1 (15)

Asianumero 220829 Aluenumero 600/10.02.03/2016

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Katu-, liikenne ja puistoalue

Asemakaavan muutoksen selostus

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30. päivänä toukokuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakart- taa, piirustusnumero 6954.

Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otaniemen ja Keilaniemen yhtymäkohdassa, Kuu- sisaarentie länsipäässä.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: 2 (15)

Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 14.11.2015.

Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 25 000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Kaisa Rauhalammi etunimi.sukunimi@espoo.fi 3 (15)

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ ...... 5 1.1 Alueen nykytila ...... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus ...... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet ...... 5 2 LÄHTÖKOHDAT ...... 5 2.1 Suunnittelutilanne ...... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 5 2.1.2 Maakuntakaava ...... 5 2.1.3 Yleiskaava ...... 6 2.1.4 Asemakaava ...... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys ...... 8 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset ...... 8 2.1.7 Pohjakartta ...... 9 2.2 Selvitys alueesta ...... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus ...... 9 2.2.2 Maanomistus ...... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö ...... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet ...... 9 2.2.5 Suojelukohteet ...... 10 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät ...... 10 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ...... 10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet ...... 10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet ...... 10 3.3 Osallisten tavoitteet ...... 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ...... 11 4.1 Mitoitus ...... 11 4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö ...... 11 4.2.1 Maankäyttö ...... 11 4.2.2 Liikenne ...... 11 4.2.3 Yhdyskuntatekninen huolto ...... 11 4.2.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus ...... 11 4.3 Ympäristön häiriötekijät ...... 11 4.4 Nimistö ...... 11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...... 12 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ...... 12 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ...... 12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...... 12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) ...... 12 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...... 13 6.1 Rakentamisaikataulu ...... 13 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet ...... 13 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...... 13 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset ...... 13 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ...... 13 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot ...... 13 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus ...... 14 4 (15)

LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Hankesuunnitelma kaava-alueen kohdalta. Liite 3 Liikenteen tavoiteverkkokuva

Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liittei- neen.

Raide-Jokeri, Hankesuunnitelma 2015, Espoon ja Helsingin kaupungit 5 (15)

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alueen poikki koillis-lounaissuuntaisesti kulkee Kuusisaarentie. Sen vieressä on kevyen liikenteen väylä. Tien eteläpuoli on tällä hetkellä Kehä I:n paranta- miseen liittyvää työmaa-aluetta, jossa suoritetaan maankaivuuta. Alueella ei ole ollut suojelukohteita.

Kaava-alueen ulkopuolella on liike- ja toimistorakennuksia. Tie jatkuu länteen Hagalundintien risteysalueelle ja lännessä Otaniementien ja Keilarannan riste- ysalueelle. Lännessä metroaseman rakentaminen on pitkällä.

1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus

Keilaniemen kaavamuutosehdotuksessa muutetaan liikennealuetta ja puistoa katualueeksi Raide-Jokerin pikaraitiotielinjaa varten. Keilaniemeen sijoittuu Raide-Jokerin päätepysäkki. Kaavassa esitetään ohjeellinen sijainti kevyen lii- kenteen kululle Kuusisaarentien ali sekä maanalainen kävely-yhteys pysäkiltä viereiseen toimistorakennukseen ja metroasemalle. Kaava alueen koko on noin 2 ha.

1.3 Suunnittelun vaiheet

Kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Päätöksen yhtey- dessä todettiin, että linjaus tulee tarkentumaan hankesuunnittelun yhteydessä.

Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunni- telma, joka on päivätty 10.11.2015.

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 16.11.–15.12.2015.

Viranomaisneuvottelu pidettiin 19.11.2015.

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne

2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Hel- singin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). -Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukko- liikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituk- sella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismah- dollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskunta- rakenteesta irrallista hajarakentamista. -Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo ole- vien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.

Raide-Jokerikaavoilla luodaan edellytykset rakentaa joukkoliikennettä palvele- va pikaraitiotie. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen 6 (15)

periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007.

Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, ki- viaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja ter- minaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hal- linto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais- maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uu- denmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutok- set eivät koskeneet Espoota.

Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaa- kuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014.

Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittä- mislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli- voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt.

Maakuntakaavassa on Keilaniemen kohdalle esitetty taajamatoimintojen aluet- ta, moottoriväylä ja liikennetunneli. Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa linjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapiolan suuntaan kun nyt kaavoitettava linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaa- ran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. 7 (15)

Kaavamuutosalue on yleiskaavassa kehitettävän työpaikka-alueen (TP) ja kehi- tettävän julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY) liittymäkohdassa. Kuu- sisaarentie on merkitty merkittävästi parannettavaksi kaksiajoratainen päätiek- si. Yleiskaavassa on esitetty myös maanalainen raide.

Raide-Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan.

Kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen.

Päätösehdotuksen perusteluissa on selostettu, että yleiskaavassa raideyhteys Leppävaaran ja Tapiolan välillä on velvoittava, mutta reitti on esitetty ohjeelli- sena. Yleiskaavaa voidaan tulkita siten, että raideyhteys Leppävaaran ja Tapio- lan välillä toteutuu siinäkin tapauksessa, jossa Raide-Jokeri kulkee Otanie- meen, koska Otaniemen ja Tapiolan välillä liikennöi metro. Alueen joukkolii- kennejärjestelmässä tapahtuu merkittävä muutos, kun Länsimetro valmistuu. Tuolloin siirrytään myös uuteen liityntälinjastoon. Liityntälinjastojärjestelmä pe- rustuu voimakkaisiin runkolinjoihin: vähemmän linjoja, mutta tiheämmin päätei- tä kulkevia linjoja.

Kaava ei estä yleiskaavan aluevarausten toteutumista.

Vaihtoehtona tutkittuun Tapiolan keskukseen johtavaan linjaukseen verrattuna Otaniemen linjaukselle tulee enemmän käyttäjiä ja se palvelee seudullisesti pa- remmin ja tekee joukkoliikenteen käyttämisestä seudullisesti houkuttelevam- paa. Tämä perustuu siihen, että Otaniemi on seudullisesti merkittävä ja voi- makkaasti kehittyvä opiskelija- ja työpaikka-alue. Linjauksella ei ole haitallisia vaikutuksia Laajalahden luontoalueeseen. Rakentamis- ja käyttökustannukset ovat Otaniemi-vaihtoehdossa jonkin verran edullisemmat kuin Tapiola- vaihtoehdossa. 8 (15)

2.1.4 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee seuraavia asemakaavaoja: Keilaniemi 220800, hyväksytty 21.6.1972, koskee LT-aluetta Kuusisaarentien lounaispäässä, (kaava sisältää maj-merkinnän= maanalainen julkinen liikenne- väylä, jonka maanalainen kaava Keilaniemen metrotunneli korvaa.), Valokeila nimistä katualuetta (Valokeilan eteläpäässä on sulkumerkintä; katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.) sekä pientä puis- tosuikaletta Valokeilan länsipuolella.

Keilaniemi 220823, hyväksytty 21.5.2012, koskee katualuetta Kuusisaarentien lounaispäässä.

Miestenmetsä 220705, hyväksytty 21.5.1982, koskee osaa Valokeila nimistä katua.

Keilaniemi, muutos 220716, hyväksytty 11.3.2002. kolmiomaista osaa Valokei- lanimisestä kadusta. Vieressä sulkuviiva (Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.)

Alueella on voimassa maanalainen asemakaava, Keilaniemen metrotunneli, jo- ta ei muuteta tässä yhteydessä.

2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 (§ 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012.

2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) esitetyistä tärkeistä joukkoliikenteen kehittämishankkeista. HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkolii- kennehankkeiden listalla. 9 (15)

Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa.

Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen aloitteesta teettänyt v. 2013 selvityk- sen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilai- sia Leppävaara-Otaniemi/Tapiola -välisiä linjausvaihtoehtoja.

Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hanke- suunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ra- talinjauksen pohjalta. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a §:n vaatimukset.

2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Alueen poikki koillis-lounaissuuntaisesti kulkee Kuusisaarentie. Sen luoteispuo- lella kulkee kevyen liikenteen väylä. Tien eteläpuoli on tällä hetkellä aidattua työmaa-aluetta, jossa suoritetaan maankaivuuta. Luonnon muokkaamat korke- userot ja kasvillisuus ovat jo hävinneet. Alueella ei ole ollut suojelukohteita.

Kaava-alueen ulkopuolella etelässä on Keilaniemen toimistorakennuksia ja pohjoisessa Otaniemen liike- ja toimistorakennuksia. Tie jatkuu länteen Haga- lundintien risteysalueelle ja lännessä Otaniementien ja Keilarannan risteysalu- eelle. Kaavojen mukaisia Otasolmua ja Otaniemen ympyrää ei ole vielä raken- nettu. Lännessä metroaseman rakentaminen on pitkällä.

2.2.2 Maanomistus Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

2.2.3 Rakennettu ympäristö

Liikenne Ajoneuvoliikenne Karhusaarentie on 2+2 –kaistainen pääkatu, jonka liikennemäärä oli vuonna 2015 n. 17 000 ajoneuvoa/arkivrk. Karhusaarentie liittyy Kehä I:een valo- ohjatun liittymän kautta kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Jalankulku ja pyöräily Karhusaarentien pohjoispuolella on jalankulku- ja pyörätie, joka kuuluu pyöräi- lyn laatureittiin. Alueella on alikulku Karhusaarentien ali, joka yhdistää Otanie- men ja Keilaniemen. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueella ei ole pysäköintialueita eikä kadunvarsipysäköintiä. Julkinen liikenne Karhusaarentiellä on bussipysäkit kaava-alueella. Pysäkeillä pysähtyy seutulin- jat 102 ja 103. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavassa olevan Valokeilan poikki kulkee jätevesijohto, kaukolämpöjohto sekä mahdollinen vesijohto. Pysäköintialueen alla on vesijohto, 2.2.4 Luonnonolosuhteet Maaperä on normaalisti rakennettavaa moreenia ja kalliota. 10 (15)

2.2.5 Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Alue on enimmäkseen liikennealuetta, josta tulee häiriöitä ympäristöön.

3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on asemakaavoittaa ja muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle. Kaavassa osoite- taan ohjeellisena kevyen liikenteen kulku Kuusisaarentien ali ja maanalainen jalankulkuyhteys metroasemalle ja viereiseen kortteliin.

Keilaniemi 220829 mahdollistaa osaltaan Helsingin ja Espoon välisen seudulli- sen pikaraitiotielinjan, Raide-Jokerin rakentamisen välillä Itäkeskus – Keilanie- mi.

Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet lisäämään asuntorakentamista ja ta- voitteena on tiivistyvä, kestäviin kulkumuotoihin perustuva aluerakenne. Itäkes- kuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide- Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkolii- kennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulku- tapojen palvelutasoa. Talla hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi runkolinja 550, joka on seudun eniten käytetty bussilinja.

Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntaraken- teen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ilman Raide-Jokerin tarjoamaa lisäkapasiteettia täydennysrakentaminen linjan varrella vaikeutuisi merkittävästi. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tu- kee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudulli- sesti merkittävinä elinkeinovetureina.

3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokerin päätepysäkki Keilaniemeen sekä jalankulun ja kevyen liikenteen yhteyksiä. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet 11 (15)

Mielipiteissä tuli esiin ajatukset, että Raide-Jokerin linjaa tulisi jatkaa Kei- laniemestä Tapiolaan ja Keilaniemessä tulisi selvittää bulevardikatuehdotusten toteuttamiskelpoisuus.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaavamuutosehdotuksessa muutetaan liikennealuetta ja puistoa katualueeksi Raide-Jokerin linjausta ja päätepysäkin aluevarausta varten. Kaavassa esite- tään ohjeellisella sijainnilla alikulku Kuusisaarentien ali. Kaavaan merkitään maa-merkinnällä ohjeellinen alue maanalaista jalankulkuyhteyttä varten koska itäpuolella olevasta korttelista on suunniteltu kadun alittava yhteys Raide- Jokerin pysäkeille ja metroasemalla. 4.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 19830 m2.

4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.2.1 Maankäyttö Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan katualuetta. Korttelialueisiin liittyviin kohtiin on merkitty rajat, joiden kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 4.2.2 Liikenne

Kuusisaarentien katualueelle on mahdollista sijoittaa Raide-Jokerin pääte- pysäkki sekä raidelinja kadun vierelle.

Nykyisen kevyen liikenteen alikulun paikka muuttuu. Hankesuunnitelman sekä Kehä I:n tiesuunnitelman mukaisesti uusi alikulku yhdistää Raide-Jokerin pysä- kin ja Miestentien Kivimiehentien päätteen kohdalla.

Kaavamuutos mahdollistaa maanalaisen jalankulkuyhteyden toteuttamisen Raide-Jokerin päätepysäkin itäpuoleisen korttelista Keilaniemen metroasemal- le.

4.2.3 Yhdyskuntatekninen huolto

Raide-Jokerin rakentamisen edellyttämät johtosiirrot on esitetty Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa. Periaatteena on ollut, että raiteiden alle ei jää radan suuntaisia johtoja tai putkia, mutta raiteiden alitukset sallitaan.

4.2.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueella ei ole valvontakohteita.

4.3 Ympäristön häiriötekijät Melun nykytasoon verrattuna raitioliikenne ei aiheuta haittaa. Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkit- tävää lisäystä.

4.4 Nimistö Nimi Valoportti – Ljusporten annetaan sekä kevyen liikenteen alikululle että alikulun kautta kulkevalle kevyen liikenteen tielle.

Nykyisen Karhusaarentien nimi muutetaan Otasolmun ja Lehtisaaren välillä Kuusisaarentieksi, Kuusisaarentie – Granövägen. Osuus on Helsingin Kuu- sisaarentien jatke, ja eri paikassa Helsingissä on toinen Karhusaarentie. Ni- menmuutos näkyy jo nykyisessä ajantasakaavassa muilla kohdin. 12 (15)

Asemakaavassa alikulkuun liittyvä kortteleiden välinen alue lähellä Miesten- tietä, on Valokeila-nimistä katualuetta, joka muutetaan Valoportiksi kaavanimis- tön muuttamispäätöksessä myöhemmin tänä vuonna.

5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Hankesuunnitelman mukaan vaikutuksia Keilaniemessä yhdyskuntarakentee- seen ja rakennettuun ympäristöön ei ole merkittäviä. Keilaniemessä Raide- Jokerin ympäristö on valmiiksi kaavoitettu (mm. asuintornit). 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Hankesuunnitelmassa listataan pikaraitiotien vaikutuksia joukkoliikenteelle, pyöräilylle, kävelylle ja autoliikenteelle:

Vaikutusmekanismit: -Estevaikutuksen aiheuttaminen jalankululle ja pyöräilylle. -Turvallisuusriskien aiheuttaminen. -Joukkoliikenteen luotettavuuden parantaminen. -Kasvattaa vaihtotarvetta joukkoliikennevälineestä toiseen. -Raitiovaunun toimivuus liikenteellisten häiriötilanteiden aikana (kolarit, ruuh- kat). -Raitiovaunuliikenteen priorisointi.

Merkittävimmät vaikutukset: -Parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta, kasvattaa matkusta- jamääriä. -Pidentää joukkoliikenteen käyttäjien kävelymatkoja pitempien pysäkkivälien myötä, vaihtotarpeen myötä joukkoliikenteen käyttö voi olla vähemmän houkuttelevaa. -Tuo lyhyemmät kävelymatkat, koska joukkoliikenne sijoittuu asuin- ja työpaik- ka-alueiden keskelle eikä reunoille. -Raitiovaunu aiheuttaa riskejä törmäystilanteissa suuren massansa vuoksi. -Autoliikenteen viivytykset kasvavat priorisoitaessa raitiovaunuja (voi aiheuttaa ruuhkautumista).

Lieventämistoimenpiteitä ovat: -Eri joukkoliikennevälineiden vaihtoaikojen minimointi / synkronointi. -Liikenneturvallisuus otetaan huomioon toteutuskeinoja suunniteltaessa. -Liikennejärjestelmä- ja liikennevalosuunnittelun kautta pyritään minimoimaan kullekin liikennemuodolle aiheutettavia viivytyksiä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Ei merkittävästi muuta ekologisten yhteyksien toimivuutta, koska rakentaminen ei levennä tiealueita ekologisten yhteyksien kohdalla.

Keilaniemen kaavamuutosalueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa.

5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väes- töryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuu- riin) Melun nykytasoon verrattuna raitioliikenne ei aiheuta haittaa. Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotetta- vuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. Kaavan mahdollistaman Raide- Jokerin vaikutuksesta ihmisten liikennekäyttäytyminen muuttuu. Vaikutukset on esitetty kohdassa 5.2.

5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin hankkeen rakentamiskustan- nukset ovat 275 miljoonaa euroa. 13 (15)

Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka- aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää lii- kenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide- Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide- Jokerihanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Valtio päätti huhtikuussa 2016 osallistua Raide-Jokerin kustannuksiin 30 %:lla. Valtio piti tärkeänä mahdollisimman nopeaa toteutusta. Helsinki ja Espoo päät- tänevät Raide-Jokerin toteuttamisesta kesäkuussa 2016. Nopeimmillaan Rai- de-Jokerin liikenne käynnistyy vuonna 2021. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Hankesuunnitelma toimii Raide-Jokerin jatkosuunnittelun pohjana.

7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaupunginhallituksen päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoon alueella 10.2.2014.

Vireilletulo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman näh- täville 10.11.2015.

Asemakaavamuutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30§:n mukaisesti 16.11.- 15.12.2015.

7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos perustuu hankesuunnitelmaan.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmis- telusta on vastannut Kaisa Rauhalammi ja Olli Koivula. 14 (15)

7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus

Ajankohta Käsittelytieto 10.11.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).

9.12.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavamuutoksen kaavoituskohteeksi kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2016.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30§:n mukaisesti. 16.11.- 15.12.2015. Nähtävillä olon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin neljä Keilaniemen kaavaan liittyvää kirjallista mielipidettä ja kaksi lau- suntoa.

Mielipiteissä tulivat esiin ajatukset, että Raide-Jokerin linjaa tulisi jatkaa Kei- laniemestä Tapiolaan, Keilaniemessä tulisi selvittää bulevardikatuehdotusten toteuttamiskelpoisuus, Raide-Jokerin tulisi kaartaa Aalto-yliopiston metroase- man jälkeen Otakaarta Teekkarikylään, ja että asukkaat tulisi paremmin ottaa huomioon pysäkkien sijoittelua suunniteltaessa.

Helsingin polkupyöräilijöiden mielipiteessä tähdennettiin sujuvan polkupyöräi- lyn mahdollistamista suunnittelussa.

Vastineisiin kirjattiin, että Keilaniemen ja Tapiolan välillä on erittäin nopea joukkoliikenneyhteys, kun metro alkaa liikennöidä; vuoden 2015 lopussa val- mistuneessa Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa on esitetty pikaraitiotien linjaus ja pysäkit ja Kuusisaarentielle ehdotettua bulevardikatua on mahdollis- ta tutkia myöhemmin; ja että Raide-Jokerin pysäkkien tarkka sijainti sekä yh- teydet pysäkeille ja niiden ohi selviävät yksityiskohtaisessa toteutussuunnitel- massa, jolloin asukkaita kuullaan.

HSY:n lausunnossa muistutettiin, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää johtosiirtojen tarve sekä huomioida riittävät tilavaraukset nykyisille ja siirrettä- ville vesihuollon putkille ja laitteille. Carunan lausunnossa tähdennettiin, että Raide-Jokerin linjaus tulee kulkemaan useissa kohdin lunastetuilla johtoalueil- la, joten voimajohtojen mahdollisia siirtoja ja uusia johtoreittiä tulee miettiä yhtenä suurempana kokonaisuutena yksittäisten asemakaava-alueiden sijaan.

Raide-Jokerin rakentamisen edellyttämät johtosiirrot on esitetty Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa. Periaatteena on ollut, että raiteiden alle ei jää radan suuntaisia johtoja tai putkia, mutta raiteiden alitukset sallitaan. Jatkosuunnitte- lun yhteydessä suunnitellaan mm johtojen siirtojen aika-taulut yhteistyössä HSY:n ja Carunan edustajien kanssa. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS

Kaisa Rauhalammi Arkkitehti

Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja Nähtävillä MRA 27§ 15.8 - 29.8.2016

600/2016 /a Ksj (Kaavaehdotus) Torsti Hokkanen 30.5.2016 Nähtävillä MRA 30§ 16.11.-15.12.2015

4470/2015 Ksj (OAS) Torsti Hokkanen 10.11.2015

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Alue Piir.nro Esbo stadsplaneringscentral 220829 6954

Asemakaavayksikkö Mittakaava Asianumero Detaljplaneenheten 1:1000 600/10.02.03/2016

Piirtäjä Päiväys Keilaniemi AW 30.5.2016

Suunnittelija Arkistotunnus Asemakaavan muutos KR 10 02

Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 049 Espoo Täyttämispvm 27.05.2016 Kaavan nimi KEILANIEMI Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 10.11.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 220829 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,9830 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,9830

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- Aluevaraukset [ha] [%] m²] [e] [ha +/-] m² +/-] Yhteensä 1,9830 100,0 0,0000 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0195 R yhteensä L yhteensä 1,9830 100,0 0,0195 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- tilat [ha] [%] m²] [ha +/-] m² +/-] Yhteensä

Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät

Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- Aluevaraukset [ha] [%] m²] [e] [ha +/-] m² +/-] Yhteensä 1,9830 100,0 0,0000 A yhteensä

file:///L:/4%20YTET/10%20Kaupunkisuunnittelu/01%20Asemakaava/suurTapiola/Keil... 6.6.2016 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 2/2

P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0195 V (vanha Pl) -0,0195 R yhteensä L yhteensä 1,9830 100,0 0,0195 Kadut 1,9830 100,0 1,5820 Kev.liik.kadut -0,0641 LT -1,4984 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

file:///L:/4%20YTET/10%20Kaupunkisuunnittelu/01%20Asemakaava/suurTapiola/Keil... 6.6.2016 íð

Õ»·´¿®¿²¬¿ Ѭ¿®¿²¬¿ Õ»·´¿®¿²¬¿ñѬ¿²·»³»²¬·» Ó·»­¬»²¬·» îð

ÕÛ×ÔßÒ×ÛÓÛÒ ßÍÛÓß ïð

Ó×ÛÍÌÛÒÌ×ÛÒ ßÍÛÓß

ð Ы±´»²ª¿·¸¬±°¿·µµ¿ Ò§µ§·²»² ¿´·µ«´µ« °±·­¬««

б¸¶¿³¿¿ Õ¿´´·±ñ Ó±®»»²· Í¿ª· б¸¶¿²ª¿¸ª·­¬«­¬¿°¿ п¿´«´¿¿¬¬¿ п¿´«¬«­ ð ëð ïðð ïëð îðð îëð íðð íëð ìðð ìëð ëðð ëëð êðð êëð

Í® Îãìð Í® Í® Í® ο¼¿² ª¿¿µ¿¹»±³»¬®·¿ ßãçï ßãéç Îãììë ßãéç ßãçî Îãëçé ßãçî Îãíë

Îß×Ì×ÑÌ×Û ÒËÎÓ× ñ ÓßÌßÔß Ê×ØÛÎÕß×ÍÌß Îß×ÜÛóÖÑÕÛÎ× ó ßÖÑÎßÌß ×ÍÌËÌÛÌÌßÊß ÐÛÒÍßÍßÔËÛ ØßÒÕÛÍËËÒÒ×ÌÛÔÓß ÐÇJÎ\×ÔÇ ×ÍÌËÌÛÌÌßÊß ÐËË ÕÛ×ÔßÒ×ÛÓ× ó ×Ì\ÕÛÍÕËÍ ÖßÔßÒÕËÔÕË Í\×ÔÇÌÛÌÌ\Ê\ ÐËË ßÍÛÓßÐ××ÎËÍÌËÍ Öß Ð×ÌËËÍÔÛ×ÕÕßËÍô ÇØÜ×ÍÌÛÌÌÇ ÖßÔßÒÕËÔÕË ÓÛÌÍ×ÌÇÍ Öß ÐÇJÎ\×ÔÇ ÐßßÔËÊ\Ô× ð ó êëð Í\×ÔÇÌÛÌÌ\Ê\ з·®«­¬«­ Ó·¬¬¿µ¿¿ª¿ Ъ³ò Õ×ÊÛÇÍ ñ ÐÇÍ\ÕÕ× ÕßÍÊ×ÔÔ×ÍËËÍÊÇJØÇÕÛ ÎßÌß ðï ïæîðððô ïæîððð ñ ïæìðð íðòïïòîðïë ÐÇJÎ\ÐÇÍ\ÕJ×ÒÌ× ÎßÜßÒ Í\ØÕJ×ÍÌÇÍ 1M501

i T r a e 1M501 a k k n a i t ik

a O n t i e

e ti n e h 7M501 ie O t m a i n r 7M501 i o 7M501 u e V m

e

n

t i e e enti iest 4M501 M

antie piol Ta KEILANIEMI

I

ä h

e

K

L änsiväylä

Selitykset

moottoritie tai kehätie

päätie tai pääkatu

alueellinen kokoojakatu

paikallinen kokoojakatu Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Ehdotus Esbo stadsplaneringscentral a raitiotie ja pysäkki Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten metro ja asema Suunnittelija OKo raidevaraus ja pysäkki KEILANIEMI Mittakaava Piirtäjä 1:10 000 OKo Asemakaavan muutos jalankulku- ja pyörätie Päiväys Alue LIIKENTEEN TAVOITEVERKKO 25.5.2016 220829 ulkoilureitti Asianumero Liitenro 600/10.02.03/2016 3 0 500 m KSL

Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000