Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Talvikaudet 1999-2003 Loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 43/2004 Kloridipitoisuudet vt 25 Kloridipitoisuudet vt 25 160 140 120 100 80 60 40 20 0 HANKO/Isolähde Harparskog Mjölnarby Lehmijärvi VIHTI/Isolähde Solttila Hyvinkäänkylä/p1001 Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Talvikaudet 1999-2003 Loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 43/2004 TIEHALLINTO Helsinki 2004 Kartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/04 © Genimap Oy, Lupa L4356 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-328-5 TIEH 3200893 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 951-803-329-3 ISBN 1459-1553 TIEH 3200893-v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: [email protected] Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 151 Tapani Angervuori, Tapani Kokko, Erja Vallila, Eero Pokki: Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta. Helsinki 2004. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 43/2004. 45 s. + liitt. 124 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-328-5, TIEH 3200893. Asiasanat: tiesuolat, talvihoito, kunnossapito, suolaus, ympäristö, pohjavesi, pohjavedensuojelu, onnettomuudet, haastattelu- tutkimukset, nopeustutkimukset Aiheluokat: 05, 71,82 TIIVISTELMÄ Uudenmaan tiepiiri päätti vähentää suolausta val- ten seurantakausien aikana. Kuudella ottamolla tatiellä 25 ja eräillä muilla pohjavesialueilla sijaitse- havaittiin lievempää kloridipitoisuuden nousua. villa tieosuuksilla talvikaudella 1999. Kokeilua jat- kettiin siitä saatujen positiivisten kokemusten Tarkastelu keskiarvoja vertaamalla ei ole kuiten- myötä. Tämä raportti käsittelee vuodesta 1999 kaan tilastollisesti merkitsevää tässä tapaukses- vuoteen 2003 suolauksen vähentämisestä saa- sa, vaan antaa karkean tiedon koejakson aikana tuja kokemuksia ja havaintoja. Kokeiluna aikana saavutetusta tilanteesta. Seurantajakso jää vielä on tarkkailtu muutoksia pohjaveden kloridipitoi- lyhyeksi ja näytteiden määrä on siihen nähden suudessa sekä muutoksia kunnossapidossa ja vähäinen. Tilastollinen merkitsevyys jää useimmis- talvikelionnettomuuksien määrissä. Lisäksi tehtiin sa tapauksissa todennäköisesti alle 80 %. tienkäyttäjäkysely, jolla pyrittiin selvittämään tien- käyttäjien kokemuksia koeteillä. Tarkastelluilla ajanjaksoilla muuttuvia tekijöitä ku- ten pohjavedenpinnan muutoksia ja ottamoiden Talvisuolan käytön vähentämisellä pyritään rajoit- vedenoton määrällisten muutosten vaikutuksia tamaan juomavedeksi soveltuvilla pohjavesi- paikallisesti ei otettu huomioon johtuen tarkaste- alueilla esiintymien suolaantumista. Kokeilutiet lun mittakaavasta, ja nämä tulee ottaa huomioon ovat hyvin vettä johtavilla hiekka- ja soramuodos- kutakin pohjavedenottamoa koskevissa tarkem- tumilla. Kokeilun pisin tieosuus, Is-talvihoitoluok- missa tapauskohtaisissa tarkasteluissa. kaan kuuluva valtatien 25 osuus, kulkee ensim- mäisen Salpausselän alueella ja on pituudeltaan Kloridipitoisuuden ja vedenottamoiden etäisyyden 142 km. Tien läheisyydessä ovat Hangon, Tam- välillä ei ole mitään korrelaatiota kuten ei myös- misaaren, Karjaan, Lohjan, Vihdin ja Hyvinkään kään etäisyyden ja kloridipitoisuuden muutoksel- vedenottamot sekä Nurmijärven Altia Oyj:n ve- la aikana 1999-2003. denottamo, yhteensä 27 tarkkailtavaa kohdetta. Suolauksen vähentämiskokeilun aikana on kokei- Vaikutusten tarkastelua varten kerättiin kunnista lusta tiedotettu julkisuuteen sekä alueen kunnille. ja vesilaitoksilta tiedot vedenottamoiden sijainnista Kokeiluteillä liikennettä varoitettiin muuttuneesta ja kloridipitoisuuksista noin viiden vuoden ajalta hoitokäytännöstä liikennemerkein. ennen suolauskokeilun aloittamista. Kokeilun ai- kana kerättiin tietoja kultakin ottamolta vähintään Kokeilun aikana tehtiin tienkäyttäjäkyselyt kahdes- kahdesta seurantamittauksesta vuosittain. Seurat- ti. Tienkäyttäjiltä tulleen palautteen perusteella tavia vedenottamoita on yhteensä seurannan lo- teiden talvisuolauksen vähentämiseen suhtaudu- pussa 45 kpl ja seurantapisteitä 57 kpl. taan positiivisesti. Alle 10 % tienkäyttäjäkyselyyn vuonna 2004 vastanneista suhtautui kokeiluun Neljän vuoden ajan seuratussa pohjaveden laa- kielteisesti. dussa vedenottamoiden veden kloridipitoisuus vuosien 1995-1999 ja 1999-2003 keskiarvoina Kokeilun aikana kirjattiin ylös kaikki valtatiehen laskettuna on pysynyt samana tai lähes samana 25 kohdistuneet kunnossapitotoimenpiteet ja seu- (ero enintään 0,9 mg/l) 12 vedenottamolla. Otta- rattiin suolan käyttöä. Valtatiellä 25 pystyttiin vä- moita, joilla pitoisuudet olivat keskiarvojen perus- hentämään suolan käyttöä ensimmäisen talvi- teella laskusuuntaisia, oli 17. Ottamoita, joilla pi- kauden aikana noin 40 % edellisten talvien keski- toisuudet olivat vielä selvästi noususuunnassa, oli määräiseen käyttöön verrattuna. Määrä oli keski- seurantakauden lopussa kahdeksan, ja muita määrin noin 60 % samana talvena ko. talvihoito- seurantapisteitä yksi. Ottamoita, joilta oli liian vä- urakoissa I-luokan teihin käytetystä suolamää- hän seurantatietoa tai vertailutietoa, oli viisi. Nä- rästä kilometriä kohden laskettuna. Keskimääräi- mä eivät olleet mukana tarkastelussa. Kahdella nen käyttömäärä oli 5,7 t/km ja kokeilun lopussa ottamolla pitoisuus oli keskiarvotarkastelun perus- 4,1 t/km, noin 65 % vastaavan luokan teihin käy- teella nousussa, pitoisuus kuitenkin laski viimeis- tetystä suolamäärästä kilometriä kohden lasket- tuna. Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 4 Kokeilu on vaikuttanut suolan käytön vähenty- miseen myös muilla teillä Uudenmaan tiepiirissä ja suolan käytön vähentämiseksi on tehty työ- kohtaisia tarkennuksia urakkakohtaisesti. Kokeiluajan osalta voidaan todeta, että talvi- kausina 1999-2003 ei ollut havaittavissa mitään poikkeamaa onnettomuuksien määrässä verrat- tuna vertailuvuosiin. Ensimmäisenä talvikautena 1999-2000 liikenteen kuukausittaisia keskinopeuksia verrattiin edellis- ten vuosien keskiarvoihin. Muutokset olivat erit- täin pieniä. Keskimäärin talvikauden 1999-2000 keskinopeudet laskivat 0,1 km/h. Tämän kokeilun tulosten perusteella voidaan to- deta, että järjestelmää voidaan soveltaa niillä teil- lä, joilla halutaan suolausta rajoittaa hallitusti. Kokeilun myötä rajoitetusta suolauksesta on tul- lut Uudenmaan tiepiirissä käytäntöä. Tulevan kau- den 2004-2005 suunnitelmassa on rajoittaa nat- riumkloridin käyttö koetieosuuksien talvihoidossa 4,0 tonniin ajoratakilometriä kohden ja natrium- kloridia osittain korvaavaksi liukkaudentorjunta- aineeksi otetaan käyttöön kaliumformiaatti. Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 5 ALKUSANAT Uudenmaan tiepiiri päätti vähentää suolausta val- tatiellä 25 ja eräillä muilla pohjavesialueilla sijaitse- villa tieosuuksilla vuonna 1999. Vähäisempää suolan käyttöä ja vaikutusten seurantaa päätet- tiin jatkaa ensimmäisenä seurantakautena saa- tujen hyvien tulosten perusteella. Mukaan kokei- luun liitettiin talvikaudella 2000-2001 eräitä muita moottoriteiden rinnakkaisteitä. Tämä raportti kä- sittelee vuosilta 1999-2003 saatuja kokemuksia ja havaintoja suolauksen vähentämisen vaikutuk- sista. Erityisesti on tarkkailtu muutoksia pohjave- den suolapitoisuudessa, muutoksia kunnossa- pidossa, talvikelionnettomuuksien määrässä ja muutoksia liikenteen keskinopeuksissa. Lisäksi on koottu kokeilusta saadut palautteet. Tässä selvityksessä konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy (entinen SCC Viatek Oy 31.3.2004 saakka), josta työhön ovat osallistuneet insinööri Tapani Kokko kunnossapidon asiantun- tijana, geologi Eero Pokki pohjavesiasiantuntijana ja seurantakaudesta 2002-2003 alkaen diplomi- insinööri Erja Vallila ympäristöasiantuntijana. Ti- laajan edustajana on toiminut diplomi-insinööri Ta- pani Angervuori Uudenmaan tiepiirin kunnossa- pidon teettämisyksiköstä. Lisäksi työryhmään ovat osallistuneet tiemestarit Heikki Tomi, Alpo Heino- nen ja Jarmo Puharinen Uudenmaan tiepiiristä sekä tienkäyttäjäkyselystä vuonna 2004 vastan- nut diplomi-insinööri Anttoni Tiainen Tieliikelaitok- sesta. Työryhmään on tarpeen mukaan osallistu- nut muitakin Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen asian- tuntijoita. Työryhmä on kokoontunut kokeiluvuo- sien aikana keskimäärin 3-5 kertaa vuodessa. Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 6 Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta 7 Sisältö TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................... 5 ALKUSANAT .......................................................................................................................................... 6 1 JOHDANTO 9 2 UUDENMAAN TIEPIIRIN SUOLAUSTA VÄHENNETTY - KOHTEET VUOSINA 1999-2003 11 3 POHJAVEDEN LAADUN SEURANTATIEDOT 13 3.1 Yleistä ............................................................................................................................................ 13 3.2 Suolauksen vähentämisen vaikutusten seuranta........................................................................... 14 3.3 Kuntakohtainen seuranta ............................................................................................................... 14 3.4 Pohjavesi- ja pintavesitilanne seurantakaudella 1999-2003 ......................................................... 21 3.5 Yhteenveto seurannan tuloksista ................................................................................................... 23 4 TYÖMÄÄRÄT JA SUOLAN KÄYTTÖ 30 5 POIKKILEIKKAUSTIEDOT 35 6 ONNETTOMUUSSEURANTA