Päihdepalvelujen Tilanne Ja Seudulliset Kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan Maakunnassa

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa

– kuntakierroksen raportti

Valmistelija Eija Koittola Projektisihteeri Saara Lång

SISÄLLYSLUETTELO

1. TAUSTA 2 2. NYKYTILA 3 Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella 3 3. KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 9 Halsua 9 Himanka 11 Kannus 13 Kaustinen 14 Kokkola 16 Kälviä 18 Lestijärvi 19 Lohtaja 20 Perho 22 Toholampi 23 Ullava 25 Veteli 27 4. MAAKUNNALLISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA 29 5. NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 29

LIITTEET: 1. Ohjausryhmän kokoonpano 2. Valmistelevan työryhmän kokoonpano 3. Kirje kunnille 4. Kumppanuussopimusmalli 5. Ennaltaehkäisevän työryhmän kokoonpano 6. Päihteiden saatavuustyöryhmän kokoonpano 7. Maakunnallisen päihdestrategiatyön yhdyshenkilöt 8. Päihdestrategiayhdyshenkilöiden koulutuskutsu 9. Päihdestrategian sisällysluettelo

1. TAUSTAA Kokkolassa on toiminut turvallisuus, -päihde- ja mielenterveysasioiden neuvottelukuntavuoden 2004 alkupuolelta. Neuvottelukunnalle asetetut tehtävät ovat laaja-alaisia. Mielenterveys ja päihdeasiat liittyvät suurelta osin toisiinsa ja päihdetyössä ovat suuret haasteet edessä alkoholin hinnan lasku ja kulutuksen kasvu ovat lisäämässä erilaisia päihdehaittoja. Neuvottelukunta on pohtinut kokouksessaan 7.9.2005 toimintaansa ja tehtäviä. Neuvottelukunta teki kokouksessa esityksen Kokkolan kaupunginhallitukselle, että se asettaa työryhmän joka aloittaa Kokkolan kaupungin päihdestrategian valmistelun (liite 1). Samassa kokouksessa keskusteltiin myös maakunnallisesta yhteistyöstä päihdeasioissa ja yhteisten hoitomallien luomisesta. Kokkolan kaupunginhallitus kokouksessaan 10.10.2005 (liite 2) nimesi edustajat ohjausryhmään sekä valmistelevaan työryhmään. Maakunnan kunnista pyydettiin edustus myös. Päihdestrategiaa valmisteleva työryhmä aloitti toimintansa 9.11.2005 ja on alkuvaiheessa keskittynyt katkaisuhoidon kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen. Neuvottelukunta ja ohjausryhmä kokoontuivat 10.1.2006 jolloin päätettiin se missä laajuudessa strategiatyö aloitetaan. Päihdestrategian malliksi valittiin maakunnallinen malli ja päätettiin tarjota Keski-Pohjanmaan kunnille mahdollisuutta tulla strategiatyöhön mukaan. Keski-Pohjanmaan kuntien sosiaalijohtajia lähestyttiin kirjeitse 20.1.2006 (liite 3) ja kutsuttiin heitä laatimaan yhteistyössä maakunnallista päihdestrategiaa. Strategiatyön tueksi solmittiin kumppanuussopimus Pohjanmaa-hankkeen ja Alkoholiohjelma 2004-2007:n kanssa (liite 4). Ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän aloitti työnsä 21.2.2006( liite 5). Strategiatyön käynnistyttyä kutsuttiin koolle päihteiden saatavuus –työryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran 31.3.2006 (liite 6). Strategiatyön valmistelija ja Pohjanmaa-hankkeen projektisihteeri kiersivät maakunnan kunnat kuulemiskierroksella strategiatyötä varten. Perusturvajohtajat kokosivat päihdeasiakkaan tai hänen perheensä kanssa työskentelevän verkoston, jota kuultiin. Kuulmiskierroksella pyrittiin selvittämään kunnan päihteidenkäytön nykytila, huolenaiheet, päihdepalvelut ja yhteistyö maakunnallisen päihdestrategian

2 rakentamisessa. Tähän raporttiin on koottuna kuntien itsensä kirjaamaa perustietoa, sekä joitakin päihteidenkäyttöön ja päihdepalveluihin liittyviä indikaattoreita kunnittain, sekä kuulemiskierroksen tulokset. Kokkolan osalta hyödynnettiin Päihdehuollon palveluketjun selkiyttäminen Kokkolassa-hankkeen kokoamaa tietoa.

2. NYKYTILA

Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella

Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla 6,3, Keski-Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa.

Anniskelu ja vähittäismyynti kolmen maakunnan alueella vuonna 2004

Anniskeluluvat vuonna 2004

A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp

E-Pohjanmaa 121 68.744 7 605 133 15. 658 K-Pohjanmaa 55 21. 076 4 303 46 5.331 Pohjanmaa 132 51.073 11 1.586 125 14.195

Vähittäismyyntiluvat vuonna 2004

Alko Luovutusp. C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm

E-Pohjanmaa 15 9 319 2 K-Pohjanmaa 4 2 104 1 Pohjanmaa 8 4 264 0

A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat

Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. N. 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5-4 % aikuisväestöstä.

Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80% on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain n. 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5% kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli 40 000 hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja – myrkytyksiin kuoli 1 283 työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee 45-69 –vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2002-2004

2002 2003 2004

Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski-Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyvät haitat näkyvät seuraavasti tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan:

Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26

Itsemurhat vuonna 2004

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16

Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3

4 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3

( Lähde: Tilastokeskus)

Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina 2004-2005

Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 2004 2005

Alavus 62 54 Kauhajoki 61 65 Kaustinen 33 48 Kokkola 65 73 Kyrönmaa 29 27 Lapua 83 44 Mustasaari 40 40 Närpiö 25 19 Pietarsaari 46 44 Seinäjoki 189 155 Vaasa 113 96

Törkeä rattijuopumus 2004 2005

Alavus 83 85 Kauhajoki 74 94 Kaustinen 64 78 Kokkola 124 105 Kyrönmaa 50 50 Lapua 151 152 Mustasaari 32 64 Närpiö 51 38 Pietarsaari 73 91 Seinäjoki 289 255 Vaasa 139 118

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina 2004-2005

2004 2005

Alavus 123 115 Kauhajoki 179 155 Kaustinen 80 111 Kokkola 332 369 Kyrönmaa 49 64 Lapua 218 250 Mustasaari 38 70 Närpiö 66 45 Pietarsaari 218 228 Seinäjoki 490 458 Vaasa 446 467

Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005/ Länsi-Suomen läänin tilanne

2005

Alavus 7 12 Kauhajoki 10 30 Kaustinen 8 24 Kokkola 30 90 Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki 13 43 Vaasa 4 95

Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä 520 1287

Lähde: Polstat Huumeet

Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna 2002-2003 oli seuraavanlainen. Joskus huumetta kokeilleiden miesten ( 15-64 v.) osuus oli 14% , kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15-16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, Kannabis 16%, Alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%.

6 Lähde: Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen.

HIV- infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980/ tilanne vuosina 2004-2005: 1980-3/2006 2004-2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4

Lähde: HIV- infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidomologian osasto

C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17 19 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 8 Vaasan sairaanhoitopiiri 41 34

B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 2 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 4 5

A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004-2005 2004 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 1 0

Vuonna 2003 huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten ennakkotietojen perusteella 146 ja EMCDDA:n erityisrekistereille antamien huumekuolemien määrittelyohjeen perusteella 67. Nämä eri tavalla määritellyt huumekuolematapausten määräarvot antavat raja-arvot Suomessa vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrälle. Rekisterien mukaan 15-24 vuotiaiden osuus kuolemantapaukissa vaihtelee määritelmän mukaan 25 prosentista 40 prosenttiin.

7 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2004:

2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 6

Lähde: Tilastokeskus

Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2003-2005:

2003 2004 2005

Alavus 33 41 18 Kauhajoki 35 49 32 Kaustinen 8 21 14 Kokkola 139 184 186 Kyrönmaa 29 12 6 Lapua 85 61 31 Mustasaari 35 27 21 Närpiö 25 34 12 Pietarsaari 85 72 32 Seinäjoki 351 313 283 Vaasa 284 280 288

14-17 –vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2003-2005:

2003 2004 2005

Alavus 3 1 0 Kauhajoki 2 7 0 Kaustinen 3 13 1 Kokkola 12 6 16 Kyrönmaa 1 0 0 Lapua 18 1 0 Mustasaari 0 0 1 Närpiö 0 4 1 Pietarsaari 10 3 2 Seinäjoki 13 19 8 Vaasa 9 19 8

Lähde: Polstat

8 3. KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA

Keski-Pohjanmaan maakunta muodostuu Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista, sekä Osajäsenkunnista. Kokkolan seutukunnassa ovat Kokkola, Himanka, Kannus, Kälviä ja Lohtaja. Kaustisen seutukunnassa ovat Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Himanka, Ullava ja Veteli. Osajäseniä ovat Kruunupyy, Kalajoki ja Sievi.

Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa on asukkaita yhteensä 70 654. Työttömyysaste maakunnassa on 10,8% (1/2006%)

Menneinä vuosisatoina tervanpoltto, kauppa ja laivanrakennus toivat alueelle vaurautta, osaamista ja tilaisuuden kansainväliseen kanssakäymiseen muun Pohjolan ja Euroopan kanssa. Tämän päivän menestyksen varmistavat maakunnan hyvät sisäiset ja ulkoiset yhteydet: tehokkaat satamat, lentokenttä ja kolme valtatietä, korkealuokkaiset tietoyhteydet sekä seutukuntien verkot.

3.1 Halsua Halsua on vuonna 1868 perustettu maaseutukunta eteläisellä Keski- Pohjanmaalla ja kuuluu Kaustisen seutukuntaan. Kunta on tullut tunnetuksi mm. Perennapuistosta, ravihevosista ja pesäpallosta. Halsuan asukasluku on 1461 (1.1.2005). Maapinta-ala Halsualla on 340,64km2, josta vesistön osuus 15,54 km2.

Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 61,5 61,6 63,0 Työttömyysaste % 9,7 9,4 8,7 Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 1,6 1,5 1,4 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 3,3 5,3 5,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 1,3 2,0 2,1 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 5,3 5,0 5,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden 3,3 1,3 2,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - -

9 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Halsuan, Kaustisen ja Vetelin alueelta:.

Keskeiset huolenaiheet: - yläkouluikäisillä nuorilla alkoholinkäyttöä vapaa-aikana (myöskin arki-iltaisin/ Vetelissä on esiintynyt humalaisena kouluun tuloa) - Kaustisen musiikkilukiolla ei ole asuntolan valvojaa ( alkoholi, huumeet) - vanhemmuuden puute, josta seurauksena lasten ja nuorten rajaton käyttäytyminen myöskin päihteiden suhteen - katkaisuhoitopotilaat terveyskeskuksessa ( tulotilanteessa humalassa olevat potilaat häiritsevät osaston toimintaa -> selviämisaseman puute) - yksin asuvat päihdeongelmaiset, jotka tarvitsisivat tuettua asumista - kaksoisdiagnoosipotilaat, jotka ovat terveyskeskuspalveluiden suurkuluttajia

Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä:

- alueella on oma päihdetyöntekijä - nuorten päihteidenkäyttö ja siitä johtuvat ongelmat ovat näkyneet terveyskeskuksessa vähemmän kuin aikaisemmin - yhteistyö on ollut hyvää - työllisyystilanne on hyvä - terveyskeskuksessa on rakennettu hoitoonohjausmalli - ennaltaehkäisevässä päihdetyössä nuorille on rakennettu oma toimintamalli ( 7lk/ Kaustinen/ Veteli)

Päihdepalvelut: - Veteli hallinnoi ja myy avohuollon palveluja Perhe- ja päihdeklinikalta, jossa yksi päihdetyöntekijä. Asiakasrakenne muodostuu 30-50 v.miehistä. - katkaisuhoito on terveyskeskuksessa Tunkkarilla (hoitoaika 5 vrk/ päihdetyöntekijä tapaa potilaat/ v. 2005 20 hlö:ä katkaisuhoidossa -> useita hoitojaksoja) - laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluina lähinnä minnesotahoidosta (Lapua) tai Kan-kodeista (n. 1-2 vuodessa/ kunta) - Kaustisella toimii AA-ryhmä - asumispalveluita on hankittu ostopalveluina Seetri-kodilta Kokkolasta

Painopistealueet: - maakunnallisen päihdestrategian rakentaminen - selviämisaseman ja katkaisuhoitopalveluiden saaminen ostopalveluina - hoidon porrastus; asiakkaan motivoiminen katkaisuhoidossa-> tuettu asuminen -> tavoitteena paluu omaan asuntoon ja siihen tukeminen - asumispalveluiden kehittäminen esim. Ylivieskan mallin mukaisesti ( yksityiset ostopalvelut?) - uuden Terveet eväät elämään – hankkeen (Halsua-Ullava) luomien mallien hyödyntäminen alueella

10 3.2 Himanka Himangan kunta on perustettu v. 1868. Raumankarilla on ollut kiinteää asutusta 1700-luvun alusta lähtien. Kunnan pita-ala on 255,27 km2, josta vesistöjä on 1,63km2 ja maapinta-alaa 253,64 km2. Merialue ei sisälly vesistöpinta-alaan. Vesistöjen rantaviivan pituus on 67,5 km. Kunnan pinta-ala laajenee koko ajan maankohoamisen vuoksi. Maa kohoaa n. 90cm sadassa vuodessa. Elinkeinoista perunanviljely, turkistarhaus ja kalastus ovat Himangan perinteiset elinkeinot. Himangalla on asukkaita 3113 (31.12.04)Työllisestä työvoimasta 20% toimii maa- ja metsätaloudessa, turkistarhauksessa ja kalastuksessa, 28% teollisuudessa ja rakennustoiminnassa, 22% kaupan- ja liike- elämän parissa ja 26% julkisissa ja muissa yhteiskunnallisissa palveluammateissa. Joka kuudes työpaikka sijaitsee kunnan ulkopuolella. Työllisyys- ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö) 15-64 v. 65,7 65,7 67,6 Työttömyysaste % 8,8 8,7 9,1

Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 3,1 3,1 3,0 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 0,9 1,0 1,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,6 0,6 1,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2,8 0,3 1,9 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 0,0 0,0 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden 0,6 2,5 1,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - 29,09 -

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet: Keskeiset huolenaiheet: - nuoret ja keski-ikäiset syrjäytyneet miehet - toisen asteen ammattioppilaitoksiin menevät nuoret, jotka epäonnistuvat opinnoissaan päihteidenkäytöstä johtuen ja palaavat kotiseudulle - 55 v. työttömät, masentuneet päihdeongelmaiset miehet, joilla ei ole motivaatiota eikä halua työhön eikä päihteidenkäytön lopettamiseen - alaikäisten nuorten ( yläkoulun 7 lk->) kaljoittelu - alaikäisten nuorten kohdalla päihteiden saamisen helppous - vanhempien vanhemmuus on hukassa Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Himangalla ei liiku huumeita - alle 25- vuotiaita työttömiä ei ole - Opo –puuttuu nopeasti koululla tilanteeseen mikäli nuori on syrjäytymisvaarassa - keväällä 2005 laadittiin kuntaan Päihdeohjelma Päihdepalvelut: - katkaisuhoito tapahtuu vuodeosastolla omalla paikkakunnalla ( vuodessa n. 4-6 katk.)-> psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityön palveluohjaaja aloittavat katkaisuhoitopotilaan kanssa työskentelyn hoidon aikana (2x) ja jatkavat sitä sen jälkeen asiakastapauksen mukaan - poliklinkkatyö tapahtuu lääkärinvastaanoton yhteydessä, sekä ostopalveluina Kokkolan A-klinikalta ( 19 as./ 2005) ja Nuotasta (- as/ 2005) - päihdelaitoskuntoutus ostetaan ostopalveluina (Karvoshovi, Ventuskartano, Minnesotahoito Lapua)/ 3-4 as./vuosi - AA-toimintaa ei paikkaunnalla ole -> lähimmät ryhmät Kalajoella, Kannuksessa ja Kokkolassa - asumispalvelut ovat hyvin järjestetty; hyviä asuntoja on tarjolla eri puolilla Himankaa Painopistealueet: - strategian tulisi painottua ennaltaehkäisevään työhön esim. neuvola ja työterveyshuollon kehittämiseen -> työnantajien mukaan otto strategiatyön tekemiseen työikäisen väestön kohdalla - keski-ikäisten miesten syrjäytymisen ehkäiseminen olisi tärkeää - nuoret yli 20 v. kuntoutustuella elävät mielenterveyspotilaat olisi huomioitava -> aktivointi -> toiminta alueellisesti - toisen asteen oppilaitoksista työelämään siirtyvien nuorten tukeminen

12 3.3 Kannus Kannus perustettiin vuonna 1859. Kunta muuttui kaupungiksi 1986. Asukkaita Kannuksessa on 5961 (31.12.2004) Kaupungin pinta-ala on 510km2 Suurimpia työnantajia ovat Pouttu Oy, Kannustalo Oy, Eskopuu Oy, Kuljetusliike R. Mäkelä Ky, sekä kaupunki. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Korpelan Voima, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Metsäntutkimuslaitos (Kannuksen tutkimusasema), MTT turkistalouden tukimusasema ja Kitinkannus. Kannus on nuorekas, monien mahdollisuuksien kaupunki Keski-Pohjanmaalla, jossa on hyvät liikenneyhteydet, liikuntamahdollisuudet ja kulttuuritarjonta.

Työllisyys- ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö) 15-64 v. 65,6 66,2 65,9 Työttömyysaste % 7,5 6,9 7,5

Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 8,2 8,3 9,0 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 1,5 1,0 2,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,3 0,8 0,8 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 1,2 1,5 2,7 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 2,5 1,3 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden 4,0 4,2 5,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - 25,81 -

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet: Keskeiset huolenaiheet: - n. 20 vuotiaat nuoret ( 5-10 nuorta) , jotka ovat syrjäytymässä ( runsas alkoholin käyttö, lääkkeet ja huumeet, opiskelut jääneet kesken, työttömyyttä, vaikeus pitää asunto) - nuoret ovat työhallinnon ja perusturvan asiakkaita – vaikea tavoittaa - nuorilla on terveyskeskusasiointeina myrkytystiloja tai tapaturmia - 8 lk:laisten runsas alkoholinkäyttö - ”Ukot” - 50-60 v-miehet, joiden elämänhallinta on päihteidenkäytön vuoksi puutteellista - tuettujen asumispalveluiden puute

13 Vahvuudet: - kaupungissa on koulukuraattori, joka toimii ennaltaehkäisevästi päihdetyössä - tuettua asumista on ollut aikaisemmin ja sen toimivuudesta on olemassa selkeät mallit - sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis yhteys ( joustava yhteistyö päihdeasiakkuuksissa esim. eläkemahdollisuuksien selvittelyt) - terveyskeskuksessa lääkäri, joka tekee apteekkisopimuksia - CONMEDIC – Laatuprojekti/ mini-intervention tuominen perusterveydenhuoltoon ja perusturvaan

Päihdepalvelut: - katkaisuhoito terveyskekuksessa (50- 100 vuositasolla) -> voisi olla maakunnallinen esim. Kokkolassa - Avohoito ostopalveluina/ Kokkolan A-klinikka (1pv/ joka toinen viikko) ja Nuotta tarvittaessa - laitoshoito ostopalveluina / Ventuskartano, minnesotahoito, Järvenpään sosiaalisairaala, KAN-kodit - tuettuja asumispalveluita ei ole -> niitä voitaisiin harkita Muuta: Lapsia on huostassa 7/ 10 sijoitettuna

Panopistealueet strategiatyölle:

- päihteidenkäytön vähentäminen - saatavuuteen puuttuminen - kohderyhmänä lapsiperheet, nuoret ja työikäiset

3.4 Kaustinen Kaustisella on asukkaita 4393 (31.12.2004). Pinta-ala on 354,15 km2. Kaustinen on vahva kulttuuripitäjä; kansainväliset kansamusiikkijuhlat, Ala- Könni opisto, kamarimusiikkiviikko, musiikkilukio, kansantaiteen keskus ja kansanlääkintäkeskus yhdessä Raviopiston kautta pitävät kuntaa vireänä läpi vuoden. Kaustisen elinkeinorakenne jakautuu seuraavasti: maa- ja metsätalous 21,2%, jalostus 24,4%, palvelut 50,8% ja muu 3,6%. Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 69,4 67,9 69,7 Työttömyysaste % 7,6 7,5 6,7

14 Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 11,0 10,6 11,7 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,5 0,2 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 6,3 6,3 6,8 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,7 0,0 0,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 5,4 5,0 7,3 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 1,5 0,0 1,5 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden 2,9 2,3 1,8 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - 17,15 -

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Halsuan, Kaustisen ja Vetelin alueelta:.

Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä:

15 - asumispalveluita on hankittu ostopalveluina Seetri-kodilta Kokkolasta

3.5 Kokkola

Kokkolan kaupungin perusti Kustaa II Aadolf v. 1620. Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan 1977. Kaupungin asukasluku on 35 888, joista ruotsinkielisiä on 6 362 ja muunkielisiä 407 (31.12.04). Kaupungin pinta-ala on 332,5 km2, josta kaavoitettua aluetta on 36 km2.

Kokkola on Keski-Pohjanmaan hallinnollinen, taloudellinen ja sivistyksellinen maakuntakeskus. Korkeakoulu- ja yliopisto-opetus, ammatilliset oppilaitokset, moni muotoinen liikunta- ja kulttuurielämä pitävät rannikkokaupungin vireänä ja liikkeessä.

Kokkolan huomattavimmat työnantajat ovat kaupunki, Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Boliden Kokkola Oy, Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymä, OMG Kokkola Chemicals Oy, KPO konerni, Halpa-Halli ja KemFine Oy. Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 61,4 61,4 63,1 Työttömyysaste % 14,1 13,4 13,0 Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 7,3 7,7 8,4 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 2,2 1,7 1,5 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 8,8 8,1 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,7 1,0 1,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 17,5 22,2 25,7 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 7,5 9,3 8,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden 5,1 4,9 4,8 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - 16,38 -

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kokkolan kaupunki teki yhdessä Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymän kanssa selvityshankkeen päihdehuollon palveluketjuista. Hanke, palveluketjut ja päihdehuollon palvelut luettavissa osoitteessa http://perusturva.kokkola.fi/paihdehuollonpalveluketjut

Huolen aiheet: -vanhemuuden puute; lasten ja nuorten rajaton käyttäytyminen (mikä nuorta suojaa) - avohuollon riittämättömyys päihteiden käytön lisääntyessä aikuisväestön keskuudessa -viranomaisten välisen yhteistyön puutteellisuus syrjäytyneiden aikuisväestön osalla - katkaisuhoidon kehittämisen tarve - voimakkaiden särky- ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö päihteenä Päihdepalvelut: - katkaisuhoito on järjestetty Kokkolan seudun terveyskeskuksessa (4 paikkaa/ joskus ostopalvelua Vaasasta lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttäjien kohdalla) - opioidiriippuvaisten katkaisuhoidon tai korvaushoidon järjestämisvastuu Keski-Pohjanmaan keskussairaalalla - avopalvelut paikkakunnalla (Kokkolan A-klinikka, Nuotta, päihdetyöterveyshoitaja/ Työplus-työtervveysasema) - laitospalvelut paikkakunnalla (ensisijaisesti): Ventuskartano - monipuoliset asumispalvelut paikkakunnalla; Asuntokoti Hermanni, Isojärven palvelutalo, Seetri-koti - paikkakunnalla toimii AA-ryhmä, sekä Al-Anon-ryhmä Muuta: - Kokkolalta on puuttunut päihdestrategia Painopistealueet: - maakunnallisen päihdestrategian laatiminen - ennaltaehkäisevä työ - päihteiden saatavuus ( lailliset- ja laittomat päihteet)

17 - päihdepalvelujen järjestämisestä sopimine 3.6 Kälviä Kälviä sijaitsee Keski-Pohjanmaan rannikkoseudulla. Kälviä on maastoltaan ja näkymiltään moni-ilmeistä. Kunta rajoittuu Ruotsalon kylässä Pohjanlahteen. Peltokorven maisemaa hallitsevat mäet ja kivikkoiset metsien reunustamat peltorinteet. Muilta osin kuntaa maasto on tasaista, metsäistä, erämaata ja suota. Kunnan kokonaispinta-ala on 680,1 km2, josta vesialuetta on 14,2 km2. Asukasluku 31.12.2004: 4510

Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 63,9 64,0 64,6 Työttömyysaste % 11,0 11,3 11,3

Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 1,7 1,6 1,6 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 0,0 2,5 2,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,2 0,2 0,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 0,4 0,2 -,9 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 1,6 5,1 1,7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 1,5 2,0 2,4 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - 15,15 -

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet:

Keskeiset huolenaiheet: - lasten ja nuorten päihteidenkäyttö ( alakouluikäiset 11 v. -) - nuorten päihteidenkäyttö ja vapaa-ajanvietto itseään huomattavasti vanhempien seurassa ( 13-14 v. <->20 v) - nuorten helppous saada päihteitä ( hankkijoina: vanhemmat nuoret, omat vanhemmat, muut aikuiset) - perheiden sallivuus lasten/ nuorten päihteidenkäytössä - huumeiden tulo Kälviälle ( ruiskut puistossa) - tyttöjen, naisten, perheenäitien päihteidenkäyttö

Vahvuudet: Nuorten pyörät pyörimään- hanke on tuonut paljon resursseja ja toimintamalleja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja varhaiseen puuttumiseen. Näitä hyviä toimintatapoja olisi hyvä juurruttaa ja levittää laajemmallekkin hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeesta lisätietoja projektityöntekijä Anne Kela.

Kälviän kunnassa toimivat sekä Lastensuojelun ammatillinen että nuorisotyön ammatillinen tukiryhmä. Kunta on julkaissut Päihdeoppaan, Miten selviytyä murkun kanssa ja Nuorten pyörät pyörimään - ehkäisevän päihdetyön toimintamallin.

Kunnan päihdepalvelut:

Katkaisuhoito ja A-klinkkapalvelut ovat Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymässä.. A-klinikan käyttö oli v. 05 18 asiakasta (100 suoritetta). Kunta toivoisi voivansa yhteistyön A-klinkkaan olevan tiiviimpää. A- klinkka voisi jalkautua enemmän kuntaan. Laitospalvelut on ostettu Ventuskartanosta (1-2 as./vuosi) Jatkohoito on ollut A-klinikalla.

3.7 Lestijärvi

Lestijärven kunta on perustettu v.1868. Pinta-ala on 558,9 km2. Keskipeltoala 26,13 ha. Kunnan vesipinta-ala on 77,5 km2. Asukkaita Lestijärvellä on 956 (31.12.2004) Kunnan nähtävyyksiä ovat kotiseutumuseo, Åken taiteilijakoti, Kirkkosaari ja Lestijärven ja Kinnulan rajalla sijaitseva Rajakivi.

Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 56,5 57,3 60,8 Työttömyysaste % 10,4 10,9 8,7 Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 2,8 2,8 2,6 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 2,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 2,0 0,0 1,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 5,1 0,0 0,0 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 0,0 0,0 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 6, 1 4,1 3,1 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. - - -

19 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolenaiheet, strategian painopistealueet ja päihdepalvelujen järjestäminen Toholammin ja Lestijärven alueella: Keskeiset huolenaiheet: - 12-13 vuotiaat kaljaa juovat nuoret (Salen takapiha, koulukeskus) - huumeita on jonkin verran ( lähinnä hasis -> käyttö kodeissa – kadulla vaikea tunnistaa) - vanhemmuus hukassa – lapsilla liikaa vapauksia myös päihteidenkäyttöön - syrjäytyneet nuoret ( ei ammattikoulutusta, ei työtä) - jonkin verran liikkeellä väärennettyjä reseptejä ( aikuiset alkoholiongelmaiset) - katkaisuhoitoasiakkaat, jotka palaavat aina uudelleen ja uudelleen katkaisuhoitoon - pitkäaikaistyöttömät päihdeongelmaiset, jotka eivät työllisty – eivätkä pääse eläkkeelle Alueen päihdepalvelut: - katkaisuhoito tapahtuu vuodeosastolla. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja tapaa osan katkaisuhoitopotilaista. - A-klinikkapalvelut ostopalveluna Kokkolan A-klinikalta – käyttö heikkoa - laitoshoito keskittynyt Lapualle minnesotahoitoon, josta saatu hyviä kokemuksia - jatkohoito Toholammin ja Kannuksen AA-ryhmissä Muu: - nuorille tehty Hyvinvointikysely ( tark. tied. Salonen) ja kotiin jaettu opas Selvää Lampin lumoa - Käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa on nuoria, jotka edustavat nuorisokulttuuria, jossa painottuu päihteettämyys - voisiko kulttuuria saada yleistymään nuorten keskuudessa

Painopistealueet: - tavoitteena tehdä päihdestrategia, joka on mahdollisimman konkreettinen - tärkeänä painopisteenä on saada lapsia ja nuoria varten toimintamalli ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen, sekä madaltaa työikäisen väestön kynnystä saada päihdepalveluja

3.8 Lohtaja

Lohtajalla on asukkaita 2883 (31.12.04). Noin kolmasosa lohtajalaisista saa toimeentulonsa maanviljelystä, loput lähinnä palveluelinkeinoista ja teollisuustoiminnasta. Maitotalous on maatilojen vallitseva tuotantosuunta. Myös turkistarhauksella ja perunanviljelyllä on suuri merkitys. Kunnassa on paljon pienyrityksiä, mutta valtaosa palkkatyössä käyvistä lohtajalaisista hakee toimeentulonsa Kokkolasta tai muista naapurikunnista. Kalastus on vähentynyt takavuosista niin, että ammattimaisesti kalastavia on enää muutamia. Kunnassa on kolme venealan yritystä, joiden yksilöllisesti valmistetut moottoriveneet tunnetaan ulkomaita myöten. Lohtaja on kuuluisa myös puolustusvoimien Vattajanniemen ampumaleirialueesta, jonka harjoituksissa on vuosien mittaan käynyt yli 200 000 miestä.

20 Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 64,5 64,4 65,3 Työttömyysaste % 11,6 10,6 10,2

Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 1,8 1,7 1,8 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,3 0,7 0,7 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 0,0 4,1 1,4 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 13,5 11,0 13,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 2, 4 2,4 3,8 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. 13,64

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolenaiheet, strategian painopistealueet ja päihdepalvelujen järjestäminen: Keskeiset huolenaiheet: - moniongelmaiset asiakkaat - huoli nuorista; keväisin ilkivaltaa museolla, bensan ja kaasun imppausta ( syksy-05/ kevät 06), päihteidenkäytön aloitusikä alhainen ( n. 6-7 lk), lääkkeiden välitys (joitakin vuosia aikaisemmin), aikuiset hakevat alaikäisille kaljaa - oppilaiden jaksaminen koulussa; mielenterveysongelmia, aikuisen stressiä, uhmakasta tupakointia julkisesti - asumispalvelut päihdeongelmaisille ( 6 tukiasuntoa eri puolilla, ei resursseja valvontaan ja ohjaukseen) Voimavarat: - tilanne on rauhallisempi kuin aikaisemmin - pieni kunta – ihmiset tuntevat toisensa – yhteistyö helppoa - Lohtajalla oma päihdestrategia painopistealueina lapset, nuoret ja perheet( laadittu 2002-2003)

Päihdepalvelut:

- katkaisuhoito Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymässä - avohoitopalvelut Kokkolan A-klinikka ja Nuotta - laitoskuntoutus tarpeen mukaan ( 5000 euroa/vuosi) - asumispalvelut -> vuokra-asunnot eri puolilla kuntaa ( 6kpl)

Painopistealueet strategiatyölle: - ennaltaehkäisevätyö

21 - avokuntoutuksen kehittäminen ( katkaisuhoidon uudelleen järjestäminen) - nuorten palvelujen kehittäminen

3.9 Perho

Perho on Suomenselän vireä maaseutukunta, joka kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Laaja erämaaluonto ja sen tuottama hyvälaatuinen Suomenselän puu luontaisena raaka-aineena, hyvät tietoja tieliikenneyhteydet, yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys kuvaavat perholaista elinkeinoelämää. Perhossa on asukkaita 3005 (31.12.04) Ikärakenne on nuorekas, kunnan väestöllä on voimakas tahto parantaa osaamistaan ja kehittää yritystoimintaa. Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 56,9% 57,9% 59,6% Työttömyysaste % 9,9% 9,9% 10,0%

Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 2,5 2,5 2,4 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 4,2 3,6 0,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 1,0 0,7 1,3 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 0,0 0,0 0,0 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 1,9 0,0 2,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 4,9 4, 3 3,0 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. 11,97

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolenaiheet, strategian painopistealueet ja päihdepalvelujen järjestäminen: Keskeiset huolenaiheet: - Perhossa on syrjäytynyttä väestöä ( yli 10 vaikeassa elämäntilanteessa olevaa) - tyttöjen lisääntynyt päihteidenkäyttö (aloitusikä 12v- ) - suuria yksinhuoltajaperheitä - kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat muutokset – jääkö Perho maantieteellisen asemansa vuoksi väliinputoajaksi - välimatkojen vuoksi päihdepalvelujen järjestäminen on ollut asiakkaan kannalta vaikeaa

Perhon päihdepalvelut: - katkaisuhoito tapahtuu Toholammin terveyskeskuksessa (n.. 92 km) - avohoito ostopalveluna Vetelin perhe- ja päihdeklinikalta (n. 40 km)

22 - päihderiippuvuusarviointeihin liittyvät seurannat - sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja - laitoshoito etupäässä minnesotahoidosta Lapualta ( 1 as/ v.) - jatkohoito Tunkkarilla ( Perhossa ei omaa AA-ryhmää) - asumis- ja kuntoutusmipalveluja jonkin verran Mendiksestä (Lestijärvi) Muu: - sosiaali- ja terveystoimen välillä erittäin hyvä yhteistyö ( lääkäri Markku Lilja, johtava hoitaja Merja Pekkanen) - toive siitä, että maakunnallisesti rakennettaisiin sellainen malli, joka soveltuisi joka kuntaan ( mikäli jäisi tarve vajetta – kunta rakentaisi palvelun siltä osin tarpeensa mukaan) Painopistealueet: - pitkät välimatkat tulisi huomioida päihdepalveluja rakennettaessa; palvelujen saaminen omaan kuntaan - syrjäytyneiden päihdeongelmaisten selviämisasema, päivätoiminta ja asumispalvelut -> niiden kehittäminen kuntaan - mini-intervention ottaminen käyttöön sosiaali- ja terveystoimessa 3.10 Toholampi Toholammin kunta perustettiin v. 1865. Kunnan pinta-ala on 626,36 km2. Toholammilla tuotetaan ja jalostetaan maitoa yli 60 miljoonaa litraa vuodessa. Finn Spring Oy on markkinajohtaja pullotettujen vesien osalla Suomessa. Niin maito kuin vesiraaka-aineet ovat laadultaan erinomaisia ja jota riittää. Puuvaranto ja yhteydet eri suuntiin mahdollistavat järkevän yhteistyön ja tehokkaat kuljetukset puunjalostusteollisuuden osalla.

Kunnan asukasluvun kehitys ja ikäjakauma:

Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 64,6% 64,0% 64,6% Työttömyysaste % 6,7% 6,4% 5,7% Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 3,1 2,9 2,7 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 1,1 1,1 0,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,5 0,5 0,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 0,0 2,7 0,5 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 2,0 2,0 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 3,5 4,4 2,2 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. 25,48

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolenaiheet, strategian painopistealueet ja päihdepalvelujen järjestäminen Toholammin ja Lestijärven alueella: Keskeiset huolenaiheet: - 12-13 vuotiaat kaljaa juovat nuoret (Salen takapiha, koulukeskus) - huumeita on jonkin verran ( lähinnä hasis -> käyttö kodeissa – kadulla vaikea tunnistaa) - vanhemmuus hukassa – lapsilla liikaa vapauksia myös päihteidenkäyttöön - syrjäytyneet nuoret ( ei ammattikoulutusta, ei työtä) - jonkin verran liikkeellä väärennettyjä reseptejä ( aikuiset alkoholiongelmaiset) - katkaisuhoitoasiakkaat, jotka palaavat aina uudelleen ja uudelleen katkaisuhoitoon - pitkäaikaistyöttömät päihdeongelmaiset, jotka eivät työllisty – eivätkä pääse eläkkeelle Alueen päihdepalvelut: - katkaisuhoito tapahtuu vuodeosastolla. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja tapaa osan katkaisuhoitopotilaista. - A-klinikkapalvelut ostopalveluna Kokkolan A-klinikalta – käyttö heikkoa

24 - laitoshoito keskittynyt Lapualle minnesotahoitoon, josta saatu hyviä kokemuksia - jatkohoito Toholammin ja Kannuksen AA-ryhmissä Muu: - nuorille tehty Hyvinvointikysely ( tark. tied. Salonen) ja kotiin jaettu opas Selvää Lampin lumoa - Käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa on nuoria, jotka edustavat nuorisokulttuuria, jossa painottuu päihteettämyys - voisiko kulttuuria saada yleistymään nuorten keskuudessa

Painopistealueet:

- tavoitteena tehdä päihdestrategia, joka on mahdollisimman konkreettinen - tärkeänä painopisteenä on saada lapsia ja nuoria varten toimintamalli ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen, sekä madaltaa työikäisen väestön kynnystä saada päihdepalveluja

3.11 Ullava Ullava on Suomenselän reuna-aluetta, maisemallisesti tyypillistä Keski-Pohjanmaata. Maaston korkeuserot ovat pieniä, keskimääräinen korkeus merenpinnasta on noin sata metriä.

Ensimmäiset asukkaat tulivat Ullavaan 1500-luvulla. Ullavan kirkonkirjat alkavat vuodesta 1798. Tällöin ullavalaiset siirrettiin Kälviän seurakunnan kirkonkirjoista Ullavaan. Kälviän ja Ullavan kunnallinen ero toteutui vuoden 1909 alusta Vaasan läänin kuvernöörin antamalla päätöksellä.

Asukkaita Ullavassa on 1015 (31.12.04). 37% ullavalaisista saa toimeentulon alkutuotannosta. Ullavassa on 81 aktiivitilaa, joiden päätuotantosuunta on lypsy- ja lihakarjatalous. Tilat ovat keskimääräiseltä kooltaan n. 34 peltohehtaaria ja 65% tiloista on maidontuotantotiloja.

Työllisyys ja työttömyysaste: 2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 66,7% 62,1% 63,3% Työttömyysaste % 7,0% 7,5% 7,8%

25 Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 1,6 1,8 1,7 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 2,9 1,9 1,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,0 1,0 0,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 0,0 1,9 2,0 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 0,0 0,0 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 1,0 2,9 1,0 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. ----

Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolenaiheet, strategian painopistealueet ja päihdepalvelujen järjestäminen:

Keskeiset huolenaiheet: - Ullavassa alakoulut -> tieto yläkoululaisten päihteidenkäytöstä näkyy ainoastaan vapaa-ajanviettotavoissa ( ilkivaltaa, aikuisen kaljan välittäminen alaikäisille) - tupakoinnin aloittaminen alakoulussa suurempi huoli kuin päihteidenkäyttö - ennusmerkkejä mahdollisesta tulevasta päihteidenkäytöstä on joidenkin yläkouluun siirtyvien lasten kohdalla -> kuinka voisi puuttua – mitä voisi tehdä? - jonkin verran lääkkeiden väärinkäyttöä keski-ikäisillä - vanhuksilla päihdeongelmaa ( yksinäisyys, syrjäytyminen)

Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - pienessä kunnassa toimii sosiaalinen kontrolli, keskinäinen huolenpito ja työntekijöillä on enenemän aikaa asiakkaalle/potilaalle - alakoulusta yläkouluun siirryttäessä terveydenhoitajat toimivat yhteistyössä - oppilashuoltoryhmässä on mahdollisuus käydä kaikki lapset läpi 1x vuodessa - nuorisoseurantalolle ollaan avaamassa nettiyhteyksiä nuorille - terveysasemalla on mahdollisuus avokatakaisuun - lääkäri vastaanotolla 3 x vk

Päihdepalvelut: - katkaisuhoito Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymässä - avohoito Kokkolan A-klinikalla ja Nuotassa ( 2-4 asiakasta) - laitoskuntoutus asiakkaan tarpeen mukaan - AA-ryhmät Kaustisella, Kannuksessa, Kokkolassa - asuntoja on – ei tarvetta erillisiin asumispalveluihin

Painopistealueet: - ennaltaehkäisy ( lapset, nuoret, perheet/ hanke päihde- ja perhetyöhön 2006-2008) - vanhusten päihdeongelman hoito

26 3.12 Veteli Veteli on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen 3 600 asukkaan kunta Kaustisen seutukunnassa Keski-Pohjanmaalla. Kulttuuriperintö on voimakasta – Vetelissä toimii useita esiintyviä kuoroja, soitinryhmiä, lausujia, näytelmäryhmiä sekä kirjoittajia ja kuvataitelijoita. Pinta-ala Maapinta-ala 505,6 km2 Vesipinta-ala 15 km2

Väkiluku Asukasluku 31.12.2005 3593 Ruotsinkieliset henkilöt 54 Ulkomaiden kansalaisia 27 1 - 6-vuotiaat 236 7 - 14-vuotiaat 370 15 - 64-vuotiaat 2 287 65 - 74-vuotiaat 387 75 - 84-vuotiaat 274 85 - vuotiaat 83

Työllisyys ja työttömyysaste:

2002 2003 2004 Työllisyysaste % (koko väestö 15-64v.) 64,3% 63,4% 64,3% Työttömyysaste % 8,6% 10,3% 9,4% Päihteet: 2002 2003 2004 Alkoholijuomien myynti asukastakohden 100% alkoholia, litraa 2,2 2,3 2,3 Päihdehuollon asumispaveluissa asiakkaita/1000 as. 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 as. 7,0 6,8 7,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 as. 0,0 0,5 0,5 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 3,2 3,0 4,7 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24v./1000 vastaanvanik. 3,9 2,1 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 3,2 4,6 3,8 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohden Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %,8ja 9lk op. 10,75

27 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Halsuan, Kaustisen ja Vetelin alueelta:.

Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä:

28 4. MAAKUNNALLISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat ovat lähteneet mukaan tekemään yhteistä päihdestrategiaa. Jokainen kunta on nimennyt strategiayhdyshenkilön, joka lähtee kokoamaan alueen toimintamallia ja toimii yhteistyössä maakunnan muiden kuntien yhdyshenkilöiden kanssa (liite 7). Pohjanmaa-hanke tukee strategiatyötä taustakartoituksilla ja järjestämällä strategiayhdyshenkilöille koulutusta ja keskinäisiä tapaamisia. Ensimmäinen koulutus on 9.5.06 (liite 8). Strategiatyötä varten Pohjanmaa-hanke on laatinut ohjeellisen sisällysluettelon (liite 9), jonka tavoitteena on tukea strategiatyötä. Keskeisenä kolmena teesinä strategiassa olisi hyvä olla ennaltaehkäisevän työn suunnitelma, päihteiden saatavuuden miettiminen (lailliset ja laittomat päihteet) ja päihdepalvelujen järjestäminen. Strategiatyötä tehdään Alkoholiohjelman hengessä; tavoitteena on koota mahdollisimman monipuolinen ja laaja-alainen toimijoiden verkosto strategiasuunnitteluun. Strategiatyön aloitusvaiheissa on konsultoitu Stakesia ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Tavoitteena on ollut löytää kansallisesti kestävät raamit maakunnan päihdestrategialle. Kevään 2006 verkostoitumisen jälkeen työskentely kuntien omien toimintamallien osalta alkaa. Veturina toimivan Kokkolan tavoitteena on saada elokuun alkuun mennessä hahmoa ja rakennetta strategialle. Pohjanmaa-hanke on käynnistämässä päihdestrategiatyötä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myös kuluneen kevään aikana. Kaikkien kolmen alueen strategiayhdyshenkilöt muodostavat toinen toistaan tukevan verkoston, joka voi työskennellä Pohjanmaa-hankkeen nettisivuilla (www.pohjanmaahanke.fi) olevan Hankehotellin välityksellä, sekä yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja vertaisryhmätapaamisissa. Keski-Pohjanmaan maakunta on ensimmäisenä lähtenyt liikkeelle tekemään näin laaja-alaista päihdestrategiaa. Pioneerityö ei ole helppoa, mutta yhdessä tekemällä ja oppimalla saadaan hyvää tulosta aikaan.

5. NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA

Alkoholitutkimussäätiö Vuonna 1950 perustettu Alkoholitutkimussäätiön takoituksena on edistää ja tutkia sellaista tieteellistä tutkimusta, jonka kohteena on alkoholinkäyttö yleensä, yksilön ja yhteiskunnan ongelmana. Raittiustutkimus ja alkoholitutkimuseen liittyvä huumausainetutkimus kuuluvat myös säätiön toiminnan piiriin. Säätiö on monitieteteinen ja sen toiminnan piiriin kuuluvat yhteiskunta ja käyttäytymistieteet, biologiset tieteet ,sekä lääketieteen alueet. Lisätietoja: www.stakes.fi

29 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön perustehtävänä on tarjota päihdetyön ja työyhteisön kehittämisen asiantuntijapalveluja. Kehittämisyksikön yhtenä palveluteemana on projektityöosaaminen, sekä siihen liittyvä tiedotus, työnohjaus ja koulutus. Keskeistä on myös päihdetyön seuranta (monitorointi), arviointi ja laadun edistäminen. Kehittämisyksikön erityistehtävänä on toimintakokonaisuuden arviointi metaevaluaatio. Lisätietoja: www.a-klinikka.fi

Jyväskylän päihdepalvelusäätiö Säätiön tavoitteena on edistää ja lisätä päihdetutkimusta maakunnan alueella. Päihdepalvelusäätiön ja Keski-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus perusti Keski- Suomen päihdefoorumin. Päihdefoorumin tarkoituksena on toimia maakunnallisena päihdehuollon verkostona sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen päihdetyön osaamisen ja päihdetyön erityisosaamisen kehittämiseksi. Lisätietoja: www.paihdesaatio.fi

Kansanterveyslaitos Kansanterveyslaitoksen toiminta-ajatuksena on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä. KTL vastaa STM:n hallinnonalan tutkimusalan tutkimuslaitoksena siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Kansantaerveyslaitoksella on sekä alkoholi- että huumetutkimusta. Alkoholitutkimuksen tavoitteena on alkoholisairauksien syntytavan ymmärtäminen ja tältäpohjalta menetelmien kehittäminen ennaltaehkäisyä varten, sekä haittojen havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Huumetutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka edistää erityisesti nuorten terveyttä ja toimintakykyä sekä edesauttaa syrjäytymisen ehkäisyä ja hoitoa, sekä päihdetilanteen saamista hallintaan. Huumetutkimus kehittää myös päihdeanalytiikkaa viranomaistarpeisiin.

Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen kuntoutumiskeskus toimii päihdehuollon erityisyksikkönä ja osaamiskeskuksena. Mainiemi tuottaa päihdeongelmaisille, heidän läheisilleen ja kuntoutusta toteuttaville yhteistyötahoille palveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Lisätietoja: www.mainiemikk.fi STAKES Stakes edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta. Stakesissa tehdään tieteelliset mitat täyttävää soveltavaa tutkimusta. Alkoholi- ja huumetutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin, kuvata ja selittää ajankohtaisia yhteiskunnallisia päihdeongelmia ja tuottaa päihdepolitiikan näkökulmasta uutta tietoa. Stakeissa tutkitaan alkoholi- ja huumekysymystä, sen ilmenemismuotoja ja siihen liittyviä yhteiskuntapoliittisia toimia. Päätutkimusalueet ja tutkimukselliset vahvuusalueet ovat: - päihteiden käyttötavat ja niiden muutokset

30 - päihteidenkäytön seuraukset - alkoholi- ja huumepoliittiset järjestelmät sekä - päihdehaittojen ehkäisy, hoito ja valvonta.

Stakesissa toimii päihdetyöryhmä, päihdetilastoryhmä ja alkoholi- ja huumetutkimusryhmä. Lisätietoja: www.stakes.fi Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalialan osaamiskeskusten tavoitteena on toimivan ja pysyvän yhteistyörakenteen luominen tukimus- ja opetustoiminnan ja kuntien käytännön työn välillä. Osaamiskeskusten toimialueet ovat maakuntapohjaisia ja ne kattavat kaikki kunnat. Ruotsinkielisillä kunnilla on yhteinen osaamiskeskus. Sosiaalialan osaamiskeskuksista päihdetyötä ovat kehittämässä Pikassos Oy ja ISO. Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta- Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus, jonka tehtävänä on turvata sosiaalialan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen niin palveluiden kuin erityisosaamista vaativien asiantuntijapalveluiden osalta. Osaamiskeskuksessa on päihdeasioiden erikoissuunnitelija. Itä-Suomen soisaalialan osaamiskeskus ISO on yksi Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toiminta-alue kattaa Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon maakunnat. ISO:ssa sisällölliset kehittämisverkostot muodostuvat osaajien, hankkeiden, kehittämiskokonaisuuksien ja toimijoiden yhteistyöstä. Kehittämisverkostoja on muodostettu Ita-Suomeen mm. kuntouttavaan työllistymiseen, lastensuojeluun, tietoteknologiaan, vammaistyöhön, vanhustyöhön, varhaiskasvatukseen ja päihdetyöhön. Lisätietoja: www.isonetti.net

Tyynelän Kuntoutus- ja Kehittämiskeskus Tyynelän Kehittämiskeskus on valtakunnallinen päihdetyön kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö. Kehittämisprojekteilla edesautetaan kehittämistyötä päihdetyön eri sektoreilla, sekä tuetaan päihdetyön paikallista ja alueellista osaamista erityisesti Itä-Suomen alueella. Koulutustoiminta tarjoaa mahdollisuuden omien taitojen ja tietojen päivittämiseen, sekä päihdetyön kehittämiseen. Lisätietoja: www.tyynela.fi Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen alkoholitutkimusyhteistyö löytyy nettiosoitteesta: www.nad.fi ja www.nosam.net

31 Liite 1

Neuvottelukunnan esityksestä kaupunginhallitus on nimennyt ohjausryhmän sekä valmistelevan työryhmän 10.10.05

Ohjausryhmä:

Kauppi Virkkala Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto Jussi Salminen Perusturvakeskus Markku Kallinen Kokkolanseudun terveyskeskus Sari Innanen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kaivosoja Keski-Pohjanmaan Keskussairaala Tarja Oikarinen-Nybacka Kannuksen kaupunki / perusturvajohtaja Pekka Kauppinen Vetelin ja Kaustisen kunta / perusturvajohtaja Juhani Tokola Kokkolan kihlakunnan poliisilaitos Anja Mehtälä Perusturvalautakunta / ohjausryhmän puheenjohtaja Risto Aalto Sivistystoimi Eija Koittola Valmistelija / perusturvakeskus Piia Andersson Sihteeri / perusturvakeskus

32 Liite 2

Valmisteleva työryhmä:

Seppo Mattila Perusturvakeskus Marjut Lampinen Ventuskartano ry Anne Linna Kokkolanseudun terveyskeskus Airi Heikkilä Vetelin kunta Matti Kaivosoja Keski-Pohjanmaan keskussairaala Tarja Oikarinen Nybacka Kannuksen kaupunki nimetty 9.1.2006 Eija Koittola Valmistelija / sihteeri

33 Liite 3 Kokkolan kaupunki Kokkolan perusturva Kauppatori 1 PL 43 67101 KOKKOLA

Asia: Maakunnallisen päihdestrategian laatiminen yhteistyössä Alkoholiohjelman 2004-2007 ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa

Alkoholiohjelma vuosille 2004-2007 on valmisteltu ja toteutetaan STM:n johdolla yhteistyössä eri hallinnonalojen, kuntien, kirkon, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on koota haittojen ehkäisy- ja vähentämistoimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi, jossa yhteistyö edistää tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö pohjautuu vapaaehtoiseen kumppanuuteen, joka vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. Sopimukseen sitoutuminen ei vaadi taloudellista sitoutumista.

Kokkolan kaupunginhallituksen asettama Turvallisuus-, päihde- ja mielenterveysasioiden neuvottelukunta tarjoaa yhteistyötä Kokkolan ja Kaustisen seutukunnille siten, että kumppanuuteen mukaan kutsutaan maakunnan kunnat.

Tällöin määritellään kumppanuuden tavoitteet ja toimenpiteet, joita Alkoholiohjelman kumppanuudessa ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa tehtävässä yhteistyössä lähdetään edistämään.

Pohjanmaa-hanke tukee kunnan päihdestrategian laatimista mm. järjestämällä yhteistyökokouksia muiden päihdestrategiaa valmistelevien kuntien kanssa, edistämällä seudullista yhteistyötä päihdestrategian laatimisessa, tiedottamalla ja kouluttamalla hyvien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönottoa. Pohjanmaa-hanke tukee myös kunnan / alueellisen mielenterveystyön strategian laatimista tarvittaessa vastaavin tavoin.

Otamme yhteyttä teihin mahdollisen yhteistyön käynnistämiseksi. Tästä syystä tiedustelemme; - lähdettekö mukaan maakunnallisen päihdestrategian laatimiseen (ilman kuluja) yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen ja Kokkolan kaupungin kanssa. Samalla tarjoamme mahdollisuutta kumppanuussopimukseen Pohjanmaa-hankkeen ja Alkoholiohjelman kanssa.

Kantaanne kuntanne ja kahden seutukunnan yhteistyöhön päihdestrategian laatimisessa toivomme 15.3.2006 mennessä.

Kokkolassa 20.01.2006 Jussi Salminen Matti Kaivosoja perusturvajohtaja projektinjohtaja

Lisätiedot; valmistelija Eija Koittola, puh 044-7809057, [email protected] Matti Kaivosoja, puh 044-7232360, [email protected]

34 Liite 4

Kumppanuussopimus Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee alkoholihaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet Alkoholiohjelmassa siten, että sopimuksella ei määrätä eikä rajoiteta osapuolten toimintaa tai tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä. Kokkolan kaupunki osallistuu Alkoholiohjelman 2004–2007 kumppanina alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen x.x 2006 tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä.

Kokkolan Kaupunki • laatii ja päivittää kunnallisen/maakunnallisen päihdestrategian, jossa huomioitu mielenterveyden edistäminen. Strategiassa otetaan huomioon Alkoholiohjelman linjaukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi; • toimittaa strategian Stakesiin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston sekä Pohjanmaa-hankkeen resurssiksi; • kehittää paikallisia tarpeita vastaavat, monipuoliset päihde- ja mielenterveyspalveut varhaisvaiheen toteamisesta ja akuuteista päivystyspalveluista alkaen pitkäaikaiskuntoutukseen; • välittää Alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan;

Pohjanmaa -hanke • tukee kunnallista/ maakunnallista strategiatyötä mm. järjestämällä yhteistyökokouksia muiden strategiaa valmistelevien kuntien kanssa, edistämällä maakunnallista yhteistyötä strategioiden laatimisessa, tiedottamalla ja kouluttamalla hyvien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotossa; • arvioimalla päihdehuollon toimintaa ja sen tuloksellisuutta ja edistämällä koulutus- tutkimusyhteistyötä; • tukemalla ehkäisevän työn, perus- ja erityispalveluiden kehittämistä; • kokoaa maakunnan toimintamalleista maakunnallisen päihdestrategian;

Sosiaali- ja terveysministeriö • tukee kumppaniensa alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista tiedonvälityksellä, materiaalintuotannolla, alkoholiohjelman logon käyttöoikeudella ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä sekä edistämällä kumppanien yhteistoimintaa; • huolehtii alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista; • tarjoaa etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon.

Sosiaali- ja terveysministeriössä xx 2006 Sosiaali- ja terveysministeriö Kunta/ kaupunki Pohjanmaa-hanke Liisa Hyssälä N.N N.N Peruspalveluministeri asema asema

35 Liite 5

Neuvottelukunta on nimennyt 10.1.06 ennaltaehkäisevän työryhmän

Pentti Haimakainen Kokkolan kihlakunnan poliisilaitos Pekka Sauna-Aho Kokkolan suom srk Tuula Mylläri Nuorisotoimi Eija Mikkola Hakalahden koulu, työryhmän koollekutsuja Anssi Pulkkinen Nuotta Raija Eskola Kälviän Eija Koittola Valmistelija Piia Andersson Sihteeri Työryhmää täydennetty 7.4. 06 Aija Järvenpää Kaustinen Tarja Harinen Terveydenhoitaja Kokkolan tk

Liite 6

Päihteiden saatavuus- työryhmä

Apteekkari Tage Åkerlund, Keskusapteekki Apteekkari Tuula Koivukoski-Viskari, Kanta-apteekki Apteekkari Leena Huttunen, Kauppatorin apteekki Alkoholitarkastaja Raimo Eistinen, Vaasan lääninhallitus Johtava ylilääkäri Asko Linna, Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymä Johtava sosiaalityöntekijä Inkeri Koivu, Kokkolan kaupunki Poliisipäällikkö Jouko Potinkari, Kokkolan kihlakunta Poliisipäällikkö Ilkka Hylkilä, Kaustisen kihlakunta Päällikkö Markku Niemelä, Alko Päällikkö Ismo Mattila, Alko vt. toimitusjohtaja Henrik Huhta, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Toiminnanjohtaja Kari Moilanen, City työryhmä

Liite 7

Maakunnallisen päihdestrategiatyön yhdyshenkilöt

Kälviä [email protected] Anne Kela

Perho [email protected] Eila Anneli Linna

Kalle Pokela Ullava [email protected]

Sanna Tavasti Himanka [email protected]

Riitta Mattila Lestijärvi [email protected]

Joni Mäki-Petäjä Toholampi [email protected]

Lohtaja [email protected] Tuija Tuorila

Kaustinen/ Veteli / Halsua [email protected] Airi Heikkilä

Kannus [email protected] Ulla Siirilä

Kokkola [email protected] Eija Koittola

Liite 8

KUTSU/INBJUDAN

Pohjanmaa-hanke järjestää teemapäivän päihdestrategiayhdyshenkilöille. Österbotten-projektet ordnar en temadag för kontaktpersoner som utarbetar rusmedelsstrategi i sina kommuner

Aika/Tid: 9.5.2006 Paikka/Plats: Kaustisen Kansanlääkintäkeskus, Pajalantie 24 69600 KAUSTINEN

9.00-9.30 Kahvit Kaffe

9.30-10.30 Avaus Öppning Pohjanmaa-hanke/ Österbotten-projektet

10.30-12.00 ”Mistä on hyvät päihdestrategiat tehty?” Airi Partanen, kehittämispäällikkö Päihdetyö-ryhmä/ Alkohol- och drogarbete, Stakes

12.00-12.45 Lounas (omakustanteinen) Lunch (deltagarna betalar själv)

12.45-14.15 Päihdestrategian laadintaprosessi, esimerkki päihdestrategiasta, käytännön kokemuksia luennoitsija nimetään myöhemmin föreläsare anmälas senare

Keskustelua Diskussion

14.15-14.30 Kahvi/kaffe

14.30-15.00 Päätöskeskustelu Slutdiskussion

Luennot tulkataan ruotsiksi. Föreläsningarna tolkas på svenska.

Ilmoittautuminen viimeistään (myös mahd. erityisruokavaliot) Anmälan senast (också möjliga dieter) [email protected] tai/eller 040-8304131

Tervetuloa! Välkommen!

39 Liite 9

PÄIHDESTRAGIA

Sisällysluettelo

1. Alueen tai kunnan taustatiedot, nykytilan kartoitus • asukasluku, kunnan metatiedot • työttömyys/työllisyysaste • anniskelupaikkatiedot, lupa-asiat • indikaattorit: käyttö, päihdehaitat jne. • infrastruktuuri

2. Olemassa olevan palvelujärjestelmän kuvaus • katkaisuhoito • avohoito • laitoskuntoutus • asumispalvelut • III-sektori • oma-apuryhmät

3. Tahtotila • (keskeisten arvojen määrittäminen, esim. tasa-arvoisuus, ihmisoikeudet, hyvinvointi tms.) • visio: Laaja-alainen, moniammatillinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa päihdehaittojen ehkäisemiseksi varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa (esimerkki) • (missio: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen kuntalaisille) • strategian rajaus (työväline tavoitetilan määrittämiseen vrt. ja perustelu kohdasta 1) o aikajänne, esim. vaalikausi o strategian kohde: ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, ikäihmiset jne), asiakasryhmittäin (päihdeäidit, 2DG-asiakkaat, ikäihmiset, erityisryhmät, syrjäytyneet), toiminnantaso (varhainen tai korjaava vaihe; ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus) o sitouttamisen taso; määrää resurssien ja sitoutuneisuuden tason (valtuusto, hallitus, virkamiestaso) o strategian hyväksyminen

4. Strategian linjaukset

• tavoitteet ja käytännön toimenpiteet sekä nykytilan kriittinen arviointi • linjaukset perustuvat rajaukseen ja nykytilan selvitykseen perustuvaan tietoisiin valintoihin päihdehaittojen ehkäisemiseksi varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa

4.1. Päihteiden saatavuus • tavoite: haittojen ennaltaehkäisy ja haittoihin puuttuminen sekä laillisten että laittomien päihteiden osalta

40 • käytännön toimenpiteet: esim. kootaan työryhmä (esim. perusturva, alkoholitarkastajat, vähittäismyynti, poliisi, esh- ja pt -lääkärit, apteekki, III-sektori, asukasyhteisöt) työskentelemään tarpeen mukaisesti. Tavoitteena esim. alueellisen toimintamallin luonti. Toimivien toimintamallien käyttöönotto (esim. xx-koulutus), tiedotus, koulutus jne.

4.2. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy • tavoite: haittojen ennaltaehkäisy ja haittoihin puuttuminen • käytännön toimenpiteet: esim. kootaan työryhmä (esim. koulutoimi, perusturva, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, III-sektori, työterveyshuolto, seurakunta, poliisi). Tiedottaa, valistaa, ottaa käyttöön tai kehittää alueelle sopivia toimivia käytänteitä 4.3. Toimivien ja tarpeenmukaisten päihdepalveluiden järjestäminen • tavoite: päihteistä aiheutuvien haittojen minimoiminen ja ennaltaehkäisy • käytännön toimenpiteet: esim. kootaan työryhmä (esim. tuottajat, ostajat, asiakkaat ja omaisjärjestöt). Tiedottaa, kouluttaa, ottaa käyttöön tai kehittää alueelle sopivia toimivia käytänteitä

5. Strategian arviointi ja seuranta • toimivien mittareiden kehittäminen: indikaattorien hyödyntäminen (Hepatiitti –tiedot, rattijuopumukset, perheväkivallat, Hilmo-rekisterin tiedot jne.), prosessiarviointi tms. • seuranta: vastuuhenkilöiden määrittäminen (esim. edustaja sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta ja palvelutuottaja), strategian määräaikainen läpikäynti ja tarkistaminen, toiminnasta tiedottaminen ja tarkennettujen suunnitelmien hyväksyttäminen vastuullisilla tahoilla (virkamiesjohto, poliittiset päättäjät)

Lähteet: Kokkolan perusturva/ Päihdehuollon palveluopas Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys – toimenpide-ehdostusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat/ Päihdetyöryhmä 31.12. 2004 Seinäjoen kaupunki/ Huomaa ajoissa – Seinäjoen päihdestrategia Peruspalveluiden arviointi Länsi-Suomen läänissä 2004/ Länsi-Suomen lääninhallitus Päihdepalvelujen saatavuus ja ehkäisevä päihde- ja huumetyö Länsi-Suomen läänissä 2005 Etelä-Pohjanmaan palvelujärjestelmä, päihdetyö ja toimijoiden yhteistyö/ Sirpa Tuomela pro-gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2005 Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen internetsivut Kuntien omat internetsivut POLSTAT – poliisien tietojärjestelmä SOTKANet/ Stakes Tilastokeskus/ tilastot A-klinikkasäätiö / www.a-klinikka.fi Sininauhaliitto / www.sininauhaliitto.fi