105 SYYSKUU/SEPTEMBER SILTA BRÜCKE 2018
Kesävaihto Saksassa - kielitaitoa ja kavereita
Kiitos, Maila! Tampereen yhdistyksen sihteerin muisteluita
Herbst im Goethe-Institut
Musik-Kabarett - Herr Tschirpke auf Finnland-Tournee
Zeitschrift für finnisch-deutsche Zusammenarbeit 1 Silta-Brücke 105/2018 PÄÄKIRJOITUS / LEITARTIKEL
Silta-Brücke 105 Kerran Nordkappiin ja Syyskuu 2018 takaisin September 2018
Kesäaika - loma-aika ja myös paras aika tutustua Euroopan pohjoisimpiin 2 Pääkirjoitus alueisiin. Nordkapp, lähes pohjoisin paikka Euroopassa, on maaginen paikka, joka vetää puoleensa myös paljon saksalaisturisteja. Magerøyan saarella sijaitseva 3 Leitartikel Nordkapp on myös historiallisesti merkittävä paikka. Jo vuonna 1553 kapteeni Richard Chancellorin laiva osui matkallaan Kiinaan vahingossa tänne ja Chancel- 4 Lyhyet lor nimesi paikan North Cape, koska luuli sen olevan mannerta. Hänen jälkeensä lukuisia “turisteja” vieraili Nordkappilla, kuten jo 1600 luvulla Francesco Negri 5 Leseecke: Italiasta ja 1700-luvulla prinssi Ludvig Filip I, joka pakeni vuonna 1795 Ranskan „Die Freibadclique”, Oliver Storz vallankumousta tänne. Kävijöiden joukossa oli myös muita kruunupäitä kuten Ruotsin kuningas Oskar ja Siamin kuningas Chulalongkorn. 6 Abschied und Zukunftspläne - Tässä faktat – mutta miten Nordkappiin parhaiten pääsee? Suomi-ystäville ja Herbst im Goethe-Institut meille, jotka asumme Suomessa, on kätevää yhdistää tällainen matka Suomen Lapin vierailulla. Kerran elämässä Nordkappille ja sitä ennen uimaan Inarijärveen 8 Marco Tschirpke zu Gast in voisi silloin olla mottona. Me ajoimme Nurmeksen, jossa pääsimme tutustumaan Finnland karjalaiskulttuurin vaikuttavaan nähtävyyteen Bomban taloon, Kuusamon ja Po- sion (Pentikin museot) kautta Pohjois-Norjaan. Liikkeellä oli paljon myös muita 10 Saksalaisen isoisän jäljillä - innokkaita matkaajia, eikä ainoastaan moottoripyörillä, autoilla ja busseilla, vaan Finnlandkämpfer Ernst Mock palasi myös polkupyörillä ja jalan – nordic walkingia parhaimmillaan… Nordkapp it- Suomeen 1919 sessään on kylmä ja tuulinen paikka ja yleensä pilvien peittämä. On oltava onnea matkassa, että pääsee ihailemaan vaikuttavaa maisemaa ja keskiyönaurinkoa. Tie 11 Vereinsrubrik on kapea, mutta bussien ja kuorma-autojen ohi mahtuu, jos samanaikaisesti tiellä ei satu tallaamaan myös lampaita ja poroja. Vielä piipahdus Hammerfestiin ja sit- 12 Yhdistyspalsta ten Altan ja Kautokeinon kautta takaisin Suomeen. Enontekiö, Muonio, Kolari ja Pello ovat takanapäin, kun saavumme Tornionjoelle ja kuuluisaan Aavasaksaan. 13 Vaihtokokemuksia Jo 1736 Ranskan tiedeakatemian tutkijat Pierre Maupertuis´n johdolla tekivät täällä geofysikaalisia mittauksia. Nykyään ympäristö on yksi Suomen virallisia 14 Yhdistysten ohjelmatiedot kansallismaisemia ja Unescon suojeluksessa. Samalla Aavasaksa on eteläisin piste, Programme der Vereine josta keskiyön aurinkoa voi ihailla. Juhannusjuhlat ovat täällä kuuluisia… Rajakaupunki Tornion ja Oulun kautta jatkamme Saimaalle, jossa jo Siilin- 15 Yhdistysten yhteystiedot järvellä tunnemme olomme taas kotoisaksi lupsakoiden savolaisten seurassa. Kontaktdaten der Vereine Suomen maa-alan laajuus teki meihin matkallamme vaikutuksen ja on hienoa, että liitossamme on edustettuna myös yhdistyksiä Rovaniemeltä, Oulusta, Kuhmosta ja Kalajoelta. Ehkä meidän tulisi myös Ivalossa, Sodankylässä ja Enon- tekiöllä saada yhdistystoiminta jaloilleen, jotta lappilainen tai pohjoissuomalai- nen ääni tulisi kuorossamme vieläkin kuuluvammaksi.
Luise Lie änder-Leskinen SSYL:n puheenjohtaja
SUOMI-SAKSA YHDISTYSTEN LIITTO ry:n JÄSENLEHTI MITGLIEDSZEITSCHRIFT DES VERBANDES DER FINNISCH-DEUTSCHEN VEREINE e.V.
PÄÄTOIMITTAJA/CHEFREDAKTEURIN Paula Schuth, vs. toiminnanjohtaja * TOIMITUSNEUVOSTO/REDAKTION Anna Arola, Ansgar Franken- berg, Luise Lie änder-Leskinen, Anke Michler-Janhunen * OSOITE/ADRESSE Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki, puhelin/Telefon +358 44 700 5511, telekopio/Telefax +358 9 654 010 * VERKKOSIVUT/INTERNETSEITEN www.ssyl. * SÄHKÖPOSTI/E-MAIL info@ssyl. * ULKOASU/LAYOUT Paula Schuth, info@ssyl. * KIRJAPAINO/DRUCK Painotalo Plus Digital, PL 80, 15101 Lahti, www.ppd. * ILMOITUKSET/ANZEIGEN Paula Schuth, info@ssyl. * PANKIT/BANKEN Danske Bank FI06 8000 1501 8130 50, Nordea FI05 1745 3000 0793 11, Sparkasse Schwarzwald-Baar DE29 6945 0065 0000 0615 73. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, viikoilla 9, 22, 36 ja 48. Lehden aineis ton tulee olla toimituksessa kuukautta aikaisemmin. Die Zeitschri erscheint viermal im Jahr, in den Wochen 9, 22, 36 und 48. Das Material soll in der Redaktion etwa einen Monat früher sein. Seuraava lehti nro 106 ilmestyy viikolla 48/2018. Die nächste Silta-Brücke Nummer 106 erscheint in der Woche 48/2018. ISSN 0781-5824. * KANSIKUVAT/TITELBILDER Paula Schuth. Jäsenet saavat lehden maksettuaan jäsen mak sun. Lehdessä olevien artikkelien kirjoi ttajat vastaavat omista kirjoituk sis taan. Toimitus ei vastaa teksti-, mainos- ja kuvamateriaalista. Die Mitglieder erhalten die Zeitschri , wenn der Mitgliedsbeitrag bezahlt ist. Artikel mit Ver fasserangabe brauchen nicht mit der Meinung der Redaktion übereinzustim men. Für Manus kripte, Werbematerial und Bilder wird nicht geha et. Kaikki oikeudet pidätetään/Alle Rechte vorbehalten.
Silta-Brücke 105/2018 PÄÄKIRJOITUS / LEITARTIKEL
Einmal zum Nordkap und wieder zurück…
ommerzeit – Ferienzeit und auch die Sbeste Zeit, um Europas Norden zu erkunden. Eine Art magischer Ort, der auch viele deutsche Touristen anzieht, ist wohl das Nordkap – der (fast) nörd- lichste Punkt Europas mit seinen 71° 08’ 01’’ nördlicher Breite auf der Insel Magerøya – mit dem Festland verbunden durch den 1999 fertiggestellten 6875 m langen Nordkaptunnel. Das Nordkap ist ja auch ein historisch bemerkenswerter Ort – schon 1553 kam das Schi Ed- ward Bonaventura des Kapitäns Rich- ard Chancellor auf der Suche nach der Nordostpassage nach China sozusagen aus Versehen hierher und Chancellor nannte es „North Cape“ in dem Glauben, Festland vor sich zu haben. Nach ihm waren schon im 17. (Francesco Negri aus Vorstandssitzung des SSYL am 25.8.2018 in der Deutschen Bibliothek, Helsinki. Vorne (v.l.) Kirsi Ravenna in Italien) und 18. Jahrhundert Aaltonen-Kiianmies, Luise Lie änder-Leskinen, Marjaliisa Hentilä und Maiju Boenisch. Hintere - Prinz Ludwig Philipp I. kam 1795 wohl Reihe (v. l.) Gottfried E e, Paula Schuth, Jouko Pasi und Eero Pajula. auf der Flucht nach der französischen Revolution hierher – etliche „Touristen“ am Nordkap – von anderen gekrönten sogar zu Fuß – Nordic Walking im ei- tellt. Heute ist die Umgebung eine der Häuptern, wie König Oskar von Schwe- gentlichen Sinne… Das Nordkap selbst Unesco-geschützten, oziellen National- den und König Chulalongkorn von Siam ist ein kalter und windiger Ort (Anfang landscha en Finnlands und zugleich ist ganz zu schweigen. August ca. +10 °C) und zumeist von Aavasaksa der südlichste Punkt, von dem Soweit die Fakten – aber wie kommt Wolken bedeckt. Man muss also Glück aus die Mitternachtssonne bewundert man denn am besten dahin? Für Finn- haben, wenn man die tolle Aussicht werden kann. Die Feiern zu Mittsommer landfreunde und uns, die wir in Finn- bewundern will, oder etwa die berühm- hier sind berühmt. land leben, bietet es sich an, eine solche te Mitternachtssonne an dieser Stelle Über die Grenzstadt Tornio, Kemi und Fahrt in den Norden mit dem Besuch genießen will. Die Straße zum Nord- Oulu ging es zurück an den Saimaasee, des nnischen Lapplands zu verbinden. kap ist schmal, aber man passt auch an wo uns schon in Siilinjärvi im Kreise der Einmal im Leben das Nordkap sehen und einem Bus oder Lastwagen vorbei, wenn entspannten Savolaxbewohner heimatli- vorher im Inarisee schwimmen – könnte nicht gerade Schafe oder Rentiere sich che Gefühle kamen. das Motto sein. Wir sind jedenfalls über gleichzeitig auf der Fahrbahn tummeln. Die Weitläu gkeit Finnlands wurde Nurmes – mit dem eindrucksvollen Noch ein Abstecher zur (nach eigener uns auf dieser Reise so richtig bewusst Bombatalo als wichtiger Anschauungsort De nition) nördlichsten Stadt Europas, und es ist schön, dass wir auch (nord-) der karelischen Kultur – und Kuusamo Hammerfest; und dann über Alta und nnisch-deutsche Vereine von Rovanie- mit seinen Hügeln und dunklen Nadel- Kautokeino zurück nach Finnland. mi über Oulu, Kuhmo und Kalajoki als wäldern – besonders im Winter ist das Enontekiö, Muonio, Kolari und Pello Mitglieder des Verbandes haben. Viel- Skigebiet um Ruka sehr beliebt, sowie liegen hinter uns, als wir den Tornionjoki leicht sollten wir auch in Ivalo, Sodankylä Posio – berühmt durch Pentiks Museen (-Fluss) und das berühmte Aavasaksa und Enontekiö Standorte anstreben, und als Heimatort Anu Pentiks – nach erreichen. Aavasaksa liegt im Tal des damit der lappische bzw. nord nnische Nordnorwegen gefahren, um das Nord- Flusses und erhebt sich immerhin 242 m Ton noch mehr Gehör im Gesamtchor kap zu erreichen. Unterwegs waren auch über dem Meeresspiegel. Schon 1736 hat bekommt. viele andere Nordkapbegeisterte, und hier eine Wissenscha lergruppe der fran- zwar nicht nur mit Motorrad, Auto und zösischen Akademie der Wissenscha en Dr. Luise Lie änder-Leskinen Bus, sondern auch mit Fahrrädern und unter der Leitung von Pierre Maupertuis Vorstandsvorsitzende des SSYL geophysikalische Messungen anges-
3 Silta-Brücke 105/2018 LYHYET JA INFO
Der Finnische Deutschlehrerverband und der Verband der Finnisch-Deutschen Vereine laden herzlich ein zum Tag der deutschen Sprache Messe & Workshops 29.9.2018 Deutsche Schule Helsinki, Malminkatu 14, Helsinki
PROGRAMM
I WORKSHOPS: (Voranmeldung) 9.30–10 Anmeldung und Ka ee 10–11.30 Workshops für Deutschlehrpersonal (u.a. DSH, eOppi, eTwinning, Goethe-Institut, Hueber Verlag, Otava, Sanoma Pro, Ylioppilaslautakunta) 11.30–12 Mittagessen für die Workshopteilnehmer
II MESSE UND SEMINAR: (freier Eintritt ohne Anmeldung) 11–12.30 Messe mit Ka eestand, Finnisch-Deutsche Institutionen stellen sich vor u.a. Deutsche Botscha , Schweizerische Botscha , Freunde der Schweiz in Finnland, Österreichische Botscha , Finnland-Österreich-Verein, Deutsch-Finnische Handels- kammer, Deutsche Bibliothek, Deutsche Gemeinde in Finnland, Goethe-Institut, Aue Sti ung, eOppi, Otava, SanomaPro, Hueber Verlag, Opetushallitus, Suomen kielten- opettajien liitto ry 12.30–13 Kulturprogramm und Ka eestand 13–14 Vortrag: Deutsch in Litauen, Dr. Eglė Kontutytė, Universität Vilnius 14–15 Vortrag: Deutsch-Finnische Wirtscha sbeziehungen, Stellvertretender Geschä s- führer Jan Feller, Deutsch-Finnische Handelskammer 15-16 Lesung: Schuhe kann man nur auf Deutsch verkaufen, Dieter Hermann Schmitz liest aus seinem humoristischen Roman Die Dackel sterben aus
Weitere Informationen und Anmeldung: www.suomensaksanopettajat. und www.ssyl. . Herzlich willkommen!
“Saksalainen Helsinki” -jäsenmatka 9.–11.11.2018 on TÄYNNÄ!
Jäsenistön keskuudessa suuren suosion kerännyt jäsenmatka “Saksalainen Helsinki” on täynnä, em- mekä valitettavasti voi ottaa vastaan enää uusia ilmoittautumisia. Yhdistysmatkalle otettiin vajaa 40 osallistujaa. Ilmoittautumisia on tullut huomattavasti tätä enemmän, ja kaikki kiinnostuneet eivät tänä syksynä päässeet mukaan.
Liitto suunnittelee järjestävänsä vastaavan matkan myös ensi vuonna. Silloin mukaan pääsevät ne jäsenet, jotka eivät tänä vuonna matkalle osallistuneet. Pyrimme tiedottamaan ensi vuoden jäsen- matkasta ajoissa kaikille yhdistyksille, jotta mahdollisimman moni halukas pääsisi mukaan.
Matkan osallistujamäärä on vierailukohteittemme määräysten takia rajoitettu reiluun n. 30 henkeen.
Terveisin, SSYL:n hallitus ja vs. toiminnanjohtaja Paula Schuth
4 Silta-Brücke 105/2018 LESEECKE
Vaihto-oppilaaksi Der rote Badeanzug und das Ende des Saksaan! Krieges… TEKSTI: PAULA HELIN, PAULA SCHUTH Oliver Storz: Die Freibadclique (Schirmer Graf )
uoden 2019 vaihto-oppilaspaikat TEXT: DR. LUISE LIEFLÄNDER LESKINEN, BILD: SCHIRMER GRAF VSaksaan tulevat hakuun 1.10.2018. Hakuaika kestää 31.1.2019 saakka. SSYL etsii vaihto-oppilaiksi avoimin Oliver Storz beschreibt in seinem Buch mielin liikkeellä olevia yläkoululaisia Die Freibadclique wie Jungen des Jahrgangs ja lukiolaisia, joilla on vähintään sak- 1929 den letzten Kriegssommer 1944 und den san kielen perusteet hallussa. Vaihdon Nachkriegssommer 1945 erleben – zwischen ju- aikana kieltä ja kulttuuria oppii käytän- gendlicher Neugier und großem Interesse für die nössä, sillä vaihto-oppilas asuu Saksassa sich im Freibad aalenden schönen Mädchen und isäntäperheessä ja käy paikallista koulua. der Furcht vor dem, was noch auf sie zukommt, Vaihtoajat ovat: wie z.B. die Teilnahme am „Endkampf“ in letzter 1) Yksi kuukausi (yläkoulu ja lukio): Minute, d.h. für die Jungs die Einberufung Lyhyet kuukausivaihdot suomalaisten zum Westwalleinsatz. Schließlich das Ende des koulujen loma-aikaan kesä–heinäkuussa Krieges – nicht ohne Verluste auch bei der Clique 2019, jolloin Saksassa käydään vielä – und die Konkurrenz der amerikanischen GIs in koulua. Hakijoilta edellytetään vähintään Bezug auf deutsche Mädchen… vuoden saksan kielen opintoja ennen Die Kontraste in diesem Roman sind groß vaihtoa. und zeigen, wie Jugendliche im Alter von 15-16 2) Kolme kuukautta (lukiolaiset): Jahren, die eigentlich nur Augen für das andere Keskipitkät kolmen kuukauden vaih- Geschlecht und ihre eigenen pubertären Prob- dot toteutuvat elo–marraskuussa 2019. leme haben, sich zwangsweise mit der Nazipoli- Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen tik und den Weltkriegsereignissen konfrontiert vuoden saksan opintoja ennen vaihtoa. sehen, ihnen nicht entkommen können und z.T. 3) Lukuvuosivaihto (lukiolaisille): auch auf der Strecke bleiben. Pitkät, lukuvuoden 2019–2020 kestävät Fast schon erschütternd ist das Ende der Erzählung, als die verbliebenen Jugendli- vaihdot alkavat syyskuuun puolivälissä chen wieder im alten Klassenzimmer sitzen (das noch genauso roch wie immer) und ja loppuvat kesä–heinäkuun vaihteessa. ihr Lateinlehrer seinen Cäsar hervorzieht, um zu fragen, wo sie stehen geblieben Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen waren. „Außer Spesen nichts gewesen…“ könnte man sagen. Storz hat es verstanden, vuoden saksan opintoja ennen vaihtoa. die Leser mitzureißen, indem er schwere Zeiten und schreckliche Ereignisse durch die Vuoden 2018 aikana vaihto-oppilaiksi Augen eines Pennälers sieht und beschreibt. Saksaan on lähtenyt SSYL:n ja DGF:n Das Unrecht des von Deutschland angezettelten Zweiten Weltkrieges wird so yhteistyönä 85 suomalaista ja Saksasta kristallklar und das Leiden von Millionen Menschen in nuce dargestellt. Ein äußerst Suomeen 24 saksalaista nuorta. lesenswertes Buch.
Lähde mukaan vaihto-oppilaaksi! Lisätietoja: www.ssyl. /oppilasvaihto
Paula Schuth jatkaa vs. toiminnanjohtajana
TEKSTI : SSYL
TM, medianomi Paula Schuth jatkaa VSSYL:n vs. toiminnanjohtajana. Paula Schuth jatkaa toiminnanjohtaja Paula Helinin hoitovapaan aikaista si- jaisuutta 30.4.2019 saakka. Schuth aloitti toiminnanjohtajan äitiyslomasijaisena liiton toimistossa 1.8.2017.
5 Silta-Brücke 105/2018 Abschied und Zukunftspläne Einblicke in den Herbst des Goethe-Instituts
TEXT UND BILD: PAULA SCHUTH, ALENA FLEMMING Jäähyväiset ja tulevaisuudensuunnitelmat Goethe-Institutin syksy
sehr gute Ausgangslage für unsere Arbeit. Gleichzeitig muss man sich aber mit Fra- gen über die Relevanz der eigenen Arbeit beschä igen, mit welchem Programm und mit welchen Fragestellungen wir als Goethe-Institut in die Zukun schauen wollen. Wie sehen Sie da die Zukun des Goethe-Instituts? Das Goethe-Institut sollte ein o enes Haus sein, eine Plattform für Gespräche und Kontakte, für ein Zusammentre en von verschiedenen Akteuren. Wir sind eine Mittlerorganisation. Unsere Auf- gabe ist es Leute zusammenzubringen um Neues zu scha en, einen Funken zu setzen, Diskurse und Perspektiven Geschäftsführerin Dagmar Ossenbrink leitet die Deutsch-Finnische Handelskammer seit ermöglichen, die den Blick erweitern vier Jahren. können. Welche emen oder Ideen sind da für Sie gerade aktuell? Es ist interessant, daß die gleichen Pirjo Hangaslahti-Brech (l.) und Isabel Hölzl (r.) trafen sich im Goethe-Institut zum Gespräch mit Paula Schuth. emen, z.B. Diskriminierung und Ras- sismus, au auchen, die mich schon in Brasilien beschä igt haben. Ich bin mit ch bin im Goethe-Institut zum Zusammenarbeit zu fördern. Die Tätig- der Illusion nach Finnland gekommen, Gespräch mit Institutsleiterin Isabel keiten des Instituts haben sich mit den I daß diese emen hier nicht so relevant Hölzl und Pirjo Hangaslahti-Brech, Jahren auch verändert, so wie auch das wären. Interessant ist auch der Austausch Projektkoordinatorin im Kulturpro- Publikum. mit nicht nur der deutscher Kultur und gramm, eingeladen. Seit einem Jahr Hier in Finnland besteht ein reges Deutschland, sondern ein breiterer multi- leitet Isabel Hölzl, nach Aufenthalten Interesse an Kultur, auch der deutschen. lateraler Austausch. Nur so ist es möglich in Sao Paolo und München, das Nur gleichzeitig sinkt die Anzahl der Sachen durch einen anderen Blickwinkel Goethe-Institut hier in Helsinki. Pirjo Deutschkönner. zu betrachten. Hangaslahti-Brech dagegen verabschie- Mit welchen Gedanken haben Sie Was sehen Sie hier spezi sch in dete sich nach knapp 32 Jahren Goethe- letzten Herbst die Leitung des Goethe- Finnland als Herausforderungen? Institut in die wohlverdiente Rente. Instituts hier in Helsinki übernommen? Wie kommen wir raus aus Helsinki, wie In Finnland gibt es das Goethe-Institut Der eigene Hintergrund und die Er- an andere Orte ran? Es gibt da sehr viel seit 1963. Erst in Helsinki, Turku und fahrungen prägen einen natürlich. Aus Potential auch außerhalb der größeren Tampere und ab 1998 dann nur noch in Brasilien und München kommend Städte. Wie könnten wir diesem Gefälle Helsinki. Weltweit ist das im Jahr 1951 sieht die kulturelle Landscha hier sehr zwischen Stadt und Land entgegensteu- gegründete Kulturinstitut in 90 Ländern anders aus. Mich überraschten das große ern? Als Beispiele aus unserem Angebot vertreten. Die Aufgabe des Instituts ist Interesse und ein tolles Publikum. Die z.B. die Filmclubs, die Filmausleihe es, die Kenntnis der deutschen Sprache Leute kommen sehr gerne und nehmen und die Onleihe, die in ganz Finnland im Ausland und internationale kulturelle teil an Veranstaltungen. Ich sehe hier eine
6 Silta-Brücke 105/2018 zugänglich sind. Auch in der Bibliothek hier bei Ih- nen wird sich einiges ändern? Ja, wir sehen die Bibliothek mehr als einen Begegnungsraum, der sich immer verändert. Die Anzahl der Menschen in Finnland, die die deutsche Sprache beherrschen, nimmt seit Jahren ab und unser Publikum sind nicht nur Men- schen, die Deutsch können, sondern alle, die hier in Finnland leben. Diese Voraussetzung setzt natürlich auch bestimmte Maßstäbe für die Bibliothek. Der Comicbestand nimmt z.B. zu, da das Comic als Medium nicht so große Deutschkenntnisse verlangt. Auch Filme werden sehr viel ausgeliehen, eben so Reiseliteratur. Und wie sieht der kommende Herbst im Goethe-Institut aus? Wir beteiligen uns an einem EU-weiten Projekt „Freiraum“, bei dem es um Gren- Saksalainen gra titaiteilija Hombre (Pablo Fontag- zen und Freiheit geht. Durch das Projekt nier) osallistui kesällä omilla töillään Street Art Pasila sind im Herbst zwei bulgarische Künst- -projektiin. Toteutettuaan hienon seinämaalauksen ler in Helsinki eingeladen. Im Herbst Itä-Pasilaan Hombre SUK kävi myös Goethe-Institutissa ja loi teoksen sen rappukäytävään. erwarten wir auch wieder Stadtschreiber, Matthias Göritz, Jochen Schmidt und Nevfel Cumart, die sich als Residenzau- irjo Hangaslahti-Brech on tuttu tulee jäämään mieleesi? toren in Tampere und Helsinki aualten Pkasvo kaikille Goethe-Institutin Työ Goethe-Institutissa on ollut vaihtele- werden. Und noch ein erwähnenswertes ystäville lukuisista kulttuuritapah- vaa ja mielenkiintoista. Työuraan on Projekt ist das Street Art Pasila Projekt, tumista, joita hän on vuosien varrella mahtunut lukuisia hienoja kulttuuri- bei dem Grati-Künstler aus verschie- ollut mukana toteuttamassa. Musiikin, projekteja ja mahdollisuus olla to- denen europäischen Ländern, auch tanssin ja teatterin ohella erityisesti teuttamassa laadukasta ja monipuolista Deutschland, ihre Kunststücke in den elokuva on ollut yksi Pirjon keskeisiä kulttuuriohjelmaa. Työ varsinkin tanssin, Sommermonaten in Ost-Pasila verewigt kiinnostuksen kohteita ja yleisö onkin elokuvan ja musiikin parissa on koros- haben. osana Goethe-Institutin ohjelmis- tunut. Erityisesti mieleen ovat jääneet toa saanut nauttia useista hienoista Pina Bauschin vierailu vuonna 2005, Vielen Dank für das Gespräch und elokuvasarjoista. Pirjo on nyt jäänyt Sascha Walz, Goethe-Institutin panok- einen erlebnisreichen Kulturherbst! eläkkeelle 32 vuoden jälkeen. Hän on set Sodankylän elokuvajuhlilla sekä toiminut Saksan kulttuurin parissa DocPoint- ja R&A -elokuvafestivaaleilla. Goethe-Institutissa lokakuusta 1986. Millä mielin katsot nyt tulevaan, Pirjo, miten aikoinasi päädyit mitä jäät työstäsi kaipaamaan? Goethe-Institut Finnland Goethe-Institutiin töihin? Mitä jään kaipaaman? En halua jäädä Salomonkatu 5 B Luin koulussa pitkän saksan ja lähdin kaipaamaan mitään. Elokuvaa ja tanssia 00100 Helsinki ylioppilaskirjoitusten jälkeen Saksaan voin jatkossakin samalla lailla seurata p. 044 7222710 töihin. Palasin sieltä 15 vuoden jälkeen ja katsoa täällä ja muualla, se ei katoa perheen kanssa takaisin Suomeen ja mihinkään. Toisaalta voi ottaa iisimmin, halusin työn, joka liittyi saksan kieleen. keskittyä lapsenlapsiin, kuntoiluun ja - kielikurssit ja Tätä kautta päädyin Goetheen, ensin omaan hyvinvointiin. Kollegat säilyvät tutkinnot - kirjasto ja E-lainaus hallintotehtäviin ja sitten kulttuurin ja heitä voi tavata muissa yhteyksissä - DVD-lainaus pariin. Minä ja tämä työ ollaan kasvettu jatkossakin. En halua katsoa taaksepäin, - kulttuuritapahtumat yhdessä. Kulttuurituottajakoulutusta ei vaan eteenpäin. Hienoja vuosia varmasti - uutiskirje ja tapahtumakalenteri ollut minun aikanani ja työ on opettanut tulossa. - neuvonta ja koulutus tekijää. Minulla on varmasti ollut organi- saksanopettajille soimiskykyä ja iso kiinnostus kulttuuria Toivotamme Pirjolle kaikkea hyvää www.goethe.de/ins/ / kohtaan. ja hienoja eläkepäiviä! Minkälaisena työ Goethe-Institutissa
7 Silta-Brücke 105/2018 Marco Tschirpke zu Gast in Finnland Gedichte und Lieder in überwiegend komischer Manier
INTERVIEW: PAULA SCHUTH, BILD: HARRY SCHNITGER
So sehr viel anderes als der Alltag um- gibt einen ja nicht. Da ähnelt sich der Erfahrungshorizont der Europäer. Ich buddle o nach historischen Anekdoten oder Fußnoten der Geschichte, um sie ins Verhältnis zu setzen zur Gegenwart. Ma- rie Antoinette zum Beispiel hat man die Rente verweigert. Erst danach hat sie den Kopf verloren. Aber das ist in meinem Gedicht natürlich ganz zart formuliert. Sie sind Dichter und Musiker, warum das Kabarett? Was ermöglicht diese Kombination? Schieres Unvermögen! Weder omas Mann noch Dmitri Schostakowitsch haben sich für diese Kombination ent- schieden. Aber im Ernst: Was ich mache, ist weit weg von dem, was man landläu g unter Kabarett versteht. Aber ich nutze dieselben Bühnen wie die Kollegen, deren Gros sich mit dem Kleinklein der Tagespolitik befasst. Wenn man zwei Ge- sellscha sordnungen kennengelernt hat, ndet man nachher vieles komisch. Eines Ihrer Markenzeichen sind Lap- suslieder, was können wir uns darunter vorstellen? Ein Zeitungsmann beschrieb es mal so: Ein Lapsuslied sei wie die Träne im Auge eines Pudels, der einen Schönheitswett- bewerb gewonnen hat. Sie glitzert kurz auf, weil sie etwas Helles spiegelt und einen Moment lang die Andeutung einer usik-Kabarettist Marco Tschirpke Finnland auf Vereinstournee mit Ihrem Nuance beherbergt. Grob gesagt: Den Mkommt im Oktober mit seinem preisgekrönten Programm „Empirisch Liedern fehlt es am Refrain. Der Kehr- musikalischen Kabarett-Programm nach belegte Brötchen”. Worum geht es im reim ist verweigert. Finnland auf Vereinstournee. Marco Programm? Sie haben den diesjährigen Tschirpke ist 1975 in der DDR geboren Es geht um Erfahrungen mit der Jetztzeit. Deutschen Kleinkunstpreis in der und aufgewachsen, hat Klavier und Um den Irrtum als Grundlage jeden Kategorie Chanson/Lied/Musik bekom- Musiktheorie studiert und lebt mit Frau Fortschritts. Darum, dass ich kürzlich men. Welche Bedeutung hat eine solche und zwei Kindern in Berlin. Seit 2003 mein Basilikum mit Milch gegossen Auszeichnung für Sie als Künstler? tritt er als Bühnenkünstler mit Solopro- habe und feststellen musste, dass auch Sie gewinnt Bedeutung erst in dem Mo- grammen auf. Im Februar wurde er mit P anzen an Laktoseintoleranz leiden ment, wo der Auszeichnung wegen so dem Deutschen Kleinskunstpreis 2018 können. schöne Engagements zustande kommen (Chanson/Lied/Musik) ausgezeichnet. Ihre Gedichte und Geschichten wie diese kleine Tournee durch Finn- Tschirpkes Au ritte werden für ihre hohe erzählen o vom Absurden im Alltag. land. Ich bin ernstlich neugierig auf die Musikalität und den Witz des Alltages Was macht den Alltag so komisch und angeblich wortkargen Finnen. Aber bei gelobt. warum dient er als gutes Material für Temperaturen von gefühlt Minus 60 Sie kommen im Oktober nach Ihr Scha en? Grad Celsius scheint mir eisiges Schwei-
8 Silta-Brücke 105/2018 gen durchaus angebracht zu sein. Ihre Tournee in Finnland und das Pub- Au rittstermine: Die Jury schrieb in ihrer Beurtei- likum hier im Norden? So 7.10. Oulu, Au rittsort und Uhrzeit lung, dass Ihnen „Verse und Melodien Ich erwarte lediglich, dass meine o en (www.ssyl. /oulu) wie Geistesblitze einfallen”, ist dies Daunenjacke hält, was ihr Verkäufer mir Mo 8.10. Helsinki, Deutsche Schule, wirklich so? versprochen hat. Aber darüber hinaus Malminkatu 14, 18 Uhr In glücklichen Momenten schießen hab ich keine Erwartungen. Meine Vor- Di 9.10. Tampere, Kulttuuritalo Laikku, einem Dinge ins Hirn, die tatsächlich freude genügt mir vollauf. Keskustori 4, 19.30 Uhr kaum der weiteren Formung bedürfen. Und zum guten Schluss vielleicht Mi 10.10. Turku, Ravintolalaiva Majland, Aber sobald ein Sachverhalt komplexer noch ein Vers über uns Finnen… Linnankatu 38, Einlass 18 Uhr ist, womöglich eine Recherche erfordert, Da Sie einen ganz berechtigten Anspruch Do 11.10. Jyväskylä, Talliteatteri Julius, kann ein Gedicht oder Lied auch richtig darauf haben, dass ich nicht irgendetwas, Hämeenpohjantie 50, 18 Uhr Arbeit machen. Die Hauptarbeit besteht sondern etwas Zutre endes reime, werde www.ssyl. freilich darin, vergessen zu machen, dass ich diesem Wunsch erst nach erfolgter Arbeit drin steckt. Tour entsprechen können. Haben Sie Welche Erwartungen haben Sie an Geduld mit mir!
„Frau Marthe“ zu Besuch in Savonlinna…
TEXT: DR. LUISE LIEFLÄNDER-LESKINEN, BILD: VALTTERI HIRVONEN, SAVONLINNAN OOPPERAJUH-
as ema des Faust und seines DKampfes mit Mephisto ist in diesem Sommer in Savonlinna mit Gounods Oper Faust auf spektakuläre Weise realisiert worden und ich sprach mit Frau Marthe, die Mephisto schöne Augen macht, während Faust und Margareta sich ihrerseits in Frau Marthes Garten näherkommen. Sie wird verkörpert von Mezzosopran Tiina Penttinen, die schon seit 12 Jahren als Sängerin in Tiina Penttinen, Frau Deutschland lebt. „Ich habe 2006 mein Marthe, in Gou- Diplom an der Sibelius Akademie in nods Oper Faust bei den Helsinki gemacht und schon Ende 2005 Savonlinna Opernfest- habe ich für die Oper Chemnitz vorge- spielen im Juli. sungen und gleich einen Vertrag dort bekommen. Als ich nach Chemnitz bemerken, aber sie ho e doch sehr, dass Jahre alt wurde, gesungen. ging, konnte ich praktisch kein Deutsch das nicht einschneidend sei. Als ich Tiina P. frage, ob sie auch und ich habe schnell gemerkt, dass die Von Savonlinna aus wird Tiina P. nächstes Jahr wieder nach Savonlinna Leute dort nur wenig Englisch konnten. direkt nach Minden fahren, denn im kommen werde, sagt sie mir, dass sie Also habe ich Deutsch gelernt und das Stadttheater Minden wird ab Anfang im nächsten Jahr zwar nicht hier singen Deutsche hat in meinem Kopf bald September Wagners Götterdämmerung würde, aber gern als Touristin einige Tage schon fast das Englische verdrängt, so aufgeführt und sie singt dort. kommen würde. Sie liebt es besonders, präsent war es. Ich konnte in den ersten Weiterhin ist Tiina P. für die neue Kreuzfahrten auf dem Saimaasee zu Jahren in Deutschland fast kein Englisch Oper von Jaakko Kuusisto Jää (nach dem machen und dabei die frische Lu und mehr…“ Inzwischen lebt Tiina Penttinen Roman von Ulla-Leena Lundberg), die die wunderbare Natur zu genießen. als Freelancer in Leipzig und ist ganz ab Januar an der Nationaloper Helsinki Willkommen wieder in Savonlinna, Tiina begeistert von der musikalischen Vielfalt laufen wird, engagiert als Lydia Man- Penttinen! und Geschichte dieser Stadt. ström. Die Oper wird im Frühjahr zwölf- Als ich Tiina Penttinen zum deutschen mal aufgeführt. Luise Lie änder-Leskinen ist Vorstandsvor- Musikleben überhaupt befrage, hebt Auch Liedkonzerte singt Tiina P. gern, sitzende des Verbands der Finnisch-Deutschen sie hervor, wie viele eater und kleine wenn nur Zeit dazu bleibt. So habe sie Vereine und Vereinsmitglied aus Savonlinna Opernhäuser es dort (noch) gebe. Eine z.B. bei der Erö nung der Ausstellung Tendenz zur Verringerung sei zwar zu von Georg Baselitz, der in diesem Jahr 80
9 Silta-Brücke 105/2018 Saksalaisen isoisän jäljillä Finnlandkämpfer Ernst Mock palasi Suomeen 1919 TEKSTI: MARJALIISA HENTILÄ, KUVA: MARJALIISA HENTILÄ JA CHRISTINA MOCK-HONGISTON KOTIALBUMI
Christina Mock-Hongisto on tutkinut isoisänsä sukujuuuria ja kulkenut tämän jalanjäljissä Saksassa ja Belgiassa.
Ernst Mock palveli Itämerendivisioonassa ja palasi Suomeen 1919.
ajoilta. Hiekassa on bunkkereita, suojia ja laajoja hiekkarantoja, on näkymiä tuhoutuneista taloista, mutta myös turistikohteita. Ernstin sotilaspassissa on merkintöjä useasta Belgian taistelusta. iimeisetkin Itämerendivisioonan 1919 alussa takaisin Suomeen, ja paris- Yksi tehtävä oli vartioida Yser-joen suuta. Vsotilaat joutuivat rauhansopimuksen kunta meni vielä keväällä naimisiin ja Asiakirjat osoittavat, että Ernst anoi siir- mukaan lähtemään Suomesta joulukuus- asettui asumaan Helsinkiin. toa pois tukalalta länsirintamalta. Tässä sa 1918. Kun Suomen ulkopoliittinen He saivat seuraavana vuonna pojan, vaiheessa Suomeen lähetettävää Itäme- suunta oli muuttunut ja maailmansota Björn Mockin, Christinan isän. rendivisioonaa koottiin ja hänet valittiin loppunut, useita kymmeniä Finnland- Miten romanssi saksalaisen meri- siihen. Hän tuli Suomeen rannikkopans- kämpfereitä palasi seuraavana vuonna miehen ja Signen välillä oikein syntyi? sarilaiva Beowul n miehistössä torpedo- Suomeen. Saksa oli lyöty maa, missä val- Christina kertoo, että isoäiti oli töissä asiantuntijana. litsi suuri puute kaikesta. Saksan armeija Hietalahden telakan konttorissa. Meri- Ernst Mock aloitti Suomessa perhe- jouduttiin supistamaan minimiin, joten miehet asioivat siellä, ja isovanhemmat elämän Signen kanssa. Ernst työllisti heti yhtäkkiä satoja tuhansia sotilaita jäi työt- tutustuivat tällä tavoin. itsensä ostamalla Signen veljen sälekaih- tömiksi. Työttömyys ja puute – ja joskus Ernst suoritti asepalveluksensa laivas- dintehtaan. Myös hänen nuorempi myös rakkaus – motivoivat usean sotilaan tossa ja oli 20-vuotias, kun maailman- veljensä Hermann Mock tuli Suomeen. palaamaan takaisin Suomeen - heihin sota syttyi. Hän oli syntynyt Stuttgartin Kumpikin toimi oman kaihdin- ja mar- ystävällisesti suhtautuneeseen maahan. lähellä Haigerlochin kaupungissa, missä kiisitehtaansa johdossa. Myös Christina Niin teki myös matruusi Ernst Mock, vanhemmilla oli Gasthaus. Vanhemmat ja hänen isänsä työskentelivät myöhem- Christina Mock-Hongiston isoisä. Hän kuolivat peräjälkeen sodan aikana. Hänen min perheyrityksessä. oli ennen Suomesta pois lähtöään jou- joukko-osastonsa sijoitettiin Belgian ran- Kun Suomen Kuvalehteen haastateltiin lukuussa 1918 kihlannut helsinkiläisen nikolle. Katselemme yhdessä Christinan Suomessa vielä vuonna 1969 eläneitä Signe Nybergin. Ernst palasi vuoden kanssa Ernstin valokuva-albumia Belgian Finnlandkämpfereitä, heitä oli elossa
10 Silta-Brücke 105/2018 VEREINSRUBRIK
noin kaksitoista. Useimmat heistä olivat päätyneet yrittäjiksi. Osa oli mennyt Die nördlichste deutsche Schule der Welt naimisiin suomalaisen kanssa, osa hake- in Savonlinna nut itselleen vaimon Saksasta. Finn- landkämpfereiden sukuja on Suomessa TEXT UND BILD: DR. LUISE LIEFLÄNDER-LESKINEN, SSY SAVONLINNA muun muassa seuraavia: Lark, Machull, Möller, Tourneur, Schenke, Peter, Hoge, Lohmann ja Schlüter. Nämä maahan- muuttajaperheet näyttävät sopeutuneen m 18.8. fand im Provinzmuseum Suomeen erinomaisesti. Avon Savonlinna ein zweisprachiges Keskustelemme vielä siitä, miten Seminar mit dem genauen ema Vor saksalaista kulttuuria ja tapoja vaalittiin 175 Jahren: Neuordnung des höheren Mockien kotona. Perheen kotikieleksi tuli Schulwesens in Finnland -Schließung der ruotsi, koska isoäiti oli ruotsinkielinen ja Kreisschule Savonlinna, der nördlichsten isoisä opetteli sen. Ernst ei koskaan op- deutschen Schule der Welt statt. Es war pinut hyvin suomea. Perheessä vaalittiin in Zusammenarbeit zwischen der Aue joitakin ruokatapoja, esimerkiksi jouluna Sti ung, dem Finnisch-Deutschen Verein tuli aina olla Leberwurstia ja savuanke- Savonlinna und dem Museum Riihisaari riasta. Ernstin työmoraali oli kova, hänen – Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus tunnuslauseensa oli ”scha e, scha e, (Savonlinnan maakuntamuseo) geplant Häusle baue” ja hän kulki tehtaallaan und ausgerichtet worden. töissä aina 80-vuotiaaksi asti. Isoisä sai Zum ema des Seminars und seiner der deutschen Kreisschule Savonlinna Suomen kansalaisuuden ja Suomesta tuli Bedeutung sprachen in einer Einfüh- (Viipurin kymnaasi, sen piirikoulun hänen uusi kotimaansa, mutta tärkeää oli rung Luise Lie änder-Leskinen (SSY verkosto – ja mitä tietoa vielä säilyi myös kuulua Suomi-Saksa yhdistykseen. Savonlinna/SSYL) und Robert Schweitzer Savonlinnan piirikoulusta). Schweitzer Hän oli yrityksensä kautta kansainväli- (Aue-Sti ung). konnte in diesem Vortrag zweifelsfrei sesti verkottunut ja vei mielellään ulko- Anschließend hielt Rainer Knapas mit Archivfunden belegen, dass es in maisia vieraita mökille saunomaan. (Helsinki) einen Vortrag zum ema Savonlinna Anfang des 19. Jahrhunderts Perheen yhteydet kirjeitse Saksaan Vanha Suomi ja Venäjän 1700-luvun kult- tatsächlich eine deutschsprachige Schule olivat tiiviit, ja sukulaisten luona Sigma- tuuri (Das Alte Finnland und die russische gab und Deutsch war nicht nur Unter- ringenissa ja Haigerlochissa käytiin Kultur des 18. Jh.) In einem Konzert zu richtssprache, sondern wurde auch auf säännöllisesti. Myös Christina jatkaa per- nnischer Musik des 19. Jh. sang Helena dem Schulhof gesprochen. Auch der heyhteyksien vaalimista ja käy mielellään Strand (Sopran), am Klavier begleitete damalige Standort der Schule in der Saksassa sukujuhlissa. Hänelle sukujuuret Kaija Ravolainen und auf der Block öte Stadt, die Schülerzahl, das Curriculum, Saksassa on ollut elämää rikastuttava spielte Christa Roinila (aktives Mitglied sowie die Namen der Lehrer konnte er tekijä. Eläkkeelle jäätyään hän on myös des nnisch-deutschen Vereins Savon- nachweisen. tutkinut Ernst Mockin sukujuuria ja linna seit seiner Gründung 1970). Als Abschluss fand ein Bezug zur kulkenut tämän jalanjäljissä Saksassa ja Nach der Mittagspause folgte ein heutigen Situation mit dem von Tuija Belgiassa. Isoisän elämä on laajentanut interessanter Vortrag von Timo Auvinen Särkkä-Wirth (Mikkeli) ausgearbeiteten hänen perspektiivinsä eurooppalaiseksi. (Savonlinna) Savonlinna, venäläinen Vortrag Zur Situation des Deutschen und kaupunki lautete das ema. Das Leben des Deutschunterrichts in Finnland im 20. Olemme saaneet muutamia mukavia in der Kleinstadt und russischen Garni- und 21. Jahrhundert (Saksan kielen ja sak- yhteydenottoja Finnlandkämpfereiden sonsstadt Savonlinna im 19. Jh. wurde san opetuksen tilanne Suomessa 1900- ja jälkeläisiltä kirjamme Saksalainen Suomi lebendig vor Augen geführt. Toivo Flink 2000-luvulla) statt, in dem die vergleichs- 1918 johdosta. Kiitän Christina Mock- sprach dann zum ema Saksalaisen weise traurige Situation des Deutschun- Hongistoa haastattelusta. Hyvin mielel- kasvatusopin tulo Pietarista Suomeen Uno terrichts heute deutlich wurde und läni haastattelen ja otan vastaan tietoja Cygnaeuksen mukana 1840-1860 luvulla Fragen zum quo vadis des Deutschen in myös muiden jälkeläisten ja perheiden (Die Übermittlung der deutschen Päda- Finnland und möglichen Motivationsfak- elämästä Suomessa. Kiitos, jos olette gogik über St.Petersburg nach Finnland toren gestellt wurden. yhteydessä: marjaliisa.hentila@tyark. . durch Uno Cygnaeus zwischen 1840- Das Seminar war recht gut besucht 1870), in dem die deutschen Ein üsse auf – neben interessierten Savonlinnaern Kirjoittaja on erikoistutkija Työväenarkistossa, das nnische Erziehungssystem auf- waren auch die Vorsitzenden und Mit- SSYL:n hallitusjäsen ja Helsingin Suomalais- gezeigt wurden. glieder der nnisch-deutschen Vereine Saksalaisen Yhdistyksen jäsen Es folgte der eigentliche Hauptvortrag aus Kouvola und Joensuu gekommen, um des Seminars von Robert Schweitzer sich von der ematik inspirieren zu las- (Lübeck) Das Gymnasium zu Wiburg, sen bzw. sogar ein Folgeseminar in ihrer sein Kreisschulennetz – und die Spuren Stadt (Joensuu) anzudenken.
11 Silta-Brücke 105/2018 YHDISTYSPALSTA
Lipsasen traktorilla Deutzer Brückelle Tampereen yhdistyksen sihteerin muisteluita
TEKSTI: KIRSI AALTONEN-KIIANMIES, KUVA: MAILA MEINIKKALA
äin alkoi Meinikkalan Mailan NSaksan valloitus: hän pääsi matkus- tamaan ensimmäisen kerran Saksaan Kölniin porilaisen Lipsasen kauppa- huoneen traktorikauppojen lahjamatkal- la. Ja se oli menoa se! Kun Mailan sisko vielä päätyi naimisiin Müncheniin, sak- san kielen ja kulttuurin harrastus syveni entisestään. Maila opiskeli 80-luvulla saksaa Tampereen Goethe-Institutin kursseilla, ja juuri Goethen tilaisuudessa hän tutustui Tampereen suomalais-sak- salaisen yhdistyksen puuhanaiseen Ellen Tanskaseen. Ellen houkutteli Mailan mu- kaan yhdistystoimintaan, ja taas mentiin: Ellenistä tuli yhdistyksen puheenjohtaja ja Mailasta sihteeri. Yhdistys aloitti tällöin mm. vuotuisen Nikolaus-juhlape- rinteen suomalais-saksalaisille perheille. Yhdistyksen voimanaiset Ellen, Maila ja Mirjam Roesler vaikuttivat Suomen ensimmäisen kunnallisen saksankielisen päiväkodin perustamiseen Tampereelle. Ja tämä päiväkotitoiminta jatkuu edel- leen. Retket ja juhlat ovat Mailan sihteeri- Maila Meinikkala jää eläkkeelle Tampereen vuosien alusta alkaen olleet yhdistyksen yhdistyksen sihteerin ydintä. Sihteerillä oli tässä tiedotuksen tehtävistä. ja pöytäkirjojen lisäksi monta tehtävää, hänelle mm. ilmoittauduttiin puheli- mitse. Vastuullisuus toiminnasta on ollut luokse. Esseniläiset kävivät myös Tam- kunnassa. Tähän tehtävään Mailan ver- Mailalle aina tärkeää: jäseniltä kerätyillä pereella, ja he saivat viettää ikimuis- kostot antavat mainion pohjan. jäsenmaksuilla tehdään niin paljon ja toisen juhannuksen savusaunoineen ja Mailan mielestä suomalais-saksalaisen niin laadukasta toimintaa kuin mahdol- laituritansseineen Mailan luona maalla. yhdistyksen keskeistä toimintaa ovat ta- lista. Retkistä upein oli Porin reissu: näytelmä pahtumat, tapaamiset ja retket, joissa saa Elmar Badermanin puheenjohta- Maire Gullichsenista Porin teatterissa, puhua sekä suomea että saksaa. Yhteiset jakaudella 90-luvulla perustettiin vierailu Villa Maireassa ja ruokailu Noor- kiinnostuksen kohteet yhdistävät. Katto- yhdistyksen oma Tam Tam -lehti, jota markun klubilla. järjestön tärkeimpiä tehtäviä oppilasvaih- tehtiin käsityönä talkoilla. Myös lehden Vuonna 1998 perustetun Deutsches don lisäksi on tutustuttaa yhdistysläisiä postittaminen talkoiltiin yhdessä. Tam Kulturzentrumin tilaisuudet ja yhdis- toisiinsa. Tässä tehtävässä esim. Silta- Tamissa Mailalla oli legendaarinen oma tyksen edelleen aktiivinen toiminta ovat Brücke toimii loistavasti. Sihteerin palstansa, ja kirjoitusharrastus- yhdessä rikastuttaneet Tampereen kult- Toivotamme Mailalle leppoisia taan Maila aikookin jatkaa. Wunderbar! tuuritarjontaa erinomaisen paljon. Näissä eläkepäiviä sihteerin pestistä! Yhdistys aloitti 90-luvulla kuukausit- tilaisuuksissa Maila on ollut aina luotto- taiset Stammtisch-kokoontumiset ja ihmisemme. Alles im Gri ! Kirjoittaja on SSYL:n hallitusjäsen lauluiltaperinteen, ja kohokohtana oli Kattojärjestössämme SSYL:ssä Maila ja Tampereen Suomalais-Sak- vierailu Tampereen ystävyyskaupunkiin toimi monia vuosia aktiivisesti hallituk- salaisen Yhdistyksen sihteeri Esseniin sikäläisten DFG-yhdistysläisten sessa, ja nyt viimeisin pesti on vaalivalio-
12 Silta-Brücke 105/2018 TERVEISIÄ SAKSASTA! - EIN GRUSS AUS FINNLAND!
Kesävaihto Saksassa - kielitaitoa ja kavereita olisi kestänyt kauemmin. Kynnys saksan puhumiseen on minulle huomattavasti pienempi kuin ennen ja opin paljon uusia sopi minulle hyvin. Lentokentällä minua sanoja. Eikä oikeassa elämässä haittaa, vastassa oleva perhe otti minut hyvin vaikka akkusatiivit ja datiivit menevät vastaan ja tunsin itseni nopeasti osaksi välillä sekaisin, kunhan saa jotain sano- perhettä. tuksi ja tulee ymmärretyksi. Arki vieraassa perheessä oli rentoa. Perheeni on ennenkin ollut mukana Kävin saksalaisen siskoni Mayan kanssa koulun kautta toimivissa oppilasvaihdo- koulua, ulkoilutimme Toni-koiraa ja kat- issa, joten majoitimme mielellämme koti- soimme jalkapallon MM-kisoja. Viikon- imme SSYL:n kautta Suomeen saapuvan loppuisin kävimme Bremenissä, Hanno- saksalaisen elokuun ajaksi. Etelä-Saksasta verissa sekä sukulaisen syntymäpäivillä. kotoisin oleva Ronja sujahti helposti Koulussa seurasin oppitunteja ja osal- perheemme arkeen. Koulussa hän käy listuin sen verran kuin pystyin. Sain kou- vuorotellen minun ja siskoni tunneilla, Aino (kesk.) ja saksalainen isäntäperhe. lusta hyviä kavereita, joihin olen edelleen joten vaihto-oppilaasta ei koidu omille yhteydessä. opinnoille haittaa. Vaihto-oppilaasta saa piskeltuani saksaa seitsemän vuotta Pyynnöstäni isäntäperheeni puhui mi- uuden kaverin, jolle pääsee esittelemään Okoulunpenkillä innostuin, kun nulle koko kuukauden ajan vain saksaa. omaa maataan ja tietenkin puhumaan opettajani kertoi mahdollisuudesta lähteä Aluksi vieraan kielen jatkuva puhuminen saksaa. kesällä kuukaudeksi Saksaan. Halusin ja kuunteleminen oli väsyttävää, mutta Aino Pakarinen, 17 vuotta päästä laittamaan kielitaitoni peliin oik- siihen tottui yllättävän nopeasti. Kuu- Hämeenlinna eassa elämässä, joten kuukauden vaihto kauden jälkeen toivoin, että vaihtoni
Schulsystem etwas anders ist, hatte ich Mein Austausch in Helsinki in meiner gesamten Zeit, in der ich in Finnland war, nur 5 verschiedene Fächer ch bin Meri, 15 Jahre alt und bin halb (Finnisch, Deutsch, Mathe, Wirtscha IDeutsche und halb Finnin. Da ich und Psychologie), jedoch ändern sich die leider kaum Finnisch sprechen konnte, Fächer jeden Monat. entschied ich mich dazu, einen Aus- In der Schule war es für mich ziemlich tausch nach Finnland zu machen, um schwierig, mich zu verständigen. Zwar meine Sprachkenntnisse aufzubessern, konnte ich schon einigermaßen Finnisch neue Leute zu tre en und auch das Leben sprechen, aber in der Schule ist es ganz in Finnland besser kennenzulernen. anders als wenn man mit der Gastfami- Als ich in Helsinki ankam, wurde ich lie spricht, z.B. wird dort sehr schnell sehr herzlich in die Familie aufgenom- gesprochen, Jugendwörter benutzt und men. Wir konnten uns gut verständigen, Slang gesprochen. Meri (l.) mit Gastschwester Julia. auch wenn ich anfangs noch Schwierig- Den Unterricht zu verstehen war keiten hatte etwas zu verstehen oder zu auch eher schwierig. Der Unterricht an losen Ka ee holen. sprechen. Ich hatte drei Gastschwestern, sich war nicht sehr viel anders als in Der Schüleraustausch nach Finnland eine in meinem Alter, und einen Gast- Deutschland, meistens Frontalunterricht. war für mich eine Erfahrung fürs Leben bruder. Doch es gab auch vieles, das anders war und ich kann es jedem weiter empfehlen. In der Ferienzeit unternahm ich viel als in Deutschland war z.B. dur e man Im Großen und Ganzen konnte ich viel mit meiner Gastfamilie, aber vor allem mit dem Laptop im Unterricht arbeiten, dazu lernen. Ich konnte mein Finnisch natürlich mit meiner Gastschwester. Wir es gab kein Handyverbot und auch sonst extrem verbessern, neue Leute kennen- besuchten unter anderem Tallinn, waren war der Unterricht viel lockerer. lernen und neue Erfahrungen sammeln. auf einem Pfad nderlager, gingen Segeln, Das Essen war, wie in Deutschland, Ich kann es jedem nur weiterempfehlen, besuchten Linnanmäki usw. normales Schulessen. Man konnte aber der an Finnland interessiert ist. Als die Schule dann an ng, ging ich Fleisch, Vegetarisch oder Vegan essen Meri Christlein, 15 Jahre mit meiner gleichaltrigen Gastschwester und es gab zu jeder Mahlzeit Brot. Auch Heilbronn in die 11. Klasse. Da in Finnland das konnte man sich in jeder Pause kosten-
13 Silta-Brücke 105/2018 PROGRAMM
Yhdistysten ohjelma kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin Programme der Vereine im kommenden Vierteljahr
Helsinki 7.10. Kabarett mit Marco Tschirpke. 9.10. Kabarett mit Marco Tschirpke Empiri- 6.9., 4.10., 1.11. Kantapöytä/Stammtisch 18 Au rittsort noch o en. sche belegte Brötchen, 19.30 Uhr. Kulturhaus Uhr. Restaurant Zinnkeller, Meritullinkatu 25. www.ssyl. /oulu Laikku, Musiksaal. 15.9. Tagesaus ug Weingut Ciderberg, Ab- Riihimäki 9.10. Esitelmä Saksalaisten nuortenkirjojen fahrt mit dem Bus 9.30 Uhr bei Kiasma, 4.9. Riihimäen lukiossa jatkuu saksankielinen kääntämisestä ja käännöksistä, kääntäjä Heli Rückkehr 16.30 Uhr. Anmeldungen bis zum keskustelukerho. Kerho kokoontuu parillisten Naski, klo 18. Tampereen yliopisto, Pinni B, 8.9. viikkojen tiistaina klo 18–19.30. Lukusali B 1097. 26.9. Kunstausstellung Bekannt und Unbe- 8.11. Sound of Music, Lahden Kaupunginteat- 26.10. Lesung mit Schri stellerin Monique kannt (Väinö Aaltonen), deutschspr. Füh- teri. Lähtö klo 17 Vanhalta Linja-autoasemal- Schwitter, 19 Uhr. Kulturhaus Laikku. rung., 17 Uhr. Kunstmuseum Gyllenberg. ta, Torikatu 5a. 1.11. Lesung mit Andreas F. Kelletat, 18 Uhr. Anmeldungen bis zum 18.9. 24.11. Saksalaiset joulumarkkinat, Riihimä- Kulturhaus Laikku. 29.11. Modellbahnanlage, 15:30 Uhr. Heikin- en Graniitti ja Majakka, Välikatu, klo 10-15. 15.11. Liederabend mit Gesang und Klavier, tori Tapiola. Anmeldungen an das Büro. Paikkavaraukset Keijo Kyytinen, p. 040 Klaus Wieder/Österreich und Partner aus 13.12. Glühweinabend, 18 Uhr. Restaurant 8613346, keijo.kyytinen@kolumbus. . Tampere, 18.30 Uhr, Kulturhaus Laikku. Zinnkeller, Meritullinkatu 25. 28.11. Kauneimmat saksalaiset joululaulut, 24.11. Dokumentar lm Valontuojat, Gesp- Programmanmeldungen und Infos Ursula klo 18. Riihimäen Keskuskirkko. räch mit Filmemacher Antti Haase, 14 Uhr. Stenberg, Di 14–16 Tel.: 09 656 331, 30.11. Pikkujoulu, klo 18. Kerhotalo, Torikatu Kulturhaus Laikku. info@hssy. , www.hssy. . 5. 6.12. Nikolausfest, 15 Uhr. Irjalan Makasiinit. Joensuu www.suomisaksariihimaki. Turku 5.9., 3.10 ja 7.11. Stammtisch/Deutschtre Rovaniemi/Napapiiri 16.9. Turku-Tag, Café in der Kaskenkatu, joka kuukauden 1. ke klo 19, Bar Play. 14.9. Yhdistysilta, pastori Hans-Martin Beu- Stadtspaziergang „Auf den Spuren Mikael 30.9. Saksankielinen jumalanpalvelus, klo 14. telin esitelmä aiheesta ”Judentum”, Tirolisali Agricolas“ mit Anke Michler-Janhunen, 13.30 Perhe Strandén-Sorviston kotona, Niittylah- klo 18–20. Esitelmäkieli saksa. Uhr ab Dom, Eintritt frei. dentie 192. 15.9. Saksankielinen jumalanpalvelus (Ernte- 23.9. Gottesdienst im Dom, 14.30 Uhr. 9.11. Weckmann-leivontailta dankfest) klo 14.30. Somosen luontokirkko. 26.9. Lesung mit Julya Rabinowich, 14 Uhr. 10.11. Osallistuminen Ystävyysmessuille 22.9. Alppinousu Kumputunturille. Lähtö klo Åbo Akademi. Isossa Myyssä 8 paluu klo 20. Ilm. viim. 18.9. sihteerille. 29.9. Aus ug Omenapäivät Söderlångvik 23.11. tai 30.11. Pikkujoulu-Nikolausfeier, 5.10. Esitelmä Deutschland meine Heimat 4.10. Turkuer Liedertafel mit Herbstliedern klo 19. - Finnland mein Zuhause, Ulrike Richter- und Gedichten von Erich Kästner, 19 Uhr. www.jssy. Vapaatalo ja Petra Schirrmann, klo 18. Kaskenkatu 1. Facebook: Deutsch in Nordkarelien Tirolisali. 10.10. Podiumsdiskussion mit dem Schri - Jyväskylä 11.11. Martinpäivän lyhtykävely, klo 16. steller Matthias Göritz, 14 Uhr, Universität 11.10. Kabarett mit Marco Tschirpke, 18 Uhr. Konttisen puisto/Kirkonjyrhämä. Turku. Talliteatteri Julius, Hämeenpohjantie 50. 21.11. Syyskokous, yhdistysilta ja esitelmä, klo 10.10. Kabarett mit Marco Tschirpke, Einlass www.ssyl. /oulu 18. Järjestötalo, Kansankatu 8. 18 Uhr. Ravintolalaiva Majland, Linnankatu www.suomisaksajkl.or Savonlinna 38. Kouvola 21.9., 19.10., 16.11. Syksyn Stammtisch-illat, 9.11. Martinsumzug 4 - 8.9. Ryhmämatka Kouvolan kummikau- klo 19. Ravintola Majakka, Satamakatu. 1.12. Traditionelles Adventskranzbinden punki Mülheim an der Ruhriin. 30.9. Erntedankgottesdienst, 18 Uhr. Seura- www.ssyl. /turku Lahti kuntatalo, Kirkkokatu. Tuusulanjärvi 13.9., 11.10. ja 8.11. Kantapöytä, klo 18. 3.12. Adventsgottesdienst, 18 Uhr. Pääskylah- Kantapöytä joka kk:n toinen maanantai, 10.9., Ravintola Santa Fé. den Seurakuntakoti, Kaartilantie 62. 8.10. ja 12.11. klo 19 ravintola Casa Toscana, 13.10. Saksankielinen sadonkorjuujumalan- ssysavonlinna.wordpress.com Asema-aukio, Järvenpää. palvelus, klo 18. Mukkulan kirkko. Seinäjoki 27.10. Oktoberfest. Hollolan Hirvi. 6.10. Seinäjoen Suomalais-Saksalaisen yhdis- 8.11. Martinpäivän kulkue, klo 18. Launeen tyksen 40-vuotisjuhla Seinäjoen kaupunginta- kirkko. lon valtuustosalissa, klo 13. Kahvitarjoilu klo 17.11. Saksalaiset markkinat. Riihimäki. 12.30. Seuraava Silta-Brücke 1.12. Adventtijumalanpalvelus, klo 18. Muk- Tampere ilmestyy joulukuussa. kulan kirkko. Stammtisch: 12.9., 10.10., 14.11. ab 19 Uhr. Materiaalipäivä on Loimaa Kneipe UkkoMetso, Kabinett. 11.11.2018. Stammtisch-kantapöytäilta kuukauden 3. per- 9.9., 14.10., 11.11. Gottesdienst in deutscher jantai klo 19 toistaiseksi Loimaan Seurahuo- Sprache mit Kirchka ee, 15 Uhr. Krypta der Die nächste Silta-Brücke neella. Ilmoita sp-osoitteesi puheenjohtajalle, Alexander-Kirche. erscheint im September 18.9. Vortrag Nathan der Weise. Von Streit niin saat ajankohtaiset tiedot sähköpostilla. Stichtag für das Material Oulu zum Wettsreit der Reliogionen, Pfarrer Hans- 13.9. Saksankielinen ev.-luth. jumalanpalve- Christian Beutel, 18 Uhr. Näsisali, Näsilin- ist der 11.11.2018. lus. nankatu 26.
14 Silta-Brücke 105/2018 SSYL & YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT
SSYL, PUHEENJOHTAJA SSYL, VS. TOIMINNANJOHTAJA SSYL, VARAPUHEENJOHTAJA SSYL, VARAPUHEENJOHTAJA Luise Lieänder-Leskinen Paula Schuth Marjaliisa Hentilä Gottfried E e Sammonkatu 52 C/O Saksalainen kirjasto Juvansyrjä 5 A Hyttystie 6 57200 Savonlinna Pohjoinen Makasiinikatu 7 02920 Espoo 90550 Oulu 050 340 5051, 00130 Helsinki 050 599 4907 040 700 3259 lie [email protected] 044 700 5511, info@ssyl. marjaliisa.hentila@tyark. gottfried.e [email protected]
HELSINKI KOTKA OUTOKUMPU TAMPERE Rainer Lahmann Toni Vanhala Matti Honkavaara Dr. Dieter Scha rath 040 534 3293 040 512 3356 045 2778460, 013 555 893 050 348 0207 [email protected] toni.vanhala@kymenlaakso. matti.honkavaara@ mnet. scha ra@phpoint. Ursula Stenberg Frank Hering Kirsi Aaltonen-Kiianmies 09 656 331 050 308 7290 PORI kirsi.aaltonen-kiianmies info@hssy. , www.hssy. frank.hering@kymenlaakso. Hannu Salonoja @sta .uta. 044 574 0835 HYVINKÄÄ KOUVOLA hannu.salonoja@nic. TURKU Kai Helminen Erkki Immonen Jens Grübl 050 528 9717 0400-750495 RIIHIMÄKI 044 556 6305 kai.helminen@ataria. erkki.immonen@kouvola. Paula Suoja jens.grubl@saga. Jouko Pasi 040 828 5539 Riitta Koistinen HÄMEENLINNA 040 723 6010 paula.suoja@saunalahti. 050 593 8905 Outi Anttila jouko@joukopasi. Keijo Kyytinen [email protected] 040 524 9657 040 861 3346 www.ssyl. /turku outi.anttila@mbnet. KUHMO keijo.kyytinen@kolumbus. Erja Kangasvuori Nan Hellevig www.suomisaksariihimaki. TUUSULANJÄRVI 044 250 6936 p. 050 304 54 59 Andrea Fichtmüller [email protected] [email protected] ROVANIEMI/NAPAPIIRI 0400 639 979 Jarmo Kokkonen Kaisa Liljeberg- ronicke andrea. chtmueller@hotmail. JOENSUU jarmo.kokkonen@kuhmonet. kaisa.liljeberg@rovaniemi. com Raino-Lars Albert Eero Pajula Jorma Kauko raino-lars.albert@coniunctio. LAHTI 040 537 1198 040 561 0669 Kaija Sankila Anne Vanhala epajula@nettilinja. [email protected] kaija.sankila@karelia. 040 5821582 personal.inet. /atk/omega/nssy/ www.tssy.org www.joensuunsuomisaksa.com [email protected] NSSYyt.html Tiina Resch VALKEAKOSKI JYVÄSKYLÄ [email protected] SALO-HANKO, HANSA-VEREIN Bernd Sulkio-Cle Petra Linderoos [email protected] Petra Haro 03 3734 875 040 515 7836 044 728 8120 sulkiocle @saunalahti. petra.linderoos@jyu. LAPUA [email protected] Soile Sulkio Anne Nykänen Jussi Maunula Esko Hariniemi 03 373 4875 [email protected] 06 438 7705 esko.hariniemi@salo. sulkio@kolumbus. www.suomisaksajkl.org Liisa Tiitu www.sulkio.com 06 433 8500 SAVONLINNA KALAJOKILAAKSO [email protected] Kristina Suvilehto VANTAA Janine Junnikkala 040 545 5777 Jyrki Pukarinen 0400 426 378 LOIMAAN SEUTU [email protected] 046 851 5077 [email protected] Maiju Boenisch Christina Schafranek jyrki.pukarinen@omnia. Pirkko Pekuri-Nenonen 050 558 9367 050 530 2501 Lahja Laitinen 044 541 0665 [email protected] [email protected] 050 593 6652 pirkko.pekuri-nenonen ssysavonlinna.wordpress.com/ lahja.laitinen@kolumbus. @kotinet.com MIKKELI Tuija Särkkä-Wirth SEINÄJOKI KANGASALA tuija.sarkka-wirth@elisanet. Riikka Ala-Sankila LIITY Paula Saarenpää Osmo Ukkonen 050 491 4932 paula.saarenpaa@tut. osmoukk@suomi24. JÄSENEKSI Tuire Aakkula Arto Kalliokoski [email protected] OULU [email protected]@seamk.fi JÄSENHAKEMUKSET www.kssy. Gottfried E e WWW.SSYL.FI/JASENHAKEMUS 040 700 3259 KAUSTINEN gottfried.e [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET Paula Salminen Erwin Fischer 06 861 2276, 050 414 7007 erwin. [email protected] [email protected] paulasa@kaustinen. Ossi Penttilä 06 8611 804 ossipe@kaustinen.
15 Silta-Brücke 105/2018 Yhteystietoja Suomessa ja Saksassa
Suomen Saksan-instituutti MUSIK KABARETT Finnland-Institut in Deutschland Georgenstraße 24 (1.OG), D-10117 Berlin Marco Tschirpke auf Finnland-Tournee +49 30 520 02 60 10, Fax +49 30 520 02 60 29 [email protected], www.finnland-institut.de Empirisch belegte Brötchen Suomen suurlähetystö / Botschaft von Finnland Rauchstraße 1 D-10787 Berlin, +49 30 505 030 [email protected], www.finnland.de So 7.10. Oulu Mo 8.10. Helsinki Deutsch-Finnische Gesellschaft, Bundesgeschäftsstelle Scherlstraße 11-13, D-04103 Leipzig Di 9.10. Tampere Tel: +49 341-99997450 Fax: +49 341-99997451 [email protected], www.dfg-portal.de Mi 10.10. Turku www.deutsch-finnische-gesellschaft.de Do 11.10. Jyväskylä Suomalaisen kirkollisen työn keskus Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.V. (Weitere Infos auf der Seite 8) Herrenhäuser Str. 12, D-30419 Hannover +49 511 2796 600, Fax +49 511 279699600 [email protected], www.rengas.de Hampurin Merimieskirkko Ditmar Koel Straße 6, D-20459 Hamburg +49 40 316 971, [email protected] www.merimieskirkko.fi/hampuri Vaihto-oppilaaksi Saksaan Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomi-keskuksessa, Hakuaika 1.10.2018–31.1.2019 Schleiermacher Str. 24a, D-10961 Berlin-Kreuzberg +49 30 781 8189, Fax +49 30 8956 6534 www.ssyl. /oppilasvaihto Saksan liittotasavallan suurlähetystö Botschaft der Bundesrepublik Deutschland in Finnland Krogiuksentie 4, 00340 FIN-Helsinki, (09) 458 580, Fax 458 58 258, [email protected], www.helsinki.diplo.de AUE-säätiö, Stiftung zur Förderung deutsch sprachiger Kultur Tervetuloa! - Willkommen! Munkkiniemen puistotie 18 B 47, FIN-00330 Helsinki (09) 485 080 Fax (010) 2962 616 Syyskokous - Herbstversammlung [email protected], www.aue-stiftung.org Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Deutsch-Finnische Handelskammer Lauantai / Samstag 10.11.2018 Mikonkatu 25, PF 83, FIN-00101 Helsinki (09) 612 212 0 Fax (09) 642 859 Goethe-Institut [email protected], www.dfhk.fi Salomonkatu 5, HELSINKI Saksalainen ev. lut. seurakunta Deutsche Evang. Luth. Gemeinde Bernhardinkatu 4, FIN-00130 Helsinki (09) 6869 8510 Fax 6869 8555 14.00 Kahvi / Ka ee Saksalainen kirjasto / Deutsche Bibliothek 14.30 Syyskokous / Pohj. Makasiinikatu 7, FIN-00130 Helsinki (09) 669 363 Fax 654 010, Herbstversammlung [email protected] www.deutsche-bibliothek.org 15.30 Esitelmä “Goethe-Institut in Finnland”, johtaja Helsingin Saksalainen koulu / Isabel Hölzl, Goethe-Institut Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14, FIN-00100 Helsinki Vortrag “Goethe-Institut in Finnland”, Institusleiterin (09) 685 0650 Fax (09) 6850 6560 [email protected] Isabel Hölzl, Goethe-Institut Goethe-Institut 18.00 Illallinen (omakustanteinen)/Abendessen Salomonkatu 5 B, FIN-00100 Helsinki 044 722 2710 Fax (09) 604 377 [email protected] www.goethe.de/helsinki Ilmoittautumiset 21.10 mennessä /Anmeldungen bis zum Deutsches Kulturzentrum Tampere 21.10. (info@ssyl. , p./Tel. 044 700 5511). Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, FIN-33101 Tampere 040 5221419 [email protected] www.saksalainenkulttuurikeskus.fi Lisätietoja/weitere Informationen www.ssyl. . Saksan Viinitiedotus www.saksanviinitiedotus.fi Keskustelufoorumeita www.saksalaiset.fi, www.suomalaiset.de