DOCSLIB.ORG

V Il Ppula ,Ruovesi,Ju Upa Jo Ki,Or Iv Esi,Tampere 2021-2

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
V Il Ppula ,Ruovesi,Ju Upa Jo Ki,Or Iv Esi,Tampere 2021-2 ki o ej Pitkälä Ruhalanselkä T Hietanen Saa Lahnajärvi rt Kuuttila Tallusperä Joensuu e Lehriönjärvi Lammi Väärinmaja K Ruotsinsuo Santanie Rong Suojärvi Jokela Nie Iso Pöllöperä Ruhala järvi Kuorevesi Petäjänie Ruhala Nenonen Maajärvi Järvenpää mi T Sahila N4134 Salmioja Hiiramais- Reivingin- T Seppälän- Nietula vuori apionmäki Vartenjärvi Norojärvet järvi Harjula N4114 järvi N4132 Sahila Kaleton Kuoresalo Tiilivuori T Honkasalo Tervajärvi Kuljunsuo Vihinmäki Hakala Kulju Pihti Hautamäki Iso-Taula Kuorikkajärvi Holiseva Kajakka Palsina Raiski Rantala Särkikanta Kulju Lehriönlahti Jäminkisaari Perälä Välivuori Rasi Tervala Norovuori Koivuvuori Ma Lähde Joutsenjärvi Haukkavuori Yläinen Kuusela Myllymaa T Holiseva aula Palosaari Tolpanvuori Leponie Pirttijärvi Kirkkoselkä T Isolammi Perhonjärvi alluslammi Heikkilän- Juanjärvi Heikkilä Kaiturin- Kyttälä Susivuori Kivimäki Palsina- Jäminginselkä Taipale lammi Huhkainvuori järvi Hakala Heinäs- järvi T Särkijärvi Salmijärvi aipaleen- Ullikka- Kalliosuon- Ahvenjärvi Ahvenlammi Koivujärvet suo lammi Pyörnynvuori Ylä-Pietilä niemi vuori Haapamäki Anttila Saarijärvi Särkimäki Erkkilä Kirkkoniemi Majalahti Balkanin- Helberg Ala-Kiimajärvi Ihantola Lappi Pa Kavala Heinässuo Hongisto Hangaslammi Pynnöniemi vuori Kolonkulma Joutsimäki Koni- Niinimäki Rataselkä Jäminki Rantakallio Kangas Rajala vuori Kalliolinna Lehtimäki Onkilammi Kontuniemi Haaraniemi Pukkila Lähteenmäki Lehto Kauko Pitkänsuon- Väärinjärvi Salmijärvi Korpi Ullikkajärvi Lavajärvi vuori Kalliojärvi Anttila Kolonjärvi 343 Vuohiselkä Syväjärvi Niinimäki Pekkala Työrö Särkijärvi Aittojärvi Manskivi Syvälä Lahdensärki Hyyrylä Peräjärvi Lehtijärvi Sydänmaa Loposperä Ahtola Kallio- Murojärvi Rautavuori Isosuo Rajala Pirulanvuori Metsämaja Kuusela järvi Moisio Autionmaa Lampisjärvi Välimaa Rotkojärvi eli Mommo Jäminkipohja eli Särkisjärvi Mäkelä Ruuhijärvi Heräkulma Pohjankylä Vakijärvi T Konivuori akamaa N Pa Ka vuori Hyyrylänvuori Vainionpää Hauinvetämä Suinula Kuormanni vuori Vääräjärvi Pikku-Autio Herä- Kolmikoura Vakkila Juurakkolahti Lamminkylä Hurstinjärvi Torninmäki järvi N4113 Isosuo Iso-Kylliö Kettuvuori Puukko- Lylynsuo Heinämäki Meininki Juurakonperä Kuuro- lammit Sahi Pilkotun- Syväjärvi Jalkajärvi Lukko harju Pajulammi Raivio järvi Lepolammi Huikuri Kangasniemi Isojärvi Suinuselkä Hahkavuori Kumpula Pirun- Huhtila Monninjärvi Iso Lepojärvi P vuori Kuorikkavuori Ohrionselkä är 58 Siltamäki Myllykylä jän Niemelänperä N4131 Humalamäki Haukijärvi oja Rantakytö Iso-Liesi Sourunperä Iso- Lyly Ala- Syväjärvi Iso-Kuorikka Aurala Loukas- Ka Lylyjärvi Moisionjärvi Rumppusuo Latonen Toivionjärvi eli Isonahonmäki vuori Valkamanperä N4133 Pirttilä Mäkelänjärvi Liesvuori Päijänteensuo Väärä- Suonperä Kuorikka Kankaanpää Lamminkalliot Uusiniemi Väihi Isosuo Ala-Peijari Koittola Raivio Yltävänperä Ryövärinkuoppa Hulipas Pikku-Liesi Letto Pieni-Kuorikka Vaskunjärvi Pirttijärvi Pihlajajärvi Selkeen- Keinumäki Ylä- vuori Kylmälahti Pajavuori Venäläisvuori Isomäki Kivelä Valkeajärvi Viitala T Lylyjärvi Hattinen Nytkymensuo Kuusisto Myllymäki Kaakkojärvi Iso-Iimas Musturinlammi Mäkelä Luoma- Yltävänjärvi Vähä-Ka Hulipas Suinun Väihi Pihlaisto Pa Vuorensivu Löytty Saarijärvi Lakuneva Myllyperä järvi Luomala Notkonsillanmäki Hulipas T apiola Leveäjärvi T alasnie Valkeajärvi Siikakangas Eveliinanaho Moisio Kekkonen Raja-aho Puistola Saari- Lakuanjärvi Pylkinvuori Rajalahti Koivuselkä järvi Kellarisuo Kellestenaho Ka Vihi- Kuivajärvi Rassinjärvi Rasinmäki järvi Koivusuo Pirttikangas Jokela Väikkisuo Pihlajavuori Riukusaa Luomakulma Sa Susimäki Pirttijärvi Launiojärvi Hallinmäki Riukusuo ki Halli Sauvasuo o Vehkaoja Haaka Kilpilammit aj Kulomäki h Uusitalo Väihijärvi Ka a Launiovuorenmaa Pirttisaa Niinimäki S Kekälejärvi Kolmikoura Perkiönkorpi Markkulanmäki Ahvenvuori Korkea- Kaleton Isoniitty Ma Moskulanmäki Viheriäisenneva HALLIN LENTOASEMA Salmela aho E Kylliönkulma Kulmalan- Lamminjärvi Kylmälä Heik- vuori Moision- Kanto Komuri järvi Kettula Esko Aho Nytkymenjärvi eli Pitkänniityn- Viinikka Päivättömänmäki Löytynsuo vuori Valkea- R Järvensivu Rantala Nytkyn mäki Hyytiälä Peltola Kivijärvi järvi Särkikangas Haukkakangas Kauppila Eerola Pitkäjärvi E Ylätalo Metsola Laajanpohja Kaakkolammi Lilvasvuori Joensuu Nytkyme Liimonperä Joutsiniemi Hirvijärvi Salkinoja Lauttastenjärvi P Jaarikanmaa Isosuo Pylkki Ukkosenvuori Saarijärvi Keskinen Pylkinjärvi Hatinsuo Halivuori Musturinkulma Metsäoja Piilammin- M Moisio Hallahuhdanneva vuori Tielevonvuori Iso- Löytönen Kuhajärvi Hirvijärvi vuori Hirsi- Ketunsuo Valkea- mäki Siikaneva J A o u Jouttijärvi Uusikylä Hirvivuori Sotkanjärvi järvi Penttilänkylä Talvineva tt Selänsyrjä Ko ijo Rapakko k Ylä-Voimala Jouttenus T i Iso Haukijärvi Koppelojärvi Muhujärvi Myllyjärvi , Vääräjärvi Lehtovirta Lepojärvi i Koukkuvuori I Vuorijärvi Multimättäänmaa Kuppilanvuori k Kotovainio Eväjärvi Ylänen Kynnyssuo Kataja- o Kaakkoneva j Latukka a Tuohivuori S h järvi a Vähä S Kortesuo Petäiskulma Kuusela Urttimenjärvi Kalliojärvi Ristijärvi Kaakonperä E Siikajärvi Kuusjärvi Ruoko i Tukkivuori Hyttimäki Sahrajärvi k Myrskymäki Petäisjärvi o JUUPAJOKI Sahrajärvi j Lahdenvuori V Saarijärvi Matonen n Kuppilanvuori Iso Urttimenjärvi Rajalahti a Ma Kuusjärvi I a H t Ristijärvi Ruuhilahti Häiväjärvi Syvälä Huikonkangas Saa u Saa h ik Telasten- u o L Iso Kaukajärvi Lammi R Saa vuori Lauttanen Mustijärvi n Mäkikylä Vekuri j Iso-Röyhkönen Lalja Jakamakangas Vähä Kalliojärvi o Tuhkurinvuori Mustikkamäki k Käpylän- N Iso Hanhijärvi i kangas Korkeakoski Piilo Kartiskajärvi O Rukkasjärvi R o Haukilahti Ylä-Partala 338 , Käpylä o Iso Petäjäjärvi Kumpula Haapavuori Yläinen Kalliojärvi p Vähä Vuorijärvi Jussila Pirttijärvi I p Kopsamo Lahdenperänjärvi Salavajärvi io Iso Valkeajärvi ja Iso Vuorijärvi Lakkasuo Romula Aakkula Tehtaanjärvi Eväjärvi K Ralakejärvi Kilven- Väärälammi Valkea- vesi Jakamaneva M4242 vuori Leveäjärvi Iso-Mäntynen Männistönneva Valkeajärvi Vähä Petäjäjärvi Valkeajoki Vuori- Piikkilä Särkijärvi Vuorijärvi O Myllytaipale Hanhisuo Pitkäjärvi i Vähä Ukonjärvi Orilahti s Kaanaa J Ukonjärvi Tiihanlinna Lakkaha e Vieruvuori Kydön- Kodantakuset Mäkelä v Velhon- Heinäkulma Vähä TEISKON LENTOKENTTÄ Välimaa Kopsamo Vähä ä vuori Savilahti k Mäntynen t vesi Petääjärvi Ka i A Kuuselanneva Piimäsuo Ju Ahvenjärvi P Lankajärvi Hirvimäki Heinisuo up ajo Isonie Kantolahti P M4224 ki Vähä Vähä Myllyjärvi Niemi Väärä- Viita- Iso-Haika Heinäjärvi vuori Mäkelä M4244 Yläinen Koskelankorkea Jylhävuori Leppälä Jokiniemi Peltomaa N Saa Vehmaanvuori Kalkku Kalkun- Vuorisjärvi U Lauttakulma Laajanvuori Tunturi Sipilä Iso järvi Lullinjärvi Syväoja Jylhänperä Lepo Heinäjärvi Iso Myllyjärvi Valkeajärvi Juupasilta Rantala Musta- U Petääjärvi Syväjärvi Lauttajärvi Haukijärvi 66 Salmenvuori Lullinvuori Rehuna vuori Hangasjärvi Valkea- J Salmijärvi Vähä-Haikara Kylmälammi Pajula , Muistola järvi Kotimäki Yröskulma Honkavuori I Haikara Haapavuori Lepistö Korvenkylä Näppivuori Välttilä Salokunta Kattilalahti S Rautavuori Myllyvesi N Paskuri Harakkaneva Ha Nie Kalasaari Rautajärvi ika Iso Petääjärvi Kulmala Hangasjärvi Vehokylä Iso Valkeejärvi E Mustalahti Ouninpohja Lääläjärvi Ala-Lautajärvi eli Luttu Vähä-Salo Hämejärvi Lapiojärvet Ilvesvuori Pärnäjärvi Alajärvi T V Vehmassalo Maunus Äväntäjärvi Haisevankangas Lepistö Ritavuori Kooninkulma Kihlala Kallioinen Lautavuori Tapio Vähä Valkeajärvi Uasjärvi Pitkämäki Särkijärvi Riuttaneva O Alminmäki Särkijärvi Mellinselkä Köllinsaa Aho Ylä-Viteli Hirvijärvi Kailajärvi Ahvenjärvi Haisevansuo Uunola Tonki Kaakkolahti Muuransuo Tuulijärvi ja PeU hunperä Hirsilä Melli Niinistön- Ouninpohja Savivuori o Hirmun- Hämepohja Kotka a Jänen- mäki Liivesjärvi Vitelijärvet Pirunvuori p vuori Kankijärvi Porvo Kokkila a Iso-Niska Ylimmäinen a R vuori Viteli Koppelolamminmäki Ka Lehtoranta Hämepohja Ilomäki Järvenperä injoki H , Koon vuori Pehunautio Enojärvi Harovuori Höllö Kokkilanselkä Kapeaoja Jänenjärvi Sulunjärvi Enonsivu Savo Iso Kukkojärvi Ha Oinasjärvi Jyrkysjärvi A T alviainen Ukaa Hirvisuo Kukkolahti Vilkkilä Kaukolahti Kalattoman- JL okiniemi vuori Kukkula Iso-Miekka Seppälänvuori Harolanlahti Pikku-Vasu Petäjäjärvi Suopelto Jylhänmaa Kuusela Mäkelä Länkipohja Pasinsaa Ukaanpohja U Nihuantausta Aakkojärvi Eskolanjärvi Kylänoja Leppälännie Luut- Frantsinlammi Peltosaa saa Peura- Aho Korkeasuo vuori Iso-Vasu Isovuori P Tiihalanvuori Enokunta Nuijajärvi Aakko Solttila Säkki Kaatselkä Ouninnie Alainen Pitkäjärvi Rostinmäki Helvetin- Tapiosuo Ahomäki Haavisto P Maunukkala Velun- mäki Kinnaslampi Sikovuori Rajalanvuori 2021-2022 vuori Koivulahti Vohlisaari T Kokkola Iso Sorvajärvi Lopenselkä L Eräsjärvi Aukee Untava Nihuanjärvi Kolu i Tunkelo I Kortesalmi Yliskylä Riuttavuoret lm Kurpan- Niemihuhta Poukka sa Hiukkaan- Jouttijärvi Raidisto n Heporanta Renusaari Kaakkosuo Onnistaipale Korppoon- PIENRIISa TAN METSÄSTlahtiYSALUE vuori Heittola vi Mattila Majanie V Leinolankylä Sääksjärvi r Velunjärvi vuori Annanvuori Haapajärvi a Alainen Eräslahti K Piilo- vuori Koni- Valkeejärv - i Ruoppahisto Syväjärvi Ka vuori Leppähammas Röyhdän- T Rasi vuori aikinapohja Valkeajärvi saari Hepo- Kaatvuori Vahterinsalmi Siitinjärvi Iso N Karttimin- 6651 ORIVESI Hiukkaa vuori Voitila järvi Vähäjärvi Ä Myllyjärvi Koivisto Haapavuori Isojärvi Myllykylä Köykkä Pasko Paasivuori Hinkkala Raja- Jussivuori Hepovuori Kömönkulma Kuvasvuori vuori Isojärven kansallispuisto T Hamina Santala Juurakko Torkkeli Rasinjärvi Ristiselkä Pikanen Kultala Neejärvi Nihua KoivisJtonseälkä msä,Mänttä-Vilppula,Ruovesi,Juupajoki,Orivesi,Tampere Loppisjärvi
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Management of the Environmental Impact of Shooting Ranges
    THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 ENVIRONMEN- Best Available Techniques (BAT) ENVIRONMENTAL TAL PROTEC- PROTECTION Management of TION the Environmental Impact of Shooting Ranges Sara Kajander and Asko Parri (ed.) MINISTRY OF THE ENVIRONMENT THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 Best Available Techniques (BAT) Management of the Environmental Impact of Shooting Ranges Sara Kajander and Asko Parri (ed.) Helsinki 2014 MINISTRY OF THE ENVIRONMENT THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 Ministry of the Environment Layout: DTPage Oy Cover photos: Wide shot of a shooting range, Parolannummi shooting range: Janne Sikiö Shotgun shooter: Ari Niippa / Vastavalo.fi Construction of asphalt liner, Parolannummi shooting range: Ismo Salmela Frame of a firing line enclosure, Hoikankangas shooting range: Teemu Hourula The publication is also available on the Internet at: www.ym.fi/julkaisut Juvenes Print, 2014 ISBN 978-952-11-4351-9 (bound) ISBN 978-952-11-4352-6 (PDF) ISSN 1238-7312 (printed) 441 729 ISSN 1796-1637 (net) Painotuote FOREWORD The concept of Best Available Techniques (BAT) plays a very important role in the assessment of the requirement level of environmental protection during permit proceedings in accordance with the Environmental Protection Act. Shooting ranges are not covered by the scope of the Industrial Emissions Directive, so there is no joint European steering for the Best Available Techniques. Over the last years, a high-level national environmental protection guideline has been pre- pared by the so-called AMPY project involving, for example, the environmental administration. Regardless of this, both the shooting range operators and the representatives of the public ad- ministration saw fit to collect the technical and procedural solutions of environmental protection at shooting ranges and assess them in more detail.
    [Show full text]
  • Ante Aikio (Oulu, Finland) the Study of Saami Substrate Toponyms in Finland*
    Ante Aikio (Oulu, Finland) The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland* 1. Research history Since the emergence of the historical sciences the generally accepted view on the ethnic history of Finland has been a theory of immigration, that is, that the Saami (or Lapps, as they were formerly called) earlier inhabited most parts of Finland, and that the Finns and Karelians only later expanded to their present territories, displacing the original Saami settlement. This view was originally based mainly on the interpretation of the Finnish and Saami oral tradition (SCHEFFER 1704: 37–52, see also PORTHAN 1873: 31– 42), but later research into historical records brought to light numerous ref- erences related to the Saami, especially in eastern Finland and Karelia (see e.g. KOSKINEN 1882, T. I. ITKONEN 1947, 1948 I, 92–97). In the twentieth century comparative linguistics developed rapidly and lin- guistic evidence of a widespread earlier Saami inhabitation in the south of Finland started to emerge. The first noteworthy study of Finnish and Russian place names of Saami origin was K. B. WIKLUND’s paper Lapparnas forna utbredning i Finland och Ryssland, belyst af ortnamnen (1911–1912). The question of place names of Saami origin had occasionally been touched upon even earlier, but WIKLUND’s study was the first one to employ system- atic and reasonably strict scientific methods to the subject. However, at that time the material available on Finnish place names was so limited that an entirely systematic search for Saami substrate place names could not be per- formed. Because of this, WIKLUND’s results in central Finland and Karelia remained on the level of sporadic observations, and his conclusions on the earlier distribution of Saami settlement were partly erroneous due to the limitations of his material.
    [Show full text]
  • Entangled Beliefs and Rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to Contemporary Times
    - 1 - ÄIKÄS, LIPKIN & AHOLA Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Published by the Archaeological Society of Finland www.sarks.fi Layout: Elise Liikala Cover image: Tiina Äikäs Copyright © 2020 The contributors ISBN 978-952-68453-8-8 (online - PDF) Monographs of the Archaeological Society of Finland ISSN-L 1799-8611 Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Editor-in-Chief Associate Professor Anna-Kaisa Salmi, University of Oulu Editorial board Professor Joakim Goldhahn, University of Western Australia Professor Alessandro Guidi, Roma Tre University Professor Volker Heyd, University of Helsinki Professor Aivar Kriiska, University of Tartu Associate Professor Helen Lewis, University College Dublin Professor (emeritus) Milton Nunez, University of Oulu Researcher Carl-Gösta Ojala, Uppsala University Researcher Eve Rannamäe, Natural Resources Institute of Finland and University of Tartu Adjunct Professor Liisa Seppänen, University of Turku and University of Helsinki Associate Professor Marte Spangen, University of Tromsø - 1 - Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sápmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) Table of content Tiina Äikäs, Sanna Lipkin & Marja Ahola: Introduction: Entangled rituals and beliefs from contemporary times to
    [Show full text]
  • Kansallinen Perinne Mänttä-Vilppulassa
    KANSALLINEN PERINNE MÄNTTÄ-VILPPULASSA Suomen sotilaalliseen itsenäistymiseen ja itsenäisyyden puolustamiseen liittyvä perinne 30.11.2019 3 Sisällysluettelo Johdanto Osa 1 Historia 6 1. Vilppulan rintama – itsenäistymisen ja vuoden 1918 perinne 7 1.1 Kohti sisällissotaa 7 1.2 Vilppulan rintama 8 1.3 Ihmisiä sisällissodassa 10 Lähteet 14 2. Mänttä-Vilppula sodissa 1939-1945 15 2.1 Mänttä-Vilppulan sotilaat taisteluissa 15 2.2 Puolustusvoimien toiminta Mänttä-Vilppulassa 16 2.3 Sotatoimia tukeva yhteisö 18 2.4 Vilppulan ja Mäntän pommitukset 19 Lähteet 20 3. Kansallisen perinteen järjestöt Mänttä-Vilppulassa 21 3.1 Sisällissodasta talvisotaan 21 3.2 Sotiemme veteraanit / Kaatuneiden omaiset 26 3.3 Vapaaehtoinen maanpuolustus 32 4. Kansallinen perinne Serlachius-museoissa 35 4 JOHDANTO Veteraanijärjestöt ovat valmistautuneet Suomessa useamman vuoden ajan ”perinneaikaan” kokoamalla ja kartoittamalla paikallisia tietoja sotiemme ajasta 1939-1945. Mänttä-Vilppulan perinnekartoituksen työryhmässä on lähdetty mukaan samaan työhön, ja kartoituksen kohteena on ollut koko Suomen 100-vuotinen itsenäisyyden aika. Kansallisella perinteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomen sotilaalliseen itsenäistymiseen ja itsenäisyyden puolustamiseen liittyvää perinne- ja tutkimustietoa. Perinnekartoituksen tehtävänä on koota yhteen tiedot paikallisesta perinnetiedosta, kohteista ja tutkimuksista sekä aineistojen saatavuudesta. Kyseessä on ollut pääosin perinteen kartoitus, jonka tavoitteena on edistää uutta tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Kartoitusta on toteutettu
    [Show full text]
  • Vilppulan Koivuniemi
    Vilppulan Koivuniemi Rakennusinventointi 2016 Tarja Antikainen 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Alueen lähtötiedot kaavoituksessa 3 2. Vilppulankosken alue – Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 4 3. Koivuniemen alue ja lähiympäristö olivat Pukkilan eli Pukinaution maita 5 4. Vilppulan oluttehtaan aika 1882–1884 9 5. Oluttehtaan rakennukset 12 6. Jaatisen suvun Koivuniemi 1889 -1969 15 7. Tohtori Väinö Klamin aika, Klaminniemi 1919 – 1947 16 8. Vilppulan kunnan aika 1969 - 18 8.1. Koivuniemen rakennusten peruskorjaus 1987–1989 19 8.2. Koivuniemen päärakennuksen korjaukset 20 8.3. Pikku-huvilan eli nykyisen retkeilymajarakennuksen korjaukset 21 9. Ympäristö 21 10. Vilppulan taistelujen muistomerkki 26 11. Johtopäätelmiä ja toimenpide-ehdotuksia 28 Lähdeluettelo 30 Kohdekortit 31 2 Vilppulan Koivuniemi Rakennusinventointi JOHDANTO Koivuniemen alueen rakennusinventointi on laadittu Mänttä-Vilppulan kaavoituksen tarpeita varten. Koivuniemen alueella on voimassa vuoden 1945 rakennussuunnitelma eikä kaavoitusta ole päivitetty yli 70 vuoteen. Mänttä-Vilppulassa on käynnissä yleiskaavan valmistelu ja tämän inventoinnin tarkoitus on tuottaa tietoa kaavoituksen käyttöön. Inventoitu alue on Koivuniemi rakennuksineen sekä Koivuniemen ja radan välisellä alueella sijaitseva Vilppulan taistelujen muistomerkki. Inventoitu alue on osa Vilppulankosken maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Perusteluina ovat Koivuniemen panimotoimintaan ja vuoden 1918 sisällissotaan liittyvä historia. 1 Inventoitu alue sijaitsee Vilppulankosken
    [Show full text]
  • Säteilyturvakeskus Strälsäkerhetscentralen Finnish
    Säteilyturvakeskus Strälsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety PL-P.O.BOX 268, SF-00101 Helsinki 10, Finland STUK-B-VALO 45 SECOND INTERIM REPORT RADIATION SITUATION IN FINLAND FROM 5 TO 16 MAY 1986 May 1986 Joint report Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety NBC Defence Office of the General Headquarters Rescue Department of the Ministry of the Interior Helsinki 1986 Government Printing Centre ISBN 951-46-9578-X ISSN 0781-2868 THE RESULTS IN THIS REPORT HAVE BEEN PREPARED BY STUK Researchers: Olli Paakkola, Hannele Aaltonen, Hannu Arvela, Leif Blomqvist, Karl-Heinz Hellmuth, Raimo Hentelä, Eero Hiukka, Erkki Hus, Juhani Lahtinen, Heikki Lemmelä, Raimo Mustonen, Marketta Puhakainen, Tua Rahola, Aino Rantavaara, Kristina Rissanen, Laina Salonen, Ritva Saxen, Kari Sinkko, Kirsti- Liisa Sjöblom, Matti Suomela, Tellervo Taipale, Markku Tapiovaara, Kaarina Tevanen, Kaj Winqvist. Assisting staff: Ritva Aalto, Marjaana Ahonen, Teuvo Ahonen, Esa Eviluoto. Anne-Maaria Hyttinen, Esko Hyttinen, Eija Hämäläinen, Sirkka Hämäläinen, Seppo Klemola, Riitta Kontro, Olli-Matti Lahtimies, Mika Mark­ kanen, Virpi Nuutinen, Ritva Paatelainen, Anja Pekkala, Teemu Pihkala, Sauli Pusa, Irja Putkonen, Pirkko Saira, Ritva Sarnela, Ulla Välikangas, Timo Ylhäinen. Text processing: Kristina Rautjärvi. English translation: Ari Penttilä Ministry of the Interior Janne Koivukoski, Juhani Seppä. NBC Defence Office of the General Headquarters Juhani Juutilainen 1 INTRODUCTION The accident at Chernobyl nuclear power station on 75 April 1986 started an extensive measurement and radiation monitoring program of the environment and foodstuffs, which has demanded the participa­ tion of most of the personnel and the full ana­ lysis and measurement capacity of the Surveillance Department of the Finnish Centre för Radiation and Nuclear Safety.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Isojen Järvien Veneluiskia Tiedot V
    Pirkanmaan isojen järvien veneluiskia www.kuhamaa.fi/veneluiskat Tiedot v. 2012−2013 Koordinaatit ETRS89 (~WGS84) * päivitetty koordinaatit 16.1.2020 ** päivitetty 29.10.2020 Järvi Veneluiska Leveys Pituus Leveys Pituus Leveys Pituus Lähin osoite Kunta Materiaali Keurusselkä Myllyranta 62.03151 24.64524 62° 1.891' 24° 38.72' 62° 1' 53.5'' 24° 38' 43.2'' Myllyrannantie 11, Mänttä Mänttä-Vilppula Betoni Keurusselkä Tammiranta 62.02318 24.67651 62° 1.389' 24° 40.592' 62° 1' 23.3'' 24° 40' 35.5'' Järvitie 8, Mänttä Mänttä-Vilppula Betoni Kourajärvi Kelan ranta 61.55186 22.76879 61° 33.111' 22° 46.124' 61° 33' 6.7'' 22° 46' 7.6'' Kelaranta 6, Sastamala Sastamala Sora Kulo-Rautavesi Ellivuori* 61.40626 23.05189 61° 24.376' 23° 3.113' 61° 24' 22.6" 23° 3' 6.8" Ellivuorentie 101, Sastamala Sastamala Betoni Kulo-Rautavesi Hartolankoski 61.32837 22.84889 61° 19.702' 22° 50.933' 61° 19' 42.1'' 22° 50' 56.0'' Hartolankoskentie 89, Sastamala Sastamala Sora Kulo-Rautavesi Karkku 61.44185 23.04950 61° 26.511' 23° 2.97' 61° 26' 30.7'' 23° 2' 58.2'' Lestitehtaantie 9, Sastamala Sastamala Betoni Kulo-Rautavesi Knuutila 61.47133 23.34880 61° 28.28' 23° 20.928' 61° 28' 16.8'' 23° 20' 55.7'' Lukkisalmentie 29, Siuro Nokia Betoni Kulo-Rautavesi Kutala 61.42137 23.11223 61° 25.282' 23° 6.734' 61° 25' 16.9'' 23° 6' 44.0'' Kutalantie 561, Sastamala Sastamala Betoni / sora Kulo-Rautavesi (Piikkilänjärvi) Otamussilta 61.48222 23.17273 61° 28.933' 23° 10.364' 61° 28' 56.0'' 23° 10' 21.8'' Otamussillantie 63, Sastamala Sastamala Betoni Kulo-Rautavesi Siikasuon veneranta
    [Show full text]
  • Annual Report 2020
    ANNUAL REPORT 2020 REPORT ANNUAL 2020 Annual report 2020 Key figures CONTENTS Pihlajalinna 2020 .....................................2 REVENUE EUR NET DEBT/EBITDA EARNINGS PER SHARE From the CEO ..........................................4 31 Dec 2020 EUR Business and strategy ..........................5 Strategy 2021-2023 ................................5 508,7 million 3,6 0,39 Operating environment ........................6 (2019: 518,6) (31 Dec 2019: 3.5) (2019: 0,15) Trends and megatrends .......................8 -1,9% target below 3 Remote services .....................................10 ADJUSTED OPERATING PROFIT (EBIT) EUR Customer groups ....................................12 ADJUSTED EBITDA NUMBER OF PERSONNEL 31 Dec 2020 Responsibility ..........................................18 EUR Quality and safety of care ...................18 20,8 million / 4,1% Data protection and 2019: 20,8 / 4,0%) 54,6 5,995 information security ..............................20 million (31 Dec 2019: 5,815) Personnel ...................................................21 target over 7% (2019: 55,1) Economic responsibility .......................25 Impact maps .............................................26 Board of Directors ..................................30 Management Team .................................31 Report by the Board of Directors ....32 Pihlajalinna • Market leader in the complete outsourcing of social Audited financial statements ............57 and healthcare services in Finland Auditor’s report .......................................103
    [Show full text]
  • Mäntän Seudun Alapuolisen Vesistön Tarkkailu Vuonna 2018
    Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018 Riina Ruususaari JULKAISU 2019 nro 812 ISSN 0781-8645 Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018 Julkaisu nro 812, 24.6.2019 Ruususaari, R. 2019. Mäntän seudun alapuolisen vesistön tarkkailu vuonna 2018. KVVY Tutkimus Oy. Julkaisu nro 812. 59 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Riina Ruususaari, tutkimusinsinööri KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ............................................................................................................................. 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT ..................................................................... 2 2.1 Hydrologiset tiedot .......................................................................................................... 2 3. VESISTÖTARKKAILUN SUORITUS .............................................................................................. 3 4. VESISTÖKUORMITUS ................................................................................................................ 5 4.1 Mäntän Puhdistamo Oy .................................................................................................. 5 4.2 Kokonaiskuormituksen kehitys ....................................................................................... 9 4.2.1. Jätevesien osuus fosfori- ja typpivirtaamista ........................................................ 11 5. VESISTÖN PERUSTILA JA EKOLOGINEN LUOKITUS ............................................................... 12 6. SÄÄ- JA VESIOLOT
    [Show full text]