelija voidaan hylätä törmäilystä, jarruttelusta tai kaarremerkkeihin osumisesta. Kaatunut urheilija saa myös tuloksen, jos luistelee hyväksytysti maaliin. 500 ja 1000 metrillä luistellaan neljän hengen erissä, 15000 metrillä kuuden. B-finaalista voi myös nousta mitaleille, mikäli A-finaalissa on vähemmän kuin kolme hyväksyttyä maa- liintulijaa.

Viestissä yksi joukkueen neljästä jäsenestä kiertää rataa kerrallaan. Muut kolme odottavat vuoroaan radan sisäpuo- lella. Vaihdot tapahtuvat vapaassa tahdissa ja lennosta: vuoroon tuleva luistelija kiihdyttää vauhtia ja astuu radalle, jolloin edellinen viestinviejä tuuppaa hänet täyteen vauhtiin. Vuorot kestävät yleensä 1,5–2 kierrosta. Viimeisen kahden kierroksen aikana ei vaihtoja enää saa tehdä.

SHORT TRACK -LUISTELU 72 SHORT TRACK -LUISTELU TRACK SHORT

OLYMPIAMITALIT 1992–2010

M 500 m 1994 Chae Ji-hoon KOR Mirko Vuillermin ITA Nicolas Gooch GBR 1998 Takafumi Nishitani JPN An Yulong CHN Hitoshi Uematsu JPN 2002 Marc Gagnon CAN Jonathan Guilmette CAN Rusty Smith USA 2006 Apolo Anton Ohno USA Fr.-Louis Tremblay CAN Ahn Hyun-soo KOR 2010 Charles Hamelin CAN Sung Si-bak KOR Fr.-Louis Tremblay CAN

M 1000 m 1992 Kim Ki-hoon KOR Frédéric Blackburn CAN Lee Joon-ho KOR 1994 Kim Ki-hoon KOR Chae Ji-hoon KOR Marc Gagnon CAN 1998 Kim Dong-sung KOR Li Jiajun CHN Eric Bédard CAN 2002 Steven Bradbury AUS Apolo Anton Ohno USA Mathieu Turcotte CAN 2006 Ahn Hyun-soo KOR Lee Ho-suk KOR Apolo Anton Ohno USA 2010 Lee Jung-su KOR Lee Ho-suk KOR Apolo Anton Ohno USA

M 1500 m 2002 Apolo Anton Ohno USA Li Jiajun CHN Marc Gagnon CAN 2006 Ahn Hyun-soo KOR Lee Ho-suk KOR Li Jiajun CHN 2010 Lee Jung-su KOR Apolo Anton Ohno USA J.R. Celski USA

M 5000 m viesti 1992 Etelä-Korea Kanada Japani 1994 Italia USA Australia 1998 Kanada Etelä-Korea Kiina 2002 Kanada Italia Kiina 2006 Etelä-Korea Kanada USA 2010 Kanada Etelä-Korea USA

N 500 m 1992 Cathy Turner USA Li Yan CHN Hwang Ok-sil PRK 1994 Cathy Turner USA Zhang Yanmei CHN Amy Peterson USA 1998 Annie Perreault CAN Yang Yang (S) CHN Chun Lee-kyung KOR 2002 Yang Yang (A) CHN Jevgenija Radanova BUL Wang Chunlu CHN 2006 Wang Meng CHN Jevgenija Radanova BUL A.Leblanc-Boucher CAN 2010 Wang Meng CHN Marianne St-Gelais CAN Arianna Fontana ITA

N 1000 m 1994 Chun Lee-kyung KOR Nathalie Lambert CAN Kim So-hee KOR 1998 Chun Lee-kyung KOR Yang Yang (S) CHN Won Hye-kyung KOR 2002 Yang Yang (A) CHN Ko Gi-hyun KOR Yang Yang (S) CHN 2006 Jin Sun-yu KOR Wang Meng CHN Yang Yang (A) CHN 2010 Wang Meng CHN Katherine Reutter USA Park Seung-hi KOR

N 1500 m 2002 Ko Gi-hyun KOR Choi Eun-kyung KOR Jevgenija Radanova BUL 2006 Jin Sun-yu KOR Choi Eun-kyung KOR Wang Meng CHN 2010 Zhou Yang CHN Lee Eun-byul KOR Park Seung-hi KOR

73 OLYMPIAMITALIT 1992–2010

N 3000 m viesti 1992 Kanada USA IVY 1994 Etelä-Korea Kanada USA 1998 Etelä-Korea Kiina Kanada 2002 Etelä-Korea Kiina Kanada 2006 Etelä-Korea Kanada Italia 2010 Kiina Kanada USA

PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Wang Meng CHN 4 1 1 2006-10 Etelä-Korea 19 11 7 37 Chun Lee-kyung KOR 4 - 1 1994-98 Kanada 7 10 8 25 Marc Gagnon CAN 3 - 2 1994-02 Kiina 7 10 7 24 Ahn Hyun-soo KOR 3 - 1 2006 USA 4 5 9 18 Kim Ki-hoon KOR 3 - - 1992-94 Italia 1 2 2 5 Jin Sun-yu KOR 3 - - 2006 Japani 1 - 2 3 Apolo Anton Ohno USA 2 2 4 2002-10 Australia 1 - 1 2 Yang Yang (A) CHN 2 2 1 1998-06 Bulgaria - 2 1 3 François-Louis Tremblay CAN 2 2 1 2002-10 Iso-Britannia - - 1 1 Choi Eun-kyung KOR 2 2 - 2002-06 Pohjois-Korea - - 1 1 Cathy Turner USA 2 1 1 1992-94 IVY - - 1 1 Éric Bedard CAN 2 1 1 1998-06 Charles Hamelin CAN 2 1 - 2006-10 Lee Jung-su KOR 2 1 - 2010 Annie Perreault CAN 2 - 1 1992-98 Won Hye-kyung KOR 2 - 1 1994-98 Kim Yun-mi KOR 2 - - 1994-98 Zhou Yang CHN 2 - - 2010 Lee Ho-suk KOR 1 4 - 2006-10 Nathalie Lambert CAN 1 2 - 1992-94 Chae Ji-hoon KOR 1 2 - 1994-98 Fr.-Louis Tremblay CAN 1 2 - 2002-06 Jonathan Guilmette CAN 1 2 - 2002-06 Mathieu Turcotte CAN 1 1 1 2002-06 Sylvie Daigle CAN 1 1 - 1992-94 Mirko Vuillermin ITA 1 1 - 1994 Kim Dong-sung KOR 1 1 - 1998 Maurizio Carnino ITA 1 1 - 1994-02 Ko Gi-hyun KOR 1 1 - 2002 Lee Joon-ho KOR 1 - 1 1992 Kim So-hee KOR 1 - 1 1994 Steven Bradbury AUS 1 - 1 1994-02

SHORT TRACK -LUISTELU 74 TAITOLUISTELU

TAITOLUISTELU ФИГУРНОЕ КАТАНИЕ НА КОНЬКАХ Figurnoje katanije na konkah 6 5 mitalikilpailua: Miehet Naiset Pariluistelu Jäätanssi Figure Skating Joukkuekilpailu Фигурное катание на коньках

Taitoluistelu on olympiakisojen talvilajeista vanhin. Laji oli kisaohjelmassa jo Lontoossa 1908 ja Antwerpenissä 1920, ennen erillisten talviolympiakisojen syntyä. Antwerpenissä pariluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Ensimmäisissä talviolympiakisoissa Chamonix’ssa 1924 Jakobssonit saavuttivat vielä hopeaa. Jäätanssista tuli taitoluistelun neljäs mitalilaji Innsbruckin olympiakisoissa 1976. Sotšissa 2014 järjestetään ensi kerran myös joukkuekilpailu, jossa joukkueen muodostaa kuusi luistelijaa: mies, nainen pariluistelupari ja jäätanssipari.

Yksinluistelukilpailuissa pääpaino oli aluksi pakollisissa kuvioissa. Vapaaohjelman painoarvo kasvoi kuitenkin sitä mukaa, kun televisioinnin merkitys lisääntyi. Vuonna 1969 kv. liitto ISU nosti vapaaohjelman tasa-arvoiseksi kuvioiden kanssa. Vuonna 1973 kilpailuihin lisättiin lyhytohjelma, ja 1975 alkaen pakollisten, lyhytohjelman ja vapaaohjelman painoarvot olivat 30–20–50 %. Pakolliset kuviot poistettiin lopullisesti ohjelmasta 1991, minkä jälkeen lyhytohjelma on tuottanut 1/3, vapaaohjelma 2/3 kokonaispisteistä.

Pariluistelussa esitettiin aluksi vain vapaaohjelma. Lyhytohjelma lisättiin vaatimuksiin 1965. Sen painoarvo on nykyisin 1/3. Jäätanssikilpailuun kuului aiemmin kolme osiota: pakollinen tanssi, rytmitanssi ja vapaaohjelma. Vuoden 2010 jälkeen pakolliset tanssit ja rytmitanssi sulautettiin lyhyttanssiohjelmaksi, joka tuottaa noin 40 % pisteistä.

Loppujärjestys taitoluistelukilpailussa määräytyi pitkään sijalukupisteiden perusteella: kukin tuomari asetti luistelijat omaan paremmuusjärjestykseen, ja pienin yhteispistemäärä voitti. Salt Lake Cityn olympiakisojen pariluistelussa 2002 tapahtunut tuomariselkkaus johti järjestelmän perusteelliseen uudistamiseen. Vuonna 2004 käyttöön otetussa uudessa järjestelmässä tuomarit antavat pisteitä suoritusten mukaan. Arvioinnin kohteina ovat liikkeiden vaikeus ja suoritustaso (elementtipisteet) sekä ohjelman osa-alueet, joita ovat luistelutaito, siirtymät, esittäminen, koreografia ja tulkinta. Luistelijoiden ennätyspisteistä voitiin tästedes pitää kirjaa.

Suomen taitoluistelu ei ole yltänyt olympiamitaleille sitten herrasväki Jakobssonin päivien. Paras olympiasaavutus miesten yksinluistelussa on Marcus Nikkasen neljäs sija Lake Placidissa 1932. Samalle sijalle ylsi jäätanssipari Susanna Rahkamo/Petri Kokko Lillehammerissa 1994. Suomalaisnaisten paras yksinluistelun olympiatulos on Laura Lepistön kuudes sija Vancouverissa 2010.

Sotšissa 2014 Suomen taitoluistelu jää ilman olympiaedustusta ensi kerran sitten vuoden 1988.

75 OLYMPIAMITALISTIT 1908–2010

Miehet 1908 Ulrich Salchow SWE Richard Johansson SWE Per Thorén SWE 1920 Gillis Grafström SWE Andreas Krogh NOR Martin Stixrud NOR 1924 Gillis Grafström SWE Willy Böckl AUT Georges Gautschi SUI 1928 Gillis Grafström SWE Willy Böckl AUT Robert van Zeebrouck BEL 1932 Karl Schäfer AUT Gillis Grafström SWE Montgomery Wilson CAN 1936 Karl Schäfer AUT Ernst Baier GER Felix Kaspar AUT 1948 Dick Button USA Hans Gerschwiler SUI Edi Rada AUT 1952 Dick Button USA Helmut Seibt AUT James Grogan USA 1956 Hayes Alan Jenkins USA Ronald Robertson USA David Jenkins USA 1960 David Jenkins USA Karol Divin TCH Donald Jackson CAN 1964 Manfred Schnelldorfer GER Alain Calmat FRA Scott Allen USA 1968 Wolfgang Schwarz AUT Timothy Wood USA Patrick Pera FRA 1972 Ondrej Nepela TCH Sergei Tšetveruhin URS Patrick Pera FRA 1976 John Curry GBR Vladimir Kovaljov URS Toller Cranston CAN 1980 Robin Cousins GBR Jan Hoffmann GDR Charles Tickner USA 1984 Scott Hamilton USA Brian Orser CAN Jozef Sabovčík TCH 1988 Brian Boitano USA Brian Orser CAN Viktor Petrenko URS 1992 Viktor Petrenko IVY Paul Wylie USA Petr Barna TCH 1994 Aleksei Urmanov RUS Elvis Stojko CAN Philippe Candeloro FRA 1998 Ilja Kulik RUS Elvis Stojko CAN Philippe Candeloro FRA 2002 Aleksei Jagudin RUS Jevgeni Pljuštšenko RUS Timothy Goebel USA 2006 Jevgeni Pljuštšenko RUS Stéphane Lambiel SUI Jeffrey Buttle CAN 2010 Evan Lysacek USA Jevgeni Pljuštšenko RUS Daisuke Takahashi JPN

Naiset 1908 Madge Syers GBR Elsa Rendschmidt GER D. Greenhough-Smith GBR 1920 Magda Julin-Mauroy SWE Svea Norén SWE Theresa Weld USA 1924 Herma Planck-Szabó AUT Beatrix Loughran USA Ethel Muckelt GBR 1928 Sonja Henie NOR Fritzi Burger AUT Beatrix Loughran USA 1932 Sonja Henie NOR Fritzi Burger AUT Maribel Vinson USA 1936 Sonja Henie NOR Cecilia Colledge GBR Vivi-Anne Hultén SWE 1948 Barbara Ann Scott CAN Eva Pawlik AUT Jeannette Altwegg GBR 1952 Jeannette Altwegg GBR Tenley Albright USA Jacqueline du Bief FRA 1956 Tenley Albright USA Carol Heiss USA Ingrid Wendl AUT 1960 Carol Heiss USA Sjoukje Dijkstra NED Barbara Roles USA 1964 Sjoukje Dijkstra NED Regine Heitzer AUT Petra Burka CAN 1968 Peggy Fleming USA Gabriele Seyfert GDR Hana Mašková TCH 1972 Beatrix Schuba AUT Karen Magnussen CAN Janet Lynn USA 1976 Dorothy Hamill USA Dianne de Leeuw NED Christine Errath GDR 1980 Anett Pötzsch GDR Linda Fratianne USA Dagmar Lurz GER 1984 Katarina Witt GDR Rosalynn Sumners USA Kira Ivanova URS 1988 Katarina Witt GDR Elizabeth Manley CAN Debi Thomas USA 1992 Kristi Yamaguchi USA Midori Itō JPN Nancy Kerrigan USA 1994 Oksana Bajul UKR Nancy Kerrigan USA Chen Lu CHN 1998 Tara Lipinski USA Michelle Kwan USA Chen Lu CHN 2002 Sarah Hughes USA Irina Slutskaja RUS Michelle Kwan USA

TAITOLUISTELU 76 TAITOLUISTELU

OLYMPIAMITALISTIT 1908–2010

2006 Shizuka Arakawa JPN Sasha Cohen USA Irina Slutskaja RUS 2010 Kim Yu-na KOR Mao Asada JPN Joannie Rochette CAN

Pariluistelu 1908 Hübler/Burger GER Johnson/Johnson GBR Syers/Syers GBR 1920 Jakobsson/Jakobsson FIN Bryn/Bryn NOR Johnson/Williams GBR 1924 Engelmann/Burger AUT Jakobsson/Jakobsson FIN Joly/Brunet FRA 1928 Brunet/Joly FRA Scholz/Kaiser AUT Brunner/Wrede AUT 1932 Joly/Joly FRA Loughran/Badger USA Rotter/Szollás HUN 1936 Herber/Baier GER Pausin/Pausin AUT Rotter/Szollás HUN 1948 Lannoy/Baugniet BEL Kékessy/Király HUN Morrow/Diestelmeyer CAN 1952 Falk/Falk GER Kennedy/Kennedy USA Nagy/Nagy HUN 1956 Schwarz/Oppelt AUT Dafoe/Bowden CAN Nagy/Nagy HUN 1960 Wagner/Paul CAN Kilius/Bäumler GER Ludington/Ludington USA 1964 Belousova/Protopopov URS Kilius/Bäumler GER Wilkes/Revell CAN 1968 Belousova/Protopopov URS Žuk/Gorelik URS Glockshuber/Danne GER 1972 Rodnina/Ulanov URS Smirnova/Suraikin URS Gross/Kagelmann GDR 1976 Rodnina/Zaitsev URS Kermer/Österreich GDR Gross/Kagelmann GDR 1980 Rodnina/Zaitsev URS Tšerkasova/Šahrai URS Mager/Bewersdorff GDR 1984 Valova/Vasiljev URS Carruthers/Carruthers USA Seleznjova/Makarov URS 1988 Gordejeva/Grinkov URS Valova/Vasiljev URS Watson/Oppegard USA 1992 Miškutjonok/Dmitrijev IVY Betške/Petrov IVY Brasseur/Eisler CAN 1994 Gordejeva/Grinkov RUS Miškutjonok/Dmitrijev RUS Brasseur/Eisler CAN 1998 Kazakova/Dmitrijev RUS Berežnaja/Siharulidze RUS Wötzel/Steuer GER 2002 Berežnaja/Siharulidze RUS Shen/Zhao CHN Salé/Pelletier CAN 2006 Totmjanina/Marinin RUS Zhang/Zhang CHN Shen/Zhao CHN 2010 Shen/Zhao CHN Pang/Tong CHN Savchenko/Szolkowy GER

Jäätanssi 1976 Pahomova/Gorškov URS Moisejeva/Minenkov URS O’Conner/Millns USA 1980 Linitšuk/Karponosov URS Regöczy/Sallay HUN Moisejeva/Minenkov URS 1984 Torvill/Dean GBR Bestemjanova/Bukin URS Klimova/Ponomarenko URS 1988 Bestemjanova/Bukin URS Klimova/Ponomarenko URS Wilson/McCall CAN 1992 Klimova/Ponomarenko IVY Duchesnay/Duchesnay FRA Usova/Žulin IVY 1994 Grištšuk/Platov RUS Usova/Žulin RUS Torvill/Dean GBR 1998 Grištšuk/Platov RUS Krylova/Ovsjannikov RUS Anissina/Peizerat FRA 2002 Anissina/Peizerat FRA Lobatšova/Averbuh RUS Fusar-Poli/Margaglio ITA 2006 Navka/Kostomarov RUS Belbin/Agosto USA Grušina/Gontšarov UKR 2010 Virtue/Moir CAN Davis/White USA Domnina/Šabalin RUS

Ohjelmasta poistunut laji:

M kuviot, erikoiskilpailu 1908 Nikolai Panin RUS Arthur Cumming GBR Geoffrey Hall-Say GBR

77 PARHAAT MITALISTIT * MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Gillis Grafström SWE 3 1 - 1920*-32 USA 14 16 16 46 Sonja Henie NOR 3 - - 1928-36 Neuvostoliitto/IVY 13 10 6 29 Irina Rodnina URS 3 - - 1972-80 Venäjä 12 8 2 22 Artur Dmitrijev IVY/RUS 2 1 - 1992-98 Itävalta 7 9 4 20 Andrée Joly/Brunet FRA 2 - 1 1924-32 Iso-Britannia 5 3 7 15 Pierre Brunet FRA 2 - 1 1924-32 Ruotsi 5 3 2 10 Karl Schäfer AUT 2 - - 1932-36 Kanada 4 7 11 22 Richard Button USA 2 - - 1948-52 Saksa 4 4 4 12 Ljudmila Belousova URS 2 - - 1964-68 DDR 3 3 4 10 Oleg Protopopov URS 2 - - 1964-68 Ranska 3 2 7 12 Aleksandr Zaitsev URS 2 - - 1976-80 Norja 3 2 1 6 Katarina Witt GDR 2 - - 1984-88 Kiina 1 2 4 7 Jekaterina Gordejeva URS/RUS 2 - - 1988-94 Japani 1 2 1 4 Sergei Grinkov URS/RUS 2 - - 1988-94 Alankomaat 1 2 - 3 Oksana/Paša Grištšuk RUS 2 - - 1994-98 Tšekkoslovakia 1 1 3 5 Jevgeni Platov RUS 2 - - 1994-98 Suomi 1 1 - 2 Belgia 1 - 1 2 Suomalaismitalistit: Ukraina 1 - 1 2 Ludowika Jakobsson 1 1 - 1920*-24 Etelä-Korea 1 - - 1 Walter Jakobsson 1 1 - 1920*-24 Unkari - 2 4 6 * Huomioitu myös mitalit vuosien 1908 ja 1920 Sveitsi - 2 1 3 (kesä)kisoista. Italia - - 1 1

Sisältää mitalit vuosilta 1908 ja 1920.

SUOMEN MITALIT

1920* K Pariluistelu Ludowika Jakobsson / Walter Jakobsson 1924 H Pariluistelu Ludowika Jakobsson / Walter Jakobsson * Antwerpenin (kesä)olympiakisat.

TAITOLUISTELU 78 OHJASKELKKAILU

OHJASKELKKAILU САННЫЙ СПОРТ Sannyj sport 13

4 mitalikilpailua: Yhden miehen kelkat Yhden naisen kelkat Kahden hengen kelkat Viesti Luge Санный спорт

Ohjaskelkkailun ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut pidettiin jo vuonna 1914. Kansainväliseksi kilpailulajiksi se vakiintui kuitenkin vasta 1950-luvulla: ensimmäiset MM-kilpailut pidettiin 1955, ja oma lajiliitto FIL perustettiin 1957. Saksankielisten maiden hallitsema laji tuli olympiaohjelmaan Innsbruckissa 1964.

Kelkkaa ohjattiin aluksi etujalaksiin sidotulla remmillä. Tästä luovuttiin 1976, kun DDR:n laskijat ottivat Inn- sbruckin olympiakisoissa kolmoisvoiton ohjaamalla kelkkaa pelkällä vartalolla. Ohjaskelkassa ei siis nykyisin ole ohjaksia – aivan kuten rattikelkassa ei enää ole rattia!

Kaikkien kelkkailulajien tavoin lähdöllä on ratkaiseva vaikutus: kilpailijat riuhtaisevat itsensä liikkeelle lähtökah- voista, kauhovat lisää vauhtia piikkihansikkailla ja asettuvat selälleen. Ohjaus tapahtuu lähes huomaamattomilla pohkeen ja olkapään liikkeillä. Yksilökelkan maksimipaino on 23 kg, kaksikkokelkan 27 kg. Parikelkassa paina- vampi laskija makaa edessä/päällä. Parikilpailu on vuodesta 1994 lähtien ollut avoin sekä miehille että naisille, mutta olympiakilpailuissa on tämän jälkeenkin nähty vain miespareja.

Sotšin kisoissa 2014 on ensi kerran olympiaohjelmassa viesti, jossa radan laskee ensin naiskelkkailija, sitten mies ja lopuksi kaksikko. Lähtöluvan saa, kun edellinen laskija on koskettanut maaliviivan takana roikkuvaa laikkaa.

Miesten ja naisten yksilökilpailussa on neljä laskua, parikilpailussa kaksi. Ajat mitataan tuhannesosasekunnin tarkkuudella. Naisten olympiakilvassa 2002 Saksan Silke Kraushaar voitti maannaisensa Barbara Niedernhuberin 0,002 sekunnin marginaalilla.

Monet talvikisahistorian pisimmistä kilpailu-urista on tehty ohjaskelkkailussa. Sotšin olympiaradalla saatetaan nähdä Italian Armin Zöggeler tavoittelemassa mitalia kuudensissa eri kisoissa ja isäntämaan Albert Demtšenko kilpailemassa seitsemänsissään. Molemmat suoritukset olisivat uusia talvikisojen maailmanennätyksiä.

Maailmassa on vain vajaat parikymmentä kilpailukelpoista kelkkailurataa. Ohjaskelkkailun lajiliitto FIL järjes- tääkin kilpailuja myös luonnonratakelkkailussa. Tätä lajia harrastettiin Suomessakin 1990-luvulla. Rautavaaran Kiparin radalla järjestettiin jopa luonnonratakelkkailun MM-kisat 1998.

79 OHJASKELKKAILUN MITALISTIT 1964–2010

Yhden miehen kelkat 1964 Thomas Köhler GER/GDR Klaus Bonsack GER/GDR Hans Plenk GER 1968 Manfred Schmid AUT Thomas Köhler GDR Klaus Bonsack GDR 1972 Wolfgang Scheidel GDR Harald Ehrig GDR Wolfram Fiedler GDR 1976 Dettlef Günther GDR Josef Fendt GER Hans Rinn GDR 1980 Bernhard Glass GDR Paul Hildgartner ITA Anton Winkler GER 1984 Paul Hildgartner ITA Sergei Danilin URS Valeri Dudin URS 1988 Jens Müller GDR Georg Hackl GER Juri Hartšenko URS 1992 Georg Hackl GER Markus Prock AUT Markus Schmid AUT 1994 Georg Hackl GER Markus Prock AUT Armin Zöggeler ITA 1998 Georg Hackl GER Armin Zöggeler ITA Jens Müller GER 2002 Armin Zöggeler ITA Georg Hackl GER Markus Prock AUT 2006 Armin Zöggeler ITA Albert Demtšenko RUS Mārtiņš Rubenis LAT 2010 Felix Loch GER David Möller GER Armin Zöggeler ITA

Kahden hengen kelkat 1964 Feistmantl/Stengl AUT Senn/Thaler AUT Aussendorfer/Mair ITA 1968 Bonsack/Köhler GDR Schmid/Walch AUT Winkler/Nachmann GER 1972 Hörnlein/Bredow GDR Bonsack/Fiedler GDR Hildgartner/Plaikner ITA 1976 Rinn/Hahn GDR Brandner/Schwarm GER Schmid/Schachner AUT 1980 Rinn/Hahn GDR Gschnitzer/Brunner ITA Fluckinger/Schrott AUT 1984 Stangassinger/WembacherGER Belousov/Beljakov URS Hoffmann/Pietzsch GDR 1988 Hoffmann/Pietzsch GDR Krausse/Behrendt GDR Schwab/Staudinger GER 1992 Krausse/Behrendt GER Mankel/Rudolph GER Raffl/Huber ITA 1994 Brugger/Huber ITA Raffl/Huber ITA Krausse/Behrendt GER 1998 Krausse/Behrendt GER Thorpe/Sheer USA Grimmette/Martin USA 2002 Leitner/Resch GER Grimmette/Martin USA Thorpe/Ives USA 2006 Linger/Linger AUT Florschütz/Wustlich GER Plankensteiner/Haselrieder ITA 2010 Linger/Linger AUT Šics/Šics LAT Leitner/Resch GER

Yhden naisen kelkat 1964 Ortrun Enderlein GER/GDR Ilse Geisler GER/GDR Helene Thurner AUT 1968 Erica Lechner ITA Christa Schmuck GER Angelika Dünhaupt GER 1972 Anna-Maria Müller GDR Ute Rührold GDR Margit Schumann GDR 1976 Margit Schumann GDR Ute Rührold GDR Elisabeth Demleitner GER 1980 Vera Zozuļa URS Melitta Sollmann GDR Ingrīda Amantova URS 1984 Steffi Martin GDR Bettina Schmidt GDR Ute Weiss GDR 1988 Steffi Walther GDR Ute Oberhoffner GDR Cerstin Schmidt GDR 1992 Doris Neuner AUT Angelika Neuner AUT Susi Erdmann GER 1994 Gerda Weissensteiner ITA Susi Erdmann GER Andrea Tagwerker AUT 1998 Silke Kraushaar GER Barbara Niedernhuber GER Angelika Neuner AUT 2002 Sylke Otto GER Barbara Niedernhuber GER Silke Kraushaar GER 2006 Sylke Otto GER Silke Kraushaar GER Tatjana Hüfner GER 2010 Tatjana Hüfner GER Nina Reithmayer AUT Natalie Geisenberger GER

OHJASKELKKAILU 80 OHJASKELKKAILU

PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. Georg Hackl GER 3 2 - 1988-02 Saksa 14 14 13 41 Armin Zöggeler ITA 2 1 2 1994-10 DDR 13 8 8 29 Stefan Krausse GDR/GER 2 1 1 1988-98 Italia 7 4 5 16 Jan Behrendt GDR/GER 2 1 1 1988-98 Itävalta 5 6 7 18 Thomas Köhler GER/GDR 2 1 - 1964-68 Neuvostoliitto 1 2 3 6 Paul Hildgartner ITA 2 1 - 1972-84 USA - 2 2 4 Hans Rinn GDR 2 - 1 1976-80 Latvia - 1 1 2 Norbert Hahn GDR 2 - - 1976-80 Venäjä - 1 - 1 Steffi Martin/Walther GDR 2 - - 1984-88 Sylke Otto GER 2 - - 2002-06 Andreas Linger AUT 2 - - 2006-10 Wolfgang Linger AUT 2 - - 2006-10

81 RATTIKELKKAILU БОБСЛЕЙ

Bobslej 3

3 mitalikilpailua: Kahden miehen kelkat Neljän miehen kelkat Kahden naisen kelkat Bobsleigh Бобслей

Rattikelkkailu on kuulunut ohjelmaan kaikissa talviolympiakisoissa lukuun ottamatta Squaw Valleyta 1960, jolle KOK myönsi luvan laistaa kelkkaradan rakentamisesta. Olympialajeiksi vakiintuivat jo 1932 kahden ja neljän miehen kilpailu. Naisten rattikelkkailu tuli olympiaohjelmaan Salt Lake Cityn kisoissa 2002.

Lajin suomenkielinen nimi on harhaanjohtava. Kelkan kapteeni pyöritti rattia 1930-luvulta 1960-luvulle saakka, mutta sen jälkeen ohjaaminen on tapahtunut jalaksiin kytketyillä vaijereilla. Aerodynaaminen kuomu valloitti kelkkaradat 1950-luvulla. Juoksulähtö tuli käyttöön 1930-luvulla; aiemmin kilpailijat istuivat kelkassa valmiina, kun avustaja poisti jarrupönkän.

Painorajat otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Saksa oli Oslossa 1952 voittanut neljän miehen kelkkojen kultamitalin joukkueen yhteispainolla 468 kg. Kelkan ja miehistön maksimipaino on kahden miehen kisassa 390 kg, neljän miehen kisassa 630 kg ja kahden naisen kilvassa 340 kg.

Kelkkojen muotoilu on korkean tekniikan kilpavarustelua. Panoksia kovensi 1970-luvulla DDR, joka sovelsi lentokonetekniikkaa, otti käyttöön tuulitunnelikokeet ja rekrytoi miehistöihin entisiä yleisurheilijoita. Olym- piaradoilla onkin aika ajoin nähty kesälajien vanhoja tähtiä, mutta mitaleille asti he eivät ole yltäneet. Poikkeus säännöstä on USA:n Edward Eagan, joka saavutti kultamitalin nyrkkeilyssä Antwerpenissä 1920 ja neljän miehen kelkkailussa Lake Placidissa 1932. Hän on yhä ainoa sekä kesä- että talvikisojen olympiavoittaja.

Olympiakisojen rattikelkkailussa on nähty eksoottisiakin osanottajia. Nykyinen Monacon ruhtinas Albert ohjasti kelkkaa viisissä kisoissa parhaana saavutuksenaan Calgaryn kaksimiehiskisan 25:s sija 1988. Samoihin kisoihin ensi kerran ilmestyneen Jamaikan kelkkajoukkueen paras olympiasaavutus on 14:s sija nelimiehiskisassa 1994. Yksi jamaikalainen kelkkailija on noussut mitalipallillekin: Lascelles Brown saavutti hopeaa 2006 ja pronssia 2010 siirryttyään työntämään Kanadan kelkkoja.

Ratti-, ohjas- ja skeletonkelkkailu poikkeavat toisistaan niin paljon, että lajista toiseen ei juuri ole vaihdettu. USA:n John Heaton voitti kaksi hopeaa skeletonissa ja yhden rattikelkkailussa 1928–48. Saksan Susi Erdmann ja Italian Gerda Weissensteiner ovat voittaneet olympiamitalin sekä naisten ohjaskelkkailussa että myöhemmin rattikelkan kapteenina.

RATTIKELKKAILU 82 RATTIKELKKAILU

RATTIKELKKAILUN MITALISTIT 1924–2010

Kahden miehen kelkat 1932 Stevens/Stevens USA Capadrutt/Geier SUI Heaton/Minton USA 1936 Brown/Washbond USA Feierabend/Beerli SUI Colgate/Lawrence USA 1948 Endrich/Waller SUI Feierabend/Eberhard SUI Fortune/Carron USA 1952 Ostler/Nieberl GER Benham/Martin USA Feierabend/Waser SUI 1956 Dalla Costa/Conti ITA Monti/Alverà ITA Angst/Warburton SUI 1964 Nash/Dixon GBR Zardini/Bonagura ITA Monti/Siorpaes ITA 1968 Monti/De Paolis ITA Floth/Bader GER Panţuru/Neagoe ROM 1972 Zimmerer/Utzschneider GER Floth/Bader GER Wicki/Hubacher SUI 1976 Nehmer/Germeshausen GDR Zimmerer/Utzschneider GER Schärer/Benz SUI 1980 Schärer/Benz SUI Germeshausen/Gerhardt GDR Nehmer/Musiol GDR 1984 Hoppe/Schauerhammer GDR Lehmann/Musiol GDR Ekmanis/Aleksandrov URS 1988 Ķipurs/Kozlov URS Hoppe/Musiol GDR Lehmann/Hoyer GDR 1992 Weder/Acklin SUI Lochner/Zimmermann GER Langen/Eger GER 1994 Weder/Acklin SUI Götschi/Acklin SUI Huber/Ticci ITA 1998 Lueders/MacEachern CAN Langen/Zimmermann GER Huber/Tartaglia ITA 2002 Langen/Zimmermann GER Reich/Anderhub SUI Annen/Hefti SUI 2006 Lange/Kuske GER Lueders/Brown CAN Annen/Hefti SUI 2010 Lange/Kuske GER Florschütz/Adjei GER Zubkov/Vojevoda RUS

Neljän miehen kelkat: (1924: 4 tai 5 miestä) Kapteenit: 1924 Eduard Scherrer SUI Ralph Broome GBR Charles Mulder BEL 1932 William Fiske USA Henry Homburger USA Hanns Kilian GER 1936 Pierre Musy SUI Reto Capadrutt SUI Frederick McEvoy USA 1948 Francis Tyler USA Max Houben BEL James Bickford USA 1952 Andreas Ostler GER Stanley Benham USA Fritz Feierabend SUI 1956 Franz Kapus SUI Eugenio Monti ITA Arthur Tyler USA 1964 Victor Emery CAN Erwin Thaler AUT Eugenio Monti ITA 1968 Eugenio Monti ITA Erwin Thaler AUT Jean Wicki SUI 1972 Jean Wicki SUI Nevio De Zordo ITA Wolfgang Zimmerer GER 1976 Meinhard Nehmer GDR Erich Schärer SUI Wolfgang Zimmerer GER 1980 Meinhard Nehmer GDR Erich Schärer SUI Horst Schönau GDR 1984 Wolfgang Hoppe GDR Bernhard Lehmann GDR Silvio Giobellina SUI 1988 Ekkehard Fasser SUI Wolfgang Hoppe GDR Jānis Ķipurs URS 1992 Ingo Appelt AUT Wolfgang Hoppe GER Gustav Weder SUI 1994 Harald Czudaj GER Gustav Weder SUI Wolfgang Hoppe GER 1998 Christoph Langen GER Marcel Rohner SUI Sean Olsson GBR Bruno Mingeon FRA 2002 André Lange GER Todd Hays USA Brian Shimer USA 2006 André Lange GER Aleksandr Zubkov RUS Martin Annen SUI 2010 Steven Holcomb USA André Lange GER Lyndon Rush CAN

Kahden naisen kelkat: 2002 Bakken/Flowers USA Prokoff/Holzner GER Erdmann/Herschmann GER 2006 Kiriasis/Schneiderheinze GER Rohbock/Fleming USA Weissensteiner/Isacco ITA 2010 Humphries/Moyse CAN Upperton/Brown CAN Pac/Meyers USA

Ohjelmasta poistettu laji:

5 miehen kelkat: Kapteenit: 1928 William Fiske USA Jennison Heaton USA Hanns Kilian GER

83 PARHAAT MITALISTIT MITALITILASTO

K H P Vuodet K H P Yht. André Lange GER * 4 1 - 2002-10 Saksa 11 8 8 27 Kevin Kuske GER 4 1 - 2002-10 Sveitsi 9 10 11 30 Bernhard Germeshausen GDR 3 1 - 1976-80 USA 7 6 7 20 Meinhard Nehmer GDR * 3 - 1 1976-80 DDR 5 5 3 13 Wolfgang Hoppe GDR/GER * 2 3 1 1984-94 Italia 4 4 4 12 Eugenio Monti ITA * 2 2 2 1956-68 Kanada 3 2 1 6 Gustav Weder SUI * 2 1 1 1992-94 Itävalta 1 2 - 3 Donat Acklin SUI 2 1 1 1992-94 Iso-Britannia 1 1 2 4 Markus Zimmermann GER 2 1 1 1992-02 Neuvostoliitto 1 - 2 3 Dietmar Schauerhammer GDR 2 1 - 1984-88 Belgia - 1 1 2 Christoph Langen GER * 2 - 2 1992-02 Venäjä - 1 1 2 William Fiske USA * 2 - - 1928-32 Romania - - 1 1 Clifford Gray USA 2 - - 1928-32 Ranska - - 1 1 Andreas Ostler GER * 2 - - 1952 Lorenz Nieberl GER 2 - - 1952 Luciano de Paolis ITA 2 - - 1968 Olaf Hampel GER 2 - - 1994-98 Bogdan Musiol GDR/GER 1 5 1 1980-92 * Kapteeni (ohjaaja).

RATTIKELKKAILU 84 SKELETON

SKELETON СКЕЛЕТОН Skeleton 16

2 mitalikilpailua: Miehet Naiset Skeleton Скелетон

Skeleton-kelkkailun alkukoti on Sveitsin St. Moritzissa, jossa brittituristit alkoivat 1885 järjestää kelkkakilpailuja Cresta Run -nimisellä jyrkällä jääradalla. Nopeimmaksi tyyliksi havaittiin pian laskeminen pää edellä. Nimi skeleton on peräisin 1892 esitellystä uudesta kelkasta, joka muistutti monien mielestä luurankoa.

Kansainvälinen kelkkailuliitto FIBT otti lajin suojiinsa 1926. Sama liitto hallinnoi edelleenkin sekä rattikelkkailua että skeletonia. Skeleton oli olympiaohjelmassa, kun kisat järjestettiin St. Moritzissa 1928 ja 1948. Ensimmäiset lajin MM-kilpailut järjestettiin 1982. Olympiakisoihin skeleton teki paluun Salt Lake Cityn kisoissa 2002, nyt sekä miesten että naisten lajina.

MITALISTIT 1928–2010

Miehet 1928 Jennison Heaton USA John Heaton USA David Carnegie GBR 1948 Nino Bibbia ITA John Heaton USA John Crammond GBR 2002 Jim Shea USA Martin Rettl AUT Gregor Stähli SUI 2006 Duff Gibson CAN Jeff Pain CAN Gregor Stähli SUI 2010 Jon Montgomery CAN Martins Dukurs LAT Aleksandr Tretjakov RUS

Naiset: 2002 Tristan Gale USA Lee Ann Parsley USA Alex Coomber GBR 2006 Maya Pedersen SUI Shelley Rudman GBR Mellisa Hollingsworth-R. CAN 2010 Amy Williams GBR Kerstin Szymkowiak GER Anja Huber GER

MITALITILASTO

K H P Yht. USA 3 3 - 6 Kanada 2 1 1 4 Iso-Britannia 1 1 3 5 Sveitsi 1 - 2 3 Italia 1 - - 1 Saksa - 1 1 2 Itävalta - 1 - 1 Latvia - 1 - 1 Venäjä - - 1 1

85 5 CURLING КЕРЛИНГ Curling Kjorling Кёрлинг

2 mitalikilpailua: Miehet Naiset

Curlingin alkukoti on Skotlannissa, jossa vuonna 1838 perustettu Royal Caledonian Curling Club pysyi lajin sääntöauktoriteettina aina vuoteen 1982 saakka. Lajin ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1959 skottilaisen viskifirman sponsoroimana. Kansainvälinen curlingliitto WCF perustettiin 1966. Naisten maailmanmestaruudes- ta pelattiin ensi kerran 1979.

Olympia-areenoilla curling esiintyi ensi kerran jo Chamonix’ssa 1924. Kyseessä oli tuolloin samanveroinen kilpailu muiden lajien kanssa. KOK laati myöhemmin virallisten talviolympialajien luettelon, johon curlingia ei kelpuutettu. Olympiatilastoissa myös Chamonix’ssa käytyä kilpailua alettiin tämän jälkeen pitää epävirallisena näytöslajina. KOK korjasi virheen vasta Torinon kisojen alla 2006 ja tunnusti vuoden 1924 curlingin viralliseksi kisatapahtumaksi. Sama koski Chamonix’n sotilaspartiohiihtoa, josta Suomi näin yllättäen sai tilastoihin hopea- mitalin 82 vuotta tapahtuman jälkeen.

Näytöslajina curlingia pelattiin vuosien 1932, 1988 ja 1992 talviolympiakisoissa. Virallinen olympialaji siitä tuli (jälleen) Naganossa 1998.

Kanadassa on enemmän curlingin harrastajia kuin muualla maailmassa yhteensä. Lajin MM-kisatkin järjestetään käytännön mukaan joka toinen vuosi Kanadassa, vuoroin maan eri provinsseissa. Olympiajäilläkin Kanada las- ketaan aina ennakkosuosikiksi, mutta vaahteralehtiset ovat saavuttaneet vuodesta 1998 käydyissä neljissä kisoissa vain kaksi miesten ja yhden naisten kultamitalin. Kapuloita rattaisiin ovat lyöneet Skotlanti (joka olympiakisoissa esiintyy Ison-Britannian joukkueena), Sveitsi, Ruotsi ja Norja. Tanskan hopea naisten curlingissa 1998 on maan historian ainoa talviolympiamitali.

Suomi on osallistunut olympiacurlingiin miesten joukkueella 2002 ja 2006, molemmilla kerroilla kapteeni Mark- ku Uusipaavalniemen johdolla. Salt Lake Cityn kisoista saaliina oli viides sija, neljä vuotta myöhemmin historial- linen hopeamitali. Pinerolon kaupungissa pelatussa olympiaturnauksessa Suomi voitti 10 joukkueen runkosarjan ottamalla seitsemän otteluvoittoa ja kaksi tappiota. Välierässä kaatui Iso-Britannia 4–3, mutta finaalissa Kanada oli vahvempi pistein 10–4.

Suomen naisten curlingjoukkue ei ole koskaan esiintynyt olympiakisoissa.

CURLING 86 CURLING

MITALISTIT 1924–2010

Miehet Kapteenit (Suluissa kapteenit) 1924 Iso-Britannia Ruotsi Ranska 1998 Sveitsi (Patrick Hürlimann) Kanada (Mike Harris) Norja (Eigil Ramsfjell) 2002 Norja (Pål Trulsen) Kanada (Kevin Martin) Sveitsi (Andreas Schwaller) 2006 Kanada (Russ Howard) Suomi (Markku Uusipaavalniemi) USA (Pete Fenson) 2010 Kanada (Kevin Martin) Norja (Thomas Ulsrud) Sveitsi (Markus Eggler)

Naiset (Suluissa kapteenit) 1998 Kanada (Sandra Schirmler) Tanska (Helena Blach Lavrsen) Ruotsi (Elisabet Gustafson) 2002 Iso-Britannia (Rhona Martin) Sveitsi (Luzia Ebnöther) Kanada (Kelley Law) 2006 Ruotsi (Anette Norberg) Sveitsi (Miriam Ott) Kanada (Shannon Kleibrink) 2010 Ruotsi (Anette Norberg) Kanada (Cheryl Bernard) Kiina (Wang Bingyu)

OLYMPIAMITALIT SUOMEN CURLINGMITALIT

1924–2010 2006 H Miehet Markku Uusipaavalniemi, Teemu Salo, K H P Yht. Kalle Kiiskinen, Kanada 3 3 2 8 Wille Mäkelä, Ruotsi 2 1 1 4 Jani Sullanmaa Iso-Britannia 2 - - 2 Sveitsi 1 2 2 5 Norja 1 1 1 3 Tanska - 1 - 1 Suomi - 1 - 1 Ranska - - 1 1 USA - - 1 1 Kiina - - 1 1

87 JÄÄKIEKKO ХОККЕЙ НА ЛЬДУ Hokkej na ljdu 12

2 mitalikilpailua:

Miehet Naiset

Ice Hockey Хоккей на льду Miehet Jääkiekkoa ryhdyttiin pelaamaan Kanadassa jo 1870-luvulla. Eurooppaan laji alkoi levi- tä noin 30 vuotta myöhemmin. Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) perustettiin vuonna 1908. Olympialaji jääkiekosta tuli Antwerpenissä 1920, siis jo ennen erillisten talviolympiakisojen perustamista. Kanada voitti kultamitalin ylivoimaisesti ja toisti tekonsa kolmissa seuraavissa kisoissa. Vaahteralehtisiä edusti olympiakisoissa seurajoukkue, yleensä maan hallitsevat amatöörimestarit.

Hopeaan Kanada sai tyytyä ensi kerran Garmisch-Partenkirchenissä 1936 hävittyään Isol- le-Britannialle 1–2. Tappiota selitti tosin se, että brittien pelaajista valtaosa oli oppinut pe- litaitonsa valtameren takana. Kanada palasi olympiavoittojen tielle vuosina 1948 ja 1952.

Venäjällä jääkiekkoon tutustuttiin ensi kerran 1930-luvulla, mutta vauhtiin harrastus pääsi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto voitti olympiakultaa heti ensi yrittämäl- lään Cortina d’Ampezzossa 1956. ”Punakoneen” valtakausi olympiajäillä alkoi toden teolla 1964 ja kesti yhtä poikkeusta (1980) lukuun ottamatta vuoteen 1992 asti. Vastusta Neuvos- toliitolle saattoivat tarjota vain Kanadan NHL-tähdet, joilla ammattilaisina ei ollut pääsyä olympiajäille. Turhautuneena Kanada boikotoikin vuosien 1972 ja 1976 olympiaturnauksia.

Vaihtelua palkintoseremonioihin toi USA, joka yliopistopelaajien voimin ylsi kotijäällään kultaan sekä Squaw Valleyssa 1960 että Lake Placidissa 1980. Neuvostoliiton vakavin haas- taja MM-kisatasolla oli Tšekkoslovakia, jolle olympiakisat tuottivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen pettymyksen. Himmeitä mitaleita poimi säännöllisesti myös Ruotsi.

Suomi uskaltautui olympiajäille ensi kerran Oslossa 1952, tuloksena seitsemäs sija 9 joukkueen turnauksessa. Cortinan kisojen jäätyä väliin Squaw Valleysta 1960 oli tuomisina sama sijoitus. ”Tyynenmeren sarjaksi” ristityssä jumbolohkossa Suomen vastustajat olivat Japani ja Australia. Jatkossa Leijonien suoritukset kohenivat: Grenoblessa 1968 kukistui Kanada ja Sapporossa 1972 Ruotsi, mikä vei sinikeltaisilta mitalin. Kun sekä Kanada että Ruotsi jäivät pois Innsbruckista 1976, oli Suomi turnauksen pronssimitalisuosikki. Mitalin korjasi kuitenkin Länsi-Saksa hiuksenhienolla tilastomatemaattisella erolla: keskinäisten otteluiden maalisuhde oli Suomella 0,041 maalia heikompi.

JÄÄKIEKKO 88 JÄÄKIEKKO

Lake Placidissa 1980 Suomi taisteli jälleen mitalista, mutta sai tyytyä taas neljänteen sijaan kiusattuaan kultaa jahdannutta USA:ta viimeisessä ottelussa. Pitkä mitalijahti tuotti lopulta tuloksen Calgaryssa 1988. Leijonat yllättivät alkusarjassa isäntämaa Kanadan 3–1 ja pelasivat Ruotsin kanssa tasan. Ristiin pelatussa mitalisarjassa voitto Länsi-Saksasta 8–0 riitti varmistamaan Suomelle mitalin. Väri kirkastui vielä hopeaksi, kun kullan jo varmistunut Neuvostoliitto kaatui päätösottelussa 2–1.

Neuvostoliiton sorruttua jääkiekkomaailman voimasuhteet ovat vaihdelleet nopeasti. Lille- hammerissa 1994 ruotsalaisen Curt Lindströmin valmentamat Leijonat esittivät turnauksen parasta peliä, mutta hävisivät välierän Kanadalle 2–3. Pronssiottelussa Suomi kaatoi Ve- näjän puhtaasti 4–0, mutta kultaa juhli Ruotsi, joka voitti Kanadan rangaistuslaukauksin.

Naganossa 1998 jääkiekon olympiaturnaus sai aivan uuden luonteen. Kun KOK oli luo- punut amatöörisäännöistään ja NHL suostunut pitämään olympiatauon, saapuivat kisoihin ensi kerran maailman todella parhaat pelaajat. Wayne Gretzkyn johdolla voittajasuosikkina turnaukseen lähtenyt Kanada hävisi välierässä rangaistuslaukauksin Tšekille. Suomi yllätti puolivälierässä Ruotsin Teemu Selänteen maaleilla 2–1. Välierässä Venäjä oli kuitenkin vahvempi 7–4 Pavel Buren iskettyä peräti viisi maalia. Pronssiottelussa Suomi voitti pettyneen Kanadan 3–2. Kullan vei Tšekki lyömällä Venäjän 1–0.

Pohjois-Amerikka iski takaisin Salt Lake Cityssä 2002. Loppuotteluun selvisivät Kanada ja USA, joista voiton korjasi edellinen maalein 5–2. Turnauksen suurin yllätys oli alkulohkossa loistaneen Ruotsin tappio puolivälierässä Valko-Venäjälle. Samassa vaiheessa putosi jatkosta myös Suomi, joka hävisi Kanadalle niukin lukemin 1–2.

Torinossa 2006 Suomen leijonat kulkivat voitosta voittoon. Alkulohkossa kaatuivat Sveitsi 5–0, Italia 6–0, Tšekki 4–2, Kanada 2–0 ja Saksa 2–0. Puolivälierässä Suomi päihitti USA:n 4–3 ja välierässä Venäjän puhtaasti 4–0. Loppuotteluvastustajaksi tuli Ruotsi. Torinon olym- piafinaali oli kisojen viimeinen kilpailutapahtuma; kultamitaleita ei Suomella ollut vielä yh- tään. Kimmo Timonen vei Suomen avauserässä johtoon, mutta Ruotsi teki kaksi seuraavaa maalia. Ville Peltonen tasoitti tilanteeksi 2–2, mutta Nicklas Lidström iski Ruotsille heti kolmannen erän alussa voittomaalin 3–2. Maalivahti Antero Niittymäki palkittiin olympia- turnauksen parhaana pelaajana ja myös Kimmo Timonen, Teemu Selänne ja Saku Koivu valittiin all stars -miehistöön. Hopeasta jäi karvas maku, mutta sitä voidaan pitää Suomen jääkiekkohistorian arvokkaimpana saavutuksena.

Vancouverin olympiaturnaus 2010 sujui leijonilta kaksijakoisesti. Tšekki kaatui puolivälie- rässä 2–0, mutta välierässä tuli rökäletappio USA:lle maalein 1–6. Pronssiottelussa Suomi kuitenkin voitti Slovakian 5–3 Olli Jokisen tehtyä kaksi viimeistä maalia. Slovakia oli sitä ennen pudottanut jatkosta Ruotsin ja Kanada Venäjän. Loppuottelussa Sidney Crosby nosti riemun kattoon iskemällä Kanadalle jatkoajalla voittomaalin 3–2 USA:n verkkoon.

89 JÄÄKIEKKO Becky Kellar. Wickenheiser jaHefford pelaavatKanadanmaajoukkueessaedelleen. 1998, kultaa 2002, 2006ja 2010): Hayley Wickenheiser, Jennifer Botterill, Jayna Hefford ja Neljä pelaajaa on ollut mukana voittamassa kaikkia neljää Kanadan olympiamitalia (hopeaa USA:n 2–0. Rantamäen lisäksi toista olympiapronssiaan pääsi juhlimaan Emma Laaksonen. kaasti Karoliina Rantamäen iskemään3–2-maaliin jatkoajalla. Loppuottelussa Kanada löi Vancouverissa 2010 Suomikohtasipronssiottelussajälleen Ruotsin. Trilleri ratkesi riemuk neljäs sija. Suomen vastustajaksi pronssiotteluun tulikinjatulokseksitoinenperäkkäinen näin USA, kerta, kun Kanada tai USA onhävinnyt olympiaturnauksessa jollekin kolmannelle maalle. si tekihistoriaa lyömällä USA:n välierässä rangaistuslaukauksilla. Kyseessä onyhä ainoa Salt LakeCityssä2002SuomihävisipronssiottelunRuotsille1–2. Torinossa 2006Ruot- aasta EmmaLaaksosestatuliSuomenolympiahistoriannuorinmitalisti. voitti odotetusti pronssimitalin. Riikka Nieminen voitti turnauksen pistepörssin,ja16-vuoti- Kun naisten jääkiekkomitaleista pelattiin ensi kerran olympiatasolla Naganossa 1998,Suomi hallinneiden KanadanjaUSA:njäljessä. EM-kultamitalia. MM-tasolla saaliina oli kuudestiperäkkäin pronssia lajia ylivoimaisesti Suomi onollutnaistenjääkiekonpioneerimaa. Naisleijonat voittivat neljä ensimmäistä järjestettiin 1989,MM-turnaus1990. naisten jääkiekossa alkoi kuitenkin vasta 1980-luvulla. Ensimmäiset naisten EM-kilpailut Naiset pelasivat jääkiekko-otteluita Kanadassa jo 1890-luvulla. Säännöllinen kilpailutoiminta Naiset 90 - JÄÄKIEKKO

MIESTEN OLYMPIAMITALIT NAISTEN OLYMPIAMITALIT

K H P Yht. K H P Yht. Kanada 8 4 2 14 Kanada 3 1 - 4 Neuvostoliitto/IVY 8 1 1 10 USA 1 2 1 4 USA 2 8 1 11 Ruotsi - 1 1 2 Ruotsi 2 2 4 8 Suomi - - 2 2 Iso-Britannia 1 - 1 2 Tšekki 1 - 1 2 Tšekkoslovakia - 4 4 8 Suomi - 2 3 5 Venäjä - 1 1 2 Sveitsi - - 2 2 Saksa - - 2 2

MIESTEN JÄÄKIEKON OLYMPIASIJOITUKSET

20 24 28 32 36 48 52 56 60 64 68 72 76 80 84 88 92 94 98 02 06 10 14 Alankomaat 9= NED Australia 9 AUS Belgia 6= 7= 8= 13= BEL Bulgaria 12 BUL DDR 8 GDR Iso-Britannia 3 4 1 5 GBR Italia 9= 8 7 15 9= 12 9 12 11 ITA Itävalta 5= 7= 7 10 13 13 8 9= 9 12 14 12 x AUT Japani 9= 8 11 12 9 9 11= 13 JPN Jugoslavia 14 9 11 10 11= YUG Kanada 1 1 1 1 2 1 1 3 2 4 3 6 4 4 2 2 4 1 7 1 x CAN Kazakstan 5= 10 KAZ Latvia 13= 9 12 12 x LAT N-liitto/IVY 1 3 1 1 1 1 2 1 1 1 URS Norja 9 10 10 8 11= 11= 12 9 11 10 x NOR Puola 8= 4 9= 6 6 8 9 6 6 7= 8 10 11 POL Ranska 6= 5= 5= 9= 14 11 8 10 11 14 FRA Romania 12 11 7 7= ROU Ruotsi 4 4 2 5= 4 3 4 5 2 4 4 3 3 3 5 1 5= 5 1 5 x SWE Saksa 8= 3 5= 8 6 6 7 7 7 3 9= 5 5 6 7 9 8 9 11 GER Slovakia 6 10 13 5 4 x SVK Slovenia x SLO Suomi 7 7 6 5 5 4 4 6 2 7 3 3 6 2 3 x FIN Sveitsi 5 7= 3 13= 3 5 9 8 10 11 8 10 11 6 8 x SUI Tšekki 5 1 7 3 7 x CZE T-slovakia 3 5= 5= 4 2 4 5 4 3 2 3 2 5 2 6 3 TCH Ukraina 10 UKR Unkari 11 7= 16 HUN USA 2 2 2 3 dq 2 2 1 5 6 2 5 1 7 7 4 8 5= 2 8 2 x USA Valko-Venäjä 5= 4 9 BLR Venäjä 4 2 3 4 6 x RUS

91 SUOMEN OLYMPIAMITALISTIT

1988 H Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Timo Blomqvist, Kari Eloranta, Jyrki Lumme, Jukka Virtanen, Arto Ruotanen, Reijo Ruotsalainen, Simo Saarinen, Teppo Numminen, Kai Suikkanen, Raimo Helmi- nen, Iiro Järvi, Esa Keskinen, Erkki Laine, Kari Laitinen, Erkki Lehtonen, Reijo Mikkolainen, Janne Ojanen, Timo Susi, Pekka Tuomisto, Jari Torkki, Sakari Lindfors*

1994 P Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Marko Kiprusoff, Erik Hämäläinen, Timo Jutila, Pasi Sormunen, Janne Laukkanen, Hannu Virta, Mika Strömberg, Janne Ojanen, Esa Keskinen, Saku Koivu, Marko Palo, Raimo Helminen, Mika Alatalo, Ville Peltonen, Jere Lehtinen, Sami Kapanen, Tero Lehterä, Petri Varis, Mika Nieminen, Mikko Mäkelä, Pasi Kuivalainen*

1998 P MIEHET Ari Sulander, Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Janne Laukkanen, Teppo Numminen, Janne Niinimaa, Jyrki Lumme, Aki Berg, Kimmo Timonen, Tuomas Grönman, Saku Koivu, Jere Lehtinen, Jari Kurri, Teemu Selänne, Raimo Helminen, Esa Tikkanen, Juha Ylönen, Ville Peltonen, Sami Kapanen, Juha Lind, Kimmo Rintanen, Mika Nieminen, Antti Törmänen

P NAISET Tuula Puputti, Liisa-Maria Sneck, Kirsi Hänninen, Johanna Ikonen, Katja Lehto, Marja-Helena Pälvilä, Päivi Salo, Satu Huotari, Emma Laaksonen, Riikka Nieminen, Sari Fisk, Petra Vaarakallio, Marika Lehtimäki, Karoliina Rantamäki, Katja Riipi, Tiia Reima, Sari Krooks, Sanna Lankosaari, Maria Selin, Marianne Ihalainen

2006 H MIEHET Antero Niittymäki, Fredrik Norrena, Niklas Bäckström, Aki Berg, Lasse Kukkonen, Toni Lydman, Antti-Jussi Niemi, Petteri Nummelin, Teppo Numminen, Sami Salo, Kimmo Timonen, Niklas Hag- man, Jukka Hentunen, Jussi Jokinen, Olli Jokinen, Niko Kapanen, Mikko Koivu, Saku Koivu, Antti Laaksonen, Jere Lehtinen, Ville Nieminen, Ville Peltonen, Jarkko Ruutu, Teemu Selänne

2010 P MIEHET Miikka Kiprusoff, Niklas Bäckström, Antero Niittymäki; Lasse Kukkonen, Sami Lepistö, Toni Lyd- man, Janne Niskala, Joni Pitkänen, Sami Salo, Kimmo Timonen, Valtteri Filppula, Niklas Hagman, Jarkko Immonen, Olli Jokinen, Niko Kapanen, Mikko Koivu, Saku Koivu, Jere Lehtinen, Antti Miettinen, Ville Peltonen, Jarkko Ruutu, Tuomo Ruutu, Teemu Selänne

P NAISET Noora Räty, Mira Kuisma, Anna Vanhatalo; Jenni Hiirikoski, Emma Laaksonen, Rosa Lindstedt, Terhi Mertanen, Heidi Pelttari, Mariia Posa, Saija Sirviö, Anne Helin, Venla Hovi, Michelle Karvi- nen, Annina Rajahuhta, Karoliina Rantamäki, Mari Saarinen, Nina Tikkinen, Minnamari Tuomi- nen, Saara Tuominen, Marjo Voutilainen, Linda Välimäki

* Kotiin jäänyt varamaalivahti.

JÄÄKIEKKO 92 JÄÄKIEKKO

SUOMALAISET MONIMITALISTIT

88 94 98 06 10 0-2-1: Teppo Numminen H P H

0-1-3: Saku Koivu P P H P Jere Lehtinen P P H P Ville Peltonen P P H P

0-1-2: Raimo Helminen H P P Jarmo Myllys H P P Jukka Tammi H P P Teemu Selänne P H P Kimmo Timonen P H P

0-1-1: Esa Keskinen H P Janne Ojanen H P Jyrki Lumme H P Aki Berg P H Niklas Bäckström H P Niklas Hagman H P Olli Jokinen H P Niko Kapanen H P Mikko Koivu H P Lasse Kukkonen H P Toni Lydman H P Antero Niittymäki H P Jarkko Ruutu H P Sami Salo H P

0-0-2: Sami Kapanen P P Janne Laukkanen P P Mika Nieminen P P

NAISET: 0-0-2: Emma Laaksonen P P Karoliina Rantamäki P P

93 MAALYHENTEET

AFG Afganistan CYP Kypros KEN Kenia ALB Albania CZE Tšekki KIR Kiribati ALG Algeria DEN Tanska KGZ Kirgisia AND Andorra DJI Djibouti KOR Etelä-Korea ANG Angola DMA Dominica KSA Saudi-Arabia ANT Antigua-Barbuda DOM Dominikaaninen tasavalta KUW Kuwait ARG Argentiina ECU Ecuador LAO Laos ARM Armenia EGY Egypti LAT Latvia ARU Aruba ERI Eritrea LBA Libya ASA Amerikan Samoa ESA El Salvador LBR Liberia AUS Australia ESP Espanja LCA Saint Lucia AUT Itävalta EST Viro LES Lesotho AZE Azerbaidžan ETH Etiopia LIB Libanon BAH Bahamasaaret FIJ Fidži LIE Liechtenstein BAN Bangladesh FIN Suomi LTU Liettua BAR Barbados FRA Ranska LUX Luxemburg BDI Burundi FSM Mikronesian liittovaltio MAD Madagaskar BEL Belgia GAB Gabon MAR Marokko BEN Benin GAM Gambia MAS Malesia BER Bermuda GBR Iso-Britannia MAW Malawi BHU Bhutan GBS Guinea-Bissau MDA Moldova BIH Bosnia-Hertsegovina GEO Georgia MDV Malediivit BIZ Belize GEQ Päiväntasaajan Guinea MEX Meksiko BLR Valko-Venäjä GER Saksa MGL Mongolia BOL Bolivia GHA Ghana MHL Marshallin saaret BOT Botswana GRE Kreikka MKD Makedonia BRA Brasilia GRN Grenada MLI Mali BRN Bahrain GUA Guatemala M LT Malta BRU Brunei GUI Guinea MNE Montenegro BUL Bulgaria GUM Guam MON Monaco BUR Burkina Faso GUY Guyana MOZ Mosambik CAF Keski-Afrikan tasavalta HAI Haiti MRI Mauritius CAM Kambodža HKG Hongkong MTN Mauritania CAN Kanada HON Honduras MYA Burma (Myanmar) CAY Caymansaaret HUN Unkari NAM Namibia CGO Kongo INA Indonesia NCA Nicaragua CHA Tšad IND Intia NED Alankomaat CHI Chile IRI Iran NEP Nepal CHN Kiinan kansantasavalta IRL Irlanti NGR Nigeria CIV Norsunluurannikko IRQ Irak NIG Niger CMR Kamerun ISL Islanti NOR Norja COD Kongon dem. tasavalta ISR Israel NRU Nauru COK Cookin saaret ISV Yhdysvaltain Neitsytsaaret NZL Uusi-Seelanti COL Kolumbia ITA Italia OMA Oman COM Komorit IVB Brittiläiset Neitsytsaaret PAK Pakistan CPV Kap Verde JAM Jamaika PAN Panama CRC Costa Rica JOR Jordania PAR Paraguay CRO Kroatia JPN Japani PER Peru CUB Kuuba KAZ Kazakstan PHI Filippiinit

Maalyhenteet 94 Maalyhenteet

MAALYHENTEET

PLE Palestiina SOM Somalia TUR Turkki PLW Palau SRB Serbia TUV Tuvalu PNG Papua-Uusi-Guinea SRI Sri Lanka UAE Arabiemiirikuntien liitto POL Puola STP Sao Tome ja Principe UGA Uganda POR Portugali SUD Sudan UKR Ukraina PRK Pohjois-Korea SUI Sveitsi URU Uruguay PUR Puerto Rico SUR Surinam USA Yhdysvallat QAT Qatar SWE Ruotsi UZB Uzbekistan ROU Romania SVK Slovakia VAN Vanuatu RSA Etelä-Afrikan tasavalta SWZ Swazimaa VEN Venezuela RUS Venäjä SYR Syyria VIE Vietnam RWA Ruanda TAN Tansania VIN Saint Vincent ja Grenadiinit SAM Samoa TGA Tonga YEM Jemen SEN Senegal THA Thaimaa ZAM Sambia SEY Seychellit TJK Tadžikistan ZIM Zimbabwe SIN Singapore TKM Turkmenistan SKN Saint Kitts ja Nevis TLS Itä-Timor KARTALTA POISTUNEITA MAITA: SLE Sierra Leone TOG Togo GDR Saksan dem.tas. (DDR) SLO Slovenia TPE Taiwan (”Kiinalainen Taipei”) TCH Tšekkoslovakia SMR San Marino TRI Trinidad ja Tobago URS Neuvostoliitto SOL Salomonsaaret TUN Tunisia YUG Jugoslavia

95 Sochi 2014 olympic Winter GameS competition Schedule VerSion 13, auGuSt 2013 February 2014 Competition Venue Sport / DiSCipline 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Thursday Friday Saturday Sunday Monday Tuesday Wednesday Thursday Friday Saturday Sunday Monday Tuesday Wednesday Thursday Friday Saturday Sunday

Fisht Opening Closing Olympic Ceremony Ceremony stadium 20:00-23:00 20:00-22:30

M M M M M W 12:00-14:30 12:00-14:30 12:00-14:30 12:00-14:30 M Qualification bronze Medal M M FiN - aut CZe - lat sVk - slO aut - NOr Quarterfinals M M bOlshOy Playoffs 16:00-18:30 semifinals iCe hOCkey 21:00-23:30 16:30-19:00 16:30-19:00 16:30-19:00 16:30-19:00 12:00-14:30 bronze Medal Gold Medal 12:00-14:30 16:00-18:30 ice Dome CZe - sWe rus - slO sWe - sui usa - rus rus - sVk 16:30-19:00 W 19:00-21:55 16:00-18:55 16:30-19:00 21:00-23:30 21:00-23:30 Gold Medal 21:00-23:30 21:00-23:30 21:00-23:30 21:00-23:30 21:00-23:30 21:00-24:00 CaN - NOr CaN - aut sui - CZe FiN - CaN W W Classification W W 12:00-14:30 Game 12:00-14:30 W Classification W W W W JPN - Ger Quarterfinals 12:00-14:30 Games sui - FiN W 12:00–14:30 12:00–14:30 14:00-16:30 14:00-16:30 M M 12:00-14:30 M 12:00-14:30 M shayba 16:30-19:00 semifinals iCe hOCkey usa – FiN sWe – JPN usa - sui Ger - sWe 16:30-19:00 21:00-23:30 16:30-19:00 16:30-19:00 16:30-19:00 Quarterfinal CaN - usa 16:30-19:00 arena 17:00–19:30 17:00–19:30 19:00-21:30 19:00-21:30 sVk - usa NOr - FiN M slO - usa M 21:00-23:30 M 21:00-23:30 ter CaN – sui rus – Ger FiN - CaN rus - JPN W 21:00-23:30 W Qualification 21:00-23:30 21:00-23:30 sWe - lat Classification Playoff lat - sui sWe - rus Game 21:00-23:30 21:00-23:30 Clu S M W M W M W M W M W W / M W / M aDler sPeeD skatiNG 5000 m 3000 m 500 m 500 m 1000 m 1000 m 1500 m 1500 m 10000 m 5000 m team Pursuit team Pursuit areNa 15:30-18:25 15:30-17:35 17:00-20:25 16:45-20:00 18:00-19:40 18:00-19:40 17:30-19:25 18:00-19:50 17:00-20:00 17:30-19:20 17:30-19:25 17:30-20:05 tal M 1500 m W 500 m W 1000 m M 500 m shOrt traCk W 500 m M 1000 m W 1500 m M 500 m W 1000 m W 3000 m M 5000 m M 1000 m W M 5000 m sPeeD skatiNG relay relay 14:00-16:55 3000 m relay relay

Coa S 13:45-16.35 14:00-16:30 13:30-15:30 20:30-23:15 iCeberG team team skating team ice Dance M Palace M short Dance Free skating Pairs Pairs M M ice Dance ice Dance W W short Program W W Gala exhibition FiGure skatiNG short Program Free skating short Program Free skating short Dance Free Dance short Program Free skating short Program Free skating 20:30-23:00 Pairs 19:00-22:25 19:45-23:00 19:00-23:30 19:00-23:25 19:00-22:45 19:00-22:35 19:00-23:30 19:00-23:10 short Program Pairs ice Dance 19:30-22:55 Free skating Free Dance 18:30-23:05 19:00-22:10 round robin round robin round robin round robin round robin round robin round robin round robin tie breakers M W M W M W M W M/W W W M iCe Cube 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 9:00-12:00 semifinals bronze Medal bronze Medal 14:00-17:00 12:30-15:30 12:30-15:30 Curling CurliNG W M W M W M W M M/W 14:00- 14:00-17:00 14:00-17:00 14:00-17:00 14:00-17:00 14:00-17:00 14:00-17:00 14:00-17:00 14:00-17:00 17:00 M W M Center semifinals Gold Medal Gold Medal M W M W M W M W M/W 19:00- 19:00-22:00 17:30-20:55 17:30-20:55 19:00-22:00 19:00-22:00 19:00-22:00 19:00-22:00 19:00-22:00 19:00-22:00 19:00-22:00 19:00-22:00 22:00 M M individual Nh M W M M individual lh Qualification individual Nh individual Nh individual lh team lh ski JuMPiNG Qualification russki 20:30-21:35 21:30-23:15 21:30-23:05 21:30-23:15 21:15-23:10 21:30-22:35 GOrki Jumping M M M Center individual Nh individual lh team lh NOrDiC COMbiNeD 13:30-14:20 13:30-14:20 12:00-12:50 individual 10 km individual 10 km team 4x5 km 16:30-17:15 16:00-16:45 15:00-16:15

M W M W M W M W W M Mixed relay laura biathlON 10 km sprint 7,5 km sprint 12,5 km Pursuit 10 km Pursuit 20 km individual 15 km individual 15 km Mass 12,5 km Mass 4x6 km relay 4x7,5 km relay 18:30-20:30 Cross- 18:30-20:20 18:30-20:20 19:00-20:20 19:00-20:20 18:00-20:20 18:00-20:20 19:00-20:20 19:00-20:20 18:30-20:30 18:30-20:40 Country ski W M W / M & biathlon M / W W skiathlon skiathlon W M W M team sprint M 50 km CrOss-COuNtry sprint Free 30 km Center 7.5 km Ct + 15 km Ct + 10 km Classic 15 km Classic relay 4x5 km relay 4x10 km Classic Mass start Free 14:00-14:50 Mass start Free skiiNG 7.5 km Ft 15 km Ft 14:00-15:40 14:00-15:55 14:00-15:30 14:00-16:30 13:15-15:00 11:00-13:55

ter 16:00-17:50 13:30-15:25 14:00-15:05 14:00-15:45 15:45-17:00

rOsa W M W M W M M W M khutOr super Combined W Downhill super Combined Giant slalom Giant slalom slalom slalom

Clu S alPiNe skiiNG Downhill super G super G 11:00-12:30 11:00-13:10 11:00-12:30 11:00-13:00 11:00-13:00 16:45-18:00 16:45-18:15 alpine 11:00-13:10 11:00-13:10 11:00-13:10 Center 15:00-16:10 15:30-16:40 14:30-16:10 14:30-16:10 20:15-21:25 20:15-21:50

M ski Cross W M W M W M M 11:45-12:25 W W Moguls Moguls slopestyle slopestyle aerials aerials halfpipe 13:30-15:00 ski Cross Freestyle skiiNG Moguls 18:00-18:30 18:00-19:20 10:00-11:25 10:15-12:00 17:45-19:00 17:45-19:00 17:45-19:25 W halfpipe 11:45-12:25 rOsa 18:00-18:45 22:00-23:35 22:00-23:35 13:00-14:05 13:30-14:40 21:30-22:35 21:30-22:35 21:30-22:30 18:30-19:45 13:30-15:00

ountain khutOr 21:30-22:25 extreme m Park M W W M M / W M W M / W M / W halfpipe halfpipe snowboard snowboard Parallel Giant slopestyle slopestyle Parallel slalom sNOWbOarD slopestyle 14:00-17:05 14:00-17:05 Cross Cross slalom 9:30-11:10 10:30-11:40 09:15-11:00 10:00-16:40 19:00-20:00 19:00-20:00 11:00-12:10 11:00-12:30 9:15-11:00 12:45-13:55 13:15-14:25 13:15-15:20 21:30-22:35 21:30-22:35 13:15-14:05 13:30-14:30 13:00-15:05

two-Man two-Man W W Four-Man Four-Man bObsleiGh 20:15-22:55 18:30-21:00 19:15-21:10 20:15-22:20 20:30-23:05 13:30-16:05

sliding W M / W M skeletON Center 11:30-13:20 16:30-21:40 18:45-21:05 saNki

M M W W Doubles team relay luGe 18:30-22:05 18:30-22:25 18:45-21:40 18:30-21:45 18:15-20:35 20:15-21:30 all information in this schedule Victory Ceremony — next day Victory Ceremony — same day M – Men Note: All the sessions end times Medals Plaza: is subject to change Victory Ceremony — 2 days later in-Venue Victory Ceremony W – Women / ladies include the flowers or victory ceremony Victory Ceremony (if applicable) daily at 20.15 Sochi 2014 olympic Winter GameS competition Schedule VerSion 13, auGuSt 2013 February 2014 Competition Venue Sport / DiSCipline 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Thursday Friday Saturday Sunday Monday Tuesday Wednesday Thursday Friday Saturday Sunday Monday Tuesday Wednesday Thursday Friday Saturday Sunday

Fisht Opening Closing Olympic Ceremony Ceremony stadium 20:00-23:00 20:00-22:30

ter 16:00-17:50 13:30-15:25 14:00-15:05 14:00-15:45 15:45-17:00 rOsa W M W M W M M W M khutOr super Combined W Downhill super Combined Giant slalom Giant slalom slalom slalom

two-Man two-Man W W Four-Man Four-Man bObsleiGh 20:15-22:55 18:30-21:00 19:15-21:10 20:15-22:20 20:30-23:05 13:30-16:05 sliding W M / W M skeletON Center 11:30-13:20 16:30-21:40 18:45-21:05 saNki

Black Sea

Khosta

Matsesta

Bolshoy IceDome n

luster andMountainClusterMap

Kudepsta i

n Khosta a

IceCubeCurlingCenter

s Kudepsta Sochi Center

r . Road А148(A149) Kurortniy Prospekt Сombined Road Detour ofSochi F Railway Matsesta Hub ederal RoadM27 Coastal OlympicVillage Adler Adler Khosta Hub

Shayba Arena

i a

s Adler Hub i

a Coastal Cluster

r . А 149 Mountain Cluster CVL AdlerArena HTV Ice HockeyTraining Venue Main MediaCenter Airport Hub MMC

Olympic VillageRailwayStation M ir a s tr. FishtOlympicStadium STV Skating TrainingVenue

K o st

K t

a r

. s

Iceberg SkatingPalace s

r . RusSkiGorkiJumpingCenter Esto-Sadok Hub

Z Krasnaya Polyana a s h c h

i t n

i k

Mountain MediaVillage a

IX a

r . Olympic ParkHub MMV

Estosadok

a y

VIII n

t o

Krasnaya PolyanaHub

k a

SlidingCenterSanki

y a

Laura Hub

t r

Laura . Rosa Khutor IV

М 27

m RosaKhutorExtremePark p

i Endurance OlympicVillage

r . III VI EVL

RosaKhutorAlpineCenter

Cross-country Ski & Biathlon Center Biathlon & Ski Cross-country Laura А 149 MVL Rosa Khutor3SHub VII

Road Mountain Olympic Village Olympic Mountain As ofSeptember 2013 Transportation Hub Adler Seaport Sochi Seaport Cableway Station Bus Station Railway Station Airport Combined Road Road Cableways KARTAT Combined Road Airport Bus Station Cableway Station Sochi Seaport Adler Seaport Cableways Road Railway Station Transportation Hub As of September 2013

Mountain Olympic Village Road VII Rosa Khutor 3S Hub MVL А 149

Laura Cross-country Ski & Biathlon Center Rosa Khutor Alpine Center EVL VI III

. r t s

a y a k s

Endurance Olympic Village Olympic Endurance i V

p Rosa Khutor Extreme Park

y l II O

М 27 IV Rosa Khutor

. Laura r

Laura Hub a y Sliding Center Sanki a k s

n Krasnaya Polyana Hub Krasnaya Polyana o t s E

. r t s

a y a n VIII y a h z ro U

Estosadok MMV Olympic Park Hub

a IX

a Mountain Media Village

s a

Krasnaya Polyana Z Esto-Sadok Hub RusSki Gorki Jumping Center RusSki Gorki Jumping

. r t s a y a k s iy Iceberg Skating Palace p

s .

r a

t K

a y

o K Skating Training Venue

STV

Fisht Olympic Stadium

r i M Olympic Village Railway Station MMC Airport Hub Main Media Center Ice Hockey Training Venue HTV Adler Arena CVL Mountain Cluster А 149

. r t s

Coastal Cluster a y a n n io Adler Hub ts a vi A Shayba Arena

Khosta Hub Adler Adler Coastal Olympic Village ederal Road M27 Matsesta Hub Railway F Detour of Sochi Сombined Road Kurortniy Prospekt Road А148 (A149) . tr Sochi Center Kudepsta s a Ice Cube Curling Center Khosta in Kudepsta and Mountain Cluster Map Map Cluster Mountain and luster

n Bolshoy Ice Dome e L C

Matsesta

Khosta Black Sea М 27 Sochi oastal Matsesta C Suomen Olympiajoukkueen varustajat

Kansainvälisen Olympiakomitean TOP -yhteistyökumppanit

Suomen Olympiakomitea Finnish Olympic Committee

Radiokatu 20, 00240 Helsinki, Finland

www.olympiakomitea.fi www.noc.fi

Twitter: OlympicTeamFI Facebook: OlympicTeamFinland Instagram: olympicteamfinland YouTube: OlympicTeamFinland TeamUp: OlympicTeamFinland