Postadresser För Rehabiliteringsredovisningar Och Rehabiliteringsrapporter

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Postadresser För Rehabiliteringsredovisningar Och Rehabiliteringsrapporter Postadresser för rehabiliteringsredovisningar och rehabiliteringsrapporter Kontrollera till vilket försäkringsdistrikt din kommun hör. Om terapirapporter och redovisningar skickas till samma adress, ska de läggas i separata buntar i försändelsen. 1 Södra försäkringsdistriktet Asikkala, Askola, Borgnäs, Borgå, Esbo, Fredrikshamn, Grankulla, Gustav Adolfs, Hangö, Heinola, Helsingfors, Hollola, Hyvinge, Hämeenkoski, Högfors, Imatra, Ingå, Itis, Kervo, Kotka, Kouvola, Kyrkslätt, Kärkölä, Lahtis, Lappträsk, Lemi, Lojo, Lovisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntsälä, Mörskom, Nastola, Nurmijärvi, Orimattila, Padasjoki, Parikkala, Pukkila, Pyttis, Raseborg, Rautjärvi, Ruokolax, Savitaipale, Sibbo, Sjundeå, Sysmä, Taipalsaari, Träskända, Tusby, Vanda, Vederlax, Vichtis och Villmanstrand. Rehabiliteringsredovisningar/fakturor: FPA, PB 10, 00056 FPA Terapirapporter: FPA, PB 10, 00056 FPA. 2 Mellersta försäkringsdistriktet Ackas, Alajärvi, Alavo, Birkala, Bötom, Etseri, Evijärvi, Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Ikalis, Ilmola, Janakkala, Jockis, Juupajoki, Kangasala, Kauhajoki, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lappo, Lempäälä, Loppi, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Riihimäki, Ruovesi, Sastamala, Seinäjoki, Soini, Storkyro, Storå, Tammela, Tammerfors, Tavastehus, Tavastkyro, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Vimpeli, Virrat, Ylöjärvi, Ypäjä och Östermark. Rehabiliteringsredovisningar/fakturor: Aleksis Kiven katu 18, 33210 Tammerfors Terapirapporter: FPA, PB 10, 00056 FPA Kela FPA PL 450, 00056 Kela PB 450, 00056 FPA Puhelin 020 634 11 Telefon 020 634 11 [email protected] [email protected] www.kela.fi | www.fpa.fi Postadresser för terapirapporter och redovisningar 2 (3) 3 Västra försäkringsdistriktet Aura, Björneborg, Eura, Euraåminne, Gustavs, Harjavalta, Honkajoki, Jakobstad, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kaskö, Kimitoön, Korsholm, Korsnäs, Koskis, Kristinestad, Kumo, Köyliö, Laihela, Larsmo, Lavia, Letala, Loimaa, Lundo, Luvia, Malax, Mariehamn, Masku, Nakkila, Nousis, Nykarleby, Nystad, Nådendal, Närpes, Oripää, Pargas, Pedersöre, Pemar, Pyhäranta, Påmark, Pöytyä, Raumo, Reso, Rusko, Sagu, Salo, Sastmola, Siikais, Somero, S:t Karins, S:t Mårtens, Sund, Säkylä, Tövsala, Ulvsby, Vasa, Vemo, Virmo, Vittis, Vörå och Åbo. Terapirapporter: FPA, PB 10, 00056 FPA Rehabiliteringsredovisningar/fakturor: Terapeuter som har verksamhetslokal; den ort där verksamhetslokalen är belägen. Terapeuter som saknar verksamhetslokal; den ort där terapeuten är bosatt: Åbo, Kimito, Pargas, S:t Karins: FPA, servicestället i Åbo Eriksgatan 26 20100 Åbo Övriga kommuner i Egentliga Finland: FPA, servicestället i Loimaa, Väinämöisenkatu 6 32200 Loimaa Satakunta: FPA, servicestället i Kankaanpää, Torikatu 5 38700 Kankaanpää Österbotten: FPA, servicestället i Vasa, Fredsgatan 24 65100 Vasa Åland: FPA Nygatan 7 A 22100 Mariehamn Postadresser för terapirapporter och redovisningar 3 (3) 4 Östra försäkringsdistriktet Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Hirvensalmi, Idensalmi, Ilomants, Joensuu, Jorois, Joutsa, Juankoski, Juga, Juva, Jyväskylä, Jämsä, Kaavi, Kangasniemi, Kannonkoski, Karstula, Keitele, Keuru, Kides, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Konnevesi, Kontiolax, Kuhmois, Kuopio, Kyyjärvi, Lapinlahti, Laukas, Leppävirta, Libelits, Lieksa, Luhanka, Multia, Muurame, Mäntyharju, Nurmes, Nyslott, Outokumpu, Pertunmaa, Petäjävesi, Pieksämäki, Pielavesi, Pihtipudas, Polvijärvi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Rääkkylä, Saarijärvi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, S:t Michel, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tohmajärvi, Toivakka, Tuusniemi, Uurainen, Valtimo, Varkaus, Vesanto, Vieremä, Viitasaari och Äänekoski. Rehabiliteringsredovisningar/fakturor: FPA, PB 70, 70056 FPA Terapirapporter: FPA, PB 70, 70056 FPA 5 Norra försäkringsdistriktet Alavieska, Brahestad, Enare, Enontekis, Haapajärvi, Haapavesi, Halso, Hyrynsalmi, Ijo, Kajana, Kalajoki, Kannus, Karleby, Karlö, Kaustby, Kemi, Kempele, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Kronoby, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Lestijärvi, Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Muonio, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Ranua, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervola, Toholampi, Torneå, Tyrnävä, Uleåborg, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Vetil, Ylivieska och Övertorneå. Rehabiliteringsredovisningar/fakturor: FPA, PB 90, 90056 FPA Terapirapporter: FPA, PB 90, 90056 FPA .
Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen
    SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta keskeisiä ovat väestörakenne, väestön koulutustaso, työpaikkojen jakautuminen toimialoittain, työpaikkaomavaraisuusaste, kuntaan ja kunnasta muutto, verorakenne sekä nykyinen palvelurakenne. Väestö- ja elinkeinorakenne 1991 1996 2001 2006 2011 Työvoima 2296 2271 2601 2876 3143 Työlliset 2123 2006 2416 2742 2997 Työttömät 173 265 185 134 146 Työvoiman ulkopuolella olevat 2047 2207 2317 2702 3005 0-14 -vuotiaat 945 961 1039 1266 1327 Opiskelijat, koululaiset 279 327 275 339 398 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 10 15 18 10 8 Eläkeläiset 643 756 813 912 1079 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 170 148 172 175 193 Koko väestö 4343 4478 4918 5578 6148 Taulukko 1. Siuntion väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1991, 1996, 2001, 2006 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Koulutustaso Lukumäärä Prosenttiosuus Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1553 32,2 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3268 67,8 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4821 100,0 Tutkinnon taso Lukumäärä Prosenttiosuus Keskiaste 1658 34,4 Alin korkea-aste 613 12,7 Alempi korkeakouluaste 454 9,4 Ylempi korkeakouluaste 493 10,2 Tutkijakoulutusaste 50 1,0 Yhteensä tutkinnon suorittaneita 3268 67,8 Taulukko 2. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan vuonna 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Liite 3, Elinkeinopoliittinen ohjelma 1/8 Siuntion kunta SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Tulo- ja lähtömuutto 1991 1996 2001 2006 2011 2035* Koko väestö 4343 4478 4918 5578 6148 8 368 Määrällinen kasvu - 135 440 660 570 2 220 Väestön kasvu (%) - 3,1 9,8 13,4 10,2 36,1 Taulukko 3. Väestön kasvu verrattuna edelliseen ajankohtaan vuosina 1991 - 2011.
    [Show full text]
  • What Is a Regional Land Use Plan?
    WHAT IS A REGIONAL LAND USE PLAN? Helsinki-Uusimaa Regional Council 2016 THE HELSINKI-UUSIMAA REGION – A GROWING CAPITAL BY THE BALTIC SEA The Helsinki-Uusimaa Region lies on the and one of the fastest growing areas south coast of Finland, with the Baltic in Europe, as well. It is a diverse Sea playing a major role in its life. This area consisting of lively centres with vital region is the largest demographic encircling suburbs, wide rural areas and and consumption area in the country, areas in a natural state. 2 LAHTI RIIHIMÄKI PUKKILA LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KARKKILA ASKOLA JÄRVENPÄÄ PORNAINEN NURMIJÄRVI LOVIISA SALO TUUSULA VIHTI KERAVA PORVOO SIPOO LOHJA VANTAA KAUNIAINEN SIUNTIO ESPOO HELSINKI KIRKKO NUMMI INGÅ RASEBORG FINLAND HANKO HELSINKI-UUSIMAA 0 10 20 30 km REGION NORWAY Helsinki SWEDEN RUSSIA Baltic Sea ESTONIA 0 10 20 30 © Uusimaa Regional Council km LATVIA DENMARK IRELAND LITHUANIA UNITED RUSSIA KINGDOM POLAND BELARUS GERMANY BELGIUM LUXEMBOURG CZECH UKRAINE REPUBLIC SLOVAKIA FRANCE FACTS ABOUT THE HELSINKI-UUSIMAASWITZERLAND REGION:AUSTRIA HUNGARY MOLDOVA SLOVENIA ROMANIA CROATIA ITALY ANDORRA MONACO BOSNIA AND HERZEGOVINA SPAIN SERBIA • 1.6 million inhabitantsPORTUGAL, about 29 % of the Finnish population BULGARIA MONTENEGRO MACEDONIA • Population growth 17,000 inhabitants in 2015 ALBANIA TURKEY GREECE • Share of total labour force in Finland: about 32 % • Share of Finland’s GDP: about 38 % 3 REGIONAL LAND USE PLANNING The regional land use planning helps to The regional land use plan has an overall steer the everyday life: where to locate character and aims at the future; it is the housing, work places, services and made for the whole region.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Death, Destruction and Commemoration : Tracing Ritual Activities in Finnish Late Iron Age Cemeteries
    Suomen Muinaismuistoyhdistys ry – Finska Fornminnesföreningen rf The Finnish Antiquarian Society ISKOS 18 HELSINKI 2010 DEATH , DESTRUCTION AN D COMMEMORATION Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150) ANNA WESSMAN Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in auditorium XV, on the 4th of September, 2010 at 10 o´clock. CONTENTS Publisher: The Finnish Antiquarian Society, Helsinki PREFACE 7 Cover design: Mikael E.T. Manninen, Ramona Lindberg Layout: Ramona Lindberg LIST OF PAPERS 11 Printed in Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari 2010 ABSTRACT 12 1 INTRODUCTION 13 1.1 BURIA L ARCHAEO L OGY IN F IN L AN D 13 Theory and methods 13 Excavation techniques 14 1.2 RESEARCH QUESTIONS AN D AIMS O F THIS STU D Y 17 1.3 A B RIE F D ESCRI P TION O F THE MATERIA L 19 The cremation cemeteries under level ground 19 Inhumation burials 25 Water burials 27 1.4 LATE IRON AGE B URIA L ARCHAEO L OGY IN F IN L AN D 29 The definition(s) of a grave 29 The character and distribution of Late Iron Age burial types in Finland 31 1.5 A B RIE F ACCOUNT O F THE RESEARCH HISTORY AN D CHRONO L OGY 34 1.6 THE F IN D MATERIA L 43 2 SEPARATING THE LIVING FROM THE DEAD 45 2.1 THE RITUA L ACTI V ITIES IN MORTUARY P RACTICE 45 2.2 CREMATIONS : DESTROYING B O D IES B Y F IRE 48 The pyres 48 Fire as transformation and fragmentation 50 2.3 CO ll ECTI V E B URIA L S 57 Scattered bones as expressions of fertility 59 2.4 IN D I V I D UA L B URIA L S : WEA P ON B URIA L S AN D INHUMATIONS 62 Individual or dividual graves? 62 The weapon burials 62 Cremations in boats 66 7 PRE F ACE Death is something that both fascinates and commemoration.
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueneuvottelu Paikka: Skype Aika: 3.12.2020 Klo 9-12
    PÖYTÄKIRJA VN/21358/2020 23.12.2020 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueneuvottelu Paikka: Skype Aika: 3.12.2020 klo 9-12 Alueen edustajat kunnanjohtaja Jukka-Pekka Ujula, Porvoo kunnanjohtaja Mikael Grannas, Sipoo (paikalla klo 9.00-11.28) kunnanjohtaja Teemu Kejonen, Askola kunnanjohtaja Jan D. Oker-Blom, Loviisa kunnanjohtaja Tiina Heikka, Lapinjärvi (paikalla klo 9.09 lähtien) kunnanjohtaja Juha Rehula, Pukkila kunnanjohtaja Sam Vuorinen, Myrskylä sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen, Porvoon kaupunki perusturvajohtaja Ilona Koskenniemi, Askolan kunta sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, Sipoon kunta hyvinvointijohtaja Tiia Gustavson, Lapinjärven kunta (paikalla klo 9.20 lähtien) hallintojohtaja Matti Latva-Pirilä Myrskylän kunta hankepäällikkö Jaana Forslund Porvoon kaupunki johtaja Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (paikalla klo 9.00-10.49) Ministeriöiden edustajat johtaja Taina Mäntyranta, STM, puheenjohtaja lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä, STM erityisasiantuntija Antti Kuopila, STM finanssineuvos Teemu Eriksson, VM pelastusneuvos Janne Koivukoski, SM (paikalla klo 9.00-10.49) neuvotteleva virkamies Tiina Snellman, SM (paikalla klo 9.00-10.49) projektipäällikkö Markus Viitaniemi, SM (paikalla klo 9.00-10.49) aluekoordinaattori Miia Stahle, THL (paikalla klo 10.06 lähtien) arviointipäällikkö Nina Knape, THL erityisasiantuntija Linda Soikkeli, STM sihteeri 1. Tilaisuuden avaus ja osanottajien toteaminen Puheenjohtaja Taina Mäntyranta aloitti kokouksen klo 9.00 ja todettiin läsnäolijat. Todettiin myös, että
    [Show full text]
  • OULUJOEN HISTORIAA Vaala – Nuojua Ulkoilureitti
    OULUJOEN HISTORIAA Vaala – Nuojua ulkoilureitti LUMMAN LENKKI Reittiesite Oulujoki Oulujoki muodostaa alimman osan Oulujoen vesistöstä. Vesistö jakautuu kahtia Oulujärven kohdalla, joka on Suomen neljänneksi suurin järvi. Oulujär- veen vesiä tuovat Hyrynsalmen ja Sotkamon reittivedet sekä muutama vähäi- sempi joki. Oulujärvestä vedet purkautuvat Vaalankurkun kautta Oulujokeen, joka laskee lopulta Oulun kaupungin halki Perämereen. Pituutta joella on 106 km ja kor- keuseroa 122 metriä. Oulujokeen laskee neljä isompaa sivujokea, jotka ovat ylhäältä lukien: Kutu-, Utos-, Muhos- ja Sanginjoki. Luonnontilainen Oulujoki oli kuuluisa koskistaan. Kuuluisin koskista oli Pyhä- koski, joka oli 17 kilometriä pitkä ja putouskorkeutta sillä oli 56 metriä. Pyhä- koski on ollut Suomen korkein ja pisin koski. Oulujoen ylin koskijakso Vaalas- sa, Niskakoski, puolestaan putosi 31 metriä yhdeksän kilometrin matkalla ja- kautuen seitsemään erilliskoskeen: Kauko, Jylhämä (kuvassa), Siitari, Oter- ma, Pyterä, Kovera ja Nuojua. Koskenlasku Oulujoen hurjien koskien pärskeissä oli monella turistilla matkan kohokohta. Nyt Oulujoen mahtavat kosket on kesytetty vesivoimalaitosten avulla. 1 Kalaisa Oulujoki houkutteli asutusta jo kivikauden aikana. Myöhemminkin se on tarjonnut leipää alueen ihmisille monella eri tavalla. Tärkeitä elinkeinoja ovat olleet esimerkiksi kalastus, uitto ja tervasoutu. Myös tervanpolttoa ja rau- taruukkitoimintaa on koskivoimalla harjoitettu. Lohi on houkutellut urheiluka- lastajia Oulujoen koskille jo 1800-luvulla, joten matkailuelinkeinonkin juuret ovat täällä syvällä. Oulujoen koskien rakentamisen myötä moni asia on muut- tunut. Asutus Oulujoella Asutus alkoi n. 8800-8000 vuotta sitten niillä alueilla, jotka siihen mennessä olivat ehtineet kohota jääkauden jälkeen merestä. Oulujokivarren kivikautisis- ta löydöistä suurin osa on tehty Vaalan kunnan alueella: asuinpaikkoja on löydetty noin 50 ja kiviesineitä lähes 500. Kivikaudella asuinpaikka valittiin veden luota, mutta ei mielellään aavan ulapan ääreltä.
    [Show full text]
  • Nylands Uppbådskungörelse 2021.Pdf Pdf 374Kb
    1 (2) Kungörelse Med stöd av Värnpliktslagen (1438/2007) och Statsrådets förordning om värnplikt (1443/2007) ordnas uppbåd för år 2003 födda och för övriga nedan nämnda värnpliktiga inom Nylands regionalbyrås område år 2021 i följande ordning: Kom till platsen minst 15 minuter före, så ni hinner anmäla er före tillställningen börjar. Kommun Initial för efternam Datum Dag Klocktid Uppbådsplats SIBBO AAA - LIE 16.8.2021 mån. 9.00 Kyrkoby församlingshem, Stora byvägen 1 LIF - ÖÖÖ 17.8.2021 tis. 9.00 ” MÄNTSÄLÄ AAA - MAL 19.8.2021 tors. 9.00 Kommunhuset, Heikinkuja 4 MAM - ÖÖÖ 20.8.2021 fre. 9.00 ” ASKOLA - BORGNÄS AAA - ÖÖÖ 23.8.2021 mån. 9.00 Askola-Areena, Linnankoskentie 61, ASKOLA INGÅ - SJUNDEÅ AAA - ÖÖÖ 24.8.2021 tis. 9.00 Västankvarn Gård, Västankvarnsvägen 384, INGÅ HANGÖ AAA - ÖÖÖ 25.8.2021 ons. 9.00 Stadshus festutrymmen, Berggatan 1 RASEBORG AAA - LUO 26.8.2021 tors. 9.00 Ekenäs ungdomsgård, Ystadsgatan 14 LUP - ÖÖÖ 27.8.2021 fre. 9.00 ” TUSBY AAA - MUR 30.8.2021 mån. 9.00 Försvarsmaktens kurscenter, Rantatie 66, TUSBY MUS- ÖÖÖ 31.8.2021 tis. 9.00 " TRÄSKÄNDA AAA - MAL 1.9.2021 ons. 9.00 Försvarsmaktens kurscenter, Rantatie 66, TUSBY MAM - ÖÖÖ 2.9.2021 tors. 9.00 " KERVO AAA - MAR 6.9.2021 mån. 9.00 Försvarsmaktens kurscenter, Rantatie 66, TUSBY MAS - ÖÖÖ 7.9.2021 tis. 9.00 ” HYVINGE AAA - KIT 8.9.2021 ons. 9.00 Församlingscenter, Hämeenkatu 16 KIU - PUD 9.9.2021 tors. 9.00 " PUE - ÖÖÖ 10.9.2021 fre. 9.00 " LOVISA - LAPPTRÄSK AAA - ÖÖÖ 14.9.2021 tis.
    [Show full text]
  • Vilken Kommun Hör Till Vilken Valkrets? (Situationen Den 1 Januari 2020)
    Vilken kommun hör till vilken valkrets? (Situationen den 1 januari 2020) För riksdagsvalet indelas landet enligt 5 § i vallagen (714/1998) utgående från landskapsindelningen i följande valkretsar: 1) Helsingfors valkrets, som omfattar Helsingfors stad, 2) Nylands valkrets, som omfattar kommunerna Askola, Borgnäs, Borgå, Esbo, Grankulla, Hangö, Hyvinge, Hög- fors, Ingå, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom, Nurmijärvi, Pukkila, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Träskända, Tusby, Vanda och Vichtis, 3) Egentliga Finlands valkrets, som omfattar kommunerna Aura, Gustavs, Kimitoön, Koski Tl, Laitila, Loimaa, Lun- do, Marttila, Masku, Mynämäki, Nousis, Nystad, Nådendal, Oripää, Pargas, Pemar, Pyhäranta, Pöytyä, Reso, Rus- ko, Sagu, Salo, Somero, S:t Karins, Tövsala, Vehmaa och Åbo, 4) Satakunta valkrets, som omfattar kommunerna Björneborg, Eura, Euraåminne, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kumo, Luvia, Nakkila, Påmark, Raumo, Sastmola, Siikainen, Säkylä och Ulvsby, 5) Landskapet Ålands valkrets, som omfattar kommunerna Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Mariehamn, Saltvik, Sottunga, Sund och Vårdö, 6) Tavastlands valkrets, som omfattar kommunerna Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Janakkala, Jockis, Kärkölä, Lahtis, Loppi, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Tavaste- hus och Ypäjä, 7) Birkalands valkrets, som omfattar kommunerna Akaa, Birkala, Ikalis, Juupajoki, Kangasala, Kihniö,
    [Show full text]
  • Geoheritage and Climate Change Opening the Secrets of Home
    GEOHERITAGE AND CLIMATE CHANGE OPENING THE SECRETS OF HOME THE PROGRAMME OF THE PROJECT WEEK IN VAALA, FEBRUARY 2018 4.2.2018 – 10.2.2018 Sunday 4 February - at 17.55 the Italian guests arrive in Oulu, by bus to Vaala - at 19.30-19.45 the bus arrives at the school centre of Vaala, the host families pick up their guests - at 20.30 the teachers’ dinner at the restaurant Ruununhelmi in Säräisniemi Monday 5 February - at 8.45 gathering at Vaala Upper Secondary School, classroom 6 - the welcoming address by Jarkko Niiranen, the headmaster - some memories from the last project week - the Italians’ greetings and presentations - some facts about Rokua Geopark, Mikko Kiuttu - Sirpa Pietikäinen, a Finnish member of the European Parliament (MEP) gives a lecture on the topic Climate change and the European Union (by video) - the Finnish students’ presentations of the activities during the project week - at 11.20-11.50 lunch at the school canteen - at 12.00 by foot to Sahanranta beach by Lake Oulujärvi; activities in groups - at 14.30 by foot back to school - at 15.10 the school buses leave; the students by the host families - at 19.00 the teachers’ dinner at Utajärven pappila (an old parsonage) in Utajärvi Tuesday 6 February - at 8.45 the bus leaves for Muhos - at 10.00 – 11.30 visiting Pyhäkoski power plant - at 11.45 the bus leaves for Vaala - at 12.30 lunch at the school canteen in Vaala - at 13.30 -15.00 analysing data from the activities during Monday and Tuesday, - at 15.10 the school buses leave - at 18.00 – 22.00 the students’ get-together
    [Show full text]
  • Paltamo Full Employment Experiment: an Application of The
    Paltamo Full Employment Experiment: An Application of the Synthetic Control Method Kosti Takala∗ February 26, 2015 Abstract In this paper I study the effects of the Paltamo Full Employment Experiment, an activation measure for the unemployed which combines their prior unemployment benefits and a bonus into a salary. Thus, the unemployed have to work for their benefits unless they are willing to go on social assistance. To estimate the effects on unemployment and on the related benefits and allowances, I employ the synthetic control method to construct counterfactuals for Paltamo, a Finnish municipality in which the experiment was run from 2009 to 2013. I find that there was a real and statistically significant drop in unemployment and related benefits that lasted throughout the experiment. However, the experiment ended up costing more to the government than what could be retrieved through savings in benefit payments. Keywords: Labor market experiment, Unemployment, Synthetic control method ∗Department of Economics, Massachusetts Institute of Technology, [email protected] 1 1 INTRODUCTION 2 1 Introduction The ever aging Finnish population means more dependents (children and pensioners, but mostly pensioners) and, therefore, more allowances, benefits and pensions to cover by the efforts of a stagnating labor force. Add to the equation a high unemployment, especially in the long term, and its related (generous) benefits and health problems, and you get a government deficit tantamount to a house of cards waiting to collapse, unless something can be done to the different costs stemming from unemployment. To tackle the above problem, many countries have implemented measures such as active labor market policies, the scale and evaluation of which has been inadequate.
    [Show full text]