Sisältö

Pääkirjoitus

Sukella swahiliin

2 Näköalapaikalla kahteen kulttuuriin Tia Te ckenberg

11 Sukellus swahiliin Elina Puhto

14 Suomen kielen opiskelua Hombozan vuorilla Sinikka Wikström

17 Miten Tansania-yhteistyö on muuttumassa Tiina Kontinen

20 Vaasan hankkeiden arviointiraportti Eustella Bhalalusesa

26 Järjestöesittely: Aurinkokeittäjät

28 Tansanialainen tuulahdus Tampereella Anita Lintula

Contents

Jarida

Kamusi oyee!

6 Seeing Differently Tia Teckenberg

13 Diving into Swahili Elina Puhto

16 Learning Finnish in the Slopes af Homboza Sinikka Wikström

22 Winds af Change in Finnish-Tanzanian NGO co-operation Tiina Kontinen

24 Ripoti ya Tathmini ya Vaasa Eustella Bhalalusesa

27 NGO presentation: Jiko la Jua

30 Let's Meet at Mambo's Katti Ka-Batembo Anita Lintula

Uhusiano-tiedote 1/2002 Tiedotusryhmä/Team Kaisa Kivelä, Paula Kuusipalo, Elina Puhto Taitto/Layout Kaisa Kivelä Valokuvat/Photos Nyty Juntunen (3/1, 27), Kaisa Kivelä (3/11), Anu Kylänen (5), Jari Lanki (28, 30), Pia Mäkelä (6), Leila Oksa (kansi/cover, 4, 7), Hanna Paulamäki (26), Jenny Turunen (29), Sinikka Wikström (14, 15, 16) Käännökset/Translations Essi Ylitalo, Jaakko Björklund & Chen Jianfei (18 Program in Helsingin Suomalainen Yhteis­ koulu), Simon Kitururu, Elina Puhto, Kirsi Laine, Kaisa Kivelä Kiitos/Thanks ta Simon & ELINA! Uwezo wa kushindana kimataifa, Uchumi wa dunia na Seko huria. Haya ni mambo matatu ya msingi katika mtazamo wa nchi za magharibi. lnaonekana kujaribu kuyapiga vita mambo haya ni kupoteza wakati tu. ltikadi za kibinadamu kwa kifupi zinachochea tamaa. J Kwa mtazamo huo wa dunia hakuna chochote kinachoweza, kufanyika kuubadili. Muingiliano wa kiuchumi wa dunia kwa uhakika unatimilizika. A Jambo hili Iina uhusiano gani na umoja wetu na pia mazingira yetu madogo ya tuzungukayo? Tunafanyakazi katika usawa wa mizizi. lngekuwa ni sawa kusahau taswira kubwa za uchumi wa dunia na kuyapa kipaombele mazingira yetu ya karibu hapa nyumbani na kule R mbali upande mwingine wa ikweta. Je ni nini kinachotupamsukumo? Je ni sheria za kiuchumi za Umoja wa biashara wa kimataifa (WTO) au Mfuko wa fedha wa kimataifa (IMF)? Tunaishi katika dunia ya watu halisi. Hatufikirii kuwa matendo yetu hujibu maswala ya kiuchumi kihalisi. Sisi tunaendeleza mfungamano wa dunia si kiuchumi ila kwa kufahamiana na kwa njia ya mawasiliano ya maja kwa D maja. Kaarlo Koskimies, Mwenyekiti wa Uhusiano A

Katika gazeti hili Bibi Wikström anatuambia juu ya kozi ya Kifini katika Kijiji cha Lumweza. Wanakijiji hawajambo. Katika barua kupitia kwa Bibi Wikström wanawasalimia watu wa Finland na kuwapa taarifa ya mabadiliko ya Mwenyekiti na Afisa Mtendaji wa Kijiji. Barabara bado ni shida kubwa, na wanafunzi wanapasi mitihani ni kwenda sekondari lakini wazazi hawana hela. Sisi wanakamati ya habari tunatumaini kuwa watu wote wanaosoma gazeti hili watashirikia kujenga maendeleo pamoja na mashirika yasiyo ya kiserikali ya Tanzania na Finland. Kamati ya habari ya Uhusiano

p Kansainvälinen kilpailukyky, globaali talous ja kaupan vapauttaminen. Nämä kolme sanaparia Ä ovat perustavanlaatuisia käsitteitä tämän hetken länsimaislähtöisessä ajattelussa. Näyttää, että niitä vastaan on turha potkia. Ihmiselon aatteellisena kannustimena on yksinkertaisesti ahneus. Ä Niinhän se on, ei tuolle maailmankatsomukselle mitään mahda. Globalisaatio eli maapallonlaajuinen yhdentyminen ja yhtenäistyminen toteutuu kuitenkin. K Miten tämä nyt liittyy meidän järjestöömme ja pieniin ympyröihimme? Teemme töitä ruohonjuuritasolla. Parempi olisi oikeastaan unohtaa maailmantalouden jättimäiset kuviot ja keskittyä lähimpään ympäristöön täällä kotona ja siellä kaukana, päiväntasaajan tuolla puolen. Mitä meitä liikuttaa jokin WTO tai IMF omine kuvitelmineen talouselämän lainalaisuuksista? R Elämme oikeiden ihmisten maailmassa. Emmehän me ajattele, vastaako toimintamme noita taloudellisia realiteetteja. Toteutamme globalisaatiota, mutta toisin: vuorovaikutuksena ihmiseltä J ihmiselle, välittömien kontaktien kautta. Kaarlo Koskimies, Uhusianon puheenjohtaja

0 Tässä lehdessä kerromme mm. muutaman vuoden takaisesta suomen kielen kurssista

Hombozan vuorilla. Kyläläisille kuuluu hyvää. Viimeisimmässä kirjeessään he kertovat kylään valitusta uudesta hallituksesta ja kiittävät yhteistyökumppaneitaan. Heitä kuitenkin mietityttää kylään johtavan tien huono kunto ja se, ettei heillä ole ollut varaa kouluttaa nuoria ala-astetta T pidemmälle. Toivommekin, että tämä lehti johdattaa Sinun ajatuksesi kehitysyhteistyön pariin, vaikkapa Lumwezan kylään: kokemaan ja näkemään, haaveilemaan ja toteuttamaan. u Järjestöjemme yhteystiedot löydät viimeiseltä aukeamalta. Lehden toimitus s

Uhusiano Newsletter 1/2002 1 SUKELLA SWAHILIIN

Näköalapaikalla kahteen kulttuuriin

Matkalla joutuu kohtaamaan uudesta näkökulmasta oman ja vieraan kulttuurin ja ottamaan kantaa molempiin.

Seitsemän matkaajaa kertoo kokemuksistaan Tansaniassa ja Sambiassa.

Tia Teckenberg Seikkailuun! Lentokoneen laskeuduttua mielikuvien tilalle ryöpsähtää todellisuus, joka saat­ Ensimmäiset päivät Afrikassa. Paikalli­ Suomalaisille vapaaehtoisohjelmaan taa olla erilainen kuin on osannut odot­ seen elämään joutuu sukeltamaan heti osallistuville Afrikka on kaukainen ja taa. mukaan vaikka onkin aivan pihalla. melko tuntematon manner, josta on Ulkopuoliseksi tarkkailijaksi ei voi jää­ vahvoja mielikuvia. - Mullaoli vaan se alkureaktio, että dä, kun ruoka pitää itse käydä ostamassa mä en ainakaan ikinä jäis mihin­ torilta vieraalla kielellä ja vieraalla - Onko Afrikassa joku mikä kään, että tää on ihan hullu valuutalla. Kaikki haluavat tutustua, erityisesti kiehtoo? paikka, että ei. Että en mä täällä kutsuvat kylään ja kysyvät kuulumisia. - Ehkä se on tämmönen mielikuva ikinä vois asua tai mitään. On kiva Siinä sitten olet, polttavan auringon afrikkalaisesta elämäntavasta, että tulla muutamaksi kuukaudeksi alla, opettelemassa oikeaoppista antaa mennä hitaasti eteenpäin, ei vähän rauhoittumaan, mutta ei kuokkimista tai vetämässä hatusta oh­ pahemmin väliä, tai semmonen mitään muuta. jotenkin siellä jelmaa orpokodin lapsille. iloisistaihmisistä. Mä en tiedämitä Darissaki (Dar es Salaamissa) se tulee todellisuudessa olemaan, ihmiset tuntu niin hirveen mut tämmönen mielikuva. ETVO Haastatellut ovat päällekäyviltä ja mä en voinut suomalaisia nuoria, jotka kuvitella, että mä voisin saadasieltä osallistuivat Etelän - Nii,Afrikka, mun mielestä sillä esim. hyviä ystäviä, voisin tottua Vapaaehtoisohjelmaan on vaan sellanen hyvä kaiku, siihen elämänrytmiin, niihin (ETVO). He työskentelivät Tansania/lakin on tosi hyvä kaiku. kaikkiin tapoihin. Mä en ymmärtä­ omalla kustannuksellaan - Mitä se tarkottaa? nyt ihmisten ajattelutapaa ja musta paikallisessa - Öö, mun mielestä se tarkottaa kansalaisjärjestössä se tuntu jotenkin niin päinvastaisel­ 3-6 kuukauden ajan. niinku lämpöä ja sitte semmosta ta kun suomalaiset, tai ettei siinä Lisätietoja ETVO-ohjelmasta: tanssimista, mulle tulee mieleen ole mitään logiikkaa. Että sen takia [email protected] http:!! siitä nimestä tanssiminen. oli tosi hankala miettiä, että siellä www.kepa.fi/etvo. Seikkailu. olisi voinut ollakauemmin aikaa. 2 Uhusiano-tiedote 1/2002 KAMUSI OYEEE! 1

jotakin, sitten ne näkee siellä ulkopuolella.

- Kun siellähän kurinpalautus on ihan silkkaa väkivaltaa, että se oli kauheeta se hakkaaminen, mä en

hyväksynyt sitä yhtään.

"Aikajännää tämä elämä täällä Euroopassa"

Matkaaja ei kuitenkaan ota kantaa vain paikallisiin tapoihin, vaan höykycyksen kohteeksi joutuvat myös kotona vallit­ sevat tavat ja ajatusmallit. Elämä koto­ na näyttääkin varsin erilaiselca, kun sitä sitä mieltä, että hänen tyttärensä ei katselee Afrikasta käsin. - Mä olin vaan koko aika sillee koskaan tule seurustelemaan täällä wau, että vaikka oli yrittänyt asuvien kanssa, että se menee -Ja sitten jossain vaiheessa mä kuvitella, millasta siellä on, niin ei jonkun rikkaamman kanssa mietin sitä, että olenko mä nyt sitten kummiskaan. Että kyllähän naimisiin, muualle asumaan ja missannu pahasti jotain. just kun se ihan selvää slummiahan on, sitten voi sillä tavalla helpottaa katsoi_ niitä mun ikäisiä tyttöjä, mutta sitten taas se slummikaan ei heidän vanhuuttaan. ja mullehan että niillä on jo perheet ja lapsia ja ollutsemmosta, kun mitä mä olen semmonen ajattelutapa on ihan tuntuu, et ne on tosi onnellisia kuvitellut. vieras. Koska sähän seurustelet sen siinä elämässään. Että täällä mä kanssa, jota sä rakastat, etkä sen vaan vedän jossain opintoputkessa Alkuihastuksen tai -cyrmiscymisen jäl­ kanssa, jolla on rahaa. Niin sitten ja jotenkin musta tuntuu, että keen alkaa arki ja sopeutuminen pai­ mä yritin auttaa niitä. Kun mä elänkömä täälläollenkaan. Välillä kalliseen elämään. On tärkeää tutustua olin sielläillalla, mä kuulin, kun se mulla oli sellanenolo, että no ihmisiin ja opetella paikallisille tavoille. poika vislas sieltä muurin toiselta miksen mä vois jäädätänne ja Mutta uusia tapoja ei pelkästään opita puolelta. Sitten mä keksin äkkiä perustaa jonkun perheen ja olla ja omaksuta. Niitä ja uutta ajatus­ jotain, mä lähetin sen tytön ihan onnellinen. Tietenkin ne nyt maailmaa pohditaan ja punnitaan jat­ hakemaan kaupasta popcornia tai oli vaan sitten semmosia, en mä kuvasti. Mitä ajattelen tästä? Onko tämä järkevää? Onko tämä oikein? Peilinä tässä arvioinnissa käytetään kotoisia ta­ poja ja itsestäänselvyyksiä, jotka on tuo­ tu selkärepussa matkalle mukaan. Tämä peilaaminen ja punnitseminen voi saa­ da aikaan ristiriitaisia tilanteita.

- Mä olin itseasiassa hirveän pahassavälikädessä siellä. Mä olin mun parhaan ystävättären kotona joka ilta. Hänen tyttärensä ja yks mun poika oli pari. ja mä jotenkin jouduin toimimaan koko aika sen mun ystävän selän takana. Hän oli

Uhusiano Newsletter 1/2002 3 SUKELLA SWAHILIIN

tapojen kyseenalaistamista. Vieraassa maassa ja toisessa kulttuurissa voi oles­ kella pitkäänkin ilman, että on juuri­ kaan tekemisissä paikallisten ihmisten kanssa. Vierasta kulttuuria voi tarkas­ tella tiukasti vain omien linssien läpi. Mutta vapaaehtoiset odottivat matkal­ ta tutustumista paikalliseen kulttuuriin ja ihmisiin ja sitä kautta uusien näkö­ kulmien saamista myös omaan elä­ mään. He halusivat päästä itse koke­ maan erilaista elämää Afrikassa - näh­ dä, minkälaista on tansanialainen tai sambialainen arki. Nämä matkaa edel­ tävät odotukset ovat lähtökohtana sil­ le, miten toinen ja oma matkalla koh­ dataan. lista ollenkaan tai sillee ihmismäistä. -Mun mielestä tässä on ideana, että kun minä itse lähden vaihtoon, -ja sitä mä ajattelin monesti, että menen tutustumaan sinne, siihen me ollaan hirveen itsekkäitä. paikalliseen kulttuuriin ja niihin Siellä välitetään niistä paikallisiin ihmisiin. Nimenomaan naapureistakin. Naapuritkin on jotain semmosta tutustumista ja tavallaan perhettä. jos sä pidät oman maailmankatsomuksen sun naapureista huolta, sä voit avartamista ja että tutustuu niihin olettaa, että jos sä itse tarvitset uusiin kulttuureihin. apua, niin sä saat. -Mua ärsyttää kauheesti se, että Euroopan pohjoiselta laidalta tul­ sieltä (Afrikasta) tulee aina vaan ne lut matkaaja joutuu Afrikassa ot­ huonot uutiset. Että kun itse kävisi tamaan kantaa siihen, mikä on it­ siellä aj näkisi, että kyllä sielläkin selle tärkeää. Joutuu pohtimaan, ihmiset nauraa ja niillä on hyvä mitkä paikallisista tavoista ovat sel­ ollaj a kaikki ei kuole nälkään ja laisia, jotka voisivat olla arvokkai­ janoon ja sairauksiin. Vaikka se on ta omassakin elämässä ja mitkä se todellisuus siellä, mutta että siellä oikeesti varmaan olis halunnut sitä taas sellaisia, joita ei voi hyväksyä. ihmisillä on ihan samanlaisia kuitenkaan tehdä, mutta sitä nyt Entä suomalaiset tavat: mikä kotona on arkipäivän ongelmia kuin meillä­ tavallaanpeilasi sillee, tai siihen säilyttämisen arvoista, minkä taas voisi kin on ja muuta. Että itselleni heräsi, että on tämä aika jännää heittää romukoppaan? Matka asettaa saisin ainakin sen selväksi, että mä tämä elämä täälläEuroopas sa ja matkaajan näköalapaikalle suhteessa en aina uskoisi vaan, että sieltä länsimaissa.just mietti noita molempiin kulttuureihin ja antaa näin tulee niitä pahoja juttuja. perheitä, että miten täällä on. No tärkeitä oivaltamisen ja oppimisen ko­ just, mäkin suunnittelen jotain kemuksia. Kulttuuriin tutustumisen lisäksi mat­ lapsiahankkivani ehkä joskus 10 kalta odotettiin paljon erilaisia elämyk­ vuoden päästä. Sehän olisi ihan siä ja seikkailua. Monet toivoivat pää­ käsittämätöntä siellä.jote nkin sevänsä safarille ja joku suunnitteli tämä rupesi tuntumaan ihan Avoimin mielin kiipeävänsä Kilimanjarolle. Tulevassa vinoutuneelta, et miksi tämä menee Matka toiseen kulttuuriin ei itsessään matkassa tärkeänä pidettiin sekä kult­ tällee, että eihän tämä ole luonnot- takaa oivalluksia ja oppimista, omien tuuriin tutustumista ja todellisen tiedon

4

Uhusiano-tiedote 1/2002 KAMUSI OYEEE!

saamista Afrikasta eccä oman kokemus­ tietoisuucca omista stereotypioista ja hyvä päivä, niin elämä menee maailman karcuccamista. Vapaaehtois­ omasta käyccäycymisestä erilaisuucca hyvinja jos suliaon huono päivä työn tekeminen paikallisessa projektis­ kohtaan. Puhutaan ns. kulttuurisensi­ niin ei, mutta ei sen sa nähtiin näiden molempien tavoiccei­ tiivisyyden kasvusta eli kyvystäymmär­ kummallisempaakun Suomessa­ den mahdollistajana. tää ja kokea kulccuurien välisiä eroja. kaan. Vapaaehtoistyömatka antaa yhden - Paljonelämyksiä. Ja mä haluan mahdollisuuden aseccaa kaksi kulttuu­ Matka kauas toiseen kulttuuriin tai eri­ nähdä punaisen, ison auringon. ja ria rinnakkain, pohtia niiden eroja ja laisuuden kohtaaminen omassa varmaan haluan myös mennä yhtäläisyyksiä ja omia reaktioita niihin. rappukäytävässä? Yhtä kaikki - olen­ safarimatkalle, että tajuaa jotain Matka antaa myös mahdollisuuden naista on halu yriccää ymmärtää ja kun­ siitä vielä villistä luonnosta, huomata, että erilaisuuksista huolimacca nioiccaa toisenlaista tapaa toimia ja aja­ koskemattomasta. Ja yksi mun elämä toisessa kulccuurissa onkin aika tella. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mut­ ystävä sanoi, se jotenkin jäi mun tavallista. Ihmiset ovat kaikkialla poh­ ta avaimena on uteliaisuus ja halu ot­ päähän, että kun mä olin Afrikas­ jimmiltaan kovin samanlaisia iloineen taa asioista selvää. sa, niin sen jälkeen olen olluttän ja suruineen. Eksooccinen ja myyccinen verran onnellisempi ihminen kuva Afrikasta muucci matkan myötä -ja kyllä sekin oli tosi hieno fiilis, (näyttää käsillä).ja ehkä mullaon muotoaan. kun sielläaina iltaisin katselisitä pienenä toiveena nähdäse niitten tähtitaivasta ja sielläoli vaan niin ilo ja onni, koska siitä on niin - Aluksi mietti koko ajan, että hei, erilaista. Sitten ajattelivaan, että paljon puhuttu, et jos siellä mä olen nyt Afrikassa, miltä musta onhan tää ihan mieletöntä, miten näkyisikin sellaisia tyytymättömiä nyt pitäisi tuntua ja onko tämä, erilaisia paikkoja voi maailmassa kasvoja, niin mä olisinaika tämä on tämmöstä Afrikkaa, et olla. pettynyt.ja myös se kiireettömyyden ohhoh, olen Afrikassa! Sitten kun näkeminen ja tajuaminen, että siinä rupesi kotiutumaan, niin se pääsisi vähän irti tosta aika­ oli vaan tavallaantoinen koti, että käsityksestä, mitä täälläon. ei se ollut sen kummallisempi paikka, kun oppi nyt kaikki ne

- Ylipäätään se, että kun mä olen tavat ja kaikki suju ihan normaa­ Tia Teckenberg haastatteli pro gradu - ollu tavallaan se valtaväestön listi. Se oli sitä jokapäiväistä tutkielmaansa "Yksin matkalla? elämää. Oli erilaiset tavat ehkä, Individualismi ja kollektivismi edustaja aina, niin musta on sillä matkakokemusten tavalla jännä mennä, että mä mutta sitten kun niihin erilaisiin merkitystulkinnoissa" (2001) varten olenkin se vähemmistön edustaja ja tapoihin tottuu, erilaiseen puhee­ seitsemää ETVOlaista. Tia oli itse vapaaehtoisena Tansanian mä olen nyt se muukalainen, joka seen, vaikka kieltä mä en nyt Morogorossa vuonna 1998. Lisätietoja tavallaan tulee sinne. Musta on oppinut lopussakaan tarpeeksi, niin tutkimuksesta saa osoitteesta se oli ihan normaalia. jos sulia on [email protected] ja ihan hyvä kohdata se oma [email protected]. pienuutensa. Kun täällä on ollut aina se valtaväestönedustaja, niin tietää ne systeemit ja tietää miten toimii. Musta on jännämennä sinne ja tavallaan saada se kokemus itselleni kanssa, että miltä tuntuu ollakinse ummikko.

Ymmärtää ja kokea

Kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuus­ kasvatuksen tavoicceena on lisätä tietoa erilaisista kulttuureista, mucca yhtä lailla

Uhusiano Newsletter112002 5 SUKELLA SWAHILIIN

Between two cultures SEEING DIFFERENTLY

When abroad you have have to face both your own culture and the local culture from a different viewpoint. You are in a unique position to evaluate both of them.

Seven Finnish young volunteers tell about their experiences in Tanzania and Zambia.

Tia Teckenberg - ls there something special that - I just had this first reaction that I fascinates you about Africa? could never stay here, that this is The first days in Africa. You have to take - Maybe it's this image of African a crazy place. I thought that I part in local life right away although you lifestyle, that you just go slowly could never live here, that it wi/1be haven't got a clue what's happening forward, don't care so much. And nice to be here a few months to around you. You can't just observe from an image about happy people. I relax, but nothing else. I felt that outside while you have to buy your own don 't know how is it gonna be, but I the people in Dar es Salaam were food from the marketplace, use a strange have this image. so intrusive. I couldn't imagine that language and currency. Everybody I could for example get good seems to want to get to know you. People - Yes Africa, I think it just sounds good, Tanzania sounds good too. invite you to their home and ask how you ETVO The volunteers of the - What do you mean? are. So there you are in your NGO, under article participated in a - We/1, I think about warmth and the burning sun, learning how to do volunteer program called then dancing. They bring dancing fieldwork or figuring out what to play with ETVO. They worked in a to my mind. An adventure. the children at the orphanage! Tanzanian or Zambian NGO for 3-6 months at their own When the plain lands the traveler faces For a Finnish volunteer Africa is a distant expence. More info about the reality. lt can be quite different to the and strange continent. But there are program is available from images. strong images of it. [email protected] and http:!! www.kepa.fi/etvo.

6 Uhusiano-tiedote 1/2002 KAMU SI OYEEE !

friends, get used to that rhythm of home are like mirrors in this speculation. life in Europe and western life and a/1 those manners. I didn 't And some difficult situations can occur. countries is actually quite odd. Like understand the way people were families - me, for example, l'm thinking, it te it so contrary to the - I was actually in a very difficult planning ta have children after ten Finnish way or that it didn 't have position there. I visited by best years or so, which is totally any logic. So that's why it was very friend every night. Her daughter incomprehensible there. Somehow difficult to think first th at I could and ane of myboys were dating. life in Europe started ta seem a bit stay there for a longer period. And somehow I had to act behind twisted and inhuman. her back. She was determined that - The first day I was like Wow! her daughteris never going to date - Many times I thought that we are Although I had tried to imagine anyone who lives there, that she is very selfish. ln Za mbia they care what it would be like there lt wa sn't going to marry someone rich so about their neighbors too who are like that. lt was slum, as I had that she can ease their old age. in a way part af the fa mily. lf you expected, but the slum was not the And for me that kind of thinking look afteryour neighbors you can kind af I had imagined. was totally strange, because you be sure that they'/1 help you when date the one you love, not the ane you are in need. After the first attraction or shock the with money. So I tried to help them. everyday life begins. lt is important to So when I was there in the ln Africa the traveler from northern get to know people and to know how evening, I heard the boy whistle Europe has to reflect her/his own values. people live. But it is not just that you try outside and I figured out S/he has to choose between local habits to learn new manners. AII the time you something quickly, I sent the girl to and consider which of them are worth also evaluate them. What do I think about get popcorn or something so that maintaining back home. S/he also has this? ls this reasonable? ls this right? they can meet outside. to think about the way of living at home. The manners and self-evidences from Maybe there is something that I could - Thedisci pline at school is plain let go? S/he can see both cultures from violence. The beating was terrible, a differentperspective and realize many I didn 't approve it at a/1. important things.

But it is not only the local habits that are evaluated but also the ways of How do you meet a new culture? thinking at home. Life in Finland seems quite different from this side A journey to a different culture doesn't of the world - from an African guarantee learning and understanding. perspective. You can live in a foreign culture for a long time without being really in touch with - And then at some point I was the local culture if you just stick to your wondering if there is something own way of thinking. How do you meet a that I have missed really badly, new culture depends much on the because I saw the girls of my age expectations and orientations that you with fa milies and children. They have. The volunteers really wanted to get were very happy. I thought that to know local people and their culture. here I am just studying, studying They also hoped to get a new and studying and I wondered if /'m perspective to their own life. They alive at a/1. traveled to Africa to experience different Sometimes it way of living - to see what is everyday just crossed life like in Zambia or in Tanzania. my mind that why couldn 't I - I think that the idea is that I go stay here, get there and get ta know local culture married, have and those people, especially children and getting ta know new things and be happy. Of aisa widening my own world view. course it was just an idea, I - lt's irritating that there 's only bad don 't think l'd news that we hear from Africa. But really wanted ta go there and see that people ta but in a way are aisa happy there, not I rea/ized that everybody starves to death and

Uhusiano Newsletter 1/2002 7 SUKELLA SWAHILIIN

suffers from diseases. Even see the peaceful way of life so that learn enough language. lf you have though that's the reality but to I could get rid of strict timetables a good day then life goes smoothly understand that people also have even a bit. and if you have a bad day it same kind of everyday problems doesn't. lt is just the same in that we have. lt is important to me Finland. that I wi/1 see it myself so that I Different but same won't believe only the bad news. A journey to another culture or bumping The idea of multicultural education is to into different people in your own street? Among this learning and understanding increase knowledge of different cultures AII the same. What is essential is the the volunteers waited for many different but also to raise awareness about one's willingness to understand and respect experiences and adventures in Africa. own stereotypes. lt aims at cultural different ways of acting and thinking. You Many of them wanted to go to safari and sensitivity which means being able to don't have to accept everything but to someone planned to clime to mount understand and experience the be curious and willing to find out about Kilimanjaro. Both learning and differences between different cultures. things that you don't know so much. experiencing was important in the trip. Volunteer work abroad gives an Working as a volunteer in a local project opportunity for this. lt also gives an - lt was such a great fe eling during was seen as a key to both of them. opportunity to realize that despite the the nights, to see all the stars in differences life in another culture is the sky and it was just so different - I want to have many experiences, actually quite ordinary. People are pretty there. Then I thought tha t it's so to see the big red sun and much the same everywhere with all their amazingly great how different probably go to safari too so that /'// joys and sorrows. places there can be in this world. realize something about the wild nature. I remember one of my - At first I was allthe time like Hey! l'm in Africa now! How should I friends saying that she has been The article is based on Tia te e/, so this is Africa, wow! But this much happier after being in Teckenberg ·s masters thesis in which Africa (shows with hands) . And then when I started to te e/ more she studied the experiences of ETVO that is one of my tiny wishes to see like home it just te it like another volunteers through the concepts of the happiness because so many home. lt didn 't tee/ any stranger individualism and collectivism. Tia herself lived in Morogoro in 1998 as people have talked about it. I could after learning a/1 the habits and when everything went normally, it an ETVO volunteer. More information be quite disappointed if l'd see on the research is available from only sad fa ces. And I also hope to was everyday life, although I didn 't [email protected] and [email protected].

; � " O , :::::, : V.,

iZ(t lvs � �{:!,r/ i/ta-- A/t.1--l/J7 J (!J, /Z\51- r:>··1

��t- � -��, f� tJ:,,. <7:J ·o · Bt),t 1�2� 1._1� jfYIAJ JU'� Z Cu-z..-<.,,(?�

8 Uhusiano-tiedote 1/2002 Uhusianon kevätkokous Uhusiano General Meeting

21 .4.2002 klo 11 21.4.2002 at 11 am Helsinki, Kepa, Helsinki, Kepa Office, Sörnäisten rantatie 25, Sörnäisten rantatie 25, Norsu-kokoussali Norsu Meeting Room

Te rvetuloa kaikki kiinnostuneet! Welcome!

• VF.. ,.., VIITTA KIVI Kd nsa1nvatrnenl rnoniltulffuQr:inen ja

''"1 luonnonlä.·. illhe jnen " ka nsanoJ\>;iato.

Englanninkielinen kansainvälinen kansalaisakatemia: Työpaja "Ekologinen elämäntapa" 11.3.-5.5.2002 Swahilin kurssi 1 .-5.7.2002 johdattelee sinut kokoamaan tietoa ympäristöstä ja Kurssi on alkeiskurssi, jossa opitaan kielen luonnon monimuotoisuudesta, evoluutiosta ja perusrakenteet ja -sanastoa ja käytännön kieltä, jonka luonnon elementeistä. Akatemiaan sisältyy myös avulla selviää arkielämän tilanteissa. Opiskelun yhtenä erikseen valittavat: Biodynaamisen viljelyn kurssi 15.- elementtinä on Tansanian ja Suomen kulttuurien 19.4., opettajana Erkki Laukkanen, ja opintomatka kohtaaminen: kertomuksia, lauluja ja tanssia. Kurssi Tanskaan 29.4.-5.5., jossa vieraillaan Luonto­ sopii kaikille, jotka ovat aikeissa lähteä Tansaniaan , koulussa (Odsherred Naturskole) ja osallistutaan ovat jo aikaisemmin tutustuneet kieleen, tai ovat ympäristöseminaariin Askovin kansanopistossa. kiinnostuneita erilaisesta kielestä. Kurssilla opettavat Sisäoppilaitoksessa kehitä! sosiaalisia kykyjäsi ja Elina Puhto ja Maggid Mjengwa. Kurssimaksu, 270 harjaannutat englannin taitojasi. Kurssimaksu 90 euroa, sisältää opetuksen, ruokailut ja majoituksen euroa/viikko sisältää opetuksen ja täysihoidon. kahden hengen huoneessa. Opintomatkaan tulee varata vähintään 160 euroa.

VIITIAKIVEN OPISTO, 14700 HAUHO p. (03) 644 820, fax (03) 644 8222 e-mail: [email protected], kotis: www. ofw.fVviittakivi

9

Uhusiano Newsletter 1/2002 SU KELLA SWAHI LII N

Katti Ka-Batembo

Mitä kuuluu? Habari gani?

- Nzuri sana! Kamusi ya Kiswahili-Kifini-Kiswahili itatolewa mwezi wa nne.

- Oikein hyvää, kiitos! Huhtikuussa ilmestyy ensimmäinen swahili-suomi-swahili -sanakirja.

1 O Uhusiano-tiedo te 1/2 002 KAMUSI OYEEE!

Eräänä tammikuun tiistaiaamuna yhdeksän innostunutta nuorta kokoontuu Helsingin yliopiston kumisevaan luentosaliin. Swahilin 11-tason tunti on alkamassa.

Opiskelijat kertovat tiestään Afrikan tutkimuksen ja swahilin opiskelun pariin.

Sukellus swahiliin

Elina Puhto Oppimisen uteliaisuutta siksi, että olen niin huono ääntämään. Oona Blom: Minäkään en opiskele Af­ Helppoa on myös se, että säännöt pitä­ Oikea löytö rikan tutkimusta vaan englannin kään­ vät paikkansa, ei ole poikkeuksia. Mutta Linda Lehtinen: Afrikka on kiinnosta­ tämistä. Afrikka mantereena kiinnos­ sitten, konkordit ja kaikki verbit. Las­ nut vuosikausia. Kun löysin Afrikan­ taa. Swahili oli hyvä kieli siinä mieles­ kin että meillä on ollut kolmetoista eri tutkimuksen aineen yliopistolta, se tun­ sä, että sitä puhutaan paljon Afrikassa. verbi- ja aikamuotoa tähän mennessä, tui heti minulle oikealta. Opiskelen Yksi kriteereistä oli, että pystynkö op­ resiprookit ja sellaiset. Lausetta on jos­ swahilia Afrikancutkimuksen tueksi. pimaan kielen, josta ei ole mitään kus vaikea hahmottaa, jos on vaikka Helppoa kielessä on, että kirjoi­ ennakkokäsitystä. Käytännön hyödys­ kolme verbiä peräkkäin ja niissä liittei­ tusasu on normaali meidän kannalta ja tä en tiedä, eihän sitä koskaan arvaa! tä, objektiliitettä ja relatiiviliitettä ja vaikeinta konkordisysteemi, koska se on Ensin tuntui, että ei tästä tule muita. aivan erilainen muihin kieliin verrattu­ mitään, kun rupesi tulemaan nomini­ na. Olen lukenut arabiaa puolisen vuot­ luokkia ja kaikkea muuta. Mutta vii­ Projektityövoisi olla hieno asia ta. Tänään oli tentti ja luulen, että lo­ mevuotinen opettajamme Lotta Harju­ Sonja Taavitsainen: Opiskelen Afrikan petan ajan puutteen takia. Luin sitä la sanoi, että swahili luetaan maailman tutkimusta, päädyin siihen yleisen swahilin tueksi, koska swahilissa on helpoimpiin kieliin, kun taas suomi on kulttuurikiinnostuksen kautta. Afrikka paljon lainasanoja arabiasta. siellä vaikeimpien joukossa. Parasta tuntui läheisimmältä. suhtautua sillä tavalla. Swahili on levinnein ja laajin Swahili on sukeltamista kieli ja käyttömahdollisuus on hyvä. Ta­ Tuulikki Tammi: Minä en opiskele Af­ Joskus on vaikea hahmottaa voitteena on ainakin jossakin vaiheessa rikan-tutkimusta lainkaan. Opiskelen KatriinaRanne: Minä valitsin Afrikan­ asua Tansaniassa, swahilin kielialueella swahilia lähinnä sen takia, että Afrikka tutkimuksen sen takia, että Afrikasta ei joka tapauksessa. Tulevaisuudesta en kiinnostaa kovasti. Varsinaisesti opiske­ oikein saanut mitään tietoa peruskou­ osaa sen tarkemmin sanoa, ehkä len filosofiaa. Aineeni eivät ole ihan lussa eikä lukiossa, korkeintaan nälän­ projektityö voisi olla hieno asia. kaikkein todennäköisin yhdistelmä! hätää ja kuivuutta ja väestöräjähdystä Swahilin ääntäminen ja lukemi­ ja sen sellaista. Ajattelin että Afrikassa Missä kaikki adjektiivit? nen ovat helppoja, mutta se kielioppi pitää olla jotakin muutakin, kun se on Anu Kiljunen: Minua on aina myös ja rakenne ovat niin erilaisia. Vanhat niin iso mantere. kiinnostaneet kaikki vieraat kulttuurit, tekniikat eivät toimi. Swahilin opiske­ Swahilin ääntäminen helppoa. erityisesti kielet. Kun kävin Afrikassa, lu on sukeltamista. Mielestäni esim. ranska on vaikeampaa sain kiinnostuksen Afrikan-tutkimuk-

Uhusiano Ne wsletter 1/2002 11 SUKELLA SWAHILIIN

seen. ne sitten. Tulevaisuudesta minulla ei Kun tajuaa kielen systeemin pe­ ole vielä minkäänlaista ajatusta. Aika riaatteen, ei swahili mahdottoman vai­ näyttää. kea ole. On mielenkiintoista huomata, Aluksi oli vaikeata tajuta, että että swahilissa kaikki lähtee kun katsoo yhtä sanaa, niin se voi substantiivista ja että adjektiiveja ei ole olla kokonainen lause. Sitten sitä juuri ollenkaan. On aina hauska miet­ sanaa katsoo eikä sitä löydäkään sa­ Elina Puhto tiä, että mitkä asiat ovat missäkin kie­ nakirjasta, niin sitten pitää osata lissä tärkeät. katkoa se sana liitteiden kohdalta ja The Thing for me löytää perusmuoto niiden joukosta. Linda Lehtinen: 1 have been interested Hyväntuulinen kieli Nyt kun on jo jotenkin jäsentänyt in Africa for several years. When I found Liisa Hulkko: Opiskelen ympäristön­ järjestelmän, niin alkaa olla helpom­ a subject like African studies in the Uni­ suojeluciedettä ja sivuaineena kehicys­ paa. versity, 1 teit it was the thing for me. maantiedettä. Käytännössä on helppo The easiest thing in the language is the written form that is yhdistää nämä kaksi asiaa. Olin monta Opettaja normal from our viewpoint, and hardest vuotta sitten Keniassa ja viime keväänä FM Ma rjukka Pajusella on usean is the concord system, because it's Tansaniassa. Innostuin kielen oppimi­ vuoden kokemus swahilin opettami­ totally different from other languages. 1 seen, kun käytännössä huomasi miten sesta, ensiksi kesäyliopistossa ja sit­ have also studied Arabic for the support ihanaa on, jos osaa edes vähän. Tutus­ ten yliopistolla. Hän valmistaa of Swahili studies. Swahili has lots of Arabic loan words. tuu ihmisiin niin paljon paremmin. kakkoskurssin opetusmateriaalin Pidän erityisesti tervehdyskulttuurista. itse. Siihen kuuluu satuja, tarinoita, Swahili is like Diving Vaikka ei osaa juuri mitään, niin pys­ uutisia ja otteita romaaneista sekä Tu ulikki Ta mmi: 1 study Swahili mainly tyy kuitenkin vaihtamaan muutamat kuullun ymmärtämistä. Nauha­ because l'm really interested in Africa. tervehdykset, pystyy nopeammin aloit­ materiaali on Marjukan hankkimaa, l'm studying philosophy as my major, so my subjects are not most likely tamaan puhumisen vaikka ei ole juuri muun muassa tansanialaisten haas­ combination. mitään kielioppia ja sanastoa. tatteluja. For me, pronunciation and Alun perin minun piti lukea Tänä vuonna hän on kokei­ reading are easy, but the grammar and vain vähäisen, mutta sitä on jäänyt lumielessä antanut opiskelijoiden structure are very difficult. The old koukkuun. En ole oikeastaan koskaan litteroitavaksi nauhoitettuja tekste­ techniques don't work. To study Swahili pitänyt kielten opiskelusta, se on ollut jä. Tällaisessa tehtävässä opiskelija is like diving into something new. aika ahdistavaa, mutta swahili on mu­ joutuu käyttämään monipuolisesti The Curiosity of Learning kava kieli, se on hyvätuulinen. swahilista hankkimaansa tietoa, sel­ Oona Blom: My major is translation of vittämään sanojen merkityksiä English. Swahili is a good language Vo in kuvitella itseni tutkijana suomeksi, huomaamaan idiomit ja because it is spoken widely in Africa. 1 Katariina Ti monen: Minunkin tutkimaan kielen rakenteita. Lopuk­ was curious to know whether I can learn a language that I don't have any pääaineeni on Afrikan-tutkimus. Afrik­ si tehtävän sisällöstä keskustellaan preconception of. 1 don't know about its ka rupesi kiinnostamaan enemmän, yhdessä. usefulness - but you never know when koska se on niin monimuotoinen man­ Kakkoskurssilla syven­ you can need it! ner. En osaa vielä sanoa, mitä lopulta netään kieliopin tuntemusta. First I thought that I couldn't do rupean tekemään. Voin kuvitella itseni Peruskielioppi on opiskeltu this. But then our last year teacher Lotta tutkijanakin, mutta myös kehi­ ykkösurssilla Arvi H urskaisen Harjula said that Swahili belongs to the easiest languages in the world, while tysyhteistyöprojektissa. Swahilin peruskurssi -kirjan mu­ Finnish is among the most difficult ones. Oli hauskaa aloittaa uusi kieli kaan. So it is better to think in a positive way ! ja vielä tällainen mukava kieli. Sometimes lt's Difficult to Aika näyttää Understand Katriina Ranne: 1 chose African studies, Ja ana Villbe Lukion jälkeen olin kiin­ rg. Swahilia opetetaan osana Afrikan­ because in primary and high school we nostunut kulttuureista yleensä. Löysin tutkimusta Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja never really studied Africa thoroughly. Afr ikan tutkimuksen opinto-oppaasta. kulttuurien laitoksella. Lisätietoja: We only heard about the famine, Se näytti mielenkiintoiselta, ja tulin tän- http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/

12 Uhusiano-tiedote 1/2 002 KAMUSI OYEEE!

On a Tuesday morning nine enthusiastic young students have gathered in one of the lecture halls of Helsinki University. They study Swahili for their second year. How did they end up studying Africa and Swahili? Diving into Swahili

dryness and explosive growth of language. don't have any future plans yet. Time will population. 1 thought that there has to show. be something else to Africa, too, A Good-humoured Language ln the beginning it was difficult to because it's such a large continent. Liisa Hulkko: 1 study Environmental understand that one word can represent The pronunciation of Swahili is Protection and Development Studies. lt a whole sentence. Then when you look easy. For example French is more has been easy to combine these two. 1 at the word and cannot find it from a difficult to learn because it's so difficult visited Kenya several years ago and dictionary, you'II have to know how to cut to pronounce. The regularity of the Tanzania last spring. 1 became it into sections at affixes and find the language is also easy: all the rules are enthusiastic about learning the basic form among them. Now that I have correct and there are no exceptions. But language, when I saw how good it is to already somehow understand the the concords and all verbs are difficult. 1 know it even little. lt's much easier to get system, it's becoming easier. counted that hitherto we have had to know new people. l like especially the thirteen different verbs and tenses, for culture of exchanging greetings. Even TheTeacher FM Marjukka Pajunen has been teaching example reciprocals. though you don't know much grammar or many words you are able to greet Swahili for several years, first in Summer A Project Work Wo uld be an people and to start talking. 1 was University and then in the University. She Excellent Thing supposed to study Swahili just for a prepares the teaching materia! for the Sonja Taavitsainen: 1 ended up in African while, but I have clung on to it. Actually 1 second course herself. lt includes fairy studies because of a general interest in have never liked studying languages! But tales, stories, news, excerpts from novels culture. Africa teit the closest. Swahili is Swahili is a nice language, it's good­ and listening comprehension. This year a widespread and extensive language, humoured. she has given taped texts for the students so it's useful. to be written down. ln an exercise like My wish is to live in Tanzania, or 1 Can Picture Myself as a that the student has to use diversely all at !east in a region where Swahili is Researcher the skills they have learned of Swahili: spoken, at !east for some time. 1 don't Katariina Timonen: My major subject is to translate the words into Finnish, to know my future plans more precisely. African studies. Therefore Swahili is a notice the idioms and to study the Some project work would be nice. natural choice. 1 have always been structure of the language. Finally the interested in cultures. Africa is contents of the texts will be discussed. There Are so few Adjectives! interesting because it is such a The basic grammar has been studied Anu Kiljunen: 1 have always been multicultural continent. during the first course with a Text Book interested in diffe rent cultures and l'm not able to say what l'm going by Prof. Arvi Hurskainen. languages. When I visited Africa, 1 to end up doing. 1 can picture myself in became interested in the African studies. research work, but also in development When one understands the co-operation projects. basic rules of the language, Swahili in not impossibly difficult. lt is interesting Time Will Show to realise that in Swahili everything Jaana Villberg: African studies is my derives from the substantive and there major, too. After High School I was Swahili is being taught in the Institute interested in cultures generally. 1 found are hardly any adjectives. lt's always for Asian and African Studies at interesting to think about the things that the African studies in the study guide. lt Helsinki University. More information: are considered important in each seemed interesting and I came here. 1 http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/ Uhusiano NewsleUer 112002 13 SUKELLA SWAHILIIN

Suomen kielen opiskelua Hombozan vuorilla

Lumwezan kylän metsänistutusryhmä innostui kymmenisen vuotta sitten laukkujen teosta. Käsityömenetelmän taitajat Suomesta ovat vierailleet kylässä joka vuosi siitä alkaen .

Laukkujen teon lomassa on elvytetty paikallinen tapa parkita nahkaa ja onpa mukaan tarttunut sana siltä, toinen täältä - niin suomea kuin swahiliakin !

Sinikka Wikström

Siitä oli puhuttu jo monta vuotta, että ryhmämme jäsenet haluaisivat opetella suomea, edes alkeet. Lumwesalaiset pe­ rustelivat asiaa monesta eri näkökul­ masta. Ja niin me sitten, pari vuotta ta­ kaperin, kun olimme keskustelleet ryh­ män kanssa päätimme Heli Niskasen kanssa että nyt se tapahtuu. Kun on saa­ tu muut asiat selvitetyksi, järjestetään suomenkielen tehokurssi Lumwesan ryhmän jäsenille. Halukkaiksi ilmoittautui 18 henkeä eli kaikki ryhmän jäsenet, jois­ ta tosin kolme osallistui vain päättäjäisiin ja kaksi oli paikalla vain kolme kertaa. Muut kaksitoista ihmis­ tä olivat paikalla aktiivisesti.

Tuppipuukko, Käsilaukku, Yöpaita ...

Kurssia suunniteltiin yhdessä ryhmän vetäjän Ronjeni Kipiran kanssa. Hän on erittäin kekseliäs ja taitava. Ensiksi Opettaja, "mwalimu·; aloittaa perusteista. Minä, sinä, hän -"mimi, wewe, yeye". 1 4 Uhusiano-tiedote 1/2002 KAMUSI OYEEE !

Kuka sitä tyhjin vatsoin opiskelisi - mutta ruokaa /aittaessa kylläkin! Peruna on "kiazi", laittaa ruokaa "kupika chakula". valmisteltiin laukkuverstas koululuo­ keskustelu tapahtui tietenkin suomen vat mukana. Tunnelma oli iloinen, kaksi. Ompelukoneiden yläosat kannet­ kielellä. Siinä opittiin paljon uusia sa­ mutta myös haikea. Maanantaiaamu­ tiin varastoon ja alaosista tehtiin koulu­ noja. na lähdimme kotimatkalle. Ryhmäläiset pöydät, jotka peitettiin kauniinvärisillä tulivat meitä saattamaan, he lauloivat kangoilla. Laukkutyötä varten hankitut kulkiessaan ja heidän iloinen laulunsa mustat pahvilevyt aseteltiin seinille ja Tula cullalla raikui korvissamme vielä seuraavinakin päivinä. ne toimivat liitutauluina. Koko ryhmä Tula tullallaa ja kokeet oli lapsia myöten innokkaasti mukana Jokainen oppitunti aloitettiin laululla. valmisteluissa. Lauloimme sekä tansanialaisia että suo- Kun koululuokka oli valmis, malaisia lauluja. Yksi suomalainen lau- aloitettiin lukujärjestyksen laatiminen. lu miellytti kurssilaisia erityisesti. Se oli Kurssi kesti viikon. Työt aloitettiin aa­ suomalainen vanha piirileikkilaulu Jk. Kielikurssin aikana sattui myös eräs mulla seitsemältä ja jatkettiin ilta­ "Tula tullalla". Kurssilaiset oppivat lau­ iloinen "perhetapahtuma". Ta kapihalle myöhään asti. Ronjeni Kipira toimi lun nopeasti ja lauloivat sitä niin, että majoitettu emakko synnytti kaksitois­ "piiskurina" ja piti huolen, että kaikki vuoret raikuivat. He lausuivat sanat niin ta ihanaa, vaaleanpunaista pikkupossua. toimi suunnitelmien mukaan. Hän pehmeästi ja kauniisti, että sitä oli ilo Niistä yksi syntyi kuolleena ja toisen keksi erilaisia metodeja, joiden avulla kuunnella. varasti koira. Kymmenen suloista pie­ tehostaa opiskelua. Ryhmän jäsenet sai­ Kurssin päätteeksi järjestettiin nokaista selvisi kuitenkin hengissä ja sai vat keksiä itselleen nimet, joiden avul­ kokeet, jotka myös tarkastettiin ja pa­ kasvaa rauhassa oman emonsa suojis­ la sanavarasto lisääntyi. Yksi halusi olla lautettiin korjattuina kurssilaisille. Mie­ sa. Tuppipuukko, toinen Kivivasara, kol­ lenkiintoista oli se, että ne jotka pärjä­ mas Käsilaukku; sitten Paperikassi, sivät suullisesti hyvin, eivät Yöpaita, Seinäkello ja niin edelleen. osanneetkaan yhtä hyvin kirjoittaa, ja Sääntönä oli, että kukaan ei kurssin ai­ päinvastoin. kana saanut käyttää muuta nimeä. Kaikki keskustelut yritettiin käydä suomenkielellä. Arkiaskareet, kuten

ruuanlaitto ja siivous, tehtiin vuorotel­ Va uvasta vaariin len ja myös me osallistuimme niihin. Kurssin viimeinen päivä, sunnuntai, oli Ruokailukin järjestettiin niin, että jo­ juhlapäivä. Silloin pidettiin kurssin kaisella aterialla meidän kanssamme oli päättäjäiset. Laulettiin, syötiin ja kes­ kaksi tansanialaista syömässä ja pöytä- kusteltiin. Kaikki vauvasta vaariin oli-

UhusianoNe wsleUer 112002 15 The Lumweza villagers have made bags for ten years. Bibi Sinikka Wikström has visited Homboza every year. To gether they have revived the traditiona! skill af barking skins. They aisa had a course in Finnish!

Learning Finnish in the slopes of Homboza

Sinikka Wikström Learning while eating particularly popular: a traditiona! Finnish song called "Tula-tullalla". The pupils As soon as the classroom was ready we There had been a lot of talk about it over learned it very quickly and sang it out to started to pian the timetable. The course the years. The bag group wanted to learn make it echo in the mountains. They period was one week, each day from Finnish, at least the elementary steps. pronounced the lyrics so softly and seven in the morning until late night. So a couple of years back we decided beautifully that it was joyful to listen to. Ronjeni Kipira took care of everything to have an intensive Finnish course. By the end of the course we arranged a going smoothly as planned. He made up There were 18 people interested of written exam. lt was interesting to notice different methods to intensify the which twelve participated actively. that those who did well orally were not studying. Everybody chose a "course­ good in writing and vice versa. A work shop turned into a name", a name of a tool or an item that lt was only a one-week course, classroom widened their vocabulary. One was from Monday to Sunday, but the days called Kivivasara (Stone Hammer), were long. The Sunday was the day of We planned the course together with the another Paperikassi (Paper Bag), yet final celebration. We sang, ate and group leader, Ronjeni Kipira. He is very anotherYöpaita (Night Gawn). There was talked. Everybody from the smallest creative and knows how to deal with a rule of not using any other name of babies to the grandparents took part in these things. each other during the course. the celebration. lt was cheerful and a bit First we turned the bag AII the discussion was in Finnish, sad, too. Monday morning we had to workshop into a classroom. The tops of too. We took turns in doing the daily leave for home. The group came to see the sewing machines were removed and tasks, such as cooking and cleaning up us off singing Tula-tullalla. We could hear taken to the storage and the lower parts in which also the "teachers" participated. the joyful tunes even the next day in our served as desks as they were covered Two Ta nzanian pupils always joined us ears. with beautifully decorated khangas. The for the meals and the table discussion black boards needed in the bag making was in Finnish. ln this way a lot of new were put up to the walls and they served words were learned. PS. A happy "family event" took place as classroom blackboards. during the course: the sow at the Tu la-tullalla The whole group including the backyard had twelve cute pink piglets. children was enthusiastic to arrange the One was born dead and a dog stole Every lesson began with a song, a Fin­ room. another. Ten charming piglets survived nish or a Ta nzanian one. One song was and were grown up with their mother. 16 Uhusiano-tiedote 1/2002 UUDET TUULET Miten Tansania- yhteistyö on muuttumassa

Tiina Kontinen hoitusta. Tällaisista voisi sanoa, että ne politiikka on menossa lakikäsittelyyn. Helsingin yliopisto toimivat aika ammattimaisesti. Sitten Tavoitteena on saada aikaan NGO-re­ on naapuruston naisten muodostamia kisteri. Tällä hetkellä kansalaisjärjestöt Tansanian yhteiskunta on viimeisen pieniä ryhmiä. Naiset ovat muodosta­ rekisteröityvät kolmen eri lainkohdan kymmenen vuoden kuluessa muuttu­ neet järjestön siksi, että he edes pikkui­ alle. Rekisteröitymisen jälkeen järjestö nut radikaalisti. Se on näkynyt myös sen pystyisivät helpottamaan jokapäi­ on laillisesti "society", mutta yhä ylei­ siinä, että kansalaisyhteiskunta ja kan­ väistä elämäänsä. Kenttä on hyvin laa­ semmin puhutaan termistä NGO, joka salaisjärjestöt (Non Governmental ja,. Ei voida sanoa, mikä on tyypillinen viittaa nimenomaan rekisteröityyn jär­ Organisations eli NGOt) ovat uusia tansanialainen NGO. jestöön. "CBO " on lyhennys sanoista toimijoita yhteiskunnassa. Vuonna "community based organisation", joka 1995 niitä oli rekisteröity 813 ja vuon­ ei välttämättä ole rekisteröity. na 2000 jo yli kolmetuhatta. OmaPöytälaati lukunsakkojär onjestöt niin kutsutut pöytä­ Rekisteröitymisprosessi voi olla hyvin laatikkojärjestöt. Kun ulkomaiset ra­ hankala, kestää kauan ja vaatia rahaa. hoittajat haluavat tukea nimenomaan Muutaman viime vuoden aikana Perinteisesti kansalaisjärjestöt ovat toi­ Kouluista vallan vahtikoiriin kansalaisjärjestöjä, on järjestöjä nous­ rekisteröinti on vähän helpottunut. mineet erilaisten palvelujen tarjoajina. sut myös vain paperilla. Ne tekevät On ollut kansalaisjärjestöjen hankehakemuksia saadakseen rahaa pyörittämiä kouluja, terveyskeskuksia ja ulkomailta. Tansanialaisilla NGO­ Rahoittaja eli Suomen ulkoministeriön muunlaisia palveluita. Nykyisin on yhä Yleinen linja Suomessa koordinaattoreilla ei ole resursseja tar­ kehitysyhteistyöosasto määrittelee enemmän myös ns. kehitysjärjestöjä eli kistaa, toimivatko nämä järjestöt todel­ suuntalinjat. Se on nimenomaan pai­ kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät vai­ la. Ehkä district commissionerin (maa­ nottanut paikallisten järjestö­ kuttamaan jonkin alueen kehitykseen: herran) viraston tehtävänä olisi selvit­ kumppanien kanssa tehtävän yhteis­ esimerkiksi naisryhmiä, terveydenhuol­ tää, toimivatko järjestöt, mutta ei se­ työn merkitystä. Kansalaisjärjestöjen tojärjestöjä, äänestäjiä kouluttavia jär­ kään ehdi. Pöytälaatikkojärjestöt ovat kehitysyhteistyön määrärahat ovat jestöjä, viranomaisia kouluttava järjes­ lieveilmiö, mutta tulevat aina rahoittaja­ nousseet koko 1990-luvun Suomessa. tö, ympäristöjärjestöjä tai tasa-arvoa li­ keskustelussa ensimmäisenä esiin. Sii­ Vuonna 1991 maksatuksessa oli 170 sääviä järjestöjä. Uusin ilmiö ovat kan­ nä vaiheessa, kun lähdetään suunnitte­ miljoonaa, tämän vuoden arvio on 205 salaisjärjestöt, jotka yrittävät aktiivises­ lemaan yhdessä, selviää myös, onko jär­ miljoonaa markkaa. ti vaikuttaa hallituksen toimiin ja ovat jestöllä toimintaa vai ei. Siksi yhteinen Rahoittajan asettamat laatuvaa­ mukana erilaisissa politiikkaprosesseissa suunnittelu ja toisiinsa tutustuminen timukset koskevat myös pienten järjes­ vallan vahtikoirina. on tärkeää. töjen hankkeita. Viime vuonna jäi osa Järjestöt ovat hyvin erilaisia hankeavuscuksesta myöntämättä, kos­ kooltaan. On järjestöjä, jotka ovat toi­ ka katsottiin, ettei ollut tarpeeksi laa­ mineet yli kymmenen vuotta ja joilla TäKansalaisjllä hetkelläärjestön ei itse laillinen asiassa ole asema sellaista tuvaatimukset täyttäviä hankkeita, joille on hyvin paljon toimintaa, isot toimis­ laillista entiteettiä, toimijaa, kuin kan- rahoja olisi voitu myöntää. Vuonna tot, projekteja ja paljon ulkomaista ra- salaisjärjestö, koska kansalaisjärjestö- UhusianoNe wsleUer 112002 17 2000 ilmestyneet uudet hanketyön kä­ rästä projektista. loppuu siihen. Tällaisestakin on esi­ sikirja ja suunnitteluoppaat panevat Tässä tullaan kuitenkin siihen, merkkejä. paljon painoa yhteissuunnittelulle. että eihän koulujen tarve tai terveys­ Toinen hanketoimintaan liitty­ asemien tarve ole Tansaniasta kadon­ vä haaste on myös se, mikä on nut. Voisi miettiä, mikä näitten eri­ hankkeitten sisältö. Vastataanko paikal­ Jatkuvasti on tullut uusia tieto- ja taito­ tyyppisten sisältöjen suhde on koko lisiin ongelmiin ja miten niihin vasta­ Va paaehtoisuus vai ammattilaisuus vaatimuks ia: pitäisi tuntea Suomen kansalaisjärjestöjen kehitys­ taan? Vastataanko niihin viemällä jo­ tansanialainen kulttuuri ja yhteiskun­ yhteistyössä. Kyseessä on myös aikaper­ kin suomalainen ratkaisumalli (näin me ta, osata kieltä, pystyä tunnistamaan spektiivi. Konkreettisella hankkeella Suomessa tehdään, varmaan malli toi­ paikalliset toimijat, prosessit ja ongel­ saadaan nopeasti aikaan näkyviä tulok­ mii täälläkin)? Voi olla että toimii ihan

mat. Samalla pitäisi olla hyvä kirjoitta­ sia, kun taas yhteiskunnallisen vaikut­ hyvin, voi olla että ei toimi. Suunnitte­

maan raportteja, hakemuksia, hoita­ tamisen hedelmät saattavat tulla joskus lun merkitys korostuu. maan rahaliikennettä ja kirjanpitoa. 20 - 30 vuoden päästä. On vaikea tata, mitä milläkin toiminnalla on saa­ Tämä on aiheuttanut hämmennystä mi­ pienissä järjestöissä, joissa toimitaan tu aikaan. Rahoittajasta kumppaniksi vapaaehcoispohjalla. Katoaako Vaikea kysymys, josta on paljon puhut­ yhteinen hankebudjetti vapaaehtoistyö kokonaan kansalaisjär­ tu, on se että kansalaisjärjestöt haluai­ Toimintavalmiuksien kehittäminen jestöjen kehitysyhteistyöstä, jos vaati­ Yhteisiin linjoihin sivat siirtyä rahoittajista kumppaneik­ mukset ovat sellaiset, että niitä ei pys­ (capacity building) voisi olla avainase­ si, donorista partneriksi. Kumppanuu­

tytä vapaaehtoistyönä täyttämään? Jos massa. Pyrittäisiinkin tukemaan järjes­ teen liittyy ajatus siitä, että ollaan tasa­

kansalaisjärjestön kehitysyhteistyön ta­ töjä niin, että ne pystyisivät toimimaan vertaisia, keskustellaan avoimesti tavoit­ voitteena on toisaalta tavallisten kan­ omatoimisesti, eikä tuettaisi toiminto­ teista, jokainen tuo omat intressinsä salaisten suorat suhteet ja toisaalta hy­ ja sinänsä. esille, sen mitä me haluamme tältä vin ammatillinen kehitysyhteistyö­ Voidaan ajatella sitäkin, että eri hankkeelta ja mitä te haluatte ja sitten toiminta, niin miten nämä kaksi asiaa tyyppiset tukitoimet sopivat erilaisille keskustellaan. Kumppanuuteen liittyy voidaan yhdistää? Sitäkin mietitään järjestöille. Isoille järjestöille, joilla on pitkäaikaisuuden ja luottamuksen aja­ ulkoasiainministeriössäkin. hyvä toimintaidea ja paljon toimintaa, tus. sopisi varmasti paljon paremmin, että Rahahan on tärkeää, mikä meil­ ne saisivat jonkin tietyn tukisumman tä suomalaisilta järjestöiltä usein unoh­ Kehityslinja on ollut se, että ei tehtäisi ja päättäisivät itse, mille toiminnoille tuu. Raha on sellaista, josta ei puhuta. Hanke vai toiminta sinänsä konkreettisia hankkeita. Ei sitä milloinkin käytetään. Pienille jär­ Mieluummin puhuttaisiin jostakin rakennettaisi, ei vietäisi tavaraa, vaan jestöille, jotka ovat juuri aloittamassa, muusta. Mutta jos halutaan päästä pyrittäisiin tukemaan kehitysmaiden voisi olla ihan hyvä harjoitella projek­ donor-asetelmasta johonkin muuhun kansalaisyhteiskuntia. On siirrytty tien kautta. Projektitoiminnassakin on asetelmaan, se liittyy väistämättä rahaan enemmän demokratia- ja ihmisoikeus­ yhteistyön haasteita: miten yhteistyö ja sen liikkeeseen, mistä mihin raha kul­ ajatteluun. Kansainvälistä kritiikkiä on järjestetään, järjestetäänkö se järjestöltä kee. Niin kuin Hanna Laitinen on esit­ esitetty sitä kohtaan, miksi avun tai järjestölle ja miten siitä neuvotellaan. tänyt: hanketasolla pitäisi päästä siihen,

yhteis työn pitää olla projektimuotoista, että järjestöillä olisi yhteinen budjetti eli rahoitetaan erityyppisiä yksittäisiä eikä suomalaisen järjestön hallinnoima toimintoja eikä järjestöä sinänsä tai Henkilökohtaisesti vai järjestöltä budjetti, josta se jakaa rahaa paikalli­ Pienissä hankkeissa yhteistyötä tehdään yleistä toimintaa. Tämä aiheuttaa ihan järjestölle selle kumppanille sopiviksi konkreettisia hankaluuksia järjestöille, usein tuttujen tai ystävien kautta, jol­ katsomissaan määrissä. Jos halutaan joilla on useampia ulkomaalaisia rahoit­ loin järjestö jää taka-alalle. Se onkin kumppanuutta, niin ainakin budjetin tajia. Tällainen järjestö joutuu jäsentä­ vain rahanhankkimiskanava. Hanke pitäisi olla yhteinen hankebudjetti.

mään omaa toimintaansa hyvin erilais­ voisi olla kestävämpi ja jatkuvampi, jos ten raportointi- ja muiden systeemien se toteutettaisiin yhteistyönä järjestöltä

kautta. Tästä on ihan hyvä esimerkki järjestölle. Henkilökohtaisissa suhteis­ Tasa-arvoisuuteen ja keskusteluun kuu­ Oppiminen ja kompromissit Pakistanista, kun erään järjestön yhteis­ sa on aina vaara, että tämä henkilö läh­ luu se, että ollaan avoimia molemmin­

työ brittirahoittajan kanssa loppui, kun tee tai hänelle tapahtuu jotain - tai sit­ puoliselle oppimiselle ja tehdään kom p- se lähetti väärän donorin raportin vää- ten tulee riita, jolloin koko yhteistyö 18 Uhusiano-tiedote 112002 romisseja. Tansaniassa on paljon sellaista, joka meidän näkökulmas­ ta näyttää tehottomalta, tyhmältä JÄLKIPUINTIA tai väärältä, mm. korruptio tai mo­ net muut asiat, jotka ovat historial­ Ha nna Antila-Anderss on, Msingin ystävyysseura: Paikallishallinnon kehittämisestä puhutaan puolin ja toisin. Kehitetään ja kehitetään, mutta se ei sisällä mitään lisesti muodostuneita toimintatapo­ konkreettista. Pitäisi olla konkreettista koulun rakentamista ennen kuin ja ja joista on vaikea päästä yhtäk­ msingiläiset kokevat, että tämä on meille plussaa. Hauho kehitteli sellaisen kiä irti. Yksi näistä on allowance­ kombinaation kuntaohjelmasta, että tuetaan osallistavaa suunnittelua, jolla sitten keskustelut, päivärahat. Tähän tör­ nostetaan esiin hankkeita, joita järjestöt voisivat yhdessä toteuttaa sikäläisen väen mää jokainen, jonka hakkeessa on kanssa. kyse koulutuksesta tai seminaareis­ ta. Ensimmäisenä ollaan vaatimas­ Se, että ollaan siirtymässä rakentamisesta lobbaamiseen, on sa, että täytyy sitten saada päivära­ Ti ina Kontinen: nimenomaan politiikan linja. Se ei välttämättä ole vastaanottajien, yhteistyökump­ hat ja lounasrahac. Miten tällaista paneiden linja. asiaa käsitellään? Lähdetäänkö kä­ sittelemään niin, että ei, se on tyh­ Kuntaliitto: Paikallishallinnon kehittäminen abstraktiona ei ole mä tapa, me emme tee näin, vai Heli Liikkanen, järkevää. Se ei missään nimessä tunnu kehitysmaiden kannalta järkevältä, koska lähdetäänkö käsittelemään sitä, ongelmat ovat monesti konkreettisia ja käytännönläheisiä. Mutta ajatellaan esimer­ mistä tämä johtuu, onko tällainen kiksi koulun rakentamista - se liittyy paikallishallintoon ja on järkevää. tapana yleensä, missä se on tapana? Paikallishallinto pystyisi määrittelemään, mitkä prioriteetit ovat, että ei käy niin, Tätä kautta voi sitten päästä esimer­ että yhtä koulua tuetaan monista eri lähteistä. kiksi sellaiseen kompromissiin, että emme maksa tai maksetaan lounas Heli Pimenoff,Stakes ja Uhusiano: Aika monissa yhteyksissä nostetaan esiin se, että tai muuta. Tämä on hyvin käytän­ kansalaisjärjestöjen ja kirkkojenkin yhteistyö ohittaa usein paikallishallintotason. nöllinen esimerkki. Näin me heikennämme paikallishallintoa, joka on osa siviiliyhteiskuntaa. Tämä

uusi kunta-kunta -hanke on hyvä mahdollisuus yhdistää kansalaisjärjestöjen ja kunta-kuntien yhteistyötä. YParadoksi kumppanuudenksi paradoksi on raha, rahoitus. Esimerkki on erään Suomi-Tansania seura: Parhaimmassa tapauksessa yhteistyö on sitä, tansanialaisen järjestön edustajan LeifPa ckalen, että molemmat tekevät parhaansa. Jossakin välimaastossa on alue, jossa ymmärräm­ haastattelusta: yhteistyösuhteessa, me toisiamme. Kulttuurien välinen kommunikointi on täynnä sudenkuoppia ja paperilla ja puheen tasolla, ollaan tulee väärinkäsityksiä. Jos h äksymme tämän, niin silloin on paljon helpompi tasavertaisia - ollaan sisarusjärjestöjä yv toimia. ja yritetään tehdä yhteistyötä. Toi­ saalta tilanne on aina se, että toisen Hanketyössä on oikeastaan mukana kolme kulttuuria: meidän pitää tuoda resurssit, jotta voitaisiin Tiina Kontinen: kulttuurimme, tansanialainen kulttuuri ja kehitysyhteistyökulttuuri, jossa on omat tehdä yhteistyötä. Tämä on kovin sääntönsä ja oma sanastansa. Toinen kommentti liittyy järjestöjen syntyyn. On vaikea asema. Miten siitä sitten vaarallista rinnastaa Suomen ja Tansanian tilanne, koska historialliset ja kulttuuriset päästään eteenpäin on haaste kai­ kille kansansalaisjärjestöille. ja tilanteet, joissa järjestökenttä on syntynyt, ovat ihan erilaiset. Usein ihmisten kanssa keskustellessa tulee esille, että esimerkiksi Marttaliitto Suomessa silloin ja silloin teki vapaaehtoista työtä ilman rahaa. Poleemisesti kysyn: entä jos Suomessa silloin olisi ollut kymmenen donor-toimistoa tarjoamassa rahaa, niin olisiko Marttaliitto hakenut rahoja vai olisiko se edelleenkinjatkanut vapaaehtoisesti ja kieltäytynyt rahasta? Tilanteet ovat täysin erilaiset.

[email protected] Te ksti pohjaa Tiina Kontisen esitykseen Suomi-Ta nsania seuran järjestämässä seminaarissa marraskuussa 2001 . Hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksella, toiminnan ja teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä, yhteistyössä kehitysmaatutkimuksen laitoksen kanssa. Väitöskirjan aihe on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö erityisesti Morogoron alueella. Uhusiano NewsleUer 112002 19 UUDET TUULET käytännössä... ?

Pulpetteja kummikouluihin, katto, koneita ja koulutusta kirjastoon, AI DS -valistusta ... Vaasan kehitysmaaseura ja Morogoron kaupunki ovat pitäneet yhteyttä mm. koulujensa, kirjastojensa sekä sairaaloidensa välillä.

Nyt yhteistyön muoto on muuttumassa, ainakin osittain. Pioneerina toimii koulu- ja kirjastosektori, jonka 1 O vuoden yhteistyö on evaluoitu. Johtopäätökset kiinnostanevat muitakin. Ulkoministeriön taholta toivotaan kansalaisyhteiskunnan kehittämistä ja kokeiluihin rohkaistaan. Näin kehitysmaaseuran yhdeksi kumppaniksi on perustettu kansalaisjärjestö. Yhteydenpito eri kohderyhmiin tapahtuu jatkossa pääsääntöisesti sen kautta.

Ollaan tuntemattoman edessä, mutta uteliaina. Miten asiat tulevat sujumaan tästä eteenpäin?

Vaasan hankkeiden arviointiraportti

Dr. Eustella Bhalalusesa mitäkin. Tu ntuu kuin uusi kansalais­ olisi oma riippumaton toimisto ja jos Dar es Salaamin yliopisto järjestö olisi määrätty ulkopäin heille. mahdollista internet-yhteydet. Näin Miten tahansa onkaan voi olla myös verkottuminen ryhmien välillä ja jäsen- Morogoro Multisectoral Co mmunity mahdollista että, jotkin ryhmät tajua­ ten kesken helpottuisi. On myös oltu Concern Association (MMCCA) on pai­ vat MMCCA:n vahtikoiraksi ja siksi huolissaan siitä, että nykyinen käytän­ kallinen kansalaisjärjestö, jonka ovat haasteena sille työlle, jota he tekevät. tö ei anna ryhmille tarpeeksi mahdolli­ muodostaneet niiden järjestäytyneiden suuksia tavata ja jakaa ideoita ja koke- ryhmien rypäs, joka on vastaanottanut muksia keskenään. Jokainen ryhmä on apua Vaasan kehitysmaaseuralta. Kepa on pitkään ollut yhteys- toiminut erillään muista, vaikka kaikki Oikeaan aikaan toimitsijana ryhmien ja Vaasan välillä, ovat pyytäneet ja saaneet rahoitusta mutta ei ole kyennyt seuraamaan sitä, Vaasasta. Kaiken kaikkiaan ajatus paikallisen Esilletulleita ajatuksia kuinka hyvin apua on käytetty hyväk- kansalaisjärjestön perustamisesta on si. MMCCA rakentaa sillan tämän kui- Arvioinnin suositukset erittäin tervetullut. Jäsenten keskuudes­ lun yli toimimalla sekä neuvojana että Yhteistyö on sujunut pääosin hyvin. sa on kuitenkin huoli siitä, että uusi vahtikoirana. Sen lisäksi paikallinen Tu levaisuudessa tulee harkita muuta- kansalaisjärjestö ei ehkä tee niin hyvää kansalaisjärjestö tekee tansanialaisille maa seikkaa: työtä kuin on odotettu. Uuden kansa­ mahdolliseksi käyttää omaa kieltä Ensimmäinen havaittu rajoitus laisjärjestön jäsenten keskuudessa on kokouskeskusteluissa sekä tiedotus- on seurannan puute ja annetun avun epäluottamuksen henkeä. Heillä on kirjeiden ja raporttien kirjoittamisessa. kontrolloinnin puute. On ennakoitu, tunne, että MMCCA saattaa johtaa että uusi kansalaisjärjestö ottaa tämän turhaan byrokratiaan ja rahavarojen puutteen korjattavakseen. MMCCA:lla muualle ohjautumiseen. Ihmiset vai­ tulee olla oma sisäinen laadunvalvonta- EdellytyksetKeräämäni tiedon mukaan jäsenet ha- kuttavat huolestuneilta sen suhteen, että 1 uavat, että MMCCA:ta johtaa mekanismi. Yksi keino seurannan pa- ehkä kaikki apu nyt osoitetaan kokopäiväiset johtajat avoimesti rehel- rantamiseksi on kuukausittaiset ja MMCCA:lle. He uskovat, että sille an­ lisesti ja moraalista vastuuta tuntien. neljännesvuosittaiset raportit sekä fyy- nettaisiin valta tehdä päätökset kuka saa Jäsenet haluaisivat, että MMCCA:lla siset tarkastuskäynnit rahoituskohteissa. 20 Uhusiano-tiedote 112002 Projektien personointi on toi­ jäsenillä oli näkemys, että ehkä Vaasa tys saada MMCCA toimimaan omilla nen jarruttava tekijä silloin, kun infor­ voisi harkita avustuksen keskittämistä ehdoillaan antaa tansanialaisille todel­ maation kulku ja kommunikointi ovat muutamalle ryhmälle kerrallaan. Tämä lisen valinnanvapauden tehdä sitä, mitä henkilökohtaisella tasolla. Tällä on sekä on mahdollista niin kauan kuin parhaaksi näkevät. Kokonaisbudjetin etuja että haittoja. Taloudellinen vas­ MMCCA toimii objektiivisesti ja an­ suuruus on tietenkin toimintaa rajoit­ tuu on ongelmallista, kun ollaan teke­ taa mahdollisuuden joka ainoalle sek­ tava tekijä vaan missäpä ei olisi. misissä yksilön kanssa. Joka tapaukses­ torille yhdistyksen sisällä valita kohde­ Taloudellinen tuki pohjoisesta sa on hyvin tarpeellista, että yhteyden­ ryhmä, jota tuetaan, ja miten tuetaan. ohjataan aluksi eri sektoreille, jolloin otot osoitetaan joko puheenjohtajalle, Toimintavalmiuksien vahvista­ jokaisen sektorin sisällä tai jopa sihteerille, koulun tai yksikön johtajal­ miseen on myös tarve ryhmien tasolla sektorien välillä on mahdollista valita le heidän asemansa mukaisesti eikä yk­ ja paikallisen järjestön johtajien tasol­ yksi laaja tuen kohde vuosittain. Pää­ silöinä. la. Käsiteltäviin asioihin voisi kuulua töksen tekevät tansanialaiset. Tätähän hankesuunnittelu ja hankkeen hallin- juuri Va asan kumppanit toivovat - kes- to, varainhankinta, projektiehdotusten kittymistä kerralla vain muutamaan,

JotkutKaikkien jäsenet jäsenten olivat yl huolissaaneiskokous ja epä­ kirjoittaminen ja taloushallinto. Jos laajaan kokonaisuuteen. Näin varmoja, pystyykö uusi kansalaisjärjes­ mahdollista Vaasan pitäisi auttaa omistajuus on selkeästi tansanialaisilla. tö toimittamaan tavaroita asiaan­ MMCCA:ta alkuun siihen asti kun se Rahaliikenteen tarkka kontrol­ kuuluvasti. Tämä voi vihjata kaikkien kykenee seisomaan tukevasti omilla ja­ li on hyvän hallinnon perusedellytys. asianosaisten sitoutuneisuuden ja osal­ loillaan. Tähän liittyy oman riippumat­ Ta nsanialaiset ovat fyysisesti lähempä­ listumisen puutteeseen alkuaskelista toman toimistotilan ja tietoteknologia­ nä toimintakenttää kuin kaukana poh­ alkaen aina uuden kansalaisjärjestön yhteyksien varmistaminen. joisessa olevat "vahtikoirat" - niitähän idean toteutumiseen. On tärkeätä että mekin olemme. Kun paikalliset heti kaikki asianosaiset saadaan toimimaan Lopuk si selvittävät keskenään projekti­ ja heidät koulutetaan niin, että he ovat Vierailuvaihtoja on jatkettava. Ne edes­ kohteeseen ilmaantuvat odottamatto­ selvillä siitä mitä uusi kansalaisjärjestö auttavat sosiaalista ja kulttuurista op­ mat tilanteet käyttäen suahilia tekee ja että se on heidän omansa. Tämä pimista. Tähän kuuluu myös jatkuva englannin sijaan, epäilyksen varjot väis­ voisi tapahtua kaikkien jäsenten yleis­ yritys etsiä ystävyyskoulua tai yksikköä tyvät. Onkin hyvin rohkaisevaa, jos kokouksessa, jotta saavutettaisiin ylei­ tai ryhmää. Va asa voi jatkaa yhteistyö­ MMCCA koetaan pikemminkin haas­ nen yhteisymmärrys, ei vain jäsenten kumppaneiden etsimistä pohjoisessa teena oman toiminnan kehittämiseksi edustajien välinen. Tajua kun taas MMCCA koordinoi asiaa Tan­ kuin välttämättömänä pahana rahoi­ omistajuudesta ja siihen kuuluvaa sitou­ saniassa. tuksen saamiseksi pohjoisesta. tumista on vaalittava aivan alusta alka­ Minusta tuntuu hieman oudol­ en, kun kansalaisjärjestö on lähtemäs­ ta väite, että Vaasan kohteisiin olisi oltu sä liikkeelle. TYYTYVÄISET yhteydessä vain henkilökohtaisella ta­ KOMMENTIT solla eikä henkilöiden aseman mukaan. Va asa ei ole koskaan vaihtanut kohde­ Nykyinen systeemi, jossa apu kana­ Kirsi Laine, Opetus- ja kirjasto­ To imintavalmiuksien parantamien ryhmää, vaikka johtajaopettaja tai jo­ voidaan Kepan kautta, on osoittautu­ sektorin vastuuhenkilö, Vaasan kin muu esimies olisi vaihtunut. On kehitysmaaseura nut tehokkaaksi. Kaikki haastatellut luonnollista, että kohderyhmänsä ke­ olivat positiivisia tästä asiasta. Tilanne hittämisestä vastuussa oleva avainhen­ Mielestäni on terveellistä olla saattaa kuitenkin muuttua paikallisen kilö tulee muita tutummaksi hyväksymättä jotain uutta ilman epäi­ kansalaisjärjestön tullessa kuvioihin. rahoittajille. lyjä ja harkintaa. Se, että MMCCA saa MMCCA voi ottaa Kepan roolin ra­ Tästä kansalaisjärjestöstä alet­ päätösvallan, on koko yhdistyksen pe­ han siirrossa. Apu on kanavoitava tiin puhua jo kaksi vuotta sitten, jotta rus tam ise n johtoaj atus, koska MMCCA:n kautta ja se panee rahat siirtymäaikaa yhteisvastuun ajatukseen MMCCA muodostuu kaikista niistä yksittäisten ryhmien tileille. olisi riittävästi. Mikään ei ole niin tär­ ihmisistä, jotka osallistuvat ko. kansa­ Nykyinen toimintamalli, jossa keää luottamuksen kannalta kuin tie­ laisjärjestön toimintaan. Kaikki kehi­ jokainen ryhmä saa ainakin jotakin, on dottaminen, joten MMCCA :n jäsen­ tysyhteistyö, jota tehdään rahoittajan hyvä. Mutta joskus vaikutus on hyvin järjestöjen kaikkienjäs enten tulisi päästä ehdoilla, on ulkoapäin määrättyä. Yri- vähäinen. Kenttätyön aikana tavatuilla kuulemaan, mistä on kyse. Uhusiano NewsleUer 112002 21 WINDS OF CHANGE in Finnish-Tanzanian NGO co-operation

Tiina Kontinen, Helsinki University Brief case NGOs outspokenly stressed the importance of There also exist a fair amount of so­ co-operation with local NGOs. NGO called brief case NGOs - organizations Tanzanian society has changed radically funding has risen during the 1990's. ln that exist only on paper. They have risen in the past ten years. The civil society 1991 170 million was being spent, this since foreign donors have a desire to evolves with the so-called non­ year's estimate being 205 million marks. specifically support NGOs. They apply governmental organizations (NGOs) as The Ministry also sets funds in order to get money from foreign new agents in society. There were 81 3 requirements for the quality of the countries. The Ta nzanian NGO co­ NGOs registered in 1995. Year 2000 this activities. These requirements are ordinators don't have the resources to number already exceeded three applied to small organizations, too. Last verify whether or not these organizations thousands. year the Ministry withdrew some of the actually function. lt might be the district funding because there were not good From schools to guard dogs of commissioner's office's duty to monitor enough project proposals. The new power these organizations, but it doesn't have manual and planning guides on project Traditionally the non-governmental time either. Brief case organizations are work that came out in 2000 place organizations have functioned as the a side effect, yet they are always the first considerable emphasis on mutual providers of various services. There topic to be brought up at funding-related planning. have been schools, health clinics and discussions. However, when actual other kinds of services run by NGOs. planning is started together, it becomes Vo lunteer or professional Nowadays there are also so-called apparent if an organization functions or New knowledge and skill requirements development organizations: NGOs that not. This is why mutual planning and come up constantly. One should know strive to have an effect on the getting to know each other is vital. the Tanzanian culture and society, know development of a certain area. There are the language, be capable of recognising women's groups, health organizations, The legal position of non­ local activities, processes and problems. governmental organizations organizations that train people to vote At the same time one should be good in ln fact, at this moment there is no such or train the authorities, environmental writing reports, applications, dealing with legal unity, agent, as an NGO, since the organizations or organizations for the the transfer of money and accounting. Ta nzanian NGO-policy is still under promotion of equal rights. The very latest This confuses small organizations where debate. The goal is to set up an NGO cases are NGOs that try to have on work is voluntary based. lt raises the register. At the moment NGOs register effect on the actions of the government question of whether voluntary work will under three different paragraphs of law. and are present in various political disappear altogether from NGOs After registering, the organization is processes as guard dogs of power. development collaboration if the legally a "society". However, the term These organizations are very requirements are such that they cannot NGO is used more and more often, different concerning their size. There are be fulfilled. lf the goal is a direct relation which implies a registered organization. some which have functioned for over ten with people, on one hand, and a very "CBO" is short for Community Based years and which have vast operations, professional development collaboration, Organization and refers to a non­ large offices, numerous projects and on the other hand, then how can these registered organization. At the moment vast international funding. lt could be two things be linked? This is what the the registering process can be very said that they function quite Ministry people are also wondering. difficult, take a long time and require professionally. On the other hand there money. Registering has got easier are other smaller ones, organized for . Ongoing operations during the course of the past few years. example by the women of The recent trend and policy has been neighbourhoods so that they could not to establish any concrete projects The common policy in Finland improve their everyday lives a little bit. (not to construct, not to bring in The financier (Ministry for Foreign The field is very vast and it cannot be materials) but rather to support the Affairs, Department of Development Co­ said what the typical Ta nzanian NGO is. NGOs of a developing country. The operation) sets the course. lt has thinking has moved from the idea of 22 Uhusiano-tiedote 1/2002 supplying basic materials to the idea of and ends the collaboration. There are should we say "Why is this? ls this a democracy and human rights. A trend examples of such cases. custom? Where it is custom?" This way, that has raised much international Another challenge to a project is for example, a compromise can be debate is the idea of projects. ln a project its content. Are local problems reached (we won't pay or we will pay the model the funding goes to various addressed and if so, how? Should they lunch etc. ). This is a very practical individual projects instead of going be addressed by inserting the Finnish example. directly to an organization or to common method ("This is how we do in Finland, action. This causes concrete difficulties the method will probably work here as Paradox for organizations that have multiple well")? lt can work or not. The One paradox of partnership is money foreign financiers. Such an organization importance of planning increases. and funding. 1 draw an example from a must regulate its actions through ve ry certain Tanzanian organization's different systems of reporting. From financier to partner representative's interview: "On paper And still: the need for schools - a common project budget and on the level of conversation we are and medical clinics hasn't disappeared A difficult question, which has been equal, we are sister organizations and from Tanzania. One could wonder what extensively discussed, is that NGOs try to co-operate. On the other hand the is the relation of these different contents would like to be partners instead of being situation is always so that one of the two in F inland's NGO development donors. Partnership implies the idea of has to supply the resources in order to collaboration. A time perspective is also being equal, discussing goals openly, make the co-operation possible."This is in question. Visible results can be quickly everyone bringing forth their interests, a very difficult position. How to progress obtained with a concrete project "that which we want from this project and from this is a challenge to ali NGOs. whereas the fruits of social effects can that which you want" and then we appear only in some 20-30 years. lt is discuss. The ideas of long-term hard to measure w hat has been relationships and trust are related. [email protected] accomplished with each operation. Money is important. This is The article is based on Kontinen·s something that we Finnish organizations speech at a seminar that was ar­ ranged by the Finnish-Tanzanian Common policy often forget. Money is something that is Frienship Society November 2001. Capacity building could be in a key not talked about. We prefer to talk about She is writing her doctoral thesis for position, meaning that organizations something else. However, if one wants the University of Helsinki on the would be supported so that they could to get from the donor setting to some Finnish-Tanzanian NGO development function individually and operations other setting one has to consider mo­ collaboration in the Morogoro region. wouldn't be supported as such. ney and the flow of money: from where We can also consider if different to where money flows. As Hanna Laiti­ kind of support might suit organizations nen has said, things have to change on CONVERSATION that are on a different organizational the project level. lf project aid is received, level. Capacity building would probably organizations should have a common after the speech suit large organizations, which have a budget and not one controlled by a Fin­ M singi good operational idea and widespread nish organization, from which money is Hanna Antila -Andersson, Friendship Association: lt is good that operations. Small and young handed out to local partners in amounts there is talk about developing the local organizations could benefit if they that it sees fit. lf partnership is the goal, administration. But it doesn't contain rehearse with projects first to see how then at least the budget should be a anything concrete. There needs to be collaboration works. P rojects are common project budget. building of a school before the people at challenging, too, when you try o learn Msingi feel that there is something co-operation. How is it organized? ls it Learning and compromises positive going on for them. Hauho has from an organization to another? How Equality in discussions means that both now developed a combination of this are things negotiated? sides are open to mutual learning and municipality progra m w here ready to make compromises. Many participatory planning is supported and Personally or from organization to things in Tanzania seem inefficient, in this way different ideas are brought organization foolish or wrong from our perspective - up. The partner organizations can carry ln small projects collaboration is often for example corruption, which has out these ideas together with the local achieved through persona! contacts evolved historically, and is difficult to get people. But if nothing concrete is (friends and associates), meaning that rid off suddenly. One of these things is included in the plans they are given little the organization will be of secondary the allowance discussion. lt is value. Developing the local government importance (only a channel for gaining encountered by anyone whose project is a quite abstract issue and is hard to funds). The project could be more involves tra ining or seminars. grasp. durable and long-term if it was from an lmmediately people start demanding The move from building organization to another. ln persona! that they must receive their allowance Tiina Ko ntinen: to lobbying is a political outline, but not relations there is always the danger that and lunch money. How should one deal this person will leave, or something will with it? Should we say "No, this is a happen to him or else a quarrel ensues stupid custom, we will not do this"? Or Continues on page 31 23

Uhusiano NewsleUer 1/2002 Desks to classrooms, a new roof and computers to the library, ICT training, AIDS prevention campaigning ... Vaasa Association for Developing Countries and Morogoro Municipality have a long relationship. Sc hool to school, library to library, hospital to hospital.

Now the relationship is about to change, with the school and library sector as a pioneer. lts activities during the past 10 years have recently been evaluated with interesting conclusions. The current trend is to strengthen the civil society. ln this innovative spirit a new NGO has been established in Morogoro to act as one of Vaasa AFDC's partners.

So any contacts in the future will be kept mainly through the new NGO. No one knows how it is going to be, but hopes are high.

WINDS OF CHANGE 1 NGO mpya Ripoti ya tathmini ya Vaasa

Eustella Bhalalusesa urasimu usiokuwa wa lazima na kutumia MMCCA inaongozwa na viongozi Univesity of Dar es Salaam fedha vibaya. Wengine wanaogopa kuwa wasiokuwa na majukumu mengine nje huenda pesa zote zikawa zinatumwa ya shirika na tena kwa uwazi, heshima MMCCA ni shirika lisilokuwa la kiserikali MMCCA, halafu wao (MMCCA) ndio na kujituma. Wangependa shirika liwe na lililoanzishwa baada ya kuungana kwa watapewa mamlaka ya kuamua nani ofisi yake na kama ingewezekana vikundi vyote vinapata msaada wa Vaa­ apate nini. llionekana kana kwamba hili iunganishwe na mawasiliano ya mtandao sa AFCD. Ushirikiano huu umelenga shirika limeanzishwa bila ridhaa ya wa internet. Hii itasaidia kuviunganisha kuinua hali duni ya maisha ya wanachi walengwa wote. Hata hivyo, wengine vikundi. Kulikuwa na duku duku kuwa wa Morogoro na hasa kwenye nyanja za wanaona kuwa MMCCA inatumiwa utaratibu uliopo sasa hauvipi fursa elimu, afya, maktaba za umma, kama mlinzi wao na hivyo kuweza kuhoji vikundi kukutana na kubadilishana walemavu, na vikundi vinavyojihusisha kila kinachofanyika kwenye vikundi. uzoefu. Kila kikundi kinafanya kazi zake na mazingira. Ni vizuri kusisitiza hapa kuwa bila kukihusisha kingine wakati vyote Hata hivyo, imegandulika kuwa kwa sasa ni muhimu sana kuanzisha vinafadhiliwa na mfadhili mmjoja (Vaasa juhudi hazijachukuliwa kuhakikisha shirika kama hili. Kwa kipindi kirefu, AFDC). kuwa jitihada hii inaongozwa na KEPA imekuwa ikishughulikia kusimamiwa ili kujenga chombo imara makabidhiano ya fedha za msaada kati Mapendezo kitakachohakikisha kila kikundi ya wafadhili, Vaasa na walengwa Kulingana na matokeo ya utafiti huu, ni kinafaidika na kupunguza muingiliano (vikundi) lakini haikuwa na uwezo wa wazi kuwa ushirikiano wa kimaendeleo wa mambo baina ya vikundi. Kwa hiyo kufuatilia matumizi ya fedha hizo. kati ya Munispaa ya Morogoro na Vasa MMCCA imetegemewa kuratibu kazi za MMCCA itaziba hili pengo kwa kuwa (AFDC) umekuwa wa manufaa na wenye vikundi kwa nia ya kukifanya kila kikundi mshauri na mlezi / mlinzi wa vikundi. matokeo mazuri kwa walengwa. Hata na jamii nzima ya Manispaa ya Kwa nyongeza hili shirika litawapa fursa hivyo, kulikuwa na matatizo madogo Morogoro kupata manufaa makubwa na watanzania kutumia lugha madogo ambayo yanahitaji kuangaliwa mazuri zaidi. wanayoielewa vizuri (Kiswahili) wakati kwa makini hapo baadaye. wa majadiliano kwenye vikaa na wakati Tatizo la kwanza lililojitokeza ni ukosefu Mawazo na rai wa kuandika barua na ripoti mbalimbali. wa ufuatiliaji / ukaguzi wa miradi na Kwa ujumla, wazo la kuanzisha hii misaada inayotolewa. lnategemewa shirika ni nzuri. Hata hivyo kuna Masharti kuwa shirika jipya, MMCCA, litaliondoa wasiwasi baina ya wanachama shirika Kutokana na habari nilizozipata kwenye tatizo hili. Lazima kuwe na muundo huenda lisifanye imani kabisa na hili usaili na katika mazungumzo yasiyo mbinu wa ndani utakaohakiki mahesabu. shirika. Wal ihisi kuwa MMCCA itaweka rasmi, watu wangependa kuona Njia mojawapo ya kupata ufumbuzi wa

24

Uhusiano-tiedote 112002 tatizo hili ni kupitia ripoti za kila mwezi wanachama k upendekeza kik undi offer to Tanzanians a real freedom of na za kila robo mwaka na pia kinachostahili kupata msaada kwanza, choice to do, what ever they consider kutembelea miradi/vikundi na kukagua na kwa njia gani. best for themselves. The budget wili maendeleo yake. restrict the activities, but where wouldn't Miradi kufanywa kama mali ya Kuimarisha utaratibu it. mtu binafsi ni tatizo jingine. Mawasiliano Kuna haja pia ya kuwaongezea uwazo The financial aid from the North yalikuwa kati ya mtu na mtu , hii ina taida viongozi ili wafanye kazi kwa kujiamini wili first be directed to different sectors na hasara pia. Ni vigumu sana kudhibiti zaidi katika ngazi ya vikundi na ya within the association. This makes it matumizi ya fedha kama anayekaguliwa shirika. Mada muhimu za k uangalia possible to choose within the sector or ni mtu binafsi. lsipoku wa pale zilenge kwenye jinsi ya k uandaa even between the sectors one large inapolazimu, mawasiliano yote lazima mipango ya miradi na utawala wake, njia/ annual target of support. Tanzanians wili yapitie kwa mwenyekiti, katibu, kiongozi mbinu mbalimbali za kupata wafadhili/ have the authority to make the decision. au mk uu wa shule / kitengo; kwa vyeo fedha, jinsi ya kuandika maombi ya radi, This is what the counterparts of Vaasa vyao kama viongozi na si vinginevyo. na maswala yanayohusu usimamizi na were after - concentration on few but utawala bora wa matumizi ya fedha. large entities. Hereby the Tanzanians Mkutano wa wanachama wote Kama vinawezekana ingek uwa vizuri have clearly got the ownership. Kama tulivyoona hapo nyuma, baadhi Vaasa ikaisaidia MMCCA katika hatua The strict control of money ya wanachama wana wasiwasi kama zake za mwanzoni. Hii pia inahusu transfers and bookkeeping is the MMCCA itaweza k ufanya kazi yake kupata ofisi ya MMCCA yenye mtandao fundamental condition for the good vizuri. Hii inaashiria kuwa washika dau wa internet/teknolojia ya mawasiliano ya governance. Tanzanians are physicaliy wote hawakuhusishwa katika hatua za kisasa (ITC). Hii itasaidia kuiunganisha nearer to the field of action than the mwanzoni kabisa za kuunda shirika MMCCA ndani na nje ya Morogoro. Northern "watchdogs"- that's what we kama hili. Ni vizuri washika dau wote are as well. When the local people wili Mwishoni wahamasishwe na k uelimishwa sort out unexpected situations in any Wazo la kutembeleana liendelee. Kwa mapema kuhusu MMCCA k uwa hili project right away using Swahili kutembeleana watu hupanua mawazo shirika ni mali yao. Hili linawezekana language instead of English, the na ni njia mojawapo ya k ujifunza kama mkutano wa pamoja umeitishwa shadows of mistrust wili be vanished. lt's utamaduni wa jamii nyingine. na wanachama wote kuhudhuria na sio realiy encouraging actualiy, if MMCCA Kutembeleana pia ni njia muhimu ya wawakilishi wao ili kufikia mwafaka. Ari will be considered as a chalienge for kutafuta vikundi au shule za kushirikiana ya kulipenda shirika kuliona kama mali developing one's activities rather than a nazo. Vaasa wanaombwa kuendelea ya washika dau wote ni vizuri ikavunwa necessary evil for getting financing from kuhamasisha mipango ya kutembeleana mapema wakati shirika linaanza kuliko the North. kwa upande wa kaskazini na MMCCA k usubiri baadaye baada ya mambo 1 feel a bit peculiar, though, to kwa upande wa Tanzania. kuharibika. read in the evaluation that Vaasa would have been in contact with its target Utaratibu wa sasa - utaratibu mpya groups more on the persona! level than Utaratibu wa sasa wa kupitishia misaada according to the post which the contact KEPA umeonyesha kuwa wa uhakika na A POSITIVE person occupied. Vaasa AFDC has wenye mafanikio sana. Wa tu wote never changed the target group, even if waliosaidiwa wameupongeza sana huu COMMENT the headteacher, the head of the unit or utaratibu. Hata huvyo, hali hii inaweza any other leader had been replaced by kubadilika kufuatia k uanzishwa kwa Kirsi Laine, Education and Library a new one. lt's only natural that the key MMCCA ambayo itarithi kazi za KEPA. Sector Coordinator within Vaasa person, who is in charge of development Misaada ya fedha itatakiwa iwe inapitia Association for Developing of any target group, wili become more MMCCA na wao (MMCCA) kuziweka/ Countries known than any other person to the kuzituma mara moja kwenye akaunti za donors. benki za vikundi husika. Linaloambatana ln my opinion it is a healthy attitude not The issue of founding this na hili ni kiasi cha msaada to accept something new without any particular NGO was brought up already kinachotolewa kwa kila kikindi. Utaratibu doubt and consideration. The fact that two years ago so as to have time enough wa sasa wa kila kikundi kupata angalau MMCCA wili get the authority, is the for the transitional phase of accepting chochote ni mzuri ingawa maendeleo leading idea of founding this non­ the idea of joint responsibility instead of yanayopatikana yanaku wa finy u . governmental association, because ali trying hard alene by themselves. Wa navik undi wengi waliosailiwa MMCCA consists of al i those who There is nothing more important than walikuwa wanapendekeza ku wa Vaasa participate in the NGO's activities. Ali informing for gaining trust in any activity, ingefikiria kusaidia vikundi vichache kwa development co-operation, which is so ali the members of MMCCA member wakati mmoja ili kiasi kinachotolewa done under donor's conditions, is organizations should definitely get the kiwe kikubwa zaidi. Hii inawezekana imposed from outside to the target information teliing, what this ali is about. maadamu MMCCA itakuwa na jukumu groups. The effort to make MMCCA la k ukipatia nafasi kila kikundi function under its own conditions wili Uhusiano Newsletter 1/2002 25 JÄRJESTÖ esittely

AURINKOKEITTÄJÄT - JIKO LA JUA ry. viemässä aurinkokeitinviestiä Ta nsaniaan

'

Jami Koskinen ja Hanna Paulomäki

Aurinkokeittäjät - Jiko la Jua ry. on ka tehtiin edelleen perinteisesti illalla. seurattuaan niiden toimimista käytän­ Suomessa v. 2000 rekisteröity yhdistys, Kiinnostuneita oli kuitenkin ollut niin nössä kylissä. jonka tarkoituksena on parantaa ym­ paljon, että kesäkuun alussa 2001 oli Kyliä kiertäessä huomasimme, päristön tilaa ja naisten asemaa jo järjestetty uusi rakennuskurssi. Suu­ että Arushan alueella on paljon aurinkokeittimien avulla. Yhditys toi­ rin osa näistä kurssilaisista oli ollut nai­ naisryhmiä, jotka ovat erittäin kiinnos­ mii Ta nsaniassa Arushan alueella yh­ sia, jotka olivat innostuneet keittimistä tuneita aurinkokeitinkursseista. Kylis­ teistyössä paikallisen metsitysprojektin edellisen kesän kurssin seurauksena sekä sä ihmiset tulivat kertomaan omasta (TPP) kanssa. TPP:n alaisuuteen on pe­ rustettu 'Solar Cookers' -järjestö, jolla on oma hallitus ja budjetti. To iminta sai alkunsa keväällä 2000, kun saimme kutsun lähteä vetä­ mään aurinkokeitinyen rakennus­ kurssia TPP:läisille. Kesällä 2000 16 henkilöä koulutettiin kahdenlaisen keittimen (laatikko- ja paraboloidikei­ tin) rakentamiseen, käyttöön ja huol­ toon. Suuri osa kurssilaisista omaksui aurinkoteknologian vaivatta ja ottivat keittimet käyttöönsä heti. Ihmiset ovat olleet muutenkin ilahtuneita keittimien toimivuudesta ja tehokkuudesta. Jätimme keittimet testattavaksi ja kesällä 2001 palasimme Arushaan keskustelemaan siitä, miten aurinkokeittimet ovat toimineet, kuin­ ka paljon niitä on käytetty ja kuinka kyläläiset ovat suhtautuneet uuteen ruoanlaittoteknologiaan. Kävi ilmi, että myös ongelmia oli ollut: alkuinnostuk­ sen jälkeen keitin oli saattanut jäädä vä­ hemmälle käytölle ja sitä käytettiin pää­ asiassa veden keittämiseen kun taas ruo-

26 Uhusiano-tiedote 2/2000 N G O presentation

AURINKOKEITTÄJÄT - JIKO LA JUA Carrying a solar cooking message to Ta nzania

Aurinkokeittäjät - Jiko la Jua is a Fin­ women, who had become keen on the land based organisation that was cookers after the successful previous registered in the year 2000. The main course and after having seen the goal is to improve the state of the nature cookers in use in the villages. as well as women's situation by means While traveling around the of solar cookers. Organization is villages we realised that in Arusha functioning in Arusha area, Tanzania in surroundings there are lots of women co-operation with a local tree- planting groups that seemed to be interested in project (TPP). 'Solar Cookers' that has the solar cooker courses. ln villages been established under the umbrella of people wanted to speak of their poverty köyhyydestään ja konkreettisesta TPP,has its own board, budget and bank and the concrete lack of firewood. For puupulasca. Puiden keruu vie hy­ account. Solar Cookers is in charge of women collecting firewood occupies a vin suuren osan naiseen ajasta. issues related to solar cookers in great amount of time. Small number of Arusha. trees in Arusha area is clearly visible. Näimme omin silmin, että Arushan The operation of the During the dry season people live in lähialueet ovat monilta paikoin organisation started in spring 2000 when extreme poverty having no money to buy puuttomia ja kuivana aikana ihmi­ we were invited to go running a course firewood. lt looks as if the idea of solar set elävät äärimmäisessä köyhyydes­ where solar cookers would be built. Off cooking has a good chance to reach sä, eikä puuta ole varaa ostaa. Näyt­ we went. The course that took place in people; at least the level of interest tää sileä, että ajatus summer 2000 consisted of the workers among villagers is high for the time of TPP.They were 16 altogether. During being. This September more than 20 aurinkokeittimestä on lyönyt itsen­ the course They were trained to participants had shown up in the course sä läpi; ihmiset ovat olleet hyvin construct, use and repair two types of and more would have wanted to take kiinnostuneita keiccimiscä. Tänä solar cookers (box and parabolic). Most part. lronically, the intake number had vuonna syyskuun kurssilla oli ollut of the participants adopted the idea of to be cut due to lack of resources. yli 20 osanottajaa ja enemmänkin solar technology with no difficulties and Here in Finland Aurinkokeittäjät olisi ollut tulossa. took the cookers in use right after the - Jiko la Jua tries to subsidise Solar course. People have been delighted Cookers through fund-raising and Aurinkokeittäjäc - Jiko la about the usefulness and effectiveness transmitting know-how. The raised funds Jua ry täällä Suomessa pyrkii avus­ of the cooker. are sent to the bank account of the Solar tamaan Solar Cookersin toimintaa The cookers that were built were Cookers in Arusha. The preliminary sekä taloudellisesti keräämällä va­ left for testing for a year. ln summer 2001 focus of the funds is to encourage a per­ roja että cieco-caicoa viemällä. Ke­ we returned to Arusha to discuss on son who is interested in obtaining a rätyt varat lähetetään Solar issues related to practicability of the cooker for oneself to attend the course. cookers. How well had the cookers Aurinkokeittäjät - Jiko la Jua is Cookersin pankkitilille Arushaan. worked, how much had they been used committing to give support to the Avustusten ensisijainen tarkoitus on and what kind of attitudes had the people participant by 50 % of the price of one kannustaa kurssille tulevaa henki­ taken towards this new cooking cooker and the course fees. löä tukemalla häntä keiccimen technology were the topics that were Our motto is to give people a hankkimisessa 50 prosentilla. dealt with. lt appeared that some chance to help themselves with the help Ajatuksenamme on antaa problems had arisen: after the of solar cookers. excitement towards the novelty some ihmisille mahdollisuus itsensä aut­ cookers had been left without use or Jami Koskinen and Hanna Paulomäki tamiseen keittimen avulla. were mainly used for heating water whereas food was still made in a Became interested? Find more info! Kiinnostuitko? Lisää tietoa: traditiona! way in the evening. Anyway, http://kotisivu.mtv3.fi/oma/ kotisivu.mtv3.fi/oma/ many villagers had gotten interested in aurinkokeittajat aurinkokeittajat [email protected] the cooker and this led to a new course [email protected] tel.int. +358-9-8237532, p. 09 - 823 75 32 , 050 - 532 54 70 that took place in June 2001 . Most of +358-50-5325470 the course participants appeared to be 27

Uhusiano Ne wsletter 2/2000 SUKELLA SWAHILIIN

TA NSANIALAINEN TUULAHDUS TA M PEREELLA

Tu mmaihoinen mies astuu ystävänsä kanssa Anita Lintula

sisälle ja vilkaisee tanssilattialle, jossa Tansaniankävijälle sana "mambo" he­ työpäivänsä päättänyt hilpeä naisryhmä nauttii rättää muistot. Mambo on suahilia ja latinorytmeistä. Mies tulee luoksemme, kättelee on yhtä kuin asiat. Tansaniassa voi ter­ ja tervehtii iloisesti: "Hyvää päivää". vehtiä kysymällä "Mambo?" eli "Miten ovat asiasi?". Ravintolan nimi ei ole sattu­ Kummallista. Eihän Suomessa puhutella vieraita maa. Baarin omistaa tansanialainen ihmisiä? Menard Mponda yhdessä suomalaisen vaimonsa kanssa. Ensimmäisen Olemme kivenheiton päässä Ta mpereen ravintolansa, jonka Menard perusti vii­ rautatieasemalta, ravintola Mambossa. tisen vuotta sitten Epilään, nimi oli

suomalaisempi "Sisko ja sen veli". Syy ravintolan perustamiselle on yksinker­ tainen. - Työnsaanti oli hankalaa. Pää­ tin perustaa ravintolan.

Salsaava lähiöbaari Menard perusti Mambon kaksi vuotta sitten Amurin kaupunginosaan, muu­ taman kilometrin päähän Tampereen keskustasta. Amurissa Mambo korvasi paikallisen lähiöpubin. Uusi baarin­ omistaja kummastutti kanta-asiakkai­ ta. Muukalaisen puuhissa oli ihmette­ lemistä: karaokea, salsailtoja ja afrikka­ laista musiikkia meidän pubiin? - Se oli outoa amurilaisille. Jot­ kut eivät pitäneet alussa siitä, että vaih­ dan paikan tyyliä. Uteliaisuus kuitenkin voitti. Useimmat tervehtivät ensimmäistä ker­ taa ulkomaalaista. He kyselivät, kuka olen ja mistä tulen. Alkukummastuksenlaannuttua

28 Uhusiano-tiedote 1/2002 asiakkaat osoittautuivat avuliaiksi. luisasca caidekorkeakoulusca. Suomeen Kilimanjaroa ja Ndovua. Menard - He tukivat minua, esittivät eh­ hän tuli 90-luvun puolivälissä opiske- ounastelee, että oluet olisivat Suomes- dotuksia ja kyselivät, miten voisivat lemaan ja opettamaan tanssia Oriveden sa menestys. Niiden maahantuonti ei auttaa, Menard muistelee hymysuin. opistoon. Menard opettaa cradicionaa- ole kuitenkaan vielä onnistunut. Mambon lauantai-illoista muo­ lisia tansseja ja rummutusta kuusi vuot- dostui vähitellen menestys. Nuoret suo­ ta sitten perustetussa tanssiyhdiscyksessä Mambo on löytänyt paikkansa tampe- malaiset, afrikkalaiset ja lähiöpubin Cheza Ngomassa, jonka toiminta on relaiscen ravintoloiden joukossa. Asiak- kanta-asiakkaat istuivat iltaa sulassa vireää. Hän on opettanut tanssia ja kaac kehuvat musiikkia ja avointa ilma- sovussa. Tiskijukan kansainvälinen musiikkia myös lapsille ja vammaisille. piiriä. - Olen saanut palautetta, että musiikki veti tanssilattian täyteen. Opettamista hän opiskeli Sibelius Aka- Mambossa ei ole jännitteitä. Ihmiset cemian pedagogiikan lyhyckurssilla. tuntevat kuuluvansa tänne. Tavoitteem­ - Haluan jakaa tietoa ja ajatuk­ me on, että kukaan ei tuntisi itseään sia ihmiseen kanssa. Opettaminen on muukalaiseksi. Mitä tahansa voi tapahtua alue, jolla haluan kehittyä. Juttucuokiomme päättyy, kun Mambossa Vaikka Menard oli asunut Suo- yksi tanssivasta naisporukasca lähestyy Viime lokakuussa Mambo muutti ny­ messa vuosia ennen ensimmäisen baa­ meitä. - Musiikki on cosi hyvää, mutta kyiselle paikalleen Murtokadulle. Ta­ rin perustamista, suomalaisen yritys­ saisiko vielä sellaista salsaa, jossa ei ole voitteena oli päästä lähemmäs suuria maailman tavat ovat edelleen haaste. saksofonia? ihmisjoukkoja. Mambon ohjelma ja Esimerkiksi erot aikakäsityksissä luovat Baarimikko naurahtaa ja lähtee ilmapiiri on kiehtova sekoitus baaria ja erilaiset puitteet yrittämiselle. vaihtamaan musiikkia. yökerhoa. Tiistaisin on salsailca, jolloin - Suomessa täytyy tietää vähin­ paikalla on tanssinopettaja opastamassa tään seuraavan kuukauden ohjelma etu­ salsan saloihin. Keskiviikkoillat kulke­ käteen. Tansaniassa voit vain ottaa mik­ Ravintola Mambo vat nimellä Brix and Jungle, ja torstai­ rofonin ja auton ja löydät yleisön vaik­ Murtokatu 1, Ta mpere [email protected] il taisin painottuu afrikkalainen ja ka samana päivänä. Menard Mponda 044-5698107 reggae-musiikki. Pe rjantaisin soi Ta nsanialaisia tuotteita ei Cheza Ngoma: Jonna Soli 040- 71 50369 tai Menard. hiphop ja lauantaisin esimerkiksi Mambosta voi ostaa, vaikka hyllyllä on calypso. Mambossa on myös live-kon­ esillä cansanialaisia oluita Safaria, sertteja ja ohjelmallisia iltamia. Loka­ kuun avajaiset vetivät tuvan täyteen. Ohjelmassa oli tanssi- ja musiikki­ esityksiä ympäri maailmaa. Mambon voi sanoa olevan eräänlaista kansainvälisyystyötä. Suo­ malaiset ja ulkomaalaiset tutustuvat toisiinsa ja pitävät hauskaa yhdessä. Menardin tavoite oli luoda ravintolas­ ta rento kohtaamispaikka, mitä kuvas­ taa myös nimi Mambo. - Halusin saattaa yhteen erilais­ ten asioiden ihmisiä. Mitä tahansa voi tapahtua Mambossa, kun ihmiset ta­ paavat.

Ta nssinopettaja ja yrittäjä Menardin työpanos ei rajoitu Mamboon. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Ta nsanian Bagamoyon kuu-

29

Uhusiano NewsleUer 1/2002 SUKELLA SWAHILIIN

A black man enters Mambo Bar. He greets us by shaking our hands and saying how do you do in Finnish. Wait a minute - you are not supposed to greet people you don't know - are you?

We are in a restaurant called Mambo in Ta mpere, just two steps away from the Railway station.

LET'S MEET AT MAMBO's!

Anita Lintula for a simple reason. - lt was not easy to and African music in our pub? get a job. So I decided to start a - These things were new to The man takes a glance at a cheerful restaurant business. Amuri residents. Some of them did not group of dancing women at the dance like the ideas at all. They wanted the bar floor. They have apparently finished the to be as it used to be. day's work and have come to enjoy Something old, something new! But in the end they were curious. Latina music at Mambo Bar. - Most of them were greeting a foreigner Menard started Mambo Bar two years for the first time. They were curious to lf you have never been to Ta nzania you ago. lt used to be situated in Amuri area, know who I am and where do I come know what "mambo" means. lt is a a few kilometres from Tampere from. Swahili word for "things". ln Swahili you downtown, where it took the place of an After the first shock the can greet people by asking "Mambo?" old and worn out suburb pub. The regular customers turned out to be helpful How are all things in your life? customers - old beards, who have come indeed. - They supported me, made So how come the bar is called there for years - got something to think suggestions and asked if they could help Mambo? A Ta nzanian man, Menard about when Menard took over. He was me with anything, Menard smiles. Mponda, and his Finnish wife own it. He a stranger who seemed to organize Saturday nights at Mambo came up with the idea of having a bar everything anew. Karaoke, Salsa Nights become a success. Finnish and African 30 Uhusiano-tiedote 1/2 002 KAMUSI OYEEE!

youngsters met with the regu lar Academy. Continues frompage 23 customers, mixed and everybody had a - 1 want to share knowledge good time. The DJ became popular with and ideas with people. Te aching is necessarily the wish of the partners and his international beat. The dance floor something that I want to develop in beneficiaries. was always full. myself. Heli Liikkanen, Association of Finnish Another challenge lies Local and Regional Authorities: The within Finnish business life. lt is still abstract development of the local Whatever can happen when people so even though he has been living government does not make sense, meet in Finland years before starting with especially for the developing countries, his first bar. Being an entrepreneur because the problems there are often Last October Mambo moved closer to in Finland is different to being one concrete and practical. But to link the the crowds, to Murtokatu. lt is a in Tanzania due to different concrete practical side to the local fascinating mixture of a bar and a night conceptions of time, for example. - government: lf there is a pian to build a club and has an atmosphere of its own ln Finland you always have to know school, it would make sense that the kind. On Tu esdays you can learn to your schedule one month local government sees that it doesn't get dance salsa with the guidance of a beforehand. ln Tanzania you can supported by many sources. The aim is teacher. Wednesdays are named "Brix just crab your microphone, sit in that we could support the planning of the and Jungle", Thursdays are more to your car and find an audience even municipality. African music and reggae, Fridays are the same night. Heli Pimenoff, HEDEC and Uhusiano: lt for hiphop and Saturdays for calypso ln Mambo shelves you can is often brought up that NGOs' and among other things. There are also live see Ta nzanian beer bottles: Safari, churches' co-operation somehow concerts and other events. One of the Kilimanjaro and Ndovu. But you passes by the local government level. top events was the opening night on can't buy them yet since it has not This way we weaken the local October with dance and music from ali been possible to import them. government, which is part of that civil around the globe. You could hardly fit in. Menard thinks that the beers would society. This new municipality-to­ The good-humoured name be a success, though. municipality project is a good opportunity Mambo tells about Menard's idea with to combine NGO and municipality­ the restaurant. He wanted to come up AII in all, Mambo has found its place municipality level. with a place where people could meet among the restaurants in Ta mpere. Leif Packalen, Finnish-Tanzanian easily. The customers are pleased with the Friendship Association: ln the best cases - 1 wanted to get people of music and the relaxed atmosphere. co-operation means that both parties do different kinds to interact with each other. - People tell me that there their best. 1 think that communication Whatever can happen in Mambo, when are no bad feelings in Mambo. between cultures is full of difficulties and people get together. People feel that Mambo is their misunderstandings. Somewhere in ln a way Mambo is part of place. Our aim is that nobody needs between is an area where we multiculturalism. Finnish and foreign to feel as a stranger. understand each other. lf we can accept people learn to know each other while We have to stop talking as this it would be much easier to work. having fun. one of the dancing ladies Tiina Kontinen: There are actually three approaches us. - Ex cuse me. The cultures involved when speaking about music is super but could you still project work: ours, the Tanzanian culture An entrepreneur and a dance play some salsa without teacher and the development co-operation saxophone? The bartender laughs. culture, which has its own rules and Why not? Mambo is just one part of Menard's vocabulary. 1 also wish to comment on culture bound activities. He has the origin of organizations. lt is graduated as a Bachelor of Arts in a dangerous to draw a parallel between famous Bagamoyo Art College in the NGO situation in Finland and Ta nzania. He came to Finland in the Ta nzania. Our NGOs were born under different historical and cultural middle of the 1990's as a student and Contact: dance teacher in Orivesi Institute. Even Ravintola Mambo circumstances. Let's take the now he is teaching traditiona! dancing Murtokatu 1, Tampere Housewives' Association of Finland and drumming in a dance group called [email protected] (Marttaliitto). lt is often cited as an tel. +358-44-56981 07 example of an NGO that did a lot of work Cheza Ngoma that was founded six Cheza Ngoma: Jonna Soli tel. voluntarily without pay. l ask polemically: years ago. He has also been teaching +358-40-71 50369 or Menard. dance and music to children and if there had been ten donor-offices handicapped people in Finland. ln order offering money at that time, would they to improve his teaching skills he went to have applied? Or would they have a short course of pedagogy in Sibelius refused monetary aid? The situations are completely different.

Uhusiano Newsletter 112002 31 UHUSIANO UHUSIANOn ...... töt . . lMfm&ffomem ber orgamzat1ons

Uhusiano r.y. on suomalaisten, Tansa­ Humanistinen Ammattikorkeakoulu HUMAK Katariina Ylipahkala niassa kehitysyhteistyötä harjoittavien Kivirannantie 13-15, Fl-95410 To rnio kansalaisjärjestöjen perustama katto­ järjestö. Sen päätehtävä on palvella jär­ Iisalmen Nuorison Tuki r.y. jestöjään tiedottamalla, koordinoimalla Kivirannantie 32, Fl-74130 Iisalmi ja järjestämällä koulutusta. Uhusiano­ ideco@nettil i nja. fi ciedote ilmestyy muutaman kerran vuo­ dessa. Tiedotetta toimittaa Uhusianon Kehyapu Toinin Tori r.y. ciedocusryhmä, johon kuuluvat Kaisa To ini Niskanen Kivelä, Paula Kuusipalo ja Elina Puhto. Kauppakatu 6, Fl-441 00 Äänekoski [email protected] Tiedote saa tukea Ulkoministeriön ke­ h i tysy h teis työ n kansalaisjärjestö­ Msingin ystävyysseura r.y. yksiköltä. Hanna Antila-Andersson Mannerheimintie 85 C 57, Fl-00270 Helsinki antila.andersson@pp. inet. fi Uhusiano r.y. is an umbrella organization for Finnish NGOs that are involved in de­ Setlementtinuorten Liitto r.y. velopment co-operation with Tanzanian Jorma Reinimaa/Terttu Olin partners. lts main tasks are to share in­ Sturenkatu 11, Fl-00510 Helsinki formation, to co-ordinate its member or­ ganizations' activities and to arrange Tampereen kotitalousoppilaitos education for them. Uhusiano Newslet­ ter comes out a couple of times in a year. Ulla Hepola The Newsletter team are Kaisa Kivelä, Koulukatu 18, Fl-33200 Ta mpere Paula Kuusipalo and Elina Puhto. The Newsletter is sponsored by the Finnish Toivala-säätiö Ministry for Foreign Affairs, Department Markku Jokela of Development Co-operation. Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu, PL 6, Fl-70201 Kuopio [email protected]

"Uhusiano"ni shirika mama ta mashirika TSL:n Vammalan seudun opintojärjestö 14 yasiyo ya kiserikali ya Kifini. Mashirika Satu Reunanen ya Uhusiano yanashiriki kwenye kazi ya Torstinmäentie 43, Fl-381 00 Karkku kujenga maendeleo katika nchi ya [email protected] Ta nzania, hasa katika eneo ta Morogoro. Ma lengo ya Uhusiano ni kuimarisha Vaasan Kehitysmaakauppa Endelea r.y. mashirika yake njia ya kwa Airi Suvanto kubadilishana habari na kutoa mafunzo. Lastenkodink. 22 B, Fl-65100 Vaasa "Uhusiano Newsletter" ni gazeti ta Uhusiano. Linatolewa mara mbili mpaka mara nne kwa mwaka. Linatengenezwa Vaasan kehitysmaaseura r.y. na kamati ya habari ya Uhusiano. Leena Salminen Wa nakamati ni Kaisa Kivelä, Paula Vaasan maakuntakirjasto, Fl-65101 Vaasa Kuusipalo na Elina Puhto. [email protected]

Vanhustyön keskusliitto Jaakko Tu omi Malmin kauppatie 26, Fl-00700 Helsinki jaakko. [email protected]

Viittakiven tuki r.y. Elina Puhto Katajanokanranta 17 D, Fl-00160 Helsinki [email protected]

Vöyrinkaupungin koulu Hannele Hakkarainen Vuorikatu 11 , F 1-64100 Vaasa

Uhusiano-tiedote 1/2002 Äetsän seudun kehitysmaaseura r.y. Painopaikka: Painopörssi, Helsinki Mervi Haapanen Painos: 600 kpl Paanakedontie 5, Fl-32740 Äetsä 32 Uhusiano-tie do te 112002 YHTEYSTIETOJA - CONTACT INFORMATION

UHUSIANOn Jffn��lNo board members

Puheenjohtaja/Chairperson VARAJÄSENETNICE MEMBERS Kaarlo Koskimies (Vaasan kehitysmaaseura/Vaasa Association for Developing Countries) Tuomo Haapaniemi Ann-Mar Kimmo Huvilakatu 9 (Äetsän seudun kehitysmaaseura/ Joukolantie 3 E 41 Fl-65200 Vaasa Äetsä Association for Developing Fl-006 10 Helsinki Te l. int. +358-50-3041 046 Countries) E-mail: k [email protected] Karkunkyläntie 424 Annu Piirto Fl-38140 Kärppälä Kurkimäentie 19 A 6 Va rapuheenjohtajaNice Chairperson Te l. int. +358-400-505122 Fl-00940 Helsinki Jaakko Tu omi E-mail: tuoma haapaniemi@kopte ri.net Te l. int. +358-50-3096901 (Vanhustyön keskusliitto/Central Union for the Welfare of the Aged) E-mail: an nu piirto@ya hoo.co uk Raatimiehenkatu 8 Leena Salminen Fl-53100 Lappeenranta (Vaasan kehitysmaaseura/ Pia Mäkelä Te l. int. +358-40-5301934 Vaasa Association for Developing Jääskeläntie 39 E-mail: [email protected] Countries) Fl-02660 Espoo Kaupunginkirjasto Te l. int. +358-40-8237176 Tiedottaja/lnformation Officer Fl-65101 Vaasa E-mail: pia ma kela@ heu reka Ii Heli Pimenoff Te l. int. +358-40-5249998 (Äetsän seudun kehitysmaaseura/Äetsä Association for Developing Countries) E-mail: lee na sa lminen@vaasa fi Ruut Kaukinen Stakes PI 220 Svinhufvudintie 11 E 52 Fl-00531 Helsinki Hanna Paulamäki Fl-00570 Helsinki Te l. int. +358-50-3395788 (Aurinkokeittäjät - Jiko la jua) Te l. int. +358-50-348 1575 E-mail: heli.pimenoff@stakes Ii E-mail: au rinkokeittajat@hotmail co m E-mail: nJtJt.ka11kinen@rn1 heopisto.fi Ta loudenhoitaja/Treasurer Nora Witans Marja-Liisa Männistö (Viittakiven tuki/ (Kehyapu To ini n To ri) Viittakivi Alumni Association) Valssitie 8 Arentikuja 1 B 232 Fl-39500 Ikaalinen Fl-0041 O Helsinki Te l. int. +358-44-3540635 Te l. int. +358-40-7000362 E-mail: [email protected]

Sirpa Evwaraye (Vaasan kehitysmaaseura/Vaasa Association for Developing Countries) Karhuntie 6 A 13 Fl-65350 Vaasa Te l. int. +358-6-3169728 E-mail: sirpa.evwa raye@vaasa .fi

Kyösti Kauppinen (Iisalmen Nuorison Tu ki/Iisalmi Yo uth Aid) UHUSIANOn jäsenyys/tiedotteen tilaus Kivirannantie 32 Fl-74130 Iisalmi membersf11p/Newsletter orders Te l. int. +358-40-5372230 E-mail: kehypaja@nettilinja .fi Uhusianoon kuuluu jäseninä sekä yksittäisiä henkilöi­

Elina Puhto tä että erilaisia järjestöjä. Liittyä voi maksamalla jäsen­ (Viittakiven tukiNiittakivi Alumni Association) maksun Uhusianon tilille 566006-212195. Jäsenmak­ Katajanokanranta 17 D 40 Fl-00160 Helsinki sun suuruus on järjestöiltä 50 e/kalenterivuosi ja Tel . i nt. +358-40-7461 635 yksityishenkilöiltä 16, 70 e/kalenrerivuosi ( opiskelijat E-mail: puhto@sotthome net 8,40 e). Uhusiano-tiedote postiteraan kaikille jäsenille Pertti Purhonen kotiin. Tämän vuoksi muista ilmoittaa talouden­ (Toivala-säätiö/Toivala Foundation) Putamonkatu 3 hoitajalle myös osoitteesi! Fl-77600 Suonenjoki Te l. int. +358-40-5860123 Uhusiano members are individual persons and different E-mail: pertti.purhonen@ra ketti.net organizations. Yo u can become a member by paying the Satu Reunanen annual membership tee in Uhusiano account 566006- (TSL:n Va mmalan osasto/Workers Educational Association of Vammala) 212195. The tee tor organizations is 50 e/year and tor in­ To rslinmäentie 43 dividuals 16,70 e/year (tor students 8,40 e). The Uhusiano Fl-38100 Karkku Newsletter is mailed ta ali members, so please intorm the Te l. int. +358-50-3245385 E-mail: [email protected] treasurer with your address, as well. muita UHUSIANOlaisia · sisarjärjestö UNGO . ottier UHUs lANO contacts Tanzaman partner UNGO

Edustaja Kepan hallituksessa/Uhusiano representative in Kepa Board Puheenjohtaja/Chairperson Sisko Ojanen Modest J. Mkude (Iisalmen Nuorison Tu ki/Iisalmi Yo uth Aid) Harjukatu 3 B 22 Sihteeri/Secretary Fl-00500 Helsinki Johnson Nyingi Te l. int. +358-50-3806516 E-mail: [email protected] P.O. Box 1835 Morogoro Ta nzania Te l./Fax int. +255 23 2604421 E-mail: ungomoro@ya hoo .co 11k