Martti Ahtisaari: ” Sain Kerran Nelosen Ruotsista” Polskutellen Koulussa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
!"#$%&&% Yhdessä kahdella kielellä Folktingetin julkaisu 2011 Martti Ahtisaari: ” Sain kerran nelosen ruotsista” Polskutellen koulussa Huippukokin huippukeitto Jalkapallo kieltenopettajana Baba Lybeck: ”Halusin synnyttää äidinkielelläni” Rakkaus 5 hurjaa mokaa on kärlek !"#$%&&% !/SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS/" Mikä ihmeen Folktinget? » Jalkapalloa 6 « EU-jäsenyyden Yksi kansa, kaksi kieltä myötä on jäänyt koros- » Kielisuudelma 10 tamatta, että Suomi on Suomalainen yhteiskunta on aina perustunut eri ryhmien väliseen yhteis- edelleen Pohjoismaa. » Huumoriruokaa 24 työhön. Pienessä maassa on oivallettu, että voimavarojen yhdistäminen on Pohjoismaiset arvot Vähemmistöt 28 fiksumpaa kuin riiteleminen. ovat presidentti Martti » Myös kieliryhmät tässä maassa ovat pääsääntöisesti eläneet sopusoin- Ahtisaaren mielestä » Dementia 30 nussa rakentaen maata yhdessä. Jo Suomen valtion perustamisen yhteydessä tänä päivänä entistäkin sovittiin, että maassa on kaksi tasavertaista kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. tärkeämpiä. Niihin kuu- » Lipsahdukset 31 Yksi kansa ja kaksi kieltä on siis alusta asti ollut maamme motto. Ruotsia luu myös ruotsin kieli. puhuva väestö on aina kokenut olevansa identiteetiltään suomalainen. Ei 12 ole epäilystäkään siitä, ketä suomenruotsalaiset kannustavat, kun Suomi ja Ruotsi kohtaavat toisensa vaikkapa jalkapallon maaottelussa. Kaksikielisyys on Suomelle suuri voimavara, sekä henkisesti että talou- Folktinget on lakisääteinen dellisesti. Vuosien saatossa Suomi on saanut laajaa kansainvälistä huomiota » Kielikylpy on oiva järjestö, joka edustaa ruotsin- ja jopa ihailua vastuullisesta vähemmistöpolitiikastaan. Monet Länsi- tapa oppia vieras kieli. kielisiä suomalaisia ja valvoo Euroopaan maat ovat alkaneet muokata vähemmistöpolitiikkaansa samaan Tuhannet suomalais- heidän oikeuksiaan. Kaikki suuntaan. lapset ovat 1980-luvun eduskuntapuolueet, joilla on Samalla kun Folktinget valvoo ruotsinkielisen väestön etuja, pyrimme lopusta lähtien kylpeneet ruotsinkielistä toimintaa, ovat myös rakentamaan siltoja kieliryhmien välille. Olemme ottaneet tehtäväk- ruotsiksi eri puolilla edustettuina Folktingetissä. semme kertoa kaksikielisyydestä niissä maanosissa, joissa useimmilla ihmi- sillä ei ole yhtymäkohtia suomenruotsalaisuuteen. Tämä lehti, joka jaetaan maata. Tutkimusten Kuulostaa epämääräiseltä. mukaan kielikylpy ei Ei ole kaikkiin Suomen kotitalouksiin, on osa sitä työtä. samantekevää Mitä teette ihan konkreetti- syö taitoja äidinkielestä sanooko hoitaja hyvää sesti? tai muista aineista. Mukavia lukuhetkiä! yötä vai god natt. Pyrimme vaikuttamaan lain- 16 Sivu 30 valmistelutyöhön, annamme Anna-Maja Henriksson (rkp) viranomaislausuntoja ja puheenjohtaja valvomme kieliturvaa. Sen lisäksi järjestämme erilaisia Steven Frostdahl (sd) « Toimittaja Baba tapahtumia ja kampanjoita. varapuheenjohtaja Lybeck on koko ikänsä Kimmo Sasi (kok) tasapainoillut suomen varapuheenjohtaja ja ruotsin kielen välillä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on käyttänyt Julkaisija Folktinget työssään niin paljon Lönnrotinkatu 3 A 3, 001200 Helsinki suomea, että tuntee Mikä tämä lehti on? folktinget@folktinget.fi äidin kielensä köyhty- Vastaava julkaisija Stefan Svenfors neen. Tämän lehden nimi on Toimitusneuvosto Stefan Svenfors, 22 Kimpassa, ja sen julkaisee Anna Jungner-Nordgren, Anna Jeanne Folktinget. Lehti jaetaan Söderlund, Peter Appel, Petra Nylund vuoden alussa Pirkka-lehden Tuotanto Botnia Information 10% mukana lähes kaikkiin Konsepti Peter Appel, Janne Nylund eurooppalaisista Suomen kotitalouksiin. Projektinjohto Anna Jeanne Söderlund kuuluu kieli- 5,4% Taitto Studio PAP vähemmistöihin. meistä on ruotsin- Kannen kuva Katja Lösönen kielisiä. Julkaisua on tukenut Svenska Kulturfonden !"#$%&&% !"#$%&&% $/KIELIMUURIN MURTAJAT KIELIMUURIN MURTAJAT/# Kulttuurit Pienet vivahteet kiehtovat ja kielet I Riikinruotsalainen toimittaja Sören Viktorsson puhuu kiinaa, rikastuttavat toinen tsekkiä ja venäjää, mutta arkielämässä häntä kiehtovat kaikki uu- toisiaan. det suomenkieliset ilmaisut, joita hän päivittäin kuulee ja näkee RIKKAUTTAKielirajan toisella puolella avautuu uusi jännittävä maailma. ympärillään Helsingissä. – Pienet vivahteet suomenkielisissä sanoissa ja ilmauksissa ovat todella kiinnostavia. Näen niitä joka puolella mainospylväissä ja lehdissä. Sören muutti Tukholmasta Helsinkiin vuonna 1996 oppiakseen Tanssii Uskalias paremmin suomea. Hän oli jo hankkinut perustustiedot eri kurs- Uusi maailma roolinvaihto seilla ja kesäyliopistossa. Suomenkieliset vastasivat hänelle aluksi tahtien kanssa Enemmän kuin muotia usein englanniksi kohteliaisuuden vuoksi. – Olin itsepäinen ja jatkoin suomeksi, jotta oppisin puhumaan I I I I käyttivät viime kevään Eurovii- Charles Plogmanin muusikonura alkoi 1980-luvulla – Kun suomen Seitsemäntoista eri roolia ja – Kun tulin Pietarsaareen ja kieltä. Haaste lisäsi motivaatiotani, ja riikinruotsalaisena on haus- kaveribändissä, joka soitti hittejä englanniksi ja ruot- kieli oppiin perehtyy kuusikymmentä roolihahmon tapasin Jonaksen perheen, se oli su!naalissa. ka osata kohtuullisen hyvää suomea. siksi. Kun hän Charlies-orkesterinsa kanssa sai Viih- oikein pohjia myö- vaihtoa runsaassa yhdeksäs- samalla ensimmäinen konk- – Ihmiset välittävät täällä toi- Osa kiitoksesta lankeaa Olavi Virran levyille. ten, avautuu aivan dyttäjä 1999 -tittelin, hän päätti panostaa suomeen säkymmenessä minuutissa. reettinen kohtaamiseni tämän sistaan, siitä tulee turvallinen ja – En ikinä unohda, kuinka eräänä jouluna makasin sairaana uusi maailma. tosissaan. Kuulostaa aivan riittävän vai- kuuden prosentin kanssa, josta mukava mieli, Marja Rak sanoo. Pekingissä ja kuuntelin Punatukkaista tyttöäni. – Suomenkielinen tanssiyleisö odottaa monipuo- Näin sanoo kealta tehtäväksi omalla äidin- olin vain lukenut koulussa. Jo- Pietarsaaressa varttunut Jonas lisempaa ohjelmistoa kuin mihin olin tottunut. Kun Camilla Eriksson, kielelläänkin. Suomenkielinen naksen isoäiti ei osannut sanaa- Rak näkee myös ruotsinkielisen päätimme panostaa suomenkieliseen yleisöön, sain joka on varttunut näyttelijä Hanna Raita-aho sel- kaan suomea, Marja Rak sanoo. pikkukaupunki-idyllin haitat, opetella hitaan valssin uudelleen ja harjoitella cha- ruotsinkielisessä viytyy tästä urotyöstä ruotsiksi Hän vietti lapsuutensa Harja- kuten sosiaaliset valvontameka- cha-chaata ja rumbaa, kertoo Suomen suosituimpiin kodissa Vaasassa, Svenska Teaternin Alla älskar vallassa ja tapasi Jonas Rakin, tu- nismit. iskelmäartisteihin kuuluva Plogman. mutta opiskelee Bernie Mado" -näytelmässä. levan miehensä, opiskeluaikana – Arvostan suomenkielisen Hän uskoo menestyksensä johtuvan siitä, että orkes- parhaillaan – Kun ei näyttele omalla äi- Helsingissä. Pietarsaari tukikoh- kulttuurin kiertelemätöntä tyy- terin tarjonta on kahden musiikkikulttuurin omape- suomea kään- dinkielellään, vuorosanojen si- tanaan hän on rakentanut muo- liä. He sanovat asiat suoraan eikä räinen sekoitus. täjän ammattia sältöön ja merkitykseen täytyy titalo Noolanin, jonka vaatteita tarvitse arvailla, missä mennään, – Soittomme perustuu enem- varten. paneutua vieläkin tarkemmin. muun muassa Kuunkuiskaajat hän toteaa. män duuriin kuin molliin. Tietyissä Mitään ei saa ilmaiseksi. Olemme säilyttäneet aitouden tekstityypeis- Raita-aho sai kimmokkeen samalla, kun olemme laajen- sä suomen esiintyä muulla kuin suomen Kroolaten ankkalammikossa taneet ohjelmistoamme vas- kielioppi on kielellä opiskellessaan näyt- FASCINERANDE. Suomen kieli kiehtoo riikinruotsalaista Sören taamaan suomenkielisen hankalaa myös tämötaidetta Tanskassa. Syk- kylvyssä Dragsvikin ruotsinkie- Viktorssonia. Hän on oppinut kieltä muun muassa Olavi Virran yleisön odotuksia. useimmille suo- syllä 2011 hän esiintyy sekä lisessä varuskunnassa. lauluista. menkielisille. suomeksi että ruotsiksi Wasa – Aluksi tunsin itseni ihan – Kaksikielis- Teaterissa. hölmöksi, kun en ymmärtänyt BYTTE SPRÅK. ten opiskeluka- mitä puhuttiin, mutta edistyin Charles Plog man vereitten on vaikea aika nopeasti ja siitä sai moti- aloitti uransa pysyä kärryillä vaatiota oppia enemmän. soitta malla kielioppisäännöistä Nykyään Jaan opiskelee val- ruotsiksi, ja kaikista poikkeuk- tiotieteitä Helsingin yliopiston mutta siirtyi sista. Aika tavallista Svenska Social- och Kommu- sittemmin on, että myös suomen- nalhögskolanissa. suoma laisille kieliset rikkovat suomen – Meillä on täällä koululla tanssi- lavoille. kielioppisääntöjä. oma pieni epävirallinen kerho, I Tylsää ja täysin turhaa pak- Finskatalande Bättrefolk. On kopullaa, Jaan Siitonen ajatteli kiva olla vähemmistönä, kun kouluruotsista käydessään lu- enemmistö ymmärtää meitä. kiota Espoossa. Kun tuli armei- Siksi meihin ei myöskään ole jan aika, Jaan kuitenkin halusi suhtauduttu ollenkaan nega- käydä sen niin sanotusti kieli- tiivisesti. Pohjalainen pilapiirtäjä Leif Sjöström !"#$%&&% !"#$%&&% JALKAPALLOA/% Ruotsin kieli istuu vahvana Suomen jalkapallomaa- joukkueessa Huuhkajissa. Jalkapallo kouluttaa suvaitsevaisuuteen, sillä maailman kentillä on oltava avoin vieraille kielille. im Sparv kuuluu uuden sukupolven jalkapalloili- joihin, jotka nyt ovat seuraamassa Jari Litmasen ja Sami Hyypiän pitkää maajoukkueuraa. Hän antaa rennosti haastatteluja tv-kameran edessä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja hollanniksi. Kentällä Timin rooli on tärkeä, hän syöttää paljon T ja puhuu vieläkin enemmän. – On äärimmäisen tärkeää, että kentällä puhutaan koko ajan. Maajoukkueessa käytän enimmäkseen suomea, mutta tieten- kin, jos Roman tai Alexej Eremenko on vierelläni keskikentällä, puhun heille ruotsia ja sama pätee, jos lähetän pitkän syötön