Sotši 2014 Info Suomen Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit: Suomen Olympiajoukkueen yhteistyökumppanit: Sisältö SOTŠI 4 Historiaa 4 Talviurheilua Kaukasian vuorilla 5 Olympia-areenat 5 TALVIURHEILUMAA VENÄJÄ 6 TALVIOLYMPIAKRONIKKA 1924–2010 8 Talvikisojen synty 8 1924 Chamonix 9 1928 St. Moritz 9 1932 Lake Placid 10 Sotši 2014 1936 Garmisch-Partenkirchen 10 1940 Sapporo, St. Moritz ja Garmisch-Partenkirchen 10 1944 Cortina d’Ampezzo 11 Info 1948 St. Moritz 11 1952 Oslo 11 1956 Cortina d’Ampezzo 12 1960 Squaw Valley 12 Toimitus: 1964 Innsbruck 13 Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu: 1968 Grenoble 13 Matti Hintikka ja Vesa Tikander 1972 Sapporo 14 1976 Innsbruck 14 Kuvat: 1980 Lake Placid 15 Kansainvälinen Olympiakomitea (IOC) 1984 Sarajevo 16 Taitto ja digijulkaisu: 1988 Calgary 16 1992 Albertville 17 Edita Prima Oy/Maija Hietala 1994 Lillehammer 17 Julkaisija: 1998 Nagano 18 Suomen Olympiakomitea 2002 Salt Lake City 18 2006 Torino 19 Kannen kuva: 2010 Vancouver 19 Peetu Piiroinen saavutti olympiahopeaa TALVIOLYMPIAKISOJEN YLEISTILASTOT 20 halfpipessa ja Aino-Kaisa Saarinen prons- MAASTOHIIHTO 34 sia 30 km hiihdossa Vancouverissa 2010. MÄKIHYPPY 44 ©Copyright YHDISTETTY HIIHTO 47 ALPPIHIIHTO 50 Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu ja Suomen Olympiakomitea FREESTYLEHIIHTO 55 LUMILAUTAILU 58 ISBN 978-952-5794-25-0 (NID.) AMPUMAHIIHTO 61 ISBN 978-952-5794-26-7 (PDF) PIKALUISTELU 65 Suomen Urheilukirjaston SHORT TRACK -LUISTELU 72 Tietopalvelu: TAITOLUISTELU 75 +358 9 434 22 531 OHJASKELKKAILU 79 [email protected] RATTIKELKKAILU 82 SKELETON 85 Suomen Olympiakomitea: CURLING 86 www.olympiakomitea.fi JÄÄKIEKKO 88 Kansainvälinen Olympiakomitea: Miehet 88 Naiset 90 www.olympic.org MAALYHENTEET 94 Sotši 2014: KISAKALENTERI 96 www.sochi2014.com KARTAT 98 3 SOTŠI Sotši (venäjäksi Сочи) on 360 000 asukkaan kaupunki Krasnodarin hallintoalueella Venäjän eteläisellä laidalla. Se sijaitsee Kaukasus-vuorten läntisimpien rinteiden ja Mustan meren välisellä rantakaistaleella. Kostean subtrooppi- sen ilmastonsa ansiosta Sotši tunnetaan ennen kaikkea rantalomakohteena. Elokuussa keskilämpötila on +25,3°C, helmikuussa rannikolla +8,7°C. Talviolympiakisoja ei järjestetä varsinaisessa Sotšin kaupungissa vaan 30 km rantatietä pitkin etelään sijaitsevassa taajamassa nimeltä Adler (115 000 asukasta), joka oli aikoinaan itsenäinen kaupunki. Adlerissa sijaitsee myös Sotšin kansainvälinen lentokenttä. Vain viiden kilometrin päässä olympia-areenoista sijaitsee valtakunnanraja, jonka takana on Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasian tasavalta. Kisojen lumilajit järjestetään Krasnaja Poljanan alueella, joka sijaitsee Mzymta-joen laaksossa, noin 40 km päässä Adlerista kapean solatien takana. Alppihiihtorinteet, kelkkailurata ja hyppyrimäet on rakennettu laakson eteläreu- nalla kohoavan Aibga-vuoren (2300 m) kylkeen, hiihto- ja ampumahiihtoladut toiselle puolelle Psehako-vuoren harjanteelle. Historiaa Aluetta asuttivat 1800-luvulle saakka islaminuskoon kääntyneet kaukasialaiset heimokansat: rannikolla sadzit ja ubyhit, vuoristossa tšerkessit (eli adygit). Venäjä ryhtyi valloittamaan Mustan meren itärannikkoa 1800-luvun alkupuolella. Adlerin ja Sotšin kaupungit saivat alkunsa venäläisten vuosina 1837 ja 1838 rannikolle perustamista linnakkeista. Tšerkessit kukistettiin pitkässä sodassa, joka päättyi vasta 1864; viimeinen vastarintapesäke sijaitsi juuri tulevien olympialatujen alueella Krasnaja Poljanassa. Sodan päätyttyä suurin osa alueen muslimiväestöstä karkotettiin Turkkiin. Tilalle siirrettiin kristittyjä talonpoikia Venäjän valtakunnan muista osista. Olympiakisojen hiihtoareenoiden kohdalla sijaitseva kylä onkin nimeltään Estosadok (eestiläiskylä). Kylpyläturismi ”Kaukasian Rivierana” tunnetulla alueella alkoi 1900-luvun alkuvuosina. Venäjän vallankumouk- sen (1917) ja sitä seuranneen kansalaissodan jälkeen toiminta jatkui 1920-luvulla. Stalin lomaili alueella mielel- lään, ja myöhemmät neuvostojohtajat seurasivat esimerkkiä. Toisen maailmansodan aikana Sotšin sanatorioissa hoidettiin haavoittuneita puna-armeijan sotilaita. Sotši oli Krimin ohella Neuvostoliiton suosituin lomakohde, jossa vieraili vuosittain kuusi miljoonaa turistia val- tion tukemilla edullisilla matkoilla. Kaupunki tuli 1980-luvulla tutuksi myös suomalaisille turisteille. Matkailua edisti Adlerin lentokentän avaaminen kansainväliselle liikenteelle 1981. Kommunismin sortuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsivät halpaturismin loppua. Sotšis- ta tuli raja-aluetta, kun Georgia itsenäistyi 1991 ja Abhasia erosi puolestaan siitä Venäjän tukemana 1993. Tilanne Abhasiassa on sen jälkeen pysynyt rauhallisena, vaikka maan itsenäisyyden on tunnustanut vain Venäjä. Kun Krimin niemimaa kuuluu nykyään Ukrainalle, on ”Kaukasian Riviera” jäänyt Venäjän ainoaksi eteläiseksi lomarannikoksi. Maan uuden vaurastumisen myötä 2000-luvulla alueelle on tehty suuria investointeja ja matkaili- jamäärät ovat lähteneet jälleen nousuun. I Š SOT 4 SOT Š Talviurheilua Kaukasian vuorilla I Krasnaja Poljana (”kaunis aukea”) on vanhastaan tarjonnut vuoristovaihtoehdon Sotšiin saapuville rantaturisteille, mutta vaikea tieyhteys haittasi pitkään sen kehittämistä talviurheilukohteena. Tilanne muuttui, kun Neuvostolii- ton hajoamisen myötä venäläisurheilijoiden vanhat vuoristoleirikeskukset jäivät muihin valtioihin, kuten Georgi- aan, Armeniaan ja Kazakstaniin. Krasnaja Poljanaan rakennettiin ensimmäinen suuri laskettelukeskus 1990-luvun alussa, kun Sotši haki vuoden 2002 talviolympiakisoja. Vakavampaan yritykseen lähdettiin, kun olympiahankkeelle saatiin presidentti Vladimir Putinin ja sitä myötä maan johtavien oligarkkien täysi tuki. Putin matkusti itse KOK:n kokoukseen Guatemalaan 2007 ja sai puhut- tua päättäjät puolelleen. Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä Pyeongchangin 51–47. Kolmanneksi kilvassa jäi Salzburg. Olympia-areenat Lähes kaikki Sotšin olympiakisojen suorituspaikat on jouduttu rakentamaan tyhjästä. Ainoa vastaava tapaus talvi- kisojen historiassa on ollut Squaw Valley 1960. Erityisesti tämä koskee ”rannikkoklusteria” Adlerissa. Hyvä puoli asiassa on se, että kaikki kisoissa tarvittavat viisi jäähallia ja avajaisstadion sijaitsevat toistensa vieressä, ensi kerran olympiahistoriassa. Avajaiset ja päättäjäiset järjestetään 40 000 katsojaa vetävällä Fišt-olympiastadionilla, joka on saanut nimensä alueen tunnetuimman vuoren mukaan. Säännöllistä käyttäjää stadionilla ei tule olemaan, sillä Sotšin alueella ei ole jalkapallon pääsarjajoukkuetta. Vuonna 2018 stadionilla pelataan jalkapallon MM-kisojen alkuotteluita. Käyttöä stadionille keksivät varmasti Venäjän yleisurheilijat, jotka tähänkin saakka ovat pitäneet Adlerissa harjoitusleire- jään. Jääkiekon pääareena, noin 12 000 hengen Bolšoj (”iso”), on määrä kisojen jälkeen pitää urheilu- ja konserttihal- lina. Taitoluistelu- ja short track -areena Ajsberg (”jäävuori”) muunnettaneen velodromiksi, ja pikaluistelurata Adler-Arenasta tehdään messuhalli. Jääkiekon kakkoshalli Šajba ja curling-areena Ledjanoi kub (”jääkuutio”) siirretään muihin Venäjän kaupunkeihin. Krasnaja Poljanan suorituspaikkoja nimitetään kisojen ”vuoriklusteriksi”. Hiihto- ja ampumahiihtostadion Laura sijaitsee Psehako-vuoren harjanteella, jonne noustaan gondolihissillä. Nimensä energiajätti Gazpromin rakentama stadion on saanut laakson pohjalla virtaavasta sivujoesta. Alppihiihdon, freestylehiihdon ja lumilautailun mitaleis- ta kilpaillaan Roza Hutor -keskuksessa. Russkije Gorki -hyppyrimäkien ja Sanki-kelkkailuradan on tarkoitus toimia jatkossa Venäjän maajoukkueen päätukikohtina lajeissaan. 5 TALVIURHEILUMAA VENÄJÄ VENÄJÄ Lunta ja jäätä ei Venäjältä puutu, joten ei ihme että talviurheilulla Pinta-ala 17 098 242 km² on maassa aina ollut tärkeä asema. Tsaarinajan Venäjän ensimmäisen Asukasluku 143,5 miljoonaa ja ainoaksi jääneen olympiakullan voitti taitoluistelija Nikolai Panin Bruttokansantuote 23 501 $/asukas Lontoossa 1908. Myös pikaluistelussa ja jääpallossa venäläiset niitti- (Suomi: 38 655 $) vät mainetta jo sata vuotta sitten. Rahayksikkö Rupla (1 RUB = 0,023 €) Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyt Virallinen kieli venäjä Neuvostoliitto eristäytyi muusta maailmasta myös urheiluelämässä. Presidentti: Vladimir Putin Kommunistinen ideologia antoi pääpainon massojen liikunnalle, ja kilpaurheilua karsastettiin pitkään. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto haastoi länsimaailman saavutuskilpailuun kaikilla elämänaloilla. Kesäolympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui ensi kerran Helsingissä 1952. Talvikisoissa debyytti viivästyi vielä neljä vuotta ja toteutui vasta Cortina d’Ampezzossa 1956. Neuvostoliitto voitti mitalitilaston kaikissa talviolympiakisoissa vuosina 1956–88 lukuun ottamatta Grenoblea 1968 (edellä Norja) ja Sarajevoa 1984 (DDR). Sen parhaita menestyslajeja olivat maastohiihto ja pikaluistelu, joissa varsinkin neuvostonaiset olivat pitkään ylivoimaisia, 1960-luvulta lähtien myös taitoluistelu ja jääkiekko. Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät (Baltian maita lukuun ottamatta) yhteisellä jouk- kueella vielä Albertvillen talvikisoissa 1992 (tilastoissa IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö). Venäjä kilpaili omalla nimellään talvikisoissa ensi kerran Lillehammerissa 1994. Venäjä oli mitalitilaston paras maa vielä 1994, mutta sen jälkeen menestys on laskenut. Pohjanoteerauksen toi Vancouver 2010, jossa Venäjä jäi 11. sijalle saavutettuaan vain kolme kultamitalia. Neuvostoliitosta tuli maastohiihdon suurvalta heti ensimmäisissä talviolympiakisoissaan 1956. Neuvostoliiton