DOCSLIB.ORG

Vaalipuntari Lahti

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vaalipuntari Lahti VAALIPUNTARI LAHTI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997–2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimus- aineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen haastattelututkimus, joka mittaa suomalaisten arvioita ja odotuksia omasta ja koko maan talouskehityksestä. Lisäksi tutkimuksella selvitetään kotitalouksien aikomuksia tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. VAALIPUNTARI kertoo miten kansalaiset kokevat taloutensa muuttuneen kuluvalla vaali- kaudella ja miltä tulevaisuus heistä näyttää kunnallisvaalien alla. Mittarina käytetään ns. saldo- lukua. Haastateltavilta kysyttiin: Millainen on oma taloudellinen tilanteenne nyt verrattuna tilan- teeseen 12 kuukautta sitten? Millainen on oma taloudellinen tilanteenne 12 kuukauden kuluttua verrattuna nykyiseen? Vastausvaihtoehdot olivat: paljon / hieman parempi, samanlainen, paljon / hieman huonompi. Saldoluku on myönteisten ja kielteisten vastausosuuksien erotus. Saldoluku voi vaihdella –100:n ja +100:n välillä. Tulokset vaalikauden talouskehityksestä perustuvat haastatteluihin tammikuun 1997 ja syyskuun 2000 välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin 73 000. Kuluttajien odotukset taloudestaan vuonna 2001 perustuvat haastatteluihin tammi-syyskuussa 2000. Haastatteluja tehtiin 14 500. Vastaavat luvut Lahden osalta ovat 1 376 ja 287. HUOM! Aineiston pienuuden vuoksi talousodotusten saldoluvut kaupunkien kahdelle ylim- mälle tuloluokalle on saatu laskennallisesti. Saldot on laskettu koko maan vastaavien tuloluokkien saldoluvuista käyttäen hyväksi kunkin kaupungin ja koko maan keskimääräisten saldolukujen suh- detta. Nämä saldoluvut on merkitty tähdellä (*). VAALIPUNTARI on tehty kymmenestä Suomen kaupungista: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa. LISÄTIETOJA MYYNTI Pellervo Marja-aho Tilastokeskus/Myyntipalvelu puh (09) 1734 3349 puh. (09) 1734 2011 fax (09) 1734 2500 [email protected] [email protected] Tutustu Tilastokeskuksen vaalipalveluihin: www.tilastokeskus.fi/vaalit © 2000 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. 2 Kuluttajien arviot taloutensa kehityksestä vaalikaudella 1997–2000 (saldoluku) Talouskehitys iän mukaan LAHTI 15–34 v. 45 Lahti keskimäärin 14 35–54 v. 9 -14 55–74 v. -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 102030405060 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huonontunut = talous parantunut Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo Talouskehitys sukupuolen ja koulutuksen mukaan LAHTI Miehet 16 Naiset 13 Korkea-asteen koulutus 44 Keskiasteen koulutus 24 -10 Perusasteen koulutus -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 102030405060 3 Kuluttajien arviot taloutensa kehityksestä vaalikaudella 1997–2000 (saldoluku) Talouskehitys sosioekonomisen aseman mukaan LAHTI Toimihenkilöt 51 Työntekijät 35 Yrittäjät 25 -50 -40 -30 -20 -10 0 1020304050607080 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huonontunut = talous parantunut Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo Talouskehitys työssäolon mukaan LAHTI Kokoaikatyötä tekevät 45 Osa-aikatyötä tekevät 28 -14 Työvoimaan kuulumattomat -41 Työttömät -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20304050607080 4 Kuluttajien arviot taloutensa kehityksestä vaalikaudella 1997–2000 (saldoluku) Talouskehitys kotitalouden tyypin mukaan LAHTI Lapsiperheet 27 Muut aikuistaloudet 20 Yhden hengen talous; 15–34 v. 14 -3 Yhden hengen talous; 35–54 v. -26 Yhden hengen talous; 55–74 v. -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 1020304050607080 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huonontunut = talous parantunut Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo Talouskehitys kotitalouden tulojen mukaan LAHTI Ylin tuloneljännes 63 2. ylin tuloneljännes 30 2. alin tuloneljännes 19 -33 Alin tuloneljännes -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 1020304050607080 5 Kuluttajien arviot taloutensa kehityksestä vaalikaudella 1997–2000 (saldoluku) Talouskehitys eri väestöryhmissä LAHTI Ylin tuloneljännes 63 Toimihenkilöt 51 Kokoaikatyötä tekevät 45 15–34 v. 45 Korkea-asteen koulutus 44 Työntekijät 35 2. ylin tuloneljännes 30 Osa-aikatyötä tekevät 28 Lapsiperheet 27 Yrittäjät 25 Keskiasteen koulutus 24 Muut aikuistaloudet 20 2. alin tuloneljännes 19 Miehet 16 Lahti keskimäärin 14 Yhden hengen talous; 15–34 v. 14 Naiset 13 35–54 v. 9 -3 Yhden hengen talous; 35–54 v. -10 Perusasteen koulutus -14 Työvoimaan kuulumattomat -14 55–74 v. -26 Yhden hengen talous; 55–74 v. -33 Alin tuloneljännes -41 Työttömät -100 -80 -60 -40 -20 0 20406080100 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huonontunut = talous parantunut Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo 6 Kotitalouksien odotukset oman taloutensa kehityksestä vuodelle 2001 (saldoluku) Talousodotukset iän mukaan LAHTI 15–34 v. 23 35–54 v. 11 Lahti keskimäärin 10 -3 55–74 v. -30 -20 -10 0102030 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huononee = talous paranee Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo Talousodotukset sukupuolen ja koulutuksen mukaan LAHTI 11 Miehet Naiset 9 Korkea-asteen koulutus 11 Perusasteen koulutus 9 Keskiasteen koulutus 9 -30 -20 -10 0 102030 7 Kotitalouksien odotukset oman taloutensa kehityksestä vuodelle 2001 (saldoluku) Talousodotukset sosioekonomisen aseman mukaan LAHTI Yrittäjät 22 Alemmat toimihenkilöt 15 Ylemmät toimihenkilöt 14 Työntekijät 11 -30 -20 -10 0102030 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huononee = talous paranee Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo Talousodotukset työssäolon mukaan LAHTI Työttömät 18 Opiskelijat 16 Kokoaikatyötä tekevät 15 Omaa kotitaloutta hoitavat 7 Osa-aikatyötä tekevät 7 -5 Eläkeläiset -30 -20 -10 0102030 8 Kotitalouksien odotukset oman taloutensa kehityksestä vuodelle 2001 (saldoluku) Talousodotukset kotitalouden tyypin mukaan LAHTI Yhden hengen talous; 15–34 v. 38 Yhden hengen talous; 35–54 v. 21 Lapsiperheet 19 Muut aikuistaloudet 3 -10 Yhden hengen talous; 55–74 v. -30 -20 -10 0 10203040 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huononee = talous paranee Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo * = Lahden laskennallinen saldo Talousodotukset kotitalouden tulojen mukaan LAHTI Ylin tuloneljännes * 12 2. ylin tuloneljännes * 10 Alin tuloneljännes 10 2. alin tuloneljännes 8 -30 -20 -10 0 10203040 9 Kotitalouksien odotukset oman taloutensa kehityksestä vuodelle 2001 (saldoluku) Talousodotukset eri väestöryhmissä LAHTI Yhden hengen talous; 15–34 v. 38 15–34 v. 23 Yrittäjät 22 Yhden hengen talous; 35–54 v. 21 Lapsiperheet 19 Työttömät 18 Opiskelijat 16 Alemmat toimihenkilöt 15 Kokoaikatyötä tekevät 15 Ylemmät toimihenkilöt 14 Ylin tuloneljännes * 12 Korkea-asteen koulutus 11 Työntekijät 11 35–54 v. 11 Miehet 11 2. ylin tuloneljännes * 10 Alin tuloneljännes 10 Lahti keskimäärin 10 Perusasteen koulutus 9 Naiset 9 Keskiasteen koulutus 9 2. alin tuloneljännes 8 Omaa kotitaloutta hoitavat 7 Osa-aikatyötä tekevät 7 Muut aikuistaloudet 3 -3 55–74 v. -5 Eläkeläiset -10 Yhden hengen talous; 55–74 v. -40 -30 -20 -10 0 102030405060 Lähde: Kuluttajabarometri. = talous huononee = talous paranee Tilastokeskus = Koko maan keskiarvo * = Lahden laskennallinen saldo.
Load more

Recommended publications
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • Altena, Germany and Pori, Finland
    Turnaround Towns: International evidence 27 Case Study 8: Altena, Germany and Pori, Finland The evidence around successful turnaround towns in Europe is limited. However, the cases of Altena, Germany and Pori, Finland feature a number of characteristics that are relevant to this study, so we have included them as illustrative short overviews. Pori and Altena are two of the towns involved in the European Commission’s URBACT II programme, which aims to foster sustainable and integrated urban development. Altena was part of the Op-Act project, which focuses on the strategic positioning of small and medium-sized cities facing demographic changes. Pori was involved in the SURE, Socio- Economic Methods of Urban Regeneration in Deprived Urban Areas project.50 50 down the hill to the town. So the Town Council Altena, Germany decided to build an elevator linking the castle with the moribund town centre. This was complemented Altena has a population of 18,000, and is by a plan to fill 20 empty shops to turn the town situated on the river Lenne, 25 miles from centre into a crafts village. An association was Dortmund in highly industrialised South- founded in 2011 to manage real estate in the city Westphalia. It has a 12th-century castle built on centre, and Gundula Schulze from the mayor’s office a hilltop, which was home to the world’s first says that progress is already being made: youth hostel. The town’s other main feature is its steel wire industry, and it is home to the German For 10 years, shops in the centre were Museum of Wire.
    [Show full text]
  • Old Wooden Towns
    TURKU NAANTALI UUSIKAUPUNKI RAUMA PORI WELCOME TO OLD WOODEN TOWNS Walking around old towns is like stepping into a fairy tale: the colourful wooden houses, decorative gates, cobblestone streets and beautiful public buildings create an atmosphere of the long-forgotten past. In old Finnish coastal towns you find many lovely restaurants, cafés, shops and museums. Most of the buildings in these conservation areas date back to the 18th and 19th centuries, and strict regulations ensure that the area will retain their history. You can reach Turku by plane www.air-baltic.com via Riga, via Helsinki www.finnair.com or via Stockholm www.flysas.com and rent a car www.hertz.fi for your tour. If you want admire the beautiful archipelago and you come by your own car, take ferry from Stockholm www.silja.com or www.vikingline.com to Turku or from Kapellskär to Naantali www.finnlines.com. The Old Wooden Towns - tour on a map. OLD WOODEN TOWNS TOUR -TURKU www.visitturku.fi It all began on the Aura river. Do you know how to recognise a European city dating from the Middle Ages? A riverfront, market square, castle and cathedral, just to name a few. Sounds familiar – in fact, it sounds just like Turku. Turku is not only the one city in Finland that meets the above description, it is also a destination filled with events and things to do, not to mention the European Capital of Culture for 2011. You are most welcome to come and enjoy yourself in the cradle of history and culture! Luostarinmäki is a whole museum village dating from the 1700s and 1800s.
    [Show full text]
  • Terveydenhuollon Kustannukset 2018 KUOPIO
    Terveydenhuollon kustannukset 2018 KUOPIO Lähde: Suurten kaupunkien ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä tehty raportti 18.6.2019. Yksityisen terveydenhuollon kustannukset raporttiin Kansaneläkelaitokselta: Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2018 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus Tilastotiedote 13/2019, 8.7.2019 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2018 • Kuntaliiton vuoden 2018 kustannusvertailussa olivat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa • Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (2 487 €/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. • Terveydenhuollon kustannuskehitys pysyi maltillisena ja reaalikustannukset laskivat (- 0,6 %). *mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus Terveydenhuollon kustannusten jakautuminen • Suuret kaupungit ovat järjestäneet palvelut eri osa-alueita painottaen • Kuopion perusterveydenhuollossa kotihoidon osuus suurempi kuin muissa kaupungeissa; erikoissairaanhoito on hieman laitoshoitopainotteinen. Kuopion terveydenhuollon kustannukset olivat 319 milj.€ (luvuissa mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta). Kustannukset ilman ikävakiointia olivat 2 688 €/asukas. Kuopion ikävakioidut kustannukset olivat 2 487 €/asukas. Ikävakioinnilla on poistettu kuntien ikärakenteen erilaisuuden vaikutus kustannuksiin, jolloin kustannuksista tulee vertailukelpoisia. Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus
    [Show full text]
  • THE FINNISH COAST, the ARCHIPELAGO & SWEDEN/HIGH COAST - Actively Experiencing Nature and City Life
    THE FINNISH COAST, THE ARCHIPELAGO & SWEDEN/HIGH COAST - actively experiencing nature and city life- Stockholm-Turku-Pori-Vaasa-Umeå-High Coast-Stockholm This stunning journey takes you through coastal areas of Finland and Sweden. Along with the bustling city life, you’ll get to experience beautiful nature by hiking, swimming and kayaking. The route includes 3 Unesco World Heritage Sites. In Finland, going to the sauna is a must, but why not give some fishing a try as well? Explore the fascinating old towns with their charming wooden houses. Indulge in the food culture at some of the great restaurants along the way and enjoy the local flavours. Relax in high-quality accommodation and take advantage of a rare opportunity for an overnight stay in a house made of glass! Bicycle excursions, river cruises and as much shopping as you can handle are also on the cards. Beginning and ending in Stockholm, this amazing trip is full of exquisite archipelago views, picturesque coastline and unforgettable experiences. Day 0 Stockholm-Turku Tallink Silja departs in the evening from Stockholm to Turku (at 19:30). There is a buffet dinner on board. Accommodation is in an A-Class cabin with a window. Shopping and entertainment also on board. Day 1 Turku Turku is a city that just oozes charm, proudly standing as the oldest city in Finland and still justifying its 2011 status as European Capital of Culture. The city is a must-visit place for foodies, with a rising reputation for its feast of splendid restaurants, quite rightly billed as the unofficial Food Capital of Finland.
    [Show full text]
  • Coat of Arms Aalto Gains Independence Universal Women’S Independance Intro: Finland
    Coat of Arms Aalto Gains Independence Universal women’s Intro: Finland independance Finland to Russia from Sweden Winter vs. Summer Agriculture Farming Pori Church Petajavesi Church http://bertmaes.wordpress.com/2010/02/24/why-is-education-in-finland-that-good- 10-reform-principles-behind-the-success/ Raasepori Castle 13thcen. Helsinki: History 1550 1812 Industrial and economic growth King Gustav Vasa Becomes Capital of Finland Carl Ludvig Engel. Suomenlinna: Fortress island of Helsinki Mobility HKL Metro HKL Tram Walkability Recreation Walking/Cycling Biophilia Carbon/Energy Metabolism • 1 million tons of waste generated each year • 50% of waste generated is used again in some capacity Governance Parliament: 9 parties with seats that total 200 • Social Democratic Party • Centre Party • National Coalition Party President: • Elected by direct popular vote for maximum of two 6 year terms. • Chooses prime minister • Powers are limited Sauli Niinisto - President Planning Eliel Saarinen Helsinki Master Plan . Helsinki City Plan Carl Ludvig Engel. Alvar Aalto Culture Green City Scorecard Individual Collaborative Isolated Integrated Reactive Networked Mobility Pvt. Car Only o o o Bikes/Transit Networks Walkability Ped. Barriers o o o Ped. Friendly Biophilia Brownfield Barren Hardscape Private Lawns and Some Public Parks Park Network Gardens Carbon/Energy Wastefulness o o Incentives Pro-Planet Metabolism Throughput o o o Closed Loop (Goods in Waste Out) (Waste as Input) Governance Selfishness Top-Down o o Cooperation Anarchy Collaboration Planning
    [Show full text]
  • Peer Review of the Finnish Shipbuilding Industry Peer Review of the Finnish Shipbuilding Industry
    PEER REVIEW OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY PEER REVIEW OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY FOREWORD This report was prepared under the Council Working Party on Shipbuilding (WP6) peer review process. The opinions expressed and the arguments employed herein do not necessarily reflect the official views of OECD member countries. The report will be made available on the WP6 website: http://www.oecd.org/sti/shipbuilding. This document and any map included herein are without prejudice to the status of or sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers and boundaries and to the name of any territory, city or area. © OECD 2018; Cover photo: © Meyer Turku. You can copy, download or print OECD content for your own use, and you can include excerpts from OECD publications, databases and multimedia products in your own documents, presentations, blogs, websites and teaching materials, provided that suitable acknowledgment of OECD as source and copyright owner is given. All requests for commercial use and translation rights should be submitted to [email protected]. 2 PEER REVIEW OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY TABLE OF CONTENTS FOREWORD ................................................................................................................................................... 2 EXECUTIVE SUMMARY ............................................................................................................................. 4 PEER REVIEW OF THE FINNISH MARITIME INDUSTRY ....................................................................
    [Show full text]
  • Satakunnan Liikennejärjestelmä- Suunnitelma
    SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA Päivitys 26.11.2018 Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on konkretisoitu Satakunnalla on vahva teollinen osaaminen ja se on Suomen maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys liikennejärjestelmän maakunnista teollisuusvaltaisin. Maakunnan elinkeinoelämän kehittämisestä. Satakunnan keskeiset menestystekijät ovat elin- avainaloja ovat metalli- ja koneteollisuus, metsä- ja kemiante- keinoelämän avainalojen kilpailukyky sekä verkostoituvien kau- ollisuus sekä elintarviketeollisuus ja energiantuotanto. Meriklus- punkiseutujen hyvä saavutettavuus. teri, johon kuuluvat alueen satamat, varustamot, ulkomaankau- pan logistiikkayritykset ja telakkateollisuus alihankkijoineen, on Satakunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin yksi lounaisrannikon elinkeinoelämän peruspilareista. Pori tun- maakunta ja Pori maan seitsemänneksi suurin kaupunkiseutu. netaan myös kansainvälisestä tapahtumatuotannon osaamises- Maakunnan erityispiirteenä on Meri-Porista Huittisiin ulottuva, ta ja maakunnassa laajemminkin panostetaan luoviin aloihin ja Tampereen rataan ja Helsinkiin johtavaan valtatiehen 2 tukeu- matkailuun liittyvään tapahtuma- ja elämystuotantoon. tuva Kokemäenjokilaakson kaupunkihelminauha. Muita asutus- rakenteen painopisteitä ovat Rauman kaupunkiseutu, Pyhäjär- Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtana on ven pohjoispuoli (Eura–Säkylä–Köyliö) ja Kankaanpään seutu. maakunnan saavutettavuuden parantaminen siten, että Sata- Aluerakenteen vahvimmat ylimaakunnalliset kehitysvyöhykkeet
    [Show full text]
  • Tampere – Pori/Rauma -Radan Kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot
    Tampere – Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Tampere Pori Rauma Nokia Sastamala Kokemäki Harjavalta Tampereen kauppakamari Satakunnan kauppakamari Rauman kauppakamari Sisällysluettelo 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat 2. Henkilöliikenteen potentiaali 3. Tavaraliikenteen potentiaali 4. Liikennöintimallivaihtoehtoja 5. Liikennöinnin kehittäminen vaiheittain LIITTEET Työn tavoitteet ja lähtökohdat Kehittämissuunnitelma tavoitteet ja sisältö — Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä — Keskeistä on koota ja syventää tietoa kuntien ja elinkeinoelämän tarpeista, sekä nykyisistä kuljetuksista — Työssä arvioidaan operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä 5 junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet. Samalla tuotetaan tietoa käynnistyvään tarveselvitykseen — Tärkeää on huomioida toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet mm. ilmastonmuutokseen liittyen — Työssä arvioidaan lisäksi junaliikenteen kehittämisen vaikutuksia ja hyötyjä Lähtökohtia 1. — Työn lähtökohtana ovat olleet työn ohjausryhmän evästykset, kuntien ja toimijoiden haastattelut sekä nykytilanteen arviointi — Joukkoliikenteen tilanne ei ole erityisen hyvä — Bussijoukkoliikenteen määrä vähentynyt ja palvelutaso heikentynyt radanvarren kunnissa — Pendelöinti tapahtuu pääosin omilla autoilla — Yhteydet esim. Helsinkiin ovat heikentyneet.
    [Show full text]
  • CREATE YOUR OWN Experiencein SATAKUNTA!
    CREATE YOUR OWN experience IN SATAKUNTA! A rich history by the wonderful sea. Events, World Heritage Sites in Rauma, intriguing dialects, creative people and an interesting cultural life. Satakunta is full of success stories and we do not run out of work. We are free of traffic jams, fantastic nature and affordable living costs. Satakunta is a genuine place for living, entrepreneurship and experiences. Create your own experience in Satakunta! TIMO NIEMINEN TIMO Events EVENTS FOR EVERYONE! Satakunta offers a diversity of events in culture, music and sport. Laugh heartily at the theatre, enjoy the atmosphere at a fair, or feel the adrenaline when challenging yourself in nature. Bring your family or best friends. These pages offer information on popular events to suit every taste. What type of events do you love? PORI JAZZ / STEFAN CRÄMER STEFAN / JAZZ PORI Pori Jazz Jämi Fly In & Airshow Rauma Lace Week The legendary and international Jämi, in the Northern Satakunta, Rauma Lace Week is a city music festival, Pori Jazz, turns has a specialty in its long event for the whole family! True Pori into the focus of Finland aviation history. Several small to its name, the event offers a in July. In addition to jazz, the planes visit the Jämi airport different lace-related program event presents blues, pop, every year. The annual Jämi from exhibitions to lace making, reggae and rock stars from Fly In is a well-known aviation in a traditional and modern Finland and overseas. Drop by event. It is organised by a fashion. The week is also on the jazz street and enjoy member organisation of the filled with music and theatre free concerts and the relaxed Finnish Aeronautical Association performances, exhibitions and atmosphere in a unique summer and it offers visitors excitement crafty skills.
    [Show full text]
  • Yhteysvälin Kehittämisselvitys Päivitys 2019
    -YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS PÄIVITYS 2019 Vt8 Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvityksen päivitys 1 2 Vt8 Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvityksen päivitys TIIVISTELMÄ Lähtökohdat hentämiselle, joten arvioitavia tavoitteita on ollut yhteensä kaksitoista. Työn tavoitteet Vuosille 2027–2031 esitettävät toimenpiteet: ovat linjassa Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2019 alussa voimaan tulleen pää- Kehittämisselvityksessä on tarkasteltu valtatien 8 Turku–Pori-yhteysväliä Turun kehätie- väyläasetuksen kanssa. Tavoitteet huomioivat hyvin valtakunnallisessa liikennejärjestel- • Hyvelä–Söörmarkku 2+2 kaistaa ltä Porin Söörmarkkuun valtatien 8 ja valtatien 23 liittymään saakka. Yhteysvälin pituus mäsuunnitelmassa arvioitavat osa-alueet: Saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten • Rauma–Eurajoki 2+2 kaistaa + Olkiluodon eritasoliittymä on noin 140 kilometriä. Tässä työssä on päivitetty vuonna 2015 laadittu yhteysvälin palvelutaso, Taloudellinen kestävyys, Ekologinen kestävyys, Sosiaalinen kestävyys ja Lii- • Vt8 Nousiainen–Mynämäki 2+2 ja Mynämäen eritasoliittymä kehittämisselvitys. Päivityksen tarpeen taustalla on Varsinais-Suomen ja koko Länsiran- kennejärjestelmän turvallisuus. • Luvia–Pori 2+2 kaistaa ja eritasoliittymät nikon positiivinen rakennemuutos (PORE), joka on nostanut alueen työllisyyttä, kasvat- • Olkiluodon uusi yhteys Luostarinkylän eritasoliittymän kautta tanut työmatkapendelöintiä ja elinkeinoelämän investointeja valtatien 8 vaikutusalueella. Tutkitut toimenpiteet ja vaikutusarvioinnit • Laani–Hyvelä 2+2 kaistaa
    [Show full text]
  • Seinäjoki's Startup Ecosystem and Comparison with Vaasa, Pori And
    James McDade Seinäjoki’s startup ecosystem and a comparison with Vaasa, Pori and Kouvola’s startup ecosystems. Thesis Autumn 2019 Faculty of Business and Culture Bachelor of Business Administration 2 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Business and Culture Degree Programme: Bachelor of Business Administration Specialisation: International Business Author: James McDade Title of thesis: Seinäjoki’s startup ecosystem and a comparison with Vaasa, Pori and Kouvola’s startup ecosystems. Supervisor: Petra Sippola Year: 2019 Number of pages: 51 Number of appendices: 2 The aim of the thesis is to layout a definition for the term startup and define what a startup ecosystem would look like with the goal comparing different region’s startup ecosystems within Finland. The theoretical framework of the thesis deals with defining the terms startup and startup ecosystems. The startup ecosystems contains actors that assist startups at various points of a startup’s life and with varied degrees of assistance. The thesis also investigates the difference between early-staged businesses and startups and reasons for startup failures. The thesis was conducted using qualitative methods. An invitation to partake in the questionnaire was sent to individuals of organisations related or involved in each of the chosen region’s startup ecosystem in Finland. The thesis gives a good baseline for understanding startup ecosystems in general and what actors could exist. Keywords: startup, start-up, startup ecosystem, startup actor,
    [Show full text]