Urban Archaeology in Michael Redhill’s Toronto Novel Consolation Meeria Vesala University of Tampere Faculty of Communication Sciences Master’s Programme in English Language and Literature MA Thesis May 2018 Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Englannin kielen ja kirjallisuuden maisterikoulutus VESALA, MEERIA: Urban Archaeology in Michael Redhill’s Toronto Novel Consolation Pro Gradu -tutkielma, 117 sivua + lähdeluettelo Toukokuu 2018 Tutkielmani käsittelee urbaanin arkeologian tematiikkaa ja arkeologian metaforista sekä käsitteellistä merkitystä kanadalaisessa kaupunkikirjallisuudessa. Tutkimusaineistoni keskiössä on Michael Redhillin Torontoon sijoittuva historiallinen kaupunkiromaani Consolation (2006), jota analysoin ensisijaisesti kirjassa esitetyn tarinan ilmentämän tilallisuuden kautta. Romaanin tapahtumat eivät ole ainoastaan sidoksissa tiettyyn aikaan (1857/1997) ja paikkaan (Toronto), kuten kirjallisuudentutkimuksessa on usein tapana ymmärtää, vaan lähtökohtaisesti itse ympäristö tuottaa tilallisia tapahtumaketjuja, jotka ohjaavat kaupunkilaisten tottumuksia, tuntemuksia ja toimintaa eri elämänalueilla. Romaanin urbaani tila, miljoonakaupunki Ontario-järven rannalla, on havainnollistava esimerkki ajan ja paikan jatkuvasta yhteentörmäyksestä ja muutoksesta, joka on nähtävissä niin todellisen kuin kuvitellun kaupungin kuvassa. Toronton muodonmuutos pienestä rajaseudun kylästä tunnetuksi maailman metropoliksi viimeisen puolentoista vuosisadan aikana viestittää paikan ainutlaatuisesta olemuksesta ja luonteesta, minkä vuoksi tutkimuksessani erittelen ja analysoin myös mielikuvia, jotka nousevat esiin kaupungista kirjoitetussa kirjallisuudessa sekä Torontosta kertovissa dokumentaarisissa (ei-fiktiivisissä) teksteissä. Urbaani arkeologia on kirjallisuudentutkimuksessa verrattain uusi käsite, eikä sen käyttö fiktion tarkastelun yhteydessä ole vakiintunutta. Tutkielmassani esittelenkin kokeellisen tavan, jolla tuoda arkeologia ja kirjallisuus lähemmäs toisiaan ja luon tieteenalojen välille yhteyden kirjallisuuskritiikissä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän kaupunkikirjallisuuden alalla esillä olevia näkemyksiä moniulotteisesta tilasta: siitä miten kaupunkitila nähdään ja koetaan, kuinka paikka ja aika yhdistää, mutta myös erottaa kaupunkilaisia ja miten tila jatkuvasti politisoituu. Tutkielmassani havainnollistuu myös, mitä uutta kaupunkitilan tutkimus arkeologisesta näkökulmasta voi tuoda kaupunkikirjallisuuden muuten vilkkaaseen tutkimuskenttään. Tutkimusmetodini, Deep Locational Criticism (Jason Finch), korostaa fiktiivisten ja ei- fiktiivisten tekstien teoreettista pohdintaa, mutta tutkimuksen monitieteellisyys ilmenee etenkin romaanin analyysikappaleissa, joissa tekstianalyysi täydentyy tutkimuksen kohteena olevasta kaupungista kerätyn kokemustiedon kautta (haastattelut, havainnot, kartat ja valokuvat). Tämä käytännöllinen tekstin tutkimisen tapa painottaa käsitteen location tärkeyttä ja pohjautuu heideggerilaiseen ajatukseen, jonka mukaan oleminen on ennen kaikkea ”olemista jossain.” Analyysini paljastaa, että Consolation romaanin monimerkityksellisyys kirkastuu nimenomaan tarinan ”arkeologisen ymmärryksen” kautta ja että arkeologinen historiantutkimus on Toronton kaupungille sekä uhka että mahdollisuus; osa rakennusyrityksistä ja päättäjistä näkee keskustan arkeologiset kaivaukset ongelmana, kun taas arkeologit, kaupunkihistorioitsijat ja useat kansalaisjärjestöt puoltavat niiden tärkeyttä kaupungin muistille ja kehitykselle. Ennen kaikkea analyysini avaa Toronton ja urbaanin arkeologian monimutkaista suhdetta kirjallisuuden avulla ja havainnollistaa kuinka tärkeässä osassa fiktio on kaupunkia tarkasteltaessa. Avainsanat: kaupunkikirjallisuus, paikka, tila, Toronto, arkeologia, Michael Redhill Table of Contents 1 Introduction ................................................................................................................................. 1 2 Re-searching the City ................................................................................................................ 11 2.1 Analyzing a City Novel ................................................................................................... 11 2.2 Urban Archaeology: Digging out the Foundation ........................................................... 22 2.3 Dating the Past: Deep Locational Criticism .................................................................... 35 2.4 Imagining and Experiencing Toronto .............................................................................. 47 3 City Relationships ..................................................................................................................... 52 3.1 The Ground and the Body as the Limit ........................................................................... 53 3.2 Urban Struggles: The City, the Individual, and Archaeology ......................................... 64 3.3 The Buried City ............................................................................................................... 81 4 City Documents ......................................................................................................................... 91 4.1 Papers that Show and Tell ............................................................................................... 92 4.2 Lying, Letting Go, and Leaving the City ....................................................................... 102 5 Conclusions ............................................................................................................................. 114 List of Figures Works Cited He’d had the instinct, even as a small child, that the world may be made up of things you cannot see, people who are gone, knowledge you may not speak of. And if that was most of it, then the day-to-day was just skipping along on the surface of an accord, an agreement about time and place. (Consolation 192) 1 Introduction Through the study of fiction, non-fiction and practical field research, this thesis sets to explore the dynamic relationship that Toronto has with its urban past. My primary research interest is in studying the thematics of urban archaeology in Michael Redhill’s historical city novel Consolation (2006) and researching metaphorical and conceptual meanings of urban archaeology in city fiction. By analyzing the novel’s storyworld, with a focus on its setting, I aim to show that the themes discussed in it are not only topical in the present discourse on cities in literary urban studies but also have an impact on the way Toronto, as a place, is imagined and perceived. Employing and embracing the notion of urban archaeology throughout the thesis, I argue that this concept is the foundation of Consolation and the key in understanding the novel as a whole. Toronto – as a distinguishable place on a map – has been written about for centuries in letters of fiction and non-fiction, yet the critical study of Toronto and its literature has gained heightened attention and popularity only during the past three decades, along with an increased interest in Canadian literature in general. Literary scholar William Leon Smith traces the histories of how journalists, novelists and critics have treated Toronto in their writings, and notes that “[m]odern literature frequently evokes Toronto,” adding that “[u]rban Canadian literary criticism is a boom area” (153–54). Hence, my thesis contributes to an ever growing number of academic works dealing with Canadian fiction, and aligns itself with urban Canadian literary criticism. Journalist Chris Michael, in his article “Reading Cities: Books about Toronto” argues similarly of the city’s emerging position in contemporary literature: “Built by immigrants, overshadowed by New York and a bit self-obsessed, Toronto shines in fiction,” continuing that “it is on the page that this still-growing metropolis’s history, vanity and occasional tragedy find their voice.” Accordingly, on the page, in fiction and in uncovering the city’s fascinating urban history through literature is where my research interests lie. The idea of Toronto appearing somewhat “self-obsessed,” and therefore other Canadian and American cities jokingly dismissing the city, has, for a long time, been a common trope in Toronto’s imagery and in popular fiction across North America.1 This imagery, however, is changing and – as this thesis proves – hating Toronto is starting to get old. A brief overview of previous research on the city’s literature is in place. The most ambitious work explaining and bringing together the ways in which Toronto has been imagined is Amy Lavender Harris’s ground-breaking Imagining Toronto (2010). Harris’s book not only introduces the reader to hundreds of Toronto authors and their works, but also reveals how Toronto has been presented in the literature produced in and of the city. Harris – a geographer whose work focuses on the cultural significance of place – also subscribes to the notion that Toronto’s voice is most loudly heard on the page and that the city communicates and exposes itself in literature. Thus, the Toronto we know today thrives on the many stories told of it. On the idea of giving the city meaning through stories, Harris writes: “As we navigate the city in restless pursuit of accommodation, commerce and community, we give the city meaning through narrative, through stories that help us chart a course between the concrete, lived city and the city as we understand, fear, remember and dream it” (13). Harris – like a number of urban theorists 1