DOCSLIB.ORG

Tietojärjestelmäseloste 1 (3)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tietojärjestelmäseloste 1 (3) Tietojärjestelmäseloste 1 (3) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laatijan tiedot Laadittu (pvm ja nimi) Päivitetty (pvm ja nimi) 28.11.2016 Sirpa Mahlakaarto 28.8.2020 Sirpa Mahlakaarto Tietojärjestelmä ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot 1 Tietojärjestelmän nimi OUTI-kirjastojen Koha-kirjastojärjestelmä 2 Tietojärjestelmän vastuutaho (omistaja) Sivistyslautakunta / Hailuodon kunnankirjasto Luovontie 61, 90480 Hailuoto Iin kunta, Ii-instituutti –liikelaitoksen johtokunta / Iin kunnankirjasto Puistotie 1, 91100 Ii Palveluvaliokunta / Kempeleen kunnankirjasto Zeppelinintie 1, 90450 Kempele Kasvatus- ja sivistyslautakunta /Kuusamon kaupunginkirjasto Keskuskuja 4, 93600 Kuusamo Sivistys- ja hyvinvointilautakunta / Limingan kunnankirjasto Liminganraitti 5, 91900 Liminka Sivistys- ja hyvinvointilautakunta / Lumijoen kunnankirjasto Toripolku 3, 91980 Lumijoki Hyvinvointilautakunta / Muhoksen kunnankirjasto Muhostie 2, 91500 Muhos Sivistys- ja kulttuurilautakunta / Oulun kaupunginkirjasto Kaarlenväylä 3, 90100 Oulu Kaupunginhallitus / Pudasjärven kaupunginkirjasto Varsitie 7, 93100 Pudasjärvi Sivistyslautakunta / Pyhäjoen kunnankirjasto Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki Tulevaisuuslautakunta / Raahen kaupunginkirjasto Rantakatu 5 D, 92100 Raahe Sivistyslautakunta / Siikajoen kunnankirjasto Opintie 3, 92400 Ruukki Sivistyslautakunta / Taivalkosken kunnankirjasto Urheilutie 4B /PL 25, 93401 Taivalkoski Sivistys- ja hyvinvointilautakunta / Tyrnävän kunnankirjasto Meijerikatu 3, 91800 Tyrnävä Kunnanhallitus / Utajärven kunnankirjasto Anttilantie 13, 91600 Utajärvi Hyvinvointilautakunta / Vaalan kunnankirjasto Vaalantie 14, 91700 Vaala 3a Tietojärjestelmän vastuuyksikkö- ja henkilö Hailuodon kunnankirjasto Kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Kari Blomster, p. 044 497 3565 Iin kunnankirjasto Kirjastonjohtaja Minna Halonen, p. 050 310 6802 Kempeleen kunnankirjasto Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari, p. 050 463 6457 Kuusamon kaupunginkirjasto Kirjastotoimenjohtaja Ritva Niemeläinen, p. 040 516 2276 Limingan kunnankirjasto Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala, p. 050 318 2043 Lumijoen kunnankirjasto Vs. Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Sari Tornio, p. 040 358 8871 Muhoksen kunnankirjasto Kirjastotoimen johtaja Pirkko Tiepuoli, p. 044 497 0410 Oulun kaupunginkirjasto Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, p. 050 361 8109 Tietojärjestelmäseloste 2 (3) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Pudasjärven kaupunginkirjasto Kirjastonjohtaja Outi Nivakoski, p. 040 560 9297 Pyhäjoen kunnankirjasto Kirjastotoimenjohtaja Heikki Lahnaoja, puh. 040 359 6170 Raahen kaupunginkirjasto Kirjastotoimenjohtaja Timo Töyräs, p. 044 439 3322 Siikajoen kunnankirjasto Kirjastotoimenjohtaja Tuula Kuoppamäki, p. 040 315 6302 Taivalkosken kunnankirjasto Kirjastotoimenjohtaja Timo Kovanen, p. 040 860 8998 Tyrnävän kunnankirjasto Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Elina Huurre, p. 044 497 1240 Utajärven kunnankirjasto Kirjastonhoitaja, kirjaston vastuuhenkilö Pirjo Humalainen, p. 050 443 7583 Vaalan kunnankirjasto Hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula, p. 0400 855925 Järjestelmän pääkäyttäjä Koha-pääkäyttäjä p. 044 703 7408 3b Yhteyshenkilö Palvelupäällikkö Noora Valkonen, p. 044 703 7335 4Tietojärjestelmän käyttötarkoitus Kirjastojärjestelmällä hoidetaan kirjastopalveluiden järjestäminen ja asiakassuhteiden hallinta Oulun kaupunginkirjastossa sekä Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastoissa. Tietojärjestelmän tietosisältö 5 Tietolähteet Aineistotiedon lähteet: luettelointitiedot BTJ Kirjastopalvelu, aineistontoimittajat, toiset kirjastot, osa aineistotiedoista luodaan itse Asiakastiedon lähteet: asiakas itse tai hänen takaajansa. Kirjastot voivat päivittää tietoja väestötietojärjestelmästä. Lainaustiedot ja verkkopalvelun asetukset: kirjastojärjestelmästä 6 Tiedot ovat vuosilta/alkaen vuodesta Kirjastojärjestelmässä on tiedot Oulun kaupunginkirjaston, Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastojen nide- ja lainaajatiedoista. Oulun kaupunginkirjastossa tiedot ovat alkaen vuodesta 1982, muissa kunnissa eri vuosilta sen jälkeen. 7 Tietojen päivitystiheys Jatkuva. Asiakkuus on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen asiakkaan tiedot tarkistetaan ja asiakkuus uusitaan. 8 Tietojen julkisuus/salassa pidettävyys Asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Kokoelmatiedot ovat julkisia. Tietojärjestelmäseloste 3 (3) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 9 Tietojärjestelmän julkinen osoite Virkailijaliittymällä ei ole julkista osoitetta. Asiakasliittymän osoite: https://outi.finna.fi 10 Julkiset tiedot ryhmittäin Kokoelmatiedot: -nimekkeet -niteet 11 Salaiset tiedot ryhmittäin Kirjastonhallinnan tiedot: kirjastokortin numero, pääasiallinen asiointikirjasto, asiakastyyppi (esim. henkilö- tai lapsiasiakas), ilmoitusten kieli. Asiakkaan tiedot: nimi, syntymäaika, ikä, varaustunniste, osoite, ensisijainen puhelinnumero, muu puhelinnumero, sähköpostiosoite, kirjastojärjestelmän sisäinen ID-numero, rekisteröintipäivä, vanhentumispäivä, kaksi vapaatekstikenttää huomautuksia varten, takaajatiedot, huollettavat/huoltajatieto Verkkokirjaston käyttäjätunnus, salasana (PIN-koodi) salattuna Käyttäjätilin huomautukset (tarkista osoite, kortti kadonnut), asiakkaan rajoitukset Muut määritteet ja tunnukset: omatoimikirjaston käytön esto, sotu-avain Asiakkaan viestiasetukset: lainaus- ja palautuskuitin, varauksen saapumisilmoituksen, eräpäiväilmoituksen ja eräpäivän ennakkoilmoituksen lähetystapa sekä ennakkoilmoitusaikataulu, tekstiviestien vastaanottonumero Asiakkaan maksut ja maksuhistoria Asiakkaan tekemät hankintaehdotukset Asiakkaan voimassa olevat lainat ja varaukset Asiakkaan lainahistoria Asiakkaalle lähetetyt ilmoitukset (eräpäiväilmoitus, eräpäivän ennakkoilmoitus, lainaus- ja palautuskuitit, varauksen noutoilmoitus) PK_017_1.0 .
Load more

Recommended publications
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • OULUJOEN HISTORIAA Vaala – Nuojua Ulkoilureitti
    OULUJOEN HISTORIAA Vaala – Nuojua ulkoilureitti LUMMAN LENKKI Reittiesite Oulujoki Oulujoki muodostaa alimman osan Oulujoen vesistöstä. Vesistö jakautuu kahtia Oulujärven kohdalla, joka on Suomen neljänneksi suurin järvi. Oulujär- veen vesiä tuovat Hyrynsalmen ja Sotkamon reittivedet sekä muutama vähäi- sempi joki. Oulujärvestä vedet purkautuvat Vaalankurkun kautta Oulujokeen, joka laskee lopulta Oulun kaupungin halki Perämereen. Pituutta joella on 106 km ja kor- keuseroa 122 metriä. Oulujokeen laskee neljä isompaa sivujokea, jotka ovat ylhäältä lukien: Kutu-, Utos-, Muhos- ja Sanginjoki. Luonnontilainen Oulujoki oli kuuluisa koskistaan. Kuuluisin koskista oli Pyhä- koski, joka oli 17 kilometriä pitkä ja putouskorkeutta sillä oli 56 metriä. Pyhä- koski on ollut Suomen korkein ja pisin koski. Oulujoen ylin koskijakso Vaalas- sa, Niskakoski, puolestaan putosi 31 metriä yhdeksän kilometrin matkalla ja- kautuen seitsemään erilliskoskeen: Kauko, Jylhämä (kuvassa), Siitari, Oter- ma, Pyterä, Kovera ja Nuojua. Koskenlasku Oulujoen hurjien koskien pärskeissä oli monella turistilla matkan kohokohta. Nyt Oulujoen mahtavat kosket on kesytetty vesivoimalaitosten avulla. 1 Kalaisa Oulujoki houkutteli asutusta jo kivikauden aikana. Myöhemminkin se on tarjonnut leipää alueen ihmisille monella eri tavalla. Tärkeitä elinkeinoja ovat olleet esimerkiksi kalastus, uitto ja tervasoutu. Myös tervanpolttoa ja rau- taruukkitoimintaa on koskivoimalla harjoitettu. Lohi on houkutellut urheiluka- lastajia Oulujoen koskille jo 1800-luvulla, joten matkailuelinkeinonkin juuret ovat täällä syvällä. Oulujoen koskien rakentamisen myötä moni asia on muut- tunut. Asutus Oulujoella Asutus alkoi n. 8800-8000 vuotta sitten niillä alueilla, jotka siihen mennessä olivat ehtineet kohota jääkauden jälkeen merestä. Oulujokivarren kivikautisis- ta löydöistä suurin osa on tehty Vaalan kunnan alueella: asuinpaikkoja on löydetty noin 50 ja kiviesineitä lähes 500. Kivikaudella asuinpaikka valittiin veden luota, mutta ei mielellään aavan ulapan ääreltä.
    [Show full text]
  • Geoheritage and Climate Change Opening the Secrets of Home
    GEOHERITAGE AND CLIMATE CHANGE OPENING THE SECRETS OF HOME THE PROGRAMME OF THE PROJECT WEEK IN VAALA, FEBRUARY 2018 4.2.2018 – 10.2.2018 Sunday 4 February - at 17.55 the Italian guests arrive in Oulu, by bus to Vaala - at 19.30-19.45 the bus arrives at the school centre of Vaala, the host families pick up their guests - at 20.30 the teachers’ dinner at the restaurant Ruununhelmi in Säräisniemi Monday 5 February - at 8.45 gathering at Vaala Upper Secondary School, classroom 6 - the welcoming address by Jarkko Niiranen, the headmaster - some memories from the last project week - the Italians’ greetings and presentations - some facts about Rokua Geopark, Mikko Kiuttu - Sirpa Pietikäinen, a Finnish member of the European Parliament (MEP) gives a lecture on the topic Climate change and the European Union (by video) - the Finnish students’ presentations of the activities during the project week - at 11.20-11.50 lunch at the school canteen - at 12.00 by foot to Sahanranta beach by Lake Oulujärvi; activities in groups - at 14.30 by foot back to school - at 15.10 the school buses leave; the students by the host families - at 19.00 the teachers’ dinner at Utajärven pappila (an old parsonage) in Utajärvi Tuesday 6 February - at 8.45 the bus leaves for Muhos - at 10.00 – 11.30 visiting Pyhäkoski power plant - at 11.45 the bus leaves for Vaala - at 12.30 lunch at the school canteen in Vaala - at 13.30 -15.00 analysing data from the activities during Monday and Tuesday, - at 15.10 the school buses leave - at 18.00 – 22.00 the students’ get-together
    [Show full text]
  • Paltamo Full Employment Experiment: an Application of The
    Paltamo Full Employment Experiment: An Application of the Synthetic Control Method Kosti Takala∗ February 26, 2015 Abstract In this paper I study the effects of the Paltamo Full Employment Experiment, an activation measure for the unemployed which combines their prior unemployment benefits and a bonus into a salary. Thus, the unemployed have to work for their benefits unless they are willing to go on social assistance. To estimate the effects on unemployment and on the related benefits and allowances, I employ the synthetic control method to construct counterfactuals for Paltamo, a Finnish municipality in which the experiment was run from 2009 to 2013. I find that there was a real and statistically significant drop in unemployment and related benefits that lasted throughout the experiment. However, the experiment ended up costing more to the government than what could be retrieved through savings in benefit payments. Keywords: Labor market experiment, Unemployment, Synthetic control method ∗Department of Economics, Massachusetts Institute of Technology, [email protected] 1 1 INTRODUCTION 2 1 Introduction The ever aging Finnish population means more dependents (children and pensioners, but mostly pensioners) and, therefore, more allowances, benefits and pensions to cover by the efforts of a stagnating labor force. Add to the equation a high unemployment, especially in the long term, and its related (generous) benefits and health problems, and you get a government deficit tantamount to a house of cards waiting to collapse, unless something can be done to the different costs stemming from unemployment. To tackle the above problem, many countries have implemented measures such as active labor market policies, the scale and evaluation of which has been inadequate.
    [Show full text]
  • 2007 Background Main Results at the Oulujoki River
    RESTORING SALMON INTO OULURIVER Main results of the project OuLo, 2006 - 2007 Background The idea of restoring migratory fish upstream of the dams in the River Oulujoki has been raised since the successful completion of the Merikoski fishway at the river mouth in 2003. Preconditions for salmon migration and reproduction in this former salmon river have been surveyed in the project "Restoring salmon runs into Oulu and Lososinka Rivers", OuLo. The main target area has been the River Oulujoki but studies have also been made in the River Lososinka which runs through the city of Petrozavodsk into the Lake Onego in Russian Carelia. Salmon passage has been blocked in this small river for a long time period. The main aim was to survey the preconditions and possible means of restoring migratory fish runs into these two former salmon rivers. Another main aim was to create close co-operation between Finnish and Russian experts, research institutes and authorities and to develop forms for action in realizing large projects in the different planning cultures of the two countries involved. The project got financial funding from Euregio Carelia Neighbourhood Program. Other funding was provided by the Council of Oulu Region, the Federation of Municipalities and Province of Kainuu, Fortum Power and Heat corp., the municipalities of Muhos, Utajärvi, Vaala and Paltamo and the City of Oulu. The project was part Oulu-Kajaani Regional Development Zone. The project was co- ordinated by North Ostrobothnia Regional Environment Centre. The Finnish partners were Game and Fisheries Research Institute, University of Oulu, Finnish Environment Institute and Kainuu Regional Environment Centre.
    [Show full text]
  • Kainuu Regional Self-Government Experiment
    Nordia Geographical Publications 34: 4, 49–55 Raimo Sivonen Kainuu regional self-government experiment Raimo Sivonen Kainuu Vocational College Foreword For example in Denmark is happening at the same time a big change in the sizes and functions of municipalities. Hopefully this will wake up interest to the experiment by In the region of Kainuu has started in the researchers to start different monitoring, Finnish local administration history a unique data-collecting etc. work for coming experiment. By the experiment to the analysis. There is field for geographers, citizens of a region has given power to sociologists, economics and many more control through direct democratic branches of science to start research work processes to the regional development. This from point zero. experiment is unique not only as a new form This paper is based mainly in the authors of regional administration; it’s also a test own work experiences in municipal ground to form new openings to local and administration and the work during the regional services. There is still left preparation work of the Kainuu regional independent municipalities, but the main self-government experiment. part of their traditional tasks has been given to regional organisation (joint municipality) in the name of efficiency. This experience The Finnish local should be one model in the Finnish administration municipal framework to test how certain quality of the welfare services could be produced at depressing public economy. It Public power in Finland has been actually is also a test ground to give decision power polarity, municipalities in other side and the to local administration over certain government with its administrative authority government funds.
    [Show full text]
  • Urakointi 2020 Perusraportti
    Lista on kerätty webropol-sovelluksella. Tilanne 15.5.2020 klo 22:00. Vastausaikaa kyselyyn on päättynyt. Etunimi Sukunimi Matkapuhelin Sähköposti Kotikunta Luettele tarjottavat urakointipalvelut: Kunnat jonka alueella urakointipalvelua tarjotaan: Harri Haapalainen 0503420160 [email protected] Siikalatva KuivalannanlevitysLietteenlevitys Säilörehun teko Siikalatva haapavesi kärsämäki Matti Hartikka 0405350903 [email protected] Tyrnävä Nurmen suorakylvö Tyrnävä, Oulu, Muhos Kempele, Liminka, Utajärvi Vaala, Hailuoto, Lumijoki, Raahe Lumityöt traktorilla hiekoitus harjaus ,sekä muut traktorityöt Heikki Holma 0407543618 [email protected] Kempele etukuormaajatraktorilla Kempele(ja mahd Tupos ja Oulunsalo) Marko Kemppainen 0445422042 [email protected] Kuivalannan levitys .pyöröpaalaus.kylvölannoitus. Utajärvi.muhos. Vaala. Tommi Laurila 0505317516 [email protected] Haapajärvi Kylvö, ruiskutus, miestyö, traktorityöt tilan laitteilla Nivala, Haapajärvi Kylvö, niittomurskaus, Traktori kuljettajan kanssa tilan omien koneiden eteen, kaivinkonetyöt. Maantieliikenteen rahtipalvelut vaihtolava Ville Junttila 0405542455 [email protected] Pyhäjärvi kuorma-autolla, roska ja jätelavat ja niiden tyhjennykset Traktori ja kaivinkone työt Pyhäjärvi ja lähi kunnat. Kuorma-auto liikkuu minne vain Suomen sisällä. LIETEURAKOINTI Multaustyöt: - Nurmi ja kynnös, Vredo tai traktorikalusto Nivalan Koneasema Oy Heikki Kujala 0443173361 [email protected] Nivala Siirtotyöt: - Kuorma-autolla sekä traktorilla - pumppaukset
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Hanhikivi Guide Information on the Operational Environment of the Nuclear Power Plant Project Hanhikivi
    Hanhikivi Guide Information on the operational environment of the nuclear power plant project HANHIKIVI Arctic Circle Hanhikivi 1 nuclear power plant Oulu Kokkola FINLAND Helsinki Saint Petersburg Nizhny Novgorod Oslo Stockholm Tallinn Moscow Riga Vilnius Minsk m ie n Copenhagen a v o R E8 Ii London Berlin Warsaw 4 o am us Ku E75 Bothnian Bay Hailuoto Oulu Kempele Lumijoki Paris Raahe Liminka Muhos Tyrnävä Hanhikivi Siikajoki Ka jaa ni Pyhäjoki Vihanti 88 E75 8 Kalajoki Merijärvi 86 Pulkkila Alavieska Oulainen E8 4 Kajaani Ylivieska Kokkola 27 Kannus 28 28 Luoto Sievi Toholam pi Kruunupyy 27 Pietarsaari Kaustinen Iisalmi Uusikaarlepyy Pedersöre Lestijärvi Halsua Veteli sa a a V Perho 0 25 50 75 km Pohjakartta 1:1 milj. ©i MML 2013 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013 k o j ä n i e J S y vä sk 2 The aim of this publication is to provide Fennovoima, the Rosatom Group, their subcontractors, and other operators with the local information they need as they are preparing to operate in the Pyhäjoki Municipality and the surrounding Bothnian Bay coast area from Kokkola to Oulu. Hanhikivi Guide The publication is based on Sponsors Town of Ylivieska, Town of Oulainen, Layout Information on the information as of December Raahe District Development Centre Petteri Löppönen, Auno Aunola, Advertising Agency Siberia operational environment 2013. We take no responsibility Pyhäjoki Municipality Johannes Sarpola, of the nuclear for any errors or changes to the City of Oulu, BusinessOulu Pyhäjokiseutu/Heli Nurkkala, Printing press power plant project information provided. The Association of the Ylivieska Subregion YTEKOy/Erkki Lämsä, Joutsen Media Painotalo Ltd We advise you to check on the KOSEK, Kokkolanseudun Kehitys Ltd Oulu Airport/Teemu Publisher availability of services.
    [Show full text]
  • LIITE 1 Vaihemaakuntakaavassa Käsiteltävät Tavoitteet Lihavoitu
    Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MAT) LIITE 1 Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät tavoitteet lihavoitu VALTAKUNNALLISET MAAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 2040 (MAT) ALUEIDENKÄYTTÖ- TAVOITTEET (VAT) Yrittämisen, innovaatioiden ja Tasapainoisen aluerakenteen Hyvinvoinnin, hyvän osaamisen maakunta maakunta ympäristön ja vahvan kulttuurin maakunta Toimiva aluerakenne aluerakenteen tasapainoinen Oulun seutua kehitetään Pohjois- Alueidenkäytössä varaudutaan Edistetään Oulun ja ympäröivän kehittäminen hyödyntämällä Suomen, Barentsin ja Itämeren maakunnan väestötavoitteeseen maaseudun vuorovaikutusta olemassa olevia rakenteita ja alueen kansainvälisenä keskuksena. 470 000 asukasta vuoteen 2040: alueille ominaisten alueiden omia vahvuuksia Maakunnan osaamiskeskittymien Oulun seudun kasvava vetovoimatekijöiden ja resurssien väestömäärä ja muun maakunnan pohjalta. monikeskuksisen, toimintaedellytyksiä edistetään. vakaa väestönkehitys. verkottuvan ja hyviin liikenneyhteyksiin Kansainvälisiä liikennekäytäviä Lisätään maaseudun elinvoimaa Maakunnan aluerakenteen tukeutuvan aluerakenteen kehitetään. edistämällä uusiutuviin, kehittäminen runkona toimivia alueellisten paikallisiin energiavaroihin Matkailukeskuksia ja -vyöhykkeitä keskusten verkostoa ja perustuvaa energiataloutta. ylimaakunnallisten kehitetään osana maakunnan ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeiden monikeskuksista aluerakennetta ja kehittämisvyöhykkeitä Edistetään maaseudun ja toimintaedellytysten palveluverkkoa. vahvistetaan. kaupunkien vuorovaikutusta tukeminen kehittämällä
    [Show full text]
  • Cultural Climate Change Is Coming Creative Industries and Professionals in Oulu Region Taikabox
    Cultural Climate Change is coming Creative industries and professionals in Oulu Region TaikaBox. Oulu Dance Hack 2019 – dancer: Analía Celeste Muniz / Argentina. photo: Mikko Kinnunen Through art, culture and people in creative industries Creative industries are booming in Finland, especially in Northern Ostrobothnia. But none of this has happened over- night. The flourishing of creative industries is the result of long-term work. It’s been achieved through art, culture and people in creative industries. We continue to aim for new, surprising connections across genres, including in international cooperation. We want to highlight the important role of creative industries and culture in improving the quality of life. Join us! It’s all about reconnecting. Kuusamo Tornio Kemi Taivalkoski Pudasjärvi Ii Hailuoto OULU Suomussalmi Lumijoki Kempele Siikajoki Muhos Utajärvi Raahe Liminka Tyrnävä Vaala Paltamo Oulainen Siikalatva Kalajoki Haapavesi Pyhäntä Ylivieska Kajaani Kärsämäki Sotkamo Kuhmo Nivala Sievi Haapajärvi FINLAND TAMPERE TURKU HELSINKI Kuusamo Tornio Kemi Taivalkoski Pudasjärvi Ii Who we are Hailuoto OULU Suomussalmi Lumijoki Kempele Siikajoki Muhos Utajärvi and how Raahe Liminka Tyrnävä Vaala Paltamo Oulainen Siikalatva Kalajoki Haapavesi Pyhäntä Kajaani we see Ylivieska Kärsämäki Sotkamo Kuhmo Nivala Sievi Haapajärvi the world Northern Ostrobothnia is on the periphery of Europe. We have a vibrant city and wilderness right in its backyard. We have a proud history with many stories from the north. We are not afraid of dark or empty forests. We can experience the silence, the mild sunlight of winter and spring, the contrast of the sea- sons and the whole complexity of nature. FINLAND TAMPERE TURKU HELSINKI The cradle of the creative industries Northern Finland and Oulu are the realm of opposites.
    [Show full text]
  • Biodiversity Action Plan
    Action plan 1 (8) 27 April 2020 BIODIVERSITY ACTION PLAN 1 BACKGROUND Fortum’s impacts on biodiversity are primarily related to our hydropower production operations in Finland and Sweden. Hydropower construction and the related water regulation alter the conditions in water systems and thus impact aquatic habitats and, in particular, species composition in flowing water environments and littoral zones. Emissions from fossil fuel-based energy production may decrease local biodiversity, especially in Russia, where most of our fossil-based production is located. Indirect impacts may be caused by, for example, large-scale procurement of biomass for use as fuel or raw material as well as the procurement of other fuels. However, our production of CO2-free energy replaces fossil fuel-based energy production and thus mitigates climate change, which is globally one of the greatest threats to biodiversity. Fortum aims to improve biodiversity in connection with its operations. The need for measures is defined in the Biodiversity Manual. The actions shall be focused on priority areas with high biodiversity values or high potential for improvement. This group-level action plan is based on voluntary measures planned in the Generation Division. Our biodiversity-related measures are connected mainly to the Sustainable Development Goals 15 and 14: SDG 15. Protect, restore and promote sustainable use of terrestrial ecosystems, sustainably manage forests, combat desertification, and halt and reverse land degradation and halt biodiversity loss SDG 14. Conserve and sustainably use the oceans, seas and marine resources for sustainable development 2 TARGETS As Fortum's impacts on biodiversity are primarily related to hydropower production, the target of this action plan is to improve biodiversity in connection with the watercourses in Sweden and Finland where we operate hydropower plants.
    [Show full text]