www.urheilutoimittajat.fiwww.urheilutoimittajat.fi

UUrheilutoimittajainrheilutoimittajain LiitonLiiton jäsenlehtijäsenlehti 1/20211/2021

VVUODENUODEN Urrheilu-heilu- UURHEILIJARHEILIJA 22020020 ttoimittaja-oimittaja- LLUKASUKAS HHRADECKÝRADECKÝ ppäivillääivillä SSIVUTIVUT 6 ––77 PPOHDITTIINOHDITTIIN KKORONA-ORONA- Urrheilujournalisminheilujournalismin VVIRUKSENIRUKSEN iillassallassa VVAIKUTUKSIAAIKUTUKSIA PPALKITTIINALKITTIIN AALANLAN uurheilu-rheilu- AAMMATTILAISIAMMATTILAISIA jjournalismiinournalismiin SSIVUTIVUT 2200 – 3311 SSIVUTIVUT 332–2– 4411 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi.

Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Sisältö 1/2021 6-7 34-35 Saksa on jääkiekkomaa, Henkilötarinat ja ilmiöjutut Suomi jalkapallomaa entistä tärkeämpiä Fair Play Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 8 urheilu-uutisissa Vuoden Urheilija -äänestys Julkaisija 36-37 Urheilutoimittajain Liitto ry. 2020 Uuden lehden alku Atomitie 5, C-porras, 00370 9 38-39 Päätoimittaja Kolumni: Tilauksessa kiinnostavia Nina Jakonen Miksei muka olisi pitänyt? tarinoita ja monenlaisia toimisto@urheilutoimittajat.fi digiosaajia Toimitus 10-11 Taru Nyholm kolmannen 40-41 Esko Hatunen kerran peräkkäin Korona on tuonut lisää Harri Laiho Vuoden valmentajaksi tarkennuksia Ulkoasu 12-13 Iivo Niskasen arkeen Taina Kemppainen Tmi, Rauma Media vie päiväunet 44 Painopaikka Vuosikokous Helsingissä Savion Kirjapaino Oy, Kerava 14-15 Ilmoitusmyynti Media on osa 45-46 Urheilutoimittajain Liitto ry urheilijan arkea Urheilutoimittajain Liitto Nina Jakonen, puh. 050 448 4845 1931–2021 Levikki 16 1 500 Urheilugaalassa 46-47 palkittuja Juhlakäristyksestä Osoitteenmuutokset Fair Play -lehdeksi toimisto@urheilutoimittajat.fi 18 Ilmestyminen 2021 Lajien parhaat urheilijat 48-49 nro 2 26.5. 2020 Lauri Karppisen nro 3 22.9. urheilutoimittajaura on nro 4 10.12. 19 jättipalanen liiton historiaa Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, Vuoden urheilija muokata sekä jättää julkaisematta -äänestysoikeus muuttuu 50-51 toimitukselle lähetettyjä juttuja. Kultaiset olympiamuistot ja 20-21 taistelu ennakkoluuloja vastaan Urheilutoimittajain Liitto ry. Juha Tuuna – lukijan asialla Perustettu 1931 54-55 Puheenjohtaja 22-24 Hämeen Sanomissa luotetaan Kari Linna ”Journalismin ydin on merkitykselliseen sisältöön totuuteen pyrkiminen” Pääsihteeri 63 Nina Jakonen Urheilutoimittajien Jäsenyydet 25 Kevätseminaari 5.5. Kansainvälinen urheilutoimittajien liitto (AIPS) Vuoden urheilujuttu 2020 Association Internationale de la Presse Sportive AIPS 26-27 Euroopan urheilutoimittajien liitto (UEPS) Dokumentti jatkaa Vakiopalstat: European Sports Press Union UEPS menestysjoukkueen pelaajien tarinaa ISSN 0786-5988 (painettu) 5 Pääkirjoitus ISSN 2670-255X (verkkojulkaisu) 28 17 Vieraskynä Vuoden digitaalinen hitti 2020 www.urheilutoimittajat.fiwww.urheilutoimittajat.fi Kannen kuvassa: 42 Lyhyesti Vuoden urheilija Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 1/2021 29 Lukas Hradecký

”Olemme rakentaneet prosessin, VUODEN Urheilu- 43 Kolumni URHEILIJA 2020 toimittaja- Kuva: LUKAS HRADECKÝ päivillä joka palvelee toimittajia hyvin” SIVUT 6 –7 POHDITTIIN KORONA- Suomen Palloliitto/ Urheilujournalismin VIRUKSEN illassa VAIKUTUKSIA Jäsenasiaa PALKITTIIN ALAN urheilu- Juha Tamminen 52 AMMATTILAISIA journalismiin 30-31 SIVUT 20 – 31 SIVUT 32– 41 Elämäntyö urheilutoimittajana 53 Kieli pelittämään -tunnustukset Ilkka Laitiselle ja Erkki Kinnuselle 56-57 Yksi meistä 32-33 58-59 Paikalliskerhokuulumisia Huoli suomalaisen median 4041 0660 kuolemasta on ennenaikainen 60-62 Kirja-arviot Painotuote

3

PYSY MUKANA PÄÄKIRJOITUS MATKASSA!

www.urheilutoimittajat.fiwww.urheilutoimittajat.fi

Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 1/2021

VUODEN Urheilu- URHEILIJA 2020 toimittaja- Fair Play LUKAS HRADECKÝ päivillä SIVUT 6 –7 POHDITTIIN KORONA- Urheilujournalismin VIRUKSEN illassa VAIKUTUKSIA PALKITTIIN ALAN urheilu- AMMATTILAISIA journalismiin saapuu painettuna suoraan SIVUT 20 – 31 SIVUT 32– 41 Kari Linna kotiisi/työpöydällesi. puheenjohtaja Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesi toimisto@ urheilutoimittajat.fi

Liiton tiedotteet 90 vuotta lähetetään sähköpostitse. @ Varmista tiedotteiden Urheilutoimittajain Liitto täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 90 vuotta. saanti päivittämällä Tästä lehdestä alkaen virstanpylväs näkyy ja kuuluu liiton toiminnassa sekä sähköpostiosoitteesi viestinnässä. Koronapandemian takia juhlavuoden varsinaiset tapahtumat toimisto@ on luonnollisesti siirretty loppuvuoteen. Tilanteen toivottavasti silloin niin urheilutoimittajat.fi salliessa kokoonnumme joukolla juhlistamaan pitkää taivaltamme. Samalla

voimme nostaa maljat paitsi edeltäjiemme työlle myös sille, että liitto on Liiton verkkosivut voimissaan ja hengittää 2020-luvun kuosissa. Tämä ei olisi mahdollista Ajankohtaiset uutiset ja aiheet luettavana silloin, ilman jatkuvaa innovointia ja kehitystyötä. Muutoin jäisimme ajastamme kun sinulle sopii. jälkeen, sillä ympäröivä maailma päivittyy koko ajan. Vierivä kivi ei www.urheilutoimittajat.fi sammaloidu.

Vuoden urheilija -verkkosivut Kirjoitimme liitolle viime syksynä julkaistun strategian. Se on nyt peruskivi Vuoden urheilija -äänestyksen kaikelle toiminnallemme. Yksi strateginen linjaus on pyrkiä nostamaan ehdokaslistat, urheilujournalismin ja alan tekijöiden arvostusta. Tätä tavoitetta varten äänestystulokset ja järjestimme 14.12. Helsingissä Urheilujournalismin illan. Siitä lisää ajankohtaiset uutiset. enemmän sivuilla 20 – 31. Vaikka tapahtuma oli koronarajoitusten puitteissa www.vuodenurheilija.fi minimihenkilöstöllä järjestetty, se onnistui täydellisesti. Palkitsimme Liiton Facebook ansioituneita alan tekijöitä ja nostimme esille ansiokkaita sisältöjä. Löydät meidät Facebookista Liikuttavien kiitospuheiden perusteella huomionosoitukset osuivat facebook.com/ oikeisiin maaleihin. urheilutoimittajat

Tällaiset tilaisuudet ovat omiaan muuttamaan paperille kirjoitettua Liiton Twitter suunnitelmaa käytännön lihaksi ja vereksi. Emme jätä päätöksiämme Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/ pelkiksi puheiksi ja korulauseiksi, vaan tuomme ne jokapäiväiseen elämään. urheilutoimitus Toinen strategian pohjalta tapahtuva päivitys on pressikorttiuudistus. Liiton Instagram Aiemmin pressikortti on kuulunut automaattisesti kaikille jäsenmaksunsa Löydät meidät Instagramista maksaneille jäsenille. Jatkossa pressikortti kuuluu edelleen päätoimisille instagram.com/ A-jäsenille sekä liiton vapaa- ja kunniajäsenille. urheilutoimittajat Paikalliskerhojen B-jäsenet voivat saada pressikortin vain erillisellä Seuraa meitä niissä kanavissa, hakemuksella. Toisaalta: kaikki, jotka pressikortin ansaitsevat, sen myös jotka sopivat sinulle parhaiten! saavat. Kaikki te B-jäsenet, jotka tarvitsette työssänne pressikorttia, hakekaa Yhteistyössä: sitä ensi tilassa, ellette ole vielä hakeneet. Suosittelen myös lämpimästi valitsemaan pressikortin sähköisenä heti, kun se keväällä tulee käyttöön.

Toimintamme oikeutus ja hyväksyntä myös ulkopuolisten silmissä perustuu osaltaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, joten liiton täytyy tuntea jäsenensä ja sitä kautta myös jäsenetujensa saajat. Pressikorttiuudistuksen myötä uudistamme myös Vuoden urheilija -äänestysoikeuden. Jatkossa äänestysoikeus kuuluu kaikille niille jäsenille, joille on myönnetty liiton pressikortti.

Nyt on myös kaikkien oikea aika tarkistaa jäsenstatuksensa. Se on yksinkertaista: jos olet päätoimisesti urheilujournalismin parissa työskentelevä, sinun kuuluu olla A-jäsen. Kaikkien muiden alalla toimivien, eli päätyönsä ohessa tekevien (sivutoimisten), pitää olla B-jäseniä. On oikeudenmukaista ja tasapuolista, että jokaisen jäsenemme status vastaa todellista tilannetta. Tarkista ja päivitä tarvittaessa.

5 VUODEN URHEILIJA

Lukas Hradecký myöntää, että hänen Vuoden urheilija -voitollaan oli muitakin merkityksiä kuin se, miltä hänestä itsestään tuntui heti valinnan jälkeen. Entisessä Tshekkoslovakiassa, Slovakian nykyisessä pääkaupungissa Bratislavassa syntyneestä Hradeckýsta tuli ensimmäinen maahanmuuttajataustainen Vuoden urheilija. – Se on yksi asia, mikä merkitsee koko meidän perheellemme ja kaikelle sille, mitä me olemme käyneet läpi. Saksa on jääkiekkomaa, Suomi jalkapallomaa Huuhkajien ja Leverkusenin maalivahdista Lukas Hradeckýsta tuli ensimmäinen maahanmuuttajataustainen Vuoden urheilija. Jalkapalloilijalle titteli meni neljännen kerran.

Teksti: Harri Laiho Kuva: Suomen Palloliitto / Juha Tamminen

6 VUODEN URHEILIJA

uoden urheilija 2020, Saksa: – Huuhkajat on sellainen kirja, jota ha- hän pitää urheilujournalismin tasoa hy- jääkiekkoilija. Vuoden ur- luaa lukea ja jonka kirjoittamista haluaa vänä. heilija 2020, Suomi: jalkapal- jatkaa. Emme me kuitenkaan ole vielä – Saksaa ja Suomea minun on vaikea loilija. Sen enempää Saksan mitään isompaa saavuttaneet. Pelkkä verrata. Molemmissa osataan analysoi- Vkuin Suomenkaan Vuoden urheilija arvokisapaikka ei tälle jengille riitä. da peliä. Aivan niin kuin pelaamisessa, -valinnassa ei oikeastaan ollut mitään Se onkin yksi asia, josta Hradeckýn on ei osaaminen ole kiinni siitä, onko kotoi- ihmeellistä. Edmonton Oilersin saksa- ollut helppo huomata, kuinka erilaista sin Copacabanalta vai Suomesta. Halus- laistähti Leon Draisaitl voitti NHL:n pelaajalle on tulla maajoukkueeseen nyt ta se on kiinni. pistepörssin ylivoimaisesti. Huuhkajien kuin vaikka viisi vuotta sitten. maalivahdin huippuotteet maajoukku- – Ahdistavaa maajoukkueessa pe- eessa ja Saksan Bundesliigassa olivat ar- laaminen ei ole ollut ikinä. Nyt se on Lasi vettä vokisattomassa urheiluvuodessa kovaa vain tuhat kertaa mukavampaa kuin Lukas Hradecký seurasi virtuaalista valuuttaa. takavuosina. Ei voi sanoa, että maa- Urheilugaalaa berliiniläisestä hotelli- Silti ajatuksessa on jotain hätkähdyt- joukkueessa olisi koskaan ottanut huoneesta. Vuoden urheilija -tittelin tävää. Jotain, mitä ei muutamia vuosia rennosti, mutta häviäminen ei aiem- kunniaksi hän nosti peukun ylös ja joi sitten olisi uskonut. min ollut niin iso juttu kuin nyt. Voit- lasin vettä. – Eli Saksa on jääkiekkomaa ja Suomi tamisen nälkä on kasvanut syödessä. Voittomieli katosi seuraavana päivä- jalkapallomaa, sovitaan näin, Hradecký nä, kun Union kukisti Bayer 04 nauraa. Leverkusenin 1–0. Ja onhan siinä edelleen jotain hätkäh- – Otan tällaiset henkilökohtaiset pal- dyttävää, että Saksassa ensimmäinen kinnot vastaan kunnialla, mutta varauk- jääkiekkoilija sai Vuoden urheilija -titte- "Huuhkajat on sellainen sella. Eivät ne uran aikana isoja merki- lin aiemmin kuin Suomessa. tyksiä tuo, mutta varmaan uran jälkeen Suomessa jalkapalloilija on valittu kirja, jota haluaa lukea arvon ymmärtää paremmin. vuoden ykköseksi nyt neljä kertaa: Ja- ja jonka kirjoittamista Hradecký kuitenkin myöntää, että ri Litmanen 1995, Sami Hyypiä 2001, haluaa jatkaa. Emme me hänen Vuoden urheilija -voitollaan oli 2019 ja Hradecký 2020. muitakin merkityksiä kuin se, miltä Jääkiekkoilijat odottavat vielä vuoroaan. kuitenkaan ole vielä mitään hänestä itsestään tuntui heti valinnan – Se on oudohkoa. Aika monta legen- isompaa saavuttaneet. jälkeen. Entisessä Tshekkoslovakiassa, daa jääkiekossakin on ollut. Joku kiek- Pelkkä arvokisapaikka ei Slovakian nykyisessä pääkaupungissa koilija olisi varmaan ansainnut tittelin Bratislavassa syntyneestä Hradeckýsta jossain kohtaa, mutta on tietysti aina tälle jengille riitä." tuli ensimmäinen maahanmuuttajataus- vaikea nostaa yksi ylitse muiden. Mi- Huuhkajien ja Leverkusenin tainen Vuoden urheilija. nun ei käy kateeksi urheilutoimittajien maalivahti Lukas Hradecký – Se on yksi asia, mikä merkitsee koko tehtävää. meidän perheellemme ja kaikelle sille, – Minä olisin tänä vuonna äänestänyt mitä me olemme käyneet läpi. Sami Välimäkeä. Näin hänen puttinsa. Jääkiekkomaa Saksassakin huomat- Se oli hieno hetki, Hradecký hehkuttaa. Ei hönöjä tiin jalkapallomaa Suomen valinta. Koska Huuhkajat on tullut nopeas- Leverkusenin mies sai huomiota ja on- ti pohjalta nykyiseen arvostukseensa, nitteluja. Korona-aikaan kaikki jää kui- Toimittajien lellikki? Hradecký on ehtinyt nähdä urallaan tenkin hieman etäiseksi, kun kontaktit Huuhkajien menestys on ollut Urhei- kriittiset ja kehuvat kirjoitukset ja ana- ulkomaailmaan ovat minimissään. lutoimittajain Liiton valinnoissa viime lyysit. Mies myöntää, että viime aikojen – Olihan se harmi, ettemme päässeet vuosina arvossaan. Ehkä onkin syytä noste ja positiivinen julkisuus voivat viettämään oikeaa gaalaa. Jalkapalloi- kysyä, onko Huuhkajista joukkueena tai valehdella hänen mielikuviaan suoma- lijana taas on valitettavasti joutunut jalkapallosta lajina tullut suomalaisten laisesta urheilujournalismista. Hän ei tottumaan siihen, että katsomot ovat urheilutoimittajien lellikki. kuitenkaan muista, että huonompina- tyhjinä. Kun ei pääse kokemaan täysiä – Hah, toivon mukaan, mutta siihen kaan aikoina mikään olisi jäänyt kaiver- katsomoita tai paikallista kulttuuria, se teidän pitää vastata itse. tamaan. Hän kokee, että urheilujourna- tuntuu hieman samalta kuin olisi louk- Nekin ajat ovat lähellä, jolloin jalka- lismi on antanut maajoukkueelle aina kaantuneena. ‹ palloilijat eivät todellakaan putsanneet sen, mitä se on ansainnut. suomalaisten urheilugaalojen palkinto- – Huonossakaan vaiheessa en muista, pöytiä. Hradeckýkaan ei ole unohtanut että mitään juttuja lukiessa olisi tullut vuotta 2016, jolloin Huuhkajat ei voitta- ajatusta, että emme me näin surkeita ol- Vuoden urheilija -yhteistyössä nut otteluakaan. leet. Yleensä vika on peilissä. Ei se sattu- mukana: – Pitää olla ylpeä, mitä me olemme maa ollut, ettemme voittaneet hetkeen. sen jälkeen saavuttaneet. Joukkue, taus- – Mielestäni niin voittojen kuin tap- tatiimi ja tietysti Rive (päävalmentaja pioiden hetkillä jutuissa on pointtinsa. Markku Kanerva) ovat tehneet hyvää Mielipiteet ovat perusteltuja. Ei siellä työtä. mitkään hönöt kirjoita. Siksi me myös – Nyt futis on hypetettyä, mutta se juttelemme mielellämme kaikkien toi- piti saada siihen asemaan. Me olemme mittajien kanssa. Ei ole ketään, ketä vain luoneet mahdollisuuden, että toi- välttelisimme. mittajatkin voivat arvostaa sitä, mitä me Hradecký tosin sanoo vähentäneensä teemme, Hradecký miettii. uransa aikana sen seuraamista, mitä hä- Samalla maalivahti muistuttaa, että nestä itsestään tai hänen joukkueistaan tarina on yhä kesken. kirjoitetaan tai puhutaan. Yhtä kaikki,

7 VUODEN URHEILIJA -äänestys 2020

Sija Urheilija Pisteet Ykkössijat 1 Lukas Hradecký, jalkapallo ...... 2 768 ...... 132 2 Sami Välimäki, golf ...... 2 243 ...... 85 3 Miro Heiskanen, jääkiekko ...... 1 941 ...... 27 4 Valtteri Bottas, autourheilu ...... 1 709 ...... 33 5 Annimari Korte, yleisurheilu ...... 1 396 ...... 17 6 , maastohiihto ...... 1 295 ...... 11 7 Sebastian Aho, jääkiekko ...... 1 263 ...... 10 8 Emil Ruusuvuori, tennis ...... 1 261 ...... 9 9 Aaron Kangas, yleisurheilu ...... 1 190 ...... 15 10 Kristian Pulli, yleisurheilu ...... 1 150 ...... 17

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

11 , jalkapallo ...... 1 012 ...... 8 12 Leo-Pekka Tähti, yleisurheilu ...... 947 ...... 9 13 Tuomas Määttä, jääpallo ...... 841 ...... 16 14 Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihto ...... 761 ...... 6 15 Ida Hulkko, uinti ...... 698 ...... 4 16 Lauri Markkanen, koripallo ...... 108 ...... 3 17 Natalia Kuikka, jalkapallo ...... 40 ...... 1 18 Topi Raitanen, yleisurheilu ...... 30 ...... 0 19 Mikko Rantanen, jääkiekko ...... 20 ...... 0 20 Teemu Pukki, jalkapallo ...... 12 ...... 0 21 Jari Huttunen, autourheilu ...... 10 ...... 1 Erik Tammenpää ja Arttu Mustila, e-urheilu ...... 10 ...... 1 Robert Helenius, nyrkkeily...... 10 ...... 1 Emmi Peltonen, taitoluistelu ...... 10 ...... 0 25 Kalle Rovanperä, autourheilu ...... 9 ...... 0 Matilda Castren, golf ...... 9 ...... 0 27 Tuukka Rask, jääkiekko ...... 8 ...... 0 28 Niko Korhonen, pesäpallo ...... 7 ...... 0 29 Emma Körkkö, pesäpallo ...... 6 ...... 0 30 Tuomas Kotro, hiihtosuunnistus ...... 3 ...... 0 Niklas Anttila, frisbeegolf ...... 3 ...... 0 32 Benedek Oláh, pöytätennis ...... 1 ...... 0 Oskari Muhonen, purjehdus ...... 1 ...... 0

8 KOLUMNI Miksei muka olisi pitänyt? n ymmärrä, miksi Vuoden ur- kun maamme terävin hiihtokärki on ol- -äänestyksen perimmäinen tarkoitus. heilijaa ei olisi pitänyt urhei- lut poissa kisaladuilta? Mikäli oma ehdokas -mahdollisuus on lunkin suhteen poikkeukselli- Taas on taitettu peistä myös siitä, pi- jatkossakin mukana, olisiko sääntöihin sen vuoden päätteeksi valita. täisikö saada äänestää useampaa kuin syytä lisätä, että äänestysrivi hylätään, ESuomessa ja maailmalla kuitenkin ur- yhtä omaa ehdokasta. Kun ehdokaslis- jos perusteluissa esiintyy sana ura? heiltiin, mistä yhtenä osoituksena, että talla tällä kertaa oli vain 15 nimeä, oli Paitsi mikäli kyseisen urheilijan merii- Urheilutoimittajain Liitolla oli riittävät selvää, että omia ehdokkaita ääneste- tit liittyvät jollain lailla erääseen kaari- kriteerit valita lajikohtaisesti paras suo- tään enemmän kuin vuosi sitten, jolloin na laiseen urheiluseuraan. malaisurheilija peräti 70 lajista. Vain va- ”valmiilla” listalla oli 25 nimeä. Tietysti jaan kymmenen lajin kohdalla valintaa moni olisi mielellään tällä kertaa laitta- ei ollut mahdollista/mielekästä tehdä. nut useamman oman ehdokkaan ”ku- Monet arvokisat peruttiin ja monet – pongilleen”. tärkeimpinä kesäolympialaiset – siirret- Mutta kun vähiten pisteitä saaneen tiin. Minkä vuoksi se olisi ollut riittävä ehdokkaan ja eniten oma valinta -pis- syy riistää mahdollisuus saavuttaa Vuo- teitä saaneen urheilijan ero kokonais- den urheilija -titteli sellaisiltakin urheili- pistemäärissä oli nyt, kuten myös vuosi joilta, jotka ovat pystyneet urheilemaan sitten, aivan selvä, onko ollenkaan syytä myös viime vuonna normaalisti tai lä- antaa listan ulkopuolisille urheilijoille hes normaalisti? mahdollisuutta päästä lopulliselle tu- Yle TV2:n Urheilustudion juontaja loslistalle, josta loppujen lopuksi kor- Petra Manner osui 9.1. naulan kantaan keintaan TOP10 muistetaan kahta päi- sanoessaan: ”Eihän mikään vuosi ole tasa- vää kauemmin? Kokonaan toinen asia arvoinen, jos laitetaan lajeja rinnakkain. on, jos Vuoden urheilija -valiokunnalta Toisilla on arvokisoja, toisilla ei.” todellakin unohtuu joku nimi. Mutta Lajien sisällä yksittäisille urheilijoil- nykyisenä nettiäänestysaikana sellainen lekaan vuodet eivät ole tasa-arvoisia. virhe tulisi nopeasti korjattua. Joku saattaa joutua vammojen tai sai- Koska urheilijoiden pääsy ehdokas- rastelun vuoksi olemaan sivussa koko listalle on esittelyteksteissä valmiiksi kisakauden. Jos esimerkiksi Iivo Niska- perusteltu, äänestyskäyttäytymisessä selle kävisi niin, joka ei tietenkään ole huomio kiinnittyy oma ehdokas -perus- toivottavaa, ja Krista Pärmäkoski tulisi teluihin. Edelleenkin aivan liian moni raskaaksi, joka saattaa hyvinkin olla toi- äänestää urheilu-uran, ei kyseessä ole- Matti Hannula vottavaa, olisiko hiihtoväki sitä mieltä, van vuoden edesottamusten perusteel- Vuoden urheilija -valiokunnan ettei Vuoden urheilijaa pidä äänestää, la, mikä kuitenkin on Vuoden urheilija puheenjohtaja

HHikihaastattikihaastatt elussaelussa

VVuodenuoden uurheilijarheilija Urheilutoimittajain Liiton podcast-sarjassa ”Hikihaastattelussa Vuoden urheilija” puheenvuoron saavat Vuoden urheilijat eri vuosilta. Minkälaisena huippu-urheilijat kokevat tämän päivän urheilu- journalismin ja minkälaisia muistoja Vuoden urheilija -valinta urheilijoissa herättää. Aiheen parissa ovat keskustelemassa mm. , Leo-Pekka Tähti, Tuuli Petäjä-Siren, Lukas Hradecký ja Teemu Pukki. Ota kuunteluun! www.podplay.com

Podcast-yhteistyössä mukana Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.

9 VUODENVUODEN VALMENTAJAVALMENTAJA

Markku Kanerva on Huuhkajien menes- tyksen myötä noussut todella suosituksi me- diapersoonaksi. Hänen mielipidettään kysytään välillä mitä mielikuvituk- sellisempiin asioihin. – Välillä se on hiukan huvittavaakin, mutta jalkapallon puolesta olen valmis tekemään mitä vaan. Kun laji on jotenkin esillä, aina siitä jotain hyötyä on.

Markku Kanerva kolmannen kerran peräkkäin Vuoden valmentajaksi ”Seurausta Teamlutionista” Markku Kanerva aloitti Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana 2016. Huuhkajat on noussut vuosi vuodelta aivan uudelle tasolle, ottanut kovia voittoja ja edennyt ensimmäistä kertaa EM-kilpailuihin. Rivelution toi Kanervalle kolmannen peräkkäisen ja kaikkiaan jo neljännen valinnan Vuoden valmentajaksi.

Teksti: Jussi Heimo Kuva: Urheilugaala / Janina Pitkänen

anerva on koko A-maajouk- luotsasi alle 21-vuotiaiden maajoukku- EM-kisojen siirto kuepestinsä ajan jakanut kun- een EM-kilpailuihin. auttoi Huuhkajia niaa koko taustatiimilleen ja Vuonna 2018 hän voitti kaikkien ai- Huuhkajien pelaajille. kojen täpärimmässä Vuoden valmenta- EM-kilpailujen siirtyminen vuodella K– Kukaan ei saavuta asioita joukku- ja -äänestyksessä olympiavoittaja Iivo eteenpäin teki Huuhkajien vuodesta eessa yksin. On hienoa, että Huuhkajat Niskasen valmentajan Olli Ohtosen täysin erilaisen kuin oli suunniteltu. kiinnostaa, joukkueesta puhutaan ja se vain yhdellä äänellä. Jossain vaiheessa oli jopa pelko, että synnyttää erilaisia ilmiöitä, kuten Pukki Vuonna 2019 Kanervan päävastustaja pelataanko maaotteluita koko vuonna Party, Oi Luke on tai Rivelution. Minulle oli kaikkien aikojen ihmeen jääkiekon lainkaan. kysymys on kuitenkin aina TEAMLUTI- MM-kilpailuissa luotsannut Jukka Ja- – Lopulta saimme syksylle ihan hy- ONISTA – asioiden yhdessä tekemisestä lonen. Historiallisen EM-kisapaikan vän kokonaisuuden. Kahdeksan otte- sekä kehittymisestä yksilöinä ja joukku- saavuttaminen arvostettiin upean MM- lua, joista kuusi Fifa-rankingissa meitä eena pidemmällä tähtäimellä, Kanerva kullan ohi. edellä olevia joukkueita vastaan. Juuri lanseeraa uuden termin vapaaseen käyt- Poikkeuksellisena koronavuonna 2020 sellaisia vastustajia, joita tähän väliin töön. Kanervan päähaastaja tuli oman lajin si- kehittymisen kannalta tarvitsimme, Ka- Valinnat Vuoden valmentajaksi läm- sältä. Naisten jalkapallomaajoukkuetta nerva summaa. mittävät kokenutta koutsia joka kerta eli Helmareita kohti EM-kisapaikkaa Kansojen liigan B-lohkoon noussut yhtä paljon. Ensimmäisen kerran hän luotsannut Anna Signeul jäi äänestyk- Suomi taisteli vielä päätösottelussa jopa sai kunnian jo vuonna 2008, kun hän sessä kuitenkin selkeästi kakkoseksi. noususta A-liigaan, mutta joutui taipu-

10 VUODEN VALMENTAJA

maan Walesille. Neljä voittoa kuu- tunut. Vuonna 2020 peliminuutteja desta ottelusta oli kuitenkin mainio sai 28 pelaajaa. Se kertoo suomalai- Huuhkajien ottelut 2020 saldo. sen jalkapallon tason noususta, vaik- Kansojen B-liiga – Vastustajat huomioiden pelit ka kaikkein kovimmissa sarjoissa ei 3.9. Suomi–Wales 0–1 sujuivat jopa yli odotusten. Kauden meillä pelaajia ole edelleenkään kuin 6.9. Irlanti–Suomi 0–1 suurin yllätys oli kuitenkin Ranskan muutama. 11.10. Suomi–Bulgaria 2–0 kaataminen vieraskentällä (2–0). Se Kanerva on saanut apuvalmenta- 14.10. Suomi–Irlanti 1–0 oli suuri shokki maailmanmestareil- jiensa Kari Martosen, Mika Nurme- 15.11. Bulgaria–Suomi 1–2 le ja iso uutinen ympäri Eurooppaa, lan ja Antti Niemen sekä muun taus- 18.11. Wales–Suomi 3–1 vaikka ystävyysottelusta olikin kyse. tatiimin kanssa luotua joukkueeseen Maaottelut Pelitaktisesti Kanervan tavoite oikeanlaisen ilmapiirin. 7.10. Puola–Suomi 5–1 viime vuoden otteluissa oli puolus- – Pelaajista huokuu voitontahto, 11.11. Ranska–Suomi 0–2 tuspelin kehittäminen entistä tiiviim- pelirohkeus, usko menestymiseen. mäksi. Haluamme tehdä historiaa suoma- Huuhkajissa pelanneet 2020 – Toivottua kehitystä joukkueena laisessa jalkapallossa, Kanerva sanoo. Alho Nikolai ...... 386 min puolustamisessa tapahtui. Ranskan EM-kisapaikka muokkasi jo histo- Arajuuri Paulus ...... 375 min lisäksi pidimme maalin puhtaana riaa. Yksittäinen voitto lopputurna- Forss Marcus ...... 146 min kahdesti Irlantia ja kerran Bulgariaa uksen alkulohkossa olisi kova juttu. Granlund Albin ...... 86 min vastaan. Jatkopaikka pudotuspeleihin nos- Hradecky Lukas ...... 540 min Vaikka EM-kilpailujen siirtyminen tattaisi jo valmiiksi korkealla olevan Hämäläinen Nicholas ...... 198 min vuodella aluksi kirpaisi, lopulta se oli buumin Huuhkajia kohtaan stra- Jensen Fredrik ...... 247 min Suomen kannalta myönteinen asia. tosfääreihin. Joronen Jesse ...... 180 min – Moni avainpelaajamme sai vuo- – Suomi on tunnetusti menestys- Kamara Glen ...... 576 min den aikaa lisää kehittyä. Glen Kama- hullua kansaa. Toreilla ja turuilla Karjalainen Rasmus ...... 99 min ra ja moni muu on taas vuoden koke- juhlittaisiin varmasti, jos vain koro- Kauko Joni ...... 227 min neempi ja parempi. Saimme mukaan narajoitukset sen sallivat, Kanerva Lam Thomas ...... 59 min myös uusia kasvoja, jotka kilpailevat ennakoi. Lod Robin ...... 180 min tosissaan EM-kisapaikasta. Realistista on, että EM-kilpailuja ei Niskanen Ilmari ...... 331 min – Ilmari Niskanen, pelata ainakaan täysien katsomoiden ja tekivät debyyttinsä edessä. Yllättyä ei kannata, jos turna- Ojala Juhani ...... 336 min A-maajoukkueessa. Lisäksi Nicholas us päätetään lopulta pitää kuplassa O'Shaughnessy Daniel ....376 min Hämäläinen, , Daniel kokonaan ilman yleisöä. Pirinen Juha ...... 45 min O’Shaugnessy, Juhani Ojala ja Leo – Todella harmillista, elleivät meitä Pohjanpalo Joel ...... 324 min Väisänen saivat paljon lisää koke- jo pitkän aikaa mahtavasti kannusta- Pukki Teemu ...... 535 min musta kansainvälisistä peleistä. He neet fanit pääse paikan päälle. Pää- Raitala Jukka ...... 94 min lisäävät kilpailua pelipaikoista ja tuo- asia kuitenkin on, että kisat joka tapa- Schüller Rasmus ...... 280 min vat vaihtoehtoja EM-kisoja ajatellen, uksessa tavalla tai toisella pelataan. Soiri Pyry ...... 116 min Kanerva summaa vuoden antia. Kanerva on Huuhkajien menestyk- Sparv Tim ...... 414 min sen myötä noussut todella suosituksi Taylor Robert ...... 443 min Neljässä vuodessa mediapersoonaksi. Hänen mielipi- Toivio Joona ...... 384 min 25 uutta pelaajaa dettään kysytään välillä mitä mieli- Uronen Jere ...... 428 min kuvituksellisempiin asioihin. Valakari Onni ...... 92 min Huuhkajien ympärillä on usein ollut – Välillä se on hiukan huvittavaa- Väisänen Leo ...... 345 min keskustelua, että annetaanko uusille kin, mutta jalkapallon puolesta olen pelaajille riittävästi näyttöpaikkoja. valmis tekemään mitä vaan. Kun la- Tapahtumissa ilman peliaikaa Kanervan vuosina 2017–2020 Huuh- ji on jotenkin esillä, aina siitä jotain Hostikka Santeri kajissa on debytoinut peräti 25 pelaa- hyötyä on. Jaakkola Anssi jaa, joista 15 on saanut peliminuutteja – Tässä yhteydessä on sopiva paik- Mäenpää Niki myös panoksellisissa Kansojen liigan ka kehua myös suomalaisia urheilu- Tuominen Jasse tai EM-karsintojen peleissä. toimittajia. Pelien analysointi, tulos- Väisänen Sauli – Kun takavuosina väitettiin, että ten taustoittaminen, pelaajien nosta- Teamlution 2020 Suomella on noin 15 pelaajaa, jotka minen esiin ja juttujen taso on nous- Päävalmentaja Markku Kanerva voi panna kentälle kovimmissa otte- sut samaa tahtia kuin Huuhkajien Valmentaja Mika Nurmela luissa, nyt määrä on ainakin tuplaan- esitykset kentällä, Kanerva kiittää. ‹ Valmentaja Kari Martonen Maalivahtivalmentaja Fysiikkavalmentaja Joni Ruuskanen Fysio/valmentaja Jari-Pekka Keurulainen VUODEN VALMENTAJA -äänestys 2020 Videoanalyytikko Henri Lehto Vastustajien tarkkailija Toni Korkeakunnas Sija Valmentaja Pisteet Ykkössijat Joukkueenjohtajat Joonas Vilkki 1 Markku Kanerva, jalkapallo ...... 1 531...... 244 Huoltaja Jari Parikka 2 Anna Signeul, jalkapallo ...... 1 099...... 101 Huoltaja Markku Syväoja 3 Jarmo Kangas, yleisurheilu ...... 540...... 41 Lääkäri Heikki Kinnunen 4 Jere Jännes, uinti ...... 315...... 13 Kunto-ohjaaja Paavo Leiramo 5 Toni Koskela, jalkapallo ...... 169...... 7 Osteopaatti Hannu Kanerva Hieroja Kari Rissanen Tiedotuspäällikkö Timo Walden

11 VUODEN JOUKKUE

Vuosi 2020 piti olla Suomen miesten jalkapallomaajoukkueelle unelmien täyttymys. Miesten ensiesiintyminen EM-tasolla siirtyi kuitenkin vuodella. – Paikka ei katoa mihinkään, vaan kisat siirtyvät. Odotus on palkitsevaa ja kivaa. Tiedämme, että tulevaisuu- dessa häämöttää jotain, mitä odottaa, ja kaikki painavat hommia sitä kohti, kertoo . Media vie päiväunet Jalkapalloilija Paulus Arajuuri on oppinut ymmärtämään, että jalkapalloaiheinen lööppi iltapäivälehden kannessa on aina hyvä asia.

Teksti: Antti Salo Kuvat: Suomen Palloliitto/Jyri Sulander ja Suomen Palloliitto

uomen jalkapallon miesten A- kanissa pelaavan Kalmarin riveissä me- hyvin, kirjoitetaan, kuinka hyvin me- maajoukkue valittiin Vuoden ni heikosti, ja seuraavana päivänä etusi- nee. Niin media toimii, Arajuuri näkee. joukkueeksi. Huuhkajat on vut huusivat ”painajaisalkua”. Lööppi – Pelaajalla kysymys on omasta tun- muutaman viime vuoden aika- oli kuvitettu Arajuuren naamalla. Myös teesta. Tappiopelin jälkeen on myös ikä- Sna parantanut pelaamistaan ja tuloksi- Huuhkajien matkassa Arajuuri on koke- vämpi seisoskella siinä median edessä. aan, ja sitä kautta kiinnostus joukkuetta nut vaikeuksia. Vuonna 2016 ruotsalai- Paljon on kyse siitä, mikä fi ilis itsellä on. kohtaan on lisääntynyt. Kapteenistoon nen Hans Backe onnistui luotsaamaan Voiton jälkeen kaikki on yleensä kivem- kuuluva Arajuuri on oppinut elämään joukkueen läpi koko vuoden ilman ai- paa. median kanssa. nuttakaan voittoa. – Olen iän myötä ymmärtänyt, että Huuhkajien nykyisen nousun voi Molemminpuolinen pelkästään se, että jalkapallouutinen on ajoittaa suunnilleen vuoteen 2017. Ny- kunnioitus lööpissä tai lehden etusivulla, on hyvä kyään otteluiden jälkeen on ollut use- asia. Siitä pitää olla kiitollinen. ammin aihetta hymyillä kuin surkutel- Arajuuri on pelannut uransa aikana Näin siitäkin huolimatta, että aina la. suurissa seuroissa. Tanskassa hän pela- julkisuus ei ole positiivista. Arajuuren – Kun menee huonosti, kirjoitetaan, si Kööpenhaminan toisessa jättiläisessä debyytti Ruotsin pääsarjassa Allsvens- kuinka huonosti menee, ja kun menee Brøndbyssä. Puolalainen Lech Poznań

12 VUODEN JOUKKUE

kuuluu sekin maansa ykkösseuroihin ja kerää kotiotteluihinsa parhaimmillaan kymmeniä tuhansia katsojia. – Mediakiinnostus Tanskassa ja Puo- VUODEN JOUKKUE -äänestys 2020 lassa oli valtavaa. Se on verrattavissa Sija Joukkue Pisteet Ykkössijat siihen, mitä nykyään maajoukkueen pelien yhteydessä tapahtuu. On ollut 1 Jalkapallon miesten A-maajoukkue ...... 1 619 ...... 259 kiva huomata, että mediaa kiinnostaa 2 Jalkapallon naisten A-maajoukkue ...... 1 236 ...... 109 enemmän ja enemmän, Arajuuri sanoo. 3 Helsingin Taitoluisteluklubin Team Fintastic ...... 296 ...... 18 Kokemusta eri maiden toimittajista on 4 Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ...... 286 ...... 11 kertynyt Suomen lisäksi Ruotsista, Tans- 5 Ampumaurheilun ilma-aseiden EM-joukkue kasta, Puolasta ja nykyään Kyproksesta. (liikkuva maali) ...... 217 ...... 9 – Arvostan suomalaisia journaliste- ja. Paljon siihen vaikuttaa se, että olen itse kasvanut samassa kulttuurissa hei- dän kanssaan. Jossain päin maailmaa lomamatkaa. Odotus voi olla parasta, Matkalla kaatuivat kuitenkin Irlanti ja mennään vähän enemmän kyynärpäät koska pian tilaisuus on ohi. Bulgaria kahdesti. Osansa isosta huomi- edellä. Suomessa on aina tuntunut siltä, – Paikka ei katoa mihinkään, vaan ki- osta varasti myös Nations Leaguen lo- että meillä on molemminpuolinen kun- sat siirtyvät. Odotus on palkitsevaa ja massa pelattu A-maaottelu hallitsevaa nioitus. kivaa. Tiedämme, että tulevaisuudessa maailmanmestaria Ranskaa vastaan. Pelkkää rakkaustarinaa ei Arajuuren häämöttää jotain, mitä odottaa, ja kaikki ”Kakkoskokoonpanollaan” pelannut ja toimittajien välinen elämä kuiten- painavat hommia sitä kohti. Suomi voitti koko jalkapalloilevan maa- kaan ole. Tai oikeastaan kysymys ei ole Vuoden joukkueen palkinto tuli syk- ilman hämmästykseksi ottelun maalein toimittajista, vaan ylipäätään velvolli- syn Nations Leaguen otteluiden ansios- 2–0. Ja vielä vieraskentällä. suuksista mediaa kohtaan. Maajouk- ta. Suomi kamppaili B-liigassa eli toisek- – On ollut etuoikeus olla osana tätä kueleireillä jokainen pelaaja on vähin- si korkeimmalla tasolla oman lohkonsa joukkuetta. Vaikeiden aikojen jälkeen tään kerran leirin aikana median pal- voitosta. Se olisi tiennyt nousua Euroo- olemme kokeneet tämän ryhmän kans- veluksessa. Isommat nimet ovat tietysti pan eliittiin, 16 parhaan maan joukkoon. sa hienoja hetkiä. Niitä on vaikea pukea kiinnostavimpia, mutta jokaisen vuoro Tavoite jäi yhden ottelun päähän: lohko- sanoiksi. Tällä hetkellä elämme usko- tulee jossain kohtaa. Arajuuri ei pompi voittaja Wales kukisti Huuhkajat viimei- mattoman hyviä aikoja. Sitä on todella riemusta, kun hänen vuoronsa tulee, sessä kamppailussa. kiitollinen, että saa olla mukana. ‹ mutta ei toisaalta koe velvollisuuttaan epämiellyttävänä. – Se on siinä välimaastossa, jos tot- ta pitää puhua. Maajoukkueleirit ovat rankkoja settejä. Treenien lisäksi ka- lenterin täyttävät erilaiset hoidot. Kun hektisessä ohjelmassa vaihtoehtona olisi ottaa päikkärit tai mennä median eteen, joskus voisi valita päikkärit. Väsyneenä lehdistötilaisuudet eivät aina innosta, mutta joka kerta, kun se on ohi, on kui- tenkin tyytyväinen ja iloinen, että sen jaksoi. Mediahetket ovat kivoja, mutta välillä rankkoja. – Nuoret pelaajat saavat kokonaisku- van vaatimuksista ja siitä, miten homma toimii. Joskus pelaajat tuntuvat olevan lä- peensä koulutettuja median kanssa työskentelyyn. – On hyvä, että vähän koulutetaan, mitä seurauksia voi olla, kun annetaan julkisia lausuntoja. Joillekin haastattelut ovat helppoja ja tulevat luonnostaan, ja joillekin ne ovat vaikeita. Olemme kaik- ki yksilöitä ja erilaisia. ”On etuoikeus olla osa tätä joukkuetta” Vuosi 2020 piti olla Arajuurelle ja jouk- kuekavereille unelmien täyttymys. Miesten ensiesiintyminen EM-tasolla siirtyi kuitenkin vuodella. Arajuurelle se – Arvostan suomalaisia journalisteja. Paljon siihen vaikuttaa se, että olen itse oli tietysti pettymys, mutta hän näkee kasvanut samassa kulttuurissa heidän kanssaan. Jossain päin maailmaa mennään asiassa myös positiivista. Tilanteessa on vähän enemmän kyynärpäät edellä. Suomessa on aina tuntunut siltä, että meillä on vähän samanlaista odotusta kuin ennen molemminpuolinen kunnioitus, sanoo Paulus Arajuuri.

13 VUODEN NUORI URHEILIJA

Media on osa urheilijan arkea

18-vuotias moukarinheittäjä Silja Kosonen valittiin osonen voitti Turun Kalevan Kisoissa elokuussa Suomen Vuoden nuoreksi urheilijaksi. Jatkossa median kanssa mestaruuden tuloksella 68,40. työskentely tulee kuulumaan moukarinheittäjän Aiemmin kesällä Kosonen oli Kheittänyt ennätyslukemikseen 71,34. Lä- elämään yhä enemmän. hes kahdeksan metriä vuodessa ennä- tystään parantanut Kosonen on Suomen toinen 70 metrin ylittäjä, ja hän on Suo- Teksti: Antti Salo Kuva: Urheilugaala / Janina Pitkänen men kaikkien aikojen tilastossa toisena edellään vain Krista Tervo. Kososen tulos on 22-vuotiaiden ja 19-vuotiaiden Suomen ennätys.

14 VUODEN NUORI URHEILIJA

f Kunnioitusta ja luottamusta Vuoden nuori urheilija Silja Kosonen on ottanut jo kosketuspintaa suomalaisten Vuoden nuori urheilija on ottanut jo kos- urheilutoimittajien kanssa työskentelyyn. ketuspintaa suomalaisten urheilutoimit- – Ainakin minua se on kasvattanut tajien kanssa työskentelyyn. ihmisenä. Ensimmäiset haastattelut jännittivät enemmän kuin mikään, mutta – Ainakin minua se on kasvattanut nyt niihin on jo tottunut ja työskente- ihmisenä. Ensimmäiset haastattelut jän- ly urheilujournalistien kanssa on itse nittivät enemmän kuin mikään, mutta asiassa ihan hauskaa. Tykkään puhua nyt niihin on jo tottunut ja työskentely paljon, joten minulta saa ainakin kunnon urheilujournalistien kanssa on itse asias- vastaukset moniin kysymyksiin. sa ihan hauskaa. Tykkään puhua paljon, joten minulta saa ainakin kunnon vasta- ukset moniin kysymyksiin. Jos ovat urheilutoimittajat tyytyväisiä puheliaisiin urheilijoihin, niin Kososella on myös selkeä näkemys urheilutoimit- tajan hyvistä ominaisuuksista. – Urheilutoimittaja ottaa jo etukäteen selvää urheilijasta, lajista ja saavutuk- koko kisakautta edeltävän treenikauden sista. Hyviä urheilutoimittajan ominai- terveenä ilman loukkaantumisia. suuksia ovat myös kohteliaisuus ja se, Vuosi 2020 oli Kososelle kilpailujen ja ettei toimittaja pakota haastateltavaa tulosten perusteella lähes täydellinen. vastaamaan väkisin mihinkään kysy- – Onnistuin kaikissa kisoissa, joissa mykseen. oli tarkoitus onnistua, ja ylitin itselleni – Kirjoitetaan faktoja eikä urheilijan asettamat tavoitteet reilusti, iloitsee Ko- sanaa vääristetä. Toimittajan ja urheili- sonen. jan välillä pitää olla kunnioitusta ja luot- tamusta, kiteyttää Kosonen. Julkisuus ei ole moukarinheittäjälle Haastava laji tärkein asia, mutta urheiluun liittyvät Moukarinheitto valikoitui Kososen la- velvollisuudet hoidetaan asianmukai- jiksi ajan kanssa, kun hän oli kokeillut sesti. Siihen kuuluu myös median kans- lähes jokaista lajia yleisurheilussa sekä sa työskentely. monia muita. – Toimittajien kanssa työskentely – Moni harrastamistani lajeista kul- kuuluu urheiluun. En kuitenkaan urhei- ki pitkään matkan varrella, mutta eni- le siksi, että haluaisin julkisuutta, vaan ten pidin kuitenkin moukarinheitosta. siksi koska rakastan moukarinheittoa ja 14–15-vuotiaana moukarinheitosta tuli urheilua yleisestikin. päälajini. – Ymmärrän, että tekemisessäni on – Moukarinheitto tuntui alusta asti oltava jotain, joka herättää kiinnostusta todella kivalta ja erilaiselta kuin mikään muissakin. On hienoa ajatella, että joku muu laji, ja myös sen haastavuus kiehtoi saattaa saada apua valmentamiseen tai alusta asti – ja totta kai yhä edelleen. omaan tekemiseensä analysoimalla esi- Moukarinheitto ei ole lajeista helpoin. merkiksi minun heittovideoitani tai esi- Haasteita riittää ajoituksen ja heitossa merkiksi netissä olevia treenejä. tapahtuvien eri vaiheiden kanssa. Jo- Silja Kosonen pitää urheiluvuotta kaisen palasen on osuttava kohdalleen 2020 koronasta huolimatta onnistunee- "Heitossa pitää onnistua samalla kertaa. na. Monissa eri lajeissa urheilijat pystyi- jo alkupyörityksissä. Sen – Heitossa pitää onnistua jo alkupyö- vät suorituksiin, joita ei koskaan ennen rityksissä. Sen jälkeen jokaisen neljän ole nähty. jälkeen jokaisen neljän pyörähdyksen pitää olla hyvä ja loppu- – Moni teki henkilökohtaisia ennä- pyörähdyksen pitää olla vedonkin pitää onnistua, kertoo Koso- tyksiä ja jatkoi motivoituneesti treenaa- hyvä ja loppuvedonkin nen. mista, vaikka mistään kisoista ei ollut – Kun heitin moukaria ensimmäisiä varmuutta. Kukaan ei luovuttanut, vaan pitää onnistua." kertoja, kaikki oli vaikeaa. En osannut jokainen taisteli läpi vuoden sisukkaasti. Silja Kosonen pyörähtää ollenkaan, ja moukari tuntui Tulevaisuudesta Kosonen odottaa todella pitkältä. Se oli jo saavutus, jos totta kai hyviä suorituksia ja kilpailu- sain moukarin häkistä ulos. menestystä. Moukarinheittäjä aikoo pa- – Ennätyksen paranemiseen vaikutti – Vielä monen vuoden jälkeen pyöräh- nostaa myös mediayhteistyöhön. monikin asia, mutta tärkeimpänä on se, dykseni näytti enemmän kiekonheitolta – Totta kai median kanssa tulee var- että minulla oli lähes täydelliset puitteet kuin moukarinheitolta. Ensimmäisissä masti oltua entistä enemmän tekemi- treenaamiseen koko vuoden. Meillä on SM-kisoissa Hämeenlinnassa 14-vuo- sissä niin kisoissa kuin kisojen ulko- Raisiossa oma sisäheittopaikka, jossa tiaiden sarjassa tajusin, että tämähän puolellakin. Uskon, että median kanssa on myös punttissali, ja siellä pääsi tree- sujuu jo aika hyvin, kun voitin vähän työskentely ja media yleisestikin tulee naamaan milloin tahansa. Pysyin myös omaksikin yllätyksekseni hopeaa. olemaan iso osa urheilu-uraani. ‹

15 Urheilugaalassa palkittuja Urheilugaala järjestettiin tänä vuonna poikkeuk- sellisesti pelkkänä tv-lähetyksenä. Suoraa tv-lähetystä seurasi parhaimmillaan 723 000 katsojaa.

Kuvat: Urheilugaala / Janina Pitkänen

alkapallon voittokulku jatkui vuoden 2021 Urheilugaalassa. Lukas Hradecký valittiin Vuoden urheilijaksi, jalkapallon miesten J A-maajoukkue voitti Vuoden joukkue -äänestyksen ja Markku Kanerva voitti Vuoden valmen- Petra Olli taja -tittelin jo kolmannen kerran peräkkäin. Vuoden Sykähdyttävimmäksi Urhei- Esikuva luhetkeksi äänestettiin Sami Petra Olli, paini Välimäen golfin Euroopan kiertueen voitto. Läpimurto Kaisa Mäkäräinen jätti ampu- Sami Välimäki, golf mahiihtoladut keväällä 2020 kil- pailtuaan maailman huipulla ko- Taustavoima konaisen vuosikymmenen ajan. Ur- Simo Tarvonen heilugaalassa Mäkäräistä muistettiin Urheilukulttuuri Suomen urheilun lähettiläs -palkinnolla. Metsähallitus Kaisa Mäkäräinen Suomen Latu Urheilun hyväntekijä – Jos palkinnonpala ovat aiemmin voitta- Tuulikki Kangasluoma neet HyyHyypiä,pip Selänne ja Räikkönen, niin ololenen erittäinerittä otettu, että pääsen liitty- Suomen aktiivisin mään hheidäneid joukkoon. työpaikka KontiolahdenKontiolal Urheilijoita edustanut Helsingin kaupunki MäMäkäräinenkäräinen voitti naisten ampumahiih- dondon maailmancupinmaaa kokonaiskilpai- Vuoden urheiluseura lunlun kkolmeolml kertaa: vuosina 2011, 2014 Tampereen Pyrintö jjaa 2012018.8. MM-kilpailuissa Mäkäräinen Suomen urheilun lähettiläs saavsaavuttiutu takaa-ajon kultamitalin Kaisa Mäkäräinen, HanHanty-Mansijskissatyt vuonna 2011 ampumahiihto sesekäkää yyhteensä viisi muuta mitalia. VuVuodeno urheilijaksi Mäkäräinen Elämänura vvalittiinala vuonna 2011. Tapani Ilkka Menestyksekkään painiuran- sas päättänyt Petra Olli palkit- Suomen urheilun ttiin Esikuva -palkinnolla. Olli Hall of Fame on kertonut avoimesti huip- Heikki Mikkola, motocross pu-urheilijana kokemastaan Peter Tallberg yyksinäisyydestä ja sisäisen Mika Koivuniemi, keilailu poppoltteen loppumisesta. Sykähdyttävin – NäiNäinn nuorena, entisenä vanhana urheiluhetki 2020 huippuphuippupainijana,ai on hienoa ottaa vas- taan EsiEsikuva-palkinto.kuk Nuoret tarvit- Sami Välimäki pelaa voittoon sesevatvat esiesikuvia.ik Toivottavasti omalla vasta uransa kuudennessa toiminnatoiminnallanilla pystyn olemaan nuorille golfi n Euroopan kiertueen jjatkossaatkossa ssuuriu esikuva ja auttamaan hei- kilpailussa Omanissa 1.3. ‹ Tapani Ilkka tä menesmenestyksessääntyt eteenpäin.

16 VIERASKYNÄ

Urheilugaala 1921 Kuva: Urheilumuseo

ervetuloa riemastuttaviin tun- Taustavoima-palkinto myönnetään hie- Vuoden urheiluseura 1920 on Viipurin nelmiin! Mennyt vuosi oli ensi- roja Yrjö Koivistoiselle. Antwerpenin Voimailijat. Seura kustansi omilla ra- luokkainen itsenäisen Suomen maratonvoitto kruunasi Hannes Ko- hoillaan miehensä Antwerpeniin. Tu- urheilussa. Edustajamme saa- lehmaisen kaikkien aikojen kestävyys- loksena oli kaksi kaksoisvoittoa, kuten Tvuttivat Antwerpenissa loisteliaan me- juoksijaksi. Suursaavutuksen mahdol- pitikin. Seurat ovat suomalaisen urhei- nestyksen, kun kansakunnat kokoontui- listivat Koivistoisen samettiset kädet ja lun kivijalka. vat urheilun alttarille rauhan merkeissä. rauhoittavat ajatukset. Huippu-urheilija Kuin palkintona menestyksestä, ur- tarvitsee tukea ympärilleen. [Palkintopokaali nitisee Emil Väreen heilutilaisuudet poistettiin vimmatun puristuksessa] huviveron piiristä eduskunnan päätök- [Koivistoinen kiittää Hannesta pitkästä sellä. Uusi kukoistus koittaa urheiluelä- ystävyydestä.] Lopuksi on aika julkistaa vuoden sä- määmme, tarmokkaille seuroillemme, väyttävin urheiluhetki. Suomen Urhei- Urheilun hyväntekijä -erikoispalkinnon joista ihanteelliset urheilijat ponnistavat lulehden lukijoiden äänestämä kärkikol- saa yleisurheilun olympiavalmennuk- ja joissa nuoret kasvavat. Vihdoin val- mikko on seuraava: sen mahdollistaja Juho Kuosmanen. tionhallinnossa tunnustetaan urheilun Kolmanneksi: Ensimmäistä kertaa si- Hän lahjoitti liikemieskumppaneidensa yhteiskunnallinen merkitys. nivalkoisessa edustusasussa pelannut kanssa vaikuttavan rahasumman olym- Suomen jalkapallomaajoukkue voittaa piamiestemme hyväksi. Ulkomaankau- Viron 6–0 maiden ensimmäisessä koh- Palopuheesta pan mahtimies astui olympiaurheilum- taamisessa Helsingin Pallokentällä. palkintoihin me tueksi, kun valtiolla ei ollut avustus- Toiseksi sijoittuu: Ludovika ja Walter rahaa pula-aikana. Esikuva-palkinnon ansaitsee tänä vuon- Jakobsson tanssahtelevat ylivoimaisel- la esityksellä itsenäisen Suomen ensim- na jääkärikapteeni Julius Saaristo. Tuk- [Kuosmanen muistuttaa, että Stadionin mäisen olympiakullan Antwerpenin holman olympiakisojen 1912 voittaja ja osakemerkintään ehtii vielä mukaan.] Suomen Urheilulehden äänestyksen suo- Jääpalatsissa. situin urheilija johti joukkoja Repolassa Läpimurto-palkittava on tänä vuonna Vuoden 1920 säväyttävin urheiluhet- viime vuonna. Antwerpenissa Saaristo ilmeinen. Hän on Paavo Nurmi. Vasta ki on: Hannes Kolehmainen kääriytyy viimeisteli kunniakkaan neloisvoiton 23-vuotias helsinkiläistynyt Nurmi kas- Suomen lippuun maratonin olympia- keihäänheitossa. Kotiinpaluujuhlassa voi armeijassa ollessaan kyvykkääksi voittajana Antwerpenissa. hän johdatti ylväästi lipunkantajana mieheksi. Hän paransi vauhtiaan ta- joukkueen Pallokentälle. vattomasti ja rikkoi ennätyksiä olym- [Hannes hymyilee, koska kääriytyi piakarsinnoissa. Kolme olympiavoittoa lippuun kylmän kelin vuoksi] [Saaristo nostattaa tunnelmaa kolmin- osoittaa Hanneksen saaneen arvoisensa kertaisella Hei, Suomi, Hei -huudolla] seuraajan. Kalle Rantala [Nurmen kiitospuhe: ”Kiitos.”] Urheilumuseon erikoistutkija

Viron Jüri Lossman (vas.) ja Suomen Hannes Koleh- mainen juhlittavana olympia- maratonin maalissa 1920.

17 LAJIEN PARHAAT URHEILIJAT 2020 Urheilutoimittajain Liiton lajien parhaita urheilijoita on valittu vuodesta 1946 lähtien. Ensin lajeja oli mukana vain muutama, mutta lajivalikoima on vuosien mittaan jatkuvasti laajentunut. Vuonna 2020 lajinsa paras nimettiin 70 eri lajissa. Koronapandemian takia lajin parasta urheilijaa ei valittu seuraavissa lajeissa: agility, kiipeily, rullakiekko, rullalautailu, taitouinti, uimahypyt ja vesipallo. Vuoden urheilija -valiokunta valitsee lajien parhaat urheilijat, mutta urheilija on automaattisesti oman lajinsa paras, jos sijoittuu Vuoden urheilija -äänestyksessä TOP10-listalle. Jos TOP10-listalla on useampia saman lajin edustajia, on korkeimmalle sijoittunut lajinsa paras.

Lajien parhaat urheilijat 2020 Keilailu: Tuula Tamminen, aCat Pöytätennis: Benedek Oláh, Seinäjoen (Hyvinkää) Sisu ja Jura Morez (Ranska) Aerobic: Fanny Samppa, Turun Koripallo: Lauri Markkanen, Chicago Ratsastus: Henri Ruoste, Turun Seudun Urheiluliitto Bulls (USA) Ratsastajat Alamäkiluistelu: Mirko Käsipallo: Nico Rönnberg, Cocks Raviurheilu: Santtu Raitala Alppilajit: Samu Torsti, Vasa Skidklubb (Riihimäki) / US Ivry (Ranska) Ringette: Anne Pohjola, Lapinlahden Amerikkalainen jalkapallo: Tino Lentopallo: Kaisa Alanko, Nantes Luistin -89 Ndongo, Kuopion Steelers (Ranska) Rugby: Kalle Välimäki, Sumner Rugby Ampumahiihto: Kaisa Mäkäräinen, Lumilautailu: Rene Rinnekangas Club (Uusi-Seelanti) Kontiolahden Urheilijat Maahockey: Tommi Rantala, HC Salibandy: Sami Johansson, Classic Ampumaurheilu: Marika Salmi, Kilppari () () Orimattilan Seudun Urheiluampujat Maastohiihto: Iivo Niskanen, Puijon Soutu: Eeva Karppinen, Nesteen Autourheilu: Valtteri Bottas Hiihtoseura (Kuopio) Soutajat (Turku) Beach volley: Riikka Lehtonen – Melonta: Jeremy Hakala, Kangasalan Squash: Emilia Soini, Squash Niina Ahtiainen Melojat Rackets Club Biljardi: Heikki Niva, Espoon Miekkailu: Niko Vuorinen, Helsingin Sulkapallo: Nella Nyqvist, Helsingfors Biljardikerho Miekkailijat Badminton Club Curling: Milja Sullanmaa, Hyvinkää Moottorikelkkailu: Aki Pihlaja, Lapin Suunnistus: Olli Ojanaho, Helsingin Curling Moottorikelkkailijat Suunnistajat Darts: Marko Kantele, Samuli Blues Moottoripyöräily: Lasse Kurvinen, Taekwondo: Johanna Nukari, Espoo (Vääksy) Heinolan Moottorikerho Hwarang Team E-urheilu: Arttu Mustila Moottoriveneily: Alexander Taitoluistelu: Emmi Peltonen, Freestyle: Elias Syrjä, Freestyleseura Lindholm, Porvoon Etelä-Vantaan Taitoluistelijat Moebius (Pääkaupunkiseutu) Moottorivenekerho Tanssiurheilu: Gleb Bannikov ja Frisbeegolf: Niklas Anttila, Vuorelan Mäkihyppy: Antti Aalto, Kiteen Ada Varstala, Tanssiklubi Master Veikot (Siilinjärvi) Urheilijat (Helsinki) Futsal: Jukka Kytölä, Kaos Mantova Nykyaikainen 5-ottelu: Laura Tennis: Emil Ruusuvuori, HVS-Tennis (Italia) / Kampuksen Dynamo Salminen, Helsingin Nykyaikaiset (Helsinki) (Jyväskylä) 5-ottelijat Thainyrkkeily: Surachai Sosom, Golf: Sami Välimäki, River Golf Nyrkkeily: Robert Helenius Combat Academy of (Helsinki) Hiihtosuunnistus: Tuomas Kotro, Paini: Elias Kuosmanen, Helsingin Kymin Suunnistajat () Haka Tikkaurheilu: Jasmin Suomalainen, Ilmajoen Tikkakerho Ilmailu: Hannu Nurmiranta, Karhulan Painonnosto: Eero Retulainen, Turun Ilmailukerho Atleettiklubi Triathlon: Henrik Goesch, Turun Urheiluliitto Jalkapallo: Lukas Hradecký, Bayer 04 Pesäpallo: Emma Körkkö, Kirittäret Leverkusen (Saksa) (Jyväskylä) Uinti: Ida Hulkko, TaTU Tampere Jousiammunta: Antti Tekoniemi, Pikaluistelu: Samuli Suomalainen, Vapaaottelu: Makwan Amirkhani Tampereen Jousiampujat Helsingin Luistinkiitäjät Voimanosto: Leena Vatanen, Judo: Martti Puumalainen, Meido-Kan Potkunyrkkeily: Jenna Puurunen, Kiuruveden Urheilijat (Helsinki) Järvenpään Kehäkarhut Voimistelu: Joonas Kukkonen, Jääkiekko: Miro Heiskanen, Dallas Purjehdus: Oskari Muhonen, Espoon Espoon Telinetaiturit Stars (USA) Pursiseura Yhdistetty hiihto: Ilkka Herola, Jääpallo: Tuomas Määttä, Edsbyns IF Pyöräily: Jaakko Hänninen, AG2R La Puijon Hiihtoseura (Kuopio) (Ruotsi) / SKA Neftjanik (Venäjä) Mondiale (Ranska) / TWD-Länken Yleisurheilu: Annimari Korte, (Lahti) Karate: Titta Keinänen, Euran Helsingfors IFK Karateseura Pyöräsuunnistus: Andre Haga, OK Botnia (Kokkola/Kruunupyy)

18 Liiton jäsenedut uudistuvat Vuoden urheilija -äänestysoikeus muuttuu

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestys huipentaa vuosittain kuluneen urheiluvuoden. Äänestyksestä ovat vastanneet Urheilutoimittajain Liiton jäsenet. Pressikorttiuudistuksen myötä uudistuu myös Vuoden urheilija -äänestysoikeus. Jatkossa äänestysoikeus on ainoastaan liiton pressikorttiin oikeutetuilla jäsenillä.

iksi perinteisiä ja jo vuosia tietoa olemassa. Se polku on nyt kuljettu meidän on otettava liittona vastuu pres- voimassa olleita jäsenetuja loppuun myös Urheilutoimittajain Lii- sikortin oikeanlaisesta käytöstä ja sitä muutetaan? Miksi jäsenyy- tossa. Meidän täytyy tuntea jäsenemme, kautta autettava myös ottelu- ja kilpai- det ja jäsenedut eriytetään jotta tiedämme, kenelle merkittävät jä- lutapahtumia järjestäviä seuroja ja mui- Mtoisistaan? senetumme myös kuuluvat. Jatkamme ta toimijoita. Nyt teemme yhteistyössä – Liiton pressikortti on suoraan sanot- avointa viestintää ja haluamme olla lä- töitä sen eteen, että jokaisella seura- ym. tuna kärsinyt infl aation. Jo vuosia ilman pinäkyviä myös liiton sisällä ja sen ul- toimijalla on täysi luottamus Urheilutoi- sen suurempaa jäsenten jäsenedellytys- kopuolellakin. mittajain Liittoon ja liiton myöntämiin ten tarkastelua pressikortti ja Vuoden – Olemme myös saaneet muun mu- pressikortteihin. Ne ovat jatkossa vain urheilija -äänestysoikeus ovat auto- assa eri seuroilta ja kilpailujärjestäjiltä alan ammattilaisilla. maattisesti kuuluneet kaikille liiton jä- palautetta, josta on selkeästi tullut esil- – Ymmärrän hyvin, että joillakin jä- senrekisterissä oleville jäsenille, kertoo le pressikortin kärsimä infl aatio. Pres- senillä saattaa olla kipuilua jäsenetujen liiton pääsihteeri Nina Jakonen. sikortilla ilmaista sisäänpääsyä ovat uudistamisesta, mutta liiton näkövink- – Fakta on, että jäsenten jäsenedel- vaatineet nekin, jotka eivät ole enää kelistä katsottaessa tämä on ainoa oikea lytyksiä ei ole kokonaisvaltaisesti tar- aktiivisesti alalla toimivia, koska ”näin ratkaisu. Meidän on taattava arvokkaat kastettu vuosikausiin – ei liitossa eikä on ollut aina”. Ilmainen sisäänpääsy jäsenetumme niille jäsenille, joille ne myöskään paikalliskerhoissa. Listoille ja kahvit pullan kera ovat olleet auto- ammatinharjoittamisen puolesta kuulu- on jäänyt henkilöitä, jotka eivät enää maatio vuosikausia, mutta tänä päivänä vatkin, pääsihteeri Jakonen korostaa. ‹ viimeisten vuosien aikana ole olleet alalla aktiivisesti toimivia. Jotain piti Fair Playwww.urheilutoimittajat.fi tehdä. Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti 3/2020

LIITON – Kun pohdimme asiaa, konsultoi- UUSI URHEILUJOURNALISMIN STRATEGIA VAHVASTI SIVUT 8 – 9 mamme asiantuntija, varatuomari Olli YTIMESSÄ Rauste avasi asian ytimekkäästi palave- Muut jäsen etu- rissamme: oikeudenmukaisuus edellyt- HYVÄÄ KUVAA EI ARVOSTETA tää, että kaikkia kohdellaan samanarvoi- SIVUT 14 – 15 sesti. Liitolle viesti oli selkeä: jatkossa uudistukset liiton merkittävät jäsenedut – pressi- Fair Play -lehti URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT JA kortti ja Vuoden urheilija -äänestysoi- URHEILUJOURNALISMIN SIVUT 4 ja 13 ILTA 14.12.

keus – kuuluvat vain niille, jotka alalla Urheilutoimittajain Liiton julkaisema VUODEN URHEILIJA -VALINNASTA TULEE KORONAPANDEMIAN TAKIA aktiivisesti toimivat, jatkaa Jakonen. Fair Play -lehti on siirtynyt painetun lehden POIKKEUKSELLINEN SIVUT 20 – 21 A VUT 20 – 21 INEN KIA Liiton strategian yhtenä kärkenä on lisäksi myös digitaaliseen muotoon. www.urheilutoimittajat.fi muun muassa toimintakulttuurin ke- Kaikilla liiton pressikorttiin oikeutetuilla 020 hti 4/2 jäsenle in Liiton imittaja hittäminen jokaisella tasolla. Nämä jäsenillä on mahdollisuus valita, haluaako rheiluto UrheilutoimittajainU Liiton jäsenlehti 4/2020 uudistukset sekä vievät pressikortin lehden jatkossa paperiversiona vai digitaali- arvostuksen uudestaan sille kuuluvalle sessa muodossa. Pressikorttiin oikeutetuil- tasolle että nostavat alan ammattilaisten le jäsenille lähetetään kevään aikana erik- arvostusta Vuoden urheilija -äänestyk- urheilija 2020? seen kysely, kummassa muodossa lehden Kenestä Vuoden sessä. jatkossa haluaa. Ne jäsenet, joilla ei ole – Olemme nyt samassa tilanteessa, pressikorttioikeutta, saavat lehden jatkossa missä esimerkiksi Jääkiekon SM-liiga ainoastaan digitaalisessa muodossa omaan oli muutama vuosi sitten. Pressikortti- sähköpostiosoitteeseensa, joka on liiton en haltijoita ja hakijoita oli loppumaton jäsenrekisterissä. lista, eikä siinä tilanteessa kaikista pres- sikorttilaisista voinut olla viimeisintä

19 Vuoden urheilujournalisti 2020 Juha Tuuna – lukijan asialla Pidä tarvittavaa etäi- uha Tuuna, 37, valittiin Vuoden (HUMU) ”köykäisen 3–4 miljoonan eu- 2020 urheilujournalistiksi. Tuuna ron esitelmän” suomalaisen huippu-ur- syyttä päättäjiin ja ole työskentelee Salon Seudun Sano- heilun uudistamiseksi sekä koripallolii- rehellinen lukijoille. mien urheilutoimituksen esimie- ton ”yhden totuuden akatemiamallin.” J henä. – Joskus lajiliittojen ja urheilujohtajien Näin voisi kiteyttää – Haluaisin uskoa, että valinnassa on työ on niin surkeaa ja epäkohdat ilmei- Vuoden urheilujourna- painottunut se, etten ole mielistellyt tai siä, että niihin on helppo puuttua. asettanut juttujeni henkilöitä ja lukijoita listin Juha Tuunan eriarvoiseen asemaan. Ja kuin alleviivatakseen sanomaansa Koripallopääkaupungissa? ohjenuoran. Tuuna jatkaa: Koripallosta Tuuna kirjoittaa paljon, – Osa palkinnosta kuuluu suoma- vaikka ei itse asiassa luokittele itseään Teksti: Antti Salo Kuva: Marko Mattila laisille urheilujohtajille, jotka pelaavat koripallomieheksi. Hän on harrasta- toimittajalle ns. tyhjiin. Esimerkkeinä nut pesäpalloa ja seuraa vapaa-ajallaan Huippu-urheilun muutostyöryhmän mieluummin vaikkapa jalkapalloa. Ko-

20 f tieto kiinnostaa. Viime aikoina mielessä Juha Tuunan työpäiviä rytmittävät on pyörinyt selittää esimerkiksi Liettuaa Vilppaan ja LP Viestin sarjaottelut. koripallomaana. Sen lisäksi miehen takaraivossa kytee yleensä isompia juttuideoita ja laajem- – Ymmärtävätkö ihmiset, millai- pia kokonaisuuksia. Tuuna hauduttelee nen koripallomaa se on? Suomesta oli ideoita ja hakee inspiraatiota ja ajatuk- 1960-luvun lopulla tulossa ”Liettua”. sia esimerkiksi historiadokumenteista. Suomi pelasi 1964 Tokion olympialai- sissa ja kolme vuotta myöhemmin EM- kotikisoissa Helsingin jäähalli oli täyn- nä. EM-kisoissa nähtiin Suomen kenties pyörivät seurat rakentavat hiljaa ja huo- ensimmäiset katsomohuligaanit, kun lellisesti pohjat, HBA (Helsinki Basketball kentälle lensi vaikka mitä – ensisijaises- Academy) nappaa pelaajan, lähettää Yhdys- ti kolikoita, painavia ja teräviä, mutta valtoihin ja kerää kunnian – näin on käynyt myös avaimia ja jopa mustepulloja. Ju- muun muassa Hongikon Nuorisoseuran goslavian Simonovic sai kolikosta silmä- Urheilijoissa kasvaneen (Lauri) Markkasen kulmaansa sellaisen ventin, että tie vei kohdalla. Ja jos nuori pelaaja pysyy kasvat- pukusuojaan neulottavaksi. Suomella tajaseurassaan tai siirtyy HBA:n sijaan lii- oli silloin kaikki mahdollisuudet aloit- gaseuraan, saattaa tie nuorten maajoukku- taa nousu siihen, missä Liettua on nyt, eeseen nousta pystyyn.” (SSS.fi 25.2.2019). Tuuna kuvailee. – Epäkohtia tulee julki. Miten Susijen- gistä puhutaan valtakunnallisissa medi- oissa, on räikeässä ristiriidassa todelli- suuden kanssa, Tuuna näkee. "Suomalainen koripallo – Suomalainen koripallo ratsastaa häikäilemättä Lauri Markkasen tari- ratsastaa häikäilemättä nalla. Että ”näin tämä akatemia toimii”, Lauri Markkasen tarinalla. vaikka poikkeusyksilö Markkanen oli Että ”näin tämä akatemia HBA:ssa vain kaksi kautta. Yksikään akatemian pelaaja ei ole vieläkään pe- toimii”, vaikka poikkeusyk- lannut sekuntiakaan eurooppalaisissa silö Markkanen oli HBA:ssa pääsarjoissa, jos Suomea ei lasketa. vain kaksi kautta. Yksikään Aika harvassa suomalaisessa medi- assa on käsitelty kyseistä asiaa. Tämän- akatemian pelaaja ei ole kaltaiset jutut vaativat pitkäaikaista vieläkään pelannut sekun- seurantaa. Kun seuraa koripalloa pää- tiakaan eurooppalaisissa työkseen koripallon ykköskaupungin ykköslehdessä, ollaan tilanteessa, jossa pääsarjoissa, jos Suomea ei voi kysyä: Jos Tuuna ei tee tästä juttua, lasketa." niin kuka sitten? Vuoden urheilujournalisti Juha Tuuna Ei vain kritiikkiä Mutta olisi väärin pitää Tuunaa vain Urheilusivistyksen vaaliminen räksyttävänä paikallislehden toimit- Toimittaja lukee monipuolisesti kaikkea tajana. Salon Seudun Sanomien koripal- urheilua. Nykykirjoittajista hän mainit- loraporteissa on haluttu yrittää pintaa see erikseen Helsingin Sanomien Ari Vir- syvemmälle ja suhteuttaa erilaisten pe- tasen ja Ilta-Sanomien Lari Vesanderin. ripallosta on työpaikan ansiosta tullut laajien suorituksia. – Virtanen osaa kirjoittaa todella kau- leipälaji. – Esimerkiksi kuinka paljon pisteitä niisti, mutta ei mitään adjektiivimössöä, – Jos tulee Salon kaltaiseen kaupun- Vilpas tekee per 100 pallonhallintaa sil- kuten meikäläinen välillä. kiin, jossa koripallo on ylivoimaisesti loin kuin Mikko Koivisto on kentällä? Ensimmäisen työpaikan Laitilan Sano- seuratuin laji, ei siinä ole juuri vaihto- Edistyneillä tilastoilla voidaan antaa mien Timo Rantanen oli Tuunan esiku- ehtoja. enemmän salolaisille, joiden lajisivistys va. Rantasen asenne miellytti. Tuuna kokee tietyllä tapaa myös vel- on jo ennestään korkealla. – Nykykielellä sanottaisiin varmaan vollisuudekseen tehdä juttuja koripal- – On väitetty, että Koivisto on vain ”zero fucks given”. losta. Moni ei ehkä ymmärrä, mutta heittäjä. Mutta ei Susijengiin pääse, jos Tuota tinkimättömältä kuulostavaa Salon voi luokitella Suomen koripallo- osaa vain heittää. Eihän Petteri Forsell- asennetta Juha Tuuna haluaa viljellä tä- pääkaupungiksi. Se on Tuunan mukaan kaan ole Huuhkajissa vain siksi, että nä päivänä. Hän kysyy, olemmeko val- Suomen ainoa yli 50 000 asukkaan kau- osaa ampua hyviä vapaapotkuja, Tuuna miita uhraamaan itsemme lukijan etu- punki, jossa koripallo on selkeä ykkös- vertaa. sormelle. Pitäisi omalla tavallaan pitää laji. Vain Kotkassa talvisin koripallo on huolta lukijoiden urheilusivistyksestä, lähellä kaupungin ykköslajin asemaa. mutta ohjaako klikkausten määrä teke- Kun elää ja hengittää koripallokau- Nörtti mistä liikaa? pungin henkeä, aiheita tuppaa tipahta- Tuunan työpäiviä rytmittävät Vilppaan – Miten urheilusta puhutaan? Se on maan syliin ja ne kiinnostavat lukijoi- ja LP Viestin sarjaottelut. Sen lisäksi mie- iso kysymys, jos sen klikkien metsästyk- ta. Vuosien saatossa Tuuna on noussut hen takaraivossa kytee yleensä isompia sen keskellä ehtii kysyä. Suomen johtavien koripallotoimittajien juttuideoita ja laajempia kokonaisuuk- – Valitettavasti sanomalehtien yleissi- joukkoon – monen mielestä jopa joukon sia. Tuuna hauduttelee ideoita ja hakee vistävä tehtävä on usein unohtunut. keulaan. Yksi aihe on ollut Koripallolii- inspiraatiota ja ajatuksia esimerkiksi Ainakin Tuuna haluaa yrittää sivistää ton akatemiamalli, josta Tuuna on kir- historiadokumenteista. Hän tunnustau- salolaisia. Ja toistaiseksi urakka etenee joittanut mm. näin: ”Vapaaehtoisvoimin tuu siinä mielessä nörtiksi, että nippeli- hyvin. ‹

21 Vuoden urheilujuttu oli tiedon tarkistamisen taidonnäyte ”Journalismin ydin on totuuteen pyrkiminen” Urheilutoimittajain Liitto palkitsi Vuoden urheilujuttuna STT:n toimittaja Raiko Häyrisen artikkelin Marko Yrjövuoresta. Häyrisen juttu haastaa urheilumedian journalismin perimmäisten kysymyksen äärelle, koettelee tekijänsä arvoja ja pistää myös lukijansa pohtimaan: ”Mikä on totuuden arvo?” Teksti: Taru Nyholm Kuva: STT-Lehtikuva

appupäivänä Twitterin syöt- Muistiin ei ole luottamista rallisen The Finn, Urheilutähtien luotto- teessä pisti nopeasti silmään mies -teoksen (2017). nimi Marko Yrjövuori. Selvisi, Kun soitan Häyriselle taustoittaakseni – Jonkin verran tiesin Yrjövuoresta että STT oli julkaissut omaan Vuoden urheilujutun syntyprosessia, ennakkoon. Olin seurannut NBA:ta jo Vtyyliinsä poikkeuksellisen pitkän artik- Häyrinen kaivaa ensimmäiseksi esiin pitkään ja kaikessa urheilussa olen ol- kelin maailmantähtien luottomiehenä omat muistiinpanonsa jutunteosta. lut kiinnostunut valmentautumisesta. ja kansainvälisesti arvostettuna fysiik- – Ihmisen muisti on tosi epäluotet- Tiesin myös, että Yrjövuoren itsestään kavalmentajana Suomessa tunnetuksi tava. Ihan ensimmäiseltä viikolta asti käyttämä athletic trainer on titteli, joka tulleesta Yrjövuoresta. STT:n toimittaja muistiinpanoja ei ole, mutta aika var- Los Angeles Lakersissa oli vain Gary Raiko Häyrinen tutki jutussa perusteel- haisessa vaiheessa ryhdyin kirjaamaan Vittillä Yrjövuoren työskennellessä seu- lisesti Yrjövuoren itsestään järjestelmäl- Word-tiedostoon ajatuksia, että tiedot rassa. Olin aiemmin sivuuttanut asian ja lisesti luoman kerronnan todenmukai- pysyvät järjestyksessä. Kirjoitin juttua ajatellut sen enempää miettimättä, että suutta. auki sitä mukaa, kun haastatteluja tuli se on tahaton virhe, Häyrinen muistelee Jutun koukku oli jännä. Poikkeuk- tehtyä ja tietoa sain. idean syntyhetkiä. sellinen. Harvinaislaatuinen. Häyrinen Tiedostolle syntyi mittaa, sillä jut- Sitten Häyrinen törmäsi The Finn -kir- osoitti kohta kohdalta Yrjövuoren ker- tuidea syntyi elokuussa 2019. Häyrinen jan toimittanutta Ala-Kivimäkeä lähellä tomuksiin liittyvän epäselvyyksiä. Jut- työsti juttua peräti kahdeksan kuukau- tu näytti, että Yrjövuori oli tarinoinut den ajan. itsestään erityisen leveän maalipensse- – Se ei tarkoita, että olisin tehnyt jut- lin kanssa. Paletin kaikki sävyt olivat tua joka päivä, mutta tuon ajan se oli olleet käytössä, kun Yrjövuori rakensi vähintäänkin joka päivä mielessä. henkilöbrändiään edistääkseen elämä- Elämälle tyypilliseen tapaan juttuidea kerrallisten kirjojensa ja valmennuspal- syntyi sattuman tuella. Häyrinen oli lu- velujensa myyntiä. Yrjövuoren oman kenut jo aiemmin Petteri Ala-Kivimäen selityksen mukaan kyseessä oli väärin- toimittaman Yrjövuoren omaelämäker- ymmärrykset erilaisista ammattinimik- keistä ja tehtävien laajasta kirjosta. Häyrisen artikkelissa ei ollut yhtä merkittävää hetkeä, jolloin Yrjövuori olisi jäänyt kiinni suuresta valheesta. Häyrinen purkaa Yrjövuoren haastatte- luissa ja kirjoissa kertomien tarinoiden totuuspohjan auki pienimpiä detaljeja myöten. Monien yksityiskohtien kaut- ta lukijalle rakentuu isompi ymmärrys Yrjövuoren liioittelusta ja jopa valehte- lusta. Häyrinen itse ei totea jutussa Yr- jövuoren suoraan valehtelevan. Hänen ei tarvitse tehdä niin. g Raiko Häyrinen (vas.) tapasi Marko Yrjövuoren Lahdessa 28. helmikuuta 2020. STT:n päätoimittaja oli ohjeistanut Häyrisen tapaamiseen: ”Kuuntele Yrjö- vuorta. Haastattelu on edelleen tiedon- hankintatilaisuus.” – Vaikka minulla oli mielestäni vahva näyttö, pyrin menemään haastatteluun sillä tavoin avoimin mielin, että jos Yrjövuori pystyy selittämään kaiken, juttu menee roskakoriin.

22 olleeseen henkilöön. Tässä yhteydessä – Vaikutti nurinkuriselta, että kirja lanteessa hyvän kollegan, jonka työ jou- Yrjövuoren ja Ala-Kivimäen uudesta, tehdään vain Suomeen eikä maailman- tui huonoon valoon, Häyrinen kertoo. tuolloin tekeillä olleesta Mestareiden ra- laajuisille markkinoille. Kirjassa oli Häyrisen juttu Yrjövuoresta johti kentaja -kirjasta käyty keskustelu nosti myös pelkästään Yrjövuoren kertomana myös laajempaan keskusteluun urheilu- Häyrisen mieleen epäilyksen. paljon sellaisia kahden henkilön välisiä journalismin tilasta ja siitä, mitä faktoja – Mistä me oikein tiedämme, että Yr- asioita, joita olisi hyvin vaikea tarkistaa. omaelämäkerroilta vaaditaan. jövuori aidosti oli Yhdysvalloissa val- Kirjassa ei ollut yhdenkään ulkomaalai- – Itsekin vilahdan kahdessa urheilu- mentajan roolissa, jossa esitti olevansa, sen urheilijan kommentteja, ja suoma- kirjassa, Janne Ahosen elämäkerrassa Häyrinen kertoo jääneensä miettimään. laisen julkisuuden kuva Yrjövuoresta nimellä ja jääkiekon MM-joukkueesta Häyrinen haki kirjastosta uudelleen oli ristiriidassa amerikkalaisen median kertovassa Kultaleijonien tarinassa nimet- lukuun The Finn -kirjan ja kaivoi Yrjö- välittämän kuvan kanssa. tömänä STT:n toimittajana. Molemmissa vuoresta kirjoitettuja lehtijuttuja esiin. – Tittelit, joita Yrjövuori käytti omas- on minusta virheelliset väitteet, jotka ei- – Yllätyin, miten paljon hänestä oli ta historiastaan, vaihtelivat jatkuvasti, ja vät pidä paikkaansa. kirjoitettu juttuja, millainen valmennuk- hän käytti omissa kanavissaan ammatti- sen asiantuntija ja anekdoottien lähde nimikkeitä, joita ei löytynyt muista läh- hänestä oli tullut. teistä. Myös jotkut Yrjövuoren esittele- Kyseessä oli kaukoheitto – Aloin kriittisesti miettiä kirjaa ja mät kuvat herättivät kysymyksiä, kun Häyrinen keräsi tietoa lukuisista medi- Yrjövuoresta kirjoitettuja juttuja. Onko aloin jäljittää niiden taustaa, Häyrinen oista ja julkisista viranomaislähteistä, näissä nähtävissä, että tietoja olisi tar- listaa huomioitaan. kuten Kalifornian yritysrekisteristä ja kastettu muualta kuin Yrjövuorelta? Häyrisen päässä raksutti. Hän pohti, Valviran tietokannasta. Juttua varten Onko hän ainoa lähde itseään koskevis- mitä faktoja voisi tarkistaa Suomesta. hän kävi haastattelun, taustakeskuste- sa jutuissa? – Tiesin myös, että tällaiseen juttuun lun tai jonkin väitteen tarkistuksen noin Häyrisestä alkoi näyttää siltä, että Yr- liittyy suurta epävarmuutta. Oli mah- 30 henkilön kanssa. Noin kolmasosa jövuori on ollut ainoa lähde. Jutuista ei dollista, ettei tästä tule lopulta yhtään heistä oli Yhdysvalloista ja yksi muual- ainakaan ilmennyt, että tietoja olisi tar- mitään. Työskentelin jutun parissa puoli ta ulkomailta, mutta hänen sitaattinsa kistettu mistään. Tämä oli ajatuksellinen vuotta omalla ajalla. ei päätynyt julkaistuun juttuun. Loput käännekohta. Häyrinen tunsi Yrjövuoren elämäker- haastattelulähteet olivat Suomesta. – Muodostamme nopeasti tulkinnan rallisia kirjoja toimittaneen Ala-Kivimä- Amerikkalaisten tavoittaminen osoit- ja sen jälkeen poimimme todellisuudes- en ja tiesi, ettei Ala-Kivimäki ole seu- tautui todella vaikeaksi. Yhteystietoja ta pointteja, jotka tukevat kantaamme. rannut NBA-koripalloa eikä siksi ehkä ei ollut saatavilla samaan tapaan kuin Yrjövuoresta oli muodostunut voimakas osaisi kyseenalaistaa Yrjövuoren juttuja. meillä Suomessa. Ja yhteystietojen saa- käsitys julkisuudessa, ja se toistui Suo- – Yrjövuori oli pyytänyt Petterin elä- minenkaan ei tarkoittanut vielä yhtään men suurimmissa medioissa. mäkerturikseen. Mielestäni Yrjövuori mitään. käytti Petteriä hyväkseen, mutta toisaal- – Oli kahdenlaisia vastaanottajia. Oli ta elämäkerran kirjoittajan ammattitai- niitä, joille Yrjövuori oli ollut monivuo- Jutun ikävin puoli toon pitäisi kuulua, että osaa haastaa tinen työkaveri ja toisille ohi vilahtanut Häyrinen alkoi käydä Yrjövuoren ker- kertojan. hieroja. Molempia piti lähestyä eri taval- tomuksia järjestelmällisesti läpi. Tulok- – Jutunteon ikävin puoli oli se, että la mutta perustella vakuuttavasti, miksi sena oli pitkä lista kriittisiä huomioita ja jouduin haastattelemaan hankalassa ti- tätä asiaa pitää selvittää, miksi tämä jut- kysymyksiä. tu on tärkeä. – Piti löytää henkilöitä, jotka vastaisi- vat tällaiselle nobodylle maailman toi- selta puolelta. Vaikka sain lopussa apua NBA:n tiedotusosastolta, en voinut olet- taa, että joku siellä käyttäisi päiväkausia työaikaa tällaisen jutun selvittämiseen. Koristermein kyseessä oli todellinen kaukoheitto, Häyrinen muistelee. Kontaktien saaminen ulkomaille oli todella vaikeaa. Häyrisen mukaan Yh- dysvaltoihin verrattuna Suomessa on hyvin helppo tavoittaa ihmisiä. – Yritäpä kylmiltään ottaa selville, kuka NBA-joukkueessa tai liigassa on oikea henkilö, jota tavoitella, Häyrinen naurahtaa. Lisäksi useampi Häyrisen tavoittele- ma henkilö oli lopettanut työt urheilun parissa tai jäänyt eläkkeelle. Häyrinen tavoitteli haastateltavia puhelimitse, sähköpostilla, Linkedinin avulla, kolle- goiden suhteilla ja kontaktoimalla ame- rikkalaisia toimittajakollegoitaan. – Chicago Bullsin tiedottajan tiesin, koska olin ollut akkreditoituneena hei- dän ottelussaan. Sitä kautta sain pari sähköpostiosoitetta. Yhden amerikka- laisen tavoitin neljän kuukauden yri- tyksen jälkeen, ja hän vastasi, mutta il- moitti sen jälkeen haluavansa puhua off the record. Hän ei päätynyt lopulliseen juttuun kuin tukemaan Dwight Dau- „

23 bin sitaattia. En halunnut esittää jutus- ren haastattelua STT:n päätoimittaja run Sanomien urheilutoimituksen pääl- sa yhtään väitettä, joka perustuisi vain Minna Holopaisen johdolla pidettiin likkö Maria Vesterinen ja ELMO-lehden nimettömiin lähteisiin, koska halusin kokous, missä jutun aineistoa käytiin urheilutoimittaja Topias Kauhala. esittää kaikki lähteet lukijoille ja koska läpi. Raati suitsutti Häyrisen juttua genren- piti ottaa huomioon mahdollisuus, että – Kokosin taulukon, missä esitin kes- sä ensimmäiseksi suomalaisessa urhei- menemme oikeuteen. keiset väitteet ja mihin ne perustuvat. lujournalismissa. Perusteluissa kiiteltiin – Tällaisia punnintoja oli tehtävä. Tämä aineisto lähetettiin juristille kom- artikkelin harvinaislaatuista tarkkuutta. Kaikkea saamaani materiaalia en voinut mentoitavaksi. Häyrinen ei juhli onnistumisellaan. käyttää, koska en saanut vahvistusta ni- Häyrinen tapasi Yrjövuoren Lahdessa Häneltä löytyy ymmärrystä sille, kuin- mellä. 28. helmikuuta 2020. STT:n päätoimitta- ka tilanteeseen päädyttiin. Häyrinen Häyrisen mukaan mielenkiintoista oli ja oli ohjeistanut Häyrisen tapaamiseen: on perehtynyt jutunteon yhteydessä myös suomalaisten ja amerikkalaisten ”Kuuntele Yrjövuorta. Haastattelu on edel- huijaamisen psykologiaan kirjallisuu- haastateltavien toisistaan poikkeavat leen tiedonhankintatilaisuus.” den avulla. Vedätetyksi joutuminen on reaktiot haastattelupyyntöön. – Vaikka minulla oli mielestäni vahva inhimillistä. – Suomalaisten voimakas reaktio oli, näyttö, pyrin menemään haastatteluun – Keksiminen, liioittelu ja valehtelu että ei haluta olla osallisena jutussa, jo- sillä tavoin avoimin mielin, että jos Yr- ovat ihmisille tyypillistä esimerkiksi ka voi olla jutun kohteelle kielteinen, ja jövuori pystyy selittämään kaiken, juttu sosiaalisen sujuvuuden, hienotuntei- moni kieltäytyi haastattelusta. Minun menee roskakoriin. suuden ja kohteliaisuuden ohittaessa piti antaa näyttöä siitä, mitä minulla on totuudessa pysymisen. Isoista huijauk- epäilyjen pohjaksi. Häyrisen mukaan haastattelu- sista löytyy mielenkiintoisia tapauksia Yksi haastateltava halusi vetäytyä hetki oli latautunut lukuisilta eri elämänaloilta. Kaikenlai- ennen jutun julkaisua. Häyrinen ker- sia ihmeellisyyksiä on mennyt läpi jul- too käyneensä hänen kanssaan pitkän – Yrjövuori tajusi noin 10–15 minuutin kisuudessa. ja perusteellisen keskustelun siitä, mikä kohdalla, että nyt tämä ei menekään eh- – Ne tarinat menevät läpi, joihin ha- merkitys totuudella on. kä niin kuin aiemmat haastattelut. Hän luamme uskoa. Yrjövuoren tapauksessa – Hän tuli tulokseen, että pitää totuut- totesi, että haluaa nähdä sitaattinsa, ja kyseessä oli mies Paimiosta hierojan tut- ta arvokkaana, eikä ole mitään syytä ve- ilmoitti, että haluaa esittää jälkikäteen kinnolla, joka omalla ahkeralla työllään täytyä sen taakse, että totuuden kerto- dokumentteja, jotka tukevat hänen nä- ohittaa Lakersin hierarkiassa koulute- minen voi olla haitaksi toiselle ihmiselle. kemyksiään. Hän ei kuitenkaan halun- tummat ja kokeneemmat työntekijät ja – Moni suomalainen haastateltava sa- nut lähettää niitä, vaan halusi esittää ne kohoaa maailman parhaan koripalloi- noi, että tämä on amerikkalainen tyyli henkilökohtaisesti. Pian tämän jälkeen lijan (Kobe Bryantin) luottomieheksi. markkinoida itseään. Eihän tässä mi- alkoi Uudenmaan sulku, ja lopulta hän Haluamme uskoa, että maailma on tään. Mutta kukaan amerikkalainen ei lähetti sähköpostitse yhden dokumen- meille kaikille auki. Haluamme uskoa, vihjannutkaan tähän suuntaan. Siellä tin, josta oli peitetty osa. että me kaikki suomalaiset voimme teh- pitää osata myydä osaamista, mutta se Haastattelun jälkeen Yrjövuori ei dä tämän, että tämä on meille kaikille ei tarkoita sitä, että voisit esittää vääriä enää kertaakaan vastannut Häyrisen mahdollista. väitteitä, Häyrinen toteaa. puheluihin. Sähköpostilla yhteys vielä Journalistin ohjeiden mukaan tiedot saatiin, mutta Häyrisen mukaan vasta- on tarkistettava mahdollisimman hyvin Haastattelu on uksia oli hyvin vaikea saada. – myös silloin, kun ne on aikaisemmin tiedonhankintatilaisuus Tämän jälkeen juttu meni taas juris- julkaistu. tin nähtäväksi ja tuli takaisin ilman on- – Tietojen tarkistamisen ohje on sel- Tammikuun 2020 lopussa tuli pysäyt- gelmia. STT:n toimituksessa julkaisuun keä, mutta ei yksinkertainen. Keskitty- tävä uutinen. Kobe Bryant ja hänen valmistauduttiin huolellisesti käymällä nyt ajattelu vie paljon energiaa, ja ihmi- 13-vuotias tyttärensä Gianna olivat me- kaikki skenaariot ja seuraukset ennak- sen aivot pyrkivät koko ajan keksimään nehtyneet helikopteriturmassa. koon läpi. oikopolkuja. Turvaudumme niihin jat- – Kaikki kollegat STT:n urheilutoimi- – Sovimme, että päätoimittaja Holo- kuvasti. Milloin sitten pitää hälytyskel- tuksessa tiesivät syksyllä 2019, että kai- painen kommentoi juttua julkisuudessa, lojen soida? Se ei ole helppoa. velen juttua. Ajankohtaiseksi se tuli toi- jos se on tarpeen julkaisupäivänä. Mie- – Yrjövuoren rooli tähtien luottomie- mituksessa Bryantin kuoleman jälkeen, timme myös, mitä teemme, jos meidät henä oli muodostunut jo osaksi suoma- kun uutispäällikkö ihmetteli, miksi em- haastetaan oikeuteen. Miten reagoim- laista urheilun yleistietoa. Tiedot olivat me soita Yrjövuorelle. me, jos Yrjövuori ryhtyy vastahyökkä- laajalti levinneet suomalaiseen mediaan, Moni muu media hyödynsi samaan ykseen. ja vallalla oli uskomus, että tämä oli tot- aikaan Yrjövuorea omissa artikkeleis- Julkaisupäivänä Häyrinen jättäytyi ta. Olisi naiivia sanoa, että joo, kaikki saan Bryantin kuolemasta. pois Twitteristä. Hän ei halunnut nähdä tiedot olisi pitänyt tarkistaa, koska riit- – Kerroin uutispäällikölle, että on reaktioita tuoreeltaan. tävä yleistieto on yksi edellytys uutis- epäily, että Yrjövuori on antanut har- – Oli sovittu, etten kommentoi juttua toimittajan työlle. Jos sitä ei ole, työstä haanjohtavia tietoja toiminnastaan. Twitterissä mitenkään, vaan päätoimit- tulee sietämättömän hidasta. Näitä tapahtumia seurasi noin tunnin taja tekee sen, jos tarpeen. Oli hyvin Häyrinen pohtii ääneen, mikä merki- istunto, jossa Häyrinen esitteli esihen- tärkeää, että mietimme nämä kaikki tys on totuuden puhumisella. Mikä on kilölle ja toimituspäällikölle kasassa ol- tilanteet ennakolta, koska julkista kes- totuuden arvo? leen aineiston. Muutama asia oli vielä kustelun suuntaa ei voi ennalta arvioi- – Avoin yhteiskunta perustuu luotta- siinä vaiheessa auki. da, Häyrinen sanoo. mukseen. Siihen, että laajasti ymmärre- – Tiesin, että kun Bryantia ei ollut eh- tään ne tilanteet, milloin voi tarinoida ja ditty tavoittaa ennen hänen kuolemaan- Totuuden puhumisen turinoida, ja milloin ovat ne hetket, jol- sa, Lakersin sisältä oli vielä saatava Yrjö- merkitys loin pitää tiukasti pysyä totuudessa. On vuoren esimiehen kommentti. tilanteita, joissa ei voi puhua potaskaa. Helmikuun loppupuolella edessä Urheilutoimittajain Liitto palkitsi Raiko – Journalismin ydin on totuuteen pyr- oli myös Yrjövuoren haastattelu. Jutun Häyrisen artikkelin Marko Yrjövuoresta kiminen. Aina se ei ole helppoa. luonteen vuoksi Yrjövuorella oli oikeus Vuoden urheilujuttuna. Urheilutoimitta- esittää oma näkemyksensä tapahtumis- jain Liiton nimeämään Vuoden urheilu- Artikkeli pohjautuu Raiko Häyrisen ta. juttu -raatiin kuuluivat Keskisuomalaisen haastatteluun. Häyrisen kuvausta Häyrinen kertoo, että ennen Yrjövuo- urheilutoimittaja Tommi Roimela, Tu- tapahtumien kulusta ei ole tarkistettu. ‹

24 Vuoden urheilujuttu 2020 Kuvat: Nina Jakonen

rheilutoimittajain Liitto palkitsi Saarisen tekemä juttu poiki myös Urheilujournalismin illassa Vuo- useita jatkojuttuja niin Ylellä kuin muis- U den urheilujuttuna STT:n toimit- sa medioissa. taja Raiko Häyrisen artikkelin Marko Yrjövuoresta. Kouvolan Sanomat – juttusarja Vuoden urheilujuttu -palkintokate- paikkakunnan urheilukentistä gorian raati nosti Raiko Häyrisen ar- tikkelin ansioiksi ennen kaikkea hyvin 13.6.–30.11.2020 poikkeavan toteutustavan sekä perus- Kouvolan Sanomien urheilutoimituksen teellisen taustatyön. Artikkeli oli harvi- toimitustiimi toteutti erinomaisen idean naislaatuisen tarkka ja vaati toteutuak- erityisesti juuri maakuntalehteen ja teki seen suuren määrän taustatyötä ja moni- oman paikkakuntansa urheilukentistä puolisesti erilaisia lähteitä Yhdysvaltoja moniosaisen juttusarjan. Kauttaaltaan myöten. Myös huolellisuus ja eteenpäin sarjan osat on kirjoitettu laadukkaasti, soljuva sisältö korostuivat perusteelli- asiantuntevasti ja luotettavasti. Sarja saa sessa ja pitkässä artikkelissa. lukijan jopa odottamaan seuraavaa ur- Vuoden urheilujuttu -palkintokate- heilupaikan esittelyä. gorian kunniamaininnat jaettiin Yle Juttusarjaa on ollut kirjoittamassa mo- Urheilun Joska Saarisen muodostel- ni eri toimittaja, joten sarjasta ei ole tul- maluistelusta kertovalle jutulle ”Olisi lut tekijänsä näköinen, vaan ennemmin- ehkä helpompi, jos sä tappaisit ittes” sekä kin jutuista on tullut sarjansa näköinen. Kouvolan Sanomien juttusarjalle paikka- Raiko Häyrinen Sarjan juttuihin on löydetty kiinnosta- kunnan urheilukentistä. vat haastateltavat Elmo Lakasta ja Mi- Urheilutoimittajain Liiton nimeämään oli genrensä ensimmäisiä suomalaisessa ka Saukkosesta aina Sami Hyypiään. Vuoden urheilujuttu -raatiin kuuluvat urheilujournalismissa. Näin kaupungin isojen nimien ajatukset Keskisuomalaisen urheilutoimittaja Artikkeli oli tarkkuudessaan myös on saatu kuuluviin. Tommi Roimela, Turun Sanomien urhei- harvinaislaatuinen. Yrjövuoren haastat- Jutuista vastasivat Timo Ranta, Tapio lutoimituksen päällikkö Maria Veste- teluissa ja kirjoissa kertomien tarinoi- Ahlroth ja Juha Vesala. rinen ja ELMO-lehden urheilutoimittaja den totuuspohjaa perattiin pienimpiä Topias Kauhala. detaljeja myöten. Juuri niiden monien Urheilutoimittajain Liitto on vuodesta yksityiskohtien kautta alkoi suurempi 2009 lähtien palkinnut vuosittain Vuoden VUODEN URHEILUJUTTU kertomus Yrjövuoren liioittelusta ja jopa urheilutoimittajan ja Vuoden tiedottajan. -VOITTAJA valehtelusta rakentumaan. Vuonna 2013 mukaan tuli Elämäntyö Häyrisen artikkeli vaati suuren mää- urheilutoimittajana -tunnustus. Vuonna Raiko Häyrinen, STT – rän taustatyötä ja monipuolisesti eri- 2020 palkintokategorioihin tulivat mukaan Marko Yrjövuori laisten lähteiden käyttämistä – Yhdys- myös Vuoden urheilujuttu ja Vuoden valtoja myöten. Sellaisiin yhdysvalta- digitaalinen hitti. Samalla uudistui myös 1.5.2020 laislähteisiin ei ole mutkatonta päästä perinteinen Vuoden urheilutoimittaja STT:n toimittaja Raiko Häyrinen lähti kiinni, joten artikkelin kansainvälisyys -palkintokategoria, ja nimi vaihtui Vuoden artikkelissaan tutkimaan perusteellisesti on myös huomioimisen arvoista. urheilujournalisti -palkinnoksi. Vuoden ur- Marko Yrjövuoren itsensä luoman ker- Artikkeli oli huolellisesti rakennettu ja heilujournalistin, Vuoden tiedottajan sekä ronnan todenmukaisuutta. Häyrinen eteenpäin soljuva sen vaatimasta perus- Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnus- toteutti artikkelin hyvin poikkeavalla ta- teellisuudesta ja pituudesta huolimatta. tuksen valitsee Urheilutoimittajain Liitto. valla, sillä usein tapana on ollut kyseen- Uusissa palkintokategorioissa, Vuoden alaistamatta ihannoida suomalaisten ta- VUODEN URHEILUJUTTU urheilujuttu ja Vuoden digitaalinen hitti, rinoita ”suuresta maailmasta”. Artikkeli -KUNNIAMAININNAT on erilliset palkintoraadit. ‹ Joska Saarinen, Yle Urheilu – ”Olisi ehkä helpompi, jos sä tappaisit ittes”

17.1.2020 Yle Urheilun toimittajan Joska Saarisen jutussa ”Olisi ehkä helpompi, jos sä tappai- sit ittes” entiset muodostelmaluistelun valmennettavat kertovat menestyneen suomalaisvalmentajan nöyryyttävästä ja alistavasta käytöksestä sekä vuosia jat- kuneesta henkisestä väkivallasta. Juttu taustoitti laajasti ja perusteellisesti Suo- men Taitoluisteluliiton päätöstä asettaa kyseinen valmentaja kilpailukieltoon. Saarinen oli juttua varten haastatellut ison joukon urheilijoita ja saanut haas- tateltavat avautumaan arkaluontoisessa asiassa. Juttu oli tyylikäs kokonaisuus, jossa prosessin eteneminen ja haastat- telut vuorottelivat ja lukijan kiinnostus Joska Saarinen säilyi loppuun asti. Tapio Ahlroth

25 Vuodelta 1991 olevassa valokuvassa riemuitsee 11 poikamaajoukkueen pelaajaa. Vanha joukkuekuva on dokumentti pelaajien erilaisista elämänpoluista. Vuoden digitaalinen hitti: Vanha joukkuekuva Dokumentti jatkaa menestys- joukkueen pelaajien tarinaa Urheiluaiheiset dokumenttielokuvat keskittyvät usein tunnettuihin ja menestyneisiin urheilijoihin. Sellaisia Vanha joukkuekuva -dokumentissakin on. Katsojalle jää ohjelmasta parhaiten mieleen tarinat, jotka eivät vieneet kertojiaan jalkapallon huipulle.

Teksti: Esko Hatunen Kuvat: Jussi Eskola

okumentti palkittiin Urheilu- jästään, valokuvaaja Jussi Eskolasta. vuonna 2017. Seuraavana vuonna Suo- toimittajain Liiton Vuoden di- – Olen dokumentissa esiintyvien hen- messa järjestettiin alle 19-vuotiaiden gitaalinen hitti -palkintokate- kilöiden kanssa saman ikäinen ja käynyt poikien jalkapallon EM-kilpailut. Hän goriassa. Dokumentti kertoo läpi samat asiat, vaikka en ihan samalle on kuvannut vuosikausia nuorisomaa- Dpäähenkilöidensä elämätarinoista. Vaik- tasolle lajissa pääsyt. joukkueita niin tytöissä kuin pojissa ja ka kaikki eivät etene menestyvästä jal- Hän vilahtaa dokumentissa käytetyis- nähnyt pelaajien kasvun ja kehityksen. kapallojoukkueesta aikuisiällä huipulle, sä alkuperäisissä arkistomateriaaleissa, – Jotkut nousevat maajoukkueisiin ja voi elämässä pärjätä muutenkin. Jalka- mutta rajasi itsensä pois julkaisuversi- maailmalle, mutta osa häviää johonkin. pallolla on siihen merkittävä vaikutus. oon päätyneistä tallenteista. Heidän tarinoitaan Eskola dokumen- Vanha joukkuekuva kertoo myös teki- Idean dokumenttiinsa Eskola sai jo tissa lähti selvittämään, mutta aluksi

26 g Jussi Ekroth oli nuorisomaajoukku- eessa sähäkkä nopeajalkainen laituri. Jalkapallon lisäksi hänen rinnallaan kulki alkoholismi. Se päättyi 34 vuoden jälkeen vakavaan maksakirroosiin ja kahden kuukauden sairaalareissuun.

kertojia niille ei löytynyt. Eräässä kes- kustelussa nousi esiin Eskolan vanha pelikaveri Jussi Ekroth, joka oli pelan- nut poikamaajoukkueessa. Senkin jäl- keen kesti aikansa, ennen kuin valoku- va 1973 ja 1974 poikien maajoukkueesta löytyi. – Valmentaja Jyrki Heliskoski oli lä- hettänyt Hollannista otetun voiton jäl- keen pelaajille kiitosviestin, jonka mu- kana kuva oli. Se on joukkueen kakkos- valmentaja Juha Malisen ottama. siihen, mitä joukkueen muille jäsenille – Enhän minä kehdannut lopputeks- Kaikki tiet eivät vie huipulle tapahtui. teihin edes laittaa ihan kaikkea mitä do- – En tuntenut päähenkilöitä entuu- kumentin eteen tein. Maajoukkue, josta dokumentti kertoo, destaan, ja kiitos heille, että he kertoivat Vaikka lopputeksteissä on liuta nimiä, oli 1990-luvun taitteessa lähellä Euroo- tarinansa avoimesti, rehellisesti ja luot- on lopputulos siis tekijän ja hänen ve- pan huippua. Se voitti EM-karsinnoissa tamuksellisesti. nymisensä ansiota. Jussi Eskola aloitti Espanjan, Ranskan ja Hollannin peräti Hyypiän lisäksi joukkueen tunnettuja materiaalin leikkaamisen yksin. Puolen- kahdesti. Joukkue jäi EM-kilpailuista nimiä ovat maalivahti Teuvo Moilanen toista vuoden jälkeen mukaan tuli hä- ulos vain maalierolla. ja hyökkääjä Antti Sumiala. nen tuttavansa suosittelema jälkituotan- Ikäluokan tunnetuimmaksi pelaajak- toon erikoistunut Toast-niminen yhtiö, si tuli Sami Hyypiä. Hän ei päätynyt jonka avulla yksityiskohtia hiottiin. Jari mukaan dokumenttiin muuten kuin ar- ”Yhden miehen orkesteri” Turunen viimeisteli dokumentin ääni- kistokuviin ja joukkuekavereiden kerto- Dokumenttielokuvien tuottaminen maailman. muksiin. Suomessa on harvoin kaupallisesti – Lopullisessa dokumentissa musii- – Samia kysyttiin useampaan ottee- kannattavaa. Eskolakaan ei olisi doku- keista ehkä noin puolet ovat minun ver- seen, ja hänellä oli syynsä, joiden takia menttiaan tehnyt, jos hänen motiivinsa siostani. Osaamiseni ei siinä kohtaa riit- hän ei lähtenyt mukaan. Ne eivät liit- olisi ollut taloudellinen. Kuvausmatkat tänyt, eikä tarvinnutkaan, kun oli am- tyneet tähän joukkueeseen tai minuun, suuntautuivat Kajaaniin, Kokkolaan, mattilainen käytettävissä, Eskola kertoo. Eskola avaa taustoja. Ouluun, Vaasaan ja Tukholman saaris- Haastattelut hän teki itse, ja kuvaajana Aluksi hän oli suunnitellut Hyypiälle toon Helsingin lisäksi. Raakamateriaalia niissä oli Jussi Vähämäki. Lähes kaikki isoakin roolia. Saatuaan käsiinsä valo- kertyi valtavia määriä ja editointiin ku- muu on Eskolan itsensä kuvaamaa ma- kuvan jjoukkueesta tarina konkretisoitui lui lukemattomia tunteja.j teriaalia. Hän käytti järjestelmäkameraa, mikä auttoi siinä, että haastateltavien henkilöiden oli helpompi rentoutua kuvaustilanteissa. Dokumentissa ei ole käytetty myöskään kuvausvaloja, mikä myös teki dokumentissa mukana olleille kuvaussessiot paineettomammiksi. Mediamaailma digitalisoituu ja sisäl- töjä tarjotaan yleisöille eri formaateissa ja niiden yhdistelmissä. Urheiludo- kumentit, podcastit, radio-ohjelmat ja muut digitaaliset sisällöt saavat jatkos- sakin ansaitsemansa huomion Urheilu- toimittajain Liiton Vuoden digitaalinen hitti -palkintokategoriassa. ‹

Urheilujournalismin illan yhteistyökumppanina:

Sasu Iivonen on jo kolmannen polven leipomoalan yrittäjä Kokkolassa. Hän eteni jalkapalloilijana Veikkausliigaan ja pelasi TPV:ssä, VPS:ssä ja AC Oulussa yhteensä 109 ottelua.

27 Vuoden digitaalinen hitti 2020 Kuvat: Nina Jakonen

rheilutoimittajain Liitto palkit- on ronski ja rosoinen eikä pyrikään ob- si Urheilujournalismin illassa jektiivisuuteen. Podcastin vahvuus on U Vuoden digitaalisena hittinä hyvä kemia juontajien välillä sekä sel- Jussi Eskolan tv-dokumentin Vanha keät mielipiteet, jotka taatusti jakavat joukkuekuva. kuulijat. Podcasteja tehdään tällä het- Vuoden digitaalinen hitti -palkinto- kellä paljon ja Valioliiga-viikko edustaa kategorian raati nosti Jussi Eskolan tv- lajityyppinsä kärkeä. dokumentin ansioiksi ennen kaikkea Toimittajat: Ville Kuusinen ja Riku Au- huolellisesti mietityn, viimeistellyn vinen ja tyylikkään toteutuksen sekä hie- non idean. Dokumentti kertoo tarinan Vesa-Matti Savinen – Petra Olli – nuorten maajoukkuepelaajien, oman Kun liekki sammuu ikäluokkansa huippujen erkanevista urapoluista. Dokumentti ei tuomitse tai 16.7.2020 Yle Areena kerro, mikä on oikein tai väärin. Vaikka (https://areena.yle.fi /1-50557105) urheilussa kaikki eivät etenekään ai- Ylellä julkaistu tv-dokumentti Petra kuisiällä huipulle, voi elämässä pärjätä Olli – Kun liekki sammuu, on rehellinen muutenkin ja urheilulla olla merkittävä tarina urheilijasta, joka lopettaa mo- osa siinä. Liikuntakulttuurin ilmiöiden tivaation hiipuessa uransa yllättäen kannalta dokumentti tarjoaa kiinnos- – ainakin ulkopuolisen silmin. Doku- tavaa sisältöä myös kaikille nykyisille mentissa päähenkilöä on seurattu noin nuorten maajoukkuepelaajille ja heidän kymmenen vuoden ajan. Se vie katsojan vanhemmilleen. paikkoihin ja tilanteisiin, joita yleisö ei Vuoden digitaalinen hitti -palkintoka- tavallisesti pääse näkemään. Uratari- tegorian kunniamaininnat jaettiin Ville Jussi Eskola nan lisäksi dokumentti valottaa asioita, Kuusisen ja Riku Auvisen Valioliiga- joita urheilija joutuu pohtimaan urheil- viikko podcastille sekä Vesa-Matti Sa- VUODEN DIGITAALINEN lessaan oman lajin maailman huipulla visen tv-dokumentille Petra Olli – Kun ja päättäessään uransa lopettamisesta. liekki sammuu. HITTI -VOITTAJA Seurantadokumentti mahdollistaa myös Urheilutoimittajain Liiton nimeämään Jussi Eskola – Vanha joukkuekuva sen, että päähenkilö voi vielä jälkikäteen Vuoden digitaalinen hitti -raatiin kuulu- avata ja taustoittaa uransa käänteitä vat Haaga-Helian urheilujournalismin 8.6.2020 Yle Areena yksityiskohtaisesti. Dokumentti avaa erikoistumiskoulutuksen opettaja Esko (https://areena.yle.fi /1-50454549) myös urheilijan ja valmentajan tiivistä Hatunen, Nordic Entertainment Grou- Ylellä julkaistu tv-dokumentti Vanha suhdetta kaikessa raadollisuudessaan. pin (NENT) jalkapallotuottaja Antti Sa- joukkuekuva kertoo tarinan nuorten maa- Katsoja pääsee aistimaan päähenkilön lo ja Urheilumuseon erikoistutkija Kalle joukkuepelaajien, oman ikäluokkan- tunne-elämää uran yksittäisillä onnis- Rantala. sa huippujen erkanevista urapoluista. tumisten ja pettymysten hetkillä ainut- Dokumentti kertoo, että urheilu on osa laatuisellakin tavalla. elämää. Sen polut haarautuvat urheili- Tuotanto: SportCam Oy; käsikirjoitus, jan uran edetessä ja kaikki eivät löydä kuvaus, editointi Vesa-Matti Savinen ‹ tai pääse sille polulle, joka vie huipulle. Dokumentti ei tuomitse tai kerro, mikä on oikein tai väärin. Vaikka urheilussa kaikki eivät etenekään aikuisiällä hui- pulle, voi elämässä pärjätä muutenkin ja urheilulla olla merkittävä osa siinä. Käsikirjoitus, ohjaus ja editointi Jussi Es- kola, kuvaus Timo Vähämäki, Jussi Eskola

VUODEN DIGITAALINEN HITTI -KUNNIAMAININNAT Ville Kuusinen ja Riku Auvinen – Valioliiga-viikko

Julkaistaan tiistaisin joka toinen viikko Suplassa (https://www.supla.fi / ohjelmat/valioliiga-viikko) Suplassa julkaistava podcast Valiolii- ga-viikko käsittelee jalkapallon Englan- nin pääsarjaa Valioliigaa vakavasti ja vähemmän vakavasti. Ohjelmaa juon- tavat jalkapalloselostaja Ville Kuusinen ja vuosikausia eri mediatehtävissä työs- Vesa-Matti Savinen kennellyt Riku Auvinen. Käsittelytapa Riku Auvinen

28 Vuoden tiedottaja Soili Hirvonen ”Olemme rakentaneet prosessin,

Teksti: Markus Karjalainen joka palvelee toimittajia hyvin” Kuva: Nina Jakonen Urheilutoimittajain Liiton hallitus – Kaikki ei mene maaliin, mutta iän myötä alkaa olla jo itselleen armolli- valitsi joulukuussa Vuoden tiedotta- nen. Vain itse tietää suunnitelman- jaksi Hiihtoliiton viestintäpäällikön sa, josta voi hyvin joskus poiketa. Soili Hirvosen. Hiihtoliiton viestin- Urheilijoiden nässä on panostettu viimeiset persoonat esiin vuodet vahvasti tehokkaaseen Hirvonen on ottanut Hiihtoliitos- viestintään. sa vastuulleen pohjoismaiset lajit, joista tiedottaminen on ollut katta- irvonen, 42, on ollut tehtä-- vaa ja tehty kiinnostavaksi. Medialle vässä vuodesta 2015, muttaa ovat tulleet tutuksi perinteiset tiedotteet hän tuli mukaan viestimäänn ja myös sähköinen viestintä. Esimerkiksi hiihdosta jo vuonna 2007,7, urheilijoiden kommentit ovat löytyneet Hjolloin hän aloitti JK-Promo Oy vies-- äänitteinä nopeasti ja kattavasti Hirvo- tintätoimistossa muun muassa Rukan sen hyvän tiedotustiimin ansiosta. Poh- Nordic Openingin ja alppihiihdon Le- joismaisissa lajeissa – maastohiihdossa, vin maailmancupin mediapäällikkönä. yhdistetyssä ja mäkihypyssä – kilpaillaan Hiihtoliiton tehtäviin hän ajautui mo- Sattumusten kautta ympärivuotisesti, mutta Hirvosen tiimi nen mutkan kautta. Myös purjehdus tuli tiiviisti Hirvosen on pystynyt vastaamaan haasteisiin. – Lähdin opiskelemaan liikunnan- ohjelmaan. Hän oli mukana 49er -sarjas- – Olemme tehneet paljon töitä. Koron- ohjaajaksi, kun omalta urheilu-uraltani sa tekemässä juonnot Maikkarin purjeh- avuonna tuntuu, että onnistumiset ovat lähti tavallaan laji alta, kun freestyle- dusohjelmassa. jääneet vähiin. Emme ole aina kisoissa hiihdon balettia ei hyväksytty olympia- – Innostuin siitä, vaikka olin aluksi paikalla, mutta olemme rakentaneet lajiksi. Menin vuodeksi sitten Rovanie- omalla epämukavuusalueellani joudut- prosessin, joka palvelee toimittajia hy- melle, kertoo Hirvonen, joka oli harras- tuani kameran eteen. Siinä oppi esiin- vin. Urheilijat on saatu persoonina esiin, tanut huipputasolla freestyleä. tymistaitoja, haastattelemaan ja puhu- kun he ovat päässeet kertomaan kisoista Hirvonen haki Jyväskylään seuraa- maan. Ei voinut ujostella, vaikka tuntui omalla äänellään. Tämä palvelumme on vaan opiskelupaikkaan ja valmistui lii- hurjalta. Onneksi urheilijat olivat tosi mielestäni hyvä, siinä tulevat ääni ja ta- kuntatieteiden maisteriksi liikuntahal- rentoja. rina esiin. Saamme tunnelmaa tarinoihin linnon koulutusohjelmasta. Opinnot Jy- Hirvonen on viihtynyt, eivätkä vas- enemmän kuin kirjoitetuissa tiedotteissa. väskylässä alkoivat vuonna 2000, mutta toinkäymisetkään tunnu jälkikäteen Sosiaalinen media on noussut merkit- Hirvonen ei opiskellut sielläkään vies- pahoilta. täväksi kanavaksi joka päivä. tintää ja markkinointia. Oppi on tullut – Kerran Rukalla mäkihypyn maa- – Someen on myös panostettu paljon: työstä, sillä hän lähti mukaan erilaisten ilmancup oli lähellä keskeytystä, kun visuaalisuutta, kuvakerrontaa ja toi- kilpailujen järjestelyihin. kaksi hyppääjää oli kaatunut mäessä. mintaa, mistä fanit saavat toivottavasti – Jäin tapahtumiin koukkuun. Esimer- Meillä oli kahden ambulanssin kapa- paljon irti. Emme kilpaile median kans- kiksi yleisurheilun MM-kisat Helsingissä siteetti, mutta lähin röntgen-tutkimus- sa, sanoo Hirvonen, jonka mielestä on vuonna 2005 olivat ensimmäisiä isoja jut- paikka oli Rovaniemellä. mahtava tilanne, kun hänen liittonsa la- tuja minulle, kertoo Hirvonen, joka muut- – Muistin tutun röntgenhoitajan Ru- jit näkyvät television vapailla kanavilla. ti MM-kilpailupestin jälkeen Rukalle. kan ajoilta ja saimme lopulta urheilijat Toimittajien palveleminen on iso osa – Kuusamossa järjestettiin vaikka mi- tutkittavaksi Kuusamoon Rovaniemen viestijän työtä sisällöntuotannon ohella. tä. Pääsin ensin töihin Rukan markki- sijasta ja kisat pääsivät jatkumaan ilman, – Olemme toimittajien käytössä, mut- nointiin, ja kun tykkäsin urheilutapah- että kukaan ulkopuolinen tiesi kriittises- ta haluamme tuottaa kaikin konstein tumien ilmapiiristä, pääsin tekemään tä tilanteestamme, muistaa Hirvonen. hieman lisää tarjontaa taustalta. Uskon, monipuolisesti hommia. Ideoitiin kaiken Myös urheilijat selviytyivät tilanteista että olemme onnistuneet, kiittää Hirvo- näköistä, missä Jaakko Kantola oli tär- säikähdyksellä. nen liiton markkinoinnin ja viestinnän keässä roolissa fi rmassaan JK-Promossa. Avomeripurjehduksen MM-kilpai- muutaman henkilön tiimiä. Se vei lopulta mennessään viestinnän ja luissa Helsingissä vuonna 2012 Hirvo- – Pohjoismaiset lajit on saatu hyvään markkinointiviestinnän maailmaan. sen ryhmä oli tekemässä isoa kuvaus- nousuun näkyvyyden ja kiinnostavuu- – Kantola oli visionääri ja välillä ko- projektia. den osalta. Lisäksi harrastajamäärien vakin esimies. Hän ideoi aluksi hulluilta – Oli kova tuuli, eikä kuvausveneen suhteen alamaissa olleet mäkihyppy ja tuntuneita ajatuksia, ne tulivat pöydäl- kuljettaja voinut ajaa niissä olosuhteissa yhdistetty on saatu herätettyä eloon. leni, ja ”jouduin” niitä toteuttamaan, avomerellä. Kuvaus oli loppua siihen Pieniä mäkiä on saatu taas kuntoon naurahtaa Hirvonen, joka kuitenkin ha- paikkaan, vaikka signaalit oli myyty ympäri Suomen ja seuratoimijat ovat vaitsi, että se on hänen juttunsa, vaikka ympäri maailmaa. Ajattelin, ettei ikinä innoissaan. Viestinnän tekeminen ruo- pitkään vähän vastustelikin. enää tällaista projektia… honjuuritasolla on myös äärimmäisen Markkinointiviestinnän kokonaisuus Iän ja kokemuksen karttuessa hän tärkeää, sanoo Hirvonen, jonka omat houkutteli. Kun Kantola oli mainio in- muistuttaa myös omien resurssien ra- lapset harrastavat monipuolisesti hiih- nostaja, oma ala oli löytynyt. jallisuudesta. tolajeja Lahden Hiihtoseurassa. ‹

29 Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnustukset Ilkka Laitiselle ja

Erkki Kinnuselle Teksti: Tommi Roimela Kuvat: Nina Jakonen ja Erkki Kinnusen kotialbumi

3030 Ilkka Laitinen epäilemättä ansaitsisi pitkän kirjoituksen ansioistaan urhei- lutoimittajana. Toisaalta vähäeleisen ja vaatimattoman herrasmiehen kohdalla pieni on aika kaunista. Tyytykäämme siis tähän. Maakunnallisten sanomalehtien ur- heilutoimittajana lähes kuudella eri vuosikymmenellä Laitisen lisäksi Ur- heilutoimittajain liitto palkitsi Elämän- työ urheilutoimittajana -tunnustuksella Keskisuomalaisen pitkäaikaisen urheilu- toimittajan Erkki Kinnusen. – Hyvältähän tunnustus tuntuu. Se lämmittää mieltä näinä ankeina aikoi- na. Tuntuu myös, että se on jollain tapaa myös ansaittu. Ehdin työskennellä maa- kunnallisten sanomalehtien, Kymen Sano- mien ja Keskisuomalaisen, urheilutoimitta- jana melkeinpä kuudella eri vuosikym- menellä, 63-vuotias Kinnunen sanoo. Kinnunen aloitti työuransa vappuna Iltalehden urheilutoimittaja Ilkka Laitinen palkittiin Urheilujournalismin illassa Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnustuksella. 1979 Kymen Sanomissa, josta hän siirtyi vuoden 1983 alussa Keskisuomalaiseen, jossa Kinnunen viihtyikin sitten aina marraskuuhun 2019 asti. Virallisesti hän Se oli twiitti, joka pysäytti. Voisi jopa sanoa, että se aiheut- eläköityi marraskuussa 2020. ti some-kohun. Tosin kohu on väärä sana, sillä ihmisten – En kaipaa enää kirjoittamista saati taittamista kiireisinä iltavuoroina, vaan reaktiot huokuivat pelkkää arvostusta. Oikeastaan tämän työkavereita ja kollegoita, jotka tulivat koko jutun voisi korvata pelkästään tällä twiitillä. tutuiksi arvokisareissuilla tai vastaavis- sa kinkereissä. Myös yhteistyö useiden kymmenien urheilijoiden kanssa tuo ain tehdä töitä Iltalehdessä yli 30 valmentajat kuin päättäjätkin. Sen todis- hyviä muistoja mieleen. vuotta. Jonkun niistä vaihtaisin tavat twiittiin tulleet vastaukset. Kinnunen oli vuosikymmeniä tuttu pois. En saanut potkuja. Halusin näky erityisesti talvilajien arvokilpai- lähteä. Alzheimer tuli ja pilkkoi lä- Kiitos kaikesta Ile! Oli ilo aina jutella luissa. Kinnunen oli paikan päällä esi- Shimuistin ja vähän muutakin. Älkää muis- kanssasi. Sain aina kunnioituksen tunteen merkiksi Sarajevon 1984 ja Calgaryn telko pahalla, jos en enää tunne teitä kadulla. vaikka olisimme jutelleet vaikeistakin 1988 talviolympialaisissa, joissa molem- Eläkeputkessa mennään. Kiitos kaikille. asioista. Olit niitä harvoja toimittajia joilla missa juhli Jyväskylän oma poika Matti Twiitin kirjoittaja on tietenkin Ilkka oli minun henkilökohtainen puhelinnumero Nykänen. Nykänen ja Kinnunen olivat Laitinen (57). Oikeastaan heti tuolloin jalkapallourani aikana. Kiitos kaikesta ja tutustuneet jo pikkupoikina, sillä he 10. syyskuuta oli päivänselvää, että kaikkea hyvää! Nähdään! asuivat saman kerrostalon eri rapuissa. Urheilutoimittajain Liitto antaa ensim- – Mikael Forssell, ex-huippupelaaja – Mieleenpainuvin yksittäinen tapaus mäisen tilaisuuden tullen Elämäntyö lienee Nykäsen ensimmäinen hääjuhla. urheilutoimittajana -tunnustuksen Lai- Ilkka, kiitos sinulle niistä lukuisista Sain tietää hyvin salassa pidetyistä häis- tiselle. jutuista, jotka ovat vieneet suomalaista tä 1986 iltapäivällä tullessani iltavuo- Laitisen twiittiin saamat lähes 4 000 jalkapalloa eteenpäin! Sinä olet herrasmies roon. Matin henkilökohtainen valmen- tykkäystä ja etenkin vastaukset kerto- ja herrasmiestoimittaja. Arvostan sitä taja soitti yllättäen ja kertoi, että häät vat, kuinka arvostetusta toimittajasta on kovasti. Voimia sinulle. Ja kiitos ovat parhaillaan menossa ja minutkin kyse. Pääasiassa jalkapalloa (toki paljon – Ari Lahti, Palloliiton puheenjohtaja on kutsuttu. Äkkiä kotiin, puku päälle ja muutakin) Iltalehdelle uutisoinutta Lai- juhliin, joissa olin ainoa sanomalehden tista arvostavat niin kollegat, urheilijat, Ilkka Laitinen on suomalaisen urheilu- toimittaja, Kinnunen kertoo. ja erityisesti jalkapallojournalismin – Sain juhlat kustantaneen Seura- jättiläinen, jonka vähäeleistä, lehden valokuvaajan vastustuksesta korkealaatuista ja vaatimattomalla huolimatta napattua hääparista hyvän tavalla omaleimaista työtä olen ihaillut f kuvan, palasin toimitukseen, tein etusi- – En kaipaa enää kirjoittamista vuosikymmenet. vun jutun ja säntäsin seuraavalle keikal- saati taittamista kiireisinä ilta- – Vesa Rantanen, Ilta-Sanomat le lentopallo-otteluun, Kinnunen kertoo. vuoroina, vaan työkavereita ja Pelkkä suksimies Kinnunen ei suin- kollegoita, jotka tulivat tutuiksi Toimituksemme ei ole entisensä ilman kaan ollut. Uransa viime vuosina arvokisareissuilla tai vastaavis- rautaista ammattilaista ja ikuista Kinnunen meritoitui esimerkiksi uin- sa kinkereissä. Myös yhteistyö herrasmiestä. Yli 30 vuotta yhteistä titoimittajana, ja kuuluipa kuudet tal- useiden kymmenien urheilijoiden kanssa tuo hyviä muistoja mie- taivalta takana eikä se tähän pääty. violympialaiset käyneen Kinnusen pit- leen, muistelee Erkki Kinnunen Tsemppiä Ile, nähdään. kään arvokilpailulistaan myös yhdet sylissään perheen Roki-koira. – Pekka Jalonen, Iltalehti kesäolympialaiset 2004. ‹

31 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

Huoli suomalaisen median kuolemasta on ennenaikainen Ohjelmistokehitysyhtiö Anygraafi n journalistinen asiantuntija Silja Tenhunen muistut- taa, että isoilla mediataloilla menee edelleen hyvin. Turvaa tuo myös tulojen monipuoli- suus: kun tulos ei ole kiinni vain journalismista, suhdannevaihteluja on helpompi sietää.

Teksti: Kari Linna Kuva: Anygraaf Oy

32 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

tilausmyynnin varassa. Uutta liiketoi- mintaa ja tuloja on haettu viime vuosina myös muualta. "Yleisöä kiinnostavat – Tämä ei ole huono asia, sillä liike- nopeat, juuri nyt -uutiset toiminnan monipuolisuus suojaa myös journalismia suhdannevaihteluilta, Ten- sekä omat, ainutlaatuiset hunen muistuttaa. sisällöt. Nämä kaksi ovat – Suurimmista sanomalehdistä esi- nykypäivän kuluttajan merkiksi Helsingin Sanomat uutisoi tä- nä syksynä tilaajamääränsä ylittäneen toivelistalla selvä 400 000 ensimmäistä kertaa seitsemään kärkikaksikko." vuoteen. Hieno saavutus, erityisesti, Ohjelmistokehitysyhtiö Anygraafi n kun Sanoma on samaan aikaan pysty- journalistinen asiantuntija Silja Tenhunen nyt kasvamaan täysin toisella toimialal- la. Tämä on saattanut jäädä osalta jour- nalisteilta huomamatta: Sanoma Oyj:n tämänhetkisestä tuloksesta jo yli 65 % perinteisen median verkkopalveluihin. tulee oppimateriaalituotannosta, jota Pelkästään sanoma-, kaupunki- ja ilta- konserni vahvisti viimeksi yrityskau- päivälehtien verkkopalveluissa käytetty poilla Espanjassa. aika on tänä vuonna kasvanut yli 40 %, Alma Media on puolestaan panosta- aikakauslehtien verkkopalvelujen 33 % nut digitaalisiin markkinapaikkoihin, ja television nettilähetysten käyttö 33 %. erityisesti Suomen ulkopuolella. Kaikkiaan suomalaisten medioiden – Alma Medialla digitaalinen liiketoi- käyttö on kasvanut markkinatutkimus- minta tuo jo yli 70 % sisään tulevasta yritys Kantarin mukaan puolellatoista rahasta. Heillä digitaalisten kauppa- tunnilla päivässä – muun muassa etä- paikkojen merkitys on suuri ja tietoisen työn ja verkkokaupan myötä säästettyä valinnan tulosta. aikaa on siis käytetty pitkälti perintei- Kolmannen ison toimijan, vahvan siin välineisiin. paikallis- ja kaupunkilehtitalo Mediata- Tenhusella on tausta Mediatalo Kes- lo Keskisuomalaisen liikevoitto on sen kisuomalaisen Etelä-Suomen sisältöjoh- sijaan vuonna 2020 puolittumassa, mut- tajana. Siltäkin pohjalta hänellä on kom- ta toisaalta pörssianalyytikot pitävät petenssia vinkata, minkä tyyppisistä yhtiötä suositeltavana sijoituskohteena. aiheista urheilujournalismia kannattaa – Myös Keskisuomalaisella on jour- tehdä. nalismin rinnalla uutta liiketoimintaa, – Yleisöä kiinnostavat nopeat, juuri – Yleisöä kiinnostavat nopeat, juuri kuten vahvaa kasvua ulkomainonnassa. nyt -uutiset sekä omat, ainutlaatuiset nyt -uutiset sekä omat, ainutlaatui- Menneen syksyn tulosuutisista ja alaa sisällöt. Nämä kaksi ovat nykypäivän set sisällöt. Nämä kaksi ovat nyky- kipeästikin koskettaneista yt-neuvotte- kuluttajan toivelistalla selvä kärkikak- päivän kuluttajan toivelistalla selvä luista saattoi jäädä käsitykseen, että sikko. kärkikaksikko, kertoo ohjelmistoke- kustannusala voi huonosti ja sitä kautta hitysyhtiö Anygraafi n journalistinen asiantuntija Silja Tenhunen. journalisminkin yllä on uhkakuvia. Fak- Myös yksittäinen urheilu- ta on kuitenkin se, että kolme suurinta toimittaja voi vaikuttaa sanomalehtitaloa (Sanoma, Alma Media ja Keskisuomalainen) ovat taloudellises- tulevaisuuteen ti vahvoilla, vaikkakin yllä kuvatulla ta- Jokainen meistä voi Silja Tenhusen mu- ediataloista varsinkin suu- valla eri syistä. Myös TS-Yhtymä, Ilkka- kaan vaikuttaa alamme tulevaisuuden rimmat jaksavat edelleen Yhtymä, A-Lehdet ja Punamusta Media näkymiin. Jo tulevalle vuodelle kannat- hyvin. Mutta on syytä ovat tehneet positiivista tulosta. Kym- taa asettaa kolme keskeistä tavoitetta. kurkistaa lukujen taakse. menen suurimman kustantajan joukosta Ensimmäinen on analysoida kenelle, MPinnan alla on myös huolenaiheita: ko- vain yksi, MTV Oy, teki selvästi tappiota mitä ja miksi teet. Toiseksi oman teke- ronapandemia vaikutti median mainos- vuonna 2019. misen mittaaminen: mitä kannattaisi tuloihin, vaikka se samaan aikaan nosti tehdä enemmän, mitä vähemmän, mitä erityisesti lehtien tilausmyyntiä. Myös Lukijoita kiinnostaa, uutta, ja tärkeimpänä kohtana – mistä Postin varhaisjakelun tulevaisuus ja mitä tapahtuu juuri nyt, luovutaan. Kolmanneksi itsetutkiskelu: kustannukset mietityttävät, samoin di- sekä omat uniikit sisällöt mieti omaa ammattitaitoa, motivaatio- gitaalisten tuotteiden ansainta. ta ja tulevaisuudenkuvaa. Mitä osaan, Tenhunen taustoitti Urheilutoimitta- Korona-ajasta on ollut myös positiivisia mitä en osaa, miten huolehdin itsestäni. japäivien webinaarissa monipuolisesti seurauksia. Kun ihmisillä on ollut sekä – Viimeisellä kierroksella voi mennä nykypäivän tilannetta. Yksi oleellinen enemmän aikaa että samaan aikaan vä- hapoille, mutta se ei tarkoita, ettemme- näkökulma liittyy journalismin ansain- hemmän vaihtoehtoja käyttää sitä, kat- kö pääsisi maaliin ja seuraaviin kisoihin, taan. Yhä useamman mediatalon liike- seet eivät olekaan kohdistuneet Netfl i- Tenhunen tiivistää viestinsä urheilukie- vaihto ei ole enää vain lehden mainos- ja xiin tai vastaaviin, vaan kotimaisen lellä. ‹

33 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄTURHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

Tutkivaa journalismia ja asioiden penkomista tarvitaan, jotta pinnan alla kyteviin ongelmiin herätään. – Journalismin klassisena tehtävänä on nostaa tärkeitä aiheita julkiseen keskusteluun. Ongelmiin pyritään hakemaan ratkaisuja, Yle Urheilun toimituspäällikkö Elisa Jussila miettii. Sentit ja sekunnit eivät enää riitä Henkilötarinat ja ilmiöjutut entistä tärkeämpiä urheilu-uutisissa Tarvitseeko urheilujournalismi tuloksia? Viimeistään korona-aika on osoittanut, että urheilu-uutiset ovat muutakin kuin vain tuloksia. Pelkät sentit, sekunnit ja tulokset eivät enää riitä, vaan median on päästävä pintaa syvemmälle.

Teksti: Matti Lehtisaari Kuvat: Antti Haanpää / Yle ja IS kuva-arkisto

le Urheilun toimituspäällikkö Tulosten rinnalle Urheiluruutuun ja luun, Jussila valaisee. Elisa Jussila näkee, että urhei- Yle Urheilun muillekin kanaville on ha- – Nykyisen sukupolven urheilijat lujournalismin laadukkuuden luttu tuoda syventäviä elementtejä. haluavat tuoda avoimesti esiin esimer- määrittää sen monipuolisuus. – Puhumme erottuvista sisällöistä, ku- kiksi valmentajiin tai mielenterveyteen YYlen perinteikäs Urheiluruutu haluaa ten henkilö- tai ilmiöjutuista. Pitää näh- liittyviä ongelmia. Epäkohtiin halu- yhä edelleen kertoa päivän tärkeimmät dä ja tarttua asioihin, jotka ovat pinnal- taan muutoksia, eikä vaikeneminen ole tulokset ja esittää komeimmat suorituk- la urheiluväen mielissä. Taloudelliset, avain, Jussila jatkaa. set, silti lähetyksien suunnittelussa huo- yhteiskunnalliset ja eettiset näkökulmat Yleisradioyhtiön tulee huomioida pie- mioidaan paljon muutakin. ovat nousseet yhä enemmän keskuste- nemmätkin urheilulajit.

34 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

– Pidämme vuositasolla tarkkaa kir- Hän näkee, että kehitys kulkee yhä – Kuluja varmasti säästyisi, mutta uu- janpitoa eri lajien näkyvyyksistä Urhei- tarinallisempaan suuntaan. tisia tai tunteita on vaikea välittää, jos ei luruudussa. Tavoitteena on pitää urhei- – Mutta tarinat eivät kuitenkaan aina voi tavata urheilussa vaikuttavia ihmi- lukulttuuria esillä laajasti. Meiltä toi- ole 20 000 merkin pituisia juttuja vaikka- siä, Lahti muistuttaa. votaan juttuja oudommistakin lajeista, pa Diego Maradonasta. Tarinat voivat Lahti uskoo, että printtimediallakin jotta niitäkin voisi ymmärtää paremmin olla yhtä hyvin lyhyitä kuin pitkiäkin. on tulevaisuutta, vaikka paperilehtien ja saada syvempää tietoa, Jussila kertoo. Tarinallisuus näkyy myös juttujen otsi- kuolinkelloja on soiteltu jo pitkään. koinnissa. – En näe, että printtimedia korisee Tutkivaa journalismia Ilta-Sanomissakin on tutkittu, ketkä kohti kuolemaa. Esimerkiksi Urheiluleh- ja naisten urheilua sivuja kuluttavat ja mitä he odottavat ti voi paremmin kuin pitkiin aikoihin. näkevänsä. Olen sitä mieltä, että paperilehti jaksaa Tutkivaa journalismia ja asioiden pen- – Isot massat tulevat sivuillemme esi- vielä sätkiä, Lahti toteaa. komista tarvitaan, jotta pinnan alla ky- merkiksi suurten arvokisojen aikana. Hiihto ja yleisurheilu kuuluvat suo- teviin ongelmiin herätään. Toisena ryhmänä erottuvat nuoret mie- malaisten rakastamiin lajeihin. Lahti on – Journalismin klassisena tehtävänä het, joita kiinnostavat jääkiekon NHL, havainnut, että kesätoimittajiksi hake- on nostaa tärkeitä aiheita julkiseen kes- jalkapallon Mestarien liiga, vapaaottelu, vista nuorista yhä harvemmat seuraavat kusteluun. Ongelmiin pyritään hake- kamppailulajit tai nopeat autot. näitä perinteisiä lajeja. maan ratkaisuja, Jussila miettii. – Kolmas ryhmä on vanhempi poruk- – Kovin moni on täydellinen NHL:n Erilaisia näkökulmia todellakin riit- ka, joka seuraa hiihdon Suomen cupia, osaaja, jalkapallon Mestarien liiga on tää, mutta viime kädessä on rajattava, kotimaista yleisurheilua tai vaikkapa hallussa, joku tietää valtavasti koripal- mihin kaikkeen resurssit riittävät. Yh- raveja, Lahti taustoittaa. lon NBA:sta, mutta... Reetta Hurskeen deksi Yle Urheilun painopistealueeksi Vanhan ajan otteluraporttien julkai- tai Jasmi JoensuuJoensuunn taustat tietätietäviäviä on on nostettu naisten urheilu. seminen ei ole Lahden mukaan enää hhuomattavastiuomattavasti vähemmän,vähemmän, – Haluamme tarjota naisista aiempaa kovinkaan kannattavaa, vaikka pai- LaLahtihti avavaaaa hhavainto-avainto enemmän kiinnostavia ja perusteltuja si- kallislehdissä sellaisetkin voivat jjaan.aan. ‹ sältöjä. Teemme tätä työtä systemaatti- olla vielä tarpeellisia. sesti, koska naisten urheilun aiheisiin ei päästä yhtä helposti kiinni kuin miesten, Jäävätkö korona-ajan Jussila huomauttaa. muutokset pysyviksi? Suomen naisten jalkapallomaajouk- kue kukisti dramaattisella tavalla Skot- Korona-aikana toimittajat ovat lannin myöhäissyksyn EM-karsintaotte- päässeet hyvin rajoitetusti lussa. Amanda Rantasen häkellyttävä paikan päälle urheilutapahtu- voittomaali muistetaan vielä pitkään. miin. Tapahtumiin ei ole ollut – Rantasen ”nenämaali” nousi hetkes- järkevää lähteä, koska monesti sä ilmiöksi. Maali syntyi ottelun viime ketään ei olisi voinut edes haas- hetkillä, ja sen teki maajoukkuedeby- tatella. tantti, joten maaliin liittyi monenlaisia Lahti pelkää, että nyt tehdyt tunteita, Jussila huomioi. poikkeusjärjestelyt voivat jäädä Rantasesta oli tehty henkilökuva jo pysyviksi, mikäli mediataloissa kesällä, mutta vielä tuolloin juttu ei kustannustehokkuus ajaa vetänyt netissä. Mutta nyt kun tulos ja ohi muista arvoista. tarina yhdistyivät, niin henkilökuvakin alkoi kiinnostaa. Tarinallisuuden merkitys korostunut Ilta-Sanomien urheilun esimies Petri Lahti painottaa, että nopeus ja terävyys ovat entistäkin tärkeämpiä, kun taistel- laan elintilasta uutisten markkinoilla. – Pitää yksinkertaisesti olla niin no- pea kuin vain mahdollista. Ensimmäise- nä uutisen julkaiseva tyhjentää monesti pöydän, Lahti kertoo.

g Ilta-Sanomien urheilun esimies Petri Lahti uskoo, että printtimediallakin on tulevaisuutta, vaikka paperilehtien kuolinkelloja on soiteltu jo pitkään. – En näe, että printtimedia korisee kohti kuolemaa. Esimerkiksi Urheilulehti voi paremmin kuin pitkiin aikoihin. Olen sitä mieltä, että paperilehti jaksaa vielä sätkiä.

35 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT Uuden lehden alku Kun Ilkasta ja Pohjalaisesta tuli Ilkka-Pohjalainen, se ei tarkoittanut kahden lehden yhdistymistä, vaan yhtä uutta lehteä. Suunnittelutilanteessa perälauta vuoti, eikä missään ollut esimerkkiä, josta kahden erilaisen urheiluseudun yksi urheilutoimitus olisi voinut ottaa mallia. Kun Ilkka-Pohjalainen pääsi liikkeelle, korona keskeytti sisältöuudistuksen.

Teksti: Harri Laiho Kuva: Minna Kallasvuon kotialbumi

g Ilkka-Pohjalaisen ensimmäisen numeron kansi.

36 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

i yhdistetä kahta lehteä. Teh- matta jalkapallon VPS:aa ja SJK-akate- dään aivan uusi lehti. Sellainen miaa. oli I-Median ajatus, kun perin- Mediatalot seuraavat asiakkaiden- teisistä Ilkasta ja Pohjalaisesta tu- sa kiinnostusta nykyään lähinnä netin Eli yhteistyön vuosien jälkeen yksi lehti: analytiikan perusteella. Ilkassa ja Pohja- Ilkka-Pohjalainen. laisessa tehtiin ennen uuden ajan alkua Ilkka-Pohjalaisen ensimmäinen nume- vanhan ajan mittaus printtilehdelle, ro ilmestyi 30. tammikuuta 2020. Teki- jossa tarkasteltiin eri juttujen luku- ja jät ymmärsivät, ettei käsissä ole valmis huomioarvoa. tuote, vaan sitä kehitetään kokemusten – Se auttoi tosi paljon, kun teimme ja palautteen mukaan. valintoja uuden lehden sisällöstä ja sen Sitten tulivat korona ja taas uudet yt- painotuksista. neuvottelut. – Maakuntalehdessä verkon ja prin- tin lukijakunnassa on kuitenkin eroa. Se ero on paljon jyrkempi kuin esimerkiksi Urheilukulttuurien erot Hesarissa. Ilkka-Pohjalaisen urheilutoimituksen tii- Valinnat eivät luonnollisesti kelvan- minvetäjä Minna Kallasvuo myöntää neet kaikille. Palauteryöppy oli selvä, vuoden olleen raskas. Työtä ja tekemis- kun valinnat pudottivat lehden sivuilta tä olisi ollut ilman koronamurheitakin. jopa kokonaisia lajeja. Henkisesti perälauta vuoti jo lähtöti- – Päivässä tuli useita puheluita ja säh- lanteessa. Lehtien yhdistäminen tarkoit- köposteja, joissa ilmoitettiin, että tilaus loppuu ja piste. ti luonnollisesti yt-neuvotteluita, jotka Seinäjoella ja Vaasassa uuden lehden johtivat 26 henkilön irtisanomiseen, vaikeuskerrointa lisäsivät kahden Ryöppyä kesti noin kuukauden, osa-aikaistamisiin sekä määräaikaisten lehden perinteiden lisäksi maakunta- mutta toki muutosten aiheuttamia pa- ja vapautuvien toimien täyttämättä jät- raja. Kilometreissä kahden kaupungin lautepurskahduksia voi tulla edelleen. tämiseen. etäisyys on vain noin 80. Henkisesti Kuinka paljon tilauksia todella lopetet- – Työvoimaa vähennettiin, ja monet siirto rannikolta sisämaahan paljon tiin urheilusivujen valintojen takia, siitä enemmän. Ilkka-Pohjalaisessa ei ole tarkkaa tietoa. hyvät ammattilaiset menettivät työnsä. – Meillä ei ollut mitään, mistä ottaa mal- Siinä samassa piti sinkoilla uusien ide- lia, kertoo Ilkka-Pohjalaisen urheilutoi- Kallasvuon mukaan palautteita kui- oiden kanssa ja tehdä jotain uutta. Se mituksen tiiminvetäjä Minna Kallasvuo. tenkin myös kuunneltiin tavallistakin ei ollut erityisen kiva rasti, Kallasvuo herkemmällä korvalla. Siitä tiiminvetäjä muistelee. kiittää työnantajaansa, että korjausliik- – Pitää kiittää kollegoita ja ihmetellä keisiin annettiin aikaa ja kärsivällisyyt- itseään, että pääsimme selville vesille. tä. Uuden lehden synnyttämisessä oli "Työvoimaa vähennettiin, ja omat luomistuskansa. Uutta lehteä olisi Voitto-robotti avuksi huomattavasti helpompi suunnitella, jos monet hyvät ammattilaiset ei olisi perinteitä ja vakiintuneita käy- menettivät työnsä. Siinä Maaliskuussa kaikki kuitenkin seisah- täntöjä siitä, miten ja mitä asioita teh- samassa piti sinkoilla uusien tui. Kun ei ollut urheilua, ei urheilusi- dään. Nyt oli kahden lehden perinteet vuilla ollut myöskään mitattavaa siitä, ja käytännöt. ideoiden kanssa ja tehdä missä kohtaa kehitystyössä mennään. Seinäjoella ja Vaasassa uuden lehden jotain uutta. Se ei ollut – Sisältöuudistuksemme oli vielä täy- vaikeuskerrointa lisäsivät kahden leh- erityisen kiva rasti." sin kesken, Kallasvuo myöntää. den perinteiden lisäksi maakuntaraja. Lopulta ei ollut edes urheilusivuja. Kilometreissä kahden kaupungin etäi- Ilkka-Pohjalaisen urheilutoimituksen Korona aiheutti Ilkka-Yhtymässä no- syys on vain noin 80. Henkisesti siirto tiiminvetäjä Minna Kallasvuo peat yt-neuvottelut, joka toi urheilutoi- rannikolta sisämaahan paljon enemmän. mitukselle lomautukset. – Meillä ei ollut mitään, mistä ottaa Niiden jälkeen kesäkin meni Kallas- mallia. Lähimpänä meidän muutostam- asioita, jotka yhdistävät, kuin niitä, jot- vuon mukaan selviytymismoodissa. me olivat Alma Median pohjoisen leh- ka erottavat. Jouduimme myös mietti- Ilkka-Pohjalainen ei ole käytännössä tien Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien mään, mikä todella on Ilkka-Pohjalaisen päässyt elämään tavallista ja seesteistä yhdistyminen, mutta niiden alueilla oli ydinaluetta. Pohjalainen oli aiemmin aikaa. Vuodessa sisältöuudistus on hä- enemmän yhdistäviä lajeja kuin meillä, seurannut esimerkiksi Pietarsaaren Ja- nen mielestään saatu silti kohtalaisen Kallasvuo kertoo. roa, mutta uudessa lehdessä se putosi valmiiksi. Ilkan ja Pohjalaisen levikkialueilla ur- pois. Lähiajan askeleista Minna Kallas- heilukulttuurien erot ovat isot. Vaasassa Paljon muutakin oli pudotettava pois. vuo on innoissaan kehitystyöstä, jota ei esimerkiksi kiinnosta eteläpohjalais- Ilkassa ja Pohjalaisessa seurattiin vuonna Ilkka-Pohjalainen on tehnyt yhdessä Ylen ten iso laji pesäpallo. Seinäjoelta huude- 2019 yhteensä 18:n pääsarjatasolla pe- kanssa. Se tuo Voitto-robotin urheilutoi- taan, että ”vaasalaisten huonotasoinen lanneen joukkueen edesottamuksia. mituksen avuksi tuottamaan rutiinin- potkupallo ei kiinnosta”. Oman maus- Ykkössarjatasolta seurattavia joukkuei- omaisia, tilastoihin perustuvia otteluse- teensa alueiden eroihin tuo myös Vaa- ta oli 14. lostuksia. san kaksikielisyys. – Eihän tuo määrä joukkueita olisi – Tarkoitus on, että jotkut joukkueet – Jääkiekko on yhdistävä tekijä. Jää- mahtunut mihinkään painettuun leh- ja lajit samalla palaavat lehden sivuille. kiekko lajina ja Sport seurana kiinnosta- teen. – Täytyy myöntää, että yksittäisten vat myös entisen Ilkan alueella, Kallas- Käytännössä ykkössarjatason ja sitä pienten ottelujuttujen merkitys maa- vuo kertoo. alempien tasojen joukkueet putosivat kuntalehdessä on sellainen asia, jota on – Ennemmin kannatti katsoa niitä lehden seurannasta pois lukuun otta- tullut aliarvioitua. ‹

37 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

Satakunnan Kansassa pandemian aikana urheilutoimittajia ei siirretty muille osastoille eikä urheilusivujen määrää supistettu. – Aloimme tehdä aiempaa enemmän syvällisiä henkilö- ja taustajuttuja. Aloimme pakon edessä ajatella ja lähestyä juttuideoita boksin ulkopuolelta. Saimme niistä pääasiassa hyvää palautetta, kertoo Juha Luotola. Tilauksessa kiinnostavia tarinoita ja monenlaisia digiosaajia Millaiselta arki urheilutoimituksissa näyttää tällä hetkellä, kun osa koronarajoituksista on poistunut? Ovatko juttuvalinnat ja niiden painotukset nyt erilaisia kuin ennen pandemiaa? Mihin urheilujournalismi on menossa, ja millaisia osaajia tulevaisuudessa tarvitaan? Teksti: Jussi Heimo Kuvat: Juha Luotolan kotialbumi ja Pasi Peltolan kotialbumi

iheesta Urheilutoimittajain liskuussa 2020. Olympialaiset ja kaikki heiluosasto lakkautettiin kolmeksi kuu- Liiton joulukuussa järjestä- merkittävät arvokilpailut joko peruttiin kaudeksi. Lähes yhtä tyhjän päälle jäivät män webinaarin paneelissa tai siirrettiin vuodelle 2021. Käynnissä monet freelancerit. keskustelivat Salon Seudun olleet kansalliset palloilusarjat keskey- – Kolmeen kuukauteen ei ollut mi- ASanomien Juha Tuuna, Satakunnan Kan- tettiin ja mestaruudet jätettiin jakamatta. tään pelejä. Olin käytännössä työtön, san Juha Luotola ja freelancetoimittaja Pandemia tuntui heti urheilutoimitta- Suomen ahkerimpiin palloilusarjojen Pasi Peltola. jien ja -toimitusten arjessa. raportoijiin kuuluva Peltola kuvailee. Koronavirus tuli ja pysäytti kaiken kil- Äärimmäinen muutos koettiin aluksi Satakunnan Kansassa pandemia muutti paurheilun Suomessa ja maailmalla maa- Salon Seudun Sanomissa, jossa koko ur- ajattelua vielä entistä paikallisemmaksi.

38 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

– Siitä lähtien meillä on aina urheilusi- työnantajalleen suunnittelemattomuu- nössä juttua vain oman paikkakunnan vujen lähtönä ollut oman toimittajan tai desta. joukkueesta, Peltola kuvailee muutosta. avustajan tekemä lukujuttu joko paikal- – Eihän urheilu ole pelkkiä tuloksia tai Tämä viimeisin Peltolan mainitsema lisesta henkilöstä tai kiinnostavasta ai- voittajia. Meilläkin oli monenlaisia jut- näkyy suoraan myös urheilutoimittajille heesta. Tulosurheilu, kuten esimerkiksi tusarjoja menossa, mutta kaikki jätettiin tarjolla olevista tehtävistä. Porissa aina todella kiinnostavat Ässien hyllylle. Olisihan niitä voinut julkaista. – Kun aiemmin jokainen sanomalehti liigapelijutut, on nykyään vasta toisella Tuuna pääsi täysillä takaisin sorvin halusi oman jutun yksittäisestä pääsar- aukeamalla, Luotola kertoo konkreetti- ääreen, kun Salon ykköslajin koripallon japelistä, tein parhaimmillaan yhdestä sen esimerkin pysyvästä muutoksesta. pääsarjat käynnistyivät syksyllä, mutta pelistä jutun kahdeksaan eri lehteen. uusi muutaman viikon lomautus tuli Nyt teen jutun vain STT:lle, joka jakaa taas joulukuussa, kun sarja keskeytet- sen ympäri Suomen lähes kaikkiin me- Aiheita boksin ulkopuolelta tiin. dioihin. Satakunnan Kansassa tehtiin pandemi- – Jos urheilusivuja ei haluttu paperi- – Tulevaisuudessa pelijuttuja teke- an alkaessa moneen muuhun lehteen lehteen, olisihan urheiluun liittyviä jut- mällä ei kukaan voi enää itseään elättää. verrattuna poikkeuksellinen ratkaisu, tuja voinut julkaista netissä. Ylipäätään Kaikille nuorille suosittelenkin: kannat- kun urheilutoimittajia ei siirretty muil- liian moni lehti Suomessa on kamppail- taa opetella selostamista. Nykynäkymil- le osastoille eikä urheilusivujen määrää lut digiloikkaa vastaan 2010-luvulla, lä niitä hommia kyllä piisaa, kun kaikki supistettu. mutta 2020-luvulla se on kaikkien tehtä- mahdolliset matsit alkavat pyöriä netis- – Aloimme tehdä aiempaa enemmän vä. Ilman sitä menestyminen ja tilaajien sä, Peltola heittää. syvällisiä henkilö- ja taustajuttuja. Aloim- tyytyväisinä pitäminen on mahdotonta, me pakon edessä ajatella ja lähestyä jut- Tuuna ennakoi. tuideoita boksin ulkopuolelta. Saimme Digiosaajia tarvitaan niistä pääasiassa hyvää palautetta. Millaiselta urheilujournalismi sitten – Satsasimme myös digitaaliseen tuo- ”Pelistä ei sanaakaan” näyttää tulevaisuudessa? tantoon ja näytimme kesällä tilaajille Tuhansia ottelujuttuja vuosikymme- – Ainakin paljon digitaalisemmalta alasarjojen otteluita nettilähetyksinä. niä kestäneen urheilutoimittajauransa myös perinteisissä sanomalehdissäkin. Ne olivat todella suosittuja, ja niihin pa- aikana tehnyt Pasi Peltola on kokenut Monenlaisia osaajia tarvitaan, kun pai- nostamme tulevaisuudessakin, Luotola muutoksen juttuja tilaavien medioiden kallisesti kiinnostavien pelien ja urhei- sanoo. ajattelussa. lukisojen ympärille rakennetaan tapah- Vaikka elämä ja urheilu palaisi jossain – Kun pitkään ottelujutuissa toivottiin tumia. Satakunnan Kansassa esimerkiksi vaiheessa normaaliksi, järjestely jää Sa- mukana olevan aina joku pointti tai koh- kokeilemamme studiot jalkapallon Kak- takunnan Kansassa pysyväksi. ta, josta selvisi, mihin peli ratkesi, nyt se kosen otteluissa otettiin todella hyvin – Perinteisten peliraporttien aika on on pannassa. Useimmin ohjeistus nyky- vastaan, Juha Luotola kertoo. nyt viimeistään ohi. Toki otteluita edel- ään kuuluu: ”Pelistä ei sitten sanaakaan”. – Monista otteluista näytimme vain leen seurataan, mutta erilaisesta näkö- – Ottelun tapahtumista voi olla asiaa kuvaa ilman selostusta, mutta niilläkin kulmasta. Tarinat tai esimerkiksi joku pelin online-seurannassa tai heti pelin oli paljon katsojia. Uskon, että sellaisten yksityiskohta ottelusta, jonka ensim- jälkeen lehden nettisivuilla julkaistavas- paikallisten tapahtumien livelähetykset, mäisenä kertoisit kaverillesi baaritis- sa uutisessa, mutta ei enää aamun print- joiden oikeudet eivät ole suurilla mak- killä pelin jälkeen, otetaan tarkempaan tilehdessä. Yleisesti voi sanoa, että kun sukanavilla, lisääntyvät tulevaisuudes- tutkiskeluun, Luotola antaa esimerkin. aiemmin sanomalehdet seurasivat pal- sa. Niiden toteuttaminen vaatii perin- Vuoden urheilutoimittajana 2020 pal- loilusarjoja valtakunnallisesti kaikista teisten urheilutoimittajien ja selostajien kittu Juha Tuuna antaa suoraa kritiikkiä peleistä, nyt printtiversiossa on käytän- lisäksi monenlaisia digiosaajia, Luotola visioi. Tuuna uskoo, että painetulla sanoma- lehdellä tai ainakin sen digiversiolla on edelleen paikkansa. – Hyville jutuille ja tarinoille löytyy aina lukijansa. Niiden tekemiseen tarvi- taan edelleen osaavia urheilutoimittajia, jotka eivät toista samoja tuttuja fraaseja, vaan osaavat poimia olennaiset asiat esiin ja maalata sopivasti tulevaisuutta. Median yleissivistävä tehtävä ei myös- kään katoa. Siksi tarvitaan sopivassa määrin kiinnostavia juttuja myös histo- riasta, jotka asettavat nykyiset tapahtu- mat ja sankarit oikeanlaiseen perspek- tiiviin. ‹

f Freelancer-toimittaja Pasi Peltola on kokenut muutoksen juttuja tilaavien medioiden ajattelussa. – Kun pitkään ottelujutuissa toivottiin mukana olevan aina joku pointti tai kohta, josta selvisi, mihin peli ratkesi, nyt se on pannassa. Useimmin ohjeis- tus nykyään kuuluu: ”Pelistä ei sitten sanaakaan”.

39 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT

Viruksia vastaan on taisteltu aina Korona on tuonut lisää tarkennuksia Iivo Niskasen arkeen, johon hyvä hygienia on aina kuulunut Kulunut vuosi on ollut kamppailua koronavirusta vastaan, mutta itse asiassa huippu-urheilijat ovat aina olleet erittäin tarkkoja välttääkseen virusinfektiot.

Teksti: Markus Karjalainen Kuvat: Suomen Hiihtoliitto / Jesse Väänänen ja Mehiläinen

un koronassa on kyse vaaralli- millimolleja, sanoi hiihtäjä Iivo Niska- Kaksinkertainen olympiavoittaja ja sesti keuhkoihin vaikuttavas- nen Urheilutoimittajapäivillä. maailmanmestari ei lähtenyt mukaan ta taudista, sen kanssa ei ole – Jos korona iskee ja alentaa pysyväs- Tour de Skille vuodenvaihteeksi, mitä todellakaan leikkimistä. ti hapenottokykyä, tilanne on hiihtäjälle hän ennakoi jo ennen joulua. Matkusta- K– Nyt asiassa ollaan vieläkin tarkem- todella paha. Keuhkoihin laajasti ha- minen lisää aina riskejä. Nyt Niskasella pia. Maastohiihto on taistelua hapen ku- keutuva virus on suuri uhka jopa koko on selkeänä päämääränään helmikuus- lutuksesta. Hyvä hiihtäjä tarvitsee näitä uralle. sa alkavat MM-hiihdot Oberstdorfi ssa.

40 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT f g Iivo Niskanen on huolehtinut omassa arjessaan terveydestään huolellisesti. Korona ei ole tuonut sinänsä mitään mullistavaa, nyt vain asia on tullut entis- tä enemmän esille. – Tavallisen kausi-infl uenssan aikaan toiminta on ollut pitkälti samanlaista kuin koronan kanssa. Käsihygienian kanssa on oltava tarkkana, ja ihmis- kontaktit täytyy minimoida. Esimerkiksi maskit pitää nyt muistaa vaikkapa mattotestille sisälle mennessä: kaikilla on tosiaan oltava maskit kontaktitilan- teissa, sanoo Niskanen.

– Matkustaminen on aina pois harjoit- telusta. Kilpaileminen on toki tärkeää, mutta itse koetan tehdä suunnitelmani kaikki asiat huomioiden parhaalla ta- valla, kertoo Niskanen, jolle oli omalla tavallaan helpotus, kun olympialaisten esikisat Pekingissä jäivät koronaperuu- tuksen vuoksi pois tämän kauden oh- jelmasta. – Pekingin ratoihin voi tutustua etu- käteen netissäkin, mikä onnistuu ihan hyvin. Itse kisoissa on tarpeeksi aikaa käydä radat läpi, eikä siihen tarvita pit- – Joskus mennään niin kovilla kier- – Asiat ovat yksinkertaisia. Kaikki kää tiedustelumatkaa. roksilla, että energian saamiseenkin on urheilijat, valmentajat ja huoltajat on – Korona vaikutti jo alkukauteen. paneuduttava. Riisi, pasta ja kaurapuu- sitoutettava hyvään käsi- ja wc-hygieni- Poisjääntejä on tullut, enkä yhtään ih- ro ovat tärkeimmät polttoaineemme. aan sekä maskien käyttämiseen. Myös mettele, mikäli kaikki eivät halua nyt Korona-aikaan urheilutoimittajatkin hetkelliset oireet on otettava vakavasti, kiertää täysimääräisesti kisoja. Toivon, ovat olleet Niskasen mukaan kiitettävän sillä pienetkin oireet ovat merkki hen- että Oberstdorfi ssa pystytään kilpaile- tarkkoja. gitystieinfektiosta. Silloin on reagoitava maan täysipainoisesti ja kaikki haluk- – Kaikki tietävät, mistä on kysymys. heti ja eristettävä oireileva muusta jouk- kaat pääsevät lähtöviivalle. Tosin koko Koronakuplassa on osattu toimia. kueesta. ajan on mentävä nyt terveyden ehdoilla, Hänen mielestään korona-aikana an- sanoo Niskanen. ”Riskitasoa ei saa netut muistutukset käsien pesemisestä koskaan täysin nollaan” ovat tarpeellisia aina. Harjoittelua, syömistä – Hyvä saippuapesu on tärkeää, ja ja nukkumista Maastohiihtomaajoukkueen lääkäreistä pitäisi muistaa, ettei käsin kosketella Mira Tuovinen kertoo, että viruksia vas- kasvoja. Sormia ei työnnetä suuhun tai Niskanen on huolehtinut omassa arjes- taan on aina taisteltu, mutta yllättävän nenään, naurahtaa Tuovinen. saan terveydestään huolellisesti. Koro- usein hiihtäjiäkin on sairastunut kesken Hänen mukaansa riskitasoa ei saa na ei ole tuonut sinänsä mitään mul- arvokilpailujen. koskaan täysin nollaan. listavaa, nyt vain asia on tullut entistä – Hengitystieinfektiot ovat olleet – Riskejä voi kuitenkin vähentää mer- enemmän esille. Oman työn tekeminen varsin yleisiä. Norjalainen tutkimus kittävästi vain omat hyvät tavat muis- on tuttua kestävyysurheilijalle, mutta vuosien 2006–2014 Tour de Skilta ker- taen. Hiihtäjillä on ollut koronan alusta muistisääntöjä on kerrattu nyt usein. too, että 48 prosenttia urheilijoista on lähtien varsin vähän tautia, mikä johtuu – Tavallisen kausi-infl uenssan aikaan kärsinyt turnauksen aikana oireista, osaltaan hyvistä varotoimenpiteistä. toiminta on ollut pitkälti samanlaista kertoo Tuovinen, jonka mukaan saman- – Jos tauti kuitenkin iskee, se on eris- kuin koronan kanssa. Käsihygienian suuntaisia tuloksia saatiin vuoden 2018 tettävä mahdollisimman nopeasti, muis- kanssa on oltava tarkkana, ja ihmiskon- olympialaisista ja vuoden 2019 MM- tuttaa Urheilu Mehiläisen lääkäri Mira taktit täytyy minimoida. Esimerkiksi hiihdoista. Tuovinen. ‹ maskit pitää nyt muistaa vaikkapa mat- – Tour de Ski on kilpailuna erittäin totestille sisälle mennessä: kaikilla on to- kuormittava urheilijoille. siaan oltava maskit kontaktitilanteissa, Lista sairastumiseen altistavista teki- Urheilutoimittajapäivien sanoo Niskanen. jöistä on pitkä. yhteistyökumppanina Urheilijan terveys on kovemmalla – Fyysinen kuormitus, energiavaje, Urheilu Mehiläinen: koetuksella kuin useimmilla tavallisilla psyykkinen kuormitus, liialliset ihmis- kansalaisilla. Äärimmilleen harjoitettu kontaktit, matkustaminen ja huono uni, urheilija on fyysisesti tilassa, jolloin tau- luettelee Tuovinen unohtamatta ympä- tikin iskee herkästi. Näin säännöllinen ristön olosuhteita, jolloin on huomatta- ja hyvä ravinto on välttämätöntä, eikä va, mitä ja millaisia tauteja on liikkeellä. lepäämisestäkään saa tinkiä. Niskasen Tuovinen painottaa tautien ennalta mukaan huippu-urheilun sisältö on har- ehkäisyn merkitystä yritettäessä tehdä joittelua, syömistä ja nukkumista. paras urheilutulos.

41 LYHYESTI Opiskelijat – Liitto jakaa koulutus- tervetuloa liiton opiskelija- apurahaa ammatilliseen jäseniksi! kouluttautumiseen rheilutoimittajain Liitto toi- vottaa liiton opiskelijajäse- rheilutoimittajain Liiton kou- Hakuohjeet niksi journalistiseen ammat- lutusapurahaa voivat hakea tiin (urheilu) opiskelevat liiton A-jäsenet. Henkilökoh- Apurahaa haetaan sähköisellä lomak- Uhenkilöt. Jäsenhaku tapahtuu liiton taista koulutusapurahaa voi keella 28.2.2021 mennessä liiton verkko- verkkosivujen kautta: https://urheilu- Ukäyttää ammatilliseen kouluttautumi- sivujen kautta: www.urheilutoimittajat. toimittajat.fi /liity-jaseneksi/jasenhake- seen. fi /jasenedut/koulutusapuraha. Hake- mus. Apurahaa voi saada oman ammatti- mus tulee perustella hyvin. Mahdolli- Opiskelijajäsenen jäsenmaksu on 30 taidon kehittämiseen ja syventämiseen nen apuraha maksetaan toteutuneiden euroa + liittymismaksu 15 euroa. tähtääviin opintoihin (ei perustason kulujen perusteella. Hakijan jäsenmak- Opiskelijajäsenten jäsenetuja ovat opintoihin) sekä yleissivistävään itsen- sun tulee olla maksettuna. mm. liiton koulutukset, Fair Play -lehti sä kehittämiseen. Tällaisia voivat olla Apuraha tulee käyttää pääsääntöises- ja liiton kumppanietuudet. Kun opis- esim. kieliopinnot, ammatillinen täy- ti vuoden 2021 aikana. Mikäli apurahan kelijajäsenen toiminta urheilujournalis- dennyskoulutus, opintojen loppuun- käyttö ajoittuu vuoden 2022 alkupuo- min parissa vakiintuu, he voivat hakea saattaminen, kielenhuoltokurssi, alan lelle, on siitä kerrottava selkeästi hy- paikalliskerhon B-jäsenyyttä tai liiton tutkimustyö, alan julkaisut, videoku- vin perusteluin hakemuslomakkeessa. A-jäsenyyttä, riippuen onko työ sivu- vauskurssi tai digikuvauskurssi. Apu- Apurahan käytöstä on tehtävä selvitys toimista vai täysipäiväistä. rahaa ei myönnetä laitehankintoihin, 31.1.2022 mennessä. Selvityksen liitteek- Lisätiedot: pääsihteeri Nina Jakonen, eikä sitä voi käyttää työmatkoihin tai si tulee liittää koulutusapurahan osalta puh. 050 44 84 845, toimisto@urheilutoi- opiskelupaikan ja kodin välisiin mat- alkuperäiset kuitit kuluista. mittajat.fi . ‹ koihin tai elinkustannuksiin. Apurahaa Koulutusapurahaa saavan on toimi- ei myöskään myönnetä jo toteutuneisiin tettava Fair Play -lehteen juttu apurahan tai meneillään oleviin hankkeisiin. Kou- käytöstä tai opinnäytteestä koulutustilai- lutuksen pitää tukea ja kehittää jäsenen suuden jälkeen. Aikataulusta on sovitta- ammattitaitoa ja journalistista osaamis- va etukäteen lehden päätoimittajan kans- ta. sa ([email protected] ). ‹

UUrheilutoimittrheilutoimitt a ajainjain LLiitoniiton ggolfiolfi n mmestaruuskilpailutestaruuskilpailut JJyväskylässäyväskylässä jjaa MMuuramessauuramessa 77.–8.6..–8.6.

Urheilutoimittajain Liiton golfi n mestaruuskilpailut järjestetään 7.–8. kesäkuuta 2021 Jyväskylän Sippulanniemen ja Muuramen Golfseuran kentillä. Liiton mestaruuskilpailuihin voivat osallistua kaikki liiton jäsenet. Sarjat ja pelimuodot: A-sarja: 36 reiän lyöntipeli scr ja hcp tasoituksilla 0,0-18,4. Scr-sarjan voitto ratkaistaan uusinnalla, jos tulos on tasan 36 reiän jälkeen. B-sarja: 36 reiän pistebogey tasoituksilla 18,5- 36. Joukkuekilpailu: paikalliskerhojen välinen kolmen hengen joukkuekisa – tulokseen lasketaan kaikkien kolmen pelaajan pb-tulos kaikilta 36 reiältä. Muuta: molemmilla kentillä lähimmäs lippua ja pisin draivi -kilpailut – tasatuloksissa (hcp) voittaa pienempi tarkka tasoitus. Osallistumismaksu ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautumiset 17.5. mennessä: ari.mantyla@keskisuomalainen.fi tai seppo.pankalainen@keskisuomalainen. fi . Ilmoittautumiseen on kirjattava kilpailijan nimi, seura, tasoitus ja paikalliskerho sekä mahdollinen osallistuminen joukkuekilpailuun. Lisätiedot: Ari Mäntylä, puh. 050 37 61 232 ja Seppo Pänkäläinen, puh. 050 37 61 214. Järjestäjänä Keski-Suomen Urheilutoimittajat.

42 KOLUMNI Raha on hyvä renki urheilussa, mutta huono isäntä urheilujournalismissa

uomalainen urheilu tarvitsee median pitää olla koko ajan hereillä ja Jos on syytä sysissä, on sepissäkin. taloudellisia resursseja. Rahaa tehdä tämä asia tarvittaessa selväksi Kiireen ja joskus jonkin muun asian ta- saadaan yleisöltä, sponsoreilta, yleisölleen. kia toimittajat eivät ennätä valmistautua tv-sopimuksista ja kaupallisista Menestyville urheilijoille riittää vien- haastatteluihin riittävän hyvin. Tämä Syhteistyösopimuksista. Moni laji ja yk- tiä julkisuudessa. Heitä halutaan haas- yhtälö ei tuota yleisölle lisäarvoa. Jo- sittäinen urheilija haluaa hyötyä myös tatella ja hyödyntää yhteistyökump- kainen haastattelu ja jokainen kysymys medianäkyvyydestään. Se on hyvä juttu panien tilaisuuksissa niin paljon kuin pitäisi olla merkityksellinen, ja niiden urheilulle, mutta ei journalismille. aikaa vain liikenee. Kärkinimillä on pitäisi tuottaa jotakin yleisöä kiinnos- Valikoiva julkisuus ei tuota hyvää managereita, jotka auttavat julkisuuden tavaa. tasapuolista ja riippumatonta journalis- ajankäytön hallinnassa. Urheilijoista on Urheilijoiden ja median kannattaa mia, johon suomalainen media on sitou- tullut jopa valikoivia sen suhteen, kenel- tehdä yhteistyötä, jossa molempien tar- tunut. Urheilussa kaupallisuus tulee toi- le he haastattelujaan antavat. peet otetaan huomioon ja niitä kunnioi- mittajien iholle ja journalistien pitää olla Journalismi ei toimi siten, että juttuja tetaan. Tässä yhtälössä on vain voittajia. koko ajan tarkkana, etteivät mainosvies- tehdään vain silloin, kun se sattuu nii- Yleisö niistä suurimpana. tit livahda rivien väliin juttuja tehdessä. den kohteille sopimaan. Sisältöä teh- Vuonna 2007 Vierumäellä järjestet- dään yleisölle, joka haluaa kuulla, mitä tiin Urheilutoimittajapäivät. Urheilun urheilijoille milloinkin kuuluu. Sponso- ja median suhdetta käsiteltiin eri nä- ritilaisuudet eivät aina ole parhaita ajan- kökulmista. Jääkiekon SM-liigassa oli kohtia tehdä kiinnostavia sisältöjä. jo muutaman kauden ajan ohjeistettu Urheilun viestinnässä pyritään saa- mediaa tekemään tv-haastattelut sarjan maan kaupallinen viesti läpi journalis- yhteistyökumppanien logoilla varuste- tisen jutun yhteydessä. Tämä yhtälö ei tun mainosseinän edessä. yleensä tuota kovin kiinnostavaa sisäl- Silloinen SM-liiga Oy:n toimitusjohta- töä, vaikka välillä siihen pitääkin tyytyä. ja Jukka-Pekka Vuorinen aloitti oman Varsinkin sosiaalisen median kanavissa puheenvuoronsa toivomalla kaikkien on yhä enemmän mainostägillä merkit- median edustajien ottavan tämän huo- tyjä postauksia. mioon. Hänen jälkeensä STT:n vastaava Urheilijoiden kommentteja saadaan päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika tapahtumien jälkeisissä hikihaastatte- Pettersson aloitti alustuksensa ilmoitta- luissa Mixed Zonella ja lehdistötilai- malla olevansa edellisen puhujan kans- suuksissa. Näissä tilanteissa urheilijat sa täysin vastakkaista mieltä. eivät aina ole parhaimmillaan ja usein Maailma on tuosta ajasta mennyt Suo- haastattelut ovat pakkopullaa. Sen kuu- messakin eteenpäin. Kukaan ei enää ih- lee vastausten sisällöistäkin. mettele, miksi lajien ja yhteistyökump- Urheilijoiden arvokasta media-aikaa panien logot näkyvät tv-lähetyksissä ja voisi vähentää näiden yhteisten ”me- kuvissa. Median on silti osattava entis- diahartausten” osalta ja tarjota toimit- täkin tarkemmin erotella kaupallinen ja tajille enemmän tilaisuuksia tehdä omia toimituksellinen sisältö toisistaan. haastatteluja. Näin urheilumediassa Vastuullisessa journalismissa yleisön olisi tarjolla enemmän toimittajien va- Esko Hatunen pitää kyetä erottamaan, mikä on mai- litsemia näkökulmia. Myös urheilijat Urheilutoimittajain Liiton nontaa ja mikä toimittajan tuottamaa saattaisivat kokea haastattelut merki- hallituksen varapuheenjohtaja sisältöä. Keskimäärin näin asia enim- tyksellisemmiksi. Vähemmän olisi tässä Haaga-Helian urheilujournalismin mäkseen onkin. Urheilutoimittajien ja kohti enemmän. erikoistumiskoulutuksen opettaja

Löydät meidät Facebookista Seuraa meitä Twitterissä facebook.com/urheilutoimittajat twitter.com/urheilutoimitus

43 TIEDOTTAA UUrheilutoimittrheilutoimitt ajainajain LiitonLiiton vvuosikokousuosikokous HHelsingissäelsingissä

Urheilutoimittajain Liitto pitää sääntömääräisen vuosikokouksen vallitsevan koronatilanteen takia vasta touko-kesäkuussa. Hallitus päättää päivämäärän myöhemmin. Vuosikokous on avoin kaikille liiton jäsenille. Huom! Paikalliskerhon virallisella edustajalla on oltava paikalliskerhon myöntämä valtakirja mukanaan vuosikokouksessa. Liitto maksaa yhden edustajan/paikalliskerho (valtakirjaan merkitty edustaja) matkakulut vuosikokoukseen edullisinta matkatapaa käyttäen. Käyttäkää siis mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä, mikäli liikutte autolla. Matkakulut saadakseen paikalliskerhon edustajan tulee täyttää liiton verkkosivuilta löytyvä matkalaskulomake (www.urheilutoimittajat.fi ) ja siihen on liitettävä kaikki mahdolliset matkaan liittyvät kuitit mukaan. Matkakorvauslomakkeen voi liitteineen tuoda vuosikokoukseen liiton pääsihteerille tai toimittaa liittoon vuosikokouksen jälkeen postitse tai sähköpostitse. Lisätiedot: pääsihteeri Nina Jakonen, puh. 050 44 84 845, toimisto@urheilutoimittajat.fi .

Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Paikalla olevien jäsenten lukumäärän toteaminen Henkilöjäsenet ja paikalliskerhot, joilla on yksi ääni kutakin alkavaa kymmentä henkilöjäsentä kohti. 6. Toimintakertomus vuodelta 2020 ja sen hyväksyminen 7. Tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto vuodelta 2020 8. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen 9. Liittymis- ja jäsenmaksun vahvistaminen vuodelle 2021 10. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta (erovuoroisten tilalle) Erovuorossa ovat Kari Linna (pj) (Oulu), Esko Hatunen (Helsinki), Tommi Roimela (Jyväskylä), Jussi Heimo (Tampere) ja Matti Lehtisaari (Helsinki). 11. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta 12. Toimintasuunnitelma vuodelle 2021 ja sen hyväksyminen 13. Talousarvio vuodelle 2021 ja sen hyväksyminen 14. Kokouskutsujen julkaiseminen 15. Muut asiat 16. Kokouksen päättäminen

44 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021

Urheilutoimittajain Liiton tarkkaa perustamispäivää ei tiedetä. Yhdistysrekis- terille lokakuussa 1931 jätetyssä ilmoituksessa puolestaan sanotaan seuraavaa: ”Syyskuun 4. pnä 1931 olemme päät- täneet perustaa Urhei- lutoimittajien Kerhon (uk), Sportjournalisternas Klubb (sk), jonka rekisteröimis- tä kunnioittaen anomme, myötäliittäen kerhomme säännöt. Helsingissä 30.9.1931 Martti Jukola, puheenjohtaja, Tauno Tattari, sihteeri, E. Man- nelin, rahastonhoitaja.” Kuvassa Tauno Tattari.

Urheilutoimittajain Liitto 1931–2021 90-vuotista taivalta juhlitaan loppuvuodesta Urheilutoimittajain Liitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Suomalainen urheilujournalismi on yhä voimissaan, mutta urheilutoimittajien työ on kokenut vuosikymmenten saatossa melkoisen muutoksen digitalisaation myötä. Liiton syntyaikoja muistellaan otteilla Amatöörejä ja moniosaajia -historiikista. Kuva: Arkistokuva

nsimmäinen suomalainen ur- Pihkala oli itse asiassa mukana myös Suomennettuna Relanderin teksti heilutoimittaja on saatu paikal- Pariisissa 1924 olympialaisten yhtey- kuului seuraavasti: ”Joka tapauksessa ha- listettua jo niinkin varhaiseen dessä järjestetyssä AIPS:n (Association luan toivottaa kunnioitetuille kollegoilleni, aikaan kuin vuoteen 1881, mut- Internationale de la Presse Sportive) taistelutovereilleni ja muillekin hyvää jou- Eta oman yhdistyksen ammattikuntam- perustavassa kokouksessa. Suomi jopa lua. Nyt on paikallaan meidän kollegojen ja me sai vasta 50 vuotta myöhemmin. mainitaan kansainvälisen liiton perus- kilpailijoiden Helsingissä ainakin joulun- Vuonna 1898 perustetun Suomen Ur- tamiskirjassa yhtenä 29 mukana ollees- pyhinä pitää tauko tilauskilpailussa ja sillä heilulehden silloinen päätoimittaja Lauri ta maasta. AIPS:n jäseneksi Suomi liittyi aikaa omistautua enemmän henkiseen mie- ”Tahko” Pihkala osallistui Ruotsin Urhei- virallisesti kuitenkin vasta 1951. tiskelyn ja harkintaan. Pohtikaamme vaka- lutoimittajain Kerhon Tukholmassa 1923 Ensimmäisenä suomalaisten urheilu- vasti aikaisemmin jo ajankohtaiseksi tullutta järjestämään urheilutoimittajien kansain- toimittajien oman kerhon perustamisen urheilutoimittajien kerhoa.” väliseen kokoukseen, mutta oman koti- tarpeen toi paperille asti ruotsinkielisen Asiasta oli todellakin keskusteltu jo maisen kattoyhdistyksen perustamiseen Idrottsbladetin joulukuun 19. päivän nu- aikaisemmin, kuten Relander viittasi. ei Pihkalan sen paremmin kuin muiden- merossa 1930 Henning ”Repo” Relan- Liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja kaan ajan aktiivien into vielä riittänyt. der. samalla myös jäsen numero 1, Martti „

45 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021

Jukola, on muistellut, että ammattikun- (uk), Sportjournalisternas Klubb (sk), jonka ensimmäisten rekisteröityjen jäsenten nan odotettiin saavan järjestäytymisen rekisteröimistä kunnioittaen anomme, myö- keski-ikä oli alle 30 vuotta. Lähes kai- myötä suuren yleisön silmissä enem- täliittäen kerhomme säännöt. Helsingissä killa oli huippu-urheilutausta, ja hyvin män arvovaltaa ja samalla voitaisiin pa- 30. 9. 1931 Martti Jukola, puheenjohtaja, monet olivat ajan hengen mukaan vah- remmin ajaa omia etuja, puhumattakaan Tauno Tattari, sihteeri, E. Mannelin, rahas- vasti mukana myös urheilun järjestö- siitä, että henkilökohtainen kosketus tonhoitaja.” työssä. tällaisessa yhtymässä antaisi enemmän Säännöt uudelle yhdistykselle poh- Helsingin Urheilutoimittajain Ker- voimaa ja tehoa sekä toverilliselle että jautuivat Tukholman vastaavan yh- hosta tuli valtakunnallinen Urheilutoi- ammatilliselle yhteistoiminnalle. distyksen sääntöihin. Martti Jukolan mittajain Liitto (Sportjournalisternas muistaman mukaan niitä olisivat olleet Förbund) virallisesti vuosikokouksessa Perustamispäivää hänen itsensä ja Henning Relanderin li- 1952. Samalla urheilutoimittajat jaettiin ei tiedetä säksi rustaamassa muun muassa Väinö A- ja B-jäseniin. A-jäseniksi pääsivät Kaarna, Einari Mannerla (Mannelin), vain urheilutoimittajan ammatista pää- Jukolan muisteluiden mukaan Urheilu- Bebe Sjöström ja Tauno Tattari. asiallisen tulonsa saavat, Suomen Sano- toimittajain Kerhon perustava kokous malehtimiesliiton jäsenkelpoisuusvaa- olisi järjestetty tammikuussa 1931, mut- Alexander Hintze timukset täyttävät toimittajat. B-jäseniä ta tästä ei ole olemassa luotettavaa tie- oli ensimmäinen olivat puolestaan urheiluosastojen vaki- toa. Kerhon alkuvuosien pöytäkirjat ja naiset avustajat, jotka olivat toimineet muut dokumentit nimittäin tuhoutuivat Jo aiemmin oli perustettu toimittajien alalla vähintään kolme vuotta ja joita Neuvostoliiton pommituksissa sodan keilailuseura, joka sai nimekseen Neeke- osaston vastaava toimittaja oli jäseneksi aikana. Arkistoja säilytettiin silloisen rit. Nykypäivänä hyvinkin arveluttava suositellut. B-jäsenyyden kriteerit täyt- sihteerin Matti Ollilan kotona, joka nimitys juonsi juurensa tavasta kutsua tivät myös ansioituneet urheilumiehet, tuhoutui pommituksissa täydellisesti. toimittajia lehtineekereiksi näiden pai- jotka asemansa ja kirjoittelunsa ansiosta Ollila itse sai surmansa Itä-Karjalassa nomusteen takia useinkin hyvin tum- katsotaan jäseniksi sopiviksi. 9. elokuuta 1941, kun häntä kuljettanut manpuhuvien kasvojen vuoksi. Urheilutoimittajain Kerhon tarkka auto joutui desanttien väijytykseen. Ruotsissa käytettiin yleisesti tuohon perustamispäivä jäänee ikuisesti vähin- Antti O. Arposen tutkimusten mu- aikaan termiä tidningsneger ja Virossa täänkin hienoisen hämärän peittoon, kaan tammikuuta varmempi perusta- puolestaan leheneeger. Urheilutoimit- mutta maamme ensimmäisen urheilu- misajankohta olisi ollut 17. elokuuta tajain Kerhon perustamiskirjan allekir- toimittajan nimi on sen sijaan varmas- samana vuonna mestaripainija Onni joittivat Martti Henrik Jukola (synty- ti tiedossa. Hän oli Alexander Hintze, Pellisen omistamassa ravintola Kairos- nyt 1900 – kuollut 1952), Tauno Tattari joka perusti yhdessä Mikko Mexmon- sa. Yhdistysrekisterille lokakuussa 1931 (1907–1936) sekä Einar Alfred Mannelin tanin kanssa Sporten-nimisen lehden jätetyssä ilmoituksessa puolestaan sano- (1899–1951). Muistitietojen mukaan pe- vuonna 1881. Professori Helge Nygren taan seuraavaa: rustavassa kokouksessa oli paikalla 16 kutsui Hintzeä sekä ”suomalaisen ur- ”Syyskuun 4. pnä 1931 olemme päättä- urheilutoimittajaa. heilutoiminnan isäksi” että ”suomalai- neet perustaa Urheilutoimittajien Kerhon Merkittävää oli, että ammattikunnan sen urheilulehdistön isäksi”. ‹ Juhlakäristyksestä Fair Play -lehdeksi uomalaisten urheilutoimittajien taminen ja jakaminen vuodessa ei ollut painettuna, mutta seuraavat viisi nume- ensimmäinen oma julkaisu, Ur- halpaa puuhaa. roa hoidettiin taas monisteina. Vuonna S heiluneekerin juhlakäristys, ilmestyi Vilkkain ilmestymisvuosi oli 1958, 1969 ilmestyi kaksi painettua numeroa, vasta niinkin myöhään kuin vuonna jolloin monisteita tehtiin peräti 12 kap- ja mukana oli niin liiton tiedotteita kuin 1951 eli Kerhon 20-vuotisen toiminnan paletta eli yksi jokaiselle kuukaudelle. artikkeleitakin. Tavoite oli neljän lehden kunniaksi. Sen toimittajat olivat Eino Kyseisenä vuonna, tarkalleen 29. loka- julkaiseminen vuoden aikana, mutta se Jäntti ja Jaakko Kahila. Kirjoittajia oli kuuta 1958, julkaistiin lehdessä numero ei onnistunut. Fair Playn lisäksi liiton kaikkiaan 48 ja aikakausilehtikokoisen, 11/58 myös historian ensimmäinen ku- toimisto lähetti jäsenille vuoden aikana 88-sivuisen julkaisun kansikuvan piirsi va, jossa oli kuvattu urheilutoimittajia kymmenen kiertokirjettä. Arvo ”Tiikeri” Tigerstedt. syyskursseillaan Hevossalmella 8.–10. Lehden päätoimittajana 1969 oli liiton Juhlakäristystä kehuttiin journalistises- syyskuuta 1958. silloinen puheenjohtaja Pentti Vuorio ja ti hyväksi tekeleeksi, mutta sen markki- 1960-luvun alussa jäsenlehti ilmestyi toimittajana liiton asiamies Voitto Raa- nointi oli pettymys. edelleen monisteena. Sen painattamises- tikainen. Lehden talous oli lopulta miinus- ta virisi keskustelu ensimmäisen kerran – Fair Playn uusi askel oli alkuun sikäli merkkinen. talvella 1964, mutta taloudellisista syistä helppo, että me olimme Raatikaisen Vo- Juhlakäristys johti myös ensimmäi- päätettiin pysyä monistelinjalla. den kanssa töissäkin samassa paikassa seen Kerhosta erottamiseen, kun Ru- Uudelleen painattaminen nousi esiin eli Urheilun Kuva-Aitassa, Vuorio muis- nar Hällsten ei toistuvista kehotuksista keväällä 1968. Johtokunta valitsi tuol- taa. huolimatta koskaan palauttanut lehden loin Fair Playn päätoimittajaksi liiton Lehden talouden pönkittämiseksi myynnistä saamiaan rahoja. Tiedo- puheenjohtaja Stig Häggblomin ja tehtiin vuonna 1970 sopimus T:mi Mai- tuslehteä jäsenistölle alettiin julkaista toimitusneuvostoon lisäksi Matti Sal- nosmerkin kanssa. Sopimuksen mukaan 1950-luvun alussa, mutta oman Fair Play menkylän ja Pentti Vuorion. Lehden Mainosmerkki kustantaisi neljä Fair Play -lehden julkaisemissa oli ongelmia alus- toimitussihteeriksi tuli suunnistusmies -lehteä vuodessa ja liitto puolestaan ta lähtien. Yksi suurimmista ongelmista Pekka Oksala. vastaisi lehtien sisällöstä. Liiton sovit- oli raha, sillä useamman lehden monis- Fair Play 1/1968 ilmestyi keväällä 1968 tiin saavan jokaisesta lehdestä tuhan-

46 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021

Kuvat: Amatöörejä ja ammattilaisia -historiikki

1 1

2

3

2 f h 1 Johtokunnan 1 Kahdentoista kuva ja hyvän uuden vuoden hiljaiselo vuoden toivotukset on päättynyt. julkaistiin Fair Playn etusivulla 2 Ulkopuolinen tammikuussa 1959. ilmoitushankkija sai Fair Playn hetkeksi 2 Puheenjohtaja Stig taloudellisesti Häggblom lupasi Fair jaloilleen. Playn ottavan aske- leen eteenpäin, mutta 3 Helsingin Urheilu- lupaus ei kantanut toimittajat teki kovinkaan pitkään. 50-vuotiaan liiton juhlajulkaisun.

nen markan korvauksen. Vuonna 1970 nostanut, niin lehteä tuli laiminlyötyä, koskaan puuttuneet käytäntöön, näkee ilmestyi kolme A5-kokoista lehteä, ja Pentti Vuorio myöntää. Leväaho. vuoden viimeinen numero saatiin ulos Matti Salmenkylän puheenjohtaja- Vuosi 1981 teki oman lehden ilmes- tammikuussa 1971 yhdessä sen vuoden kaudella lehti ei ilmestynyt käytännössä tymiseen poikkeuksen, kun Helsingin ensimmäisen lehden kanssa. Sopimusta kertaakaan. Urheilutoimittajat toimitti Fair Playn lii- ei enää uusittu vuodeksi 1971. – En osaa vieläkään sanoa aukotonta ton 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Lehden Vuoden 1972 tiedotus hoitui kiertokir- syytä siihen, miksi lehteä ei julkaistu. päätoimittaja oli Timo Järviö ja toimi- jeillä. Hallitus suunnitteli lehden toimit- Merkittävin tekijä oli kuitenkin liiton tussihteerit Paul Lemström sekä Reetta tamista vuorotellen eri paikalliskerhojen rahapula, ja lehti loppui, kun sopivaa Meriläinen. Järviö ja Lemström nousi- toimesta, mutta hanke ei koskaan eden- ilmoitusten hankkijaa ei löytynyt. Hal- vat sittemmin molemmat liiton puheen- nyt alkua pidemmälle. Hallitus itse sai lituksessa tehtiin selkeä päätös lopet- johtajiksi ja Meriläisestä tuli Helsingin aikaiseksi yhden lehden. Toimintakerto- tamisesta, ja sen jälkeen asiasta ei enää Sanomien päätoimittaja. muksessa asiasta todettiin, että esteenä keskusteltu, Salmenkylän kaudella asia- Seuraavan kerran Fair Play ilmestyi olivat kustannukset ja toimitustekniset miehenä toiminut Kauko-Aatos Levä- vasta vuonna 1984, kun liiton johdossa syyt. aho selvittää. oli jo Göran Wallén. Ensimmäinen päivä maaliskuuta 1971 – Liiton tiedotustoiminta hoidettiin – Olin jossain vaiheessa luvannut, pitämässään kokouksessa hallitus totesi siihen aikaan kiertokirjeillä, mikä oli että lehti alkaa ilmestyä uudelleen, ja komeasti, että lehden säännöllistä ilmes- paitsi helppo myös halpa tapa. Sihteeri- lupauksista täytyy pitää kiinni. Alku tymistä pidetään välttämättömänä. ni Veikkauksessa hoiti nimittäin niiden oli kieltämättä aika vaatimaton, mutta Syksyn 1972 jälkeen lehti vaipui kui- postittamisen, ja Veikkaus maksoi niin tärkeintä oli se, että jäsenillä ja liitolla oli tenkin ruususen uneen peräti 12 vuo- postimaksut kuin paperin ja kirjekuoret- sentään jokin yhteinen kanava. deksi. kin. Veikkauksella oli suuri intressi sii- – Minusta oli ongelma, että lehti il- – Into lehden tekemiseen loppui yllät- hen, että yhtiöllä oli hyvä suhde urhei- mestyi niin harvoin. Se esti järkevän tävänkin äkkiä. Vode ei jaksanut enää, ja lutoimittajiin. Tästä syystä esimieheni polemiikin ja debatin käymisen lehden kun minuakaan ei oikein kauheasti kiin- Kallio Kotkas ja Jukka Uunila eivät palstoilla, Wallén mietti. ‹

47 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021

Vuosikymmeniä teknisen kehityksen näköalapaikalla Lauri Karppisen urheilutoimittaja- ura on jättipalanen liiton historiaa

Toimitustyö on toki kauttaaltaan muuttanut muotoaan Urheilutoimittajain Liiton 90-vuotisen taipaleen aika- na. Melko tarkalleen puolessa välissä liiton tähänastista elämänkaarta kelkkaan hyppäsi Lauri Karppinen. Hänellä oli onni olla teknisen kehityksen kärjessä.

Teksti: Matti Hannula Kuvat: Matti Hannula ja Lauri Karppisen kotialbumi

aljasjalkainen helsinkiläinen Lauri Karppinen voi puhua urheilutoimittajan työstä ja sen muuttumisesta lähes 38 vuoden Pkokemuksella. Käytännöllisesti katsoen koko tuon ajan hän oli Urheilulehden (vuoteen 2001 virallisesti Suomen Urhei- lulehti) palveluksessa. Karppisen innostus urheiluun syttyi 1950-luvun lopulla Kansojen kisat -ni- misestä yleisurheilupelistä, jonka hän oli saanut isältään syntymäpäivälahjak- si. Isän mukana Lauri pääsi paikan pääl- le katsomaan jalkapalloa, jääkiekkoa, yleisurheilumaaotteluita, Eläintarhan ajoja ynnä muuta. – Rooman vuoden 1960 olympialaisis- ta luin alusta loppuun kaikki mahdolli- set lehtijutut, jotka käsiini sain. En minä siinä vaiheessa urheilutoimittajan uraa ajatellut. Ei minulla ollut edes mitään Lauri Karppinen ehti lähes 40-vuotisen urheilutoimittajauransa aikana työskennellä tietoa, miten sellaiseksi pääsee. monilla eri tekniikoilla. Sittemmin Karppinen otti myöhem- millekin tavoilleen uskollisena asioista äärimmäisen innostunut uusimmasta – Joka torstai se joka tapauksessa il- selvää. Hän valmistui Helsingin Sano- tekniikasta. Hän kävi vuosittain alan mestyi. Kuvio toimi kitkatta. Kymme- main toimittajakoulusta 1974. Helsingin messuilla, Karppinen kertoo. nien vuosien ajalta en muista kuin yh- Sanomista ei Karppisen harmiksi löyty- Mutta ensimmäiset juttunsa Suomen den kerran, kun materiaalitoimituksessa nyt hänelle urheilutoimittajan paikkaa. Urheilulehdessä Karppinen vielä kirjoitti oli jotain ongelmaa. Mutta jo vuotta myöhemmin, heinä- tavallisella kirjoituskoneella A4:lle. kuun 1975 alussa, alkoi Karppisen ura – Taisi olla jo vuoden 1975 lopussa, Valmiiksi taitettua tavaraa Suomen Urheilulehdessä. kun saimme sähkökirjoituskoneet. Se – Meitä oli siellä kaksi toimittajaa, ma- oli fantastista! Iso muutos tapahtui 1980-luvulla. Käyt- jakka ja perävaunu, eli noin 195-sentti- Suomen Urheilulehden toimitus oli töön otettiin tekstinkäsittelylaitteet. nen Jouni Vilermo (päätoimittaja 1976– SVUL:n toimitalossa Topeliuksenkadul- – Eivät ne vielä mitään tietokoneita 1980) ja minä, 173-senttinen. la, Helsingin Töölössä. olleet, Karppinen huomauttaa. – Joka maanantai-ilta klo 20.20 veim- – Niissä oli pienenpieni ruutu. Enää ei me Tullinpuomin Shellillä odottaneelle kirjoitettu paperille. Jollakin sähköpos- Materiaalit rekalla Savoon rekkakuskille kirjekuoren, jossa olivat tin esiastetekniikalla teksti sitten siirret- Suomen Urheilulehti oli pitkään toimi- juttuliuskat, kuvat, kuvatekstit ja si- tiin Pieksämäelle. tusteknisesti edelläkävijä koko silloinen vuskeemat. Rekkakyydillä ne siirtyivät Vielä samalla vuosikymmenellä teks- printtimediakenttä huomioon ottaen. Pieksämäelle. tinkäsittelylaitteiden näytöt jo suureni- – Lehti painettiin Pieksämäellä Leh- Karppisella ei edelleenkään ole tark- vat ja Suomen Urheilulehden toimittajat tisepät Oy:n painotalossa. Lehtiseppien kaa käsitystä, miten kirjekuoren sisällös- alkoivat itse taittaa sivuja. toimitusjohtaja Pekka Seppä oli aina tä Lehtisepissä muotoutui lehti. – Skannasimme kuvat ja muutimme

48 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021 kuvatiedostot EPS-muotoon (painotuot- f teiden aiemmin vaatima Encapsulated Lauri Karppinen ja PostScript -muoto). korkeushyppääjä, olympiakultaa 1980 Vuonna 1988 Karppisesta tuli Suo- Moskovassa ja men Urheilulehden toimituspäällikkö ja -hopeaa sekä viisi vuotta myöhemmin päätoimittaja. Montrealissa 1976 Atlantan olympialaisissa 1996 hän ja että Los Angelesissa työparinsa, toimittaja Lassi Palo olivat 1984 hypännyt Sara taas tekniikassa ainakin kaikkia muita Simeoni. Italiattaren vuonna 1978 hyp- suomalaistoimittajia edellä. päämä 201 cm pysyi – Meillä oli matkapäätteet, joilla pys- maailmanennätyk- tyimme taittamaankin sivut itse. Hel- senä neljä vuotta. pottihan se kotitoimitustamme aika lail- Kuva on otettu Italian la, kun jokaisessa numerossa oli ainakin Formiassa 1970-lu- viitisentoista sivua olympialaisia. vun lopulla.

Karppinen, Virén ja Karelin f Suurin osa haastatteluista, myös henki- Työtehtävissä Lauri Karppinen tapasi lökuvia varten, tehtiin kilpailutapahtu- kahden kesken myös Los Angelesin missa. vuoden 1984 olympiakisojen järjeste- lytoimikunnan puheenjohtajan Peter – Puhelinhaastatteluja tehtiin todella Ueberrothin. harvoin, Karppinen muistelee. – Itse olin muutamana vuonna loppu- syksystä hiihtäjien leirillä Lapissa. Siellä tein aina paljon haastatteluja varastoon. Kaikki haluamani urheilijat antoivat lä koulutuspäiviä, Vuoden urheilija -ää- aina haastattelun ja puhelinnumeronsa- nestyksen ynnä muuta. Vahinko vain, kin, kun kerroin, etten tiedä, koska juttu että nuorempi polvi ei tunnu olevan tulee ulos ja että se vaatii todennäköises- kovinkaan kiinnostunut liiton toimin- ti päivitystä. nasta. Jollain tavalla nuoret pitäisi saada Ei Karppisella ollut ongelmia kesä- innostumaan. lajienkaan urheilijoiden kanssa. Muun muassa kolminkertaisesta olympiakul- minen, mutta eri omistajan hallussa ja tamitalisoutajasta, sukunimikaima Pert- sen myötä käytännössä ihan eri lehti Ei ikävä eiliseen ti Karppisesta tuli hänen hyvä ystävän- kuin se perinteinen Suomen Urheilulehti. Eläkevuosia Karppisella on nyt taka- sä. Nelinkertaisen olympiakultamitali- naan runsaat kahdeksan. Ei ole yllätys, juoksija Lasse Virénin kotona hän on ettei hän ole hetkeäkään haikaillut näitä haastattelun lomassa saanut nauttia tä- Loppunäytös Lontoossa töitä. män Päivi-vaimon valmistaman aterian. Karppisen urheilutoimittajaura päättyi – Kaikki on niin erilaista. Sitä paitsi – Sellaisia haastattelukeikkoja uralleni Lontoon vuoden 2012 olympialaisiin. olen huono nykytekniikassa ja sometta- osui toki useitakin. Mona-Lisa Pursiai- Sieltä hän teki juttuja sekä printtiin että misessa. En ole edes Facebookissa. nen, kautta aikain ensimmäinen Suo- nettiin, joten modernimpikin julkaisu- Urheilun seuraaminen ei ole Karp- messa Vuoden urheilijaksi (1973) äänes- alusta ehti tulla tutuksi. Karppinen lähti piselta kuitenkaan jäänyt, tuskin edes tetty nainen, asui Mannerheimintiellä Lontooseen, ”toiseen kotikaupunkiin- oleellisesti vähentynyt. Urheilussa lähellä SVUL:n taloa. Hän kutsui oma- sa”, jo puolisen vuotta ennen olympia- Karppisen pitää mukavasti kiinni myös aloitteisesti minut kotiinsa haastattelua laisia ja teki sieltä Urheilulehteen ennak- puoliso, STT:n urheiluosaston tuottajana tekemään. kojuttuja. työskentelevä Kaija Yliniemi. Brittifutis Ulkomaisista urheilijoista yksi on – Päätoimittaja Jukka Rönkä tiesi, ja eritoten Fulham FC on edelleen paris- Lauri Karppisen arvoasteikolla mitattu- kuinka paljon Lontoo minulle merkit- kunnalla kovassa kurssissa – ja pysyy. na ylitse muiden. see. Hän itse ehdotti sellaista järjestelyä. – Lontoon lennot oli viime kevää- – Venäläinen painija Aleksandr Kare- Olympialaiset päättyivät 12. elokuuta. näkin perinteiseen tapaan jo varattu, lin. Erittäin ystävällinen ihminen, hie- Seuraavana päivänä Karppinen täytti 63 mutta paikan päälle emme ole nyt ko- man fi losofi tyyppinen. vuotta ja jäi saman tien eläkkeelle. rona-aikaan tietenkään päässeet. Mutta Karppisen yksi parhaista urheilutoi- – Melko pian sen jälkeen minua pyy- ilahduttavan monta Fulhamin peliä on mittajatyön kautta tulleista ystävistä dettiin kirjoittamaan Urheilutoimitta- tullut suorana tv:stä. oli viime syksynä edesmennyt Seppo jain Liiton 85-vuotishistoriikkia. Ensin Urheilujournalismi on Karppisen elä- Nuuttila. Valmentajalegenda jopa val- sanoin ”kiitos ei”, mutta kyllä minä sit- kevuosien aikanakin ehtinyt melkoisesti mensi Karppisen tämän ainoalle mara- ten toisella kysymällä suostuin. En ha- muuttua. tonille, Lontooseen 1996. lunnut tuottaa pettymystä. – Sen ymmärrän, että aika on ajanut Karppisen päätoimittajuus Suomen Karppinen tekikin yhdessä Asko Tan- perinteisten otteluselostusten ohi, mut- Urheilulehdessä päättyi vuonna 2000 ex- huanpään kanssa suurtyön vuonna 2016 ta… aitajuoksija Kai Kyllösen tultua hyvin ilmestyneen Ammattilaisia ja moniosaajia Muun muassa seitsemien kesäolym- lyhyeksi aikaa toimituksen tärkeimmäl- -teoksen toteuttamisessa. pialaisten ja yksien talviolympialais- le pallille. Siitä lähtien Karppinen oli ai- Karppisella on selkeä näkemys liiton ten (Salt Lake City 2002) toimittajako- na eläkkeelle jäämiseensä asti lehdessä tämän päivän roolista mutta myös sen kemuksella puhuva Karppinen jättää taas toimituspäällikön vakanssilla. Lehti suurimmasta haasteesta: lauseen lopun lukijan itsensä pääteltä- oli tuolla ajanjaksolla osittain samanni- – Liitto tekee tärkeä työtä järjestämäl- väksi. ‹

49 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021 Kultaiset olympiamuistot ja taistelu ennakkoluuloja vastaan Urheilutoimittajain Liitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Vuosikymmeniä alalla töitä paiskineet Juhani Melart ja Riitta Vihavainen palaavat men- neisiin aikoihin. Maalais- poika Mäntsälästä pääsi todistamaan suomalaisen urheilun suurimpia hetkiä, kun taas Vihavaisen aikaan nainen urheilutoimittajana oli harvinaisuus.

Teksti: Matti Lehtisaari Kuvat: Anna-Kaisa Vihavainen ja Riitta Vihavaisen kotialbumi

sän neuvoa kannatti noudattaa. Näin voi todeta niin toimittajana kuin kirjailijana elämäntyönsä teh- nyt urheilutoimittaja Juhani Me- Ilart. – Olen maalaispoika Mäntsälästä, ja isäni sanoi, että älä jää tähän, jos vain pystyt tekemään muuta. Noudatin neu- voa enkä ole päivääkään sitä katunut, tammikuussa 88 vuotta täyttänyt Melart sanoo tyytyväisenä. Melart valmistui vuonna 1957 voi- mistelunopettajaksi, mutta hakeutui jo samana keväänä töihin Uusi Suomi Riitta Vihavainen sai Urheilutoimittajain Liiton Elämäntyö urheilutoimittajana -lehteen. Myöhemmin työpaikka vaih- -tunnustuksen vuonna 2019. tui Iltalehdeksi, kunnes vuosikymmenien mittainen työura päättyi vuonna 1998. Melart kiittelee Uutta Suomea ja Iltaleh- Keke Rosbergin taival formula yk- ja Montrealin olympialaisissa. teä erinomaisiksi työpaikoiksi. kösten maailmanmestariksi avasi uu- – Lasse Virénin ja Pekka Vasalan teot – Uuden Suomen päätoimittaja Eero den aikakauden suomalaisessa autour- Münchenissä ja Montrealissa ovat olleet Petäjäniemi sanoi minulle heti alka- heilussa. elämäni koskettavimpia kohokohtia. jaisiksi, että "aina kun seuraat asioita ja – Näen Rosbergin eräänlaisena muu- Sain seurata Viréniä läheltä ja todeta hä- tapahtumia, niin katsele kaikkea vähän ylä- rinmurtajana. Rallimiehiä meillä jo oli, nen voimansa ja vahvuutensa, Melart puolelta". Se on ollut minulle hyvä sään- mutta Keke toi Suomen autourheiluun kuvailee. tö kautta matkan, Melart muistaa. aivan uuden ulottuvuuden, Melart huo- Melart sanoo, että sai tehdä töitään ur- Hän alkoi kirjoittaa jo 1950-luvulla mauttaa. heilun parhailla vuosikymmenillä. moottoriurheilusta ja varsinkin autour- – Tarkoitan siis 1960-, 1970- ja 1980-lu- heilusta. Münchenin ja Montrealin kuja. Urheilu oli aidoimmillaan, urhei- – Pääsin katsomaan ralleja ja totesin, kultaiset olympiamuistot lijoilla oli aikaa jutella ja kertoa asiois- että siellähän on hyviä tyyppejä, joiden taan, toimittaja pääsi lähelle. Olen aina kanssa oli mukavaa tehdä töitä. Suoma- Vaikka Melart muistetaan hyvin auto- sanonut, että se oli parasta aikaa. Nyt laisten rallimenestys alkoi 1960-luvulla, urheilusta, syvimmälle hänen mieleensä henki ja toiminta ovat muuttuneet. Tänä tulivat Rauno Aaltonen ja Timo Mäki- ovat painuneet paikan päällä todistetut päivänä bisnes ja urheilu kulkevat käsi nen. suomalaisten olympiavoitot Münchenin kädessä.

50 URHEILUTOIMITTAJAIN LIITTO 90 vuotta, 1931–2021

Melart ei haluaisi hypätä tämän päi- Kun Iltalehti perustettiin vuonna 1980, urheilun asema oli vielä 1980-luvulla- vän oravanpyörään. minut vakinaistettiin. kin hyvin toisenlainen kuin nykypäi- – En yhtään kadehdi tämän päivän Vihavaisen suuri vahvuus oli, että hän vän Suomessa. Ajattelutavat olivat osin toimittajia, kiireet ovat kovat. Meillä oli oli hankkinut hyvän kontaktiverkon ai- kivikautisia. aikoinaan paremmin aikaa omistautua empina työvuosinaan. – Kirjoitin, että mikseivät naiset kil- jutun tekemiselle. Ei ollut koskaan sel- – Tunsin hirveän monia ihmisiä, kos- paile Suomessa moukarinheitossa tai laista jumalatonta hoppua kuin toimitta- ka olin työskennellyt aiemmin uutistoi- seiväshypyssä. Olivat Suomen Urheilu- jilla on tänä päivänä, Melart huokaisee. mittajana, poliittisella osastolla ja sun- liitossa kysyneet, että onko Vihavainen nuntaisivuilla. Tiesin aina heti, kenelle tullut hulluksi, kun tuommoisia vaatii, Riitta Vihavainen taisteli kannatti soittaa, Vihavainen kertoo. Vihavainen muistelee. ennakkoluuloja vastaan Alkoivat vuodet, kun samoista aiheis- Hän otti yhdeksi tavoitteekseen sen, ta tehtiin erilaiset versiot Uuteen Suo- että naiset nousisivat paremmin esille Vai että nainen urheilutoimittajana? meen ja Iltalehteen. urheilukentillä. Enää kukaan ei kysele, Sulkavalta lähtöisin oleva Riitta Vi- – Taisi olla vuosi 1988, kun Uusi Suomi pystyvätkö naiset juoksemaan pitkiä havainen sai törmätä tähän ajatteluta- ja Iltalehti saivat vihdoinkin omat urhei- matkoja. paan monet kerrat aloittaessaan töitään luosastonsa. Sehän olikin parasta aikaa, – Mietittiin, että naiset eivät voisi juos- 1970-luvulla. kun sain keskittyä tekemään juttuni ta edes 10 000 metriä, ja nyt he juoksevat Osuva ajan hengestä kertova tuoki- vain Uuteen Suomeen. jo maratoniakin. Ja on ihan normaalia, okuva oli, kun Uuden Suomen päätoi- Uusi Suomi lakkautettiin kolme vuotta että naiset heittävät moukaria tai hyp- mittaja kutsui vuonna 1974 Vihavaisen myöhemmin vuonna 1991. päävät seivästä. luokseen. Vihavainen sanoo yhä tunnistavansa Eläkepäiviään viettävä 79-vuotias Vi- – Minä olen kuullut, että te Vihavai- eroja miesten ja naisten kirjoittamissa havainen on yhä tarkasti selvillä urhei- nen haluatte urheiluun. Uudessa Suomes- jutuissa. lumaailman käänteistä. sa ei ole koskaan ollut naisurheilutoimit- – Vaikkapa Laura Arffman tekee jut- – Pidän koko ajan radion päällä ja tajaa eikä tule koskaan olemaankaan, tunsa eri tavalla kuin samalla keikalla katson heti aamulla, että mitäs urheilua päätoimittaja täräytti Vihavaiselle. olevat miehet. Naiset tekevät ihmislä- tänään tuleekaan. Ajatella, että ennen – Voin sanoa suoraan, että osa työka- heisempiä juttuja. Viime vuosina olen vanhaan piti odottaa seuraavan aamun vereista arvosti naista urheilutoimittaja- tosin huomannut, että miehetkin kirjoit- lehteä, kun nyt kaikki lähetykset tulevat na, osa ei arvostanut, Vihavainen kuvaa tavat enemmän human interest -tyylillä, heti. asenteita. Vihavainen arvioi. – Lähetyksiä on hauska katsoa, kun Vihavainen ei lannistunut, vaikka asiantuntijoiksi on hankittu sellaisia kohtelu oli toisinaan tylyä. Suomen Urheiluliitossa henkilöitä kuin Sami Jauhojärvi tai – Tein Uuden Suomen urheiluun keik- hämmennyttiin Kalle Palander. Ei tule vain pelkkää tu- kahommia pitkin 1970-lukua. Minut losurheilua, kiittelee katsoja Helsingin usein pyydettiin töihin isoihin kisoihin. Kiviä riitti käännettäviksi, kun naisten Katajanokalta. ‹

Jozef Luszczek voitti 15 km:n maailmanmestaruuden Salpausselällä järjestetyissä MM-kilpailuissa vuonna 1978. Riitta Vihavainen (toinen oik.) pääsi yhteiskuvaan maailmanmestarin ja kisakylän henkilöstön kanssa.

51 JÄSENASIAA

TULOSSA JÄSENEDUT URHEILUTOIMITTAJAIN Urheilutoimittajain Liiton A-, B- ja LIITON VUOSIKOKOUS opiskelijajäsenyys oikeuttaa erilaisiin TOUKO – KESÄKUUSSA jäsenetuihin: Urheilutoimittajain Liitto pitää sään- PRESSIKORTTI (A- JA B-JÄSENET) Koulutusapurahaa saavan jäsenen on tömääräisen vuosikokouksen val- Urheilutoimittajain Liiton A-jäsenet toimitettava Fair Play -lehteen juttu litsevan koronatilanteen takia vasta saavat pressikortin liittyessään liiton apurahan käytöstä. touko-kesäkuussa. Hallitus päättää A-jäseneksi. Paikalliskerhojen B-jäsenet päivämäärän myöhemmin. Vuosiko- voivat hakea pressikorttia liitosta VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS kous on avoin kaikille liiton jäsenille. erillisellä hakemuksella. Pressikortin (PRESSIKORTTIIN OIKEUTETUT Lue lisää sivulta 44. voimassaolo perustuu jäsenmaksuun JÄSENET) (A-jäsenet) ja pressikorttimaksuun Urheilutoimittajain Liiton Vuoden URHEILUTOIMITTAJIEN (B-jäsenet). Pressikortilla voi osoittaa urheilija -äänestysoikeus on ainoas- KEVÄTSEMINAARI 5.5. ammatillisen asemansa erilaisissa taan liiton pressikorttiin oikeutetuilla Urheilutoimittajain Liitto järjestää työtilanteissa. Pressikortti oikeuttaa jäsenillä. Samalla voi äänestää myös jäsenilleen Kevätseminaarin ilmaiseen sisäänpääsyyn useimpiin Vuoden joukkuetta ja Vuoden valmen- 5. touko kuuta 2021. Kevätseminaarin kansallisiin urheilutapahtumiin. Poik- tajaa. teemoina ovat Tokion olympialaiset keuksena ovat ainoastaan jääkiekon ja jalkapallon EM-kilpailut. SM-liigan ottelut ja tapahtumat, joihin IF:N JA KALEVAN VAKUUTUKSET Seminaari järjestetään webinaarina. täytyy erikseen akkreditoitua. (A-, B- JA OPISKELIJAJÄSENET) Lue lisää sivulta 63. HUOM! Siirrymme sähköiseen pressi- If tarjoaa liiton jäsenille mahdollisuu- korttiin (mobiilisovellus) keväällä 2021. den päästä mukaan kattavaan If Etuoh- jelmaan ja saada sitä kautta alennusta GOLFIN MESTARUUSKILPAILUT KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖKORTTI vakuutuksista. If Etuohjelma palkitsee JYVÄSKYLÄSSÄ JA (A-JÄSENET) myös, kun vahinkoa ei satu: vahingot- MUURAMESSA 7.– 8.6. Urheilutoimittajain Liiton A-jäsenet tomilta vuosilta kertyy If Omavastuu- Urheilutoimittajain Liiton golfi n voivat hakea kansainvälisen urheilutoi- rahaa. Omavastuurahalla voi pienentää mestaruuskilpailut järjestetään 7.–8. mittajien liiton (AIPS) lehdistökortin. omavastuuta, jos vahinko sattuu. kesäkuuta 2021 Jyväskylän Sippu- AIPS-kortti on voimassa kaksi vuotta Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva lanniemen ja Muuramen Golfseuran kerrallaan. AIPS-kortti myönnetään tarjoaa liiton jäsenille Primus-hen- kentillä. Liiton mestaruuskilpailuihin vain jäsenmaksunsa suorittaneille kivakuutusedun, joka on sekä liiton voivat osallistua kaikki liiton jäsenet. liiton A-jäsenille. jäsenille että heidän perheilleen tarkoi- Ilmoittautumiset 17.5. mennessä. tettu jäsenetu. Vakuutus antaa turvaa Lue lisää sivulta 42. KOULUTUKSET JA SEMINAARIT sairauden ja tapaturman aiheuttaman (A-, B- JA OPISKELIJAJÄSENET) kuoleman varalle. Henkivakuutuksen HUOM! Urheilutoimittajain Liitto ja paikallis- jäsenetu on 47,3 %. Uusiin Primus- Koronapandemian takia vierailu kerhot järjestävät jäsenilleen erilaisia henki- ja -tapaturmavakuutuksiin saa Urheilumuseoon (10.2.), kielen- koulutustilaisuuksia ja seminaarimat- veloituksetta lisäetuna myös 2 000 huoltokoulutus (maaliskuu) sekä koja, joista suurin osa on maksuttomia. euron Selviytymisturvan. Yksityiskohtaiset kuvaukset koulutus- SuomiAreenan keskustelutilaisuus MEHILÄISEN ASIAKASETUOHJELMA (heinäkuu) on siirretty syksyyn/ensi ten sisällöistä sekä ilmoittautumislo- vuoteen. makkeet löytyvät liiton verkkosivuilta. (A-, B- JA OPISKELIJAJÄSENET) Mehiläinen tarjoaa liiton jäsenille Asia- FAIR PLAY -LEHTI Tarkemmat lisätiedot Urheilutoimit- kasetuohjelman, jossa on hyödyllisiä tajain Liiton tulevista tapahtumista (A-, B- JA OPISKELIJAJÄSENET) etuja terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. ja koulutus tilaisuuksista seuraavassa Urheilutoimittajain Liiton jäsenet Edut saa käyttöön lataamalla puheli- Fair Play -lehdessä ja liiton sähköisissä saavat maksutta neljä kertaa vuodessa meen maksuttoman OmaMehiläinen- viestintä kanavissa. ilmestyvän liiton Fair Play -jäsenleh- sovelluksen ja rekisteröitymällä sen den. Fair Play -lehdet löytyvät myös käyttäjäksi. Etuja saa rokotepalveluista, liiton verkkosivuilta. laboratoriotutkimuksista, terveyspal- veluista, suun terveyden palveluista KOULUTUSAPURAHA (A-JÄSENET) ja Mehiläisen yhteistyökumppaneilta. Urheilutoimittajain Liiton A-jäsenet Edut ovat voimassa sekä itselle että voivat hakea liiton koulutusapurahaa sovellukseen liitetyille perheenjäsenille ammatilliseen kouluttautumiseen. ja ne löytyvät OmaMehiläinen-sovel- Apurahaa voi saada oman ammattitai- luksesta kohdasta Lisää/Edut. don kehittämiseen ja syventämiseen tähtääviin opintoihin (ei perustason opintoihin) sekä yleissivistävään itsen- Lisätiedot kaikista jäseneduista sä kehittämiseen. Hakuaika on vuo- liiton verkkosivuilla: sittain helmikuun loppuun mennessä. www.urheilutoimittajat.fi .

www.urheilutoimittajat.fi

52 Lunta tulvillaan

umisanoissa ei ole pakko tyytyä tavalliseen. hiukkomisesta ja Puumalassa tuijailusta. Urheilukieltä moititaan monesti kaavamaisek- * Anneli Hänninen: Lumi (Tiesitkö tämän? si. Samat sanat ja sanonnat tuntuvatkin toistuvan -palsta) vuodesta toiseen. Mutta ei hätää: suomen kieli tar- https://www.kotus.fi /nyt/kolumnit_ Ljoaa valtavasti mahdollisuuksia poiketa tutuilta laduilta artikkelit_ja_esitelmat/tiesitko_taman_%282004_2004_ umpihangen puolelle. 2014%29/lumi Lumenkaan ei tarvitse olla vain uutta tai vanhaa lunta, luonnonlunta tai tykkilunta. Lumisanastomme rikkaudet Talvikelistä lumiraivoon odottavat käyttäjäänsä. Tähän juttuun on koottu muuta- mia kielentutkijoiden luminäkökulmia. Erilaisia lumisanoja on runsaasti myös yleiskielessä: höy- tylumi, nuoskalumi, pyrylumi, sohjolumi, tykkylumi ja niin edelleen. Yleiskielen lumisanoja voi etsiä Kielitoimiston Hötelöstä utukkaan sanakirjasta, jossa on monipuoliset hakumahdollisuudet. Suomen murteissa on runsaasti lumeen viittaavia sanoja. Yleiskielessä on monenlaisia kelisanojakin. Sanakirjassa Esimerkiksi kevyen pakkaslumen nimityksiä on kymme- on artikkelit muun muassa sanoista hankikeli, jääkeli, len- nittäin: auhtalumi, höhhölumi, hötelölumi, kiitele, kytylumi, tokeli, nuoskakeli, pakkaskeli, sohjokeli, suojakeli, talvikeli ja nattura, pakkasenkitu, sarvenkaape, utukka, vikilumi ja niin vesikeli. edelleen. Säähän liittyvä julkinen kielenkäyttö on usein paisutte- Suomen murteiden sanakirja on verkossa vapaasti käytet- levaa ja humoristista. Välillä käytössä on erilaisia -raivo- tävissä. Sanakirjan toimitustyö jatkuu. Verkossa on tällä loppuisia ilmauksia, kuten lumiraivo ja laturaivo. hetkellä sana-artikkelit a:sta lööveriin. Lumi-sanoja voi ha- * Kielitoimiston sanakirja kea tarkennetulla haulla esimerkiksi sanojen selitteistä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi /#/ Näin löytyy vaikkapa hirsitakkala-sana, josta kerrotaan, * Minna Pyhälahti: Lumisota puhkesi, lumiraivo repesi että se on ”nuoskakieli, jolloin lumi paakkuuntuu suksen (Kotus-blogi, 20.1.2016) pohjaan”. https://www.kotus.fi /nyt/kotus-blogi/minna_pyhalah- * Ulla Takala: Synonyymit Suomen murteiden sanakirjassa ti/lumisota_puhkesi_lumiraivo_repesi.19860.blog https://www.kotus.fi /nyt/kolumnit_artikkelit_ja_ esitelmat/artikkelit/synonyymit_suomen_murteiden_ Lumi kielellämme sanakirjassa * Suomen murteiden sanakirjan tarkennettu haku Lisää lumijuttuja löydät Lumi sanoissamme -vinkistä. https://kaino.kotus.fi /sms/?p=advsearchform Lumi toden totta on kielellämme! * Lumi sanoissamme (Kotus-vinkki, 19.11.2018) https://www.kotus.fi /nyt/kotus-vinkit/viikon_ Haituilusta tuijailuun vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_ Mutta miten lumi sataa? Monin eri tavoin! vinkit_2018/lumi_sanoissamme.29023.news Suomen murteiden sanakirjassa selitetään esimerkiksi, mitä tarkoittaa höytyvöidä. Tietenkin kevyen pakkaslumen sa- tamista. Kieli pelittämään -palstalla käsitellään urheiluun liittyviä kieli- Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmista on löy- asioita monenlaisista näkökulmista. Palstan sisällöistä vastaa- detty yli sata eri tapaa, jolla lumen satamista voi ilmaista. vat Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat. Kotimaisten Erimerkiksi Urjalassa on puhuttu haituilusta, Kurikassa kielten keskus: www.kotus.fi .

Urheilutoimittajain Liitto on nyt myös Instagramissa! Löydät meidät täältä: www.instagram.com/urheilutoimittajat

53 Hämeen Sanomissa luotetaan merkitykselliseen sisältöön Kokoaan suurempi urheilutoimitus Laadukas journalismi on peruskivi, jonka päälle Hämeen Sanomien urheilutoimitus rakentaa sisältönsä. Lehden pitää tavoittaa lukijoissaan tunne, että sen haluaa lukea heti, kun postiluukku kolahtaa. Sisällön täytyy merkitä yleisölleen jotakin.

Teksti: Esko Hatunen Kuva: Pekka Rautiainen

ämeen Sanomissa urheilun – Emme ole HPK:n cheerleadereita, parissa puurtaa urheilutoi- vaan ulkopuolisia tarkkailijoita, Savo- mituksen esimiehen Samuel "Meidän pitää olla se paik- lainen kiteyttää. Savolaisen lisäksi kaksi va- ka, jossa on ajankohtaisinta Pelkkää negatiivista kritiikkiä HPK:sta Hkituista toimittajaa, Pertti Koivunen ei ole tarkoitus tuottaa. Jos seuralla me- ja Joonas Lainesalo. Toimituksella on tietoa paikallisesta urheilus- nee hyvin ja se onnistuu, niin sekin tuo- myös vakiintunut avustajakunta. ta ja mielellään vielä vähän daan esiin. Toki Savolaisen ja Sihvosen – Vaikka emme ole toimituksena suu- etuajassa." kommentit ja näkemykset ovat aiheut- ri, se ei tarkoita, ettemmekö voisi henki- taneet närää. sesti ja teknisesti olla suuria. Resurssien Hämeen Sanomien urheilutoimituksen – Jos he niistä pahastuvat, niin sitten puutteeseen vedoten en haluaisi jättää esimies Samuel Savolainen pahastuvat. Teemme analyysimme niin asioita tekemättä omalla otteella ja nä- hyvin ja perusteellisesti kuin osaamme. kemyksellä, Savolainen linjaa. Näkemys mitataan lopuksi perusteluil- Työvuoroja urheilussa pyöritetään la. Tähän päivään mennessä ei ole ollut kolmen viikon syklissä. Viikonlopuis- koko Suomessa, kyllä ne kiinnostavat vaikeaa seistä sanojensa takana. sa on kaksi toimittajaa ja sivujakin on Kanta-Hämeessäkin. enemmän kuin arkena. Urheilulla pai- Lehden levikkialueen ydintä ovat ny- Lisäarvoa lukijoille netussa lehdessä tilaa on 5–7 sivua. kyisen Hämeenlinnan kaupungin lisäk- si Janakkalan ja Hattulan kunnat. Vaiku- Hämeen Sanomien urheilutoimitus te- tuspiiri ulottuu kaikissa ilmansuunnissa kee erikoisjulkaisuja, joista viimeisin Kiekko on ykkönen koko Kanta-Hämeen alueelle – muun esimerkki on 64-sivuinen jääkiekon Lii- Jääkiekko ja HPK ovat Hämeen Sanomien muassa Riihimäelle. Paperilehteä lukee ga-ekstra. Keväällä 2019 toimitus teki urheilusivuilla eniten esillä. Pelkkä seu- päivittäin noin 44 000 ihmistä, ja verk- nopealla aikataululla HPK:sta erillisen raaminen ei yleisölle riitä. Savolainen on kosivulla ja mobiilisovelluksella on yh- 20-sivuisen mestaruusliitteen muuta- tuonut maakuntalehden urheilun toimi- teensä noin 100 000 kävijää viikossa. massa päivässä. tuskulttuuriin uusia tuulia. Verkossa julkaistaan Savolaisen ja Sih- – Lehden täytyy kertoa, mitä tapah- vosen toimittamaa Kiekkokiuas-podcas- tui, mutta sen lisäksi pitää pystyä kerto- Ruusuja ja risuja tia. Pelkästään nettiin tuotetaan myös si- maan myös, miksi niin tapahtui. Paikallismedioiden urheilutoimitusten sältöä kilpailuista ja tapahtumista, jotka Toimituksessa kommentointi ja ko- ja -toimittajien suhde paikalliseen urhei- eivät ennätä aamun lehteen. Esimerkiksi lumnien kirjoittaminen on lisääntynyt luun on tiivis. Näin on myös Hämeen- jääkiekon nuorten MM-kilpailuissa pe- Savolaisen aikana. Niiden tekemistä linnassa. Liigaseura HPK on Savolaisen lattiin yöllä ja printissä ei yön tapahtu- on puoltanut myös yleisön vastaanot- mukaan ainoa taloudellisesti täysin am- miin pystytty reagoimaan. to. Lehden tunnetun avustajan Petteri mattilaispohjalta toimiva urheiluseura Verkkoanalytiikan kautta pyritään Sihvosen kommentti vuodenvaihteen kaupungissa. tunnistamaan yleisöä kiinnostavat si- nuorten jääkiekon MM-kilpailuista nou- – Sen vuoksi HPK:ta käsitellään eri sällöt ja jutut. Datan perusteella luki- si Hämeen Sanomien koko kuukauden tavalla. Ei HPK:ta ja talkoovetoista ur- joita kiinnostavat urheilussa menestys, luetuimpien juttujen joukkoon. heilua voi samoilla kriteereillä arvioida. urheiluseurojen pelaajasiirrot ja vaih- – Paikallisuus, paikallisuutisointi ja Seuran asioiden käsittely julkisuudes- dokset seurajohdossa. Urheilutoimitus -urheilu ovat maakuntalehden leipä ja sa on aiheuttanut myös debattia. Savo- on onnistunut työssään niin hyvin, että voi. Jos lehdellä on kykyä ottaa kantaa lainen muistaa erään seuran edustajan niin lehdessä kuin netissä toimitus on vaikkapa jääkiekon MM-kisoihin tai kanssa käydyn keskustelun. juttujen suhteen hyvin omavarainen. formuloihin, niin miksi sitä ei tekisi. – Kerroin, että Hämeen Sanomien kom- Hämeen Sanomat on läsnä myös so- Joskus leivän päällä voi olla juustoa ja mentit eivät ole HPK:n näkemyksiä siaalisen median kanavilla (Facebook, kinkkuakin. HPK:sta, vaan toimituksen ja toimitta- Twitter, Instagram), mutta urheilulla ei – Jos jääkiekon MM-kisat kiinnostavat jien näkemyksiä. erillisiä tilejä ole. Sen sijaan toimittajien

54 – Paikallisuus, paikallisuutisointi ja -urheilu ovat maakuntalehden leipä ja voi. Jos lehdellä on kykyä ottaa kantaa vaikkapa jää- kiekon MM-kisoihin tai formuloihin, niin miksi sitä ei tekisi. Joskus leivän päällä voi olla juustoa ja kinkkuakin, sanoo Hämeen Sanomien urheilutoimituksen esimies Samuel Savolainen. omat keskustelua herättävät someposta- kauden avaustilaisuutta seuran edustaja Samuel Savolainen ei myönnä teh- ukset näkyvät myös analytiikassa. toi tämän esiin. neensä uravalintojaan uhmatakseen – Samuel, etkö sinä voisi jättää jotakin isänsä neuvoja. Hän pääsi opiskelles- meillekin julkaistavaksi? HPK:n edusta- saan Helsingin evankelisessa opistossa Ajantasaista tietoa etuajassa ja tokaisi. työharjoitteluun A-lehtien kustanta- Hämeenlinnassa on miesten Liiga- – Otin sen imarteluna, Savolainen nau- maan Urheilulehteen, johon myöhem- joukkueen lisäksi myös muita vahvoja rahtaa. min työllistyi vakituiseksi toimittajaksi joukkueurheiluseuroja. Naiset ja miehet Savolaisen tausta toimittajaksi on ja eteni aina uutispäälliköksi. Lehdestä pelaavat salibandyn F-liigaa, jääkiekkoa yllättävä. Hän oli nuorempana omien saatujen kokemusten myötä Savolaista Liigassa ja naiset lentopalloa Mestaruus- sanojensa mukaan jonkin tason lahjak- toimittajan uralla on ajanut eteenpäin liigassa. Alueella on myös hyviä yksi- kuus oopperalaulajana. Hänen isänsä pyrkimys tehdä asioita uudella taval- löurheilijoita ja Hämeenlinnan seudulta Veli-Antti Savolainen, joka on entinen la. lähteneiden urheilijoiden otteita seura- Uuden Suomen, Iltalehden ja Avun pää- – Ei pidä tyytyä keskinkertaiseen te- taan heidän uransa eri vaiheissa. toimittaja, pyysi poikaansa jatkamaan kemiseen, vaan asioita voi tehdä näke- – Meidän pitää olla se paikka, jossa on musiikillisella uralla. myksellisesti ja laaja-alaisesti. Itsensä ajankohtaisinta tietoa paikallisesta urhei- – Älä ainakaan toimittajaksi ryhdy ja haastamalla työlle tulee merkitykselli- lusta ja mielellään vielä vähän etuajassa. jos ryhdyt, älä ainakaan urheilutoimit- syyttä. Joka päivä on mahdollisuus teh- Joitakin viikkoja ennen erästä HPK:n tajaksi! dä uran paras juttu. ‹

55 KOLUMNI YKSI MEISTÄ

Pekka Pajala tunnus- tautuu vanhan liiton urheilutoimittajaksi. Hän kertoo olevansa tutuiksi koetuilla lin- joilla monissa asioissa. Esimerkin hän antaa tulospörssistä, jonka moni nuori toimittaja olisi hylkäämässä. – On tärkeää, että lehdestä löytyy paljon paikallisten nimiä.

Tutuiksi koetuilla linjoilla monissa asioissa Pekka Pajala viihtyy kirjoittajana Pekka Pajalan ura urheilutoimittajana alkoi 40 vuotta sitten, mutta innostus kuuluu yhä hänen ajatuksistaan. Teksti: Markus Karjalainen Kuva: Juha Neuvonen

aakuntalehtien liiketoimin- jonka tie toimittajaksi oli hänen uransa alan opintoja lainkaan. ta oli vielä 1980-luvulla va- alkuvuosina tyypillinen. – Pääsin ylioppilaaksi, jonka jälkeen kaata. Lehtiä kustannettiin – Minusta ei pitänyt tulla edes toi- menin armeijaan, jonka jälkeen mietin ja myös painettiin omissa mittajaa. Harrastin musiikkia ja kävin työasioita. Siihen aikaan lehdet kasvat- Mtiloissa hyvässä taloudellisessa tilan- kysymässä Kokkolasta töitä Ylen alue- tivat toimituksiaan ja uutta väkeä pal- teessa. Urheilutoimittaja Pekka Pajala toimituksessa. Ajattelin äänitarkkailijan kattiin. Itse pääsin siis aika vähäisellä aloitti työssään helmikuussa 1981 Keski- hommia, mutta sain hieman yllättäen työkokemuksella kolmen hengen ur- pohjanmaa-lehdessä. harjoittelijan paikan toimituksesta. Olin heilutoimitukseen. Keski-Pohjanmaan – Olin heti uutisoimassa Lahdessa pian sen jälkeen hetken Lestijoki-lehdes- urheilu oli toki minulle tuttua. Mieleeni pidettyjä ampumahiihdon MM-kisoja sä, josta pääsin Keskipohjanmaan urheilu- on jäänyt nuoruusvuosiltani vuosi 1969, kotitoimituksesta käsin, kertoo Pajala, toimittajaksi, kertoo Pajala, jolla ei ollut kun kävimme isäni kanssa todistamas-

56 YKSI MEISTÄ

viime aikoina pari päivää viikossa uu- Urheilutoimitukset laittavat juttunsa tisosaston juttuja. ”Osa-aikatyö”, kaksi myös nettisivulle, mutta tapahtumat ei- päivää viikossa uutistoimittajana, alkoi vät ole uutisia. jo ennen koronaa. Järjestely on Pajalan – Silloin etsitään omaa näkökulmaa ja mielestä joustava: jos urheilussa riittää uutista. pitkin viikkoa tekemistä kahdelle toi- Lehtien omistuksen keskittyessä on mittajalle, uutisvuorot vaihtuvat urhei- kokeiltu vaihtoehtoja urheilusivujenkin lun vuoroiksi. toimittamiseen. – Korona on pitänyt urheilun hiljai- – Alman aikaan meillä oli lehtien yh- sena. Uutisiin on ollut kuitenkin ihan teinen urheilutoimitus, mutta se ei ollut hauskaa kirjoittaa vaihtelun vuoksi. paikallisuudelle hyvästä. Laajan alueen Täytyy kuitenkin tunnustaa, että jäähal- painotukset olivat ja ovat edelleen niin lille on tähän aikaan vuodesta ikävä. erilaisia. Aamulehden ja Satakunnan Kan- Kajaanin Hokki, kuten koko muukin san liigajääkiekon tarjonta oli esimerkki Mestis, jäi marraskuun lopussa tauolle, siitä. Kainuussa kiinnostivat enemmän jonka loppumisesta ei tammikuun puo- maakunnan omat asiat, vaikkapa alasar- lessa välissä ollut tietoa. jojen jääkiekko. Nyt Kainuun urheiluju- – Urheilun tilanne on ollut kamala. tutkin tehdään pitkälti oman tarpeen Voi vain toivoa, että se kääntyy. mukaisesti. Emme oikein löytäneet pohjoisen Suomen toimituksista hyvin Dead line toimivaa vaihtojuttujen mallia, sanoo aina päällä Pajala. – Keskipohjanmaan tekemän kaupan Myös tekniikka on muuttunut paljon. vaikutukset sisältöömme jäänevät vä- sa katsomossa hienoa jalkapallokautta, Pajala hakkasi alkuvuotensa tekstiä kir- häisiksi. joka päättyi Kokkolan Pallo-Veikkojen joituskoneella, mutta vähitellen tietoko- mestaruuteen. neet tulivat tutuiksi. Pajala sai Calgaryn Tulospörssiä Vuonna 1985 Pajala vaihtoi työmaa- olympialaisiin vuonna 1988 matkaansa ei saa unohtaa taan Kainuun Sanomiin. kannettavan tai oikeastaan raahattavan – Olen viihtynyt, vaikka muutoksia koneen. Pekka Pajala on huomannut, että lehti- on ollut paljon. 1990-luvulla alkoi me- – Elimme silloin eräänlaista internetin en urheilutoimitukset ovat menettäneet diamyllerrys, joka on osunut Kainuun esiaikaa. Tekstitiedosto lähti puhelimes- lukijoidensa lisäksi myös alasta kiinnos- Sanomiin monta kertaa. ta akustisen modeemin kautta paikalli- tuneita toimittajia. Tätä juttua kirjoitettaessa Pajala oli sen yhtiön vastaanottonumeroon, josta – Urheiluun on hankala saada kesätoi- saanut juuri uuden työnantajan. Iso se jaettiin koti-Suomeen. Tosin teknisiä mittajaa. Moni arastelee varmaan sitä, media-alan kauppa julkistettiin haastat- asetuksia kävi joku säätämässä Suomes- että pienessä toimituksessa on heti suu- telua edeltävänä päivänä, ja Pajalakin ta tehden viisi minuuttia töitä. Sitten ju- ri vastuu, eikä olan takana tarkkailevaa on uuden työnantajan palveluksessa tut alkoivat kulkea maailmalle. Pienenä kokenutta toimittajaa, neuvojaa, vain maaliskuun alusta. esteenä oli, että Kanadassakin oli kapa- ole. Urheilua ei kannata pelätä, sillä – Omalla tavallani palasin juurilleni, siteettiin nähden paljon puhelinliiken- osastolla oppii nopeasti hahmottamaan kun Keskipohjanmaa-lehteä kustantava nettä, ja moni lähetys meni jatkuvasti asioita ja tekemään hommat nopeasti. KPK-yhtiöt osti Suomalaisen lehtipai- uusiksi. Urheilutoimitus on hyvä kasvualusta non (SLP). Kainuun Sanomien kirjapai- Nyt toimittajat hoitavat sivujaan jutun alalle. non jälkeen Kajaanissa ilmestyvä lehti kirjoittamisesta ja kuvaamisesta usein Pajala tunnustautuu vanhan liiton ur- oli ollut vuodesta 1998 Alman omistuk- painoon saakka, mutta uusia ongelmia- heilutoimittajaksi. Hän kertoo olevansa sessa, kunnes Suomalainen lehtipaino kin on tullut. tutuiksi koetuilla linjoilla monissa asi- osti ensin Kainuun Sanomien painon ja – Urheilussa dead line on ollut aina oissa. Esimerkin hän antaa tulospörs- myöhemmin koko lehden 2015. päällä. Takavuosina raja venyi tarvit- sistä, jonka moni nuori toimittaja olisi – Alman aikaan meillä oli jonkin aikaa taessa jopa hieman yli puolen yön. hylkäämässä. jopa lehtien yhteinen urheilutoimitus, Kello 00.15 järjestyi soittamalla omaan – Ylen nykyinen päätoimittaja Jou- muuten harrastettiin hyvin tiivistä juttu- painoon. Nyt lehtemme menee arkisin ko Jokinen oli Aamulehdessä ollessaan vaihtoa ja kisaprojekteja, kertoo Pajala. kiinni klo 22.00, mutta maanantain lehti usein Alman lehtien urheilupalavereis- on erityisen hankala. Se pitää olla kiinni sa. Jokinen muistutti, ettei tulospörssiä ”Jäähallille on tähän kello 20.00, eikä esimerkiksi sunnuntai- saa unohtaa. Ohje oli tarkka: pitäkää tu- na pelattu pesäpallo-ottelu välttämättä lospörssi kunnossa, kertoo Pajala mie- aikaan vuodesta ikävä” ehdi lehteen, kertoo Pajala. lestään erittäin tärkeästä palstasta, joka Omistajien vaihdosten lisäksi myös Kai- Kainuun Sanomat ei ole ilmestynyt on pysynyt maakuntalehtien sivuilla nuun Sanomien työmaalla on käynyt muutamaan vuoteen sunnuntaina, mi- viime vuosituhannelta. myllerrys. kä on oma riesansa urheilutoimituksel- – On tärkeää, että lehdestä löytyy pal- – Menin Kajaaniin kolmen hengen le. Silloin voi käydä niin, että lauantain jon paikallisten nimiä. urheilutoimitukseen. Saman kokoista tärkeimmät pelit ovat vasta maanantain Pajala uskoo jäävänsä kunniallisesti toimitusta pyöritettiin pitkään, mutta lehdessä. Näkökulmat on mietittävä to- eläkkeelle runsaan parin vuoden päästä ilmestymispäivien vähentyessä kuuteen della tarkoin. Kainuun Sanomista. rajattiin urheilukin vain kahden vahvui- – Ennen ottelun olivat nähneet vain – Olemme vaimoni kanssa innokkaita seksi toimitukseksi, kertoo Pajala. katsojat. Nyt suurin osa tietää tuloksen, veneilijöitä, joten tutuiksi ovat tulleet Kainuun Sanomissa on toimittajia suu- kun lehti tulee ja tapahtumat on katsottu läheisen Oulujärven ohella Vuoksen ve- rin piirtein puolet siitä, mitä heitä oli ja puitu ties kuinka monesta suoratois- sistöt. Niitä päiviä kelpaa odottaa – ja parhaimmillaan. Pajalakin on tehnyt topalvelusta, kertoo Pajala. ennen kaikkea toivottavasti terveenä. ‹

57 PAIKALLISKERHOKUULUMISIA HUT palkitsi Miro Heiskasen ja Amanda Rantasen Teksti ja kuvat: Matti Hannulanula ääkiekkoilija Miro Heiskanen on runkosarjakin hyvin, muttaa sain siisii Pääkaupunkiseudun paras urheili- tä vielä parannettua. ja 2020. Vuoden urheiluteosta Hel- NHL:n pudotuspelit pelattiintiin ”kup-”kup- singin Urheilutoimittajat palkitsi lassa” ilman katsojia. Häviöviö ssyys-yys- JAmanda Rantasen. kuussa pelatuissa fi naaleissaa Tam Tampapa Perinteistä palkitsemistilaisuutta ei Bay Lightningille oli tietysti DDallasilleallasille koronaepidemian vuoksi tällä kertaa karvas. järjestetty. Palkinnot luovutettiin Heis- – Harmittaa, että vähän jäi vajaak- kaselle ja Rantaselle pienimuotoisin si. Ei se voitetulta kakkossijaltata tuntun-- seremonioin koronarajoitukset ja -suo- nu, mutta ainakin pikkuhiljaaa pa- situkset huomioiden. remmalta, kun aika kuluu. Nälkääälkää HUT on jakanut Pääkaupunkiseudun ainakin jäi, Heiskanen vakuutti.tti. MiroMiro HHeiskaneneiisks ananene oonn kukuudesudes jjääkiekkoilija,ääkiiekekkkooilliji aa,, parhaan palkinnon 41 kertaa, vuodes- jjokaoka oonn papalkittulkittu PPääkaupunkiseudunääkaupunkiseudun ta 1980 lähtien. Dallas Starsia jääkiek- Täydennyspelaajan parhaana urheilijana. Palkintoa on jaettu koliiga NHL:ssä edustava Heiskanen erikoinen osuma vuodesta 1980. on kuudes tämän tunnustuksen saanut jääkiekkoilija. Aiemmat ovat Markus Vuoden urheiluteko -palkinnon HUT on sa pallon. Kaikki se jännitys ja ilo pur- Ketterer (1992), Valtteri Filppula (2008), jakanut 32 kertaa, vuodesta 1989 lähti- kautuivat yhtä aikaa. Se oli hieno hetki, Mikael Granlund (2011), Teuvo Terä- en. Palkinnon tämänkertainen voittaja vaikka nenästä tuli verta ja vähän sattui, väinen (2015) ja Marko Anttila (2019). Amanda Rantanen (s. 11.5.1998 Helsin- Rantanen naurahtaa. Lisäksi Jokerien joukkue sai Pääkau- gissä) vaihdettiin 1. joulukuuta Edin- 1–0-voitolla Suomi varmisti vähintään punkiseudun parhaan urheilijan pal- burghissa Skotlantia vastaan pelatussa EM-jatkokarsintapaikan ja mitä toden- kinnon 1996. jalkapallon naisten EM-karsintaottelus- näköisimmin suoran pääsyn kesällä – Pääkaupunkiseudulla on tänäkin sa kentälle ensimmäiseen naisten maa- 2022 pelattaviin kisoihin. vuonna ollut paljon kovia urheilijoita. otteluunsa tilanteessa 0–0, kun lisäaikaa Rantanen oli varapelaajana jo Helsin- On hieno fi ilis, kun saa tällaisen tun- oli pelattu kolme ja puoli minuuttia. gissä lokakuun lopussa Skotlantia vas- nustuksen, totesi Heiskanen, joka oli Vajaa minuutti myöhemmin Rantanen taan pelatussa voittoisassa EM-karsin- myös Vuoden urheilija -ehdokaslistalla. karkasi Emmi Alasen hienosta pysty- tapelissä, mutta ei silloin päässyt edes – En ole sen äänestyksen suhteen mitään syö töstä läpiajoon. Skotlannin maali- harjoittelemaan joukkueen kanssa. odotuksia asetellut. Kovia nimiä on lis- vahti Lee Alexander torjui Rantasen – Kotipeliin varalle pääsy oli iso yl- talla monta. On hienoa olla siinä muka- viimeistely-yrityksen, mutta pallo kim- lätys. Sen myötä odotinkin olevani va- na, sanoi Heiskanen joulukuussa. posi Alexanderin torjunnasta Rantasen rapelaajien listalla myös vieraspelissä. kasvojen kautta maaliin. Mutta olihan se taas yllätys, kun pää- – Muistan sen fi iliksen, kun pallo osui sin matkalle mukaan, kertaa Rantanen Lopullinen läpimurto naamaani. Sitten näin maalin ja maalis- käänteitä, jotka johtuivat muun muassa Kausi 2019–2020 oli Espoossa 18.7.1999 siitä, että sekä Kaisa Collin että Juliet- syntyneelle Heiskaselle lopullinen lä- te Kemppi joutuivat koronatilanteen pimurtokausi NHL:n terävimmälle vuoksi jäämään pois vieraspelistä. huipulle. Heiskasen edustama Dallas Stars ylsi Stanley Cup -fi naaleihin. Puo- lustajana pelaava Heiskanen kirjautti 27 Hyvä maku liigakaudestakin pudotuspeliottelussa pisteet 6 + 20 = 26 Kansallisessa liigassa Rantanen on hel- ja oli puolustajien pistepörssin ykkönen sinkiläisen PK-35:n kapteeni. Hän teki ja koko pörssin kolmonen. Lukema oli menneellä kaudella joukkueelleen 10 NHL:n alle 22-vuotiaiden puolustajien maalia ja oli liigan maalintekijätilaston ja eurooppalaispuolustajien kaikkien ai- kolmonen. Nousija PK-35 sijoittui kuu- kojen ennätys, kuten myös Dallas Star- denneksi, vaikka oli etukäteisveikkauk- sin puolustajien seuraennätys. sissa putoajakandidaatti. Heiskasta paremman yhden kauden – Hyvä maku jäi, Rantanen sanoo. pudotuspelien pistesaldon ovat suoma- – Oli myös tosi upea juttu, kun pää- laisista keränneet vain Jari Kurri ja Tee- simme pelaamaan uudistetun Olympia- mu Selänne. stadionin ensimmäisessä tapahtumassa – Olen tyytyväinen viime kauteen, liigapelin HJK:ta vastaan. niin henkilökohtaisesti kuin joukkueen- Muutama vuosi sitten Rantanen oli kin kannalta, Heiskanen kommentoi. monestakin syystä lopettamassa jalka- – Trendi oli nouseva. Alku ei ollut jen- palloilun. Nyt on toinen ääni kellossa. giltä paras mahdollinen. Mutta onnis- Amanda Rantanen vastaanotti Vuoden – Haluan katsoa, mihin asti pääsee, tuimme nostamaan tasoa ja pleijareissa urheiluteko -palkinnon PK-35:n koti- kun tekee kaiken täysillä. Unelmoin, et- pelasimme tosi hyvin. Itselläni meni areenalla Helsingin Pihlajamäessä. tä saan tehdä tätä ammatikseni. ‹

58 PAIKALLISKERHOKUULUMISIA LYHYESTI

Niskaset valttia Kuopiossa uopion Urheilutoimittajien Kerho Kvalitsi maastohiihtäjä Iivo Niskasen vuoden 2020 parhaaksi kuopiolaiseksi ur- heilijaksi. Puijon Hiihtoseuraa edustava Niskanen voitti maaliskuussa Salpausse- lällä maailmancupissa 15 kilometrin hiih- don perinteisellä hiihtotavalla väliaikaläh- döllä. Paikalliskerhon valinnat painottuivat tänä vuonna Niskasiin. Toiseksi äänestyk- sessä tuli jalkapalloilija Ilmari Niskanen, joka edusti elokuuhun saakka Kuopion Palloseuraa ja siirtyi Saksan kolmanteen Bundesliigaan. Saksassa hän pelaa FC In- golstadt 04:ssa. Lisäksi Niskanen on pääs- syt pelaamaan Suomen A-maaotteluissa. Kolmanneksi tuli jääkiekkoilija Tanja Niskanen, joka on KalPan liigajoukkueen ja Suomen maajoukkueen runkopelaaja. Kuopion Urheilutoimittajat ovat valin- neet kotikaupunkinsa parhaan urheilijan vuodesta 1964 lähtien. Mukaan ovat tul- leet myös vuoden valmentajan ja joukku- een valinnat. Vuoden valmentajaksi valit- Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti valittiin ensimmäisen kerran kotikaupunkinsa Porin tiin tällä kertaa KalPan naisten Marjo Vou- parhaaksi vuonna 2004. Sen jälkeen hän on ollut ykkönen vuosina 2008, 2009, 2011, tilainen ja joukkueeksi amerikkalaisen jal- 2012, 2016, 2017, 2018, 2019 ja nyt siis 2020 kaikkiaan jo kymmenennen kerran. kapallon Vaahteraliigan mestari Steelers.

Teksti: Markus Karjalainen kaneen Porin Vuoden urheilija -äänestyk- Kuva: Suomen Hiihtoliitto Tähti paineli sen ennätys. Titteleiden määrässä Tähti on kymppikerhoon ollut omassa luokassaan jo pitkään. Pai- nonnostaja ja jousi- oronapandempia teki urheiluvuodes- ampuja Kyösti Laasonen saivat aikoinaan Kta poikkeuksellisen, mutta Porissa kuusi voittoa. yksi asia oli ennallaan: Leo-Pekka Tähti Arvokilpailuissa Tähtikään ei päässyt valittiin jälleen Porin Vuoden urheilijaksi. viime vuonna menestymään. Hän kuiten- Porissa paraurheilija hyväksyttiin aikoi- kin kelasi T54-luokassa maailman kärki- naan äänestyslistalle jo ennen kuin Urhei- ajan 100, 200 ja 400 metrillä. lutoimittajain Liitto muutti valtakunnal- Toiseksi Porin äänestyksessä tuli kuu- lisen äänestyksen sääntöjä. Ensimmäisen lantyönnön Suomen mestari Eero Ahola kerran Tähti valittiin kotikaupunkinsa ja kolmanneksi crossfi tin epävirallisissa parhaaksi vuonna 2004. Sen jälkeen hän MM-kilpailuissa seitsemänneksi sijoittu- on ollut ykkönen vuosina 2008, 2009, 2011, nut Jonne Koski. 2012, 2016, 2017, 2018, 2019 ja nyt siis 2020 kaikkiaan jo kymmenennen kerran. Teksti: Harri Laiho Viiden voiton putki on vuonna 1964 al- Kuva: Nina Jakonen

Löydät meidät Facebookista facebook.com/urheilutoimittajat

Löydät meidät Instagramissa instagram.com/urheilutoimittajat

Seuraa meitä Twitterissä Kuopion Urheilutoimittajien Kerho valitsi maastohiihtäjä Iivo Niskasen twitter.com/urheilutoimitus vuoden 2020 parhaaksi kuopiolaiseksi urheilijaksi.

59 KIRJA-ARVIOT

Erityistapaus Tarjolla köyhän

HÄKISSÄ – HANNES miehen Waltaria HYVÖSEN TARINA Marika Lehto OLIIVIPUUT EIVÄT KOSKAAN WSOY 2020 KUOLE 361 sivua Petter Kukkonen Docendo 2020 aasko yksi renttutarina 759 sivua jääkiekosta? Se oli varsin T tavallinen reaktio, kun öyhän miehen Waltari. Hannes Hyvösen kirjaprojekti Sellaiseksi Petter Kuk- julkaistiin. Muun muassa Jere K kosta voi nimittää esi- Karalahtensa ja Marko Jantusen- koisteoksensa Oliivipuut eivät sa lukeneille saattoi tulla mieleen, koskaan kuole perusteella. Siinä että nämä tarinat ja mässäilyt on missä Mika Waltarin tunne- jo nähty. Toisaalta elämän rosoi- tuimmassa teoksessa seurataan suus, sankarin ja konnan kasvot lääkäri Sinuhen seikkailuja samassa persoonassa, ylä- ja alamäet tarjoavat aina taattua muinaisessa Egyptissä, kirjoit- tosielämän draamaa. taa Kukkonen painija Alekok- Jääkiekkoilija Hyvönen ei noussut koskaan urheilujulki- sen sattumuksista antiikin Kreikassa. suudessa aivan siihen ykkösketjuun, jonka tekemisiä seura- Köyhän miehen Waltari. Nimitys voi kuulostaa vaatimat- taan myös viihdeosastolla. Tie on vienyt viihde- ja juorupals- tomalta, mutta eihän se sitä ole. Waltari on kaikkien aikojen toille vasta uran jälkeen. Jääkiekon seuraajille Hyvönen oli parhaita suomalaiskirjailijoita, joten köyhä versio Waltaris- kuitenkin enemmän tai vähemmän erityistapaus siitä asti, ta on hyvä sekin. Ja Kukkosella on esikoisessaan homma kun 19-vuotias oululaisnuorukainen debytoi Vladimir Jur- hallussa. Historialliset faktat on huolellisesti tarkastettu ja sinovin valmentamassa kivikovassa TPS:ssa. antiikin olympialaisiin tähtäävän Alekoksen seikkailuista on Hän ei ollut mikään tavallinen Hannes, poika pohjoisesta, koukuttavaa lukea. joka aloitti hiljalleen liigauraansa. Hän oli heti hurja, ellei Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajana toi- jopa hullu. Hän ei väistellyt. Hän nousi nopeasti vieraskat- mivan Kukkosen esikoisteos on lähes 800-sivuinen järkäle. somoiden silmätikuksi, ”Poroksi”, jolla oli terävät sarvet. Paksu teos on jo itsessään melkoinen saavutus, sillä valmen- Hirmuisella laukauksellaan hän osasi tehdä maaleja, mutta tamisen ohessa kirjoittaminen on melkoinen temppu. ne jäivät välillä muun ryminän varjoon. Mutta aina silloin, – Jossain vaiheessa päätin, että kirjoitan vähän joka päivä, kun tehot nousivat tärkeimmäksi aseeksi, ylimääräinen ko- Kukkonen kertoo. hina vaimeni. Silloin nähtiin pelimies Hyvönen. Kukkonen on kirjoittanut kirjaansa siis myös leireillä jo Hyvösen ura oli erityistapaus alusta loppuun. Yhtenä kau- vuosien ajan. Siinä vaiheessa, kun urheilijat ovat menneet tena kulki, seuraavana välttämättä ei. Keväällä hän saattoi iltalevolle, on valmentaja muuntautunut kirjailijaksi ja siir- olla sankari, syksyllä hylkiö. Kun kaksi kautta samassa pai- tynyt ajatuksissaan yli 2000 vuoden taakse. Jonkin verran kassa oli maksimi ja kun ammattilaisuralle kertyi parikym- kirjassa näkyy tyyliheilahteluina se, että ensimmäiset rivinsä mentä seuraa, ne kielivät muustakin kuin siitä, että markki- Kukkonen kirjoitti teokseensa jo liki 15 vuotta sitten. noilla oli ottajia. On vähän siinä ja siinä, voidaanko Oliivipuut eivät koskaan Marika Lehdon kirjoittama kirja avaa mainiosti juuri niitä kuole arvioida urheilukirjana. Enemmän se on historiallinen taustoja, miksi Hyvösen urasta tuli sellainen kuin tuli. Välillä romaani. Antiikin olympialaisten suhteen kirja herättää meni oikealla tavalla lujaa, mutta aina pian sen jälkeen sattui paljon ajatuksia. Vaikka vuosisadat ovat vaihtuneet sitten ongelmia ja vastoinkäymisiä. Toki Hyvönen koki tulleensa antiikin päivien, voi lähes 1 000 vuotta kestäneestä antiikin monessa paikassa väärinymmärretyksi, mutta kenties suu- olympiaperinteestä löytää paljon yhtäläisyyttä nykyaikaan. rin ongelma oli usein Hannes Hyvönen. – Pitkäaikainen, yhteiskunnalle merkityksellinen urheilu- Kun ura oli ohi, avioliitot särkyneet ja ansaitut miljoonat kulttuuri kehittyy väkisinkin korkeatasoiseksi. Valmennus tuhlattu, masentunut Hyvönen näki punaviini- ja pillerihuu- oli monipuolista, urheilijoilla oli käytössä hierojaorjat, urhei- ruissaan ratkaisuksi asuntonsa kattohirret ja köyden. Hirret lijat pidättäytyvät seksistä ennen tärkeitä kisoja, ja viininkin olivat liian korkealla. Lampun koukku ei kestänyt. Hyvönen tiedettiin pehmentävän urheilijaa. Menestyjät olivat varak- ymmärsi soittaa apua. Hän pääsi hoitoon. kaita miehiä, Kukkonen selvittää. Toipuminen ei ollut yhtä tehokasta ja suoraviivaista kuin Myös lieveilmiöt olivat pitkälti samoja kuin nykyisin. An- Hyvösen meno parhaimmillaan kaukalossa. Mies nousi kui- tiikissa käytettiin (lähinnä kivun lievennykseen) kiellettyjä tenkin jaloilleen elämänsä jyrkimmästäkin alamäestä. aineita, tuloksista sovittiin ja lahjuksia käytettiin runsaas- Siitä kaikesta kirja tarjoaa Hyvösen vahvaa itsetutkiskelua ti. Pesusieniä ei yhdistetyn mäkiosuuden tavoin housuihin lapsuudesta alkaen. Lehto on päässyt taitavasti Hyvösen aja- tungettu, sillä antiikissa urheiltiin tunnetusti alasti. tuksiin ja tuntoihin, joista ex-kiekkoilija on osannut puhua. Kukkosen esikoisteos ei pituutensa ja historiallisten kään- Lopputuloksena ei ole alkoholilla ja huumeilla hekumoiva teiden vuoksi ole erityisen kevyttä iltalukemista, mutta kiin- renttutarina, vaan sujuvasti kirjoitettu varsin syvällinen nostava kirja on. Ja on suorastaan mielenkiintoista odottaa, matka erityistapaukseen nimeltä Hannes Hyvönen. millaiset seikkailut Alekosta odottavat jatko-osassa, joka kuulemma on jo käytännössä valmis. Harri Laiho Tommi Roimela

60 KIRJA-ARVIOT

Jalkapalloa runomitassa Arvoituksellinen Lola

POIKA JA PALLO VARJONYRKKEILIJÄ Teemu Mäki Inga Magga Gummerus 2020 Like 2020 72 sivua 351 sivua

os runokirjan kirjoittaja on ielä vuonna 2015 Noki- saanut kissantappovideos- an lukiossa opetti kuva- Jtaan eläinrääkkäystuomion, V taidetta henkilö nimeltä vaikkakin jo runsaat 30 Inga Annala. Nykyään hänet vuotta sitten, ja on samaisella tunnetaan nimellä Inga Magga. videolla masturboinut tuon Kaksi nimeä, yksi persoona. Vai kuolleen eläimen päälle, ei ole sittenkin kaksi persoonaa? ihme, jos -teok- Maggan esikoisromaanissa seen tarttuvalla on jonkinlainen ennakkoasenne tulevaan Varjonyrkkeilijä päähenkilöitä lukukokemukseensa. on kaksi. Heidän elämänsä kie- Futisvanhempi Teemu Mäen runokokoelma kuvaa kus- toutuvat toisiinsa nyrkkeilyn tantajan määritelmän mukaan pojan suhdetta jalkapalloon, ansiosta – tai takia. Ensimmäisen puoliskon kertoja on Lola, vanhempiin, maailmaan ja elämän kiertokulkuun. joka harrasti pikkukaupungissa nyrkkeilyä autoritäärisen Osa säkeistä saa kieltämättä lukijan miettimään yhteyksiä miesvalmentajan silmien alla. Puolen välin jälkeen kerto- reaalimaailmaan. Muun muassa runo Seitsemän aikuista sei- jaminä vaihtuu kyseisen valmentajan tyttäreen ja samalla soo rivissä osoittaa Mäen havainnoineen Helsingin Ponnis- aikakausi lähelle nykyhetkeä. Naiset tapaavat toisensa sat- tuksessa pelaavan poikansa peleissä muutakin kuin kentän tumalta Rebekan mennessä kuvataidekurssille, jonka opet- rajojen sisäpuolen tapahtumia. tajana toimii Lola. Varjonyrkkeilijän teema on seksuaalinen hyväksikäyttö, ”Yksi aikuisista harmittelee kovaan ääneen, että joka etenee väkivaltaan asti. Ihmissuhdekuvauksen rinnalla meidän jengin asenne, kulkee taidegrafi ikka ja nyrkkeily. Magga on harrastanut se ei vain riitä, nuorempana kuntonyrkkeilyä, ja viime vuosina hän on otel- vastapuolen fyysisyyttä, tekniikkaa ja taktiikkaa vastaan. lut korkealla tasolla thainyrkkeilyssä. Ei ihme, että harjoi- Toinen käy kännykällä kovaäänistä autokauppaa. tussalien kuvaus on uskottavaa ja termit oikeaan osuvia. Kolmas huomauttaa, että vaikka onnistuneessa driblauksessa Kirjoittajan kuvataideopettajan pätevyys takaa asiantunte- toki on ihmeen ja saumattoman sopusoinnun tuntua, muksen grafi ikkatyöpajan kuvauksessa. virheiden välttäminen on silti tärkeämpää kuin taiturointi. Seksuaalinen hyväksikäyttö on ollut viime vuosina esil- Neljäs sanoo, ettei voitolla ole väliä, lä niin taiteessa kuin urheilussakin. Maggan ensimmäinen että hyödyllisintä tässä loppujen lopuksi on se, kirja ei ole kuitenkaan syntynyt hetken mielijohteesta. Hän että lapset oppivat sietämään pettymyksiä. on kertonut kehitelleensä teemaa kymmenisen vuotta. Kir- Viides ilmoittaa, että joittamisen Magga hallitsee suvereenisti. Siinäkin hän on tuomari on huijari, ammattilainen, sillä saamelaistaustainen nainen aloitti kirjal- saatana lisuustieteen opinnot synnytettyään ensin kaksi lasta. ja pulunnussija. Vaikka Varjonyrkkeilijän aihe on synkkä ja harjoitustilan Kuudes heittää, että tunnelma painostava, Magga ei tarjoile rajua väkivaltaku- tässä iässä sitä tarttee vastoa eikä mausta tekstiä seksiaktien kuvauksella. Lukijan vähintään aviorikoksen, veropetoksen, uudet tissit mielikuvitukselle ja omille tulkinnoille jätetään tilaa. tai maailmanympärimatkan. Ulkomaalaissyntyinen valmentaja on entinen nyrkkeilijä, Seitsemäs alkaa muistella niitä, jonka lapsuus on ollut traumaattinen. Pimeä puoli näkyy joiden into häneen lopahti, valmentajan suhteessa nuoriin naisiin. Maggan mukaan ky- ja niitä, jotka hän itse hylkäsi se ei ole poikkeustapauksesta urheilumaailmassa. Ilmiö on ja kolmasti kielsi.” yleinen, ja siksi siitä on syytä puhua ja kirjoittaa. (otteesta karsittu säkeitä) Varjonyrkkeilijä on erinomaista opetusmateriaalia aiheen käsittelemiseen. Kirja ei osoittele eikä syyllistä. Noinhan se kai suunnilleen menee. Kannattaa miettiä sitä, Lola on The Kinksin hittibiisi vuodelta 1970. Laulu ker- jos ja kun esimerkiksi Helsinki Cupia joskus vielä pelataan too naisesta, joka paljastuu mieheksi.Maggan kirjan juo- siten, että edes seitsemän aikuista pääsee kentän laidalle. nenkäänteet ovat samalla tavalla yllättäviä ja kiinnostavia. Neljä viidesosaa Pallo ja poika -teoksesta voidaan rimaa hi- Hittiainesta siis. poen luokitella urheilukirjaksi, ja nostihan Vuoden urheilu- kirja -raati sen fi naalioktettiinkin. Viimeinen viidesosa ei ole Juha Kanerva urheilukirjasisältöä edes harsomaisen röpelösti. Mikä sitten on teoksen kohderyhmä? Ei mielestäni ainakaan se poika, jolla on se pallo. Teemu Mäki on Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja. Taiteen edistämiskeskus on tukenut Pallo ja poika -kirjan kir- Löydät meidät Facebookista joittamista. Sen on siis pakko olla taidetta. facebook.com/urheilutoimittajat Matti Hannula

61 KIRJA-ARVIOT

Pohjoista nostalgiaa Suomen naiset ampaisivat

PORON VOIMALLA – NAPAPIIRIN JALKAPALLON HISTORIA helmat hulmuten kilpaladuille Juha Kanerva, Markku Saukko ja Mika Wickström SUOMEN NAISET LADULLA Karisto 2020, 315 sivua JA MÄESSÄ Suvi Kuisma ja Tiina Jantunen ätä arvostelua kirjoittaessani Hiihtomuseon julkaisuja 2020 on kulunut päivälleen kolme 168 sivua T kuukautta tämän rovanieme- läisen jalkapalloilun ja Rovaniemen uomen naiset ladulla ja mäes- Palloseuran historian kertovan teok- sä -kirja perustuu Lahden sen julkaisusta. Kirja on saavuttanut S hiihtomuseon samanni- Rovaniemellä ja laajemminkin Lapissa suurta huomiota tuos- miseen näyttelyyn. Lokakuussa sa lyhyessä ajassa, jona pohjoisen urheiluväki on odotettuun 2010 avautunutta näyttelyä läh- kirjaan saanut tutustua, siitä nauttia ja sen myötä palata muis- tivät toteuttamaan Hiihtomuse- telemaan takavuosien tapahtumia jalkapallokenttien äärellä ja on tutkijat Suvi Kuisma ja Tiina Jantunen. eri aikakausien paikallisia sankareita ”vihreän veran" parista. Naisten kilpahiihdolla perinteet Suomessa ovat pitkät. Nai- Kirjan julkaisu osui myynnillisessä mielessä varsin oivaan set sivakoivat SM-mitaleista ensimmäisen kerran 5 km:n mat- ajankohtaan, sillä Rovaniemen Suomalaisessa Kirjakaupassa kalla vuonna 1911 Hämeenlinnassa. Hiihtäminen oli maaseu- teos keikkui niin isänpäivä- kuin joulumyynnissäkin aivan dulla luonnollinen tapa liikkua ja huonojen kulkuyhteyksien myyntilistan kärkijoukoissa. Eikä todellakaan suotta. Kiin- vuoksi tarpeellista. Suomessa ei kyseenalaistettu naisten fyy- nostavasti ja ammattitaitoisesti kirjoitetusta historiateoksesta sistä jaksamista kisaladuilla, koska osallistujat olivat tottuneet on ehdottomasti kyse. raskaisiin töihin maalla. Poron voimalla -kirjan kirjoittajat Juha Kanerva, Markku Ruotsissa kehitys kulki samaan tahtiin kuin Suomessa, Saukko ja Mika Wickström ovat kaikki todella kokeneita mutta Norjassa vuosikymmeniä hitaammin. Naiset alkoivat kirjoittajia. Kokemusta joukolta löytyy niin urheilujournalis- kamppailla Norjan mestaruudesta vasta vuodesta 1955 läh- min, urheilukirjallisuuden kuin historiankin parista rutkasti. tien. Kirjasta välittyykin hienosti historian tuntemus ja kiinnostu- Olympialajiksi naisten hiihto kelpuutettiin vuoden 1952 Os- neisuus historiaa kohtaan. Niin elävästi kuvaukset jalkapallon lon talviolympialaisissa. Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja sodan jälkeisiltä alkuvuosikymmeniltä Rovaniemellä kirjassa toivat Suomelle heti kolmoisvoiton. kulkevat tapahtumien ja henkilöiden välillä. Urheilun ja jal- Naishiihtäjillä ei ollut erityistä harjoitteluohjelmaa vielä kapallon historiaa ei voi kuvata ilman kyseisen aikakauden 1960-luvullakaan. kuvaili harjoitteluaan: yhteiskunnan ja sen murroksen kuvausta. Urheiluelämä ei "Joka päivä kävelen ja juoksen sen verran mitä joutaa ja kerkijee ollut eikä ole mikään yhteiskunnan oma saareke, vaan tiukasti milloinkin". osa yhteiskunnallista elämää. Herttaiset ja hurjat Suomen tytöt -osuus kuvailee kiinnos- Kirjan ”päähenkilön", viime vuonna 70 vuotta täyttäneen tavasti sitä, minkälaisia mielikuvia media on luonut erilaisten Rovaniemen Palloseuran, alkuvuosikymmeniin politiikka liit- aikakausien hiihtosankareista. Kirjasta tekevät viihdyttävän tyi hyvin kiinteästi. Poliittinen vastakkainasettelu oli sodan lukuisat valokuvat naisten hiihdon suomalaisista sankareista jälkeen suuri ja aatteenpalo toi urheiluun ja myös jalkapalloon vuosikymmenten varrelta. paljon hyvää, jos toki kritisoitavaakin löytyy kosolti. Seura- Oman mausteensa kirjaan tuo historiakatsaus naisten pu- yhteisöt olivat suuria perheitä, niiden puolesta taisteltiin ja keutumiseen hiihtoladuilla. Naiset kilpailivat pitkään villa- niiden puolta pidettiin. Eikä naapuriseuraa katsottu hyvällä, kankaisessa hameessa ja villapuserossa. Vasta 1930-luvulla etenkään jos se sattui kuulumaan poliittisesti ”rajan" toiselle hiihtohousut syrjäyttivät lopullisesti hiihtohameen. Lotat kil- puolelle. Palloliittoon alusta pitäen kuuluneen RoPS:n tais- pahiihtäjinä ja naiset urheilun johtotehtävissä saavat kirjassa teluja 1950–1970-luvuilla kovimpiin Työväen Urheiluliittoon myös omat osuutensa. kuuluneiden paikallisvastustajien kanssa kirjassa kuvataan Naisten hiihdossa historiaa siis riittää, mutta mäkihypyn värikkäästi ja mehukkaasti, hauskastikin. puolella kisahistoria on lyhyempi. Lajia pidettiin naisille vaa- Kirjan päälähteinä on käytetty neljänkymmenen rova- rallisena, ja Kansainvälisessä hiihtoliitossakin vastustusta niemeläiseen jalkapalloiluun keskeisesti liittyvän henkilön esiintyi vielä 2000-luvulla. haastatteluja, Rovaniemen hovioikeuden sekä pohjoisen val- Tasa-arvo alkoi toteutua vasta vuonna 2009, kun naisten talehtien Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien kattavia arkistoja. mäkihyppy pääsi MM-hiihtojen ohjelmaan Liberecissä. Ovi Kirjoittajat ovat kasanneet näiden pohjalta kiinnostavan ja olympialaisiin aukesi vuonna 2014 Sotshin talviolympialai- sujuvasti etenevän teoksen, josta jalkapallosta kiinnostunut sissa. lukija löytää taatusti mielenkiintoista luettavaa ja tuttuja hen- Suomen naiset ladulla ja mäessä on oiva historiapaketti nais- kilöitä. Lapin Kansan laajasta ja laadukkaasta kuva-arkistosta ten hiihdosta ja mäkihypystä ammoisista ajoista aina tähän on kirjan kuvitukseksi löydetty pitkälti yli sata toinen tois- päivään saakka. Kaikki vuosikymmenet käydään kattavasti taan kiinnostavampaa valokuvaa. Pientä kritiikkiä kirjalle läpi, vaikka kovinkaan syvälle urheilijoiden taustoihin ei pu- voi antaa siitä, että niin sanotut tietoiskut, joissa esitellään reuduta. muun muassa legendaarisia RoPS-pelaajia vuosikymmenten Tilastojen ystäviäkään ei ole unohdettu. Loppuun on koottu varrelta, eivät mielestäni nouse tarpeeksi hyvin esille. Ne jää- luettelo hiihdon SM-kilpailujen naisten voittajista vuodesta vät harmaaseen pohjaan upotettuina ja pienellä tekstillä kir- 1911 lähtien ja kaikki suomalaiset hiihdon arvokilpailujen mi- joitettuina harmittavasti mielenkiintoisena kulkevan tarinan talinaiset. Mäkihyppykin on saanut tulossivunsa. ”jalkoihin”. Timo Törmänen Matti Lehtisaari

62 TIEDOTTAA

TTuhtiuhti kkoulutuspakettoulutuspakett i luvassaluvassa – iilmoittlmoitt auduaudu mukaan!mukaan! UUrheilutoimittrheilutoimitt ajienajien KKevätseminaarievätseminaari 5.5.5.5.

Urheilutoimittajain Liitto järjestää jäsenilleen Kevätseminaarin 5. toukokuuta 2021. Kevätseminaarin teemoina ovat Tokion olympialaiset sekä jalkapallon EM-lopputurnaus.

Seminaari järjestetään webinaarina ja se on liiton jäsenille maksuton, muille seminaari maksaa 100 euroa.

Kevätseminaarissa puheenvuoron saavat Tokion olympialaisten osalta Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki, viestintäjohtaja Mika Noronen ja myyntijohtaja Jaakko Sippola sekä kilpapurjehtija Tuuli Petäjä-Sirén ja estejuoksija Topi Raitanen.

Jalkapallon EM-kilpailujen osalta puheenvuoron saavat alustajina Suomen miesten A-maajoukkueen valmennustiimin jäsenet ja vastustajien tarkkailijat Toni Korkeakunnas ja Sixten Boström.

Paneelikeskustelussa vastustajien pelityyleistä ovat keskustelemassa ja kouluttamassa Toni Korkeakunnas ja Sixten Boström sekä Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen.

Sitovat ilmoittautumiset 26.4. mennessä liiton verkkosivuilla olevalla erillisellä ilmoittautumislomakkeella: www.urheilutoimittajat.fi . Kevätseminaarin tarkka aikataulu ja ohjelma julkistetaan kevään aikana liiton verkkosivuilla.

Lisätiedot: pääsihteeri Nina Jakonen, puh. 050 44 84 845, toimisto@urheilutoimittajat.fi . #vuodenurheilija

Jo vuodesta 1947.