www.urheilutoimittajat.fi

FFairUrheilutoimittajaina Liitoni jäsenlehtir 3/2020PlayPlay

LIITON UUSI STRATEGIA VAHVASTI URHEILUJOURNALISMIN YTIMESSÄ SIVUT 8 – 9

HHYVÄÄYVÄÄ KKUVAAUVAA EEII AARVOSTETARVOSTETA SIVUT 14 – 15

URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT JA URHEILUJOURNALISMIN ILTA 14.12. SIVUT 4 ja 13

VUODEN URHEILIJA -VALINNASTA TULEE KORONAPANDEMIAN TAKIA POIKKEUKSELLINEN SIVUT 20 – 21 Henkivakuutus kertoo, että rakastat

Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Sisältö 3/2020 4 22 Urheilujournalismin ilta Kiistelty e-urheilu Fair Play 14.12. Vuoden Urheilija -lajilistalle, Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti mutta rajoitetusti Julkaisija 6-7 Urheilutoimittajain Liitto ry. Harri Laiho ja Antti Salo 23 Atomitie 5, C-porras, 00370 uusina jäseninä Urheiluyhteisö yhteisellä Päätoimittaja liiton hallitukseen rintamalla häirintää vastaan Nina Jakonen – myös toimittajilla iso rooli toimisto@urheilutoimittajat.fi Toimitus 8-9 Taru Nyholm Vuosikokous vahvisti Esko Hatunen uuden strategian ja Ulkoasu päivitetyt säännöt Taina Kemppainen Tmi, Rauma Painopaikka 9 Savion Kirjapaino Oy, Kerava Nyt on aika hakea Ilmoitusmyynti Urheilutoimittajain Liitto ry ansiomerkkejä Nina Jakonen, puh. 050 448 4845 24-25 Levikki Sanna-Leena Perungan 1 500 tie vei kisaladuilta Osoitteenmuutokset toimittajaksi toimisto@urheilutoimittajat.fi Ilmestyminen 2020 nro 3 23.9. 28-29 nro 4 9.12. Urheilutoimituksen arki Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, muuttuu yhä kiireisemmäksi muokata sekä jättää julkaisematta toimitukselle lähetettyjä juttuja. 10-12 Urheilutoimittajain Liitto ry. Onnistunut otsikko 32 Perustettu 1931 myy jutun yleisölle Golfi n Press Team Cup Puheenjohtaja Kari Linna 13 35-36 Pääsihteeri Urheilutoimittajapäivät Toteutin Mona-Liisa Nina Jakonen 14.12. Nousiaisen haaveen Jäsenyydet Kansainvälinen urheilutoimittajien liitto (AIPS) Association Internationale de la Presse Sportive AIPS Vakiopalstat: Euroopan urheilutoimittajien liitto (UEPS) European Sports Press Union UEPS 5 Pääkirjoitus ISSN 0786-5988 (painettu) 16 Kolumni ISSN 2670-255X (verkkojulkaisu)

www.urheilutoimittajat.fi Kuva: 26 Vieraskynä Fair Play Unplash Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 3/2020

LIITON UUSI STRATEGIA VAHVASTI URHEILUJOURNALISMIN YTIMESSÄ 14-15 Kieli pelittämään SIVUT 8 – 9 ”Hyvää kuvaa ei arvosteta” 27

HYVÄÄ KUVAA EI ARVOSTETA 17-19 30-31 Yksi meistä SIVUT 14 – 15 Jäsenasiaa URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT JA Urheiludatankin arvo kasvaa 33 URHEILUJOURNALISMIN ILTA 14.12. SIVUT 4 ja 13

VUODEN URHEILIJA -VALINNASTA analysoimalla TULEE KORONAPANDEMIAN TAKIA POIKKEUKSELLINEN 34 In memoriam: SIVUT 20 – 21 20-21 Raimo Häyrinen Vuoden Urheilija -valinnasta 36 Paikalliskerhokuulumisia tulee koronapandemian 4041 0660 takia poikkeuksellinen 37-38 Kirja-arviot Painotuote 3 Urheilujournalismin ilta 14.12. Urheilutoimittajain Liitto järjestäää ensimmäistä kertaa liiton oman palkitsemistilaisuuden, Urheilujournalismin illan, maanantaina 14. joulukuuta 202020 Helsingissä.

Illan aikana jaetaan jo tutuiksi tulleet tunnustukset ✦ VUODEN URHEILUJOURNALISTI ✦ VUODEN TIEDOTTAJA ✦ ELÄMÄNTYÖ URHEILUTOIMITTAJANA

Luvassa on myös uutta, sillä uusina palkintokategorioina ovat mm. ✦ VUODEN URHEILUJUTTU ✦ VUODEN URHEILUVALOKUVA

Illan aikana julkistetaan myös Vuoden Urheilija -äänestyksen ehdokkaat ja illan aikana alkaa myös Vuoden Urheilija -äänestys.

Laita päivämäärä kalenteriisi, seuraa liiton tiedotusta ja ilmoittaudu mukaan!

www.urheilutoimittajat.fi

4 PYSY MUKANA PÄÄKIRJOITUS MATKASSA!

Fair Playwww.urheilutoimittajat.fi Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 3/2020

LIITON UUSI STRATEGIA VAHVASTI URHEILUJOURNALISMIN YTIMESSÄ SIVUT 8 – 9 Fair Play

HYVÄÄ KUVAA EI ARVOSTETA saapuu painettuna suoraan SIVUT 14 – 15 Kari Linna

URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT JA kotiisi/työpöydällesi. URHEILUJOURNALISMIN ILTA 14.12. SIVUT 4 ja 13 puheenjohtaja VUODEN URHEILIJA -VALINNASTA TULEE KORONAPANDEMIAN TAKIA POIKKEUKSELLINEN SIVUT 20 – 21 Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesi toimisto@ urheilutoimittajat.fi Urheilujournalismille Liiton tiedotteet lähetetään sähköpostitse. arvostusta @ Varmista tiedotteiden saanti päivittämällä sähköpostiosoitteesi Liiton vuosikokous järjestettiin Lahdessa 14. syyskuuta. Normaalien toimisto@ kokousasioiden ohella esiteltiin myös liiton uusi strategia vuosille 2020– urheilutoimittajat.fi 2024. Liiton strategiaa viedään eteenpäin tunnuksella ”Urheilujournalismin ytimessä”. Teemme vahvasti työtä urheilujournalismin, ammattikunnan Liiton verkkosivut Ajankohtaiset uutiset ja ja urheilun arvostamisen nostamiseksi. Visiomme on, että kaikki alalla aiheet luettavana silloin, toimivat journalistit kuuluvat liittoon. kun sinulle sopii. www.urheilutoimittajat.fi Toinen ”ylimääräinen” asia vuosikokouksen ohjelmassa oli liiton päivitetyt säännöt. Niiden ajanmukaistamiseen oli kova tarve, ja ilahduttavasti Vuoden Urheilija -verkkosivut sääntöpäivitykset hyväksyttiin yksimielisesti. Lopulliseen hyväksymiseen Vuoden Urheilija -äänestyk- tarvitaan vielä siunaus ylimääräiseltä yhdistyskokoukselta, joka pidetään sen ehdokaslistat, äänestys- tulokset ja ajankohtaiset Helsingissä 13. lokakuuta. uutiset. www.vuodenurheilija.fi Koronan toinen aalto on iskenyt Suomeenkin, mutta onneksi tilanne on kevääseen verrattuna paljon parempi. Siksi uskallamme katsoa positiivisin Liiton Facebook silmänaloin tulevaisuuteen. Jo nyt on selvää, että Vuoden Urheilija Löydät meidät Facebookista -äänestys järjestetään. Lyhyemmin listoin kuin yleensä, mutta kuitenkin facebook.com/ urheilutoimittajat voimme pitää pitkän perinteen katkeamatta hengissä. Se on tärkeintä.

Liiton Twitter Ilahduttavaa on myös Urheilugaalan organisaatiolta kuulemamme Seuraa meitä Twitterissä suunnitelmat heidän vuoden huipputapahtumastaan. Urheilugaala tullaan twitter.com/ järjestämään suunnitelmien mukaan, joten 14. tammikuuta pääsemme urheilutoimitus jälleen juhlistamaan suomalaista urheilua. Totta kai gaalaorganisaatio

seuraa koronatilannetta ja on siihen myös valmistautunut erilaisin Seuraa meitä niissä kanavissa, jotka sopivat sinulle parhaiten! vaihtoehdoin. Ennen Urheilugaalaa jäsenemme pääsevät jälleen äänestämään Vuoden Urheilijaa. Äänestysaikaa on tänä vuonna hieman lyhennetty, joten muistattehan hoitaa velvollisuutenne ajoissa.

Merkkaa kalenteriisi paksulla tussilla päivämäärä 14. joulukuuta. Silloin Yhteistyössä: järjestämme Helsingissä paitsi syksyltä siirtyneen Urheilutoimittajapäivät myös ideoimamme uuden tilaisuuden – Urheilujournalismin illan. Palkitsemme silloin liiton perinteiset valinnat ja tunnustukset alan toimijoille. Eikä tässä vielä kaikki, laajennamme kattausta uusien palkintokategorioiden muodossa ja vietämme mukavan yhteisen illan kollegojen seurassa. Samassa yhteydessä starttaamme myös Vuoden Urheilija -äänestyksen. Strategiamme eräs painopistealue on nostaa urheilujournalismin arvostusta. Joulukuinen palkitsemistilaisuus on tästä konkreettinen esimerkki, joten tulkaa kaikki joukolla mukaan.

5 Vuosikokous: Harri Laiho ja Antti Salo uusina jäseninä liiton hallitukseen Urheilutoimittajain Liiton maaliskuinen vuosikokous jouduttiin siirtämään koronaviruksen takia syyskuulle, joten Lahden Hiihtomuseon auditoriossa päästiin 14. syyskuuta käymään läpi liiton sääntömääräiset vuosikokousasiat, hyväksyttiin liiton päivitetyt säännöt sekä esiteltiin liiton uusi strategia.

Teksti: Nina Jakonen

allituksen erovuoroisista jä- Hallituksessa jatkavat Esko Hatunen – Vuoden Urheilija -valinta on se nä- senistä Taru Nyholm (Van- (Helsinki), Jussi Heimo (), Mat- kyvin osa toimintaa, josta liiton täytyy taa) ja Markus Karjalainen ti Lehtisaari (Helsinki), Kari Linna (pj, pitää huolta ja jota täytyy kehittää – toi- () jatkavat hallituk- ) ja Tommi Roimela (Jyväskylä). saalta ajan henkeä kuunnellen, mutta Hsessa myös seuraavat kaksi vuotta. Hal- myös perinteitä kunnioittaen. litukseen valittiin uusina jäseninä Harri ”Ammattikunnan – Ehkä silti tärkein tehtävä on pyrkiä Laiho () ja Antti Salo (Helsinki). arvostus nousuun” pitämään huolta urheilujournalismista Erovuorossa ollut Nina Vanhatalo (Hel- ja parantaa sen arvostusta ja kiinnostus- sinki) ei ollut enää käytettävissä halli- Hallituksen tuore jäsen, porilainen Har- ta. Ainakin täällä maakunnassa on sel- tukseen, ja Asko Tanhuanpää (Rauma) ri Laiho korostaa Vuoden Urheilija -va- viä merkkejä siitä, ettei alalle ole oikein erosi hallituksesta jo aiemmin. linnan arvokkuutta. tulijoita. Ei ole juuri heitä, jotka näkevät alan tulevaisuuden vaihtoehtona, eikä

Pentti Vuorio Urheilutoimittajain Liiton

kunniapuheenjohtajaksi Kuva: Matti Hannula

rheilutoimittajain Liiton vuosi- kokouksen yhteydessä Lahdes- Usa liiton kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Pentti Vuorio, 89. Hän on lii- ton entinen puheenjohtaja, pitkäaikai- nen hallituksen jäsen ja kunniajäsen. Vuorion ura urheilutoimittajana on ollut merkittävä. Lukijat ovat saaneet nauttia hänen asiantuntevista kirjoituk- sistaan muun muassa Suomen Urheiluleh- den, Uuden Suomen, Urheilun Kuva-Aitan ja Etelä-Suomen Sanomien palstoilla. Vuo- rion kynän jälki näkyy myös kirjallisuu- den puolella yli kymmenessä teokses- sa, joista tunnetuimpina esimerkkeinä mainittakoon Lasse Virénistä kertoneet Kullatut sekunnit ja Kullatut piikkarit. Vuorio toimi pitkään myös Etelä-Suo- men Sanomien päätoimittajana. Eläkkeel- le jäätyäänkin hän on ollut aktiivinen urheilukirjoittaja ja -keskustelija. Pentti ”Pesa” Vuoriolla on (lyömä- tön?) ennätys peräkkäisissä Kalevan ki- soissa käymisessä, yli 60 kertaa paikan päällä joka vuosi. Helsingin 1971 yleis- urheilun EM-kilpailuissa Vuorio toimi lehdistöpäällikkönä, minkä toimen erin- omaisesta hoidosta hän sai kansainvä- Lahtelainen Pentti ”Pesa” Vuorio kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuosi- listä kiitosta. ‹ kokouksen yhteydessä.

6 Urheilutoimittajain Liiton valiokunnat 2020 – 2021

Koulutus- Fair Play -lehden valiokunta toimitusneuvosto Koulutusvaliokunta suunnittelee Fair Play -lehden toimitusneuvosto ja ideoi liiton koulutustoimintaa. suunnittelee ja ideoi Fair Play -leh- Valiokunta käsittelee myös paikal- den sisällön. Tavoitteena on tarjota liskerhojen ja yksittäisten jäsenten jäsenistölle ajankohtaisia aiheita koulutusapurahahakemukset. huippu-urheilun ja urheilujourna- heitäkään, jotka näkisivät urheilutoimit- Tavoitteena on tarjota jäsenistöl- lismin parissa sekä nostaa urheilu- tajan työt mielenkiintoisena sivutyönä, le ajankohtaisia ja monipuolisia journalismin arvostusta. kertoo Satakunnan Kansan urheilutoi- huippu-urheiluun ja urheilujourna- mittajana työskentelevä Laiho. lismiin liittyviä koulutustilaisuuk- Nina Jakonen (pj) – Alan kehitys määritellään pitkälti sia ja seminaarimatkoja sekä kan- ([email protected] ) mediatalojen sisällä eikä liitossa – ja niin nustaa jäseniä henkilökohtaiseen Harri Laiho sen pitää ollakin. Ehkä liitto pystyy silti ammatilliseen kouluttautumiseen Esko Hatunen tekemään jotain arvostuksen ja kiinnos- liiton tarjoaman apurahan turvin. Taru Nyholm tuksen parantamiselle, miksei sillekin, että tekijät pysyvät kehityksessä muka- Markus Karjalainen (pj) (markus. na. Ansiomerkki- [email protected] ) valiokunta Helsinkiläinen Antti Salo on samoilla Esko Hatunen linjoilla. Minna Uusivirta Ansiomerkkivaliokunta käsittelee – Hallitustyössä minua motivoi laji- Antti Salo paikalliskerhojen ja yksittäisten kunnan ammattiylpeyden ylläpitämi- Nina Jakonen (sihteeri) jäsenten ansiomerkkihakemukset. nen ja arvostuksen nostaminen. Liiton Liitto voi hakea valiokunnan esi- jäsenten täytyy kokea vahvaa ylpeyttä tyksestä jäsenistölleen myös valtiol- omasta tekemisestään. Vuoden Urheilija lisia Suomen liikunnan ja urheilun – Perinteisesti on totuttu, että liitos- -valiokunta ansioristejä ja -mitaleita. sa on jäseninä ainoastaan sanomaleh- Vuoden Urheilija -valiokunta laatii tien tai tv:n urheilutoimittajia. Maailma TOP25-äänestyslistan Vuoden Jussi Heimo (pj) muuttuu myös urheilujournalismin Urheilija -äänestykseen ja TOP5- ([email protected] ) alalla, ja ainakin omalta osaltani haluan äänestyslistat Vuoden Joukkue ja Markus Karjalainen auttaa ymmärtämään, kuinka erilaisia Vuoden Valmentaja -äänestyksiin. Nina Jakonen (sihteeri) alan ammattilaisia liiton jäsenistöön Valiokunta valitsee vuosittain myös kuuluu, kertoo NENT Groupin tuotta- lajien parhaat urheilijat ja vastaa jana (V sport, Viaplay, Viafree) työsken- Palkitsemis- listalla olevista lajeista. Tavoitteena televä Salo. valiokunta on ylläpitää suomalaista urheilun ja urheilujournalismin arvostusta Palkitsemislautakunta laatii esi- Liiton päivitetyt säännöt vuosittaisella Vuoden Urheilija tykset liiton omiin palkitsemisiin: vahvistetaan 13.10. -valinnalla. Vuoden urheilutoimittaja, Vuoden ylimääräisessä kokouksessa tiedottaja ja Elämäntyö urheilutoi- Matti Hannula (pj) mittajana. Valiokunta voi esittää Vuosikokouksessa hyväksyttiin liiton ([email protected] ) palkittavia myös muiden tahojen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodel- Juha Kanerva palkitsemisiin. ta 2019 sekä toimintasuunnitelma ja ta- (Ilta-Sanomat/Urheilulehti) lousarvio vuodelle 2020. Jäsenmaksuksi Harri Laiho (Satakunnan Kansa) Esko Hatunen (pj) vahvistettiin 60 euroa ja liittymismak- Matti Lehtisaari (Yle) ([email protected] ) suksi 30 euroa. Kai Nevala (Kaleva) Matti Lehtisaari Vuosikokous hyväksyi myös liiton Tommi Roimela Tommi Roimela päivitetyt säännöt. Liiton nykyisten (Keskisuomalainen) Nina Jakonen (sihteeri) sääntöjen mukaan säännöt vahvistetaan Mika Saukkonen (MTV) kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, Maria Vesterinen (Turun Sanomat) joten sääntöjen toinen vahvistaminen Kaija Yliniemi (STT) vaatii vielä ylimääräisen kokouksen. Nina Jakonen (sihteeri) Ylimääräinen yhdistyskokous pidetään 13.10. Helsingissä. Vuosikokouksen jälkeen hallitus ni- mesi liiton varapuheenjohtajaksi Esko Hatusen. Hallitus nimesi myös valio- kuntien jäsenet. ‹

7 Vuosikokous vahvisti uuden strategian ja päivitetyt säännöt Urheilujournalismin ytimessä Urheilutoimittajain Liiton vuosikokous vahvisti 14. syyskuuta 2020 Lahdessa uuden strategian vuosille 2020–2024. Samalla päivitettiin liiton säännöt, jotka hyväksytään sääntöjen mukaisesti vielä toisen kerran ylimääräisessä yhdistyskokouksessa 13. lokakuuta 2020. Liiton strategiaa viedään eteenpäin tunnuksella ”Urheilujournalismin ytimessä”.

trategian valmisteluprosessissa otamme mukaan lisää erilaisia palkin- strategiatyöryhmän tehonyrkki, tokategorioita. hallituksen varapuheenjohta- – Urheilujournalismin ilta on alan am- ja Esko Hatunen ja pääsihteeri mattilaisten kohtaamispaikka ja rennon SNina Jakonen, oli aktiivisessa roolissa. Uuden juhlava tilaisuus, jossa nostamme esille Pääsihteeri vei prosessia maakunta- niin urheilujournalismia kuin alan te- kierroksen aikana suurimpiin paikallis- strategian kijöitäkin. Luvassa on ajankohtaisia kerhoihin ja samalla jäsenistön toiveita ilmiöitä, onnistuneita toteutuksia ja kuultiin keskustelujen yhteydessä. suuntaviivat mielenkiintoisia tarinoita, avaa Jakonen – Jäsenistöltä ja paikalliskerhoilta tilaisuuden luonnetta. saaduissa viesteissä korostuivat ennen 1. Haluttu ja kiinnostava Liitto panostaa jatkossakin avoimeen, kaikkea urheilujournalismin, ammatti- urheilujournalistien eettiseen ja aktiiviseen viestintään. Lii- kunnan ja urheilun arvostaminen, johon ”kotipesä” ton oma Fair Play -jäsenlehti pureutuu liiton arvotkin perustuvat, kertoo Jako- urheilujournalismin ydinkysymyksiin 2. Toimintakulttuurin nen. jokaisessa numerossa. kehittäminen ja – Lehtemme on saanut paljon kiitos- ajantasaistaminen ta, joten sisältöuudistus on tuottanut Alan arvostus jokaisella tasolla nousuun tulosta. Jatkamme samalla tiellä ja kehi- 3. Ammattikunnan arvos- tämme lehteä koko ajan, kertoo lehden Keskeinen strategian valmistelua oh- tuksen lisääminen päätoimittajanakin toimiva Jakonen. jannut periaate oli keskittyminen vas- Tulevan vuoden strategiset askeleet taamaan kysymyksiin, miksi Urheilu- 4. Eettinen ja aktiivinen keskittyvät pressikorttiuudistukseen, toimittajain Liitto on olemassa ja mitä viestintä liiton jäsenrekrytointiin sekä alan arvostuksen liiton tulee saada aikaan vuosien 2020– toiminnasta nostamiseen. Vuosi 2021 on myös juh- 2024 aikana. lavuosi, sillä Urheilutoimittajain Liitto – Liiton strategia perustuu liiton täyttää tulevana vuonna 90 vuotta. tehtävään – vaalia laadukasta suoma- laista urheilujournalismia sekä kehit- Uusilla säännöillä tää ammattikunnan yhteisöllisyyttä ja – Strategian tavoitteena on koota suo- sujuvuutta ja tarkennuksia osaamista. Uuden strategian ytimessä malaisen urheilun parissa työskentele- ovatkin vahvasti urheilujournalismin vät journalistit mahdollisimman laajasti jäsenedellytyksiin ja ammattikunnan arvostus, kiteyttää keskustelemaan alan ajankohtaisista asi- Vuosikokouksessa hyväksyttiin myös Jakonen. oista ja ilmiöistä. Näkemykset voivat ol- Urheilutoimittajain Liiton päivitetyt – Panostamme jäsenten osaamisen ke- la ristiriitaisiakin, mutta erilaisten koh- säännöt. Säännöissä tarkennettiin mm. hittämiseen, luomme alan ajankohtaisia taamisten ja keskustelujen kautta koko jäsenedellytyksiä sekä hallituksen ko- keskustelutilaisuuksia ja mahdollisuuk- ammattikunta hyötyy urheilujournalis- koonpanoa. sia verkostoitumiseen. Ylläpidämme min esillä pitämisestä ja vie alaa eteen- – Edellisestä sääntöpäivityksestä oli vahvasti keskustelua urheilujournalis- päin, jatkaa Hatunen. jo aikaa, joten etenkin jäsenedellytykset mista erilaisissa tilaisuuksissa ja liiton oli päivitettävä ajantasalle, koska myös oman jäsenlehden, Fair Playn, kautta. Urheilujournalismin opiskelijat voivat nykyään liittyä liit- Strategian myötä liiton toimintaa ilta 14.12. toon opiskelijajäseniksi, kertoo Jakonen. terävöitetään niin hallituksessa, valio- – Jäsenedellytysten päivittämistä kunnissa, työryhmissä kuin paikallis- Urheilutoimittajain Liiton tämän vuo- puolsi myös liiton pressikorttiuudistus. kerhoissakin. den strateginen avaus on 14. joulukuuta Jatkossa hallituksen koko on puheen- – Selkeä ja tavoitteellinen strategian ensimmäistä kertaa järjestettävä Urhei- johtajan ja yhdeksän (9) jäsenen sijaan mukainen toiminta lisää urheilujour- lujournalismin ilta, jonka tarkoitus on puheenjohtaja ja 6–8 jäsentä vuoden nalismin ja ammattikunnan arvostus- nostaa alan ammattilaisia esille. 2021 vuosikokouksesta lähtien. ta. Myös jäsenistön koulutustarpeiden – Olemme vuosittain palkinneet – Uudella jäsenmäärällä haetaan täyttämiseen jää aikaa ja energiaa, mikä Vuoden urheilutoimittajan ja Vuoden mahdollisuutta entistäkin joustavam- vie koko ammattikuntaa ja urheilujour- tiedottajan sekä jakaneet Elämäntyö paan ja tehokkaampaan toimintaan, ki- nalismia eteenpäin, sanoo puolestaan urheilutoimittajana -tunnustuksia. Nyt teyttää hallituksen puheenjohtaja Kari Hatunen. laajennamme palkitsemisperinnettä ja Linna. ‹

8 Pressikortti- Nyt on aika hakea uudistus allitus on valmistellut pääsih- ansiomerkkejä teeri Nina Jakosen johdolla H myös pressikorttiuudistusta, Urheilutoimittajain Liitto täyttää ensi vuonna 90 vuotta. jonka tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen pressikortti vuoden 2021 Juhlavuoden kunniaksi tullaan perinteiseen tapaan jaka- aikana sekä selkeyttää pressikortin maan normaalia suurempi määrä erilaisia ansiomerkkejä jäsenetuja. – Pressikortti on ollut liiton tarjo- liiton ja sen paikalliskerhojen hyväksi tehdystä työstä. ama ja erittäin iso jäsenetu jo vuosia, ja se on kuulunut jokaiselle liiton jä- sitys opetus- ja kulttuuri- Ansiomitali kullatuin ristein senelle jäsenstatuksesta riippumatta. ministeriön myöntämistä myönnetään pitkäaikaisesta seura- Hallitus on linjannut, että jatkossa E Suomen liikuntakulttuurin toiminnasta (vähintään 25 vuotta) etu kuuluu vain ammattimaisesti ansiomitaleista ja -risteistä on teh- tai pitkäaikaisesta seuratoiminnasta urheilujournalismin alalla toimiville tävä 30.9.2020 mennessä liiton halli- (vähintään 10 vuotta) ja pitkäaikai- A-jäsenille sekä erillisestä hakemuk- tukselle, jotta varsinainen hakemus sesta alueellisesta toiminnasta (vä- sesta liiton B-jäsenille, jotka toimivat ehtii ajallaan ministeriöön. hintään 5 vuotta) liikuntakulttuurin sivutoimisesti urheilujournalismin Esitys liiton omista ansiomer- hyväksi. parissa. keistä, kultaisesta ja hopeisesta, on Ansioristi myönnetään pitkäai- – Uudistuksella tarkennetaan en- tehtävä 30.11.2020 mennessä liiton kaisesta valtakunnallisesta toimin- tisestään pressikortin käyttöoikeuk- hallitukselle. nasta (vähintään 10 vuotta) liikun- sia ja tarjotaan pressikorttiedut niil- Esitykset tulee lähettää määrä- takulttuurin hyväksi tai pitkäaikai- le, joille ne ammatin harjoittamisen aikaan mennessä sähköpostitse liit- sesta seuratoiminnasta (vähintään osalta kuuluvatkin. Pressikortti on toon: toimisto@urheilutoimittajat. 30 vuotta) iso jäsenetu, joten liitolla on myös iso fi . Mukaan on liitettävä myös pu- Kultainen ansioristi myönnetään vastuu niiden myöntämisessä, tiivis- helinnumero tietojen tarkentamista pitkäaikaisesta valtakunnallisesta tää Jakonen. varten. Merkkien myöntämisestä toiminnasta (vähintään 20 vuotta) Käytännössä pressikorttiuudistus vastaa liiton hallitus. sekä kansainvälisestä toiminnasta tarkoittaa, että kaikkien liiton A-jä- liikuntakulttuurin hyväksi. senten jäsenedellytykset tarkistetaan Liiton kultainen ansiomerkki: Ansiomitali myönnetään yli liiton toimesta. Paikalliskerhoihin – vähintään 10 vuotta liiton 30-vuotiaille ja muut ansiomerkit liittyvien B-jäsenten osalta edessä on hallituksessa tai yli 40-vuotiaille. pressikorttihakemuksen täyttö, jonka – vähintään 15 vuotta liiton Hakemuksissa ilmoitetaan myös jälkeen liiton nimeämä työryhmä hy- muissa luottamustehtävissä tai kaikki liikuntaan liittyvät ansiot, väksyy/hylkää hakemuksen. B-jäsen- – vähintään 15 vuotta liiton kuten esim. valmennus, julkaisu- ten osalta pressikorttihakemus ei ole paikallisyhdistyksen johto- toiminta, varojenkeruu, myös toi- vuosittainen, vaan pressikortti myön- tehtävissä (puheenjohtaja, sih- miminen muissa kuin ansiomerkkiä netään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. teeri, rahaston hoitaja, hallitus, hakevassa yhteisössä, suuremmat – Edelleen kaikki, jotka pressikortin toiminnan tarkastaja) tai urheilusaavutukset tai muu mer- ansaitsevat, saavat sen myös jatkossa- – vähintään 25 vuotta työtä kittävä toiminta liikuntakulttuurin kin, tiivistää Jakonen. urheilutoimittajana alalla. Pressikorttiuudistus sai ”avauspot- Liiton hopeinen ansiomerkki: Liikuntakulttuurin hyväksi suo- kun” opetus- ja kulttuuriministeriön – vähintään 5 vuotta liiton ritetun toiminnan ajanjaksoja las- (OKM) erityisavustuksen myötä. hallituksessa tai kettaessa kukin ajanjakso otetaan – Yksi asian liikkeelle paneva voima – vähintään 8 vuotta liiton muissa huomioon vain kerran korkeimman oli OKM:n toiminta-avustuskriteeri- luottamustehtävissä tai toimintatason mukaisena. en muuttuminen. Se velvoitti meidät – vähintään 10 vuotta liiton pai- Liikuntakulttuurin hyväksi suori- sekä päivittämään liiton säännöt et- kallisyhdistyksen johto tehtävissä tetun toiminnan arvioinnissa arvos- tä tarkistamaan jäsenkriteerit. Ei ole tai tetaan vapaaehtoistyötä urheilu- ja kyse halusta päivittää säännöt, vaan – vähintään 15 vuotta työtä liikuntatoimintaa järjestävien seu- siitä, haluammeko olla olemassa. urheilu toimittajana rojen, alueorganisaatioiden tai val- Haimme tälle isolle projektille erityis- Ansiomerkit voidaan myöntää takunnallisten organisaatioiden hal- avustusta, ja se myös myönnettiin. tapauskohtaisesti myös muilla lituksissa, jaostoissa, valmennus- ja Nyt on siis toiminnan ja toteutuksen kriteereillä. erotuomaritoiminnassa sekä kilpai- aika, hallituksen puheenjohtaja Kari lujen järjestelytehtävissä ja varojen Linna korostaa. Valtiolliset mitalit ja ristit keruutehtävissä liikuntatoiminnan Sähköiseen pressikorttiin siirrytään järjestämiseen. vaiheittain, eli ainakin ensimmäisen Suomen liikuntakulttuurin ansio- Haettaessa ansiomerkkiä päätoi- vuoden ajan rinnalla kulkee myös mitali myönnetään pitkäaikaisesta misen tehtävän perusteella on hy- perinteinen muovinen pressikortti, seuratoiminnasta (vähintään 10 vä tuoda esiin myös päätoimessa johon liimataan erikseen kuluvan vuotta) puheenjohtajana, sihteerinä liikuntakulttuurin hyväksi tehdyn vuoden vuositarra. ‹ tai muusta aktiivisesta toiminnasta työn laatua, kuten toiminnassa ai- liikuntakulttuurin hyväksi. kaansaatuja tuloksia. ‹

9 – Monipuolisuus ja vaihtelu ovat valttia otsikoinnissa. Toki meillä on vahva tuntuma siitä, millainen otsikkotyyli toimii todennäköisimmin, kertoo Iltalehden urheilun uutispäällikkö Markku Saarinen. Onnistunut otsikko myy jutun yleisölle Hyvä otsikko on verkossa julkaistavan jutun olennaisin elementti. Jos otsikko ei houkuttele lukemaan, menee hyväkin journalistinen sisältö hukkaan. Silti otsikko ei saa pettää lukijansa luottamusta tai johtaa harhaan.

Teksti: Taru Nyholm, Esko Hatunen Kuva: Inka Soveri, Iltalehti ja Pete Aarre-Ahtio, Ilta-Sanomat

uomalaista iltapäivälehdistöä kauden paras suoritus” (14.9.) lukijalle ti- vyssään otsikoida juttunsa. Jos on en- edustava Iltalehti kertoo verk- laa muodostaa oman mielipiteensä? simmäistä kertaa iltapäivälehdessä töis- kosivuillaan välittävänsä tietoa Journalistin ohjeiden mukaan otsikoil- sä, meidän otsikointikulttuurimme on riippumattomasti ja moniarvoi- le, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, varmasti vieras. Siinä voi ottaa nopeasti Ssesti lukijoilleen, jotta he voivat itsenäi- myyntijulisteille ja muille esittelyille on isoja steppejä eteenpäin – toisaalta myös sesti muodostaa oman mielipiteensä. löydyttävä sisällöstä kate. kokeneemmat toimittajamme panosta- Lehden otsikointia tarkastelevalle Iltalehden urheilun uutispäällikkö vat koko ajan otsikointinsa kehittämi- kriittiselle mediakuluttajalle saattaa Markku Saarinen kertoo otsikoinnin seen, Saarinen kertoo. perustellusti hiipiä kuitenkin mieleen olevan jutunteossa aivan keskeinen työ- Iltalehden otsikointiprosessissa jutun kysymyksiä. Antavatko esimerkiksi ot- vaihe. koostava toimittaja hioo oman näke- sikot: ”SE-miehen suoritukset täyttä kuraa – Otsikointiin uhrataan paljon aikaa myksensä mukaan parhaan mahdolli- – tässä ovat yleisurheilukauden Leijonat ja ja vaivaa. Nyt kesän jälkeen huomaan, sen otsikon. lampaat” ja ”Huomasitko tätä urotekoa? Ki- että kesätoimittajien kehityksen näkee – Jos aika sallii, toimittaja pallottelee mi Räikkösen auto oli teipattu kasaan – silti kaikkein konkreettisimmin heidän ky- otsikkoa kollegansa tai uutispäällikön

10 kanssa jo jutun kirjoitusvaiheessa. Usein otsikko menee tällaisenaan läpi. Joskus uutispäälliköllä voi olla vahva näkemys siitä, minkälainen otsikon pitää olla. MAASTOHIIHTO – Harvemmin uutispäällikkö kuiten- kaan jyrää täysin toimittajan otsikkoa, vaan sitä hiotaan yhteispelillä lopulli- seen muotoonsa. Meillä urheiluosastolla Jättipommi! Norjan hiihtotähti käy varsin harvoin niin, että toimittaja ei yhtään tiedä, minkälaisella otsikolla hä- nen juttunsa menee julki. Toki pienem- kärysi dopingista pää hiomista uutispäällikkö tekee usein omin päin, Saarinen kertoo. Norjan hiihtotähti Therese Johaug on kärynnyt dopingista.

”Vaihtelu Urheilu | Ralli on valttia” Rallipomot ovat vetämässä mattoa Iltalehden isommissa pääjutuissa ja longform-tyyppisissä verkkojutuissa Tommi Mäkisen alta – "Olemme todella otsikon hiomiseen ja pallotteluun voi- pettyneitä" daan käyttää Saarisen mukaan todella paljon aikaa. Prosessiin voidaan osallis- 29.02.2020 klo 21:03 taa useita henkilöitä monen päivän aika- Tommi Mäkinen on purkanut tunteitaan ranskalaiselle na. Pienemmissä, nopeammissa jutuissa AutoHebdo-lehdelle. polku jutun valmistumisesta julkaisuun on suoraviivaisempi. – Monipuolisuus ja vaihtelu ovat valt- tia otsikoinnissa. Toki meillä on vahva tuntuma siitä, millainen otsikkotyyli Urheilu | Muut lajit toimii todennäköisimmin. Maneerim- me kaksoispisteineen, ajatusviivoineen Nyt se on valmis: Tältä näyttää ja lopun sitaatteineen lienee monelle lu- 000 000 dollaria maksanut kijalle tuttu. Maneeri on maneeri, koska 5 000 se toimii, mutta yhtä lailla kaavaa pyri- megastadion – omaiset surevat tään tietoisesti rikkomaan, kun sille on paikka, Saarinen kertoo. työntekijän järkyttävää kohtaloa Esimerkiksi pitkien otsikoiden valta- 09.09.2020 klo 22:19 kaudella hyvin lyhyt ja toteava otsikko voi uutispäällikön mukaan toimia piris- Miljardeja maksanut SoFi-stadion ei täyty katsojista vielä hetkeen. tävänä poikkeuksena otsikkotulvassa. – Otsikkoa muutetaan herkästi, jos jut- tu ei performoi sillä tavalla, kuin olem- me odottaneet. Etenkin tärkeimmissä profi ilijutuissa tätä tarkkaillaan antennit ta vääristävät jutun sisältöä. Karkeasti – Kielteisiä en lähde tähän listaamaan, herkällä. Olemme käyttäneet varsinaista sanottuna tämä on meille klikkiotsikon vaikka jopa meille saattaa joskus tulla A/B-testausta toistaiseksi säästeliäästi, määritelmä, Saarinen kertoo. epäonnistumisia. Voin ylpeänä seistä ot- mutta senkin mahdollisuuksia tutkitaan Onnistumisten nimeäminen otsikoin- sikointimme takana. En välttämättä olisi edelleen, Saarinen avaa. nissa on Markku Saariselle hankalaa. voinut sanoa samaa vajaat 10 vuotta ta- A/B-testauksessa jutusta ja/tai otsi- Pyynnöstä hän nostaa esiin kaksi: ”Nyt kaperin, Saarinen päättää. kosta luodaan toisistaan kaksi tai use- se on valmis: Tältä näyttää 5 000 000 000 ampi versioita, jotka poikkeavat hieman dollaria maksanut megastadion – omaiset Otsikointi on toisistaan. A/B-testauksessa näiden surevat työntekijän järkyttävää kohtaloa” ja tiimityötä variaatioiden tehokkuutta verrataan ”Rallipomot ovat vetämässä mattoa Tommi keskenään ja valitaan variaatioista par- Mäkisen alta – ”Olemme todella pettyneitä”. IL Urheilun kilpailijan IS Urheilun verk- haimman tuloksen antava versio. – Ensimmäinen esimerkki on selke- ko-otsikoinnin prosessi on myös tiimi- ästi ulkomaan uutinen, eli siinä ei ole työtä. Useampi silmäpari löytää tuo- ”Nollatoleranssi läheisyyttä lukijalle. Silti se nousi hitti- reempia kulmia otsikkoon. Useammat huijausotsikoille” jutuksi, ja tulkintani mukaan huomiota aivot myös kiteyttävät paremmin sen, herättävän suuri numerosarja toimii täs- mikä sisällössä on oleellista ja ennen Saarisen mukaan otsikoinnista tulee yl- sä ja rikkoo tavanomaisen otsikoinnin kaikkea yleisöä kiinnostavaa. Jutun kir- lättävän vähän palautetta suoraan toi- kaavaa. joittanut toimittaja tekee otsikkoehdo- mitukseen. Hän arvelee siihen olevan – Tietyt urheilupersoonat, kuten tuksen tai mieluummin useampia. kaksi syytä. Tommi Mäkinen, kiinnostavat lukijoita – Aina, kun toimittaja haastaa itsensä – Ensinnäkin iltapäivälehtien räväkkä yllättävän paljon, vaikka uutinen olisi tekemään otsikon useammasta eri kul- tapa otsikoida juttunsa on juurtunut val- pienempikin. Nämä nimet laitetaan ai- masta, on mahdollisuus oppia otsikoin- tavirtaan. Toisekseen olemme Iltalehdes- na otsikkoon kokonaan. Nämä eivät ole nin taidosta jotakin uutta, IS Urheilun sä ottaneet viimeisen noin viiden vuo- suurimpia hittijuttujamme, mutta sellai- uutispäällikkö Rami Tuisku kertoo. den aikana todella merkittäviä steppejä sia, jotka nousivat kokoaan suurempaan Tämän jälkeen urheilutoimituksen eteenpäin otsikoinnin laadussa. menestykseen nähdäkseni nimenomaan julkaisuvuorossa oleva toimittaja tai – Meillä on nollatoleranssi huijausot- otsikon ansiosta, Saarinen sanoo. uutispäällikkö tutkii ehdotusta. Jos on sikoille ja otsikoille, jotka eivät paljasta Negatiivisia esimerkkejä uutispäällik- tarvetta, he voivat tehdä uusia otsikko- mitään jutun sisällöstä tai mikä pahin- kö ei halua nimetä. ehdotuksia. „

11 – Otsikointi on toimittajan keskeinen osaamisalue nykyään. Olipa verkossa kyse tekstistä, podcastista tai videosisällöstä, niin otsikko on se asia, jolla juttu myydään yleisölle, sanoo IS Urheilun uutispäällikkö Rami Tuisku.

– Kun toimittaja keskustelee eri ot- – 140 merkkiin pystyy upottamaan kemisen kannalta, Tuisku kertoo koke- sikkoehdotuksista kollegan kanssa pari erilaisia koukkuja ja informaatiota. Jos muksistaan. minuuttia, paranee jutun ”veto” yleensä otsikko on esimerkiksi ”Therese Johaug kymmeniä prosentteja, Tuisku valottaa. kärysi dopingista”, ei siinä tarvitse olla Pahamaineinen Juttu siis käytännössä elää ja kuolee ot- mitään ylimääräistä. klikkiotsikko sikkonsa mukana. Jos otsikko ei houkuta IS Urheilussa jokainen otsikko on oma lukemaan, sitä muokataan. IS Urheilussa yksilönsä, eikä ole valmista kaavaa, jon- Klikkiotsikko on termi, johon liittyy yksittäisen jutun kohdalla voidaan ke- ka mukaan niitä rakennetaan. Ei ole kielteisisä merkityksiä – osittain syyttä. hittää nopeastikin uusi otsikko, jolla jut- myöskään pakkoa, että otsikko sisältäisi Jokaisen toimittajan tavoitteena juttua tu julkaistaan tai käyttää A/B-testausta. esimerkiksi sitaatin tai olisi moniosainen. tehdessä pitää olla, että lukijat haluavat lukea juuri minun juttuni. Lähtökohta Valmista Otsikointi ja on, että otsikon yleisölleen antama lu- kaavaa ei ole analytiikka motivoi paus pitää lunastaa. – Klikkiotsikot kääntyvät tekijäänsä Hyvää otsikkoa pohtivat päivittäin Uutistyö urheilun verkkotoimituksessa vastaan. Otsikkoa suunnitellessa kan- kymmenet urheilutoimittajat eri me- on hektistä ja otsikointi vähintään yhtä nattaa miettiä, voiko tämän otsikon te- dioissa. Otsikoinnin tyyli on jollakin intensiivistä. Kaikille tämä paineistettu kemällä aiheuttaa lukijalle pettymyksen tavalla muotoutunut toimituksen tyyli- rooli ei sovi. Rami Tuisku työskenteli ja sitä kannattaa välttää, kertoo Tuisku kirjojen ja käytännön mukaan kullekin viitisen vuotta sitten noin puolentoista periaatteistaan. medialle ominaiseksi. Valmista patent- vuoden jakson IS Urheilussa pelkästään Verkkotoimittajan työssä on monia tia ei ole, mutta joihinkin asioihin pitää nettiuutisoinnin parissa ja oli kehittä- taitoja, jotka pitää hallita sisällön tuot- kiinnittää huomiota. mässä omalta osaltaan verkkoprosesseja. tamisen lisäksi. Jutun kaikkien element- – Jos otsikon merkkimäärä alkaa men- Hän teki paljon esimerkiksi julkais- tien pitää olla tasapainossa ja täyttää nä yli 140:n, pitää tiivistää, Tuisku ker- tujen juttujen uudelleen otsikointia. riittävät laatukriteerit. Silti otsikoinnin too IS Urheilun periaatteista. Niiden toimivuutta hän tutki analytii- merkitys korostuu. Tuo maksimipituus toimii hyvin kan avulla, mikä näytti parhaimmillaan – Otsikointi on toimittajan keskeinen eri ympäristöissä ja rivittyy hyvin esi- parissa minuutissa, lähteekö juttu nou- osaamisalue nykyään. Olipa verkossa merkiksi mobiilinäkymässä sekä Ilta- suun uuden otsikon kera. kyse tekstistä, podcastista tai videosisäl- Sanomien verkkosivun oikeassa reu- – Ne ovat hienoja onnistumisen het- löstä, niin otsikko on se asia, jolla juttu nassa olevassa suosituimpien juttujen kiä, kun jonkun jutun pystyy pelasta- myydään yleisölle. Luetuimmat-listauksessa. Päästäkseen maan tai toisen jutun otsikon kehittä- Lisäksi on hyvä muistaa, että kaupal- Ilta-Sanomien verkkosivun TOP10- tai misessä on pystytty kollegan kanssa lisessa mediassa näkyvyys ja yleisön mobiilisivun TOP5-listalle, siellä näky- arvaamaan, mitä Suomen kansa haluaa tavoittaminen on taloudellisen menes- vän tekstin, siis otsikon, täytyy riittää lukea. Tällaiset onnistumiset kiireisessä tyksen pohja. Siinäkin työssä otsikko on herättämään lukijan huomio. arjessa ovat ilon hetkiä tämän työn te- tärkein yksittäinen juttuelementti. ‹

12 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO TIEDOTTAA VValtakunnallisetaltakunnalliset UrheilutoimittUrheilutoimitt ajapäivätajapäivät HHelsingissäelsingissä 114.12.4.12.

Urheilutoimittajain Liitto isännöi valtakunnallisia Urheilutoimittajapäiviä, jotka järjestetään maanantaina 14. joulukuuta 2020 klo 12.00 –18.30 Helsingissä. Ohjelmassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä ajankohtaisia katsauksia miten koronavirus on vaikuttanut urheilumedioihin ja urheilujournalismiin. Urheilutoimittajapäivien jälkeen alkaa liiton oma palkitsemistilaisuus Urheilujournalismin ilta. Urheilujournalismin uudelleen rakennus – mitä koronaviruksen jälkeen? Miten korona vaikutti ja muutti urheilu- uutisten tuottamista ja sisältöjä? Millaisia uusia aiheita urheilujournalismissa käsitellään ja mitä vanhasta jää jäljelle? Tarvitseeko urheilujournalismi tuloksia? Mikä on urheilutoimittajien työtilanne? Onko edessä uuden alku vai uusi ura jollain muulla alalla? Mikä on kustantajan näkökulma? Koronan vaikutus sisältöihin ja yleisön kulutustottumuksiin – mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan ja mistä asiakkaat pystyvät maksamaan ja mistä haluavat maksaa? Minkälainen rooli freelancereilla on jatkossa? Kuka maksaa ja mitä? Miten koronavirus ja muut virukset koskettavat urheilijan elämää? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Urheilutoimittajapäivillä tiiviisti, joten ilmoittaudu mukaan! Urheilutoimittajapäivät on liiton jäsenille maksuton tapahtuma. Muille osallistumismaksu on 100 euroa. Sitovat ilmoittautumiset maanantaihin 30.11. mennessä liiton verkkosivuilla olevalla erillisellä ilmoittautumislomakkeella: www.urheilutoimittajat.fi . Paikkoja on rajoitetusti. Huom! Jos ilmoittautunut jättää tulematta paikalle tai peruu tulonsa alle 7 vuorokautta ennen tilaisuutta, perimme 50 euroa. Lisätiedot: Nina Jakonen, puh. 050 44 84 845, toimisto@urheilutoimittajat.fi . Yhteistyössä mukana Urheilu Mehiläinen.

Ohjelma Maanantai 14.12. klo 12.00 Ilmoittautuminen ja lounas klo 13.00 Avaussanat Kari Linna, Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtaja klo 13.15 Kustantajan näkökulma Silja Tenhunen, Ohjelmistokehitysyhtiö Anygraafi n journalistinen asiantuntija klo 13.45 Tarvitseeko urheilujournalismi tuloksia? Elisa Jussila, Yle Urheilun toimituspäällikkö Petri , Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies klo 14.45 Case Ilkka-Pohjalainen Minna Kallasvuo, Ilkka-Pohjalaisen urheilutoimituksen tiiminvetäjä klo 15.15 Kahvitauko klo 16.00 Paneelikeskustelu: Mitä koronaviruksen jälkeen? Keskustelemassa mm. Juha Tuuna (Salon Seudun Sanomat), Pasi Peltola (freelancer) ja Juha Luotola (Satakunnan Kansa) klo 17.15 Urheilija ja virukset Mira Toivonen, Urheilu Mehiläisen ja Hiihtoliiton lääkäri klo 18.30 Urheilutoimittajapäivien päätös Muutokset ovat mahdollisia.

13 Koronafakta ”Hyvää kuvaa Sekä Kalle Parkkiselle että Tomi Natrille ei arvosteta” koronakevät oli raju isku. Tässä muutamia Valokuvaajien asema oli heikentynyt jo ennen vaikutuksia kahdelle koronapandemiaa. Nyt tilanne on monella tavalla valokuvaajalle. liki kestämätön. Parkkinen: Teksti: Tommi Roimela Kuvat: Tomi Hänninen ja Tomi Natrin kotialbumi – kalenteri tyhjentyi kevään osalta kokonaan – keväisin Tampereella pelataan alokuvaaja Kalle Parkkisen källä aivan riittävän hyvän kuvan. Mut- yleensä monenlaisia pudotus- viesti ei jää epäselväksi. ta sitten pitäisi nähdä, milloin kuvaan pelejä, joihin tarvitaan valoku- – Asennemuutos pitää tulla pitää satsata. Resurssit pitäisi kohdistaa vaajaa – nyt ei pelattu kuvaa kohtaan. Usein jutussa ”isoihin juttuihin”, sellaisiin, joissa ha- Voleva kuva on vain ikään kuin todiste lutaan, että kuva kertoo tarinaa, Park- – tarkoituksenani oli seura- ta jalkapallomaajoukkueen siitä, että ollaan oltu paikalla jossain ta- kinen miettii. matkaa kohti EM-kisoja ja pahtumassa. Hyvää kuvaa ei arvosteta, Parkkinen tietää, mistä puhuu. Hän pohdin esimerkiksi sellaista, Parkkinen näkee. on kuvannut vuosia täysammattilaise- vietänkö juhannusta Pietarissa Pitkän linjan ammattikuvaaja Park- na. Isoimmat työnantajat ovat Ilta-Sano- vai tulenko välillä käymään kinen ymmärtää hyvin mediatalojen mat, STT-Lehtikuva ja ulkomaiset kuva- Suomessa pienenevät resurssit. Lehdissä vyötä ki- toimistot. Ilta-Sanomille hän kuvaa vä- – kauhea määrä majoituksia piti ristetään jatkuvasti pakon sanelemana, hän kaikkea, mutta pääsääntöisesti hän perua mutta tamperelaisen Parkkisen mukaan elää urheilukuvaamisella. Parkkinen on – kokonaisuutena tappioissa ei lähellekään aina oikeasta kohdasta. erittäin huolissaan alansa tilanteesta. puhutaan viisinumeroisista – On varmasti juttukeikkoja, joissa – Nätisti sanottuna tilanne on ihan luvuista, eikä ensimmäinen toimittaja voi kuvata esimerkiksi känny- perseestä. Kaikki haluavat kuvata ur- numero ole 1 heilua, mutta meitä ammattilaisia alkaa – vaikutus jatkuu edelleen, kun olla aika vähän. Toivottavasti tilaajat ei tiedetä, pystytäänkö tapah- ymmärtävät tilanteen. Työ pitäisi tumia järjestämään tilata ammattilaisilta, Parkki- – voisi kysyä, miltä sinusta nen paaluttaa. tuntuisi, jos sinulta vietäisiin Parkkisen viesti esimerkiksi puolen vuoden on siis se, että kuvaa työt, etkä saisi kuukausipalk- pitää arvostaa. Eten- kaa kään Suomessa tilan- ne ei koko ajan näin ole. Natri: – Kun kuvaan ul- – kalenteri tyhjeni täysin mo- komaisille urheilutoi- neksi kuukaudeksi – nyt olen mistoille, vaatimus- tehnyt muutamia naisten taso on aivan eri pla- pesäpallokeikkoja neetalta. Siellä on se – sain koronatukea ja käytin sen tilanne, että se kuva valokuvausstudioni viimeis- on ainoa asia, jota he telyyn, mutta eipä nyt ole ovat myymässä. Siksi juuri ollut rippikuvauksia tai sitä arvostetaan. ylioppilaskuvauksiakaan. – onneksi olen tehnyt jonkinlais- ta kuvapankkia – näin kuva- toimiston arkikuvista (liiken- f Tomi Natri on havainnut alan kiris- nekyltit, poliisiautot yms.) olen tyvän tilanteen jo saanut joitain palkkioita ennen koronaa. – peruutuksia on tullut tapah- – Ennen soitettiin pai- tumien osalta paljon – niistä kalle, jos oli jonkinlai- muutamat ovat olleet monena nen kamera ja muut vuonna ihan kesän kohokoh- vehkeet. Nyt kilpailu- tilanne on muuttunut. tia. ‹ Yleensä keikan saa, jos pystyy kuvaa- maan myös videota, ja drone alkaa olla melkein vaatimus.

14 Kalle Parkkinen ymmärtää hyvin mediatalojen pienenevät resurssit. Lehdissä vyötä kiristetään jatkuvasti pakon sanelemana, mutta tamperelaisen Parkkisen mukaan ei lähellekään aina oikeasta kohdasta. – On varmasti juttukeikkoja, joissa toimittaja voi kuvata esimerkiksi kännykällä aivan riittävän hyvän kuvan. Mutta sitten pitäisi nähdä, milloin kuvaan pitää satsata. Resurssit pitäisi kohdistaa ”isoihin juttuihin”, sellaisiin, joissa halutaan, että kuva kertoo tarinaa.

Kuvaamista ja opettamista ei tosin koe, että kännykkä olisi juuri- golfi n Euroopan Touria. Kun on tällaisia kaan töitä syönyt. näyttöjä, silloin voi pyytääkin, Natri ko- Samaan aikaan toisaalla. Toisen ku- – Nopeissa tilanteissa kännykälle ei rostaa. vaajan, Tomi Natrin, kanssa haastatte- pärjää. Kuvaan myös kuvatoimistoille, Myös Parkkinen on tunnettu kuvaaja luajan sopiminen saa mielenkiintoisen ja jos esimerkiksi liigapelissä joku on ulkomaan kilpailuissa. Erityisesti ampu- lisäkäänteen. Natrille aamupäiväaika saanut suihkukomennuksen, on poistu- mahiihdossa hän on kohonnut eturivin ei sovi, sillä hän on tekemässä sijaisena vasta pelaajasta myyty kuvatoimistolle kuvaajaksi, ja viime talvena hän menes- liikunnanopettajan töitä Lapualla. Puhe- kännykkäkuva lähes samalla hetkellä, tyi jopa Kansainvälisen Ampumahiihto- limeen vastaa lopulta hieman väsyneen Natri kertoo. liiton kuvakilpailussa. Ykkösrivin mie- kuuluinen kuvaaja, jolla on takana neljä henä Parkkinen korostaa mediatyössä tuntia jalkapalloa ja sen opettamista. Tä- yhtä asiaa yli kaiken. hänkö ammattivalokuvaajan elämä on Kalliit investoinnit – Toimittajan kanssa pitää puhua sii- mennyt, että hänen pitää tehdä muita Kuvaa ei arvosteta. Vaaditaan moni- tä, millaista kuvaa halutaan. Ei minun töitä? puolista osaamista. Kilpailijat saattavat tarvitse tietää tarkkaan, mitä toimittaja – Ei nyt ihan niinkään. Kuvaaminen tarjota kuvia tilaajille jopa ilmaiseksi. kirjoittaa. Se, mistä hän kirjoittaa, olisi jo on päähommani, mutta olen jo vuosi- Pitäisi olla monenlaiseen kuvaukseen hyvä tietää, Parkkinen muotoilee. kausia tehnyt sijaisuuksia liikunnan- ja sopiva välineistö. Helpolta ei ammat- Selvää on, että edellisenkaltaista yh- englanninopettajana, Natri kiistää epäi- tivalokuvaajan arki kuulosta. Etenkin, teistyötä ei juttukeikoilla läheskään aina lyt siitä, että kuvaajan on mahdotonta kun usein ammattikuvaaja on hyvään- tapahdu. elättää itsensä pelkästään kuvaamalla. kin harrastajaan verrattuna kovin erilai- – Mutta kieltämättä nyt, kun puhelin sessa tilanteessa taloudellisesti. soi heti ensimmäisellä kouluviikolla, – Monet ovat muualla päivätöissä. Tulevaisuus lähdin ilolla töihin, hän lisää. Heillä on kustannusrakenne ihan eri- Kalle Parkkinen ja Tomi Natri ovat alan Iloisuutta lisäsi siis koronapandemi- lainen, ja he voivat tehdä työtä halvem- ammattilaisia. Sitä he haluavat olla an tuoma tilanne. Natri työskentelee malla. Se on suuri ongelma alalla, Park- myös tulevaisuudessa. Varmuutta tule- jääkiekkoseura Pelicansin kuvaajana, ja kinen näkee. vaisuudesta ei kuitenkaan ole. sitä ennen hän ollut SM-liigalla töissä. – Kuvaajan investoinnit ovat ihan hir- – Sanotaan näin, että minulla on ikäni On helppo ymmärtää, että hänen tilan- veät. Kerran laskin, että mulla oli olo- puolesta noin 15 työvuotta jäljellä, ja ko- teessaan on keväästä asti ollut melko huoneen lattialla 80 000 euron kamera- vasti toivon, että pystyisin sen tekemään hiljaista kuvaustöiden osalta. Mutta välineistö. Sitten välillä kuulee sitäkin, kuvaajana, Parkkinen toteaa. Natri on havainnut alan kiristyvän ti- että kuva pitäisi antaa ilmaiseksi, Park- Paljon on tietysti kiinni koronatilan- lanteen jo aiemmin. kinen päivittelee. teen kehittymisestä. Tällä hetkellä urhei- – Ennen soitettiin paikalle, jos oli jon- Harrastekuvaajat ovat omalta osaltaan lukuvaajan työt ovat vähissä. kinlainen kamera ja muut vehkeet. Nyt pumpanneet kuvan hintoja alaspäin. – Jo se tuntuu taloudellisesti, kun Liiga kilpailutilanne on muuttunut. Yleensä Parkkinen ja Natri tosin ovat kovan luo- alkaa kaksi viikkoa normaalia myöhem- keikan saa, jos pystyy kuvaamaan myös kan ammattilaisia, eikä heidän ole tarvin- min. Jos se myöhästyy lisää, niin sitten videota, ja drone alkaa olla melkein vaa- nut toistaiseksi hintakilpailuun lähteä. on tehtävä sijaisuuksia, Natri myöntää. timus, Natri korostaa. – Aika hyvin olen saanut sen mitä Natrinkin puolesta sopii toivoa, et- Moniosaaminen on tarpeen jo sen pyydänkin. Pyydänkö sitten liian vä- tä koronapandemiatilanne ei äidy niin vuoksi, että kännykän kehittymisen hän, sitä en tiedä. Olen kuitenkin free- huonoksi, että koulut menevät kiinni myötä kilpailijat ovat lisääntyneet. Natri lancerina käynyt kuvaamassa NHL:ää ja kevään tapaan. ‹

15 KOLUMNI

Aika sanoa heippa

ämän lehden ilmestyttyä oma aikani Urheilutoimittajain Lii- ton hallituksessa on jo päätty- nyt. Joten ensi alkuun: kiitos Tkaikille hallituskavereille ja kollegoille kuluneista vuosista. Kivaa on ollut. Kaikesta kivasta huolimatta päätös lopettamisesta ehti muhia jo parin vuo- den ajan. Ja syynä oli vain ja ainoastaan tunne aikapulasta. Viime vuosina työ on syönyt sen verran energiaa, ettei si- tä enää tuntunut riittävän vapaa-ajalla tehtävään järjestötoimintaan. Samalla tuntui myös, että takki oli jo tyhjennetty ideoiden osalta. Antoisinta nimittäin oli olla osa liiton koulutusvaliokuntaa ja kehitellä liiton koulutustapahtumia eli Kevät- ja Syys- seminaareja sekä viime vuosina viritel- tyjä Urheilutoimittajapäiviä. On ollut ilo olla Nina Jakosen ja koulutusvaliokun- nan puheenjohtajan Markus Karjalaisen johdolla mukana kehittämässä liiton toi- mintaa. Etenkin iloitsen siitä, että olem- me pyrkineet vahvistamaan keskustelua kollegoiden kesken urheilujournalismis- ta Urheilutoimittajapäivillä, jotka tänä- kin vuonna toivottavasti saamme joten- Ylen urheilutoimittaja Nina Vanhatalo on monille tuttu selostaja mm. alppihiihtokil- kin vietyä läpi koronasta huolimatta. pailuista yhdessä kommentaattori Kalle Palanderin kanssa. Pariin viimeisimpään vuoteen on mahtunut monta itsetutkiskelun paik- kaa ammattikunnassamme. Olen kui- sekä ärsytti että oli toisaalta myös pai- kin juttuaiheita, joten aion osallistua tenkin ylpeä siitä, että pidimme kiinni kallaan. On hyvä, että meitä haastetaan niihin tulevaisuudessakin. Näkymisiin perinteikkäästä Vuoden Urheilijan va- ja joudumme itsekin katsomaan peiliin. siis! linnasta – monesta omasta kollegapii- Se kehittää. ristämmekin tulevasta kriittisestä kom- Paljon siis tsemppiä tulevalle hallituk- mentoinnista huolimatta. Myös koronan selle ja koulutusvaliokunnalle. Odotan aikana käyty keskustelu siitä, onko ur- innolla tulevia seminaareja. Menneinä heilujournalismille sijaa jos ei urheilla vuosina ne poikivat itselleni muutamia- Nina Vanhatalo

Fair Playwww.urheilutoimittajat.fi Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 3/2020 TTipahtikoipahtiko FFairair PlayPlay --lehtilehti VAHVASTI STRATEGIA LIITON UUSI YTIMESSÄ URHEILUJOURNALISMIN SIVUT 8 – 9 ppostiluukustaostiluukusta ooikeaanikeaan oosoittsoitt eeseen?eeseen?

Urheilutoimittajain Liiton uusin Fair Play -lehti nro 3/2020 on kädessäsi. HYVÄÄ KUVAA EI ARVOSTETA SIVUT 14 – 15 Tarkistathan, että Fair Play -lehti tuli oikeaan osoitteeseen. Mikäli osoitteesi on muuttunut tai muuttumassa, niin päivitäthän postiosoitteesi liittoon sähköpostitse osoitteeseen toimisto@urheilutoimittajat.fi .

URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT ILTA JA 14.12. URHEILUJOURNALISMIN Liiton tapahtumista ja koulutuksista viestitään myös sähköpostitse. SIVUT 4 ja 13

VUODEN URHEILIJA -VALINNASTA TULEE KORONAPANDEMIAN TAKIA Mikäli sähköpostiosoitteesi on päivittämättä liiton jäsenrekisteriin, POIKKEUKSELLINEN SIVUT 20 – 21 teethän sen pikimmiten sähköpostitse osoitteeseen toimisto@urheilutoimittajat.fi .

16 Urheiludatankin arvo kasvaa analysoimalla Teksti ja kuvat: Pirjo Valjanen

Urheilu on yksi osa-alue tämän päivän valtavassa datavirrassa. Urheiluun liit- tyvän vuosittaisen datan ja sen analytiikan arvo ylittää joidenkin arvioiden mu- kaan jopa viiden biljoonan eli 5 000 miljardin dollarin rajan vuoteen 2024 men- nessä. Urheiluanalytiikan odotetaan siis jatkavan vahvaa kasvuaan noin 25 % vuosivauhdilla. Data-analyysi auttaa näkemään yksityiskohtia kokonaisuudessa tai toisin päin.

o pelkästään tuon markkina-arvon kasvun pohjalta uskallan vetää johtopäätöksen, että data-analy- tiikan arvo kasvaa lähitulevaisuu- J dessa myös urheilujournalismin aiheena ja aiheiden lähteenä. Urheiluun ovat aina kuuluneet tulos- ten rinnalle tilastot ja spekulointi nii- den pohjalta tulevaa peilaten. Kukapa meistä ei olisi siniseen ruutuvihkoon merkinnyt suosikkijoukkueensa maale- ja, syöttöjä ja jäähyjä tai Ruotsi-ottelun lajipisteitä? Urheiluanalytiikka on perinteisen ti- lastoinnin jatke, jalostuneempi muoto. Se antaa uusia tietoon pohjautuvia oi- valluksia niin urheilijoille, valmentajille, medialle, faneille kuin urheilujohtajille- kin. Analytiikan välineet ja keinot mah- dollistavat ison tietomäärän käsittelyn ja yhdistelyn helposti ja nopeasti – ainakin verrattuna ruutuvihkojen tukkimiehen Oma polkuni dataan alkoi 1970-luvulla yleisurheilu- ja jääkiekkotulosten kirjaamisella kirjanpidon tulkintaan. Analyysi auttaa ruutuvihkoon. ymmärtämään niin yksittäistä suoritus- ta, urheilijaa, joukkuetta, seuraa kuin ta. Sarjat tarjoavat vaihtelevasti dataa daan analysoida myös menneitä tapah- lajiakin pilkkomalla dataa yksilöstä avoimeen käyttöön, enemmän on tarjol- tumia, jos videotallenteita niistä löytyy. osana kokonaisuutta tai kokonaisuutta la maksumuurien takana. Suurten am- Videopohjaisen analyysin heikkous on yksilöiden summana. mattilaissarjojen (MLB, NBA, NHL jne.) hitaus, kalleus ja osin myös tarkkuus. Tukkimiehen kirjanpidosta, fl äppi- lisäksi jalkapallo on yksi datan vahvois- Videoteknologiaa käytetään esimerkik- tauluista ja Excel-taulukoista on edetty ta lajeista. si jalkapallon videoerotuomaroinnissa parhaimmillaan valtaviin tietokantoihin (VAR) tai yleisurheilun arvokilpailujen ja datamassoihin, joissa pelkkien nume- Dataa kerätään vieläkin käsin hyppypituuksien mittauksissa. Viime roiden jatkeena on kuvia, videoita, ääntä vuosina videoiden rinnalle on saatu ke- jne. Miten dataa kerätään? Lajianalyysit hittyneempiä teknologioita: esimerkiksi Data-ajan eturintamassa ovat olleet ovat vuosia perustuneet ja perustuvat tekoälyn ja koneoppimisen mahdollista- suuret Pohjois-Amerikan ammattilais- vieläkin pitkälti videopohjaiseen ana- maa kuvantunnistusta, laserteknologiaa sarjat, joissa on jo vuosia ymmärretty lyysiin, joka käytännössä monessa lajis- ja paikannusteknologiaa, jotka ovat tuo- datan tuomat mahdollisuudet. Vanhoja sa tarkoittaa ainakin osittain manuaalis- neet myös uusia mahdollisuuksia mm. tilastoja on täydennetty jälkikäteen, jotta ta aineiston läpikäyntiä. Videopohjaisen suoritusten analysointiin. Paljon dataa vertailu nykytilastoihin olisi mahdollis- analyysin hyviä puolia on, että näin voi- kerätään kuitenkin edelleen esimerkiksi „

17 joukkuelajeissa tallentamalla tilanteita käsin – ruutuvihko ja tukkimiehen kir- janpito vain ovat vaihtuneet tablettiso- velluksiin. Urheilijaan ja suoritukseen liittyvän analyysin lisäksi urheilussa voidaan hyödyntää dataa monissa muissa yhte- yksissä. Pelaajien scouttaukseen ja rek- rytointiin voi liittyä nykyään hyvinkin paljon data-analyysia heidän taidois- taan, taustoistaan, terveydestään, palk- kakehityksestään jne. Analyytikot luo- vat ennusteita ja odotusarvoja siitä, mitä kukin pelaaja tietyllä pelitavalla jouk- kueelleen voisi antaa. Pelin tai kilpailun aikana, harjoituksissa ja nykyään jo va- paa-ajallakin kerätään dataa älykellon, älypuhelimen tai älyvaatteiden avus- tuksella ja näitä tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla voidaan ennakoida ja ehkäistä esimerkiksi rasituspohjaisia loukkaantumisriskejä.

Fanit urheilun asiakkaina Fanien käyttäytyminen on yksi mielen- kiintoinen polku datan hyödyntämises- sä. Mistä fanit halliin tulevat? Miten he erätaukojen aikana hallissa liikkuvat? Paljonko he käyttävät oheispalveluihin rahaa? Miten käytettyyn rahamäärään Suomalaista urheiluteknologiaa mittaamassa pituushyppääjän suoritusdataa. vaikuttaa suosikkijoukkueen menestys? Ponnistusetäisyys lankulta mitataan kuvantunnistukseen perustuvilla algoritmeilla Paljon mielenkiintoisia kysymyksiä, ja vauhti hiekan reunalla olevalla lasersäteitä lähettävällä sensorilla. joihin vastauksia voidaan etsiä datasta. Älypuhelimet jättävät meistä jokaisesta tojaan saadun tiedon perusteella viilaa- todennäköisemmin takaisin, jos ei ihan datajäljen, jota tutkimalla näihin yllä esi- malla liigajoukkue voisi nostaa yleisön heti, niin kohta. tettyihin kysymyksiin löytyy vastauksia. viihtyvyyttä, katsomoturvallisuutta ja Puhelimien lisäksi dataa voidaan kerätä sitouttaa faneja toimintaansa entistä halleissa ja stadioneilla erilaisten inter- enemmän. Vastaava asiakasdatan tutki- Uutta tietoa tekemisen tueksi netiin yhdistettyjen sensorien avulla. minen on jo arkipäivää monessa bisnek- Urheiluanalytiikkaan erikoistuneita Saatua dataa analysoimalla ja toimin- sessä. Dataan satsattu raha tulee mitä yrityksiä on maailmalla paljon. Monet

Ruutuvihosta koodiin ma kiinnostukseni urheiludataan tamisesta markkinointiin, mediaan ja ja lyhyt kysymyspaketti testasi oman on lähtöisin jo nuoruusvuosien data-analyysiin. Lisäksi instituutti tar- oppimisen. O tilastovihoista. Työuralla se on joaa pidempiä, noin puolen vuoden ja Varsinainen kurssi oli jaettu teoria- näkynyt niin maaottelutilastojen koko- 30 opintopisteen opintoja, joita voi yh- osaan ja käytännön tehtäviin. Teoria- amisena kuin urheilijaprofi ilien ylläpi- distellä yliopisto-opintoihin. osassa käytiin urheilun data-analytiik- tämisenäkin. Vuosien varrella keinot kaa läpi monista eri näkökulmista, ver- kerätä ja säilyttää tietoa ovat kehitty- Teoriaa, käytäntöä ja rattiin urheilua muuhun bisnekseen ja neet. Viime talvena suoritin Aalto EE:n mielenkiintoisia väittelyjä visioitiin tulevia data-analyytikan käyt- data-analytiikan opintoja ja niiden jat- tökohteita urheilussa. Teoriakokonai- keeksi jalostin omaa oppimistani vielä Osallistuin Urheilutoimittajain Liiton suuden kuusi eri osaa oli katsottavissa Johan Cruyff Instituutin Data Analytics henkilökohtaisen koulutusapurahan tu- videotallenteina, joista kukin kesti noin in Sport -kurssilla, joka osoittautui mie- ella huhti-toukokuussa Data Analytics in tunnin. Kurssikielenä oli englanti, tosin lenkiintoiseksi paketiksi. Sport -kurssille. Se toteutettiin verkko- instituutin opetus oli vahvasti espanja- Johan Cruyff Instituutti vie perusta- opintoina. Kurssin hinta oli 640 euroa ja aksentilla sävytettyä, mutta siihenkin jansa visiota urheilujohtamisesta eteen- hinta-laatusuhde oli mielestäni kohdil- tottui nopeasti. päin kouluttamalla entisiä urheilijoita laan eli hyvä. Johan Cruyff Instituutilla Käytännön osuus sisälsi harjoitusteh- jatkamaan urheilun parissa muissa teh- on nykyaikainen, monipuolinen ja katta- tävän sekä projektitehtävän. Harjoitus- tävissä. Instituutilla on yhdeksän kam- va oppimisalusta, virtuaalikampus, jossa tehtävä liittyi yhden jalkapallo-ottelun pusta Euroopassa ja Etelä-Amerikassa, kaikki opiskeluun liittyvä tapahtuu. pelaaja-analyysiin, ja projektitehtävän joiden lisäksi verkko-oppiminen on Kurssi alkoi harjoitusosalla, jossa mm. aineistoksi oli tarjolla sofi fa.com-sivus- merkittävä osa sen tarjoamia opintoja. esittäydyttiin ryhmän muille opiskeli- ton tietokanta vuosilta 2015–2019. Se Verkossa voi suorittaa useita urheiluun joille, osallistuttiin pieneen väittelyteh- sisältää noin 20 000 jalkapalloilijaan liit- liittyviä lyhyitä täsmäkursseja. Näiden tävään ja samalla opeteltiin virtuaali- tyvien tietojen lisäksi FIFA-videopelien viiden viikon ja kolmen opintopisteen kampuksen toiminnot. Lisäksi oppimis- pohjalta kerättyä tietoa. kurssien aiheet vaihtelevat urheilujoh- metodit ja -arvot esiteltiin webinaarissa, Projektitehtävän aiheen sai itse vali-

18 rahakkaat huippuseurat ovat palkan- h Jalkapallo-ottelussa neet analyytikkoarmeijan pilkkomaan paikannusteknologialla saatua dataa pelaajien kerättyä tietoa ja poimimaan sieltä ne liikkumasta matkasta tärkeimmät vastaukset ja oivallukset (km) sekä yli 25 km/h käytännön toteutuksiin. Tämän jutun nopeuden ylittävistä lopusta löytyy linkki New York Timesin sprinteistä. mielenkiintoiseen artikkeliin Liverpoo- f 3d-kaavioin voidaan lin viime vuosien menestyksen taustois- visualisoida usean ta Ian Grahamin – no, Jürgen Kloppin eri muuttujan suhtei- johdolla – mutta Grahamin hyvällä ta: tässä kuvattuna avustuksella ainakin. jalkapalloilijoiden iän, Kiinnostus dataan ja sen hyödyntämi- palkan ja arvon keski- seen lähtee urheilijasta ja valmentajas- näiset riippuvuudet. ta – ja heidän halustaan omaksua uutta tietoa oman tekemisensä tueksi, löytää jotain, mitä muilla ei ole. Vaikka ison ra- han lajit ja liigat ovat edelläkävijöitä, ei On mielenkiintoista nähdä, missä vai- tähtääviin opintoihin sekä yleissivistävään kyse datan hyödyntämisessä ole pelkäs- heessa urheiluanalytiikkaan erikoistu- itsensä kehittämiseen. tään rahasta, sillä dataan ja analytiikan vat yritykset rantautuvat Suomeenkin. hyötyyn pitää myös uskaltaa luottaa. Teknologian näkökulmasta Suomessa Lue lisää: Suomessa urheiludatan hyödyntämi- on potentiaalia kehittää uusia innovaa- Johan Cruyff Instituutin kurssiohjelma nen on vielä melko vähäistä, vaikka esi- tioita esimerkiksi datan mittaukseen. https://johancruyffi nstitute.com/en/ merkiksi suoritusdataa on jo jonkin ver- academic-programs/ ran saatavilla. Kiinni kurottavaa datan Urheilutoimittajain Liitto jakaa myös hen- New York Times 22.5.2019 How kärkimaihin riittää. Esimerkiksi Liigan kilökohtaisia koulutusapurahoja jäsenistöl- Data (and Some Breathtaking Soccer) älykiekosta soisin seuraajana näkeväni leen. Tänä vuonna apurahan sai Pirjo Valja- Brought Liverpool to the Cusp of Glory enemmän dataa kuin yksittäisiä lauka- nen. Koulutusapurahaa voi anoa oman am- https://www.nytimes.com/2019/05/22/ usten ja luistelujen nopeuksia. mattitaidon kehittämiseen ja syventämiseen magazine/soccer-data-liverpool.html

ta – itse paneuduin edellä mainittuun omasta kokemuksesta voin sen vahvis- ta sai myös paljon, sillä noin 40 osallistu- jalkapalloaineistoon. taa. Python laajoine kirjastoineen antaa jalla oli runsaasti erilaisia näkemyksiä ja Tehtävien analyysitavan sai valita itse. runsaasti mahdollisuuksia tietomassan näkökulmia, kysymyksiä ja vastauksia, Vaihtoehtoina aineistoa voi pyöritellä Ex- käsittelemiseen ja visualisointiin. kokemusta, osaamista ja taustoja. Käy- celissä, selainpohjaisilla analyysityöka- tännössä kurssi oli mitä mainioin mah- luilla, joiden perusversioiden kokeilujak- dollisuus myös verkostoitua urheilun sot ovat ilmaisia (esimerkiksi Tableau), Mainio tapa verkostoitua parissa eri puolilla maailmaa toimivien tai koodaamalla itse datan käsittelyyn, Teoria- ja käytäntöosiot päätettiin väit- ihmisten kanssa. analyysiin ja visualisointiin tarvittavan telytehtäviin, ja niihin osallistumisen Kurssin esimerkit ja tehtävät pai- koodin. Kurssin opetus keskittyi analyy- aktiivisuus vaikutti kurssin kokonais- nottuivat pitkälti jalkapalloon, mikä siin, ei näiden työkalujen käyttöön, tosin arvosanaan. Oman oppimisen tueksi instituutin taustan tuntien oli ymmär- yksi yhteinen videotutorointi järjestettiin oli saatavissa sekä vertaistukea toisilta rettävää. Omien opintojen lisäksi vir- Tableaun käytöstä kiinnostuneille. opiskelijoilta että räätälöityä tutorointia tuaalikampuksella oli tarjolla runsaasti Tärkeä valinta analyysia suunnitelles- kurssin ohjaajilta ja opettajilta. kiinnostavia webinaareja ja artikkeleita sa ja aloitellessa on se, miten dataa lähtee Kurssin opinnot suoritettiin useissa myös muista urhei- käsittelemään. Tarjolla on monia eri vaih- moduuleissa. Viidelle viikolle oli etukä- luaiheista. Kurs- toehtoja, myös ilmaisia ohjelmia, joilla teen suunniteltu ohjelma, mutta käytän- sin suorittaminen isojenkin datamäärien käsittely, yhdistä- nössä kaiken pystyi tekemään omassa oikeuttaa myös minen ja muokkaus onnistuu helposti ja tahdissaan. Webinaarit oli katsottavissa jatkossa pääsyn nopeasti. Excel on tutuista vaihtoehdois- livenä tai jälkikäteen tallenteina. JCI-alumnina ins- ta luotettava, mutta datamäärän kasvaes- Omalla kohdallani aikaa upposi eni- tituutin monipuo- sa kannustan opettelemaan myös muita ten väittelyihin, sillä eri keskusteluhaa- liseen webinaari- ja keinoja. Esimerkiksi Python-ohjelmointi- rat etenivät aina sykäyksittäin ja vei ai- artikkelitarjontaan. kieltä pidetään yhtenä helpoimmista oh- kaa palata niihin vastauksia läpikäyden. jelmointikielistä aloittaa koodaaminen, ja Vastapainona ajankäytölle keskusteluis- Pirjo Valjanen

19 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Vuoden Urheilija -valinnasta tulee koronapandemian takia poikkeuksellinen UUusiausia nimiänimiä jaja lajejalajeja TTOP10-listalle?OP10-listalle?

Teemu Pukki Koronapandemian vaikutukset näkyvät myös kuluvan Vuoden Urheilijan äänestyksessä, kun kaikki merkittävim- Urheilutoimittajain mät arvokilpailut on joko siirretty tai peruttu tältä vuodelta. Poikkeuksellinen urheiluvuosi voi nostaa TOP10-listalle Liiton Vuoden sellaisten lajien urheilijoita, joita siellä ei ole aiemmin nähty. Urheilija -äänestys lähestyy Teksti: Jussi Heimo un koronapandemia pysäyt- Kuva: Jussi Eskola ti lähes kaiken kilpaurheilun maaliskuussa, ilmoille nousi uosi 2020 on ollut erilainen jo- kysymys, kannattaako tällai- ka suhteessa – myös urheilun Ksena vuotena valita lainkaan Vuoden V saralla. Vuoden Urheilija -ää- Urheilijaa. nestys toteutuu kuitenkin normaaliin Suuren arvokilpailuvuoden piti sisäl- tapaan. Urheiluvuosi on ollut erilai- tää olympialaisten ohella jalkapallon ja nen, mutta se ei vähennä Vuoden Ur- yleisurheilun EM-kilpailut. heilija -valinnan arvokkuutta. Ne ja lähes kaikki muutkin kansainvä- – Vuoden Urheilija -valinnalla liset arvokilpailut peruttiin tai siirrettiin haluamme tänäkin vuonna nostaa pois tältä vuodelta, viimeisimpänä sali- urheilun arvostusta, joten äänestys bandyn MM-kotikisat joulukuulta. toteutetaan, kuten ennenkin. Koska Vuoden Urheilija on valittu vuodesta urheilutapahtumia on ollut poikke- 1947. Usein tittelin on saanut joku arvo- uksellisen vähän, näkyy erilainen kilpailuvoittaja. Joskus jopa moninkertai- urheiluvuosi äänestyksessä varmas- nen olympiavoittaja, kuten Lasse Viren ti hieman suppeammassa ehdokas- (1972, 1976), Marja-Liisa Kirvesniemi Vuoden Urheilija -valiokunnan puheen- listassa, mihin aiemmin on totuttu. (1984), Matti Nykänen (1988), Toni Nie- johtaja Matti Hannula. Urheilutoimittajain Liiton valinnoilla minen (1992) ja (2002). – Vuoden Urheilija, Vuoden Valmen- Mukaan mahtuu laihempiakin vuo- taja, Vuoden Joukkue, Vuoden Nuori sia, jolloin yhtään olympia- tai MM- urheilijan valitsemisen kriteerit pysyvät Urheilija – olemme omalta osaltam- tason voittajaa ei ole vuoden aikana silti pääpiirteittäin samana, vaikka ar- me nostamassa urheilun arvostusta Suomesta löytynyt. Viimeksi tällainen vokisoja ei tänä vuonna järjestetäkään. ja tuomassa oman arvokkaan panok- vaatimattomampi urheiluvuosi oli 2015, Äänestäjien on edelleen arvotettava ur- semme Urheilugaalaan, kertoo Ur- jolloin vuoden urheilijaksi äänestettiin heilijoiden saavutuksia eri lajien kesken. heilutoimittajain Liiton puheenjohta- sekä MM-pronssia että Timanttiliigan Kuka on tehnyt kovimman tuloksen tai ja Kari Linna. kokonaiskilpailun keihäänheitossa saa- menestynyt parhaiten kansainvälisesti vuttanut Tero Pitkämäki ennen Kaisa kovimmassa kisassa tai kovimmalla ta- Mäkäräistä (MM-pronssia ampuma- solla omassa lajissaan. Vuoden Urheilija -äänestys hiihdossa) ja Jenna Laukkasta (2 uinnin * äänestys alkaa 14.12. ja lyhyen radan EM-kultaa). TOP25-lista tiivistyy päättyy 30.12. Edellä listatut esimerkit antavat vasta- * voittaja julkistetaan 14.1. Urheilu- uksen myös alussa esitettyyn kysymyk- Vuoden Urheilija -äänestys muuttui vii- gaalassa seen. Vuoden Urheilija kannattaa valita me vuonna. Mukaan tuli ennalta laadit- * voittaja äänestetään Vuoden poikkeuksellisena vuotenakin. tu TOP25-ehdokaslista, jossa oli tiukat Urheilija -valiokunnan laatimalta Matti Hannula on toiminut Urhei- saavutuskriteerit. ehdokaslistalta lutoimittajain Liiton Vuoden Urheilija – Tänä vuonna lista tiivistyy lyhyem- * Vuoden Joukkue ja Vuoden Val- -valiokunnan puheenjohtajana vuodesta mäksi. Pidämme riman edelleen korke- mentaja äänestetään TOP5-listalta 2012. Hänen mielestään asia on yksin- alla, emmekä ota ketään ”ilmaiseksi” * Vuoden Nuori Urheilija -voittajaa kertainen. mukaan vain jonkun tietyn urheilija- ei äänestetä, vaan valinnan tekee – Kun ylipäätään urheillaan, silloin määrän kasaan saamiseksi, Hannula Urheilutoimittajain Liitto palkinto voidaan myös jakaa. Parhaan linjaa.

20 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Arvokilpailuton vuosi voi antaa ai- maan mestari saman kalenterivuoden toiseksi vuonna 1990. Tänä vuonna voi- van uudenlaisen näkymän vähemmän aikana. si olla mahdollista tehdä tässä mielessä Suomessa julkisuutta saavien lajien ur- – Määttää pidetään yleisesti maail- historiaa. heilijoille. man parhaana pelaajana. Vaikka Suo- – Todennäköisesti se vaatisi henkilö- – Yksi tällainen voi hyvin olla jääpal- messa jääpalloa pidetään marginaalila- kohtaisen loistamisen ohella kuitenkin loilija Tuomas Määttä. Hän voitti Eds- jina, Venäjällä ja Ruotsissa laji on tosi iso Stanley Cupin voiton, Hannula arvelee. byns IF:n riveissä Ruotsin mestaruuden ja arvostettu. Tätä juttua kirjoitettaessa NHL:n pu- ja valittiin sarjan parhaaksi pelaajaksi dotuspelit olivat kesken. kaikkien aikojen toisena ulkomaalaise- Ensimmäinen – Miro Heiskanen on varmasti ehdo- na. Täksi kaudeksi hän siirtyi Venäjälle jääkiekkoilija? kaslistalla. Hän teki jo uuden eurooppa- SKA Neftjanikiin, joka oli keväällä jo laispuolustajien piste-ennätyksen yhden selvittänyt tiensä Venäjän fi naaliin, joka Suomen suosituin yleisölaji on jo pit- kauden pudotuspeleissä. Lisäksi hän on jäi kuitenkin pelaamatta. Mikäli pelaa- kään ollut jääkiekkoilu. Yllättäen vielä pelannut puolustajista kaikkein eniten. matta jäänyt loppuottelu pelataan en- kertaakaan Vuoden Urheilijaksi ei ole – Mutta ellei Dallas voita Stanley Cu- nen uuden kauden alkua, kuten on ollut valittu jääkiekkoilijaa. Jari Kurri pääsi pia, saako hän riittävästi kannatusta suunnitteilla, Määtästä voi tulla kahden lähimmäksi sijoittumalla äänestyksessä Vuoden Urheilijaksi saakka? Hannula aprikoi. Yksi melko varma nimi TOP10-listalle on myös F1-kuljettaja Valtteri Bottas. Urheilutoimittajain Liitto on valinnut Vuoden Urheilijan vuodesta – Mestaruutta hän ei voita, mutta voi 1947 lähtien. Vuodesta 2008 lähtien palkinto on luovutettu hyvin olla MM-sarjan kakkonen. Miten äänestäjät arvottavat sitten sitä, että Bot- Urheilugaalan yhteydessä. Seuraava Urheilugaala järjestetään taksella on käytettävissään ylivertainen 14. tammikuuta 2021. Tilaisuudessa palkitaan myös Urheilu- auto kilpakumppaneihin verrattuna? toimittajain Liiton valitsemat Vuoden Nuori Urheilija, Vuoden Hannula pohtii. Joukkue ja Vuoden Valmentaja. Yksilölajeissa tuttujen arvokilpailumi- talien sijaan katseet kääntyvät vuoden Vuoden Urheilijat 1947–2020 1983 aikana tehtyihin tuloksiin tai aikoihin. 1947 ja 1984 Marja-Liisa Kirvesniemi – Esimerkiksi yleisurheilussa kovin Lassi Parkkinen 1985 Matti Nykänen suomalainen on sillä kriteerillä Aaron 1948 1986 Marjo Matikainen Kangas, joka oli syyskuussa maailman- 1949 1987 Marjo Matikainen tilaston neljäs ennätyksellään 79,05. Tu- 1950 Heikki Hasu 1988 Matti Nykänen loksen kovuutta kuvaa, että sillä olisi 1951 1989 Marjo Matikainen voitettu olympiakultaa Riossa 2016. 1952 1990 Päivi Alafrantti 1953 Veikko Hakulinen 1991 Mitä voi tapahtua 1954 Veikko Hakulinen 1992 loppuvuodesta? 1955 Voitto Hellsten 1993 1956 Antti Hyvärinen 1994 Tätä kirjoitettaessa eletään syyskuun 1957 Olavi Vuorisalo 1995 alkua. Voiko loppuvuodesta joku vielä 1958 Vilho Ylönen 1996 kiilata vahvaksi Vuoden Urheilija -eh- 1959 Juhani Järvinen 1997 Mika Myllylä dokkaaksi? Äkkiseltään Matti Hannulan 1960 Veikko Hakulinen 1998 Mika Häkkinen mieleen nousee pari nimeä kovista kan- 1961 Kalevi Huuskonen 1999 Mika Myllylä sainvälisistä lajeista. – Emil Ruusuvuori palasi tennisken- 1962 2000 tille vahvassa vireessä ja nousi jo reilusti 1963 2001 Sami Hyypiä alle 100 parhaan joukkoon ATP-listalla. 1964 Eero Mäntyranta 2002 Samppa Lajunen Jos loppuvuodesta tulee vielä menes- 1965 Jouko Launonen 2003 Hanna-Maria Seppälä tystä suurissa kisoissa ja sijoitus kipuaa 1966 Eero Mäntyranta 2004 Marko Yli-Hannuksela edelleen, niin ainakin paikka ehdokas- 1967 Eero Tapio 2005 listalla on mahdollinen. 1968 2006 – Sama pätee Sami Välimäkeen. Hän 1969 Kaarlo Kangasniemi 2007 Tero Pitkämäki voitti maaliskuussa golfi n Euroopan 1970 Kalevi Oikarainen 2008 Satu Mäkelä-Nummela kiertueen kilpailun kaikkien aikojen 1971 Juha Väätäinen 2009 Aino-Kaisa Saarinen nuorimpana suomalaisena. Lisää tur- 1972 Lasse Virén 2010 nausvoittoja syksyllä, niin äänestäjien 1973 Mona-Lisa Pursiainen 2011 Kaisa Mäkäräinen arvostus hänen saavutuksiaan kohtaan 1974 2012 Tuuli Petäjä-Sirén kasvaa lisää, Hannula sanoo. 1975 2013 Tero Pitkämäki Tai kukapa tietää, jos joku Euroopan 1976 Lasse Virén 2014 ja huippusarjassa pelaava jalkapalloilija 1977 Pertti Ukkola Sami Jauhojärvi loistaa kuin Vuoden Urheilija 2019 Tee- 1978 2015 Tero Pitkämäki mu Pukki ja mättää maaleja syyskau- 1979 2016 Leo-Pekka Tähti della ennätystahtiin. Silloin hän kiilaa 1980 Pertti Karppinen 2017 Iivo Niskanen itsensä ehdokaslistalle koko vuoden 1981 Heikki Ikola 2018 Iivo Niskanen vakuuttavasti pelanneen maalivahdin 1982 2019 Lukas Hradeckyn tavoin. Vuoden Urheilijan 2020 äänestys al- kaa 14. joulukuuta 2020. ‹

21 VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS

Kiistelty e-urheilu Vuoden Urheilija -lajilistalle, mutta rajoitetusti Päätös nostatti odotetun myrskyn Mielipiteitä rajustikin jakava elektroninen urheilu eli e-urheilu hyväksyttiin kesäkuun alussa Vuoden urheilija -äänestyksen lajilistalle. Mutta rajoitetusti. Urheilutoimittajain Liiton hallitus hyväksyi listalle vain e-urheilun urheilupelit. Teksti: Nina Vanhatalo

äätöksessään liitto pohjaa kan- Urheilutoimittajain Liitossa kritiikki ta pelejä. He nauttivat siitä, rakentavat sainvälisen urheilutoimittaji- oli odotettuakin. intohimoista yhteisöä, kilpailevat, voit- en liiton, AIPS:in, linjauksiin. – Asiaa pohdittiin huolella kaikilta tavat mainetta, kunniaa ja rahaa. Se on AIPS:in puheenjohtajan Gianni kanteilta. Jo etukäteen oli selvää, että oli mielestämme yhtä lailla hyväksyttävää PMerlon mukaan Vuoden Urheilija -va- päätös mikä tahansa, on se joillekin ta- urheilua kuin se, että joku pelaa jalka- linnassa voitaisiin ottaa huomioon ur- hoille epämieluisa, Linna toteaa. palloa, Kapiainen jatkaa. heilupelejä pelaavat e-urheilijat, mutta – Meitä voidaan arvostella mistä il- Myös kansainvälinen olympiakomi- ei sotapelejä pelaavat. mansuunnasta tahansa, mutta meidän tea KOK on joutunut pohtimaan suhtau- – Teemme päätöksen, kuten aina päätehtävämme on vaalia suomalaista tumista e-urheiluun. Se on käsitellyt ai- muulloinkin, parhaan saatavilla olevan urheilujournalismia ja liittomme asiaa, hetta viimeksi vuoden 2019 joulukuussa tiedon, taidon ja kokemuksen perus- Linna jatkaa. pidetyssä huippukokouksessaan. KOK teella. Olin yhteydessä asiasta AIPS:in pohti 7. joulukuuta, että “Urheilulajeja puheenjohtajaan Gianni Merloon, jon- Myös KOK pohtii linjaansa simuloivissa elektronisissa peleissä on ka kanssa käymäni keskustelu vahvisti mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja sisäl- päätöstämme. AIPS on maailmanlaajui- Kapiaisen mukaan e-urheilijan urheili- lyttää ne urheiluliikkeeseen. Monista nen aktiivinen urheilutoimittajien yhtei- jasuoritus on samanlainen riippumatta urheilusimulaatioista on tullut yhä fyy- sö, joten oli mielestäni erittäin perustel- siitä, mitä ruudun toisella puolella ta- sisempiä VR- ja AR-teknologian myö- tua nojautua samaan linjaukseen, kertoo pahtuu. Ja sitä e-urheilijan suoritusta lii- tä.” (https://www.olympic.org/news/ Urheilutoimittajain Liiton hallituksen ton mielestä tulisikin arvioida enemmän declaration-of-the-8th-olympic-summit) puheenjohtaja Kari Linna. kuin ruudulla olevaa sisältöä. E-urheilun hyväksyminen urheilu- Päätös nostatti heti, luonnollisestikin, – E-urheilu on hienomotorista urhei- kenttään on ollut vaikea. Vaikka tällä myrskyn e-urheilupiireissä. Suomen lua. Idea on kilpailla ja voittaa, eikä idea hetkellä monien tahoilta tuntuu hel- elektronisen urheilun liiton puheenjoh- ole se, että käytetäänkö aseita vai ajetaan- poimmalta hyväksyä urheilupelit, on taja Joonas Kapiainen oli osittain toki ko autoilla kilpaa, Kapiainen perustelee. prosessi silti edelleen käynnissä. KOK mielissään lajin pääsystä Vuoden Urhei- – Ymmärrän, että on olemassa mo- samaisessa joulukuisessa linjaukses- lija -lajilistalle. Mutta samalla rajoitettua raalisia arvoja siitä, onko joku väkival- saan kiinnitti myös samaan huomiota päätöstä oli liitossa vaikea ymmärtää. tapeli hyväksyttyä esittää muille. Mutta kuin Kapiainen – fokusta pitäisi lisätä – Päätös asettaa mielestämme pelaajat se perustuu ikärajoihin. On vastuullista enemmän pelaajiin kuin peleihin. Myös hyvin epätasa-arvoiseen asemaan, Kapi- pitää kiinni, ettei niitä esitetä lapsille. Merlon mukaan AIPS:issakin ollaan val- ainen toteaa. Yhtä lailla ihmiset ovat valinneet pela- miita seuraamaan, miten laji kehittyy. ‹

VVuodenuoden UUrheilijarheilija --äänestysäänestys llähestyyähestyy OOnkonko sähköpostiosoittsähköpostiosoitt eesieesi ajanajan tasalla?tasalla? Vuoden Urheilija -äänestys alkaa 14. joulukuuta 2020. Äänestys tapahtuu sähköisesti uusilla Vuoden Urheilija -verkkosivuilla (www.vuodenurheilija.fi ). Jokainen Urheilutoimittajain Liiton jäsen saa äänestyksen alkaessa sähköpostiinsa rekisteröintikutsun eli linkin Vuoden Urheilija -äänestykseen. Jokaisen äänestäjän tulee ensin rekisteröityä, jotta pääsee äänestämään. Mikäli sähköpostiosoite puuttuu tai se on päivittämättä liiton jäsenrekisteriin, niin nyt on hyvä aika päivittää se kuntoon, jotta äänestys onnistuu. Ilmoitathan uuden sähköpostiosoitteen pikimmiten liittoon: toimisto@urheilutoimittajat.fi . HUOM! Kirjautuminen Vuoden Urheilija -äänestykseen ei onnistu ilman liiton jäsenrekisterin kanssa ajan tasalla olevaa sähköpostiosoitetta.

22 SUEK julkaisi häirintätutkimuksen tulokset Urheiluyhteisö yhteisellä rintamalla häirintää vastaan – myös toimittajilla iso rooli Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry julkaisi tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tutkimusaineiston perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa.

Teksti: Nina Jakonen Lähde: SUEK:n tiedote

utkimuksen tavoite on lisätä tie- ta. Häiritsevä puhe ei kohdistu vain toa seksuaalisesta ja sukupuo- naisiin ja vähemmistöihin, vaan myös leen perustuvasta häirinnästä Urheilutoimittajat miehiin. Tällainen kielenkäyttö luo to- suomalaisessa kilpaurheilussa dellisuutta, jossa tietynlaisia tai tiettyjä Tviimeisen viiden vuoden aikana. Tutki- ja -toimitukset – ihmisryhmiä pidetään muita huonom- muksen aineisto koostuu yli 9 000 suo- Vaikuttamista ja pina. Tämä rajoittaa heidän toiminta- malaisen kilpaurheilijan vastauksista. mahdollisuuksiaan urheilussa. – On ollut hyvin merkityksellistä vastuullista uutisointia Tutkimuksen vastuullinen tutkija suunnata tutkimus suoraan urheili- Annukka Lahti korostaa häirintään, joille. Urheilijoiden kokemuksellisen Urheilutoimittajat ja -mediat esimerkiksi epäasialliseen vitsailuun ja tiedon avulla luodaan vahvaa pohjaa ovat yksi tehokkaimmista ”läpän heittoon” puuttumisen merki- urheilukulttuurimme kehittämiseksi toimijoista ennakkoluulojen tystä matalalla kynnyksellä. entistä turvallisemmaksi ja eettisesti poistamisessa, asenneilma- – Puuttuminen luo turvallisen toimin- kestävämmäksi. Nyt saadaan tutkittua piirin muokkaamisessa ja taympäristön, jossa osoitetaan konkreet- tietoa, ovatko urheilijat kokeneet tai ha- mielikuvien luomisessa. tisesti, että häirintää ei suvaita. Vastaajat vainneet seksuaalista tai sukupuoleen kokivat puuttumisen keskeisenä keino- Urheilun kertomusten kautta, perustuvaa häirintää viimeisen viiden na häirinnän torjumisessa. Ympäristös- vuoden aikana urheilutoiminnassa ja sanoittamalla ja kuvittamalla sä, jossa häirintään puututaan, jokainen ketkä siihen ovat mahdollisesti syyllis- urheilua pystytään vahvasti pystyy käyttämään resurssinsa olennai- tyneet, SUEKin tutkimuspäällikkö Nina vaikuttamaan häirintäva- seen, itse urheiluun, Lahti sanoo. Laakso sanoo. paan urheilun edistämiseen. Tutkimusaineiston perusteella seksu- Median tehtävänä on puut- Myös toimittajilla tua ja tuoda epäkohtia esiin aalinen ja sukupuoleen perustuva häi- iso rooli rintä on urheilussa yleistä, mutta ei ylei- vastuullisesti. Samalla tulee sempää kuin muualla yhteiskunnassa. pohtia niin toimitettujen jut- SUEKin pääsihteeri Teemu Japisson toi Häirintä kytkeytyy urheilussa kulttuu- tujen sisältöä kuin sävyä. vahvasti esiin myös toimittajien aseman. rillisiin rakenteisiin, kuten sukupuolten – Urheilijoita ja valmentajia kannus- väliseen epätasa-arvoon sekä muihin tetaan rohkeasti muuttumaan, puuttu- eroihin yhteiskunnallisessa asemassa maan ja ottamaan asioita esille. Heidän kuten ikään, seksuaalisuuteen, kieleen, ”Läpän heittoon” lisäkseen ei voi liikaa korostaa myös toi- etnisyyteen, uskontoon ja vammaisuu- täytyy puuttua mittajien roolia. teen. Naissukupuoli, nuori ikä ja korke- – Medialla, urheilutoimittajilla ja toi- alla tasolla kilpaileminen lisäsivät mer- Tutkimuksen mukaan seksuaalisen häi- mituksilla on aivan tolkuttoman iso vas- kittävästi seksuaalisen ja sukupuolisen rinnän kokeminen oli vähemmistöryh- tuu. Miten urheilusta Suomessa puhu- häirinnän kokemisen riskiä. Urheilu- mien edustajista todennäköisintä seksu- taan, miten urheilua seurataan, millaisia lajien välillä ilmeni tilastollisesti mer- aalivähemmistöön kuuluneilla miehillä. juttu- ja kuvavalintoja tehdään, millai- kitseviä eroja seksuaalisen häirinnän Sukupuoleen perustuvan häirinnän nen on naisten urheilun asema ja miten yleisyydessä. Sukupuolisen häirinnän kokeminen oli vähemmistöryhmistä to- juttu ylipäätään”maustetaan”. osalta eroja ei löydetty. Lajin vaikutus dennäköisintä vammaisvähemmistöön Japisson korosti myös toimittajien ei kuitenkaan lisännyt seksuaalisen häi- kuuluneilla naisilla. Urheilu näyttäytyi asemaa urheilukulttuurin luomisessa. rinnän kokemisen riskiä yhtä voimak- tutkimuksessa miehisenä kulttuurina, – Toimittajilla on valtava merkitys sii- kaasti kuin muut häirinnän riskitekijät. jossa naisten ja vähemmistöjen oikeutta hen, mikä on suomalainen urheilukult- Lajeja koskeviin tuloksiin liittyi myös toimia kyseenalaistetaan. Urheilussa on tuuri. Toimittajat eivät ole pelkästään epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi vallalla miehinen puhekulttuuri, jossa urheilun seuraajia, vaan he ovat myös vastaajien mahdollinen valikoituminen pyritään erottautumaan naisista, femi- urheilukulttuuriin todella vahvasti vai- eri lajeissa eri tavoin. niinisyydestä ja homoseksuaalisuudes- kuttava taho. ‹

23 Sanna-Leena Perungan tie vei kisaladuilta toimittajaksi Kolme urheilujournalistia kertoo, mitkä ovat heidän taustansa

Teksti: Matti Lehtisaari Kuvat: Tomi Hänninen, FIVB ja Eren Gürler

ntinen huipputason ampuma- Tulevaisuudessa Perunka toimisi mie- hiihtäjä Sanna-Leena Perunka luusti reportterina ja tekisi töitä, joissa haaveili jo nuorena urheilutoi- saisi olla äänessä ja tehdä haastattelui- mittajan urasta, mutta urheile- ta. Toki kirjoittaminenkin kiinnostaa, Eminen oli vielä siinä vaiheessa pääasia ei- samoin sosiaalisen median toimittajan kä asioita tullut ajateltua sen pidemmälle. työt. Jo ennen nykyisiä vaiheitaan Perunka – Urheilujournalismi on mennyt so- opiskeli luokanopettajaksi ja toimi opet- siaaliseen mediaan. Mutta maailma tajana Espoossa, kunnes terveyshuolet muuttuu ja kaikkien alojen pitää pysyä pakottivat hänet jäämään pois työelä- kehityksessä mukana, Perunka miettii. mästä. – Tuli aiheelliseksi miettiä sellainen Lentopalloa, beach volleyta työ, jota voisin tehdä vaikka kotoani. ja paljon muuta Oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: psy- koterapeutin tai urheilutoimittajan työt, Heikki Kiiskisellä on vankka tausta Perunka palaa yhteen elämänsä kään- lentopallosta ja beach volleysta, niin toi- nekohdista. mittajana kuin viestinnän puoleltakin. Vaakakuppi kallistui hakeutumaan Takana on oma pelaajataustakin. urheilutoimittajaksi. Kommentaattorin – Olen tehnyt kesästä 2006 lähtien tehtävät Yle Urheilun ampumahiihtolä- Lapin Kansalle käytännössä kaikki Rova- hetyksissä olivat alkaneet jo aiemmin. niemen lentopalloennakot ja vielä päälle – Silloinen työparini Jussi Eskola ker- Sanna-Leena Perunka paljon pelijuttujakin, kertoo myös Kale- toi opettavansa Laajasalon opiston ur- va-lehdelle kirjoittanut Kiiskinen. heilutoimittajan linjalla. Päätin itsekin Lehtitöiden ohella hän työskenteli hakea opiskelijaksi Laajasaloon. Sain eh- Perunkaa vaivanneet selän hermo- viime vuoteen saakka Lentopalloliiton kä siitä lopullisen kimmokkeen ryhtyä kivut ovat jo siinä määrin hallinnassa, osa-aikaisissa viestintätehtävissä. urheilutoimittajaksi, Perunka muistelee. että hän voi työskennellä kokopäiväi- – Hoidin vuosina 2014–2019 beach sesti, kunhan työasentoja voi volleyn kansainvälisten tapahtumien vaihdella. tiedotuksen ja lentopallon maajoukku- – Ainoaksi vaihtoehdoksi on eiden tiedotusta yhteistyössä Toni Flin- jäänyt tehdä töitä freelancer- kin ja Kimmo Nurmisen kanssa, Kiiski- toimittajana. Sehän on vähän nen valottaa historiaansa. haasteellisempaa, kun pitää ko- Nyttemmin lajikirjo on laajentunut. ko ajan itse keksiä juttuaiheita. Kiiskinen on tehnyt juttuja pöytätennik- Perunka perusti oman yri- sestä, voimistelusta ja painonnostosta. tyksen ja on tehnyt jo monen- Lisäksi töitä on löytynyt Suomen Pöytä- laista, myös muutakin kuin tennisliiton viestinnässä. urheilun viestintää. Mutta takana on pitkä työura muu- – Olen kirjoittanut juttuja allakin. Kiiskinen työskenteli 19 vuot- Kauneus ja Terveys -lehteen, Ur- ta TeliaSoneran myymäläpäällikkönä, heilulehteen ja Ilta-Sanomiin. Li- kunnes vuonna 2014 hänen työtehtä- säksi olen ollut mukana tuotta- vänsä lakkautettiin yt-neuvottelujen massa MTV:n Rakkaimmat au- pyörteissä. tot -ohjelmaa, kertoo Perunka, Haaga-Heliassa alkoi tuona syksynä joka toimii myös hiihtäjä Iivo urheilujournalismin opintokokonai- Niskasen media- ja yhteistyö- suus. koordinaattorina. – Pääsin sinne, opiskelin urheilujour- Työkokemusta on kertynyt nalismia kaksi vuotta ja vielä jatkoin myös Jyväskylän MM-rallista puoli vuotta kestäneillä urheilumark- ja erilaisista juontotehtävistä. kinoinnin opinnoilla, Kiiskinen kertoo. Tälle kesällekin oli sovittuna Työn merkitys on nyt erilainen kuin mielenkiintoisia toimittajan töi- nuorempana. tä, mutta korona sotki suunni- – En lähde enää aamuisin töihin mak- telmat. saakseni asuntovelkaa, vaan nautinto työstä tulee muulloinkin kuin vain palk- kapäivinä, Kiiskinen painottaa. f Heikki Kiiskinen Moniosaajat ovat vahvoilla tulevai-

24 Laajasalon opisto Urheilutoimittajakoulutuksessa perehdytään urheilutoimittajan, urheilun sisällöntuottajan, tiedottajan ja selostajan työhön. Luku- vuoden mittaisessa monipuolisessa koulutuksessa pääsee heti kiinni käytännön tekemiseen: toimittamaan sisältöä eri medioihin, kuten verkkoon, sosiaaliseen mediaan, mobiiliin, televisioon ja ra- dioon. Opinnoista merkittävä osa tapahtuu urheilutapahtumissa. Opintojen jälkeen opiskelijat sijoittuvat esimerkiksi mediataloihin ja tuotantoyhtiöihin, urheiluseuroihin ja lajiliittoihin tai jatkavat Kirsi Teiskonlahti media-alan opintoja korkeakoulussa. www.laajasalonopisto.fi suuden työmarkkinoilla. – Heille riittää varmasti töitä. Tarvi- Haaga-Helia taan henkilöitä, jotka osaavat kirjoittaa, Journalismikoulutuksessa voi opiskella vuodessa suoritettavan 30 kuvata ja editoida. Leipä tulee koostu- opintopisteen Urheilujournalismin erikoistumiskoulutuksen. Kou- maan aika monesta murusesta. Sama henkilö tekee töitä urheiluseuralle, laji- lutus järjestetään monimuotokoulutuksena, joka sisältää lähi- ja liitolle ja medialle, Kiiskinen arvioi. verkko-opetusta, itsenäisiä- ja ryhmätehtäviä sekä työelämäpro- jekteja. Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkin- ”Tämähän on paras non suorittaneille ja niille, joilla todetaan muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Koulutus tarjoaa myös jo alalla työ maailmassa” työskenteleville tai muuten journalistisen osaamisen saavuttaneil- Yle Urheilun toimittajan Kirsi Teiskon- le mahdollisuuden täydentää osaamistaan. Hakijalta odotetaan lahden kiinnostus urheiluun juontaa perehtyneisyyttä ja kiinnostusta urheilujournalismiin, liikuntaan ja juurensa jo lapsuusvuosista. Koko per- urheiluun. Koulutus antaa valmiudet monimediaiseen journalisti- he seurasi tiiviisti urheilutapahtumia, ja seen työskentelyyn urheilutoimittajana eri medioissa, alan viestin- urheilukärpänen puraisi kunnolla Teis- tätehtävissä sekä seura- ja järjestötoiminnassa. konlahteakin. www.haaga-helia.fi – Parikymppisenä aloin kirjoitella Tampereella vapaaehtoisena jääkiekos- ta. Pian totesin, että tämähän on paras Tampereen yliopisto työ maailmassa, mitä voi tehdä. Myö- Journalismikoulutus yhdistää toimitustyön opetuksen ja tutkimuk- hemmin hakeuduin kolmeksi vuodeksi seen perustuvan yhteiskunnan ymmärtämisen. Koulutuksen pai- Jatkoaika-sivuston toimittajaksi, Teis- nopiste on journalismissa ja kuvajournalismissa. Journalististen konlahti kertaa. ja visuaalisten/kuvallisten taitojen opettelu nivoutuu taitoon ym- Vuonna 2015 hänet kelpuutettiin opis- märtää, miten yhteiskuntaa koskevat tieto ja näkemykset raken- kelemaan journalistiikkaa Tampereen tuvat ja miten niitä tuodaan osaksi julkista keskustelua. Koulutus yliopistoon. tähtää journalistisiin tehtäviin, mutta tarjoaa valmiuksia toimia – Pääsin töihin paikallislehteen Ylö- muissakin vaativissa viestinnän tehtävissä. Journalismi on osa järven Uutisiin. Vietin siellä kesän 2016 laajempaa viestinnän kenttää ja olennainen osa koko yhteiskun- ja auttelin heitä opintojen ohella myö- taa. Journalistiikka opettaa taitoa tarttua ilmiöiden yhteiskunnalli- hemminkin. Seuraavana kesänä pääsin siin kytkentöihin. Journalismin taidot opitaan monimediaalisessa Seinäjoelle Ilkka-lehden uutistoimituk- toimitustyöympäristössä (harjoitustoimitus), jossa opiskelijoiden seen. Tammikuussa 2018 aloitin työt Yle tuottamaa journalismia julkaistaan Moreenimedia-alustalla. Sa- Urheilussa, Teiskonlahti listaa. malla opitaan soveltamaan tietoja ja taitoja, journalistisen työpro- Teiskonlahti on painanut haastatte- sessin hallintaa ja yhteistyötä toimitusorganisaatiossa. Opintoihin luhetkeä edeltäneen viikonlopun pitkiä sisältyy myös harjoittelu. Valmistuvalla opiskelijalla on hallussaan päiviä Turussa järjestetyissä yleisurhei- lun Kalevan kisoissa. ajankohtaiset tiedot ja taidot sekä tuntuma muutosten keskellä – Arvokisat ovat tämän työn huip- elävään journalismin toimialaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan. puhetkiä, isojen kisojen tunnelmien vä- www.tuni.fi littäminen paikan päältä, Teiskonlahti sanoo. HEO Hän toivoo, että urheilutoimittajilta Urheilutoimittajan opintojen tavoitteena on monipuoliset journa- löytyisi nykyistä enemmän kriittisyyttä. listiset valmiudet erityisesti urheilun ja liikunnan parissa. Linjalla – Suomessa olisi vielä ehkä petraami- opiskellaan urheilutoimittajan perustaidot kirjoittamisessa, radio- sen varaa. En tiedä, onko kyse niinkään ja tv-työssä sekä sisältöjen julkaisussa eri alustoilla. Urheilutoi- toimittajien uskalluksesta, vaan siitä, että mediataloissa on vähennetty väkeä. mittajan työprosessi, digitaaliset työkalut ja oman toimittaja- ja Eivätkö resurssit riitä? Teiskonlahti ky- selostajapersoonan kehittäminen ovat keskeiset sisällöt opetuk- syy. sessa. Opetuksen ja konkreettisen tekemisen kautta journalistiset Nuoria aloittelijoita Teiskonlahti kan- työtavat ja ammattikieli tulevat opiskelijalle tutuksi. nustaa verkostoitumaan. www.heo.fi – Niin pääsee helpommin eteenpäin. Liikkeelle pienin askelin, kovin moni ei Journalismiin liittyviä opintoja voi suorittaa myös mm. Jyväskylän saa ensimmäiseksi työpaikakseen Hel- yliopistossa sekä eri ammattikorkeakouluissa. ‹ singin Sanomia tai Yleisradiota, Teiskon- lahti muistuttaa. ‹

25 VIERASKYNÄ

Korona koetteli vaan ei hyljännyt Kuva: Jukka Lintinen

len kirjoitetun urheilujour- resursseilla olisi pitänyt aina pystyä pa- tusten pomoilla ei ole painetta ylhäältä nalismin suurkuluttaja. Jos rempaan. alaspäin, heidän panoksensa ja vaati- leipälajiani jääkiekkoilua Koronan kovissa oloissa Helsingin Sa- mustasonsa on riittämätön. ei oteta lukuun, oikeastaan nomien urheilusivujen taso nousi valta- Olen oma suora itseni, kun sanon Okirjoitetut urheilujutut ovat yhtä kuin vasti. Sieltä alkoi vyöryä lukujuttuja ur- tähän lopuksi perättäisin sanoin, että urheilusuhteeni. Joskus kauan sitten heilun ilmiöistä ja henkilöistä. Ja jos siel- raastaa ja repii sielua todeta koronan nuoruudessani seurasin urheilua televi- lä ei vieläkään ole juurikaan pelikirja- ankarien reunaehtojen johtaneen ja aja- siosta, jopa radiosta ja myöskin paikan asioita, on se aivan sivuseikka mokoma neen meitä intohimoisia kynäniekkoja päällä itse urheilutapahtumissa, mutta pelikirja sen rinnalla, että edistys vyöryi parempiin tuloksiin kuin pomomme en siis enää. syvästi ja laajasti muilla rintamilla. konsanaan. Ja lievennykseksi: toki myös Tämä hieman erikoinen suhteeni ur- Urheilujournalismin piirissä on jo toimitusten esimiehet/-naiset skarppa- heiluun on johtanut erilaisiin vääristy- kauan pidetty korkealentoisia kokka- sivat, kun (vihdoin) oli pakko. miin. Ehkä pahinta on yltiökriittinen puheita urheilutarinoiden tarpeellisuu- Yritettäisiinkö, kysyn, pitää nyt yllä suhtautumiseni siihen, mitä minulla on desta, tuloksetta. Vasta koronakriisi se taso, mihin korona meidät kaikki pa- urheilusta tähteellä: teksteihin. Kun en tavallaan pakotti tarinat esiin, kun oli kotti? Fakta on, että taisimme itse kukin kohtaa urheilua silmästä silmään – siis kerrottava jostakin sellaisesta näkymät- löytää uusia kykyjä itsestämme. pois lukien netin kautta katsomani lät- tömästä enemmästä, mitä ei enää tapah- kämatsit – toivon tavattoman paljon ur- tunutkaan päivittäin. heilusta kirjoitetulta sanalta, että se ku- Jatkossa, kun meillä ei välttämättä ole vastelisi mahdollisimman autenttisesti enää koronan kirjoittamista uusille uril- ja perinpohjaisesti urheilua. Siis sellai- le suuntaavaa jarruvaikutusta urheilu- sena kuin urheilun kuvittelen edelleen journalismin niskassa, suuri vaara on, olevan. että toimituksissa valahdetaan takaisin Kun korona iski, olin kauhuissani. epä-älylliseen akuuttien urheilutulosten Olin liki varma, ettei urheilujournalismi kertaamiseen apukoulutason triviaalilla selviä, mitä tulee urheilusta kirjoitettui- urheilukielellä. hin teksteihin. Vaan erehdyinpä pahan En ole kovin toiveikas sen suhteen, kerran. Kävi päinvastoin. että korona-ajan taso säilyy urheiluteks- Huomasin, että korona antoi kirjoitta- teissä. Miksi? ville urheilutoimittajille sen tarvittavan Urheilujournalismi on kuin lastu potkun persuksille, jota ala oli kauan to- lainehilla. Se ei ylitä olosuhteita, vaan dellakin kaivannut. Kun ei hyvällä niin mukautuu niihin. Syy on vaatimusta- sitten pahalla, näköjään. Urheilujourna- sossa, jolle ei ole asettajia. Kuten legen- lismi oli koronan iskettyä kovan paikan daarinen päätoimittaja Aimo Massinen edessä: paetako vai taistella? Se taisteli. aikoinaan sanoi eräällä luennollaan, ei Otan esimerkin mediasta, joka kuvas- lehtitalon johtajia kiinnosta pätkääkään, telee laajemminkin myös muissa leh- ”mitä ne urheilutoimittajat siellä iltahä- dissä ja netissä tapahtuneesta koronan märissä tekevät, kun muut toimittajat Petteri Sihvonen kirittämästä muutoksesta. Olen vuo- ovat jo kotona”. kirjoittaja on freelancer, jonka sikausia parjannut Helsingin Sanomien Ja sitten tuo välinpitämättömyys työnantajia ovat Hämeen Sanomat, urheilutoimituksen tekemisiä. Niillä valuu ylhäältä alas. Kun urheilutoimi- Yle Puhe ja MTV Urheilu.

Urheilutoimittajain Liitto jakoi koulutusapurahoja akuaikana saapui kolme (3) paikalliskerhojen apura- Paikalliskerhojen koulutusapurahat hahakemusta ja kaksi (2) henkilökohtaista apuraha- hakemusta. Hallitus hyväksyi koulutusvaliokunnan Susirajan Urheilutoimittajat 150 euroa H Turun Urheilutoimittajien Kerho 200 euroa esityksen myönnettävistä apurahoista, jossa painotettiin etu- käteen paikalliskerhoille ilmoitettuja hakukriteereitä: koulu- Lapin Urheilutoimittajakerho 250 euroa tuksen pitää tukea jäsenten ammattitaitoa ja edistää urhei- lujournalismin kehittämistä. Koulutusapurahaa myönnetään Henkilökohtaiset koulutusapurahat ensisijaisesti paikalliskerhojen omien koulutustilaisuuksien Pirjo Valjanen (data-analytiikan verkkokurssi) 250 euroa järjestämiseen. Koulutusapurahat jaetaan vuonna 2020 seu- raavasti: Yksi hakemus hylättiin.

26 Kieli pelittämään

Tehdään tästä nyt numero Kilpailevan tulkinnan mukaan ”kaksi vai tehtäisiinkö sittenkin sana? kertaa enemmän” merkitsee samaa kuin ”kolme kertaa niin paljon”. Joisinkin kahvia rheilu-uutisissa vilisee usein numeroita. Sijoi- yhden kupillisen plus kaksi kertaa yhden tuksia, aikoja, pituuksia, korkeuksia, otteluti- kupillisen eli yhteensä kolme kupillista. Tul- lanteita... Numerot on yksi tapa ilmaista lukuja. kinta on johdonmukainen, mutta tavalliselle kielen- Toinen tapa on käyttää lukua ilmaisevia sanoja. käyttäjälle se on mutkikkaampi, kun pitää sekä kertoa ULukujen ilmaisemiseen liittyviä ohjeita on kätevä palaut- että laskea yhteen. taa mieliin tutustumalla Kielitoimiston ohjepankin antiin. https://www.kotus.fi /nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ Näin asiaan johdatellaan pankin Luvut ja numerot -sivulla: kieli-ikkuna_%281996_2010%29/kaksi_kertaa_enemman_ja_ Luvuilla ilmaistaan asioiden, olioiden yms. määrää tai vahemman keskinäistä järjestystä jossakin kokonaisuudessa. Luku voi olla perusluku (viisi, 5) tai järjestysluku (viides, 5.). Luku Yksi kiperistä numerokysymyksistä on, miten numeroihin esitetään joko numerolla (2, 7., 100., 100 000) tai kirjoitettu- merkitään taivutuspääte. Tähän löytyy apua Kielitoimis- na sanana (kaksi, seitsemäs, sadas, satatuhatta). ton ohjepankista. Oman lähtötason voi määritellä tekemäl- http://www.kielitoimistonohjepankki.fi /ohje/213 lä testin: https://www.kotus.fi /ohjeet/kieli-_ja_nimitestit/kielenhuolto- Mutta milloin luvut kirjoitetaan numeroina, milloin sanoi- pahkinat/numerot_ja_taivutuspaate na? Tähänkin löytyy vastaus Kielitoimiston ohjepankista. Pääsäännöt ovat tällaiset: Mistä tavallisimmat lukusanamme tulevat? Sanojen alku- Luvut yhdestä kymmeneen esitetään yhtenäisessä teks- perää valottaa kiinnostavasti Ulla-Maija Kulonen (nyky- tissä usein kirjoitettuina sanoina, paitsi kun tekstissä esiin- ään Forsberg) kolumnissaan: tyy paljon numeroita. Sanoina kirjoitetaan myös vakiintunei- Kymmenen käsitteeseen perustuvat useimpien su- siin ilmauksiin sisältyvät luvut, esimerkiksi yhdennellätoista kukieltemme kahdeksaa ja yhdeksää merkitsevät sanat. hetkellä. Tasaluvut (kuten sata ja tuhat) esitetään sanoina Suomessakin sanoissa kahdeksan ja yhdeksän piilottelevat silloin, kun täsmällisyys ei ole keskeistä. yksi- ja kaksi-sanojen vartalot; loppuosan -eksän on päätelty http://www.kielitoimistonohjepankki.fi /ohje/212 tarkoittaneen ’ei ole’. Lukumäärä on siis se, joka puuttuu kymmenestä. Lukujen käyttöön teksteissä liittyy monenlaisia kiinnos- https://www.kotus.fi /nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ tavia kielikysymyksiä. Yksi perinteisimmistä on, paljon- kieli-ikkuna_%281996_2010%29/yksi_kaksi_kolme ko on kaksi kertaa enemmän tai vähemmän. Entä puolet enemmän tai vähemmän? Tätä pohtii kolumnissaan Salli Kankaanpää: Yleisen kielenhuoltokannan mukaan ”kaksi kertaa enemmän” merkitsee samaa kuin ”kaksi kertaa niin pal- Kieli pelittämään -palstalla käsitellään urheiluun liittyviä kieli- jon”. Jos juon tänä aamuna kaksi kertaa enemmän kahvia asioita monenlaisista näkökulmista. Palstan sisällöistä vastaa- kuin eilisaamuna, jolloin join kupillisen, juon nyt kaksi vat Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat. Kotimaisten kupillista. kielten keskus: www.kotus.fi .

Opiskelijat – tervetuloa liiton opiskelijajäseniksi! Urheilutoimittajain Liitto toivottaa liiton opiskelijajäseniksi journalistiseen ammattiin (urheilu) opiskelevat henkilöt. Aiemmin opiskelijajäsenet liittyivät paikalliskerhon B-jäseniksi, mutta jatkossa opiskelijajäsenet voivat liittyä opiskelijajäseniksi suoraan liittoon. Jäsenhaku tapahtuu omalla opiskelijajäsenille suunnatulla jäsenhakulomak- keella, joka lähetetään liittoon: toimisto@urheilutoimittajat.fi . Hakulomake löytyy liiton verkkosivuilta. Opiskelijajäsenen jäsenmaksu on 30 euroa + liittymismaksu 15 euroa.

piskelijajäsenillä ei ole oikeutta ti, liiton koulutukset, Fair Play -lehti jne. puen onko työ sivutoimista vai täysipäi- äänestää Vuoden Urheilija -ää- Kun opiskelijajäsenen toiminta urheilu- väistä. O nestyksessä, mutta muut jäsen- journalismin parissa vakiintuu (alalla 2 Lisätiedot: pääsihteeri Nina Jakonen, edut ovat myös opiskelijoiden käytettä- vuotta), he voivat hakea paikalliskerhon puh. 050 44 84 845, toimisto@urheilutoi- vissä, mm. opiskelijajäsenen pressikort- B-jäsenyyttä tai liiton A-jäsenyyttä, riip- mittajat.fi .

27 Etelä-Suomen Sanomien urheilu vastaa sivujen tuotannosta itse neljän hengen tiimillä, joista yksi on Mikael Hoikkala. Taittoa ei ole ainakaan vielä siirretty keskuspöytään, kuten monessa muussa lehdessä. Tavallisena arkipäivänä on lehdessä viisi sivua urheilua, joten taitto vie kohtalaisesti aikaa.

Urheilutoimituksen arki muuttuu yhä kiireisemmäksi Väki vähenee, työt lisääntyvät Maakuntalehden ur- ahdessa ilmestyvässä Etelä-Suomen tulostusvalmiiksi, niin taittoon tarvitaan asi- Sanomissa on periaatteessa neljän aan perehtynyt ammattilainen. heilutoimittajan työ hengen urheilutoimitus. Tuottajana Lempisen mukaan Etelä-Suomen Sanomien on muuttunut oleel- työskentelee Esa Rauhanlaakso, ja urheilutoimituksessa ei ole tapahtunut isoja Llistavuoroja paukuttavat Suvi Lempinen, mullistuksia hänen tultuaan taloon vuonna lisesti viime vuosi- Juha Hölttä ja Mikael Hoikkala. 2013. tuhannelta. Jokai- – Ei auta valittaa kiirettä, mutta painetta – Osaston vahvuus on pysynyt samana. on riittänyt. Osasto ei ole täysivahvuinen Sitä on verotettu muihin tehtäviin, sillä Esan nen tietää tekniikan kuin harvoin, sillä Rauhanlaakso tekee ur- lisäksi poissaoloja tuli korona-aikaan myös heilun ohessa paljon toimitusjärjestelmän toimitussihteerien tuuraamisesta. Sen sijaan huiman edistymisen, ylläpito- ja kehitystyötä, kertoo Lempinen. muilla osastoilla väki on vähentynyt: kult- mutta perinteisessä – Heti huomaa, kun tuottaja puuttuu pe- tuurissa oli kaksi toimittajaa, mutta niistä on listä. vähennetty toinen pois. Ei auta kuin toivoa, sanomalehdessä se Etelä-Suomen Sanomien urheilu vastaa si- että urheilun merkitys lehdelle ymmärre- ei ole tarkoittanut vujen tuotannosta itse. Taittoa ei ole aina- tään, toivoo Lempinen. kaan vielä siirretty keskuspöytään kuten – Kun väki toimituksesta on vähentynyt, työolosuhteiden ko- monessa muussa lehdessä. niin olemme kiinnittäneet paljon huomiota hentumista. Tekniik- – Tavallisena arkipäivänä on lehdessä viisi jaksamiseen. Ehkäpä se on auttanut, sillä on sivua urheilua, joten taitto vie kohtalaisesti ymmärretty, että pieni porukka ei jaksa ve- ka ei tuokaan leipää aikaa. Teemme taiton kolmestaan, ja välillä nyä joka paikkaan. entistä helpommalla. onkin vaikea saada esimerkiksi sairausta- Etelä-Suomen Sanomat on kuulunut muuta- pauksessa taittotaitoista tuuraajaa, kertoo man vuoden Keskisuomalainen-konserniin. Teksti: Markus Karjalainen Lempinen. Yt-kierrosten jälkeen urheilun vahvuus on Kuva: ESS Kun tabloidin aukeama tehdään urheilussa pysynyt neljässä ainakin teoreettisesti.

28 Perinteisten lehtijuttujen rinnalle myös paljon uutta Päätoimittaja Pirttijoki: Rauhanlaakso iloitsee siitä, että tuuraajia ja hyviä freelancer-urheilutoimittajia on saatu käyttää. – Meillä oli kaksi kesätoimittajaa, joten tässä ”Urheilu- ja kulttuuri- mielessä ei ollut valittamista. Monella muulla lehdellä on ollut paljon meitä tiukempaakin, sa- noo Rauhanlaakso, joka muistaa osaston vahvuu- osastot heijastelevat den olleen viisi toimittajaa 1990-luvulla. Lihavien vuosien jälkeen tehtävät ovat moni- puolistuneet ja tuoneet lisää kiirettä. Pikaisesti alueensa henkistä tehdyt sähkeet, videohaastattelut ja verkkover- siot ovat nousseet perinteisen lehtijutun rinnal- le. Lisäksi mukaan on hiipimässä radio- ja jopa ilmapiiriä” Teksti: Markus Karjalainen televisiotyö, kun monilla yhtiöillä on jo radio- ja televisiokanavia omistuksessaan. – Konsernillamme on Lahdessa myös oma telä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijo- radioasema Radio Voima, mutta Etelä-Suomen ki ymmärtää urheilutoimittajien huolen alan tulevai- Sanomien urheilusta ei ole juurikaan tehty sinne suuden näkymistä, mutta hänellä on myös hyvä viesti juttuja. Tosin jääkiekko saa radiossamme paljon kerrottavanaan. aikaa, ja Mikael on jonkin verran osallistunut ra- E– Minusta maakuntalehden urheilu- ja kulttuuriosastot hei- diotyöhön, sanoo Rauhanlaakso. jastelevat ja viestittävät alueensa hyvinvoinnista. Erikoisosas- Koronaviruksen tuoma kriisi osui pahaan ai- toilta voidaan lukea merkkejä siitä, sanoo Pirttijoki. kaan, sillä useimpien maakuntalehtien levikit Mediat ovat tutkineet tarkoin juttujen kiinnostavuutta ja lu- ja ilmoitustuotot olivat reilussa laskussa ilman kijamääriä. pandemiaakin. Etelä-Suomen Sanomien urheilutoi- – Lukijatutkimuksissa menevät kärkisijoille uutiset maa- mittajat olivat keväällä kuusi päivää lomautet- kunnasta, kotimaasta ja ulkomailta. Sen sijaan urheilu häviää tuina. Urheilutoimittajat tuurasivat myös usein kulttuurille ja on aika lailla häntäpäässä kiinnostavuudeltaan toimitussihteerejä. Arki on poikennut normaalis- tutkimuksissa. Toisaalta lukijoiden tyytyväisyyttä tutkittaessa ta niinkin, että suurin osa taittotyöstä on tehty urheiluosasto pomppaa keskivaiheille, koska urheilujuttujen kotoa käsin. kuluttajat ovat tyytyväisiä siihen, kuinka osasto on hoitanut – Syksyllä on tulossa uusi saman mittainen sen sisältöä, kertoo Pirttijoki. lomautus. Korona muutti lehden sisältöä, sillä Urheiluosasto on ollut kautta lehdistön historian lukijoita teimme vähemmän urheilua ja ideoimme aiheita, jakava: urheilusivujen lukijat ahmivat sisällön, johon taas suuri joita ei ole ehditty tavanomaisen rutiinin seassa osa ei kajoa lainkaan. Pelkästään sivun yläreunan osastotunnus tekemään. Mielestäni onnistuimme hyvin tämän Urheilu saa monet kääntämään sivua sitä lukematta. Urheilu- hieman erilaisen sisällön tuottamisessa. Korona jutut joko luetaan tai niitä ei selaillakaan. saattaa tuoda vielä paljon lisää ongelmia, mutta – Etelä-Suomen Sanomissa on juuri tällainen tilanne. Korona- jotenkin niihin pitää vain vastata, miettii Rauhan- aikaan urheilutoimittajat venyivät hienosti ja pystyivät ideoi- laakso. maan paljon uutta sisältöä, joka poikkesi tulosurheilun täyttä- mistä lehdistä. Urheilu sai varmasti uusia lukijoita, ja nyt onkin Liian paljon kiireessä mietittävä, kuinka urheilu saa uusia lukijoita niistä, jotka ei- puurrettua tekstimassaa vät ole aiemmin osastoa seuranneet. Sisältöä pitää suunnitella huolellisesti. Esimerkiksi hyvät henkilöjutut toimivat keväällä Takavuosina maakuntalehtien urheilutoimitta- hyvin, kun urheilumaailma oli muuten aivan hiljainen, kertoo jat matkustivat paljon. Lehdet lähettivät omia Pirttijoki. toimittajia pienienkin lajien SM-kilpailuihin, ja – Korona pakotti uusiin ratkaisuihin, joista kannattaa ottaa arvokilpailuihin oli suoranainen tungos. Esimer- oppia. Päätimme keväällä pahimman kriisin aikana, että varau- kiksi Moskovan olympialaisissa kesällä 1980 oli dumme jättämään urheilusivut lehdestä joinakin päivinä, jos 80 akkreditoitunutta suomalaista urheilutoimit- mitään ei tapahdu eikä uutisoitavaa ole. Siihen ei kuitenkaan tajaa, kun printtilehdet eivät nykyään saa enää tarvinnut mennä, kun urheilu tuotti hyvää sisältöä. parinkymmenen hengen Suomen kiintiötä olym- – Urheilun toimittajista oli hiljaisena aikana erittäin iso apu pialaisiin täyteen. Kotoisillekin tapahtumille riitti myös toimitussihteerien tuuraajina, he kun ovat nopeita ja tark- tekijöitä, ja oli tavallista, että perusliigapelistäkin koja taittajiakin. kaivoi kirjoitettavaa useampi toimittaja samasta Pirttijoki painottaa myös urheilun uutisellisuutta. lehdestä. Nyt ollaan usein puhelinjutun varassa. – Uutiset ja ennen kuulemattomat asiat kiinnostavat. Urhei- Mediatalojen omistuspohjan keskittyminen on lussakin pitää pystyä kaivamaan paikallisia uutisia. Silloin ei vienyt uutishankinnan yhä harvempiin käsiin. haittaa, millä osastolla ne julkaistaan. Urheiluun voidaan höy- Työ on pitkälti oman alueen hoitamista känny- näyttää lisää lukijoita tekemällä kiinnostavaa sisältöä, joka ei kässä istuen. Kun juttuja tekevä porukka harve- siis ole aina tulosten varassa, sanoo päätoimittaja. nee, on tarjolla liian paljon kiireessä puurrettua Pirttijoelle maakuntalehdet ovat tuttu toimintaympäristö. tekstimassaa. Hän tuli Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajaksi Kainuun Sano- Rauhanlaakso on huolissaan urheilujournalis- mien päätoimittajan tehtävistä. tien jaksamisesta. – Lehdellä on merkitys alueen hengenheimolaisuuden vaa- – Maakuntalehden urheilutoimituksesta ei löy- limisessa. Sillä on osansa yhteishengen luomisessa maakun- dy samanlaista nuoren toimittajan unelmatyötä nassa. kuin joskus viime vuosituhannella. Nyt tehdään – Urheilussa se tarkoittaa sitä, että maakunnallinen media sisältöä moneen suuntaan tiiviillä aikataululla. seuraa omiensa menestymistä kannustaen sekä tarvittaessa se Kiirettä ja paineita on ollut alalla aina, mutta yhä herättelee urheilumaailmaa kriittisyydellään, arvioi Pirttijoki kiireisemmäksi tämä työmme on mennyt, tuumii maakunnallisten medioiden roolia. ‹ Rauhanlaakso. ‹

29 YKSI MEISTÄ

Jani Mesikämmen on heittänyt uransa alkuvaiheista asti siviiliminänsä rohkeasti peliin muun muassa Karhunpalvelus-bloginsa ja somekanavien kautta ja profi loitunut vahvasti ihmisenä, ei vain jonain nimenä juttujen perässä. Uran rakentaminen sen varaan on vaikea ja kuluttava tie, mutta nostaa myös toimittajan työn vaatimustasoa. Toisaalta sanomisen pakkoa ”sairastava” Mesikämmen myöntää, että sanomisen tarve on joskus ylittänyt sisällön laadun. Jani Mesikämmen palasi juurilleen Jatkoaika.com:n päätoimittajana heinäkuussa aloittanut turkulaistoimittaja Jani Mesikämmen on onnellinen, että on saanut tehdä säännöllisin väliajoin jotain ihan uutta.

Teksti: Teemu Nurmi Kuvat: Teemu Nurmi ja Jarno Nuutinen

esikämmen on siitä tyypil- Voi sanoa, että olen kasvanut jäähallilla, että se ei ole pitemmän päälle hänen linen toimittaja, että hän on koska vietin paljon aikaa TPS:n pukuko- juttunsa. Hän teki juttuja vuosituhan- kokenut kirjoittamisen in- pin liepeillä ja keräilin peleissä kiekkoja nen vaihteessa HC TPS:n lehteen sekä tohimokseen nuoresta asti katsomon alta. Isä jäähdytteli siihen ai- nettiin, aloitti jääkiekkosivusto Jatkoai- Mja tehnyt, kuten moni muukin, omaa kaan alasarjoissa ja isovelikin pelasi jo ka.com:n toimittajana 2004 ja hyppäsi lehteä jo pikkulapsena. ihan tosissaan. On varmaan ollut alusta täysipäiväiseksi toimittajaksi 2007, jol- – The Hockey News, jääkiekon ”raamat- asti itsestään selvää, että jääkiekko on loin hän avusti Ilta-Sanomia ja Aamuset- tu”, oli lapsuudessani arvossaan paperi- aina suuri osa elämääni. kaupunkilehteä. Se tapahtui kuulemma lehtenä. Perheemme tilasi lehteä Kana- elämäntilanteeseen sopivaan aikaan, dasta. Uusimman numeron tuleminen Työura on ollut mutta kuitenkin vasta yli 30-vuotiaana. kotiin kesti noin kaksi viikkoa. Siitä sain ajautumista Sittemmin Mesikämmen on ollut äi- idean tehdä omaa Hockey Newsia, Me- tiyslomasijainen Aamuset-lehdessä sekä sikämmen muistelee. Urheilutoimittajuus ei suinkaan valikoi- lukuisien lehtien vakituinen avustaja ja Hän ei kai voinut olla hullaantumat- tunut Mesikämmenen ammatiksi heti tehnyt muun muassa kaksi kirjaa Juha- ta jääkiekosta lapsuudessaan. Janin isä nuorella iällä. ni ”Tami” Tammisen kanssa. Hän oli Ilkka Mesikämmen on legendaarinen, – Työurani on ollut ajautumista erilai- vuoteen 2017 FightSport-kamppailu- entinen puolustaja, joka pelasi miesten siin tilanteisiin ja paikkoihin. Opiskelin urheilulehden päätoimittaja ja pyörit- pääsarjatasolla yli 400 ottelua sekä kuu- pitkään Turun yliopistossa. Pääaineeni tää edelleen viikoittain Ylilyönti-pod- det MM-kilpailut ja yhdet olympialaiset. oli historia, ja minulla on siitä opettajan castia. Isoveli Roni pelasi kuutisenkymmentä pätevyys. Opiskelin myös yhteiskunta- Mesikämmen aloitti 1. heinäkuuta Jat- liigaottelua. tieteitä sekä fi losofi aa ja päädyin yliopis- koajan päätoimittajana. Hän voi pitkäl- – Asuimme lapsuudessani Turun Ki- tolla koulutussosiologian töihin ennen lä perspektiivillä verrata, miten vuonna vikartiontiellä, josta on matkaa Kupit- valmistumistani. 2001 perustetun Jatkoajan tekeminen ja taan jäähallille vain puoli kilometriä. Mesikämmen tajusi yliopistotyössä, sen asema kotimaisessa kiekkomediassa

30 YKSI MEISTÄ

on muuttunut parinkymmenen vuoden tarvitsee mainosrahaa, koska kulut ovat pääsi näkemään paikan päällä kymme- aikana. suuremmat kuin alkuaikoina, mutta niä lajin ammattilaisorganisaatio UFC:n – Palkkaa saavia on vain päätoimittaja sillä on yhä vapaus tehdä kaikkea sitä, tapahtumia. ja kaksi muuta henkilöä, joten tekemi- mitä kaupallinen media ei voi. – Ehkä työlläni on ollut merkitystä nen perustuu edelleen vapaaehtoistoi- – Kaupallisella medialla on rima, jo- vapaaottelutietoisuuden parantamises- mintaan. Valtavin muutos on ammat- ka määrittelee, mistä kannattaa tehdä sa Suomessa, mutta en ole koskaan ollut timaistumisessa. Ulkopuolellakin on juttu. Meidän sloganimme on ”kaikki minkään lajin sanansaattaja. Alkuvuosi- huomattu, että tätä tehdään tosissaan. jääkiekosta”. Toimittajamme voi lähteä na piti perustella, miksi vapaaottelusta Jatkoajan toimittajat olivat alussa mui- tekemään juttua B-sarjan MM-kisoihin voi tehdä jutun, ja olen itsekin joutunut den alan toimijoiden silmissä nuoria ja tai Suomi-sarjan otteluun. Sillä, luetaan- aikoinaan tekemään useitakin juttuja, kärkkäitä ”nettipoikia”. Ei ollut itses- ko niitä juttuja 500 vai 5 000 kertaa, ei ole joissa ihmeteltiin, mistä oikein on kyse. tään selvää, että pääsimme peleihin ja meille yhtä suuri merkitys kuin kaupal- Nyt vapaaottelu hyväksytään helpom- saimme haastatteluja. Muu media ja lisen median puolella. Henkinen vapaus min urheilulajiksi ja siitä voi tehdä ihan kiekkoseuraväki suhtautui meihin hie- tekemisessä on tärkeintä. tavallisia urheilujuttuja ilman taivaste- man väheksyvästi. Tuskin kukaan mei- lua. Se on lajin muutamien kansainvä- dän nykyisistä nuorista toimittajistam- Vapaaottelun lisesti menestyneiden vapaaottelijoiden me saa sellaista kohtelua enää missään. konkaritoimittaja ansiota, Mesikämmen sanoo. Jatkoaika on tiedotusväline muiden jou- Jani Mesikämmen tunnistaa nyt kossa poikkeuksellisesta luonteestaan Mesikämmentä pitkään ennen Jatkoai- 45-vuotiaana itsessään saman innostuk- huolimatta. kaa työllistäneen FightSport-kamppailu- sen ja intohimon kirjoittamiseen sekä – Ymmärrän nyt hyvin, miksi vaikka- urheilulehden päälaji on vapaaottelu, jo- toimittamiseen kuin parikymppisenä- pa 15 vuotta sitten ammattitoimittajat hon suhtaudutaan toimituksissa tänäkin kin. Rima tekemisessä on noussut kor- kokivat Jatkoajan eräänlaisena uhkana. päivänä ristiriitaisin tuntein. Osa ei pidä keammalle, mutta kokenut toimittaja He olivat pitkään painettuja lehtiä teh- sitä urheiluna, vaan brutaalin verisenä ymmärtää, että jutut eivät aina ole täy- neitä toimittajia, joiden ei ollut helppo katutappelemisena. Mesikämmen kiin- dellisiä ja ne pitää päästää käsistä riittä- niellä sitä, että nuo ”jätkät” tulevat tou- nostui vapaaottelusta jo kauan sitten, vän hyvinä maailmalle. huun mukaan, Jani Mesikämmen toteaa. eikä kukaan muu tehnyt lajista juttu- – Olen onnellinen siitä, että minulla Mesikämmen pitää Jatkoajan mer- ja, joten kun ne kelpasivat muihinkin on ollut mahdollisuus tehdä säännölli- kittävänä vahvuutena sitä, että sen ei lehtiin kuin lajin julkaisuihin, sai hän sin väliajoin jotain ihan uutta. Pelkään ole pakko myydä mitään. Jatkoaikakin freelancerina sillä mukavasti elantoa ja eniten leipääntymistä. ‹

Jani Mesikämmen teki Tukholman UFC-tapahtumassa videohaastattelua Viaplaylle 2019. Vasemmalla Makwan Amirkhani ja Janin takana podcast-partneri Jaakko Dahlbacka.

31 Kari Saarenpää (vas.), Tommi Lehtinen, Esa Maaranen, Juha Hölttä, Eero Rautio, Ilkka Varmavuo, Jukka Lehtoranta ja Risto Vuoksiala tuulettivat Muun Suomen voittoa Helsingistä. Golfi n Press Team Cup: Muu Suomi katkaisi

Teksti: Esa Maaranen Helsingin voittoputken Kuva: Koski-Golf isuuntunut Muun Suomen jouk- Foursome-otteluissa. Muu Suomi voitti järjestelyistä vastasi Koski-Golf. Ensi kue katkaisi Helsingin kolmen kaikki neljä kohtaamista. Vakuuttavim- vuonna Press Team Cup pelataan Hel- ottelun voittoputken urheilu- min pelasi kotkalaispari Jukka Lehto- singissä. ‹ toimittajien Press Team Cupissa ranta ja Risto Vuoksiala. Kaksikko kaa- SKoski-Golfi n kentällä. Kapteeni Kari toi Helsingin Timo Pasasen ja Ari Pusan Tulokset: Saarenpään johdolla Muu Suomi kaatoi peräti 7/5. Helsingin 8 – 4. Iltapäivän single-pelit päättyivät tasan Muu Suomi – Helsinki 8 – 4 – Hienoa, että pystyimme järjestä- 4 – 4. Press Team Cupin värikkääseen Foursome-ottelut mään ottelun lukuisista vaikeuksista historiaan kirjoitettiin ukkosen jyräh- Tommi Lehtinen ja Kari Saarenpää/Seppo huolimatta, Saarenpää kiitteli osanotta- dellessä täysin uusi lehti, kun jo klas- Jolkkonen ja Antti Nieminen 2/1 jia kilpailun jälkeen. sikko-otteluksi muodostuneessa Muun Esa Maaranen ja Eero Rautio/Thomas Molempien joukkueiden kapteenit, Suomen Lehtorannan ja Thomas Hall- Hallbäck ja Jussi-Pekka Reponen 3/2 Saarenpää ja Helsingin Kristofer An- bäckin kohtaamisessa kotkalainen kaa- Juha Hölttä ja Ilkka Varmavuo/Kristofer dersson, joutuivat tekemään hartiavoi- toi ensimmäisen kerran helsinkiläisen. Andersson ja Jukka Suomela 1/0 min töitä kahdeksan miehen joukkuei- – Pitkätkin putket katkeavat aika- Jukka Lehtoranta ja Risto Vuoksiala/ densa kokoamisessa, koska viime het- naan. Tappio ei harmita. Jukka puttasi Timo Pasanen ja Ari Pusa 7/5 ken poissaolot, vammat ja traagiset per- Kuusankoskella todella hyvin, Hallbäck Muu Suomi – Helsinki 4 – 0 hetapahtumat värittivät tämänkertaista antoi reilusti tunnustusta Lehtorannalle. Press Team cupia. Muun Suomen joke- Lehtorannan lisäksi voittajista päivän Singel-pelit rikortti oli vasta neljäntenä varamiehenä molemmat ottelunsa voittivat Muun Kristofer Andersson/Ilkka Varmavuo 6/4 joukkueeseen kutsuttu Kouvolan Tom- Suomen joukkueeseen viime hetkellä Jussi-Pekka Reponen/Kari Saarenpää 4/2 mi Lehtinen. Kilpailun ensikertalainen kutsuttu Lehtinen ja Tampereen voima- Eero Rautio/Timo Pasanen 2/0 voitti päivän molemmat ottelunsa. kaksikko Esa Maaranen ja Eero Rautio. Esa Maaranen/Seppo Jolkkonen 6/4 – Hyvä, että minullekin löytyi luottoa, Muun Suomen ja Helsingin golfi n Jukka Lehtoranta/Thomas Hallbäck 2/0 Lehtinen naurahti kilpailun päättäjäis- Press Team Cupia on pelattu vuodesta Jukka Suomela/Risto Vuoksiala 2/0 seremonioissa. 2005 lähtien. Helsingillä on kymme- Tommi Lehtinen/Antti Nieminen 2/0 Muun Suomen joukkue otti pitävän nen ja Muulla Suomella kuusi voittoa. Ari Pusa/Juha Hölttä 5/4 niskalenkin Helsingistä jo aamupäivän Kilpailun tämän vuoden onnistuneista Muu Suomi – Helsinki 4 – 4 ‹

32 JÄSENASIAA

TULOSSA JÄSENEDUT URHEILUTOIMITTAJAIN LIITON Urheilutoimittajain Liiton A-, B- ja YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYSKOKOUS opiskelijajäsenyys oikeuttaa erilaisiin 13.10. jäsenetuihin: Urheilutoimittajain Liiton ylimääräinen JÄSENKORTTI yhdistyskokous pidetään 13. lokakuuta Urheilutoimittajain Liiton jäsenet 2020 Helsingissä. Kokouslistalla on ai- saavat kuvallisen pressikortin liittyes- noastaan liiton päivitettyjen sääntöjen sään A- tai B-jäseneksi. Pressikortti on hyväksyminen. Ylimääräinen yhdistys- samalla myös liiton jäsenkortti. Jäsen- kokous on avoin kaikille liiton jäsenille. kortin voimassaolo perustuu vuositar- jäsenen on toimitettava Fair Play -leh- raan, jonka saa vuosittain maksettuaan teen juttu apurahan käytöstä. URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT 14.12. jäsenmaksun. Jäsenkortilla voi osoittaa Urheilutoimittajain Liitto järjestää val- ammatillisen asemansa erilaisissa VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS takunnalliset Urheilutoimittajapäivät työtilanteissa. Jäsenkortti oikeuttaa (VAIN A- JA B-JÄSENET) 14. joulukuuta 2020 Helsingissä. Oh- ilmaiseen sisäänpääsyyn useimpiin Urheilutoimittajain Liiton jäsenenä on jelmassa on mielenkiintoisia puheen- kansallisiin urheilutapahtumiin. Poik- oikeutettu osallistumaan vuosittain vuoroja sekä ajankohtaisia katsauksia keuksena ovat ainoastaan jääkiekon Vuoden Urheilija -äänestykseen. Samal- miten koronavirus on vaikuttanut SM-liigan ottelut ja tapahtumat, joihin la voi äänestää myös Vuoden Joukkuet- urheilumedioihin ja urheilujournalis- täytyy erikseen akkreditoitua. ta ja Vuoden Valmentajaa. miin. Lue lisää sivulta 13. KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖKORTTI IF:N VAKUUTUKSET URHEILUJOURNALISMIN ILTA 14.12. (HUOM! VAIN A-JÄSENET) If tarjoaa liiton jäsenille monia rahanar- Urheilutoimittajain Liitto järjestää Urheilutoimittajain Liiton A-jäsenet voisia etuja ja alennuksia. Liiton jäsenet liiton oman palkitsemistilaisuuden Ur- voivat hakea myös kansainvälisen saavat suuremman alennuksen vakuu- heilujournalismin illan 14. joulukuuta urheilutoimittajien liiton (AIPS) lehdis- tuksista: 11 % jo yhdestä vakuutuk- 2020 Helsingissä. Illan aikana palki- tökortin. AIPS-kortti on voimassa aina sesta, kun käytössä on Ifi n paperiton taan mm. Vuoden urheilujournalisti ja kaksi vuotta kerrallaan. AIPS-kortti palvelu. Parhaimmillaan alennus on Vuoden tiedottaja sekä jaetaan Elämän- myönnetään vain jäsenmaksunsa suo- jopa 16 %, sillä edut kasvavat asiak- työ urheilutoimittajana -tunnustukset. rittaneille liiton A-jäsenille (ei paikallis- kuuden mukana. Luvassa on myös uusia palkintokate- kerhojen B-jäsenille). gorioita! Lue lisää sivulta 4. VIKING LINEN LAIVAMATKAT Huom! Liiton hallitus seuraa viran- KOULUTUKSET JA SEMINAARIT Viking Line tarjoaa liiton jäsenille omaisten suosituksia ja linjauksia edel- Urheilutoimittajain Liitto ja paikallis- matkoja erikoishintaan. Käytössä on leen, joten yllä olevat tapahtumat vah- kerhot järjestävät jäsenilleen erilaisia myös kausittain voimassa olevia arvo- vistetaan lopullisesti syksyn jälkeen. koulutustilaisuuksia ja seminaarimat- kuponkitarjouksia. Liiton jäsenille on VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS koja, joista suurin osa on maksuttomia. tarjolla alennuksia mm. Helsinki-Tuk- Yksityiskohtaiset kuvaukset koulutus- holma-risteilyistä ja -reittimatkoista, ALKAA 14.12. ten sisällöistä sekä ilmoittautumislo- Tallinnan päiväristeilyistä ja reittimat- Vuoden Urheilija -äänestys alkaa 14. makkeet löytyvät liiton verkkosivuilta koista Helsingistä sekä vuorokauden joulukuuta 2020, jolloin ehdokkaat jul- ja tapahtumakalenterista. risteilyistä Turusta ja -Tukholma- kaistaan vuoden viimeisessä Fair Play reittimatkoista. -lehdessä sekä Urheilujournalismin FAIR PLAY -LEHTI illassa. Vuoden Urheilija -äänestykseen Urheilutoimittajain Liiton jäsenet MEHILÄISEN ASIAKASETUOHJELMA voivat osallistua kaikki jäsenmaksunsa saavat maksutta postitse kotiinsa neljä Mehiläinen tarjoaa liiton jäsenille Asia- maksaneet Urheilutoimittajain Liiton ja kertaa vuodessa ilmestyvän liiton Fair kasetuohjelman, jossa on hyödyllisiä sen paikalliskerhojen jäsenet. Vuoden Play -jäsenlehden. Fair Play -lehdet etuja terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Urheilija -äänestykseen voi osallistua löytyvät myös liiton verkkosivujen Edut saa käyttöön lataamalla puheli- ainoastaan sähköisellä äänestyslomak- materiaalipankista. meen maksuttoman OmaMehiläinen- keella. sovelluksen ja rekisteröitymällä sen KOULUTUSAPURAHA käyttäjäksi. Euja saa rokotepalveluista, SUOMEN URHEILUGAALA 14.1. Urheilutoimittajain Liiton jäsenille laboratoriotutkimuksista, terveyspal- Suomen Urheilugaala järjestetään on tarjolla myös koulutusapuraho- veluista, suun terveyden palveluista 14. tammikuuta 2021 Helsingissä, ja. Liitto myöntää henkilökohtaisia ja Mehiläisen yhteistyökumppaneilta. Hartwall Arenassa. Urheilugaalassa opintostipendejä ammatilliseen kou- Edut ovat voimassa sekä itselle että palkitaan mm. urheilutoimittajien luttautumiseen. Apurahaa voi saada sovellukseen liitetyille perheenjäsenille äänestämä Vuoden Urheilija sekä kol- oman ammattitaidon kehittämiseen ja ja ne löytyvät OmaMehiläinen-sovel- me muuta Urheilutoimittajain Liiton syventämiseen tähtääviin opintoihin (ei luksesta kohdasta Lisää/Edut. nimissä jaettavaa palkintoa: Vuoden perustason opintoihin) sekä yleissivis- Valmentaja, Vuoden Joukkue ja Vuoden tävään itsensä kehittämiseen. Hakuai- Lisätiedot kaikista jäseneduista Nuori Urheilija. ka on vuosittain huhtikuun loppuun liiton verkkosivuilla: mennessä. Koulutusapurahaa saavan www.urheilutoimittajat.fi . Tarkemmat lisätiedot Urheilutoimit- tajain Liiton tulevista tapahtumista ja koulutustilaisuuksista seuraavassa Fair Play -lehdessä ja liiton sähköisissä viestintäkanavissa.

33 IN MEMORIAM

Raimo Häyrinen 1940–2020 Tuhat sanaa kertoo enemmän kuin yksi kuva

yrkkeilyottelu alkaa, Nyrkkeilystä Rammy tykkäsi. radioselostaja Raimo Hän matsasi itse hieman, selos- Häyrinen puhuu: ti monet merkittävät ottelut ja – Tämä ei ole tap- työskenteli myös kehätuomarina. Npelua, tämä on reilua kamppailu- Esimerkiksi GeeBee-turnauksissa urheilua. Miehet lyövät toisiaan hän kävi vielä viime vuosinaan. poliisin luvalla... Urheilutoimittajuuden lisäksi Alkurepliikin jälkeen moni jää Häyrinen työskenteli myös muun kuuntelemaan, kuinka ottelussa muassa liikennetoimittajana. Au- käy. tot hän tunsi ja käsitteli itsekin Häyrinen kävelee estradille ty- autoja taiten. Rallia hän kokeili ja köistuvassa ja uutukaisessa itali- monet rallitähdet hän kiintoisaan anpunaisessa kokopuvussa. Hän tyyliin haastatteli. aloittaa juontonsa: Palloiluseuroista Rammylle – Anteeksi asuni, mutta se on ykkönen oli Bayern München. ainoani. Vuodet Saksassa ja Münchenissä Väki on otettu, yleisö on juon- 1970-luvun alussa jättivät häneen tajan näpeissä. Häyrinen puhuu pysyvän jäljen. joka minuuttiin paljon, silti hän Kävelyretkillämme ei koskaan toistuvasti kiteyttää taidokkaasti. ollut hiljaista hetkeä, niissä tapah- Äskeisen toukokuun aikana tui aina. Häyrisen monikerrok- edesmennyt Raimo Häyrinen sisuudesta kertoi se, että saman tunnettiin monitietoisena ja mu- jaloittelun aikana hän teki rituaa- kaansa tempaavana radioselos- litervehdyksen muukalaislegioo- tajana, etenkin urheilun saralla. naan kuuluneen miehen kanssa Hänen repertuaariinsa kuuluivat sekä leperteli vaunuissa köllöt- jokseenkin kaikki urheilulajit, jos- täville vauvoille ja katua pitkin kin jääkiekko, nyrkkeily ja autour- taivaltaneille nelijalkaisille hau- heilu nousivat hänellä silti selos- Urheilutoimittaja Raimo Häyrinen, korkonimiltään voille. tamistaan urheilulajeista kaikkein Rammy ja Höyry, eli vaiheikkaan ja antoisan elämän. Vaikka kaikkiruokaista mies- Hän inspiroitui mitä moninaisimmista asioista ja eli ylimmiksi. kauan täysillä, kunnes aivan viimeisimpinä vuosina tä kiinnosti aivan kaikki avaran Mutta ei Raimo "Rammy" Häy- muistisairaus rajoitti hänen menemisiään. taivaan alla, niin urheilu ja ur- rinen ollut vain urheilumies. Hän Kuva: Hannu Ranta heilutoimittajana oleminen olivat kiinnostui aina ihan kaikesta. Yhtä hänelle energeettinen ja innostava lailla häntä inspiroivat rakennuk- asia. Persoonalliset ja moniulottei- set, kellot ja puukot kuin myös kirjallisuus, kuvataide ja autot. set urheilujutut jatkuvat suvussa: Raimo Häyrisen pojista toi- Se ilmeni usein hänen selostuksissaan, juontotehtävissään ja nen eli Raiko Häyrinen työskentelee meritoituneena ja asiois- huutokauppameklaroinneissaan. Itse havaitsin Rammyn vä- ta alati moninaisia näkökulmia löytävänä urheilutoimittajana. kevän monialakiinnostuksen kävelyretkillämme, joita enim- Kesäkuun alussa tervantumma, ruuhta muistuttanut, kar- millään teimme viikoittain jopa neljä viimeisimmän noin kym- heantyylikäs, hapsuton ja koruton arkku vei tämän kertomuk- menen vuoden aikana. sen miehen mennessään. Arkku muistutti koulusta jo jokseen- Pääosin Yleisradiossa urheilutoimittajana työskennellyt kin rippikouluikäisenä maailman merille karanneen miehen Häyrinen piti väen pihdeissään radion jääkiekkoselostuksissa. mitä moninaisimmista retkistä. Ikään kuin aavalle ulapalle Hän puhui kansan jäähalleihin. Suomen Jääkiekkomuseon va- keskuudestamme siirtynyt monikerroksinen mies oli myös litsemiin Jääkiekkoleijoniin Häyristä ei silti koskaan kelpuu- loppuun asti ylpeä Merimies-Unionin jäsenyydestään ja siitä, tettu. Sitä vastoin parhaalle radioäänelle annettavia Telvis- että hän sai olla mukana Laivaston Sukeltajakillan toiminnassa. patsaita hänen ruhtinaalliseen kirjahyllyynsä kertyi peräti 13. Luku on sama kuin hänen pelinumeronsa usein. – Onnenlukuni on 13. Äitini syntyi vuonna 1913. Se tulee siitä, Rammy kerrankin kommentoi numeromagiaansa. Hannu Ranta

34 Innostava mutta raskas kirjaprojekti Toteutin Mona-Liisa Nousiaisen haaveen Viime vuoden heinäkuussa 36-vuotiaana syöpään kuol- leesta hiihtäjästä ja harmonikansoittajasta Mona-Liisa Nousiaisesta (o.s. Malvalehto) ilmestyy lokakuussa kirja. Nyt voin kokemuksesta kertoa, että kirjan kirjoittaminen henkilöstä, jonka poistuminen keskuudestamme kesken projektin on jo etukäteen tiedossa, voi olla innostavaa mutta samalla raskasta.

Teksti: Laura Arff man Kuva: Laura Arff manin kotialbumi

yö alkoi yhdessä Mona-Liisan Tammi-helmikuun vaihteessa pakka- kanssa kesällä 2019. Yhteinen sin lapsen ja oman äitini lentokoneeseen aika jäi varsin lyhyeksi, ja kes- ja vietimme Rovaniemellä reilun viikon. kusteluissa keskityttiin tarkoi- Myöhemmin talven aikana sovin tapaa- Ttuksella enemmän vain tiettyihin tee- misia Helsinkiin ja paljon tein myös moihin. Aiheet oli priorisoitava, koska puhelinhaastatteluina. Oli helpointa emme tienneet, kuinka paljon aikaa lo- työskennellä kotoa käsin. Mona-Liisan pulta on. aviomies Ville Nousiainen oli korvaa- Kirja oli Mona-Liisan haave, ja hänen maton apu koko projektin ajan. Hänellä ajatuksensa oli, että hän haluaa ennen oli aina aikaa, ja hän jaksoi raskaasta ai- kaikkea jättää muiston itsestään ja elä- heesta huolimatta aina vastata. mästään tyttärelleen Isabellalle. Itse arastelin aluksi ajatusta kirjasta, koska Koronalle ja olin jäämässä perhevapaalle. Sekä esi- Gummerukselle kiitos! koislapsen että esikoiskirjan synnyttä- minen yhtä aikaa tuntui hurjalta. Yritin Koronan rantautuminen Suomeen ra- saada työtä tehtyä mahdollisimman joituksineen oli projektin kannalta jopa pitkälle ennen lapsen syntymää. Koska hyvä asia. Vaikka vanhempainvapaalla Sofi päätti saapua hieman ennen aiko- ei aikataulua varsinaisesti ollut muuten- jaan, työskentelin kirjan parissa vielä kaan, loppuivat koronan myötä viimei- viimeiset tunnit ennen laitokselle lähte- setkin aamukerhot ja iltapäivän menot mistäkin. Vuoden 2019 puolella tärkein- sekä uintiharrastus, lopulta peruuntui- tä itselle oli käydä läpi tausta-aineisto ja vat myös kevääksi suunnitellut matkat. tehdä ensimmäisiä haastatteluita eten- – Mona-Liisan äidin kasaamat lehtileikekansiot Kirjoittamisen edetessä opin paljon kin Helsingin päässä sekä saada työ al- olivat suureksi avuksi kirjaprojektissa, kertoo myös omista työskentelytavoistani. kuun muutamien lukujen osalta. Lapsen Laura Arff man. Huomasin itse, että kirjoitin ensin jo- syntymän jälkeen pidin täydellisen kah- kaisesta luvusta rungon. Vaikka kesken den kuukauden tauon. mäiset jutut oli kirjoitettu Mona-Liisan prosessin ymmärsin, miten paljaita en- ollessa vain muutaman vuoden ikäinen simmäiset versiot olivat, etenin omal- Kolme kassillista ja viimeisimmät koskivat hiihtouran la tyylilläni loppuun asti ja täydensin kansioita päättymistä. vasta seuraavalla kirjoituskierroksella. Oli korvaamatonta saada palautetta Suuri apu tausta-aineiston osalta tu- Arjenkin oli Gummeruksen suunnalta monessa eri li Mona-Liisalta itseltään. Kesäkuussa pyörittävä vaiheessa. Se auttoi eteenpäin. automme takakonttiin lastattiin kol- me Ikean kassillista lehtileikekansi- Tärkeää projektin maaliin saattamisen Suoraa ja oita. Kuusi suurta kirjanpitomappia näkökulmasta oli, että arki saatiin pyöri- elämänmakuista oli täynnä lehtijuttuja hiihdosta, neljä mään. En missään kohtaa edes haaveil- kansiollista arkistoituja juttuja liittyen lut pitkistä, kahdeksan tunnin kirjoitus- Nykyisin iso osa elämänkerroista kirjoi- esiintymisiin, soittokilpailuihin ja mat- päivistä. Sovimme mieheni kanssa, että tetaan minä-kertojan kautta. Meillä ei koihin. Tarkan ja yksityiskohtaisen me- kahdesta neljään tuntia päivässä riittää ollut Mona-Liisan kanssa tarpeeksi ai- dia-aineiston oli kasannut Mona-Liisan eikä mittavia erityisjärjestelyitä silloin kaa siihen. Alusta asti oli selvää, että tätä äiti Maria-Liisa Malvalehto. Lehtijut- tarvita. Vuoden 2020 alussa kirjoitin kirjaa ei kirjoiteta niin. Haastateltavilla tuja oli kerätty kaikista suomalaisista aamupäivät ennen kuin mieheni lähti olikin iso rooli tarinan rakentumisessa. julkaisuista, niin eri maakunnista kuin töihin, keväällä aikataulu kääntyi toisin Vaikka oma ääneni kuuluu kirjassa, on valtakunnallisistakin medioista. Ensim- päin ja kirjoitin illat. teosta varten haastateltu noin 30 Mona- „

35 „ Liisan elämään vaikuttanutta henki- PAIKALLISKERHOKUULUMISIA löä. Koska elämä on täynnä erilaisia kohtaamisia, ideoimme Mona-Liisan kanssa yhdessä kirjaan erilaisen lä- hestymistavan. Siitä syystä teos on osittain myös henkilökohtainen. Mo- na-Liisa ehti lyhyen ajan sisällä antaa itsestään paljon, joten tuntui siltä, että oli reilua antaa jotain myös takaisin. Nuoren ihmisen kuolema ja sen seu- raaminen vierestä saman ikäisenä on rankkaa. Itsestä tuntui siltä, että Mo- na-Liisan kuolema tuntui erilaiselta kuin jo ikääntyneiden sukulaisten saattaminen hautaan. Mona-Liisa toivoi kaiken kaikkiaan rehellistä kirjaa itsestään. Ei kiiltoku- vamaista muisteloa, vaan suoraa ja elämänmakuista. Turha jossitella En tiedä, osaisinko tehdä itse pro- jektin suhteen mitään toisin. Ehkä aloittaisin paljon aikaisemmin. Jossit- Mikael ja Kimmo Kotro näyttivät lajitekniikoita Susirajan Urheilutoimittajien väelle. telu on kuitenkin turhaa. On ylipää- tään tärkeää, että ajatus Mona-Liisan muistojen ottamisesta talteen tuli ja samalla hän uskalsi kertoa ääneen pit- käaikaisen unelmansa kirjasta. Am- Padel on noussut suosioon matillinen etäisyys säilyi välillämme hänen uransa viimeisiin kausiin saak- ka, vaikka yhteys olikin muutaman myös Joensuussa talven ajan luottamuksellinen. Ystä- vyytemme alkoi kunnolla vasta uran päättymisen jälkeen. Projektia Mona- Susirajan Urheilutoimittajien perinteisen koulutus- Liisan ja hänen läheistensä kanssa oli tilaisuuden teemana oli tällä kertaa padel, joka on helppo tehdä. Vaikka aihe oli kosket- tava ja surullinenkin, halusi jokainen reilun vuoden aikana noussut suosituksi mailapeliksi muistella Mona-Liisaa, ja mukaan mahtui lukuisia iloisia ja pohjatto- myös Joensuussa. masti naurua tuottavia hetkiä. Teksti: Jani Leinonen Kuva: Jarmo Sieviläinen Kiitollisuutta katkeruuden sijaan adelin pelimahdollisuudet min Espanjassa asuessaan lajiin tutustu- Lopputulosta on itse vaikea arvioi- Joensuuhun on luonut yrittä- neet Kimmo ja Mikael Kotro. Uudessa da, mutta tyypillinen urheilukirja se jä Rauno Bies, joka on tehnyt seurassa on jo noin 60 jäsentä. ei ole. Eräs ennakkoon kirjan lukenut Kuntokeitaalle neljä kenttää, – Pelaajien määrä on kasvanut koko ystäväni sanoikin, että erilaisille lu- Pjoista kaksi on sisällä ja kaksi ulkona. ajan. Mukana on sekä miehiä että naisia, kijoille myös urheilun ulkopuolella Padel on nelinpeli, mutta erikoisuute- seuran puheenjohtajana toimiva Kimmo löytyy useita kiinnostavia teemoja. na Kuntokeitaalla on nelinpelikenttien Kotro toteaa. Teos on varmasti elämänmakuinen ja lisäksi myös yksi kaksinpelikenttä. Pienen alustuksen jälkeen Kotrot vei- etenkin Mona-Liisan osalta konstai- Ulkokentät valmistuivat Kuntokei- vät noin kymmenhenkisen joukkomme lemattoman rehellinen. Mona-Liisa taalle viimekesänä. Biesin mukaan ulko- kentälle ja perehdyttivät meitä parhaan- toivoi, että kirjan lukijat saisivat teok- kenttien pohjat maksoivat 55 000 euroa sa mukaan bandejan ja muiden lajitek- sesta mahdollisesti elämäänsä myös ja lisäksi hintaa tuli kenttää kohden 35 niikoiden syövereihin. toivoa ja uskoa, olipa eteen tuleva 000 euroa. Ensimmäistä kertaa padel saapui Jo- vaikeus tai onnen aihe pieni tai suu- – Jälkikäteen on helppo sanoa, että ensuuhun noin vuosi sitten, ja jo nyt ri. Mona-Liisan arvoissa perhe meni padel-kentät olisi pitänyt tehdä jo ai- lajista on tullut Kuntokeitaan suosituin kaiken muun edelle. Kirjasta paistaa emmin. Padelissa on tietty aktiivinen ja laji sulkapallon rinnalle. Myös kilpailu- kiitollisuus katkeruuden sijaan. innokas porukka, joka on koukuttunut toiminta on lisääntymässä. lajiin, Bies kuvailee. Joensuussa varsinkin muiden palloi- HUT jakaa vuosittain koulutusstipendejä Jos Biesin nimi kuulostaa tutulta, ei lulajien harrastajat tuntuvat ottaneen jäsenistölleen. Viime vuonna yksi stipen- ihme: hän on nimittäin pistooliammun- padelin omakseen: kentillä näkee paljon din saaneista oli Laura Arffman. Stipen- nan olympiamitalisti Los Angelesista muun muassa entisiä ja nykyisiä huip- diä voi anoa ammatilliseen tai muuten vuodelta 1984. pupesäpalloilijoita. Padel on kuitenkin vain itseään kehittävään koulutukseen tai Padelin seuratoimintaa Joensuussa lajina sellainen, että kenen tahansa on projektiin. Työmatkoihin sitä ei myönne- pyörittää Periferian Padel, josta urheilu- helppo se aloittaa, Kimmo ja Mikael tä. ‹ toimittajia olivat kouluttamassa jo aiem- Kotro muistuttavat. ‹

36 KIRJA-ARVIOT

Lähes 400 sivua Raadollista nostalgiatykitystä kerrontaa

OLYMPIASTADION ARTO TOLSA – YKSI Erkki Alaja YHDESTÄTOISTA Kustannusosakeyhtiö Kimmo Muttilainen Teos 2020 VK-Kustannus 2020 384 sivua 438 sivua

rheilun moniottelija Erk- uore elämäkerta tarjoaa ki Alaja on taas tehnyt rankan kuvauksen kot- U kulttuuriteon. Olympia- T kalaisjalkapalloilija Ar- stadion on varsin tyhjentävä lä- to Tolsan elämän viimeisistä pikäynti maamme tärkeimmän vuosista. Pitkänhuiskea Tolsa urheilupyhätön yli 80-vuotisesta (1945–1989) oli pelaajauransa historiasta. Hävyttömän hinta- aikana kiitelty ja haukuttu per- vaksi kohonnut peruskorjaus- soona. Kotkalainen ei saanut kin on tämän kirjan lukemisen 1960-luvulla ansaitsemaansa jälkeen ehkä helpompi käsittää kokonaan uuden stadionin arvostusta, vaikka nousi nuorena A-maajoukkueen vakioka- rakentamista paremmaksi ratkaisuksi. lustoon. Ivaajia riitti vieraskenttien katsomoissa, eikä herkkä Alajan teos on pääosin kronologinen. Läpikotaisin krono- yksinhuoltajaäidin poika ollut immuuni arvostelulle. loginen se ei ole – eikä voisikaan, koska Olympiastadion on Kotkasta tie vei vuonna 1969 Belgiaan ja Beerschotin pai- ollut niin monen erilaisen tapahtuman näyttämönä, ja Alaja taan. Tuohon aikaan ammattilaiseksi pääsy oli erittäin vai- on syystäkin niputtanut joitakin asioita yhteen siten, ettei keaa. Tolsankaan ensimmäinen vuosi ei ollut helppo, mutta punainen lanka katkeaisi. sen jälkeen suomalainen sementoi paikkansa antwerpeni- Helsingin Olympiastadion ei tosiaankaan ole pelkkä ur- laisseurassa vuosikymmeneksi. heiluareena. Niinpä Olympiastadion on paljon muutakin kuin Kotkalaislähtöinen Kimmo Muttilainen kertoo Arto Tolsa urheilukirja. Jare Tiihonen, paremmin tunnettu räppärini- – Yksi yhdestätoista päähenkilönsä matkan orjallisen krono- mellään Cheek, veti elokuussa 2014 ensimmäisenä yksit- logisesti ja käy tämän pelaamat ottelut läpi turhankin pik- täisenä kotimaisena artistina Olympiastadionin täyteen, ja kutarkasti. Toki Muttilainen tarjoaa runsaasti uutta tietoa vieläpä kahtena peräkkäisenä iltana. Alaja on antanut Chee- Tolsan peleistä Belgian liigassa, ja myös maaottelukuvauk- kille peräti kuusi sivua. Muun muassa Bruce Springsteen jäi siin on saatu arvokkaita kommentteja Tolsan pelikavereilta. tässä suhteessa kauas kärjestä. Muttilainen valmisteli kirjaansa kymmenen vuoden ajan, Alaja ei ole päästänyt itseään helpolla. Toki hänen aiem- mikä näkyy hyvässä ja pahassa. Teos on laaja, mutta siinä on matkin suurteoksensa, omaelämäkerta Kutsumus, Helsin- turhan paljon toistoa. Kuvien taso ei ole hääppöinen, mutta gin jäähallin historiikki sekä Bollis, olivat vaatineet paljon ne antavat toki kasvot kirjan keskeisille hahmoille. taustatyötä. Mutta oletan, että Olympiastadion vielä roimasti Tolsa nousi Beerschotissa kapteeniksi ja johtavaksi pelaa- enemmän. Niin paljon faktaa lukijalle pyhätön historiasta jaksi. Suomeen hän palasi 1979 tuoreena Belgian cupmesta- syötetään. rina. Seuraavana vuonna hän valtasi Suomen cupin KTP:n Kirjan kuvitus on melko runsas ja varsin laadukas. Sekä kanssa. Arkielämä kotikaupungissa oli kuitenkin ankeaa. tekstin että kuvien kautta moni varmasti palaa muistoissaan Siviilityö kaupungin palveluksessa ei motivoinut, eikä jal- vuosien ja vuosikymmenten taakse. Varsinkin niille, joille kapallokaan enää samassa määrin kuin 1960-luvun KTP- Olympiastadion on ollut kuin toinen koti, tämä kirja on mel- vuosina. koista nostalgiatykitystä. Muttilainen on saanut kotkalaiset kertomaan Tolsan ala- Alajan teoksissa ei juurikaan törmää kirjoitusvirheisiin. mäestä ja sen syistä. Kirjan mukaan Tolsa alkoi käyttää liiak- Harmi, että taitto-ohjelma on tällä kertaa tehnyt omia tep- si alkoholia Antwerpenissä pitkän loukkaantumisperiodin- posiaan. sa aikana. Lisäksi hän oppi lääkitsemään itseään piristeillä, Alusta lähes loppuun asti Alaja on Olympiastadionissa vain jotka olivat 1970-luvulla yleisessä käytössä belgialaisessa sivustaseuraaja ja kertoja, ja kerronnan hän tekee tutulla, ammattijalkapallossa. sympaattisella tyylillään, tällä kertaa ymmärrettävästi pari Päihteiden käyttö vei nopeasti työn alta, johti avioeroon pykälää ”virallisemmin” kuin esimerkiksi Kutsumuksessa. ja lopulta mielenterveydellisiin ongelmiin. Muttilainen ei Sykähdyttävimpiä henkilökohtaisia Olympiastadion-koke- moralisoi Tolsan lähipiiriä, mutta lukijana ei voi olla ihmet- muksiaan hän luettelee ja taustoittaa vasta kirjan lopussa, telemättä, miksi joukkuekaverit suojelivat tähtipelaajaa, jotta Oodi Olympiastadionille -kappaleessa. Siihen asti Alaja lä- tämän märkä elämä ei paljastuisi julkisuuteen. hes tyystin vaikenee omista tekemisistään pyhätön syöve- Muttilainen kuvaa raadollisesti, mutta tyylikkäästi, Tolsan reissä tai viheriöllä. Oman matalan profi ilin huippu on, ettei viimeisiä vuosia. Elämänlanka päättyi oman käden kautta Alaja mainitse itseään edes vuodelta 1977 olevan HJK–Kiffen 43-vuotiaana. Tämän elämäkerran jälkeen kuva kotkalaisen -SM-sarjaottelun kuvan kuvatekstissä, vaikka on kuvassa jalkapallon suuresta pojasta on huomattavasti monipuoli- etualalla keskellä lähimpänä palloa. sempi.

Matti Hannula Juha Kanerva

37 KIRJA-ARVIOT

Kirja Brittifutiksen ystäville ja muillekin

BRITTIFUTIS – Brittifutis tarjoaa nostalgiahenkäyksiä kirjoittajan ikäpolvel- ENGLANTILAISEN le (s. 1976), mutta tarjoaa myös Valioliigan perustamisen 1992 JALKAPALLON TARINA jälkeen syntyneille omakohtaisia muistoja herättäviä tarinoi- Saku-Pekka Sundelin ta. Raumalta kotoisin oleva Sundelin ei ole oikeastaan voinut Tammi välttyä kohtaamasta englantilaista jalkapalloa. Hän kertoo jo 278 sivua kirjan johdannossa oman lapsuutensa ja nuoruutensa ajan yh- tymäkohdista sumuisen saaren jalkapallon kanssa. nglantilainen jalkapallo on Samanlaisista kimmokkeista monen muunkin suomalaisen saavuttanut suomalaisten rakkaus liverpooleihin, manuihin, arsenaaleihin ja muihin E keskuudessa erityisase- tuttuihin seuroihin on syttynyt: isien ja isoisien Vakioveikka- man. Toki nykyisellä Valioliiga- uksen harrastaminen, 1970-luvulla alkaneiden lauantain klo aikakaudella Englannin miesten 17 Englannin liiga -ottelujen seuraaminen televisiosta sekä korkeimman sarjatason globaali pihapeleissä valittujen pelaajatähtien ja seurojen nimien käyt- suosio saattaa jossakin toisessa täminen. Kukapa 1970-luvun lopussa nahkakuulan perässä maassa ohittaa suomalaisen fani- juossut nappula ei olisi haaveillut omaavansa Kevin Keega- tuksen. Silti meillä on kummalli- nin pallonhallintataitoja tai 1980-luvulla mustavalkoiset Adi- sen läheinen suhde kuningaspe- das Copa Mundialit jalassaan osuvansa yhtä taitavasti maaliin lin emämaan sarjoihin ja ennen kuin Gary Lineker 1986 Meksikon MM-kilpailuissa. kaikkea seuroihin. Kirja tarjoaa syvällisen näkemyksen ja kokemuksen englan- IS Urheilun jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelin tilaiseen lajikulttuuriin myös siksi, että kirjoittaja työskenteli tarjoaa ilmiötä monipuolisesti valottavan teoksen. Vaikka 2010-luvun alussa kolme vuotta Veikkaaja-lehden kirjeenvaih- Brittifutis kolahtanee parhaiten juuri kyseisen maan jalkapal- tajana Isossa-Britanniassa. Tässä yhteydessä paljastuu myös lon ja seurojen kannattajiin, tarjoaa se kiinnostavia näkökul- se, että liika on liikaa myös englantilaisen jalkapallon suhteen mia ja tarinoita myös aihepiiriä vähemmän tunteville. Tämä – ainakin, jos sitä tekee työkseen. onkin ollut kirjoittajan yksi tavoite, ja siinä teos onnistuu Kirjassa avataan elävästi myös englantilaisen jalkapallon mainiosti. sisin olemus sekä historialliset, kulttuuriset ja yhteiskunnal- Yhtenä anekdoottina kirjassa mainitaan vuoden 2001 Mes- liset juuret. Kirja on varsinainen aihepiirinsä runsauden sar- tarien liigan karsintaottelu FC Haka – Liverpool Helsingin vi, ja se huipentuu muutamien tunnetuimpien suomalaisten olympiastadionilla. Katsomossa oli enemmän punapaitaisia Englannin pääsarjatasolla menestyneiden jalkapalloilijoiden vierasjoukkueen kannattajia kuin kotijoukkueen faneja. Pu- tarinoihin. Erityismaininnan kirjoittajalle voi antaa naisten jal- napaidoista suurin osa oli suomalaisia, sillä vierasjoukkueen kapallon historiaa Englannissa avaavasta osuudesta. Aiheelle kannattajia oli ja on edelleen Suomessa valtava määrä. Otte- omistetusta luvusta selviää, miksi naisten jalkapallo oli viral- lu teki näkyväksi sen valtavan suomalaisen fanipohjan, joka lisesti kielletty Englannissa yli 50 vuotta. Kirjaa voi suositella päättyneellä Valioliiga-kaudella 19. pääsarjamestaruutensa niin englantilaisen jalkapallon ystäville kuin niillekin, joita voittaneella Liverpoolilla Suomessa on. Sen lisäksi on kaikki- tämä suomalaisten mystinen suhde brittifutikseen on askar- en muiden brittiseurojen fanit, ja tällä laskutavalla päästään ruttanut. helposti ainakin kymmeniin tuhansiin brittijalkapallon entu- siasteihin. Esko Hatunen

Urheilutoimittajain Liitto www.urheilutoimittajat.fi

Löydät meidät Facebookista Seuraa meitä Twitterissä facebook.com/urheilutoimittajat twitter.com/urheilutoimitus

38 KUTSU TERVETULOA URHEILU MEHILÄISEN VIRTUAALISEEN ASIANTUNTIJA- KONGRESSIIN 30.–31.10.2020.

Asiantuntijakongressin teemoina ovat urheilijan tuki- ja liikuntaelinvaivat, niiden diagnosointi ja hoito. Tarjolla on laaja kattaus Urheilu Mehiläisen ja kansainvälisten asiantuntijoiden luentoja urheilijoiden nivus-, polvi-, nilkka- ja jalkaterä- sekä olkapäävaivoista.

PERJANTAI 30.10.2020 LAUANTAI 31.10.2020 klo 9.15–16.00 klo 9.15–16

Urheilijan nivusvaivat Urheilijan nilkka- ja jalkaterävaivat • Nivusvammat – leikkaushoidon • Peroneus-, TP- ja TA-jänteiden ongelmat, indikaatiot niiden etiologia ja hoitolinjat • Joukkuelääkärin kokemukset • Leikkaushoidon vaikuttavuusseuranta nivusvammojen hoidosta käsikirurgiassa ja ortopediassa • Nivunen fysioterapian näkökulmasta • Nilkan instabiliteetti • “The FC Zenit way”, postoperative • Akillesrepeämän hoito rehabilitation and return to play concept • Akilles tendinopatia – lepo vai kuormitus

Urheilijan polvivaivat Urheilijan olkapäävaivat • Polven biomekaniikka • Ensimmäisen olkapään anteriorisen • MCL-vamma urheilijalla sijoiltaanmenon hoito urheilijalla • Patellofemoriaaliset vammat • Solisluun murtuma urheilijalla • Urheilijan polvi fysioterapian • AC-luksaation hoito näkökulmasta • Olkapään kipu: • Menisus rupture in athletes, heittäjän ja uimarin olkapää surgical options • Urheilijan olkapää: • “The Chicago Bulls way”, athletes’ yksinkertainen on kaunista healthcare in elite level basketball • Urheilijan epäspesifi polviongelma

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa urheilumehilainen.fi /tapahtuma

Tapahtuma on virtuaalinen ja maksuton. MEILLE KAIKKI OVAT HUIPPU-URHEILIJOITA

urheilumehilainen.fi • @urheilumehilainen

Urheilumehi_UM asiantuntijakongessi_A4.indd 1 28.8.2020 13.00 #vuodenurheilija

Jo vuodesta 1947.