”VALTAKUNNAN HAPANNAAMA” Kriitikko Seppo Heikinheimon
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
”VALTAKUNNAN HAPANNAAMA” Kriitikko Seppo Heikinheimon lehtikirjoitukset Helsingin kaupunginorkesterista vuosina 1987–1997 Jaani Länsiö Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Musiikkitiede Huhtikuu 2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO…………………………………………………………………………..1 2. KRIITIKOT JA HEIDÄN TYÖNSÄ ......................................................................... 5 2.1 Kriitikosta tuli toimittaja...................................................................................... 5 2.2 Kriitikon yhteiskunnallinen vastuu ...................................................................... 9 2.3 Kriitikko opettaa taiteilijaa ................................................................................ 14 2.4 Kriitikko sivistää yleisöä ................................................................................... 17 2.5 Taiteen asettaminen kielen rajoihin .................................................................... 19 3. HEIKINHEIMO, ”VALTAKUNNAN HAPANNAAMA” ...................................... 24 3.1. Kulttuuripolitiikan kärkäs arvostelija ................................................................ 24 3.1.1. Muusikkokoulutuksen arvostelija ............................................................... 24 3.1.2. Suomalaisorkestereiden arvostelija ............................................................ 26 3.2. Tapaus Olli Mustonen ...................................................................................... 28 3.3. Tapaus Aulis Sallisen Kullervo ......................................................................... 36 3.4. Mätämunan muistelmat, kuolema ja kritiikin perintö ........................................ 38 4. HEIKINHEIMO JA ”KUNNALLINEN ORKESTERI” .......................................... 41 4.1 Miksi Helsingin kaupunginorkesteri?................................................................. 41 4.2. Kriitikko orkesterin riveissä .............................................................................. 43 4.2.1 Heikinheimo orkesterin ja lehden palkollisena ............................................ 44 4.2.2. Amerikan-kiertueen jälkeiset lehtijutut ...................................................... 47 5. KAUPUNGINORKESTERI JA HEIKINHEIMO 1987–1997 ................................. 49 5.1. Arvostelut ja artikkelit 1987–1989 .................................................................... 49 5.1.1 Kapellimestarit ja orkesteri ......................................................................... 49 5.1.2. Konserttitilanne ......................................................................................... 53 5.1.3. Organisaation arvostelu ............................................................................. 55 5.2. Comissionan vuodet 1990–1993 ....................................................................... 61 5.2.1. Kapellimestarit ja orkesteri ........................................................................ 61 5.2.1.1. ”Ottopoika Romaniasta” ..................................................................... 65 5.2.1.2. Comissionan lähtölaskenta alkaa ......................................................... 69 5.2.2. Konserttitilanne ......................................................................................... 75 5.2.3. Organisaation arvostelu ............................................................................. 78 5.3. Arvostelut ja artikkelit 1994–1997 .................................................................... 82 5.3.1 Kapellimestarit ja orkesteri ......................................................................... 82 5.3.2. Konserttitilanne ......................................................................................... 85 5.3.3. Organisaation arvostelu ............................................................................. 88 5.3.4. Kaksi erityishuomiota vuosilta 1994–1997 ................................................. 93 6. JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................. 98 Lähteet: ................................................................................................................. 101 1. JOHDANTO Pro gradu -tutkielmani tarkoitus on selvittää kirjoittaja, toimittaja, kriitikko Seppo Hei- kinheimon (1938–1997) musiikkiarvostelujen tyyliä, arvotuksia ja näkökulmia keskitty- en yhteen ajanjaksoon ja yhteen kohteeseen, joka nousee hänen arvostelijantyössään merkitsevästi esiin. Selvitän Seppo Heikinheimon kirjoitusten sisältöä ja tyylin kehitys- tä viitekehyksenään hänen kirjoituksensa Helsingin kaupunginorkesterin konserteista ja toiminnasta vuosina 1987–1997. Tuona aikana orkesterissa tapahtui suuria muutoksia, joihin Heikinheimo otti värikkäästi ja kärkkäästi kantaa niin kolumneissaan kuin kon- serttiarvosteluissaan. Koska Heikinheimo oli aiemmin 1960–70-lukujen taitteessa työs- kennellyt orkesterin johdossa, asettuu hänen kirjoituksensa erityiseen mielenkiintoiseen asemaan. Koska tarkoitukseni ei niinkään ole valaista Helsingin kaupunginorkeste- rin konserttien eksaktia kulkua, vaan pikemminkin Heikinheimon musiikkikäsityksiä ja henkilöhistoriaa ja etenkin suhdetta orkesteriin, olen jakanut paitsi tekstien sisällön myös ajanjaksot erilleen. Aikarajaukseni on seuraavanlainen: vuodet 1987–1989, 1990– 1993 (Sergiu Comissionan ylikapellimestarikausi) sekä 1994–1997 (Heikinheimon vii- meiset vuodet). Pääasiallisena lähteenäni Heikinheimon teksteille ja tutkimuksen ana- lyysiosalle on Helsingin Sanomien (lyh. HS) kulttuurisivut. Keskeisimmät kysymykseni liittyvät kriitikon kirjoituksien tyyli- ja arvos- tusseikkoihin, joihin voivat vaikuttaa suhteet arvosteltavan konsertin järjestäjäorgani- saatioon tai taiteilijaan. Näitä kysymyksiä olen itsekin joutunut pohtimaan työskennel- lessäni sekä kriitikkona, toimittajana että osana konsertin järjestäjäorganisaatiota. Seppo Heikinheimo on tutkimuskohteena hedelmällinen, sillä hän lienee edelleen Suomen tun- netuin musiikkikriitikko, vaikka hänen kuolemastaan on jo aikaa. Etenkin tyyliseikat olivat Heikinheimon kohdalla hyvin mieleenpainuvia, ja ne herättivät keskustelua myös musiikki- ja taide-elämän ulkopuolella ja nostivat taidekritiikin jopa valtavirtaviihteen vakioaiheeksi. Oman analyysini tärkeimmäksi tutkimusmalliksi nousi Emma ja Helvi Kankaan (1992) laatima tutkielma Jyväskylän Kesän kritiikeistä 1960-luvulla, joka on kattava katsaus yhden festivaalin reseptiohistoriaan. Heikinheimon kritiikkien analy- soimisessa käytän, kuten Salla Ahokantokin (2003) Heikinheimon kritiikkianalyysis- saan, Emma ja Helvi Kankaan (1992: 30) kehittämää kvalitatiivista kysymyksenasette- lua. Kankaiden kysymyksenasettelu on hyvin lähellä omaani, joten heidän metodinsa tuntui luontevalta tavalta lähestyä tekstien sisältöä. Täten myös kritiikkien ja muiden artikkelien analysoiminen on rajattu tarkoin, mikä helpottaa tutkimuksen etenemistä etenkin aineiston ollessa näin runsas. Tutkimukseni ei tee merkittävää erottelua arvioiden, kolumnien ja haastat- teluiden välillä, sillä kaikkien juttutyyppien voidaan laskea kuuluvan osaksi musiikki- publistiikkaa, joka kuvaa musiikin reseptiosta nimenomaan sen julkista puolta (ks. Hei- niö 1999: 60 ja 75). Suurimmaksi osaksi tutkin kuitenkin Heikinheimon kirjoittamia arvosteluita, joiden analyysi tarjoaa näkymän Helsingin kaupunginorkesterin toimin- taan. Heikinheimon kirjoittamat kolumnit ja haastatteluartikkelit sen sijaan liikkuvat vapaammin kulttuuripolitiikassa ja suurien linjojen pohdiskelussa, mikä antaa usein laajemman kuvan hänen näkemyksistään. On kuitenkin huomautettava, että Heikinhei- mon arvioiden ja kolumnien välillä ei ole suurtakaan eroa; yksittäisen konsertin arvioin- nissaan hän saattoi ajautua kauaksikin aiheestaan pohtimaan orkesterin historiaa ja tule- vaisuutta sekä taiteilijakiinnityksiä kolumnimaiseen tyyliin. Olen jakanut kirjoitusten sisällön kolmeen luokkaan. Käyn Heikinheimon artikkeleja läpi nimenomaan sisältölähtöisesti ja pääosin kronologisesti, sillä Heikin- heimon Helsingin kaupunginorkesteria käsittelevien tekstien tyylissä, arvotuksissa ja painotuksissa oli jo aineistoa kerätessä havaittavissa joitakin muutoksia vuosien varrel- la. Heikinheimon kritiikkien painotuksia ja arvotuksia analysoin seuraaviin sisältöluok- kiin keskittyen: 1. Kapellimestari ja orkesteri. 2. Konserttitilanne, sisältäen yleisön mää- rän ja reaktioiden kuvailun, akustiikan ja muut puhtaasti taiteellisesta annista poikkea- vat, teksteissä esille nousseet huomiot. 3. Organisaation arvostelu, sisältäen Helsingin kaupunginorkesterin toimintatavat, taiteilija- ja teosvalinnat, ohjelmistosuunnittelun ja esimerkiksi käsiohjelmatekstit. Sisältöluokkia valitessani olen halunnut painottaa niitä konserttiin liittyviä tekijöitä, jotka ovat lähimpänä organisaation toimintaa, koska jo aineistoa etsiessäni kävi ilmi, että Heikinheimo usein kytkee konsertin onnistumisen tai epäonnistumisen osaksi koko orkesterin toimintaperiaatteita. Heikinheimon konserttiar- vosteluiden painopiste on kuitenkin yleensä arvottavissa teosesittelyissä, mutta jätän sävellysten kritiikin käsittelemättä, ellei niiden käsittelyssä nouse esiin seikkoja, jotka liittyvät oleellisesti kolmeen pääsisältöluokkaan. Muiden artikkelien ja kolumnien sisältöä arvioin yllä esitetyin keinoin niiltä osin kuin se on mahdollista, mutta niissä päähuomioni keskittyy ennen kaikkea 2 Heikinheimon kannanottoihin orkesterin ja sen hallinnon nykytilasta ja siihen, miten sitä tulisi hänen mielestään kohentaa. Aiempaa tutkimusta