1 Future Greenland, 8. Maj 2017 MF Aaja Chemnitz Larsen, Inuit
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Future Greenland, 8. maj 2017 MF Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit Oqaatsinik anitsineq nuannaartitsivoq. Grønlands Erhvervimiit Future Greenlandimi saqqummeeqqullunga qaaqqusissummut qujanaq. Arlalippassuartigut Namminersornerunerup qitornarivaanga. 1977-mi inunngorpunga taamaattumillu Namminersornerunerup siornatungaa misigisamanagu. Kalaallit Nunaanni politikerinut inuusunnernut akuuvunga, kinguaariinnut utoqqaanerusunut naleqqiullunga pisimasunit sunnerneqarsimasuunanga – Kalaallit Nunaannullu nutaaliaasumut anguniagarpassuaqarlunga. Siunissami siuttussat Inuusunnerugallarama attaveqaqatigiinnut imminnut ’Siunissami siuttussanik’ taagortunut ilaavunga. Makitalaannguarlunga. Ingerlassat aallartitatta ilaat taaguuteqarpoq ’Kalaallit Nunaat as’ (kalaallisut ’naluara’mik isumaqartillugu) – Kalaallit Nunaat A/S-imut. Kalaallit Nunaannut nutaaliaasumut toraagaqartumik ingerlaasissaq maqaasivarput. Folketingimi parteera Inuit Ataqatigiit sinnerlugu sinniisituatut oqaaseqartarfimma 32-iusut saniatigut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq sukumiisumik soqutigisarivakka. Susassaqarfiit taakkua marluk aallaaviatut Folketingimut attuumassuteqanngikkaluartut. Taamaattorli. Tassami ilinniartitaaneq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq Kalaallit Nunaata siunissaanut apeqqutaalluinnartuupput. Maanna panelimi kisiartaallunga politikeritut issiavunga, aallarniititaallunga oqallinnermilu sammivisseeqataallunga. Tamanna suliassatut oqimaatsutut imaluunniit oqitsutut isigineqarsinnaavoq. Uanga oqitsutut isigivara. Kalaallit Nunaannut aningaasassat piareerpat? Siuarsaaneq inuussutissarsiutitigullu ineriartorneq qimalaarlugu allarluinnarmi aallartikkusuppunga. Politikkimiit isigalugu siuariartortitsinermi atugarissaarnermut akissaqarnissaq pineqarpoq. Pisariaqartut tamat, aamma nuannersut tamat. Politikeritut inuiaqatigiinni pisat tamat eqqarsaatigalugit sulisussaavugut. Atuarfiit ullumikkorniit nukittunerusut pivagut. Kalaallit inuusuttut amerlanerusut ilinniagaqarnissaat pivarput. Pikkorissut pikkorissisinnaasullu tamaasa inissaqartillugit. Soorlu aamma ineriartortitsinermi amerlanerit peqataanissaat amerlanerillu suliffeqarnissaat pineqartut. Kalaallini inuiaqatigiinni atuuffiga qiviartillugu tulluusimaarutiginerpaasannut ilaavoq ukiuni kingulliunerusuni meeqqanut inuusuttunullu ajornartorsiuteqartunut tunngasutigut oqallitsitsilersimasunut akuusimanera. Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsenip meeqqat pingaarnertut pisuussutigigivut oqaatigippagit, oqaaseq uanga meeqqat illersuisuattut sulininni atulersitara, taava tassanerpiaq sunniuteqarnerpaaffigisimasara misigisarpara. 1 Taavalu maanna eqqarsaatersuutinnut ilaassaaq – ukiuni tulliuttuni qulini 15-ini suut eqqartorneqarnissaannut sunneeqataasinnaavunga, imaluunniit sunneeqataasinnaavugut. Suunukua Kalaallit Nunaata pisariaqartinnerpaasussaagai? Ukiut qulit-15-it tullinnguuttut qiviassagutsigit isumaqarpunga siuariartortitsineq pineqartoq. Atugarissaarnissamut siuariartortitsineq. Sulilu annertusinerusitsinissamut siuariartortitsineq. Uanga suliffigisarsimasanni Siulersuisunut Allattoqarfimmiinneq aallarniutigivara, kingornalu siulersuisuni arlalissuarni peqataasimavunga. Politikerinik inuussutissarsiutitigut misilittagaqartunik inuussutissarsiutinillu ingerlassaqartunik politikkikkullu periataarsinnaasunik pisariaqartitsivugut. Taamatut oqarpunga inuussutissarsiutit politikkimilu suliaqartut akornanni atassusiliinissamik pisariaqartitsisoqarmat, soorlu aamma Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni, Danmarki ilanngullugu, atassusiinissaq pisariaqartinneqartoq. Inuerukkiartorneq Kalaallit Nunaanni ukiut 20-t matuma siornatigut ullumikkutulli ikitsigivugut. Allanngorallarnissaalu ilimanaateqanngilaq. Savalimmiut qiviarutsigit taakkua allaanerusumik ingerlapput. Aningaasarsiornikkut ataatsimut isigalugu siuariartortoqarpat amerliartuinnartut ornigukkusulersarput, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni siuariartortitsinissamut arlalitsigut pisariaqartitsivugut. 1. Atugarissaarnissamut siuariartortitsineq 2. Siariartortitsisoqarneratigut nukissat pitsaasut amerlanerusullu Kalaallit Nunaannukarusulissapput Ukiormanna Danmarkimi Kalaallit Illuutaat siullermeerlutik Future Greenlandimi peqataapput. Kalaallit Danmarkimi najugaqartut ukiumiit ukiumut amerliartuinnartut, akerlianik Kalaallit Nunaanni innuttaasut ikiliartuinnarput. Kalaallit Nunaat siuariartortitsinermik, aningaasaliissutinik aningaasaatissanillu kissaateqarpat, taava innuttaasut amerliartornissaat pisariaqarpoq. Amerlanerusariaqarpugut. Aningaasaatissanut piareerpugut? Folketingimi Inuit Ataqatigiinniit Issittumi Aningaasaliinernut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq sulissutigisimavarput. Ineriartortitsinissamut aningaasaateqarfik Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni nassuiarneqarsimavoq – Inatsisartunilu amerlanerussuteqartut aningaasaateqarfimmik taamaattumik pilersitsinissamut tapersiisimapput. Uanga nammineerlunga, Martin Lidegaard Radikale Venstreneersoq peqatigalugu, ingerlassaq ’Stronger Greenland Invitiative’, Kalaallit Nunaanni ingerlassassanut piareersimasunut aningaasaliinissanut tunngasoq tapersersorsimavara. Ministeriuneq Lars Løkke Rasmussen danskit naalakkersuisui aningaasaateqarfimmik taamaattumik pilersitsinissamut taperseerusunnersut aperigaangakku angertarpoq, taamaattorli 2 Kalaallit Nunaanniit saaffiginnittoqarsimanngitsoq oqaatigisarlugu. Aningaasanik kissaateqarutta ullumikkorniit iliuuseqarnerusariaqarpugut. Aningaasassat aningaasaliissutillu avataaneersut niuernerpalaartumik tunngaveqartumik pisarput. Aningaasaliinerit iluanaaruteqarnissanik naatsorsuuteqarnikkut pisarput. Tamanna nalinginnaasuuvoq, taamaattorli soorluuna taamatut eqqarsartariaatsimut paasinninniarneq amigaataasartoq, pingaartumik politikkikkut systemimi . Kalaallit Nunaanni siuariartorneq qanoq ittoq kissaatigivarput? Inuiaqatigiit sumut ingerlassappat, aningaasaqarnikkullu ineriartortitsinissap siuariartortitsinissallu kingunerisassaanut piareersimavugut? Ukiormanna Ruslandimi Murmanskimiippunga. Tassanilu orsussarsunnersuaq benzinasunnersuarlu naasassaapput. Benzina kuuginnartillugu nukissiutit minguitsut eqqartorneqarnissaat iluaqutaanngilaq. Taamaaliussagaanni tusaaneqarnissaq ilimanaateqanngilaq. Issittup ilaata taamatut ineriartorsimanera takullugu assut eqqarsarnartoqarpoq. Isumaqanngilanga suna tamaat akigalutigu siuariartortitsissasugut, siuariartortitsiniaannarlutalu taamaasiussasugut. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit kissaatigisagut tunaartaralugit siuariartortitsinermik eqqarsaqqissaartumik aqutsissaagut. Inuiaqatigiit qanoq ineriartornerat apeqqutaatillugu avataaniit nuiernerpalaartumik tunngaveqartumik aningaasaliissutinut ammaassissaagut. Kingunerisassaannullu ilisimannillutalu isummertassaagut. Kalaallit Nunaanni iliuuseqarnissaq pisariaqartipparput Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit qanoq ineriartornerat ilutigalugu nungusaataanngitsumik attanneqarsinnaanerusumillu siuariartortitsinissaq pineqarput. Uanni sumiiffinni suliffissanik innuttaasullu peqataatinnissaat pingaarnerpaajupput. Suliffiutillit piumasaat naapertorlugit piginnaasaqarnissarput pisariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu kalaallit ilinniagaqartut akornanni affangajaasa taamaatiinnartarnerat aporfissatigut annerpaajupput. Taamaattorli ilinniakkat qaffasissusaasa ullumikkoorniit sukkanerusumik qaffassarnissaat ajornanngilaq. Inuussutissarsiornerup siuarsarnissaa imaaliallaannariaanngilaq. Isumaqarpunga aatsitassarsiornerup takornariaqarnerullu iluini iluatsittunik minnerugaluanik misilittagaqaatigiligassatsinnillu pilersitsinissagut pisariaqartut. Piginnaasaqalerluta tassanngaanniillu qaffassarujoorluta. Qaammatini kingullerni kommunalbestyrelsinut qineqqusaarnerni Nuummi Siorarsiorfik sukumiisumik oqallisigineqarsimavoq. Qinersinerup takutippaa Inuit Ataqatigiit borgmesteriutitaa Asii Chemnitz Narup tapersersorneqarluartoq. Tamanna pitsaasutut isigivara. Iliuuseqarnissammi saniatigut Kalaallit Nunaanni anguniagassinnissarput pisariaqartipparput. Nikeriartitsissagutta nutaanik, annerusunik aaqqiisunillu eqqarsartariaqarpugut. Uninngaannarnissaq periarfissaanngilaq kissaatiginarnanilu. Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaat Kalaallit Nunaanni siuariartortitsinissamut annertuumik akisussaaqataavoq. 3 Tulluusimaarneq Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuussiartorlunga angalagaangama Kalaallit Nunaanneersuunera tulluusimaarutigalugu oqaluttuarigajuttarpara. Tulluusimaarutiginninnermi amigaatigigipput isumaqarpunga, iluatsittumillu ingerlanneqartut ukkannissaat amigaatigisarpagut. Tulluusimaarutiginerpaasannut ilaapput inuusuttut akisussaaffimmik tigusillutik namminersortunngortartut amerliartuinnarnerat. Taakkua ilagivaat Nuuk Couture, atisaliortarfik, aningaasaliisunut tunngasunik isummersoqqissaarnermikkut isumassarsiffissatsialaasut. Aningaasaliissutit attartukkamissut isigivaat sinneqartoorutitillu atorlugit eqqissillutik alliartuaarusunnerullutik. Oqariartaaseqarput – Sapinngilagut – sapinngitsoorsuuvugut. Tassa maanna oqaasissanni kingulleq. Qujanaq. 4 .