Vesihuoltolaitokset 31.121984
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report VESIHUOLTOLAITOKSET 31.121984 Water supply and sewer systems 31.12.1984 HELSINKI 1985 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539 011 /julkaisutilaukset ISBN 951-46-9018-4 ISSN 0355-0745 3 VESIHALLITUKSEN TIEDOTUS NO. 261 VESIHUOLTOLÄITOKSET 31.12.1984 $1 SÄLLYSLUETTELO JOHDÄNTO 5 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILÄNNE 31.12.1984 7 ENGLISH SUMMARY 10 KOKO MAATA KOSKEVAT YHTEENVEDOT 13 VESIPIIREITTÄISET YHTEENVEDOT 27 LÄÄNEITTÄISET YHTEENVEDOT 55 KUNTA- JÄ LÄITOSKOHTÄISET TIEDOT 75 Taulukoissa käytetyt tunnukset 75 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyminen sekä vesijolitojen ja viemäreiden pituus 77 Vedenkulutus 113 Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit 147 Jätevesikuormitus sekä jätekuormat 183 Jätevedenpuhdistamot 215 TIETOJEN KERUULOMÄKKEET 245 5 JOHDÄNTO Vesihuoltolaitosten inventoimiseksi vesihallitus on suorittanut vuodesta 1970 lähtien vuoden lopun tilannetta koskevan tiedustelun, joka käsittää yhteiset vähintään 200 asukasta palvelevat vesi- ja viemärilaitokset. Vesipiirin vesitoimisto kerää vesihuoltolai toksia koskevat vuosittaiset tiedot alueensa vesi- ja viemärilai toksilta vesihallituksessa laaditulla lomakkeella. Vesitoimisto tarkistaa tiedot ja vesihallituksessa laaditaan koko maata koskevat yhteenvedot. Liitteenä on malli vuoden 1984 kyselylomakkeesta. Täy tetyt lomakkeet säilytetään vesihallituksen vesihuoltotoimistossa sekä alueittaiset tiedot vesipiirin vesitoimistossa. Tilasto käsittää vuoden 1984 lopun tilanteen vesi- ja viemärilai tosten yleisistä tiedoista. Tilaston alussa on tietoja koko maan tilanteesta sekä kehityksestä vuosina 1970-1984. Seuraavaksi on esitetty vesipiiri- ja läänikohtaiset yhteenvedot sekä osasta kyselytuloksia kunta- ja laitoskohtaiset tiedot. Vesipiiri- ja läänikohtaisissa yhteenvedoissa on näin ollen sellaisiakin asioita, joista ei julkaista kuntakohtaisia tietoja (esim, vesi- ja viemäri laitosmaksut). Vuosien 1970-1983 vesihuoltolaitostiedot on julkaistu vesihallituk sen tiedotus-sarjan numeroilla: 13 (1970), 42 ja 43 (1971), 69 ja 70 (1972), 82 (1973), 98 (1974), 119 (1975), 134 (1976), 163 (1977), 180 (1978), 195 (1979), 214 (1980), 223 (1981), 240 (1982) sekä 249 (1983). Lisäksi vesilaitosten veden laadusta on julkaistu seuraavat erilliset tiedotukset: 30 (1970), 44 (1971), 75 (1972), 99 (1973), 167 (1977) sekä 226 (1980). 6 Tilastoa koskevat tiedustelut ja huomautukset voi osoittaa vesihal litukselle (DI Laura Koivumäki), joko puhelimitse numeroon 90- 69511 tai kirjeitse osoitteella Vesihallitus, PL 250, 00101 Helsin ki. 7 VESI- JA VIEMÄRILÄITOSTILANNE 31.12.1984 Maassamme oli vuoden 1984 lopussa 790 yhdyskuntien vesilaitosta ja 613 viemärilaitosta. Vesilaitoksista oli kuntien 470, yhtymien 242, teollisuuslaitosten 28 sekä sairaaloiden, varuskuntien tms. laitoksia 50. Viemärilaitoksista oli kuntien 504, yhtymien 37, teollisuuslaitosten 23 sekä sairaaloiden, varuskuntien tms. laitok sia 49. Vesilaitoksiin liitetyissä kiinteistöissä oli asukkaita vuoden 1984 lopussa 3 863 000 eli 79 % väestöstä. Viemärilaitoksiin liite tyissä kiinteistöissä oli 3 532 000 asukasta eli 72 % väestös tä. Vuoden aikana tapahtunut liittyjämäärien lisäys oli vesilaitok sun 71 000 ja viemärilaitoksiin 64 000 asukasta. Taajamat ovat lähes täysin vesilaitosten piirissä ja varsinkin Pohjanmaalla myös huomattava osa liaja-asutuksesta. Viemärilaitokset toimivat pääasiassa taajamissa. Vesilaitokset jakoivat vuonna 1984 vettä yhdyskuntien tarpeisiin keskimäärin 1 076 000 kuutiometriä vuorokaudessa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kulutusluku pysyi saman suuruisena kuin edelliseen vuoteen nähden ja oli 279 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, kun se suurimmillaan, vuonna 1972, oli 335 1/as.d. Pohjaveden osuus vedenkulutuksesta nousi 49 prosenttiin. Talousve den osuus vedenkulutuksesta oli yli puolet (54 %) ja yleisten vesilaitosten jakaman teollisuusveden osuus 15 %. Yleisen kulutuk sen osuus oli 16 % ja palvelutoimintojen 14 %. Vuonna 1984 käytettiin vesi- ja viemärilaitosten rakentamiseen yhteensä miljardi markkaa, mikä on reaaliarvoltaan hieman vähemmän 8 kuin edellisenä vuonna. Maassa asuvan väestön mukaan laskettuna vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit olivat vuonna 1984 205 mk/as., josta vesilaitoksiin 85 mk/as. ja viemärilaitoksiin 120 mk/as. Vesilaitosten rakentamiseen käytettiin vuonna 1984 yhteensä 417 milj, markkaa. Vesijolitojen osuus investoinneista oli 80 %, ve denottamoiden ja -puhdistamoiden 15 % sekä vesisäiliöiden ja pump puamoiden 5 % . Uutta vesijohtoa rakennettiin noin 1 860 km, josta 97 % oli muoviputkia. Vesijohtojen pituus oli vuoden lopussa noin 46 600 km. Viemärilaitosten rakentamiseen käytettiin vuonna 1984 yhteensä 589 milj. markkaa. Viemäreiden osuus investoinneista oli 82 %, jätevedenpuhdistamoiden 14 % sekä pumppuamoiden 4 %. Uutta viemäriä rakennettiin 880 km, josta 76 % muoviviemäriä ja 23 % betoniviemä riä. Viemäripituus vuoden 1984 lopussa oli noin 25 600 km. Vesilaitosten käyttö- ja kunnossapitokustannukset ilman korkoja ja poistoja olivat vuonna 1984 527 milj, markkaa ja viemärilaitos ten 471 milj. markkaa. Vesilaitosten tulot olivat 952 milj, markkaa ja viemärilaitosten 884 milj, markkaa. Keskimääräinen veden hinta oli kaupungeissa 2,59 mk/m3 ja muissa kunnissa 2,39 mk/m3 eli yhteensä 2,42 mk/m3. Viemärilaitoksissa keskimääräinen maksutaksa oli kaupungeissa 3,05 mk/m3 ja muissa kunnissa 2,62 mk/m3 eli yhteensä keskimäärin 2,70 mk/m3. Vuoden 1984 lopussa oli käytössä 579 yhdyskuntien jätevedenpuhdis tamoa, joissa käsiteltiin 3 498 000 asukkaan jätevedet. Viemärilai tosten kokonaisjätevesivirtaama oli 1 570 000 kuutiometriä vuoro kaudessa, josta käsiteltiin biologis-kemiallisesti 84 %, kemial lisesti 14 %, biologisesti 1 % ja noin 1 % meni käsittelemättömänä tai mekaanisesti käsiteltynä vesistöön. Yhdyskuntien viemärilai 9 tosten kautta vesistöön joutuvan orgaanisen aineen (BHK-7) ja fosforin määrät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Viemärilaitok sun tulevan ja niistä vesistöön lähtevän jäteveden puhdistuminen, ottaen huomioon viemärilaitoksista myös puhdistamatta johdettu jätevesi, oli orgaanisen aineen suhteen 84 % ja fosforin suhteen 87 %. 1970-luvun alusta fosforikuorma on laskenut noin neljäsosaan ja orgaanisen aineen kuorma noin puoleen, vaikka viemärilaitoksiin tuleva kuormitus on noussut sekä fosforin että orgaanisen aineen osalta huomattavasti. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot toimivat myös viime vuonna tyy dyttävästi. Vuonna 1984 tilastoidusta 579 pulidistamosta päästiin 200 yli 90 % käsittelytehoon orgaanisen aineen välientämisessä puhdistamolla ja fosforin vähentämisessä 240 puhdistamolla. Yli 70 % käsittelytehoon päästiin molempien kuormitusparametrien suh teen lähes 440 laitoksella. Jätevesilietettä syntyi maamme jätevedenpuhdistamoilla yhteensä noin 1,0 milj. kuutiometriä vuonna 1984, josta stabiloitiin noin lietemäärästä 60 % ja kuivattiin koneellisesti yli 80 %. Tuotetusta meni hyötykäyttöön noin 70 %, maanviljelyksen osuus oli 50 * ja viherrakentamisen 20 %. Kaatopaikoille ja tilapäisiin varastoihin vietiin noin 30 * lietteestä. 10 ENGLISH SUMMÄRY Ät the end of 1984 in Finland the number of public water supply works was 790 and that of sewer systems was 613. Äbout 60 % of water supply works and about 80 % of sewer systems were communal. Ät the end of the year, 3,86 million people (79 per cent) were served by water supply systems and 3,53 million people (72 per cent) by sewer systems. During 1984 the increase of population served by water supply systems was 71 000 inhabitants and that by sewer systems 64 000 inliabitants. The daily consumption of water through water supply systems was 1 076 000 cubic meters in 1984. The daily per capita consumption was 279 liter per person per day. The proportion of household use was more than half (54 per cent) of total amount supplied by public water works and that of industrial use was 15 per cent. In 1984 the investments in water supply works and sewer systems were 1 milliard Finnmarks altogether. The per capita investments were 85 Fmk in water supply works and 120 Fmk in sewer systems. The investments in water supply works were 417 million Fmk. The proportion of water conduits was 80 per cent, that of water supp lies and treatment plants 15 per cent and that of reservoirs and pumping stations 5 per cent of total water work investments. The length of water conduit net built during 1984 was 1 860 kilome ters. Ät the end of 1984 the total length of water conduit nets was 46 600 kilometers. The investments in sewer systems were 589 million Fmk. The pro portion of sewers was 82 per cent, that of waste water treatment plants 14 per cent and that of pumping stations 4 per cent of total investments in sewer systems. The length of sewers bulit during 1984 was 880 kilometers. The total length of sewers at the end of 1984 was 25 600 kilometers. The operating and maintenance costs of water supply works came to 527 million Finnmarks and of sewage works to 471 million Finn marks excluding interest and depreciation. The revenue of water supply works amounted to 952 million Fmk, whule sewage works yiel ded 884 mullion Fmk. The average water charge was 2,42 Fmk/cu.m and the average sewage charge 2,70 Fmk/cu.m. Ät the end of 1984 there were 579 public waste water treatment plants in usage. The plants treated waste waters coming from house holds of 3,50 million people. 84 per cent of waste waters had biological and chemical treatment, 14 per cent had cliemical treat ment, 1 per cent had biological treatment