DOCSLIB.ORG

Yksikkö on Antanut 23.7.2019 (Dnro 1675/5716/2018) Päätöksen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Yksikkö on Antanut 23.7.2019 (Dnro 1675/5716/2018) Päätöksen KUULUTUS Dnro 1675/5716/2018 Päätöksen antaminen 23.7.2019 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut 23.7.2019 (dnro 1675/5716/2018) päätöksen: Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi. Voimassa: Toistaiseksi Jäljennös päätöksestä on yleisesti nähtävänä Porvoon kaupungin sekä Mäntsälän, Sipoon, Pornaisten ja Hausjärven kuntien ilmoitustauluilla sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustolla: www.ely- keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset 30.8.2019 asti. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Helsingin hallinto- oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalouspalvelut / Helsingin aluetoimisto VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500 DELGIVNING Dnro 1675/5716/2018 Givande av beslut 23.7.2019 Fiskerienheten i Egentliga Finlands NTM-Centralen har givit 23.7.2019 (dnro 1675/5716/2018) beslutet: Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi. I Kraft: tills vidare Avskrift av beslutet finns framlagd till påseende för allmänheten på Borgå stads och Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä och Hausjärvi kommunens anslagstavlorna och på Egentliga Finlands NTM-centrals webbplats: www.ntm-centralen.fi -> Egentliga Finland -> Aktuellt -> Kungörelser till 30.8.2019 Den som är misnöjd med besluten kan söka ändring hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsanvisning bifogat. Egentliga Finlands närings-, trafik-, och miljöcentral Fiskeritjänster / Helsingfors regionkontor VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500 PÄÄTÖS VARELY/1675/5716/2018 23.7.2019 ASIA: Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi. TAUSTAA Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on laatinut joki- talkkarihankkeen puitteissa esityksen Mustijoen vesistön (vesistöalue nro 19) koski- ja virta-alueiden määrittämiseksi kalastuslain 64 § mukaisesti ja toimittanut sen Var- sinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle 23.4.2018. Jotta tilanne Mustijoen vesistössä olisi selkeä vesistön koski- ja virta-alueiden osalta, on tarkoituksenmukaista määrittää Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja alueista tulee valvonnal- lisesti selkeämpiä. Koski- ja virta-alueiden rajoista laaditut karttapiirrokset ovat liit- teenä. VÄLITOIMENPITEET ELY-keskus on pyytänyt Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyh- distys ry:n esityksestä lausunnot Mäntsälän-Pornaisten kalastusalueelta, Porvoon- Sipoon kalastusalueelta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä. Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue antoi lausuntonsa 6.7.2018, Porvoon-Sipoon ka- lastusalue 31.8.2018 ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) 16.8.2018. Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue puoltaa esitystä, eikä kalastusalueella ole esityk- sestä huomautettavaa. Porvoon-Sipoon kalastusalue kannattaa esitystä, mutta kat- soo, että esityksessä nimetyt purot voitaisiin kokonaisuudessaan määrittää koski- ja virta-alueiksi. Samoin Vekkosken alueen voisi kokonaisuudessaan määrittää koski- ja virta-alueeksi. Lisäksi kalastusalue toivoo, että ELY-keskus harkitsisi myös Tyys- terinkosken alapuolella olevan kosken määrittämistä koski- ja virta-alueeksi, sillä kalatien valmistumisajankohta on epävarma. Koski ei ole mukana esityksessä. Suo- men Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) toteaa lausunnossaan esitetyt koski- ja virta-alueiden rajaukset asiallisiksi ja rajausten kattavan myös koskien vä- lisuvantoja ja virta-alueiden ulottuvan niin pitkälle alasuvantoon kuin kosken virtaus on silmin havaittavissa. SVK katsoo, että koski- ja virta-alueiden rajojen määritte- lyssä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää tunnistettavia maamerkkejä ja että ra- jauspäätökset tulisi aina tehdä samoilla kriteereillä. SVK toteaa lisäksi esityksessä olevan mukana myös useita puroja, jotka ovat kokonaisuudessaan rajattu koski- ja virta-alueiksi. Kalastuslain 7 §:n tarkoituksena ei kuitenkaan ole rajoittaa kalastusta pitkille vesireiteille, vaan rajoittaa kiellot koskemaan tärkeitä kutu- ja poikastuotan- toalueita. SVK katsoo, että arvokkaille taimenpuroille tulisi tehdä kalastuslain 53 § mukaisia kalastusta rajoittavia päätöksiä, jotka koskisivat myös kalastusoikeuden haltijan kalastusta sekä lupamyyntiä. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500 PÄÄTÖS Varsinais-Suomen ELY-keskus määrittää Mustijoen (vesistöalue 19) koski- ja virta-alueet Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Kyseiset koski- ja virtapaikat ovat kalastuslain 64 §:ssä tarkoitettuja, keskeisten vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Muualla vaelluskalavesistössä voi ka- lastaa yleiskalastusoikeuksien (onkiminen, pilkkiminen, kalastonhoitomaksuun pe- rustuva viehekalastus) nojalla. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla yleiskalastusoikeudet eivät ole voi- massa (KalL 7 §). Pilkkiminen, onkiminen ja kalastus harrilaudalla ovat kokonaan kiellettyjä vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla (KalL 46 §). Tämä päätös ei kuitenkaan estä koski- ja virta-alueella viehekalastusta vavalla ja vieheellä mah- dollisella vesialueen omistajan luvalla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää kalastuslain 124 §:n nojalla, että tätä päätöstä on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Tätä pää- töstä voidaan tarvittaessa muuttaa mm. kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitel- missa tehtyjen tarkennusesitysten perusteella. PERUSTELUT Vaelluskaloja ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, toutain, taimen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat kannat. Vaelluskalavesistöllä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, jota vaelluskalat käyttä- vät keskeisenä vaellustienään tai lisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistöjä ovat myös rakennetut joki- ja purovesistöt, joissa esiintyy vaelluskaloja. Mustijoen vesistö on katsottava kalastuslain 64 § mukaiseksi vaelluskalavesistöksi. Mustijoen vesistössä esiintyviä vaelluskaloja ovat taimen, lohi (istutettu), vaellussiika, nahkiai- nen, ankerias, harjus ja toutain. Vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikkoja ovat alueet, joissa a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin ja b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä, eli veden pinta on silmin nähden kalteva. Yleiskalastusoikeudet eivät koske vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Li- säksi kaikki onginta, pilkintä sekä harrilaudalla kalastaminen on näillä alueilla aina kielletty. Viehekalastus on sallittua vain vesialueen omistajan luvalla. Vaelluskala- vesistöjen koski- ja virta-alueen rajat voidaan määrittää elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskuksen päätöksellä. Koski- ja virta-alueiden määrittelemisessä esiintyy helposti tulkinnanvaraisuutta, minkä vuoksi tarve alueiden rajaamiseen on näissä kohteissa ilmeinen. Vaelluskalo- jen vaellusta voidaan turvata tämän päätöksen ohella muillakin kalastuslaissa sääde- tyillä rajoituksilla. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Kalastuslaki (379/2015) 4 §, 7 §, 46 §, 64 § ja 124 § Kalastusasetus (1360/2015) 11 § MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea kalastuslain 124 §:n nojalla valittamalla muutosta Hel- singin hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Valitus- osoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja antaa tarvittaessa kalastusmestari Kimmo Nieminen, puh: 0295 022 003, sähköposti [email protected] Mikko Koivurinta Kimmo Nieminen Johtava kalatalousasiantuntija Kalastusmestari Liitteet Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n esitys Valitusosoitus VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi [email protected] Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 PL 1041 PL 36 PL 131 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500 BESLUT VARELY/1675/5716/2018 23.7.2019 ÄRENDE: Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi. BAKGRUND Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. har inom projektet Jokitalkkari (Ågårdskarl) tagit fram ett förslag till fastställande av fors- och ström- områden i Svartsåns vattendrag (vattendragsområde nr 19) i enlighet med 64 § i la- gen om fiske och lämnat in det till Egentliga
Load more

Recommended publications
  • Mustijokilaakson Virkistyskäyttösuunnitelma
    Mustijokilaakson virkistyskäyttösuunnitelma Melanie Kaskela ja Susanna Sihvonen Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma 8.9.2013 Tiivistelmä 8.9.2013 Matkailun koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Ryhmätunnus Melanie Kaskela, Susanna Sihvonen tai aloitusvuosi 2010 Raportin nimi Sivu- ja lii- Mustijokilaakson virkistyskäyttösuunnitelma tesivumäärä 77 + 17 Opettajat tai ohjaajat Jarmo Ritalahti Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja Mustijoen luontomatkailuyhdistys ry. on perustet- tu vuonna 2012 toteuttamaan Mustijokilaakson virkistys- ja kulttuurimatkailuhanketta. Hankkeen ideana on edistää alueen matkailuvetovoimaa ja kehittää sen elinvoimaisuut- ta. Päämääränä on tehdä Mäntsälän, Pornaisten ja Porvoon kunnilla sijaitsevasta Musti- jokilaaksosta laadukas, yhtenäinen matkailualue kuntarajoista riippumatta. Tämän to- teuttaakseen Mustijoen luontomatkailuyhdistys tekee yhteistyötä paikallisten kyläyhtei- söjen, yritysten ja kuntien kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on kasata Mustijokilaakson palveluiden tarjoajat yhtenäiseen pakettiin. Aluekartoituksen lisäksi tehdään myös ehdotus Mustijokilaakson virkistyskäy- töstä. Työssä tutkitaan Mustijokilaakson alueen luonnon monimuotoisuutta, alueen palveluita ja potentiaalisia liikuntapaikkoja. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Toimeksianto annettiin lokakuussa 2012. Varsinainen opinnäytetyön teko aloitettiin helmikuussa 2013 teoriaosuuden kirjoittamisella. Aineistoa on kasattu yhteen kevään 2013 aikana ja teoriaosuutta täydennetty tarvittaessa. Aineiston keräämiseen on käytetty valmiina olevaa
    [Show full text]
  • Väestölaskenta Folkräkningen Population Census Taajamat 1960—1970 Tätorter 1960—1970 Localities 1960—1970
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa IV Folkräkningen Del IV Population census Volume IV HELSINKI 1976 Taajamat 1960—1970 Tätorter 1960—1970 Localities 1960—1970 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name I Yleiset demografiset tiedot X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toim eentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of w ork Summer cottages IV Taajamat 1960—1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960—1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960—1970 Incomes by occupation, education etc. V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeståndet Hushållens bostadsförhållanden Housing Housing conditions of households VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushållens struktur Undersökning angående barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families Minorities IX
    [Show full text]
  • Osoite: Kirkkotie 176, PL 21 07170 PORNAINEN Puhelin: 019 529 4500 Vaihde Faksi
    Pornaisten kunnantoimiston yhteystiedot: Osoite: www-osoite: Kirkkotie 176, PL 21 www.pornainen.fi 07170 PORNAINEN Sähköposti henkilöille: Puhelin: [email protected] 019 529 4500 vaihde Kunnantoimisto avoinna: Faksi: ma-ke 8.00 – 16.00 019 664 7006 to 8.00 – 18.00 Puhelinvaihde avoinna pe 8.00 – 12.15 ma –to 8 –16, pe 8 –12.15 Luonnollisesti Pornainen Tässä lehdessä mm. Kesäaukiolot 3 Tilinpäätös 2013 4 Aurinkomäen palvelukeskus 5 Hyvät lukijat Avustushakemukset kunnanhallitukselle 6 Tällä kertaa kesälehtemme on tuhti 40-sivuinen lukupaketti, tervetuloa mukaan sekä Bussiliikennemuutoksia 7 Pornaisten koulut vierailulla tapahtuneisiin että tuleviin tunnelmiin. Musiikkitalossa 10 Halkian esiluokan kuulumisia 13 Kaikki koulujemme oppilaat kävivät vierailulla Koulun harjannostajaiset 14 Helsingissä Musiikkitalossa ja saamme lukea Yrittäjyyskasvatusta 16 osallistujien huikeista tunnelmista. Pornaisten kunnankirjasto 17 Rakenteilla olevalla Mika Waltarin koululla on jo vietetty harjannostajaisia. Pornaisten käsityökeskus Aivina 21 Mustijoen perusturva 22 Tänä vuonna on Pornaisten messujen juhlavuosi. Vapaa-aikatoimi 24 Messut pidetään 10. kerran 20.9.2014. Nuorisovaltuusto 26 Juhlavuoden kunniaksi on avattu omat Mäntsälän kansalaisopisto 27 messusivut osoitteessa www.pornaistenmessut.fi. Musiikkiopisto 27 Messuista lisää sivulta 36 alkaen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 28 Mäntsälän Vesi, asiakastiedote 29 Bussiliikenteen uudelleen järjestelystä kerrotaan Yritysesittely 31 sivuilla 7-9. Pornaisten vesilaitosta hoitavan Kesän menovinkkejä 32 Mäntsälän Veden asiakastiedote on Pornaisten messut 20.9.2014 36 sivuilla 29-30. Toivotamme aurinkoista kesää lukijoillemme! 2/40 Pornaisten kunta tiedottaa, kesäkuu 2014 Luonnollisesti Pornainen Kesäaukiolot Kunnanviraston ym. sulkeminen Mustijoen terveysasemien toiminta kesällä kesällä 2014 Kunnanvirasto Pornaisten terveysaseman vastaanotto- on suljettuna kesällä neljä viikkoa eli toiminta on suljettuna 30.6.–27.7.2014 . 7.7.–3.8.2014.
    [Show full text]
  • Vesihuoltolaitokset 31.12.1983
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report VESIHUOLTOLAITOKSET 31.12.1983 Water supply and sewer systems 37.72.1983 HELSINKI 1984 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539011 /julkaisutilaukset ISBN 951-46-8151-7 ISSN 0355-0745 3 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUS NO. 249 VESIHUOLTOLÄITOKSET 31.12.1983 SISÄiLYSLUETTELO sivu JOHDÄNTO 5 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31.12.1983 6 ENGLISH SUMMÄRY 8 KOKO MAATA KOSKEVAT YHTEENVEDOT 1 VESIPIIREITTÄISET YHTEENVEDOT 27 LÄÄNEITTÄISET YHTEENVEDOT 51 KUNTA- JA LAITOSKOHTAISET TIEDOT 65 Taulukoissa käytetyt tunnukset 65 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyminen sekä vesi johtojen ja viemäreiden pituus 67 Vedenkulutus 103 Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit 137 Jätevesikuormitus sekä jätekuormat 173 Jätevedenpuhdistamot 205 TIETOJEN KERUULOMAKKEET 235 5 JOHDÄNTO Vesihuoltolaitosten inventoimiseksi vesihallitus on suorittanut vuodesta 1970 lähtien vuoden lopun tilannetta koskevan tiedus telun, joka käsittää yhteiset vähintään 200 asukasta palvelevat vesi— ja viemärilaitokset. Vesipiirin vesitoimisto kerää vesi huoltolaitoksia koskevat vuosittaiset tiedot alueensa vesi— ja viemärilaitoksilta vesihallituksessa laaditulla lomakkeella. Vesitoimisto tarkistaa tiedot ja vesihallituksessa laaditaan koko maata koskevat yhteenvedot. Liitteenä on malli vuoden 1983 kyselylomakkeesta. Täytetyt lomakkeet säilytetään vesihallituk sen vesihuoltotoimistossa sekä alueittaiset tiedot vesipiirin ves itoimistossa. Tilasto käsittää vuoden 1983 lopun
    [Show full text]
  • CARL O. NORDLING (Lidingö)
    Linguistica Uralica XL 2004 2 CARL O. NORDLING (Lidingö) WAS THERE A FINNISH SETTLEMENT IN UUSIMAA BEFORE THE SWEDISH ONE? Abstract. Although there are many toponyms of undoubtedly Finnic prove- nance in the Swedish parishes along the southern coast of Finland, none of the demonstrably old names distinguishes themselves as exclusively Finnish. Almost every one of them could be derived from items in the Estonian vocabulary, and several show even slightly more affinity to Estonian than to Finnish. Even with access to spellings from the 14th and 15th centuries, we must realise that by that time the names had already been transferred orally through several generations and their pronunciation may have been blurred to a certain extent. The change does not necessarily follow simple rules. Therefore, a theory of the identity of the name-givers should not be based on linguistic evidence in the first place. Also, not only hypothetical residents should be taken into consid- eration in the name-giving situation, but also the possibility of occasional explorers, habitually visiting fishermen, etc. Supposing that the coast was con- sidered cultivable even before the Swedish settlement, it would have been within easy reach from Estonia. We would, therefore, expect Estonians to have had some incentive to settle outside their country long before the less numerous Finns from Häme had felt any urge to clear land many days wanderings from their native region. This assumed prehistoric influx of Estonians would have resulted in a genetically mixed Swedish speaking population, containing not only genes from the Häme-Finnish neighbours of a later age but also genes from the Estonians.
    [Show full text]
  • Suolauksen Vähentämiskokeilun Seuranta
    Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Talvikaudet 1999-2003 Loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 43/2004 Kloridipitoisuudet vt 25 Kloridipitoisuudet vt 25 160 140 120 100 80 60 40 20 0 HANKO/Isolähde Harparskog Mjölnarby Lehmijärvi VIHTI/Isolähde Solttila Hyvinkäänkylä/p1001 Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Talvikaudet 1999-2003 Loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 43/2004 TIEHALLINTO Helsinki 2004 Kartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/04 © Genimap Oy, Lupa L4356 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-328-5 TIEH 3200893 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 951-803-329-3 ISBN 1459-1553 TIEH 3200893-v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: [email protected] Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 151 Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki: Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta. Helsinki 2004. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 43/2004. 45 s. + liitt. 124 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-328-5, TIEH 3200893. Asiasanat: tiesuolat, talvihoito, kunnossapito, suolaus, ympäristö, pohjavesi, pohjavedensuojelu, onnettomuudet, haastattelu- tutkimukset, nopeustutkimukset Aiheluokat: 05, 71,82 TIIVISTELMÄ Uudenmaan tiepiiri päätti vähentää suolausta val- ten seurantakausien aikana. Kuudella ottamolla tatiellä 25 ja eräillä muilla pohjavesialueilla sijaitse- havaittiin lievempää kloridipitoisuuden nousua. villa tieosuuksilla talvikaudella 1999. Kokeilua jat- kettiin siitä saatujen positiivisten kokemusten Tarkastelu keskiarvoja vertaamalla ei ole kuiten- myötä. Tämä raportti käsittelee vuodesta 1999 kaan tilastollisesti merkitsevää tässä tapaukses- vuoteen 2003 suolauksen vähentämisestä saa- sa, vaan antaa karkean tiedon koejakson aikana tuja kokemuksia ja havaintoja. Kokeiluna aikana saavutetusta tilanteesta.
    [Show full text]
  • Vesihuoltolaitokset 31.121984
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report VESIHUOLTOLAITOKSET 31.121984 Water supply and sewer systems 31.12.1984 HELSINKI 1985 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539 011 /julkaisutilaukset ISBN 951-46-9018-4 ISSN 0355-0745 3 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUS NO. 261 VESIHUOLTOLÄITOKSET 31.12.1984 $1 SÄLLYSLUETTELO JOHDÄNTO 5 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31.12.1984 7 ENGLISH SUMMARY 10 KOKO MAATA KOSKEVAT YHTEENVEDOT 13 VESIPIIREITTÄISET YHTEENVEDOT 27 LÄÄNEITTÄISET YHTEENVEDOT 55 KUNTA- JÄ LÄITOSKOHTÄISET TIEDOT 75 Taulukoissa käytetyt tunnukset 75 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyminen sekä vesijolitojen ja viemäreiden pituus 77 Vedenkulutus 113 Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit 147 Jätevesikuormitus sekä jätekuormat 183 Jätevedenpuhdistamot 215 TIETOJEN KERUULOMÄKKEET 245 5 JOHDÄNTO Vesihuoltolaitosten inventoimiseksi vesihallitus on suorittanut vuodesta 1970 lähtien vuoden lopun tilannetta koskevan tiedustelun, joka käsittää yhteiset vähintään 200 asukasta palvelevat vesi- ja viemärilaitokset. Vesipiirin vesitoimisto kerää vesihuoltolai toksia koskevat vuosittaiset tiedot alueensa vesi- ja viemärilai toksilta vesihallituksessa laaditulla lomakkeella. Vesitoimisto tarkistaa tiedot ja vesihallituksessa laaditaan koko maata koskevat yhteenvedot. Liitteenä on malli vuoden 1984 kyselylomakkeesta. Täy tetyt lomakkeet säilytetään vesihallituksen vesihuoltotoimistossa sekä alueittaiset tiedot vesipiirin vesitoimistossa. Tilasto käsittää vuoden 1984 lopun tilanteen
    [Show full text]
  • Väestölaskenta Folkräkningen Population Census
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa II A Folkräkningen Del II A Population census Volume II A HELSINKI 1973 Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGS PUBLIKATIO NER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nim i Del Namn Volume Name # I Yleiset demografiset tiedot # X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. # II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960—1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960—1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeståndet Hushållens bostadsförhållanden Housing Housing conditions of households VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushållens struktur Undersökning angående barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps VIII Perheet XVII Vähemmistöt
    [Show full text]
  • Otti Oikean Sukunimen”
    ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat Pirjo Mikkonen Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIV lauantaina 30. marraskuuta 2013 klo 10. ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat Pirjo Mikkonen Painettua julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Kannen suunnittelu: Hanna Sario ISBN 978-952-10-9344-9 (nid.) ISBN 978-952-10-9345-6 (PDF) Unigrafia Helsinki 2013 “He took a real surname.” The backgrounds of Finnish surnames adopted between 1850 and 1921 Abstract This study provides a general picture of surnames adopted in Western Finland between 1850 and 1921, the types of names adopted and their backgrounds. They cannot be examined without also including military names, i.e. names given to soldiers in the army in the 18th and especially 19th century. The grounds for the adoption of surnames have not been previously examined, nor have parallels been drawn systematically between civil and military names. In Western Finland, the peasant population was identified by their Christian name and patronymic. House names were used as peasants’ additional names. In the official documents, such as church registers, the non-landowning peasantry did not have this possibility. Surnames for the Western Finnish peasantry were created starting in the mid-19th century, a process which continued until 1921, when the first Finnish act on names came into force. Western European nationalism reached Finland, too, and Finnish surnames were one way of demonstrating Finnishness. Names were often given by people in positions of authority, clergymen, teachers and foremen.
    [Show full text]
  • Joukkoliikenteen Hiljaisen Ajan Palvelutaso Keski-Uudellamaalla
    RAPORTTEJA 128 | 2013 Joukkoliikenteen hiljaisen ajan palvelutaso Keski-Uudellamaalla SAIJA RÄINÄ Joukkoliikenteen hiljaisen ajan palvelu- taso Keski-Uudellamaalla SAIJA RÄINÄ RAPORTTEJA 128 | 2013 JOUKKOLIIKENTEEN HILJAISEN AJAN PALVELUTASO KESKI-UUDELLAMAALLA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Strafica Oy Kartat: Painopaikka: - ISBN 978-952-257-947-8 (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-947-8 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Sisältö Johdanto ................................................................................................................................................................ 2 Tutkimuksen tausta ...................................................................................................................................... 2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset ............................................................................................................ 2 Joukkoliikenteen suunnittelu ............................................................................................................................... 4 Joukkoliikenteen suunnittelu ....................................................................................................................... 4 Liikennöinnin suunnittelu............................................................................................................................. 4 Linja-autoliikenteen kustannukset .............................................................................................................
    [Show full text]