Mäntän Seudun Alapuolisen Vesistön Tarkkailu Vuonna 2018

Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018

Riina Ruususaari

JULKAISU 2019 nro 812

ISSN 0781-8645

Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018

Julkaisu nro 812, 24.6.2019

Ruususaari, R. 2019. Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018. KVVY Tutkimus Oy. Julkaisu nro 812. 59 s.

Tekijä:

KVVY Tutkimus Oy / Tampere Riina Ruususaari, tutkimusinsinööri

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ...... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT ...... 2 2.1 Hydrologiset tiedot ...... 2 3. VESISTÖTARKKAILUN SUORITUS ...... 3 4. VESISTÖKUORMITUS ...... 5 4.1 Mäntän Puhdistamo Oy ...... 5 4.2 Kokonaiskuormituksen kehitys ...... 9 4.2.1. Jätevesien osuus fosfori- ja typpivirtaamista ...... 11 5. VESISTÖN PERUSTILA JA EKOLOGINEN LUOKITUS ...... 12 6. SÄÄ- JA VESIOLOT ...... 14 6.1 Yleiskatsaus ...... 14 6.2 Sadanta ...... 15 6.3 Virtaamat ...... 15 7. VEDENLAATU VUONNA 2018 ...... 17 7.1 Koskelanlampi ...... 17 7.2 Kuorevesi, Paalisenselkä ...... 19 7.3 Savonselkä ...... 20 7.4 Mäntänlahti ...... 21 7.5 Vilppulankoski ...... 23 7.6 Aittoselkä ...... 26 7.7 Paloselkä ...... 29 7.8 Sotkanselkä ...... 30 7.9 Syvinki ...... 32 7.10 Mustaselkä ...... 33 7.11 Ruovesi, Vähärengasniemi ...... 34 8. VEDENLAATUTULOSTEN TARKASTELU ...... 37 8.1 Happitilanne ...... 38 8.1.1. Päällysvesi ...... 38 8.1.2. Alusvesi ...... 38 8.2 Kokonaisfosfori ...... 41 8.3 Kokonaistyppi ...... 42 8.4 Liuenneet ravinteet ...... 44 8.5 Klorofylli ...... 46 8.6 Pitemmän aikavälin muutokset ...... 50 9. KASVIPLANKTONTUTKIMUS ...... 56 10. YHTEENVETO ...... 57

VIITTEET

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

LIITTEET

Liite 1–9. Vedenlaatutulokset vuodelta 2018 Liite 10. Vilppulankosken virtaamat vuonna 2018

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018

1. Johdanto

Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailua on tehty 1970-luvulta lähtien. Tarkkailualueena on Mäntän alapuolinen vesistöalue ja Kuoreveden länsiosa. Alarajana on Vähä Rengasniemen syvän- ne Ruovedellä. Vesialue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön (35) ja tarkemmin Näsijärven- Ruoveden alueeseen (35.3). Tämä julkaisu korvaa 30.5.2019 päivätyn julkaisun.

Metsä Tissue Oyj:n Mäntän tehtaan kaikki toiminnassa syntyvät prosessijätevedet, jätevesikanaviin johdettavat vedet, tehdasalueen saniteettivedet ja hiekkurien huuhteluvedet johdetaan Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Käsittelemättöminä Mäntänlahteen saadaan johtaa ainoastaan puhtaita sadevesiä ja muita puhtaita vesiä.

Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolla (ent. Metsä Tissue Oyj:n Mäntän tehtaan jäte- vedenpuhdistamo) käsitellään lisäksi keskitetysti kaikki muut alueen jätevedet. Mäntän keskusta- alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle kesäkuusta 1996 alkaen, Raja-ahon taajaman jäteve- det syyskuusta 2004 alkaen ja Mäntän sairaalan jätevedet elokuusta 2005 lähtien. Jätevedenpuh- distamolle on johdettu kesäkuusta 2009 alkaen myös Mänttä-Vilppula kaupungin Vilppulan asemanseudun jätevedet.

Jätevedenpuhdistamo sisältyy Metsä Tissue Oyj Mäntän paperitehtaan laitoskokonaisuuteen. Puh- distamon hallinto on yhtiöitetty Mäntän Puhdistamo Oy:ksi, jonka osakkaat ovat Metsä Tissue Oyj., Mänttä-Vilppulan kaupunki, Mäntän Energia Oy sekä Kemira Oyj. Jätevedenpuhdistamon käytöstä vastaa Kemira Operon Oy.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 24.3.2017 antamassaan päätöksessä (Dnro LSSAVI/6632/2015) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.6.2006 antaman ympäristöluvan (Dnro LSY-2003-Y-417) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 17.4.2008 nro 08/0106/1 muutetut lupa- määräykset. Päätöksen mukaisesti luvanhaltijan on tarkkailtava vesistöön johdettavien jätevesien vaikutuksia Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vesistötarkkai- lun toteuttamisesta vastasi vuonna 2018 KVVY Tutkimus Oy (KVVY). Tarkkailun valvonta kuuluu Pir- kanmaan ELY-keskukselle.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 2

2. Tutkimusalue ja sen hydrologiset tiedot

Keurusselältä tulevat vedet virtaavat Mäntän kautta Vilppulaan, josta reitti jatkuu Vilppulankosken kautta kohti Ruovettä. Kuoreveden vedet laskevat reitille etelästä Mäntän alapuolella ja Tarjanne- veden vedet pohjoisesta Syvinginsalmen kautta. Ruovedeltä reitti jatkuu Kautun kautta kohti Muro- letta, jonka kautta vedet laskevat Näsijärveä pitkin Tampereen suuntaan. Ruoveden alueella vesis- tön tilaa seurataan Ruoveden kunnan Visuveden sekä keskuspuhdistamon velvoitteiden mukaisesti.

Tarkkailu sisältää 3 virta-asemaa (Koskelanlampi, Vilppulankoski ja Syvinginsalmi) ja 8 syvännease- maa (kuva 2.1). Vertailuasemina toimivat Keurusselän alapuolinen Koskelanlampi, Kuoreveden Paalisenselkä ja Syvinki. Ruoveden Vähä Rengasniemen tarkkailuasemalta (N18) veden laatua seurataan Ruoveden kunnan velvoitteena kahdesti vuodessa.

Kuva 2.1. Jätevesien purkupaikkojen ja vesistötarkkailuasemien sijainti. Kuvassa on esitetty myös Mäntän sairaalan entinen purkualue. Vilppulan jätevedet johdettiin kartan osoittamaan paikkaan 31.5.2009 saakka. Jär- vet on luokiteltu ekologisen luokituksen mukaan (Pohjakartta © Suomen ympäristökeskus, Ekologinen luokitus © Suomen ympäristökeskus ja Ely-keskukset).

2.1 Hydrologiset tiedot

Keurusselän valuma-alueen pinta-ala on Mäntänkoskessa 1600 km2 ja vuosien 1961–1990 keskivirtaama 15,2 m3/s (taulukko 2.1). Mäntän alapuolella reittiin yhtyvät Kuoreveden vesistöalueen vedet (350 km2, MQ 3,3 m3/s). Vilppulankoskessa vesistöalueen pinta-ala on 2028 km2 (Ekholm 1993). Vuo-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 3 sien 1961–1990 keskivirtaama on ollut 20,4 m3/s ja vuosien 1991–2010 keskivirtaama 18,5 m3/s. Vilppu- lankosken keskialivirtaama on 8,3–8,6 m3/s.

Taulukko 2.1. Vesistön pinta-alatietoja ja keskimääräisiä virtaamatietoja vuosilta 1961–1990 (lähde vesihallituk- sen tiedotus 142). A = valuma-alueen pinta-ala ja J = järvisyys %.

Vesistön Valuma-alueen Järvisyys MHQ MQ MNQ kohta pinta-ala km2 J % m3/s m3/s m3/s Mäntänkoski 1600 12,1 58 15,2 4,1 Kuorevesi, Pieskansalmi 350 10,5 16 3,3 0,8 Vilppulankoski 2030 11,5 47 20 4,1 Tarjannevesi, Syvinki 3200 11,7 83 29 11 Ruovesi, Kauttu 5550 12,0 140 50 20 Palovesi, Murole 5905 12,1 136 53 21

3. Vesistötarkkailun suoritus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 24.3.2017 antaman päätöksen (Dnro LSSAVI/6632/2015) mukaisesti tarkkailua jatketaan noudattaen Metsä Tissue Oyj:n 6.3.2009 laatimaa tarkkailuohjelmaa, jonka Pirkanmaan ympäristökeskus (nyk. Pirkanmaan ELY-keskus) hyväksyi 5.11.2009 (Dnro 1900Y0131-119).

Vuosittain tehtävässä fysikaalis-kemiallisessa tarkkailussa näytteet otettiin vuonna 2018 tarkkailuohjelman mukaisilta syvännealueilta vertikaalisesti pinnasta pohjaan sekä virta-asemilta 1 m:n syvyy- deltä (taulukko 3.1). Analyysit määritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Bakteerien määrä tutkittiin ohjelmasta poiketen osalla asemista jokaisella havaintokerralla. Klorofyllimääritykset suoritettiin ohjelmassa esitetyn lisäksi edellisvuosien tapaan myös toukokuussa. Analysointi tapahtui KVVY Tutkimus Oy:n (KVVY) FINAS-akkreditoidussa laboratoriossa (T064). Analyysitulokset on esitetty liitteissä 1-9.

Vilppulankosken osalta viranomaisen antamassa ohjelman tarkkailupäätöksessä sanotaan, että fysikaalis-kemialliset analyysit saadaan Vilppulankoskesta ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteristä. Näytteitä otettiin Vilppulankoskesta Pirkanmaan ELY-keskuksen lisäksi myös KVVY Tutkimus Oy:n toi- mesta, jotta tulokset ovat ajallisesti vertailukelpoisia muiden velvoitetarkkailutulosten kanssa.

Vedenlaadun laajempi tutkimus ja rehevyyden seuranta tehdään ohjelman mukaisesti neljän vuoden välein (2017, 2021…). Vuoden 2017 tarkkailu suoritettiin laajemman tarkkailuohjelman mukaisesti (taulukko 3.1). Seuraavan kerran tarkkailu on vuorossa vuonna 2021.

Kasviplanktontutkimukset tehdään ohjelman mukaisesti neljän vuoden välein (2017, 2021…). Kasvi- planktontutkimukset olivat vuorossa vuonna 2017. Seuraavan kerran tarkkailu on vuorossa vuonna 2021. Pohjaeläimistöä seurataan kolmen vuoden välein (2016, 2019…). Pohjaeläintutkimukset olivat vuorossa vuonna 2016. Ne on raportoitu erillisessä raportissa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 24.3.2017 antaman päätöksen (Dnro LSSAVI/6632/2015) perusteella sedimenttitarkkailu on päivitettävä päätöksessä esitetyn hakijan esityksen ja Pirkan- maan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Sedimenttitarkkailu toteutettiin tarkkailualueella vuonna 2014 (Alajoki 2015) ja seuraavan kerran sedimenttitarkkailu tehdään vuonna 2020. ELY-keskuksen lausunnon mukaan sedimenttitarkkailua on syytä jatkaa joka kuudes vuosi raportissa esitetyn mukai-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 4 sesti, mutta tarkkailuun on sisällytettävä orgaanisista yhdisteistä dioktyylitina. Sedimenttitutkimuksen tekemisestä laaditaan 31.12.2019 mennessä tutkimussuunnitelma, joka toimitetaan Ely-keskukselle.

Taulukko 3.1. Mäntän yhteistarkkailun havaintopaikat ja näytteenottoajankohdat. Taulukossa on huomioitu Pirkanmaan ELY-keskuksen sähköpostitse ilmoittama Vähä Rengasniemen tarkkailuasemaa koskeva tarkennus.

Mäntän reitin vesistötarkkailu Joka vuosi tehtävä suppea tarkkailu asemittain Tunnus Sijaintipaikka Koordinaatit maalis touko kesä heinä elo syys loka marras

N38 Koskelanlampi N38 688062-253326 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N37 Kuorev N37 Mäntänlahti 687978-253181 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N41A Kuorev N41a Paalisenselkä 687547-253619 N39 Kuorev N 39 Savonselkä 687814-253267 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K 7700 Vilppulankoski 7700 687877-252655 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N34A Aittoselkä N34a 687774-251916 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N33 Paloselkä N33 688126-251610 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K N31 Sotkanselkä N31 688192-250779 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K 7600 Syvinginsalmi 7600 688428-250381 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K N21 Mustaselkä N21 688184-250530 N18 Ruovesi, Vähärengasniemi N18 687773-250555 X L+K L+K X+L+K L+K L+K L+K

Joka 4. vuosi tehtävä laaja tarkkailu asemittain (2007, 2021...) Tunnus Sijaintipaikka Koordinaatit maalis touko kesä heinä elo syys loka marras

N38 Koskelanlampi N38 688062-253326 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N37 Kuorev N37 Mäntänlahti 687978-253181 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N41A Kuorev N41a Paalisenselkä 687547-253619 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K N39 Kuorev N 39 Savonselkä 687814-253267 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K 7700 Vilppulankoski 7700 687877-252655 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N34A Aittoselkä N34a 687774-251916 X X X+L+B+K X+L+B+K X+L+B+K L+B+K X+L+B+K L+B+K N33 Paloselkä N33 688126-251610 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K N31 Sotkanselkä N31 688192-250779 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K 7600 Syvinginsalmi 7600 688428-250381 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K N21 Mustaselkä N21 688184-250530 X X X+L+K X+L+K X+L+K L+K X+L+K L+K N18 Ruovesi, Vähärengasniemi N18 687773-250555 X L+K L+K X+L+K L+K L+K L+K

Kasviplankton

N37 Kuorev N37 Mäntänlahti 687978-253181 P P P P P P P N34A Aittoselkä N34a 687774-251916 P P P P P P P N33 Paloselkä N33 688126-251610 P P P P P P P N31 Sotkanselkä N31 688192-250779 P P P P P P P

- X = fysikaalis-kemiallinen, L = liuenneet ravinteet (0-2 m), B = bakteerit, K = klorofylli, P = kasviplankton. - Bakteerit (lämpökestoiset koliformiset bakteerit) tehdään kuudesti vuodessa samanaikaisesti rehevyystarkkailun kanssa. - Liukoiset ravinteet (0-2 m) tehdään kuudesti kasvukauden aikana, samoin klorofyllimääritys. - Ohjelmassa klorofyllimääritykset (6 kpl/as) sijoitettu kesä-marraskuulle. - Vilppulankoski (7700) ei näytteenottoa tässä ohjelmassa (tulokset Pirkanmaan ELY-keskuksesta). - Vähärenganiemi (N18), loppu- ja loppukesän tulokset Ruoveden kirkonkylän tarkkailusta. Tässä tarkkailussa liukoiset rav. + klorofylli 6 hav/a.

Yhtenäis- Kolmen vuoden välein tehtävä pohjaeläintutkimus (2016, 2019...) Tunnus Sijaintipaikka koordinaatit maalis touko kesä heinä elo syys loka marras

N39 Kuorev N 39 Savonselkä 6880268-3375497 X Melasjärvi 6882450-3372455 X N34A Aittoselkä N34a 6880471-3362057 X N33 Paloselkä N33 6884068-3359180 X N31 Sotkanselkä N31 6884588-3351033 X N21 Mustaselkä N21 6885343-3348815 X Tarjannevesi 6895094-3345640 X

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 5

4. Vesistökuormitus

4.1 Mäntän Puhdistamo Oy

Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitellään Metsä Tissue Oyj:n Mäntän tehtaan jätevedet. Lisäksi Mäntän keskusta-alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle kesäkuusta 1996 alkaen, Raja-ahon taajaman jätevedet syyskuusta 2004 alkaen ja Mäntän sairaalan jätevedet elokuusta 2005 lähtien. Jätevedenpuhdistamolle on johdettu kesäkuusta 2009 alkaen myös Mänttä- Vilppula kaupungin Vilppulan asemanseudun jätevedet.

Vesistökuormituksen määrä jäi koko vuoden keskiarvona selvästi luparajojen alle (taulukko 4.1). Myös kuukausitasolla kuormituksen määrä oli pääosin lupaehtojen mukaista (kuva 4.1, kuva 4.2, kuva 4.3, kuva 4.4 ja kuva 4.5). Lokakuussa lupaehdot ylittyivät CODCr ja kiintoaineen osalta, elokuussa typen osalta. 1.10.2018 voimaan astuneen uuden luvan lupaehdoissa ei ole asetettu ehtoa

BOD7-arvolle. Jätevesien käsittelyssä päästiin seuraaviin keskimääräisiin reduktioprosentteihin: kiintoaine 99 %, CODCr 95 %, BOD7 96 %, Kok.P 81 % ja Kok.N 60 %. Reduktiot olivat edellisvuoteen verrattuna samaa tasoa lukuun ottamatta ravinnejakeita, joiden osalta reduktio oli parempi.

Taulukko 4.1. Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamon keskimääräinen vesistökuormitus vuosina 2007– 2018.

Kiintoaine BOD7 Fosfori Typpi CODCr kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 2007 195 208 6,1 64 1166 2008 297 164 5,0 67 1401 2009 504 160 7,3 82 1564 2010 704 214 8,3 99 1622 2011 505 168 8,0 98 1326 2012 471 207 7,6 103 1556 2013 250 229 4,7 78 1353 2014 133 105 2,7 68 909 2015 245 231 5,0 77 1195 2016 172 144 2,9 57 981 2017 158 112 4,2 68 872 2018 214 153 3,7 69 1031 Luparajat 1.10.2018 -> 320 8 100 1400 1.7.2009 -> 400 11 100 1800 31.8.2006-> 400 14 110 2000

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 6

kg/d CODCr-kuormitus 3500

3000 CODCr kg/d lupaehto 31.9.2018 saakka lupaehto 1.10.2018 alkaen

2500

2000

1500

1000

500

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

Kuva 4.1. Mäntän Puhdistamo Oy:n CODCr-kuormitus suhteessa lupaehtoihin eri kuukausina vuonna 2018.

kg/d BOD7-kuormitus 800

700 BOD7 kg/d lupaehto 31.9.2018 saakka

600

500

400

300

200

100

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

Kuva 4.2. Mäntän Puhdistamo Oy:n BHK7-kuormitus suhteessa lupaehtoihin eri kuukausina vuonna 2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 7

kg/d Fosforikuormitus 16

Kok.P kg/d lupaehto 31.9.2018 saakka lupaehto 1.10.2018 alkaen

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

Kuva 4.3. Mäntän Puhdistamo Oy:n fosforikuormitus suhteessa lupaehtoihin eri kuukausina vuonna 2018.

kg/d Typpikuormitus 240

Kok.N kg/d lupaehto 200

160

120

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

Kuva 4.4. Mäntän Puhdistamo Oy:n typpikuormitus suhteessa lupaehtoihin eri kuukausina vuonna 2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 8

kg/d Kiintoainekuormitus 1600

Kiintoaine kg/d lupaehto 1.10.2018 alkaen

1200

800

400

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

Kuva 4.5. Mäntän Puhdistamo Oy:n kiintoainekuormitus suhteessa lupaehtoihin eri kuukausina vuonna 2018.

Mäntän Puhdistamo Oy:n (ent. Metsä Tissue Oyj:n Mäntän tehtaan jätevedenpuhdistamo) vesistö- kuormitus on vähentynyt pitkällä aikavälillä 1970-luvun tilanteeseen verrattuna voimakkaasti (taulukko 4.2). 1970-luvulla kuormitustasoa alensivat mekaanisen puhdistamon valmistuminen vuonna 1973, suodatinpesemön ja toisen haihduttamon käyttöönotto vuonna 1974 sekä spriitehtaan valmistuminen vuonna 1978. Pekilotehdas valmistui vuonna 1982 sekä biologinen puhdistamo ja siistauslai- tos vuonna 1986. Ratkaisevin käänne vesistön kannalta on ollut selluloosan valmistuksen loppuminen vuonna 1991. Tällöin kuormitustaso putosi murto-osaan aikaisemmasta ja vesistön tilan nopea elpyminen alkoi.

Vesistöön kohdistuva happea kuluttava kuormitus (BHK7) ja kiintoainekuormitus ovat vähentyneet jopa 99 % 1970-luvun alkuvuosiin verrattuna. Nykyinen taso on luokkaa 100–200 kg/d (BHK7), kun se oli 1970-luvun alkupuolella yli 40000 kg/d.

Fosfori- ja typpikuormitus lisääntyivät 1980-luvun puolivälissä Mäntän tehtaan jätevesien biologisen käsittelyn aikana. Selluloosan valmistuksen loputtua ravinnekuormitus laski voimakkaasti ja on nyt noin 90 % pienempi kuin suurimmillaan vuonna 1987. Nykyään fosforikuorma jää selvästi alle 10 kg/d, kun se on ollut suurimmillaan lähes 90 kg/d.

Typpikuormitus on pysynyt vuosien 1995–1999 tasolla, vaikka Mäntän kaupungin jätevesien sisältä- mä typpikuormitus (<100 kg N/d) on johdettu puhdistamolle. Typpi sitoutuu biologisessa prosessissa lietteeseen. Lisäksi jätevesien sisältämä ammoniumtyppi saadaan nitrifioiduksi, joten vesistöön ei pääse merkittävästi happea kuluttavaa ammoniumtyppeä. Yhteiskäsittely on osoittautunut tässä tapauksessa erinomaiseksi ratkaisuksi myös purkuvesistön kannalta.

Keskivirtaaman (1991–2010 18,5 m3/s) aikana vuoden 2018 jätevesikuormitus kohotti laskennallisesti Vilppulankosken fosforipitoisuutta 2,3 µg/l ja typpipitoisuutta 43 µg/l. Ravinnekuormituksella on edellisen perusteella edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta, mikä näkyy tuloksissa etenkin alivirtaa- mien aikana. Lisäksi sedimentin huono kunto aikaisempien päästöjen takia voi aiheuttaa ns. sisä-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 9 kuormitusta kuluttaen happea syvänteiden pohjalta ja lisäten ravinteiden vapautumista pohjaliet- teestä. BOD7-kuormituksen vaikutus jää keskivirtaamalla tasolle 0,1 mg/l, joten suoralla BOD7- kuormituksella ei ole vesistön kannalta enää olennaista merkitystä. Kiintoainekuorman osalta keski- määräinen laskennallinen pitoisuusnousu oli noin 0,1 mg/l.

Taulukko 4.2. Mäntän Puhdistamo Oy:n vesistökuormituksen kehitys 2000-luvulla sekä 5-vuotiskeskiarvoina vuodesta 1972 lähtien.

Vesistökuormitus

BOD7 Kok.N Kok.P K-aine Vuosijakso t/d kg/d kg/d t/d Keskiarvo 1972-1974 42,67 15,80 Keskiarvo 1975-1979 29,10 6,26 Keskiarvo 1980-1984 28,26 367 38,6 6,64 Keskiarvo 1985-1989 14,94 397 62,1 4,88 Keskiarvo 1990-1994 2,18 144 15,7 0,87 Keskiarvo 1995-1999 0,20 48 6,4 0,24 Keskiarvo 2000-2004 0,24 67 8,7 0,33 Keskiarvo 2005-2009 0,18 67 6,4 0,30 Keskiarvo 2010-2014 0,19 89 6,3 0,41 2000 -luku: Vuosi 2000 0,29 69 10,9 0,42 Vuosi 2001 0,24 80 8,9 0,35 Vuosi 2002 0,21 60 6,3 0,27 Vuosi 2003 0,26 64 9,0 0,32 Vuosi 2004 0,22 64 8,4 0,28 Vuosi 2005 0,20 56 6,9 0,31 Vuosi 2006 0,19 67 6,9 0,20 Vuosi 2007 0,21 64 6,1 0,20 Vuosi 2008 0,16 67 5,0 0,30 Vuosi 2009 0,16 82 7,3 0,50 Vuosi 2010 0,21 99 8,3 0,70 Vuosi 2011 0,17 98 8,0 0,51 Vuosi 2012 0,21 103 7,6 0,47 Vuosi 2013 0,23 78 4,7 0,25 Vuosi 2014 0,11 68 2,7 0,13 Vuosi 2015 0,23 77 5,0 0,25 Vuosi 2016 0,14 57 2,9 0,17 Vuosi 2017 0,11 68 4,2 0,16 Vuosi 2018 0,15 69 3,7 0,21

4.2 Kokonaiskuormituksen kehitys

Vesistöön kohdistuva kuormitus on vähentynyt Mäntän seudulla voimakkaasti pitkällä aikavälillä (kuva 4.5, kuva 4.6, kuva 4.7 ja kuva 4.8). Viimeisimmät suuret muutokset kuormituksessa ajoittuvat vuoteen 1991 sekä typen osalta vuoteen 1996. Typpikuormitus vähentyi voimakkaasti vuonna 1996 tapahtuneen yhteiskäsittelyyn siirtymisen jälkeen eli jätevesien yhteiskäsittelyllä on saavutettu vesis- tön kannalta merkittävä typpipoistuma ilman erillistä typenpoistokäsittelyä.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 10

kg BOD7/d 50000

45000 Mäntän sairaala

40000 VILPPULA (31.5.09 saakka) 35000 MÄNTTÄ 30000

25000 METSÄ-TISSUE

20000

15000

10000

5000

2006 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Kuva 4.6. Mäntän seudun orgaanisen kuormituksen kehitys vuosina 1972–2018.

kg N/d

700

Mäntän sairaala 600

VILPPULA (31.5.09 saakka) 500

MÄNTTÄ 400

METSÄ-TISSUE 300

200

100

1992 2014 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2016 2018

Kuva 4.7. Mäntän seudun typpikuormituksen kehitys vuosina 1980–2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 11

kg P/d 100

90 Mäntän sairaala 80 VILPPULA (31.5.09 saakka) 70 MÄNTTÄ 60

50 METSÄ-TISSUE

1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Kuva 4.8. Mäntän seudun fosforikuormituksen kehitys vuosina 1980–2018.

k-aine t/d 25

1972 1984 1974 1976 1978 1980 1982 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Kuva 4.9. Metsä Tissuen kiintoainekuormituksen kehitys vuosina 1972–2018.

4.2.1. Jätevesien osuus fosfori- ja typpivirtaamista

Luonnonhuuhtouman osuus voidaan arvioida karkeasti olettamalla fosforivalumaksi 7,0 kg/km2/a ja typpivalumaksi 150 kg/km2/a (Oravainen 2004). Keskivalumalla 10 l/s/km2 tulovesien fosforipitoisuus olisi 28 µg/l ja typpipitoisuus 480 µg/l.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 12

Keurusselän viipymä on 475 vrk ja Kuoreveden viipymä 625 vrk (Kajosaari 1964). Lappalaisen (1977) sedimentaatiomallilla Keurusselän luusuan sedimentaatioasteeksi saadaan 57 % ja luonnontilaiseksi fosforipitoisuudeksi 12,1 µg/l. Kuoreveden sedimentaatioasteeksi muodostuu 62 % ja luonnontilaiseksi fosforipitoisuudeksi 10,5 µg/l. Sedimentaatioaste on laskettu seuraavasti:

(Co - 6) x T R = 0,9 x , jossa Co = tulopitoisuus ja T = viipymä (kk) 200 + (Co - 6) x T

Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevesikuormitus muodosti vuonna 2018 Vilppulankosken keskimääräises- tä fosforiainevirtaamasta 14 % (taulukko 4.3). Pääosa fosforiainevirtaamasta koostui luonnonhuuh- toumasta (72 %). Vilppulankosken keskimääräinen fosforipitoisuus velvoitetarkkailun piiriin kuuluvien sekä muiden näytteenottojen perusteella (16,4 µg/l) oli hieman edellisvuotta suurempi, ja myös pis- temäisen jätevesikuormituksen määrä nousi edellisvuoteen verrattuna. Hajakuormituksen laskennal- liseksi osuudeksi kuormituksesta muodostui noin puolet (48,5 %).

Hajakuormituksen vaikutus on arvioitukin Mäntän reitillä kohtalaisen vähäiseksi. Tämä on pääteltä- vissä vertailupisteiden alhaisista kokonaistyppi-, nitraatti- ja fosforipitoisuuksista. Hajakuormitushan lisää merkittävästi mm. typpihuuhtoumaa, joka näkyy selvänä pitoisuusnousuna hajakuormituksen alaisilla vesistöalueilla. Tällaista typpitason nousua ei vertailupisteillä ole normaalisti esiintynyt.

Vilppulankosken (n=8) keskimääräinen fosforipitoisuus (16,6 µg/l) oli vuonna 2018 suurempi kuin Keu- russelältä Koskelanlammen (n=8) kautta tulleissa vesissä (15,8 µg/l). Todettu keskimääräinen pitoisuusnousu oli hieman alhaisempi kuin mitä laskennallisesti arvioitiin. Jätevesien vaikutus oli siten fosforin osalta vuonna 2018 edellisvuotta lievempi hyvien laimennusolosuhteiden sekä pienemmän kuormitustason vuoksi.

Kuoreveden luusuan laskennallinen luonnontilainen fosforipitoisuus on 10,5 µg/l. Savonselän keski- määräinen fosforipitoisuus oli vuonna 2018 pintavedessä 14,5 µg/l (2015 11,9 µg/l, 2016 9,6 µg/l ja 2017 12 µg/l). Savonselän fosforipitoisuuteen voivat vaikuttaa myös Mäntän seudulta tulevat vedet.

Taulukko 4.3. Vilppulankosken keskimääräinen fosforivirtaama vuonna 2018.

Vilppulankoski Pitoisuus Keskivirtaama Ainevirtaama Osuus % Osuus % Vuosi 2018 µg P/l MQ m3/s kg P/d ainevirtaamasta kuormituksesta

Vilppulankoski (n=20) 16,4 18,3 25,9 - luonnonhuuhtoutuma 11,8 18,3 18,7 72 0,0 - Jätevesikuormitus - Mäntän Puhdistamo Oy 3,7 14 51,5 - hajakuormitus + sis. + muu kuorma (jäännös) 3,5 14 48,5

5. Vesistön perustila ja ekologinen luokitus

Suomen ympäristökeskuksen laatima pintavesien ekologisen tilan luokitus kertoo, miten paljon ihmi- sen toiminta on muuttanut vesistön tilaa luonnontilasta. Luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyt- tävä, välttävä ja huono. Keurusselkä, Kuorevesi sekä Mäntän seudun alapuoliset selkävedet ovat luokituksen mukaan hyvässä ekologisessa tilassa (kuva 2.1). Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukai-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 13 nen luokitus on Keurusselällä hyvä ja Kuorevedellä erinomainen. Mäntän alapuolisilla Ruoveteen kuuluvilla vesimuodostumillakin fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen luokitus on hyvä.

Keurusselältä Mäntänkosken kautta Mäntän alapuoliselle reitille (Koskelanlampi) laskevat vedet ovat peruslaadultaan lievästi humuspitoisia ja ravinnetaso on melko alhainen. Hajakuormituksella ei ole yleensä suurta vaikutusta veden laatuun, joskin kesällä vesi voi olla lievästi rehevää.

Kuorevesi on niin ikään humussävytteinen vesistö. Happamuustaso on lievästi happamalla alueella ja liuenneiden suolojen määrä (sähkönjohtavuus) on pieni. Ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevien tai parhaimmillaan karujen järvien luokassa. Rehevyys on voimakkaampaa Kuoreveden itäosis- sa, mutta veden laatu paranee vesien virratessa selkäalueiden kautta kohti Mänttää. Happitilanne on lähellä hyvää, vaikka pohjan lähellä esiintyy happivajetta ja ajoin jopa hapettomuutta kerrosteisuuskausien lopulla.

Mäntänlahden vedenlaatu on vain välttävää tasoa. Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdis- tamolla käsiteltävät jätevedet johdetaan lahden itäosaan. Vedenlaatua heikentävät alusveden pitkäaikainen hapettomuus, rehevyystason nousu ja hygieeninen likaantuminen. Myös jätevesien purkupaikkojen läheisyys ja aikaisemman kuormituksen merkit ovat haittatekijöitä vesistön käytön kannalta. Pintavesi on lähempänä tyydyttävää tasoa, mutta pintavedessäkin voi esiintyä ajoittain metsäteollisuudesta aiheutuvaa hajua.

Kuormituksen voimakas väheneminen viime vuosikymmeninä on näkynyt vesistön tilan paranemisena. Ratkaisevin käänne vesistön kannalta tapahtui vuonna 1991, jolloin kuormitustaso putosi murto- osaan aiemmasta ja vesistön tila alkoi nopeasti elpyä. Happitilanteessa tapahtui välitön parannus, ja rehevyystaso pieneni voimakkaasti. Ravinnekuormituksella on silti edelleen rehevöittävää vaikutusta. Lisäksi aiemmasta kuormituksesta aiheutunut sedimentin huono kunto voi aiheuttaa ns. sisäis- tä kuormitusta kuluttaen hapen syvänteiden pohjalta ja lisäten ravinteiden vapautumista pohjaliet- teestä veteen. Tämä on näkynyt siten, että pitoisuudet kohoavat vesistössä enemmän kuin laskennallisesti voidaan osoittaa (Oravainen 2004).

Vilppulankosken vedenlaatu on tyydyttävää tasoa. Laatua alentaa lähinnä kohonnut rehevyystaso. Happitilanteen ja hygieenisen vedenlaadun häiriöt ovat nykyisin niin vähäiset, että niiden perusteella Vilppulankosken vedenlaatua voisi luonnehtia hyväksi. Rehevyystasossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuosina. Klorofyllipitoisuudet ovat osoittaneet ajoittain rehevää tuotanto- tyyppiä ollen pääsääntöisesti kuitenkin lievästi rehevien vesien tasolla. Tyydyttävä/hyvä pintaveden laatu ja hyvä happitilanne ovat mahdollistaneet Vilppulankosken kunnostuksen lohipitoiseksi kalas- tusalueeksi.

Aittoselkää kuormittivat yläpuolisten kuormittajien lisäksi toukokuuhun 2009 saakka Vilppulankos- keen johdetut Vilppulan asemanseudun jätevedet. Vilppulan sahalta tullee edelleen jonkin verran kuormitusta. Vedenlaatu on tyydyttävä. Vedenlaatua heikentävät alusveden hapettomuus kerros- teisuuskausina sekä selvästi havaittava rehevöityminen. Päällysveden hyvän happitilanteen ja hy- vän hygieenisen vedenlaadun vuoksi vedenlaatu voisi olla hyväkin. Aittoselän jälkeen reitille ei tule lisää pistekuormitusta ennen Ruoveden aluetta.

Paloselkä on syvyyssuhteiltaan lähes Aittoselkää vastaava, joten vedenlaadun vertailu on mahdollista. Vedenlaatu on Paloselälläkin tyydyttävä. Hyvään vedenlaatuun on erona alusveden vä- hähappisuus ja kohonnut rehevyystaso. Rehevyys oli samaa luokkaa kuin Aittoselällä. Pelkästään päällysveden laadun perusteella alueen vedenlaatua voitaisiin luonnehtia parhaimmillaan hyväksi.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 14

Sotkanselkä on viimeinen selkäalue ennen Tarjannevedeltä Syvingin kautta tulevaa lisävirtaamaa. Vedenlaadun yleispiirteet ovat pitkälti samat kuin Paloselällä. Sotkanselällä vedenlaatu on tyydyt- tävä. Vedenlaatu on hieman parempi kuin Paloselällä. Miinuksena voidaan mainita alusveden vä- hähappisuus/hapettomuus ja lievä rehevyys. Pelkästään päällysveden laadun perusteella Sotkan- selän alueen vedenlaatu olisi hyvä. Sotkanselkä laskee Mustaselkään, jossa vesistöön yhtyvät pohjoisesta laskevat Tarjanteen vedet.

Syvinginsalmen veden peruslaatu on samansuuntainen kuin Keurusselällä tai Kuoreveden luusuassa. Happitilanne on hyvä, sähkönjohtavuus on alhainen ja pH on lievästi happamalla alueella. Ravin- nepitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset kuvaten vain lievää rehevyyttä. Humusleimassa esiintyy vaihtelua, ajoin se on hieman selvempi kuin Keurusselältä tulevissa vesissä.

Mustaselkä on tarkkailualueen syvin (kokonaissyvyys 45 m) järviallas. Lämpötilakerrosteisuus on vakaa ja kestää pitkälle syksyyn. Rehevyystasossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Klorofyllipitoisuuden mukaan vallitsevana on lievä rehevyys. Mustaselän veden laatu on hyvällä tasolla, kuten Syvinginsalmenkin, jonka vedenlaatu kuvaa yläpuolista Tarjannevettä. Mäntän alapuolisiin selkäalueisiin verrattuna syvännealueen happitilanne on selvästi parempi.

Ruoveteen kuuluva Vähä Rengasniemen alue sijaitsee ennen Ruoveden seudulta tulevaa pistekuormitusta. Vesi on hyvälaatuista. Klorofyllipitoisuuden ja fosforipitoisuuden mukaan vallitsevana on lievä rehevyys. Jätevesikuormituksen laimenemista vesistössä kuvaa hyvin se, ettei Mustaselän ja Ruoveden rehevyystaso poikkea enää merkittävästi vertailualueista. Jätevesien ensisijainen vaiku- tusalue on siten nykyisin aiempaa suppeampi. Jos tarkastellaan pelkästään päällysveden laatua, se on lähellä hyvää koko tarkkailualueella.

Vaikka pistemäinen jätevesikuormitus on vähentynyt voimakkaasti ja sen myötä vesistövaikutukset ovat pienentyneet, aiemman kuormituksen vaikutukset ovat edelleen nähtävissä syvänteissä. Vuo- den 2010 pohjaeläinseurannan tuloksissa on mainittu (Valkama 2011), että heikkolaatuisen pohjan alue ulottuu Savonselältä Sotkanselälle saakka ja lähimpänä Mänttää sijaitseva Melasjärvi erottuu vielä muita huonokuntoisempana. Näiden syvänteiden tilan kohentuminen on ollut hyvin hidasta ja Melasjärvellä lähes olematonta. Kauempana sijaitsevien Mustaselän ja Tarjanneveden pohjat ovat varsin hyväkuntoisia ja niiden tila on ollut melko vakaa.

6. Sää- ja vesiolot

6.1 Yleiskatsaus

Tammikuu 2018 oli tavanomaista lauhempi, mutta lumi- ja vesisateita saatiin keskimääräistä enem- män (kuva 6.1). Helmikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi. Talvi jatkui maaliskuussa hyvin kylmänä ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Tampereen seudulla sademäärä oli tavanomainen.

Huhtikuu oli monin paikoin tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Lumien sulaminen alkoi maan etelä- ja keskiosassa heti kuun alussa. Toukokuu oli ennätyslämmin. Sateet painottuivat monin paikoin kuukauden ensimmäisiin päiviin ja monilla havaintoasemilla maan länsi- ja eteläosassa ei sata- nut kolmannen päivän jälkeen lainkaan.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 15

Kesäkuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Sateet jakautuivat epätasaisesti ja sademäärä jäi paikoin noin puoleen tavanomaisesta. Heinä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämmät. Heinäkuun keskilämpötila oli Suomen mittaushistorian korkein ja keski- lämpötilaennätys vuodelta 1941 ylittyi 0,4 asteella. Sademäärä jäi kesällä suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi.

Syyskuu oli Lappia lukuun ottamatta harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Suurim- massa osassa maata oli tavallista sateisempaa. Loka- ja marraskuu olivat myös tavanomaista leu- dommat ja sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi molemmissa kuissa.

6.2 Sadanta

Lähin Ilmatieteenlaitoksen sääasema sijaitsee Jämsän Hallin alueella. Hallin sääaseman sadanta oli vuonna 2018 492 mm, eli keskimääräistä vähäisempi. Vuosien 1981–2010 pitkän ajan keskimääräi- nen sadanta on Hallin sää-asemalla 643 mm. Etenkin helmi-, maalis-, touko- ja heinäkuu olivat vä- häsateisemmat. Sen sijaan tammi- ja huhtikuussa sadanta oli hieman runsaampaa (kuva 6.1).

mm Jämsä, Halli 160

140

120

100

0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2017 2018 1981-2010

Kuva 6.1. Vuosien 2017 ja 2018 kuukausisadannat (mm) Ilmatieteenlaitoksen Jämsän Hallin sääasemalla verrattuna aikavälin 1981–2010 keskiarvoon.

6.3 Virtaamat

Virtaama oli vuosien 1991–2010 keskimääräiseen virtaamaan verrattuna kesäkuulle saakka runsaampi (taulukko 6.1). Heinäkuusta alkaen keskimääräistä niukempi sadanta sekä lämmin kesä nä- kyi virtaamien niukentumisena. Suurimmillaan virtaama oli vuonna 2018 toukokuussa (kuva 6.2). Pie- nimmillään virtaama oli puolestaan loppuvuonna elokuusta joulukuuhun. Vuoden 2018 keskivirtaama (18,3 m3/s) oli kuitenkin samalla tasolla kuin pitkänajan keskimääräinen taso ja myös edellisvuoteen verrattuna virtaama oli suurempi. Vuonna 2018 keskivirtaama on poikkeuksellisesti laskettu kuukausikohtaisten keskiarvojen keskiarvona lokakuun, marraskuun ja joulukuun puutteellisista päi- väkohtaisista virtaamatiedoista johtuen (lokakuu n = 21, marraskuu n = 18, joulukuu n = 12). Näin vuoden keskivirtaama ei painotu havaintojen keskiarvona runsaampien virtaamien mukaan.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 16

Taulukko 6.1. Vilppulankosken kuukausittaiset keskivirtaamat (m3/s) vuosina 1990–2018 sekä vuosien 1961–1990 ja 1991–2010 pitkäaikaiskeskiarvot.

Vilppulan- tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo koski

1961-1990 17,7 15,4 13,5 18,6 37,8 32,5 20,8 16,5 15,8 16,3 19,0 19,9 20,4 1991-2010 18,6 15,8 13,5 19,1 33,7 26,2 19,2 14,9 12,5 12,8 16,0 19,9 18,5 1990 9,6 15,8 28,0 46,0 43,0 24,0 16,6 15,5 14,2 11,8 11,8 11,4 20,6 1991 11,3 9,9 8,0 18,8 26,0 25,0 23,0 17,6 13,6 23,0 27,0 25,0 19,0 1992 21,0 17,0 17,6 25,0 42,0 26,0 14,2 13,2 20,0 24,0 25,0 33,0 23,2 1993 28,0 21,0 15,9 16,8 29,0 20,0 13,4 15,4 17,6 16,1 14,5 12,9 18,4 1994 11,3 11,2 9,6 21,0 38,0 30,0 19,9 12,5 8,6 10,2 14,9 15,7 16,9 1995 15,1 14,1 13,5 19,9 44,0 36,0 24,0 13,6 10,1 9,8 9,9 9,7 18,3 1996 8,0 6,9 6,2 8,5 22,0 19,1 29,0 22,0 14,1 9,5 13,3 24,0 15,2 1997 20,0 16,2 15,9 17,2 30,0 31,0 21,0 13,1 8,7 8,2 10,5 12,1 17,0 1998 12,2 12,9 12,8 13,3 41,0 36,0 28,0 21,0 19,0 16,2 21,0 17,1 20,9 1999 14,1 12,1 10,6 19,8 34,0 23,0 13,4 9,1 6,1 10,0 13,3 15,5 15,1 2000 16,7 15,3 14,8 20,0 45,0 27,0 16,5 11,8 9,3 7,0 12,8 29,0 18,8 2001 27,0 20,0 16,8 24,0 46,0 34,0 23,0 14,8 13,2 15,7 18,4 16,9 22,5 2002 15,0 15,0 16,0 26,0 47,0 28,0 21,0 15,2 9,9 6,9 6,0 5,4 17,6 2003 5,5 5,3 5,3 7,5 24,0 34,0 23,0 14,0 8,2 8,7 9,6 12,5 13,1 2004 12,8 11,7 9,4 12,8 24,0 20,0 19,8 17,0 12,5 15,1 16,3 16,9 15,7 2005 21,0 22,0 16,6 20,0 26,0 19,3 15,1 18,1 15,9 14,0 14,8 18,2 18,5 2006 16,2 14,4 12,8 12,0 31,0 25,0 14,3 8,2 6,1 6,4 11,7 33,0 16,0 2007 35,0 27,0 19,8 22,0 21,0 17,0 11,8 13,5 10,7 13,1 16,2 24,0 19,2 2008 29,0 31,0 24,0 40,0 42,0 24,0 23,0 27,0 30,0 25,0 46,0 56,0 33,0 2009 41,6 26,0 18,1 17,2 25,8 18,4 12,0 9,2 7,5 6,6 6,8 9,3 16,5 2010 8,9 7,8 7,2 19,6 33,5 30,5 18,1 11,9 9,6 9,7 12,4 12,1 15,1 2011 10,2 9,2 7,6 14,7 28,7 22,3 19,8 16,9 18,2 31,5 28,1 30,2 19,9 2012 38,4 26,7 19,4 25,8 63,8 44,1 40,4 39,1 25,2 31,7 44,2 34,0 36,1 2013 24,2 17,8 13,8 16,9 39,2 24,2 16,7 12,2 9,4 7,6 13,4 17,1 17,7 2014 25,7 19,2 15,3 14,3 13,6 13,9 10,7 8,0 7,1 6,3 11,2 15,0 13,3 2015 15,7 15,3 17,1 29,4 44,8 31,5 20,8 14,9 10,1 7,8 8,1 18,9 19,6 2016 22,7 18,2 16,2 26,0 44,4 29,5 22,6 21,2 16,5 10,7 10,5 13,4 21,0 2017 13,9 11,6 10,6 14,0 20,4 17,0 13,5 11,5 11,9 16,4 21,9 29,1 16,0 2018 29,7 25,4 17,4 23,2 50,7 26,1 15,1 8,3 6,4 5,9 5,8 5,9 18,3 % - vuosien 1991-2010 keskitasosta 2018 160 161 129 121 150 100 79 56 51 46 36 30 99

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 17

3 m /s Vilppulankosken kuukausijuoksutus 2016-2018 60 2016 2017 50 2018 1991 - 2010 40

0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Kuva 6.2. Vilppulankosken virtaama (m3/d) vuosina 2016–2018 sekä pitkän ajan (1991–2010) keskiarvo.

7. Vedenlaatu vuonna 2018

7.1 Koskelanlampi

Mäntän alapuolisen reitin vesistä pääosa tulee Keurusselältä Koskelanlammen kautta. Keurusselän pitkä viipymä (noin 16 kk) tasaa veden laadun vaihteluja. Vesi on peruslaadultaan ruskeasävytteis- tä ja humusleima on vahva, pH on lievästi happamalla alueella ja ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Humusleima on aavistuksen voimakkaampi kuin Kuoreveden puolella. Vuonna 2018 humusleima oli pitkän ajan keskimääräisellä tasolla.

Happitilanne pysyy Koskelanlammessa yleensä läpi vuoden hyvänä. Vuonna 2018 hapen kyllästys- aste vaihteli välillä 78–99 %. Edellisvuodesta poiketen toukokuuhun ajoittunut kevätylivaluma oli kes- kimääräistä selvästi runsaampi. Myös alkuvuoden kuukausivirtaamat olivat keskimääräistä run- saammat. Vedenlaadussa ei todettu oleellista muutosta kevätylivaluman aikaan. Valumien niuk- kuus heinäkuusta joulukuulle saakka sen sijaan näkyi humusleiman ja veden väriluvun pienentymi- senä syksyä kohden. Veden sähkönjohtavuus oli läpi vuoden alhainen, eikä siinä havaittu merkittä- vää vuodenaikaisvaihtelua (2,9–3,7 mS/m).

Fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2018 11–24 µg/l ja typpipitoisuus 370–520 µg/l. Ravinnetaso oli tuotantokauden keskiarvona fosforin osalta hieman suurempi kuin edellisvuosina (kuva 7.1). Kuoreve- den pohjoispäässä Savonselällä, johon kohdistuu myös Keurusselän vesien ja Mäntän alueen kuormituksen vaikutusta, päällysveden tuotantokauden fosforikeskiarvo (13,8 µg/l) oli hiukan pienempi kuin Koskelanlammessa (16,8 µg/l). Vuosina 2015 ja 2016 keväällä todettiin normaali ja keskimääräis- tä jopa runsaampi kevätylivaluma. Tuotantokauden keskimääräinen typpipitoisuus olikin vuonna 2015 Koskelanlammen tavanomaisella tasolla ja vuonna 2016 todettiin edelleen lievää nousua. Vuosi 2017 oli kahteen edellisvuoteen verrattuna niukkavalumaisempi ja typpitaso pieneni samalle tasolle kuin niukkavalumaisena vuotena 2014, jolloin typpipitoisuudet olivat tuotantokauden keski- määräisinä pitoisuuksina kahden viime vuosikymmenen pienimmät. Runsaan kevätvaluman johdos-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 18 ta vuoden 2018 tuotantokauden typpipitoisuudet kohosivat edellisvuodesta, ollen vuoden 2016 tasoa.

Nitraatteja (120 µg/l) todettiin talvella melko pieni määrä. Alhainen nitraattipitoisuus osoittaa hajakuormituksen Keurusselän alueella kokonaisuutena vähäiseksi, koska pelloilta huuhtoutuu yleensä runsaasti nitraatteja. Pieniä määriä nitraatteja todettiin myös muina havaintoajankohtina lukuun ottamatta heinä-syyskuuta, jolloin nitraatit loppuivat kokonaan. Nitraatit loppuivat kesäkuukausina vedestä, eikä lisäravinteita juuri huuhtoutunut vesistöön kesäajan sadannan oltua tavanomaista niukempi. Leville käyttökelpoista fosfaattifosforia todettiin pieniä pitoisuuksia viitenä havaintoajankohtana kahdeksasta, muina ajankohtina fosfaattifosforin pitoisuus oli alle määritysrajan (<2 µg/l). Fosfaattifosforia oli siten koko kasvukauden ajan vain hyvin vähän tai ei lainkaan levien käytettävis- sä. Koska fosfaattifosforipitoisuus oli alhainen, sinilevät eivät pystyneet lisääntymään haitallisessa määrin liukoisen typen (nitraatin) mahdollisesta niukkuudesta huolimatta.

Tuotantokauden keskimääräinen levän määrä oli edellisvuotta hiukan alhaisempi, vaikka kesä oli kuiva ja lämmin, mikä edesauttaa levätuotantoa. Klorofyllipitoisuus vaihteli touko-elokuun tuotanto- kaudeksi laskettavalla ajalla 3,4–8,2 µg/l. Tuotantokauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli 5,7 µg/l, mikä indikoi lievää rehevyyttä. Levämaksimi ajoittui kesä-heinäkuulle. Lokakuussa levämäärä kääntyi laskuun vesien viilentymisen myötä.

Koskelanlammen typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l µg N/l (tuotantokauden keskiarvo) 30 600

25 500

20 400

15 300

10 200

5 100

0 0

1997 2002 1995 1996 1998 1999 2000 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.1. Koskelanlammen tuotantokauden (touko-elokuu) keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen luku- määrä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

Vuodelta 2008 peräisin olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) mukaisesti uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos Escherichia coli -bakteereja on alle 500 pmy/100 ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100 ml. Hyvän uimaveden raja-arvot ovat vastaavasti 1000 pmy/100 ml ja 400 pmy/100 ml. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 19 uimiseen sopimattomaksi. Mäntän seudun alapuolisen vesistön yhteistarkkailuun kuuluvilta havain- topaikoilta on määritetty lämpökestoiset koliformiset bakteerit, jotka sisältävät Escherichia coli - bakteerin lisäksi myös muita lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Edellä esitettyjä raja-arvoja on käytetty raportissa siten suuntaa antavasti.

Keurusselältä Koskelanlammen kautta purkautuneiden vesien hygieeninen laatu oli läpi vuoden uimaveden laatuvaatimusten mukaisesti erinomainen. Eniten bakteereja todettiin syyskuussa, jolloin lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 39 pmy/100 ml ja alustavia enterokokkeja 45 pmy/100 ml. Bakteerien määrät olivat siten enimmilläänkin vähäiset ja voitiin puhua lähinnä lievästä hygieenisestä nuhraantumisesta. Puhtaassa järvivedessä ei esiinny lämpökestoisia koliformisia bakteereja lainkaan.

7.2 Kuorevesi, Paalisenselkä

Kuoreveden keskiosassa sijaitseva Paalisenselkä on ollut Keurusselän tapaan mukana ohjelmassa yläpuolisena vertailualueena. Jätevesikuormituksen ollessa aikaisemmin huomattavasti nykyistä runsaampaa, jätevesiä kulkeutui talviaikana vastavirtaan myös Kuoreveden länsiosiin. Paalisenselän vedenlaatua tutkitaan nykyisen ohjelman mukaan 4 vuoden välein suoritettavassa laajemmassa tarkkailussa. Laajempi ohjelma oli vuorossa vuonna 2017 ja seuraavan kerran vedenlaatua tutkitaan vuonna 2021.

Paalisenselän typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg N/l µg/l (tuotantokauden keskiarvo) 30 600

25 500

20 400

15 300

10 200

5 100

0 0

2001 2006 2011 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 2010 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.2. Paalisenselän tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995– 2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi. Nykyisen ohjelman mukaan Paalisenselän vedenlaatua tutkitaan joka neljäs vuosi.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 20

7.3 Savonselkä

Kuoreveden Savon selkään ei ole enää vuosiin johdettu jätevesiä. Aiemmin sinne johdettujen Män- tän sairaalan jätevesien vaikutukset eivät olleet merkittäviä. Lopputalven tuloksissa on aiemmin ajoittain havaittu sähkönjohtavuuden nousua pinnan (1 m) alapuolisissa vesikerroksissa, minkä on tulkittu kertovan Mäntän suunnalta tulevien vesien vaikutuksesta Kuoreveden pohjoisosassa vesien virrattua painovoiman vaikutuksesta vastavirtaan. Talvella 2018 veden sähkönjohtavuus vaihteli vesimassassa välillä 3,8–6,1 mS/m. Sähkönjohtavuus kohosi aavistuksen syvemmissä vesikerroksissa pintaveteen nähden. Vesi oli pohjan lähellä myös lievästi samentunut ja ravinnepitoisuudet olivat kohonneet. Happi oli kulunut pohjan läheltä lähes loppuun (0,62 mg/l) joten sisäinen kuormitus mahdollisesti heikensi vedenlaatua syvimmässä vesikerroksessa. Myös aineiden sedimentaatio ko- hottaa luontaisesti syvimpien vesikerrosten ainepitoisuuksia.

Avovesikaudella happitilanne säilyi jyrkästä lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta heinäkuun puoli- väliin saakka erinomaisena tai hyvänä. Happivaje oli kuitenkin muodostunut alusvedessä heinä- kuussa jo tuntuvaksi. Elokuun puolivälissä happivaje oli voimistunut ja pohjan läheinen vesikerros oli muodostunut vähähappiseksi. Happitilanne oli siten samankaltainen kuin edellisvuotena. Hapen kulumisnopeus oli alusvedessä kesän aikana noin 0,1 mg/l/d, minkä seurauksena happea oli elokuussa 10 metrin syvyydellä 2,6 mg/l ja pohjalla 0,75 mg/l. Fosforipitoisuus oli pohjalla elokuun lopulla 14 µg/l (vuosien 2007–2018 vaihteluväli 14–30 µg/l). Sisäinen kuormitus ei ollut siten merkittävää.

Savonselkä on sijoittunut tarkkailujaksolla 1995–2014 sekä fosforipitoisuuden että klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevien vesien luokkaan. Vuosina 2015–2016 tuotantokauden keskimääräinen fosforipitoisuus oli selvästi aiempaa pienempi ja karujen vesien tasolla. Vuonna 2017 fosforitaso nousi kohoten taas lievästi rehevien vesien tasolle, ja samalla tasolla pitoisuus oli myös vuonna 2018 (kuva 7.3). Klorofyllipitoisuus vaihteli tuotantokaudella 2018 3,7–14 µg/l ja se oli tuotantokauden keskiarvona 8,3 µg/l. Tuotantokauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli edellisvuotta hieman pienempi ja lievästi reheville vesille ominainen. Klorofyllimaksimi todettiin elokuussa, jolloin sääolosuhteet olivat erityisen suotuisat levätuotantoa ajatellen. Liukoista fosfaattifosforia ei todettu lainkaan tai hyvin pieniä pitoisuuksia, joten se oli tehokkaasti levien käytössä. Myös nitraatit loppuivat vedestä heinä- elokuussa.

Hygieeninen veden laatu oli Savonselällä erinomainen, sillä lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 0–3 pmy/100 ml ja alustavia enterokokkeja 0–4 pmy/100 ml.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 21

Savonselän typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 600

25 500

20 400

15 300

10 200

5 100

0 0

2014 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.3. Savonselän tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995– 2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

7.4 Mäntänlahti

Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan biologisesti käsiteltyinä Mäntänlahden itäosaan. Jätevesien vaikutuksesta helposti kohoava veden sähkönjohtavuus kohosi Mäntänlahdella lievästi Koskelanlammen tasoon verrattuna. Koskelanlammessa sähkönjohtavuus vaihteli vuoden 2018 aikana 2,9–3,7 mS/m. Mäntänlahdella sähkönjohtavuus vaihteli pintavedessä 3,8–7,5 mS/m ja pohjan lähellä 3,7–6,6 mS/m. Sähkönjohtavuus pysyi siten lievästi noususta huolimatta järvivesien normaalilla tasolla. Suurimmat sähkönjohtavuudet mitattiin elokuun puolivälissä pohjan läheisestä kerroksesta sekä lokakuussa pintavedestä. Lokakuussa vesimassassa todetut sähkön- johtavuuden arvot olivat suurimmillaan pintavedessä ja laskivat pohjaa kohti. Muutokset ovat tulkit- tavissa jätevesikuormituksen vaikutukseksi, mutta niitä voidaan pitää vähäisinä.

Jätevesikuormitus ei vaikuta nykyisin merkittävästi päällysveden happitilanteeseen. Pintavedessä happipitoisuus vaihteli vuonna 2018 6,9–12,3 mg/l ja hapen kyllästysaste 68–95 %. Pintaveden happitilannetta voitiin pitää läpi vuoden hyvänä, joskin syyskuussa pintaveden happikyllästys oli pienim- millään. Viiden metrin syvyydelläkin eli päällysveden alaosassa happipitoisuudet olivat melko hyviä. Alusvedessä (10–15 m) sen sijaan hapen kuluminen oli voimakkaampaa. Lopputalvella happitilanne oli vielä 10 metrin syvyydelläkin melko hyvä, mutta syvimmästä vesikerroksesta happi oli kulunut loppuun (<0,2 mg/l). Toukokuussa vesimassassa todettiin lämpötilakerrosteisuus ja happivaje oli ke- vättäyskierron jäljiltä vielä melko vähäinen. Kesäkuun lopulla happivaje oli voimistunut, ja syvin vesikerros oli jo lähes hapeton (0,22 mg/l). 10 metrin syvyydelläkin happivaje oli jo tuntuva. Hapen kulumisnopeus oli touko-kesäkuun vaihteessa alusvedessä noin 0,2 mg/l/d. Kulumisnopeus oli noin kaksinkertainen Savonselällä vastaavana ajanjaksona havaittuun kulumisnopeuteen verrattuna. Hei-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 22 näkuun puolivälissä koko alusvesi oli muuttunut lähes hapettomaksi ja tilanne heikkeni elokuun lopussa alusveden oltua täysin hapeton. Voimakas hapen kuluminen on osin seurausta aikaisemmin alueelle johdetusta ja pohjalle sedimentoituneesta kuormituksesta. Myös sedimentillä lienee voimakasta hapenkulutuspotentiaalia.

Sähkönjohtavuuden lisäksi myös typen pitoisuudet suurenivat pintavedessä Koskelanlampeen näh- den havaittavasti kaikkina tutkittuina ajankohtina. Fosforin osalta pitoisuudet olivat Mäntänlahdessa suuremmat viitenä havaintoajankohtana kahdeksasta. Suurimmillaan pitoisuusnousu oli fosforin osalta heinäkuussa, jolloin se kohosi 12 µg/l Koskelanlampeen verrattuna. Typen osaltakin suurin pitoisuusnousu (130 µg/l) todettiin heinäkuussa. Fosforikuormitus oli suurimmillaan lokakuussa, jolloin pitoisuusnousu pisteiden välillä oli 7 µg/l. Typpikuormitus puolestaan oli suurimmillaan kesäkuusta elokuuhun. Fosforipitoisuus oli pintavedessä vuonna 2018 keskimäärin 18,1 µg/l (Koskelanlampi 15,8 µg/l) ja typpipitoisuus 510 µg/l (Koskelanlampi 440 µg/l).

Kerrosteisuuskausia lukuun ottamatta pitoisuudet kohosivat pohjan lähellä voimakkaammin, mikä liittyi jätevesikuormituksen lisäksi aineiden sedimentaatioon. Fosforipitoisuudet olivat syvimmässä vesikerroksessa enimmillään 7-kertaiset pintaveteen nähden ja typpipitoisuudet 3-kertaiset. Ammo- niumtypen pitoisuus pohjalla vaihteli ollen suurimmillaan elokuussa (930 µg/l). Aiemmin ravinnepitoi- suuksiin on vaikuttanut ainakin ajoittain aseman sijainnin (hieman päävirtausalueen sivulla) takia laimentavasti Kuoreveden virtaus, jolloin muutokset näkyvät selvemmin vasta Vilppulankoskessa. Vilppulankoskessa vuosikeskiarvo samanaikaisesti otetuissa näytteissä oli fosforin osalta 16,6 µg/l ja typen osalta 499 µg/l eli hieman alhaisempaa tasoa kuin Mäntänlahdella.

Jätevesien sisältämä ammoniumtyppi saadaan puhdistamolla nitrifioiduksi, joten vesistöön ei pääse juurikaan happea kuluttavaa ammoniumtyppeä. Nitraattitypen pitoisuudet pysyivät läpi vuoden pieninä. Eniten nitraattia todettiin talvella, jolloin pitoisuustaso oli sama tai vain hiukan suurempi kuin Koskelanlammessa. Ammoniumtypen määrä vaihteli vuonna 2018 pintavedessä 7–96 µg/l ja pohjan lähellä 200–930 µg/l. Viime vuosina pohjan läheinen vesikerros on ollut talvella useimmiten hapeton ja pohjan lähellä olevat ammoniumtyppipitoisuudet on tulkittu tulleen sisäisenä kuormituksena. Se- kä talvella 2013 että 2014 happitilanne oli kuitenkin maaliskuun havaintoajankohtana kokonaisuutena varsin hyvä. Pohjan lähelläkin todettiin happea vielä 2,9–3,2 mg/l. Ammoniumtypen kohonnut pitoisuus (370–480 µg/l) ei voinut olla siten ko. talvina seurausta sisäisestä kuormituksesta. Vuonna 2013 näytteenottaja havaitsi niin ikään pohjan läheisestä vesinäytteestä selvää sellun hajua ja ylemmissäkin vesikerroksissa lievää sellun hajua. Jätevedet olivat siten mitä todennäköisimmin ko- hottaneet pohjan läheisen veden ammoniumtyppipitoisuuksia. Talvina 2015–2018 syvin vesikerros on ollut hapeton ja ammoniumtyppipitoisuus on vaihdellut 650–1000 µg/l. Toukokuun lopulla 2018 vesimassa oli saanut kevättäyskierron myötä happitäydennystä ja pohjan lähellä oli happea 4,4 mg/l. Ammoniumtypen pitoisuus pohjan lähellä (200 µg/l) oli laskenut selvästi maaliskuun pitoisuudesta (830 µg/l). Heinä- ja elokuussa 2018, kun koko alusvesi oli hapeton, ammoniumtyppi (770 ja 930 µg/l) lienee ollut pääosin peräisin sisäisestä kuormituksesta. Syksyllä ammoniumtyppeä oli vesipatsaassa syystäyskierron aikana melko tasaisesti (15–66 µg/l).

Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden osalta lievästi rehevän veden tasoa, eikä vuonna 2018 tapahtunut tässä suhteessa muutosta. Fosforipitoisuus oli edellisvuotta pienempi, ja myös levää todettiin vähemmän (kuva 7.4). Mäntänlahdella ei ole todettavissa Savonselällä vuosina 2015–2017 ha- vaittua laskua fosforitasossa. Fosfaattifosforia todettiin tuotantokaudella pieniä pitoisuuksia pinta- vedessä lukuun ottamatta elokuuta, jolloin se oli kulunut loppuun. Nitraattipitoisuus oli aiempaan tapaan suurin talvella (130 µg/l), jolloin perustuotanto ei kuluta typpivarastoja. Elokuussa levät kulut- tivat nitraatit päällysvedestä loppuun (<5 µg/l). Typen osalta havaittiin vuonna 2014 tuotantokauden keskiarvossa selvä lasku kuten muullakin reitillä. Lasku liittyi siihen, että lumet sulivat jo aikaisin

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 23 talvella, eikä normaalia kevätylivalumaa oikeastaan ollut lainkaan. Siten hajakuormitus jäi keväällä poikkeuksellisen vähäiseksi. Vuosina 2015 ja 2016 typpitaso kohosi lievästi vuodesta 2014, mutta taso oli edelleen keskimääräistä pienempi. Vuonna 2017 typpitaso kääntyi taas loivaan laskuun niukko- jen valumien seurauksena. Kevätylivaluma oli vuonna 2018 runsas, ja typpitaso kohosi jälleen.

Vedessä todettiin merkkejä hygieenisestä kuormittumisesta kaikkina tutkittuina ajankohtina maalis- kuuta lukuun ottamatta. Hygieeninen nuhraantuminen oli voimakkaampaa kuin Koskelanlammessa lukuun ottamatta elokuun havaintoajankohtaa, jolloin Koskelanlammessa hygieeninen nuhraantuminen oli hiukan voimakkaampaa. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä vaihteli avovesikaudella 3 – n. 180 pmy/100 ml. Alustavia enterokokkeja todettiin avovesikaudella 2–8 pmy/100 ml.

Mäntänlahden typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 700

25 600

20 500

15 400

10 300

5 200

0 100

1996 2005 2014 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.4. Mäntänlahden tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

7.5 Vilppulankoski

Happitilanne säilyi Vilppulankoskessa lopputalvella melko hyvänä, sillä happipitoisuus oli 11,5 mg/l. Lievää hapen kulumista kuitenkin todettiin hapen kyllästysasteen oltua 79 %. Happitilanne oli samaa tasoa kuin Mäntänlahden pintavedessä. Voimakkaampaa hapen kulumista on todettu viimeksi maaliskuussa 2003, jolloin hapen kyllästysaste oli erittäin pienten virtaamien aikana vain 51 %. Vir- taaman suuruudella voi siten olla nykyoloissakin vaikutusta, joskaan varsinaisia happiongelmia ei enää nykyisin esiinny. Avovesikaudella hapen kyllästysaste pysyi elokuuta lukuun ottamatta yli 80 %. Koko vuoden happikeskiarvoksi muodostui 9,0 mg/l vaihteluvälin oltua 6,8–11,5 mg/l. Happitilanne pysyi siten kalaston kannalta hyvänä läpi vuoden.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 24

Mäntän Puhdistamo Oy:n keskimääräinen vesistökuormitus kohotti laskennallisesti vuoden 2018 keskivirtaamalla (18,3 m3/s) Vilppulankosken fosforipitoisuutta 2,3 µg/l ja typpipitoisuutta 44 µg/l. Suh- teuttamalla vesistökuormitus Vilppulankosken kuukausivirtaamiin havaitaan, että suurin laskennallinen pitoisuusnousu ajoittui fosforin osalta lokakuulle, jolloin kuormitus oli suurimmillaan. Alkuvuoden suuremmista ja loppuvuoden niukemmista virtaamista johtuen laskennalliset pitoisuusnousut painot- tuvat loppuvuoteen (kuva 7.5). Typpikuormitus oli voimakkainta elokuussa, jolloin myös typen pitoisuusnousu oli laskennallisesti suurin (kuva 7.6). Vesistötulosten perusteella Vilppulankosken fosforipitoisuus kohosi vuonna 2018 keskimäärin 0,9 µg/l ja typpipitoisuus 59 µg/l Koskelanlampeen verrattuna eli havaittu pitoisuusnousu oli fosforin osalta laskennallista arviota hieman pienempi ja typen osalta hieman suurempi.

µg/l, kg/d Q m3/s

16 80

14 70

12 60

10 50

8 40

6 30

4 20

2 10

0 0

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

P-nousu (µg/l) P-kuormitus (kg/d) Q (m3/s)

Kuva 7.5. Fosforikuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuden nousut Vilppulankoskessa sekä fosforikuormitus eri kuukausina vuonna 2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 25

µg/l kg/d, Q m3/s

200 140

180 120 160

140 100

120 80 100 60 80

60 40

40 20 20

0 0

ELO

SYYS

KESÄ

LOKA

HUHTI

HELMI

HEINÄ

JOULU

TAMMI

TOUKO

MAALIS MARRAS

N-nousu (µg/l) N-kuormitus (kg/d) Q (m3/s)

Kuva 7.6. Typpikuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuden nousut Vilppulankoskessa sekä typpikuormitus eri kuukausina vuonna 2018.

Tuotantokauden keskimääräinen fosforitaso oli Mäntänlahden tavoin lievästi rehevien vesien tasolla. Klorofyllipitoisuudet indikoivat lievää rehevyyttä. Klorofyllipitoisuus on jäänyt viime vuosina pie- nemmäksi kuin 2000-luvun alussa, ja vuonna 2018 pitoisuus laski edellisvuodesta (kuva 7.7). Fosforita- sossa on todettavissa 2000-luvulla laskeva suuntaus. Tuotantokauden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut vuosina 2015–2018 aiempaa pienempi. Typpitaso oli vuonna 2018 pitkän aikavälin kes- kimääräisellä tasolla. Myös Mäntän Puhdistamo Oy:n kuormitustaso on ollut etenkin fosforin osalta viime vuosina aiempaa pienempi.

Vedessä todettiin kaikkina tutkittuina ajankohtina lievää hygieenistä kuormittumista. Maksimi todettiin maaliskuussa, jolloin lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 70 pmy/100 ml ja alustavia enterokokkeja 17 pmy/100 ml. Uimaveden laatuvaatimusten mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministe- riön päätös 177/2008) vesi soveltui uimiseen läpi vuoden erinomaisesti.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 26

Vilppulankosken typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 700

25 600

20 500

15 400

10 300

5 200

0 100

2003 2018 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.7. Vilppulankosken tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

7.6 Aittoselkä

Aittoselkää kuormittavat ylempää tulevat Mänttä-Vilppula seudun käsitellyt jätevedet. Myös Vilppu- lan sahalta tullee jonkin verran huuhtoutumia vesistöön. Päällysveden happitilanne on Aittoselällä nykyisin varsin hyvä. Talvella 2018 tutkimusalueen happiminimi todettiin Vilppulankosken ja Palo- selän välisellä vesiosuudella, jossa happipitoisuus vaihteli 11,4–11,5 mg/l. Aikaisemmalla korkealla kuormitustasolla pintaveden happipitoisuus laski Mustalleselälle saakka.

Talvella 2018 todettiin Aittoselän syvännealueella selvä lämpötilakerrosteisuus. Kokonaisuutena happitilanne oli hyvää tasoa. Päällysvedessä hapen kyllästysaste oli 80 % ja happivaje voimistui syvemmällä. Syvimmässä vesikerroksessa happea oli vielä 2,6 mg/l. Edellistalveen verrattuna happitilanne oli siten parempi. Kaikkina talvina lämpötilakerrosteisuutta ei esiinny Aittoselällä välttämättä ollenkaan. Esimerkiksi runsasvalumaisena talvena 2012 lämpötilakerrosteisuutta ei käytännössä ollut lainkaan ja happitilanne säilyi hyvänä. Lämpötilakerrosteisuuden muodostuessa happi voi kulua kuitenkin nopeasti vähiin ja jopa koko alusvesi voi muodostua hapettomaksi. Sää- ja valumaolosuh- teet vaikuttavatkin voimakkaasti Aittoselän happitilanteeseen.

Avovesikaudella happitilanne säilyy päällysvedessä yleensä hyvänä. Lämpötilakerrosteisuus muodostui keväällä jo toukokuussa, jolloin happitilanne oli kevättäyskierron jäljiltä kokonaisuutena erinomainen. Kesäkuun lopulla lämpötilakerrosteisuus oli edelleen melko loiva syvintä vesikerrosta lukuun ottamatta, ja happitilanne kokonaisuutena hyvä, vaikka happivaje olikin alusvedessä voimistunut. Hapen kulumisnopeus oli pohjan lähellä suurinta toukokuun lopun ja kesäkuun lopun välisenä aikana (0,12 mg/l/d). Heinäkuun puolivälissä happi oli vähentynyt pohjan läheltä edelleen, ja syvin

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 27 vesikerros oli lähes hapeton (0,66 mg/l). Elokuussa vesi oli hapetonta 10 metrin ja 13 metrin syvyyksil- lä, mutta pohjan läheisessä kerroksessa todettiin hyvin pieni pitoisuus happea (0,23 mg/l). Hapen kuluminen oli Aittoselällä hitaampaa kuin Mäntänlahdella, jossa alusvesi oli kokonaan hapeton jo heinäkuun puolivälissä.

Syvänteen happivarat ehtyvät edellä esitetyllä kulumisnopeudella nopeasti. Elokuussa alusveden hapettomuuden lisäksi myös nitraatin pitoisuus pohjalla oli laskenut aiempien havaintoajankohtien tasosta. Osittaisesta happikadosta huolimatta merkittävää fosforipitoisuuden nousua ei todettu pohjan läheisessä vedessä. Päinvastoin syvimmässä vesikerroksessa fosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin päällysvedessä. Ammoniumtypen määrä sen sijaan lisääntyi sisäisen kuormituksen seurauksena kesän kuluessa ollen suurimmillaan elokuussa (440 µg/l). Sisäinen kuormitus jäi vähäisem- mäksi kuin Mäntänlahdella.

Suhteuttamalla Mäntän Puhdistamo Oy:n vuoden 2018 keskimääräinen BHK-kuormitus 0,153 t/d vuoden 2018 keskivirtaamaan (18,3 m3/s), teoreettiseksi vaikutusasteeksi saadaan 0,1 mg/l. Keskiali- virtaamalla (4,1 m3/s) vaikutusaste on 0,4 mg/l. Hapettumista tapahtuu kuitenkin jo ennen Aittosel- kää, joten nykyisin BHK-kuormituksella ei ole merkitystä Aittoselän happipitoisuuksiin. Aittoselän pintaveden happipitoisuus oli vesistötulosten perusteella 0–1,1 mg/l pienempi kuin Koskelanlammen vesissä (taulukko 7.1). Vuoden 2018 keskivirtaamalla (18,3 m3/s) laskettuna happea kului siten 0– 1,7 t/d.

Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä vuonna 2018 Aittoselällä 13–23 µg/l (keskiarvo 16,9 µg/l). Typ- pipitoisuus vaihteli puolestaan 460–550 µg/l (keskiarvo 493 µg/l). Fosforipitoisuudessa todettiin noin 1,1 µg/l ja typpipitoisuudessa noin 53 µg/l keskimääräinen nousu Koskelanlampeen verrattuna (taulukko 7.2 ja taulukko 7.3). Ero Vilppulankoskeen oli erittäin vähäinen. Koko vuoden keskivirtaaman (18,3 m3/s) mukaan laskettuna keskimääräisten ravinnepitoisuuksien nousut (lähtökohtana Koskelan- lammin vedet) vastasivat 83 kg/d typpikuormitusta ja 1,8 kg/d fosforikuormitusta. Mäntän Puhdis- tamo Oy:n puhdistamolta tuli typpeä 69 kg/d ja fosforia 3,7 kg/d. Typen ja fosforin osalta havaittu keskimääräinen muutos ravinnepitoisuuksissa oli siten pienempi kuin todellinen kuormitustaso.

Aittoselällä on usein todettu levää tarkkailualueen selkäalueista eniten. Vuonna 2018 tuotantokauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus (10,3 µg/l) oli rehevien vesien tasoa. Vain Mäntänlahdella ja Paloselällä tuotantokauden keskimääräinen levämäärä oli hiukan suurempi (10,8 ja 11,6 µg/l). Kesä- ja heinäkuussa klorofyllipitoisuus ylitti Aittoselällä rehevien vesien raja-arvon (10 µg/l), kun taas hei- nä- ja lokakuussa pitoisuus oli em. rajalla. Klorofyllimaksimi todettiin Mäntänlahden havaintoaseman sekä Savonselän havaintoaseman tavoin elokuussa. Tuotantokauden keskimääräisen fosforipitoisuuden (18,5 µg/l) perusteella rehevyys jäi lievästi reheville vesille ominaiseksi (kuva 7.8). Fosforikes- kiarvo on ollut viime vuosina alhaisempi kuin 2000-luvun alkupuoliskolla. Sama muutossuunta on havaittavissa typpitasossa. Typpipitoisuus oli vuonna 2017 koko tarkkailujakson 1995–2018 pienin ja kohosi lähemmäs pitkän ajan keskiarvoa vuonna 2018. Myös Mäntän Puhdistamo Oy:n kuormitustaso on ollut etenkin fosforin osalta viime vuosina aiempaa pienempi.

Hygieeninen vedenlaatu oli selvästi parempi kuin Mäntänlahdella. Hygieeninen vedenlaatu oli heikoin maaliskuussa, jolloin lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 36 pmy/100 ml ja alustavia enterokokkeja 6 pmy/100 ml. Puhtailla järvien selkävesillä ei esiinny ulosteperäisiä bakteereja lainkaan. Uimiseen vesi soveltui läpi vuoden erinomaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 28

Taulukko 7.1. Koskelanlammen, Mäntänlahden, Vilppulankosken ja Aittoselän pintaveden (1 m) happipitoisuudet vuonna 2018.

Vuosi 2018 Happipitoisuus mg/l 1 metrin syvyydessä 20.3. 30.5. 26.6. 17.7. 15.8. 17.9. 16.10. 14.11. k.arvo

Koskelanlampi 11,7 8,3 8,9 8,1 7,3 9,0 11,0 12,0 9,5 Mäntänlahti 12,3 8,4 8,9 7,8 7,4 6,9 8,2 10,5 8,8 Vilppulankoski 11,5 8,1 8,2 8,0 6,8 8,4 10,2 10,9 9,0 Aittoselkä 11,5 8,3 9,0 8,2 7,2 7,9 10,7 11,6 9,3

Muutos (Koskelanlammi-Aittoselkä) -0,2 0,0 0,1 0,1 -0,1 -1,1 -0,3 -0,4 -0,2

Taulukko 7.2. Koskelanlammen, Mäntänlahden, Vilppulankosken ja Aittoselän pintaveden fosforipitoisuudet vuonna 2018.

Vuosi 2018 Fosforipitoisuus µg/l 1 metrin syvyydessä 20.3. 30.5. 26.6. 17.7. 15.8. 17.9. 16.10. 14.11. k.arvo

Koskelanlampi 12 17 11 15 24 17 14 16 15,8 Mäntänlahti 10 12 14 27 21 21 21 19 18,1 Vilppulankoski 14 14 14 22 18 16 14 21 16,6 Aittoselkä 13 16 15 23 20 18 14 16 16,9

Muutos (Koskelanlammi-Aittoselkä) 1 -1 4 8 -4 1 0 0 1,1

Taulukko 7.3. Koskelanlammen, Mäntänlahden, Vilppulankosken ja Aittoselän pintaveden typpipitoisuudet vuonna 2018.

Vuosi 2018 Typpipitoisuus µg/l 1 metrin syvyydessä 20.3. 30.5. 26.6. 17.7. 15.8. 17.9. 16.10. 14.11. k.arvo

Koskelanlampi 520 500 460 450 430 380 410 370 440 Mäntänlahti 530 510 510 580 470 490 520 450 508 Vilppulankoski 560 490 500 490 490 490 440 530 499 Aittoselkä 550 530 480 460 480 480 500 460 493

Muutos (Koskelanlammi-Aittoselkä) 30 30 20 10 50 100 90 90 53

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 29

Aittoselän typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 700

25 600

20 500

15 400

10 300

5 200

0 100

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.8. Aittoselän tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

7.7 Paloselkä

Aittoselän jälkeen reitille ei tule lisää pistekuormitusta ennen Ruoveden aluetta. Paloselkä on syvyyssuhteiltaan lähes Aittoselkää vastaava, joten vedenlaadun vertailu on mahdollista. Tietyllä tapaa ongelmat ovat samat, joskin aavistuksen lievemmät. Rehevyystaso on joka tapauksessa luonnonta- soa korkeampi ja kerrosteisuuskausien lopulla alusvedessä esiintyy happiongelmia.

Paloselän päällysvedessä (1 m) ei ole todettu viime vuosina voimakasta happivajetta. Happitilanne säilyi lopputalvella vuonna 2018 melko hyvänä, sillä happipitoisuus oli 11,4 mg/l. Luonnontilainen pitoisuus talvisissa lämpötiloissa on noin 12 mg/l. Lievää hapen kulumista siis todettiin. Hapen kylläs- tysaste oli päällysvedessä 79–72 %. Happitilanne oli hiukan parempi kuin edellistalvena. Alusveteen muodostui selvää happivajetta, ja kokonaisuutena happitilanne heikkeni tyydyttäväksi syvimmän vesikerroksen muodostuttua vähähappiseksi.

Avovesikaudella happitilanne säilyi parempana kuin Aittoselällä. Happitilannetta voitiin pitää kokonaisuutena varsin hyvänä aina elokuulle saakka, vaikka vesimassassa todettiin selvä lämpötilaker- rosteisuus. Elokuun puolivälissä happitilanne oli heikentynyt tyydyttäväksi, sillä vesi oli pohjalla hapetonta. Happitilanne oli ylemmissä vesikerroksissa hyvä. Lokakuun puolivälissä vesimassa hapettui tehokkaasti pohjaa myöten syystäyskierron myötä kuten yläpuolisella Aittoselälläkin.

Fosforipitoisuus vaihteli vuoden tuotantokaudella 2018 14–19 µg/l (keskiarvo 16,8 µg/l) ja typpipitoisuus 460–530 µg/l (keskiarvo 483 µg/l). Paloselän koko vuoden keskiarvot olivat 17,3 µg/l ja 463 µg/l. Tuotantokauden keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella Paloselkä voitiin luokitella lievästi

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 30 reheväksi. Tuotantokauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus puolestaan indikoi rehevyyttä. Levän määrässä todettiin nousua Aittoselkään nähden. Pidemmällä aikavälillä Paloselän rehevyystaso on vaihdellut klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevien ja rehevien vesien luokissa (kuva 7.9). Neljänä viime vuotena keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut aiempaa selvästi pienempi. Vastaa- va muutos on havaittavissa myös Aittoselällä ja Vilppulankoskessa. Myös typpitaso on ollut aiempaa pienempi, etenkin niukkavalumaisina vuosina 2014 ja 2017. Typen taso kuitenkin kohosi pitkän ajan keskimääräiselle tasolle vuonna 2018. Heinä-elokuussa nitraatit loppuivat kokonaan. Fosfaattifosfo- ria todettiin pieniä pitoisuuksia tai pitoisuus jäi alle määritysrajan (<2 µg/l).

Paloselän typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg N/l µg/l (tuotantokauden keskiarvo) 30 600

25 500

20 400

15 300

10 200

5 100

0 0

2007 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.9. Paloselän tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

7.8 Sotkanselkä

Sotkanselkä on viimeinen selkäalue ennen Tarjannevedeltä tulevaa lisävirtaamaa. Veden laadun yleispiirteet ovat pitkälti samat kuin Paloselällä.

Päällysveden happikyllästeisyys oli lopputalvella samaa tasoa kuin yläpuolisilla selkäalueilla. Happi- pitoisuus oli 12 mg/l ja hapen kyllästysaste 83 %. Kokonaisuutena happitilanne oli lopputalvella hyvä, sillä pohjan lähellä oli happea vielä 3,5 mg/l. Avovesikaudella happitilanne oli parempi kuin yläpuo- lisilla selkävesillä. Kokonaisuudessaan happitilanne säilyi selvästä lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta läpi kesän hyvänä. Voimakkainta hapen kuluminen (0,11 mg/l/d) oli kesäkuun lopun ja hei- näkuun puolivälin välisenä aikana. Ajoittaisesta hapettomuudesta huolimatta merkittävää sisäistä kuormitusta ei ole kesäaikaan todettu, mikä kertoo sedimentin redox-potentiaalin pysyneen hyvä- nä. Lokakuussa vesimassa oli sekoittunut Sotkanselälläkin ja se oli laadultaan tasalaatuista pinnasta pohjaan.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 31

Vuonna 2018 pintaveden fosforipitoisuus vaihteli 12–18 µg/l (keskiarvo 15 µg/l) ja typpipitoisuus 390– 540 µg/l (keskiarvo 438 µg/l). Ravinnetaso oli siten fosforin ja typen osalta hiukan pienempi kuin ylä- puolisilla selkävesillä. Kuormittajien yläpuolella sijaitsevan Koskelanlammen keskiarvot olivat 440 µg N/l ja 15,8 µg P/l, joihin verrattuna Sotkanselän rehevyystaso oli fosforin osalta lievästi alhaisempi ja typen osalta samalla tasolla. Jätevesikuormituksen vaikutukset eivät oleellisesti näkyneet enää Sot- kanselän pintavedessä rehevyystason nousuna. Sotkanselän tuotantokauden keskimääräinen rehevyystaso on vaihdellut 2000-luvulla fosforin osalta lievästi rehevän veden luokkarajojen sisällä (kuva 7.10). Fosforitasossa on todettavissa vuosina 2015–2018 laskua aiempaan verrattuna, kuten ylä- puolisilla selvävesilläkin. Nitraatti oli kulunut vähiin (< 5 µg/l) heinä- ja elokuussa. Fosfaattifosforia todettiin tuotantokaudella pieniä pitoisuuksia toukokuuta lukuun ottamatta, jolloin pitoisuus oli alle määritysrajan (<2 µg/l). Levää todettiin eniten elokuussa. Vuonna 2018 rehevien vesien raja-arvo ei ylittynyt kertaakaan. Tuotantokauden keskiarvo oli 8,7 µg/l, kun se oli ylempänä Aittoselällä 10,3 µg/l ja Paloselällä 11,6 µg/l.

Ylempää tulleisiin vesiin (Koskelanlammi) verrattuna typpiainevirtaama oli vähentynyt Sotkanselän kohdalla (MQ vuonna 2018 18,3 m3/s) keskimäärin 4 kg/d ja fosforiainevirtaama 2,5 kg/d sisältäen sekä jätevedet että hajakuorman. Fosforin osalta sedimentaation on todettu aiemminkin olevan reitin alaosalla huomattavaa tasoa, sillä fosforiainevirtaama väheni Aittoselän ja Sotkanselän välillä selvästi. Myös keskimääräisessä typpiainevirtaamassa todettiin vuonna 2018 laskua.

Sotkanselän typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 600

25 500

20 400

15 300

10 200

5 100

0 0

2001 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.10. Sotkanselän tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995– 2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 32

7.9 Syvinki

Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vedet laskevat Syvinginsalmen kautta Mustaanselkään, johon myös Sotkanselän vedet yhtyvät. Valuma-alueen pinta-ala on Syvinginsalmessa 3200 km2 ja keskivirtaama 29 m3/s. Sotkanselän luusuassa vastaavat arvot ovat 2300 km2 ja 23 m3/s. Syvingistä tuleva virtaama on siten hieman suurempi. Syvinginsalmen vedenlaatu kuvastaa yläpuolista Tarjannevettä.

Syvinginsalmen vesi oli läpi vuoden hyvälaatuista. Vesi oli kirkasta tai vain lievästi sameaa. Perus- laadultaan vesi oli lievästi ruskeasävytteistä humusvettä. Humusleima oli samaa tasoa kuin Koske- lanlammen kautta tulevissa Keurusselän vesissä. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin lievästi luon- nontasosta kohonneet. Pienimmillään fosforipitoisuus oli lievästi rehevälle ja karulle vedelle ominai- sen pitoisuuden rajalla (12 µg/l). Syvinginsalmen keskimääräinen fosforitaso oli hiukan pienempi kuin Keurusselältä tulleissa vesissä, ja selvästi pienempi kuin Vilppulankoskessa (taulukko 7.4). Typpitaso oli niin ikään sijaan Keurusselältä tuleviin vesiin sekä Vilppulankoskeen verrattuna alhaisempi lukuun ottamatta Sotkanselkää, jolla typpitaso oli hieman alhaisempi kuin Syvinginsalmen. Typpitaso oli suurimmillaan talvella, ja kääntyi selvään laskuun toukokuussa. Nitraatteja todettiin läpi kesän, joten alue ei ollut missään vaiheessa typpirajoitteinen. Fosfaattifosforia puolestaan ei todettu lainkaan keväällä eikä syksyllä (<2 µg/l), mutta kesäkuusta syyskuuhun todettiin pieniä pitoisuuksia.

Tuotantokauden keskimääräinen fosforipitoisuus (14 µg/l) oli lievästi rehevällä tasolla ja nousi hieman edellisvuodesta (kuva 7.11). Keskimääräinen typpitaso oli pitkän ajan keskimääräistä tasoa alhaisempi ja kohosi edellisvuoteen nähden lievemmin kuin Keurusselän suunnan asemilla. Keski- määräisissä pitoisuuksissa on todettavissa viime vuosina aiempaa voimakkaampaa vaihtelua. Tuo- tantokauden levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus (keskiarvo 7,2 µg/l) oli suurempikuin Koskelan- lammessa (5,7 µg/l), ja kohosi hieman lähivuosien tasoon nähden. Voimakkaimmin kuormitetulla alueella välillä Mäntänlahti-Aittoselkä tuotantokauden klorofyllipitoisuus vaihteli 8,3–10,8 µg/l.

Taulukko 7.4. Mäntän reitillä sijaitsevien virta-asemien keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2018. Vilppulankos- ken keskimääräisissä vedenlaatutuloksissa on huomioitu myös velvoitetarkkailun ulkopuoliset näytteet.

Mäntän reitti Hav Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkonj pH Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Klorof Al.ent. L.kolif 2018 n= kpl mg/l % FNU mg/l mS/m mg/l Ptmg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m3 kpl/dl kpl/dl Koskelanlampi 6-8 9,5 89 1,7 1,6 3,4 6,8 79 14 440 50 12 15,8 5,3 8 10

Vilppulankoski 7-20 9,7 84 1,4 2,3 4,5 6,8 77 14 525 64 40 16,4 7,6 5 12

Syvinginsalmi 6-8 9,6 92 1,2 3,5 6,9 81 14 468 82 12 13,6 5,4

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 33

Syvinginsalmen typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 700

25 600

20 500

15 400

10 300

5 200

0 100

2005 2018 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.11. Syvinginsalmen tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

7.10 Mustaselkä

Mustaselkä kerää vesiä sekä Sotkanselältä että Ähtärin ja Pihlajaveden reitiltä, jotka laskevat Syvin- ginsalmen kautta Mustaanselkään. Veden laatu paranee tällä alueella Mänttä-Vilppulan jäteve- sien vaikutuksen laimentuessa mm. Syvinginsalmen kautta tulevien vesien ansiosta. Mustaselän vedenlaatua tutkitaan Kuoreveden Paalisenselän tapaan joka neljäs vuosi tehtävän laajemman kar- toituksen yhteydessä. Laajempi tutkimus oli vuorossa vuonna 2017 ja seuraavan kerran vuonna 2021.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 34

Mustaselän typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 600

25 500

20 400

15 300

10 200

5 100

0 0

1999 2012 1995 1996 1997 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.12. Mustanselän tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995– 2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi. Nykyisen ohjelman mukaan Mustanselän vedenlaatua tutkitaan joka neljäs vuosi.

7.11 Ruovesi, Vähärengasniemi

Vähärengasniemen havaintopaikka N18 sijaitsee Ruoveden seudulta tulevan pistekuorman yläpuo- lella ja sitä käytetään rehevyystason vertailussa. Lisäksi kerrosteisuuskausien lopulla tutkitaan veden fysikaalis-kemiallinen laatu. Vesistön tila on parantunut Mänttä-Vilppulan seudulta tulevan jätevesi- kuormituksen vähennyttyä. Vielä talvella 1991 vedenlaatu oli merkittävästi Tarjannevettä heikompi. Metsäteollisuuden vaikutusta osoittivat ennen vuotta 1992 esimerkiksi kohonneet ligniinipitoisuudet. Myös päällysveden (1–10 m) happivaje oli seurausta Mänttä-Vilppulan seudun jätevesistä, joiden vaikutus oli voimakkain 10 m:n syvyysvyöhykkeessä. Sittemmin sekä talvi- että kesäajan happitilanne on parantunut merkittävästi (kuva 7.13 ja kuva 7.14).

Pohjanläheisen veden lopputalven happitilanteessa ei vielä voida todeta pysyväksi katsottavaa positiivista muutosta, sillä vesi on edelleen pääsääntöisesti vähähappista tai hapetonta. Lopputal- vina 2016-2018 happea on kuitenkin ollut pohjan lähelläkin yli 1 mg/l. Happikyllästys näyttää kohon- neen 30 metrin syvyydellä 1990-luvun alusta, joten on mahdollista, että pohjan läheisen veden lop- putalvinen tilanne paranee jatkossa pysyvästi. Talvella 2018 happitilanne oli edellistalven tavoin varsin hyvä, vaikka vedessä todettiin selvä lämpötilakerrosteisuus. Kesäaikainen happitilanne on ollut viime vuosina alusvedessä erittäin hyvä. Elokuun lopulla 2018 alusvedessä oli happea yli 5 mg/l eli tilannetta voitiin pitää kokonaisuutena erinomaisena.

Selluloosan valmistuksen loppuminen Mäntässä alkuvuodesta 1991 näkyi jo saman vuoden kesällä Vähä Rengasniemen veden laadun paranemisena. Ligniinipitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus (ku-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 35 va 7.15) laskivat selvästi. Fosforitaso vakiintui koko vesimassassa pian kuormituksen loppumisen jäl- keen lievästi rehevien vesien tasolle.

mg O2/l 14

1987 1995 2003 2011 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

1 m 10 m 30 m 34-36 m

Kuva 7.13. Vähä Rengasniemen (RUKK/N18) happitilanne lopputalvella vuosina 1980–2018.

mg O2/l 12

1992 2007 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

1 m 10 m 30 m 34-35 m

Kuva 7.14. Vähä Rengasniemen (RUKK/N18) happitilanne loppukesällä vuosina 1980–2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 36

µg P/l 90 80 70 60 50 40 30 20 10

1980 2002 2007 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2003 2004 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

1 m 30 m 34-35 m

Kuva 7.15. Vähä Rengasniemen (RUKK/N18) kokonaisfosforipitoisuudet loppukesällä 1980–2018.

Tuotantokauden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 13,5 µg/l (koko vuosi 13,8 µg/l). Klorofyllipitoisuu- det olivat vastaavasti 7,4 µg/l (5,6 µg/l). Rehevyystaso voidaan luonnehtia lievästi reheväksi, mutta taso on jo hyvin lähellä karujen vesien tasoa ja yksittäisinä havaintoajankohtina saavutetaan karujen vesien taso. Tuotantokauden ravinnepitoisuudet kohosivat hieman vuonna 2017 havaitusta tarkkailujakson 1995–2018 minimistä. Levää todettiin hieman keskimääräistä vähemmän. Tuotanto- kauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus on ollut lähimpänä karun veden raja-arvoa (4 µg/l) vuonna 2006 (kuva 7.16). Taso on ollut lievästi rehevän veden puolella vuodesta 1995.

Veden hygieeninen laatu oli sekä lopputalvella että loppukesällä erinomainen, sillä ulosteperäisiä bakteereja todettiin vain vähän tai ei lainkaan (0–1 pmy/100 ml).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 37

Ruoveden typpi-, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet 1995-2018 µg/l (tuotantokauden keskiarvo) µg N/l 30 700

25 600

20 500

15 400

10 300

5 200

0 100

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Fosfori a-klorofylli Typpi

Kuva 7.16. Ruoveden (Vähä Rengasniemi N18) tuotantokauden keskiarvoja vuosilta 1995–2018. Havaintojen lukumäärä vuosina 1995–2008 oli 6/tuotantokausi ja vuodesta 2009 alkaen 4/tuotantokausi.

8. Vedenlaatutulosten tarkastelu

Veden peruslaatu on vertailualueilla varsin samankaltainen. Kuoreveden, Keurusselän ja Tarjanne- veden alueet ovat ruskeavetisiä, lievästi happamia hyvälaatuisia humusvesiä. Ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevällä tasolla. Ero alempana vesistöä sijaitsevaan Tampereen Näsijärveen on tässä suhteessa selvä Näsijärven fosforipitoisuuden jäädessä karujen vesien tasolle.

Jätevesikuormitus ei vaikuta nykyisellä kuormitustasolla vedenlaatuun edes Mäntän lähivesillä yhtä voimakkaasti kuin aiemmin, mutta vaikutukset ovat silti edelleen selvät näkyen mm. rehevyystasossa ja etenkin Mäntänlahden happitilanteessa. Vedessä on ajoittain myös metsäteollisuudelle vivah- tavaa sellun hajua. Rehevyystason nousun kautta kuormituksella on välillisiä vaikutuksia syvänteiden happitalouteenkin. Myös Mäntänlahden pohjasedimentteihin aiemmin kertyneellä kuormituksella lienee vielä vaikutusta pohjien tilaan ja tätä kautta hapen kulumiseen syvänteissä. Suora happea kuluttava kuormitus (BOD7) tai kiintoainekuormitus eivät vaikuta laskennallisesti voimakkaasti pitoi- suuksiin, eikä päällysvedessä ei nykyisin esiinny merkittävää happivajetta.

Laaja-alaista hygieenistä likaantumista ei vesistössä ole todettavissa. Lähinnä voidaan puhua lie- västä hygieenisestä kuormittumisesta. Lievää hygieenistä nuhraantumista havaittiin vuonna 2018 Koskelanlammella, Mäntänlahdella ja Vilppulankoskessa lähes kaikkina tutkittuina havaintoajankohtina. Uimiseen vesi soveltui hygieenisen laadun osalta näilläkin alueilla läpi vuoden erinomaisesti.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 38

8.1 Happitilanne

8.1.1. Päällysvesi

Lopputalvella 2018 pintaveden happitilanne oli tutkimusalueella maaliskuussa hiukan parempi kuin edellistalvena. Talvella 2018 happipitoisuudessa ei todettu eri alueiden kesken kovin voimakasta vaihtelua. Mäntänlahden, Savonselän ja Syvinginsalmen alueilla happipitoisuus oli kuitenkin hiukan parempi kuin muilla alueilla. Talvella 2018 Vilppulankosken ja Paloselän välinen alue erottui lievästi muusta tutkimusalueesta, sillä happipitoisuus oli pienempi kuin yläpuolisilla vertailualueilla (kuva 8.1). Pintaveden happitilanne pysyi kuitenkin tälläkin alueella hyvänä (>70 %). Koko tutkimusalueen par- hain happitilanne todettiin tutkimusalueen yläosassa, Savonselän alueella.

Myös avovesiaikana päällysveden happitilanne on hyvä koko tutkimusalueella. Mäntänlahden pintaveden happipitoisuus ei poikennut yläpuolisten havaintopaikkojen happipitoisuudesta, vaan pitoisuus oli samalla tasolla. Vilppulankoskessa havaittiin edellisvuosien tavoin voimakkain happivaje. Hapen kyllästysaste oli myös hieman heikentynyt ollen 75 %, eli happitilannetta voitiin pitää korkein- taan melko hyvänä (kuva 8.2). Vertailualueita voimakkaampaa hapen kulumista havaittiin myös Aittoselällä, kun taas Paloselällä ja Sotkanselällä pitoisuus oli hieman suurempi. Syvinginsalmen kautta tulevissa Tarjanteen vesissä oli enemmän happea kuin Mäntän reitiltä tulevissa vesissä. Tutkimus- alueen suurin happipitoisuus mitattiin Vähärengasniemellä.

8.1.2. Alusvesi

Päällysveden tavoin myös alusveden happitilanne oli talvella 2018 edellisvuotta parempi. Savonse- län vertailualueella syvimmässä vesikerroksessa todettiin pieni pitoisuus happea, kun se talvella 2017 oli hapeton. Mäntänlahdella pitoisuudet olivat niin ikään ylemmissä vesikerroksissa edellisvuotta suuremmat, mutta kokonaisuutena tilanne oli vastaavan kaltainen. Syvin vesikerros oli hapeton (<0,2 mg/l), ja kokonaisuutena happitilannetta voitiin luonnehtia tyydyttäväksi. Happitilanne oli tyy- dyttävä Savonselältä Vilppulankoskelle, mutta koheni Aittoselän syvänteellä hyväksi. Paloselällä happitilanne heikkeni jälleen tyydyttäväksi, mutta Sotkanselältä Vähärengasniemelle happitilannetta voitiin pitää hyvänä (kuva 8.3).

Kesällä hapen kuluminen oli pääsääntöisesti voimakkaampaa kuin talvella. Heikoin happitilanne oli Mäntänlahdella ja Aittoselällä, joihin kuormitus vaikuttaa voimakkaimmin (kuva 8.4). Mäntänlahdel- la syvin vesikerros oli hapeton heinäkuun puolivälin ja koko alusvesi oli hapetonta elokuun puolivälin havaintoajankohtana. Aittoselällä tilanne oli heinäkuun puolivälissä hieman parempi, vesi oli pohjan lähellä niukkahappista mutta elokuun puolivälissä vesi oli hapetonta tai lähes hapetonta jo 10 m syvyydeltä alkaen. Paloselällä syvin vesikerros muodostui vähähappiseksi, mutta aivan loppuun happi ei kulunut. Sotkanselällä happitilanne säilyi hyvänä ja Vähärengasniemen syvännealueella jopa erinomaisena.

Hapen kulumisnopeudet olivat suuria etenkin Mäntän lähivesillä, mutta myös sitä seuraavilla selkä- alueilla. Mustallaselällä ja Ruovedellä Vähärengasniemen havaintopaikalla, joiden kokonaissyvyy- det ovat suurempia ja mukana ovat myös Syvingin kautta tulevat Tarjanteen vedet, loppukesän happitilanteet ovat olleet parempia.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 39

mg/l Happipitoisuus pintavedessä lopputalvella 2018 14 12,6 12,3 12,5 11,7 11,5 12,0 12 11,5 11,4 11,3

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski

Koskelanlampi Vähärengasniemi

Kuva 8.1. Pintaveden happipitoisuus eri asemilla lopputalvella 2018.

mg/l Happipitoisuus pintavedessä loppukesällä 2018 14

10 9,0 8,1 7,7 8 7,4 7,3 7,4 7,2 7,6 6,8

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

Vähärengasniemi Kuva 8.2. Pintaveden happipitoisuus eri asemilla loppukesällä 2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 40

14 happi mg/l

1 5

syvyys m 10

13-15

18-20

Paloselkä

20-23

Syvinginsalmi

Sotkanselkä

Aittoselkä

43,5

35-40

Vähärengasniemi

Mäntänlahti

Vilppulankoski

Savonselkä Koskelanlampi

Kuva 8.3. Happipitoisuus syvyysvyöhykkeittäin eri asemilla lopputalvella 2018. Koskenlammin, Vilppulankosken ja Syvinginsalmen osalta tuloksia on vain 1 m syvyydeltä.

9 happi mg/l

1 5

syvyys m 10

Paloselkä

13-15

Syvinginsalmi

Sotkanselkä

18-20

Aittoselkä

20-23

Vähärengasniemi

35-40

Mäntänlahti

Vilppulankoski

Savonselkä Koskelanlampi

Kuva 8.4. Happipitoisuudet syvyysvyöhykkeittäin eri asemilla loppukesällä 2018. Koskenlammin, Vilppulankos- ken ja Syvinginsalmen osalta tuloksia on vain 1 m syvyydeltä.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 41

8.2 Kokonaisfosfori

Luonnontilaisen veden fosforipitoisuus on luokkaa 8–12 µg/l. Tämän tarkkailun alueella keskimääräi- set pitoisuudet ovat olleet vähintään tätä luokkaa tai ensisijaisesti hieman korkeampia vertailualu- eet mukaan lukien. Vuonna 2018 tarkkailualueen vuotuinen keskimääräinen fosforitaso oli lievästi rehevien vesien tasoa. Mäntänlahdella fosforitaso kohosi selvästi ja pysyi vertailualueita suurempana aina Sotkanselälle saakka (kuva 8.5).

µg/l Keskimääräinen fosforipitoisuus eri alueilla 25

20 17,3 18,1 16,9 16,6 15,8 15,0 14,5 15 13,6 13,8

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski

Koskelanlampi Vähärengasniemi

Kuva 8.5. Päällysveden (1 m) keskimääräinen fosforipitoisuus (koko vuosi) eri asemilla vuonna 2018.

Mäntän yläpuoliselta Keurusselältä tulleiden vesien keskimääräinen fosforipitoisuus (15,8 µg/l) oli 3,8 µg/l suurempi kuin edellisvuotena (12,0 µg/l), mikä kuvastaa hajakuormituksen olleen vuonna 2018 edellisvuotta voimakkaampaa. Virtaama olikin Vilppulankoskessa selvästi edellisvuotta suurempi. Syvinginsalmessa taso (13,6 µg/l) oli niin ikään hieman edellisvuotta (12,6 µg/l) suurempi. Vuonna 2018 kevätylivaluma oli keskimääräistä selvästi suurempi ja suurimmat virtaamat painot- tuivatkin alkuvuoteen virtaamien ollessa keskimääräistä niukemmat kesäkuusta joulukuuhun. Män- tänlahdella suurin fosforipitoisuus mitattiin kuitenkin heinäkuussa, jolloin kuukausikohtainen kuormitustaso oli toisiksi suurin vuoden aikana havaittu (kuva 8.6). Fosforipitoisuudet vaihtelivat Mäntän- lahdella lievästi rehevien vesien tasolla ja laskivat maaliskuussa jopa karujen vesien tasolle. Muihin tarkkailuasemiin nähden fosforitason vaihteluväli oli Mäntänlahdella suurin ja pienin puolestaan Syvinginsalmella.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 42

Mäntän Puhdistamo Oy:n vuoden 2018 keskimääräinen fosforikuormitus 3,7 kg/d kohotti fosforipitoisuutta Vilppulankosken keskivirtaamaan (18,3 m3/s) suhteutettuna 2,3 µg/l. Edellisvuonna vastaava vaikutusaste oli 2,6 µg/l. Laimennusolosuhteet olivat suuremman virtaaman takia vuonna 2018 pa- remmat kuin edellisenä vuotena ja toisaalta myös kuormitustaso oli hieman pienempi fosforin osalta. Koskelanlammen, jonka kautta pääosa vesistä tulee, fosforipitoisuus oli vuonna 2018 keskimäärin 15,8 µg/l. Mäntänlahden ja Paloselän välisellä alueella keskimääräiset fosforipitoisuudet vaihtelivat 17,3–18,1 µg/l. Nousu Koskelanlammen keskimääräisestä pitoisuustasosta (0,9–2,4 µg/l) oli sopusoin- nussa ainevirtaamalaskentojen kanssa. Pelkästään tuotantokaudelle (touko-elokuu) lasketut fosfori- keskiarvot olivat pääosin koko vuoden keskiarvoja suurempia, mikä liittyy fosforin normaaliin vuo- denaikaisvaihteluun.

µg/l Fosforipitoisuus eri ajankohtina 35

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski

Koskelanlampi Vähärengasniemi 20.03.18 30./31.5.2018 26.06.18 17.07.18 15.08.18 17.09.18 14.11.18 16.10.18

Kuva 8.6. Päällysveden (1 m) fosforipitoisuus eri asemilla havaintoajankohdittain vuonna 2018.

8.3 Kokonaistyppi

Typpitaso oli alhaisimmillaan tarkkailualueella Koskelanlammen kautta tulleissa Keurusselän vesissä sekä Sotkanselällä ennen Tarjanneveden suunnalta tulevien vesien yhtymistä reittiin (kuva 8.7). Mäntänlahdella typpipitoisuus kohosi kuormituksen vaikutuksesta ja pysyi samalla tasolla aina Ait- toselälle saakka. Jätevesikuormituksen lisäksi pitoisuuksia kohotti myös hajakuormitus. Paloselällä typpipitoisuudet kääntyivät laskuun ja taso laski Sotkanselällä, jossa typpitaso oli jopa pienempi kuin Savonselällä. Syvinginsalmessa todettiin typpeä enemmän kuin Keurusselän vesissä ja siten Vähä- rengasniemen syvänteellä todettiin lievä nousu Sotkanselkään verrattuna.

Pintaveden typpipitoisuus nousi Koskelanlammen ja Vilppulankosken välillä vuonna 2018 keskimää- rin 59 µg/l (vuonna 2017 56 µg/l), kun Mäntän Puhdistamo Oy:n kuormituksen (69 kg/d) laskennalli-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 43 nen vaikutus oli keskivirtaamalla (18,5 m3/s) noin 44 µg/l. Voimakkaimmin kuormitetulla alueella (Mäntänlahti-Vilppulankoski-Aittoselkä) keskimääräinen typpitaso oli luokkaa 508–493 µg/l (2017 430–433 µg/l). Syvinginsalmen keskimääräinen typpipitoisuus (468 µg/l) oli hieman alhaisempi kuin Mäntänlahdella, joten vesistön kannalta kuormituksen takia todettu typpitason nousu jäi merkityk- seltään melko vähäiseksi.

Kokonaisuutena Mäntän alapuolisen vesistön pintaveden typpitason vaihteluväli havaintoajankohtien välillä oli 380–580 µg/l (kuva 8.8). Pitoisuustaso oli keskimäärin alhaisimmillaan syksyn havaintoajankohtina ja suurimmillaan lopputalvella, mikä on typelle tyypillistä vuodenaikaisvaihtelua. Keski- määräiset pitoisuudet olivat hieman vuoden 2017 pitoisuuksia suuremmat. Vuonna 2017 havaitun tavoin vuonna 2014 taso laski tavanomaisesta niukan hajakuormituksen takia. Kokonaisuutena voidaan todeta, ettei typpi ole Mäntän reitillä ongelma.

µg/l Keskimääräinen typpipitoisuus eri alueilla 700

650

600

550 499 508 500 493 468 463 440 464 468 450 438

400

350

300

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

Vähärengasniemi Kuva 8.7. Päällysveden (1 m) keskimääräinen typpipitoisuus eri asemilla vuonna 2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 44

µg/l Typpipitoisuus eri ajankohtina 700

650

600

550

500

450

400

350

300

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski

Koskelanlampi Vähärengasniemi

20.03.18 30./31.5.2018 26.06.18 17.07.18 15.08.18 17.09.18 14.11.18 16.10.18

Kuva 8.8. Päällysveden (1 m) typpipitoisuus eri ajankohtina eri asemilla vuonna 2018.

8.4 Liuenneet ravinteet

Typpiyhdisteistä nitraattityppeä todettiin pintavedessä selvästi eniten lopputalvella. Keurusselältä tulleissa vesissä nitraatteja todettiin talvella 120 µg/l, ja Mäntänlahdella, Vilppulankoskessa sekä Aittoselällä 130 µg/l. Nitraattitypen pitoisuudessa ei siten tapahtunut talvella Mäntänlahdella tai Vilppulankoskessa merkittävää nousua Keurusselältä tuleviin vesiin verrattuna. Tarjanteelta tulleissa Syvinginsalmen vesissä nitraattityppeä oli 170 µg/l. Tarjanteen suunnalta tulevissa vesissä nitraatti- typpeä oli siten hieman enemmän kuin Mäntän reitillä.

Avovesiaikana ja etenkin loppukesällä nitraatteja on ollut Mäntän alapuolisella reitillä usein niukasti Sotkanselälle saakka. Näin oli myös vuonna 2018, jolloin nitraatit kuluivat kesän aikana vähiin tai loppuun (kuva 8.9). Heinä- ja elokuussa nitraatit olivat kuluneet loppuun yläpuolisilla vertailualueilla sekä Aittoselältä Sotkanselälle saakka. Kesäkuussa nitraatteja oli vielä pieniä pitoisuuksia kaikilla selkäalueilla, ja alle määritysrajan olevia pitoisuuksia havaittiin vielä syyskuussa Koskelanlammen, Mäntänlahden ja Aittoselän alueilla. Syvinginsalmessa sekä Vähärengasniemen syvännealueella nitraatteja todettiin selvästi enemmän, eivätkä ne kuluneet loppuun paitsi yksittäisenä havaintoajankohtana (Vähärengasniemi, heinäkuu) (kuva 8.10). Tulokset ovat osoittaneet, että fosforipitoisuuden nousu johtaa typpirajoitteisuuteen eli se on seurausta fosforikuormituksesta (Oravainen 2004). Alhainen nitraattipitoisuus osoittaa epäsuorasti hajakuormituksen olevan suhteellisen vähäis- tä. Tällainen johtopäätös on tehtävissä, jos nitraattipitoisuus on päällysvedessä talvellakin vain 100– 200 µg/l.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 45

Ammoniumtyppeä ei juuri havaittu pintavedessä Mäntänlahtea ja Vilppulankoskea lukuun ottamatta. Mäntänlahdella ammoniumtypen pitoisuus pintavedessä vaihteli 7-96 µg/l ollen suurimmillaan heinäkuussa. Talvipitoisuudet ovat laskeneet selvästi Mäntässä tapahtuneen yhteiskäsittelyyn siirtymisen jälkeen eli Mäntänlahdellakaan ei todeta erityisen suuria määriä ammoniumtyppeä alusveden hapettomia aikoja lukuun ottamatta. Hapettomassa alusvedessä pitoisuus kohoaa hajo- tustoiminnan seurauksena. Mäntänlahden syvänteen pohjalla ammoniumtyppeä oli elokuussa 930 µg/l ja Aittoselän alusvedessä 440 µg/l. Vilppulankoskessa ammoniumtyppipitoisuus oli suurimmillaan marraskuussa, jolloin se oli 130 µg/l. Marraskuussa kohonnut ammoniumtypen pitoisuus pintavedessä havaittiin myös Aittoselällä (120 µg/l).

Nitraattipitoisuus ajan funktiona eri selkäalueilla µg/l 200

150

100

emi

20.03.18

Vähärengasni

Syvinginsalmi

Paloselkä

Sotkanselkä

26.06.18

17.07.18

Aittoselkä

15.08.18

30./31.5.2018

17.09.18

16.10.18

Mäntänlahti

14.11.18 Koskelanlampi

Kuva 8.9. Päällysveden nitraattipitoisuus eri selkäalueilla ajan funktiona vuonna 2018. Pitoisuuden oltua alle määritysrajan (< 5 µg/l) pitoisuutena on käytetty arvoa 2,5 µg/l Paloselän ja Sotkanselän osalta ei ole määritet- ty maaliskuun nitraattipitoisuuksia.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 46

µg/l Touko-syyskuun keskimääräinen nitraattipitoisuus 60 51 50 50

30 30 20 18 20 15 14 11 9 10

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

Vähärengasniem Kuva 8.10. Päällysveden touko-syyskuun keskimääräinen nitraattipitoisuus eri selkäalueilla vuonna 2018.

8.5 Klorofylli

Klorofyllipitoisuus kuvaa epäsuorasti vedessä olevaa leväbiomassaa. Jos levät lisääntyvät, myös niiden sisältämän lehtivihreän määrä lisääntyy. Suuri klorofyllipitoisuus kuvaa siten runsasta levämää- rää ja voimakasta rehevyyttä. Puhtaan luonnonveden klorofylliarvo on kasvukaudella keskimäärin alle 4,0 µg/l. Rehevöityminen on jo tuntuvaa, kun pitoisuus kohoaa yli 10 µg/l. Erittäin rehevän veden rajana on pidetty pitoisuutta 20 µg/l.

Luonnontasoon ei päästy klorofyllipitoisuuden osalta edes vertailualueilla (kuva 8.11). Vähiten levää todettiin tutkimusalueen yläosassa Koskelanlammen alueella, jossa levämäärä indikoi lievää rehe- vyyttä. Voimakkaimmin kuormittunut alue Mäntänlahti-Vilppulankoski-Aittoselkä erottui klorofyllipitoisuuden perusteella selvästi rehevämpänä alueena ja tällä alueilla keskimääräinen klorofyllipitoisuus kohosi rehevien vesien tasolle Vilppulankoskea lukuun ottamatta. Vuonna 2018 suurimmat klorofyllipitoisuudet havaittiin kuitenkin Aittoselän alapuolisella Paloselällä, jolla tuotantokauden keski- määräinen pitoisuus indikoi niin ikään rehevää vedenlaatua. Muilla alueilla, kuten yläpuolisilla vertailualueilla, levän määrä pysyi lievästi rehevien vesien tasolla. Ajallisesti levää todettiin eniten elokuussa, jolloin maksimit todettiin Savonselällä, Mäntänlahdella, Aittoselällä, Paloselällä ja Vähären- gasniemellä (kuva 8.12).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 47

µg/l Touko-syyskuun keskimääräinen klorofyllipitoisuus 16

12 11,2 10,6 10,2 8,9 7,8 8,0 8 6,9 6,2 5,7

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

Vähärengasniemi Kuva 8.11. Touko-syyskuun keskimääräinen klorofyllipitoisuus (0–2 m) eri selkäalueilla vuonna 2018.

µg/l Klorofyllipitoisuus eri ajankohtina 20

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski

Koskelanlampi Vähärengasniemi k.arvo V - IX 30./31.5.2018 26.06.18 17.07.18 15.08.18 17.09.18 14.11.18

Kuva 8.12. Klorofyllipitoisuuden vaihtelu eri selkäalueilla havaintoajankohdittain sekä koko kauden ja tuotantokauden (touko-syyskuu) keskiarvot vuonna 2018.

Kuormituksen merkitystä vesistössä on osoittanut fosforipitoisuudessa säännöllisesti Mäntänlahden alueella tapahtuva nousu (kuva 8.13). Nousu tapahtuu lievästi rehevien vesien luokkarajojen sisällä.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 48

Yläpuolisiin alueisiin verrattuna fosforitaso pysyy pääsääntöisesti korkeampana aina Sotkanselälle saakka. Syvinginsalmen kautta tuleva lisävirtaama on yleensä alentanut rehevyyttä Mustallaselällä Sotkanselkään verrattuna ja vastaava todettiin myös vuonna 2017. Tarkkailujaksolla 2013–2018 Palo- selkä erottui klorofyllipitoisuuden perusteella rehevimpänä alueena (kuva 8.14). Vuonna 2018 Män- tänselän, Aittoselän ja Paloselän alue erottui muuta tarkkailualuetta rehevämpänä sekä fosforipitoisuuden että klorofyllipitoisuuden perusteella.

Typpitasossa ei ole ollut eri alueiden ja vuosien välillä yhtä suurta eroa kuin fosforitasossa (kuva 8.15). Vuoden 2014 poikkeuksellisen niukat valumat näkyivät tavanomaista pienempänä typpi- tasona. Vuonna 2014 lumien sulaminen ajoittui tavanomaista aikaisemmaksi ja varsinainen kevätyli- valuma jäi olemattoman pieneksi. Vuosina 2015 ja 2016 todettiin normaali kevätylivaluma ja typpipitoisuudet kohosivat aiemmalle tasolle. Vuosi 2017 oli taas niukkavalumainen ja typpitaso laski sen mukaisesti kohoten jälleen vuonna 2018 vuosien 2015 ja 2016 tasolle.

Mäntän kuormituksen väheneminen on näkynyt myös alempana sijaitsevissa Näsijärvessä ja Tam- merkoskessa. Tammerkosken vedenlaatu onkin nykyisin huomattavasti parempi kuin Mäntän seudun vertailualueiden. Vedenlaatu on parantunut huomattavasti vuoden 1985 jälkeen keskimääräi- sen fosforipitoisuuden saavutettua tason 10 µg/l ensimmäisen kerran vuonna 1988, minkä jälkeen se on pysynyt samalla tasolla.

µg/l Fosforipitoisuus (1 m) tuotantokausina 2013-2018 (keskiarvo) 25

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vähärengasniemi

Kuva 8.13. Tuotantokauden (touko-elokuu) keskimääräinen fosforipitoisuus eri asemilla vuosina 2013–2018. Paa- lisenselän ja Mustanselän vedenlaatua tutkitaan neljän vuoden välein (2017, 2021..).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 49

µg/l Klorofyllipitoisuus (0-2 m) tuotantokausina 2013-2018 (keskiarvo) 16

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vähärengasniemi

Kuva 8.14. Touko-elokuun keskimääräinen klorofyllipitoisuus eri asemilla vuosina 2013–2018. Paalisenselän ja Mustanselän vedenlaatua tutkitaan neljän vuoden välein (2017, 2021..).

µg/l Typpipitoisuus (1 m) tuotantokausina 2013-2018 (keskiarvo) 700

600

500

400

300

200

100

Paloselkä

Aittoselkä

Savonselkä

Sotkanselkä

Mäntänlahti

Syvinginsalmi

Vilppulankoski Koskelanlampi

2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vähärengasniemi

Kuva 8.15. Tuotantokauden (touko-elokuu) keskimääräinen typpipitoisuus eri asemilla vuosina 2013–2018. Paali- senselän ja Mustanselän vedenlaatua tutkitaan neljän vuoden välein (2017, 2021..).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 50

8.6 Pitemmän aikavälin muutokset

Kuormituksen voimakas aleneminen on näkynyt Mäntän alapuolisen vesistön veden laadun paran- tumisena. Muutos on ollut voimakkain vuoden 1991 jälkeen, mutta sitä ennenkin tilanne vesistössä parani asteittain.

Vilppulankosken happitilanne oli erittäin huono vielä vuonna 1985 (kuva 8.16). Happi loppui elokuussa vuosina 1983–1985 kokonaan. Talvella happivaje oli suurin reitin alaosalla, koska happi kuluu kylmässä vedessä hitaasti. Talvella 1986 Sotkanselän pintaveden happipitoisuus oli alle 1,0 mg/l. Biologisen puhdistamon käyttöönotto paransi happitilanteen välttäväksi vuodesta 1986 eteenpäin. Selluloosan valmistuksen loppuminen vuonna 1991 lähes normalisoi happitilanteen. Vesistön rehevyys ja aikaisempi kuormitus näkyy silti edelleen happivajeena syvänteissä. Huonon talven 2003 jäl- keen Vilppulankosken happikyllästeisyys on ollut talvina 2004–2018 kohtalainen tai hyvä (hapen kyllästysprosentti 61–84 %). Parhaimmillaan happitilannetta on voitu pitää 2010-luvulla jopa erinomaisena, sillä hapen kyllästysprosentti on ollut yli 80 %. Useat talvet ovat toki olleet leutojen säiden ansiosta happitalouden kannalta varsin helppoja. Talvella 2018 happitilanne oli hiukan edellistalvea parempi, ja sitä voitiin luonnehtia hyväksi.

Fosforipitoisuus pysyi korkeana vuoteen 1991 saakka. Jätevesien biologinen puhdistus jopa lisäsi fosforikuormitusta 1980-luvun alkuun verrattuna. Vuoden 1991 jälkeen, selluloosan valmistuksen loputtua, fosforipitoisuus on laskenut lähes puoleen, mutta on edelleen koholla vertailualueisiin näh- den. Fosforitasossa on todettavissa 2000-luvulla edelleen laskeva suuntaus. Tuotantokauden keski- määräinen fosforipitoisuus on ollut etenkin vuosina 2015–2018 aiempaa pienempi. Viime vuosille on ajoittunut niukkavalumaisia vuosia, mutta myös Mäntän Puhdistamo Oy:n kuormitustaso on ollut viime vuosina aiempaa pienempi. Nykyisin Vilppulankosken fosforipitoisuus on sekä lopputalvella että loppukesällä 20 µg/l tai alle eli lievästi rehevien vesien tasoa (kuva 8.17).

Happi mg/l t/d 14 35

12 30

10 25

8 20

6 15

4 10

2 5

0 0

2008 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2010 2012 2014 2016 2018

BHK t/d maalis elo

Kuva 8.16. Mäntän Puhdistamo Oy:n BHK7-kuormitus ja Vilppulankosken happipitoisuus vuosina 1980–2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 51

µg P/l kg/d 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10

0 0

2000 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Fosfori kg/d maalis elo

Kuva 8.17. Mäntän Puhdistamo Oy:n fosforikuormitus ja Vilppulankosken fosforipitoisuus vuosina 1980–2018.

Typpipitoisuus on laskenut vähitellen ollen nykyisin noin neljänneksen pienempi kuin 1980-luvulla (kuva 8.18). Typpitaso on ollut Vilppulankoskessa koko 2000-luvun varsin vakaa. Typpitaso olikin vuonna 2018 2000-luvun keskimääräisellä tasolla. Kuormituksen väheneminen näkyy hyvin selvästi myös

CODMn-arvoissa, jotka ovat laskeneet viidennekseen maksimista (kuva 8.19).

µg N/l kg/d 2400 800

2100 700

1800 600

1500 500

1200 400

900 300

600 200

300 100

0 0

2004 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Typpi kg/d maalis elo

Kuva 8.18. Mäntän Puhdistamo Oy:n typpikuormitus ja Vilppulankosken typpipitoisuus vuosina 1980–2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 52

CODMn mg/l t/d 90 45

80 40

70 35

60 30

50 25

40 20

30 15

20 10

10 5

0 0

1980 1986 1992 1998 2004 2010 2016 1982 1984 1988 1990 1994 1996 2000 2002 2006 2008 2012 2014 2018

BHK t/d maalis elo

Kuva 8.19. Mäntän Puhdistamo Oy:n BHK7-kuormitus ja Vilppulankosken CODMn-arvot vuosina 1980–2018.

Paloselän happitilanne on kohentunut pitkällä aikavälillä välttävästä tyydyttäväksi kuormituksen pienentymisen myötä. Happea on esiintynyt talvella ajoin pohjallakin (kuva 8.20). Vuosina 2014– 2016 happitilannetta on voitu pitää talviaikaan hyvänä. Talvella 2017 ja 2018 tilanne oli tyydyttäväl- lä tasolla hapen kuluttua syvimmästä vesikerroksesta vähiin. Loppukesällä pohjaläheinen vesi on ollut vähähappista tai hapetonta, eikä tilanteessa ole todettavissa kohenemista (kuva 8.21).

Paloselän fosforipitoisuus on laskenut pitkällä aikavälillä merkittävästi (kuva 8.22 ja kuva 8.23). Eten- kin pohjalla fosforipitoisuus on romahtanut happitilanteen parannuttua. Päällysveden loppukesän fosforipitoisuus on nykyään lievästi rehevän veden tasoa. Päällysveden talvinen typpipitoisuus on asettunut tasolle 600 µg/l (kuva 8.24). Kesällä pitoisuus laskee usein alle 500 µg/l (kuva 8.25). Alusve- dessä esiintyy edelleen typpipitoisuuden nousua pohjan heikentyneen happitilanteen takia, joskin tilanne on lähivuosina selkeästi kohentunut. Talvella vuosina 2014–2016 on mitattu pohjan lähellä tarkkailunajan pienimpiä typpipitoisuuksia hyvän happitilanteen ansiosta. Myös talvi 2018 oli happitalouden kannalta hyvä, ja typen pitoisuus pohjan lähellä oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Typ- pitaso ei kohonnut myöskään kesällä 2018 oleellisesti vaikka happi kului syvimmästä vesikerroksesta loppuun (<0,2 mg/l).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 53

mg/l Paloselän happipitoisuus lopputalvella 14

2014 2016 2018 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1 m 5 m 10 m Pohja

Kuva 8.20. Paloselän happitilanne lopputalvella vuosina 1980–2018.

mg/l Paloselän happipitoisuus loppukesällä 12

1996 2000 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1998 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

1 m 5 m 10 m Pohja

Kuva 8.21. Paloselän happitilanne loppukesällä vuosina 1980–2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 54

µg P/l Paloselän fosforipitoisuus lopputalvella µg P/l 100 500 Pohja noudattaa oikean puolista asteikkoa 80 400

60 300

40 200

20 100

0 0

1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

1986 1980 1982 1984 1988 1990 1992 1994

1 m 5 m 10 m Pohja

Kuva 8.22. Paloselän fosforipitoisuudet eri syvyyksissä lopputalvella vuosina 1980–2018.

µg P/l Paloselän fosforipitoisuus loppukesällä µg P/l 100 500 Pohja noudattaa oikean puoleista asteikkoa 80 400

60 300

40 200

20 100

0 0

2006 2016 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010 2012 2014 2018

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994

1 m 5 m 10 m Pohja

Kuva 8.23. Paloselän fosforipitoisuus loppukesällä vuosina 1980–2018.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 55

µg N/l Paloselän typpipitoisuus lopputalvella 3000

2500

2000

1500

1000

500

2002 2016 1996 1998 2000 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2018

1988 1980 1982 1984 1986 1990 1992 1994

1 m 5 m 10 m Pohja

Kuva 8.24. Paloselän typpipitoisuus lopputalvella vuosina 1980–2018.

µg N/l Paloselän typpipitoisuus loppukesällä 2500

2000

1500

1000

500

2006 1996 1998 2000 2001 2004 2008 2010 2012 2014 2016 2018

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994

1 m 5 m 10 m Pohja

Kuva 8.25. Paloselän typpipitoisuus loppukesällä vuosina 1980–2018.

Sotkanselällä tilanne on kehittynyt samalla tavalla kuin Paloselällä. Talvinen happitalous on nykyään selvästi parempi kuin aiemmin, vaikka happi on loppunut pohjalta useina vuosina 2000-luvullakin (kuva 8.26). Paloselän tavoin happitilannetta on voitu pitää hyvänä talvina 2014 ja 2015. Talvina 2016 ja 2017 tilanne oli heikompi hapen kuluttua pohjan läheltä loppuun (<0,2 mg/l), mutta talvella pohjan läheisyydessä havaittiin koko tarkkailun ajan suurin happipitoisuus (3,5 mg/l). Myös kesäker- rosteisuuden aikana happi kuluu pohjalta edelleen ajoittain vähiin (kuva 8.27). 1980-luvun alkuun verrattuna päällysveden (1-5 m) happipitoisuudet (elokuu) ovat kohonneet noin 2 mg/l.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 56

mg/l Sotkanselän happipitoisuus lopputalvella 14

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

1 m 5 m 10 m 15 m Pohja

Kuva 8.26. Sotkanselän happitilanne lopputalvella vuosina 1980–2018.

mg/l Sotkanselän happipitoisuus loppukesällä 12

1994 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

1 m 5 m 10 m 15 m Pohja

Kuva 8.27. Sotkanselän happitilanne loppukesällä vuosina 1980–2018.

9. Kasviplanktontutkimus

Kasviplanktontutkimukset tehdään ohjelman mukaisesti neljän vuoden välein (2017, 2021…). Kasvi- planktontutkimukset olivat vuorossa vuonna 2017, ja seuraavan kerran tutkimukset suoritetaan vuonna 2021.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 57

10. Yhteenveto

Mäntän Puhdistamo Oy:n vesistökuormituksen määrä jäi vuonna 2018 koko vuoden keskiarvona selvästi luparajojen alle ja myös kuukausitasolla kuormituksen määrä oli pääosin lupaehtojen mukaista. Lokakuussa ylittyi kiintoaineen sekä CODCr-kuorman lupaehto ja elokuussa typen. Jätevesien käsittelyssä päästiin seuraaviin keskimääräisiin reduktioprosentteihin: kiintoaine 99 %, CODCr 95 %,

BOD7 96 %, Kok.P 81 % ja Kok.N 60 %. Reduktiot olivat edellisvuoteen verrattuna samaa tasoa lukuun ottamatta ravinnejakeita, joiden osalta reduktio oli parempi.

Vuonna 2018 kuormitustaso oli kokonaistypen osalta samaa tasoa kuin vuonna 2017, kun taas ko- konaisfosforin osalta pienempi. Kiintoaineen ja BOD7:n osalta kuormitustaso kasvoi vuoteen 2017 nähden. Fosforikuormitus oli 3,7 kg/d ja typpikuormitus 69 kg/d. Jätevedet kohottivat vuoden 2018 kuormitustasolla Vilppulankosken pitkän ajan keskivirtaamaan 18,5 m3/s suhteutettuna vesistön fos- foritasoa 2,3 µg/l ja typpitasoa 43 µg/l. Vaikutus ravinnetasoon on havaittava, vaikka suurimmat ongelmat ovat poistuneet. Suoralla BOD7-kuormituksella ei ole enää olennaista vaikutusta vesistön pintaveden happitalouteen, mutta mm. Mäntänlahden alusvedessä vaikutukset ovat edelleen todettavissa.

Vuoden 2018 keskivirtaama (18,3 m3/s) oli vuosien 1991–2010 keskimääräisen virtaaman suuruus- luokkaa. Laimennusolosuhteet olivat siten tavanomaiset. Hajakuormituksen vaikutus on Mäntän reitillä melko vähäistä, eivätkä vuotuiset virtaamavaihtelut näy siten selvästi hajakuormituksen muu- toksina. Vilppulankoskessa todettiin toukokuussa runsas kevätylivirtaama. Suurimmat virtaamat ajoit- tuivat alkuvuoteen tammikuusta kesäkuulle, kun taas loppuvuoden virtaamat olivat selkeästi keski- määräistä niukemmat.

Mäntän Puhdistamo Oy:n jätevedet johdetaan biologisesti käsiteltyinä Mäntänlahden itäosaan. Jätevesien vaikutukset näkyivät Mäntänlahdella sähkönjohtavuuden lievänä nousuna Koskelan- lammen tasoon verrattuna. Sähkönjohtavuuden lisäksi myös typen ja fosforin pitoisuudet suurenivat. Suurimmillaan pitoisuusnousu oli fosforin osalta heinäkuussa, jolloin se kohosi 12 µg/l Koskelanlam- peen verrattuna. Fosforikuormitus oli vuositasolla toisiksi suurinta juuri heinäkuussa. Typpikuormitus puolestaan oli suurinta elokuussa, joskin kuormitustaso oli myös kesä- ja heinäkuussa muita kuukau- sia suurempi. Typen osaltakin suurin pitoisuusnousu Koskelanlampeen nähden (230 µg/l) todettiin heinäkuussa. Fosforipitoisuus oli pintavedessä vuonna 2018 keskimäärin 18,1 µg/l (Koskelanlampi 15,8 µg/l) ja typpipitoisuus 510 µg/l (Koskelanlampi 440 µg/l).

Jätevesien vaikutukset näkyivät myös Mäntänlahdella happipitoisuudessa. Hapen kulumisnopeus oli touko-kesäkuun vaihteessa alusvedessä noin 0,2 mg/l/d. Kulumisnopeus oli noin kaksinkertainen Savonselällä vastaavana ajanjaksona havaittuun kulumisnopeuteen verrattuna. Heinäkuun lopulla koko alusvesi oli muuttunut lähes hapettomaksi ja tilanne heikkeni elokuun lopussa alusveden oltua täysin hapeton. Voimakkaaseen hapen kulumiseen vaikuttaa nykyisen kuormituksen lisäksi myös aikaisemmin alueelle johdettu ja pohjalle sedimentoitunut kuormitus. Päällysveden happitilanteeseen jätevesikuormituksella ei ole nykyisin oleellista vaikutusta.

Mäntänlahdelta vedet virtaavat Vilppulankosken kautta alapuolisiin järvialtaisiin Aittoselkään ja Paloselkään. Vilppulankosken veden laatu on nykyään melko ongelmaton. Happea on kalastolle hyvin, voimakasta samennusta ei esiinny ja fosforipitoisuus oli korkeimmillaankin vain hieman yli 20 µg/l. Kuitenkin se on samoin kuin typpipitoisuuskin jätevesien takia hieman korkeampi kuin Män-

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 58 tän yläpuolisissa vesissä. Vuonna 2018 fosforipitoisuus kohosi Vilppulankoskessa vesistötulosten perusteella keskimäärin 0,9 µg/l ja typpipitoisuus 59 µg/l Koskelanlampeen verrattuna.

Happitilanne oli talvella 2018 kokonaisuutena hiukan edellisvuotta parempi. Pintaveden happitilanteessa ei ollut suuria eroja reitin varrella, joskin Vilppulankoski-Paloselkä-alueen happipitoisuus oli hieman yläpuolista Mäntänlahtea pienempi. Pintaveden happitilanne pysyi kuitenkin tälläkin alueella hyvänä (>70 %). Alusvedessä tilanne oli niin ikään edellistalvea parempi. Hapettomuutta todettiin syvimmässä vesikerroksessa ainoastaan Mäntänlahdella. Savonselän ja Paloselän syvänne- alueilla syvin vesikerros oli vähähappinen, mutta Aittoselällä, Sotkanselällä sekä Vähärengasniemen syvänteellä happea oli syvimmässäkin kerroksessa yli 1 mg/l. Avovesikaudella todettiin voimakkaampaa hapen kulumista kuin talvella. Heikoin happitilanne oli Mäntänlahdella ja Aittoselällä, joihin kuormitus vaikuttaa voimakkaimmin. Mäntänlahdella syvin vesikerros oli hapeton heinäkuun puolivälin ja koko alusvesi oli hapetonta elokuun puolivälin havaintoajankohtana. Aittoselällä tilanne oli heinäkuun puolivälissä hieman parempi, vesi oli pohjan lähellä niukkahappista mutta elokuun puolivälissä vesi oli hapetonta tai lähes hapetonta jo 10 m syvyydeltä alkaen. Savonselällä syvin vesikerros muodostui vähähappiseksi, mutta aivan loppuun happi ei kulunut. Paloselällä syvin vesikerros oli hapeton. Sotkanselällä happitilanne säilyi kesällä hyvänä ja Vähärengasniemen syvänne- alueella jopa erinomaisena.

Tarkkailualueen rehevyystaso oli fosforipitoisuuden perusteella vuonna 2018 parhaimmillaan karujen vesien tasoa ja heikoimmillaan lievästi rehevien vesien tasoa. Keskimääräinen fosforitaso oli lähim- pänä luonnontilaisten karujen vesien tasoa Syvinginsalmen vertailualueilla sekä tarkkailualueen alaosassa Vähärengasniemen syvännealueella, mutta ylittivät kuitenkin pitoisuuden 12 µg/l. Koske- lanlammen vertailualueella keskimääräinen fosforipitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasoa. Män- tänlahdella fosforitaso kohosi selvästi ja taso pysyi vertailualueita suurempana aina Paloselälle saakka. Levämaksimi todettiin voimakkaimmin kuormitetulla alueella Mäntänlahden ja Aittoselän välisellä alueella, jossa klorofyllipitoisuudet kohosivat Vilppulankoskea lukuun ottamatta reheville vesille ominaiseksi.

Merkittävin muutos tarkkailualueen rehevyystasossa on todettu jo 1990-luvun alussa, mutta tilanne näyttäisi paranevan edelleen. Tuotantokauden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut etenkin vuosina 2015–2018 aiempaa pienempi. Viime vuosille on ajoittunut niukkavalumaisia vuosia, mutta myös Mäntän Puhdistamo Oy:n kuormitustaso on ollut viime vuosina aiempaa pienempi. Nykyisin esimerkiksi Vilppulankosken fosforipitoisuus on sekä lopputalvella että loppukesällä 20 µg/l tai alle eli lievästi rehevien vesien tasoa. Vastaavaa laskua on todettavissa myös typpitasossa. Vuonna 2018 typpitaso oli edellisvuotta suuremmista valumista johtuen hieman suurempi kuin vuonna 2017.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 59

KVVY Tutkimus Oy

Tekijä:

Tutkimusinsinööri Riina Ruususaari

Hyväksynyt:

Yksikön päällikkö Marika Paakkinen

Jakelu

Metsä Tissue Oyj, Tuomo Kotilainen, [email protected] Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo, kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, [email protected] Mänttä-Vilppula kaupunki, tekninen palvelukeskus, [email protected] Jämsän kaupungin ympäristölautakunta, [email protected] Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, ympäristönsuojelusihteeri ja terveystarkastaja, [email protected] Ruoveden kunnan ympäristölautakunta, [email protected].

Viitteet

Alajoki, H. 2015. Mäntän seudun alapuolisen vesistön sedimenttitutkimus. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 44/15. 14 s + liitteet.

Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, J., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppa- la, M., Manni, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokit- teluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s.

Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A nro 126, Helsin- ki. 166s.

Kajosaari, E. 1964. Toimialueen hydrologian pääpiirteet. - Hämeen vesiensuojeluyhdistys ry, Tampe- re. Julkaisu 3. 34 s + liitteet.

Lappalainen, K. M. 1977. Matemaattisia apukeinoja vesistötutkimuksen tulosten käsittelyyn. - In: Lehmusluoto, P. O. (toim): Fysikaaliset ja kemialliset analyysimenetelmät. Vesi- ja kalatalousmiehet ry: 107-121.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 60

Oravainen, R. 2004. Vuosiyhteenveto Mäntän seudun yhteistarkkailusta vuodelta 2003. - Kokemäen- joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu no 494. 51 s + liitteet.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy Liite 1, sivu 1/1 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *pH *Alkalin *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) °C mg/l % FNU mg/l mS/m mmol/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3 pmy/100 ml pmy/100 ml

20.3.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Jää 0 dm; Klo 11:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,5 11,7 81 0,62 <1 3,7 6,5 95 17 520 120 7 12 3 0 0

30.5.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Klo 14:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 320; 1.0 18,1 8,3 88 1,2 1,4 2,9 6,7 100 16 500 46 12 17 <2 3,4 1 0

26.6.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 17:20; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,5 8,9 93 1,1 1,8 3,4 6,9 97 16 460 44 13 11 4 8,2 1 1

17.7.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Klo 15:55; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 33 °C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 25,9 8,1 99 1,4 2,0 3,2 7,0 80 14 450 <5 10 15 2 6,9 6 7

15.8.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Klo 10:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,6 7,3 78 2,0 1,8 3,7 6,8 0,15 74 14 430 <5 5 24 <2 4,1 2 5

17.9.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Klo 13:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 13,4 9,0 87 3,6 3,4 6,9 64 15 380 <5 6 17 2 5,7 45 39

16.10.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Klo 15:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 9 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 9,2 11,0 95 1,5 1,2 3,5 6,9 59 10 410 6,8 4 14 <2 5,7 6 19

14.11.2018 MANTTA / N38 Koskelanlampi N38 Klo 14:10; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 4 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 4,6 12,0 93 1,9 3,5 6,8 63 10 370 35 36 16 3 2,9 6 9

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 2, sivu 1/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *pH *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3 pmy/100 ml pmy/100 ml

20.3.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 3 dm; Jää 5 dm; Klo 10:10; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,9 12,6 89 0,68 3,8 6,5 87 16 530 12 0 0 5.0 2,1 12,5 90 0,61 4,2 6,5 13 10.0 2,6 8,8 65 0,82 4,3 6,4 66 13 510 11 15.0 2,9 7,4 55 0,93 4,4 6,3 530 13 18.0 3,2 3,9 29 1,9 4,7 6,3 17 21.0 3,4 0,62 5 5,1 6,1 6,4 110 16 850 26

31.5.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 18 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 18,5 8,6 92 1,1 3,7 6,8 80 13 510 12 4 2 5.0 11,0 8,4 76 1,2 3,6 6,4 13 10.0 6,7 8,3 68 1,3 3,8 6,3 74 12 550 12 15.0 5,9 8,0 64 1,4 3,9 6,3 550 12 18.0 5,8 8,0 64 1,2 3,9 6,3 12 21.0 5,7 7,4 59 1,6 3,9 6,3 75 12 580 12 0-2.0 22 25 <2 3,7

26.6.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Kok.syv. 22,1 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 19,0 9,2 100 1,7 3,7 7,1 75 14 460 11 0 0 5.0 15,5 8,0 80 1,3 3,7 6,8 10 10.0 10,5 6,6 59 1,2 3,8 6,4 76 13 550 11 15.0 7,0 6,7 55 1,2 3,9 6,3 11 18.0 6,6 6,5 53 2,0 4,1 6,3 12 21.0 6,1 5,7 46 3,3 4,1 6,4 90 13 630 14 0-2.0 9,4 11 2 9,9

17.7.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:29; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 33 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 25,6 8,5 100 1,3 3,7 7,3 67 13 460 15 2 2 5.0 17,0 6,7 69 1,1 3,6 6,6 13 10.0 10,2 4,8 43 0,97 3,8 6,3 72 12 540 14 15.0 7,2 4,8 40 1,4 3,9 6,2 600 15 18.0 6,5 4,1 33 4,8 4,0 6,2 18 21.0 6,5 3,1 25 7,8 4,1 6,3 110 13 710 22 0-2.0 <5 10 2 5,7

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 2, sivu 2/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

15.8.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Kok.syv. 21,7 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 20,0 7,4 82 1,8 4,0 6,9 65 13 470 <5 13 17 <2 0 0 5.0 19,7 5,9 65 1,8 4,0 6,7 68 13 440 15 10.0 11,6 2,6 24 0,99 4,1 6,2 75 13 570 14 15.0 7,8 2,8 23 1,9 4,2 6,2 79 13 630 17 18.0 7,0 1,8 14 4,4 4,4 6,2 94 13 680 14 21.0 6,8 0,75 6 6,1 4,6 6,2 100 13 690 14 0-2.0 14

17.9.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0-2.0 14,5 410 6,9 10 15 <2 5,5

16.10.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 8 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 9,6 10,4 91 1,4 4,3 7,0 58 9,9 430 16 0 3 5.0 9,2 10,1 87 1,6 4,3 6,9 11 10.0 8,4 9,3 80 1,7 4,3 6,8 62 10,0 420 12 15.0 8,2 8,9 75 1,8 4,3 6,8 420 12 18.0 7,5 2,9 25 8,8 4,9 6,5 20 20,5 7,1 0,35 3 17 5,5 6,5 140 13 810 25 0-2.0 30 17 <2 5,7

14.11.2018 MANTTA / N39 Kuorev N39 Savonselkä Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 4 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-2.0 4,9 430 52 42 18 3 2,9

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 3, sivu 1/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *pH *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) °C mg/l % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3 pmy/100 ml pmy/100 ml

20.3.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 3 dm; Klo 10:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 1,0 12,3 86 0,81 <1 3,8 6,5 86 15 530 130 7 10 4 0 0 5.0 1,8 10,0 72 0,92 4,5 6,5 77 15 550 140 19 11 <2 10.0 2,2 7,7 56 1,0 5,3 6,4 86 15 650 110 110 17 3 15.0 2,9 <0,2 <1 8,5 3,3 5,8 6,0 120 16 1400 12 830 72 25

31.5.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 18 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 18,0 8,4 89 1,2 1,6 3,6 6,8 94 15 510 47 63 12 2 ~2 26 5.0 14,2 8,2 80 1,4 3,6 6,6 83 13 520 62 26 12 2 10.0 10,0 8,0 71 1,3 3,7 6,4 78 12 620 100 43 19 2 15.0 7,5 4,4 36 2,2 2,0 4,1 6,1 85 12 480 90 200 12 3 0-2.0 4,2

26.6.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 16:40; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 18,5 8,9 95 1,4 2,2 3,8 7,0 91 15 510 30 77 14 3 5 41 5.0 16,0 8,2 84 1,3 3,7 6,8 78 13 470 19 29 11 <2 10.0 10,7 2,5 23 1,7 4,0 6,2 87 13 650 57 170 16 3 15.0 9,4 0,22 2 4,0 5,1 4,7 6,2 140 14 890 8,9 360 23 4 0-2.0 12

17.7.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:07; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 33 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 24,8 7,8 94 2,1 3,2 4,2 7,0 81 14 580 7,3 96 27 3 5 26 5.0 18,2 5,9 62 1,7 3,7 6,5 75 13 470 <5 27 16 2 10.0 11,6 0,24 2 2,7 4,4 6,1 90 13 770 <5 320 32 3 15.0 9,8 <0,2 <1 3,8 4,5 5,4 6,2 130 15 1300 11 770 42 8 0-2.0 13

15.8.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 19,9 7,4 81 1,9 2,4 4,2 6,9 66 13 470 <5 9 21 <2 1 3 5.0 19,9 7,0 77 2,2 4,2 6,8 69 13 450 <5 33 19 <2 10.0 13,2 <0,2 <1 1,9 5,3 6,2 110 15 880 <5 460 20 <2 14,5 10,3 <0,2 <1 8,4 3,2 6,6 6,2 170 17 1500 <5 930 31 5 0-2.0 14

17.9.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 14,4 6,9 68 3 ~100 0-2.0 490 <5 65 21 2 10

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 3, sivu 2/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

16.10.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Kok.syv. 15,1 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 9,7 8,2 72 1,9 2,8 7,5 6,9 64 11 520 21 15 21 2 8 ~180 5.0 9,3 9,0 79 1,7 6,1 6,9 63 11 440 25 13 36 <2 10.0 8,3 7,8 66 1,4 5,4 6,7 67 11 470 21 42 35 <2 14,5 8,1 7,4 63 1,3 2,2 5,4 6,6 71 11 450 18 66 36 <2 0-2.0 6,2

14.11.2018 MANTTA / N37 Kuorev N37 Mäntänlahti Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 4 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 5,0 10,5 82 3 45 0-2.0 5,0 450 39 56 19 2 3,5

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Liite 4 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VILPPULANKOSKI 7700 (MANTTA/7700)

NäytePvm Näytteen- Syvyys Lämpö- Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkonj pH Alk. COD(Mn) Väri Kok.N NH4-N NO23-N Kok.P PO4-P Fe Klorof Al.entero Lämpkolif 3 ottaja m tila mg/l % FNU mg/l mS/m mmol/l mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m pmy/100 ml pmy/100 ml 10.1.2018 o 1,0 -0,1 12,4 85 0,82 1,0 4,2 6,8 0,16 14 78 490 10 110 11 2,6 570 5.2.2018 o 1,0 -0,2 12 81 0,56 1 4,2 6,6 0,16 17 90 530 6 120 12 2,4 460 19.3.2018 o 1,0 0,6 10,9 76 0,47 1 4,1 6,6 0,16 16 98 540 10 130 13 2,8 520 20.3.2018 x 1,0 0,3 11,5 79 0,69 1 4,2 6,5 16 92 560 16 130 14 17 70 10.4.2018 o 1,0 1,0 11,6 82 1,5 2,5 4,6 6,7 0,18 17 99 580 4 160 15 5,4 550 8.5.2018 o 1,0 7,6 10,3 86 1,3 3 3,7 6,5 0,14 17 98 480 66 120 22 2 640 31.5.2018 x 1,0 18,2 8,1 86 1,7 2,1 3,5 6,7 15 99 490 39 48 14 3 4,5 1 2 26.6.2018 x 1,0 17,8 8,2 87 1,4 2,1 3,7 6,9 0,16 15 92 500 34 41 14 2 6,5 1 1 27.6.2018 o 1,0 16,9 8,2 85 1,8 3,6 3,7 6,7 16 90 480 32 47 15 4,1 440 17.7.2018 x 1,0 24,3 8 95 2,2 3,4 3,8 7,0 14 78 490 18 7 22 3 14 4 3 24.7.2018 o 1,0 25,2 7,1 86 2 3,3 4 6,9 0,18 15 75 530 17 10 20 2,9 320 15.8.2018 x 1,0 20,3 6,8 75 2,1 2,8 4,4 6,9 14 70 490 56 17 18 2 8,3 7 3 4.9.2018 o 0,1 17,4 8 84 1,6 2,7 4,5 7,1 0,21 14 64 520 41 19 18 2,9 300 17.9.2018 x 1,0 14,5 8,4 83 1,3 4,4 7 15 63 490 61 37 16 2 11 11 10 19.9.2018 o 1,0 14,6 8,3 81 1,5 1,6 4,7 6,9 0,21 13 62 540 59 32 15 2 350 16.10.2018 x 1,0 9,1 10,2 88 1,4 1,6 5,1 7,0 10 58 440 47 38 14 2 6,1 1 2 22.10.2018 o 0,8 7,9 10 85 1,4 1,3 5,1 6,9 0,23 12 60 650 41 39 16 2,3 300 14.11.2018 x 1,0 5 10,9 85 1,3 5,8 7,1 10 59 530 130 61 21 4 2,7 0 3 27.11.2018 o 1,0 1,9 12 85 1,2 2 6,2 6,8 0,3 12 59 530 64 55 21 3,7 440 19.12.2018 o 1,0 1,4 11 81 1,1 1,7 6,4 7 0,33 12 62 630 47 56 16 4,2 450 Keskiarvo 10,2 9,7 83,8 1,4 2,3 4,5 6,8 0,2 14,2 77,3 524,5 39,9 63,9 16,4 2,9 445 7,6 5,3 11,8 x = Näytteenotto velvoitetarkkailuun liittyen, o = Muu näytteenotto KVVY Tutkimus Oy Liite 5, sivu 1/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

20.3.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 2 dm; Jää 5 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -4 °C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,5 11,5 80 0,47 <1 4,1 6,5 92 16 550 130 21 13 <2 6 36 5.0 0,6 11,4 79 0,45 4,2 6,5 92 17 590 130 20 14 2 10.0 0,8 10,8 75 0,47 4,2 6,5 91 16 550 140 22 14 4 13,0 1,3 8,9 63 0,56 4,2 6,4 560 20 15 15,5 2,6 2,6 19 5,1 <1 4,5 6,3 90 13 690 290 18 21 8

31.5.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 16 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 18,7 8,3 89 2,0 2,7 3,6 6,7 97 15 530 50 16 16 3 0 0 5.0 18,1 7,5 80 2,2 3,6 6,7 95 15 510 46 15 15 2 10.0 10,4 6,1 55 1,5 3,8 6,4 91 14 550 110 49 14 2 16.0 6,9 4,8 40 3,8 2,0 4,1 6,3 100 14 580 120 110 17 4 0-2.0 8,3

26.6.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Kok.syv. 16,9 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 18,4 9,0 96 1,7 2,5 3,8 7,0 89 15 480 17 10 15 3 0 0 5.0 16,5 8,0 82 1,5 3,8 6,8 89 15 460 33 17 13 3 10.0 15,5 6,8 68 2,1 3,8 6,7 92 15 490 38 31 14 3 16.0 7,0 1,7 14 5,6 1,8 4,7 6,5 120 15 790 130 170 21 5 0-2.0 11

17.7.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 33 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 25,5 8,2 100 2,4 2,8 3,8 7,1 79 14 460 <5 8 23 <2 1 4 5.0 19,0 5,9 64 1,8 3,7 6,6 82 14 400 <5 10 19 <2 10.0 17,5 4,7 50 1,9 4,0 6,5 88 14 490 12 22 19 <2 15.0 8,1 0,66 6 4,6 2,4 5,2 6,5 110 15 780 130 220 26 4 0-2.0 10

15.8.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 20,0 7,2 79 2,9 3,6 4,3 6,9 72 14 480 <5 5 20 <2 0 7 5.0 19,7 6,7 73 2,9 4,3 6,8 72 14 460 <5 8 18 <2 10.0 16,8 <0,2 2 4,6 5,0 6,5 110 15 450 10 84 15 <2 13.0 11,3 <0,2 <1 6,2 5,7 6,6 610 11 200 18 15,5 9,0 0,23 2 4,5 4,6 6,8 6,7 150 17 890 13 440 18 4 0-2.0 12

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 5, sivu 2/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

17.9.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0-2.0 480 <5 48 18 <2 9,6 1.0 14,2 7,9 77 2 0

16.10.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Kok.syv. 16,1 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 8,8 10,7 92 2,2 2,3 4,3 7,1 60 11 500 44 34 14 2 0 0 5.0 8,5 10,5 90 1,8 4,4 7,1 60 10 500 44 37 14 <2 10.0 7,6 9,8 82 2,7 4,4 6,9 63 10 510 37 67 16 3 15,5 7,4 9,0 75 4,2 4,4 4,5 6,8 71 11 520 33 98 19 3 0-2.0 10

14.11.2018 MANTTA / N34A Aittoselkä N34a Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 4 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; 0-2.0 4,5 460 69 120 16 2 4,6 1.0 4,5 11,6 90 3 0

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 6, sivu 1/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

20.3.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 3 dm; Jää 5 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -4 °C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,5 11,4 79 0,48 4,2 6,5 91 16 550 13 5.0 1,0 10,2 72 0,49 4,2 6,5 81 14 550 13 10.0 1,9 8,5 61 0,53 4,3 6,4 66 13 540 13 15.0 2,2 7,3 53 14 20,5 2,9 0,62 5 3,3 5,8 6,4 100 15 720 26

31.5.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 16 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 18,1 8,7 92 1,9 2,4 3,7 6,9 91 14 530 18 5.0 14,1 7,8 76 1,7 3,8 6,6 13 10.0 7,3 8,1 68 1,3 4,1 6,5 80 13 600 12 15.0 6,4 7,7 63 1,8 4,2 6,5 14 21.0 6,1 7,4 59 2,7 1,4 4,2 6,5 89 13 620 18 0-2.0 30 13 <2 8,4

26.6.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Kok.syv. 21,6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,3 9,3 97 2,2 2,4 3,7 7,2 84 15 460 14 5.0 16,0 8,6 88 2,0 3,7 7,0 13 10.0 12,5 6,9 64 1,9 4,0 6,6 83 14 510 14 15.0 7,0 5,9 48 1,8 4,4 6,3 15 20,6 6,5 5,2 43 2,8 1,2 4,4 6,4 94 14 660 15 0-2.0 7,1 8 2 14

17.7.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Kok.syv. 21,3 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:17; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 29 °C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 24,5 8,5 100 2,0 2,0 3,8 7,3 76 14 480 16 5.0 18,4 6,9 73 1,6 3,8 6,7 12 10.0 13,4 4,7 45 2,0 4,0 6,4 82 13 530 14 15.0 8,0 2,9 24 3,0 4,4 6,4 18 21.0 6,8 2,6 21 4,7 2,6 4,8 6,4 100 14 750 20 0-2.0 <5 10 2 11

15.8.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,7 7,6 83 3,4 3,8 4,1 7,1 66 14 460 <5 <3 19 3 5.0 19,7 7,5 82 3,3 4,2 7,0 64 13 430 18 10.0 14,6 1,1 11 2,9 4,6 6,4 81 14 540 23 15.0 8,6 0,79 7 3,6 5,1 6,4 90 14 710 19 21.0 7,6 <0,2 1 6,0 3,6 5,6 6,5 110 15 790 28 0-2.0 13

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 6, sivu 2/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

17.9.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 14,2 2 3 0-2.0 420 12 17 24 3 9,4

16.10.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Kok.syv. 21,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 9,2 11,2 98 2,2 2,9 4,0 7,2 59 10 430 18 5.0 9,0 11,1 96 2,5 4,0 7,1 17 10.0 8,6 10,8 93 2,0 4,0 7,1 58 10 380 16 15.0 8,3 10,7 91 2,4 4,0 7,0 17 20,5 8,0 9,9 83 5,6 5,4 4,1 6,9 67 10 390 23 0-2.0 <5 8 2 12

14.11.2018 MANTTA / N33 Paloselkä N33 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 4 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 4,6 0 0 0-2.0 4,6 380 29 64 16 3 8,1

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 7, sivu 1/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *pH *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof Syvyys (m) °C mg/l % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3

20.3.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 3 dm; Jää 5 dm; Klo 15:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,4 12,0 83 0,51 <1 4,2 6,6 82 15 540 13 5.0 0,7 11,2 78 0,50 4,2 6,5 83 15 540 12 10.0 1,3 10,7 76 0,45 4,2 6,6 64 13 500 11 15.0 2,2 9,6 70 0,60 4,3 6,6 59 12 510 14 20.0 2,4 7,0 51 1,1 4,4 6,4 63 12 550 19 23.0 2,6 3,5 25 2,9 <1 4,7 6,5 75 12 610 28

31.5.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 17,9 8,7 92 1,9 2,7 3,8 6,9 84 14 480 14 5.0 16,5 8,8 90 1,8 3,8 6,8 82 14 500 14 10.0 7,4 9,2 76 1,0 4,0 6,5 73 12 520 11 15.0 6,3 9,3 75 0,94 4,0 6,5 72 13 520 11 20.0 5,8 9,1 73 1,1 4,0 6,5 73 12 490 12 23.0 5,7 9,2 73 1,5 1,7 4,0 6,5 74 12 480 13 0-2.0 31 14 <2 7,1

26.6.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,2 9,4 98 1,7 2,5 3,8 7,2 76 14 420 14 5.0 15,0 8,8 87 1,8 3,9 6,9 76 14 420 12 10.0 12,7 7,8 74 1,7 3,9 6,7 77 14 470 12 15.0 8,0 7,4 62 1,2 4,1 6,5 73 13 530 11 20.0 7,2 7,3 60 1,3 4,1 6,5 75 13 550 12 23.0 6,9 7,2 59 1,6 1,5 4,2 6,5 77 13 570 13 0-2.0 7,8 14 14 2 9,4

17.7.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Kok.syv. 23,9 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:42; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 29 °C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 25,0 8,7 110 1,8 1,9 3,8 7,3 69 13 430 12 5.0 17,4 7,4 77 1,2 3,8 6,8 69 13 380 11 10.0 14,3 6,4 63 2,3 4,0 6,6 74 13 520 13 15.0 8,5 5,6 48 1,5 4,2 6,4 74 12 590 12 20.0 7,8 5,4 45 1,9 4,2 6,4 79 13 590 13 23.0 7,6 4,8 40 4,1 1,4 4,4 6,4 91 13 640 17 0-2.0 <5 10 2 8,2

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 7, sivu 2/2 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

15.8.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 290; 1.0 20,0 7,7 85 1,7 2,2 4,0 7,0 62 13 430 <5 19 17 2 5.0 19,7 7,4 81 1,6 4,0 7,0 62 13 430 17 10.0 14,7 3,6 35 1,5 4,2 6,4 71 14 470 14 15.0 9,0 3,3 28 1,7 4,5 6,3 76 13 590 15 20.0 8,2 2,6 22 3,2 4,7 6,4 87 14 640 15 23.0 7,8 2,3 19 3,5 2,1 4,7 6,4 88 14 650 17 0-2.0 10

17.9.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0-2.0 14,7 400 28 12 12 17 5 5,2

16.10.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Kok.syv. 23,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 9,4 10,8 94 1,8 2,2 3,8 7,1 59 11 410 15 5.0 9,3 10,8 94 1,5 3,9 7,0 59 11 420 19 10.0 9,0 10,6 92 1,4 3,9 7,0 58 11 390 16 15.0 8,7 10,2 88 1,7 3,9 7,0 59 11 380 16 20.0 8,6 10,0 85 2,5 3,9 6,9 61 11 370 18 22,5 8,6 10,2 87 2,4 3,4 3,9 6,9 61 11 390 18 0-2.0 38 6 2 5,6

14.11.2018 MANTTA / N31 Sotkanselkä N31 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0-2.0 5,2 390 67 15 18 4 2,6

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 8, sivu 1/1 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *pH *Väri *Alkalin *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof Syvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m mg/l Pt mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3

20.3.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 dm; Jää 1 dm; Klo 17:05; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,5 12,5 87 0,52 3,6 6,6 87 15 570 170 15

31.5.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 15,7 9,3 94 1,3 3,1 6,9 93 15 480 81 11 13 <2 7,5

26.6.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,0 9,5 99 1,6 3,6 7,0 82 14 480 55 11 15 2 8,4

11.7.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:07; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 33 °C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 26,2 8,3 100 1,4 3,5 7,2 81 14 460 29 19 15 2 5,7

15.8.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 290; 1.0 19,2 8,1 88 1,5 3,7 6,9 74 0,14 14 440 38 7 13 3 7,3

17.9.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 14,3 400 46 13 12 3 5,7

16.10.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 9,5 9,7 85 0,89 3,5 6,7 71 12 460 110 8 12 <2 2,2

14.11.2018 MANTTA / 7600 Syvinginsalmi 7600 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 6,2 450 130 13 14 4 1,3

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Liite 9, sivu 1/1 Vesinäytteiden tutkimustuloksia

Mäntän seudun yhteistarkkailu (MANTTA)

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof Syvyys (m) °C µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3

31.5.2018 MANTTA / N18 Ruovesi, VähäRengasniemi Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 0-2.0 14,8 460 86 11 15 2 5,0

26.6.2018 MANTTA / N18 Ruovesi, VähäRengasniemi Kok.syv. 30,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 0-2.0 15,9 480 51 14 13 3 6,1

17.7.2018 MANTTA / N18 Ruovesi, VähäRengasniemi Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:22; Näytt.ottaja AU/ASU; Ilm.lt. 29 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-2.0 25,2 430 <5 15 10 2 6,3

17.9.2018 MANTTA / N18 Ruovesi, VähäRengasniemi Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0-2.0 15,1 400 32 15 13 <2 3,9

16.10.2018 MANTTA / N18 Ruovesi, VähäRengasniemi Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 10 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 300; 0-2.0 9,8 530 110 5 17 <2 4,1

14.11.2018 MANTTA / N18 Ruovesi, VähäRengasniemi Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 0-2.0 6,0 440 130 20 14 3 1,9

FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) Liite 10 MITTAUSPAIKKA: 3505800 Vilppulankoski VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) KOORDINAATIT (YK): 6881114 - 3369544 VUOSI 2018 VALUMA-ALUE F KM2 2028,0 JÄRVISYYS L % 11,5

PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 31,0 29,0 20,0 15,0 44,9 39,6 20,0 10,0 6,0 2 30,6 29,3 19,6 14,8 47,4 37,4 19,8 9,4 6,1 5,2 3 30,3 29,1 19,2 14,8 49,7 35,2 19,5 9,3 6,4 5,5 4 30,3 28,6 18,9 14,7 50,4 32,8 19,2 8,4 6,8 6,0 5 30,6 28,1 18,7 14,6 51,1 29,6 18,6 8,3 7,2 6,5 6 31,0 28,0 18,5 14,7 51,8 29,8 18,0 8,5 7,5 7,0 7 31,0 28,0 18,3 14,7 52,2 29,8 17,4 8,7 7,4 6,9 5,4 8 31,0 28,0 18,1 14,7 53,2 29,7 17,0 9,1 7,1 6,7 5,8 9 31,0 27,7 18,0 14,9 54,8 29,0 16,6 9,6 6,9 6,4 5,9 5,4 10 31,0 27,4 17,9 15,2 56,0 29,2 16,2 9,8 6,6 6,2 5,8 5,9 11 31,0 26,6 17,7 15,5 56,7 29,0 15,8 9,9 6,5 5,9 5,6 6,4 12 30,7 26,0 17,6 15,7 57,2 28,1 15,6 10,1 6,5 5,7 5,4 6,8 13 30,3 25,9 17,7 15,9 57,4 27,3 15,2 10,1 6,2 5,5 5,3 6,8 14 30,0 25,4 17,6 16,3 57,1 25,9 14,9 9,7 6,0 5,3 6,6 15 30,1 25,0 17,6 17,0 57,0 24,9 14,6 9,2 6,0 5,2 6,3 16 30,0 25,0 17,5 18,3 56,4 24,1 14,5 8,6 5,8 6,1 17 30,0 24,9 17,4 19,8 55,2 23,7 14,3 8,1 5,7 5,8 18 29,7 24,4 17,3 20,0 53,6 23,2 14,1 7,7 6,0 5,6 19 29,3 24,1 17,3 20,7 52,7 23,0 13,8 7,3 6,4 5,4 20 28,6 24,0 17,2 22,0 52,1 22,3 13,6 6,9 6,8 5,3 5,2 21 28,1 24,0 17,2 25,2 51,3 22,0 13,5 6,6 7,1 5,3 5,7 22 28,0 23,5 17,1 29,2 50,3 22,2 13,4 6,6 7,1 5,8 6,2 23 28,0 23,0 16,8 31,9 49,5 21,9 13,3 7,1 6,9 5,9 6,6 24 28,0 22,2 16,6 35,0 48,3 21,1 13,2 7,6 6,6 5,7 6,6 25 28,1 21,8 16,3 37,3 47,3 21,0 13,2 8,0 6,2 5,5 6,4 26 28,2 21,1 16,1 39,3 46,1 20,7 13,0 7,8 5,9 5,4 6,2 27 28,5 20,9 15,9 40,1 44,7 20,1 13,0 7,5 5,6 5,3 5,9 28 28,9 20,3 15,8 41,4 43,7 20,0 12,9 7,1 5,4 5,7 29 29,0 15,6 42,7 42,5 20,6 12,7 6,7 5,2 5,4 30 29,1 15,4 43,7 40,9 20,0 11,9 6,5 5,2 5,3 5,2 31 29,1 15,1 40,1 10,9 6,3 5,5 KESKIARVO M3/S 29,7 25,4 17,4 23,2 50,7 26,1 15,1 8,3 6,4 5,9 5,8 5,9 VALUMA R L/SKM2 14,6 12,5 8,6 11,4 25,0 12,9 7,5 4,1 3,1 2,9 2,9 2,9

KESKIARVO MQ (koko vuosi) KESKIARVO R (koko vuosi) 9,8 l/skm2 laskettu havaintojen keskiarvona 19,8 m3/s laskettu kuukausikeskiarvojen keskiarvona 18,3 m3/s =ei virtaamatietoa