KEIKALLA
MARKO PUKKILA
Kotisivut
Artistisivut facebookissa
Marko Pukkila on nykyisin Tampereella asuva Pietarsaarelaislähtöinen basisti, jonka soittoura alkoi paikallisessa Blindside -yhtyeessä 1990-luvun alussa. Varsinainen nousu Markon uralla alkoi kuitenkin kymmenisen vuotta myöhemmin kun hän pitkäaikaisen soittajakaverinsa Tony Smedjebackan kanssa perusti Altaria yhtyeen. Tätä kirjoitettaessa on myös Altarian aika ollut ohi jo muutaman vuoden ja tätä nykyä Marko miehittää basistin tontin yhtyeissä Stargazery ja Shadow Tribe. Marko on ollut mukana Euroopan rockscenessä yli 20 vuoden ajan ja keikkaillut eri kokoonpanojen kanssa niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Takana on maailmanlaajuisesti julkaistuja levyjä niin omien bändien kanssa, kuin vierailuja muiden kuuluisuuksien levyillä. Hän on soittanut esim. Vinny Appicen (Black Sabbath/Dio), AJ Peron (Twisted Sister), Frankie Banali ©www.keikalla.net
KEIKALLA
(WASP/Quiet Riot), Kee Marcellon (Europe), Phil Varonen (Skid Row/Saigon Kick), Phil Lewisin (LA Guns), Johnny Deen (Doro/Britny Fox) ja monien, monien muiden kanssa. Palatkaamme kuitenkin lähtöruutuun, Pietarsaareen ja arviolta vuoteen 1991, kun yhtye Blindside aloitti toimintansa.
BLINDSIDE – 1991 (Pietarsaari)
Bändi perustettiin Pietarsaaressa 1980-luvun lopulla nimellä Dreamhunter. 1990-luvun alkumetreillä yhtyeen nimi muutettiin Blindsideksi, jolloin myös Marko liittyi bändiin. Yhtyeessä soittivat silloin Petri Aho – kitara, Patrik Dahl – koskettimet, Marko Pukkila – basso, Tony Smedjebacka – rummut ja Michel Wiik – kitara ja laulu.
Oheinen kuva on paikallislehdessä 6.7.1994 julkaistun artikkelin yhteydessä, jossa kerrotaan tämän jo kolme vuotta vaikuttaneen bändin aloittavan keikkailun Pohjanmaan alueella seuraavan kuukauden aikana. Bändin kiertue ulottuu viiteen eri paikkaan alueellamme ja sen ensimmäinen keikka on Kokkolassa Player’s Inn –nimisessä paikassa la 9.7.1994. Lisäksi samainen artikkeli kertoo bändin tyylisuunnan olevan pääasiassa melodista rokkia, joskin muistakin tyylisuunnista löytyy vaikutteita. Huomioitavaa on lisäksi, että tällä kiertueella esitettävät kappaleet ovat enimmäkseen bändin omaa tuotantoa.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
ALTARIA - 2000 (Pietarsaari)
Tämä melodista heviä soittava yhtye näki päivänvalon Pietarsaaressa vuonna 2000, kun paikallisen Blindside yhtyeen Marko Pukkila ja Tony Smedjebacka alkoivat tapailla uusia uria omille musiikillisille poluilleen. Blindsidea ei kuitenkaan lakkautettu mutta sen toiminta hiipui hiljalleen jäädäkseen ns. telakalle. Vielä vuonna 2001 Blindside nousi stagelle 10- vuotista taivaltaan juhlistamaan. Uuden bändin nimeksi tuli Altaria ja siihen liittyivät vähitellen myös Jani Liimatainen (kitara) ja Johan Mattjus (laulu). Bändi julkaisi ensimmäisen demonsa Sleeping Visions (EP) vuonna 2001. Demoa levitettiin ympäri maailmaa isolla kädellä ja sitä kautta saatiin tunnettuutta oikeissa piireissä. Pian tämän jälkeen bändin laulaja vaihtui, mikä johti siihen, että tehtiin uusi demo. Feed the Fire (EP) julkaistiin vuonna 2002, jota jälleen jaettiin ruhtinaallisesti maailmalle. Tämä EP herätti sen verran kiinnostusta, että loppujen lopuksi sen pohjalta saatiin tehtyä bändin ensimmäinen levytyssopimus saksalaisen Metal Heavenin kanssa.
Mainittakoon vielä tuon laulajan vaihtumiseen liittyvistä seikoista sen verran, että siihen ei liity mitään dramatiikkaa vaan Johanilla ei siihen aikaan ollut mahdollisuutta satsata bändiin 100%:sti. Tästä johtuen oli ensi alkuun valmiiksi buukatuille keikoille hankittava tuuraaja, joka löytyi Kokkolasta. Jouni Nikulasta oli kuultu Pietarsaaressa ja niin tätä tuurausmahdollisuutta puitiin yhdessä myös Johanin kanssa. Jouni joutui asettumaan vokalistin tontille, ellei aivan pystymetsästä, niin kuitenkin hyvin lyhyellä varoitusajalla ja oli täystyöllistetty heti alusta alkaen. Hänen oli nimittäin opeteltava koko bändin ohjelmisto 10 päivässä ennen ensimmäistä keikkaa. Bändin ohjelmistossa oli hänelle monta täysin uutta biisiä opeteltavaksi, jotka antoivat riittävästi haastetta ensimmäiselle puolentoista viikon jaksolle tässä jengissä. Kaikki meni kuitenkin niin sanotusti putkeen ja Jounin pesti sai vielä jatkoa, kun Johan ilmoitti, ettei hänen aikansa todellakaan riitä bändin kiihtyvään toimintaan.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
Altaria 2002. Jouni Nikula, Tony Smedjebacka, Jani Liimatainen ja Marko Pukkila.
Altariaa saattoi hyvällä syyllä kutsua superbändiksi sillä siihen kuului alusta alkaen muiden huippubändien soittajia (Jani Liimatainen, Emppu Vuorinen). Tämä asetti omat vaatimuksensa bändin toiminnalle, koska näiden soittajien ns. ykkösbändien (Sonata Arctica, Nightwish) tarpeet olivat etusijalla. Marko painottaa kuitenkin että Altaria oli tästä huolimatta aivan tavallinen bändi ja pystyi toimimaan vallan hyvin silloin, kun Sonata ja Nightwish olivat tauolla. Muun ajan kaverukset Marko ja Tony hyödynsivät rustaamalla Altarialle uusia biisejä. Menettely oli sellainen, että pojat tekivät pohjat, nauhoittivat biisit ja lähettivät ne muille, joten kaikki pystyivät omissa oloissaan treenamaan oman osuutensa. Varsinaisen kiertueen alla bändi vietti muutaman viikon intensiivisemmän jakson yhdessä, jossa kappaleet saatiin hiottua. Bändi lähti keikalle vasta sitten, kun kaikki sen jäsenet pääsivät matkaan. Tähän paikkaan en malta olla lisäämättä otetta SOUNDI’n vuonna 2003 julkaisemasta artikkelista. Tässä on hyvin nasevasti kirjoitettu määritelmä tästä bändistä ja niin tyhjentävästi sanottu, että jo pelkän tekstin lukeminen nostaa vannoutuneen musadiggarin tekemään kunniaa bändille kuin alokkaan konsanaan:
- ”Marko Pukkilan ja Tony Smedjebackan ideoimassa Altariassa on ollut jo raakileena potentiaalia, sillä yksi toisensa perään lipuivat mukaan Jouni Nikula (Requiem), Jani Liimatainen (Sonata Arctica) ja Emppu Vuorinen (Nightwish). Tämän tason soittajat eivät lähde mukaan mihin tahansa perunakellarihevistelyyn”.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
Altaria julkaisi ensimmäisen pitkäsoiton nimeltä Invitation vuonna 2003, jolta poimin biisin Unicorn, josta myös Imperiumi piti erityisesti. Mainittakoon, että jo edeltävänä vuonna bändi oli merkittävällä tavalla esillä. Pojat kävivät nimittäin äänittämässä Cacophonyn kappaleen Stranger, joka julkaistiin Jason Beckerille omistetulla tribuuttialbumilla Warmth In The Wilderness Vol II.
Altaria 2003. Marko Pukkila, Jani Liimatainen, Jouni Nikula, Tony Smedjebacka ja Emppu Vuorinen.
Kokoonpanoon tuli uusia muutoksia vokalistiosastolle heti pian levyn julkaisun jälkeen ennen kuin bändi ehti aloittaa levyn nimeä kantavan Invitation -kiertueen. Jounin pesti oli luonteeltaan alun perin tuuraus ja tässä vaiheessa hän jättäytyi pois. Osasyynä puntarissa painoi paljolti varmaan se, että hän oli ollut Haapajärvi-Kokkola-akselilta vaikuttaneen Requiemin solisti jo vuodesta 2000. Jounin jättäydyttyä pois otti bändi hetimmiten yhteyttä Kilpi -yhtyeen solistiin Taage Laihoon, joka lähes välittömästi liittyi bändin vahvuuteen. Orkesteri teki vielä syksyn 2003 aikana muutaman livekeikan, jotka saivat hyvän vastaanoton. Tammikuussa 2004 oli myös Empun jättäydyttävä pois tältä kiertueelta sillä Nightwishin työskentelyt vaativat tässä vaiheessa hänen täyden panostuksensa. Bändi jatkoi nelimiehisenä joskin Markon aikaisempi tuttavuus, Petri Aho Blindside -ajoilta tuli mukaan live keikoille toiseksi kitaristiksi. Bändin toinen albumi Divinity julkaistiin
©www.keikalla.net
KEIKALLA toukokuussa 2004 ja sen saama vastaanotto ei olisi voinut olla parempi. Sekä lehdistö, fanit että itse bändi olivat erittäin tyytyväisiä tähän albumiin heti ensi kuulemalta eikä Imperiumi löytänyt moitteen sijaa levystä vaan kehui levyn toimivan aina vain paremmin mitä enemmän kuuntelukertoja sille uhrasi. Jopa seuraavan albumin levytyssopimus allekirjoitettiin tämän jälkeen vaikka nuottiakaan ei uudesta materiaalista ollut esittää. Tällä albumilla allekirjoittaneen ihokarvamittari reagoi erityisesti kappaleelle Prophet Of Pestilence.
Altaria 2004. Tony Smedjebacka, Marko Pukkila, Taage Laiho ja Jani Liimatainen.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
Vuoden 2005 kevättalven aikana aloitti yhtye kolmannen albuminsa esivalmistelut. Kesäkuussa pakottivat Sonata Arctican kiireet kuitenkin Janin jättämään tonttinsa, mutta jo heinäkuussa bändi tiedotti uuden kitaristin, J-P Alasen (Celesty) liittyneen joukkoon. J-P toi uutta tuoreutta ja lisäpotkua levyntekoon sekä antoi mahdollisuuden jatkaa vielä rankempien livesessioiden toteuttamisen mitä tähän asti oli toteutettu. Albumi The Fallen Empire julkaistiin keväällä 2006, joka jälleen kerran sai monen uskollisen kuulijan kielenkannat runolliselle laukalle. Imperiumi lausui myös tyytyväisyytensä levyarvostelussaan ja asetti valokiilaan erityisesti Taage Laihon englanninkieliset tulkinnat. Vanhan hämyn kotikutoinen hittimittari asetettiin jälleen kerran lujille. Ensi kuulemalta monovastaanottimen viisari värähti tappiin kappaleelle Valley Of Rainbows. Seuraavalla kuuntelukerralla se voi yhtä hyvin värähtää voimakkaimmin esimerkiksi kappaleille Frozen Hearts, Chosen One tai miksipä ei myös vain Euroopan julkaisussa mukana olevalle upealle The Dying Flame -kappaleelle.
ALTARIA 2006. J-P Alanen, Taage Laiho, Tony Smedjebacka ja Marko Pukkila.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
Vuonna 2006 Altarialle avautui mahdollisuus tehdä soittoaan tunnetuksi myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Silloin he esiintyivät ympäri Eurooppaa yhdessä muiden huippubändien kanssa. Kiertue "TOURING THE FALLEN EMPIRES" tehtiin saksalaisen Doron ja Sonata Arctican kanssa. Reilu kuukauden rundi vei bändin yhdeksään eri Keski- Euroopan maahan. Ensimmäinen keikka oli ”Monsters Of Rock Festivaaleilla” Saksassa Hernen Gysenberghallessa 15.4.2006. Samalle estradille kapusivat myös yhtyeet Saxon, Doro, Sonata Arctica, Jon Oliva`S Pain, Victory, Delirious, Neon Sunrise ja Elvenking. Kappale History Of Times to Come on taltioitu Georg Elser Hallessa Münchenissä 19.4.2006. Bändi lämmitteli itsensä iskuun tälle kiertueelle Tupakkamakasiinissa järjestetyssä Warm Up Gig’ssä 7.4. ja 8.4.2006. Kiertue on bändin jäsenille muistorikas ja soittajien mieliin on taatusti tallentunut monta hienoa hetkeä näiltä keikoilta, joista mainittakoon mm. se hetki, kun Doro Pesch kapusi Pariisin La Locomotive Clubin stagelle esittämään yhdessä bändin kanssa Invitation albumilta kappaleen Fire & Ice.
Vuoden 2007 aikana Altaria irtisanoi sopimuksen Metal Heavenin kanssa. Tämä(kö) sitten johti siihen, että bändin viimeisiä lastuja alettiin sorvata, koska saman vuoden aikana pestinsä jättivät sekä Marko että Taage. Vokalistin tontille asettui Marko Luponero, joka täytti myöhemmin myös Markon jättämän basistin tontin.
ALTARIA 2007. Marko Pukkila, Tony Smedjebacka, J-P Alanen, Petri Aho ja Marco Luponero.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
Altaria teki vielä yhden albumin mutta sen jälkeen voidaan sanoa että bändin tarina alkoi olla taputeltu, joskin vuonna 2016 bändi teki ehdottomasti viimeisen keikan Nummirockissa, jota voitaneen kutsua ns. jäähyväiskonsertiksi bändin uskollisimmille kannattajille.
NEVERDAY – 2005 (Pietarsaari)
Marko Pukkila – basso ja rumpukone Jani Liimatainen – kitara Anders Engberg – laulu
Sanottiin, että Neverday oli aika killer kokoonpano, jolle asetettiin isot odotukset. Jostain syystä ei aika kuitenkaan ollut oikea. Mr. Engbergiä on ylistetty joissain kommenteissa maasta taivaaseen ja onhan hän toden totta upeaääninen ilmestys suomalaisella hevitaivaalla. By the way - on muuten riikinruotsalainen. Upeaa on näiden herrojen yhteistyö, josta tyylinäytteen voi käydä kuuntelemassa Neverday –soittolistalta bändiltä, jonka toiminta jäi valitettavasti turhankin lyhkäiseksi.
DREAM ASYLUM – 2006 (Pietarsaari)
Janne Hurme – laulu Marko Pukkila – basso Jani Liimatainen – kitarat, koskettimet ja rumpukone
Altarian ja Neverdayn jälkimainingeissa perusti Marko Dream Asylumin, joka oli aktiivinen vuoteen 2008 asti. Hänellä oli nimittäin jäänyt pöytälaatikkoon biisimateriaalia, joka ei soveltunut edellisen bändin käyttöön. Nämä biisit vaativat vahvan äänen omaavan, kuitenkin herkän tulkitsijan eikä aikaakaan, kun hän sai Janne Hurmeen studiolleen. Janne, joka tunnetaan myös iskelmälaulajana, on tehnyt useita soololevyjä ja sai ylevät arvostelut bändinsä Human Temple julkaiseman rockalbumin myötä, oli vakuuttunut Markon esittämästä biisimateriaalista ja otti kutsun vastaan ilomielin. Jani Liimatainen niin ikään lähti mukaan tähän projektiin. Sattumoisin myös hänellä oli pöytälaatikossaan valikoima biisejä, jotka soveltuivat tämän uuden proggiksen hyödynnettäväksi. Biisejä ei valitettavasti saatu albumille asti, mutta Mikserissä näistä on hyvä valikoima. Lisäksi kannattaa tuubissa kuunnella kaunis We Have Nothing. Jossain vaiheessa kävi myös Jani ”Hurtsi” Hurula kolistelemassa kannuja jollekin biisille mutta pääosin on mainituilla kappaleilla rumpukone hoitanut rumpalin tontin.
FALLOUT MOON – 2009 (Pietarsaari) Antti Railio – laulu Simo Pirttimaa – kitara Jonttu Alatalo – kitara Marko Pukkila – basso Kenneth Nygård – rummut
©www.keikalla.net
KEIKALLA
COVER CLUB
Vakituisemman bänditoiminnan rinnalla Marko järjesti erinäisiä kansaan meneviä tilaisuuksia joista allekirjoittanut pääsi hajulle vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Cover Club projekti toi illanistujaisten riemuksi upean kattauksen melodisen hevin helmiä, jossa solistit vaihtuivat tilaisuuden mukaan. Cover Club kuten kaikki muut vastaavat sessiot on ensisijaisesti toteutettu kunnioittamaan, ei yksinomaan biisejä vaan myös niiden alkuperäisiä esittäjiä. Esitetyt kappaleet ovat yleensä myös maailman laajuisesti huomioitu hyvin korkealle eri soittolistoilla. Nämä maailman kuulut idolit ovat myös innoittaneet aloittelevia muusikon alkuja musiikkiharrastuksensa parissa ja antaneet suuntaviivoja omaan tekemiseen. Cover Club sessiot olivat pääosin vakiobändillä tehtyjä keikkoja, jossa laulajat vaihtuivat. Ihka ensimmäinen sessio pidettiin 19.5.2007 eli Marko Pukkila Cover Club feat. Janne Hurme. Näissä esityksissä bändin kokoonpano on Jani Liimatainen - kitarat ja koskettimet, JP Alanen – kitarat, Marko Pukkila – basso ja Jani "Hurtsi" Hurula – rummut.
Altarian ohella Markolla on ollut monia virityksiä maailman kuuluisimpien bändien soittajien kanssa aina näihin päiviin asti, joista oli mainintaa jo tämän tarinan insertissä. Näistä yhteisistä sessioista hän kokosi albumin Marko Pukkila with Legends - Kiss My Covers, joka on kuunneltavissa Youtube’ssa.
©www.keikalla.net
KEIKALLA
LAAJEMMIN KANSAINVÄLISESSÄ JAKELUSSA OLEVAT ALBUMIT, JOILLA MARKO ON MUKANA
2002 – Warmth In The Wilderness Vol 2 – A Jason Becker Tribute (Japan release) - Altaria 2003 – Altaria – Invitation (worldwide) 2004 – Altaria – Divinity (worldwide) 2005 – Just Like Paradise – A Millennium Tribute To David Lee Roth (USA/Europe release) 2006 – Altaria – The Fallen Empire (worldwide) 2006 – It’s So Easy – A Millennium Tribute To Guns N Roses (USA/Europe release) 2006 – Three Lock Box – A Millennium Tribute To Sammy Hagar (USA release) 2006 – Panama – A Millennium Tribute To Van Halen (USA release) 2006 – Chinese Hypocrisy – N International Tribute To Guns N Roses (USA release) 2007 – Too Fast For Love – A Millennium Tribute For Mötley Crüe (USA release) 2008 – Altaria – Divine Invitation (worldwide) 2008 – Kiss My Ankh – A Tribute To Vinnie Vincent (USA release) 2008 – Lick It Up – A Millennium Tribute To KISS (USA release) 2008 – Skater Rock Vol 1-3 (USA release) 2008 – Double Talkin´ Jive – A Hard Rock Tribute To Guns N Roses (USA release) 2009 – Lit Up – A Millennium Tribute To Buckcherry (USA release) 2010 – Misty Mountain Hop – A Millennium Tribute To Led Zeppelin (USA release) 2011 – Eric Carr – Unfinished Business 2012 – Take Your Whiskey Home – A Millennium Tribute To Van Halen (USA release) 2013 – Down At The Whiskey – A Tribute To Mötley Crüe (USA release) 2014 – Love Me Like A Bomb – A Millennium Tribute To Def Leppard (USA release) 2014 – Hollywood Rose – A Tribute To Guns N Roses (USA release) 2014 – Guitar Wizards Vol 3/4 (USA release) 2015 – Black Dog – A Tribute To Led Zeppelin (USA release) 2015 – Rock N Roll All Nite – A Tribute To Kiss (USA release) 2016 – Billion Dollar Babies – A Tribute To Alice Cooper (USA release) 2017 – Alice Cooper – The Many Faces Of Alice Cooper (worldwide release) 2019 – Marko Pukkila with Legends – Kiss My Covers 2019 – The Many Faces Of Van Halen – A journey through the inner world of Van Halen 2019 – Stargazery – TBA 2020 – Shadow Tribe – TBA 2020 – Freeze The Moment - TBA
©www.keikalla.net
KEIKALLA
POIMINTOJA EDELLÄ MAINITUILTA LEVYILTÄ
A Millennium Tribute To David Lee Roth (2005) - Just Like Paradise A Millennium Tribute To Guns N Roses (2006) - It's So Easy A Millennium Tribute To Sammy Hagar (2006) - Three Lock Box N´ International Tribute To Guns N Roses (2007) - Chinese Hypocrisy Kiss My Ankh: A Tribute to Vinnie Vincent (2008) - Kiss My Ankh Eric Carr - Unfinished Business (2011) – Elephant Man Night Traveler: Prophecy Of The Elder - Dream Warriors (Dokken) Hair Metal Covers 2 (2008) - And The Cradle Will Rock (Van Halen) Hair Metal Covers 2 (2008) - Finish What Ya Started (Sammy Hagar) Hair Metal Covers 2 (2008) – Tears are Falling (Kiss) Hair Metal Covers 2 (2008) – Dr. Feelgood (Mötley Crüe) Hair Metal Covers 2 (2008) – Pour Some Sugar On Me (Def Leppard) Black Dog - A Tribute To Led Zeppelin’s Greatest Hits (2015) – Rock & Roll 70’s Metal Master Series Vol 1 – Black Diamond
Edellisellä sivulla mainittu The Many Faces Of Van Halen albumista julkaistiin kolmen cd:n kokoelma, jolla on myös Markon bändin versio kappaleesta And The Cradle Will Rock. Sama kappale löytyy myös albumin vinyyliversiosta.
Kuten huomataan edustavat edellä mainitut kappaleet raskaan rokin klassikkoja ja soittajakunta on alansa maailman eliittiä, joista Markon ohella mainittakoon mm. AJ Pero, Alex Grossi, Bob Gilmartin, Chad Stewart, Costello Hautamäki, Derrick LeFevre, Ferdy Doernberg, Howie Simon, Janne Hurme, Johnny Dee, Kee Marcello, Keri Kelli, Lee Thompson, Phil Lewis, Phil Varone, Richard Kendrick, Rowan Robertson, Ryan Roxie, Tarsha Sheldon, Troy Patrick Farrell, Zoli Teglas …
©www.keikalla.net