FMadeINL in A Finland, Made in Uusikaupunki

Teksti: Petri Tyrkkö Kuvat: Kirjoittajat, Jari Talvela

10 | SAABISTI 4/2006 Tässä artikkelisarjassa pureudutaan suomalaiseen Saabin valmistukseen isolla V:llä, eli millaisia innovaatioita ja teknisiä ratkaisuja kehitettiin Uudenkaupungin tehtaalla Saabiin valmistuksen aikana, niin näkyviä ja unholaan jääneitä. Aloitus- ANDIvuoron saa venytetty malli, ministeri- ja presidenttikyyditsin, yleisemminA ja tu- tummin Finlandia, Finukka, Finkku.

SAABISTI 4/2006 | 11 Finlandia

Itse Finlandia nimi autoissa on maalla kulkevaa Saabiakin vanhempi. Vuon- na 1922 insinööri PJ Heikkilä päätti aloittaa auton valmistuksen ja saikin aikaiseksi kaksi henkilö- ja kaksi kuor- mavaunua, joita nimettiin nimellä Fin- landia. Noista autoista ei ole enää jäl- FFINjellä kuin lehtienINL mainoskuvat ja yhden A auton keulamerkki, joka sekin pelastet- tiin ihmeellisellä tavalla Viipurin rau- niosta suomalaisten vetäytyessä sieltä naapurin painostuksesta. Sotilashenki- löä oli tuolloin puhutellut merkin pu- napohjainen kultainen Suomen leijona Finlandia teksteineen. Sittemmin Finlandiasta puhuttiin Saabin yhteydessä, kun Uudenkaupun- gin sanomat uutisoi 1968 autotehtaan tulemisen varmistumisesta kaupun- Näin muualla, Ruotsalainen 99-, huomioi kuitenkin Finlandia tyyppi- kiin ja samalla arvuuteltiin valmistet- set kattoluukut.. tavan auton nimeä. :lle oltiin tosissaan antamassa nimeä Finnsaab tai Saab Finlandia, kertoi tuolloinen teh- Tiedossa olevat vm. 76-77 99 GLE-L taan johtaja Olavi Mattila. Sittemmin Finlandia runkonumerot ja autot 1980-luvulla puhkaistiin monen Saabin kattoon reikä aidolle jälkiasennuslisä- (4/77 ilmestyneestä huoltotiedotteesta löytyivät numerot 1-14) varusteelle, Finlandia-kattoluukulle. Ja (yy jos ko. Saunaikkuna-Saabin nykytila tunnetaan) onpa taas viime vuosina tavattu Finlan- dia nimeä tuontitraktoreissa merkkaa- 0 997660115yy sininen ”proto1 massa tehdastuunattuja Länsi-Siperian 1 997760007yy musta1 ”proto2” malleja. Itse automalliin syvästi kiin- 2 28xx antrasiitinharmaa1 ”proto3” nittynyt nimi Finlandia esiintyy ensi 3 34xx antrasiitinharmaa2 kerran ainakin 1978-malliston esittees- 4 45xx musta2 sä. Varhaisempi viittaus tosin on 1976- 5 49yy antrasiitinharmaa3 mallin protossa, jonka eräässä varhai- 6 54xx antrasiitinharmaa4 sessa lehdistökuvassa on takasivulasissa 7 62yy musta3 lappu, jossa on mallimerkintä GLE FIN. 8 65yy antrasiitinharmaa5 Näitä Suomivalmisteisia edustusautoja 9 73xx antrasiitinharmaa6 nimitettiin loppuun asti virallisesti re- 10 76xx antrasiitinharmaa7 kisteriotteessa vain GLE-L ja Turbo-L. Isänmaallinen nimitys Finlandia, oli 76-77 vuosi vaihtuu kuitenkin vain Suomessa Saabeja myy- 11 90xx antrasiitinharmaa8 neen Scan-Auton käytössä, jatkettuja 12 96yy antrasiitinharmaa9 99:ä ja viisiovisia 900:sia ei juuri lain- 13 103xx antrasiitinharmaa10 kaan viety ulkomaille. Tästä syystä mm. 14 108xx antrasiitinharmaa11 Saabin historiikki ja ulkomaalaiset har- 15 119xx musta4 rastajat tietävät todella vähän Finlandi- 16 127yy musta5 asta. Eipä vastaavaa edes löydy Trollhät- 17 135yy musta6 tanin museostakaan. Vain yksi 5 ovinen 18 151yy antrasiitnharmaa12 900 GLE-L -79 on vasta tullut vastaan 19 168yy musta7 Virolaiselta harrastajalta. Muutama CD 20 175yy musta8 sentään löytyy mm. Japanista ja Kana- 21 ???yy antrasiitti? dasta, sekä 2001 maailmantapahtuman, 22 ???yy musta? vierailla näitä oli mm. Latviasta ja Hol- 23 ? ? lannista. Ulkomaan yksilöissä on pää- sääntöisesti nahkaverhoilu. Koko 99 vm-77 tuotanto Suomessa 18461 kpl.

12 | SAABISTI 4/2006 ANDIA

Hollon ja Kainon Finlandia hyötykäytössä, Mikan ja Tommin CD taas uudesti syntyneenä ja sen talli- Finlandiaa noutamassa. kumppani, edustava kokoelma Suomalaista auton rakennusta.

900 CD, Tommi Hollo #906 simmäisen valtiollisen omistajan, ja Mikalle vuonna 2001, jossa se & Mika Kaino #1106, Postin, toimesta se poistettiin 90- palveli aluksi vetoautona traileri- The Karhe Saab Team. luvun alussa rekisteristä tuhou- ja rompetorikuljetuksissa. Muuta- tuneena johtuen sen kokemas- ma vuosi sitten autolle tehtiin tä- Tommi ja Mika ovat pitkänlinjan ta pahasta kolarista. Sittemmin yskunnostus ja se mm. maalattiin Saab harrastajia, joilla on yhtei- auto syntyi uudelleen -79 Multi uudestaan. Autoa ei ole entisöity nen harrastetila maaseudun rau- Couben keulalla, tekniikalla ja vaan matkan varrella tulleet eri- hassa Viljakkalassa. Autot olivat indetiteetillä (runkonumerolla). koisuudet on säilytetty autossa. aluksi 96 malleja, mutta viime Pitkän korjauksen jälkeen kohtalo Auto on tällä hetkellä poissa re- vuosina on tontille ilmestynyt puuttuu taas peliin auton ensi ki- kisteristä odottaen kesäajeluita. myös 99- ja 900-malleja. lometreillä ja talvikelillä vastaan tuleen postirekan perävaunu iski Tommilla ja Mikalla oleva CD sai 79/82-mallinen CD löytyi lähes Finkun ojanpenkalle vaurioittaen seuraa syksyllä 2001 myös -83 naapuriharrastajan tontilta väli- sitä pahasti. Auton kohtaloksi tuli CD:stä joka toimi kyseisen ensim- varastoituna kesällä 2001. Ren- taas pitkä seisominen vaurioitu- mäisen yksilön varaosa-autona kaanpotkinnan sekä helpon kat- neena. Viimein auton seuraava kunnostuksen aikana. Seuraa- sastuksen jälkeen Saab vaihtoi omistaja hankki yksilön ja kun- vana kesänä tuli vielä kolmas taas omistajaa, Tommille ja Mi- nosti sen kovalla työllä. Hän myös CD kuvioihin joka tosin myytiin kalle. päivitti auton tekniikkaa laittaen myöhemmin eteenpäin ja parin konehuoneeseen b-turbon ja omistajan jälkeen on nyt ensim- Fenix-linnun tavoin eläneen - alle abs-jarrut omaavat akselit. mäisen CD:n löytöpaikan harras- 79/82 CD : n historia sisältää useita Muutaman vuoden käytön jäl- tajalla eli piiri on sulkeutunut. kolhuja ja uudestisyntymisiä. En- keen auto siirtyi sitten Tommille

Vasta edustavamman 4-ovisen versi- komallien paikan vuonna 1986, jatkaen stad-nimiselle koripajalle, joka on pi- on myötä alettiin jatkomalleja suunnata kuitenkin CD-mallinimen elämää. dennellyt UKK:n autoja ennenkin. Saab Ruotsin pääkonttorinkin toimesta vien- katkaistiin ja takapenkille tehtiin 20 cm tiin, mikä näkyy myös valmistusmää- lisää tilaa ja samalla asennettiin ovien rissäkin. Jatkomallit tehtiin kuitenkin Kaiken alku eteen ja taakse 10 cm jatkot, ilmastointi edelleenkin vain Suomessa. Tällöin ni- ja aikansa kallein autoradio maailmas- mekkeesi tuli CD, jolla vihjattiin vähin- Kaikki alkoi kaiketi lähes vahingossa sa, Blaupunkt Berlin Elektronik, asen- tään lähetystötason käyttäjäkuntaan. vuonna 1975. Hyvät ystävykset, silloi- nettiin muutaman muun varusteen Huomiota herättämättömän sopivan nen tasavallan presidentti Urho Kaleva kanssa. Näin UKK sai toivomansa vih- arkinen ja epäamerikkalainen laatuauto Kekkonen ja Saab-Scanian hallituk- reän värisen mukavan, mutta massasta kelpaisi kenelle tahansa länsimaiselle lä- sen puheenjohtaja Marcus Wallenberg, huonosti erottuvan auton, vaikka rekis- hetystölle. Kotimarkkinoilla Finlandia- olivat todenneet keskenään, että UKK teritunnuksesta A-1 selvisikin helposti nimestä luovuttiin pikku hiljaa vuosien tarvitsee hieman vähemmän huomioita kenen autosta on kyse. Vaikka ko. ko- 1983-84 aikana ja kotimaassakin autot herättävän kulkineen mustien limou- ripaja hoiteli muidenkin valtiopäämies- saivat CD-merkit, jos niitä ei erikseen siinien rinnalle. Niinpä Marcus lahjoitti ten autoja, ei työn jälki ollut aivan huip- ruksannut pois ja turbo-merkkejä ei au- sellaisen UKK:lle, Uudestakaupungista pua. Eläkepäiviään Uudenkaupungin toissa juurikaan ollut. Edustustason au- haettiin tehdasuusi 99 2.0 L Ruotsiin museossa viettävän uniikkikappaleen toksi alun perin tehty vei jat- Malmöön, Heiner`s Mekaniska Verk-

SAABISTI 4/2006 | 13 takaovissa on selvästi nähtävissä kupli- vat saumojen paikat ovien etuosassa. Uudenkaupungin Saab-Valmetin teh- taan johto joutui silloin seuraamaan si- vusta UKK:n Saabin lahjoitusta, joten mieleen kumpusi ajatus, että kyllähän mekin tuollaiseen pystymme. Tehtaa- seen oli vuonna 1975 perustettu kai- kessa hiljaisuudessa tuotekehitysosasto, joka alkuun toimi yhden miehen voimin FFINprojekti-insinöörinINL nimikkeellä. ”Täy- A tyyhän autotehtaassa olla tuotekehitys- tä”, totesi tehtaan johtaja Juhani Lin- noinen. Tuotekehitys olikin samoihin aikoihin pannut merkille, että Saabilta puuttui selvästi edustusmalli. EMS kun Ensimmäinen saunaikkuna juuri valmistuneena, 99 GLE-L –76, oli urheilullinen ja lisää sporttisuutta (Katto pois! -kirja). oli luvassa Turbon myötä, muuten per- heautopohjaiseen rintamaan. Kekkosen auto oli siis punainen vaate, haaste ja samalla lähtölaukaus oman edustus- mallin tekemiseksi Uudessakaupun- Pahalta näyttää ja tuntuu, pää alas ja äkkiä pois täältä… gissa kaikessa hiljaisuudessa. Olihan takana jo seitsemän vuotta Saabin ko- koonpanoa. Samalla kun Ruotsalaiset kaikin keinoin yrittävät latistaa Suo- malaisen työn ja innovaation toisarvoi- seksi päätehtaan rinnalla, oli tullut aika tehdä jotain, 30.000 auton vuosituotan- non pyöriessä hyvin olikin aika ryhtyä innovoimaan.

Tuosta poikki ja jatko väliin.. Pentti Grönlund #1355 ja 99 Finlandia Turbot Kun laskelmat ja piirustukset oli vuo- den aikana tehty ja ammattimiehet Pentin hallussa on toinen niistä tehtaalla turbon saaneista -78 mallin olivat aikansa harjoitelleet kolmeen 99 Finlandiasta. Auto siirtyi Pentille parisen vuotta sitten toiselta Saab- suuntaan kaartuvan katon jatka- klubilaiselta. Auto on kaikin puolin täydellinen ja tulee saaman lähi- mista, otettiin linjalta auto sisään ja vuosina täysläpikäynnin ja pakollisen peltien korjauksen. Vanhempi, pantiin saman tien poikki. Kustan- saunaikkuna-yksilö on jatkanut jatkomallien näyteikkunakappaleen nustavoitteellisesti käytettiin proto- edustehtävää –76 protomallin jälkeen Scan-Autossa keväällä –77 ja sit- jatkomallissa vakiomittaisia 4-ovisen temmin se oli Gummeruksella oikeissa ”töissä”, jonka jälkeen seuraava ovia ja keskelle jatkokseen laitettiin yksityisomistaja on laittanut konehuoneeseen uudemman turboteknii- saranoineen päivineen 25 sentin pi- kan sekä kattoluukun. Seuraavaksi auto kulkeutui mobilistille, joka teki tuiseksi lyhennetty takaovi. Autoon autoon tarvittavat peltityöt ja käytti autoa lähinnä metsästyskoiransa tuli siis kolme ”ovea” per sivu ja kak- kuljettamiseen. Saab jäi lämpöisen tallin nurkkaan seisomaan, josta si B-pilaria jotka laitettiin juuri sel- ”Pena” hankki sen muutama vuosi sitten. laiselle etäisyydelle toisistaan, johon ne voitiin ilman niiden muuttamista Suurempia sydäntykytyksiä Penalle toi viime kevät, kun lähes muoti-il- asentaa. Tämä toimenpide samalla miöksi tullut kattojen sortuminen lumikuorman alla kosketti myös omaa määräsi jatkoksen pituuden 25 sentti- säilytystilaa. Vanha kimppa-aaltopelti-kaarihallin selkä petti ja taipui metriin. Typistettyyn oveen laitettiin lumen painosta. Jahka palokunta antoi parin päivän päästä luvan typistetty verhoilu ja siihen asennet- mennä omalla vastuulla sisään, oli onneksi todettavissa minimaalliset tiin aikansa hifi -kaiuttimet. Keskio- tuhot, joten Saabien katoille pehmikettä, alle space-saverit ja loput vi ei ollut käytettävissä vaikka oli- renkaat tyhjiksi ja äkkiä kumarassa ulos..

14 | SAABISTI 4/2006 kin toisesta päästä saranoilla korissa kiinni. Viisiovisen Combi Coupen -korin valinta tähän osoitti suurta ennakoin- tia ja rohkeutta Ruotsin tehtaaseen nähden, sillä runkonumeronsa pe- rusteella auto oli aloittanut matkan- sa tehtaassa samoihin aikoihin, kun korimalli vasta ensikerran esiteltiin Geneven autonäyttelyssä maaliskuus- ANDIIAsa 1976. Siis alunA perin mahdollises- ti esisarjan koekori ja samalla ainut vuosimallin -76 5-ovinen. 5-ovista 99:ä tehtiinkin aluksi vain Suomes- sa. Myös GLE-varustelu, joka autoon Näin muualla, Virossa kesällä myyty seitsemän hengen 9000-limuosine. Vm-98, laitettiin, oli alun perin tarkoitettu 10tkm ja 14700e. vain nelioviseen versioon, joka myös esiteltiin samana keväänä Brysselissä. Siis uusinta uutta valittiin projektiin ja samalla jatkossa yhteensopivaa tu- levan 900-malli kanssa, jonka mat- Erja Lintunen #1654 & Mikko Haverila #1360 kustamot ja korin takaosa otettiin ja Turbo Finlandia 1979 suoraan 3- ja 5-ovisesta 99 Combi Coupesta. Korivaihtoehtoa oli poh- Tämä väriltään yönsininen Finkku, joka on aikaisemmalla omistajallaan dittu monen muotoisena ennen kuin toiminut käyttöautona, tullaan aikanaan kunnostamaan alkuperäi- 5-oviseen päädyttiin, osittain mark- seen asuunsa ja mahdollisesti museorekisteröimään. Projektia on tällä kinatutkimuksen kautta, osittain hetkellä viivästyttänyt lähinnä kunnon laittotallin puute, mutta toivot- siksi koska tämä lopputulos miellytti tavasti kuitenkin lähitulevaisuudessa asiaan tulee muutosta. Auton en- kaikin puolin silmää. Ruotsalaisetkin simmäinen omistaja oli Nordiska Investeringsbanken. Alussa AMP-703 lopulta hyväksyivät projektin tode- tunnuksin liikkunut Saab kulkeutui haltuumme vuonna 2003. ten näin: ”..jos 5-oviseen uskotte niin tehkää sitten..” Kesällä 2006 pahoin ruostuneen -80 Finlandian (AMM-802) kori romu- Tyyppimerkinnäksi sininen auto tettiin ja auto sai jatkaa elämäänsä -79 Finlandian ja -80 5D 900 Turbo sai 5D Combi Coube 99 GLE-L-IA- S:n varaosina. Autosta saatiin paljon hyviä pisteosia näihin projektei- PS/2720 ja lehdistölle esittelyn jälkeen hin. Aikaisemman omistajan aloittamat peltityöt olivat jääneet kesken siitä kirjoitti Tuulilasi kesäkuussa - mistä seurasi vuosien mittaan entistä pahempaa ruostumista. Jäärata- 76 nimellä 99 5door combi 25 ajossa tapahtuneen mäntävaurion seurauksena auto oli hylätty met- long. Varustelutaso oli GLE: kahden sään ruostumaan, jossa hiiret vielä pääsivät viimeistelemään sisustuk- litran 118 hevosvoimainen mekaani- sen uuteen uskoon. sella ruiskulla varustettu B-moottori, automaattilaatikko, ohjaustehostin, sähkösäätöiset peilit, kullanvärisellä kehällä varustettu EMS-maski, sumu- Pariskunta Lintunen-Haverilan tuleva pyhäpäivän ajokki. valot ja kullanvärisellä tehostemaala- tut jalkapallovanteet. Radio tosin oli ”vain” Blaupunktin stereo-kasetti- mallia elektronisella antennivahvisti- mella, aikansa laatupelejä mutta eivät maailman kalleimpia. Auto meni Scan-Auton omistuk- seen ensirekisteröinnistä 16.6. lähtien ja sen oli tarkoitus kiertää Suomen- maa esittäytymässä ja tunnustelemas- sa ostohalukkuutta, jotta voitaisiin päättää varsinaisesta tuotannosta. Varsinaisen tuotanto oli 77-mallisia, joita tehtiin samalla opetellen uuteen tiimityön tapaiseen työskentelyyn kokoonpanossa. Pitkistä Saabeista

SAABISTI 4/2006 | 15 seuraavaksi valmistunutta pääsi leh- distökin koeajamaan syksyllä 1976, mutta ajo-ominaisuuksia moitittiin huonoiksi, epäillen alkusarjan viaksi, vai johtuiko se siitä, että toimittajat pääsivät samalla ensi kerran ottamaan tyypit myös 99 turbosta. Ensimmäi- sen syksyn tuotanto käsitti 10 autoa ja keväällä 13 saunaikkunaista. Nämä tehtiinkin pääsääntöisesti tilauksesta FFINja kaikki myytiinINL Suomeen. A

Mutta miksi ihmeessä tuolloin Suo- meen olisi pitänyt valmistaa edustus- autoja? Vaikka Suomessa jouduttiin elä- mään aina 1960-luvulle asti autojen Yllä: Jatkospala keskilattiassa, CD. suhteen puutteessa ja kurjuudessa ja sen jälkeen autoveron kurituksessa on Alla: Kuskin ovet pituus järjestyksessä, vakio 4/5-ovinen, Finlandia, Suomesta löydettävissä paljon 1930- vakio 2/3-ovinen. 40 luvun limousine-malleja. 1950-60 luvuilla siirryttiin enemmän ”taval- lisiin” edustusautoihin tai koripajat jatkoivat niitä. Tuolloin tehtaanjoh- tajat olivat vielä isoja herroja, joilla oli isot autot kuljettajineen. Yksityi- sen oli hankalampi saada tuontilupaa autolle ja yritykset usein hankkivat itse autonsa suoraan ulkomailta. Pää- osa säilyneistä edustusmalleista ovat Amerikkalaista alkuperää, kun Eu- roopan autotuotanto kärsi sodan seu- rauksista. 1970-luvun alun öljykriisi ja luontoa suosiva radikaali liikehdin- tä sai ehkä monen Amerikan laivassa matkustavan miettimään vaihtoeh- toa, tai ainakin näin Uudenkaupun- gin tehtaalla toivottiin tapahtuvan. Alla: Jatkettu etuovi sisältä saumat näkyvissä, huomio kuljettajan turvavyön Olihan suurin osa valtion laitoksia paikka. mobilisoitu kotimaisen autotuotan- non tuottein (mm. poliisille toimi- tettiin 1970-1990 välillä 2643 Saabia 95:sta tonnariin). Miksipä sitten mi- nisteri- ja pääjohtajataso ei liikkuisi kotimaisella autolla, myöskin naut- tien siitä, eikä niin suuresti erottuisi massasta. Hinta tasoltaan 99 Finlan- dia asettui vuonna 1977 maltilliselle tasolle ja pääosa Amerikan tuonti- merkeistä olivat jo perusmalleiltaan sitä kalliimpia, myös puolet BMW:n mallistosta ylitti sen hinnan. Kahta halvinta mersun mallia lukuun otta- matta Finlandia oli niitä edullisempi, toisaalta vain Volvon muutama huip- pumalli oli sitä arvokkaampi, mutta olisihan Finkun hinnalla silloin saa- nut kuusi Fiat 133:sta.

16 | SAABISTI 4/2006 ANDIA

Yllä: Saunaikkunan jakopala, huomaa ”kiinnitys” saranat korissa.

Oikealla yllä: Saunaikkuna jatkopala sisältä nähtynä, loistava paikka kaiutin asennuksille.

Oikealla: Pitäähän jatketussa autossa olla myös jatkettu pakoputki.

Finlandia/CD Valmistus määrät, hinnat, tallessa olevat, ym.

malli vm kpl hinta uutena tallessa rekisterissä % kyseisen mallin klubissa ym. tuotannosta Suomessa 99 L 75 1 ”UKK” 1 99 76 1 1 99 77 23 89000mk 15 0,1 99 78 20 87000mk 4 0,15 900 79 58 136000mk 3 1,3 900 80 41 137000mk 2 0,8 900 CD 81 53 155000mk 5 1,1 900 CD 82 50 165000mk 3 1,8 900 CD 83 153 165000mk 11 2,5 900 CD 84 116 214000mk 14 0,8 900 CD 85 89 223000mk 12 0,5 900 CD 86 19 229000mk 2 0,06

Yhteensä 590 josta 480 CD:tä ja 45 99:ä 23 52

SAABISTI 4/2006 | 17 FINLA

Kekkoselle jatkettu 99, nyt Ukin museossa.

Teemu Tammen 900 CD –83, hil- littyä tyylikkyyttä, Suomalaisessa maisemassa.

18 | SAABISTI 4/2006 Tuotanto jatkuu ja kehittyy

Mallivuodelle -78 oltiin jo opittu jat- kamaan molempia ovia 10:llä sentillä, kuten UKK autossa oli tehty. Näin ol- len ”saunaikkuna” –välipala jäi pois, jatkos kun haluttiin piilottaa näkyvis- AANNDItä. Autosta tuli vielä vähemmän huo- A miota herättävä. Samalla autoa lyhen- nettiin 5 senttiä, kun saunaikkuna jatkopalan osuus oli ollut 25 senttiä ja ovia jatkettiin yhteensä 20 senttiä, joten akseliväliksi tuli 2670. Näitä normaa- CD-uniikkikappale, viisi ovea erikoistiluksesta. limman näköisiä 99:ä tehtiin hieman vähemmän kuin saunaikkuna malleja, vaikka markkinointiin oli panostettu Jukka Lamminen #1177 ja 5-ovinen CD enemmän. Oliko tulossa oleva 900:nen vienyt markkinat vai seurattiinko pää- Tämä CD on erikoinen johtuen vuosimallista ja ovien määrästä, sillä konttorin linjaa ja siirryttiin pikkuhil- 5-ovinen Finlandia poistui Saabin valmistus-ohjelmasta 4-ovisen CD:n jaa aloittamaan 99:n lähtölaskentaa ja myötä, joten tämä vuonna -83 valmistettu viisiovinen on jo todellakin kaikki panostettiin 900:n. Kaksi -78 tilaustyötä tilausmallista isolla T:llä. Syytä miksi haluttiin tilata auto vii- keväällä tehtyä 99 Finlandiaa sai no- siovisena voidaan vain arvailla. Kuriositeettina voidaan todeta autossa kalleen jo turbotekniikan, toinen näistä olevan kaksi alustanumeroa. Joista toinen, yliruksattu, on ollut auton suoritti palveluksensa Oulun kaupun- alkuperäinen, tavallisen viisiovisen turbon numero. Auto on otettu lin- gille ja siirtyi jo 1988 Saab-harrastajan jalta, tehty muutostyö ja meistetty uusi, Finlandian alustanumero alku- haltuun, toisenkin ollessa edelleen hy- peräisen viereen. vissä käsissä. 900:n jatkomalli etuosan pituudel- Auto on ollut uutena Mäntän paperitehtaalla vuoteen -87 saakka, jon- laan nosti akselivälin takaisin 2720:een, ka jälkeen muutamalla yksityisellä ja viimeisen omistajan vaihdettua öl- takaosahan tuli suoraan 99 Finlandias- jypaineanturia, halkesinkin öljysuodattimen jalka ja hän ajoi moottorin ta, tästä oli tarjolla sekä Turbo- että GLE hajalle. Auto päätyi Lehtimäellä sijaitsevaan Saab-purkamoon ja auto -mallit. Tätä viisiovista tehtiin reilu sata olisi romutettu, mutta purkamoyrittäjä arvasi auton kiinnostavan klubi- kappaletta b-koneisena. Vuosimalliin - laisia ja myi autoa klubilehdessä. Ensi soittamalla tein autosta kaupan 81 tuli tarjolle h-kone ja 4-ovinen kori joulukuussa 2001, tuolloin oli jo autosta myyty automaatti vaihteisto, syrjäytti monikäyttömallin ja sitä tar- ruiskulaitteet, sylinterin kansi, turbo yms. Saabistille kelpaavat osat. Ko- jottiin vain turbollisena. Neliovisesta neeseen, alkuperäiseen lohkoon, tehtiin kevytremontti uusilla männän- myös tehtiin kokeilumalli, limousine, renkailla ja laakereilla ja ketjulla. Kampiakselin jouduin vaihtamaan, ja jota jatkettiin 70 senttiä ja ulkonäköä turboksi tuli peruskorjattu Garret TO3. Työkaverin peruskorjaama käsi- parannettiin loiventamalla tuulilasia, vaihteinen vaihteisto asennettiin puuttuvaa automaattia tuuraamaan. tämä seitsemän hengen huippuedustus- Häneltä löytyy Saabien parissa kymmenien vuosien ammattitaito, jo- malli jäi kuitenkin prototyypiksi ja le- ten toimii! Kaikki muu työ turbon, lohkon ja kannen osalta on tehty itse. päilee nyt Ukin museossa. Ruostetöitä autoon tehtiin minimaalisesti kahteen paikkaan, muita Jatkokorit tehtiin pääsin osin Suo- pieniä korjauskohteita olikin kymmeniä. Kori itsessään on erikoisen hy- malaisella käsityötaidolla. Kokonais- vässä kunnossa, ehkä pienistä kilometreistä johtuen, nyt mittarissa on tuotannon määrään nähden vähäinen 269000km. tuotanto ei suosinut kalliita puristus- työkalusatsauksia. Yhdellä b-pilarilla Keväällä 2003 autoon asennettiin kaivattu ilmastointi, jonka puuttumi- eli jatketuilla ovilla varustetun jatko- nen olikin herättänyt itsessä kummastusta, sillä pitäähän edustusautos- mallin tekeminen aloitettiin tavalliselta sa olla ilmastointi. AC:n tarpeellisuus todettiin saman kesän lomareis- pohjalevyltä johon liitettiin linjan alus- sulla Nord Kapp:iin, sillä 3500 km lomareissu sen kesän kovissa helteissä sa korin muut osat pois lukien kattopel- olisi ollut silkkaa kidutusta ilman viilennystä. Tarkoituksenani on ollut pi- ti ja b-pilari. Kori asetettiin erilliseen tää auto niin alkuperäisessä kunnossa kuin mahdollista tai siten että se jigiin, jossa sen kattokaaret ja pohjalevy on ainakin helposti ja nopeasti muutettavissa takaisin. Tämä harvinai- katkaistiin ja vedettiin 20 sentin pää- nen Saab on tullut minulle jäädäkseen. Tallista löytyy myös pari muuta hän toisistaan ja väliin lisättiin peltiä, CD:tä erilasilla venttiilimäärillä varustettuna –83 ja -86 (AA-16) sivupalkkeihin sekä keskitunneliin ja

SAABISTI 4/2006 | 19 kattokaariin laitettiin jäykisteet tuke- maan jatkosta. Kattopelti, joka tehtiin kahdesta osasta on hitsaustaidon näyte, saumaa ei kitattu vaan se tehtiin ker- ralla tarpeeksi hyväksi. Ovien rungot tehtiin kahdesta ovesta katkaisemal- la ja yhdistämällä pidemmäksi. Etuo- ven pinta rakennettiin käsin 2-ovisen ovesta lyhentämällä ja muotoilemalla, mm. lukon paikkaa siirtämällä. Jostain FFINsyystä takaoveenINL prässättiin ruotsissa A kuitenkin oma ulkopeltinsä. Kori pala- si jatkamaan muiden korien kanssa sa- malle linjalle maalaukseen ja moottorin asennukseen jne. Vain loppuvarustelu tehtiin erikseen, koska jatkomalli oli Ensimmäinen ja viimeinen Finlandia? Kesän 2006 Finlandia saalis löytökunnos- tilaustavaraa ja periaatteessa jokainen sa kotipihalla. saattoi olla varustelultaan erilainen. Koria oli legendan mukaan pyydetty Petri Tyrkkö #544 ja 99 sekä 900 Finlandiat kaksiovisena, kun eräs valtiopäämie- hemme oli turvamiesten mukaan lii- Viime kesäisen Saabistin juttu Halsualla olleista, myytävistä saunaikku- ankin nopea lähtemään takapenkiltä ja noista herätti kiinnostuksen, jonka lopputulos kirpaisi loppujen lopuksi vielä väärässä paikassa. Kaksiovista ei vain rahapussia. Pikainen tutkimusmatka entisen klubilaisen luokse si- kuitenkaan tehty vaan suositeltiin var- netöi asian ja tallissa pölyn ja tavaran alla ollut, alun perin tummansi- tijoita käyttämään takaovien lapsiluk- ninen –76 GLE-L vaihtoi omistajaa. Auto luovutettiin arvolleen sopivasti koja. Toisen legendan mukaan kaikki kuitenkin pestynä ja imuroituna aluvannesarjan kera. Tämä yksilö on mahdolliset lisävarusteet oli saatavissa osoittautunut juuri ensimmäiseksi protoversioksi ja juuri tästä alkoi jat- paitsi kattoluukku, tosin ainakin yksi kettujen edustusautojen mallisto kymmenen vuoden ajaksi. Kunto on kattoluukullinenkin malli on olemas- kaikin puolin hyvä, ruisku tosin on vaihtunut kaasariksi sekä muutama sa. Myös erikoinen toive on ollut sillä GLE-merkki ja kylkilistat ovat kadonneet ylimaalauksien mukana. Ko- tilaajalla, joka on halunnut itselleen vii- netta ei ole vielä käynnistetty ja entistäminen aloitetaan rauhallisesti siovisen CD:n, mutta tilauksesta sellai- lähitulevaisuudessa. nenkin oli tehty ja auto löytyy oheisesta harrastajaesittelystä tarkemmin. Metallinhohtosininen 900 –80 Finkku löytyi katsastettuna Nettiautosta, kun etsin vaimon cabelle sijais-Saabia talveksi ja pienellä ennakoi- TS 20.6.02 dun budjetin ylityksellä tuli tusinatavaran tilalle kunnolla kuljetustilaa. Presidentin Turbo Tämä yksilö lienee viimeinen 5-ovinen Finlandia, sillä sen jälkeen on Tähtelästä Turkuun enää tehty Ukissa 56 kpl 900:sta vuosimallille 80, samalla se saattaa olla myös viimeinen Suomessa tehty b-turbo Saab. Konehuoneessa on - Alkuun teki mieli kokeilla, kari- tosin nyt h-ruisku ja kori on ainakin kahdesti ylimaalattu sekä kuskinovi sevatko turvamiehet perästä, kun on vaihdettu, kun sen sisältä löytyi matkahuollon osoitemerkinnät. Ko- turbo pannaan päälle, leukaili ria on kaunistelu hieman nuoremmilla Saab-lisävarusteosilla. Muuten presidentti Mauno Koivisto ensi- kohtuukuntoinen auto on tarkoitus museorekisteröidä ensi vuoden lop- kokemuksistaan vt. presidenttinä puun mennessä (seuraava mahdollisuus, kun on vasta 2011, kiitos 25v vuonna 1981. Presidentti Urho Kek- -> 30v lakimuutoksen), jahka konehuoneeseen saadaan alkuperäisen kosen sairastuttua pääministerin oloista tekniikkaa. Tonttia koristaa myös pari hopeista -83 CD:tä jois- tehtävistä vt. presidentiksi siirtynyt ta toinen on jo taas palautettu itsekulkevaksi. Kaikki Saabit pitäisi olla Koivisto sai välittömästi tehtävän jatkettuja, miksi tyytyä lyhyempään…ajatus, joka on tullut nyt Finkkua vastaanotettuaan peräänsä turva- käyttäessä. miehet, joiden autoista turbot puut- tuivat. Uudessakaupungissa valmis- tettu Saab Finlandiana tunnettu autonsa suuren yleisön ihailtavaksi vuonna museoautoksi. Kiitokseksi Saab Multi Coupe 900 Turbo palveli TS-Automuseoon (Auto ja Viestin- lahjoituksesta presidentti Mauno Suomen Pankin pääjohtajaa Mauno tä -museo) Turkuun. Perusteellisen Koivistolle ojennettiin ”Ikuinen Koivistoa edustusautona vuoteen kunnostuksen jälkeen auto on nyt vapaalippu”, joka oikeuttaa presi- 1982, jolloin hän lunasti sen yksi- nähtävissä museossa lähes sadan dentin seurueineen aina vapaaseen tyiskäyttöönsä. Viime vuonna Koi- muun historiallisen autovanhuk- pääsyyn automuseoon. visto päätti luovuttaa 127 000 kilo- sen helmenä. Koiviston pidennetty metriä ajetun, Tähtelässä säilytetyn Saab Finlandia on hyväksytty tänä

20 | SAABISTI 4/2006 Teemu purkamassa GLE Finkkua Jatkoa… yli 15v sitten. 900 CD tuotannon jatkoksi kaavailtiin jatkettua 9000:sta heti sen tuotannon alussa peräti Ruotsin pääkonttorin toi- mesta. Jatkosta kohdistettiin vain ta- kaoveen ja siihenkin 15 sentin verran ja takapenkki korvattiin kahdella säh- köistetyllä istuimella ja varustelu oli ANDIIAjääkaappia myöten.A Myöskin konepellin Teemu Tammi #1266 ja pitkät Saabit alle kehiteltiin (omin luvin, ruotsalaiset väittivät todenneensa sen mahtumisen 900 GLE 5D -79 Tuli meille jo 90-luvun alkupuolella, kun isä ja naapuri mahdottomaksi) Amerikassa limousi- saivat useamman vuoden kestäneen hintaneuvottelun päätökseen. ne-luokassa tarpeellista uskottavuutta Valitettavasti Finlandia seisoi tämän ajan maapohjaisessa peltitallissa antava V8. Molemmat ideat jäivät jal- joten hitsattavaa riitti. Vuonna -98 projekti eteni rekisteröintivaiheeseen, koihin kun GM:stä tuli Saabin omistaja kun meikäläisen ensimmäisestä omasta Saabista meni kampuran laa- ja sieltä todettiin, että talosta löytyy en- kerit ja piti saada toinen auto tilalle. Finkku toimi parisen vuotta ym- nestään limoja ja kaseja ihan tarpeeksi. pärivuotisena käyttiksenä, kunnes se ”lainattiin” parkkipaikalta. Auto Vielä Linnoinen esitteli suunnitelman löytyi melko pian kohtuu ehjänä, mutta sisustaa oli sotkettu tussilla ja 9-3:n jatkamiseksi, mutta tuolloin Uu- konepellillä kävelty ym., joten Finkku tuli poistettua rekisteristä. Aiko- denkaupungin Saabin tuotekehitys oli muksena oli tehdä tuosta käyttis uudemmalla tekniikalla, mutta kont- ajettu alas uuden isännän toimesta ja torilla idea tyrmättiin kun rekisteriotteessa lukee ”korjattu auto” josta varsinaisesti voitiin keskittyä vain nor- päästäänkin historiaan eli uutena auto on ollut Valintatalon johdolla, maalituotantoon. Suomalainen inno- mutta vain neljä kuukautta vanhana se oli ajettu metsähallituksen puo- vaatio ja käsityötaito laitettiin jäähylle. lelle, jonka jälkeen Uudenkaupungin eräs työnjohtaja otti Finkun työn Ajoittain sitä on kuitenkin herätelty ja alle ja se sai mm. uuden katon ja suurimman osaa keulasta. Eikä tässä on tehty erilaisia cabriolet-koemalle- vielä kaikki, sillä pari vuotta myöhemmin auto joutui kohtalaisen isoon ja muiden merkkien autoista. Uudes- risteyskolariin Ruotsissa, josta muistona edelleen on kuoppa a-pilaris- sa kaupungissa ei pelkästään tyydytty sa. Samalla korjauskerralla auto on faceliftattu, jolloin esim. takakontti Saabien jatkamiseen, vaan osansa sai sai tuplalamput, eteen tuli spoikka ja oviin sähkölasit. Näiden jälkeen tuotannossa ollut Horizon josta tuli auto siirtyi Hankkijalle, naapurin työsuhdeautoksi mistä hän sitten sen Horizonzon-proto, kuudella sivuovella aikanaan lunasti omaksi. Kilsoja on kertynyt n.210tuhatta, ajovuosia varustettu suurperhe auto kahdeksalle. vain kymmenkunta ja taas seisoo. Museorekisteriin se olisi hienoa joskus saada ja alkuperäisiä osia on tullut haalittua melko tavalla, mutta en Finkkujen kohdalla tuli törmättyä tiedä onnistuuko se historian takia. Noita alunperin akvamariinin sinisiä useinkin asiaan, että ne oli rekisteröity Finkkuja on tuona vuonna myyty ilmeisesti vain 3kpl, joista yksi meni sangen myöhään valmistumisensa jäl- tennistähti Björn Borgille. keen, usein jopa vuosi tehtaasta lähdön jälkeen. Ei kait autojen käsityövaltainen 900 T8A 4D -83 Finkun ostin klubitoveri Pekka Harjulta keväällä 2002. korinmuutostyö niin kauan kestänyt, Olin juuri pari viikkoa aikaisemmin ostanut saman ikäisen turbosatkun, sillä toisiakin löytyi jotka olivat pääs- joka oli eka turboni, mutta tämä sai väistyä Finlandian tieltä. Tosin per- seet heti käyttöön. Olisiko valtiollinen hepiirissä sekin on edelleen. Olin tuota sen verta tapahtumissa tutkail- omistaja ensimmäisenä vaikuttanut lut, että olin jo melkein bussiasemalla menossa kohti Lohjaa, kun tuo asiaan, sisäisen jakelu/varustelu järjes- tuli myyntiin. Pari kesää tämä toimi kesäkäyttiksenä ja esim. esikoinen telmän hitauden vuoksi vai olisi ollut tuotiin edustuskyydillä laitokselta kotiin. Ensimmäisen vuoden tämä on kirjanpidollisia/veroteknisiä syitä myö- toiminut kylmälaitefirma Norpe Oy:n johtajan autona ja kun tuolta joku hentyneeseen ensirekisteröintiin? vuosi aikaa sitten kyselin tarraa muistuttamaan historiasta niin tuli ter- veisiä, että johtaja kyllä muisti auton ja oli siitä tykännyt. Samaa tukee Ja unohtaa ei pidä Finlandia rekisteriä se että ilmeisesti klubilaiselta löytyy vuotta uudempi T16 CD joka on ol- osoitteessa http://fi nlandia.saab99.net/ lut saman firman nimissä. Tavoitteena olisi joskus saada tämäkin auto kaikki vaan kirjaamaan jatkomallinsa museorekisteriin, mutta jos käyttömaksu-uudistus tulee voimaan, niin tuonne. voi olla että tuo pitää rekisteröidä kesäfiilistelyyn hieman pienemmällä panostuksella, kuten ehkä myös vanhempikin.

SAABISTI 4/2006 | 21

22 Horizonzon protomalli. Horizonzon jatkamaan, innostutaan Ukissa kun turvassa ole ei Mikään N LANDI |SAABISTI 4/2006 A vasti ei päässyt tuotantoon, Ukinmuseossa. tuotantoon, päässyt ei vasti valitetta- penkit, seitsemälle Limousine, 900 sarjassa seuraa jatkoa.. ihmeet Uudenkaupungin petri.tyrkko@saabclub.fi misessa avustaneille. Kiitokset koosta- tämän artikkelin lehdet. den aikakau- ko. ja internet Lähteinä hin. artikkelei- jaseuraaviin tähän leita Lisätiedot ja kommentit on tervetul- kaupunkiin - Tehdas tulee jaViggen - Cabriolet - muut sekä petro 2dja99 900 90, moottorit (Oy Saab-Valmet Ab –esite). nimellä Finlandian ensikertaa esite, Vuoden 1978 mallisto

Tyylillä jatkettu 9000, 15 cm lisää takaoveen, eikä edes meinaa huomata, ei tullut tuotantoon, Ukin museossa.

Tästä ei tullut edes protoa, valitettavasti, Tehtaan johtaja Linnoisen tekemä 7-8 hengen People Carrier –luonnos (Katto pois! -kirja).

Made in Finland - Made in Uusikaupunki SAABISTI 4/2006 | 23