LIITE TIEDOTTEESEEN 2020
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto on vuonna 1953 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka peruspääoman on lahjoittanut merenkulkuneuvos Antti Wihuri. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla palkintoja vähintään kolmen vuoden välein tunnustukseksi rakentavasta työstä, joka on erinomaisesti edistänyt ja kehittänyt ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä.
Palkintoja voivat saada sekä yksityishenkilöt että yhteisöt kansallisuuteen katsomatta.
Wihurin Sibelius-palkinto 2020 Jukka Tiensuu
Jukka Tiensuu (s.1948) on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista säveltäjistä. Hän on opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Juilliard Schoolissa. Tiensuu on palkittu Erik Bergman -palkinnolla (1996), Teosto-palkinnolla (2004) ja säveltaiteen valtionpalkinnolla (2012).
Tiensuun teokset huokuvat syvää henkisyyttä ja hänen johdonmukainen tinkimättömyytensä taiteellisista päämääristä on vakuuttavaa. Tiensuun sävelkieli on kompromisseja kaihtamatonta mutta samalla hänen musiikissaan on usein läsnä puhdas ilo, ja jopa huumori. Tiensuu on kyennyt luomaan rikkaan, tunnistettavan ja omaperäisen musiikillisen ilmaisun. Samaan aikaan hänen musiikissaan on kuultavissa taidemusiikin monien traditioiden perinpohjainen tuntemus.
Laajan tuotannon keskiössä ovat moni-ilmeiset orkesteriteokset, joista esimerkiksi Mxpzkl (1977) sekä Voice Verser(2012) sopraanolle ja orkesterille heijastavat Tiensuun tyylin kehittymistä nykyiseen ilmaisuunsa. Suurissa orkesteriteoksissa Lumo (1996) ja Soma (1998) hän on laajentanut soinnillista palettiaan myös teknologiaa hyödyntämällä. Tiensuun persoonalliset konsertot piirtävät kuvan rohkeasta ja taitavasta säveltäjästä, ja esimerkiksi klarinettikonsertto Puro (1998) ja Teoton (2015), konsertto shengille (kiinalainen suu-urku), osoittavat kykyä hyödyntää soitinten ilmaisukapasiteetti kokonaisuudessaan. Erilaisten tyylien ja tekniikoiden hallintaan yhdistyvät rohkeat kokoonpanovalinnat muun muassa teoksissa Umori (2004) big bandille sekä Mora (2012) tenorille ja barokkiorkesterille.
Tiensuun tuotanto sisältää runsaasti kamarimusiikkia. Yläsävelsarjan taidokas hyödyntäminen teoksessa Beat(1997) klarinetille, pianolle ja sellolle tuo esille Tiensuun kyvyn luoda kiehtovia ja yllätyksellisiä sointi-ilmiöitä. Samoin kuin orkesterimusiikissa, on myös hänen kamarimusiikkiteoksissaan kuultavissa säveltäjän kiinnostus tasavireisestä järjestelmästä poikkeaviin viritysjärjestelmiin ja tietokoneavusteiseen säveltämiseen. Tiensuu tuntee perusteellisesti instrumentit, joille säveltää, käyttäen monipuolisesti ja omaleimaisesti eri soitinten ilmaisumahdollisuuksia.
Aktiivisen ja kasvavasti kansainvälistä huomiota keräävän sävellystyön ohella Tiensuu on toiminut myös esiintyvänä muusikkona ja opettajana. Hän on vaikuttanut pysyvästi Suomen musiikkielämään ja ollut perustamassa Helsinki Biennalea (nykyisin Musica nova Helsinki) sekä Viitasaaren musiikin aika -festivaalia, joista kumpikin on nykyisin kansainvälisesti merkittävä tiedon, taidon ja kontaktien välittymisen paikka uusille säveltäjäsukupolville.
Wihurin kansainvälinen palkinto 2020 Navin Ramankutty
Professori Navin Ramankutty (s. 1970, Intia) toimii globaalin ruokaturvan ja kestävyyden professorina Kanadassa University of British Columbiassa. Hän on maailman johtavia kestävän globaalin ruokajärjestelmän tutkijoita. Hänen tutkimusohjelmansa tavoitteena on ymmärtää, kuinka ihmiset käyttävät ja muokkaavat maan maapinta-alaa maataloudessa ja sen vaikutuksia globaaliin ympäristöön. Lisäksi Ramankuttyn tavoitteena on etsiä ratkaisuja maailman ruokahaasteeseen samalla kun maatalouden globaali ympäristöjalanjälki pyritään minimoimaan.
Ramankutty soveltaa innovatiivisesti erilaisia globaaleja datoja ja numeerisia ekosysteemimalleja, jotka mahdollistavat uusia ja rakentavia maatalouden tuotantotapojen muuttamisen haasteisiin ympäristöllisesti kestävän suuntaan. Hänen globaalit maankäyttömallinsa sekä meta-analyysit ovat keskeisessä roolissa koko alan globaaleissa tutkimuksissa. Ramankutty on yksi pääkirjoittajista Solutions for a cultivated planet – artikkelissa (Nature). Tällä artikkelilla on yksinään ollut erittäin suuri merkitys tutkimuksen suuntautumiseen kestävää ruokajärjestelmää koskevassa tutkimuksessa. Ekosysteemivaikutuksilla on keskeinen rooli hänen työssään laajemminkin. Hän on arvioinut tutkimuksessaan esimerkiksi luomutuotannon globaalia potentiaalia.
Ramankutty kansainvälistä arvostusta ja merkitystä osoittavat muun muassa se, että hän on osallistunut vuosituhannen ekosysteemiarviointiraportin (Millenium Assesment) kirjoittamiseen ja hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin IPPC:n neljännen arviointiraportin laatimiseen. Kummankin raportin yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut erittäin suuri. Ramankutty on julkaissut yli sata vertaisarvioitua artikkelia, mukaan lukien yhdeksän artikkelia Naturessa sekä kolme Sciencessa. Hän on yksi maailman viitatuimmista tutkijoista ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien aloilla.
Professori Ramankuttyn työssä yhdistyy tutkijan yhteiskunnallinen vastuullisuus ja innovatiivisten tutkimusmenetelmien yhdistäminen kestävän ruokajärjestelmän tutkimukseen johtaen erittäin korkeatasoiseen ja vaikuttavaan tieteelliseen tuotantoon.
Wihurin Sibelius-palkinto 1953-2020
Jean Sibelius 1953 Finland
Paul Hindemith 1955 Federal Republic of Germany
Dmitri Shostakovich 1958 USSR
Igor Stravinsky 1963 USA
Benjamin Britten 1965 UK
Erik Bergman together with
Usko Meriläinen and
Einojuhani Rautavaara 1965 Finland
Olivier Messiaen 1971 France
Witold Lutoslawski 1973 Poland
Joonas Kokkonen 1973 Finland
Krzysztof Penderecki 1983 Poland
Aulis Sallinen 1983 Finland
György Ligeti 2000 Austria
Magnus Lindberg 2003 Finland
Per Nørgård 2006 Denmark
Kaija Saariaho 2009 Finland
György Kurtág 2012 Hungary
Sir Harrison Birtwistle 2015 UK
Unsuk Chin 2017 South Korea
Jukka Tiensuu 2020 Finland
Wihurin kansainvälinen palkinto 1958-2020
Rolf Nevanlinna 1958 Finland mathematics
Pentti I. Halonen medicine, Väinö Hovi physics and Joonas Kokkonen music 1961 Finland
Sir John McMichael 1968 UK medicine
Lars Ahlfors 1968 USA mathematics
Sir Peter Hirsch 1971 UK metallurgy
Georg Henrik von Wright 1976 Finland philosophy
Jaakko Hintikka 1976 Finland philosophy
Derrick B. Jelliffe 1979 USA nutrition
Aldo van Eyck 1982 Netherlands architecture
Aksel C. Wiin-Nielsen 1983 Denmark meteorology
John Williams Mellor 1985 USA agricultural economics
Kullervo Kuusela 1988 Finland forestry
Kari I. Kivirikko 1991 Finland medical biochemistry
Olli V. Lounasmaa 1994 Finland technical physics
Niilo O.B. Hallman 1997 Finland pediatrics
Barbara Czarniawska 2003 Sweden economics
Merja Penttilä 2012 Finland bioeconomics
Thania Paffenholz 2015 Switzerland peace research
Markku Kulmala 2017 Finland atmospheric science
Navin Ramankutty 2020 Canada global sustainable land use and food systems