Supertähden Ilmaantuminen on Oletettavasti Vain Ajan Kysymys” Maahanmuuttajat Ja Suomalaisen Jalkapalloilun Tulevaisuus

”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys” Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus

Marko Kananen

Maahanmuuttotaustaiset jalkapalloilijat ovat nousseet 2000-luvulla nopeasti suomalaisen jalkapalloilun huipulle. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka maahanmuuttotaustaisia pelaajia on käsitelty suomalaisessa mediassa. Millaisia niin positiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia ja ennakko-oletuksia heihin on liitetty ja millaisia rooleja heille on tarjottu? Analyysin tulokset tuovat esiin maahanmuuttotaustaisia pelaajia koskevassa kirjoittelussa korostuvaa tasapainoilua poikkeuksellisia jalkapallotaitoja korostavan meritokratiapuheen ja asenneongelmia käsittelevän huolipuheen välillä. Näiden perinteisten käsittelytapojen lisäksi mediassa on kuitenkin myös nähtävissä merkkejä maahanmuuttotaustaisten pelaajien normalisoitumisesta osaksi suomalaisen jalkapalloilun arkea.

Suomen miesten jalkapallomaajoukku- netta lukuun ottamatta arvokisapaikka mukaan jalansijaa periferiatrauma, jos- een historiikissa toimittaja Antti Eerola näyttikin pitkään jäävän pelkäksi unel- sa menestyvää ja uskottavaa jalkapalloa (2015) kuvaa Suomea ”jalkapallomaa- maksi vuodesta 1938 karsintoja pelan- pelattiin aina jossain muualla, kun taas ilman Aku Ankaksi”, joka sinnikkäästä neelle miesten maajoukkueelle. Tämän Suomessa oltiin vain ”pohjoisia pallon- yrityksestä huolimatta möhlii mahdolli- vuosikymmeniä kestäneen korpivael- potkijoita”. suutensa arvokisoihin aina ratkaisevalla luksen myötä suomalaisen jalkapalloi- Vuosituhannen vaihteessa suoma hetkellä. Muutamaa läheltä piti -tilan- lun parissa sai Matti Villgrenin (2007) laisen jalkapalloilun piirissä heräsi

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 69 kuitenkin uudenlainen toivonkipinä. nut Ranskan maajoukkue esitettiin usein miseen, taktiikan noudattamiseen ja her- EU-jäsenyyden ja kansainvälisten kehi- malliesimerkkinä monikulttuurisen pe- mokontrolliin liittyviä haasteita. Vaikka tyskulkujen myötä maahanmuutto Suo- laajiston ja urheilullisen menestyksen vä- huolipuheessakaan pelaajan rodullista, meen lisääntyi merkittävästi ja varsin lisestä yhteydestä. Suomessa huomiota etnistä tai kulttuurista taustaa ei näh- pian monet maahanmuuttotaustaiset pe- kiinnitettiin paljon myös Ruotsin jalka- dä maajoukkuepaikan esteenä, tarkas- laajat raivasivat tietään kohti suomalai- pallon kirkkaimpaan tähteen, bosnialais tellaan siinä kuitenkin kriittisesti maa- sen jalkapalloilun huippua. Alla olevan taustaiseen Zlatan Ibrahimovićiin, jonka hanmuuttotaustaisten pelaajien sopeu- jalkapallovalmentaja Erkka V. Lehtolan katsottiin nostaneen länsinaapurin maa- tumista ja sitoutumista Suomen maa- (2007) kirjoituksen tavoin tämä herätti joukkueen kokonaan uudelle tasolle. joukkueeseen ja yleisemminkin suoma- toivon siitä, että lisääntyvän maahan- Suomen mediassa kyseltiinkin toiveik- laiseen pelitapaan ja -kulttuuriin. muuton myötä perifeerinen Suomikin kaasti Suomen oman Zlatanin perään. Tässä artikkelissa tarkastellaan lä- saisi osansa jalkapallomaailman ytimessä Siinä missä maahanmuuttoa yhteis- hemmin tätä mediassa luotua osittain vallitsevasta korkeammasta jalkapallo- kunnallisena ilmiönä on käsitelty usein jännitteistäkin kuvaa maahanmuutto- kulttuurista. ongelmien ja haasteiden kautta (Hors- taustaisista miesjalkapalloilijoista1 ja ti 2005; Keskinen 2009), on jalkapalloi- heidän suhteestaan suomalaiseen jal- Suomen väestö ikääntyy. Matti Van- lun piirissä asiaa lähestytty lähinnä ur- kapalloiluun. Kuinka maahanmuutto- hasen hallitus varautuu uhkaavaan heilullisen meritokratian näkökulmas- taustaisia pelaajia on käsitelty suomalai- työvoimapulaan aktiivisella maahan- ta (Kytölä 2017). Keskustelua on ohjan- sessa mediassa kuluneen kahden vuosi- muuttopolitiikalla. Sen edistäminen nut ajatus maahanmuuttotaustaisten pe- kymmenen aikana? Millaisia niin posi- on suomalaisen jalkapallonkin etu. Maajoukkue kaipaa eläköityvien lit- laajien myötä tapahtuvasta suomalaisen tiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia masten ja hyypiöiden korvaajiksi pe- jalkapalloilun tasonnoususta. Suoma- ja ennakko-oletuksia heihin on liitetty ja laajia, jotka ovat syntymästään saakka laisessa urheilumediassa maahanmuut- millaisia rooleja heille on annettu? Entä imeneet ja hengittäneet korkeaa jalka- totaustaiset jalkapalloilijat onkin tyy- millainen on maahanmuuttotaustais- pallokulttuuria. Heitä, joille jalkapallo pillisesti esitetty korkeamman osaami- ten pelaajien suhde median luomaan ku- on suuria tunteita, palavaa halua kehit- sen piiristä tulevina vahvistuksina, jot- vaan suomalaisesta jalkapallosta ja jalka tyä ja kiihkeää voitontavoittelua. (Leh- tola 2007.) ka omalla panoksellaan auttavat suoma- palloilijuudesta? Millainen jalkapallo ja laista jalkapalloilua kohti kansainvälistä jalkapalloilijuus määrittyvät normatii- Suomalaisessa mediassa maahanmuutto menestystä. viseksi ja kuinka (hyvin tai huonosti) taustaisten pelaajien yleistymisessä näh- Tämän huippu-urheilulle tyypilli- maahanmuuttotaustaiset jalkapalloilijat tiin yhtymäkohtia monien eurooppalais- sen meritokratiapuheen varjossa on kui- mahtuvat tämän määritelmän piiriin? ten maajoukkueiden menestystarinoi- tenkin kulkenut myös vaimeasävyisempi Artikkelissa käytetty termi ”maa- hin. Esimerkiksi vuonna 1998 maail huolipuhe, jossa maahanmuuttotaustais- hanmuuttotaustainen jalkapalloilija” on manmestaruuden ja kahta vuotta myö- ten pelaajien pelitaitojen sijaan on poh- lähtökohtaisesti ongelmallinen, sillä se hemmin Euroopan mestaruuden voitta- dittu esimerkiksi joukkueeseen sitoutu- pyrkii niputtamaan yhteen heterogee-

70 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS nisen joukon pelaajia, joiden taustat ja (Omi & Winant 1986; Murji & Solomos osoitukseksi erityisen otollisista fyysi- tarinat poikkeavat merkittävästi toisis- 2005; Ansari 2004). Rodullistamiseen sistä ominaisuuksista. taan. Maahanmuuttotaustaisella pelaa- liittyy siis ajatus heterogeenisten ihmis- Urheilullisuuteen liittyvät positii- jalla voidaan viitata niin ensimmäisen ryhmien, kuten esimerkiksi juuri maa- visetkin ennakko-oletukset voivat kui- kuin toisen sukupolven maahanmuut- hanmuuttajien, esittämisestä yhtenäi- tenkin myös kääntyä itseään vastaan ja tajiin kuin myös niihin pelaajiin, joiden senä rodunkaltaisena ryhmänä, jolla on rajoittaa maahanmuuttotaustaisten ur- vanhemmista ainakin toinen on synty- tiettyjä yhteisiä piirteitä tai ominaisuuk- heilijoiden mahdollisuuksia. Rodullisen nyt Suomen ulkopuolella. Artikkelin tar- sia (Gans 2017). Näiden yleistävien käsi- leimaamisen (Engh, Settler & Agergaard koituksena ei ole kohdella tätä ryhmää tysten ja tulkintojen kautta eri ryhmien 2017; Maguire 1991) myötä urheilijoi- objektiivisesti todennettavissa oleva- välille luodaan puolestaan hierarkkises- den voidaan esimerkiksi olettaa ihonvä- na tai sisäisesti yhtenäisenä, vaan päin- ti jäsentyviä sosiaalisia rajoja ja eriarvois- rin perusteella soveltuvan luontaisesti vastoin tarkastella kriittisesti sitä, kuin- tavia asemia ja käytänteitä (Alba & Nee paremmin tiettyihin lajeihin tai tietyil- ka hyvin erilaisiakin pelaajia on käsitel- 2009). le pelipaikoille: Esimerkiksi tummaihoi- ty mediassa yksilölliset erot häivyttävän Rodullistamisen näkökulmasta ur- sia urheilijoita on ohjattu fyysisyyden va- maahanmuuttajalinssin lävitse. Maa- heilullisuus on yksi harvoista maahan- raan rakentuviin lajeihin, kun taas val- hanmuuttajuuden määritelmää ei ole tä- muuttajille vakiintuneista positiivises- koisten urheilijoiden on katsottu sovel- män vuoksi rajattu, vaan analyysi poh- ti latautuneista ennakko-odotuksista. tuvan paremmin taktista osaamista tai jautuu aineistosta esiin nouseviin tapoi- Vaikka esimerkiksi tummaihoisiin nuo- johtajaominaisuuksia vaativiin lajeihin hin puhua maahanmuuttajuudesta ja riin miehiin liitetään usein aggressiivi- ja rooleihin (Carrington 2010; Hylton maahanmuuttotaustaisista jalkapalloi- suuden, hypermaskuliinisuuden tai yli- 2008; Hoberman 1997). Tunnettu esi- lijoista. korostuneen seksuaalisuuden kaltai- merkki tästä on amerikkalainen jalka- sia negatiivisia ennakkoluuloja (Rastas pallo, jossa hyökkäyspeliä johtavat pelin- 2002; Chun 2011; Hodge ym. 2008), rakentajat ovat olleet valtaosin valkoisia, Median valkoinen katse on kuva urheilun saralla huomattavasti kun taas palloa kantavat keskushyökkää- Artikkelin teoreettinen viitekehys ra- monipuolisempi. Esimerkiksi pikajuok- jät pääosin tummaihoisia (Van Sterken- kentuu kriittisen rotuteorian Delgado( sun tai koripallon kaltaisissa lajeissa burg, Knoppers & de Leeuw 2010). & Stefancic 2017; Twine, Warren & tummaan ihonväriin liittyy stereotyyp- Rodullistamisen kautta voidaan Warren 2000) ja erityisesti rodullista- pisesti oletus hyvistä geeneistä. Suomes- myös tarkastella erilaisiin pelityyleihin misen tematiikan ympärille. Rodullista- sa Helena Huhta (2013) on tutkinut mo- ja -tapoihin liittyviä ennakko-oletuksia minen viittaa käytänteisiin, joissa ihmi- nikulttuurisia huippu-urheilijoita, joista ja arvostuksia. Esimerkiksi eurooppalai- siin liitetään ihonvärin tai etnisen taus- suurin osa kertoi fyysisen ”ulkomaalai- sessa kontekstissa tutkimukset ovat tuo- tan vuoksi esimerkiksi osaamiseen, tai- suuden” hyödyttäneen heitä urheilussa. neet esiin afrikkalaisiin jalkapalloilijoi- pumuksiin tai luonteenpiirteisiin liitty- Urheilun kentillä heidän etninen taus- hin liitettyä mielikuvaa luontaisesti ur- viä ennakko-odotuksia ja stereotypioita tansa oli lähes poikkeuksetta tulkittu heilullisina, mutta taktisesta kypsymät-

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 71 töminä ja kurittomina pelaajina. Näiden kanssa. Richard Dyerin mukaan valkoi- tua. Esimerkiksi Yhdysvaltain maahan- vastapainoksi eurooppalaisista pelaajis- suus toimii yhteiskunnallisena normina, muuttohistoriassa monia eurooppalaisia ta on puolestaan luotu kuvaa ammatti- jota vasten erilaisuutta ja poikkeavuutta väestöryhmiä, kuten esimerkiksi italia- maisina, luotettavina ja taktisesti älyk- arvioidaan ja arvotetaan (Dyer 1997). laisia ja irlantilaisia, pidetiin alun perin käinä pelaajina. (Ungruhe 2014; Vidacs Samoin Sara Ahmed (2007) on kirjoit- ulkopuolisina ja alempiarvoisina, ennen 2006.) Sine Agergaard ja Jan Kahr Sø- tanut valkoisesta katseesta normatiivi- kuin he vuosikymmenten kuluessa (osit- rensen (2009) ovat puolestaan nosta- sena tilana ja kokemuksena. Ahmedille tain myös urheilumenestyksen ansiosta, neet esiin tyypillisinä maahanmuutto- valkoisuus viittaa länsimaisessa yhteis- ks. esim. Gems 2012; Wilcox 2006) su- taustaisiin jalkapalloilijoihin liitettyinä kunnassa vallitsevaan hegemoniseen ta- lautuivat osaksi valkoista valtaväestöä negatiivisina ennakko-oletuksina itsek- paan selittää, määrittää, ymmärtää ja ko- (Alba & Nee 2009). Vaikka tämän ar- kyyden, heikon työmoraalin ja hermo- kea maailmaa. Näin valkoisuus kokemi- tikkelin aikajänne (2000–2020) on huo- kontrollin puutteen. sen ja ymmärtämisen tapana asettaa yh- mattavasti lyhyempi, on se silti suoma- Ihonväri, etninen tausta tai maahan- teiskunnallisen normaaliuden ja samal- laisen maahanmuuton ja jalkapalloilun muuttajuus ei ole kuitenkaan välttämättä la myös sisäpiirin ja marginaalin väliset suhteen tarkastelun kannalta merkityk- aina yhtä merkityksellinen eronteon vä- rajat. Tämän artikkelin kontekstissa val- sellinen. Kuluneen kahden vuosikym- line jalkapallon kentillä, vaan se voi tul- koinen katse liittyy erityisesti suomalai- menen aikana maahanmuuttajien mää- la korostetummin esille esimerkiksi pe- sen median tapoihin ymmärtää, selit- rä on moninkertaistunut ja sitä myötä lisuoritusten tai -tulosten mukaisesti. tää ja arvottaa maahanmuuttotaustaisia myös maahanmuuttotaustaisten pelaaji- James Rosbrook-Thompsonin (2013) miesjalkapalloilijoita Suomessa. Vaikka en määrä suomalaisessa huippujalkapal- mukaan mielikuviin maahanmuutta- perinteisen median asema urheilujour- loilussa on kasvanut. Analysoitu ajanjak- jista kurittomina ja itsekkäinä pelaajina nalismissa onkin heikentynyt esimer- so pitää myös sisällään Suomen miesten palataan tyypillisesti epäonnistumis- kiksi sosiaalisen median myötä, on toi- maajoukkueen nousun historialliseen ten ja tappioiden hetkillä. Ennakkoluu- mittajilla yhä paljon valtaa sen suhteen, arvokisapaikkaan. Yhdessä nämä tapah- lojen ja odotusten merkitys voi vaihdella millaisia maahanmuuttajataustaisia ur- tumakulut avaavat mahdollisuuden tar- myös esimerkiksi eri pelaajien, pelipaik- heilijoita ja heihin kytkeytyviä ennakko- kastella maahanmuuttotaustaisiin mies- kojen tai -tyylien kohdalla. Esimerkik- odotuksia ja käsityksiä suurelle yleisölle pelaajiin kohdistuvan valkoisen katseen si Suomessa ammattilaisina pelanneista esitetään ja millainen jalkapallo ja jalka- muutoksia ja jatkuvuuksia. ulkomaalaisista jalkapalloilijoista eten- palloilijuus määrittyy suomalaisessa me- kin hyökkääjät ovat kokeneet saaneen- diassa normatiiviseksi. Tutkimusaineistot ja -menetelmät sa laiskan pelaajan leiman suomalaisis- Rodullistaminen ei ole kuitenkaan ta pelaajista poikkeavan pelityylinsä ta- staattista ja pysyvää, vaan sosiaalisten Artikkelin aineistona toimivat siis maa- kia (Naakka 2014). ja kulttuuristen (valta)suhteiden muu- hanmuuttotaustaisia miesjalkapalloi- Rodullistaminen saa siis merkityk- tosten myötä myös eri ryhmiin kohdis- lijoita käsittelevät erilaiset mediateks- sensä vertailuasetelmassa valtavirran tuvat rodullistavat katseet voivat muut- tit. Aineiston osalta tavoitteena on ollut

72 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS saavuttaa mahdollisimman laaja-alai- esiintyneiden, maahanmuuttotaustai- ta 50 erilaista tekstinäytettä. Ajallises- nen ja moniääninen kuva maahanmuut- siksi tulkittavissa olevien pelaajien ni- ti aineistossa painottuvat viimeisimmät totaustaisia jalkapalloilijoita koskevasta millä. Tämän lisäksi hakuja on tehty eri- viisi vuotta, sillä analysoiduista teksteis- kirjoittelusta. Artikkelissa on analysoi- laisilla maahanmuuttoa ja jalkapalloa tä puolet on julkaistu aikavälillä 2016– tu ensinnäkin maahanmuuttotaustai- yhdistelevillä hakutermeillä. Haettu ai- 2020. Selvästi vähimmälle huomiolle jää sia jalkapalloilijoita käsitteleviä kirjoja: neisto on rajattu perinteisiin valtavirta- puolestaan 2000-luvun ensimmäinen Mika Wickströmin (2017) Shefki Kuqi – medioihin, minkä myötä esimerkiksi jal- vuosikymmen, jolta analysoituja tekste- Kosovon härkä, Mårten Westön (2016) kapallokannattajien ja -fanien keskuste- jä oli kaikkiaan vain seitsemän2. Loput Eremenkot. Jalkapalloperheen tarina, Atik lupalstat, blogit ja muu sosiaalinen me- kahdeksantoista tekstinäytettä jakautu- Ismailin (2015) Ammattina jalkapallo ja dia on jätetty kokonaan analysoitavan ai- vat varsin tasaisesti vuosille 2011–2015. Ari Virtasen Oi Suomi on! (2020). Tä- neiston ulkopuolelle. Suomalaisen urheilumedian katseen män lisäksi aineistona on käytetty myös Aineistolla ja sen keruutavalla on valkoisuudesta kertoo se, että kaikki täs- Olli Laineen (2018) ohjaamaa Hete- omat vahvuutensa ja rajoitteensa. Sen sä artikkelissa analysoidut tekstit ovat maj’n perheen tarinan kertovaa ”Koti- kautta on mahdollista saada niin mää- valkoihoisten, kantasuomalaisiksi miel- maa Kosovo Suomi” -dokumenttiohjel- rällisesti kuin ajallisesti varsin kattava lettyjen toimittajien kirjoittamia. Myös maa. Näissä aineistotyypeissä painottu- aineisto, joka sisältää hyvin erilaista ma- sukupuolen osalta aineistossa on merkit- vat erityisesti vuosituhannen vaihteessa teriaalia aina syväluotaavista henkilöku- tävä epätasapaino, sillä vain kolme ana- alkaneessa maahanmuuttotaustaisten vista lyhyisiin puheenvuoroihin ja otte- lysoiduista teksteistä on naisten kirjoit- pelaajien ensimmäisessä aallossa keskei- luraportteihin. Aineiston monimuotoi- tamia. Taustalla ei siis ole tutkijan teke- sissä rooleissa olleiden pelaajien tarinat. suudessa piilee kuitenkin myös sen heik- mä rajaus, vaan aineiston painottumisen Tämän lisäksi artikkelissa on analy- kous. Koska aineisto koostuu hyvin eri- voidaan katsoa heijastavan suomalaista soitu 2000-luvulla julkaistuja maahan- tyylisistä ja -tyyppisistä mediasisällöis- mediatodellisuutta, jossa urheilutoimijat muuttotaustaisia jalkapalloilijoita käsit- tä, joihin voi kirjoittajan, haastateltavan ovat valtaosin valkoihoisia ja kantasuo- televiä verkkotekstejä, kuten esimerkiksi tai julkaisijan taholta liittyä erilaisia mo- malaisia miehiä. henkilökuvia, haastatteluja, kommentte- tivaatioita ja tavoitteita, ei niiden pohjal- Tarkempaan analyysiin valikoitu- ja ja otteluraportteja. Tältä osin aineistoa ta tule tehdä liian yksityiskohtaisia joh- neiden tekstien kriteerinä oli, että niis- on haettu niin Googlen kuin viiden lue- topäätöksiä. Nämä rajoitukset huomioi- sä maahanmuuttajuus esitettiin selkeäs- tuimman (FIAM 2020) suomenkielisen den tämän artikkelin tavoitteena onkin ti merkityksellisenä tekijänä tekstin valtavirtamedian (Helsingin Sanomat, ollut nostaa esiin niitä yleisiä puhetapoja kohteena olevalle jalkapalloilijalle. Tä- Yleisradio, Iltalehti, Iltasanomat ja MTV) ja luokitteluja, jotka toistuvat aineistossa mä saattoi näkyä esimerkiksi viittauksi- ja kahden urheilulehden (Urheilulehti ja säännöllisesti tekstityypistä ja -tyylistä na Suomen ulkopuolella saatuihin jalka- ELMO-lehti) omien hakutoimintojen riippumatta. pallo-oppeihin, maahanmuuton aiheut- kautta. Hakuja on tehty kaikkien A- ja/ Noin kahdensadan tekstin massasta tamien elämänpolullisten haasteiden tai U21-maajoukkueissa 2000-luvuilla tarkempaan analyysiin valikoitui lopul- vaikutuksista pelaajaan tai vaikkapa eri-

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 73 laisen kulttuuritaustan heijastumisesta tu jalkapallo-ominaisuuksiin (esim. tai- aineisto sisältääkin usein vertailuase pelitapaan. Pelkkä maahanmuuttotaus- dollinen, taktinen ja fyysinen osaami- telman suomalaisiin pelaajiin, suoma- tan mainitseminen ei siis itsessään riit- nen) ja henkisiin ominaisuuksiin (esim. laiseen pelityyliin tai yleisemmin suo- tänyt, vaan analyysin kannalta olennais- luonteenpiirteet, asenne, kasvatus, koke- malaisen jalkapallon arvo- ja kokemus- ta oli, että pelaajan taustan ja hänen ken- mukset) ja jaettu edelleen positiivisiksi ja maailmaan. Keskeiseksi teemaksi nou- tällä ja/tai sen ulkopuolella esiin nouse- negatiivisiksi tulkittaviksi ominaisuuk- see tältä osin maahanmuuttotaustai- vien ominaisuuksien ja edesottamusten siksi. Analyysin toisessa osiossa on puo- siin pelaajiin yhdistetyt mielikuvat epä välille rakennettiin selkeä yhteys. Tä- lestaan tarkasteltu sitä, kuinka mediassa suomalaisuudesta tai epätyypillisestä män lisäksi analyysiin otettiin mukaan määritellään (epä)suomalaista jalkapal- suomalaisuudesta ja niiden varaan ra- tekstejä, joissa rakennettiin kuvaa suo- loa ja jalkapalloilijuutta. Millaisia positii- kentuva ajatus maahanmuuttotaustais- malaisesta jalkapallosta ja suomalaises- visia ja negatiivisia ominaisuuksia ja ar- ten jalkapalloilijoiden poikkeukselli- ta jalkapalloilijuudesta. Useimmiten nä- voja siihen liitetään? Analyysin lopuksi suudesta. mä kaksi ehtoa täyttyivät yhdessä ja sa- nämä osiot on yhdistetty, jolloin on pää- Yksi tyypillinen esimerkki tästä massa tekstissä, koska maahanmuutto- dytty tarkastelemaan sitä, kuinka maa- poikkeuksellisuudesta on maahanmuut- taustaisten pelaajien ominaisuuksia ja hanmuuttotaustaisia pelaajia suhteute- totaustaisten pelaajien taustan ja elä- edesottamuksia peilataan tyypillisesti taan ja arvotetaan suomalaiseen jalka- mänpolun varaan rakentuva tarina hei- juuri oletettuun kuvaan (epä)suomalai- palloon nähden. Miltä osin ja kuinka hy- dän erityisestä tahdonvoimastaan ja pe- sesta jalkapallosta. vin tai huonosti he sopivat mediassa luo- riksiantamattomuudestaan. Maahan- Aineiston analyysissa on käytetty si- tuun kuvaan normatiivisesta suomalai- muuttotaustaisia pelaajia koskevassa sältöanalyysiä, jossa aineisto on järjes- sesta jalkapalloilijuudesta? kirjoittelussa korostuvatkin usein ”vai- tetty temaattisen luokittelun kautta uu- keuksista voittoon” -tyyppiset tarinat, deksi kokonaisuudeksi (Eskola & Suo- joissa pelaaja on periksiantamattomuu- Ylivertaiset ja täysin poikkeukselliset ranta 1998; Tuomi & Sarajärvi 2017). tensa avulla selättänyt vastoinkäymisiä Analyysi koostuu kahdesta erillisestä, Artikkelin yhtenä tarkoituksena on siis niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Esi- mutta toisiinsa varsin tiukasti kietou- tuoda esiin suomalaisessa mediassa il- merkiksi jalkapallovalmentaja Juha Ma- tuvasta osiosta. Ensimmäisessä osios- meneviä maahanmuuttajuuden määrit- linen on kertonut arvostavansa ”tahto sa huomiota on kiinnitetty jalkapalloi- tymisiä ja merkityksellistymisiä jalkapal- tasoltaan kovia” maahanmuuttotaustai- lijoiden maahanmuuttotaustaa koske- lon kontekstissa. Analysoidussa aineis- sia pelaajia, joista ”vaikeudet elämässä viin viittauksiin. Kuinka heidän taus- tossa jalkapalloilijoiden maahanmuut- ovat tehneet yritteliäitä ja taistelijoita", tastaan on kirjoitettu, millaisia asioita tajuus näyttäisi saavan ilmenemismuo- ja joista ”tulee huippu-urheilijoita erit- siitä on nostettu esiin ja kuinka taustan tonsa erityisesti rajanvedoissa ja erot- täin suurella prosentilla kantasuomalai- on nähty vaikuttavan kyseiseen henki- tautumisissa suomalaisuuden kanssa. siin verrattuna" (Hakola 2015). Näille löön niin pelaajana kuin ihmisenä? Tä- Maahanmuuttotaustaisten pelaajien periksiantamattomuutta korostaville ta- män jälkeen nämä havainnot on jaotel- ominaisuuksia käsittelevä media- rinoille on tyypillistä vastakkainasettelu

74 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS maahanmuuttotaustaisten ja kantasuo- linen taito ja luovuus (ks. myös Ager- wer & Silk 2011). Tältä osin median luo- malaisten pelaajien kasvuolosuhteiden gaard & Sørensen, 2009). Pelitaitojen ma kuva maahanmuuttotaustaisista jal- välillä. Esimerkiksi Pohjalaisen toimittaja -tyylin kohdalla merkittäväksi tausta- kapalloilijoista onkin varsin yksipuoli- ja Toni Viljanmaa (2015) kysyy kolum- tekijäksi nostetaan usein maahanmuut- nen. Esimerkiksi keskiluokkaisesta per- nissaan: ”Entä jos nuorilla maahanmuuttotaustaisten pelaajien kantasuomalais- heestä tulevien maahanmuuttotaustais- tajilla on enemmän menestymisen näl- ten junioreiden pelaajapolusta poikkea- ten pelaajien tarinat olivat analysoidussa kää liian hyvään tottuneeseen ja vähän vat kasvu- ja peliympäristöt. Esimerkik- aineistossa hyvin harvinaisia (esim. Saa- liikkuvaan kantaväestöön verrattuna?” si lapsuutensa pakolaisleirillä viettänee- rinen 2014; katso myös Berg 2016). Periksiantamattomuuden lisäksi seen Mostaugh Yaghoubiin ”opit Tehera- maahanmuuttotaustaisia huippujalka- nin kaduilta ovat juurtuneet tiukkaan” Toisella tavalla temperamenttisia palloilijoita käsittelevissä kirjoituksissa (Pyykkö 2015). Näiden varhaisten peli- korostuu tyypillisesti pelaajien korkea kokemustensa myötä hän on ”saanut pal- Maahanmuuttotaustaisten pelaajien itseluottamus ja kunnianhimo. Periksi- lon tottelemaan ahtaassakin paikassa ja poikkeuksellista periksiantamattomuut- antamattomuuden tavoin myös itseluot- oppinut kuljettamaan sitä pitempään ta, itseluottamusta ja pallollista osaamis- tamuksen kohdalla vertauskohtaa hae- kuin muut” (mt.). Suomessa syntynees- ta korostavan meritokratiapuheen vastaan kantasuomalaisiin pelaajiin ja yli- tä, mutta 12-vuotiaana Englantiin muut- tapainona toimii huolipuhe, jossa on- päätään suomalaisuuteen. Analysoidus- taneesta Glen Kamarasta puolestaan gelmia nähdään erityisesti joukkue sa aineistossa esimerkiksi Perparim He- ”huokuu yhä katujalkapalloilija”, jon- pelaamisessa ja pelaajien henkisissä omi- temaj’sta huokuu ”suomalaiselle pelaa- ka ”luontaiset vaistot kentällä ovat suo- naisuuksissa. Tällöin esiin nousevat pu- jalle hivenen epätyypillistä itsevarmuut- malaiselle jalkapalloilijalle ylivertaiset heenvuorot pelaajien itsekkyydestä, yh- ta ja kypsyyttä” (A. Virtanen 2019), kun ja täysin poikkeukselliset” (Rosti 2018). teisen päämäärän unohtamisesta ja puo- taas Roman Eremenko on ”siinä mieles- Maahanmuuttotaustaisia jalkapal- lustusvelvoitteiden laiminlyömisestä. sä epäsuomalainen, että hänellä on vahva loilijoita koskevissa verkkokirjoituksis- Huomionarvoista on, että huolipuheessa itseluottamus” (Westö & Eremenko sa korostuu siis kantasuomalaisesta val- ei kyseenalaisteta maahanmuuttotaus- 2016). Pyry Soirissa puolestaan ”on sen tavirrasta poikkeava elämänkulku ja sen taisten pelaajien taitoja, vaan ongelmien verran kansainvälistä verta, että hänen pohjalta rakentuva kuva epäsuomalai- nähdään johtuvan ennen kaikkea asen- kunnianhimonsa ja itseluottamuksen- sesta jalkapalloilijuudesta. Kovien ko- teesta ja henkisisistä ominaisuuksista. sa ovat erittäin korkealla tasolla” Oivio( kemusten, vaikeuksien ja haasteiden al- Esimerkiksi Alexei Eremenko Juniorin 2017). leviivaamisen osalta yhtymäkohtia voi- kohdalla ”ongelma ei ollut siinä, etteikö Maahanmuuttotaustaisiin pelaajiin daan löytää esimerkiksi yhdysvaltalaisen Junior olisi osannut puolustaa, ongelma yhdistetty vahva itseluottamus ja kun- urheilumedian tavasta rakentaa yhteyt- oli siinä, ettei hän välittänyt tehdä sitä” nianhimo liittyvät usein myös oletuk- tä mustien urheilijoiden menestyksen ja (Westö & Eremenko 2016). siin tietynlaisista pelitaidoista ja -tyy- heidän rankkojen kasvuolosuhteidensa Yleisellä tasolla huolipuheessa ky- listä, jossa korostuu tyypillisesti pallol- ja -ympäristönsä välille (Andrews, Mo- seenalaistetaan pelaajan sitoutuminen

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 75 ja sopeutuminen joukkueeseen. Viime sesti” (Aalto 2017). Kurittomuus liittyy laajien epäsuomalaisista ominaisuuksis- aikoina näkyvin esimerkki tästä on ollut myös ajatukseen siitä, että maahanmuutta, heidän suomalaisille pelaajille epä- pitkään sivussa olleen Roman Eremen- totaustaisten pelaajien korkea tunneta- tyypillisistä taidoistaan tai heidän kan- kon mahdollinen paluu maajoukkuee- so voi johtaa helposti ylilyönteihin. Pit- tasuomalaisten pelaajien junioripolusta seen. Kokaiininkäytöstä vuonna 2016 kän päivätyön suomalaisen jalkapallon merkittävästi poikkeavasta jalkapallo- saamaansa pelikieltoon asti Eremenkoa parissa tehneen Markku Peltoniemen kasvatuksestaan. Näin suomalaisuus toi- käsiteltiin mediassa lähinnä meritokra- sanoin maahanmuuttotaustaiset nuo- mii jalkapallonkin kentillä normina, jos- tiapuheen näkökulmasta, jolloin hän oli ret ovat ”toisella tavalla temperamentti- ta maahanmuuttotaustaiset pelaajat joko ”Suomen ainoa kansainvälisen tason pe- sia kuin suomalaisnuoret” (Westö & Ere- hyvässä tai pahassa poikkeavat. laaja” (Kinnunen 2015). Eremenkon pe- menko 2016). Parhaimmassa tapaukses- Aineistossa esiin nousevassa suo- lillistä panosta maajoukkueelle ei edel- sa he tuovat ”mukavan suolaisen lisänsä malaisessa tavassa pelata jalkapalloa ko- leenkään kyseenalaisteta, mutta kirjoi- jäyhään suomalaiseen kulttuuriin” (Kos- rostuu yksilöiden sijaan joukkue ja tai- tuksiin on ilmaantunut huomattavasti kinen 2008), mutta pahimmassa tapauk- don ja luovuuden sijaan tunnollisuus ja enemmän joukkueeseen sitoutumiseen sessa heidän kurittomuutensa vaikuttaa luotettavuus. Ylivertaisten taitojen tai ja sopeutumiseen liittyvää huolipuhet- haitallisesti koko joukkueen suorituk- poikkeuksellisten jalkapallovaistojen si- ta. Esimerkiksi Hämeen Sanomien Ja- seen. Näin pelikenttien kurittomuus yh- jaan kantasuomalaisten pelaajien koh- ri Virtasen (2019) mukaan Eremenkon distyy stereotyyppiseen kuvaan maa- dalla keskeistä on annettujen ohjeiden paluu voisi ”horjuttaa sitä henkistä voi- hanmuuttotaustaisten poikien ja nuor- ja taktiikan tunnollinen noudattaminen maa ja yhteisöllisyyttä mikä on yksi mer- ten miesten arvaamattomuudesta (Chun ja epäitsekäs joukkueen puolesta pelaa- kittävä syy joukkueen nykymenestyk- 2011; Hodge ym. 2008) ja toisaalta maa- minen. Alla tätä suomalaista jalkapallo- seen.” Satakunnan Kansan kolumnis- hanmuuttotaustaisiin pelaajiin liitetystä mentaliteettia kuvaa uransa aikana yli sa- saan Pekka Aalto (2018) puolestaan toi- kypsymättömyydestä (Ungruhe 2014; ta A-maaottelua pelannut Sami Hyypiä. vottaa Roman Eremenkon tervetulleek- Vidacs 2006). si ”mikäli miehen sydän sykkii kunnol- Suomalainen luonteenpiirre on tun- la Suomelle”. nollisuus. Se on Suomen puolustus- Nöyrän työteliäs joukkuepeli Huolipuheenvuoroissa esiin noste- pelin perusta. Jos sovimme jotain, sii- tä pidetään kiinni koko 90 minuuttia. taan usein myös maahanmuuttotaus- Maahanmuuttotaustaisten pelaajien Toinen peruspilari on se, että kaikki taisten pelaajien kurittomuus ja hermo- ominaisuuksia käsittelevä media-aineis- osallistuvat, jokaisen on puolustetta- kontrollin puute (katso myös Berg 2016; to sisältää siis usein vertailuasetelman va. (Aaltonen 2018.) Agergaard & Sørensen 2009). Tyypilli- suomalaisiin pelaajiin, suomalaiseen sessä stereotypiassa maahanmuutto- pelityyliin tai yleisemmin suomalaisen Tunnollinen joukkuepeli ja yhteiseen taustainen pelaaja on Abukar Moha- jalkapallon arvomaailmaan. Selkeim- asiaan sitoutuminen näyttäytyvät laa- medin tavoin ”hetken lapsi, joka ei aina min tämä vastakkainasettelu näkyy kir- jemminkin suomalaisten joukkuepe- noudattanut kaikkia ohjeita kirjaimelli- joituksina maahanmuuttotaustaisten pe- lien ytimenä. Esimerkiksi ”Parempaa

76 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS peliä” -projektissa suomalaiset pallope- vat tätä hyvin. Joonas Kuisman (2019) keusyksilöinä, mutta toisaalta heiltä odo- lien huippuvalmentajat nimesivät suo- kirjoituksessa suuret egot rajataan suo- tetaan myös annettuun malliin sopeu- malaisten menestyneiden joukkueiden malaisten pallopelien menestysreseptin tumista. Toimittaja Janne Kosunen on taustalta yhteisiä piirteitä, joista tärkeim- ulkopuolelle. Pekka Aalto (2018) puoles- kuvannut tätä ristiriitaa osuvasti Alek- pänä esiin nousi ”tiivis ja aktiivinen puo- taan yhdistää kurinalaisesta pelitavasta sei Eremenko Junioriin kohdistuneiden lustuspeli ja joukkuepeliin sitoutuneet lipsumisen lapsellisuuteen ja kypsymät- odotusten osalta. pelaajat” (Aaltonen 2018). Jalkapallos- tömyyteen. sa erityisesti Markku Kanervan menes- Hän edustaa sellaista pelaajatyyppiä, tyksekkäällä valmennuskaudella puhe Jokainen tiesi roolinsa eikä kenenkään joita alituiseen perätään Suomen jal- joukkuepelistä ja siihen sitoutumises- rooli ollut liian suuri suhteessa omaan kapalloon – persoonallisuuksia, jotka osaavat olla luovia ja ennalta ar- ta on selvästi korostunut. Johtavana aja- kompetenssiinsa. Huuhkajien vah- vuus, tiivis ja nöyrän työteliäs jouk- vaamattomia ja paneutua epätavalli- tuksena on ollut, ettei Suomi pärjää yksi- kuepeli ilman suuria egoja, oli nyt sa- siin kikkoihin ja harhautuksiin. Mut- löiden taidossa ja osaamisessa maailman ma kuin muilla menestyneillä suoma- ta sitten kun sellainen lopulta ilmestyy, huipuille. Sen vuoksi menestymismah- laisilla maajoukkueilla: Leijonilla ja niin hänet tuomitaankin juuri siksi, et- dollisuus piilee tiiviissä ja saumattomasti Susijengillä. (Kuisma 2019.) tä hän ei ole mallin mukainen. Tämä toimivassa joukkuepelissä. on ristiriitainen ajatusmalli jossa odo- tukset ja todellisuus vain harvoin koh- Hype taisi päästä muutaman pelaajan taavat. (Westö & Eremenko 2016.) Hänen salaisuutensa on peliajatus, jos- pään sisälle. Suoritus Unkaria vastaan sa ei niinkään korosteta yksilöitä vaan oli jotain lapsellisen ja ylimielisen vä- joukkuetta. Kanervan opeilla Huuh- limaastosta, eikä sellaiseen ole jatkossa Jättipotti tai tyhjä arpa kajista on syntynyt taktisesti yhtenäi- varaa. Suomesta ei ikinä tule Barcelo- nen, henkisesti luja ja yhteisen pää- naa, joka lyhytsyöttelee itsensä prässin määrän eteen töitä tekevä tiimi, joka alta väljemmille vesille. (Aalto 2018.) Yhdistävänä tekijänä tämän artikkelin on parempi kuin erillisten pelaajien aineistossa nousee esiin oletus maahan- taitojen summa. (Karvala 2019.) Suomalaista jalkapalloilua ja maahanmuuttotaustaisten pelaajien epäsuoma- muuttotaustaisia pelaajia koskevassa kir- laisista tai suomalaisittain epätavallisista Suomalaiseen joukkuepelin korostami- joittelussa silmiinpistävää on siis paino- ominaisuuksista ja niiden kautta raken- seen liittyy epäitsekkyyden ja tunnolli- tusero yksilön ja joukkueen välillä. Suo- tuvasta kuvasta maahanmuuttotaustai- suuden lisäksi myös oletus pelaajien hen- malainen jalkapallo asettuu tyypillises- sista jalkapalloilijoista poikkeusyksilöi- kisestä kypsyydestä ja tasapainoisuudes- ti taitavien yksilöiden ja suurien ego- nä. Tämän poikkeuksellisuuden myötä ta. Suomalaisen jalkapallon arvojen vas- jen vastakohdaksi korostaen tunnollista heidän toivotaan ja myös odotetaan tuo- taiseksi mielletty käyttäytyminen ilme- joukkuepeliä. Maahanmuuttotaustais- van jotain uutta ja erityistä vuosikym- nee aineistossa niin kiukutteluna, räjäh- ten jalkapalloilijoiden näkökulmasta ti- meniä jalkapallomaailman periferiassa telynä, ylimielisyytenä kuin liian isoina lanne on ristiriitainen. Toisaalta heistä viettäneeseen suomalaiseen jalkapalloi- egoina. Alla olevat kaksi lainausta kuvaa- luodaan kuvaa massasta erottuvina poik- luun. Tätä erityisyyden odotusta allevii-

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 77 vaavat aineistossa niin lukuisat viittauk- Omaa Zlatania meillä ei ole, ainakaan kinä Vilgrenin (2007) mainitsemas- set eurooppalaisten maajoukkueiden vielä. Mutta supertähden ilmaantu- ta suomalaisen jalkapalloilun periferia tähtinä loistaviin maahanmuuttotaus- minen on oletettavasti vain ajan kysy- traumasta, jossa kantasuomalaiset pelaa- mys. Kuten tunnettua, huomisen suo- taisiin pelaajiin, kuin myös säännöllises- jat ovat vain ”pohjoisia pallonpotkijoita”. malaiset jalkapallotähdet eivät ole ni- ti toistuva kysymys ”Suomen Zlatanista”. meltään Jääskeläinen, Hämäläinen tai Supertähtipuheen myötä maahanmuut- Pasanen, vaan Anyamale, Yaghoubi ja totaustaisiin pelaajiin kohdistuu siis Kansakuntien menestyksessä on kyse Atakayi ja heidän juurensa eivät ole odotus suomalaisen jalkapalloilun ja en- sattumasta. Yksi ihmeellisen lahjakas Suomessa, eivätkä edes Etelä-Euroo- nen kaikkea miesten maajoukkueen nos- mamu voi muuttaa niin paljon. Olisipa passa vaan Kongon, Nigerian ja Sier- tamisesta korkeammalle tasolle. Tältä esimerkiksi eräs bosnialaispariskunta ra Leonen kaltaisissa maissa. (Westö & osin keskustelusta voi löytää yhtymä- muuttanut aikoinaan Ruotsin Mal- Eremenko 2016.) mön sijaan vaikkapa Suomen Mikke- kohtia myös ”black excellence” -termillä liin, sinne Kuqin perheen naapuriin. Todennäköistä silti on, että seuraava viitattuun ilmiöön, jossa vähemmistö- Suomessa olisi nyt aivan toisenlainen suomalainen maailmanluokan täh- jen asemassa olevien yksilöiden on ol- jalkapallobuumi. Luultavasti olisim- ti jalkapallossa ei ole kaurahattu, jon- tava poikkeuksellisen hyviä mahtuak- ka sukunimi loppuu kirjaimiin "-nen". me jo 2000-luvun alussa pelanneet ar- seen normiin ja tullakseen hyväksytyik- vokisoissa. (Nieminen 2012.) Luultavammin meitä suomalaisia jal- kapallofaneja villitsee tulevina vuosi joukkoon (Owusu 2016). Jalkapallon Suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuutta sina pelaaja, jonka nimen ääntämi- saralla asiasta on puhunut esimerkik- ja sen potentiaalisia supertähtiä käsittele sessä joudumme tekemään aluksi töi- si kosovolaistaustainen Shpat Qerimi, vissä kirjoituksissa esiin nouseekin mie- tä.”(Ylönen 2018.) jonka mukaan ”faktaa on se, että mun lenkiintoinen ero kantasuomalaisten ja piti ulkomaalaisena pelaajana olla pal- maahanmuuttotaustaisten nuorten pe- Vaikka yllä mainitut anyamalet, yaghou- jon parempi kuin suomalaisen, jotta saa- laajien välillä. Siinä, missä maahanmuut- bit ja atakayit olivatkin/ovatkin lupaavia taisiin sama arvio peliesityksestä” (Saa- totaustaisiin nuoriin pelaajiin liitetään nuoria pelaajia, on juuri heidän nostami- rinen 2014). Alla oleva toimittaja Eetu helposti ja varsin vähäisilläkin pelillisillä sensa huomisen ilmeisiksi supertähdik- Setäsen (2015) kirjoitus kuvaa äärim- näytöillä odotus ja lupaus supertähteydes- si vaikeaa pelkin pelillisin perustein. Yl- mäisellä tavalla tämän supertähtiodo- tä, näyttäisi kantasuomalaisuus pikem- lä olevia lainauksia voidaankin tulkita tuksen vaikutuksia keskusteluun maa- minkin laskevan supertähteyden toden- esimerkkeinä maahanmuuttotaustaisiin hanmuuttotaustaisten pelaajien merki- näköisyyttä. Alla olevat kaksi kirjoitus- pelaajiin kohdistuvasta rodullistamises- tyksestä ja roolista Suomen maajoukku- ta ovat erityisen selkeitä esimerkkejä täs- ta, joissa heihin liitetään poikkeukselli- eelle. Puhtaan meritokratisesta näkökul- tä puhetavasta, jossa kantasuomalaisuus suuden ja erityisyyden oletus ja odotus. masta maahanmuuttajuutta suomalai- ikään kuin rajaa pelaajan ”zlatanmaisen” Samoissa nuorisomaajoukkueissa hei- sessa jalkapallossa tarkastelevan Setä- supertähtipotentiaalin ulkopuolelle. dän kanssaan pelanneiden väisästen, pei- sen mukaan maahanmuuttotaustainen posten ja oksasten potentiaalin ohittami- pelaaja voi olla Suomen maajoukkueelle nen voidaan puolestaan nähdä esimerk- joko ”jättipotti” tai ”tyhjä arpa”.

78 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS Jos Suomessa joku vielä ajattelee, et- urheilusankaruuden rinnalle alettiin Lukas Hradeckylle on pelillisten kehu- tä maajoukkueessa voi pelata vain vir- 2000-luvun alussa rakentaa mielikuvaa jen lisäksi soviteltu mediassa myös aiem- tasia ja korhosia, ummehtunut mieli on uusista maahanmuuttotaustaisista täh- min maahanmuuttotaustaisille pelaajille syytä tuulettaa äkkiä. Suomalais-venä- distä, joiden kohdalla samaistuttavuu- hyvin harvinaista roolia joukkueen hen- läinen puolustaja Boris Rotenberg oli tyhjä arpa, mutta se ei tarkoita, ettei- den korvasi poikkeuksellisuuden ihaste- kisenä johtajana ja yleisesti ottaen hyvä- kö jättipotin raaputtamista kannattai- lu ja kauhistelu. Otsikoihin nousivat täl- nä tyyppinä. Vaikka ulospäinsuuntau- si jatkaa. (Setänen 2015.) löin ”Aleksei Eremenko Juniorin ja Per- tunut ja avoin Hradecky poikkeaakin parim Hetemaj’n kaltaiset ajoittain tuit- jossain määrin litmaslaisesta urheilu- tuilevat pallojonglöörit” (Alavuotunki tähdestä, ei häntä ole kuitenkaan käsi- Eikä Kamara ole Paul Pogba 2011), ”turhautuessaan tulta ja tappu- telty maahanmuuttotaustaisille pelaa- raa” (Innanen 2019) oleva Roman Ere- jille tyypillisen huolipuheen näkökul- Poikkeuksellisuuden kautta tapahtuva menko tai ”tulisieluinen” (Wickström masta. maahanmuuttotaustaisten pelaajien me- 2017) Shefki Kuqi. Erilaisista peli- diakäsittely on siis luonut osaltaan jän- paikoista ja -tyyleistä huolimatta näi- Maalivahti Lukas Hradecky oli täydel- nitteistä kuvaa maahanmuuttajuuden tä pelaajia yhdisti heihin liitetty arvaa- linen johtava pelaaja pitämään positii- ja kantasuomalaisuuden välille. Keskei- mattomuus ja räjähdysherkkyys. Analy- vista kierrettä yllä ja samalla synnyt- tämään ilmiötä. Bundesliiga-koppari seen osaan on tällöin noussut se, kuinka soidussa aineistossa silmiinpistävää on- on kentällä rautainen ammattilainen, maahanmuuttotaustaisiksi mielletyt pe- kin, kuinka harvoin maahanmuuttotaus- mutta viheriön ulkopuolella rento ja laajat eroavat suomalaisuudesta ja suo- taisia pelaajia käsitellään arvaamatto- hyväntuulinen tunnelmanluoja. Hra- malaisesta tavasta pelata ja olla jalkapal- muuden sijaan esimerkiksi luotettavina decky nautti Pohjoiskaarteen huudat- loilija. Pelillisten tekijöiden lisäksi tämä tai kypsinä joukkuepelaajina tai yhteis- tamisesta – ja parista kolmesta oluesta on näkynyt selvästi myös siinä, millaista henkeä kohottavina pelikavereina. voiton jälkeen. (Kuisma 2019) kuvaa maajoukkuetähdistä on luotu. Pit- Viime vuosien aikana maahanmuut- Hradeckyn kohdalla on kuitenkin syy- kään miesten maajoukkueen kirkkaim- totaustaisista pelaajista suomalaisessa tä huomioida, ettei hän välttämättä edus- pina tähtinä loistaneita Jari Litmasta ja mediassa esitetty kuva on kuitenkin laa- ta perinteistä rodullistettua kuvaa maa- Sami Hyypiää käsittelevät kirjoitukset jenemassa ja monipuolistumassa. Tä- hanmuuttotaustaisesta jalkapalloilijasta. korostivat heidän vaatimattomuuttaan ja hän vaikuttaa osaltaan se, että pelaaja- Slovakiassa syntynyt, mutta kaksivuo- samaistuttavuuttaan. Kansainvälisestä massan kasvamisen myötä myös pelaa- tiaasta asti Suomessa asunut Hradecky menestyksestä huolimatta Hyypiä oli jatyypit ja pelipaikat ovat monipuolistu- ei poikkea ulkoisesti kantasuomalaises- yhä ”sama voikkaalainen jätkä” (Pötry neet. Erilaisten pelaajatyyppien saades- ta palloilijasta ja hän on julkisuudessa 2002) siinä missä Litmanen oli ”suo- sa yhä enemmän palstatilaa ei perintei- korostanut näkyvästi identiteettiään tur- malainen vaatimaton supersankari” nen arvaamattomuutta ja räjähdysherk- kulaisena. Hänen lisäkseen esimerkki- (Kemppainen 2015). kyyttä korostava lähestymistapa tunnu nä maahanmuuttotaustaisten pelaajien Tämän perinteisen suomalaisen enää toimivalta. Esimerkiksi maalivahti mediakäsittelyn muutoksesta voidaan

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 79 kuitenkin nostaa myös keskikenttäpelaa- pertähdistä, on Lukas Hradecky, Glen Maahanmuuttotaustaisia pelaaja Glen Kamara, jonka vanhemmat ovat Kamaran ja monet muut uudet huuh- jia koskevassa kuvastossa on kuiten- kotoisin Sierra Leonesta. Tampereel- kajatähdet hyväksytty osaksi luotetta- kin mahdollista havaita myös muutok- la syntynyt, mutta 12-vuotiaana Eng- vien, tasapainoisten ja joukkueelle pe- sia, jotka voidaan jäljittää ainakin kol- lantiin muuttanut Kamara on tumma laavien suomalaisten palloilutähtien jat- meen kehityskulkuun. Ensinnäkin pe- ihoinen ja hän kommunikoi suomalai- kumoa. Sen sijaan, että vastakkainaset- laajamassan ja erilaisten pelaajatyyp- sen median kanssa englanniksi. Kama- telua rakennettaisiin maahanmuutto- pien kasvun myötä maahanmuuttotaus- ran käsittelylle negatiivisen poikkeavuu- taustaisten ja kantasuomalaisten pelaa- taisten pelaajien sovittaminen yhteen den ja huolipuheen kautta olisi siis aina- jien välille, on jakolinjana nyt yllä laina- muottiin on käynyt entistä vaikeammak- kin ulkoiset perusteet. Sopeutumatto- tun esimerkin mukaisesti enemmänkin si. Toisaalta ajan kulumisen myötä myös muuden ja haasteiden sijaan Kamaran suomalaisen ja kansainvälisen futistäh- maahanmuuttajataustaisiin pelaajiin liit- kohdalla korostuu kuitenkin nöyryys ja teyden välillä. tyvä uutuuden viehätys ja eksoottisuus joukkueelle pelaaminen. Näin hänet on ovat katoamassa. Monet aikoinaan suur- erilaisesta taustastaan huolimatta istu- lupauksina pidetyt maahanmuuttotaus- Lopuksi tettu perinteisen suomalaisen urheilu- taiset pelaajat ovat kansainvälisen super- sankaruuden muottiin. Alla toimittaja tähteyden sijaan tehneet uransa kansal- Ari Virtanen (2020) tekee mielenkiin- Tässä artikkelissa on tarkasteltu maa- lisella tasolla tai alasarjoissa. Maahan- toisen erottelun suomalaisten ja kansain- hanmuuttotaustaisia miesjalkapalloili- muuttotaustaisten pelaajien normalisoi- välisten futistähtien välillä. joita koskevaa kirjoittelua suomalaisessa tuessa näin osaksi suomalaisen jalkapal- mediassa. Aineiston tulkintaa on ohjan- lon arkea ei uusien lupausten harteille so- Tähtipelaajia olivat Pukki ja Kama- nut rodullistamisen käsite ja ajatus val- vitella enää yhtä herkästi ”Suomen Zla- ra, ja sellaisiksi he olivat nöyriä jouk- koisesta katseesta normatiivisena tilana tan” -lempinimeä. Kolmantena tekijänä kuepelaajia. He eivät käyttäytyneet si- ja kokemuksena. Analysoiduissa teks- kirjoitteluun vaikuttaa tällä hetkellä se, ten kuin tähtipelaajien voisi kuvitella teissä korostuu ajatus maahanmuutto- että Suomen miesten maajoukkue on ai- käyttäytyvän. Pukki ei ole mikään Zla- tan. Eikä Kamara ole Paul Pogba. (A. taustaisista pelaajista poikkeusyksilöi- nakin hetkellisesti selättänyt periferia Virtanen 2020.) nä, jotka epäsuomalaisten ominaisuuk- traumansa pelaamalla itsensä arvokisoi- sien ja kokemusten myötä auttavat peri- hin. Kaiken lisäksi historiallinen arvo Siinä missä Shefki Kuqin, Aleksei Ere- feriatraumasta kärsivän suomalaisen jal- kisapaikka saavutettiin normatiivisen menko Juniorin, Perparim Hetemaj’n kapalloilun korkeammalle tasolle. Tä- suomalaisella tavalla eli työteliään ja ja monien muiden ensimmäisen aallon hän poikkeuksellisuuteen liittyy myös tunnollisen joukkuepelin kautta. Myös maahanmuuttotaustaisten maajouk- omat riskinsä, sillä pelillisen osaamisen tämä on osaltaan vähentänyt tarvetta kuepelaajien kohdalla vertailukohtia ha- lisäksi maahanmuuttotaustaisiin pelaa- Huuhkajien kurssin kääntävälle poikke- ettiin vielä Zlatan Ibrahimovićin kaltai- jiin on liitetty vahvasti oletus arvaamat- ukselliselle supertähdelle. sista arvaamattomista ja isoegoisista su- tomuudesta. Tämän artikkelin aineiston pohjal-

80 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS Ahmed, Sara (2007) A phenomenology of white ta ei tule kuitenkaan tehdä liian pitkälle taisten pelaajien kokemukset rasismista ness. Feminist theory 8:2, 149–168. meneviä johtopäätöksiä. Ensinnäkin on ovat yleisimpiä juniori- ja alasarjatasoil- Alavuotunki, Jaakko (2011) Suomifutis tarvitsee luovuutta.Kansanuutiset . https://www.kansanu syytä muistaa, että artikkelissa on käsi- la. Käsitteellisesti tarvetta olisi puoles- utiset.fi/artikkeli/2687364-suomifutis-tarvitsee- telty lähinnä vain maajoukkuetason pe- taan rodullistamisen dynaamisuutta ja luovuutta (Tarkastettu 13.3.2020.) Alba, Richard & Nee, Victor (2009) Remaking laajia, jolloin kirjoittelussa on korostunut kontekstialisuutta tarkastelevalle jatko- the American Mainstream: Assimilation and Suomen maajoukkueen ja suomalaisen tutkimukselle. Kuinka rodullistaminen Contemporary Immigration. Cambridge: Harvard University Press. jalkapallokulttuurin yhteinen etu. Eten- ja toiseus kohdistuu eri pelaajiin, millai- Andrews, David, Mower, Ronald & Silk, Michael kin viime vuosina vallinneessa tilantees- sissa konteksteissa se ilmenee ja millais- (2011) Ghettocentrism and the essentialized black male athlete. Teoksessa David Leonard sa, jossa maajoukkueen pelit ovat men- ta vaihtelua sen osalta voidaan havaita? & Richard King (toim.) Commodified and Criminalized: New Racisms and African Americans neet hyvin, ei mediassa ole oletettavasti in Contemporary Sports. Rowman & Littlefield ollut syytä korostaa tai etsiä eroja ja jän- VIITTEET Publishers, 69–94. Ansari, Humayun (2004) Introduction: ra nitteitä. Mutta muuttuisiko näkökulma, 1. Artikkelissa ei siis käsitellä naisjalka cialization and sport. Patterns of Prejudice 38:3, palloilijoita. Rajauksen taustalla on aineiston 209–212. jos Huuhkajien liito päätyisikin maha- saatavuuteen liittyvät haasteet. Maahan muuttotaustaiset naisjalkapalloilijat (ja Berg, Päivi (2016) Sukupuoli, yhteiskunta laskuun? Kielisikö Hradeckyn rento tun- naisjalkapalloilijat ylipäätään) ovat jääneet luokka ja etnisyys lasten ja nuorten urheiluseura nelmanluonti tällöin keskittymisenpuut- mediassa huomattavasti vähemmälle huomi harrastuksissa. Teoksessa Päivi Berg & Marja olle mieskollegoihinsa verrattuna. Tältä osin Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo teesta ja Kamaran englanniksi antamat tämäkin artikkeli päätyy siis vahvistamaan ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. miesten hegemonista asemaa urheilun Nuorisotutkimusverkoston julkaisut. haastattelut ongelmista joukkueeseen si- valokeilassa naisten kokemukset sivuuttaen. Carrington, Ben (2010) Race, Sport and Politics: toutumisessa? Näihin kysymyksiin vas- 2. Aineiston kerääminen on rajattu verkkohakui The Sporting Black Diaspora. London: Sage. hin, minkä myötä 2000-luvun alusta olevaa Chun, Elaine (2011) Reading race beyond black taamiseksi rodullistamista ja valkoista materiaalia on ollut saatavilla huomattavasti and white. Discourse & Society 22:4, 403–421. vähemmän. katsetta koskevaa tutkimusta tarvitaan Delgado, Richard, & Stefancic, Jean (2017) Critical Race Theory: An Introduction. New York: myös huipputason ja kansallisen yhte- NYU Press. LÄHTEET näisyyden ulkopuolella. Tältä osin esi- Eerola, Antti (2015)Punapaidoista huuhkajiksi merkiksi Roman Eremenkon tilanne on Aalto, Pekka (2017) Näin somalipojasta tuli am – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia. mattilainen: ”Etsin hänet treeneihin joskus uima Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. mielenkiintoinen. Kuinka hänen mah- rannalta, joskus muualta”. Aamulehti. https:// Engh, Mari, Settler, Federico & Agergaard, Sine www.aamulehti.fi/urheilu/nain-somalipojasta- (2017) ‘The ball and the rhythm in her blood’: dollinen paluunsa (tai palaamattomuu- tuli-ammattilainen-etsin-hanet-treeneihin- Racialised imaginaries and football migration tensa) maajoukkueeseen vaikuttaa hä- joskus-uimarannalta-joskus-muualta-24252969 from Nigeria to Scandinavia. Ethnicities 17(1), (Tarkastettu 13.3.2020.) 66–84. nen suomalaisessa mediassa saamaansa Aalto, Pekka (2018) Kolumni: Huuhkajien Eskola, Jari & Suojaranta, Juha (1998) Johdatus ympärille on pesiytynyt löysää puhetta pelaajista. laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. käsittelyyn? Satakunnan Kansa. https://www.satakunnankan sa.fi/a/201313467 (Tarkastettu 13.3.2020.) FIAM. 2020. Verkkosivustot ja sovellukset. Kontekstin osalta jalkapallon ja ro- Kuukausitavoittavuus. https://fiam.fi/tulokset/. Aaltonen, Mika (2018) Rohkeasti suomalainen. (Tarkastettu 14.5.2020.) dullistamisen välistä suhdetta tarkastele- Pohdinta suomalaisen jalkapallon olemuksesta. va tutkimus olisi tarpeellista viedä media- https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/ Gans, Herbert (2017) Racialization and racializa Palloliitto/rohkeasti_suomalainen_web_0318. tion research. Ethnic and Racial Studies 40:3, analyysin lisäksi myös käytännön ta- pdf (Tarkastettu 13.3.2020.) 341–352. solle. Tutkimusten ja raporttien mu- Agergaard, Sine & Sørensen, Jan Kahr (2009) Gems, Gerald R. (2012) Sport and the Italian The dream of social mobility: ethnic minority American Quest for Whiteness. Sport in History kaan esimerkiksi maahanmuuttotaus- players in Danish football clubs. Soccer & Society 32:4, 479–503. 10:6, 766–780.

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 81 Hakola, Tero (2015) Liigavalmentaja listasi Koskinen, Jukka (2008) Maajoukkue-edustuksen Pötry, Anne (2002) Sami Hyypiä - Voikkaalta pelaajien sukunimiä Twitter-viestissään – Pallo oltava kunnia-asia. MTVUutiset. https://www. Valioliigaan. Palloliitto. https://www.palloliitto. liitto tuomitsi suvaitsemattomuuden.Helsingin mtvuutiset.fi/artikkeli/maajoukkue-edustuk fi/jalkapallouutiset/sami-hyypia-voikkaalta- Sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art- sen-oltava-kunnia-asia/3980874#gs.zz46yf valioliigaan. (Tarkastettu 1.9.2020.) 2000002811621.html (Tarkastettu 13.3.2020.) (Tarkastettu 13.3.2020.) Rastas, Anna (2002) Katseilla merkityt, silmin Hoberman, John (1997) Darwin’s Athletes: How Kuisma, Joonas (2019) Kommentti: Huuhka nähden erilaiset. Lasten ja nuorten kokemuksia Sport Has Damaged Black America and Preserved jat opetti paatuneelle kyynikolle, että aina on rodullistavista katseista. Nuorisotutkimus 20:3, the Myth of Race. Houghton Mifflin Harcourt. toivoa. YLE. https://yle.fi/urheilu/3-11061471 3–17. (Tarkastettu 13.3.2020.) Hodge, Samuel, Burden, Joe, Robinson, Leah & Rosbrook-Thompson, James (2013)Sport, Bennett, Robert (2008) Theorizing on the ste Kytölä, Samu (2017) ”Are They Singing the Na Difference and Belonging: Conceptions of Human reotyping of black male student-athletes: Issues tional Anthem?”: Football followers’ responses Variation in British Sport (Vol. 11). Routledge. and implications. Journal for the Study of Sports to the ethnic diversification of Finland men’s Rosti, Pasi (2018) Näkökulma: Glen Kamara and Athletes in Education 2:2, 203–226. national football team. Teoksessa Sirpa Lep matkalla seuraavaksi suomalaiseksi supertäh pänen, Elina Westinen, & Samu Kytölä (toim.) Horsti, Karina (2005) Vierauden rajat: Moni deksi. Vaihtopenkki. https://vaihtopenkki.com/ kulttuurisuus ja turvapaikanhakijat journalismissa. Social Media Discourse, (Dis)identifications and nakokulma-glen-kamara-matkalla-seuraavaksi- Tampere: Tampereen yliopistopaino. Diversities. Routledge, 62–93. suomalaiseksi-supertahdeksi/ (Tarkastettu Huhta, Helena (2013) Monikulttuuriset suoma Laine, Olli (2018) Dokumenttiprojekti: Kotimaa 13.3.2020.) laiset huippu-urheilijoina. Teoksessa Mikko Kosovo-Suomi. https://areena.yle.fi/1-3970477 Saarinen, Jesse (2014) Ruotsil on Zlatan ja (Tarkastettu 13.3.2020.) Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia Suomel on Nenä. Jalkapallolehti. https://jalka elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat Lehtola, Erkka V. (2007) Maahanmuuttajat pallolehti.fi/ruotsil-zlatan-ja-suomel-nena/ 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto, maajoukkueen avuksi. Helsingin Sanomat. (Tarkastettu 13.3.2020.) julkaisuja 134, 79–144. Maguire, Joe (1991) Sport, racism and British Setänen, Eetu (2015) Kasvaako Suomen tule Hylton, Kevin (2008) ’Race’ and Sport: Critical society: a sociological study of England’s elite male vaisuus ulkomailla? Länsi-Suomi. https://ls24. Race Theory. Routledge. Afro/Caribbean soccer and rugby union players. fi/plus/kuka-ihmeen-thomas-lam (Tarkastettu Innanen, Timo (2019) Näkökulma: Huuhkajissa Falmer Press. 13.03.2020.) ovi auki Roman Eremenkolle – "Vahvistaisi ryh Murji, Karim & Solomos, John (2005) Intro Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2017) mää tuntuvasti". MTV. https://www.mtvuutiset. duction: Racialization in theory and practice. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: fi/artikkeli/kommentti-huuhkajissa-ovi-auki- Teoksessa Karim Murji & John Solomos (toim.) Tammi. roman-eremenkolle-vahvistaisi-ryhmaa-tuntuvas Racialization: Studies in Theory and Practice. Twine, France, Warren, Jonathan, W. & Warren, ti/7629380. (Tarkastettu 1.9.2020.) Oxford: Oxford University Press, 1–12. Jonathan (2000) Racing Research, Researching Ismail, Atik (2017) Ammattina jalkapallo – Naakka, Anna-Maija (2014) Foreign Players in the Race: Methodological Dilemmas in Critical Race Suomalaisfutaajat maailmalla 1952–2014. Finnish Football League 1970–2010. Master’s the Studies. New York: NYU Press. Helsinki: Minerva. sis, Department of Sport Sciences. University of Ungruhe, Christian (2014) ”Natural Born Karvala, Kreeta (2019) Pääkirjoitus: Huuhka Jyväskylä: Faculty of Sport and Health sciences. Sportsmen”. Processes of othering and self- jat näytti upealla pelillä yhteistyön voiman. Nieminen, Tommi (2012) Suomen urheilun charismatization of African professional foot Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/ tulevaisuus on maahanmuuttajissa.Helsingin ballers in Germany. African Diaspora 6 (2), d09237e3-43fc-4adc-899e-114d7d154d73 Sanomat. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art- 196–217. (tarkastettu 13.3.2020). 2000002596139.html (Tarkastettu 13.3.2020.) Van Sterkenburg, Jacco, Knoppers, Annelies, & Kemppainen, Jouni (2015) Jari Litmanen avaa Oivio, Janne (2017) Ex-valmentaja kertoo, miksi De Leeuw, Sonja (2010) Race, ethnicity, and sydämensä. Helsingin Sanomat. https://www. Pyry Soiri loisti Huuhkajissa – ”Yksi ominaisuus content analysis of the sports media: A critical hs.fi/kuukausiliite/art-2000002849600.html. on kansainvälistä tasoa”. Ilta-Sanomat. https:// reflection.Media, Culture & Society 32(5), (Tarkastettu 1.9.2020.) www.is.fi/huuhkajat/art-2000005399785.html 819–839. Keskinen, Suvi (2009) Pelkkiä ongelmia? (Tarkastettu 13.3.2020.) Vidacs, Bea (2006) Through the prism of sports: Maahanmuutto poliittisen keskustelun kohteena. Omi, Michael & Winant, Howard (1986) Racial why should Africanists study sports? Africa Teoksessa Suvi Keskinen, Salla Tuori, & Anna Formation in the United States: From the 1960s to Spectrum, 331–349. Rastas (toim.) En ole rasisti mutta... Maahan- the 1990s. New York: Routledge. Viljanmaa, Toni (2015) Pilalle paapotut pallon muutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Owusu, Julian (2016) Black Excellence. Teok pelaajat. . https://www.pohjalainen. Tampere: Vastapaino, 33–46. Pohjalainen sessa Sofia Lindfors (toim.)Toiseus 101 – fi/mielipide/kolumnit/pilalle-paapotut-pallon- Kinnunen, Jaakko (2015) Kommentti: Huuh näkökulmia toiseuteen. Helsinki: UrbanApa, pelaajat-1.1813017 (Tarkastettu 13.3.2020.) kajat on Euroopan huonoin maajoukkue. 40–44. Villgren, Matti (2007) Maajoukkueen kannattajat Keskisuomalainen. https://www.ksml.fi/urheilu/ Pyykkö, Risto (2015) Isän nimeen. identiteettinsä rakentajina. Teoksessa Hannu jalkapallo/Kommentti-Huuhkajat-on-Euroopan- Lapin Kansa. https://www.lapinkansa.fi/isan-nimeen/45936 Itkonen & Arto Nevala (toim.) Kuningaspelin huonoin-maajoukkue/361519 (Tarkastettu (Tarkastettu 13.3.2020.) 13.3.2020.) kentät – jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Tampere: Tammer-Paino, 155–165.

82 KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS Virtanen, Ari (2019) Perparim Hetemaj: ”Suomalaisten pitäisikin olla ylpeitä historias t a a n”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/ paivanlehti/23032019/art-2000006044828.html (Tarkastettu 13.3.2020.) Virtanen, Ari (2020) Oi Suomi on! Huuhkajien tie jalkapallon EM-kilpailuihin. Helsinki: HS Kirjat. Virtanen, Jari (2019) Kommentti: Kannat taako Markku Kanervan edes pohtia Roman Eremenkoa enää lennossa oleviin Huuhkajiin? Hämeen Sanomat. https://www.hameensanomat. fi/urheilu/kommentti-kannattaako-markku-kan ervan-edes-pohtia-roman-eremenkoa-enaa-len nossa-oleviin-huuhkajiin-770549/ (Tarkastettu 13.3.2020.) Westö, Mårten & Eremenko, Aleksei (2016) Eremenkot. Jalkapalloperheen tarina. Helsinki: S&S Kustantamo. Wickström, Mika. 2017. Shefki Kuqi - Kosovon härkä. Helsinki: Tammi. Wilcox, Ralph (2006) Irish Americans in sports. Teoksessa John Joseph Lee & Marion Casey (toim.) Making the Irish American: History and Heritage of the Irish in the United States. NYU Press, 443–457. Ylönen, Seppo (2018) Ainakin voiton hetkellä urheilu yhdistää kansan: Suomen seuraava jalkapallotähti ei ole kaurahattu, jonka sukuni men lopussa ovat kirjaimet ”-nen”. Lapin Kansa. https://www.lapinkansa.fi/essee-ainakin- voiton-hetkella-urheilu-yhdistaa-kan/145566 (Tarkastettu 13.3.2020.)

FT Marko Kananen työskentelee pro jektipäällikkönä Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa (Xamk). Tällä hetkellä Kananen toimii vastuullise na tutkijana Pois paitsiosta -hankkeessa, jossa tutkitaan maahanmuuttotaustaisten nuorten jalkapalloharrastuksessa kohtaa mia inkluusion ja ekskluusion muotoja ja urheiluharrastuksen sosiaalisia ja yhteis kunnallisia vaikutuksia. Jalkapalloon ja liikunta- ja urheilukulttuuriin liittyvien ky symysten lisäksi Kananen on kiinnostunut yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja (moni) kansalaisuuden teemoista.

KANANEN | MAAHANMUUTTAJAT JA SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN TULEVAISUUS KULTTUURINTUTKIMUS 37 (2020): 3–4, 69–83 83