1/11 7.4.2011 Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
1/11 7.4.2011 AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMISKESKUS nauru tahto ihme SISÄLTÖ 1/2011 AVEK-lehti 3 Pääkirjoitus 32 Päivi Takala: Syvä hengitys – elokuvasta, julkaisija Kopiosto ry 4 Jaakko Heinimäki: äänestä ja tuntoisuudesta Hietaniemenkatu 2, Mikä huumorissa naurattaa 00100 Helsinki 38 Antti Nylén: 10 Jussi Tuominen: puh. 4315 2350 Kappaleita Marian ilmestyksen Puoli tuntia pilalla fax 4315 2377 tulkinnasta e-mail: 14 Katariina Lillqvist: 42 Impressio: Virpi Suutari: [email protected], Naurun alkemia http://www.kopiosto.fi/ Sielun magneettikuva 17 Pekko Pesonen: avek 44 Raportti: DocMeetin Argentiina Komediasuosituksia 48 Kohtaamisia: Juha Samola 22 Teemu Nikki: Manifesting the latent plot (päätoimittaja) Minä, splatter ja nauru Pekka Rislakki 50 Doc Point Encounters (vastaava) 24 Kirsi Reinola: Valeliito-oravia, täytettyjä häkki- 51 Timo Korhonen: Maria Bregenhøj eläimiä ja Hillary Clinton Suruliputuksen aika (toimittaja) Erja Mäki-Iso 26 Erkko Lyytinen: 52 Lyhyesti (toimitussihteeri) Myöhempien aikojen mustaa 53 Kyylä ISSN 1236-7753 huumoria Kongossa 54 Lyhyesti taitto: Tiina Paju 27 Miia Haavisto: Saa nauraa. Ja naurattaa. 55 Mediaohjelma Kansi: Cycle, 28 Erja Dammert: 56 Lyhyesti Jean Painlevé ja mikroskooppiset ohj. Milla Moilanen, 57 Valmistuneet tuotannot Filmill ihmeet (tekeillä oleva teos) 60 Tukipäätökset syksy 2010 PAAKKANEN 2 AVEK -LEHTI 1/2011 Real Snow White, Pilvi Takala, 2009 Naurettava juttu lokuvan tekemisessä pitäisi olla iloa. Iloi- tarvitsevat esityskanavan. YLEn tilanne ja hyvitysmaksu- suus näkyy lopputuloksessa kuten väkisin kertymän romahdus varjostavat tuotantojen rahoitusta koh- tekeminenkin. Seurauksena voi olla PETTY- tuuttoman paljon. Vuoden 2010 kertymä on kuuden miljoo- MYSTEN KETJU seuraavasti: nan euron tasolla, kun se kaksi vuotta aikaisemmin oli vielä Käsikirjoittaja kirjoittaa elokuvan kä- noin 12 me. AVEKin jakamissa varoissa tämä tarkoittaa noin sikirjoituksen, johon on aika tyytyväinen. miljoonan euron pudotusta. YLEnkään osalta tilanne ei nau- Viimeinen hionta jää kuitenkin tekemättä, rata. Yhtiön yhteistyö riippumattomien tuottajien kanssa koska aikataulu on tiukka ja työstä makse- pudonnee noin puoleen totutusta tasosta. taan niin vähän, että elääkseen on pakko NAURU on lehden varsinainen teema, mutta auttaako ottaa vastaan muita töitä. huumorikaan nykyisen tilanteen kestämistä. Juttu näyttää Ohjaaja saa käsikirjoituksen luettavak- luiskahtaneen ns. huonon huumorin puolelle. seen, pitää sitä toimivana, mutta päättää kuitenkin tehdä Naurun ja itkun suhde on aiemmin ollut nykyistä lä- tekstiin joitakin muutoksia. Hän aloittaa sen pohjalta elo- heisempi. Olli Alho on esitellyt mainiossa johdannossaan kuvan tekemisen, mutta ei ole prosessiin aivan tyytyväi- naurun historiaan (Hulluuden puolustus ja muita kirjoi- nen; kuvausten aikataulu on kireä, kuvauspäiviä liian vä- tuksia naurun historiasta, WSOY 1988) lukuisia esimerkke- hän, ja tekstiin on jäänyt joitakin ongelmia. jä ilon ja surun terapeuttisesta liitosta. Nykypäivästä kat- Tuottaja pitää kuvattua materiaalia sinänsä hyvänä, sottuna tuntuu naurun tuominen suuren surun – kuten mutta arvelee lopputuloksen olevan pitkä ja vaikeaselkoi- hautajaisten – yhteyteen erityisen pysäyttävältä. Ajatus nen. Jotkut elokuvan vaatimat ratkaisut ovat lisäksi kallii- oli, ettei surun valtaan saa antautua. Myös karnevalisti- ta. Elokuvan rakennetta muutetaan ja osa kohtauksista jä- selle, valtaa pitäviä pilkkaavalle naurulle olisi enemmän tetään kuvaamatta. Tuottajakaan ei ole täysin tyytyväinen käyttöä. Burleski farssi ja pidäkkeetön satiiri ovat kuiten- lopputulokseen. kin vaativia lajeja, jotka huonoina versioina eivät naura- Levittäjän mielestä elokuva on vieläkin liian pitkä ja ta ketään. Ennen valtiaat pitivät huolta siitä, että heidän vaikeaselkoinen normaaliin kaupalliseen levitykseen. Elo- ympärillään oli aina ilveilijöitä tai narreja. On toki lohdul- kuvasta leikataan lisää. lista, että meidän kansanedustajalaitoksemme on sisäis- Valmis elokuva ei menesty teattereissa. Kriitikot arvos- tänyt vallalle nauramisen idean; kahdensadan henkilön televat elokuvaa pinnalliseksi, katsojat eivät innostu. Net- joukkoon valikoituu aina muutama, jotka näyttävät ym- tikirjoittelussa elokuvaa haukutaan sekavaksi torsoksi. märtävän erityisen hyvin juuri tämän vallankäyttöön liit- Elokuvateatterin omistaja pettyy, kun lipputulot jää- tyvän puolen. vät tulematta. Huumori on muodissa, mitä ei voi pitää pahana asiana. Pettyjien joukkoa voisi helposti laajentaa. Väkisin teh- Ei maailmassa ole iloa liikaa. ty elokuva ei täysin miellytä ketään. Huumorin ja viihteen merkityksen lisääntyminen on Auttaisiko väärille urille lähteneen prosessin katkaise- joskus liitetty yhteen taloudellisen taantuman kanssa; mista avoimemman ja keskustelevamman ilmapiirin syn- huonoina aikoina ihmisten sanotaan kaipaavan jotakin, nyttäminen, jossa tekijät voivat vapaasti punnita eri vaihto- jolle nauraa. Esimerkiksi amerikkalaisen komedia oli voi- ehtoja ilman pelkoa maineen menetyksestä. Ja ennen kuin missaan 1920-lopulla alkaneen laman aikana. Meilläkin on peruuttamattomia ratkaisuja on tehty. Pettymysten ketju pi- viime aikoina nähty komedian nousua. täisi voida keskeyttää, kun huomataan, että elokuvasta ei tu- Viime vuoden katsotuin elokuva teattereissa oli Dome le hyvä. Mitä aikaisemmin prosessin saa poikki, sitä enem- Karukosken komedia ”Napapiirin sankarit”, joka sai myös män resursseja säästyy. En nyt halua tulla leimatuksi uu- tärkeimmät jussit. Toinenkin menestyjä oli saman lajityy- deksi positiivisuuden apostoliksi näinä hilpeiden helppo- pin, vaikkakin sen synkemmän puolen edustaja, Jalmari heikkien aikoina, mutta työskentelyilmapiirin vapauttami- Helanderin ”Rare Export”. Toivottavasti kyse ei ole luon- nen saattaisi auttaa tilannetta. (Kiitos Leena Kempille ja Ul- nonlain omaisesta indikaattorista, joka vääjäämättä viittaa la Simoselle pettymysten ketju -ajatuksen kirkastamisesta.) pitkäaikaiseen ja syvenevään taantumaan. AV-alalla mer- Selvyyden vuoksi on todettava, että raha hoitaisi suu- kit ovat ainakin huolestuttavat. rimman osan ongelmista, ainakin prosessin alkupäässä. Elo- kuvasäätiön jakaman rahan osalta tilanne onkin hyvä. SES JUHA SAMOLA ei kuitenkaan voi tukea tuotantoja yksin, ja lisäksi elokuvat 17.3.2011 AVEK -LEHTI 1/2011 3 JAAKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on kirjailija Mikä huumorissa naurattaa? Mikään ei ole vitsikästä sinänsä. Mutta aivan kaikki voidaan näyttää koomisessa valossa. auru on mus- mukaan komiikka on suunnat- koomisiksi. Samat asiat voidaan jaiden tai jotenkin muuten puut- kulaarinen, siis tu puhtaasti älylle; tunnetta hän näyttää myös muussa valossa. teellisten ihmisten esittämis- lihaksiin liitty- pitää suorastaan komiikan vihol- Samasta avioerosta tai samasta tä. Tämä määritys näyttää ole- vä, refleksi, jo- lisena. “Puhtaasti älyllisessä yh- perinnönjaosta voi kirjoittaa se- van sidoksissa antiikin tragedioi- hon lihasten teiskunnassa tuskin enää itket- kä tragedian että komedian. Tä- hin, joiden sankarit olivat usein supistelun lisäksi liittyy hallit- täisiin, mutta kenties kuitenkin mä asia on oikein akateemises- ylempiarvoisia kuin amfiteatte- sematonta ääntelyä. Biologises- naurettaisiin”, Bergson pohtii. ti todennettu. Estetiikan profes- rissa makeisiaan rapistelevat kat- sa katsannossa nauru on ainut- Bergsonin jako tunteeseen sori Aarne Kinnunen tiivisti ko- sojat: Oidipuksen kaltaisia puoli- laatuinen refleksi, sillä se vaikut- ja älyyn ei ole täysin relevantti, miikan ja huumorin ymmärtä- jumalia tai muuten vain myyttis- taa täysin hyödyttömältä. Nauru niissä kun ei välttämättä ole ky- miseksi kaksi toisistaan riippu- tä alkuperää. ei palvele mitään ilmeistä biolo- symys toisilleen vieraista asiois- vaa peruslausetta: (1) mikään Aristoteles muuten oikeasti gista tarkoitusta. Sen ainoa hyöty ta. Mutta totta on, että vitsit ja inhimillinen toiminta, teko, ta- otti kantaa tetattereiden karkki- näyttää olevan sen tuottama vä- komedian käänteet liittyvät pahtuma, prosessi, ominaisuus pusseihin. Hän oli sitä mieltä, et- liaikainen huojennus. useimmiten älyyn ja logiikkaan: ei sinänsä ole koominen (vaan tä jos ihmiset katsomossa rapis- Kenties nauru on syntynyt ne paljastavat yllättäviä yhteyk- neutraali) ja (2) kaikki ihmisen televat makeisrasioita, näytteli- juuri helpotuksen huokaukses- siä asioiden välillä. Niiden haus- toiminnat ja ominaisuudet voi- jöissä on jotakin vikaa. ta: uhka on leijunut pään pääl- kuus perustuu siihen, että osoi- daan tehdä koomisiksi. Teos, Naurun ja huvittavuuden lä, mutta sitten se on hälvennyt. tetaan jotakin, joka katsojalta on jossa Kinnunen peruslauseen- ulottuvuus liittyi antiikin kome- Jokin epävarmuus ja uhka nau- jäänyt huomaamatta. sa esittää, kantaa varsin vaikut- diassa useimmiten ylimielisyy- ruun näyttää jokseenkin aina si- Sanan “vitsi” juuret yltävät tavaa nimeä: Huumorin ja koomi- teen: komedia näyttää itseään sältyvän. Kutittaminen laukaisee sanskriitin tietämistä ja ymmär- sen keskeneräinen kysymys. Yritys tärkeänä pitävän ja itsensä liian naururefleksin, paitsi silloin kun tämistä merkitsevään vedaan as- asiain täsmälliseksi ratkaisuksi vakavasti ottavan ihmisen nau- yrittää kutittaa itse itseään. Se ei ti. Ruotsin kielen vits (vitsi) ja ve- sekä siihen kuuluvat erehdykset rettavassa valossa. Tämä jo vä- naurata, sillä itsensä kutittami- ta (tietää) ovat tätä samaa juurta, (WSOY, 1994). hintään Aristofaneen näytelmis- sesta puuttuvat kaikki uhkan ja samoin englannin wit, joka mer- Mikään ei ole vitsikästä si- sään viljelemä teema toistuu sit- yllätyksen elementit. kitsee