DOCSLIB.ORG

Suolauksen Vähentämiskokeilun Seuranta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suolauksen Vähentämiskokeilun Seuranta Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Talvikaudet 1999-2003 Loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 43/2004 Kloridipitoisuudet vt 25 Kloridipitoisuudet vt 25 160 140 120 100 80 60 40 20 0 HANKO/Isolähde Harparskog Mjölnarby Lehmijärvi VIHTI/Isolähde Solttila Hyvinkäänkylä/p1001 Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Talvikaudet 1999-2003 Loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 43/2004 TIEHALLINTO Helsinki 2004 Kartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/04 © Genimap Oy, Lupa L4356 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-328-5 TIEH 3200893 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 951-803-329-3 ISBN 1459-1553 TIEH 3200893-v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: [email protected] Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 151 Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki: Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta. Helsinki 2004. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 43/2004. 45 s. + liitt. 124 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-328-5, TIEH 3200893. Asiasanat: tiesuolat, talvihoito, kunnossapito, suolaus, ympäristö, pohjavesi, pohjavedensuojelu, onnettomuudet, haastattelu- tutkimukset, nopeustutkimukset Aiheluokat: 05, 71,82 TIIVISTELMÄ Uudenmaan tiepiiri päätti vähentää suolausta val- ten seurantakausien aikana. Kuudella ottamolla tatiellä 25 ja eräillä muilla pohjavesialueilla sijaitse- havaittiin lievempää kloridipitoisuuden nousua. villa tieosuuksilla talvikaudella 1999. Kokeilua jat- kettiin siitä saatujen positiivisten kokemusten Tarkastelu keskiarvoja vertaamalla ei ole kuiten- myötä. Tämä raportti käsittelee vuodesta 1999 kaan tilastollisesti merkitsevää tässä tapaukses- vuoteen 2003 suolauksen vähentämisestä saa- sa, vaan antaa karkean tiedon koejakson aikana tuja kokemuksia ja havaintoja. Kokeiluna aikana saavutetusta tilanteesta. Seurantajakso jää vielä on tarkkailtu muutoksia pohjaveden kloridipitoi- lyhyeksi ja näytteiden määrä on siihen nähden suudessa sekä muutoksia kunnossapidossa ja vähäinen. Tilastollinen merkitsevyys jää useimmis- talvikelionnettomuuksien määrissä. Lisäksi tehtiin sa tapauksissa todennäköisesti alle 80 %. tienkäyttäjäkysely, jolla pyrittiin selvittämään tien- käyttäjien kokemuksia koeteillä. Tarkastelluilla ajanjaksoilla muuttuvia tekijöitä ku- ten pohjavedenpinnan muutoksia ja ottamoiden Talvisuolan käytön vähentämisellä pyritään rajoit- vedenoton määrällisten muutosten vaikutuksia tamaan juomavedeksi soveltuvilla pohjavesi- paikallisesti ei otettu huomioon johtuen tarkaste- alueilla esiintymien suolaantumista. Kokeilutiet lun mittakaavasta, ja nämä tulee ottaa huomioon ovat hyvin vettä johtavilla hiekka- ja soramuodos- kutakin pohjavedenottamoa koskevissa tarkem- tumilla. Kokeilun pisin tieosuus, Is-talvihoitoluok- missa tapauskohtaisissa tarkasteluissa. kaan kuuluva valtatien 25 osuus, kulkee ensim- mäisen Salpausselän alueella ja on pituudeltaan Kloridipitoisuuden ja vedenottamoiden etäisyyden 142 km. Tien läheisyydessä ovat Hangon, Tam- välillä ei ole mitään korrelaatiota kuten ei myös- misaaren, Karjaan, Lohjan, Vihdin ja Hyvinkään kään etäisyyden ja kloridipitoisuuden muutoksel- vedenottamot sekä Nurmijärven Altia Oyj:n ve- la aikana 1999-2003. denottamo, yhteensä 27 tarkkailtavaa kohdetta. Suolauksen vähentämiskokeilun aikana on kokei- Vaikutusten tarkastelua varten kerättiin kunnista lusta tiedotettu julkisuuteen sekä alueen kunnille. ja vesilaitoksilta tiedot vedenottamoiden sijainnista Kokeiluteillä liikennettä varoitettiin muuttuneesta ja kloridipitoisuuksista noin viiden vuoden ajalta hoitokäytännöstä liikennemerkein. ennen suolauskokeilun aloittamista. Kokeilun ai- kana kerättiin tietoja kultakin ottamolta vähintään Kokeilun aikana tehtiin tienkäyttäjäkyselyt kahdes- kahdesta seurantamittauksesta vuosittain. Seurat- ti. Tienkäyttäjiltä tulleen palautteen perusteella tavia vedenottamoita on yhteensä seurannan lo- teiden talvisuolauksen vähentämiseen suhtaudu- pussa 45 kpl ja seurantapisteitä 57 kpl. taan positiivisesti. Alle 10 % tienkäyttäjäkyselyyn vuonna 2004 vastanneista suhtautui kokeiluun Neljän vuoden ajan seuratussa pohjaveden laa- kielteisesti. dussa vedenottamoiden veden kloridipitoisuus vuosien 1995-1999 ja 1999-2003 keskiarvoina Kokeilun aikana kirjattiin ylös kaikki valtatiehen laskettuna on pysynyt samana tai lähes samana 25 kohdistuneet kunnossapitotoimenpiteet ja seu- (ero enintään 0,9 mg/l) 12 vedenottamolla. Otta- rattiin suolan käyttöä. Valtatiellä 25 pystyttiin vä- moita, joilla pitoisuudet olivat keskiarvojen perus- hentämään suolan käyttöä ensimmäisen talvi- teella laskusuuntaisia, oli 17. Ottamoita, joilla pi- kauden aikana noin 40 % edellisten talvien keski- toisuudet olivat vielä selvästi noususuunnassa, oli määräiseen käyttöön verrattuna. Määrä oli keski- seurantakauden lopussa kahdeksan, ja muita määrin noin 60 % samana talvena ko. talvihoito- seurantapisteitä yksi. Ottamoita, joilta oli liian vä- urakoissa I-luokan teihin käytetystä suolamää- hän seurantatietoa tai vertailutietoa, oli viisi. Nä- rästä kilometriä kohden laskettuna. Keskimääräi- mä eivät olleet mukana tarkastelussa. Kahdella nen käyttömäärä oli 5,7 t/km ja kokeilun lopussa ottamolla pitoisuus oli keskiarvotarkastelun perus- 4,1 t/km, noin 65 % vastaavan luokan teihin käy- teella nousussa, pitoisuus kuitenkin laski viimeis- tetystä suolamäärästä kilometriä kohden lasket- tuna. Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 4 Kokeilu on vaikuttanut suolan käytön vähenty- miseen myös muilla teillä Uudenmaan tiepiirissä ja suolan käytön vähentämiseksi on tehty työ- kohtaisia tarkennuksia urakkakohtaisesti. Kokeiluajan osalta voidaan todeta, että talvi- kausina 1999-2003 ei ollut havaittavissa mitään poikkeamaa onnettomuuksien määrässä verrat- tuna vertailuvuosiin. Ensimmäisenä talvikautena 1999-2000 liikenteen kuukausittaisia keskinopeuksia verrattiin edellis- ten vuosien keskiarvoihin. Muutokset olivat erit- täin pieniä. Keskimäärin talvikauden 1999-2000 keskinopeudet laskivat 0,1 km/h. Tämän kokeilun tulosten perusteella voidaan to- deta, että järjestelmää voidaan soveltaa niillä teil- lä, joilla halutaan suolausta rajoittaa hallitusti. Kokeilun myötä rajoitetusta suolauksesta on tul- lut Uudenmaan tiepiirissä käytäntöä. Tulevan kau- den 2004-2005 suunnitelmassa on rajoittaa nat- riumkloridin käyttö koetieosuuksien talvihoidossa 4,0 tonniin ajoratakilometriä kohden ja natrium- kloridia osittain korvaavaksi liukkaudentorjunta- aineeksi otetaan käyttöön kaliumformiaatti. Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 5 ALKUSANAT Uudenmaan tiepiiri päätti vähentää suolausta val- tatiellä 25 ja eräillä muilla pohjavesialueilla sijaitse- villa tieosuuksilla vuonna 1999. Vähäisempää suolan käyttöä ja vaikutusten seurantaa päätet- tiin jatkaa ensimmäisenä seurantakautena saa- tujen hyvien tulosten perusteella. Mukaan kokei- luun liitettiin talvikaudella 2000-2001 eräitä muita moottoriteiden rinnakkaisteitä. Tämä raportti kä- sittelee vuosilta 1999-2003 saatuja kokemuksia ja havaintoja suolauksen vähentämisen vaikutuk- sista. Erityisesti on tarkkailtu muutoksia pohjave- den suolapitoisuudessa, muutoksia kunnossa- pidossa, talvikelionnettomuuksien määrässä ja muutoksia liikenteen keskinopeuksissa. Lisäksi on koottu kokeilusta saadut palautteet. Tässä selvityksessä konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy (entinen SCC Viatek Oy 31.3.2004 saakka), josta työhön ovat osallistuneet insinööri Tapani Kokko kunnossapidon asiantun- tijana, geologi Eero Pokki pohjavesiasiantuntijana ja seurantakaudesta 2002-2003 alkaen diplomi- insinööri Erja Vallila ympäristöasiantuntijana. Ti- laajan edustajana on toiminut diplomi-insinööri Ta- pani Angervuori Uudenmaan tiepiirin kunnossa- pidon teettämisyksiköstä. Lisäksi työryhmään ovat osallistuneet tiemestarit Heikki Tomi, Alpo Heino- nen ja Jarmo Puharinen Uudenmaan tiepiiristä sekä tienkäyttäjäkyselystä vuonna 2004 vastan- nut diplomi-insinööri Anttoni Tiainen Tieliikelaitok- sesta. Työryhmään on tarpeen mukaan osallistu- nut muitakin Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen asian- tuntijoita. Työryhmä on kokoontunut kokeiluvuo- sien aikana keskimäärin 3-5 kertaa vuodessa. Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 6 Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 7 Sisältö TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................... 5 ALKUSANAT .......................................................................................................................................... 6 1 JOHDANTO 9 2 UUDENMAAN TIEPIIRIN SUOLAUSTA VÄHENNETTY - KOHTEET VUOSINA 1999-2003 11 3 POHJAVEDEN LAADUN SEURANTATIEDOT 13 3.1 Yleistä ............................................................................................................................................ 13 3.2 Suolauksen vähentämisen vaikutusten seuranta........................................................................... 14 3.3 Kuntakohtainen seuranta ............................................................................................................... 14 3.4 Pohjavesi- ja pintavesitilanne seurantakaudella 1999-2003 ......................................................... 21 3.5 Yhteenveto seurannan tuloksista ................................................................................................... 23 4 TYÖMÄÄRÄT JA SUOLAN KÄYTTÖ 30 5 POIKKILEIKKAUSTIEDOT 35 6 ONNETTOMUUSSEURANTA
Load more

Recommended publications
  • Mustijokilaakson Virkistyskäyttösuunnitelma
    Mustijokilaakson virkistyskäyttösuunnitelma Melanie Kaskela ja Susanna Sihvonen Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma 8.9.2013 Tiivistelmä 8.9.2013 Matkailun koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Ryhmätunnus Melanie Kaskela, Susanna Sihvonen tai aloitusvuosi 2010 Raportin nimi Sivu- ja lii- Mustijokilaakson virkistyskäyttösuunnitelma tesivumäärä 77 + 17 Opettajat tai ohjaajat Jarmo Ritalahti Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja Mustijoen luontomatkailuyhdistys ry. on perustet- tu vuonna 2012 toteuttamaan Mustijokilaakson virkistys- ja kulttuurimatkailuhanketta. Hankkeen ideana on edistää alueen matkailuvetovoimaa ja kehittää sen elinvoimaisuut- ta. Päämääränä on tehdä Mäntsälän, Pornaisten ja Porvoon kunnilla sijaitsevasta Musti- jokilaaksosta laadukas, yhtenäinen matkailualue kuntarajoista riippumatta. Tämän to- teuttaakseen Mustijoen luontomatkailuyhdistys tekee yhteistyötä paikallisten kyläyhtei- söjen, yritysten ja kuntien kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on kasata Mustijokilaakson palveluiden tarjoajat yhtenäiseen pakettiin. Aluekartoituksen lisäksi tehdään myös ehdotus Mustijokilaakson virkistyskäy- töstä. Työssä tutkitaan Mustijokilaakson alueen luonnon monimuotoisuutta, alueen palveluita ja potentiaalisia liikuntapaikkoja. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Toimeksianto annettiin lokakuussa 2012. Varsinainen opinnäytetyön teko aloitettiin helmikuussa 2013 teoriaosuuden kirjoittamisella. Aineistoa on kasattu yhteen kevään 2013 aikana ja teoriaosuutta täydennetty tarvittaessa. Aineiston keräämiseen on käytetty valmiina olevaa
    [Show full text]
  • Väestölaskenta Folkräkningen Population Census Taajamat 1960—1970 Tätorter 1960—1970 Localities 1960—1970
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa IV Folkräkningen Del IV Population census Volume IV HELSINKI 1976 Taajamat 1960—1970 Tätorter 1960—1970 Localities 1960—1970 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name I Yleiset demografiset tiedot X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toim eentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of w ork Summer cottages IV Taajamat 1960—1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960—1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960—1970 Incomes by occupation, education etc. V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeståndet Hushållens bostadsförhållanden Housing Housing conditions of households VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushållens struktur Undersökning angående barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families Minorities IX
    [Show full text]
  • Osoite: Kirkkotie 176, PL 21 07170 PORNAINEN Puhelin: 019 529 4500 Vaihde Faksi
    Pornaisten kunnantoimiston yhteystiedot: Osoite: www-osoite: Kirkkotie 176, PL 21 www.pornainen.fi 07170 PORNAINEN Sähköposti henkilöille: Puhelin: [email protected] 019 529 4500 vaihde Kunnantoimisto avoinna: Faksi: ma-ke 8.00 – 16.00 019 664 7006 to 8.00 – 18.00 Puhelinvaihde avoinna pe 8.00 – 12.15 ma –to 8 –16, pe 8 –12.15 Luonnollisesti Pornainen Tässä lehdessä mm. Kesäaukiolot 3 Tilinpäätös 2013 4 Aurinkomäen palvelukeskus 5 Hyvät lukijat Avustushakemukset kunnanhallitukselle 6 Tällä kertaa kesälehtemme on tuhti 40-sivuinen lukupaketti, tervetuloa mukaan sekä Bussiliikennemuutoksia 7 Pornaisten koulut vierailulla tapahtuneisiin että tuleviin tunnelmiin. Musiikkitalossa 10 Halkian esiluokan kuulumisia 13 Kaikki koulujemme oppilaat kävivät vierailulla Koulun harjannostajaiset 14 Helsingissä Musiikkitalossa ja saamme lukea Yrittäjyyskasvatusta 16 osallistujien huikeista tunnelmista. Pornaisten kunnankirjasto 17 Rakenteilla olevalla Mika Waltarin koululla on jo vietetty harjannostajaisia. Pornaisten käsityökeskus Aivina 21 Mustijoen perusturva 22 Tänä vuonna on Pornaisten messujen juhlavuosi. Vapaa-aikatoimi 24 Messut pidetään 10. kerran 20.9.2014. Nuorisovaltuusto 26 Juhlavuoden kunniaksi on avattu omat Mäntsälän kansalaisopisto 27 messusivut osoitteessa www.pornaistenmessut.fi. Musiikkiopisto 27 Messuista lisää sivulta 36 alkaen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 28 Mäntsälän Vesi, asiakastiedote 29 Bussiliikenteen uudelleen järjestelystä kerrotaan Yritysesittely 31 sivuilla 7-9. Pornaisten vesilaitosta hoitavan Kesän menovinkkejä 32 Mäntsälän Veden asiakastiedote on Pornaisten messut 20.9.2014 36 sivuilla 29-30. Toivotamme aurinkoista kesää lukijoillemme! 2/40 Pornaisten kunta tiedottaa, kesäkuu 2014 Luonnollisesti Pornainen Kesäaukiolot Kunnanviraston ym. sulkeminen Mustijoen terveysasemien toiminta kesällä kesällä 2014 Kunnanvirasto Pornaisten terveysaseman vastaanotto- on suljettuna kesällä neljä viikkoa eli toiminta on suljettuna 30.6.–27.7.2014 . 7.7.–3.8.2014.
    [Show full text]
  • Vesihuoltolaitokset 31.12.1983
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report VESIHUOLTOLAITOKSET 31.12.1983 Water supply and sewer systems 37.72.1983 HELSINKI 1984 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539011 /julkaisutilaukset ISBN 951-46-8151-7 ISSN 0355-0745 3 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUS NO. 249 VESIHUOLTOLÄITOKSET 31.12.1983 SISÄiLYSLUETTELO sivu JOHDÄNTO 5 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31.12.1983 6 ENGLISH SUMMÄRY 8 KOKO MAATA KOSKEVAT YHTEENVEDOT 1 VESIPIIREITTÄISET YHTEENVEDOT 27 LÄÄNEITTÄISET YHTEENVEDOT 51 KUNTA- JA LAITOSKOHTAISET TIEDOT 65 Taulukoissa käytetyt tunnukset 65 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyminen sekä vesi johtojen ja viemäreiden pituus 67 Vedenkulutus 103 Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit 137 Jätevesikuormitus sekä jätekuormat 173 Jätevedenpuhdistamot 205 TIETOJEN KERUULOMAKKEET 235 5 JOHDÄNTO Vesihuoltolaitosten inventoimiseksi vesihallitus on suorittanut vuodesta 1970 lähtien vuoden lopun tilannetta koskevan tiedus telun, joka käsittää yhteiset vähintään 200 asukasta palvelevat vesi— ja viemärilaitokset. Vesipiirin vesitoimisto kerää vesi huoltolaitoksia koskevat vuosittaiset tiedot alueensa vesi— ja viemärilaitoksilta vesihallituksessa laaditulla lomakkeella. Vesitoimisto tarkistaa tiedot ja vesihallituksessa laaditaan koko maata koskevat yhteenvedot. Liitteenä on malli vuoden 1983 kyselylomakkeesta. Täytetyt lomakkeet säilytetään vesihallituk sen vesihuoltotoimistossa sekä alueittaiset tiedot vesipiirin ves itoimistossa. Tilasto käsittää vuoden 1983 lopun
    [Show full text]
  • CARL O. NORDLING (Lidingö)
    Linguistica Uralica XL 2004 2 CARL O. NORDLING (Lidingö) WAS THERE A FINNISH SETTLEMENT IN UUSIMAA BEFORE THE SWEDISH ONE? Abstract. Although there are many toponyms of undoubtedly Finnic prove- nance in the Swedish parishes along the southern coast of Finland, none of the demonstrably old names distinguishes themselves as exclusively Finnish. Almost every one of them could be derived from items in the Estonian vocabulary, and several show even slightly more affinity to Estonian than to Finnish. Even with access to spellings from the 14th and 15th centuries, we must realise that by that time the names had already been transferred orally through several generations and their pronunciation may have been blurred to a certain extent. The change does not necessarily follow simple rules. Therefore, a theory of the identity of the name-givers should not be based on linguistic evidence in the first place. Also, not only hypothetical residents should be taken into consid- eration in the name-giving situation, but also the possibility of occasional explorers, habitually visiting fishermen, etc. Supposing that the coast was con- sidered cultivable even before the Swedish settlement, it would have been within easy reach from Estonia. We would, therefore, expect Estonians to have had some incentive to settle outside their country long before the less numerous Finns from Häme had felt any urge to clear land many days wanderings from their native region. This assumed prehistoric influx of Estonians would have resulted in a genetically mixed Swedish speaking population, containing not only genes from the Häme-Finnish neighbours of a later age but also genes from the Estonians.
    [Show full text]
  • Vesihuoltolaitokset 31.121984
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report VESIHUOLTOLAITOKSET 31.121984 Water supply and sewer systems 31.12.1984 HELSINKI 1985 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539 011 /julkaisutilaukset ISBN 951-46-9018-4 ISSN 0355-0745 3 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUS NO. 261 VESIHUOLTOLÄITOKSET 31.12.1984 $1 SÄLLYSLUETTELO JOHDÄNTO 5 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31.12.1984 7 ENGLISH SUMMARY 10 KOKO MAATA KOSKEVAT YHTEENVEDOT 13 VESIPIIREITTÄISET YHTEENVEDOT 27 LÄÄNEITTÄISET YHTEENVEDOT 55 KUNTA- JÄ LÄITOSKOHTÄISET TIEDOT 75 Taulukoissa käytetyt tunnukset 75 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyminen sekä vesijolitojen ja viemäreiden pituus 77 Vedenkulutus 113 Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit 147 Jätevesikuormitus sekä jätekuormat 183 Jätevedenpuhdistamot 215 TIETOJEN KERUULOMÄKKEET 245 5 JOHDÄNTO Vesihuoltolaitosten inventoimiseksi vesihallitus on suorittanut vuodesta 1970 lähtien vuoden lopun tilannetta koskevan tiedustelun, joka käsittää yhteiset vähintään 200 asukasta palvelevat vesi- ja viemärilaitokset. Vesipiirin vesitoimisto kerää vesihuoltolai toksia koskevat vuosittaiset tiedot alueensa vesi- ja viemärilai toksilta vesihallituksessa laaditulla lomakkeella. Vesitoimisto tarkistaa tiedot ja vesihallituksessa laaditaan koko maata koskevat yhteenvedot. Liitteenä on malli vuoden 1984 kyselylomakkeesta. Täy tetyt lomakkeet säilytetään vesihallituksen vesihuoltotoimistossa sekä alueittaiset tiedot vesipiirin vesitoimistossa. Tilasto käsittää vuoden 1984 lopun tilanteen
    [Show full text]
  • Väestölaskenta Folkräkningen Population Census
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa II A Folkräkningen Del II A Population census Volume II A HELSINKI 1973 Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGS PUBLIKATIO NER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nim i Del Namn Volume Name # I Yleiset demografiset tiedot # X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. # II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960—1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960—1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeståndet Hushållens bostadsförhållanden Housing Housing conditions of households VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushållens struktur Undersökning angående barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps VIII Perheet XVII Vähemmistöt
    [Show full text]
  • Yksikkö on Antanut 23.7.2019 (Dnro 1675/5716/2018) Päätöksen
    KUULUTUS Dnro 1675/5716/2018 Päätöksen antaminen 23.7.2019 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut 23.7.2019 (dnro 1675/5716/2018) päätöksen: Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi. Voimassa: Toistaiseksi Jäljennös päätöksestä on yleisesti nähtävänä Porvoon kaupungin sekä Mäntsälän, Sipoon, Pornaisten ja Hausjärven kuntien ilmoitustauluilla sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustolla: www.ely- keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset 30.8.2019 asti. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Helsingin hallinto- oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalouspalvelut / Helsingin aluetoimisto VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500 DELGIVNING Dnro 1675/5716/2018 Givande av beslut 23.7.2019 Fiskerienheten i Egentliga Finlands NTM-Centralen har givit 23.7.2019 (dnro 1675/5716/2018) beslutet: Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi. I Kraft: tills vidare Avskrift av beslutet finns framlagd till påseende för allmänheten på Borgå stads och Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä och Hausjärvi kommunens anslagstavlorna
    [Show full text]
  • Otti Oikean Sukunimen”
    ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat Pirjo Mikkonen Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIV lauantaina 30. marraskuuta 2013 klo 10. ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat Pirjo Mikkonen Painettua julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Kannen suunnittelu: Hanna Sario ISBN 978-952-10-9344-9 (nid.) ISBN 978-952-10-9345-6 (PDF) Unigrafia Helsinki 2013 “He took a real surname.” The backgrounds of Finnish surnames adopted between 1850 and 1921 Abstract This study provides a general picture of surnames adopted in Western Finland between 1850 and 1921, the types of names adopted and their backgrounds. They cannot be examined without also including military names, i.e. names given to soldiers in the army in the 18th and especially 19th century. The grounds for the adoption of surnames have not been previously examined, nor have parallels been drawn systematically between civil and military names. In Western Finland, the peasant population was identified by their Christian name and patronymic. House names were used as peasants’ additional names. In the official documents, such as church registers, the non-landowning peasantry did not have this possibility. Surnames for the Western Finnish peasantry were created starting in the mid-19th century, a process which continued until 1921, when the first Finnish act on names came into force. Western European nationalism reached Finland, too, and Finnish surnames were one way of demonstrating Finnishness. Names were often given by people in positions of authority, clergymen, teachers and foremen.
    [Show full text]
  • Joukkoliikenteen Hiljaisen Ajan Palvelutaso Keski-Uudellamaalla
    RAPORTTEJA 128 | 2013 Joukkoliikenteen hiljaisen ajan palvelutaso Keski-Uudellamaalla SAIJA RÄINÄ Joukkoliikenteen hiljaisen ajan palvelu- taso Keski-Uudellamaalla SAIJA RÄINÄ RAPORTTEJA 128 | 2013 JOUKKOLIIKENTEEN HILJAISEN AJAN PALVELUTASO KESKI-UUDELLAMAALLA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Strafica Oy Kartat: Painopaikka: - ISBN 978-952-257-947-8 (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-947-8 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Sisältö Johdanto ................................................................................................................................................................ 2 Tutkimuksen tausta ...................................................................................................................................... 2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset ............................................................................................................ 2 Joukkoliikenteen suunnittelu ............................................................................................................................... 4 Joukkoliikenteen suunnittelu ....................................................................................................................... 4 Liikennöinnin suunnittelu............................................................................................................................. 4 Linja-autoliikenteen kustannukset .............................................................................................................
    [Show full text]