HAMINASSA ON LIPPU KORKEALLA! HAMINAN LIPPUMAAILMA

Haminan Lippumaailma on Haminan kaupungin hanke. Hami- nan Lippumaailman julkistaminen oli osa Suomi 100 -ohjelmaa, jolla Suomi juhli satavuotista itsenäisyyttään. Sisäministeriö, joka vastaa valtakunnallisista lippuun ja liputukseen liittyvistä toimista, on tukenut hanketta. Haminan Lippumaailma on liputukseen ja lippuhistoriaan keskittyvä puisto- ja näyttelykokonaisuus. Se pyrkii olemaan niin nähtävyys ja tärkeä matkailukohde kuin pedagoginen ja informatiivinen keskus. Lippumaailma avattiin 28.5.2018, jolloin julkistettiin myös ensimmäinen lippupuisto Lipputornin puistossa ja Suomen lipun

tie -lippurivistö RUK:n puistossa. Samana päivänä juhlittiin Ha- mina Bastionissa 100-vuotiasta Suomen siniristilippua. Juhlassa kuultiin myös kantaesityksenä utsjokelaisten lasten laulama saamenkielinen -laulu. Suomen suurlippu meren rannalla juhlistaa Suomen itsenäi- syyden satavuotistaivalta. Sen lahjoittivat ulkovallat satavuo- tiaalle Suomelle ja Suomen kansalle. 100-metrinen suursalko sai pysyvän käyttöluvan joulukuussa 2019. Suurlippu ja lippupuistojen liput liehuvat erityisluvalla joka päivä ympäri vuoden valaistuna. Suurlipun lahjoittajamaiden liput liehuvat lisäksi kesäisin Haminan puistoissa erillisen suun- nitelman mukaan. Lippumaailma järjestää myös erilaisia näyt- telyitä liittyen lippuihin ja liputuskulttuuriin.

2 LIPPUMAAILMAN TAUSTAA

MIKSI HAMINA? Haminan kaupunki on Suomen vanhin varuskuntakaupunki. Liputus ja liput kuuluvat keskeisesti sotilaskulttuuriin. Hami- nalla on jo parin vuosikymmenen kokemus kansainvälisen sotilasmusiikkifestivaalin, Hamina Tattoon järjestämisestä. Kaupungin ainutlaatuinen arkkitehtuuri, historiallinen linnoi- tus ja sotilasperinne sekä suurtapahtumien järjestelyosaaminen tarjoavat oivan taustan Haminan Lippumaailmalle. Hamina on myös merkittävä satamakaupunki. Moderni li- putus sai alkunsa merenkulun laajenemisesta. Lisäksi Hamina on rajakaupunki, portti idän ja lännen välissä. Kansainvä- lisen vuorovaikutuksen tiivistyessä lippujen rooli kansalli- sina ja yhteisöllisinä symboleina vain kasvaa. Sijaintinsa ja historiallisten piirteidensä vuoksi Haminaan on luontevasti kehitettävissä sekä kansallinen että kansainvälinen lippu- ja liputuskulttuuriin keskus. CAFÉ FINLANDIAN NÄYTTELYT LIPPUKIRJAT

Pyhtäällä, Valtatie 7:n varressa on kahdessa Café Finlandiassa Haminan Lippumaailma on ollut tuottamassa lippuhistoriaan Haminan Lippumaailman näyttelyitä. Eteläisen kahvilan pi- liittyviä teoksia. Suomen lipun satavuotisjuhlien merkeissä jul- hassa on lippurivissä siniristilippua edeltäviä Suomen lippuja kaistiin VTT Kimmo Kiljusen kirja Leijonasta siniristiin – Suomen vuosilta 1848-1918. Toisen kahvilan pihassa on Suomen vi- liput ja historia, Into 2018. Kirja on julkaistu myös englanniksi ralliset liput ja lippuehdotukset vuosilta 1917-18. Kahviloiden ja venäjäksi. Lippumaailman taustateoksena on saman tekijän sisätiloissa on kaksi pysyvää näyttelyä. Toinen kuvaa Suomen kirjoittama ensyklopedia Maailman maat – liput ja historia, Into lipun tietä ”Leijonasta siniristiin” ja toinen on Suomen perin- 2018 (viimeisin painos). teisten maakuntavaakunoiden näyttely.

3 LIPPUMAAILMAN KEHITTÄMINEN

Tavoitteena on, että Haminan Lippumaailma tulee olemaan merkittävä matkailukohde, joka luo elinvoimaa kaupungille ja tarjoaa paikalliselle yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Lippumaailma on keskeinen vierailukohde niin luokkaretkien kuin eläkeläisryhmien kannalta.

LIPPUPUISTO Lippumaailman kehittämiseksi on suunnitteilla laajentaa lippu- puistoa. Ensimmäinen vaihe lippupuiston toteutusta on Lippu- tornin puistoon sijoitetut Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput. Näiden maiden lipuista ja historiasta saa lisätietoa Lipputornin näyttelyssä. Jatkossa lippupuiston tarkoituksena on hyödyntää meren rannan läheisyyttä ja kaupungin keskustaa. Puistoon sijoite- taan maailman karttaa mukaillen YK:n193 jäsenvaltion liput eri muodoissaan. Ajatuksena on, että lippupuistossa kulkiessa voi siirtyä maanosasta toiseen tai tehdä vaikka maailmanym- pärysmatkan. aktiivisuus ja elämysten kautta tuotettavat oivallukset ja tiedon LIPPUKESKUS välittyminen. Haminan Lippumaailman keskukseksi on tavoitteena sijoittaa Lippukeskuksen yhteyteen sijoitetaan lasten lippuaiheinen pysyvä lippunäyttely ja informaatiopiste. Lippunäyttely on ai- leikki- ja askartelunurkka ja merirosvolaiva tunnuksineen. nutlaatuinen lippujen historiaa ja käyttöä sekä heraldisia esi- Keskuksessa on myös matkamuistomyymälöitä, kirjapiste sekä neitä ja tunnuksia kuvaava kokonaisuus. Tavoitteena on inter- ravintola/kahvila.

4 DIGITAALINEN LIPPUMAAILMA Suunnitteilla on toteuttaa lippumaailma myös digitaalisessa muo- dossa verkkoon. Erilaiset pelimaailmat ja virtuaalitodellisuus tar- joavat lukemattomia mahdollisuuksia Lippumaailman kehittä- miseen. Lippumaailma-peli on ladattavissa puhelimeen sovelluskaupois- ta vuoden 2020 aikana ja lipuista kertova flagpedia.org-nettisivus- to valmistuu syksyllä 2020.

YHTEISTYÖ VIIPURIN KANSSA Haminan Lippumaailma on kehittämässä yhteistyötä Viipurin kanssa. Eremitaasin Viipurin filiaalissa avattiin vuonna 2020 Suomen lipun historian näyttely osana kaupunginarkkitehti Uno Ullbergin ja Viipurin taidemuseon 90-vuotisjuhlallisuuksia. Vii- purin linnaan ollaan suunnittelemassa pysyvää näyttelyä Pyhän Olavin tornissa aikojen kuluessa liehuneista valtakuntien lipuista. Haminan Lippumaailma on ollut tuottamassa tätä näyttelyä varten taustateosta Viipurin linnan lippu.

TERVETULOA HAMINAAN!

MAAILMANLUOKAN PIKKUKAUPUNGISSA ON LIPPU KORKEALLA!

5 1. SUOMEN SUURLIPPU SUOMEN LIPUN AUKIO, Lepikönranta

100-metriseen tankoon nostettu siniristilippu juhlistaa Suomen itsenäisyyden satavuotistaivalta. SUOMEN SUURLIPPU HAMINAN LIPPUMAAILMA THE MONUMENTAL OF THE FLAG WORLD OF HAMINA Sen lahjoittivat ulkovallat satavuotiaalle Suomelle ”Tässä maassa asuu kansaa erilaisista sukuperistä ja erikielistä, ja he kantavat “This country is inhabited by people of different families and different languages, suonissaan erilaisten kansakuntien verta. carrying in their veins the blood of different nations. ja Suomen kansalle. Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja But it is said that all those who recognize this country as their native land and love it rakastavat tätä sellaisena – kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät as one - all those who obey the law of this country and work for the benefit of työtä tämän hyväksi – ovat yksi kansa.” this country - are one people.”

Zachris Topelius, Maamme kirja, 1875 Zachris Topelius, Maamme kirja, 1875

Suomen lipun aukiolta löytyy muistotaulu, jossa Kansallisen rahoituksen lisäksi me allekirjoittaneet valtiot olemme lahjoittaneet Suomelle ja In addition to the national funding, we the signatories, are donating to Finland and Suomen kansalle tämän suurlipun juhlistaen Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta. the Finnish people this monumental flag to commemorate the centenary of Finnish independence. on jokaisen lahjoittajamaan nimi ja lipun kuva.

Algeria Australia Belgia, Belgium Dominikaaninen tasavalta, Etelä-Afrikka, South Africa Etiopia, Ethiopia Filippiinit, Philippines Georgia Dominican Republic ”Tässä maassa asuu kansaa erilaisista sukuperistä ja erikielistä, ja he kantavat suonissaan erilaisten Ghana Irak, Iraq Iran Irlanti, Ireland Islanti, Iceland Itävalta, Austria Kanada, Canada Kenia, Kenya kansakuntien verta. Mutta se on sanottu, että kaikki,

Kiina, China Kirgisia, Kyrgyzstan Laos Liettua, Lithuania Malesia, Malaysia Marokko, Morocco Mosambik, Mozambique Namibia jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena – kaikki, jotka tottelevat Nicaragua Norja, Norway Palestiina, Palestine Portugali, Portugal Puola, Poland Ruotsi, Sweden Saudi Arabia Tanska, Denmark tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi – ovat yksi kansa.” Tansania, Tanzania Thaimaa, Thailand Uganda Unkari, Hungary Venäjä, Russia Viro, Estonia

Zachris Topelius, Maamme kirja, 1875

Suurlipun lahjoittajamaiden suurlähettiläät vierailivat Haminassa kesällä 2019.

6 7 SUOMEN LIPUN TIE 2. Suomea edustaneet valtakunnan liput RUK:N PUISTO, Kadettikoulunkatu 7

Maamme historiaan on vaikuttanut suuresti sijainti idän ja lännen vedenjakajalla. Sillä on ollut suuri vaikutus niin maamme poliittiseen historiaan kuin lippuhistoriaankin. Kun hallitsijavalta on vaihtunut, Suomea edustanut valtakunnan lippu on vaihtunut. Lopulta täysivaltaisen kansakunnan tunnukseksi valikoitui siniristilippu.

KALMARIN UNIONI 1397-1523 RUOTSI 1523-1809 Ruotsin kuninkaat tekivät ristiretkiä Pohjanlahden yli vuo- Ruotsalaiset kapinoivat Kustaa Eerikinpojan johdolla Tanskan desta 1154 ja liittivät Itämaan eli Suomen osaksi valtakun- hallitsemaa Kalmarin unionia vastaan. Talonpoikien kansan- taansa. Novgorodin ruhtinaat ottivat haltuunsa Karjalan. nousu purki liiton Tanskan kanssa, ja kapinan johtaja kruu- Osana Ruotsia liitettiin Itämaa vuonna 1397 perustettuun nattiin Ruotsin kuninkaaksi Kustaa Vaasaksi vuonna 1523. Kalmarin unioniin. Se yhdisti Tanskan kuninkaan Eerik Pom- Hän loi perustan nykyiselle Ruotsin valtiolle. merilaisen johdolla pohjoismaat yhtenäiseksi kuningaskun- Vaikka ruotsalaiset taistelivat Tanskaa vastaan, he kopioi- naksi niiden kamppaillessa Itämeren herruudesta saksalaista vat lippunsa Tanskan Dannebrogista. Syntyi skandinaavisten Hansaliittoa vastaan. ristilippujen perinne. Kalmarin unionin lippu on ainoa koskaan käytössä ollut Ruotsalaisten lippu tuli sinikeltaiseksi. Värit johdettiin yhteispohjoismainen valtiolippu. 1300-luvulta peräisin olevasta vaakunasta, jossa sinisellä Kalmarin unionin lippu, punainen pohjalla on kolme kultaista kruunua. Ruotsin lippu oli valta- risti keltaisella pohjalla, otti mallia kunnan tunnus myös Itämaassa eli Suomessa. Tanskan lipusta. Tanskan kangas, Dannebrog, on maailman vanhin edelleen käytössä oleva valtion lip- pu periytyen 1200-luvulta.

8

VENÄJÄ 1809-58, 1883-1914, 1917 Venäjä valloitti vuonna 1809 Suomen, josta tehtiin autonomi- nen suuriruhtinaskunta. Suomi säilytti entiset Ruotsin vallan ai- ”SUOMEN LIPPU” 1848 kaiset hallintoelimensä, lakinsa ja uskontonsa, mutta ei lippua. Valtakunnan tunnuksena oli Venäjän lippu, joka edusti myös Euroopan ”hullun vuoden” 1848 innoittamina ylioppilaat Suomea. Venäjän trikolori on vuodelta 1699. Se on tsaari Pie- kokoontuivat Floran päivän kevätjuhlaansa 13.5. Kumtäh- tari Suuren suunnittelema. Hän avasi Venäjän ikkunat länteen den niitylle, Helsingissä. Juhlia varten oli valmistettu Hel- tuomalla sieltä uutta teknologiaa, hallintomalleja ja armeijan singin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ylioppilaskunnan johtojärjestelmän, mutta myös lipun. Pietari oli opiskellut lai- lippu. Siinä valkoisella silkkikankaalla oli laakeriseppeleen vanrakennusta Alankomaissa, jonka lippu oli esikuva Venäjän ympäröimänä Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Sen oli trikolorille. Pietari Suuren käsialaa on myös Venäjän laivaston tehnyt lääket.kand. F.J. von Becker. valkoinen lippu, jossa on sininen vinoristi. Lippua kutsuttiin ”Suomen lipuksi”. Yhdessä ensi kertaa Suomen tunnuksena koko autonomian ajan oli Juhana hert- kajautetun Maamme-laulun kanssa siitä tuli juhlien isän- tuan vuonna 1581 käyttöön ottama leijo- maallinen innoittaja, ja sitä voidaan tavallaan pitää kansal- navaakuna. Siinä takajaloilleen noussut lismielisen Suomen ensimmäisenä lippuna. leijona kantaa haarniskoidussa kädessään kristillistä miekkaa ja polkee käpälillään ottomaanien sapelia.

SUOMEN LIPUN TIE Suomea edustaneet valtakunnan liput

VENÄJÄ 1858-83 Aleksanteri II lopetti maaorjuuden Venäjällä vuonna 1861. Hän vahvisti myös Suomen autonomiaa sallimalla säännölliset val- tiopäivät, oman rahan, markan sekä luomalla rautatieverkoston ITSENÄISTYMISEN KYNNYKSELLÄ ja kansakoululaitoksen sekä tekemällä suomen kielestä viral- lisen. ”Suomen keisariksi” kutsuttu Aleksanteri II oli suosittu Venäjän ja Turkin välisen ”Itämaisen sodan” aikana vuonna suuriruhtinaskunnassaan, ja hänen patsaansa seisoo yhä arvo- 1853-56 varsinkin laivanvarustajapiirit halusivat Suomelle paikalla Helsingin Senaatintorilla. oman lipun, koska erityisesti ”Oolanninsota” oli verottanut Aleksanteri II korvasi vuonna 1858 Pietari Suuren trikolorin Venäjän lipun alla ollutta suomalaisomisteista tonnistoa. omallaan. Siinä oli Romanovien keisarillisen vaakunan värien, Vuoden 1863 säätyvaltiopäivien alla syntyi vilkas lippukes- mustan ja keltaisen lisäksi Katariina Suuren väri valkoinen. kustelu. Lippu oli Venäjällä yhtä epäsuosittu kuin 1881 murhattu Alek- Vastakkain oli kaksi näkemystä: kumpi väriyhdistelmä, pu- santeri II. Kaksi vuotta keisarin kuoleman jälkeen palautettiin nakeltainen vai sinivalkoinen, olisi kansallislippuun sopiva? entinen lippu. Edellistä puolsivat vaakunan värit. Jälkimmäistä taas perus- teli kirjailija Zacharias Topelius viitaten luontoon: ”Sininen sinisten järviemme ja valkoinen lumikenttiemme kuvaksi.” Luonnonsymboliikkaa tärkeämpiä olivat väriyhdistelmien valtiolliset merkitykset. Punakeltainen oli Ruotsin vallan ajoil- ta periytyvän vaakunan väri ja ilmensi Venäjän vastaisuutta. Sinivalkoinen oli taas tsaarin Venäjän tunnusvärejä ja sen va- linta osoittaisi lojaalisuutta keisarille. Kiista Suomen lipun väreistä johti melkoiseen kirjavuu- teen. 1800-luvun lopulla käytettiin juhlatilaisuuksissa, kul- kueissa, maatalousnäyttelyissä ja huviloiden isännänviirei- nä rinnan punakeltaisia ja sinivalkoisia lippuja. Yhtenäistä VENÄJÄ 1914-17 lipputyyppiä ei ollut, mutta useimmissa oli leijonavaakuna, jolla oli kantaaottava kansallinen merkitys. Kun vaakunan Ensimmäisen maailman sodan sytyttyä vuonna 1914 Venäjän käyttö kiellettiin, tyydyttiin pelkkiin sinivalkoisiin tai puna- lipun nurkkakulmaan lisättiin keisarin vaakuna, kaksipäinen keltaisiin raitalippuihin. . Mustan kotkan kolme kruunua edustivat Nikolai II:n Punakeltainen oli ruotsinkielisten ja tiukimmin Venäjän kolmoisroolia Venäjän keisarina, Puolanmaan kuninkaana ja vastaisten perustuslaillisten, nuorsuomalaisten ja aktivistien Suomen suuriruhtinaana. tunnusväri. Sinivalkoinen oli myöntyväisten vanhasuoma- Uudella lipulla haluttiin korostaa kansan ja hallitsijan yhteen- laisten ja myös maaseudulla suosittu väri. Kielikiista heijas- kuuluvuutta sotaponnisteluissa. Tämä ei kuitenkaan pelastanut tui värivalintaan. Vuoden 1905 yleislakko ja vallankumouk- Nikolai II:ta, vaan hänet kukistettiin helmikuun vallankumouk- sellisuus innoittivat punasävytteisten lippujen käyttöä, joko sessa vuonna 1917. Venäjän lipusta putosi keisarin vaakuna, ja nousevan työväenliikkeen puhtaan punalipun tai leijonali- lopulta vallankumous mullisti koko maan. pun.

9 SUOMI 1917-1918 SUOMI 1918-1920 Routavuosina leijonavaakunaa oli yritetty korvata Venäjän Kun eduskunta 28.5.1918 hyväksyi uuden lippulain, niin sil- kaksipäisellä kotkalla, jolloin Suomen leijonasta tuli tärkein le ei kelvannut Gallen-Kallelan Suomen vaakunavärejä seu- kansakuntaa yhdistävä symboli. Tuolloin kansallisväreiksi rannut lippu. Tahdottiin sinivalkoista väriyhdistelmää, joka vakiintuivat vaakunan punainen ja keltainen. Venäjän vallan suomalaisten purjehdusseurojen kautta oli tullut tutuksi me- lopulla leijonalippua pidettiinkin lähes virallisena Suomen riliikenteessä. lippuna ja se nostettiin mm. suurlakon aikana virastojen lip- Purjehdusseurat olivat ottaneet putankoihin. vuodesta 1861 käyttöön Pietarin Kun Suomi itsenäistyi, niin lähes 350 vuotta Suomen tun- keisarillisen pursiseuran sinivalkoi- nuksena ollut leijonavaakuna sai toimia ensimmäisenä val- sen ristilipun. Sen nurkkakulmaan tion lippuna. Sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 val- lisättiin maakunnan tai kaupungin koisten Vaasan senaatti antoi asetuksen, jolla vahvistettiin vaakuna. leijonalippu. Punaisten kansan- Venäjällä oli tapana käyttää sivii- valtuuskunta piti tunnuksenaan limerenkulussa Pyhän Yrjön suora- nimensä mukaista kokopunaista ristiä ja merivoimissa Pyhän And- kansainvälistä vallankumouslip- reaan vinoristiä. Näin siniristilippu pua. alkoi edustaa suomalaisia venekun- Valkoiset voittivat Saksan ar- tia ja aikaa myöten koko kansakun- meijan tukemana sisällissodan. taa. Sen alkuperä kertoo maamme Voiton merkkinä liehuivat Venä- läheisistä suhteista Venäjään. jän vastaiset punakeltaiset leijonaliput. ”Sua Suomen Leijona Eduskunta ei ollut yksimielinen päättäessään lippulaista. tervehdän: miten säilässäs aurinko palaa”, kajahti lippulaulu. Monet olisivat pitäneet kiinni leijonalipusta ja punakeltaisis- ta väreistä. Ne ovat yhä vielä suomenruotsalaisten tunnus- värit. Kompromissina sijoitettiin sinivalkoiseen valtiolippuun keskelle leijonavaakuna, aluksi suuriruhtinaan kruunulla va- rustettuna. Kun hallitusmuodoksi vakiintui tasavalta, pudo- tettiin kruunu vaakunakilven päältä vuonna 1920.

AKSELI GALLEN-KALLELAN SUOMEN LIPPU Kun eduskunta sisällissodan jälkeen laati lippulain, niin pu- nakeltaiset värit ja leijonalippu saivat väistyä. Valkoiset oli- vat voittaneet sisällissodan ja leijonalippu muistutti liiaksi SUOMI 1917- kokopunaista vallankumouslippua. Suomen lipun pohjavä- riksi haluttiin valkoinen. Suomen kansallislipuksi on vakiintunut valkoinen siniristi- Pohjoismaista yhteyttä haluttiin korostaa skandinaavisella lippu ilman vaakunaa. Se hyväksyttiin alun pitäen kauppali- ristillä. Risti periytyy Tanskan lipusta, jossa viikinkiviirien puksi. Pelkistetyn siniristilipun suosio on häivyttänyt näky- ylijumala Odinin mustan korppi oli ristiretkien aikoina kor- vistä alkuperäisen kompromissin. vattu kristillisellä symbolilla. ”Kuin taivas ja hanki Suomen, ovat värisi puhtahat”, lau- Taiteilija Akseli Gallen-Kallela sai tehtäväkseen suunni- laa lippulaulu. Kansalliskirjailijat Zacharias Topelius ja Ju- tella Suomen lipun. Hänen suunnittelemansa Suomen lippu hani Aho hakivat innoitusta luonnosta pitäessään Suomen oli valkopohjainen ja siinä oli keltainen skandinaavinen risti väreinä sinistä ja valkoista. punaisella raidalla reunustettuna, Väriyhdistelmä osoitti myös lojaaliutta Venäjän keisaria kuten Norjan lipun kaksoisristi. kohtaan. Suomen siniristilippu jäikin Venäjän imperiumista Lipun esikuvana oli Gallen-Kal- ainoaksi valtiolliseksi tunnukseksi, joka viittasi keisarilliseen lelan parikymmentä vuotta aikai- Venäjään, kun sen raunioille syntyi Neuvostoliitto. semmin piirtämä Pekkalan karta- Suomen sisällissodan hävinnyt osapuoli ei pitänyt voittajien non huvilalippu Ruovedeltä. siniristilippua omanaan. Vasta talvisodan traagiset tapahtumat yhdistivät kansakunnan ja siniristilippu saavutti kiistattoman aseman Suomen valtiollisena tunnuksena.

10 EUROOPAN UNIONI 1995- YK 1955- Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. On halut- YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ”ylläpitä- tu vaikuttaa yhteisiin ylikansallisiin ongelmiin. EU:lla on mään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”. Suomi liit- omaa lainsäädäntöä, yhtenäisvaluutta euro ja oma lippu. tyi maailmanjärjestön jäseneksi vuonna 1955. Kun valtio EU:n tummansinisessä lipussa on 12 keltaista tähteä, jot- hyväksytään YK:n jäseneksi, katsotaan sen itsenäisyys ka muodostavat renkaan. Tähdet eivät viittaa jäsenvalti- kansainvälisesti tunnustetuksi. Nykyisin YK:ssa on 193 oiden määrään, vaan ne kuvaavat tasapainoa ja harmo- jäsenmaata. niaa. YK:n vuonna 1947 hyväksytyssä lipussa on Pohjoisna- EU:n lippu on selkeä ja poikkeaa jäsenvaltioiden kan- valta kuvattu maapallo. Sitä reunustavat oliivipuun ok- sallisista tunnuksista. Se on kuitenkin kaikista lipuista sat. Ne kuvaavat YK:n päätehtävää, maailmanrauhan yl- useimmin vahingossa ylösalaisin, minkä havaitsee täh- läpitämistä. Vaaleaa ”YK:n sinistä” pidetäänkin nykyisin tien sakaroista. valkoisen värin ohella rauhan värinä.

Lipputietojen lähde: Kimmo Kiljunen, Maailman maat - liput ja historia, Into 2014.

11 POHJOISMAIDEN JA 3. BALTIAN MAIDEN LIPUT LIPPUTORNI JA SEN PUISTO, Kaivokatu 6

Vuonna 1790 Helsingin bastionin kärkeen rakennettua Haminan Lipputornia kutsutaan myös Rauhantorniksi. Lipputornin katolla liehuu Suomen leijonalippu ja yläkerrasta löytyy Pohjoismaiden ja Baltian maiden lipuista koottu näyttely. Kesäaikana Lipputornissa on myös Haminan kaupungin kesäinfo. Lipputornin puistoa kiertää Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput. Niiden symboliikka kertoo paljon maiden poliittisesta historiasta.

12 1. SUOMI 2. AHVENANMAA Kun Suomi 1917 itsenäistyi, kansa oli jakautunut Ahvenanmaa kuuluu maantieteellisesti ja hallinnolli- kahtia ja maa ajautui sisällissotaan. Suomelta puuttui sesti Suomeen, mutta demografisesti ja kulttuurisesti myös itsestään selvä kansallinen tunnus, paitsi lähes Ruotsiin. Itsehallinnollisen maakunnan lippu nojau- 350-vuotias leijonavaakuna. Se toimi ensimmäisenä tuukin sekä Suomen että Ruotsin väreihin. Kapea itsenäisenä Suomen valtiolippuna. Kauppalipuksi it- punainen risti erottaa sen Ruotsin lipusta. Ahvenan- senäisyyssenaatti vahvisti punapohjaisen lipun, jonka maan lipun punakeltainen on Suomen vaakunasta ja keltaista ristiä reunustivat kapeat sininen ja valkoi- sininen on Suomen lipun sinistä. nen raita. Suomen itsenäistyessä ruotsinkieliset ja -mieliset ahvenanmaalaiset halusivat liittyä Ruotsiin. Kiista kärjisti Suomen ja Ruotsin välejä. Se ratkaistiin 1921 Kansainliiton välityksellä. Saaristo sai vahvan itse- hallinnon, mutta Suomen maakuntana. Saarten ainoa virallinen kieli on ruotsi, saaristo on demilitarisoitu eikä Suomen yleinen asevelvollisuus koske ahvenan- maalaisia. Myös lipun osalta on tehty poikkeus. Suomessa vain Suomen itsenäistyessä lippukiista koski lipun vä- Ahvenanmaalla on oma lippu, joka vihittiin 1954. riä, ei muotoa. Olivatko kansallisvärit vaakunan pu- Saarella on myös oma postimerkki ja postilaitos. nakeltainen, vai kansalliskirjailijoiden suosittelema Ahvenanmaan lippu on kompromissi Ahvenan- ja Venäjän laivaston lippua seuraava sinivalkoinen. maan ja Suomen tunnusväreistä, edellisen vaakunan Yhteenkuuluvuutta muihin Pohjoismaihin haluttiin sinikeltaisista ja jälkimmäisen punakeltaisista väreis- osoittaa skandinaavisella ristilipulla, joko punaisella tä. Todellisuudessa lippu pohjautuu Ruotsin sinikel- keltaristilipulla tai valkoisella siniristilipulla. taiseen ristilippuun. Sisällissota ratkaisi Maakunnassa oli epä- lippukiistan. Punaisten virallisesti käytetty 1922 kansanvaltuuskunta oli laulujuhlilta alkaen Ruot- käyttänyt hallitsemas- sin lipun värien mukaista saan Etelä-Suomessa ko- poikittain jaettua sinikel- kopunaista kansainvälis- tasinistä lippua. tä vallankumouslippua. Epävirallinen Ahvenan- Sisällissodan voitta- maan lippu tai keltasiniristillä varustettu lippuehdo- neille valkoisille leijonalipun punainen pohjaväri tuskaan, ei kelvannut presidentti Juho Kusti Paasi- ei enää kelvannut. Haluttiin valkoista lippua, johon kivelle. Hän vaati Ahvenanmaan lippuun minimissä sijoitettiin sininen risti. Suomen sinistä ja vaakunavärejä. Ahvenanmaalaiset Kompromissiksi valtioli- hyväksyivät kompromissin. Heidän tulkinnassaan pun keskelle sijoitettiin Ruotsin lippuun lisättiin Ruotsin vallan aikaisen Suo- vaakuna, koska monet men punakeltaisuus, jota myös suomenruotsalaiset olisivat halunneet edel- pitävät väriyhdistelmänään. leen pitää perinteisen Ahvenanmaa on ollut vuodesta 1970 jäsenenä Poh- leijonalipun valtion tun- joismaisessa neuvostossa. Suomen liityttyä 1995 Eu- nuksena. roopan unioniin saaristo jättäytyi sisämarkkinoiden Kun Suomen hallitusmuodoksi vakiintui tasaval- ulkopuolelle omaksi vero- ja tullivyöhykkeeksi. Ai- ta, pudotettiin lipun vaakunan päältä monarkistinen empi kiista Ahvenanmaan kansainvälisestä asemas- kruunu 1920. Itsenäisyyden kaksi ensimmäistä vuosi- ta on poikkeuksellisen hienosti ratkaistu ja sen itse- kymmentä siniristi koettiin sisällissodan voittaneiden hallinnosta on otettu mallia kiistanalaisilla alueilla tunnukseksi. Vasta talvisota yhdisti maan yhteisesti muualla maailmassa. hyväksytyn kansallisen tunnuksen taakse.

13 3. SAAMEN LIPPU 4. RUOTSI Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa al- Kalmarin unioni liitti Pohjoismaat yhdeksi kuningas- kuperäiskansa. Heidän asuttamaa aluetta kutsutaan kunnaksi vuonna 1397. Ruotsalaiset kapinoivat tans- Saamenmaaksi. Se kattaa Norjan, Ruotsin ja Suomen kalaisten johtamaa unionia vastaan, mutta kopioivat pohjoisosia sekä Kuolan niemimaan. Saamelaisia on lippunsa Tanskan Dannebrogista erotessaan unionis- Suomessa 7 000, Norjassa 40 000, Ruotsissa 20 000 ta 130 vuoden yhteiselon jälkeen. Syntyi skandinaa- ja Venäjällä 2 000. visten ristilippujen perinne. Kaikille saamelaisille yhteinen lippu hyväksyttiin Ruotsin lipun värit tulevat valta- Yhteispohjoismaisessa saamelaisneuvostossa 1986. kunnan vaakunasta. Siinä on sinises- Lippu on norjalaisen Astrid Båhlinin suunnittelema sä kilvessä kolme kruunua. Ne ovat ja hän kutsui sitä nimellä ”saamelaiset ovat auringon 1300-luvun alussa hallinneen kunin- lapsia”. gas Maunu Eerikinpojan ajoilta. Kruu- Saamelaisten lipun aihe tulee shamaanirummusta. nut edustivat Ruotsia ja Norjaa sekä Keskellä oleva kaksivärinen rengas kuvaa auringon Skånea, joka oli vallattu Tanskalta. (punainen) ja kuun (sininen) kehää. Saamelaiset Mutta onko Ruotsin sinikeltainen ovat perinteisesti pitäneet itseään auringon tyttärinä ristilippu alun perin Suomesta? Se ja poikina. esiintyi ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen eli Lipun värit perustuvat saamelaisten kansallispu- Itämaan vaakunassa. kuun, gaktiin. Saamelaisalueilla lippu liehuu yhdes- Kustaa Vaasa antoi 1556 pojalleen Juhanalle Suo- sä kansallisen lipun kanssa virallisina liputuspäivinä. men herttuakunnaksi. Sen vaakuna oli nelijakoinen yhden osan edustaessa Varsinais-Suo- mea, jonka vaakunakilvessä on yhä kaksi sinikeltaista peitsilippua. Kun Juhanasta tuli 1568 Ruotsin kuningas, hän vahvisti seuraavana vuonna valta- kunnan lipuksi keltaisen ristin sinisellä pohjalla eli lipun, joka oli ollut hänen herttuakuntansa vaakunassa. Ruotsi menetti Suomen 1809 Napoleonin sodissa Venäjälle. Korvaukseksi se valtasi Norjan. Aikana, jolloin Norja kuului Ruotsiin, maan lipun nurkkakul- maan oli lisätty unionin merkiksi aluksi Tanskan li- pun väreistä johdettu valkoinen vinoristi. Sittemmin 1844 jälkeen nurkkakulmassa oli Ruotsin ja Norjan ristien yhdistelmätunnus. Kun Norjasta luovuttiin kansanäänestyksen jälkeen 1905 otettiin uudelleen käyttöön vanha, puhtaansininen keltaristilippu.

14 5. NORJA 6. ISLANTI Norjan lippu protestoi naapurimaalle, Ruotsille. Sen Islannin lippu on kuin Norjan lippu, vain värit ovat alaisia norjalaiset olivat hyväksyessään lippunsa. Se käänteiset. Lippu muistuttaa islantilaisten alkuperäs- on kopio Ruotsin perinteisen vastustajan ja Norjan en- tä: he ovat norjalaisten viikinkien jälkeläisiä. Myös tisen emämaan Tanskan lipusta. Siihen lisättiin norja- heidän kielensä islanti on viikinkien puhumaa mui- laisten itsemääräämistä edustava sininen risti. naisnorjaa. Näin Norjan lippu sai Ranskan trikolorin vapauden Islannista käsin viikingit perustivat siirtokuntia värit. Perinteinen skandinaavinen risti muuntui kaksi- Grönlantiin ja Leif Erikssonin johdolla Vinlandiksi väriseksi ”norjalaiseksi ristiksi”, jota mallia kopioivat kutsumaansa Pohjois-Amerikkaan. He toivat sinne sittemmin Islanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa. ensimmäisen eurooppalaisen lipun, mustaa korppia Napoleonin sotien jälkeen voittajavaltojen päätök- kantavan viikinkien ylijumalan Odinin punaisen vii- sillä 1814 Kielin rauhassa Norja irrotettiin Tanskasta rin. Viikinkiasutus säilyi pysyvästi kuitenkin vain Is- ja liitettiin Ruotsiin. Norjalaiset itse olivat kokoontu- lannissa. neet Eidsvolliin valtiopäiville, laatineet perustuslain Islanti joutui Norjan alaisuuteen 1262, ja sen osana ja julistaneet maansa itsenäi- maa liitettiin Tanskaan, kun nämä yhdistyivät 1380. seksi. Kuninkaaksi he valitsivat Islanti säilytti sisäisen itsehallinnon, mutta ulkosuh- Tanskan kruununprinssin, Kris- teista ja kaupankäynnistä päätti Tanska. Jon Sigurd- tian Fredrikin, ja lipuksi Tans- ssonin johtama kansallinen liike painosti tanskalaiset kan lipun. Sen nurkkakulmaan purkamaan kauppamonopolin 1843. sijoitettiin Norjan ikivanha, Islanti sai oman perustuslain 1874. Ensimmäisen kirvestä etukäpälissään pitele- maailmansodan jälkeen 1918 se julistettiin Tanskan vä vaakunaleijona. kanssa personaaliunionissa olevaksi valtioksi. Maille Ruotsalaiset hyökkäsivät Norjaan ja mitätöivät jäi yhteinen kuningas Tanskan vastatessa Islannin ul- sen itsenäisyyden. Maa sidottiin personaaliunioniin, kopolitiikasta. mutta sille sallittiin itsehallinto kansanedustuslaitok- Islantilaiset olivat ottaneet sineen. Lipuksi vahvistettiin käyttöön oman lipun jo 1897. Ruotsin lippu, jonka yläkul- Siinä oli sinisellä pohjalla val- massa oli punaisessa kentässä koinen skandinaavinen risti. valkoinen vinoristi, jonka värit Sininen ja valkoinen ovat Is- tulivat Tanskan lipusta. Se oli lannin perinteiset kansalliset virallisesti käytössä vuoteen värit, ja lippua kutsuttiinkin 1844. nimellä Hvítbláinn (valkosini). Tanskalaiset kuiten- Norjalaiset pyrkivät irti Ruotsin vallasta ja lipusta. kin vastustivat lippua. Heillä oli oma, 1821 hyväksytty lippu, jossa Tanskan Vasta 1918 suvereenisuusjulistuksen yhteydessä lipun, Dannebrogin päälle oli sijoitettu sininen vapau- Islannin lippu virallistettiin ja samalla sen keskelle li- den risti. Tästä lipusta taas ruotsalaiset eivät pitäneet. sättiin punainen risti. Sininen kuvaa saarta ympäröi- Kompromissiksi sovittiin 1844 lippu, jossa Nor- vää, jatkuvasti sulaa merta. Valkoinen on lumihuip- jan lipun nurkkakulmaan sijoitettiin Ruotsin vallan puisten vuorten ja jäätiköiden väri. Punainen kuvaa merkiksi unionitunnus, joka tulivuoria ja tulipunaisena hehkuvaa laavaa. Lipun muodostui Ruotsin ja Nor- skandinaavinen risti osoittaa yhteenkuuluvuutta Poh- jan risteistä. Sama tunnus oli joismaihin ja ristin norjalaistyyppinen kaksoisväritys Ruotsin sinikeltaisessa lipussa. ikivanhaa yhteyttä Norjaan. Tunnuksen tarkoituksena oli Toisen maailmansodan aikana ensin britit ja heitä osoittaa kahden maan tasaver- seuraten amerikkalaiset miehittivät Islannin. Sodan taisuutta unionissa. loputtua 1944 Islanti irrottautui muodollisestikin Norjalaiset eivät pitäneet kompromissista eivätkä Tanskan hallinnasta ja julistautui itsenäiseksi. itseään tasavertaisina unionin jäseninä. Vuonna 1898, suurkäräjät teki yksipuolisen päätöksen poistaa Ruot- sin vallan merkit lipusta. Tämä ennakoi itsenäisyyttä, jonka 1905 kansanäänestys vahvisti.

15 7. TANSKA 8. FÄRSAARET Kaikille Pohjoismaille mallin antanut Tanskan lippu, Färsaaret ovat Pohjois-Atlantilla sijaitseva Tanskaan Dannebrog, Tanskan kangas, on maailman vanhin kuuluva itsehallinnollinen alue, jonka skandinaavi- edelleen käytössä oleva valtion lippu. nen ristilippu osoittaa saarten yhteenkuuluvuutta Legendan mukaan valkoinen risti punaisella kan- Pohjoismaihin. Färsaarten lippu on Tanskan lippu kaalla johti 1219 tanskalaiset ristiretkeläiset voittoon käänteisenä, mutta niin, että punainen risti on sinisen virolaisista vallatessaan Tallinnan, ”Tanskan linnan”. ristin päällä. Näin muodostuva norjalainen risti muis- Kuningas Valdemar II näki taistelua edeltävänä iltana tuttaa saarelaisten alkuperästä. iltaruskon punertamalla taivaalla valkoisen ristin. Se Färsaarten itsehallintoa ajamaan 1900-luvun alus- oli hyvä enne kristityille sotilaille. sa perustettiin kansanliike. Sen esikuvana oli Islannin Tanskalaisten viikinkien aiemmin käyttämä yliju- itsehallintopyrkimys ja 1918 suvereenisuusjulistus. mala Odinin musta korppi sai väistyä valkoisen ristin Tuolloin Islannille sallittiin oma, Tanskasta erillinen tieltä viikinkien ikivanhasta puna- lippu. Myös Färsaarille alettiin kaavailla lippua ja pohjaisesta lipusta. Punaisen tul- ensi kerran se liehui 1919. Lipun symboliikka kuvaa: kitaan viittaavan joko iltaruskoon ”Meren vaahtoa ja kirkkaan puhdasta taivasta Fär- tai pakanoita vastaan taisteltaessa saarten yllä. Saarelaisten perinteisen päähineen vä- vuodatettuun vereen. rien mukainen sinipunainen risti muistuttaa siteistä Alun perin Tanskan lippu oli muihin pohjoismaihin.” Lipussa yhdistyvät Tanskan neliö, mutta siihen lisättiin viikin- lipun punavalkoisuus ja saaren vaakunan sinivalkoi- kiviirit kielekkeiksi. Kun lippu sai suus. suorakaiteen muodon, syntyi ”Skandinaavinen risti”. Lipulla on myös kahden naapurimaan ja sukulais- Kaikissa Pohjoismaissa sotaliput ovat edelleen kielek- kansan Norjan ja Islannin lippujen värit ja muoto. keisiä. Färsaarten Lagting hyväksyi lipun 1931, mutta tans- Tanska oli vuosisatoja johtava Pohjoismaa. Sen joh- kalaiset eivät sen käyttöä sallineet. dolla luotiin 1397 Kalmarin unioni. Tanskan, Ruotsin Toisen maailmansodan alussa 1940 Saksa miehitti ja Norjan yhteiseksi kuninkaaksi valittiin Eerik Pom- Tanskan. Iso-Britannia otti vuorostaan Färsaaret hal- merilainen. Suomi kuului osana Ruotsia unioniin. lintaansa. Brittien miehityshallinto laajensi saarten Tanskan lippua seuraten Kalmarin unionin lipuksi itsehallintoa ja virallisti hetimmiten Färsaarten lipun, tuli punainen risti keltai- jotta saarelaisten alukset erottuisivat tanskalaisten, sella pohjalla. Se on ollut vihollisten, laivoista. ainoa koskaan käytetty Sodan jälkeen kansanäänestyksessä enemmistö yhteispohjoismainen val- färsaarelaisista tuki itsenäisyyttä, mutta Tanska oli tiolippu. Kalmarin unioni valmis myöntymään ainoastaan itsehallintoon 1948. hajosi ruotsalaisten vastus- Färsaarten lippu virallistettiin. tukseen 1523. Färsaarista tuli Pohjoismaiden neuvoston jäsen 1971. Sen sijaan se jättäytyi pois Euroopan talous- yhteisöstä Tanskan liittyessä siihen 1973. Näin ha- luttiin välttää EU:n kalastuskiintiöt. Tanska rahoittaa viidesosan Färsaarten julkisista menoista. Jos saarten mannerjalustasta löytyy riittävästi öljyä, se on myös taloudellisesti kypsä itsenäistymään.

16 12. VIRO Viron kansalliset tunnukset muistuttavat sukulaisuu- 9. GRÖNLANTI desta Suomeen. Mailla on sama Fredrik Paciuksen säveltämä kansallislaulu – toisin eri sanoin. Viron Grönlanti on maailman suurin saari. Maantieteel- lipussa sininen ja valkoinen kuvaavat taivaankantta lisesti se kuuluu Pohjois-Amerikkaan, mutta se on ja hohtavia hankia, kuten Suomessa, tosin Virossa vä- Tanskan autonominen alue. Grönlannin lipun värit rien puhtautta himmentää maan multaa luonnehtiva seuraavat emämaan lipun värejä, mutta muoto poik- musta raita, jonka tulkitaan myös kuvaava maan his- keaa skandinaavisesta ristilipusta, sillä saaren asuk- torian synkkiä jaksoja. Viroa ovat hallinneet pohjoiseurooppalaiset suur- kaat ovat eskimoja. vallat vuoron perään. Ensimmäisinä tanskalaiset val- Grönlanti on uskomaton esimerkki ihmisen kyvys- tasivat 1219 Tallinnan, eli Tanskan linnan tukikoh- tä sopeutua ankariin luonnonoloihin ja vihamieli- dakseen. Heitä seurasivat Saksalainen ritarikunta, seen elinympäristöön. Lippu kuvaakin karun saaren Ruotsi ja lopulta Venäjä. elinehtoja määrääviä luonnonvoimia, napajäätikköä Maaseuturahvaan heikot olot voimistivat virolais- ja sen ylle nousevaa aurinkoa. kansallista liikettä 1800-luvulla. Kansallishengen Grönlannin hallinnollinen asema muutettiin 1953 vahvimpia ilmentymiä olivat 1869 järjestetyt ensim- siirtomaasta Tanskan maakunnaksi. Samalla pu- mäiset yleiset laulujuhlat. Kansallinen liike vastusti rettiin 1776 perustetun Grönlannin kuninkaallisen aluksi saksalaista yläluokkaa, mutta sittemmin venä- kauppaseuran monopoli saaren ulkomaankauppaan läistämistoimet herättivät vastarintaan. Viron lipun tarina periytyy yleisiltä laulujuhlilta. ja hallintoon. Grönlannista alettiin valita kaksi kan- Mistä sinimustavalkoinen väriyhdistelmä on läh- sanedustajaa Tanskan parlamenttiin. töisin, ei ole tarkkaa tietoa. Värejä on käytetty jo Grönlantilaiset olivat kuitenkin tyytymättömiä 1100-luvulla pyhien kohteiden koristelussa. Tanskan määräysvaltaan, ja enemmistö väestöstä Kansallisen väriyhdistelmän luojana on taiteilija kannatti itsenäisyyttä. Erityisesti Euroopan talous- Johann Kölerit, jonka esityksestä ensimmäisillä yleis- yhteisöön liittymistä vastustettiin. Vastalauseista laulujuhlilla puhuttiin ”Viron väreistä”. Ne levisivät huolimatta Grönlanti liitettiin Euroopan talous-yh- koko maahan, ja seuraavilla laulujuhlilla 1879 kan- teisöön 1973 osana Tanskaa. sallisvärit olivat vahvasti näkyvillä. Tanska suostui 1979 myöntämään Grönlannille Eesti Uliopilaste Selt, Viron ylioppilasseura Tarton itsehallinnon, jolloin kansanedustuslaitokseksi pe- yliopistossa, otti sinimustavalkoisen trikolorin tun- nukseksi 1884. Venäläiset santarmit yrittivät hävittää rustettiin maapäivät, landsting. Maille jäi yhteinen sen. Lippu oli osoittanut voimansa, ja se vihittiin sa- valtionpäämies, Tanskan monarkki, sekä ulko- ja laisissa seremonioissa kirkossa. puolustuspolitiikka. Pohjoismaiden neuvostoon Vuoden 1894 laulujuhlilla Viron lippu oli jo laa- Grönlanti on lähettänyt omat edustajansa. Sen si- jalti käytössä ilmaisten vahvaa kansallista tahtoa. jaan se erosi 1985 kansanäänestyksen jälkeen EU:sta Värit kuvaavat uskollisuutta ja luottamusta (sininen), kalastuskiintiöiden vuoksi. esi-isiä ja menneisyyden kärsimyksiä (musta) sekä Itsehallinnon merkiksi Grönlanti otti käyttöön puhtautta ja toivoa tulevaisuudesta (valkoinen). Vä- oman lipun. Suunnittelukilpailun ja pitkällisen väit- rit viittaavat myös luontoon: taivaaseen, multaan ja telyn jälkeen lippu vihittiin 1985. Tanskan lipun lumivaippaan. punavalkoiset värit ovat tallella, mutta eskimoilla Viro julistettiin itsenäiseksi 1918. Toisen maail- mansodan tuloksena se kuitenkin alistettiin neuvos- kuten saamelaisillakaan ei ole tunnuksissaan risti- totasavallaksi 1940. Itsenäisen Viron lippu kiellettiin perinnettä. Niinpä muista Pohjoismaista poiketen ja vedettiin alas Tallinnan Pitkän Hermannin tornista. Grönlannin lippu ei ole ristilippu. Siinä taivaanran- Salkoihin nostettiin Neuvostoliiton punalippu, jossa nassa pitkään viipyvä arktinen aurinko paistaa jää- oli pelkkä nimilyhenne ENSV (Eesti Nöukogude Sot- kentän yllä. sialistlik Vabarik). Viron neuvostotasavallalle hyväk- Grönlanti on eronnut EU:sta, ja arvattavasti se syttiin 1953 uusi lippu. Kuten Latviassa, myös Viron myös aikaa myöten itsenäistyy. lipussa oli merellistä sijaintia luonnehtien Neuvosto- liiton lippuun sijoitettu sinisiä ja valkoisia aaltovii- voja. Vanha kansallislippu oli maan alla ja emigrant- tiyhteisöjen käytössä.

1980-luvun lopulla Neuvostoliiton olojen vapau- tuessa itsenäisen Viron liput ilmestyivät ensimmäi- seksi laulujuhlille. Vanhan lipun käyttö sallittiin 1988, ja kaksi vuotta myöhemmin se syrjäytti viralli- sesti neuvostovallan tunnuksen. Lippunsa myötä Viro palautti itsenäisyytensä.

17 10. LATVIA 11. LIETTUA Latvian lippu on maailman vanhimpia löytyen Liettualla on loistelias suurvallan historia. Sen lippu 1200-luvun kronikasta. Legendan mukaan lippu on ei kuitenkaan periydy keskiaikaisen ruhtinaskunnan haavoittuneen latvialaisen päällikön käärinliina. suuruuden ajalta, vaan otettiin käyttöön maan itse- Kohta, jossa hän on maannut, on jäänyt valkoiseksi, näistyttyä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. muun lipun värjäytyessä verenpunaiseksi. Liettualaiset onnistuivat torjumaan tanskalaisten Nykyinen Latvia on muodostunut kahdesta ikiaikai- ja saksalaisten valloitusyritykset ja laajensivat aluet- sesta ruhtinaskunnasta, Liivinmaasta ja Kuurinmaas- taan itään ja kaakkoon. Liettuasta tuli 1400-luvulla ta. Kalparitariston johdolla saksalaiset perustivat Väinäjo- Euroopan pinta-alaltaan suurin valtio, joka ulottui en suuhun 1201 Riian tukikoh- Kiovaan Venäjälle ja Mustallemerelle asti. Liettuan dakseen. Seuraavat 300 vuotta hallitsija Jagello kruunattiin 1386 myös Puolan ku- Latviassa liehui Saksalaiseen ninkaaksi nimellä Vladislav II. Puolalais-liettualainen ritarikunnan tunnus, valkoinen liitto kesti seuraavat 400 vuotta. lippu, jossa oli musta risti. Liettualaiset saivat 1410 ratkaisevan voiton Saksa- Ritarikuntavaltio hajosi uskonpuhdistukseen ja laisesta ritarikunnasta. Liettualaiset joukko-osastot Puola otti maan hallintaansa. Sitä seurasi Ruotsi, ja käyttivät punaista lippua, jossa ratsastava ritari on 1721 jälkeen Venäjä. taisteluasennossa. Lippu tunnetaan nimellä Vytis, ja Latvialaisten kansallinen herääminen tapahtui siitä tuli liettualaisten tunnus 1860-luvulla. 1300-luvulta peräisin olevassa Liivin- aina 1900-luvulle asti. maan kronikassa, Atskani Kronikassa, on viittaus poh- 1400- ja 1500-luvut olivat joislatvialaiseen Cesisin alueen pataljoonaan vuodelta Puola-Liettuan suuruuden ai- 1279. Sen kerrotaan kantavan ”lippua, punaista väril- kaa. Yhteinen lippu sai puna- tään, valkoraidan leikkaamaa”. Historioitsija Janis Grinbergsin kirjallinen löytö valkoisen värinsä Puolan ja herätti innostusta. Ensimmäisen kerran kansallistun- Liettuan vaakunoista. Lipun nusta käyttivät Tarton yliopiston latvialaiset opiske- keskellä oli nelijakoinen vaa- lijat 1870. Lipun suosiota kasvatti venäläisten jyrkkä kunakilpi, jossa oli Puolan vastustus. vaakunan kotka ja Liettuan Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset mie- vaakunan ratsastava ritari. hittivät Latvian. Sodan aikainen vastarintaliike al- Puolan jaoissa 1700-luvun koi ajaa kahden historiallisen latvialaisalueen, Kuu- lopulla koko suurvalta katosi rinmaan ja Liivinmaan, yhdistämistä. Sodan jälkeen kartalta ja suurin osa nykyistä Liettuaa liitettiin Ve- 1918 Latvia julistettiin itsenäi- näjään. Liettuassa alkoi 1800-luvun lopulla voima- seksi tasavallaksi. Lipuksi tuli kas venäläistäminen. Sen vastareaktiona syntyi liet- kansallismielisten tunnus. Sen tualaiskansallinen liike. keskelle sijoitettiin vaputta ja Liettualaisissa emigranttiyhteisöissä oli kansallisvä- yhtenäisyyttä kuvaava punai- reiksi valittu perinteisistä kansallisasuista keltainen, nen tähti. Latvialaiset bolševikit yhdessä puna-armeijan kans- vihreä ja punainen. Tasavallaksi 1918 julistautunut sa ottivat Riian hallintaansa seuraavana vuonna ja Liettua otti tunnuksekseen keltavihreäpunaisen triko- julistivat maan neuvostotasa- lorin, lipun keltainen kuvaa aurinkoa ja hyvinvointia, vallaksi. Sen tunnuksena oli vihreä luonnon kauneutta ja toivoa sekä punainen ur- punalippu ja nimilyhenne SSRL hoollisuutta ja isänmaan puolesta vuodatettua verta. (Socsialisticheskaia Sovetskaia Värit symboloivat myös vapautta puutteesta, toivoa Respublika Latvii). ja rohkeutta. Tämä lippu oli suositumpi kuin keski- Ajauduttiin sisällissotaan, joka päättyi puna-armei- aikaisen ruhtinaskunnan Vytis, joka oli monimutkai- jan vetäytymiseen. Itsenäisen Latvian lippu vahvis- nen ja konservatiivisen monarkistinen. tettiin 1921. Punainen kuvaa menneisyyden veren- Kun Liettua menetti itsenäisyytensä 1940, trikolo- vuodatusta ja valkoinen totuutta ja kunniaa. Lippua ri kiellettiin. Salkoihin nostettiin sirpillä ja vasaralla hieman muutettiin, jotta se erottuisi Itävallan lipusta. varustettu punalippu, jonka nurkkakulmaan kirjattiin Valkoista raitaa kavennettiin, ja punainen sävytettiin LIETUVOS TSR. Se korvattiin 1953 Neuvostoliiton li- hyytyneen veren kirsikanpunaiseksi. Väriä alettiin pulla, jonka alalaidassa oli kapea valkoinen ja leveä kutsua Latvian punaiseksi. vihreä raita. Latvia menetti itsenäisyytensä 1940. Latvian neu- vostotasavallassa otettiin 1953 käyttöön Neuvostolii- ton lippu, jonka alalaidassa siniset ja valkoiset aal- toviivat luonnehtivat maan merellistä sijaintia. Näin korvattiin lippu, jossa oli ollut pelkkä kirjainlyhenne LPSR. Neuvostoliiton romahdettua Latvia palautti it- senäisyytensä 1990, ja perinteikäs lippu palasi. Tasavaltainen trikolori oli kansallisen uudel- leen-heräämisen symboli 1980-luvulla. Se virallistet- tiin, kun Liettua ensimmäisenä neuvostotasavaltana julistautui itsenäiseksi 1990. Kilpailevaksi kansalli- seksi tunnukseksi on kuitenkin tullut suurvalta-aiko- jen monarkistinen vaakunalippu, Vytis. Se palautet- tiin 2004 valtiolipuksi. 18 19 IENI- ja ISO VUOHISA P ARI PITÄJÄNSAARI

Helsingistä SAVILAHTI NKAR PSI I M A R Tullimakasiininranta YRJÖSENPOHJA TERVASAARI SAVINIEMI

I HIETAKYLÄ JÄN S ELLI IH O V

i 2 Lappeenrannasta i Pietarista

katu yrä PPI LIPPUMAAILMAN p PA LAN m S y A u A k KOHTEETR ik E P T Suurlippu, 1 Suomen lipun aukio Suomen lipun tie, 1 2 RUK:n puisto Pohjoismaiden ja 3 3 BaltianInfopisteet maiden liput, Lipputornin puisto Kaupungin i infopisteet Er ott aja nk atu

tu a k Virolahdelta n se o k k Pietarista e K

KIRKKOJÄRVI

HAMINAN LIPPUMAAILMA THE FLAG WORLD OF HAMINA

HAMINAN LIPPUMAAILMA HAMINA-INFO Kokeile myös Haminan kaupunki mobiiliopastus- [email protected] Matkailuneuvonta palveluamme: SpaHotel Hamina hamina.moinavi.com Taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo Sibeliuskatu 32 p. +358 40 588 4703 p. 040 199 1330 WWW.HAMINA.FI [email protected] Avoinna ma-la klo 8-20 WWW.HAMINANLIPPUMAAILMA.FI VISITHAMINA.FI Viestintäpäällikkö Minna Nordström Kesäinfo p. +358 40 577 4469 Linnoituksen Lipputorni #kohtaamistenhamina [email protected] Kaivokatu 6 #maailmanluokanpikkukaupunki [email protected], p. 040 199 1346 #haminanlippumaailma Senior Advisor Kimmo Kiljunen Avoinna kesä-elokuussa #suomenlipuntie p. +358 50 511 3088 ma-pe 10-18, la-su 10-16 #suomensuurlippu [email protected] #monumentalflagoffinland