Yksikkö on Antanut 23.7.2019 (Dnro 1675/5716/2018) Päätöksen

KUULUTUS Dnro 1675/5716/2018 Päätöksen antaminen

23.7.2019

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut 23.7.2019 (dnro 1675/5716/2018) päätöksen:

Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi.

Voimassa: Toistaiseksi

Jäljennös päätöksestä on yleisesti nähtävänä Porvoon kaupungin sekä Mäntsälän, Sipoon, Pornaisten ja Hausjärven kuntien ilmoitustauluilla sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustolla: www.ely- keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset 30.8.2019 asti. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Helsingin hallinto- oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalouspalvelut / Helsingin aluetoimisto

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500

DELGIVNING Dnro 1675/5716/2018 Givande av beslut

23.7.2019

Fiskerienheten i Egentliga Finlands NTM-Centralen har givit 23.7.2019 (dnro 1675/5716/2018) beslutet:

Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi.

I Kraft: tills vidare

Avskrift av beslutet finns framlagd till påseende för allmänheten på Borgå stads och Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä och Hausjärvi kommunens anslagstavlorna och på Egentliga Finlands NTM-centrals webbplats: www.ntm-centralen.fi -> Egentliga Finland -> Aktuellt -> Kungörelser till 30.8.2019

Den som är misnöjd med besluten kan söka ändring hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsanvisning bifogat.

Egentliga Finlands närings-, trafik-, och miljöcentral Fiskeritjänster / Helsingfors regionkontor

PÄÄTÖS VARELY/1675/5716/2018

23.7.2019

ASIA: Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi.

TAUSTAA

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on laatinut jokitalkkarihankkeen puitteissa esityksen Mustijoen vesistön (vesistöalue nro 19) koski- ja virta-alueiden määrittämiseksi kalastuslain 64 § mukaisesti ja toimittanut sen Var- sinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle 23.4.2018.

Jotta tilanne Mustijoen vesistössä olisi selkeä vesistön koski- ja virta-alueiden osalta, on tarkoituksenmukaista määrittää Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja alueista tulee valvonnal- lisesti selkeämpiä. Koski- ja virta-alueiden rajoista laaditut karttapiirrokset ovat liit- teenä.

VÄLITOIMENPITEET

ELY-keskus on pyytänyt Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n esityksestä lausunnot Mäntsälän-Pornaisten kalastusalueelta, Porvoon- Sipoon kalastusalueelta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä. Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue antoi lausuntonsa 6.7.2018, Porvoon-Sipoon kalastusalue 31.8.2018 ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) 16.8.2018.

Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue puoltaa esitystä, eikä kalastusalueella ole esityk- sestä huomautettavaa. Porvoon-Sipoon kalastusalue kannattaa esitystä, mutta katsoo, että esityksessä nimetyt purot voitaisiin kokonaisuudessaan määrittää koski- ja virta-alueiksi. Samoin Vekkosken alueen voisi kokonaisuudessaan määrittää koski- ja virta-alueeksi. Lisäksi kalastusalue toivoo, että ELY-keskus harkitsisi myös Tyys- terinkosken alapuolella olevan kosken määrittämistä koski- ja virta-alueeksi, sillä kalatien valmistumisajankohta on epävarma. Koski ei ole mukana esityksessä. Suo- men Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) toteaa lausunnossaan esitetyt koski- ja virta-alueiden rajaukset asiallisiksi ja rajausten kattavan myös koskien vä- lisuvantoja ja virta-alueiden ulottuvan niin pitkälle alasuvantoon kuin kosken virtaus on silmin havaittavissa. SVK katsoo, että koski- ja virta-alueiden rajojen määritte- lyssä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää tunnistettavia maamerkkejä ja että ra- jauspäätökset tulisi aina tehdä samoilla kriteereillä. SVK toteaa lisäksi esityksessä olevan mukana myös useita puroja, jotka ovat kokonaisuudessaan rajattu koski- ja virta-alueiksi. Kalastuslain 7 §:n tarkoituksena ei kuitenkaan ole rajoittaa kalastusta pitkille vesireiteille, vaan rajoittaa kiellot koskemaan tärkeitä kutu- ja poikastuotan- toalueita. SVK katsoo, että arvokkaille taimenpuroille tulisi tehdä kalastuslain 53 § mukaisia kalastusta rajoittavia päätöksiä, jotka koskisivat myös kalastusoikeuden haltijan kalastusta sekä lupamyyntiä.

PÄÄTÖS

Varsinais-Suomen ELY-keskus määrittää Mustijoen (vesistöalue 19) koski- ja virta-alueet Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n liitteenä olevan esityksen mukaisesti.

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Kyseiset koski- ja virtapaikat ovat kalastuslain 64 §:ssä tarkoitettuja, keskeisten vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Muualla vaelluskalavesistössä voi ka- lastaa yleiskalastusoikeuksien (onkiminen, pilkkiminen, kalastonhoitomaksuun pe- rustuva viehekalastus) nojalla.

Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa (KalL 7 §). Pilkkiminen, onkiminen ja kalastus harrilaudalla ovat kokonaan kiellettyjä vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla (KalL 46 §). Tämä päätös ei kuitenkaan estä koski- ja virta-alueella viehekalastusta vavalla ja vieheellä mah- dollisella vesialueen omistajan luvalla.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää kalastuslain 124 §:n nojalla, että tätä päätöstä on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Tätä pää- töstä voidaan tarvittaessa muuttaa mm. kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitel- missa tehtyjen tarkennusesitysten perusteella.

PERUSTELUT

Vaelluskaloja ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, toutain, taimen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat kannat.

Vaelluskalavesistöllä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, jota vaelluskalat käyttä- vät keskeisenä vaellustienään tai lisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistöjä ovat myös rakennetut joki- ja purovesistöt, joissa esiintyy vaelluskaloja. Mustijoen vesistö on katsottava kalastuslain 64 § mukaiseksi vaelluskalavesistöksi. Mustijoen vesistössä esiintyviä vaelluskaloja ovat taimen, lohi (istutettu), vaellussiika, nahkiainen, ankerias, harjus ja toutain.

Vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikkoja ovat alueet, joissa a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin ja b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä, eli veden pinta on silmin nähden kalteva.

Yleiskalastusoikeudet eivät koske vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Li- säksi kaikki onginta, pilkintä sekä harrilaudalla kalastaminen on näillä alueilla aina kielletty. Viehekalastus on sallittua vain vesialueen omistajan luvalla. Vaelluskala- vesistöjen koski- ja virta-alueen rajat voidaan määrittää elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskuksen päätöksellä.

Koski- ja virta-alueiden määrittelemisessä esiintyy helposti tulkinnanvaraisuutta, minkä vuoksi tarve alueiden rajaamiseen on näissä kohteissa ilmeinen. Vaelluskalo- jen vaellusta voidaan turvata tämän päätöksen ohella muillakin kalastuslaissa sääde- tyillä rajoituksilla.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Kalastuslaki (379/2015) 4 §, 7 §, 46 §, 64 § ja 124 § Kalastusasetus (1360/2015) 11 §

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea kalastuslain 124 §:n nojalla valittamalla muutosta Hel- singin hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Valitus- osoitus on liitteenä.

LISÄTIEDOT

Lisätietoja antaa tarvittaessa kalastusmestari Kimmo Nieminen, puh: 0295 022 003, sähköposti [email protected]

Mikko Koivurinta Kimmo Nieminen Johtava kalatalousasiantuntija Kalastusmestari

Liitteet Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n esitys

Valitusosoitus

BESLUT VARELY/1675/5716/2018

23.7.2019

ÄRENDE: Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi.

BAKGRUND

Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. har inom projektet Jokitalkkari (Ågårdskarl) tagit fram ett förslag till fastställande av fors- och ström- områden i Svartsåns vattendrag (vattendragsområde nr 19) i enlighet med 64 § i lagen om fiske och lämnat in det till Egentliga Finlands NTM-centrals fiskerigrupp 23.4.2018.

För att klarlägga situationen i Svartsåns vattendrag i fråga om vattendragets fors- och strömområden är det ändamålsenligt att fastställa fors- och strömområdena. På så sätt blir fors- och strömområdenas gränser tydligare för fiskarna och övervak- ningen av områdena underlättas. Kartskisser över fors- och strömområdenas grän- ser har bifogats till detta beslut.

FÖRBEREDANDE ÅTGÄRDER

NTM-centralen har bett Mäntsälä-Borgnäs fiskeområde, Borgå-Sibbo fiskeområde samt Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation att ge ett utlåtande om Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f.:s förslag. Mäntsälä-Borgnäs fiskeområde gav sitt utlåtande 6.7.2018, Borgå-Sibbo fiskeområde sitt utlåtande 31.8.2018 och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation (FFC) sitt utlåtande 16.8.2018.

Mäntsälä-Borgnäs fiskeområde bifaller förslaget och har inget att anmärka på. Borgå-Sibbo fiskeområde understöder förslaget, men anser att de bäckar som nämns i förslaget kunde fastställas som fors- och strömområden i sin helhet. Likaså kunde området Vekkoski i sin helhet fastställas som fors- och strömområde. Fiskeområdet önskar också att NTM-centralen kunde överväga att fastställa forsen nedanför Galt- forsen som fors- och strömområde, eftersom det är osäkert när fiskvägen blir klar. Forsen ingår inte i förslaget. Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation (FFC) konstaterar i sitt utlåtande att de föreslagna avgränsningarna av fors- och strömom- rådena är sakliga och att de också täcker mellanliggande lugnvatten och att ström- områdena sträcker sig så långt ned i lugnvattnet som forsens ström kan skönjas. FFC anser att det vid fastställandet av gränserna för fors- och strömområdena i mån av möjlighet borde användas identifierbara landmärken och att gränsbesluten alltid borde fattas enligt samma kriterier. FFC konstaterar vidare att förslaget även inne- håller ett flertal bäckar som avgränsats som fors- och strömområden i sin helhet. Avsikten med 7 § i lagen om fiske är ändå inte att begränsa fisket längs långa vat- tenleder, utan att begränsa förbuden att gälla viktiga lek- och yngelproduktionsom- råden. FFC anser att det för värdefulla öringsbäckar borde fattas beslut om att be- gränsa fisket i enlighet med 53 § i lagen om fiske. Dessa beslut skulle också gälla fiskerättsinnehavarens fiske samt tillståndsförsäljningen.

NTM-CENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND, fiskeritjänster www.ntm-centralen.fi [email protected] FO-nummer 2296962-1 Regionkontor: PB 236 PB 1041 PB 36 PB 131 20101 ÅBO 45101 KOUVOLA 00521 HELSINGFORS 65101 VASA Tfn 0295 022 500 Tfn 0295 029 000 Tfn 0295 021 000 Tfn 0295 028 500

BESLUT

NTM-centralen i Egentliga Finland fastställer fors- och strömområdena i Svartsåns vattendrag (vattendragsområde 19) i enlighet med det bifogade för- slaget av Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f.

Detta beslut gäller tills vidare.

De forsar och strömdrag som förslaget gäller är sådana viktiga fors- och strömom- råden i vattendrag för vandringsfisk som avses i 64 § i lagen om fiske. I de övriga delarna av vattendraget för vandringsfisk kan fiske idkas med stöd av de allmänna fiskerättigheterna (mete, pilkfiske, fiskevårdsavgiftsbaserat handredskapsfiske).

De allmänna fiskerättigheterna gäller inte i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk (7 § i lagen om fiske). Mete, pilkfiske och fiske med utter är helt och hållet förbjudet i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk (46 § i lagen om fiske). Detta beslut hindrar ändå inte att handredskapsfiske med spö och konstgjort bete idkas i fors- och strömområden med eventuellt tillstånd av vat- tenområdets ägare.

Med stöd av 124 § i lagen om fiske bestämmer närings-, trafik- och miljöcentralen att detta beslut ska iakttas även om ändring söks. Detta beslut kan vid behov ändras bl.a. utgående från preciserande förslag i fiskeriområdenas planer för nyttjande och vård.

MOTIVERING

Vandringsfiskar är lax, insjölax, ål, nejonöga, asp, öring samt vandrande bestånd av röding, harr och sik.

Med vattendrag för vandringsfisk avses ett sådant vattenområde som vand- ringsfisken använder som en viktig vandringsväg eller som ett viktigt förök- ningsområde. Vattendrag för vandringsfisk är också sådana anlagda åar och bäckar där det finns vandringsfisk. Svartsåns vattendrag ska betraktas som ett sådant vattendrag för vandringsfisk som avses i 64 § i lagen om fiske. Vandringsfiskar som förekommer i Svartsåns vattendrag är öring, lax (planterad), vandringssik, nejonöga, ål, harr och asp.

Forsar och strömdrag i vattendrag för vandringsfisk är områden där a) vattnet skönjbart strömmar i riktning nedströms, och b) strömdragets uppströmsvat- ten befinner sig högre upp än nedströmsvattnet, dvs. man kan se att vattenytan sluttar.

De allmänna fiskerättigheterna gäller inte fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk.

Vid fastställande av fors- och strömområden uppstår det lätt rum för tolkning, varför det finns ett uppenbart behov av att avgränsa områdena vid dessa objekt. Vandrings- fiskarnas vandring kan förutom genom detta beslut även tryggas med andra begräns- ningar som föreskrivs i lagen om fiske.

TILLÄMPADE RÄTTSNORMER

Lagen om fiske (379/2015) 4 §, 7 §, 46 §, 64 § och 124 § Förordningen om fiske (1360/2015) 11 §

ÄNDRINGSSÖKANDE

Ändring i detta beslut får med stöd av 124 § i lagen om fiske sökas genom besvär hos Helsingfors förvaltningsdomstol inom 30 dagar från delfåendet av beslutet. En besvärsanvisning har bifogats beslutet.

YTTERLIGARE UPPLYSNINGAR

Ytterligare upplysningar ges vid behov av fiskerimästare Kimmo Nieminen, tfn: 0295 022 003, e-post [email protected]

Mikko Koivurinta Kimmo Nieminen Ledande fiskeriexpert Fiskerimästare

Bilagor Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f.:s förslag

Besvärsanvisning

108 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Mustijoki on kalatalousviranomaisen toimesta määritelty vaelluskalavesistöksi. Vaelluskalave- sistön koski- ja virtapaikoissa ei muun muassa saa onkia lainkaan ja viehekalastus on sallittua vain vesialueen omistajan luvalla. Jokien suvantoalueilla ovat voimassa yleiset kalastusoikeu- det, kuten onkiminen ja viehekalastus kalastonhoitomaksuun perustuen.

Kalastuslaissa (4§) määritellään koski- ja virta-alue seuraavasti: Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella tarkoitetaan vesistön sellaista aluetta, jossa: a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin; ja b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä;

Maa- ja metsätalousministeriö linjaa ja opastaa vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikkojen määrittelyä ja tarkoitusta internetsivuillaan seuraavasti: ”Tärkeää on huomata, että rajoitukset eivät koske koko vaelluskalavesistön jokialuetta. Suvan- noissa voi pilkkiä ja onkia vanhaan malliin. Lakia laadittaessa säädöksiä haluttiin hiukan tiuken- taa aiempaan nähden niin, että kalastamaan ei mennä kosken niskalle tai välittömästi kosken alapuolelle. Kalastuskielto koski- ja virta-alueilla on olemassa siksi, että vaelluskalakannat säilyi- sivät.”

Tässä esityksessä ovat Jokitalkkarihankkeen ehdotukset vaelluskalavesistön koski- ja virtapai- koiksi Mustijoen vesistössä. Ehdotuksen pohjalta kalatalousviranomainen voi merkitä koski- ja

saatavissa. virta-alueet kalastusrajoitus.fi -palveluun, josta koski- ja virta-alueiden rajat ovat kalastajien Mäntsälässä ja Pornaisissa viehekalastus on nykyisin sallittua koski- ja virta-alueilla kalastusalueen/kalatalousalueen yhtenäisluvalla. Koski- ja virta-alueiden rajat ovat siis samalla viehe- kalastusalueen rajat. Porvoossa vesialueiden omistajat eivät ole järjestäytyneitä, joten kalastus- lupia koski- ja virta-alueille ei toistaiseksi ole saatavilla.

- dessä olevat kalastuskieltoalueet (kalastuslaki §71). Näissä kohteissa kalastus ei ole sallittua myöskäänTähän mennessä kalastusalueen kalastusrajoitus.fi yhtenäisluvalla. -palveluun Kalastuskieltoalueita on merkitty kalateiden on Brasaksen ja voimalaitosten kalatien molem yhtey- min puolin sekä Tyysterinkosken, Laukkosken, Lahankosken ja Halkiankosken voimalaitospa- tojen alapuolella.

Ehdotetut koski- ja virta-alueet on merkitty liitteen karttoihin punaisella värillä. Punainen väri ja rasterointi yhdessä tarkoittavat kalastusrajoitus.fi -palveluun jo aiemmin merkittyä kalastus- kieltoaluetta.

Liitteen pohjakartat sisältävät Maanmittauslaitoksen aineistoa 2/2018. 109 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Brasaksen vesilaitospato ja kalatie, Porvoo Brasaksen kalatien kalastuskieltoalue on merkitty kalastusrajoitus.fi -palveluun. Kalastuslaki määrää kalastus- kiellon 200 metriä molempiin suuntiin kalatiestä.

Kungsbäcken, Porvoo

Kungsbäckeniin on kotiutettu taimenkantaa ja taimen lisääntyy purossa luontaisesti. Varsinai- sia kivikkoisia koskialueita on vain yksi, mutta taimenet käyttävät koko puroa kasvualueenaan. Koko puro tulee luokitella koski ja virta-alueeksi. 110 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Tyysterinkoski, Porvoo

Tyysterinkoski on patojen ja voimalaitosten vuoksi jo merkitty kalastuskieltoalueeksi kalastusrajoitus.fi -palvelussa. Rajoitusalue on toistaiseksi riittävä. Rajoitukset muuttuvat, kun kalatie saadaan rakennetuksi.

Isonniitynojan vesistö, Porvoo/ Pornainen

Isonniitynojan vesistössä on säilynyt Mustijoen ainoa alkuperäinen tai- menkanta. Vaikka taimenia esiintyy vain osassa Isonniitynojan vesistöä, on koko alue syytä merkitä koski- ja virta-alueeksi. Virta-alueiksi on tarpeen luokitella Ruokijärvestä Koto- järveen laskeva puro, Kotojärvestä Mustijokeen laskeva Isonniitynoja sekä Isonniitynojaan laskeva Myl- lyniitynoja. Pornaisten Mätikistönoja on perattu ja huonokuntoinen, eikä nykyisellään juuri sovellu taimenten elinalueeksi. 111 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Grindängsbäcken/Mossakärrsbäc- ken, Porvoo/Sipoo

Grindängsbäcken on valuma-alueel- taan huomattava puro Mustijoen vesistössä. Puro on kokonaisuute- na arvioiden melko huonossa tilas- sa. Puron merkitys tulee kuitenkin kasvamaan, kun Tyysterinkoskeen saadaan kalatie rakennettua. Pu- rossa on myös kunnostettu Öljytien yläpuolella olevaa koskialuetta ja puroon istutetut taimenet ovat on- nistuneet lisääntymään siellä. Kala- taloudellisesti merkittävä sivupuro on tarpeen merkitä kokonaan koski- ja virta-alueeksi.

Vekkoski-Boenkoski, Porvoo Vekkoski ja Boenkoski muodostavat yhtenäisen koskialueen. Kalliopohjaisissa koskissa on melko vähän poikastuotantoon soveltuvaa aluetta. Vekkosken ympäristö on ennen kaikkea virkistysalueeksi sopivaa ympäristöä. Koskien välisen suvannon ja rautatiesillalta alkavan kosken niska-alueen kohdalla voidaan harkita poikkeusta niin, että välisuvantoon jätettäisiin ”onkialue”. Ainakin nykyisellään (ennen kunnostus- ta) kalastuksen lohikaloille aiheuttamat haitat näillä alueilla olisivat vähäiset. 112 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Niinikoski, Pornainen

Niinikoski tulee merkitä virta-alueeksi kosken niskalta alasuvantoon asti siten, että myös kosken alapuolinen virta-alue kuuluu siihen riittävän suurelta osalta.

Itälänkoski/Alikoski, Pornainen

Karttaan merkittyä Alikoskea kutsutaan yleisemmin Itälänkoskeksi. Koski on lähes kokonaan kalliopohjainen ja poi- kastuotantoaluetta on niukasti. Koski on paikallisten asukkaiden suosima virkis- tyskohde, jossa myös kalastetaan paljon. Koski- ja virta-alueita ovat kalliopohjainen koski, kosken alapuolinen loppuliuku sekä kosken yläpuolinen virtaava kapeikko. Kapeikon ja kosken välinen suvanto voidaan jättää vapaaksi onkialueeksi. 113 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Laukkoski, Pornainen

Laukkosken padon alapuolelle on merkitty kalastuskieltoalue kalastusrajoitus.fi -palvelussa. Kieltoalue kattaa virta-alueet.

Vuoteenkoski, Pornainen Vuoteenkoski on lyhyt koskialue, joka tulee merkitä kosken niskalta loppuliukuun asti koskialueeksi. 114 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Kirveskoski, Pornainen

Kirveskoskessa rajoitusalueeksi on merkitty kivikkoinen koskialue ja kosken alasuvanto.

Myllykoski, Pornainen

Myllykoski on melko selväpiirteinen virta-alue. Mukaan on otettu kosken ”loppuliuku” sekä kosken pienet sivu-uomat, joita ei peruskarttoihin ole merkitty. Siksi merkintä on tehty osittain maalle ja mukana on kosken sivulle jäävää suvantoa. 115 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Karjakoski, Pornainen

Karjakoski alkaa kivisellä kapeikolla. Kosken yläosassa oleva välisuvanto on kivinen ja selkeä osa koskikokonaisuut- ta. Virta-alue jatkuu kosken alapuoliseen suvantoon siten, kuin kosken virtaus ylei- simmin on silmin nähtävissä.

Lahantienkoski, Pornainen

Lahantien sillan molemmin puolin virtaava koski on selväpiirteinen. Mukana on kosken loppuliukua. 116 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Lahan Kartanonkoski, Pornainen

Lahan kartanon pohjoispuolella ja hieman Lahankosken alapuolella on pieni koski, jolla ei liene virallista nimeä.

Lahankoski, Pornainen Lahankoski on merkitty kalastuskieltoalueeksi kalastusrajoitus.fi -palveluun voimalaitospadosta alas- päin. Koski alkaa kuitenkin nuolella merkitystä putouksesta. Putouksen ja voimalaitospadon välinen alue voidaan myös merkitä kalastuskieltoalueeksi, koska putous on padon kaltainen este ja kalastus on alueella jokseenkin mahdotonta. 117 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Halkiankoski, Pornainen

Halkiankosken voimalaitoksen kalastuskieltoalue on merkitty kalastusrajoitus.fi -palveluun. Virta-alueet jatkuvat kuitenkin nuolilla merkittyihin kohtiin ja ne tulee lisätä karttoihin.

Nummistenkoski alkaa Nordbon sillan kohdalta ja jatkuu selkeänä koskena alasuvantoon asti. Alasuvan- nossa koski- ja virta-alueeksi on merkitty myös kosken loppuliukua. Uimarannan puoleinen suvanto on kuitenkin jätetty onkijoiden käyttöön. Virta-alueeseen voidaan liittää myös kosken niska-aluetta Nordbon sillan yläpuolella. Sillan yläpuoli on kivistä ja suuremmilla virtaamilla selkeästi virtaava. Sillan yläpuoli on suosittua kalastualuetta ja sen kuuluminen Nummistenkosken erityislupa-alueeseen olisi luontevaa. 118 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Lukkokoski, Mäntsälä

Lukkokoski on merkittävä virkistysalue ja kalastuskohde. Koski- ja virta-alue alkaa selkeästä kynnyksestä Hirvihaaran kartanohotellin alapuolella. Alueeseen on syytä ottaa mukaan kosken alasuvanto ja sen jälkeinen virtaava kapeikko, jotka ovat selkeä osa Lukkokosken virta-aluetta. Mukaan kuuluu myös kosken itäpuo- lella oleva sivu-uoma, jota ei ole merkitty karttaan.

Hirvihaarankoski, Mäntsälä

Hirvihaarankoski on merkittävä poikas- tuotantoalue ja kalastuskohde. Virta-alue alkaa maantiesillan yläpuolella olevan pohjakynnyksen kohdalta ja jatkuu sel- keän koskialueen loppuliukuun asti. Si- vu-uomat kuuluvat virta-alueeseen.

Kosken länsipuolelle jäävällä patoaltaalla ei ole suurta merkitystä lohikalojen poi- kasten elinalueena. Patoallas alkaa olla umpeen liettynyt ja siten kalastaminen- kin on hankalaa. Valvonnan ja sääntöjen selkeyden vuoksi patoaltaankin on hyvä kuulua koskialueeseen. 119 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Hurankoski, Mäntsälä Hurankoski on lyhyt pohjapato, jonka alapuolella on hieman nopeampivirtaista matalikkoa. Matalikko voidaan katsoa osaksi koski- ja virta-aluetta.

Kirinkoski, Mäntsälä Kirinkoski on lyhyt ja kunnostettu pohjapato. Virta-alueen muodostavat pohjapato ja kosken lyhyt loppuliuku. 120 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Soukkiontien pohjapato, Mäntsälä

Soukkiontiestä alavirtaan sijaitseva pohjapato on kunnostettu mahdollistamaan kalan nousu. Virta-alue muodostuu poh- japadosta ja padon alapuolella pyörteile- västä syvemmästä vesialueesta.

Lontoon pohjapato, Mäntsälä Lontoon pohjapadoksi kutsutun betonirakenteisen padon yhteyteen on rakennettu luonnonmukainen kalatie. Rakenne voidaan tulkita kalatien sijaan myös kosken kunnostamiseksi ja rajoitusalueen pituudeksi riittää 100 metriä padosta alavirtaan päin. 121 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Kalkinkoski, Mäntsälä

Kalkinkosken pohjapatoa on kunnostettu, mutta koski on edelleen hyvin lyhyt. Kalkinkoski voisi toimia nykyistä parem- min kalastuskohteena. Kosken yläpuolella on lastenkin onkipaikaksi sopivaa rantaa. Alasuvannossa on yksityinen mökkipiha, joka rajoittaa kalastusmahdollisuuksia alasuvannossa.

Maantiesilta olisi selkeä rajaus, mutta sillan ja kosken välinen alue voidaan jättää myös vapaaksi alueeksi.

Olkisten pohjapato, Mäntsälä/Hausjär- vi

Olkisten pohjapato sijaitsee hieman Mus- tajoen laskupaikan alapuolella. Koski- ja virta alueeseen kuuluu pohjapadon niskalle kunnostettu soraikko, itse pato ja alapuolinen virta-alue. 122 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Monsolan pohjapato, Mäntsälä

Virta-alueena pohjapato sekä kosken niskaa ja alapuolinen nopeampivirtainen alue.

Sulkavan pohjapato, Mäntsälä Virta-alueena pohjapato sekä kosken niskaa ja alapuolinen nopeampivirtainen alue. 123 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Sulkavanjärven pohjapato, Mäntsälä

Virta-alueena pohjapato sekä kosken niskaa ja alapuolinen nopeampivirtainen alue. 124 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Mäntsälänjoen Myllykoski, Mäntsälä Mäntsälän Myllykoskelle laaditaan kunnostussuunnitelmaa osana Mäntsälän keskusta kehittämistä. Kos- ki- ja virta-alueet tulee määrittää kunnostusten valmistuttua.

Ometto-oja, Mäntsälä

Ometto-ojaan on istutettu taimenta ja puron alajuoksulla on tehty kalataloudeli- sia kunnostustoimia. Varsinaisia koski- ja virta-alueita on puron alaosalla sekä oi- koradan sivussa. Koski- ja virta-alueeksi on perusteltua määrittää ainakin Mänt- sälänjoen ja Oravanmarjantien välinen puro-osuus (kuva). Oravanmarjantien yläpuolella uoma on perattu ja elinolo- suhteet kalastolle ovat heikot. Koski- ja virta-alueeksi voidaan kuitenkin määrit- tää myös koko Joutsjärven ja Mäntsälän- joen välinen puro. 125 Liite 4. Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet

Mäntsälänjoen latva ja Saarenjoen alaosa, Mäntsälä Mäntsälänjoen latvaosissa lähes yhtenäistä koski- ja virta-aluetta ovat Saarenjoen alaosa Niemenkyläntien sillalta alaspäin ja Saarenjoen ja Hunttijärven välinen puro. Liite ELY -keskuksen päätökseen

VALITUSOSOITUS

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: - Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. - Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. - Jos päätös on annettu tiedoksi todisteellisesti sähköisenä, tiedoksisaantipäivä on se, jolloin päätös on noudettu asianosaisen tai tämän edustajan toimesta viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta. - Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. - Tavallisena sähköisenä tiedoksiantona annettu päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. - Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto) katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. - Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä: - Valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä. - Tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. - Asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. - Asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmän voi toimittaa Helsingin hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka- ajan päättymiseen.

Käsittelymaksu Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Helsingin hallinto-oikeus Postiosoite käyntiosoite puhelin: 029 56 42000 Radanrakentajantie 5 Radanrakentajantie 5 faksi: 029 56 42079 00520 Helsinki 00520 Helsinki sähköposti: [email protected] Bilaga till NTM-centralens beslut BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslut av närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland får sökas skriftligt genom besvär hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från att beslutet har delgivits. Dagen för delfåendet räknas inte med.

Dagen för delgivning räknas på följande sätt: - Om beslutet har överlämnats till parten, dennes företrädare eller bud framgår delgivningsdagen av datumstämpeln i beslutet. - Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdagen av mottagningsbeviset. - Om beslutet bevisligen har delgivits på elektronisk väg, är delgivningsdagen den dag då parten eller dennes företrädare har hämtat beslutet från en av myndigheten anvisad server, databas eller någon annan fil. - Om beslutet har postats som vanligt brev anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen om annat inte framgår. - Ett beslut som delgivits som ett vanligt elektroniskt meddelande anses ha blivit delgivet den tredje dagen efter att meddelandet sändes om inte något annat visas. - Om beslutet har delgivits på något annat sätt till någon annan person än mottagaren av beslutet (mellanhandsdelgivning), anses delfåendet ha skett den tredje dagen efter det datum delgivnings- eller mottagningsbeviset utvisar. - Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på en anslagstavla anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavlan.

Besvärsskriftens innehåll och underskrift I besvärsskriften som riktas till Helsingfors förvaltningsdomstol ska uppges: - Ändringssökandens namn och hemkommun. - Postadress och telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan ställas till ändringssökanden. - Det beslut som ändring söks i. - till vilka delar och vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas.

Om talan av ändringssökanden förs av dennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvärshandlingarna, ska i besvärsskriften också uppges namn och hemkommun för denna person.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om elektronisk kommunikation har det utfärdats särskilda bestämmelser.

Bilagor Till besvärsskriften ska fogas: - Det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia. - Mottagningsbeviset eller någon annan utredning över när besvärstiden har börjat. - Ombudets fullmakt om inte ombudet är advokat eller offentligt rättsbiträde. - Handlingar som ändringssökanden anför som stöd för sitt yrkande om dessa inte redan tidigare har lämnats in till myndigheten.

Att lämna in besvärsskriften Besvärsskriften kan lämnas in till Helsingfors förvaltningsdomstol av ändringssökanden själv eller dennes företrädare, per post som betald postförsändelse, per fax eller e-post. Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Inlämnandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besvärshandlingarna ska kunna upptas till prövning ska de vara hos myndigheten inom tjänstetid på den 30 dagar långa besvärstidens sista dag. Om besvärstidens sista dag är helgdag, lördag, självständighetsdagen, första maj, julaftonen eller midsommaraftonen, fortsätter besvärstiden ännu följande vardag till tjänstetidens slut.

Handläggningsavgift Av ändringssökanden tas ut en rättegångsavgift på 250 euro enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015). I lagen om domstolsavgifter finns särskilda bestämmelser om ärenden i vilka avgifter inte tas ut.

Helsingfors förvaltningsdomstol Adress besöksadress telefonväxel 029 56 42000 Banbyggarvägen 5 Banbyggarvägen 5 telefax 029 56 42079 00520 Helsingfors 00520 Helsingfors e-postadress: [email protected]