Kulttuuri tekee hyvää 2011 -hyvinvointiohjelma 2008–2012 Kuva: Mikko Laaksonen Sisältö

Hyvinvointiohjelman toiminta-ajatus...... 6 Vuodet 2008–2009: toiminnan suunnittelu ja tuotannoista päättäminen...... 8 Vuodet 2010–2011: hyvinvointiohjelma kaduilla ja katsomoissa...... 10 1) Kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus: local–global–glocal...... 10 2) Kulttuurikuntoilu ja aktiivinen osallistuminen: kulttuuria arjessa...... 14 3) Mielenterveys ja yksin–yhdessä...... 16 4) Muistelun ja kerronnan parantava ...... 18 5) Kulttuuripääkaupunki ulottuvillasi...... 20 6) Ympäristö ja ekologisuus – kaunis kaupunki...... 24 Vuosi 2012: vaikutuksia ja tutkimusnäkökulmia...... 28 Lopuksi – kestävää kulttuurista hyvinvointia...... 32 ”Kulttuuri tekee hyvää” on Turku 2011 -tunnuslause, joka kuvaa kulttuuripääkaupunkivuoden toimintaa ja koko ohjelmakokonaisuutta.

Kulttuuri tekee hyvää…

1. kaupungin elinvoimaisuudelle ja luomisvoimalle. Hyvinvoivassa kaupungissa tehdään paljon ja tapahtuu koko ajan. 2. kaupungin houkuttelevuudelle ja vetovoimaisuudelle sekä viihtyvyydelle. Kulttuurikaupungissa halutaan viettää aikaa ja vierailla yhä uudestaan. 3. kaupungin asukkaille ja kaupunkiyhteisöille — koetulle hyvinvoinnille ja terveydelle, elämänlaadulle, osallistumisaktiivisuu- delle ja moniääniselle, avoimelle kulttuuriselle vuorovaikutukselle.

Turku 2011 -hyvinvointiohjelma on kuvaus kulttuuripääkaupungin hyvinvointia edistävästä ja tutkivasta toiminnasta. Turku 2011 -hy- vinvointiohjelmassa kulttuuripääkaupunkivuosi ulottuu kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien arkeen tavoilla, jotka vaikuttavat yli vuoden 2011.

4 Kuva: Samuli Saarinen4 Hyvinvointi on Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin päätavoite jelma, Turun ja Varsinais-Suomen kulttuurinen erityisluonne, yhdessä kansainvälisyyden sekä luovan talouden ja kulttuu- kilpailukyky ja osaaminen, Terveyttä kulttuurista -verkoston riviennin kanssa. Turku 2011 toteuttaa hyvinvoinnin tavoitetta toiminta, ministeriöiden Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia vuoden 2011 kulttuuriohjelmassa ja tutkimuksessa sekä säätiön -toimintaohjelma sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjel- omina toimenpiteinä. Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden ma ja Euroopan unionin teemavuosien 2009–2011 muodosta- tavoitteena on tehdä näkyväksi kulttuurin kokonaisvaltaista ma kokonaisuus. EU on nimennyt vuoden 2009 luovuuden ja merkitystä yksilöiden, ryhmien ja koko kaupunkiyhteisön kan- innovoinnin teemavuodeksi, vuoden 2010 Euroopan köyhyyden nalta – ja tähän hyvinvointi tarjoaa tärkeän näkökulman. ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi sekä vuo- den 2011 Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Kulttuurin käsitteen tarkastelu hyvinvoinnin näkökulmasta ei tar- koita, että kulttuurilla katsottaisiin olevan ensisijaisesti välineelli- Hyvinvointi valittiin Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin pääta- siä vaikutuksia. Kulttuuri ja taiteellinen työ on arvokasta itsessään, voitteeksi jo vuonna 2005. Valinnan taustalla oli avoin, tuhansia ja moninaiset kulttuuri- ja taidesisällöt muodostavat myös Turku ihmisiä osallistanut Turku 2011 -strategiaprosessi. Kulttuurinen 2011 -kulttuurivuoden ohjelman sydämen. Turku 2011 ymmärtää moniäänisyys näkyy jo siinä tavassa, jolla hyvinvointi valikoitui kulttuurin perinteisiä taidemuotoja laajemmaksi kokonaisuudek- Turku 2011 -toiminnan kantavaksi ajatukseksi. si, johon katsotaan kuuluvan ruoka- ja perinnekulttuurin muo- toja, kulttuurisia tapoja, uskomuksia ja tottumuksia, kulttuurien Turussa tehty hyvä työ liikunnan terveysvaikutusten tutkimuk- kohtaamisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen teemoja sekä sessa, Turun aktiivisuus WHO:n Euroopan terveet kaupungit mm. liikuntakulttuuria. Turku 2011 ei puhu korkeakulttuurista tai -verkostossa, UBC-toiminta, yliopistollinen medical humanities kansankulttuurista. Kaikki kulttuuri kuuluu kaikille, ja kulttuuritoi- -opetus ja tutkimus yhtä lailla kuin Turun ammattikorkeakoulu- minnan tulee olla myös mahdollisimman monen saavutettavissa. jen koulutuskin vaikuttivat päätavoitteen valintaan. Turku oli jo ennen vuotta 2011 kulttuurisen hyvinvoinnin kaupunki. Turku 2011 ymmärtää kulttuurin kokonaisuudeksi, jolla on mo- nia ilmenemismuotoja ja kokemisen tapoja. Näitä kulttuurin Kulttuuri- ja taidetoiminta ovat erittäin tärkeitä tapoja tehdä ilmentymiä ei voi eikä tule arvottaa keskenään. Viime kädessä näkyväksi ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn hyvinvointia myös kulttuurin hyvää tekevä vaikutus ja kulttuurin merkitys edistäviä vaikutuksia. Kulttuurilla on elämää eheyttävää ja elä- on kiinni kokijasta itsestään, hänen tavoistaan kokea taidetta ja män mielekkyyttä vankistavaa voimaa. Jos hoitotyö on lääkkeitä kulttuuria omista lähtökohdistaan, oman arkensa keskeltä. Toi- ja laastareita, kulttuurityö on hivenaineita ja vitamiineja. Päivit- sille koskettavinta kulttuuria voi elokuvien katselu ystäväpiirissä täisannoksella pääsee pitkälle. tai valokuvataidenäyttelyn kokeminen vaikkapa aivan itsekseen, toiset vaikuttuvat eniten päästessään osallistumaan vuorovai- kutteiseen teatteriesitykseen tai asuinalueensa yhteisölliseen ruokajuhlaan. Kulttuurin hyvää tekevä voima ei tarkoita myös- kään, että kulttuurin pitäisi aina miellyttää ja olla vain hauskaa. Ihmiselle tekee hyvää käsitellä myös vaikeita asioita taiteen ja kulttuurin keinoin.

Turku 2011 -hyvinvointiohjelman suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtia ovat Euroopan Unionin kulttuuripääkaupunkioh-

5 Hyvinvointiohjelman toiminta-ajatus

Turku 2011 -hyvinvointiohjelma toteutetaan laajassa alueelli- Turku 2011 -hyvinvointiohjelma muodostuu kolmesta toiminnal- sessa, kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutta- lisesta kokonaisuudesta: javerkostoon kuuluu julkisen sektorin toimijoita, taiteilija-, va- paaehtois- ja saavutettavuusjärjestöjä, yliopistoja, yhdistyksiä 1. Turku 2011 -ohjelmatuotannot ja yrityksiä. 2. Turku 2011 -säätiön omat toimenpiteet 3. Turku 2011 -tutkimus ja kehittäminen: vaikutusten Turku 2011 -hyvinvointiohjelmalla on kaksi tavoitetta, jotka ovat arviointi samalla myös Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin tavoitteita: Yllä mainitulla toiminnallisella kokonaisuudella kehitetään: Tavoite vuodelle 2011: uusi yhteisöllisyys Turku 2011 innostaa suuret joukot paikallisia ja muualta tulevia 1. Uusia kulttuurin toimintamalleja: Turku 2011 -tuotan- yleisöjä sekä kulttuurin tekijöitä yhteiseen ja yhteisölliseen kult- noissa luodaan hyvinvoinnin, terveyden ja kulttuurin tuuripääkaupunkivuoteen 2011 toiminta-alueille perinteiset toimialarajat ylittävää uutta toimintaa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin Tavoitekuva vuodelle 2016: kulttuuri välillä osana kaupungin kehittämistä Varsinais-Suomi on profiloitunut kulttuurisen hyvinvoinnin maa- 2. Vaikuttavuutta ja ennaltaehkäisyä: Turku 2011 -ohjel- kunnaksi ja koordinoitu alueellinen hyvinvointityö on käynnissä. matuotantojen ja tutkimushankkeiden avulla toden- Kulttuurin tärkeys kaupunkikehityksen sekä yksilön ja yhtei- netaan taiteen ja kulttuurin hyvinvointia ja terveyttä söiden hyvinvoinnin kannalta tunnetaan paremmin -> kulttuu- edistäviä vaikutuksia sekä tuodaan tehdyn työn tulok- riasenteet ovat tuulettuneet, ennakkoluulot vähentyneet ja sia osaksi hoitotieteellistä työtä, käytännön hoitosuun- kulttuuriaktiivisuus lisääntynyt nitelmia, laitoshoitoa sekä mm. koulujen toimintaa

3. Kulttuuripolitiikkaa ja kaupunkikehityksen edellytyk- siä: Turku 2011 -tuotannot toteutetaan siten, että uudet yhteistyöverkostot sekä kehitetyt toimintamallit voi- daan tuoda pysyväksi osaksi Turun kaupunkikehitystä ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä vuoden 2011 jälkeen

6 Turku 2011 -hyvinvointiohjelman avainkäsite on yhteisöllisyys. Ohjelman toiminnassa pyritään edistämään yhteisöllisyyttä sekä tarjoa- maan laajoja osallistumisen ja kokemisen mahdollisuuksia.

Turku 2011 -hyvinvointiohjelma on käynnissä vuosina 2008­–2012. Ohjelman toteutus painottuu seuraavasti:

Vuodet 2008–2009:­ Toiminnan suunnittelu ja tuotannoista päättäminen Vuodet 2010–2011: Tuotannot ja Turku 2011 -säätiön toimenpiteet käynnissä. Arviointitutkimus käynnissä: parhaiden toiminta- muotojen ja käytäntöjen selvitys sekä toiminnan jatkosta päättäminen Vuosi 2012: Hyvinvointiohjelman tuotantojen (2010–2011) vaikuttavuuden arviointi sekä alueellisen hyvinvointiohjelman jatkosta päättäminen

Kuva: Perttu7 Saksa 7 Vuodet 2008–2009: toiminnan suunnittelu ja tuotannoista päättäminen

i. Turku 2011 -ohjelman hyvinvointituotannot on va- ii. Turku 2011 -säätiön omat toimenpiteet vuosina 2008–2009 jaettiin littu pääasiassa, jopa 75% Turku 2011 -säätiön vuonna seuraaviin kokonaisuuksiin: 2008 järjestämän avoimen hankehaun tuloksista. Avoi- men hankehaun hakuohjeistuksessa todettiin hakukri- • Saavutettavuus kulttuuripääkaupungin arvona ja käytäntönä teerinä, että kunkin hanketuotannon tulee toteuttaa • Tukipalvelun perustaminen vähintään yhtä Turku 2011 -strategian tavoitteista 1) kan- • Vapaaehtoisohjelma sainvälisyys, 2) hyvinvointi, 3) luova talous ja kulttuuri- • Sinun kulttuuripääkaupunkisi -kampanja vienti. Avoimeen hakuun jätettiin määräaikaan mennes- • Digitaalinen kulttuuripääkaupunki ja sosiaalinen media sä yhteensä 1006 hankehakemusta, joista useampi kuin joka kolmas arvioi toteuttavansa kulttuuripääkaupungin Vuoden 2009 aikana rakennettiin Kulttuuripääkaupunginsaavutetta - hyvinvointitavoitetta. Ohjelman sisältöjä täydennettiin vuusstrategia. Määriteltiin, että Turku 2011 ymmärtää saavutettavuu- vielä vuosina 2009 ja 2010. den laajaksi fyysisen esteettömyyden sekä kielellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tasavertaisuuden kokonaisuudeksi. Turku 2011 -ohjelman Turku 2011 -ohjelmaan kuuluu kaikkiaan noin 150 tuotan- tuotannoille järjestettiin aiheesta koulutuksia ja hankeorganisaatioille toa, joista lähes puolet toteuttaa eri tavoin kulttuurin koottiin internetiin ja ohjeistuksiksi käsikirja saavutettavuuden ja ym- ja hyvinvoinnin uutta yhteistyötä. Tässä ohjelmakuva- päristön huomioimisesta tuotannoissa. uksessa näistä tuotannoista on mainittu lähes kuusi- kymmentä. Osa hankkeista käsittelee yhteisölliseen Turku 2011 -säätiöön perustettiintukipalvelu kulttuuripääkaupunki- tai yksilölliseen hyvinvointiin liittyviä teemoja kun taas hankkeita varten. Tukipalveluiden tarkoituksena on tarjota konkreettisia osa hankkeista toteutetaan vahvassa yhteisöllisessä ja palveluja, kuten koulutuksia ja neuvontaa, hanketekijöille sekä auttaa aktiiviseen osallistumiseen kannustavassa hengessä. heitä huomioimaan mm. saavutettavuutta toimissaan. Osalle hankkeis- ta tarjotaan myös saavutettavuutta tukevia elementtejä kuten kuvailu- Kulttuuripääkaupungin kannalta aivan olennainen yh- tulkkeja ja yleisöavustajia. Hankkeille myös lainataan saavutettavuutta teisöllisyyden käsite toteutuu Turku 2011 -ohjelmassa lisääviä tarvikkeita kuten induktiosilmukoita, luiskia ja selkeitä opasteita. jo lähtökohtaisesti, sillä Turku on ensimmäinen Euroo- pan kulttuuripääkaupunki, jonka ohjelma rakentuu näin Turku 2011 -vapaaehtoisohjelmalle suunniteltiin toimintamalli vuo- vahvasti avoimen hankehaun tuloksiin. Turku 2011 -vuosi den 2009 aikana yhteistyössä mm. Liverpool 2008 -kulttuuripää- on yhteisöllisesti ideoitu ja toteutetaan perinteiset raja- kaupungin sekä Tallinna 2011 -säätiön kanssa. Turku 2011 -vapaa- aidat ylittävällä tavalla, joka kannustaa myös aivan ta- ehtoisohjelman yhteistyökumppaneiksi valikoituivat mm. Suomen valliset kaupunkilaiset ja vierailijat mukaan tuottamaan Punainen Risti (V-S piiri), Mannerheimin lastensuojeluliitto (V-S piiri) kulttuurivuoden sisältöjä. ja Avustajakeskus. Vapaaehtoistyöohjelman tiimivastaavat valittiin

8 keväällä 2009, ja vuonna 2010 ohjelmaan ilmoittautui noin 200 vapaaehtoista. Myös kulttuuripääkaupungin vapaaehtoisohjel- masta päätettiin rakentaa mahdollisimman saavutettava niin, että kaikki ovat tervetulleita vapaaehtoisiksi huolimatta mah- dollisesta kielellisestä, fyysisestä tai muusta esteellisyydestään.

Turku 2011 -säätiön Sinun kulttuuripääkaupunkisi -kampanja kutsui vuonna 2009 kaupungin asukkaat ja Turun kaupungin työntekijät osallistumaan kulttuuripääkaupungin rakentamiseen ja järjestä- mään yhdessä konkreettisia kulttuuritapahtumia omille asuinalu- eilleen. Keväällä ja kesällä 2009 järjestettiin yhteensä noin 30 tapahtumaa eri kaupunginosissa, kuten yhteislaulutilaisuuksia, markkinatoimintaa ja taimienvaihtotalkoita. Sinun kulttuuripää- kaupunkisi -kampanja houkutteli 2008–2009 myös kaupungin työntekijöitä kulttuuripääkaupunkitalkoisiin. Työntekijät haastet- tiin tekemään kulttuuritekoja kulttuuripääkaupungin hengessä.

Turku 2011 -verkkosivujen tärkeimpänä toiminta-ajatuksena on yhteisöllisyyden tukeminen ja yhteisöllisesti luotujen sisältöjen hyödyntäminen. Tämä puolestaan takaa runsaan sisältötarjon- nan ja syvemmän käyttäjäkokemuksen. Käyttäjien osallistaminen huomioitiin monipuolisesti vuoden 2009 aikana tehdyssä suun- nittelutyössä. iii. Turku 2011 -säätiön tutkimus- ja kehittämistiimi suunnitteli vuosina 2008–2009 raamit Turku 2011 -hyvinvointiohjelman ar- viointikokonaisuudelle, joka käynnistyi osittain jo vuonna 2009. Turku 2011 -hyvinvointiohjelman arviointitutkimus painottuu vuo- sille 2010–2012, mutta jatkuu vuoden 2016 loppuun. Hyvinvointi- vaikutusten arviointitutkimusta tehdään pääasiassa kahdessa it- senäisessä tutkimushankkeessa sekä Turun yliopiston johtamassa Turku 2011 -arviointiohjelmassa. Tutkimushankkeiden lisäksi use- assa hankkeessa tehdään case-tutkimusta kyseisen hankkeen vai- kuttavuudesta esim. korkeakouluyhteistyönä ja opinnäytetöinä.

Turku 2011 -säätiö arvioi myös omien hyvinvoitia edistävien toimen- piteidensä vaikuttavuutta. Kokonaisuutta ohjaa Turku 2011 -säätiön hyvinvoinnin asiantuntijaryhmä sekä Turku 2011 -tutkimushankkei- den johto.

Kuva: Olli Sulin 9 Vuodet 2010–2011: hyvinvointiohjelma kaduilla ja katsomoissa

Turku 2011 -hyvinvointiohjelman tuotannot käsittelevät hyvin- vointia ja terveyttä sekä ohjelman kantavaayhteisöllisyyden ajatusta teemoissa:

1. kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus 2. kulttuurikuntoilu ja aktiivinen osallistuminen 3. mielenterveys ja yksin–yhdessä 4. muistelun ja kerronnan parantava voima 5. kulttuuripääkaupunki ulottuvillasi 6. ympäristö ja ekologisuus

Ohjelmatuotantojen lisäksi Turku 2011 -säätiön omat toimen- piteet kuten markkinointikampanjat, kulttuuriresepti-kokonai- suus sekä tuotannon tukipalvelu ja sen toiminnot toteuttavat ja tukevat hyvinvointiohjelmaa. Ohjelman tutkimuksellisena perustana on tarkastella kulttuurisen yhteisöllisyyden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia Turku 2011 -tuotannoissa.

Turku 2011 -hyvinvointiohjelman tuotannot ovat koettavissa vuo- sina 2010­–2011. Osa tuotannoista käynnistyi jo vuonna 2009, mutta hankkeiden toteutumisen pääpaino on vuosissa 2010– 2011 ja erityisesti vuodessa 2011.

1) Kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus: local–global–glocal

Turun kulttuuriasiainkeskuksen ja Wäinö Aaltosen museonTa i - teilija naapurina -hanke toimii sateenvarjona erilaisille monitai- teellisille yhteisö- ja ympäristöprojekteille, joiden keskiössä on Kuva: Hilja Mustonen asukas- ja ihmislähtöinen, paikkasidonnainen taiteellinen työs-

10 kentely eri asuinalueilla ja toimintaympäristöissä. Taiteilija naapurina houkuttelee tarkastelemaan kaupungin asumalähiöitä elämyksellisinä kaupunginosina, omanlaisina asuinalueina ja yhteisöllisinä kotikulmina. Hankkeen ensisijaisia tavoitteita ovat sosiaalisen ja fyysisen ympäris- tön elävöittäminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja sitä kautta suvaitse- vaisuuden edistäminen, monikulttuurisuuden tukeminen, syrjäytymi- sen ehkäiseminen ja ikäpolvikuilun kaventaminen. Lisäksi hanke tähtää taiteilijoiden toiminta- ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Hankkeen taustalla on vuosina 2005–2008 käynnissä ollut Itä-Turun kaupunki- ja yhteisöhanke.

Myös Kaupunginosaviikot tutkii yhteisötyön ja taiteen keinoin kau- punkikeskustan ja kaupunginosien välisiä suhteita: monikulttuurisuutta kaupunkiyhteisön sisällä. Tapahtumasarja esittelee Turun kaupungin- osia yksi kerrallaan viikon mittaisina ohjelmakokonaisuuksina. Kaupun- ginosien erityispiirteitä korostavien viikkojen ohjelma kumpuaa alueil- ta, asukkaiden ideoista ja yhdistysten järjestämänä. Niin turkulaisille kuin vierailijoillekin hauskana lisänä toteutetaan kaupunginosiin nähtä- vyyskierroksia, joiden kohteet ja tarinat on koottu asukkailta itseltään. Esille nousevat alueen kauneimmat ja kummallisimmat paikat sekä oudoimmat tarinat ja lempinimet. Kierrokset antavatkin tilaisuuden nähdä ja kuulla, miltä kaupunki tuntuu asukkaiden kertomana. Saarten triennaalissa Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarten asukkaat jär- jestävät kulttuurisisältöisiä yhteisötapahtumia ja kutsuvat kaikki tutus- tumaan monipuolisiin alueisiin. Turussa on yhtä monta Turun keskustaa kuin on kaupunkilaisiakin.

Turun kaupunginkirjaston Kulttuurit kuuluviin -tapahtumasarja tuo esiin eri kulttuurien kirjallisuutta, musiikkia, tanssia, kieliä ja perinteitä. Maahanmuuttajien kulttuurit esittäytyvät elämyksellisissä näyttelyissä, tarinatuokioissa ja mediavinkkauksissa. Musiikki, tanssi ja ruokakulttuu- ri kohtaavat Maailmanpyörä-tapahtumasarjassa, joka kiertää lähikirjas- toissa viihdyttämässä ja tuomassa tietoa. Ohjelma sisältää kulttuurien esittelyä tapahtumina, näyttelyinä ja satutuokioina omalla äidinkielellä sekä suomeksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla puolestaan tutustutaan maailmanmusiikkiin kuukausittain järjestettävissä tapahtumissa. Lisäk- si Kirjastoklubit ovat luonteva väylä maahanmuuttajanuorille sujahtaa kokemaan kotikaupungin kulttuuritarjontaa.

Kuva: Maija11 Ranta 11 Jo vuonna 2008 käynnistynyt Turku-Pietari-Köln tuottaa tamatta tietenkään ruokaa, työpajoja ja taidekäsityöläisiä. Aurajoen kokoomanäyttelyn 300 eurooppalaisen nuoren arjesta ja rannoille huipentuva katukulttuurikokonaisuus esittelee jopa 300 omakuvista. Nuorten ottamat arkikuvat heille itselleen tär- taiteilijaa ja artistia yli kymmenestä Euroopan maasta. Taiteilijoiden keistä asioista yhdistyvät näyttelyssä työpajoissa toteutet- vetämissä työpajoissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi oman graffi- tuihin omakuviin. Nuorten arki on kansainvälistä ja verkos- tin, tanssin tai rap-biisin tekemistä. Oman värinsä tapahtumaan tuo- toitunutta, mutta kertovatko kuvat silti maiden ja kulttuurien vat viidessä eri maassa pidettyjen työpajojen animaatiot, graffitit, välisistä eroista? Omakuva-työpajoissa tutustutaan minä- nuket ja musiikki. Lasten- ja nuorten kanssa työskennelleet taiteilijat kuvaan ja identiteetin rakentumiseen. Kiertotie-hankkees- muodostavat lisäksi työryhmän, joka kokoontuu taiteilijaresidens- sa arkkitehdit Simon Brunel ja Nicolas Pannetier tekevät seihin työstämään yhteistä teosta. Eurocultured-kokonaisuuteen Turusta Pietarin kautta Tallinnaan kulkevan, naapurikanso- liittyy myös monikulttuurista kaupunkitilaa tutkiva, Turun yliopiston jen yhteisiä muistoja ja yhteistä historiaa tutkivan matkan. johtama Street Life -tutkimuskokonaisuus. Kiertotiellä kysytään, mitä kaupungit, maisemat, rakennuk- set ja asunnot kertovat alueiden asukkaista ja mistä löytyvät Osana Euroopan kulttuuripääkaupunki Essen für Ruhr 2010 -ohjel- muistojen paikat sekä polut tulevaisuuteen. Kerätyt kuvat maa Bochumin taidemuseo järjesti islamilaista taidetta ja kulttuuria ja kertomukset, äänet ja videot nostavat esille kohdattujen esittelevän Meidän perhe -näyttelyn, johon sisältyi sarja suoma- kansojen monimuotoisuutta ja rikkautta. Freelance-koreo- laisen valokuvaaja Tuomo Mannisen kuvia Ruhrin alueella asuvista grafi Niina Airaksisen neliosainen nykytanssiteossarjaSO - muslimiperheistä. Vuosi 2011 tuo projektille jatkoa, kun Turku te- JIKU tutkii japanilaista estetiikkaa ja mentaliteettia tans- kee yhteistyötä Essenin kanssa ja Manninen saapuu kuvaamaan eri sin keinoin. Teossarjan huipentaa suomalais-japanilainen maista kotoisin olevia turkulaisia maahanmuuttajaperheitä heidän yhteisilta, jossa suomalaisten ja japanilaisten näkemyksiä arkisissa elinympäristöissään ja olohuoneissaan. toisistaan nähdään rinnakkain esitettynä. Elokuvantekijä Kristiina Tuuran ja Shiffa ry:n yhteisöllinen taideko- European Union Migrant Artists Network, kansainvälinen konaisuus Pata, sandaali ja virkattu teltta kutsuu yhteen maahan- emigranttitaiteilijoiden työtä tukeva organisaatio, toteuttaa muuttajia, taiteilijoita, taidelaitoksia ja suuren yleisön. Tuhannet, Boat – Vene -installaatiokokonaisuuden osana Turku 2011 globaalissa yhteistyössä kerätyt pakolaistarinat astuvat esiin taiteen -ohjelmaa. Intiasta, Unkarista, Kreikasta, Irakista, Syyriasta keinoin ja pakolaisuus avautuu kokemuksellisella tavalla. Kolme pai- ja Israelista kotoisin olevat taiteilijat rakentavat vene-aihei- kallisessa yhteistyössä toteutettavaa installaatiota tarjoavat yleisöl- set installaatiot Turun Halisten kosken alueelle ja herättävät le konkreettisia tapoja osallistua luovaan työskentelyyn. taiteen keinoin keskustelua globaaleista matkustamisen, perille saapumisen ja rannalle jäämisen teemoista. Näyt- Turkulaisen nukketeatteriryhmä HOX Companyn esitysJohn – telyn yhteydessä kerätään teosten synnyttämiä mielikuvia Eleanor käsittelee seksuaalivähemmistöjen kulttuurihistoriaa ja ja mielipiteitä ja näin myös yleisö pääsee antamaan suoraa kulttuurien kohtaamisen teemaa 1300-luvun lopulla eläneen englan- palautetta ja jakamaan heränneitä ajatuksia. tilaisen transvestiitin, John Rykerin, tositarinan kautta. Samalla esiin nousee kysymys siitä, mikä on muuttunut näistä ajoista. Homotopia Manchesterilaisen Spearfish Ltd:n ja Soul Production Oy:n -organisaatio (Liverpool, UK) tuo Turkuun kattavan kokoelmanTom toteuttamaEurocultured - Katukulttuurifestivaali tuo esil- of Finlandin töitä aina varhaisista nuoruusvuosien luonnoksista le eurooppalaista katukulttuuria mm. visuaalisen taiteen, myöhempiin töihin. Näyttelyn työt kootaan Los Angelesissa toimi- katutanssin, musiikin ja action sports -lajien kautta – unoh- van Tom of -säätiön kokoelmista. Näyttelyn yhteydessä jär- jestetään lisäksi yleisöluentoja queer-kulttuurista ja kuvataiteesta.

12 Kuva: Tuomo13 Manninen 13 2) Kulttuurikuntoilu ja aktiivinen Kulttuurikuntoilun keskuspuisto on Turun kaupungin kulttuuri- osallistuminen: kulttuuria arjessa toimen ja liikuntatoimen yhteishanke, joka kehittää Aurajokiympä- ristöä elävämmäksi, toimivammaksi ja viihtyisämmäksi kulttuurin Turku 2011 -kulttuurireseptit liikuttavat turkulaisia kulttuu- keinoin. Kulttuurikuntoilun keskuspuisto tuo Aurajoen rantamille rin voimalla. Turun sosiaali- ja terveystoimen lääkärit jakavat ja kaupunkitilaan kaikille ikä- ja sosiaaliryhmille tarkoitettuja käyttö- vuoden 2011 aikana terveyskeskusvastaanotoillaan liki 5 500 taideteoksia, kulttuurikuntoilureittejä, melontaa ja soutua, tapahtu- kulttuurireseptiä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden mia sekä Unelmapuiston. Kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevi- tapahtumiin. Turun peruspalvelulautakunta päätti asiasta en fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä hanke jättää kokouksessaan 27.10.2010. Kulttuurireseptejä jaetaan Turun pysyvän jäljen Turun kaupunkikulttuuriin ja -kuvaan. Kulttuurikun- kaupungin yhdeksällä terveysasemalla vastaanottoaikojen toilun keskuspuistohankkeeseen on suunnitteilla tutkimuksellista yhteydessä. Lääkärit antavat reseptit potilaskäynnin päät- yhteistyötä ja opinnäytetöitä. Tuotannot kuten Muistettu kaupunki tyessä, ja tarvittaessa myös keskustelevat potilaiden kanssa ja Kerrottu ja koettu Turku tarjoavat Kulttuurikuntoilun keskus- siitä, mikä esitys asiakkaalle parhaiten sopisi. Käytännössä puisto -hankkeen yleisöille tapoja liikkua Turun kaupunkitilassa kulttuuriresepti on palveluseteli, jonka saa vaihtaa vapaa- samalla tutustuen kaupungin kulttuurielämän mikrohistorialliseen lipuksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 Kulma -in- kerroksellisuuteen. fopisteessä Turun keskustassa. Kulttuurireseptit kustanne- taan kulttuuripääkaupunkivuotta valmistelevan Turku 2011 Toukokuussa 2011 avataan Kaarinan Tuorlan observatoriolta Turun -säätiön lippukiintiöstä, joka säätiöllä on kuhunkin ohjelma- yliopistolle kulkeva 13,7 km pitkä vaellusreitti, joka kuvaa maailman- hankkeeseen. kaikkeuden 13,7 miljardin vuoden ikää. Aikavaellus alkaa Tuorlasta alkuräjähdyksestä ja päätyy yliopistolle, nykyhetkeen. Kevyen lii- Lunastamalla reseptin mukaisen kulttuurirohdon Turku 2011 kenteen väyliä ja pieniä, vanhoja kyläkatuja kulkeva reitti tarjoaa -infosta, reseptin saanut voi osallistua veloituksetta valitse- paikkakuntalaisille, matkailijoille ja koululuokille kulttuurikuntoi- maansa Turku 2011 -tilaisuuteen tai tapahtumaan. Resepti mahdollistaa myös saattajan veloituksettoman osallistumi- sen. Kulttuurireseptien vaikuttavuutta tutkitaan suunnitel- mien mukaan sekä kulttuurin hyvinvointivaikutusten että kulttuurin kulutustottumusten näkökulmista. Kulttuurire- septien sanoma on, että aktiivisella kulttuuriosallistumisel- la varsinaisia lääkereseptejä tarvitaan nykyistä vähemmän.

Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuodenAvajaiset käynnis- tivät teemavuoden näyttävästi 14.–16.1.2011. Avajaisten hui- pennus oli Suomessa ennennäkemätön spektaakkeli, jonka rakensi englantilainen Walk the Plank -ryhmä yhdessä pai- kallisten taiteilijoiden ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa. Esityksen tekemiseen osallistui noin kaksi tuhatta turkulaista, ja avajaistunnelmasta saapui nauttimaan viran- omaisten arvioiden mukaan jopa 60 000 ihmistä. Kuva: Elina Vesanen / Aurajokisäätiö

14 lumahdollisuuksia, joiden yhteydessä voi tutustua maailman- kaikkeuden kehitykseen alkuräjähdyksestä aina tähtien, Au- rinkokuntamme ja maapallomme syntyyn asti. Turun yliopiston astrobiologian toteuttaman reitin varrella maapallon kehitys- historiaa tarkastellaan biologian, geologian, meteorologian ja tähtitieteen näkökulmista.

Bongaa Oliopus Olius! on nukketeatterin keinoin toteutettu luontoelämysesitys ja vaellusreitti lapsille. Reitin varrella esiin nousevat ihmisen ja luonnon vuorovaikutus sekä luonnonilmiöt osana taide-elämystä. Teatteriyhdistys SudenEnteen, Bongaa Oliopus Olius! -työryhmän ja Teater Refleksionin toteuttama esitys herättää huomaamaan luonnon pienet ihmeellisyydet ja nauttimaan sen tarjoamista seikkailujen, leikkien ja tarinoiden mahdollisuuksista. Lapset ja lapsenmieliset voivat seurata myös muurahaisten elämää ja kulkureittejä Turun Eläin- ja kasvitie- teellisen seuran Bongaa Turun murkut -tuotannossa.

Turun sosiaali- ja terveystoimen johtaman Hair-musikaalin lä- hes 200-henkinen esiintyjäjoukko on koottu tavallisista, keski- ikäisistä Turun seudun asukkaista, jotka eivät aikaisemmin ole harrastaneet musiikkiteatteria. Tuotannon myötä palataan keski-ikäisten turkulaisten nuoruuteen ja toteutetaan heidän kanssaan 60-luvun hengen musikaaliesityksiä. Esiintyjäjoukkoa ohjaa Marja-Leena Kuronen, koreografina toimii Mikko Ahti, laulupedagogina Marianna Länne ja kapellimestarina Markus Länne. Esitykset nähdään Logomossa, Turun uudessa luovien alojen keskuksessa, joka paikkana lisää produktion ainutlaatui- suutta. Tuotannon tutkimuksellisen osan toteutuksesta vastaa Turun Ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.

Alkumeri-festivaalissa nautitaan hyvästä olosta Samppalinnan maauimalan ympäristössä musiikin ja veden parissa. Kaksipäi- väisen festivaalin musiikista vastaavat suomalaiset huippuar- tistit ja kansainväliset vieraat. Festivaalialueella on kymmeniä tapahtuman teemaa tukevia elämyksellisiä pisteitä ja kojuja: eri- laisia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä palveluita, aisteja helliviä hierontoja ja hoitoja, vesiliikuntaa sekä muita pehmeitä

Kuva: Linn Autio 15 liikuntamuotoja. Festivaali panostaa myös kiireettömiin ja laa- Tieteen ja kulttuurin Turku – hyvinvoiva kaupunki tutkii 2011- dukkaisiin ravintolapalveluihin. Alkumeri korostaa puhtaan ve- ohjelman ja myös laajemmin kulttuurin hyvinvointia ja terveyt- den merkitystä ja ympäristöarvoja. tä edistäviä vaikutuksia. Hanke tuo myös hyvinvointitutkimusta kaupunkilaisten ja lähikuntien asukkaiden arkeen. Vuonna 2011 Kadonnut kaupunki esittää:Elämyspuisto Turku 2011 on seitse- tuotetaan tutkimusta elävöittävä Hyvinvointitutkimuksen tori män päivän dramatisoitu kaupunkitapahtuma, joka koostuu esi- -kokonaisuus ja lähetetään liikkeelle maakuntaa kiertävä Tiede- tyksistä, retkistä ja peleistä, tarjoten perinteisiä ja uudenlaisia bussi. Nämä tuotannot tekevät hyvinvointitutkimusta saavutet- tapoja kokea kaupungin kerroksellisuutta. Toteutuksessa käyte- tavaksi esittelemällä tutkimuksen tuloksia taiteen ja kulttuurin tään roolipelitekniikoita, mediaa, teatteria, tanssia, ympäristö- keinoin kaikille kaupunkilaisille ja matkailijoille. taiteita, sekä site specific -esitystä kaupunkitilassa. Tapahtuman tuottaa Flow Productions Oulusta, yhteistyökumppaneinaan Ehkä tuotanto, Turun Kaupunginteatteri ja Turun ylioppilaste- 3) Mielenterveys ja yksin–yhdessä atteri. Elämyspuistoon voi osallistua voi perinteisenä katsojana, netin välityksellä tai heittäytymällä rooliin koko viikoksi. Taide avaa väyliä elämänhallintaan ja selviytymiseen arjen pai- neissa. Tämä on Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskes- Arkea jokainen päivä läpäisevät äänet vaikuttavat hyvinvoin- kuksen koordinoiman kaksivuotisen Olemisen monet tarinat tiin, ajan, paikan ja tilan kokemiseen sekä tarjoavat esteettisiä -hankkeen toiminnan lähtökohta. Kouluissa, oppilaitoksissa sekä elämyksiä. Turku kuuntelee tutkii kaupungin ääniympäristöjä erilaisissa lasten ja nuorten ryhmissä toteutettava Olemisen mo- Turun kaupunkikuvaan toteutettavissa ääniteoksissa sekä Turun net tarinat tukee lasten ja nuorten mielenterveyttä valokuvan, kuuntelukartassa. Turun kuuntelukartta piirtää äänistä kaupun- musiikin, lyhytelokuvien ja draaman keinoin. Oman elämän ker- gin muotokuvan ja pohtii hyvää oloa tuottavia kaupunkiääniä. tomuksellista luonnetta tutkiva Olemisen monet tarinat tuo uu- Turku kuuntelee -kokonaisuudesta vastaa Suomen Akustisen sia hallittavuuden ja mielekkyyden kokemuksia nuorten arkeen Ekologian Seura työryhmänään Simo Alitalo, Tuike Alitalo, Meri muun muassa ohjauksen ja luovien työpajojen avulla. Olemisen Kytö ja Pessi Parviainen. monet tarinat sisältää koulutusta ja foorumeita, hyvinvointiin liittyvää työkirjatyöskentelyä, luovia työpajoja, verkostotukea Arjen keskelle ilmestyvä Turku365 on julkiseen tilaan sijoittuva ja tutkimuksellisuutta. Psykoterapiakouluttajien, valokuvatera- kaupunkitaidekokonaisuus, jonka reilut 130 teosta pilkahtelevat pian asiantuntijoiden sekä Kolmas tila 3T -teatterin ohjaamaan läpi vuoden. Keväällä taide pursuilee kauppajonoista busseihin, hankkeeseen osallistuu satoja lapsia ja nuoria Turun seudulta. kesällä kaduilta puistoihin ja talvella jokirannasta julkisiin vessoi- hin. Pääosassa on arjen löytöretkeily. Mikropatia! tarjoaa mik- Pimeyden 876 sävyä kysyy, miten tuoda valoa pitkään pimeään rokokoisia nukketeatteriesityksiä kaupungin julkisissa tiloissa vuodenaikaan. Pimeyden 876 sävyä tarkastelee pimeää vuo- läpi kulttuuripääkaupunkivuoden. Festivaaliesityksiä nähdään denaikaa ja hiljaisuutta positiivisina pohjoisina voimavaroina kaduilla ja katoilla, sairaaloissa ja vanhainkodeissa, baareissa sekä innovaatioiden ja yhteisöllisyyden lähteinä. Tiede ja taide ja huoltoasemilla. Esitykset elävät ja muuttuvat vuoden aikana, limittyvät ja tuloksena on kokemuksellinen ohjelmakokonaisuus, erottamattomana osana Turun katukuvaa. Ruotsinkielisten kou- joka asettaa kävijät pohtimaan omaa suhdettaan pimeyteen lujen arkeen ulottuvaÅbo vid vatten osallistaa koulujen oppilai- persoonan tasoisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Hankkeessa ta yhteisöllisen taideprojektiin, jonka tavoitteena on parantaa keskitytään intensiivisiin tapoihin tuottaa pimeyden kokemusta koulupihojen ja ympäristöjen viihtyisyyttä. taiteen keinoin. Hankkeen tavoitteena on vähentää pimeyteen

16 Kuva: Jenni17 Erkintalo, Petri Summanen 17 usein kohdistettuja ennakkoluuloja ja turvattomuuden tunnetta. tilanteesta riippuen. Hän voi istua, seisoa, maata, puhua, olla hil- Pimeyden varjo -kokonaisuudessa tarkastellaan muun muassa jaa, miten vain haluaa. Taiteilija katsoo häntä ja kirjoittaa runon, kuoleman teemaa, erilaisia uskomusperinteitä ja kuljetaan pi- minkä jälkeen taitelija lukee runon ääneen ja antaa sen lahjaksi meään metsään. kirjoituksen kohteena olleelle ihmiselle. Kirjoittajaryhmä Tapiiri kirjoittaa runomuotokuvia Turun vanhainkodeissa, palvelukes- Varietee Kasataide ry:n nykysirkusesitys Pirjon paras päivä kuksissa, kehitysvammaisten toimintakeskuksissa, Saramäen kertoo tarinan yksinäisen naisen arkisesta päivästä, joka al- vankilassa sekä TYKS:issä. Kirjoituspaikoissa järjestetään myös kaa vähitellen saada yhä absurdimpia piirteitä. Yksinään Pirjo työpajoja, joissa henkilökunta ja asiakkaat ovat itse runoilijoita. näkee varjoja, mutta ystävän seurassa arjen ahdistus muuttuu helpommin hallittavaksi. Esitys kertoo yksittäisen ihmiskuvauk- Metropolian Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulu- sen kautta tarinan siitä, miten ihminen tarvitsee toisen ihmisen tusohjelma toteuttaaTarinoiden toukokuu -tarinateatteriko- kohtaamista arjessa. Yksinäisyyttä ja henkistä tasapainoa kä- konaisuuden osana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa. sittelevä esitys pyrkii vahvistamaan nykysirkuksen asemaa ja Tarinoita kerrotaan vanhainkodissa, kouluryhmien kanssa sekä arvostusta Turussa. avoimissa esityksissä kirjastossa. Ryhmän vetäjänä toimii tari- nateatterin suomalainen uranuurtaja Päivi Ketonen. Tarinateat- Gian Carlo Menotti (1911–2007) sävelsi Meedio-pienoisooppe- teri on improvisaatioon perustuvaa osallistavaa ja yhteisöllistä ran vuonna 1946. Esitys kertoo tarinan meediosta, joka on vuosi- teatteria, jossa osallistuja kertoo kokemusperäisen jutun elä- kausia rahastanut asiakkaidensa surujen ja tragedioiden kustan- mästään ja näyttelijät improvisoivat tapahtumat näyttämölle. nuksella järjestäen lavastettuja spiritismi-istuntoja tyttärensä ja Tarinateatteri on mielenkiintoinen tapa käsitellä arkisia asioita mykän pojan avustuksella. Teoksen ohjaavat Turkuun näytteli- ja jakaa yksilöllisiä kokemuksia. jät Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara. Teoksen solisteina ovat muun muassa Kansallisoopperan solistilaulaja Päivi Nisula, Muistettu kaupunki on tapa kävellä ja muistaa kaupunkia, kat- Tuomas Pursio Leipzigin oopperasta sekä Kansallisoopperan soa sitä uudestaan, läheltä ja kuvitellen. Selja Ahava-Fosterin lavalla usein kuultu Tiina Vahevaara. Oopperan orkesterina toi- ja Emma Puikkosen vetämissä muistelutyöpajoissa keväällä mii Turku Ensemble Marko Aution johdolla. Näytösten jälkeen 2010 hahmotettiin turkulaisten ikäihmisten muistoja kaupun- yleisölle järjestetään avoimia keskustelutilaisuuksia teoksen gista - erityisiä kohtaamisia, kadonneita maamerkkejä - hetkiä, käsittelemistä teemoista kuten mielenterveydestä ja taiteesta. jona jokin muuttui. Turun historian ja kerättyjen muistelmien Myös maailman kantaesityksen vuonna 2011 saava Eerik XIV pohjalta valmistuu reitti, joka kulkee Turun keskusta-alueella. -ooppera käsittelee mielenterveyteen liittyviä asioita kuvates- Reitti koostuu ääni- ja tekstiteoksista, jotka toimivat sekä omina saan nuoren kuninkaan elämää vankeudessa ja hulluudessa. kokonaisuuksinaan että suhteessa toisiinsa. Muistojen Turusta luodaan kartta, jonka avulla reitin voi kulkea.

4) Muistelun ja kerronnan parantava voima Nordiska röster – Pohjoismaisia ääniä luo uutta ja elävää ker- rontakulttuuria Turkuun ja Turunmaalle vuonna 2011. Tarinafes- Runomuotokuva on kahden ihmisen intiimi ja kunnioittava tai- tivaaleilla eurooppalaiset ammattikertojat jakavat tarinoitaan detapahtuma, jonka pääasia on kirjoittamistilanteen vaikutta- kouluissa, kirjastoissa, kahviloissa ja kirjamessuilla. Kertojia ovat vuudessa. Runomuotokuvassa ihminen, josta runo kirjoitetaan, turkulaisten kertojien ohella muun muassa Suse Weisse (Saksa), on katsottavana viidestätoista minuutista muutamaan tuntiin, Claire Hewitt (Skotlanti), Judy Paterson (Skotlanti) ja Georgia-

18 na Keable (Norja). Lisäksi kertojia saapuu kaikista pohjoismais- Kerrottu ja koettu Turku tutkii Aurajoen ympäristön arkipäivän ta sekä saamelaisalueilta. Nordiska röster järjestää kouluissa kokemuksia ja Turkua naisten kaupunkina. Aurajokiympäristöä juttutalkoita, joissa oppilaat pääsevät kiinni tarinankerronnan tutkivat tapahtumat käynnistyvät tammikuussa 2011 järjestet- saloihin ja opettajille tuotetaan aiheesta opetusmateriaalia. Ko- tävällä Ihmisen joki -seminaarilla. Kesäkaudella Aurajokiym- konaisuuden tuotannosta vastaavat yhteistyössä tuotantoyhtiö päristöä kiertää Muistihuone ja näyttelytila, johon kerätään Koti osk. ja Sydkustens landskapsförbund rf. jokirannan kokemiseen ja aistimiseen liittyvää ihmisenkokoista

Kuva:19 Tapiiri 19 muistitietoa mm. joki-teemaisella kenttätyökurssilla sekä työpa- Valokuvakeskus Nykyaika Tampereelta toteuttaaSisäiset mai- joilla. Interaktiivinen muistihuone kerää samalla uusia kaupun- semat -tuotannon suomalais-japanilaisessa yhteistyössä. Turku- kimuistoja kaupunkilaisilta ja matkailijoilta. Naisten historiaan laiset ikäihmiset kertovat tuotannossa vanhoihin valokuviinsa ja kaupungin kokemiseen syvennytään muistelutyöpajoissa, liittyviä muistoja, joita tarkastellaan nykyhetkestä. Japanilaiset opintopiireissä, kävelyreiteillä ja yleisöluennoilla. Kerrottu ja keramiikkataiteilijat Tomoko Kurahara ja Satoko Sai sekä valoku- koettu Turku -tutkimuksesta vastaa Turun yliopiston historian, vataiteilija Marja Pirilä saapuvat Turkuun kuuntelemaan, haas- kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. tattelemaan, katsomaan ja valokuvaamaan, millaisena Turku näyttäytyy paikkakunnalla kauan asuneiden ihmisten mielissä. Framil ry:n toteuttamassaKylämatka -esityssarjassa varsinais- Tästä materiaalista taiteilijat työstävät keramiikka-, video- ja suomalaisten tarinat tuodaan näyttämölle ammattilaisten joh- valokuvataiteen keinoin näyttelykokonaisuuden, joka kertoo dolla. Esitysten koonnissa käytettävä muisteludraama on tari- henkilökohtaisen lähestymistavan kautta tarinaa myös Turusta, nankerrontaa ja teatteria yhteisestä muistista. Tarinankeruuta ennen ja nyt. tehdään eri tavoin: haastatteluin, draamaharjoittein ja visuali- sointitekniikoilla. Työpajatyöskentelyn kautta esityksistä syntyy persoonallisia ja jokaisen paikkakunnan näköisiä. 5) Kulttuuripääkaupunki ulottuvillasi

Kulttuuria vanhusten arkeen -hankkeessa Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ottaa osaksi hoidon kokonaisuutta kulttuurisuunnitelman vanhusten ympärivuorokautisissa hoito- paikoissa. Aluksi mukaan lähtee kokeiluyksiköitä, joista toimin- tamallia levitetään laajemmin ympäri Turkua niin, että kulttuuri tulee osaksi noin 1500 vanhuksen arkea ja päivittäistä hoitoa. Vanhuksen kulttuuriset tottumukset ja odotukset kirjataan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tavoitteena on kulttuurin toteuttaminen vanhusten yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan mahdollisimman monipuolisena. Kuvataide, musiikki, tanssi, muotoilu, teatteri, valokuvat, historia, runous, kirjallisuus ja liikunta eri muodoissaan voivat olla osa kulttuuri- suunnitelmaa. Sisällön toteuttamisessa huomioidaan vanhukset yksilöllisesti; virkeät, mutta fyysisesti huonokuntoiset, masentu- neet, dementiaa sairastavat, huonokuuloiset, näkövammaiset, vuodepotilaat ja eristyshoitoa vaativat potilaat. Sisällön tuot- taminen suunnitellaan jokaisen vanhuksen yksilöllisen kulttuu- risuunnitelman pohjalta tiiviisti yhdessä ympärivuorokautisen hoidon, geriatrisen sairaalahoidon ja kulttuuritoimen kanssa. Kulttuuria vanhuksen arkeen tuottaa kulttuurisuunnitelma- mallin, josta pyritään saamaan pysyvä toimintatapa ja joka on levitettävissä myös muualle Suomeen ja Eurooppaan. Kuva: Perttu Saksa

20 Kuva: Turun21 yliopiston arkisto 21 Kuva: Taikalamppu-verkosto

Sam Body Plays on Turun opetustoimen ja Samppalinnan koulun yhdessä museoiden, teattereiden ja yksittäisten taitei- lijoiden kanssa toteuttama kolmivuotinen taidepedagoginen projekti, joka auttaa oppimaan uudella tavalla. Sam Body Plays -hankkeeseen osallistuvat Samppalinnan koulun perusopetu- sikäiset yleis- ja erityisopetuksen oppilaat. Osallistujat luovat yhdessä opetushenkilökunnan sekä taiteen ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa musiikkia ja kerrontaa yhdistäviä taide-esi- tyksiä ja teoksia. Lähes kaikilla Samppalinnan koulun oppilailla on laaja-alainen oppimisvaikeus, joka ilmenee kielellisen, muis- tin, hahmottamisen ja psyykkisen toimintakyvyn alueilla. Hanke on syntynyt useiden eri toimijoiden yhteistyönä mukaan lukien koulujen yleisopetuksen ja erityisopetuksen oppilaat ja henki- lökunta, kulttuurin ja taiteen kansainväliset harrastajat ja am- mattilaiset sekä tutkijat. Sam Body Plays on toimintamalli, jota muutkin koulut voivat hyödyntää opetuksessaan. Jo nyt mukana on 14 koulua Turusta ja Suomesta. Malli on otettu vastaan hyvin myös Virossa ja ensimmäiset koulut ovat lähteneet mukaan.

Colourscape muodostuu noin sadasta toisiaan seuraavasta värikkäästä kuplasta, joiden sisällä voi kävellä, oleilla ja vaikka kuunnella musiikkiesityksiä. Colourscape tuottaa sensorisen deprivaation kokemusympäristön, jolla on todettu olevan tera- peuttisia vaikutuksia. Muun muassa meditaatiossa ja rentoutu- misharjoituksissa käytetään sensorista deprivaatiota. Eye Mu- sic Trust (UK) tuo Colourscapen ensimmäistä kertaa Suomeen Turun kulttuuripääkaupunkivuonna.

Kynnys ry:n Sillanrakentajat-hanke tuo nähtäville laajan kat- selmuksen integroidun taiteen ja kulttuurin nykykentältä. Yh- teistyötahojen kanssa järjestetään SILTA -vammaiselokuvafes- tivaali, Integroidun Tanssin ja Teatterin Päivät, kaikille avoin Makein Apuväline Ikinä -suunnittelukilpailu, erilaisia työpajoja, taidekursseja ja näyttelyitä sekä suuri TaiKa-päätösfestivaali. Integroidun tanssin ja teatterin päiville kansainvälisiksi esiin- tyjiksi on kutsuttu muun muassa Corali Dance Company (UK), Danskompaniet Spinn (Ruotsi) ja teatteriryhmä Piter Shed (Ve- näjä). Vuoden 2011 aikana pidetään vammaisuuteen ja vammais- taiteeseen liittyviä taidenäyttelyitä Turun Kynnys-galleriassa ja

Kuva: Roni22 Lehti muissakin tiloissa. Päätösfestivaaleilla lavalla nähdään muun Turun filharmonisen orkesterinSävelsillassa kohtaavat unohtu- muassa Signmark, Pertti Kurikan Nimipäivät sekä punkyhtye mattomat musiikkielämykset ja uusin teknologinen osaaminen Heavy Load. Sillanrakentajat-kokonaisuuden tavoitteena on tar- sekä varsinaissuomalaiset upeat, omaleimaiset miljööt. Perin- jota kaikille jatkuvaa, saavutettavaa taide- ja kulttuuritoimintaa teisten sinfonia- ja kamarimusiikkikonserttien ohella musiikista vuonna 2011 sekä kehittää toimintamalleja, joita käytetään myös pääsee nauttimaan myös verkkokonsertteina vaikka omalta kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. kotitietokoneelta tai matkapuhelimen kautta ulkoilun lomassa.

Lisäksi Kynnys ry on yhdessä muiden vammaisjärjestöjen ja Tur- Kaikkiaan yhdentoista Taikalamppu-keskuksen sekä Turun ku 2011 -säätiön kanssa luomassa Turku 2011 -saavutettavuus- kaupungin yhdessä toteuttamaSytyke tuottaa monipuolisesti suunnitelmaa, jonka avulla esteettömyyttä ja saavutettavuutta lapsille, nuorille ja perheille suunnattua taidetoimintaa ympä- lisätään kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa. Saavutetta- ri Suomen. Pääosassa on lasten ja nuorten taide-elämysten vuus on Turku 2011 -strategiassa määritelty kulttuuripääkaupun- mahdollistaminen, oman taiteen tekeminen ja haltioituminen. gin keskeiseksi arvoksi. Myös Turku 2011 -vapaaehtoisohjelma on Toiminta huipentuu marraskuiseen tapahtumaviikkoon, joka kaikille halukkaille avoin mahdollisista fyysisistä tai kielellisistä kokoaa Turkuun tekijät ja keskusten taideprojektit. Viikon esteistä huolimatta, ja kaikki ohjelman vapaaehtoiset koulute- päätapahtuman työpajoissa yleisö voi osallistua taiteilijoiden taan saavutettavuuden tuntijoiksi sekä osa heistä sen erityis- ohjaamiin taidetyöpajoihin sekä Sytykkeen maakunnallisissa asiantuntijoiksi: vammaisten ja vanhusten oppaiksi ja avustajiksi projekteissa tuotettuihin esityksiin ja näyttelyihin. Sytykkeen sekä saavutettavuustestaajiksi. taiteenlajeina ovat sirkustaide, elokuva, sarjakuva, valokuva,

Kuva: Eye23 Music Trust 23 6) Ympäristö ja ekologisuus – kaunis kaupunki

Teatteriyhdistys PerformanceSirkuksen tuottama kaksivuo- tinen Ekoteko! ottaa yläkouluikäisiä nuoria mukaan pohti- maan ympäristöasioita ja kestävien elämäntapojen omaksu- mista. Projektiin osallistuu kouluja, nuorisotaloja, taide- ja kulttuuritaloja sekä ympäristökasvatusta tekeviä yhteisöjä Turun ja Varsinais-Suomen alueella. Hankkeessa Varsinais- Suomen alueen kouluilla ja nuorisotaloilla järjestetään ym- päristökasvatustapahtumia ja -työpajoja, joiden keskeisenä teemana on Itämeri. Ympäristötapahtumassa osallistujat eläytyvät erilaisiin näkökulmiin draaman, tietoiskujen ja pe- lien keinoin ja samalla tutkien oman toimintansa ja vastuun- kannon merkitystä. Tavoitteena on luoda pysyviä vaikutuksia nuorten vastuulliseen ajatteluun, antaa kokemuksia omien valintojen merkityksestä, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä omien kulutusvalintojen yhteyksistä elinympäristöjen tilaan. Ekoteko toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian, Turun ja Kaarinan seurakuntayhty- män ja Turun kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Leikkivallankumouksessa lapsia kannustetaan ottamaan elämäntantereet haltuun lähiluonnosta löytyviä elementtejä käyttäen. Jo vuonna 2009 käynnistynyt Leikkivallankumous innostaa katsomaan lähelle ja arvostamaan pientä ja vaatima- tonta lähiympäristöä ihmeellisenä ja upeana. Itse rakentaen ja läheltä löytyviä materiaaleja hyödyntäen Varsinais-Suomeen rakennetaan 50 leikkipihaa ja muokataan päiväkotien ja koulujen pihoja enemmän lapsi- ja leikkiystävällisiksi. Leikki- pajoissa lapset valmistavat itselleen tärkeitä esineitä: leikin Kuva: Pilvi Kuitu välineitä. Kaikki materiaalit löytyvät lähiluonnosta. Jokainen syntyvä tuote on lapsen itsensä suunnittelema ja sommitte- teatteri, performanssi-, tanssi-, valo-, näyttämö- ja kuvataide. Kan- lema, itse kokoama ja valmis leikkiin. Aurinkoinen tulevaisuus sainvälisiä taiteilijavieraita on mukana mm. Tanskasta, Ruotsista, ry:n toteuttama Leikkivallankumous toteuttaa joukon ennen- Englannista, Liettuasta, Norjasta, Saksasta, Walesistä, Venäjältä näkemättömiä pieniä suurtapahtumia kuten risukarnevaalit ja Hollannista. ja nappifestivaalit.

24 Pohjoinen ruoka, puhtaat raaka-aineet sekä ruoasta nauttiminen muodostavat vuoden 2011 ruokareseptin. Kulttuuripääkaupunkivuoden ruokakulttuuri-kokonai- suus korostaa lähiruuan tärkeyttä ja paikallisia makuja. Perinteisesti Turun saaristossa ensimmäisinä kypsyvä uuden sadon Neitsytperuna saa oman festivaalinsa, joka juhlistaa kesäkuun alkupuolelle sijoittuvaa varhais- perunasesongin avausta. Lukuisten oheistapahtumien neitsytperunafestivaali on aitojen makujen ja lähiruoan oma kulttuurijuhla. Yksinkertaisesti hyvää -hankkeessa tuodaan menneisyyden ruokakulttuuria nykypäivään. Hankkeessa siirretään nykyaikaan ja tämän päivän ruoan valmistuksen perusajatus: yksinkertaista, hyvää ruokaa Kuva: Susse Määttänen läheltä käytettävissä olevin keinoin.

Savi kaupungissa -hankkeen tavoitteena on muuttaa ke- ramiikkataiteen keinoin kolme kaupunkimaiseman kipu- pistettä taideteoksiksi ja nähtävyyksiksi. Projektissa koh- taavat eri alojen ammattilaiset, kun arkkitehti, taiteilija ja materiaalinvalmistaja yhdistävät voimansa. Kaikkiin koh- teisiin on suunniteltu myös valaistus, joka nostaa teokset katukuvan valopilkuiksi. Toinen esimerkki Turun kaupun- kitilaa kaunistavasta tuotannosta on kansainvälinen ym- päristötaidetapahtuma Flux Aura, jossa Aurajokeen ja jokiympäristöön toteutetaan useita teoksia maataiteena, veistoksina ja joessa kelluvina installaatioina. Teemalli- sesti teokset liittyvät Aurajokeen, virtaavaan veteen, kau- punkiin sekä elämään ja luontoon joen ympärillä. Flux Auran koordinoijana toimii Turun Taiteilijaseura ry.

Tulevaisuuden puutarhat -kokonaisuus kehittää, tutkii ja kaunistaa Turun kaupunkipuistoja, puutarhoja ja koti- Kuva: Susse Määttänen pihoja. Barkerinpuisto-hankkeessa nykytaiteilija ja mai- sema-arkkitehti Martha Schwartz suunnittelee Turkuun jestämä ja kuvataiteilija Armi Laukian kuratoima kansainvälinen Ur- ympäristötaidepuiston, joka toteutuessaan muodostaa ban Nature -seminaari esittelee visioita tulevaisuuden puistoista ja Turkuun ainutlaatuisen nähtävyyden. Martha Schwartz puutarhoista sekä niiden merkittäviä suunnittelijoita. Esiin nousevat tunnetaan erityisesti urbaanin maiseman käsitettä uu- kaupunkiluonnon arvot ja viheralueiden kulttuuriset, terveydelliset ja distavista suunnitelmistaan. Turun kesäyliopiston jär- ekologiset merkitykset.

25 Eeva Kaisa ja Timo Berryn (BOTH) suunnittelema, yhteisöllisesti Pihoilta siirrytään Turun saariston tulevaisuuden pohdintaan, toteutettava Olet kaunis -ympäristötaideteos kirjoittaa sipuli- kun Åbo Akademin johtama Archipelago Logic kutsuu koolle kukilla positiivisia viestejä kaupunkilaisia ilahduttamaan. Suuret, tieteen ja taiteen tekijöitä aihetta käsittelevään kansainväliseen positiiviset viestit kuten ”Olet hieno!”, ”Ajattelen sinua” tai ”Pus- symposiumiin. Symposium yhdistää uutta tutkimusta ja eri nä- sataan” muistuttavat valkoisin krookuksin arjen kauniista asiois- kökulmia aina biologiasta filosofiaan, arkkitehtuuriin ja nykytai- ta alkukeväällä 2011. Suomen maatalousmuseo Sarka ilahdut- teeseen. Turun saariston kautta tarkastellaan myös Itämeren taa turkulaisia pääsiäisen kunniaksi tuomalla palan maaseutua ajankohtaisia teemoja kuten ekologisia, ekonomisia, esteettisiä keskelle kaupunkia Kaupunki itää! -hankkeessa. Vuonna 2011 ja eettisiä kysymyksiä sekä globaalia keskustelua saaristojen pihat kukkivat kulttuuripääkaupungin väreissä, kun laajin Turus- tulevaisuuksista. Symposiumin teemoissa nousevat esiin saa- sa koskaan järjestetty pihakilpailu innostaa turkulaisia pihojen risto maantieteellis-poliittisena käsitteenä ja ekologisilta muu- kaunistukseen. Alueraadit opastavat pihojen kunnostuksessa ja toksiltaan ajankohtaisena sekä mm. julkisen tilan eri muotojen valitsevat Turku 2011 -pihakilpailun kilpailuehdokkaiksi oman kartoitus Euroopan saaristoissa. Contemporary Art Archipe- alueensa parhaat pihat sekä omakoti-, rivitalo-, loma-, kerrosta- lago (CAA) näyttelyn paikkasidonnaiset, tutkivat taideteokset lo-, yritys- että julkisten pihojen sarjaan. Pihakilpailun yhteydes- muodostavat taustan keskustelulle. sä Turkuun rantautuu myös uusi, puutarhaneuvos Arno Kasvin Hollannista valitsema tulppaanilajike, oranssi Tulipa Aboa Turku. Tutkimusmatka Itämerellä on poikkitaiteellinen näyttelykoko- naisuus, joka avaa näkökulmia Itämereen ja meren luonnonilmi- öihin viidessä taideprojektissa 2011. Kokonaisuudessa tutkitaan mm. Itämeren vedenalaisia äänimaisemia, veden yhdistäviä ja erottavia ominaisuuksia ja viherlevän kestäviä käyttömahdol- lisuuksia. Yhteistyössä ovat Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos, Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian osasto, Turun Ammattikorkeakoulun LUMO-keskus sekä SYKEn Me- rikeskus.

San Diego State University toteuttaa yhteistyössä Turun yliopiston Region Studies -ohjelman sekä Åbo Akademin kanssa Kestävä kehitys ja kulttuuri Itämeren alueella -kesäkoulun. Tu- russa järjestettävä kesäkoulu tutkii kestävän kehityksen, ympäris- tön ja kulttuurin teemoja, ja näiden toteutumista erityisesti Turku 2011 -ohjelman tuotannoissa. Kesäkouluun osallistuu San Diego State Universitystä (SDSU), Turun yliopistosta ja Åbo Akademista yhteensä 20–25 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, joista noin 15 on SDSU:n ja 10 Turun alueen yliopistojen opiskelijoita ja jatko-opis- kelijoita. Kesäkoulua johtavat SDSU:n professorit Alan Sweedler, A.C. Harvey, Geoff Chase, Paul Ganster ja Mike Harvey.

Kuva: 26Tuukka Paikkari Kuva: Michael27 Ebert 27 Vuosi 2012: vaikutuksia ja tutkimusnäkökulmia

Turku 2011 -hyvinvointiohjelman vaikutuksia arvioidaan laajassa, monitieteellisessä yhteistyössä vuosina 2009–2012. Osa Turku 2011 -tutkimuksista jatkuu vuoteen 2016 saakka. Arvioinnista vastaavat seuraavat tutkimushankkeet ja -toimenpiteet:

1. Tieteen ja kulttuurin Turku – hyvinvoiva kaupunki on tuloksia. Konferenssi toteutetaan yhteistyössä Osakan yli- Turun yliopiston johtama monitieteellinen hyvinvoinnin ja opiston ja Turun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa. kulttuurin yhteyksiä tutkiva hanke, joka on käynnissä 2010– 2015. Hanke kattaa lääketieteellisen, kasvatustieteellisen, 2. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Osalli- psykologisen, humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tut- suuden luova voima tutkii kulttuuripääkaupunkiprosessin kimuksen sekä useita taiteen ja kulttuurin osa-alueita. toimintaa ja vahvistaa Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin pitkäkestoisia vaikutuksia vuosina 2010–2012. Työn tavoit- Tieteen ja kulttuurin Turku -hankkeeseen kuuluu neljä osa- teena on juurruttaa kulttuuripääkaupunkivuoden hyviä aluetta: (1) monitieteisen kulttuurin ja terveyden tutkimuk- käytäntöjä, uusia toimintatapoja ja tulevaisuusnäkymiä sen asiantuntijaryhmän muodostaminen Turun yliopistoon, alueen kehittämiseen. (2) hyvinvointitiedon välittäminen kaupunkilaisille osallista- vien ja hyvinvointitutkimusta popularisoivien toimintatapo- Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus työskente- jen avulla, (3) kulttuurisen terveystutkimuksen tutkimus- ja lee kymmenien Turun ja Varsinais-Suomen luovien alojen koulutuskokonaisuuden toteuttaminen sekä (4) kansainvä- toimijoiden kanssa 2010–2012. Suurin työ tehdään yhdessä lisen kongressin järjestäminen. Turku 2011 -ohjelman tuotantojen kanssa. Tutkimuksessa käytetään tulevaisuudentutkimuksen menetelminä tule- Hankkeessa toteutettavalla kulttuurisella terveystut- vaisuusverstaita ja Delfoi-kyselyjä. Syntyykö 2011-kulttuu- kimuksella tutkitaan Turku 2011 -ohjelman hyvinvointi- rivuoden myötä uutta luovien alojen yrittäjyyttä? Miten ohjelmaa ja sen vaikutuksia. Tutkimusmenetelmät ovat yhteistyö digitaalisen kulttuurin tuotannoissa voi kehittyä osallistavia ja poikkitieteellisiä. Tutkimuksissa keskitytään vuoden 2011 jälkeen? Entä miten uudet kansalliset ja kan- erityisryhmiin, mielenterveyteen, yhteisöllisyyteen, liikun- sainväliset taiteen ja tieteen verkostot toimivat vuonna taan ja aktiivisuuteen sekä kulttuurin terveysvaikutusten 2020? Miten Turku 2011 -hyvinvointiohjelman tuotantojen selvittämiseen. Tutkimusta tehdään neljässä Turun yliopis- uudet verkostot, toimintamallit ja työskentelytavat voivat ton tiedekunnassa, ja hankkeen asiantuntijaryhmä ohjaa ja jatkua vuoden 2011 jälkeen Turussa ja muualla Suomessa? koordinoi tutkimuksen etenemistä. Hankkeen kansainvä- linen Culture, Health and Well-Being -konferenssi kokoaa 3. Turku 2011 -arviointiohjelma on Turun yliopiston johtama syyskuussa 2011 yhteen tehdyn hyvinvointitutkimuksen kokonaisuus, joka arvioi vuosina 2010–2016 koko kulttuu-

28 ripääkaupunkiprosessin toteutumista ja vaikuttavuutta. ensimmäinen ohjelmakausi kestää vuoden 2012 loppuun. Arviointiohjelma tutkii kulttuuripääkaupunkiprosessin Turku 2011 -arviointiohjelma tuo Turun kaupunkitutkimus- taloudellista, matkailullista, kulttuurista ja sosiaalista vai- ohjelmaan mukaan kulttuurisen kerroksen. kuttavuutta kvantitatiivisin indikaattorein ja kvalitatiivisilla tutkimuksilla. Turku 2011 -arviointiohjelma rakentuu osa-alueista: kult- tuuri ja kaupunki teoreettisessa viitekehyksessä, kulttuu- Turku 2011 -arviointiohjelma toteutetaan monitieteelli- ripääkaupunki arvioinnin kohteena, kulttuuripääkaupunki sessä yhteistyössä ja sen toteutukseen osallistuu useita prosessina, keiden kulttuuripääkaupunki sekä kulttuu- yliopistoja ja korkeakouluja. Turku 2011 -arviointiohjelma ripääkaupungin jälki. Etenkin kokonaisuus keiden kult- toteutetaan vahvassa yhteistyössä Turun kaupunkitutki- tuuripääkaupunki tutkii laajasti ymmärrettynä Turku 2011 musohjelman kanssa. Turun kaupunkitutkimusohjelman -hyvinvointiohjelman ja erityisesti osallisuuden ja saavu-

Kuva: Tommi29 Nevala 29 tettavuuden arviointia. Näiden huomioinnissa kiinnitetään huomiota kulttuuripääkaupungin lyhytaikaisiin ja pitkäkestoisiin vaikutuksiin ihmisten ja kulttuurin välisessä vuorovaikutuksessa sekä siihen, miten vaikutukset näkyvät osana ihmisten koettua hyvinvointia, elämänlaatua ja terveyttä. Lapset, aikuiset, van- hukset ja eri kulttuuritaustaiset kohtaavat kulttuuripääkaupun- gin eri tavoin, ja näiden kohtaamisten vaikuttavuuden tutkimus on keskeinen osa koko Turku 2011 -arviointiohjelman toimintaa.

4. Useiden Turku 2011 -ohjelman tuotantojen rinnalla toteutetaan erilaisia tuotannon vaikuttavuutta analysoivia case-tutkimuk- sia. Tällaisia hankkeita ovat mm. Hair-musikaali, jossa tutkitaan musikaalin toteutukseen osallistuvien noin 200 keski-ikäisen terveydentilan ja koetun hyvinvoinnin muutoksia projektin edetessä. Olemisen monet tarinat -hankkeessa tutkitaan valokuvan, draaman ja muun taideilmaisun vaikuttavuutta elä- mänhallinnan tuntemukseen ja esimerkiksi yksinäisyyteen ja masentuneisuuteen. Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hank- keen rinnalla kehitetään hyvinvointipiirakka-mallia, joka sekä innostaa kaupunkilaisia ja matkailijoita aktiivisimmiksi kulttuu- rin kuluttajiksi että tarjoaa tutkimusmetodin lisääntyneen ja monipuolistuneen kulutuksen tuomien hyvinvointivaikutusten tutkimukselle. Myös Kulttuurireseptit-kokonaisuuden vaikut- tavuudesta on suunnitteilla tieteellistä tutkimusta.

5. Turku 2011 -kulttuuripääkaupungista, kulttuuripääkaupungin hyvinvointi-ohjelmakokonaisuudesta sekä tässä ohjelma- kuvauksessa esitellyistä tuotannoista valmistuu aikavälillä 2010–2016 lukuisia opinnäytetöitä ja muutamia väitöskirjoja. Hankkeista kuten Kaupunginosaviikot, Sytyke, Pimeyden 876 sävyä on jo valmisteilla pro gradu -opinnäytetöitä. Turku 2011 -säätiö järjestää syksyllä 2010 opinnäyteyhteistyötä tukevan apurahahaun, johon odotetaan runsaasti hakijoita. Tavoitteena on tällä tavoin täydentää Turku 2011 -tutkimuskokonaisuutta, lisätä korkeakoulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä sekä tukea prosessin pitkäkestoista vaikuttavuutta.

30 Kuva: Kari Vainio 31 31 Lopuksi – kestävää kulttuurista hyvinvointia

Turku 2011 -hyvinvointiohjelman tehtävänä on toteuttaa Kulttuuritoiminnan terveydelliset vaikutukset näkyvät usein vasta vuonna 2011 uuden yhteisöllisyyden vuosi, joka monipuolis- pitkällä aikavälillä, eikä näille ole helppoa osoittaa yksiselitteisiä taa kulttuurin kuluttamista, löytää kulttuuripalveluille uusia kausaali- eli syy-seuraus-suhteita. Sekä kulttuurin että hyvinvoinnin yleisöjä ja vaikuttaa niin kaupungin asukkaiden kuin kau- käsitteet ovat hankalia tutkimuskäsitteitä siksi, että ne kuvaavat pungissa vierailevienkin koettuun hyvinvointiin ja elämän- suuria kokonaisuuksia ja tarjoavat samalla vain niukalti tieteellistä laatuun. Turku 2011 -arviointitutkimuksellisten osa-alueiden selitysvoimaa. Kulttuuripolitiikan kehittymisen yhtä lailla kuin kult- sekä case-tutkimusten tehtävänä on vastaavasti näyttää tuurin saavutettavuuden parantumisenkin kannalta on kuitenkin toteen kulttuurin monipuolista, eri toimintatavat läpäisevää erittäin tärkeää, että tutkimustyötä tehdään nimenomaan näillä kä- vaikuttavuutta, joka on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja sitteillä, jotka tekevät näkyväksi kulttuurin laaja-alaisuutta ja läpäi- pitkäkestoista. Turku 2011 -hyvinvointiohjelman toiminnan sevyyttä. Avainsana tässä työssä on tutkimuksen kontekstualisointi pitkäkestoisena tavoitteena on luoda vahvoja edellytyksiä ja käsitteiden määrittely siten, että tutkimuskäsitteet saavat perus- kulttuurin huomioimiselle osana kaupunkikehitystä ja kau- telunsa tutkimuksen kohteena olevasta kulttuuriympäristöstä ja ih- punkilaisten merkityksellistä arkea. Kulttuuripääkaupunki misten omasta, moniäänisestä kulttuurisesta merkityksenannosta. on sekä muutos että mahdollisuus muutoksen jatkumiselle. Tästäkin syystä Turku 2011 -kulttuuripääkaupunki päätti jo vuon- na 2005 käsitellä kulttuuria laajana kokonaisuutena ja toteuttaa EU:n virallisen kulttuuripääkaupunkiohjeistuksen mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden, jonka ohjelmasisältöjä perustellaan kulttuurivuoden ohjelman tulee toteuttaa sekä ”euroop- myös näistä lähtökohdista. palaista ulottuvuutta” että huomioida ”kaupunki ja kau- punkilaiset” osana kaupunkikehitystä. Turku 2011 -hyvin- Esa Pirneksen vuonna 2008 julkaistu väitöskirja ”Merkityksellinen vointiohjelma toteuttaa näitä molempia tavoitteita, mutta kulttuuri ja kulttuuripolitiikka: laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitii- painottuen alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön ja kan perusteluna” käsittelee tärkeää teemaa siitä, miten laajasti ym- kaupunkikehitykseen. Kaiken alueellisenkin työn kantavana märretty kulttuuri voi vaikuttaa huomattavasti nykyistä enemmän ajatuksena on, että työtä tehdään laajassa yhteistyössä ja yhteiskuntakehitykseen. Jotta Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin avataan mm. erilaisin mallinnuksin valtakunnallisesti ja myös soveltama kulttuurin laaja merkitys näkyy, kuuluu ja vaikuttaa pit- kansainvälisesti. kään yli vuoden 2011, hyvinvoinnin ja kulttuurin yhteyksiä tutkivalle ja käytäntöön tuottavalle toiminnalle tarvitaan pysyvää alueellista Turku on strategisissa linjauksissaan todennut, että hyvin- ja valtakunnallista koordinaatiota. Ministeriöyhteistyönä toteutet- vointi on kaikkia kaupungin hallintokuntia sitova yhteinen tava Kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämishanke 2010-2014 tavoite. Turku 2011 -kulttuuripääkaupunki toteaa, että kult- sekä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ovat tuuri ja kulttuurinen hyvinvointi ovat yhtä lailla luonteeltaan tässä tärkeässä asemassa. Turku ja koko Varsinais-Suomi on jo nyt horisontaalisesti läpäiseviä. Turku 2011 -hyvinvointiohjelma kulttuurisen hyvinvoinnin maakunta. Turku 2011 -hyvinvointiohjel- luo edellytyksiä poikkialaisen kulttuuripolitiikan kehittymi- man myötävaikutuksella Varsinais-Suomi voi profiloitua pysyvästi selle kaupunkitasolla ja kaupunkien välisessä yhteistyössä. kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnalliseksi keskukseksi.

32 Kulttuurissa mukana: Turku 2011 -säätiö Läntinen Rantakatu 15 20100 Turku 02 262 2011 www.turku2011.fi

Lisätietoja: Jukka Saukkolin Tutkimus- ja kehityspäällikkö Turku 2011 -säätiö [email protected]

Euroopan kulttuuripääkaupunki