Päihdepalvelujen Tilanne Ja Seudulliset Kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan Maakunnassa
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa – kuntakierroksen raportti Valmistelija Eija Koittola Projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2 2. NYKYTILA 3 Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella 3 3. KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 9 Halsua 9 Himanka 11 Kannus 13 Kaustinen 14 Kokkola 16 Kälviä 18 Lestijärvi 19 Lohtaja 20 Perho 22 Toholampi 23 Ullava 25 Veteli 27 4. MAAKUNNALLISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA 29 5. NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 29 LIITTEET: 1. Ohjausryhmän kokoonpano 2. Valmistelevan työryhmän kokoonpano 3. Kirje kunnille 4. Kumppanuussopimusmalli 5. Ennaltaehkäisevän työryhmän kokoonpano 6. Päihteiden saatavuustyöryhmän kokoonpano 7. Maakunnallisen päihdestrategiatyön yhdyshenkilöt 8. Päihdestrategiayhdyshenkilöiden koulutuskutsu 9. Päihdestrategian sisällysluettelo 1 1. TAUSTAA Kokkolassa on toiminut turvallisuus, -päihde- ja mielenterveysasioiden neuvottelukuntavuoden 2004 alkupuolelta. Neuvottelukunnalle asetetut tehtävät ovat laaja-alaisia. Mielenterveys ja päihdeasiat liittyvät suurelta osin toisiinsa ja päihdetyössä ovat suuret haasteet edessä alkoholin hinnan lasku ja kulutuksen kasvu ovat lisäämässä erilaisia päihdehaittoja. Neuvottelukunta on pohtinut kokouksessaan 7.9.2005 toimintaansa ja tehtäviä. Neuvottelukunta teki kokouksessa esityksen Kokkolan kaupunginhallitukselle, että se asettaa työryhmän joka aloittaa Kokkolan kaupungin päihdestrategian valmistelun (liite 1). Samassa kokouksessa keskusteltiin myös maakunnallisesta yhteistyöstä päihdeasioissa ja yhteisten hoitomallien luomisesta. Kokkolan kaupunginhallitus kokouksessaan 10.10.2005 (liite 2) nimesi edustajat ohjausryhmään sekä valmistelevaan työryhmään. Maakunnan kunnista pyydettiin edustus myös. Päihdestrategiaa valmisteleva työryhmä aloitti toimintansa 9.11.2005 ja on alkuvaiheessa keskittynyt katkaisuhoidon kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen. Neuvottelukunta ja ohjausryhmä kokoontuivat 10.1.2006 jolloin päätettiin se missä laajuudessa strategiatyö aloitetaan. Päihdestrategian malliksi valittiin maakunnallinen malli ja päätettiin tarjota Keski-Pohjanmaan kunnille mahdollisuutta tulla strategiatyöhön mukaan. Keski-Pohjanmaan kuntien sosiaalijohtajia lähestyttiin kirjeitse 20.1.2006 (liite 3) ja kutsuttiin heitä laatimaan yhteistyössä maakunnallista päihdestrategiaa. Strategiatyön tueksi solmittiin kumppanuussopimus Pohjanmaa-hankkeen ja Alkoholiohjelma 2004-2007:n kanssa (liite 4). Ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän aloitti työnsä 21.2.2006( liite 5). Strategiatyön käynnistyttyä kutsuttiin koolle päihteiden saatavuus –työryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran 31.3.2006 (liite 6). Strategiatyön valmistelija ja Pohjanmaa-hankkeen projektisihteeri kiersivät maakunnan kunnat kuulemiskierroksella strategiatyötä varten. Perusturvajohtajat kokosivat päihdeasiakkaan tai hänen perheensä kanssa työskentelevän verkoston, jota kuultiin. Kuulmiskierroksella pyrittiin selvittämään kunnan päihteidenkäytön nykytila, huolenaiheet, päihdepalvelut ja yhteistyö maakunnallisen päihdestrategian 2 rakentamisessa. Tähän raporttiin on koottuna kuntien itsensä kirjaamaa perustietoa, sekä joitakin päihteidenkäyttöön ja päihdepalveluihin liittyviä indikaattoreita kunnittain, sekä kuulemiskierroksen tulokset. Kokkolan osalta hyödynnettiin Päihdehuollon palveluketjun selkiyttäminen Kokkolassa-hankkeen kokoamaa tietoa. 2. NYKYTILA Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla 6,3, Keski-Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa. Anniskelu ja vähittäismyynti kolmen maakunnan alueella vuonna 2004 Anniskeluluvat vuonna 2004 A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp E-Pohjanmaa 121 68.744 7 605 133 15. 658 K-Pohjanmaa 55 21. 076 4 303 46 5.331 Pohjanmaa 132 51.073 11 1.586 125 14.195 Vähittäismyyntiluvat vuonna 2004 Alko Luovutusp. C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm E-Pohjanmaa 15 9 319 2 K-Pohjanmaa 4 2 104 1 Pohjanmaa 8 4 264 0 A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat 3 Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. N. 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5-4 % aikuisväestöstä. Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80% on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain n. 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5% kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli 40 000 hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja – myrkytyksiin kuoli 1 283 työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee 45-69 –vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2002-2004 2002 2003 2004 Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski-Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyvät haitat näkyvät seuraavasti tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan: Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26 Itsemurhat vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 4 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 ( Lähde: Tilastokeskus) Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina 2004-2005 Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 2004 2005 Alavus 62 54 Kauhajoki 61 65 Kaustinen 33 48 Kokkola 65 73 Kyrönmaa 29 27 Lapua 83 44 Mustasaari 40 40 Närpiö 25 19 Pietarsaari 46 44 Seinäjoki 189 155 Vaasa 113 96 Törkeä rattijuopumus 2004 2005 Alavus 83 85 Kauhajoki 74 94 Kaustinen 64 78 Kokkola 124 105 Kyrönmaa 50 50 Lapua 151 152 Mustasaari 32 64 Närpiö 51 38 Pietarsaari 73 91 Seinäjoki 289 255 Vaasa 139 118 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 5 Alavus 123 115 Kauhajoki 179 155 Kaustinen 80 111 Kokkola 332 369 Kyrönmaa 49 64 Lapua 218 250 Mustasaari 38 70 Närpiö 66 45 Pietarsaari 218 228 Seinäjoki 490 458 Vaasa 446 467 Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005/ Länsi-Suomen läänin tilanne 2005 Alavus 7 12 Kauhajoki 10 30 Kaustinen 8 24 Kokkola 30 90 Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki 13 43 Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä 520 1287 Lähde: Polstat Huumeet Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna 2002-2003 oli seuraavanlainen. Joskus huumetta kokeilleiden miesten ( 15-64 v.) osuus oli 14% , kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15-16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, Kannabis 16%, Alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. 6 Lähde: Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen. HIV- infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980/ tilanne vuosina 2004-2005: 1980-3/2006 2004-2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4 Lähde: HIV- infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidomologian osasto C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17 19 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 8 Vaasan sairaanhoitopiiri 41 34 B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 2 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 4 5 A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 1 0 Vuonna 2003 huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten ennakkotietojen perusteella 146 ja EMCDDA:n erityisrekistereille antamien huumekuolemien määrittelyohjeen perusteella 67. Nämä eri tavalla määritellyt huumekuolematapausten määräarvot antavat raja-arvot Suomessa vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrälle. Rekisterien mukaan 15-24 vuotiaiden osuus kuolemantapaukissa vaihtelee määritelmän mukaan 25 prosentista 40 prosenttiin. 7 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2004: 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri