Martti Ahtisaari: ” Sain Kerran Nelosen Ruotsista” Polskutellen Koulussa

!"#$%&&% Yhdessä kahdella kielellä Folktingetin julkaisu 2011

Martti Ahtisaari: ” Sain kerran nelosen ruotsista” Polskutellen koulussa

Huippukokin huippukeitto Jalkapallo kieltenopettajana Baba Lybeck: ”Halusin synnyttää äidinkielelläni” Rakkaus 5 hurjaa mokaa

on kärlek !"#$%&&% !/SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS/"

Mikä ihmeen Folktinget? » Jalkapalloa 6 « EU-jäsenyyden Yksi kansa, kaksi kieltä myötä on jäänyt koros- » Kielisuudelma 10 tamatta, että Suomi on Suomalainen yhteiskunta on aina perustunut eri ryhmien väliseen yhteis- edelleen Pohjoismaa. » Huumoriruokaa 24 työhön. Pienessä maassa on oivallettu, että voimavarojen yhdistäminen on Pohjoismaiset arvot Vähemmistöt 28 ﬁksumpaa kuin riiteleminen. ovat presidentti Martti » Myös kieliryhmät tässä maassa ovat pääsääntöisesti eläneet sopusoin- Ahtisaaren mielestä » Dementia 30 nussa rakentaen maata yhdessä. Jo Suomen valtion perustamisen yhteydessä tänä päivänä entistäkin sovittiin, että maassa on kaksi tasavertaista kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. tärkeämpiä. Niihin kuu- » Lipsahdukset 31 Yksi kansa ja kaksi kieltä on siis alusta asti ollut maamme motto. Ruotsia luu myös ruotsin kieli. puhuva väestö on aina kokenut olevansa identiteetiltään suomalainen. Ei 12 ole epäilystäkään siitä, ketä suomenruotsalaiset kannustavat, kun Suomi ja Ruotsi kohtaavat toisensa vaikkapa jalkapallon maaottelussa. Kaksikielisyys on Suomelle suuri voimavara, sekä henkisesti että talou- Folktinget on lakisääteinen dellisesti. Vuosien saatossa Suomi on saanut laajaa kansainvälistä huomiota » Kielikylpy on oiva järjestö, joka edustaa ruotsin- ja jopa ihailua vastuullisesta vähemmistöpolitiikastaan. Monet Länsi- tapa oppia vieras kieli. kielisiä suomalaisia ja valvoo Euroopaan maat ovat alkaneet muokata vähemmistöpolitiikkaansa samaan Tuhannet suomalais- heidän oikeuksiaan. Kaikki suuntaan. lapset ovat 1980-luvun eduskuntapuolueet, joilla on Samalla kun Folktinget valvoo ruotsinkielisen väestön etuja, pyrimme lopusta lähtien kylpeneet ruotsinkielistä toimintaa, ovat myös rakentamaan siltoja kieliryhmien välille. Olemme ottaneet tehtäväk- ruotsiksi eri puolilla edustettuina Folktingetissä. semme kertoa kaksikielisyydestä niissä maanosissa, joissa useimmilla ihmi- sillä ei ole yhtymäkohtia suomenruotsalaisuuteen. Tämä lehti, joka jaetaan maata. Tutkimusten Kuulostaa epämääräiseltä. mukaan kielikylpy ei Ei ole kaikkiin Suomen kotitalouksiin, on osa sitä työtä. samantekevää Mitä teette ihan konkreetti- syö taitoja äidinkielestä sanooko hoitaja hyvää sesti? tai muista aineista. Mukavia lukuhetkiä! yötä vai god natt. Pyrimme vaikuttamaan lain- 16 Sivu 30 valmistelutyöhön, annamme Anna-Maja Henriksson (rkp) viranomaislausuntoja ja puheenjohtaja valvomme kieliturvaa. Sen lisäksi järjestämme erilaisia Steven Frostdahl (sd) « Toimittaja Baba tapahtumia ja kampanjoita. varapuheenjohtaja Lybeck on koko ikänsä Kimmo Sasi (kok) tasapainoillut suomen varapuheenjohtaja ja ruotsin kielen välillä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on käyttänyt Julkaisija Folktinget työssään niin paljon Lönnrotinkatu 3 A 3, 001200 Helsinki suomea, että tuntee Mikä tämä lehti on? folktinget@folktinget.ﬁ äidin kielensä köyhty- Vastaava julkaisija Stefan Svenfors neen. Tämän lehden nimi on Toimitusneuvosto Stefan Svenfors, 22 Kimpassa, ja sen julkaisee Anna Jungner-Nordgren, Anna Jeanne Folktinget. Lehti jaetaan Söderlund, Peter Appel, Petra Nylund vuoden alussa Pirkka-lehden Tuotanto Botnia Information 10% mukana lähes kaikkiin Konsepti Peter Appel, Janne Nylund eurooppalaisista Suomen kotitalouksiin. Projektinjohto Anna Jeanne Söderlund kuuluu kieli- 5,4% Taitto Studio PAP vähemmistöihin. meistä on ruotsin- Kannen kuva Katja Lösönen kielisiä. Julkaisua on tukenut Svenska Kulturfonden

!"#$%&&% !"#$%&&% $/KIELIMUURIN MURTAJAT KIELIMUURIN MURTAJAT/#

Kulttuurit Pienet vivahteet kiehtovat ja kielet I Riikinruotsalainen toimittaja Sören Viktorsson puhuu kiinaa, rikastuttavat toinen tsekkiä ja venäjää, mutta arkielämässä häntä kiehtovat kaikki uu- toisiaan. det suomenkieliset ilmaisut, joita hän päivittäin kuulee ja näkee RIKKAUTTAKielirajan toisella puolella avautuu uusi jännittävä maailma. ympärillään Helsingissä. – Pienet vivahteet suomenkielisissä sanoissa ja ilmauksissa ovat todella kiinnostavia. Näen niitä joka puolella mainospylväissä ja lehdissä. Sören muutti Tukholmasta Helsinkiin vuonna 1996 oppiakseen Tanssii Uskalias paremmin suomea. Hän oli jo hankkinut perustustiedot eri kurs- Uusi maailma roolinvaihto seilla ja kesäyliopistossa. Suomenkieliset vastasivat hänelle aluksi tahtien kanssa Enemmän kuin muotia usein englanniksi kohteliaisuuden vuoksi. – Olin itsepäinen ja jatkoin suomeksi, jotta oppisin puhumaan I I I I käyttivät viime kevään Eurovii- Charles Plogmanin muusikonura alkoi 1980-luvulla – Kun suomen Seitsemäntoista eri roolia ja – Kun tulin Pietarsaareen ja kieltä. Haaste lisäsi motivaatiotani, ja riikinruotsalaisena on haus- kaveribändissä, joka soitti hittejä englanniksi ja ruot- kieli oppiin perehtyy kuusikymmentä roolihahmon tapasin Jonaksen perheen, se oli su!naalissa. ka osata kohtuullisen hyvää suomea. siksi. Kun hän Charlies-orkesterinsa kanssa sai Viih- oikein pohjia myö- vaihtoa runsaassa yhdeksäs- samalla ensimmäinen konk- – Ihmiset välittävät täällä toi- Osa kiitoksesta lankeaa Olavi Virran levyille. ten, avautuu aivan dyttäjä 1999 -tittelin, hän päätti panostaa suomeen säkymmenessä minuutissa. reettinen kohtaamiseni tämän sistaan, siitä tulee turvallinen ja – En ikinä unohda, kuinka eräänä jouluna makasin sairaana uusi maailma. tosissaan. Kuulostaa aivan riittävän vai- kuuden prosentin kanssa, josta mukava mieli, Marja Rak sanoo. Pekingissä ja kuuntelin Punatukkaista tyttöäni. – Suomenkielinen tanssiyleisö odottaa monipuo- Näin sanoo kealta tehtäväksi omalla äidin- olin vain lukenut koulussa. Jo- Pietarsaaressa varttunut Jonas lisempaa ohjelmistoa kuin mihin olin tottunut. Kun Camilla Eriksson, kielelläänkin. Suomenkielinen naksen isoäiti ei osannut sanaa- Rak näkee myös ruotsinkielisen päätimme panostaa suomenkieliseen yleisöön, sain joka on varttunut näyttelijä Hanna Raita-aho sel- kaan suomea, Marja Rak sanoo. pikkukaupunki-idyllin haitat, opetella hitaan valssin uudelleen ja harjoitella cha- ruotsinkielisessä viytyy tästä urotyöstä ruotsiksi Hän vietti lapsuutensa Harja- kuten sosiaaliset valvontameka- cha-chaata ja rumbaa, kertoo Suomen suosituimpiin kodissa Vaasassa, Svenska Teaternin Alla älskar vallassa ja tapasi Jonas Rakin, tu- nismit. iskelmäartisteihin kuuluva Plogman. mutta opiskelee Bernie Mado" -näytelmässä. levan miehensä, opiskeluaikana – Arvostan suomenkielisen Hän uskoo menestyksensä johtuvan siitä, että orkes- parhaillaan – Kun ei näyttele omalla äi- Helsingissä. Pietarsaari tukikoh- kulttuurin kiertelemätöntä tyy- terin tarjonta on kahden musiikkikulttuurin omape- suomea kään- dinkielellään, vuorosanojen si- tanaan hän on rakentanut muo- liä. He sanovat asiat suoraan eikä räinen sekoitus. täjän ammattia sältöön ja merkitykseen täytyy titalo Noolanin, jonka vaatteita tarvitse arvailla, missä mennään, – Soittomme perustuu enem- varten. paneutua vieläkin tarkemmin. muun muassa Kuunkuiskaajat hän toteaa. män duuriin kuin molliin. Tietyissä Mitään ei saa ilmaiseksi. Olemme säilyttäneet aitouden tekstityypeis- Raita-aho sai kimmokkeen samalla, kun olemme laajen- sä suomen esiintyä muulla kuin suomen Kroolaten ankkalammikossa taneet ohjelmistoamme vas- kielioppi on kielellä opiskellessaan näyt- FASCINERANDE. Suomen kieli kiehtoo riikinruotsalaista Sören taamaan suomenkielisen hankalaa myös tämötaidetta Tanskassa. Syk- kylvyssä Dragsvikin ruotsinkie- Viktorssonia. Hän on oppinut kieltä muun muassa Olavi Virran yleisön odotuksia. useimmille suo- syllä 2011 hän esiintyy sekä lisessä varuskunnassa. lauluista. menkielisille. suomeksi että ruotsiksi Wasa – Aluksi tunsin itseni ihan – Kaksikielis- Teaterissa. hölmöksi, kun en ymmärtänyt BYTTE SPRÅK. ten opiskeluka- mitä puhuttiin, mutta edistyin Charles Plog man vereitten on vaikea aika nopeasti ja siitä sai moti- aloitti uransa pysyä kärryillä vaatiota oppia enemmän. soitta malla kielioppisäännöistä Nykyään Jaan opiskelee val- ruotsiksi, ja kaikista poikkeuk- tiotieteitä Helsingin yliopiston mutta siirtyi sista. Aika tavallista Svenska Social- och Kommu- sittemmin on, että myös suomen- nalhögskolanissa. suoma laisille kieliset rikkovat suomen – Meillä on täällä koululla tanssi- lavoille. kielioppisääntöjä. oma pieni epävirallinen kerho, I Tylsää ja täysin turhaa pak- Finskatalande Bättrefolk. On kopullaa, Jaan Siitonen ajatteli kiva olla vähemmistönä, kun kouluruotsista käydessään lu- enemmistö ymmärtää meitä. kiota Espoossa. Kun tuli armei- Siksi meihin ei myöskään ole jan aika, Jaan kuitenkin halusi suhtauduttu ollenkaan nega- käydä sen niin sanotusti kieli- tiivisesti. Pohjalainen pilapiirtäjä Leif Sjöström !"#$%&&% !"#$%&&% JALKAPALLOA/%

Ruotsin kieli istuu vahvana Suomen jalkapallomaa- joukkueessa Huuhkajissa. Jalkapallo kouluttaa suvaitsevaisuuteen, sillä maailman kentillä on oltava avoin vieraille kielille.

im Sparv kuuluu uuden sukupolven jalkapalloili- joihin, jotka nyt ovat seuraamassa Jari Litmasen ja Sami Hyypiän pitkää maajoukkueuraa. Hän antaa rennosti haastatteluja tv-kameran edessä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja hollanniksi. Kentällä Timin rooli on tärkeä, hän syöttää paljon T ja puhuu vieläkin enemmän. – On äärimmäisen tärkeää, että kentällä puhutaan koko ajan. Maajoukkueessa käytän enimmäkseen suomea, mutta tietenkin, jos Roman tai Alexej Eremenko on vierelläni keskikentällä, puhun heille ruotsia ja sama pätee, jos lähetän pitkän syötön Daja Sjölundille, Tintti Johanssonille tai Miklu Forssellille, Tim Sparv kertoo. Tim oli U21-maajoukkueen kapteeni vuoden 2009 EM-kisois- sa Suomen pelatessa miesten jalkapallon ensimmäisissä kan- sainvälisissä mestaruuskisoissaan. Ja hän teki turnauksessa joukkueen ainoan maalin rangaistuslaukauksella Englantia vastaan. – Olen pelannut maajoukkueessa 15-vuotiaasta, ja mitä van- Pallo ei tunne hemmasta ikäluokasta on ollut kyse, sitä enemmän ruotsin- kielisiä joukkueessa on ollut. Suomenkieliset joukkuekaverit ovat aivan ihmeissään ja kyselevät, mistä näitä ruotsinkielisiä jalkapalloilijoita nyt yhtäkkiä tulee, Sparv nauraa.

TIMIN KASVATTAJASEURA on vöyriläinen Norrvalla FF, vähän mat- kaa Vaasasta pohjoiseen, mutta peruskoulun jälkeen hän siirtyi pelaamaan Southamptonin juniorijoukkueeseen Englantiin, jossa hän oli kokoonpanossa muun muassa FA Youth Cupin !- TEKSTI: JOHAN SVENLIN!KUVAT: JUSSI ESKOLA, MIKAEL NYBACKA naalissa. Vietettyään kaksi kautta Ruotsissa Halmstadissa hän kielirajoja siirtyi vuoden 2010 alussa Euroopan ammattilaiskentille ja hol- lantilaiseen FC Groningeniin. – Sain tosi hyvän alun lapsuuden juniorivuosina, harjoitus- mahdollisuudet olivat hienot ja paikallinen talkoohenki pienen NY GENERATION. Alexei Eremenko Jr (vasemmalla) ja Kasper Hämäläinen seuramme tukena vahvaa, Sparv selittää. kuuluvat Suomen jalkapallon uuteen sukupolveen. Maaottelussa San Marinoa !"#$%&&%vastaan marraskuussa 2010 he auttoivat Suomen murskavoittoon 8–0. !"#$%&&% '/JALKAPALLOA JALKAPALLOA/&

Jalkapallo on yleismaailmallinen kieli, jota Pallo kielten- kaikki ymmärtävät äidinkielestään riippumatta. opettajana MIKSI SUOMEN MAAJOUKKUEESSA on täl- tainen tilanne, kun Vasa IFK eli suuruu- yhdistää jalkapallon toisen asteen opin- Perinteikäs jalkapalloseura ÅIFK lä hetkellä niin monta ruotsinkielistä? den kauttaan. Perinteiset ruotsinkieliset toihin. Kaikki tämä perustuu vahvaan Suomenkieliset Siirrämme kysymyksen Lars Mosan- turkulais- ja helsinkiläisseurat ovat aina jalkapallokulttuuriin, Mosander toteaa. Turussa torjui jäsenkatoa ryhtymällä derille, jonka juuret ovat vaasalaisessa olleet hyvin edustettuina maajoukkuees- joukkuekaverit markkinoimaan kielikylpyfutista. jalkapalloilussa mutta joka on nyt kaksi sa, Lars Mosander kertoo. SANOTAAN, ETTÄ JALKAPALLO on yleismaa- ovat aivan ihmeissään vuotta toiminut apuvalmentajana Ruot- Ruotsinkielisten jalkapalloilijoiden ilmallinen kieli, jota kaikki ymmärtävät ja kyselevät, mistä näitä ÅIFK joutui seitsemän vuotta sitten koh- sin Örebro SK:ssa. Sitä ennen hän työs- kansainväliseen menestykseen on monia äidinkielestään riippumatta. Useimmat ruotsinkielisiä taamaan tosiasiat: junioripelaajien määrä oli kenteli Suomen Palloliitossa. Hän ei pi- syitä. Mosander mainitsee niistä muuta- pelaajat ymmärtävät englantia, mutta jalkapalloilijoita nyt laskussa. Pelastus löytyi kielikylpyjalkapal- dä ruotsinkielisten osuutta sattumana, mia. suurseuroissa, esimerkiksi Real Madri- yhtäkkiä tulee. losta. vaan viittaa Suomen ruotsalaisalueiden – Monet panostavat jalkapalloon ki- dissa, Interissä ja Chelseassa kaikkien ! Meillä oli noin 60 junioripelaajaa ja historiallisesti vahvoihin jalkapallope- venkovaa, seurat ovat hyvin hoidettuja ja edellytetään opettelevan joukkueen tarvitsimme lisää pelaajia toiminnan säilyt- rinteisiin. junioritoiminta kunnossa. Lahjakkaille kieltä. Sama pätee Mosanderin seuraan, – Ei se ole mitään uutta, että maajouk- pelaajille on tarjolla talenttiakatemioita Örebro SK:hon. tämiseksi tasaisena, kertoo Michael Nurmi, kueessa on samaan aikaan monta ruot- ja ylimääräisiä harjoituksia. Esimerkik- – Kyllä, puhumme ruotsia. Useimmat joka osallistui kielikylpyjalkapallon käynnis- sinkielistä. Jo 1950-luvulla oli samankal- si Pietarsaaressa ja Vöyrillä voi lisäksi oppivat kielen nopeasti, mutta siinä on tämiseen. yksilöllisiä eroja. Osittain se ÅIFK oli jo aiemmin käytännössä toiminut johtuu asenteesta uuden kie- suomeksi ja ruotsiksi, mutta silti monet suo- Valmiina taistoon len oppimista kohtaan ja osit- menkieliset vierastivat seuraa, jonka nimi tain siitä, mistä kieliryhmästä kuulosti niin ruotsalaiselta. itse on lähtöisin. Englannin- ! Onnistuimme välittämään tämän vies- kielisten on usein helpompi tin, että seura huolehtisi junioreista kielestä oppia ruotsia kuin ranska- riippumatta. Juniorimäärämme nousi nope- laisten, Lars Mosander sanoo. Ruotsin jalkapalloseurat asti 200 pelaajaan, kun saimme seuraan ovat toimineet monille suo- suomenkielisiä yhä enemmän. Meillä on malaisille ponnahduslautana myös paljon ulkomaalaistaustaisia juniorei- Euroopan mahtiliigoihin; nyt ta. Tavoitteennamme on edistää kaikinpuo- viimeksi Roni Porokara lähti leista suvaitsevaisuutta, kertoo Nurmi. joulukuussa Örebrosta belgia- ruotsia pysyäkseen kärryillä harjoituksissa. SPELAR I HOLLAND. Jalkapallo on hauskaa, mutta koulun kiel- laiseen Germinal Beerschot Sjölund on pelannut 18 ottelua U21-maajouk- Tim Sparv aloitti tenopetus koetaan usein tylsänä. uransa Vöyrillä –liigajoukkueeseen. Samalla kueessa ja 25 maaottelua Huuhkajissa. Hän ei ! Monet kokevat oppineensa ruotsia ja ruotsalaiset seurat ovat toi- ole koskaan antanut kielen aiheuttaa ongelmia ja pelaa nykyään sen huomaa todistusten kohonneina arvo- mineet Porokaralle ja monille jalkapallouralleen. Hollannin pääsarjassa, sanoina. Nuoret ovat tajunneet, muillekin suomalaispelaajil- – Jo poikien maajoukkueessa asiat käytiin huippujoukkueessa FC Groningenissä. le tehokkaana kielikylpynä. läpi suomeksi, mutta olin lukenut suomea kou- että ruotsia voi oppia myös Muun muassa Toni Kuivasto lussa ja ymmärsin sitä kohtuullisesti, Daniel vapaa-ajan harrastuk- ja Jari Ilola ovat pelanneet Sjölund sanoo. sen kautta. Ruotsissa. Huuhkajat kohtaa Ruotsin vieraskentällä ke- säkuussa ja sopiikin kysyä, saako siitä taktista Ylärivi vasemmalta: Kasper Hämäläinen (kaksikielinen Turusta, nyt Tukholman Djurgårdens MYÖS AHVENANMAALAISEN Daniel etua, kun vastustaja ei ymmärrä joukkueen IF:ssä), Otto Fredriksson (Jaron ja norjalaisjoukkueen Lilleströmin kautta Venäjän pääsarjaan), Sjölundin arki sujuu ruotsiksi kieltä. Alexei Eremenko Jr (kävi ruotsinkielisessä koulussa Pietarsaaressa, puhuu viittä kieltä), Mikael tukholmalaisessa Djurgår- – No, Hollannin liigamatseissa heitän usein Forssell (kaksikielinen Helsingistä, vilautti Grattis Pappa -t-paitaa tehtyään maajoukkuemaalin dens IF:ssä. piikkejä ruotsiksi, kun vastustajajoukkueessa isänsä syntymäpäivänä), Markus Heikkinen, Daniel Sjölund (ahvenanmaalainen, joka pelaa – Monet pelaajat ovat meil- on pelaajia Ruotsista. Aion olla paljon äänessä Tukholman Djurgårdens IF:ssä). Alarivi vasemmalta: Roman Eremenko (kävi ruotsinkielistä lä käyttäneet aluksi englan- kentällä, kuten aina, Tim Sparv hymyilee. koulua Pietarsaaressa), Veli Lampi, Mika Väyrynen, Niklas Moisander. Kuva otettiin ennen tia, mutta heidän on opittava ottelua San Marinoa vastaan marraskuussa 2010.

!"#$%&&% !"#$%&&% ()/KAKSIKIELISET PERHEET KAKSIKIELISET PERHEET/((

aikki alkoi lentosuukosta. 19-vuotiaat Tänä päivänä 8-vuotias Julia käy ruotsalaisen So!a Mellberg ja Mika Kultti kaahailivat koulun toista luokkaa ja 5-vuotias Jenna seuraa KAKSI- kavereiden kanssa autoilla Vaasan torin kohta perässä. Ruotsinkielisen koulun valinta Kliepeillä, kuten sen ikäisillä on tapana. Kahden ei ollut aivan itsestäänselvää. Mikaa mietitytti KIELISYYS auton kohdatessa kohtasivat myös katseet ja muun muassa se, miten hän pystyisi auttamaan LISÄÄNTYY Kohtalokas Mika päätti kokeilla onneaan lentosuukolla. tyttäriään läksyjen kanssa. Autojen pysähdyttyä päästiin puheväleihin. – Ajattelimme kuitenkin, että tytöt oppivat Suomenruotsa- Muutaman kuukauden kuluttua nuoripari asui suomen kielen helposti muualtakin kuin kou- laiset menevät jo yhdessä eikä kestänyt pitkään, kun So!a tuli lusta, kun kerran koko ympäröivä yhteiskun- hiukan toden- raskaaksi. Kaksikielisen vaasalaisperheen kohta on suomenkielinen. Ruotsin kieli tarvitsee näköisemmin talo oli sinetöity. enemmän tukea, linjaavat So!a ja Mika. 1 naimisiin suomalaisen kuin – Meille oli alusta asti selvää, kielisuudelmaTEKSTI: ANNA JEANNE SÖDERLUND!KUVAT: KATJA LÖSÖNEN toisen suomenruotsalai- että lapsesta tulisi kaksi- ARJESSA PERHE tasa- sen kanssa. Suomessa kielinen. Julian nimen- painoilee jatkuvas- on noin 42 000 perhettä, kin valitsimme siten, ti kielten välillä. joissa toinen vanhempi on että se kelpaisi mo- Dvd:t katsotaan suomenkielinen ja toinen lemmilla kielillä. aina suomeksi Tosin ristiäisiä ruotsinkielisen ruotsinkielinen. edeltäneenä yönä koulun vastapai- keskustelimme noksi. Yhteiseksi Kaksi kolmasosaa vielä siitä, pitäisikö kieleksi Julia ja Jen- kaksikielisten Julian toinen nimi na ovat itse valinneet perheiden lapsis- Evelina kirjoittaa yh- ruotsin. Tosin he saat- 2 ta rekisteröidään dellä vai kahdella i:llä, tavat vaihtaa kieltä, jos he ruotsinkielisiksi ja he käy- kertoo So!a. vaikkapa leikkivät suomenkie- vät ruotsinkielistä koulua. lisen kaverin kanssa. Ajoittain lap- MIKALLE TUTUSTUMINEN SOFIAAN merkitsi set ovat sekoittaneet kieliä toisiinsa, Vielä 1970-luvulla samalla myös tutustumista suomenruot- mutta se on ajan myötä vähentynyt. valtaosa kaksikie- salaisuuteen. Vaikka hän olikin kasvanut – Jos lapset sekoittavat puheeseen suo- listen perheiden kaksikielisessä Vaasassa, kontaktit toiseen menkielisiä sanoja jutellessaan kanssani, lapsista rekiste- kieliryhmään olivat siihen aikaan mitättömät. yleensä korjaan heitä kääntämällä sanan ruot- 3 röitiin suomenkielisiksi ja Ruotsinkielinen So!a oli jo jonkun verran pe- siksi, kertoo So!a. perheissä puhuttiin usein rillä suomen kielestä ja kulttuurista hänen äi- Kaksikielisessä perheessä myös vanhem- Pitäisikö tyttären vain yhtä kieltä. tinsä mentyä uusiin naimisiin suo- mat saavat tehokas- nimi kirjoittaa menkielisen miehen kanssa. Siksi ta kieltenopetusta yhdellä vai kahdella pari on aina puhunut keskenään miltei huomaamatta. Kaksikieliset lap- suomea. Päätimme laittaa Sekä Mikalle että So- set saattavat op- i:llä? Entä millä Kaksikieliselle lapselle tyypilli- lapset ruotsin- !alle on ollut suurta pia kieliä hieman kielellä lapsi sesti Julia oppi puhumaan hieman kieliseen kouluun, hyötyä kielitaidos- 4 hitaammin, mutta keskivertoa myöhemmin. So!a hoi- taan työelämässä. ei ole mitään todisteita sii- aloittaa koulun? ti Juliaa kotona ensimmäiset kolme koska suomen he Sofia työskentelee tä, että he oppisivat yhden Kaksikielisessä vuotta, mikä johti siihen, että tytön oppivat muualtakin. oppilasvalmentaja- kielen toisen kielen kustan- ruotsin kieli oli pitkään vahvempi na ja puhuu työssään nuksella. Päinvastoin tut- perheessä käytännön kuin suomi. Sana pappa tuli ensin, enimmäkseen suo- kimukset osoittavat, että päätöksiä pähkäillään sitten vasta isi. Sama kuvio toistui pikkusisko mea. Mika työskentelee teollisuuskalustamisen kaksikielisyys muokkaa las- Jennan kohdalla. asiantuntijayrityksessä ja käyttää ruotsia lähes ten aivoja joustavammiksi – Päätimme laittaa tytöt suomenkieliseen päivittäin, sillä yrityksen päämies on Ruotsissa. monelta kantilta. ja sopeutuvammiksi uusiin TRÄFFADES PÅ TORGET. Mika Kultti päiväkotiin, koska he puhuivat siihen aikaan Ensi kesänä Mika ja So!a menevät naimisiin tilanteisiin. Kaksikielisen ja Soﬁa Mellberg tapasivat kymmenen ruotsia suomea paremmin. Sitä paitsi suomen- – kymmenen vuotta ensitapaamisen jälkeen. lapsen on myös helmpompi vuotta sitten Vaasan torilla. Heillä on kielinen päiväkoti oli lähempänä, muistelee – Seremonia pidetään luonnollisesti kahdella kaksi tytärtä, Jenna ja Julia. Mika. kielellä. Nyt hakusessa on kaksikielinen pappi. oppia kolmas kieli.

!"#$%&&% !"#$%&&% (!/HAASTATTELU HAASTATTELU/("

TEKSTI: ANNA JEANNE SÖDERLUND!KUVAT: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Olemme osa Pohjoismaita EU-jäsenyyden myötä on jäänyt korostamatta, että Suomi on edelleen Pohjoismaa. Pohjoismaiset arvot ovat presidentti Martti Ahtisaaren mielestä tänä päivänä entistäkin tärkeämpiä.

artti Ahtisaari on elämänsä aikana Pohjoismaita yhdistää samanlainen käsitys hyvästä tehnyt yhteistyötä pohjoismaisten yhteiskunnasta. yhteistyökumppaneiden kanssa – Kun vertaillaan eri maita, Pohjoismaat löytyvät ulkoasiainministeriön virkamie- miltei aina kärjestä koskee asia sitten tasa-arvoa, kil- henä, presidenttinä ja rauhansovit- pailukykyä tai vaikkapa naisten asemaa. Näitä arvoja telijana. Hänestä Pohjoismaat ovat edelleen Suomen meidän tulee vaalia. Mielestäni pohjoismaisen ulot- Mluonnollinen viitekehys, vaikka tuvuuden väheksyminen on henkistä laiskuutta. se EU-jäsenyyden myötä usein vaikuttaa unoh- tuvan. Ne jotka kri- tisoivat ruotsin kielen asemaa En usko, unohtavat Ahti- että kieliryhmien saaren mielestä välille syntyy usein juuri Poh- Suomessa vakavia joismaisen ulot- ristiriitoja. tuvuuden. – Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja tästä seuraa myös se, että suomalaisten tulee voida kommunikoida muiden pohjoismaa- FREDSFÖRHANDLARE. Martti Ahtisaari on tehnyt laisten kanssa. Ilman ruotsin kielen hallintaa tämä pitkän uran rauhansovittelijana. käy hankalaksi. Englantia puhumalla yhteys ei suju FYRA I SVENSKA. Kouluaikoinaan luonnollisesti, toteaa Ahtisaari, jonka omat sukujuu- PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI toimii parhaillaan Martti Ahtisaari sai kerran nelosen ret löytyvät Norjasta. puheenjohtajana Folktingetin kansalliskielten joh- ruotsista. Nykyään hän puolustaa Toki Pohjoismaiseen ulottuvuuteen kuuluu Ahti- toryhmässä. Ryhmän tehtävänä on nostaa esille vahvasti Suomen toista kansalliskieltä. saaren mielestä paljon muutakin kuin pelkkä kieli. konkreettisia ehdotuksia ruotsin kielen aseman

!"#$%&&% !"#$%&&% ($/HAASTATTELU HISTORIA/(#

Kivikausi Vuodet 1100!1200 Vuosi 1548 Vuosi 1809 1960-luku Väestön yhteisen Ruotsin kieli jäi pysyvästi Mikael Agricolan suomen- Vuoden kestänyt Suomen Suomessa siirrytään perus- Rauhan- peruskielen hajoaminen Suomeen, vaikka se ja sen kielinen Uusi Testamentti sota päättyi Haminan rauhaan, kouluun. Eduskunta tekee myöhäis kantasuomeksi muinaisskandinaaviset ilmestyy Tukholmassa. jossa Ruotsi menetti Venäjälle päätöksen, jonka mukaan ”Kaikki kieltenopetus pitäisi aloittaa ! ja kantasaameksi esiasteet tulivat tänne Esipuheessa hän kertoo itäiset maakuntansa, osan toinen koti mainen kieli on turvaamisen indoeurooppalaisten useita kertoja. Pysyvyyteen ruotsin suomalaisten Länsipohjaa ja Ahvenan maan. kouluissa pakollinen aine. kielten vaikutuksesta. vaikutti se, että Ruotsin valtio lyhyen historian. """"mahdollisimman varhain.” suurvallaksi? rantautui tuolloin Suomeen.

KIVIKAUSI 700 - LUKU 1100!1200 1323 1548 1713!1721 1809 1863 1960 - LUKU 2000 - LUKU vahvistamiseksi seuraavaa hallitusohjel- kon#ikteihin aikaisemmin. Mitä pidem- Viime aikoina on väläy- maa silmällä pitäen. pään on riidelty, sen vaikeammaksi sovit- telty, että Suomesta 700-luku Vuosi 1323 Isoviha 1713!1721 Vuosi 1863 2000-luku Ahtisaari on henkilökohtaisesti sitä teleminen käy. voisi tulla rauhanturvaa- Kielestä riippumatta Pähkinäsaaressa solmitaan Hävitysten seurauksena Suomi ja ruotsi tehdään Kielikysymys on jälleen viikinkikulttuuri oli rauha Ruotsin ja Novgorodin kieliraja ruotsin ja suomen tasaveroisiksi kieliksi kuumentunut. Vastakkain mieltä, että kaikki kieltenopetus pitäisi – Kaikkien osapuolten on oltava muka- misen suurmaa. Presi- yhtenäinen koko välille eikä Ruotsin vaikutus kielten välillä muuttuu. Ruotsin kahdenkymmenen ovat näkemykset, että kieli on aloittaa mahdollisimman varhain, koska na sovittelussa. Liian Itämeren alueella. enää leviä kauemmas itään. kieli kansankielenä katoaa vuoden siirtymäajalla. pelkkä kommu nikaatio väline dentti Martti Ahtisaari pienet lapset oppivat kieliä helpoiten. helposti toinen Kymenlaaksosta ja Karjalasta. ja siihen riittää englanti, ja pitää esitystä hyvänä. toisaalta se, että ruotsin kieli – Jos oppii ruotsia, myös muiden kielten niistä leimataan on osa Suomen identiteettiä. oppiminen on helpompaa. Sana pakko- terroristiksi ! Suomesta löytyy paljon ruotsi on minusta aivan onneton. Meidän ja eristetään ihmisiä, joilla on kokemus- täytyy myös panostaa opetuksen laatuun, kanssakäy- Jos oppii ruotsia, ta rauhanturvaamisesta. tämä on tavallaan rimannoston paikka. m i s e s t ä . myös muiden kielten Myös yliopistoissa on tällä Silti Ahtisaari ymmärtää heitä, joiden Voisi sanoa, oppiminen on mielestä ruotsi on vaikeaa. Hän sai itse helpompaa. Sana alueella paljon tietotaitoa. kerran nelosen ruotsista kouluaikoinaan. pakkoruotsi on Ahtisaari toivoo, että Ei millään väkipakolla – Mutta ei siitä jäänyt traumoja, päin- minusta aivan hankkeelle saataisiin kun- TEKSTI: KATJA PESONEN vastoin. Sujuvan ruotsin opin sitten onneton. nollinen rahoitus. Tämä 1960-luvun alussa, kun työskentelin ke- koskee sekä kotimaista sa ovat aina olleet Uusimaa ja Pohjanmaa. hitysyhteistyössä Pakistanissa. toimintaa että YK:n kautta Ruotsalaiset eivät Ruotsi oli luonnollinen kieli siellä, missä Kaikki muut ryhmässäni oli- tehtävää työtä. Pelkästä olleet kansa, joka talloi sitä oli. vat ruotsalaisia. He totesivat, että minä olen tehnyt ura- rahasta hanke ei kuiten- – Ruotsia kohtaan ei esimerkiksi kan- että jos haluan seurustella ni puhumalla henkilöille, kaan ole kiinni. suomalaisia siihen asti, sanrunoissa tai historiallisissa lähteissä heidän kanssaan, minun on jotka jossain elämänsä ! Itse olen kiitollinen kunnes Venäjä 1809 tunneta mitään kielteisyyttä, Tarkiainen opittava puhumaan ruotsia. vaiheissa on leimattu ter- siitä, että Suomi on aina täsmentää ja jatkaa, että kansan suhtautu- Suomenruotsalaiset voisivat roristeiksi. myöntänyt minulle virkava- otti maamme itselleen. minen oli 1800-luvun alkupuoliskolla jopa edesauttaa kielen oppimista Maailman konfliktit niin lämmintä, että viranomaisten piti sitä pautta, kun tärkeä tehtävä Siihen asti Suomi oli puhumalla useammin suo- nähneenä presidentti jäähdytellä. on tullut eteen. Tämä saat- menkielisille ruotsia. Kielen Ahtisaari uskoo suo- – Kielteisyys on fennomanian ja aito- taa kuulostaa vähäpätöi- osa Ruotsia, jonka vaihtaminen suomeksi on malaisen yhteiskunnan suomalaisuuden keksimä suhtautumista- minusta turhaa häveliäisyyttä. vakauteen myös tule- seltä asialta, mutta sillä on oikeudet pätivät myös pa. Se perustuu nykyään traumaattiseen vaisuudessa. Vaikka ollut ratkaiseva merkitys meillä. suhtautumiseen toista kotimaista kieltä URANSA AIKANA AHTISAARI on ruotsin kielen asemasta uralleni rauhansovitteli- kohtaan, jota ei oikein virheiden pelossa nähnyt monta kon#iktien repi- käytävä keskustelu on jana. Käsitys Suomesta entisenä Ruotsin POSITIV INSTÄLLNING. Ruotsin kehdata puhua, vaikka englantia käyte- mää maata. Hänen mukaansa välillä kiivastakin, hän Ahtisaari uskoo esityk- koloniana, jota emämaa piti tiukasti ruo- kieltä kohtaan ei kansanrunoissa tai tään miten virheellisesti tahansa, toteaa kaikilla kon#ikteilla on omat ei usko, että kieliryhmien sen rauhanturvaamisen dussa elää sitkeästi. Tähän tukeutuen historiallisissa lähteissä tunneta mitään Tarkiainen. historialliset ominaispiirteensä välille syntyy vakavia jän- suurvallasta olevan kaikki- on helppo ajatella, että ruotsin kieli olisi kielteisyyttä, sanoo Kari Tarkiainen. ja mitään yleispätevää menetel- nitteitä. en mieleen. tuotu Suomeen väkipakolla ja yritetty tu- Hänen mukaansa kielteisyys ruotsia VAHVASSA ELÄÄ LISÄKSI vanhan rahan käsi- kohtaan on fennomaanien keksintö. mää niiden ratkaisemiseksi ei ole – Populismia esiintyy ! Myös maahanmuut- kahduttaa sitä, mikä mielletään perisuo- te, vaikka suurin osa suomenruotsalaisista olemassa. kaikkialla, Suomessakin, toon kriittisesti suhtautuvi- malaiseksi. men ja Ruotsin historiasta, joista erityi- on aina ollut työläisiä. – Rauhansovittelijana voi vain mutta en ole siitä hirveän en tahojen pitäisi olla mie- – Suomi oli alun alkaenkin osa Ruotsia, sesti Sveriges Österland från forntiden till 1700-luvulle saakka kieli oli pelkkä il- avata kysymyksiä ja tarjota keskus- huolissani. Folk är klokare lissään tästä. Jos pystymme jonka asukkaiden oikeudet ja velvollisuu- Gustav Vasa (2008) käsittelee näiden kah- maisuväline ja vasta sen jälkeen sitä alet- telutilaisuuksia. Usein ratkaistavat än man i allmänhet förstår. ratkaisemaan konﬂikteja det olivat samat kuin emämaassa. Suomen den kielen yhteistä historiaa. tiin pitää osana identiteettiä. kysymykset ovat hyvinkin käytän- – väki on viisaampaa kuin kieltäkään ei sorrettu ja sen käyttö kirkon – Ne ruotsinkieliset suomalaistuivat, paikan päällä, pakolaisten nönläheisiä ja kaukana teorioista. mitä yleensä ajatellaan. ja asetusten piirissä sekä suullisena kiele- SUOMI OLI VIELÄ 1800-luvulla etnisesti ja jotka joutuivat työssään käyttämään suo- määrä saattaa vähentyä. Nobelin rauhanpalkinnon saanut nä esimerkiksi talonpoikaissäädyssä Ruot- kielellisesti hajanainen alue, joka yhte- mea. Kotikieli ei yksin riittänyt takaamaan Martti Ahtisaari näkisi mielellään, sin valtiopäivillä oli täysin mahdollista, näistyi luterilaisen kirkon sekä Ruotsista ruotsin jatkumista puhekielenä. Tämän että kansainvälinen yhteisö puut- oikaisee !loso!an tohtori Kari Tarkiainen. saadun yhteiskuntamuodon avustuksel- ruotsinkielisemme tietävät ja vaativat siksi tuisi maiden välisiin ja sisäisiin Hän on kirjoittanut useita teoksia Suo- la. Erityisen ruotsalaisia alueita Suomes- yhteiskunnaltakin kaksikielisyyttä.

!"#$%&&% !"#$%&&% (*/KIELIKYLPY KIELIKYLPY/(%

Kielestä kiinni allion ala-asteen kielikylvyn neljäsluokka- Isä sanoi, laiset istuvat kiltisti pulpettiensa ääressä. että kielikylvystä He leikkelevät kuvia kotieläimistä, kuten on hyötyä marsuista, kaloista, koirista ja linnuista ja tulevaisuudessa. kirjoittavat niistä tarinan. – Kan jag ta vad som helst, kysyy pellavapäinen poika. K– Javisst. Välj det djur du tycker mest om. Och till alla: polskutellenTEKSTI: KATJA PESONEN!KUVAT: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ den här gången ska ni inte skriva sagor, utan realistiska berättelser, Österman muistuttaa. Kirjahyllyssä on ruotsinkielisiä kirjoja, seinällä Kielikylpyyn olisi tulijoita enemmän kuin on Maamme-laulu ruotsiksi ja lapset puhuvat ruotsia suk- kelasti. Östermanille heidän onkin sitä puhuttava. tarjontaa. Se on näppärä tapa tutustuttaa lapsi – Kielikylvyn periaatteena on, että yksi ihminen pu- SPRÅKBADAR. Lotta huu yhtä kieltä. Meillä ei käännetä mitään. Jos lapsi ei Kiviranta käy Kallion vieraaseen kieleen, josta on hyötyä sekä muissa tiedä sanaa, häntä pyydetään selittämään se ja yritämme ala-asteen kielikylpy- opinnoissa että myöhemmin työelämässä. yhdessä miettiä, mikä se voisi olla, Österman kertoo. luokalla neljättä vuotta.

!"#$%&&% !"#$%&&% ('/KIELIKYLPY KIELIKYLPY/(&

LÄRARE. Hillevi Kielikylvyn merkittävin Österman opettaa Vanhemmat, jotka laittavat suomalaisia lapsia perintö on avoimuus. lapsensa kielikylpyyn ovat ruotsiksi. kiinnostuneita näiden Kielikylpyoppilaat oppimisesta ja tulevaisuudesta. He haluavat antaa lapsillensa eivät puhu pakollisista toisen kielen mahdollisimman kielistä, heille kielet ovat ilmaiseksi. Tosin sana ilmaiseksi on hieman liioitellusti sanottu, välineitä luonnolliseen sillä kielikylpylapset tekevät paljon työtä oppiakseen toisen kanssakäymiseen kielen. muiden kanssa. KYLPYÄ TEINIKSI ASTI

KIELIKYLPY ON PALJON muutakin kuin sitä, että simppelisti omien taitojensa ja motivaationsa mukaan, sanoo Österman. kuvaa ruotsin kielestä, jonka he itse ovat • Kanadasta alkunsa saanutta puhutaan toista kieltä. Östermanin mukaan opetusta on Kielikylpyopiskelu alkaa intensiivisesti ja harvenee loppua peruskoulussa saaneet, vaan he haluavat HYVÄT TULOKSET kielikylpyä tarjotaan lähestyttävä aivan toisella tavalla, sillä kaksi asiaa kulkevat kohden. Ensimmäisellä ja toisella luokalla on yksi tai kaksi kielen tulevan lapsen elämään luonnolli- Suomessa Vaasassa, I jatkuvasti rinnakkain: sekä kielen opetus että oppiaine. Nii- suomenkielistä tuntia. Kolmannesta viidenteen suomeksi sesti. Neljännekseen lapsista tulee moni- 1960-luvulle asti uskottiin, että Porvoossa, Sipoossa, den on palveltava toisiaan, soljuttava luontevasti lomittain ovat äidinkielen lisäksi, musiikki, englanti, valinnainen kieli, kielisiä herkästi ja pienestä pitäen opiskel- kaksikielisyydestä on lapselle Helsingissä, Espoossa, ja silti jätettävä merkkinsä lapseen. käsityö tai veisto sekä liikunta. Kuudennella puolet tunneista lulla vieraalla kielellä muut kielet lutviutu- haittaa. Nykytutkimus kuitenkin Vantaalla, Kauniaisissa, – Ei voi koskaan olettaa, että lapsi tietää jotain jo valmiik- on kielikylpykielellä. vat yleensä kuin rasvattu. Lisäksi kielikylpy paljastaa siitä olevan jopa etua Kirkkonummella, Turussa, si. On mietittävä sekä kieleen että oppimiseen liittyviä tavoit- terästää luonnetta. ajattelun sekä ongelmanratkaisu- Pietarsaaressa ja Kokkolassa. teita tavallista opetusta enemmän. Käytännössä se tarkoittaa KIELIKYLPYÄ EI JUURIKAAN – Olen huomannut, että kielikylpy kas- taitojen kehittymisessä. sitä, että opetettavia asioita lähestytään perus- mainosteta, sillä siihen vattaa lapsissa rohkeutta lähestyä sellaisia- • Pietarsaaressa myös ruotsin- teellisemmin. Käytämme hyvin laajasti eri- on tungosta. Lähes- kin asioita, jotka eivät ole tuttuja tai täysin I Vaasan yliopistossa tutkittiin laisia opetusmetodeja, koska mukana on kään kaikki haluk- selviä. Se myös pitää uteliaisuutta yllä, Ös- kieliset lapset voivat käydä keväällä 2008 kaikkien 133 suomalaista kielikylpykoulua. paljon erilaisia oppijoita ja he edistyvät Tykkään kaat vanhemmat terman sanoo. vaasalaisen kielikylpyoppilaan eivät saa lapsillen- ruotsista, koska sitä ei tuloksia ylioppilaskirjoituksissa. yleensä tule puhuttua. sa paikkaa kieli- TANELI POUTANEN, 11, Sakari Tapaninen, 10, • Kielikylvyssä oppiminen kylpypäiväkodissa. ja Lotta Kiviranta, 10, ovat tavan mukaan Tulosten mukaan ruotsin kielen tapahtuu toiminnan kautta, Kavereiden kanssakin kielikylpy antaa vahvat lähtö- puhutaan vaan Ongelmana on, että aloittaneet kielikylvyn jo päiväkodissa. esimerkiksi askartelun ja kohdat monikielisyyteen ilman, suomea. kielikylvyn opettajia – Isä sanoo, että tässä tulee yksi kieli il- leikkien lomassa. Kielen on niukasti. Toisek- maiseksi, Taneli heittää. että se söisi taitoja äidinkielessä, oikeaoppisuus ei ole pää- seen kielikylpyä var- – Mä osaan ruotsia sujuvasti, mutta sit- reaaliaineissa tai matematiikassa. roolissa, vaan rohkeus ten on kehitettävä kolme ten on joitakin sivistyssanoja, joita en tajua. käyttää itselleen vierasta I linjaa, päiväkoti sekä ala- ja Ruotsista on hyötyä, esimerkiksi englanti Ruotsin kielessä oppilaat saivat kieltä. yläaste, mikä tulee kalliiksi, jos op- menee paremmin, kun osaa ruotsia, hän 34 prosenttia enemmän arvo- pilaita ei ole tarpeeksi. jatkaa. sanoja L, E ja M kuin ylioppilas- • Kielikylvyn tarkoituksena Vanhemmilla on selkeästi yhteneväisiä syitä Sakari on samaa mieltä. Hänen van- lautakunnan normaalijakauman on, että lapsi aloittaa toisen laittaa lapsensa kielikylpyyn. Ensinnäkin jom- hempansa taitavat toista kotimaista jonkin mukaan on odotettavissa. Kieli- kielen päiväkodissa ja jatkaa mankumman vanhemmat, eli lasten mummot verran, vaikkei se kotikieli olekaan. Lotan kylpyoppilaat olivat taustaltaan ja ukit, ovat puhuneet ruotsia, mutta eivät ole mummo taasen on ruotsinkielinen, van- sitä yläasteelle saakka. keskivertoperheiden lapsia. siirtäneet sitä eteenpäin. Taito halutaan ve- hemmat puhuvat vain suomea. PRATAR GÄRNA. restää. Toisekseen vanhemmat ovat työs- – Mutten puhu ruotsia mummin kans- Taneli Poutanen (oikealla) ja Sakari kennelleet Ruotsissa, mutta kieli ei ole sinä sa, en kehtaa, Lotta hymyilee. Tapaninen käyttävät aikana tarttunut lapsiin. mielellään muita Kolmanneksi vanhemmat eivät halua kieliä kuin äidinkieltään. lastensa saavan samanlaista negatiivista

!"#$%&&% !"#$%&&% !)/MONIKIELISYYS MONIKIELISYYS/!(

Tiesitkö, että äidinkielen vaihto onnistuu muutamalla Kaksikielisyys Clas Ohlson palvelee klikkauksella ehkäisee Alzheimeria molemmilla kotimaisilla leikkimielisen hurriksi."ﬁ -sivuston kautta? Monikielisyydestä on hyötyä man Suomen Clas Ohlsonin toimitusjohtaja Tapio Eikä siihen vaadita Kielten osaaminen on aina eduksi (työ)elämässä. muuallakin kuin työelämässä. Ka- kielen Kuittinen antaa ruotsin kielen taidolle suuren arvon HYÖTYÄ minkäänlaista näyttöä kielitaidosta. nadalaisen tutkimuksen mukaan keskellä rekrytoidessaan. kaksikielisyys suojaa iäkkäitä ihmi- varttu- – Haemme ensisijaisesti henkilöitä, jotka puhuvat siä aivojen rappeutumiselta. Kaksi- neiden sekä suomea että ruotsia. Itäsuomessa se on tieten- kielisyyden vaatima tiedostamaton lasten on kin haasteellisempaa, mutta siellä olemme ratkais- aivotyö on tehokasta ärsykettä havaittu seet ongelman antamalla henkilökunnalle ilmaista ikääntyville aivoille, joka hidastaa omaksuvan eri- kieltenopetusta, kertoo Kuittinen. rappeutumista. Kaksikielisten tyisiä kognitiivi- Myös kaikki yrityksen esitteet ja muu materiaali Alzheimer-potilaiden ensioireet sia kykyjä, joiden painetaan kahdella kielellä. Mistä moinen panostus Petraa ruotsiasi ilmenevät noin viisi vuotta muita ansiosta he ovat sopeutuvampia ja toiseen kotimaiseen? myöhemmin. joustavampia uusissa tilanteissa. – Se lähtee puhtaasti halustamme palvella asiak- – top 5 niksit Muissa tutkimuksissa kaksikieli- kaita hyvin. Ruotsinkieliset ovat meille tärkeä asia- syydestä on todettu olevan hyötyä %&'(): kasryhmä. Hieman hämmästelen sitä, että monet • Vaihda kännykän tai navi- myös lapsille. Kahden tai useam- *%)+ ,-)()..,-/), yritykset näkevät asian toisin, sanoo Kuittinen. gaattorin kieli suomesta Toinen syy kaksikielisyyteen on se, että Clas Ohl- ruotsiin. son on ruotsa lainen yritys ja sen vuoksi koko konsernin sisäinen kieli on ruotsi. • Valitse ruotsi tekstitys- Kilpailuetu kielestä Ruotsinkielen- kieleksi, kun katsot dvd:tä. Hän oli toukokuussa 2010 perus- taitoisilla on Katsomalla Beck- tai Wallan- tamassa uutta etujärjestöä, Kansal- talon sisällä der-elokuvia kehität samalla liskielten tukiyhdistystä (KKTY), paremmat ete- kuuloaistiasi. Suomen kahden virallisen kielen nemismahdolli- TALAR ENGELSKA. Espanjalainen Lorena Silvosa (keskellä) tuli Wärtsilään harjoittelijaksi edistämiseksi. suudet. kesällä 2010. Hän puhuu englantia kollegoidensa Niina Rintalan ja Niclas Hagnäsin kanssa. • Tilaa pariksi kuukaudeksi – Ryhmään kuuluu hallinnon, ruotsinkielinen päivälehti. opetuksen, kulttuurin ja liike- SPRÅK- Esimerkiksi Hufvudstadsbla- elämän piirissä toimivia henkilöitä, KUNSKAPER. detilla on usein edullisia kam- jotka pitävät ruotsin kieltä olennai- ”En varmasti Kielet rinnakkain panjatarjouksia. Muista myös sena osana suomalaista kulttuuri- itse olisi tässä Ylen ruotsinkielinen kanava perustaa, kertoo Vuoria. asemassa ilman FST5! Hänen mukaansa ruotsin kielen ruotsin kielen Wärtsilässä taito antaa suomenkielisille suoma- taitoa”, sanoo Tapio Kuittinen. Kansainvälisissä yrityksissä monikie- ja suuri vientiosuus. Suomalaisten ja suo- • Monissa ruotsinkielisissä kan- laisille kilpailuedun sekä Pohjolas- lisyys on tänä päivänä itsestäänselvyys. menruotsalaisten lisäksi Wärtsilän Vaasan VIKTIG GRANNE. ”Ruotsi on tärkein sa että muualla maailmassa. sanopistoissa on tarjolla suo- Wärtsilässä eri kielet ovat jo vuosikym- toimipisteissä työskentelee ihmisiä yli 40 eri naapurimme ja sen taloudellinen malaisille suunnattuja ruotsin menten ajan eläneet rinnakkain sulassa maasta. Suomessa lähes kaikki tiedotteet merkitys on suurempi meille kuin kielen keskustelukursseja. Englanti ja ruotsi paalupaikalla sovussa. tehdään kolmella kielellä, suomeksi, ruot- mitä se toisinpäin on”, Matti Vuoria – Ehkä kansainvälistyminen on ollut siksi ja englanniksi. Konsernin virallinen Rohkeimmat ilmoittautuvat sanoo. Ruotsi on suomalaisille yrityksille toiseksi tärkein Wärtsilälle helpompaa, koska yritys on aina kieli on englanti, paikallisesti käytetään vaikkapa käsityökurssille, kieli englannin jälkeen. Tämä käy ilmi Elinkeinoelä- jossa kaikki muut osanottajat I 68% toiminut kaksikielisessä ympäristössä, sa- myös paikallisia kieliä ympäri maailmaa. – Suomen kaksikielisyys on suomalaisista on sitä män keskusliiton viime vuonna teettämässä tutki- noo viestintäjohtaja Marica Lassus Wärtsilä – Eri kielillä toimiminen on meille luon- ovat ruotsinkielisiä. keskeinen osa maamme sivistys- ja mieltä, että Suomi hyötyy muksessa. Puolet tiedusteluun vastanneista yrityksis- Finlandista. nollista ja itsestään selvää. Suomi, ruotsi ja kulttuuriperintöä. Suomen kielen taloudellisesti kaksi- tä painotti ruotsin kielen taitoa rekrytoinnissaan. Eni- Suurin osa Wärtsilän kotimaisesta hen- englanti ovat päivittäisessä käytössä, toteaa • Ja ellei muu auta: rakastu suo- asemaa olivat vahvistamassa valis- kielisyydestä. ten ruotsia tarvitaan teollisuudessa ja palvelualalla. kilöstöstä työskentelee kaksikielisessä Vaa- Niclas Hagnäs henkilöstön kehittämisosas- menruotsalaiseen. tuneet ruotsinkieliset suomalaiset, (Lähde: Magman Kolmanneksi tärkein kieli englannin ja ruotsin jäl- sassa. Alueella on vahva energiateollisuus tolta. Varman toimitusjohtaja Matti Vuo- tutkimus 2009) keen on venäjä. Tutkimukseen osallistui 2200 yritystä. ria sanoo. !"#$%&&% !"#$%&&% !!/HAASTATTELU HAASTATTELU/!"

!Avain sieluun Uutisvuodon ylituomarin Baba Lybeckin elämä on ollut jatkuvaa Äidinkieli tasapainoilua kahden kielen välillä. yltää syvimpään sieluuni. Tämän TEKSTI: ANNA JEANNE SÖDERLUND!KUVA: SUVI-TUULI KANKAAPÄÄ huomasin ollessani synnyttämässä ensimmäistä oiko kahta kieltä osata täydellisesti – Kuulijoilta tuli alussa runsaasti palautetta kieli- Uutisissa kielen täytyy olla virheetöntä ja tein paljon töitä lastani. kielinen kätilö. Voin vain yhtä aikaa? Toimittaja Baba Lybeckillä taidostani. Suurimmaksi osaksi se oli asiallista ja opin suomenkieleni eteen. kuvitella miten vaikeaa on koko elämänsä ajan ollut tunne, että siitä paljon. En koskaan enää sano ”miinus viisi astetta Baba onkin viimeiset kymmenen vuotta käyttänyt esimerkiksi somalinaisen on aina kun suomen kieli paranee, ruotsi pakkasta”! suomen kieltä niin paljon, että hän tuntee äidinkielensä synnyttää suomalaisessa sairaa- kärsii ja päinvastoin. jossain määrin köyhtyneen. Ja se ei tunnu hyvältä. lassa, jos hän ei pääse kommunikoimaan – Olen jo pitkään tehnyt töitä suomeksi. Äidinkiel- KIELTEN JA KULTTUURIEN VÄLILLÄ liikkuminen on aina – Joskus salakuuntelen kateellisena ruotsinkielisiä omalla äidinkielellään. Vtäni ruotsia puhun lähinnä lasteni, muutaman ystä- tuntunut luonnolliselta Baba Lybeckille. Hänen iso- keskusteluja ratikassa. Jotkut ihmiset vain osaavat puhua Baba pitää äidinkieltään suuressa arvossa ja jaksaa väni ja kollegani Stan Saanilan kanssa. Huomaan, vanhempansa pakenivat Venäjältä vallankumouksen ihanan täyteläistä kieltä. Eräs savolainen ystäväni puhuu alati ihmetellä kaikkia niitä ennakkoluuloja, joita siihen etten löydä ruotsinkielisiä sanoja yhtä helposti kuin alla ja he puhuivat kotonaan ruotsin, venäjän ja saksan aivan fantastista suomea, joka on täynnä sanontoja ja iha- liitetään. ennen, mikä kyllä harmittaa. sekoitusta. Baba puhui ruotsia molempien vanhem- nia kielikuvia. – Ruotsinkielisiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat Sama tunne Baballa oli jo pienenä koululaisena, piensa kanssa, mutta löysi itselleen suomenkielisen valtaosin myönteisiä, me olemme muka kaikki rikkaita kun hän parin vuoden ajan kävi suomalaista ala- miehen. Hänen lapsensa ovat täysin kaksikielisiä. KAIKKI KIELET OVAT kiehtovia, mutta äidinkielelle on sy- ja onnellisia. Sen lisäksi tykkäämme purjehduksesta ja astetta Helsingissä. Hän päätti itse vaihtaa takaisin Hyvän kielitaitonsa ansiosta Baballa on isommat dämessä aina aivan erityinen paikka. Baballe ruotsi on ravuista ja laulamme mielellämme snapsilauluja. Mutta ruotsinkieliseen kouluun, vaikka se tarkoittikin pi- työmarkkinat kuin useimmilla toimittajilla. Hän on ehdoton tunnekieli. minähän en osaa ainoatakaan snapsilaulua! Purjehduk- dempää koulumatkaa. ajoittain työskennellyt myös ruotsinkielisissä medi- – Äidinkieli yltää syvimpään sieluuni. Tämän huoma- sesta kyllä pidän ja koen myös olevani suhteellisen onnel- Käytyään koulun loppuun Baba pääsi 19-vuotiaana oissa, mutta viime vuosina lähinnä suomenkielisissä. sin ollessani synnyttämässä ensimmäistä lastani. Tun- linen, mutta tuntuu hölmöltä ajatukselta, että se muka töihin Radio Cityyn ja joutui puhumaan töissä suo- – Kun aloitin Nelosen uutisissa 1990-luvun lopul- tui kauhealta, kun en ensin voinut puhua äidinkieltäni, johtuisi vain äidinkielestäni. mea julkisesti. la, oli se minulle kielellisesti rimannoston paikka. mutta onneksi loppuvaiheessa paikalle ilmestyi ruotsin- !"#$%&&% !"#$%&&% !$/KIELELLÄ KIELELLÄ/!#

TEKSTI: KATJA PESONEN!KUVAT: MIKAEL NYBACKA

ajokortin kaksi kertaa, koska tykkään ajaa kovaa, hän nauraa. niitä yhteen ja levittää hiuksiin. Teen Kilpailuhenkisyyttä tarvitaan, kun on voitettavat teinit niin, kun tanssin tangoa vaimoni puolelleen. Neljän vuoden ajan Björklund on kiertänyt ympä- kanssa. ri Suomen Svenska nu -verkoston projektissa tutustuttamassa nuoria ruuanlaiton saloihin näiden ruotsintunneilla. Vuosien BJÖRKLUND JAKAA NUORET kahteen saatossa kokki on reissannut kymmenissä kouluissa Turusta joukkueeseen ja nämä saavat im- Rovaniemelle. Hän on tien päällä vuosittain kuukauden päivät, provisoida smoothien tarjolla ole- mikä tarkoittaa myös kuukautta pois kotoa vaimon ja lasten vista aineksista, kuten mansikoista, luota. Silti hän nauttii. banaaneista, jugurtista, vadelmista, – Opettajat tekevät valtavan hyvää työtä ja haluan tukea sitä. hunajasta ja siitä tango-siirapista. Tavallaan se on jonkinlaista hyvitystäkin koko ammattikun- Keittiössä hörötetään ja kikatetaan. nalle, sillä itse olin villi oppilas, hän virnistää. Ensimmäinen joukkue keksii itselleen nimen BJÖRKLUND VALMISTELEE IITIN lukion Smoothie-gubbarna, toi- kotitalousluokkaa kahta ryhmää var- nen Bananer. Opin tunnilla joitakin ten. Hän on tuonut mukanaan aineksia – Mitä me laite- uusia sanoja, kuten smoothien valmistukseen sekä kaksi massii- taan? Laitetaanko vaikkapa naturyoghurt. vista tehosekoitinta, jotka hurisevat kuin veneen kaikkea sekaisin? Smoothieta olen tehnyt moottori. – Olis aika ih- kesällä itsekin. Miten teinit sitten saadaan kiinnostumaan kokkaa- meellistä, jos misesta ruotsin kielellä? meidän nimi Anni Lonka, 16 – Yritän rikkoa jään heti alussa, on banaanit huumorilla pääsee pitkälle. Pu- eikä meillä ole hun pikkuisen suomeakin, jotta smoothiessa banaaneja ollen- nuoret näkevät kielen käytön kaan, Bananer neuvottelee. olevan hauskaa. Suurin – Tämä olisi voinut olla juttu onkin siinä, että vähän paksumpaa, tote- vierasta kieltä uskaltaa aa Smoothie-gubbarna ja puhua. Itse puhun suo- kippaa tehosekoittimeen mea erittäin huonosti. anteliaan satsin luonnonju- VALTTEINA Ymmärrän jonkin gurttia. verran, mutten aina Kun Björklund kaataa vasta- lauseen koko tarkoi- valmistuneita smoothieta kuppei- smoothiet ja vitsit hin maisteltavaksi, huoneessa vallit- see neulanterävä hiljaisuus. Oman SMOOTHIE PÅ SVENSKA. Mikael Björklund opettaa nuorille ruotsia tekemällä smootheita. Hän oli itse villi oppilas, joten smoothie- luomuksen tarjoilu mestarikokille kiertueet ovat tavallaan myös hyvitystä opettajien ammattikunnalle. Tämä tunti oli mukavaa tusta. on harras hetki. vaihtelua ja Michael Minulle oli tosi humoristinen. voisi myydä trömsöstä tunnetuksi tullut kokki Michael Björklund Opiskelen neljää kieltä helposti vaikka mitä. Strömsö-kokki Michael Björklund on luonnossa yhtä lystikäs kuin ruudussa. Hän heittää Björklundin Iitin vie- Tällainen ruotsintunti on kivaa ja olen niissä hyvä. huulta, elehtii käsillään kuin italialainen jalkapallofani railulle on ilmoittautunut vaihtelua. Jos pitää päntätä kiertää jo neljättä vuotta Suomen Kokkaankin joskus. ja puhuu ruuasta intohimoisesti, kuten kunnon kokin noin kolmekymmentä ––––––– jotain epäsäännöllisiä verbejä kouluissa opettamassa nuorille kuuluukin. Santeri Ruhanen, 16 lukiolaista. Näin siitä- Takakannessa niin ei sitä meinaa oppia. Paljon jälkiruokien tekemistä toisella Björklund lataa ruokatietoutta vuosien kokemuksella. Sen li- kin huolimatta, että on Michael Björk- helpompaa on opetella kieltä S! säksi, että hän omistaa hulppeat neljä ravintolaa piskuisella Ahve- koeviikko ja heillä olisi lund paljastaa tekemisen kautta. kotimaisella. Mikään koulu ei ole nanmaalla, hänet valittiin Suomen Vuoden kokiksi vuonna 1997. mahdollisuus lähteä aikai- suosikkikeittonsa Hän oli myös ensimmäinen muualta tullut Vuoden kokki Ruotsissa sin kotiin. Julkkiskokki vetää puoleensa. Ja hän saa kuin saakin reseptin. Viivi Hokkanen, 16 hänelle liian pieni, etteikö sinne vuonna 2000. porukan nauramaan. mahtuisi pala hyvän ruuan – Olen kilpailuhenkinen ihminen. Olen osallistunut muun – Siirappia voi käyttää myös smoothiessa, mutta tiedättekö Lisätietoa: ilo sanomaa. muassa perunankuorintakilpailuihin, mutta myös menettänyt mitä muuta sillä voi tehdä? Sitä voi kaataa kämmenille, hieroa www.svenskanu.!

!"#$%&&% !"#$%&&% !*/SUOMENRUOTSALAISIA SUOMENRUOTSALAISIA/!%

Toinen jalka maissa Puhuminen I Suomen ainoalla virallisesti yksikie- lisellä alueella, Ahvenanmaalla, asuu auttaa 27 000 henkeä. Suuri osa heistä työskente- TAVIKSIASuomenruotsalaisia on monenlaisia. Useimmat löytyvät rannikolta. I lee laivanvarustusalalla, niin myös Roland Helsingissä asuu 36 000 ruotsinkie- Lindblom. listä. Yksi heistä on sosiaalityöntekijä – Aloitin keittiöapulaisena ja etenin Monica Grip. Hänen johtamassaan pi- keittiöpäälliköksi. Työskentelin yhteen lottihankkeessa asiakkaita palvellaan SJÄLVSTÄNDIGHET. Patrick Engström menoon viikon risteilylaivalla, sitten oli myös ruotsiksi. arvostaa maanviljeilijän itsenäisyyttä, vaikka viikko vapaata. – Päihdeongelmaisten omaiset joskus kaipaakin säännöllisiä työaikoja. Nykyään Roland Lindblom toimii va- unohdetaan usein. He tarvitsevat pai- rustamon ostopäällikkönä ja työskentelee kan, jossa voivat purkaa tuntojaan mo- osin maissa, mikä helpottaa sosiaalista nen vuoden vaikenemisen ja salailun Monitaituri elämää. SKIDÅKARE. Taloustarvikekauppias jälkeen. Monet varustamot siirtyivät 2000- Camilla Nynäs hiihtää vapaa-ajallaan. Päihdeongelmat ovat samat asiak- I Maanviljelijöiden keskuudessa suomen- luvulla Suomen lipusta Ruotsin lipun alle. kaiden äidinkielestä riippumatta. ruotsalaiset ovat yliedustettuja. Patrik Eng- – Minulla on nykyään ruotsalaiset työ- – Varsinkin vanhemmat naiset yrit- ström asuu Skinnarbyssä Loviisan edustalla ehdot. Sen vuoksi eläkeikäni on noussut ja Yritteliäs hiihtäjä tävät syyllisyyden ja häpeän vuoksi pii- Itä-Uudellamaalla. palkkani on riippuvainen Ruotsin kruu- lotella alkoholiriippuvuuttaan kaikin – Nykyään on pakko olla monta rautaa nun kurssista. I Pohjanmaa on yrittäjien luvattu maa keinoin. Usein väärinkäyttö paljastuu tulessa. Pelkällä maanviljelyllä selviäminen - siellä on eniten yrityksiä henkeä kohti vasta onnettomuuden tai sairauskoh- on käynyt vaikeaksi, joten nykyään teen Suomessa. Yksi pienyrittäjistä on Camilla tauksen myötä. päätyökseni koneurakointia. Nynäs Luodosta, joka pitää Lenas Shop Patrik Engström viljelee vehnää, rapsia ja -taloustarvikekauppaa yhdessä kollegan- härkäpapuja kesäaikaan ja talvella päiväjär- sa kanssa Pietarsaaressa. Camilla Nynäs jestyksessä on lumenaurausta ja metsätöitä. viihtyy hyvin asiakaspalvelutyössä, mutta hiihtoladulla hän rentoutuu. Tänä vuonna hän vie matkanjärjestäjänä bus- silastillisen seudun hiihtäjiä kuuluisaan GILLAR BÅTAR. Dennis Salonen on siinä mielessä tyypillinen FAKTA Vasaloppet-kisaan Ruotsiin. suomenruotsalainen, että hän mielellään veneilee kesäisin. 290"000 – Kisa on tärkeä, mutta niin on myös SUOMENRUOTSALAISET ALUEET nauru ja hauskanpito matkan aikana. suomalaista puhuu HJÄLPER. Monica Grip auttaa päihde- KRONOR. Ahvenanmaalaisen Roland äidinkielenään Pohjanmaa ongelmaisia sekä suomeksi että ruotsiksi. ruotsia. 96 000 henkilöä Lindblomin palkka seuraa ruotsin kruunua. Turku ja Turunmaa Metsästävä 32 000 henkilöä Ahvenanmaa Pyynikin kielisaareke 27 000 henkilöä metallimies I Osa suomenruotsalaista asuu muu- laisen Svenska Barndaghemmet -päivä- Länsi-Uusimaa, I Metallityöläinen Dennis Salonen asuu Taalintehtaan vanhal- Uusimaa ja Itä-Uusimaa alla kuin perinteisesti ruotsinkielisillä kodin johtaja. Uleåborg la teollisuuspaikkakunnalla Turunmaalla ja tekee 4-vuorotyötä 134 000 henkilöä rannikkoseuduilla. Tampere on suurin Hän kävi itsekin päiväkodista ylioppi- sähkömiehenä Ovakon terästehtaalla. Kuten monilla muilla suo- Kielisaarekkeet kielisaarekkeista, ja siellä toimii ruotsin- laaksi Pyynikinharjun ruotsinkielisessä malaisilla miehillä, hänenkin rakkaimmat harrastuksensa ovat ympäri maata kielinen koulu ja päiväkoti. korttelissa Tampereen keskustassa ja metsästys ja kalastus. – Useimmat lapsista ovat kaksikielisiä, palasi sinne opiskeltuaan lastentarhan- – Nyt talvella käyn eniten jänismetsällä ja pilkillä hyvällä säällä, Vasa kertoo Maria Välimäki, joka on tampere- opettajaksi Pietarsaaressa. syksyllä lähden veneellä merelle pyytämään vesilintuja. Jyväskylä – Kaikki täällä työskentelevät osaavat Dennis Salosella ei ole omaa mökkiä, mutta sitä vastoin neljä ruotsia. Jotkut ovat suomenruotsalaisia, tai viisi venettä. Björneborg Tammerfors DAGIS. Maria Välimäki johtaa ruotsin- toiset suomenkielisiä, jotka ovat asuneet – Nuorisoseuralla on saarimökki tässä lähistöllä, joten sinne voi Lahtis kielistä päiväkotia Tampereella. Ruotsissa tai Pohjanmaalla. Åbo Kotka kesällä veneillä grillailemaan. Helsingfors !"#$%&&% !"#$%&&% !'/ALUEELLISET KIELET www.eurominority.eu ALUEELLISET KIELET/!&

EU-ALUEEN KIELET Kaikkien eduksi Lähes kaikissa Euroopan tainen asema suomen kielen maissa puhutaan useampaa rinnalla. kuin yhtä kieltä. Eri kieli- VAIKKA USEIDEN länsieuroop- palaisten kielivähemmistö- vähemmistöihin kuuluu jen asema on parantunut vii- peräti 10 prosenttia me aikoina, poikkeuksiakin YKSI MAA, löytyy. Esimerkiksi Ranska RUOTSI eurooppalaisista. on aina suhtautunut nuivasti kielivähemmistöihin. SUOMI itä kieltä Espanjassa puhu- – Vähemmistökielten säi- taan? No, espanjaa tieten- lyttämiseksi tarvitaan kieliä tukevia rakin, mutta sen lisäksi ga- kenteita. Valitettavasti kaikki kansallis- USEAMPI legoa, baskia ja katalaania. valtiot eivät halua nähdä kieliä tärkeänä Espanjassa vähemmistö- kulttuuriperintönä, sanoo Prys Jones. kielet ovat vahvistaneet asemiaan huomat- Kielivähemmistöt Länsi-Euroopassa VIRO Mtavasti viimeisten kahdenkymmenen vuo- ovat tyypillisesti alueellisia maiden sisäl- KONFLIKTLÖSARE. Ajoittain den aikana. Sama kehitys on ollut nähtävis- lä. Itä-Euroopasta taas löytyy monta kie- Suomessa asuva Jo Mulvenna on KIELI sä myös monissa muissa Länsi-Euroopan livähemmistöä, jotka elävät rajaseuduilla pitkään ratkonut Pohjois-Irlannin LATVIA maissa. ja puhuvat naapurimaan kieltä. Unka- konﬂiktia. TANSKA – Tämä johtuu paljolti siitä, että eri alu- rissa on peräti 13 eri vähemmistökieltä, IRLANTI eiden identiteetit ovat vahvistuneet. Kak- niiden joukossa esimerkiksi armenia, LIETTUA Suomi on monella tapaa ollut sisataa vuotta vanha aate yksikielisestä bulgaria ja saksa. Itä-Euroopan mais- edelläkävijämaa yhteiskunnan kansallisvaltiosta on murroksessa, sanoo sa vähemmistökieliin kuuluvat usein eri ryhmien huomioimisessa. ISO- walesilainen Meirion Prys Jones, joka johtaa tiiviisti myös ihmisoikeusnäkökulmat, BRITANNIA eurooppalaisten vähemmistökielten asiaa näin on esimerkiksi romanien kohdalla. INDOEUROOPPALAISET KIELET – Jos yhteiskunta muuttuu liian kilpai- ajavaa NPLD-verkostoa. VIHREÄ Romaaniset kielet HOLLANTI PUOLA luhenkiseksi, eri ryhmien välille syntyy ORANSSI Germaaniset kielet SAKSA Prys Jonesin mukaan monissa Euroopan VAIKKA TÄSSÄ TEKSTISSÄ on useaan ottee- PINKKI Kelttiläiset kielet BELGIA maissa on 1980-luvulta lähtien vahvistet- seen puhuttu vähemmistökielistä, on se helposti ristiriitoja. Ihmiset jaetaan voit- SININEN Slaavilaiset kielet tajiin ja häviäjiin. Mitä kovempi kilpailu, VIOLETTI Balttilaiset kielet tu vähemmistökielten asemaa lakiteitse Prys Jonesin mukaan hie- PUNAINEN Albanialaiset kielet LUXEMBURG sitä vähemmän voittajia ja sitä enem- TŠEKKI muun muassa takaamalla koulutusta man harhaanjohtava RUSKEA Kreikkalaiset kielet ja julkisia palveluja eri kielillä. Suo- käsite. män häviäjiä. Yhdysvallat on selkeä esi- SLOVAKIA MUUT KIELET RANSKA mi on tässä suhteessa uranuurtaja. Alueelliset – Alueellinen merkki tällaisesta kehityksestä. MUSTA Turkkilaiset kielet Täällä ruotsilla on jo pitkään ollut identiteetit ovat kieli olisi oike- Näin sanoo 26 vuotta konﬂiktinrat- VIININPUNAINEN Baskin kieli ITÄVALTA perustuslain mukainen tasaver- vahvistuneet. 200 astaan monessa kaisun parissa Pohjois-Irlannin Belfas- KELTAINEN Suomalais- UNKARI ugrilaiset kielet vuotta vanha aate maassa parempi tissa työskennellyt Jo Mulvenna. Ny- SLOVENIA yksi kielisestä määrite. Esimer- kyään hän työskentelee akupunktion ROMANIA kansallis valtiosta kiksi Katalonian ammattilaisena sukkuloiden USA:n ja on murroksessa. alueella 90 pro- Suomen välillä. PORTUGALI senttia ihmisistä – Suomi on monella tapaa ollut edel- ITALIA BULGARIA puhuu katalaania, eli läkävijämaa yhteiskunnan eri ryhmien alueen sisällä kieli ei to- huomioimisessa, hän jatkaa. Kansalais- ESPANJA dellakaan ole vähemmistö- ten välille ei ole annettu syntyä liian asemassa. Eikä kyseessä ole mikään suurta kuilua, ja Suomessa on pyritty pieni kieli, sillä katalaania puhuu peräti 7 miljoonaa ihmistä. Suomea taitaa huo- rakentamaan turvaa myös vähemmis- KREIKKA mattavasti harvempi. töille. Näin aikaansaatu harmonia on ollut eduksi koko maalle.

MÅNGSPRÅKIGHET. Yksikielisiä kansallisvaltioita on tuskin STÖD BEHÖVS. Meirion Prys Jonesin olemassa missään EU:n alueella. Alueelliset kielet ovat viime mukaan tarvitaan kieliä tukevia rakenteita, vuosina vahvistaneet asemiaan erityisesti Länsi-Euroopassa. jotta vähemmistökielet säilyisivät.

!"#$%&&% !"#$%&&% ")/TERVEYDENHOITO KOLUMNI/"( Todellista pakkoruotsia MODERSMÅL VIKTIGT. Carl-Erik Sundell asuu HURRIEN ryhmäkoti Artur och Ida:ssa Helsingissä. Oman Suomenruotsia kritisoidaan usein siitä, ettei se ole mikään äidinkielen puhuminen on hänelle tärkeää. oikea kieli, koska se vilisee suomenkielisiä sanoja ja ilmaisuja. HURJIMMAT Tämä koskee varsinkin pääkaupunkiseudun ruotsia. Kielen puhtauden vaalijat unohtavat sen, että suurimmalla osalla maailman kielistä on lainaa enemmän kuin Peter Fryck- LIPSAHDUKSET mannilla. Pahimpia lainaajia on maailmankieli englanti, jota kielitieteilijät kutsuvat leikkisästi ”kielten ilotytöksi”, koska se on antanut melkein kaikille, jotka ovat sitä riianneet. Alun pe- rinhän ranska oli maalaisjunttien väärin puhumaa latinaa, mutta "”Kalakaupassa pyysin kerran englanti taas oli vielä juntimpien, lukutaidottomien pakanoiden sata grammaa rommia. Myyjä kieltä, jossain kaukana pohjoisessa. Nykyisen maailmankielen kysyi: ’Tarkoittaakohan rouva sanastoon ovat vaikuttaneet germaanit, arabit, roomalaiset mätiä’? Sitähän rouva tarkoitti. ranskalaiset ja varsinkin pahamaineiset viikingit. Hassuna esi- Lipsahdus johtui siitä, että merkkinä englannin ikkunaa tarkoittava ”window” oli alun perin rom on ruotsiksi sekä mäti "”Rintaliivien ostaminen muinaisnorjan ”vind öga” eli tuulen silmä. Viikinkien vaikutusta että rommi.” muulla kuin äidinkielellä saattaa olla haastavaa. englantiin voidaan pitää varsinaisena ”pakkoruotsina”, sillä nämä vauvoja elävältä keihästäneet hirmut eivät kauheasti Kansanopiston rehtori Kysyin kerran alusvaate- osastolla onko heillä liivejä, kyselleet paikallisten mielipiteitä kieltänsä ja siementänsä Opittu kieli voi unohtua joissa on karjatuet. Tarkoitin levittäessään. tietenkin kaari tukia.” Sijamuodot ovat uudessa kielessä yleensä hankalinta oppia. Ei ole samantekevää sanooko hoitaja ”Hyvää yötä” vai ”God natt”. Englannin kielestä ne katosivat lähinnä siksi, että englanti- Viestintätoimiston projektinjohtaja laisten kanssa kommunikoineet viikingit ja ranskalaiset eivät niitä jaksaneet opiskella. Siinä on moni konservatiivinen kie- "”Esiteini-ikäisenä olin ravinto - Viime kesänä tiedotusvälineissä kohistiin tohenkilökunnalle suunnatun sanaston. Sen lassa urheilukilpailun jälkeen. lenvaalija pudistellut kauhistuneena päätään. Suomen kieltä sotaveteraani Veikko Virtasesta, joka oli asunut avulla suomenkielisten hoitajien ja ruotsin- Tilasin juotavaksi kivesvettä. eivät naapurikansamme ole juurikaan jaksaneet opiskella, joten pitkään Ruotsissa, mutta vanhemmalla iällä kielisten potilaiden välinen kommunikointi SELKOKIELINEN SUOMI–RUOTSI-SANASTO DEMENTIA- Tarjoilija kyllä vaikutti ymmär meidän ei ole myöskään tarvinnut luopua sen monimutkaisista RYHMÄKODIN ARKEA HELPOTTAMAAN - unohtanut ruotsin kielen. Vasta mediakohun helpottuu. tävän, että tarkoitin kivennäis - päätteistä. jälkeen Virtasen kotikunta Vaxholm suostui – Meille oli aluksi suuri kynnys uskaltaa JJAG ÄRÄR HÄRHÄR FÖRFÖR DIDIGG vettä.” Kaikille kielinatseille tiedoksi, että valitettavasti kielioppi on

siirtämään hänet suomenkieliseen hoitokotiin. avata suumme ruotsiksi. Sanaston avulla se käy EN FINSK-SVENSK ORDLISTA SOM UNDERLÄTTAR Suomenruotsalaisen säännöstö, joka voidaan tehdä kielestä aina vasta jälkikäteen. Suomesta löytyy useita Virtasen kohtaloto- paljon helpommin, kertoo Kati Åström. VARDAGEN PÅ GRUPPHEM FÖR DEMENTA päivälehden päätoimittaja Vaikka kuinka kielitoimisto suosittelisi jotain sanaa, se ei juurru vereita. Monien ruotsinkielisten vanhusten on Pari vuotta sitten Folktinget ryhtyi paina- kieleen, ellei se tunnu käyttäjistä luonnolliselta. Esimerkkinä vaikea saada hoitoa omalla äidinkielellään. maan ja jakelemaan kyseistä sanakirjasta, josta vaikka ”verkko”, jota käskettiin pitkään käyttämään ”internetin” Etenkin dementoituneet unohtavat usein osit- on ajan myötä tullut valtavan suosittu. Tähän asemesta. tain tai kokonaan myöhemmin elämässä opi- mennessä sanastoa on painettu jo 35 000 kap- Kieli muuttuu, kieliä yhdistyy ja katoaa itsestään evoluution tun kielen. Kommunikaatio-ongelmat johtavat paletta. voimalla. Meidän kansalliskielemme suomi ja ruotsi eivät tie- "”Olin kerran juontajana alusvaate- turvattomuuteen ja väärinkäsityksiin. Jag är här för dig tenkään ole mitenkään uhattuina. Kuulostaa hassulta, mutta -sanakirjanen sisältää näytöksessä. Minun piti sanoa, että on kivaa olla yhdessä, molemmat kuuluvat maailman puhutuimpien kielten joukkoon. TÄHÄN TOSIASIAAN TÖRMÄSIVÄT suomenkieli- helppoja sanontoja Yhteensä kieliä on maailmassa yli 6 000, niistä ja käännöksiä, joiden mutta vahingossa sanoinkin set sairaanhoitajat Leena Rautakorpi ja Kati yhdynnässä. Jälkeenpäin suomi ja ruotsi ovat molemmat top-200:ssa. avulla suomenkielinen Åström, kun he muutama vuosi sitten opin- ihmiset kiittelivät hyvää vitsiä Mutta totta kai meidänkin kielemme hoitaja voi lähestyä tojensa ohessa alkoivat työskennellä ruotsin- ja vaikuttivat uskovan, että muuttuvat. Jos haluat tietää minkälaista ruotsinkielistä potilasta. "”Yökerhossa halusin juoda kielisten vanhusten dementiaryhmäkodissa se oli tarkoituksellinen.” kieltä Suomessa puhutaan 50 vuoden Sanaston voi tilata drinkkini pillillä. kauneudenalan Helsingissä. Vahingossa Entinen päästä, kannattaa kuunnella teinityttö- ilmaiseksi osoitteesta pyysin tarjoili jalta imupillua. ammattilainen – Oli uskomatonta huomata, miten paljon www.folktinget.ﬁ En tiedä johtuiko virhe mah- jen puhetta. Kielitieteilijöiden mukaan paremmin asiat sujuivat potilaiden äidinkielel- dolli sesti promilleista, normaa- juuri he johtavat kielen evoluutiota lähes lä. Eräskin potilas nukahti paljon helpommin listi puhun kyllä täysin sujuvaa kaikissa maailman kielissä. sen jälkeen, kun rupesin sanomaan hänelle suomea” TUOMAS ENBUSKE ”God natt” enkä ”Hyvää yötä”, kertoo Leena Mielenterveyshoitaja Rautakorpi. FÖRVÅNADE. Leena Rautakorpi ja Kati Åström Hän ja Kati Åström innostuivat asiasta niin, hämmästyivät huomatessaan, miten paljon että he päättivät tehdä opinnäytökseen hoi- paremmin asiat sujuivat potilaiden äidinkielellä. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa !"#$%&&% !"#$%&&% Ahvenkeitto Keitto Tahna 400 g ahvenﬁleitä !½ dl majoneesia 6 dl vettä ½ dl ranskankermaa 6 kokonaista maustepippuria 1 puristettu valkosipulinkynsi valkosipuli- 1 kalaliemikuutio suolaa 200 g porkkanaa mustapippuria myllystä 200 g perunaa 1 punasipuli tahnalla 2 dl kermaa 3 rkl silputtua ruohosipulia Ahvenanmaalaisen huippukokin Michael suolaa valkopippuria myllystä Björklundin mielestä ahven on saariston parhaita raaka-aineita. Hän tarjoilee usein tätä keittoa lounasvierailleen.

Kuori porkkanat, halkaise ne pituussuunnassa neljään osaan ja leikkaa sen jälkeen pienemmiksi paloiksi. Kuori ja pilko perunat. Kiehauta vesi, maustepippurit ja kalaliemikuutio. Keitä porkkanat ja perunat liemessä kypsiksi. Kuori punasipuli, halkaise se ja poista ydinosa. Och Leikkaa sipuli sen jälkeen venemäisiksi lohkoiksi. Paloittele ahvenﬁleet ja lisää ne keittoon yhdessä puna- samma på sipulin ja kerman kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita majoneesi, ranskankerma ja valkosipulimurska. svenska Mausta suolalla ja pippurilla. Kruunaa keittoannos nokareella valkosipulitahnaa ja ruohosipulilla.

!"#$%&&%