1/11 7.4.2011 Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus

1/11 7.4.2011 AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMISKESKUS

nauru tahto ihme SISÄLTÖ 1/2011

AVEK-lehti 3 Pääkirjoitus 32 Päivi Takala: Syvä hengitys – elokuvasta, julkaisija Kopiosto ry 4 Jaakko Heinimäki: äänestä ja tuntoisuudesta Hietaniemenkatu 2, Mikä huumorissa naurattaa 00100 Helsinki 38 Antti Nylén: 10 Jussi Tuominen: puh. 4315 2350 Kappaleita Marian ilmestyksen Puoli tuntia pilalla fax 4315 2377 tulkinnasta e-mail: 14 Katariina Lillqvist: 42 Impressio: Virpi Suutari: [email protected], Naurun alkemia http://www.kopiosto.fi/ Sielun magneettikuva 17 Pekko Pesonen: avek 44 Raportti: DocMeetin Argentiina Komediasuosituksia 48 Kohtaamisia: Juha Samola 22 Teemu Nikki: Manifesting the latent plot (päätoimittaja) Minä, splatter ja nauru Pekka Rislakki 50 Doc Point Encounters (vastaava) 24 Kirsi Reinola: Valeliito-oravia, täytettyjä häkki- 51 Timo Korhonen: Maria Bregenhøj eläimiä ja Hillary Clinton Suruliputuksen aika (toimittaja) Erja Mäki-Iso 26 Erkko Lyytinen: 52 Lyhyesti (toimitussihteeri) Myöhempien aikojen mustaa 53 Kyylä ISSN 1236-7753 huumoria Kongossa 54 Lyhyesti taitto: Tiina Paju 27 Miia Haavisto: Saa nauraa. Ja naurattaa. 55 Mediaohjelma

Kansi: Cycle, 28 Erja Dammert: 56 Lyhyesti Jean Painlevé ja mikroskooppiset ohj. Milla Moilanen, 57 Valmistuneet tuotannot Filmill ihmeet (tekeillä oleva teos) 60 Tukipäätökset syksy 2010

PAAKKANEN

2 a v e k -l e h t i 1/2011 Real Snow White, Pilvi Takala, 2009 Naurettava juttu lokuvan tekemisessä pitäisi olla iloa. Iloi- tarvitsevat esityskanavan. YLEn tilanne ja hyvitysmaksu- suus näkyy lopputuloksessa kuten väkisin kertymän romahdus varjostavat tuotantojen rahoitusta koh- tekeminenkin. Seurauksena voi olla PETTY- tuuttoman paljon. Vuoden 2010 kertymä on kuuden miljoo- MYSTEN KETJU seuraavasti: nan euron tasolla, kun se kaksi vuotta aikaisemmin oli vielä Käsikirjoittaja kirjoittaa elokuvan kä- noin 12 me. AVEKin jakamissa varoissa tämä tarkoittaa noin sikirjoituksen, johon on aika tyytyväinen. miljoonan euron pudotusta. YLEnkään osalta tilanne ei nau- Viimeinen hionta jää kuitenkin tekemättä, rata. Yhtiön yhteistyö riippumattomien tuottajien kanssa koska aikataulu on tiukka ja työstä makse- pudonnee noin puoleen totutusta tasosta. taan niin vähän, että elääkseen on pakko NAURU on lehden varsinainen teema, mutta auttaako ottaa vastaan muita töitä. huumorikaan nykyisen tilanteen kestämistä. Juttu näyttää Ohjaaja saa käsikirjoituksen luettavak- luiskahtaneen ns. huonon huumorin puolelle. seen, pitää sitä toimivana, mutta päättää kuitenkin tehdä Naurun ja itkun suhde on aiemmin ollut nykyistä lä- tekstiin joitakin muutoksia. Hän aloittaa sen pohjalta elo- heisempi. Olli Alho on esitellyt mainiossa johdannossaan kuvan tekemisen, mutta ei ole prosessiin aivan tyytyväi- naurun historiaan (Hulluuden puolustus ja muita kirjoi- nen; kuvausten aikataulu on kireä, kuvauspäiviä liian vä- tuksia naurun historiasta, WSOY 1988) lukuisia esimerkke- hän, ja tekstiin on jäänyt joitakin ongelmia. jä ilon ja surun terapeuttisesta liitosta. Nykypäivästä kat- Tuottaja pitää kuvattua materiaalia sinänsä hyvänä, sottuna tuntuu naurun tuominen suuren surun – kuten mutta arvelee lopputuloksen olevan pitkä ja vaikeaselkoi- hautajaisten – yhteyteen erityisen pysäyttävältä. Ajatus nen. Jotkut elokuvan vaatimat ratkaisut ovat lisäksi kallii- oli, ettei surun valtaan saa antautua. Myös karnevalisti- ta. Elokuvan rakennetta muutetaan ja osa kohtauksista jä- selle, valtaa pitäviä pilkkaavalle naurulle olisi enemmän tetään kuvaamatta. Tuottajakaan ei ole täysin tyytyväinen käyttöä. Burleski farssi ja pidäkkeetön satiiri ovat kuiten- lopputulokseen. kin vaativia lajeja, jotka huonoina versioina eivät naura- Levittäjän mielestä elokuva on vieläkin liian pitkä ja ta ketään. Ennen valtiaat pitivät huolta siitä, että heidän vaikeaselkoinen normaaliin kaupalliseen levitykseen. Elo- ympärillään oli aina ilveilijöitä tai narreja. On toki lohdul- kuvasta leikataan lisää. lista, että meidän kansanedustajalaitoksemme on sisäis- Valmis elokuva ei menesty teattereissa. Kriitikot arvos- tänyt vallalle nauramisen idean; kahdensadan henkilön televat elokuvaa pinnalliseksi, katsojat eivät innostu. Net- joukkoon valikoituu aina muutama, jotka näyttävät ym- tikirjoittelussa elokuvaa haukutaan sekavaksi torsoksi. märtävän erityisen hyvin juuri tämän vallankäyttöön liit- Elokuvateatterin omistaja pettyy, kun lipputulot jää- tyvän puolen. vät tulematta. Huumori on muodissa, mitä ei voi pitää pahana asiana. Pettyjien joukkoa voisi helposti laajentaa. Väkisin teh- Ei maailmassa ole iloa liikaa. ty elokuva ei täysin miellytä ketään. Huumorin ja viihteen merkityksen lisääntyminen on Auttaisiko väärille urille lähteneen prosessin katkaise- joskus liitetty yhteen taloudellisen taantuman kanssa; mista avoimemman ja keskustelevamman ilmapiirin syn- huonoina aikoina ihmisten sanotaan kaipaavan jotakin, nyttäminen, jossa tekijät voivat vapaasti punnita eri vaihto- jolle nauraa. Esimerkiksi amerikkalaisen komedia oli voi- ehtoja ilman pelkoa maineen menetyksestä. Ja ennen kuin missaan 1920-lopulla alkaneen laman aikana. Meilläkin on peruuttamattomia ratkaisuja on tehty. Pettymysten ketju pi- viime aikoina nähty komedian nousua. täisi voida keskeyttää, kun huomataan, että elokuvasta ei tu- Viime vuoden katsotuin elokuva teattereissa oli Dome le hyvä. Mitä aikaisemmin prosessin saa poikki, sitä enem- Karukosken komedia ”Napapiirin sankarit”, joka sai myös män resursseja säästyy. En nyt halua tulla leimatuksi uu- tärkeimmät jussit. Toinenkin menestyjä oli saman lajityy- deksi positiivisuuden apostoliksi näinä hilpeiden helppo- pin, vaikkakin sen synkemmän puolen edustaja, Jalmari heikkien aikoina, mutta työskentelyilmapiirin vapauttami- Helanderin ”Rare Export”. Toivottavasti kyse ei ole luon- nen saattaisi auttaa tilannetta. (Kiitos Leena Kempille ja Ul- nonlain omaisesta indikaattorista, joka vääjäämättä viittaa la Simoselle pettymysten ketju -ajatuksen kirkastamisesta.) pitkäaikaiseen ja syvenevään taantumaan. AV-alalla mer- Selvyyden vuoksi on todettava, että raha hoitaisi suu- kit ovat ainakin huolestuttavat. rimman osan ongelmista, ainakin prosessin alkupäässä. Elo- kuvasäätiön jakaman rahan osalta tilanne onkin hyvä. SES Ju h a Sa m o l a ei kuitenkaan voi tukea tuotantoja yksin, ja lisäksi elokuvat 17.3.2011

a v e k -l e h t i 1/2011 3 Ja a k k o He i n i m ä k i Kirjoittaja on kirjailija Mikä huumorissa naurattaa? Mikään ei ole vitsikästä sinänsä. Mutta aivan kaikki voidaan näyttää koomisessa valossa.

auru on mus- mukaan komiikka on suunnat- koomisiksi. Samat asiat voidaan jaiden tai jotenkin muuten puut- kulaarinen, siis tu puhtaasti älylle; tunnetta hän näyttää myös muussa valossa. teellisten ihmisten esittämis- lihaksiin liitty- pitää suorastaan komiikan vihol- Samasta avioerosta tai samasta tä. Tämä määritys näyttää ole- vä, refleksi, jo- lisena. “Puhtaasti älyllisessä yh- perinnönjaosta voi kirjoittaa se- van sidoksissa antiikin tragedioi- hon lihasten teiskunnassa tuskin enää itket- kä tragedian että komedian. Tä- hin, joiden sankarit olivat usein supistelun lisäksi liittyy hallit- täisiin, mutta kenties kuitenkin mä asia on oikein akateemises- ylempiarvoisia kuin amfiteatte- sematonta ääntelyä. Biologises- naurettaisiin”, Bergson pohtii. ti todennettu. Estetiikan profes- rissa makeisiaan rapistelevat kat- sa katsannossa nauru on ainut- Bergsonin jako tunteeseen sori Aarne Kinnunen tiivisti ko- sojat: Oidipuksen kaltaisia puoli- laatuinen refleksi, sillä se vaikut- ja älyyn ei ole täysin relevantti, miikan ja huumorin ymmärtä- jumalia tai muuten vain myyttis- taa täysin hyödyttömältä. Nauru niissä kun ei välttämättä ole ky- miseksi kaksi toisistaan riippu- tä alkuperää. ei palvele mitään ilmeistä biolo- symys toisilleen vieraista asiois- vaa peruslausetta: (1) mikään Aristoteles muuten oikeasti gista tarkoitusta. Sen ainoa hyöty ta. Mutta totta on, että vitsit ja inhimillinen toiminta, teko, ta- otti kantaa tetattereiden karkki- näyttää olevan sen tuottama vä- komedian käänteet liittyvät pahtuma, prosessi, ominaisuus pusseihin. Hän oli sitä mieltä, et- liaikainen huojennus. useimmiten älyyn ja logiikkaan: ei sinänsä ole koominen (vaan tä jos ihmiset katsomossa rapis- Kenties nauru on syntynyt ne paljastavat yllättäviä yhteyk- neutraali) ja (2) kaikki ihmisen televat makeisrasioita, näytteli- juuri helpotuksen huokaukses- siä asioiden välillä. Niiden haus- toiminnat ja ominaisuudet voi- jöissä on jotakin vikaa. ta: uhka on leijunut pään pääl- kuus perustuu siihen, että osoi- daan tehdä koomisiksi. Teos, Naurun ja huvittavuuden lä, mutta sitten se on hälvennyt. tetaan jotakin, joka katsojalta on jossa Kinnunen peruslauseen- ulottuvuus liittyi antiikin kome- Jokin epävarmuus ja uhka nau- jäänyt huomaamatta. sa esittää, kantaa varsin vaikut- diassa useimmiten ylimielisyy- ruun näyttää jokseenkin aina si- Sanan “vitsi” juuret yltävät tavaa nimeä: Huumorin ja koomi- teen: komedia näyttää itseään sältyvän. Kutittaminen laukaisee sanskriitin tietämistä ja ymmär- sen keskeneräinen kysymys. Yritys tärkeänä pitävän ja itsensä liian naururefleksin, paitsi silloin kun tämistä merkitsevään vedaan as- asiain täsmälliseksi ratkaisuksi vakavasti ottavan ihmisen nau- yrittää kutittaa itse itseään. Se ei ti. Ruotsin kielen vits (vitsi) ja ve- sekä siihen kuuluvat erehdykset rettavassa valossa. Tämä jo vä- naurata, sillä itsensä kutittami- ta (tietää) ovat tätä samaa juurta, (WSOY, 1994). hintään Aristofaneen näytelmis- sesta puuttuvat kaikki uhkan ja samoin englannin wit, joka mer- Mikään ei ole vitsikästä si- sään viljelemä teema toistuu sit- yllätyksen elementit. kitsee sekä vitsikkyyttä että älliä nänsä. Meidän elämänasenteem- temmin niin Ohukaisessa ja Pak- Myös komediasankarit ovat ja oivallusta. me, arvomme ja arvostuksemme sukaisessa kuin Marx-veljeksil- enimmäkseen vaarassa. Eloku- asettavat joitakin asioita koomi- lä, Turhapuroissa ja Kummeleis- vassa Kaunis elämä Roberto Be- Ylimielisyyden seen valoon, toisia ei. Koomisuus sakin. Klassinen esimerkki on nignin komiikka pääsee kunnol- naurettavuus on näkökulmakysymys. Näkö- tietysti Chaplinin Diktaattori-elo- la vauhtiin vasta, kun komedian Elämä on sattumanvaraista. Ke- kulmaa vaihtamalla mikä tahan- kuvan Hynkel, itsestään liikoja sankarit joutuvat keskitysleirille. nelle tahansa voi tapahtua mitä sa voidaan nähdä koomisena. Jo- luuleva maailmanvaltias, kovas- Huumori on sielun sisäinen tahansa – ja siihen auttaa usein pa keskitysleiri. Benignin Kaunis ti Hitlerin oloinen kaveri. puolustusvoima, jonka avulla ih- vain nauru. Eräs draaman perus- elämä on siitä hyvä esimerkki. Vaikka Aristoteleen huomio minen purkaa ahdistustaan, uh- säännöistä kuuluu: se mikä ta- Antiikin aikana erääksi ko- komedian henkilöiden puutteel- kiaan ja pelkojaan. Vuonna 1900 pahtuu itselle on traagista, se mi- median ja tragedian peruserok- lisuudesta ei välttämättä istu naurusta filosofisen tutkielman kä tapahtuu toisille on koomista. si nähtiin se, millaisina draamas- myöhempään komediaperintee- kirjoittanut ranskalainen filosofi Tai hieman toisin muotoiltuna: sa kuvatut henkilöt esitetään. seen (enkä ole aivan varma oli- ja Nobel-kirjailija Henri Bergson ihmisen elämä on läheltä katsot- Aristoteleen mukaan tragedia ko se järin osuva analyysi edes kuvasi naurua “sydämen aneste- tuna tragedia, kauempaa nähty- pyrkii esittämään ihmiset huo- hänen oman aikansa komediois- siaksi”. Hänelle komiikkaan liit- nä komedia. nompina kuin he ovat, komedia ta), Diktaattorissa tämäkin piir- tyy tunteettomuus; voimme kyl- Komiikassa on siis kysymys taas parempina kuin he tosiasias- re korostuu. Chaplin näytti, mi- lä nauraa ihmiselle, joka herät- näkökulmasta. Ei siitä, että jot- sa ovat. Nauru kumpuaa Aristo- ten kaukana arjalaisesta ihmisi- tää meissä sääliä tai jopa kiinty- kin asiat olisivat itsessään has- teleen mielestä puutoksesta, hä- hanteesta surkea rääpäle nimel- mystä, mutta silloin meidän tu- suja, huvittavia tai koomisia. Ko- nelle komedia on alhaisten tyyp- tään Adolf Hitler itse oli. Mutta lee unohtaa myötätuntomme ja mediassa asiat vain näytetään pien jäljittelyä, joko moraalises- toisaalta: hän näytti myös, miten vaientaa säälimme. Bergsonin koomisessa valossa. Ne tehdään ti alempiarvoisten, fyysisesti va- hieno ihminen aivan samannä-

4 a v e k -l e h t i 1/2011 a v e k -l e h t i 1/2011 5 Huumori elämänasenteena on sitä, että voi katsoa katoavaa maailmaa ikuisuuden näkökulmasta. Satiirin tekijän tulee ottaa Jumalan näkökulma asioihin, ei se sen kummempaa ole.

6 a v e k -l e h t i 1/2011 köinen juutalainen parturi on. Ja sekaannus näiden kaksoisolento- hahmojen välillä on aivan klassista komediaa sekin. Chaplinin satiiri oli hyytävän rohkeaa. Elokuva tuli katsomoi- hin vuonna 1940, samoihin aikoihin kun Hitlerin joukot juh- livat valloituksiaan joka puolella manner-Eurooppaa. Esimerkik- si Italiassa sensuroimaton versio Chaplinin Diktaattorista esitettiin vasta vuonna 2002.

Huumori on maailmankatsomus Natsi-Saksaa ja huumoria pohti myös Ludwig Wittgenstein, Hit- leriä kuusi päivää nuorempi itä- valtalaispoika. Tämä viime vuosisadan merkittävin filosofi opiskeli alun perin ilmailutekniik- kaa, ja kiinnostus propelleihin vei hänet Berliinin teknillisestä korkeakoulusta jatko-opintoihin Englantiin, jossa hän vaihtoi alaa ja alkoi opiskella filosofiaa Bert- rand Russellin oppilaana. Eräässä muistiinpanossaan Wittgenstein huomauttaa, et- tä huumori ei ole mieliala vaan maailmankatsomus: “Siksi, jos on oikein sanoa, että natsi-Sak- sassa huumori hävitettiin, tämä ei merkitse mitään sellaista kuin että ihmiset eivät olisi olleet hy- vällä tuulella vaan jotakin paljon syvempää ja tärkeämpää.” Huumoria on ollut tapana pitää juuri mielialana. Itse sana tarkoittaakin alun perin juuri mielialaa tai temperamenttia. Sana “huumori” viittaa antiikin kreikkalaisen lääketieteen nel- jään ruumiinnesteeseen (khy- mos), jotka vastasivat myös nel- jää eri persoonallisuustyyppiä. Edelleenkin saatetaan puhua “hyvästä pelihuumorista”, kun yhteispeli sujuu kuin tanssi. Mutta Wittgensteinille huumori oli jotakin paljon syvempää ja tärkeämpää kuin mieliala. Hän piti sitä maailmankatsomuksena, tapana tarkastella todellisuutta. Tässä Wittgenstein näyttää olevan Søren Kierkegaardin linjoil- la. Kierkegaard piti huumoria elä- mänasenteena, joka on vieläpä uskonnon valepukuinen muoto. Huumori elämänasenteena on si- tä, että voi katsoa katoavaa maailmaa ikuisuuden näkökulmasta. Satiirin tekijän tulee ottaa Juma- lan näkökulma asioihin, ei se sen kummempaa ole.

Artikkelin kuvat: Holy Melancholy –näyttelykokonaisuus, Juha Suonpää Edellinen aukeama: Uncommunicative, Finland 2009 Tämä aukeama: Fighting Capercaillies, Finland 2009 Seuraava aukeama: Arise (Santa with white paper), Norway 2010

a v e k -l e h t i 1/2011 7 Juuri siksi tyranni ja des- pootti haluaa aina hävittää huumorin. Ajatus pisimmästä mah- dollisesta perspektiivistä todellisuuteen ja asioiden näkemisestä suhteessa toisiinsa on despootil- le aina kauhistus. Helvetti, ainakin Danten Divina Commediassa (sic!) kuvaama helvetti, on kaikesta huumorista ja kaikesta naurusta riisuttu tila. Äärimmäi- sen asiallinen, vakava ja kolkko. Jos joskus päädyt paikkaan, joka on puhtaaksiviljellyn vakava ja asiallinen, tiedät mihin olet joutunut.

“En kuulu tähän seurakuntaan” Mikäli Wittgensteinia ja Kierke- gaardia on uskominen, huumori on maailmankatsomus. Ja jos otamme vielä Bergsonin mukaan, huumori on älyllinen maailmankatsomus. Bergson muistuttaa myös, miten sosiaalisesta asiasta komiikassa ja huumorissa on kysymys. Emme juurikaan nauti komiikasta muista ihmisis- tä eristyneinä. Vain harvoin saa yksinäisyydessä luettu hauska juttu tai yksin televisiosta katsot- tu sketsi naurun kumpuamaan. Kaverin kanssa taas naurattaa huonompikin vitsi. Nauru vaatii vastakaikua, se siirtyy vierustoverilta toiselle, se tarttuu. Bergson kirjoittaa kaksi esimerkkiä naurun sosi- aalisuudesta. Joskus saattaa ju- nassa kuulla jonkun matkaseu- rueen kertovan hauskoja juttu- ja toisilleen. Heitä naurattaa ko- vasti. Mikäli kuuluisin samaan seurueeseen, nauraisin yhtä lailla. Mutta koska kuuntelen juttu- ja sivullisena, hymyilen vain it- sekseni. Toinen esimerkki: Mie- heltä kysyttiin, miksi hän ei itke- nyt jumalanpalveluksessa, jossa kaikki muut vuodattivat kyyne- leitä. Vastaus kuului: “En kuulu tähän seurakuntaan”. Bergso- nin mukaan naurusta puhuttaes- sa miehen vastaus pätisi sitäkin suuremmin. Nauruun liittyy aina ajatus liitosta toisten naurajien kanssa. Elokuvateatterissakin nauru irtoaa sitä helpommin, mitä täy- dempi sali on. Defenssimekanismina, psyyken puolustusvoimana, huumori saattaa joskus sisältää eskapisti- sia piirteitä. Ja eräänlaista pakoa se onkin, mutta hyvä huumori ei ole koskaan todellisuuden pakenemista. Se on pakoa toivottomuudesta. n

8 a v e k -l e h t i 1/2011 Hyvä huumori ei ole koskaan todellisuuden pakenemista. Se on pakoa toivottomuudesta.

a v e k -l e h t i 1/2011 9 Puoli tuntia piloilla Täysin subjektiivinen ja epätieteellinen televisiokomedian vähäkatekismus

Ju ss i Tu o m i n e n käsikirjoituskoneenkuljettaja evp. oto. jne

10 a v e k -l e h t i 1/2011 Televisio on paljon kiinnosta- kumattomasta suosiosta. Synkänlai- ’purkkinaurua’ niiden teke- Mutta kun vampi kuin ihminen. Muutenhan sessa tekstissä on sen luomasta kuvas- misessä ei käytetä. suomalainen meillä olisi ihminen olohuoneen ta huolimatta aimo ripaus huumoria Etenkin Englannissa ti- nurkassa. toisin kuin suurimmassa osassa iskel- lannekomediassa on myös kuuleekin Alan Coren, engl. satiirikko mä-, rock- ja tangomarkkinakaihoa. ulkona kuvattuja jaksoja, jot- sanan studio- Jopa Kari Kuuvan parodiaksi kirka studiossa näytetään ylei- nauru, hän ei Tv-komiikka ei ole Suomessa koskaan joittama Tango pelargonia ymmärret- sölle, jotta niihinkin saatai- poista varmis- ollut niin suosittua kuin nyt. Helmi- tiin suomalaiskansallisesti tosissaan. siin aito naurureaktio. tinta, vaan kuisen pikalaskennan tuloksena suur- Kun Jaakko Teppo myöhemmin te- Mutta kun suomalainen kuluttaja löytää tätä herkkua jo yk- ki lauluja kuvitteellisen Ruikonperän kuuleekin sanan studionau- ristii kädet rin- sin ilmaiskanaviltamme lähes 50 tun- ankeista oloista ja väliinputoajista, ru, hän ei poista varmistin- nalleen ja tia viikossa. Mukaan on otettu varsi- ymmärrettiin ne jo huumoriksi, mitä ta, vaan ristii kädet rinnal- urahtaa: naisten läpikirjoitettujen sketsi- ja ko- tietysti murre osaltaan edesauttoi. leen ja urahtaa: – Ei tartte – Ei tartte tulla mediasarjojen lisäksi mm. animaatio- tulla osotteleen missä mun osotteleen sarjat Pasila, Simpsonit ja South Park, Suru on parempi kuin nauru, pitää nauraa. Mää nauran ovathan ne rakenteeltaan tilanneko- sillä sydämelle on hyväksi, että jos nauran. missä mun mediaa parhaasta päästä. Kotimaista kasvot ovat murheelliset. pitää nauraa. tuotantoa paketissa oli viidesosa, 9 ja Raamattu: Saarnaaja 7:4 Nauraessaan ihmiset Mää nauran jos puoli tuntia. harvemmin tappavat nauran. Ohjelmien kirjo yltää tuoreen Pu- Syypääksi kansalliseen alakulohuu- toisiaan. touksen kaltaisesta, lähes kokonaan moriin on ehdotettu uskonpuhdista- Alan Alda, hassuihin tyyppeihin perustuvasta ir- ja Martti Lutheria kuuluisine teesei- amer. näyttelijä tohuulikomiikasta jo mainitun South neen. Tosiasiassa Lutherus ei itse ol- Parkin tabuja ja asenteita rouskuttele- lut mikään synkistelijä, hänen seuraa- Niin meillä kuin laajasti muuallakin vaan anarkistiseen satiiriin. jansa, teesiensä toimeenpanijat ja val- suurin osa tv-komedioista on englan- Juuri on kerrottu että Putouksen vojat sen sijaan ovat pyrkineet kitke- tilaisia tai amerikkalaisia. Menemättä formaatti on myyty myös ulkomaille. mään ’turhan nauramisen’ katajaises- maku- tai tasoeroihin voi silti hyvällä ’Suomi-huumori jyrää!’ –huutoja kuu- ta kansasta. syyllä väittää, että viimeisen kymme- luu sieltä täältä. Mutta jyrääkö todel- Kansa on silti hammasta purren nen vuoden aikana ovat britit kehittä- la? Nyt myytiin vain formaatti, ohjel- jaksanut yrittää myös nauraa. Suusta neet lajityyppiä amerikkalaisia enem- man rakenne, ei sisältöä. suuhun menetelmän lisäksi levisivät män. Esimerkiksi sarjoissa Sohvanval- vitsit, kaskut, sutkaukset ja tilannepoh- taajat (The Royle Family) ja Konttori Naurakaa maan päällä. Helvetissä jaiset anekdootit myös painotuotteina. (The Office) joissa kaikki näkemäm- se ei ole mahdollista ja taivaassa Huipussaan huumorinnälkä oli viime me tapahtuu ’reaaliajassa’ tässä ja nyt, se ei ole sopivaa. vuosisadan alussa, jolloin tutkija Vesa on dokumentaarisen uskottavuuden Jules Renard, ransk. kirjailija Karvisen mukaan Suomessa ilmestyi säilyttämiseksi jätetty studioyleisön yli 300 pilalehteä. Itse kukin voi pikai- kokonaan pois. Tosin niin teki jo 70-lu- Selitys komiikan tulvaan on yksinker- sesti mielessään laskea montako pila- vun alussa John Cleese sarjassaan Pit- tainen. Tänään ruudun äärellä istuvi- lehteä täällä ilmestyi vuonna 2010. kän Jussin majatalo (Fawlty Towers) en suuri enemmistö on katsonut tele- Tippaakaan väheksymättä viime koska sen mieletön tempo – kyseessä- visiota tutti-iästään asti, ja kuten alan vuosina kasvanutta selkä suorana sei- hän on farssi, komedian formulakisa – ammattilaiset tietävät, komiikan vas- saaltaan esitettävän verbaalikomiikan vaati niin toiminnassa kuin dialogissa- taanottaminen on dramatisoitujen oh- suosiota sekä stand up -klubien ja ti- kin kellosepäntarkkaa ajoitusta. Koh- jelmien lajeista helpointa (..mutta sen laisuuksien verkostoa voi sanoa, et- tausten hiominen ja toistaminen olisi kirjoittaminen vaikeinta). Toisaalta tv- tä kansannaurattajan paalupaikan on väsyttänyt yleisön, eikä nauruista oli- yhtiöiden päättäjät suhtautuvat hekin ajat sitten ottanut televisio. si enää viidennen oton jälkeen tullut ohjelmistoon huomattavasti avarakat- kyllin aitoja ja spontaaneja. seisemmin kuin muutama vuosikym- Nauru on aplodeja tärkeämpää. men sitten. Jopa Yleisradiossa, joka Aplodit ovat melkein velvollisuus, Ken saa kumppaninsa nauramaan neljällä viikkotunnillaan jää kome- nauru on palkinto. on Paratiisin arvoinen. diatarjonnan hännille, mutta toisaal- Carol Channing, amer. komedienne Koraani ta esittää muita enemmän ehta kotimaista tuotantoa. Tämän läpivalaisun otsikko tulee gen- Huumori ja komiikka ei välttämättä ren anglosaksisesta lähetysstandardis- kovin helposti siirry maasta tai kan- Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan ta, jossa sarjan yksi jakso yleensä kes- sakunnasta toiseen. Psykologi Richad nauramisesta. tää puoli tuntia, kaupallisella puolella Wiseman Hetfordshiren yliopistosta Muoniolainen sananlasku mainoskatkojen vuoksi tehokas peliai- etsi tutkijaryhmänsä kanssa 2000-lu- ka on noin 24 minuuttia. vun alussa vuoden verran maail- Syyttömänä syntymään Tällä sabluunalla tehdään niin sit- man hauskinta vitsiä. Ryhmä kävi lä- Sattui hän comit (situation comedy – tilanneko- pi yli 40.000 vitsiä eri puolilta maail- Tähän maahan pohjoiseen media) kuin kaavaa väljemmin nou- maa. Tietokoneanalyysin mukaan hy- ja kylmään dattelevat komedia- ja sketsisarjat. vässä vitsissä on keskimäärin 103 sa- Jossa jo esi-isät Puhtaimmillaan tilannekomedia on naa. Pelkästään kielen sanarakenne Juovuksissa tottakai kokonaan studiossa yleisön läsnä ol- olisi näin pudottanut Suomen kisas- Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne lessa kuvattu sarja, jossa on vakituiset ta jo lähtösuoralla. Tuloksia voi käydä kiinni sai henkilöhahmot ja vain muutama vaki- kummastelemassa osoitteessa http:// Viereisellä sivulla: tuinen miljöö. Nimimääritelmän mu- www.laughlab.co.uk/ Presidentin kanslia, Jo Martti Syrjän klassikkokappaleen kaan sen tarinat syntyvät aina tietystä Yhteisestä kielestäkään ei aina ole ohj. Jyrki Lehtola, Murheellisten laulujen maa alku ker- tilanteesta, joka synnyttää myös kaik- apua, kuten epäonnistuneet yrityk- Zodiak Finland Oy. too paljon myös suomalaisesta komii- ki repliikit ilman irtovitsejä. set sarjojen Todella upeeta (Absolute- Kuvassa Adjutantti kasta. Eppu Normaalin vuonna 1982 Toisin kuin jatkuvasti kuulee väi- ly Fabulous) ja Huonosti käyttäytyvät Jussi (Taisto Oksa- levyttämä teos on edelleen Suomi- tettävän, sitcomin naurut ovat aitoja miehet (Men Behaving Badly) vienti nen). Kuva: Anne rockin kärkipäässä jos jonkinlaisissa yleisön reaktioita tilanteisiin ja vuo- Britanniasta Yhdysvaltoihin 90-luvul- Wahlström/ äänestyksissä, mikä kertoo sen vank- rosanoihin. Mitään naurunappia ja la osoitti. Kumpikin Euroopassa me- YLE Kuvapalvelu

a v e k -l e h t i 1/2011 11 nestynyt sarja floppasi heti alkuunsa, Ei kai Suomessa dia Kielipuoli potilas puhkaisi 80-lu- vaikka ne oli ’tuunattu’ amerikkalai- sentään kukaan vulla kielimuurin, koska sen ostivat seen makuun. Tai ehkä juuri siksi. lähes kolmenkymmenen maan tele- Menestystarina taas syntyi, kun pelkää poliitikkoja? visiokanavat. Tosin tanskalainen kuu- 60-luvun brittikomedia Till Death Us luttaja ohjelmaa esitellessään pahoit- Part muunnettiin 70-luvulla jenkki- Niitä samoja, jotka teli tanskankielisen tekstityksen puut- versioksi Perhe on pahin (All In The ensin tyrmistyvät ja tumista suomenkieliseksi luulemas- Family). Asenteiltaan kuin perus-pe- sitten tyrmäävät, taan ohjelmasta. russuomalaisen päähenkilön Archie Komediasarja Tankki täyteen, jo- Bunkerin (Carrol O’Connor) myö- kun ruutuun ilmes- ka nykyään elää uutta kukoistusta ke- tä siitä tuli kansainvälinen hitti, ei- tyy vähänkin kriitti- säteatteriversioina eri puolilla isän- kä yleisö edes tiennyt sarjan englan- sempi sarja ja kohta maamme äidinkasvoja, ei sekään osu- tilaista alkuperää. Siitä tehtiin omat jo jonottavat pääsyä nut eikä uponnut ruotsalaiseen huu- suositut versiot myös Saksassa ja Hon- niiden käsittelyyn. morintajuun. Kun sarja oli tarjolla il- kongissa. maiseen pohjoisvisiovaihtoon, eivät Myöhemmin kunnon läpilyöntiin naapurit ottaneet sitä vastaan, koska uudella mantereella on vuonna 2005 Ja lopulta tyytyvät pitivät sitä täysin käsittämättömänä. pystynyt vain Ricky Gervaisin Kontto- ainakin vaalien ri, joka toteutettiinkin BBC:n ja HBO:n alla vähän kiltim- Mitä enemmän tiedämme yhteistyönä. mänkin ohjelman maailmasta, sitä enemmän saamme tilaisuuksia nauraa. Et lakkaa nauramasta siksi, että marioneteiksi? Bill Nye, amer. insinööri ja tulet vanhaksi. Vanhenet siksi, koomikko että lakkaat nauramasta. Ei kai. Michael Pritchard, amer. humoristi Kultainen Ruusu on muutenkin erinomainen tilaisuus tutustua eri kansa- Suomalaiseen yleisöön anglosaksi- kuntien tv-huumorikäsitykseen. nen tv-huumori on aina uponnut Lipunkantajana ja guruna ovat kuin Lallin kirves Henrikiin. Kuul- häistä, mutta joitakin testitilaisuuksia tietenkin britit, joiden ohjelmat ovat lessaan sanan Monty useimmat sentään on ollut. voittaneet festivaalin pääpalkinnon veikkaavat, että puhe on BBC:n sket- Paras koelaboratorio on ollut jo 17 kertaa, minkä lisäksi muun värisiä sisarjasta Monty Python’s Flying Cir- 50 vuoden ajan Sveitsissä järjestetty ruusuja britcomit ovat kahmineet tup- cus eikä brittien legendaarisesta so- maailman suurin tv-viihteen festivaa- lasti tuon määrän. tasankarista, kenraali Montgomerys- li, Kultainen Ruusu (Rose d’Or), vuosi- Maita, joiden ohjelmissa myös sel- tä. Ponille kyytiä (Smack the Pony) na 1950-2003 Montreux’ssä ja nyttem- keästi näkyvät anglosaksiset vaikut- houkutteli naisyleisön sketsiviihteen min Lüzernissä. teet, ovat Irlanti, Sveitsi, Pohjoismaat, ääreen ja oli kätilönä useammallekin Paikan päällä huomaa helposti, et- ja valtameren takaiset Kanada, Yhdys- kotimaiselle naisten tekemälle sket- tei suomalaisella viihteellä ole mitään vallat, Uusi-Seelanti ja Australia. Näis- sisarjalle. Jenkkisarjoista taas muis- syytä hävetä olemassaoloaan. Kun on tä Kanada on poiminut ruusuja eni- tetaan päivittäissarjaparodia Kupla kyse ideoista, jäämme useimmiten jal- ten, mutta yllättäen Ruotsillakin kul- (Soap) ja monet mustan koomikon koihin vain budjetin osalta. Suomen taruusuja on kolme kappaletta. Bill Cosbyn ympärille rakennetut sit- edustusohjelmia on kansainvälinen Vuonna 1987 Ruotsi voitti Ruu- comit, Frasier, Frendit ja piilosatiiri- raatikin arvostanut. Ainoan pääpal- sun sketsiohjelmalla The Prize. Sen nen Kolmas kivi auringosta (3rd Rock kinnon, Kultaisen Ruusun, on kotiin esitysoikeudet oli jo etukäteen varan- from the Sun). tuonut Lumilinna vuonna 1965, mut- nut YLE TV2, mutta kun paljastui, et- Uusia sarjoja saamme kummasta- ta festivaaleilla on muuten palkittu ai- tä ohjelmassa oli mm. isokokoiseksi kin kohdemaasta naurettavaksemme nakin sketsiohjelmat TV1:n Ällitälli ja vulvaksi ja penikseksi naamioituneen edelleen. Kanavillamme on alkanut Raw War, MTV3:n Practical English in parin koominen tanssi, loppui Kak- näkyä anglosaksiseen komiikkakäsi- Practice sekä TV2:n komediasarja Sis- kosen ohjelmajohdon huumorinta- tykseen perustuvia sketsisarjoja myös ko ja sen veli. ju, ja ohjelma hyllytettiin. TV1:n joh- Kanadasta ja Uudesta Seelannista. Muutamaa viikkoa ennen kilpai- taja Arne Wessberg oli sattumalta it- Sen sijaan ruudussa pyörivät es- lua kävin näyttämässä Sisko ja sen se Montreux’ssä nähnyt esityksen ja panjalaiset ja ranskalaiset komedia- veljen BBC:n silloiselle viihdepääli- antoi luvan sen lähettämiseen ykkös- sarjat jo osoittavat, että kulttuuriero kölle Gareth Gwenlanille. Hän oli si- verkossa. Episodi tuskin johtui stadi- huumorin tasolla on selkeä. Aukea- tä mieltä, että ohjelma oli menossa laisen ja manselaisen huumorintajun mista tosin saattaa jonkin verran vai- väärään kisaan, koska hänestä kysees- erosta, vaan teeveejohtajien henkilö- keuttaa myös kieli, etelämaisen kone- sä ei ollut komedia vaan draama. Silti köhtaisesta uskalluksen tasosta. kivääripuheen suomentaminen ja tii- se myytiin yli kymmeneen muuhun Norjalaiset nappasivat kultaisen- vistäminen ruutuun karsii väkisinkin maahan. sa vuonna 1976 sketsiohjelmalla Nor- valtavan määrän dialogissa olevia asi- Sitä vastoin jotkut Ylen ruotsin- Way to Broadcasting. Sen tekijäkol- oita ja oivalluksia. kielisen television ohjelmat ovat istu- mikko Tore Hauge, Trond Kirkvaag ja Outoa sitä vastoin on, että pohjois- neet ainakin Ruotsin maaperään hy- Jon Skolmen on monen muunkin tuo- maisia sarjoja on ohjelmistossa ollut vin. Kuuluisin lienee Daniel Katzin tantonsa perusteella ollut ehkä mon- hyvin vähän, vaikka vuoden sisään ja Lasse Borgnäsin kirjoittama kome- typythonistisin ryhmä koko Euroo- niitäkin sentään on jo alkanut vilah- diasarja Seinähullut naapurit (Vägg passa sitten originaalisirkuksen. della aina islantilaisia myöten. i vägg). Mutta sarja olikin yhteistyö Ruotsin television kanssa ja kuvattiin Kuta koleammissa mielikuvissa Ihmiskunnalla on vai yksi todella Ruotsissa. mies elää, sitä varmemmin hän tehokas ase, ja se on nauru. saa huumorin vieraakseen. Mark Twain, amer. kirjailija Mitä saippua on keholle, Huumori on ensimmäinen sitä nauru sielulle. voitonmerkki miehen tiellä ja Kuinka sitten suomalainen komiikka Juutalainen sananlasku viimeinen. puree muualla? Ymmärrettävistä syis- Aaro Hellaakoski, tä komiikan vienti on kokolailla vä- Myynnillä mitaten myös pistekome- suomalainen runoilija

12 a v e k -l e h t i 1/2011 On perin vaikea määritellä kansa- sa. Koulupoikanakaan en erityisem- Älä pidä itselläsi yhtään niin Pasila, kunnan huumoria pelkästään parin min osannut ihastella pissakakkajut- pyhää asiaa, ettet kerta elämässäsi ohj. Atte Järvinen, televisio-ohjelman perusteella. Vaik- tujen humoristisuutta, joten en jaksa- voi laskea leikkiä siitä. Yellow Film & TV ka olenkin päässyt näkemään muuta- nut nauraa sketsille, jossa kirjaimelli- Juhani Siljo, suomalainen runoilija man korealaisen, israelilaisen ja ete- sesti sitä ihteään lennätettiin vessan- lä-afrikkalaisen tilannekomedian, en pytyltä ravintolan pöytään lautasel- Usein nykyään kuulee ja näkee väitet- uskalla sanoa sikäläisten huumorinta- le ja takaisin. Jostakin syystä ohjel- tävän, että tv-huumorin tai komiikan justa halaistua sanaa. Kovin ovat ra- man nimi ei piirtynyt kultakirjaimin äänivolyymi on noussut, mutta sisällön kenteellisesti jenkkikaavaan sidottuja muistiini. volyymi latistunut. Väite ei ihan koko- näytteet olleet. Jonkin aikaa luulin episodia poik- naan pidä paikkaansa. Saksalaisesta huumorista väänne- keukseksi, kunnes näin hollantilai- Vaikka laatuakin riittää tulee vä- tään väsynyttä huumoria joka puolel- sen eläinkomedian. Eläintarhassa lillä kaipuu nähdä brittimäisen raila- la. Olen nähnyt tasan kaksi saksalais- kuvattuihin eläinten päivärutiineihin kasta satiiria, jossa ei kuvia eikä kuta sketsiohjelmaa. Suuresti arvostama- oli dubattu puhetta muka luontokap- ninkaita kumarrella. Tai jenkkiani- ni monitoimihumoristi Bernhard Vic- paleiden ajatusääniksi. Ja eikös vain maatioiden (miksi muuten vain ani- tor Christoph-Carl von Bülow alias pi- sarja sisältänyt lukuisia ’hassunhaus- maatioiden?) anarkiaa arkipäivänkin il- lapiirtäjä Loriot kirjoitti, tuotti ja oh- koja’ kohtauksia, joissa toisen elikon miöiden käsittelyssä. jasi 80-luvulla ikioman sketsisarjan. ulostamistapahtumaa haistelemaan Ei kai Suomessa sentään kukaan Sen huumori oli niin kuivaa, että ko- tulleen lajitoverin aatoksiksi oli kir- pelkää poliitikkoja? Niitä samoja, jotka koelmissani olevat Loriotin piirroskir- joitettu lennokasta päivällispuhetta ensin tyrmistyvät ja sitten tyrmäävät, jatkin tuntuivat sen rinnalla kosteus- tai vastaavaa. Vielä enemmän häm- kun ruutuun ilmestyy vähänkin kriit- pyyhkeiltä. mästyin, kun sarja päätyi muistaak- tisempi sarja (Itse valtiaat, Manne-TV, Olin Lontoossa englantilaisen kä- seni Kakkosen lastenohjelmien täyt- Presidentin kanslia) ja kohta jo jonotta- sikirjoittajan Jurgen Wolff’in komedia- teeksi. vat pääsyä niiden käsittelyyn. Ja lopul- kurssilla vuonna 1993. Paikalla oli kol- Ei kaksi kolmannetta. Jokunen ta tyytyvät ainakin vaalien alla vähän mattakymmentä opetuslasta eri puo- vuosi sitten vaihtaessani ilmalaivaa kiltimmänkin ohjelman (Uutisvuoto) lilta Eurooppaa. Suurin ryhmä tuli Amsterdamin lentokentällä pyörit- marioneteiksi? Ei kai. Saksasta, kuuden nuoren miehen in- telin postikorttitelinettä – keräilen Olen pitkään odottanut, että jo kah- nokas joukko. Wolff kysyi, miksi he myös hassuja postikortteja. Siinä se den käden sormin laskettavien pätevien olivat tulleet kurssille. sitten seisoi silmieni tasalla, hollan- stand up -koomikoiden joukko vihdoin- – Montako saksalaista komedia- tilainen postikortti odottamassa huu- kin korjaisi satiirivajeen. Mutta toistai- sarjaa tiedät? kysyivät saksalaiset vas- morintajuista poimijaansa. Valokuva seksi heidän armolahjaansa – näkemys- taan. mustavalkoisesta lehmästä vihreällä tä ja ajoitusta (timing) – on enimmäk- – En muista nähneeni ainutta- niityllä selkä luokilla heittämässä ko- seen väärinkäytetty pestaamalla heitä kaan, totesi Wolff. meassa kaaressa virtsaa. Kuvassa ei muunlaisten viihdeohjelmien juonta- – Juuri sen takia me olemme täällä! ollut mitään muuta. jiksi muiden julkkisjuontajien rinnalle. En ole päässyt näkemään onko Kortti on kokoelmissani yhä. Kos- Sääli. ryhmän jäsenten opiskelu kantanut kaan enää mielikuviini ei nouse tuu- hedelmää. limylly, tulppaanipelto tai puukengät And on the eighth day God said, Näin ensimmäisen hollantilai- kun kuulen sanan Hollanti. ”Okay, Murphy, you’re in charge!” sen sketsiohjelmani 70-luvun alus- Author Unknown n

a v e k -l e h t i 1/2011 13 Elämääni ovat rytmittäneet monenlaiset naurut, kuuluvimpina kenties Prahan ja Pispalan mustanpuhuvan anarkistiset purkaukset. Paljon olen nauttinut myös lempeästä mustalaisnaurusta, keveästä kuin markkinahuivin hulmahdus, tai vihdan lyönteihin lomittuneesta naisten naurusta hämärien lauteiden uumenissa. Viinipullojen ja vesipiippujen kätköissä kulkeva soittoniekkojen nauru on uupumatonta: se otetaan esiin aamun pieninä tunteina, kun autosta on puhjennut rengas, keikkapalkkio kulutettu etukäteen ja kitaristi sanonut sopimuksensa irti. Naurun alkemia

apsuuteni vaikuttavim- äidin runsasta rintavarustusta, mut- yleensä alistuneen hiljaisuuden val- pia ääniä oli kotkanne- ta heidän hämmentyneet ilmeensä lassa. Kuusenhavuhattuinen ja kivää- näisen isoäitini kauas- vain lisäsivät pelastettavan riemua. rillään ylpeilevä Pohjanmaan poika kantava, alkuvoimai- Päästyään vihdoin jaloilleen isoäi- oli kuitenkin isoäitini sietokyvylle lii- nen nauru. Se muisti kumarsi pelastajilleen arvokkaasti kaa, ja pian kuului jonosta hänen jäl- tutti koostumukseltaan kuin kuningatar, repi pisimmät tikut jittelemätön, peloton naurunsa, joka myöhäiskesän ukkos- irti takalistostaan ja remahti vihon- vastustamattomasti tarttui myös mui- Kata r i i n a myrskyä: sen ainekset saattoivat syn- viimeiseen, jo hieman käheään ety- hin jonottajiin. Naurun yltyessä sota- Li l l q v i s t tyä miltei tyhjästä, se muutti muoto- diin ennen poistumistaan pukuhuo- poika pieneni pienenemistään miltei Kirjoittaja on aan silmänräpäyksessä, ja sen kan- neen suojiin. kadoten pyssynsä taakse, ja pian koko elokuvaohjaaja ja tosäteen alle jääneet kuulijat joutui- Vasta vuosia myöhemmin ymmär- kuriton jono säesti konserttia kalisut- käsikirjoittaja vat nauttimaan luonnonilmiöstä par- sin ihmetellä, miten oli ylipäätään taen peltiämpäreitään improvisoidun haansa mukaan, halusivat tai eivät. mahdollista, että Toini Maria oli säi- marssin tahdissa. Isoäitiä oli mahdoton vaientaa. lyttänyt naurunsa maailmassa, jossa Sirpaleita Pispalan väen sitkeäs- Hän nauroi jopa pudottuaan lahon- köyhällä työväen tyttärellä ei yleen- tä naurusta on säilynyt kahdessa ani- neen, puoliksi veden päälle rakenne- sä suurempia ilonaiheita ollut. Jo- maatioissani: Tytössä ja Sotamiehessä tun saunan lattian läpi ja juututtuaan pa Kuolemalle hän nauroi päin nä- sekä Uralin Perhosessa. Sen poljen- niille sijoilleen tuntikausiksi. Pelas- köä: kun kansalaissodan jälkeen val- to on usein kuvissani ja unissani läs- tustöitä johtaneet kylänmiehet vil- koiset valloittajat pitivät Pispalan kai- nä, vaikka olen suuren osan elämästä- kuilivat häveliäästi kaikkiin ilman- voja hallussaan, oli vedenhaku raskas ni jo kulkenut vierailla mailla, toisen- suuntiin ollakseen tuijottamatta iso- ja vaarallinen tehtävä, joka hoidettiin laisten naurujen alla.

14 a v e k -l e h t i 1/2011 Karnevalistinen nauru missaari oli groteskissa kaameudes- Hänen koskettavin reinkarnaationsa Artikkelin kuvat: Kun kirjoitin käsikirjoitusta Maalais- saan hahmo, johon henkilöityi koko oli 60-luvulla Thessalonikista löydetty Arvoisa Herra Tarzan, lääkäri-animaatiooni, vietin paljon ai- sisällisodan järjettömyys. nukke, jonka pää oli ammuttu rikki. Ta- ohj. Katariina kaa Sarajevon pakolaisten asuntolassa Myöhemmin päädyin Maalaislääkä- rinan mukaan pienen kahvilan varjote- Lillqvist, Elokuva- Prahan Branikin esikaupungissa, jonka rin kanssa myös mustan nukkehuumo- atteriesityksessä helteisen kesäsunnun- osuuskunta Camera ankeisiin saleihin oli ennenvanhaan rin juurille. Istanbulin ja Ateenan nyky- tain iltapäivänä oli paikallinen upseeri Cagliostro, 2003. majoitettu maaseudulta tulleet spar- taiteen museot keräsivät kokoon mit- hermostunut suulaasta Karagözikses- YLE Kuvapalvelu takiadiurheilijat. Tutustuin myös eng- tavan kokoelman vanhaa varjoteatteri- tä niin, että ampui nuken ja sen ohel- lantilaiseen lääkäriin, joka oli liki mah- taidetta, ilkikurisia Karagöz-sankareita la vanhan näyttelijän. Hautajaisista oli dottomissa olosuhteissa viimeiseen as- Anatolian perukoilta ja aikaa uhman- syntynyt mellakka, joka vaati uusia uh- ti pitänyt pystyssä pientä leikkaussalia neita Smyrnan pakolaisten pergament- reja, mutta Karagöziz oli kuolematon: jo yskivien agregaattien ja peltipurkeista tinukkeja Pireuksen satamakortteleista. syksyllä se kertoi tarinaansa uusille kat- tehtyjen öljylamppujen turvin; hänen Lisäksi mukaan kutsuttiin nykytaiteili- sojille kiertäen juntan taidesensuurin tarinansa sotaa hyeenojen lailla hyö- joita, joiden tuotannossa jatkuivat kan- pikkusormensa ympärille. dyntäneistä mustan pörssin kauppiais- sanomaisen varjoteatterin keskeiset pe- Sotaherrat eivät ylipäätään pidä ta päätyi lopulta elokuvaani. rinteet: satiiri, poliittinen huumori ja nukeista – yksi oman työurani koomi- Kiersin myöhemmin Maalaislää- karnevalistinen nauru. Karagöz, kreik- simmista tilanteista kautta aikojen oli kärin kanssa entisen Jugoslavian kau- kalaisittain Karagözis, teki minuun läh- television talkshow, jossa korkea-ar- pungeissa, ja naurun kohde oli kaik- temättömän vaikutuksen: satojen vuo- voinen kenraali H. menetti hermon- kialla sama: ylensyönyt, kuohuviiniä sien ajan oli pieni nukke uhmannut sa 30-senttisen, kapsäkkiin vangitun ja suklaata rakastava naispuolinen ko- niin sulttaaneita kuin sotilasjunttiakin. kentauri-Mannerheimin vuoksi.

a v e k -l e h t i 1/2011 15 Yksi oman työurani kiiltävät vuoristoradat eivät vetäneet rilla kulkueen, jossa kannettiin sika- koomisimmista vertoja iäksi kadonneille elefanttivau- paavia raatihuoneen ympäri ja lau- nuille, eikä huonoa tuultani paranta- lettiin reippaita pilkkalauluja Vatikaa- tilanteista kautta nut karusellista avautuva kuun mai- nin rappiosta. Ennen auringonlaskua aikojen oli television sema: kaikki vanhan Amurin savupii- hirttolavalla roikkui kymmenen nuor- talkshow, jossa put seisoivat vielä paikallaan, mutta ta vainajaa, ja jälkijoukoissa kulkuee- korkea-arvoinen tulentekijät olivat kadonneet. Kylmis- seen osallistuneet istuivat Hradcanyn kenraali H. menetti säni hakeuduin niinikään uutuuttaan vankityrmissä. Karnevaalimarttyyri- loistavaan Sara Hildénin museoon, jo- en muistoa ei kuitenkaan saatu hen- hermonsa 30-sentti- ka aarteineen tuntui kummastelevan giltä, ja sosialismin illansuussa sika- sen, kapsäkkiin olemassaoloaan sähköisen melun kes- paavi rakennettiin uudestaan. Paperi- vangitun kentauri- kellä. Museon pohjakerroksesta löysin massasta sekä kanavarkosta koottuun Mannerheimin Juhani Harrin kollaasitaulut, joiden sian ruhoon istutettiin silloisen presi- vuoksi. syvyyksistä minua katsoivat kuolleet dentin Gustáv Husákin pää, koristel- pöllöt ja siipipuolet enkelit, ja jostain tuna valtavalla paavin mitralla kun- syystä pahin melankolia hellitti oitis. nianosoitukseksi vanhoille ilveilyille. Teoksista huokuva surumielisyys se- Hybridi kannettiin riemusaatossa te- lätti oman keskenkasvuisen murhee- atterikoulun kellarista päivänvaloon ni mennen tullen, ja kun olin jättänyt 17.11.1989, ja samettivallankumous räntäsateessa meluavan huvipuiston saattoi alkaa. taakseni, päätin samantien myös jättää Toissa kesänä pöydällinen entisiä Naurun pääkaupunki koko kaupungin. vallankumouksellisia istui kantakapa- Joskus nauru on myös opeteltava uu- Seuraavana kesänä istuin jo Jan- kassaan pohtimassa syntyjä syviä. Sa- destaan. Minulle kävi niin 70-luvun lo- nen ateljeessa Somerolla hartaana metti oli aikoja sitten nuhraantunut ja pun Tampereella, lapsuuteni talojen kuunteluoppilaana ja aloin vähä vähäl- kapitalismi kuristi taiteilijoita koval- kaatuessa yksi toisensa jälkeen maan tä ymmärtää hänen hiljaista, ikivanhaa la kädellä: loppuillasta jouduttiin jo- tasalle. Rautakuula kaatoi myös van- nauruaan. Löysin kreivi Cagliostron tapa käymään häpeällistä keskustelua han raviradan, naurun hauraan pa- rinat, alkemistien ja silmänkääntäjien siitä, kuka oli kuluttanut ne laskus- ratiisin, jonne sirkukset ja tivolit oli- maailman, ja vähitellen myös tien Pra- sa kummittelevat ylimääräiset seitse- vat pystyttäneet repaleiset telttansa haan, yhteen vanhoista naurun pää- män olutta. Hussilaisen tasajaon pe- aina keväisin. Laihana lohtuna jakoi- kaupungeista, jossa edelleen kummit- riaatteella tilanteesta kuitenkin sel- vat kaupunginisät vapaalippuja juu- telivat karnevaaleissa hirtettyjen yliop- vittiin, ja viimeinen pöydästä nousija ri avattuun uuteen huvipuistoon kau- pilaiden haamut. huokasi haikeasti: pungin toisella laidalla. Toukokuu oli Kuusisataa vuotta sitten Kaarlen – Ennenvanhaan sitä sentään tiesi, sinä vuonna kylmä, Saksasta ostetut yliopiston teinit järjestivät Prahan to- mille nauraa... n

16 a v e k -l e h t i 1/2011 Komedia- suosituksia Intellektuelleina itseään pitävillä ihmisillä on taipumuksena kuvitella, että heidän ahdistuksensa ja surumielisyytensä johtuu jollakin tapaa heidän poikkeuksellisesta älykkyydestään. Logiikka menee jotenkin niin, että erityisen älykkyytensä takia he ovat kykeneväisiä aistimaan elämän todellisen traagisuuden, ja tämä on tietysti hurjan ahdistavaa. Tämän logiikan avulla heidän ahdistuksensa saa ylevän selityksen.

Pe k k o Pe s o n e n on Käsikirjoittajien Killan puheenjohtaja ja Jussi-palkittu käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut mm. elokuvat Napapiirin sankarit, Tyttö sinä olet tähti sekä Lapsia ja aikuisia.

Pussikaljaelokuva, ohj. Ville Jankeri, Kinotar Oy, 2011. Kuva Jolle Onnismaa.

a v e k -l e h t i 1/2011 17 ätä samaa logiikkaa intellektuelleina itseään pitävät ahdistuneet ihmiset soveltavat myös elokuviin. He pitävät ah- distuneita ja traagisia elokuvia älykkäinä elokuvina. Ne kertovat ikään kuin suuremman totuuden maailmasta kuin komediat. Niin ne toki kertovatkin heille, jotka kokevat elämänsä tragediana, sel- viytymiskertomuksena, trilleri- nä tai jopa kauhuelokuvana. Tä- män kokemuksen suora liittäminen syvällisyyteen, viisauteen tai tark- kanäköisyyteen on kuitenkin älyllis- tä laiskuutta. Onhan mahdollista, et- tä omassa ahdistuneisuudessa on kyse vain perinnöllisesti matalasta aivo- jen serotoniinitasosta tai varhaislap- suudessa koetun ahdistavan tunneil- maston väistämättömästä toistumises- ta aikuisena. Erityisen omahyväistä on kuvitella, että komediallisia tai viihteellisiä elokuvia tekevät ihmiset olisivat jollakin tapaa typerämpiä.

Pinnallisuus Ensi syksynä teattereihin tulevan Pus- sikaljaelokuvan ohjaaja Ville Jan- keri lausahti kerran, että pinnallisuus on syvällisintä syvällisyyttä. Äkkisel- tään älyttömän kuuloisessa heitossa piilee suuri totuus. Mieleen tulee Van- han testamentin Saarnaajan kirja. Sii- nä viisas ja suuren omaisuuden hank- kinut, paljon maailmaa nähnyt Saar- naaja tuskailee kaiken turhuutta. Pit- källisten filosofisten pohdintojen jäl- keen hän päätyy siihen, että koska Napapiirin sankarit, kaikki maailmassa on lopulta turhaa, ohj. Dome emme voi muuta kuin yrittää nauttia Karukoski, 2010 hyvästä viinistä, ruuasta ja rakkaudes- © Helsinki Filmi, ta. Tähän pinnallisuuteen hän päätyy Jan Granström. laajan elämänkokemuksen ja syvälli- sen ajatusketjun lopputuloksena. Ai- nakin Saarnaajan tapauksessa pinnal- hukassa. Näin kävi viimeksi käsikir- mänviisauteen. Usein huumori on lisuus on siis mitä syvällisintä syväl- joittaja Charlie Kaufmanin kanssa, myös selviytymiskeino – tapa käsitel- lisyyttä. jonka komediat Elämäni John Mal- lä ja päästä yli vaikeista asioista. Esi- Vanhemmiten olen alkanut arvos- kovichina, Human Nature ja Adap- merkiksi lääkäreillä, psykologeilla ja taa yhä enemmän ihmisiä, jotka ky- tation henkivät viehättävän vallaton- poliiseilla on erinomainen huumorin- kenevät näkemään maailman koomi- ta, joskin hieman ahdistunutta asen- taju, koska he joutuvat kohtaamaan sessa valossa – suhtautumaan itseen- netta elämään. Hänen uusin käsikir- työssään niin järkyttävän onnetto- sä ja elämään kevyesti. Tällaiset ihmi- joituksensa ja esikoisohjauksensa Sy- mia ihmiskohtaloita. Osa suurimmis- set ovat tajunneet elämästä aika pal- necdoche, New York oli kuitenkin ta koomikoista kääntää oman elämän- jon. Tai sitten heillä on vain ollut vii- pelkästään lohduton ja tylsä. Yritin sä traumaattisia kokemuksia vitsiksi. saat opettajat. selittää pettymystäni sillä, että Kauf- Chaplinin isä oli alkoholisti, ja äiti hyl- Ihailen valtavasti sellaisia kome- manin paineet olivat ehkä liian kovat. käsi hänet orpokotiin. Woody Allen on dian kehittäjiä kuin Charles Chap- Olihan hän astunut ensimmäistä ker- neurootikko, joka nai adoptiotyttären- lin, Monty Python –ryhmä, Woody taa ei pelkästään ohjaajan, vaan myös sä. Monty Pythonin Graham Chap- Allen, Todd Solondz, Judd Apatow tuottajan saappaisiin. Jokin hieman man oli kaappihomo ja täysjuoppo. tai Stephen Merchant ja Ricky Ger- idolisoivassa suhteessani Kaufmaniin vais. Kadehdin heidän älykkyyttään särkyi kuitenkin lopullisesti – ja ehkä Viimeksi iskeneet ulkomaiset ja asennettaan. Miten joku voikin teh- hyvä niin. Minulle Synecdoche, New On riemastuttavaa, miten erilaista ko- dä niin tarkkoja ja huvittavia havain- York viesti, ettei Kaufman ollutkaan miikkaa maailmassa tehdään ja on toja ihmisenä olemisesta. tajunnut elämästä ja vanhenemisesta pakkokin tehdä, sillä jos huumori tois- Vastaavasti olen hyvin pettynyt, juuri mitään. taa loputtomiin samaa kaavaa, se lak- kun jonkun ihailemani tekijän uusi En toki väitä, että kaikki huumori kaa olemasta hauskaa. Komedian on teos paljastaa, että hän onkin aivan olisi yhteydessä älykkyyteen tai elä- aina jollain tavoin yllätettävä.

18 a v e k -l e h t i 1/2011 Itse pidän hyvin monen tyyppi- Nicole Kidmanin, Jennifer Jason sodan alla. Elokuvan näkemys maa- ”Koska sestä komediasta. Pidän draamako- Leighin ja Jack Blackin tähdittämä ilmanpolitiikasta on hykerryttävän kaikki maa- medioista, jotka hykerryttävät hil- Margot at the Wedding kertoo naises- musta. Ja mikä pelottavinta, tekijöi- jaa. Hirnun älyvapaille ja alatyylisil- ta, jonka oma avioliitto on hajoamassa den mukaan suurin osa elokuvan ta- ilmassa on le komedioille, jotka kerjäävät nau- käsiin, ja joka kateuttaan tulee myr- pahtumista perustuu vahvasti todel- lopulta tur- ruja. Mehustelen mustia komedioita, kyttämään siskonsa häitä. Päähenki- lisuuteen. Poliittisten satiirien vauh- haa, emme jotka rikkovat tabuja. Minuun veto- lö on aivan kauhea, mutta hyvin ym- tia ja nokkeluutta parhaimmillaan. voi muuta aa niin Mike Leighin elämää nähnyt märrettävä ja traaginenkin akka. Mar- Hauskimpia dokumentteja ai- kuin yrittää realismi kuin American Pien farssi- got diagnosoi kärkevästi muita, mut- koihin on käsikirjoittaja Sacha Ger- mainen teinikomediakin. Pidän myös ta on huvittavan sokea itselleen – ku- vasin Anvil! The Story of Anvil nauttia joidenkin huonojen elokuvien tahat- ten parhaat komediahahmot tuppaa- (2008). Siinä seurataan tukkahe- hyvästä tomasta koomisuudesta. Erityisen vat olemaa. Elokuva on hieman kirjal- viyhtyepioneeria Anvilia, jonka kes- viinistä, herkkänä olen myötähäpeäkomedi- linen, mutta niin terävä ja nopea, et- ki-ikäistyneet jäsenet ovat joutuneet ruuasta alle kuten FST:n esittämälle mainiol- tä proosallisuuden antaa anteeksi. Eri- hanttihommiin, mutta jaksavat silti ja rakkau- le tanskalaissarjalle Kyllä nolottaa, tyisen kiinnostavan jutusta tekee sen sitkeästi uskoa yhtyeensä suureen jossa kiltti Frank onnistuu toistuvasti korkea psykologisen realismin taso läpimurtoon. Gervasi on itse toimi- desta.” munaamaan itsensä. yhdistettynä jokaisen kohtauksen hie- nut aikoinaan bändin roudarina, Yksi viime vuosien aliarvoste- novaraisen koomiseen tulokulmaan. minkä ansiosta kaljuuntuville he- tuimpia komedioita on Noah Baum- Viimevuosien paras poliittinen sa- vimiehille nauramisessa on rutkas- bachin Margot at the Wedding tiiri In the Loop (2009) tulee tietysti intiimiä lämpöä. Heidän onnistu- (2007). Baumbach tuli kuuluisaksi ti Englannista. Tarina kertoo englanti- mistaan alkaa väkisinkin toivoa. Li- omaelämäkerrallisella Sundance-hi- laisten ja amerikkalaisten poliitikko- sämausteen juttuun tuo se, että hit- tillään The Squid and the Whale. jen kulissien takaisesta pelistä Irakin tidokumentti on itsessään nostanut

a v e k -l e h t i 1/2011 19 Anvilin uudelleen parrasvaloihin. Elo- Komedian kuva on hieno muistutus siitä, että to- vaatiman dellisuus on usein paljon hauskempaa kuin hauskinkaan fiktio. keveyden Hieman ohi yleisöltä tuntuu men- säilyttämi- neen Coenin veljesten mainio A Se- nen on rious Man (2009). Se on must-see kai- vaikeaa, kille mustan komedian ystäville. Elo- jos haluaa kuva sijoittuu 60-luvun Minnesotaan, Coenin veljesten lapsuuden maise- samaan ai- miin. Jobin kirjaa mukaileva tarina kaan olla kertoo fysiikan opettajasta, jonka elä- tekijänä mä alkaa hajota käsiin joka saralla – vakavasti- aivan kuin Jumala koettelisi häntä. otettava ja Mies yrittää olla parhaansa mukaan kunnon juutalainen ja perheenisä, syvällinen. mutta vaimo pettää, veli sekoilee, lapset etääntyvät, eikä töissäkään mene häävisti. Miehen kohtalon kohtuutto- muus alkaa naurattaa. Coenin veljek- set yhdistävät klassisen myytin hienosti sisältäpäin nähtyyn ajan ja kulttuurin kuvaukseen. Hieman toista ääripäätä edustaa Seth Rogenin ja Evan Goldbergin kirjoittama nuorisohitti Superbad (2007). Se kertoo nörttipojista, jotka yrittävät yhden illan aikana epätoi- voisesti hankkia viinaa tytöille näiden bileisiin, jotta humaltuneet tytöt har- hautuisivat harrastamaan seksiä hei- dän kanssaan. Varsin tunnistettavis- ta nuoruuden tunnoista lähtevä tarina paisutetaan riemastuttavan karne- valistisille kierroksille, mutta päätel- lään viisaan opettavaiseen viestiin ja herkkiinkin tunnelmiin. Näin eloku- Kovasikajuttu, van vasta Napapiirin sankareiden ohj. Jukka kirjoittamisen loppuvaiheessa, mutta Kärkkäinen ja koin sen heti jollakin tavalla hengen- J-P Passi, heimolaiseksi. Moukafilmi Oy, 2012. Yksi Napapiirin sankareiden sel- Kuva J-P Passi. keistä esikuvista oli John Hughesin komedia Vauhdilla Chicagoon (Pla- nes, Trains and Automobiles, 1987). Sii- Olin naurettavankin huolissani siitä, vuston alla. Toivotan lämpimästi kaik- nä Steve Martinin esittämä stressaan- onko elokuvassa tarpeeksi syvyyttä, ki tekijät käymään sisältökeskustelua tunut bisnesmies kiirehtii kotiin kiitos- modernia mieskuvaa ja tuoretta sano- blogini yhteyteen, jos jokin aiheistani päiväksi, mutta hänen lentonsa peru- maa. Kirjoitin ainakin 20 todella eri- sattuu kiinnostamaan. taan huonon sään takia ja seuraan lii- laista treatmenttia ja päälle vielä use- mautuu tauotta höpöttävä suihkuver- amman käsikirjoitusversion ennen Suomen kärki horengaskauppias. Tämä buddy-mo- kuin tajusin, miten yksinkertaisesta Kotimaisista humoristeista itseeni vie-klassikko kertoo kahden hyvin eri- tarinasta ja asiasta on lopulta kyse. ovat ehkä eniten vaikuttaneet aliar- laisen kaveruksen epätodennäköisestä Komedian vaatiman keveyden säi- vostettu Arto Paasilinna ja aina ar- ystävystymisestä. Tämäkin tarina revi- lyttäminen on vaikeaa, jos haluaa sa- vostettu Veikko Huovinen sekä jos- tellään pikkupoikamaisiin älyttömyyk- maan aikaan olla tekijänä vakavastio- sain määrin heidän perillisensä Kari siin, mutta täysin aseistariisuvalla sy- tettava ja syvällinen. Jälkeenpäin olen Hotakainen ja Jari Tervo. dämellisyydellä. Ihailen tarinan yksin- kuitenkin tyytyväinen, että juttua tu- Elokuvapuolen veteraaneista tah- kertaista kauneutta tai pitäisikö sanoa li prosessoitua niin pitkään. Ajoittain toisin nostaa esiin edesmenneen Ere kaunista yksinkertaisuutta. farssimaiseksi yltyvän toiminnan al- Kokkosen, joka on tehnyt käsittämät- la on oma, aika tarkasti mietitty sano- tömän työsaran viihteen parissa, mut- Ole pöhkö mansa. Se ei ole mitenkään ihmeelli- ta jäänyt kokonaan Speden varjoon. Oman kokemukseni mukaan uskal- nen, mutta perustuu todelliseen ha- Yritin pari vuotta sitten puhua Filmi- lus olla pöhkö, on yksi komedian te- vaintoon, jonka takana voin seistä. auran hallituksessa Kokkoselle betoni- kemisen perusedellytyksistä. Tämän Napapiirin sankareiden synnystä Jussia, mutta ei ollut kuulemma ”mo- opin Napapiirin sankareita kirjoittaes- kiinnostuneet voivat lukea aiheesta li- mentumia”. Eikö se ole momentum, sani. Tarinan ensimmäinen treatment sää blogistani: http://kohtaus.yle.fi/ jos ihminen tekee kuolemaa? Kannat- syntyi helposti. Se oli hauska ja fars- blogit/courier-new/napapiirin-sanka- taa lukea Kokkosen elämäkerta Muis- simainen. Sitten alkoikin neljän vuo- reiden-synty ti palaa pätkittäin, joka on paikoin den vääntäminen. Hain vimmaises- Courier New -blogi on ilmestynyt aika katkeraakin tilitystä. Katsokaa ti sitä, mitä haluan tarinalla väittää. nyt vuoden päivät Ylen Kohtaus-si- myös aivan ensimmäinen Uuno Tur-

20 a v e k -l e h t i 1/2011 hapuro (1973) ja kulttielokuva Pik- luja keskellä ruminta Suomea. Äärim- ja vanhoihin mainoksiin. Pitkän il- kupojat (1984), jos ette ole vähään ai- milleen viety toivottomuus ja ankei- lan yksimieliseksi voittajaksi karsiu- kaan nähneet. lu saa välillä suorastaan Todd Solondz- tui kymmenien ehdokkaiden joukos- Nykytekijöistä pidän paljon Alek- maisia tasoja. Kun tämä yhdistetään ta J-P Passin ja Jukka Kärkkäisen si Salmenperän huumorista. Aristo- dokumentaariseen toteutukseen, lois- vielä tekeillä olevan dokumenttielo- teleen mukaan draama kertoo ihmi- taviin amatöörinäyttelijöihin ja äärim- kuvan Kovasikajutun teaser. Se ker- sen ylhäisyydestä ja komedia alhai- mäisen humaaniin asenteeseen, on too Suomen viimeisestä Punk-bändis- suudesta. Aleksilla on silmää ihmisen lopputuloksena pieni helmi. tä Pertti Kurikan Nimipäivistä. Men- huvittavalle ja traagisellekin alhaisuu- Aivan toisella tapaa raikas tuulah- kää ja googlatkaa. delle. Miehen työ (2007) kertoo per- dus suomalaiseen elokuvaan oli Haa- Toinen elokuva, jota odotan in- heenisästä, joka päätyy hätäpäissään rautuvan rakkauden talo (2009), nolla, on Elias Koskimiehen Likai- myymään itseään, kun jää työttö- jonka olivat Petri Karran kirjan poh- nen pommi. Senkin teaser on loista- mäksi. Paha perhe (2010) taas kertoo jalta kirjoittaneet Sami Keski-Vähä- va. Vaikuttaa siltä, että luvassa on jo- isästä, joka yrittää paniikinomaises- lä ja Mika Kaurismäki. Siinä likai- tain tuoretta suomalaiseen elokuvaan, ti hallita aikuisia lapsiaan. Kaikki ei- seksi äityvä avioero viedään epäsuo- joka pääsääntöisesti ottaa itsensä tur- vät näe Salmenperän elokuvia erityi- malaisen farssimaisiin ja absurdeihin han vakavasti. sen komediallisina, mutta komedioita mittoihin. Kannattaa muuten katsoa Voisin jatkaa näitä hehkutteluja ne minusta pohjimmiltaan ovat. Ihai- DVD:ltä elokuvan alkuperäinen ja pi- vaikka kuinka pitkään. Pelkäänpä pa- len Aleksin elokuvissa sitä, miten ko- dempi loppuversio, joka on teatteri- hoin, että olen myös unohtanut joi- mediallinen virne yhdistyy erinomai- versiota parempi ja eheämpi omassa takin viime vuosien parhaista jutuis- seen realismin tajuun. överiydessään. ta. Mutta katsokaa nyt nämä alkuun. Yllättävän koominen oli puoles- Pidimme pari viikkoa sitten ys- Pankaa Visa vinkumaan Amazonissa taan J-P Passin kirjoittama Cannes- tävieni kanssa nettivideoraadin, jos- tai varatkaa kirjastosta. Ainakin hel- palkittu Taulukauppiaat (2010), jo- sa pisteytimme levyraatityyliin kun- met.fi:n kautta löytyy hyvä valikoi- ka kertoo köyhän ja sairaan kolmikon kin valitsemia lyhyitä nettivideoita ma eikä varaaminen maksa kuin 50 yrityksistä myydä rumia maisematau- aina musiikkivideoista uutismokiin s e n t t i ä . n

a v e k -l e h t i 1/2011 21 Rakastan splatter-elokuvia. Splattereilla tarkoitan niitä elokuvia, jotka ovat aina vähän kotikutoisenoloisia ja huonosti näyteltyjä, mutta väkivallan suhteen äärettömän kekseliäitä. Kekseliäisyyttä pitää olla niin paljon, ettei väkivalta tunnu enää inhoittavalta, vaan herättää kummastuksen ja kiinnostuksen: voiko sen noinkin tehdä? Voiko banaanilla ampua tai puutarhatontulla suolistaa?

Te e m u Ni k k i Kirjoittaja on elokuvaohjaaja Minä, splatter ja nauru

akkauteni tähän lestaan olivat hetket siskoni kanssa. paakkuinen veri ei haise eikä maistu aliarvostettuun Katsoimme splattereita, hän nauraa hyvältä. Ja tietenkään kamera ei käy- elokuvalajiin al- räkätti, ja minä puolestani koin suurta nyt, kun kuvasimme sen ainoan teko- koi jo lapsena. Vi- tyydytystä, kun taas olin löytänyt oi- jalan poikki sahaamisen. Toki myös deosensuuri teki kean elokuvan oikealle katsojalle. kuvasimme jo kuvatun toimintakoh- minun ja splatte- Samoihin aikoihin opin myös en- tauksen päälle ja opimme, että kesken Rrin väliselle ystävyydelle suuren pal- simmäisiä slangi-sanoja. Jonkun has- kuvauspäivän ei saa katsoa kuvattua veluksen. Kiellettyhän kiinnostaa ai- sun kohtauksen jälkeen siskoni sanoi materiaalia. Monen silloin oppimani na, ja myös VHS-kopioden tilailu ym- minulle. – Kelaa nyt vähän! asian mukaan työskentelen edelleen. päri Suomea oli jännää puuhaa. Kos- Minä olin kaukosäädin valmiina Kaikki nämä mokat kuuluvat oma- kaan ei voinut tietää mitä postilaatik- kysymässä. – Eteen vai taakse? kustannesplatterin tekemiseen ja kun koon kolahtaa, ja melkein aina nauho- Eihän väkivallan pitäisi olla haus- sen ymmärtää, on helppo nauttia jen tekninen taso oli järkyttävän huo- kaa ja siinäpä se onkin se juttu. Splat- myös muiden tekemistä splattereista. no. Myönnettävä on, että usein sisältö terin pitää taiteilla uskottavan ja epä- Parasta on silloin, kun illuusio menee oli vielä kopiotakin huonompaa, mut- uskottavan välillä. Ultrasadistiset kidu- vähän rikki. Siimat näkyvät tai veri on ta aina välillä kohdalle osui helmi. tuselokuvat tai väkivaltaiset vapaaotte- väärän väristä. Silloin tietää, kuinka Näin sain myös ensikosketukse- luonnettomuudet eivät ole hauskoja, innoissaan tekijät olivat yrittäessään ni Peter Jacksoniin ja hänen loista- eivät edes kiinnostavia. Niistä puuttuu vähän säikäyttää tai edes pikkuriikki- viin elokuviinsa Bad Tasteen ja Brain- splatteriin kuuluva tekemisen ilo, joka sen shokeerata, ja eihän sille voi muu- deadiiin. Jo elokuvien nimet kertovat leffaa katsoessa näkyy ja tuntuu. ta kuin nauraa. – Pojat, pojat. Ihanko niiden hyvästä laadusta. Silloin oli vai- Splatter ei ole minulle väkivaltaa itse teitte? keaa kuvitella, että tämä kaveri, jon- vaan teatteria, veristä nukketeatteria. Kymmenen vuotta myöhemmin ka aivoja lokit syövät Bad Taste -elo- Kerran istuin jonkin huonon teinikau- yritin tehdä Play God -nimisen splat- kuvassa, voisi joskus olla arvostettu ja huelokuvan näytöksessä, teinityttöjen terin, jonka oli tarkoitus räjäyttää menestynyt oscar-voittaja. Jacksonin keskellä. Minä nauraa hahattelin, kun pankki Peter Jacksonin tavoin. Näin menestys on antanut itsellenikin roh- muut kirkuivat. Olin varmasti eloku- ei käynyt, koska unohdimme splatte- keutta kaivaa omat splatter-luuranko- vaa pelottavampi setä. rin hengen. Teimme tosissamme, yri- ni ulos hautaholvista. Omat nuorena tekemäni splatte- timme liikaa ja puristimme mailaa. Olen viisilapsisen perheen nuorin rit ovat varsin laaduttomia elokuvia, Tarkemmin sanoen minä sitä mailaa jäsen ja muita sisaruksia sen verran mutta niissäkin on läsnä se splatte- puristin. Huumori ja rentous puuttui- nuorempi, että lapsena olin aina vä- rin ristiriita. Dead Guys Don’t Dance vat tekemisestä ja se näkyi myös lop- hän liian kakara joka asiaan. Onnek- -elokuvassa me näytämme viattomilta putuloksessa. si minulla oli elokuvia, joita näyttää naapurinpojilta, mutta verikekkerim- Kun aloin tehdä dokumenttia Play heille. Se oli minun tapani viettää ai- me taas hyvin uskottavilta – silopos- God, halusin oikeisiin splattereihin kaa isosisaruksieni kanssa. kiset pojat teurastavat toisiaan. Luon- kuuluvan innon ja tunnelman välitty- Opin nopeasti millaisia elokuvia nollisesti sukulaisten oli vaikea suh- vän katsojalle. Dokkarissani piti olla te- kukin heistä halusi nähdä ja millaisia tautua ”elokuviimme”, mutta minua- kemisen meininkiä, intoa ja hulluutta. ei. Kahden hengen leffateatterissa ais- han se vain nauratti enemmän. Aihe oli toki myös kipeä, mutta tii aika hyvin yleisön reaktiot. Velje- Kuvauksissa käytimme naudan- halusin nauraa itselleni. Halusin nau- ni ryhtyi aina repimään varpaankyn- verta, koska emme saaneet aikaisek- raa itselleni yleisön kanssa. Aivan sa- siään, kun ei enää jaksanut katsoa. Se si oikean näköistä tekoverta. Veri tie- moin kuin olin nauranut nuorena si- oli pirullista, minähän olin vastuussa tysti pilaantui kesähelteillä ja täytyy sarusteni kanssa kahden hengen teat- elokuvan laadusta. Parhaimpia puo- myöntää, että lämmin, pilaantunut, terissa. – Kelaa nyt vähän. n

22 a v e k -l e h t i 1/2011 Play God, ohj. Teemu Nikki, It’s Alive Productions, 2010

a v e k -l e h t i 1/2011 23 Valeliito-oravia, täytettyjä häkkieläimiä ja Hillary Clinton

Tuleeko sanoista videoteos, mori mieleen. Humoristeja alalla kui- vuoksi humoristilla on taipumus saa- multimediateos ja installaatio tenkin on. Ars Fennica -ehdokas Anssi da muutkin helpommin puolelleen. ensimmäiseksi mieleesi haus- Kasitonni sanoo Yle Ykkösen haastat- Video- ja mediataiteen lähtökoh- kuus, huumori ja nauru? Ei vai? telussa huumorista teoksissaan näin: dat liittyvät läheisesti mediakritiik- Entä valoteos, ääniteos, multi- ”En mä kyllä haluais olla humoristi, kiin, ja siten kritiikkiin yleisesti. Eh- visio ja performanssi? mutta se on jotain semmosta mikä tu- käpä mediataiteen kontekstissa huu- Ei vieläkään? lee, halus tai ei. Mutta huumori, se on morin lähempi tarkastelu vaatiikin vaikee homma. Vai onkse vaan jotain sen rajaamista ironian ja erityisesti it- uumorilla on taipumus ol- semmosta, ettei osaa tai uskalla käsi- seironian käsitteisiin. Humoristisesti la luonteeltaan narratiivis- tellä asioita ilman huumoria?” itseensä suhtautuva ihminen on avoi- ta. Täysin abstrakti teos Onko se niin? Onko huumori us- mempi uusille ratkaisuille kuin itse- ei yleensä esittäydy hu- kalluksen puutetta ja asioiden sano- päisesti omaansa jankuttava. Itseiro- moristisena – vanhaa ver- mista kiertoteitse? Huumorihan ei nia ei ole alistumista, vaan asioiden tausta lainatakseni: maa- liity onnellisuuteen, vaan on enem- hyväksymistä. lin kuivumisen katsomi- mänkin jonkinlaista jännityksen pur- nen seinällä ei äkkisel- kamista. Lisäksi se on kuin onkin tapa Kasitonni tään naurata ketään. Jotta käsitellä vaikeita ja ahdistavia asioita. Anssi Kasitonnin teokset ovat oma- teos voisi olla hauska, sen Sen avulla voi myös selvitä hankalis- elämänkerrallisia. Hänen tarinassaan pitää esittää ja väittää jota tilanteista ja tutustua uusiin ihmi- isäorava pakottaa skeittaavan, kitaraa takin. siin. Mutta merkittävää on, että huu- iltaisin rämpyttävän oravapoikansa Ki r s i Re i n o l a Vaikka puhtaasti abstraktisia me- morilla asioita käsittelevä pyrkii näke- opettelemaan liitämistä, sillä koti on Kirjoittaja on diataiteen teoksia tekee harva taitei- mään maailman loppujen lopuksi par- pelastettava metsätyökoneilta. Metsä kulttuurin lija, ei silti ihan ensimmäisenä video- hain päin. Huumorin käyttö on paljon suojellaan, jos siellä tavataan liito-ora- sekatyöläinen ja mediataidetta ajatellessa tule huu- rohkeampaa kuin tosikkous. Ja tämän via. Liitäminen ei oikein suju, ja poika

24 a v e k -l e h t i 1/2011 Valeliito-oravia, täytettyjä häkkieläimiä ja Hillary Clinton

toteaakin: ”Se oli viimeinen kerta kun alaistaminen taas vapauttaa kummas- neli Nygren”. Kysyttäväksi jääkin: ke- yritän jotain, mikä ei oikeasti kiinnosti. Siinä itseironian voima. nelle Anneli nauraa? ta.” Lopulta juuri pojan turhautumi- Ironiaan liittyy ajatus siitä, ettei- nen johtaa toivottuun tuloksen. Nygren vät asiat ole sitä, miltä näyttävät tai Masa-animaatiossa taas nimihah- Tämä pätee erityisen leimallisesti An- mitä niiden väitetään olevan. Ironia moa esittävä täytetty hamsteri ha- neli Nygrenin taiteeseen. Teoksissaan ei myöskään aukea, jollei asiayhteyt- luaa ulos häkistä, vapauteen, kehit- Anneli Nygren kuvaa lapsen ja nuo- tä ymmärrä. Draamallinen ironia taas telee erilaisia pakokeinoja ja kyyne- ren romanttisia, ihanteellisia haavei- on ilmaisua, jossa jännite syntyy siitä, lehtii sekä Papillonin että Easy Ride- ta ja unelmia. Katsojan ensihavain- että yleisö tietää enemmän kuin draa- Artikkelin kuvat: rin ääressä. Vapaudenkaipuu on val- to on teosten häpeämätön suoruus man henkilöhahmot. Yleensä ironi- Yllä: Leningradista tava. Mutta että orava ja hamsteri al- ja naiivius, ensireaktio lähinnä häm- an havaitsee yleisö, mutta ei ironian löytyi onni, Anneli ter egoina! mennys. Teokset ovat absurdilla ta- kohde itse. Ja vaikka kuinka asiaa Nygren, 2007 Olen eri mieltä Anssi Kasitonnin valla hyvin monitasoisia. Nygren lait- ympäri kiertäisi, Anneli Nygrenin televisiossa itseensä kohdistaman kri- taa vhs-kameralla omassa kodissaan taide taitaa jäädä mysteeriksi. Hän- Alla vasemmalla: tiikin kanssa. Itseironia ja itsensä ky- kuvaamissaan teoksissa Knight Rider hän ei ole avoimen ironinen tai avoi- Masa, Anssi Kasiton- seenalaiseksi asettaminen vaatii roh- Michael Kittin himoitsemaan Raisa men hauska. Hän ei ole avoin ollen- ni, 2009 keutta ja avarakatseisuutta. Sillä jos Gorbatsovaa ja Hillary Clintonin soit- kaan. Mitä enemmän teoksia katsoo, ihminen samaistuu liikaa omiin ha- tamaan Renny Harlinille. Hän suree sitä enemmän kysymyksiä jää auki. Alla oikealla: luihinsa, mielipiteisiinsä ja uskomuk- Jeff Koonsin ja Cicciolinan eroa tans- Siksi Annelin teokset jaksavat kieh- Liitäjät, Anssi Kasi- siinsa, tulee hänen todellisuudestaan, simalla performanssin videolle. Ny- toa yhä uudestaan, ja yhä uusia ylei- tonni, 2005 ja sitä kautta kaikesta tekemisestään, gren kuvaa todellista taidekuraattoria söjä. Ja onneksi myös omaa media- aivan liian vakavaa, tosikkomaista lukemassa Nygrenin itsensä kirjoitta- taidehuumorintajuaan voi aika-ajoin ja pahimmassa tapauksessa jopa tu- maa syväluotaavaa esittelyä taitees- käydä testaamassa osoitteessa www. hoisaa. Itsensä ajoittainen kyseen- taan teoksessa ”Ma relation avec An- av-arkki.fi. n

a v e k -l e h t i 1/2011 25 Myöhempien aikojen mustaa huumoria Kongossa

Dokumenttielokuvassa Leprosy Kuvaaminen oli systemaattista, Bel- koisten miesten näyttelijäsuorituksia. (Ohj. Gérard De Boe, 1938) konk- gium Congo -katalogiin on tallennet- Nämä omaan osaansa väsähtäneet pö- kaa joukko raajarikkoja. Ham- tu vain pieni ripaus merkittävimpien nöttäjät eivät ymmärrä, kuinka tär- paattomien leprasairaiden hy- siirtomaakuvaajien Kongosta kertovia keästä roolista oli kyse. Jos he olisivat myt eivät hyydy, vaikka kuvaa- teoksia. tsempanneet edes kuvaushetken, niin ja pyytää vielä kerran heilutta- Leprakylän kuvauksen jälkeen tulevillekin sukupolville olisi viesti maan kameralle. Kyläläiset te- odotin katalogin muilta elokuvilta pal- mennyt perille. Aivan kuin he eivät kevät työtä käskettyä ja käden- jon raflaavampia hetkiä, mutta ylei- haluaisi enää johtaa, aivan kuin näi- tyngät heiluvat. Kaikilla näyttää sesti ne olivat aika puuduttavaa kat- den miesten taakka johtuisikin muis- olevan äärettömän hauskaa. Ny- seltavaa. Elokuvien kongolainen edis- ta syistä: olosuhteet, henkilökohtaiset kykatsojan hymy vääntyy no- tys on lähtöisin siitä suunnittelusta, ongelmat olivat pakottaneet heidät peasti vaivautuneeksi virneek- osaamisesta ja omistautumisesta, mi- tähän kirottuun maahan, kenties pa- si. Mitä heille on luvattu tästä? tä valkoinen mies on mustille anta- remmalla palkalla ja muilla eduilla he Kysyin itseltäni, voiko tätä enää nut. Elokuvilla näyttää olevan selkeät yrittivät nostaa statustaan, nyt on jo- näyttää kenellekään? mainostavoitteet, ehkä ne houkutte- tenkin kituutettava näiden villien seu- levat muuttamaan Belgian siirtomaa- rassa komennuksensa loppuun. Ehkä äitä Belgian elokuva- han ja asettumaan uudisasukkaaksi? sitten kotiin palattuaan heillä olisi va- arkiston, Cinematekin, Uusia tulokkaita houkutellaan esitte- raa viedä vihille se naapurin tyttö, el- hiljattain julkaisemia lemällä teollista kehitystä ja kaivos- lei vaan olisi jo liian myöhäistä. Bel- lyhytelokuva-aarteita teollisuutta. Modernit fasiliteetit ja gian Kongon itsenäistyminen pöhöt- r k k o y y t i n e n N E L esitettiin DocPointin Kongo-sarjan yh- koulutus ovat tärkeissä rooleissa tässä tyneestä emämaasta oli vain muuta- Kirjoittaja on teydessä. Lyhytelokuvat ovat histo- valkaistussa afrikkalaisvaltiossa. Mo- man vuoden päässä tämän elokuvan DocPoint–Helsin- riallinen kurkistus elämään Belgian nen elokuvan viesti on selkeä: siirto- kuvaamisesta. gin Dokumenttielo- Kongossa siirtomaaisäntien näkökul- maa kehittyy Belgian ansiosta, ja 50 kuvafestivaalin masta. Yhteistä elokuville oli näkökul- vuodessa Leopoldvillestä on kasvanut Köyhyyden tuotteistaminen entinen taiteellinen man yksipuolisuus. Kongo esitetään länsimainen kaupunki. Kongon Demokraattinen Tasavalta it- johtaja, nykyinen isäntien hyvän tahdon ansiosta kehit- Näytelmän kaikki osallistujat ei- senäistyi, ja viidessäkymmenessä vuo- Yleisradion Doku- tyvänä ja kolonialismista hyötyvänä vät vain osanneet rooliaan riittävän dessa myös dokumentaaristen eloku- menttitoimituksen maana. Toisin kuin omaa elokuvahis- hyvin. Leprasairaat onnistuivat. Elo- vien eetos vaihtui, tuli aika korostu- tuottaja toriaa väheksyvässä maassamme Bel- kuvassa In 50 years (Gérard De Boe, neen tiedostamisen. Me olemme kol- gialaiset ovat tehneet häpeilemättö- 1958) koulussa näytelleet paikalliset lektiivisesti syyllisiä kaikesta entisiä män näyttävän katalogin maansa pi- lapset ovat luontevia, mutta uskotta- siirtomaita kohdanneista vääryyksistä meimmän historian tallentamisesta. vuusongelma painaa elokuvan val- ja epäonnesta. Jokainen nykyajan elo- kuvantekijä ymmärtää oikeaoppisen tulokulman kolmannen maailman asi- Leprosy, ohj. Gérard De Boe, 1938 oihin. Kolonialistiset elokuvat ja niiden häpeilemätön asenne ehtivät pai- nua jo unholaan. Kunnes kolme vuotta sitten uuden sukupolven ”siirtomaa- kuvaaja” Renzo Martens keksi esitellä itsensä ja kollegansa elokuvassa Epi- sode 3: Enjoy Poverty. Elokuvassa sukelletaan köyhyyden omistamiseen ja sillä rahastamisen logiikkaan. Mar- tens pyrkii omassa performanssissaan tutkimaan tätä ikuista valkoisen miehen taakkaa osallistamisesta, syylli- syydestä ja hyötymisestä. Niin öykkä- rimäisesti hän käyskentelee nälkään kuolevien majoissa kuvaajana ja kiu- saa hädänalaisia, että elokuvan ensi-ilta herätti vähintäänkin närkästyneen vastaanoton 2008 IDFAssa Amsterda- missa. Ehkä elokuvan vastenmielisin ja tärkein sanoma uhkaa jäädä Mar- tensin virnuilun varjoon: meidän roo- limme auttajana, välittäjänä ja vas- tuun kantajana on yhtä ohutta ja aitoa kuin 50 vuotta jatkuneet lupauksem- me tämän maan auttamiseksi. Meitä kiinnostaa vain voiton maksimointi ja nopea hyöty. Vai mitä voi sanoa elokuvan kohtauksesta, jossa YK:n avustus- lentokoneella kuljetetaankin kapinal-

26 a v e k -l e h t i 1/2011 KOMMENTTI

Saa nauraa. Ja naurattaa.

Dokumentaarinen elokuva Parhaimmillaan raikuvakin nauru voi- on vakava laji. Dokumentti- daan tietysti viritellä niin taitavasti, ettei kat- elokuvan katsoja ja harrastaja soja huomaa nauravansa hyvin koskettavan näkee väistämättä uskomattoman ja pohjimmiltaan vakavan elokuvan äärellä. määrän elokuvia, joita Ruotsalaisen Marcus Lindeenin huikea elo- katsellessa ei todella naurata kuva Ångrarna (2010) on kertomus kahdes- tai edes hymyilytä. ta keski-ikäisestä, jotka keskustelevat suku- puolenkorjausleikkauksistaan ja siitä, miksi mpäristökatastrofi, lapsi- he katuvat niitä. Sonja Lindénin muutaman prostituutio, kriisialueet, ri- vuoden takaisessa Kukaan ei ole saari (2006) kollisuus ja vähemmistö- elokuvassa oli siinäkin aivan omanlaistaan ja kansojen kova kohtalo, näl- erottuvaa huumoria, vaikka elokuvan aihe Y oli lähtökohdiltaan niinkin iloton kuin omaa kä ja ahdinko ovat festivaali- ja televisiotar- Gold, ohj. Ernest Genval, 1938 jonnassa dokumenttielokuvan osalta hyvin kuolemaansa valmisteleva erakko. edustettuina. Huomattavasti harvinaisem- Olen varovaisen toiveikas sen suhteen, paa on nähdä hyvin tehty dokumenttielo- että vakavat, hienot ja viiltävät kotimai- lisalueelta kultamalmia? Tai kun Mar- kuva, joka tekee pilaa, ivaa hellästi, parodi- set dokumenttielokuvat ovat saamassa rin- tens kyselee köyhyyden tuotemerkin oi tai saa nauramaan kovaa ääneen. Onnek- nalleen aika ajoin myös eri tavoilla haus- perään, kuka sen omistaa? Eivät tiesi niitäkin on. koja elokuvia. Katastrofin aineksia (2008) tenkään ne, joiden vatsat pullottavat Onko niin, että komediallinen lähesty- ja Freetime machos (2009) olivat jo eloku- aliravitsemuksesta. Pakolaisleireillä mistapa on dokumenttielokuvassa edelleen via, joissa käsittelytapa oli jo selvästi ennen teltoissa on auttajajärjestön LOGO, ja aika epätavallinen, koska sen perinteistä kaikkea komediallinen. se on kirjoitettu isolla. Jopa köyhyys yleisöä pidetään kenties totisempana kuin Tonislav Hristovin ensi-iltansa april- on tuotteistettu. se onkaan? Dokumenttielokuvantekijöillä lipäivänä saava uusi elokuva Sinkkuelä- Palaan takaisin vanhaan arkisto- itsellään nimittäin on yleisesti ottaen huu- män säännöt määrittelee itsensä suoraan rainaan Gold (Ernest Genval, 1938), morintajua. Sitä on oltava. Vai onko vaara- romanttiseksi komediaksi. Elokuva kertoo jossa siirtomaaisäntien insinöörit oli- na ehkä, että hauskan elokuvan tekijä näyt- niinkin riemukkaasta aiheesta kuin neljäs- vat pystyttäneet tehokkaalta ja nope- täytyy epä-älyllisenä tyhjännaurajana, joka tä Suomessa asuvasta maahanmuuttajamie- alta näyttävän kullanjalostuslaitoksen kaikkien maailman dokumentointia odotta- hestä. Enpä muista, milloin olisi viimeksi ja kultasulattamon. Koko ketju on voi- vien vääryyksien keskellä tohtii tehdä elo- ollut katsomassa kotimaista elokuvaa, jossa deltu tehokkaaksi koneeksi, jonka lop- kuvan jostain jonninjoutavasta ja varastaa maksava yleisö antaa väliaplodeja. DocPoin- pupäässä odottavat näppäräsormiset sitä katseluttamalla tiedostavan ihmisen ai- tin ensi-iltaesityksessä Kinopalatsi 1:ssä ni- miehet valamassa kultaharkkoja. Tuo- kaa? Vai onko ehkä niin, että huumoriin kal- mittäin antoivat. tantoketju on lukittu niin, että paikal- listuvilla dokumenttielokuvilla on yleisö, Mi i a Ha a v i s t o liset työntekijät eivät pääse osallisiksi muttei oikein tekijöitä? [email protected] mineraaliin. Kertojan mukaan se on tarkoitettu rikastuttamaan emämaa- Belgiaa. Nämä kuvat lukituista mal- miränneistä herättävät väistämättä kysymyksen oikeudesta ryöstää toisten kansakuntien varallisuutta. Mikä on meidän maailmassamme muuttunut näistä kuvista? Kongo on 50-vuoti- sen itsenäisyytensä aikana kohdannut monia epäoikeudenmukaisia hallitsi- joita ja paljon väkivaltaa. Hajaannuk- sen tilasta hyötyvät länsimaat ja erityisesti entiset siirtomaaisännät Hol- lanti ja Belgia. Monikansalliset maata ja lippua tunnustamattomat kaup- pakomppaniat ryöstävät edelleen tätä suunnattoman rikasta aluetta, joka on Keski-Euroopan kokoinen. Vitsit ovat vähissä, mieluummin me vain kään- nämme kasvomme ja uskottelemme, että emme tiedä. Ulkoiset ja sisäiset etäisyydet, tiedon kulun ja ymmärryksen puute ovat taanneet kansanyhteisön välinpi- tämättömyyden. Pahimmillaan kaikki DocPointin Kongo-sarjan elokuvat toi- mivat vain todistusketjuna siitä, mitä Sinkkuelämän säännöt, ohj. Tonislav Kongossa tapahtui ja jonka sallittiin Hristov, Making Movies, 2011. jatkua vuosisadasta toiseen. n Kuva Malla Hukkanen.

a v e k -l e h t i 1/2011 27 Ollessani viisivuotias tutustuin sammakonkutuun. Sammakonkudun kehittyminen nuijapäiden kautta pikkuisiksi sammakoiksi oli ihme, jota oli seurattava herkeämättä, ja siltikin ihme jäi näkemättä. En koskaan ennättänyt nähdä mitään merkittävää muutosta; se tapahtui katseen ollessa muualla. Jäljelle jäi hämmästys. Jean Painlevé ja mikroskooppiset ihmeet

Er j a Da m m e r t Kirjoittaja on dokumenttielokuvaohjaaja ja DocPoint-festivaalin taiteellinen johtaja

amankaltaista häkellyttä- Jeanin isä Paul Painlevé oli matemaa- vää ihmettelyä muistan tun- tikko ja valtiomies, jolla oli vuosien varrel- teneeni muutamaa vuotta la useita eri ministerin virkoja. Äiti kuoli Smyöhemmin koulussa. Tuol- lapsivuoteeseen, ja Jeanin kasvatti isän si- loin perehdyimme syvänmeren kaloihin, sar. Koulunkäynti ei juurikaan häntä kiin- joiden ulkomuoto ja elintavat poikkesivat nostanut, ja lukiossa hän tapasi olla luok- täysin tutuista hauesta, ahvenesta, särjestä kansa surkein. Omaksikin ihmeekseen ja lahnasta. Pohdiskelimme opettajan ker- hän sai koulusta päästötodistuksen. Isänsä tomaa vaikeasti käsitettävää tosiseikkaa, et- poikana hän alkoi opiskella matematiik- tä syvänmeren kalat räjähtävät paineesta kaa, mutta käytti aikansa eläintarhan var- tullessaan lähemmäs meren pintaa. Monta tijan apuna eläinten hoidossa. Jeanin tie- vuotta myöhemmin sukulaispoika heittäy- teellinen elämä alkoi tästä. Hän opiskeli tyi lattialle silmät kohti taivasta:”Tajuutsä, hetken lääketiedettä, mutta siirtyi sitten me ollaan koko ajan avaruudessa”. biologian pariin Sorbonnen yliopistoon. Tätä samaa hämmästelyä ja maa- Ensimmäisen tutkimuksensa surviais- ilman ihmettelyä on tavattavissa Jean sääskien rauhassolujen värjääntymisestä Painlevén (1902–1989) elokuvissa. Elä- hän esitteli Ranskan tiedeakatemialla olles- minen on ihme, kaikissa muodoissaan, saan vasta 21-vuotias. Hänen isänsä oli ai- syvissä merissä ja mikroskoopin takaa Acera ou Le bal des sorcières, Jean Painlevé 1972. koinaan Ranskan tiedeakatemian nuorin tarkasteltuna. Painlevén elokuvallinen © Les Documents cinématographiques, Paris jäsen, ja poikaa hirvitti uraputki. Hän ryh- ura kesti yli kuusi vuosikymmentä. tyi tekemään elokuvia, ensin näyttelijänä, Docpoint esitteli mallikkaasti jäänyt vain hautakiveen nimeksi, eivätkä myöhemmin muissa rooleissa. Toki hän Painlevén elokuvia festivaalillaan. Pale- hänen työnsä hukkuneet arkistojen uu- valmistui Sorbonnesta, mutta antautui pi- facen ja Uuden Fantasian runollinen ja meniin, vaan Pariisissa toimiva Les Do- an elokuvan ja tieteen yhdistävälle polulle. musikaalinen tulkinta, tai ehkäpä voisi cumentaires Cinématographique vaalii sanoa vierekkäinen ilmaisu, tekivät kun- Painlevén elämäntyötä. Kaupan on kol- Hidastettu vilske niaa mestarin elokuville mykkäelokuva- men hienon dvd:n paketti: Science is Fic- Taide, erityisesti elokuva, ja politiikka oli- konsertissa. Onneksi tämä tekijä ei ole tion. vat olleet koulupojan sydäntä lähellä. Kuu-

28 a v e k -l e h t i 1/2011 L’hippocampe, Jean Painlevé, 1934. © Les Documents cinématographiques, Paris

a v e k -l e h t i 1/2011 29 sitoistavuotiaana hän loi parin ja synnytysprosessi vaikuttaa ystävänsä kanssa Sosialististen yhtä työläältä kuin useimpien vallankumouksellisten opiske- eläinnaaraiden ponnistelemi- lijoiden tytärjärjestön omaan nen. Kauniit merihevoset tans- kouluunsa. Parin vuoden ku- sivat meressä ja ovat lumoavia. luttua hän liittyi kommunisti- Merihevosista tulikin suuri hit- siin opiskelijoihin. Ja toisaalla, ti ja niistä alettiin valmistaa ko- hän tutusti Prevertiin ja Boiffar- ruja. Kenties Tove Janssonkin diin ja surrealismiin. Nuorena löysi merihevosensa Painlevén miehenä hän teki oman surrea- kautta. listisen julkaisunsa, ja kirjoitti Painlevé teki myös hu- myös Surréalisme-lehteen. Hän moristisia, surrealistisia elo- kirjoitti elokuvan mahdollisuuk- kuvan pätkiä. Toisinaan hän sista todellisuudessa. Nuori Jean inhimillistää eläimensä; vam- painotti todellisuuden erinomai- pyyri tervehtii kuin natsi ja puu- suutta, luonnon ainutlaatuis- mustekala löydettyään pääkal- ta kekseliäisyyttä ja sitä, miten lon vetäytyy väliplanssin mu- elokuva voi kuvata tätä kaikke- kaan yksinäisyyteen mietiske- utta. Elokuva saattoi, Painlevén lemään elämän katoavaisuut- mukaan, luoda surrealistista estetiikkaa. siikinkäytön rajoituksia kohtaan hän ei ta. Animaatioelokuvassa Ritari Siniparras- Yhdessä todellisuus, käsikirjoittajan mie- tuntenut, vaan yhdisti vapaasti klassista ja ta Painlevé herkuttelee väreillä, muodol- likuvitus ja slow motion –tekniikka voi- elektronista musiikkia tai jazzia eliökun- la ja tarinalla. Mikään lastensatu ei tämä vat aikaansaada jotakin ennen näkemä- nan peruselämän kuviinsa. animaatio ole, mutta riemukas aikuisel- töntä. Toisaalle kirjoittamassaan esseessä Elokuvat ovat hyvän ja pahan tuol- le. Painlevé ei piilota julmuutta, mutta ei hän painottaa elokuvan tekemisen peri- la puolen. Joskin Painlevé inhimillistää myöskään piehtaroi siinä. Elämä on. aatteita. Painlevén mukaan on kieltäydyt- kuvaamiaan eläimiä tai olentoja, hän Ajattelen, että hänen elokuvissaan on tävä ohjaamasta sellaista elokuvaa, jossa ei koskaan vääristele faktoja. Koko luo- näkyvillä kuusi vuosikymmentä lapsen ohjaajan vakaumus ei tule esille. Ja omi- makunta joko tappaa syödäkseen tai tu- katsetta, uteliaisuutta ja tarkkaavaisuutta. tuista kyllä Painlevén meritursaita, meri- lee syödyksi, parittelee ja nukkuu. Maa- ”Tajuutsä, me ollaan koko ajan avaruudes- hevosia, polyyppejä, nestekiteitä kuvaavis- ilmassa on koko ajan käynnissä valtava sa”, vaikkakin olemme useimmiten me- sa elokuvissa hänen vakaumuksensa ovat touhu, ja nähdäksemme sen, on kuvaa hi- renalaisessa maailmassa. Tämä utelias, näkyvillä. dastettava. tarkkasilmäinen elokuvantekijä oli myös Hänen ensimmäinen elokuvansa kä- tiedemies. Hän rakensi työhuoneeseensa sitteli piikkikalan munia, ja se herätti lä- Nestekiteiden kauneus Tieteellisen elokuvan instituutin, salakul- hinnä närää tiedemaailmassa. Hän kokeili Yksi kauneimmista Painlevén elokuvis- jetti Einsteinin vierailulle Eurooppaan, oli siinä mikroskooppisen tarkkoja kuvia, hi- ta on Les Cristaux Liquides, elokuva nes- fasisminvastaisen liikkeen aktivisti, toimi dastusta ja valon rakentamista ja kiinnos- tekiteistä. Kankaalla on nähtävissä kalei- vastarintaliikkeessä, säilytti nuoruutensa tui leikkauksesta. Ja niin elokuva vei hä- doskooppisia, värikkäitä kuvia ja kuulta- anarkistiset käsitykset, toimi Ranskan elo- net mennessään. Työtoverinsa ja elämän- vissa manipuloivaa musiikkia. Myös leik- kuvakeskuksen johtajana, kunnioitti ystä- kumppaninsa Geneviève Hamonin kans- kauksen rytmi on taiturimaista. Suggestii- vyyttä, ja nautti kahlaamisesta vedessä. sa hän tuli tehneeksi yli kaksisataa elokuvista ja kaunista. Katsomisen kokemus ja vaa. Merisiileistä, mollukoista, polyypeis- intensiteetti on kuin lapsuudessa. Meri- KOHTA LUMIPEITE VÄISTYY, kevätpurot alkavat tä, meduusoista, meriruohosta, lepakoista. hevosista kertovassa elokuvassaan Painle- virrata, ja kevään tuloa kannattaa katsoa Hän käytti taiten kameran ominaisuuksia, vé halusi tuoda esille sukupuolten suuren uusin silmin. Netistä löytyy joitakin Pain- hidastusta ja objektiiveja sekä valoa ja mu- tasa-arvoisuuden maailmankaikkeudessa. levén elokuvia. Niitä kannattaa myös kat- siikkia. Minkäänlaista kunnioitusta mu- Merihevosuros synnyttää elävät poikaset, soa. n

Tämän sivun kuvat: ylhäällä: Histoires de crevettes, Jean Painlevé, 1964 Alla vas.: La Piuvre, Jean Painlevé, 1928. Alla oik.: Les Oursins, Jean Painlevé, 1958.© Les Documents cinématographiques, Paris

30 a v e k -l e h t i 1/2011 Les assassins d’eau douce, Jean Painlevé, 1947

a v e k -l e h t i 1/2011 31 Syvä hengitys elokuvasta, äänestä ja tuntoisuudesta

Keväällä 2009 olin ryhtymässä äänestä puhuminen johti usein tur- säveltämään musiikkia tanssi- hauttaviin tilanteisiin, joissa esimer- esitykseen, jonka koreografi oli kiksi ohjaaja ja äänisuunnittelija, tai Hanna Brotherus. Teoksen oli ohjaaja ja säveltäjä tuntuivat puhuvan määrä valmistua syksyksi Ateneum- toistensa ohi keskusteltaessa äänen saliin. Kyseessä oli sooloteos Janice ilmaisun sisällöstä. Halusin tutkia ja Redmanille, Suomessa asuvalle selvittää puhumisen ja käytännön vä- amerikkalaiselle tanssijalle. lillä ilmennyttä ristiriitaa. Kaiken takana oli tietysti halu ymmärtää, mi- loitimme työskentelyn ten ääni meihin vaikuttaa ja miksi. Janicen kanssa alku- Ensimmäiseen tutkimussuunni- keväästä 2009. Harjoi- telmaani kirjoitin seuraavasti: Atukset jouduttiin kui- ”Minkälaisin käsittein puhumme äänis- Pä i v i Ta k a l a tenkin keskeyttämään tanssijan sai- tä? Kuinka kuulemme ympäristömme Kirjoittaja on rastuttua vakavasti; Janice Redmanil- äänet ja kuinka muokkaamme ne taiteel- ohjaaja, la todettiin kilpirauhassyöpä, joka oli lisiksi kokonaisuuksiksi? Kuinka puhum- säveltäjä ja edennyt muuallekin elimistöön. Ko- me äänikokemuksistamme muiden tai- äänisuunnittelija vat kivut ja etäispesäke selkärangas- teen alojen kanssa ja kuinka liikumme sa estivät tanssijan kaiken liikkumi- kuvan ja äänen hienolla rajalla? Min- sen. Jatkoimme kuitenkin tapaamisia kälainen materiaali ääni on? Osaam- hänen kanssaan ja päädyimme pitä- me kuvailla sitä fysikaalisena ilmiönä, mään Hanna Brotheruksen ehdotuk- kuinka kuvaamme sitä kokemuksellise- sesta videopäiväkirjaa. Janice maka- na ilmiönä?”1 si sängyllä kertoen tunnoistaan ja tar- Äänisuunnittelun ja äänityön ope- peestaan liikkua ja tanssia. Keskeisek- tuksessa lähdetään usein liikkeelle si hänen puheessaan nousi valtava ha- tekniikasta, jolloin ääni käsitetään en- lu voida päästä jälleen balettitunnille. sisijaisesti fysikaalisena ilmiönä. Ää- Vähitellen ymmärsimme kääntää nen työstämiseen liittyy suuri määrä tragedian voitoksi ja sooloesityksen teknistä osaamista, joka täytyy halli- sijasta aloimme työstää materiaalista ta onnistuneen lopputuloksen saami- tanssielokuvaa, työnimellä Balettitun- seksi aikaan. Äänen kokemisesta pu- not toivat uusia näkökulmia kysymyk- ti. Halusimme tehdä elokuvan siitä ra- humisen sijaan puhutaan kuuloaistis- siin. Löysin koulukuntia, joiden syö- justa muutoksesta, jonka vakava sai- ta, korvan toiminnasta ja rakenteesta. vereihin olisin voinut unohtua pohti- raus – tai mikä tahansa suuri mullis- Nykyisin tähän liitetään vielä aivotut- maan tiedon, totuuden, havainnon ja tus – tuo ihmisen identiteetille. Kokei- kimuksen uusimmat kuvantamis- ja ruumiillisuuden olemusta. Länsimai- lusta kasvoi 13-minuuttinen lyhytelo- mittaustulokset, joiden kautta kuvi- sessa filosofiassa kysymys ruumiin ja kuva, nimeltään Syvä hengitys sisään, tellaan lähestyttävän äänen kokemi- sielun erillisyydestä, jopa vastakkai- joka sai ensi-iltansa joulukuussa 2010. sen ydintä. Muitakin lähestymistapo- suudesta on kulkenut itsestään selvänä Olin elokuvassa ohjaajana, säveltäjä- ja on yritetty. Kymmenisen vuotta sit- mukana kautta aikojen. Tämä kahtiaja- nä, äänisuunnittelijana ja tuottajana. ten ajateltiin hahmopsykologian lain- ko on ilmennyt monella tavalla, mut- Elokuvan tekemisen prosessissa koh- alaisuuksien valaisevan kuulemisko- ta ehkä keskeisin kysymys on liittynyt tasin kaikki ne peruskysymykset, joi- kemusta, seuraavaksi taas kognitiotie- tiedon saavuttamiseen; kokemuksen ja den takia olin tohtoripolulle lähtenyt teeltä odotettiin vastauksia. Taiteen- tiedon väliseen suhteeseen. viitisen vuotta aikaisemmin. filosofiassa ratkaisuja on etsitty mm. Taiteenfilosofiassa puolestaan kes- laajentamalla kielen, tai tunteen kä- kustelu ruumiista ja sen kokemukses- Äänen sanallistamisen sitteitä.2 Yrityksistä huolimatta äänen ta tuntui lähestyvän kysymystä äänen problematiikka kokeminen jäi silti vastauksia vaille. vaikutuksesta ja äänen kokemuksesta. Tohtoritutkintoni alkuperäinen ajatus Fenomenologia tarjosi mm. käsitteitä oli nostaa esiin äänen sanallistamisen Ruumis ja kokemus mukaan kuten aistisuus, ruumis ja liha. Vaik- ongelmallisuus. Useiden äänisuunnit- Opintojeni alkutaipaleeseen kuulu- ka ruumis nousi keskeiseksi näiden telijoiden tapaan olin todennut, että neet tieteen- ja taiteenfilosofian opin- pohdintojen myötä, huomasin kuiten-

32 a v e k -l e h t i 1/2011 kin kaipaavani konkreettisempia läh- erilaisina käsitteinä: ruumiin muisti, nostunut kokemuksen kysymyksestä. Artikkelin kuvat: tökohtia, joiden kautta saattaisin pai- hiljainen tieto, ruumiillisuus, ruumiin Peirce kutsui itseään pragmatistiksi ja Syvä hengitys kallistaa omaa taiteellisesta työtäni. tieto, kehollisuus.3 sanoutui irti klassisen filosofian taus- sisään, ohj, Päivi Opetustyöni takia mietin myös, kuin- Koin osan keskusteluista kuiten- taoletuksesta, ”jonka mukaan tiedon Takala, Soundsgood ka nämä ajatukset todentuisivat opis- kin varsin häilyviksi: ruumis ei tun- todellinen kohde on meille ilmenevän Productions Oy, 2010 kelijoille tavalla, joka tuottaisi heissä tunut kiinnittyvän tähän maailmaan, kokemusmaailman ’takana’ ”.4 oivalluksia ja uusia tekemisen tapoja. siihen tekemisen todellisuuteen, jos- Peirceen nojaten Pentti Määttänen Elokuvan tekeminen – kuten taiteen sa liikuin. Halusin käsitteiltä selkeyt- ottaa esiin kysymykseen ruumiista ja tekeminen yleensä – koostuu valta- tä. Toisaalta ymmärrän, että tällainen kokemuksesta. vasta määrästä käytäntöä. Halusin tut- häilyvyys on vetovoimaista, se saat- ”Oma keho ei ole vain puheenaihe. Se kimustyössä kiinnittyä käsitteistöön, taa kokemuksellisesti lähestyä oloti- on myös tiedon saavuttamisen ja maail- joka tuntuisi ymmärrettävällä tavalla laa, josta taiteentekijä itsensä löytää. man kokemisen olennainen väline, jon- avaavan omaa taiteen tekemisen pro- Toisaalta epäselvyys, josta taidepu- ka ominaisuudet vaikuttavat siihen, mil- sessiani. En halunnut flirttailla sellais- hetta nykyisin syytetään, kietoutuu laisena maailman koemme. Oma ruu- ten käsitesumien kanssa, joiden myö- usein ruumiillisuus-käsitteen ympä- mis on maailman kokemisen ensimmäi- tä tunsin vääntäytyväni yhä kummal- rille. nen väline, joka on jäsentämässä koettua lisimpiin asentoihin ja etääntyväni sii- Filosofi Pentti Määttäsen luennoil- todellisuutta.”5 tä ilmiöstä, mitä olin tutkimassa. la ruumis tuntui vihdoin asettuvan Ruumiin mieltäminen maailman Ruumiin keskeisyys on toki ollut selkeään asentoon ja paikkaan. Pentti kokemisen ensimmäiseksi välineeksi esillä monen taiteilijan ja tutkijan oi- Määttänen esitteli amerikkalaisen filo- sivuutti ruumiin ja mielen dikotomi- valluksissa. Se näkyy keskusteluissa sofin Charles S. Peircen, joka oli kiin- an. Sitä kautta aloin myös pohtia koke-

a v e k -l e h t i 1/2011 33 muksen, merkitysten ja kielen paik- suutta. Kirsti Määttänen perustaa aja- josta hän toteaa:”Kauan ja laajalti on kaa suhteessa toisiinsa. tuksensa Peircen triadiseen järjestel- pidetty itsestäänselvänä, että kokemi- ”Ruumiilliset ja symboliset käytän- mään. Määttäsen lähtökohtana toimii nen on jotain alun perin jäsentämättö- nöt ovat yhteenkietoutuneita. Kielelliset ajatus siitä, “että ihmiselämää ja ihmis- män epämääräistä ja että puhekieli on ja ei-kielelliset käytännöt muodostavat ymmärrystä eivät alun perin ja ensisi- kokemusten ensisijainen, jopa ainoa, kokonaisuuden, jota ei voi pilkkoa kah- jaisesti jäsennä sanat ja tietoisuus, vaan jäsentäjä.”9 tia luonnoksi ja kulttuuriksi.”6 Olin val- teot ja tuntoisuus”7. Kirsti Määttäsen Ajatus siitä, että ymmärrys voi syn- mis pohtimaan merkitysten muodos- teksteistä löysin käsitteen tuntoisuus, tyä ilman kielellistä jäsennystä tuntui tumista yhdessä ja samassa paikassa; joka paikansi ja jäsensi kaikki ne aja- ensi sijaisen tärkeältä. Olin vaiston- ruumiissa, josta käsin avautui myös tukset, joita olin pyöritellyt ei-sanal- varaisesti päätynyt ajatuskulkuun, et- oma taiteellinen työni. lisesta ymmärryksestä. Näin Kirsti tä ajattelua tapahtuu ilman kielellisiä Määttänen kuvaa ymmärryksen prob- käsitteitä. Onhan säveltäminen ja soit- Tuntoisuus kehiin lematiikkaa: taminen toimintaa, jota johtaa ajatus, Kysymysten kentästäni alkoi kokemi- “Ongelmana on, että itse ymmärtä- mutta se on kuitenkin ilmaistu säve- sen ja ymmärryksen olemus muodos- misen ja kokemisen käsitteet, kuten use- lien, ei sanojen kautta. tua yhä tärkeämmäksi. Ratkaisevaa at muutkin ihmistutkimuksen peruskä- Kieli ymmärryksen rakentajana on oli tutustuminen filosofi Kirsti Määt- sitteet, joita on totuttu sujuvasti käyt- ollut pitkään itsestäänselvyys kulttuu- täsen kehittämään teoriaan inhimil- tämään, ovat tosiasiassa hämäriä ja rissamme. Kieltä edeltävää vaihetta lisen ymmärryksen ja yhteisymmär- niiden käyttö on häilyvää.”8 Ymmär- on tarkasteltu vain jonkinlaisena her- ryksen muodosta, joka ei edellytä pu- ryksen ja ajattelun kehitystä on tar- mostollisen valmiuden saavuttamise- hekieltä, eikä kielen varaista tietoi- kasteltu kielen kehityksen kannalta, na, signaalien ja aivovasteiden kehit-

34 a v e k -l e h t i 1/2011 Taiteen merkitysten me kasvotusten tämän ymmärryksen pohdinnassa on kanssa, vastakohtana jollekin abstrak- tille ideamaailmalle. Ymmärryksen kurkotettava aikaan kudelma muodostuu merkityksistä, ennen sanoja, ja jotka syntyvät kokemisessa, ajan vir- luotettava siihen rassa, liikkuvina ja elävinä. Tälle poh- pohjaan, jolle yhtei- jalle perustuu kaikki myöhempi teke- nen inhimillinen misemme, ajattelumme ja ymmärryk- semme. ymmärrys muodos- Kysymykseni ei enää kuulukaan, tuu. kuinka äänen kokemista sanalliste- taan vaan mitä elokuvan tekemisen prosessille seuraa siitä, että ajattelemme ihmisen perusymmärryksen olevan pohjimmiltaan ja perusteiltaan rytmistä, tuntoista? Kirsti Määttäsen radikaalisti eri- laisesta ajatuskulusta seuraa, että kä- Syvä hengitys sisään – elokuva sitämme ihmisen perusymmärryk- Elokuvamme aihe, suuren elämän- sen olevan pohjimmiltaan rytmistä ja muutoksen aiheuttama identiteetin tuntoista. Kohtuvauva rakentaa maa- muutos, saa ilmaisunsa ensisijaises- ilmanymmärrystään kohdussa koet- ti liikkeen ja musiikin kielestä. Halu- tujen liikekulkujen ja tuntokulkujen sin pohtia, mitä tuntoisuuden käsite kautta. Ääni liittyy vauvan kokemises- voisi tuoda itse työprosessille. Käsitin sa näihin kulkuihin, äänet ovat alus- tuntoisuuden jonkinlaisena merkityk- sa sulautuneet tuntoihin ja liikkei- sen antajana omalle työtavalleni, jos- siin. Puhe välittyy vauvalle rytminä sa tunnot ja kuulostelu ovat keskeistä. ja melodiana. Sanat liittyvät ymmär- Hanna Brotheruksen kanssa työsken- rykseen myöhemmin, eikä niitä voida nellessä puhuttiin aluksi hyvin paljon pitää ihmisen ymmärryksen kannalta tunnoista. Halusin elokuvan päähen- perustavina. kilön sanallistavan elämäntilanteensa Näiden ajatusten myötä jouduin lähtökohdan, sairauden ja kivun. Mut- kääntämään käsitykseni päälaelleen. ta siitä eteenpäin siirrytään ulos sano- Pohtiessani äänen sanallistamista olin jen maailmasta. sivuuttanut mahdollisuuden siitä, et- Loistava kuvaajamme Päivi Ket- tä äänen kokeminen on niin perusta- tunen sai nopeasti kiinni siitä eloku- vanlaatuista ihmisen suhteessa maail- van maailmasta ja kerronnasta, jota maan, että sanoilla ei siinä ollut vie- olin Hannan kanssa hahmotellut. Päi- lä sijaa. viä myös kiinnosti erityisesti tanssin Vastaavanlaista kokemusta kuvaa kuvaaminen. Lavastaja ja puvustaja Tuomas Nevanlinna viitaten Määttä- Alisha Davidow oivalsi hienosti min- sen kanssa käymiinsä keskusteluihin: kälaista estetiikkaa kaipasimme vas- ”Entä jos emme lähtisikään liikkeelle tapainoksi sairauden ankaralle maail- autonomisen musiikin monopolista suh- malle. Kuvaukset tulivat mahdollisek- teessa musiikkiin, vaan pikemminkin ih- si, kun Janice oli jo jonkin verran toi- miselämän ja siihen nivoutuvan perus- punut selkäleikkauksesta ja syöpähoi- ymmärryksen fundamentaalista musii- doista. killisuudesta? Voisimme tutkia esimer- Kuvauspäivinä vallitsi hiljainen kiksi ihmisen ensisijaisen maailman ja hauras tunnelma, kun seurasimme ymmärtämisen musikaalista luonnetta. Janicen ponnistelua kivun ja ruumiin Mitä muuta kuin musiikillisia ovat rajoitusten kanssa. Hanna Brotherus sikiön ja vastasyntyneen tavat hahmot- rakensi hienovaraisesti tanssijan lii- taa maailmaa? Ennen kielen syntyä ym- kekieltä. Työskennellessämme tun- märrys ja maailmasuhde palmikoituu sin kivun mahdollisuuden omassa ke- tymisenä, jolloin kysymys ymmärryk- liikkeistä ja myötäliikkeistä syntyviin hossani ja halusin katsojan eläytyvän sen luonteesta on sivuutettu. rytmeihin sekä äänten sävyihin, dynaa- tanssijan maailmaan hyvin fyysisesti. “Olennainen kysymys on, millä ta- misiin eroihin ja korkeusvaihteluihin. Kipu on todellinen, meitä kaikkia kos- valla rytmisyys ja inhimillisen kokemi- Diskursiiviseen kieleen lapsi astuu vasta kettava. Kuolema on jokaisen kohdat- sen alkuvaiheet liittyvät yhteen.“10 Kirsti myöhemmin, mutta koskaan ymmärtä- tava, ja jokaisen on myös ratkaistava Määttänen kuvaa ymmärryksen syn- vä maailmasuhteemme ei jätä tai kadota suhteensa sen todellisuuteen. Oman tymisen alkutaivalta, kohtuvauvan musiikillista pohjavirettään – ainakaan ruumiin rajat tulevat ennemmin tai kokemismaailmaa, tuntoisuuden syn- ilman jähmettäviä seurauksia.”11 myöhemmin vastaan. Näitä ajatuksia tyä. Kohtuvauvan kokeminen on ko- Kun ymmärryksen alkulähde halusin elokuvan ilmaisevan, joko sa- ko ajan suhteessa toisaalta äitiin, toi- näyttäytyi liikkeen ja tunnon yhtey- nojen tai musiikin ja liikkeen avulla. saalta äitiä ympäröivään maailmaan. tenä, johon ääni sulautuu, alkuperäi- Vastapainoksi Janicen kivun rajoitta- Vauvan kokemismaailmaa jäsentävät nen sanallistamis-ongelmani muut- malle liikekielelle Hanna rakensi pik- äidin sydämen syke, äidin hengityk- tui varsin kapeaksi ja tekniseksi luon- ku tanssijan (Elsa Brotherus) villin ja sen rytmi, äidin puhe eri rytmisine teeltaan. Edessä aukeni huomattavas- vapaan liikkeen. ja melodisine ominaisuuksineen sekä ti kiintoisampi maailma, suorastaan Olin ilahtunut, kun leikkaajamme äidin liike. Kokemisen kulku saa ryt- huikea. Kimmo Kohtamäki kertoi, että hän misen jäsentymisen. Rytmi on jäsen- Taiteen merkitysten pohdinnassa oli ensimmäisessä katselussa pyrki- tyneisyyttä, jäsentyneisyys puoles- on kurkotettava aikaan ennen sanoja, nyt ”tanssimaan” materiaalin läpi seu- taan on jo ymmärrystä. Näin ollaan ja luotettava siihen pohjaan, jolle yh- raten päähenkilömme liikkeitä. Leik- ihmisymmärryksen synnyn ytimes- teinen inhimillinen ymmärrys muo- kausvaiheessa etenimme tunnista- sä, tuntoisuudessa. dostuu. Taiteen tekemisessä olem- en erilaiset merkitykset, jotka eloku-

a v e k -l e h t i 1/2011 35 vassa kulkevat; sanattomat ja sanalli- Yksi päämääristäni set rinta rinnan. Minulle tämä todensi oli ollut saada kat- tuntoisuutta käsitteenä. Ilmaisun ainekset olivat kämmenellä; saatavil- soja kokemaan la ja tavoitettavissa, siirtymät sanois- itsessään kipu ja ta musiikkiin ja liikkeeseen luontevia. liikkeen kaipuu, Liikkeiden kieli alkoi muuttua eloku- niin että tanssijan van kieleksi, sanat taakseen jättäen. fyysisyys välittyy Kimmo osasi tanssia12 mestaril- lisesti leikkausprosessin läpi, nostaa katsojaan. Halusin leikkauksen avulla tanssin liikekie- katsojan tuntoisuu- len merkityksiä esiin ja yhdistää sen den kohtaavan tans- hengästyttävän kauniisti musiikkiin sijan tuntoisuuden. ja sanoihin. Halusin elokuvan olevan ”suunnattu tavalliselle katsojalle, en erityisesti elokuvantekijöille.”13 Täl- lä ilmaisulla tarkoitin, että etsin sellaista kieltä elokuvaan, joka ei keskity Muiden äänten kohdalla suuri ky- ensisijaisesti keskustelemaan toisten symys syntyi suhteessa tanssijan ruu- elokuvantekijöiden kanssa, vaan pyr- miillisuuteen. Häivyttääkö se pois kii kohti yleisinhimillistä ymmärrys- vai ei? Tanssielokuvissa tanssija pel- tä.14 Tekemisen solmukohdissa keski- kistyy puhtaaksi liikkeeksi, kun jäte- tin huomion tuntoihini ja muotoilin tään tanssijan liikkeen tuottamat ää- ajatukseni niiden avulla. net pois.15 Jalka ei kopsahda lattiaan, Elokuvan takaumajaksot luotiin lattia ei narise, tanssija ei hengitä eikä ensin animaation keinoin. Tavoite oli huohota. Päädyin tuomaan nämä ele- irtaantua tilallisesti siitä ahtaasta huo- mentit selkeästi esiin. neesta, jossa tanssija liikkui ja luoda Tein aluksi foley-äänet jokaiselle animaation avulla toinen tilallinen tanssijan liikkeelle ja äänitin Janicen ulottuvuus. Ajatus oli oikean suun- voihkimassa. Samoin tein pikku tans- tainen, mutta eteni ilmaisultaan liian sijan foleyt, paljaiden varpaiden läp- kauas tanssin ruumiillisuudesta. Ha- sähdykset lattiaan. Lattian narahduk- lusimme kuitenkin siirtyä takaumis- sia jalan alla, nenän niiskauksia. Ää- sa abstraktimpaan kuvakieleen. Päivi niraita oli täynnä tanssijan liikkeen Kettunen oli kuullut valokuvaaja Jy- ääniä. Esimiksausvaiheessa aloin jo ri Pitkäsen luomasta video obscura huomata, että osa äänistä piti jättää -tekniikasta, jossa videokamera yhdis- pois. Liikuin ruumiin todellisuuden ja tettiin eräänlaiseen camera obscura sen abstraktion rajapinnalla. -laatikkoon. Kuvasimme takaumajak- Yksi päämääristäni oli ollut saa- sot tätä hienoa tekniikkaa käyttäen ja da katsoja kokemaan itsessään kipu ja saimme kuviin tavoittelemamme or- liikkeen kaipuu, niin että tanssijan fyy- gaanisen tilan tunnun. sisyys välittyy katsojaan. Halusin katsojan tuntoisuuden kohtaavan tanssi- Elokuvan musiikista jan tuntoisuuden. Etenin omien tun- ja äänestä tojeni mukaan foley-äänien miksauk- Kuvauksissa käytettiin musiikkina ba- sessa. Kun aloin itse kokea äänet liian lettituntien tyypillistä pianomusiik- väkivaltaisina, päätin armahtaa myös kia. Sävelsin elokuvassa käytetyn mu- katsojaa ja jätin niitä pois. Pikku tytön siikin vasta kuvausten jälkeen, myötä- kohdalla siirryin vähitellen kohti vä- eläen ja hengittäen Janicen liikkeitä, hemmän fyysistä äänimaailmaa, oli- tunnelmia ja samalla kuvitellen jon- han tyttö osaksi vain ajatus tanssijan kinlaisen kaaren elokuvan etenemi- mielessä. Peter Nordström myötäili selle. loppumiksauksessa hienosti tuntojani. Halusin musiikin olevan hapuile- Takaumajaksojen äänimaailmas- vaa, katkeilevaa, paikoitellen hauras- sa hyödynsin vanhaa jousille säveltä- tä ja järjestämistä, mutta se tapahtuu ta. Toisaalta sen pitäisi myös yltyä lo- määni musiikkia, jota olin käsitellyt ilman sanoja. pussa. Suuret emootiot ja banaalius- äänen ”venytys”ohjelmalla.16 Takau- Syvä hengitys sisään -elokuvan työ- kaan eivät olleet kiellettyjä. Soitin de- majaksot olivat paitsi kuvan, myös ää- prosessin jälkeen olen entistä vakuut- moversion itse. Suhteutin kappaleen nen puolesta selviä tilallisia irtiottoja tuneempi siitä, että ääni on elokuvas- nopeuden kuvauksissa käytetyn mu- tanssijan kotiympäristöstä. sa vahvin keino saada katsoja koke- siikin pulssin nopeuteen, mutta mu- maan omassa kehossaan paitsi kerron- siikki eli myös alkuperäisestä pulssis- Ei erillisyyksiä nan jännitteet ja tunteet, myös kaikki ta poiketen. Tuntoisuus-käsite oli keskeinen elo- se fyysinen, mitä kuvassa tapahtuu. Lopullisen musiikin soitti säveltä- kuvan tekemisen prosessissa paitsi it- Ääni ei pelkisty kuuloaistimukseksi, jä-pianisti Sakari Kervinen kuunnel- seymmärrykselleni, myös muistutuk- emootioiksi tai alitajunnaksi, vaan se len demoversion vähän astmaattis- sena metodista, johon palata, jos tun- on silkkaa tuntoa, jonka avulla voim- ta etenemistä ja sopeuttaen soittonsa tisin olevani tukkoisessa tilanteessa il- me samaistua elokuvan henkilöihin siihen. Valmis versio poikkesi kestol- maisun suhteen. Samalla se vapautti ja tapahtumiin. Tuntona ääni herättää taan demoversiosta, ja lopullisessa ää- usein toistetusta ajatuksesta, että ää- ymmärryksemme sanattomia paikko- nityössä hioin leikkaajan kanssa muu- ni ”vetoaa tunteisiin” tai ”ääni on alita- ja ja sitoo meidät yhteiseen inhimilli- tamien fraasien alkukohtia. juista”. Nämä ajatuskulut johtavat hel- seen kokemiseen. Elokuvassa pianomusiikki domi- posti harhaan siitä tosiasiasta, että ää- Elokuvataiteessa jako ruumiiseen noi ääniraitaa. Halusin sen etualal- nen parissa työskennellään rationaa- ja mieleen tuntuu mahdottomalta ja le, pintaan. Pianomusiikin akustinen lisesti ja päämäärätietoisesti. Tämä turhalta. Elokuvassa liikutaan tunto- maailma on tanssitunnin maailma. työskentely on ajattelua; jäsentämis- jen, äänien, kuvien ja sanojen maail-

36 a v e k -l e h t i 1/2011 massa ilman jakoa. Tuotantoprosessi 1 Takala P, (2007) Äänistä, estetiikasta. Julkaisematon 11 Nevanlinna T, Filosofia ja elämän ääni – mitä jakaa työn tekemisen erillisalueisiin, essee on avant garde musiikissa? Ilmestynyt teoksessa Ko- mutta pyrkiessämme kohti elokuvan 2 Esimerkiksi Susanne Langer (1957) teoksessa Fee- sonen & Nevanlinna (2006), Merkityksellistymisen kokonaista kokemista on mielekästä ling and Form, Lontoo pohjasäikeet, Tutkijaliitto Helsinki s. 173 ajatella, että elokuvassa ollaan teke- 3 Olen tietoinen Merleau Pontyn merkityksestä tässä 12 Äänisuunnittelija ja leikkaaja Walter Murch ku- misissä niin sanallisen kuin ei-sanal- keskustelussa, mutta en puutu siihen tämän kirjoituksen vaa kirjassaan In the blink of an Eye ( 1995 Los An- lisen ymmärryksenkin kanssa, jotka yhteydessä. geles, s 87): ”Editing is a kind of ”frozen dance” and this depends on engaging as much the editors’ body ovat osa samaa ymmärryksen jatku- 4 Määttänen Pentti (2009), Toiminta ja kokemus, Gau- as possible.” moa. Tämän hienon kudoksen kaikki- deamus Helsinki s.43 13 Takala P, Työpäiväkirja lokakuussa 2009. en mahdollisuuksien hahmottaminen 5 Määttänen Pentti (2009) s.45 14 En ajattele elokuvantekijöiden olevan yleisin- ja niiden hyödyntämisen opettelemi- 6 Määttänen Pentti (2009) s.25 nen laajentaa kaikkien elokuvanteki- himillisen ymmärryksen ulkopuolella… mutta usein 7 Määttänen Kirsti, Tunnot ja liikkeet. Julkaistu teok- jöiden itseymmärrystä ja sitä kautta elokuva alkaa kääntyä sisäänpäin, viestiksi vain toisessa: Niemelä, Pirkko & Siltala, Pirkko & Tamminen, sille elokuvantekijöille. elokuvan ilmaisuskaalaa. Tuula (toim.) (2003): Äidin ja vauvan varhainen vuoro- Brittiläisen runoilja Tom Paulinin 15 Esimerkkinä Kiti Luostarisen ohjaama, Inner vaikutus. WSOY:Helsinki. Kts. myös Määttänen Kirsti, Steps (1996) (koreografia Ulla Koivisto), jossa olin sä- sanoin: ”Sound has all sorts of ontologi- Muisti ja muistamisen tunnot. Julkaistu teoksessa Määt- veltäjänä ja äänisuunnittelijana. cal meanings for us. It is to do with our tänen, Kirsti & Nevanlinna, Tuomas (toim.) (1996): Muis- dwelling in the world, with our being. It’s tikirja – Jälkien jäljillä. Tutkijaliitto, Helsinki. 16 Paul Stretch – niminen ilmaisohjelma, joka toimii Mac OS 9 käyttöjärjestelmällä. part of that, as it were, ontology of re- 8 Määttänen Kirsti ( 2003) 17 Paulin T, The Despotism of the Eye. Julkaistu lationship which we have to the entire 9 Määttänen Kirsti (2003) universe.”17 n teoksessa Sider, Freeman &Sider, Soundscape Lon- 10 Määttänen Kirsti (2003) don 2003

a v e k -l e h t i 1/2011 37 An t t i Ny l é n Kirjoittaja on kirjailija ja suomentaja Kappaleita Marian ilmestyksen tulkinnasta

aideteos on ta- Taideteos tarvitsee elääk- hallisen teon seen sekä ilmestystä että tulkin- perusmuoto. taa – uskoa. Jokainen taideteos Mutta kun on Jeesus. taiteilija raapii Siitäkin näkökulmasta voi- päätään miet- si katsoa Ahtilan Marian ilmes- tiessään seuraavaa lausetta tai tystä. Voisi lukea sen metafora- Tsiveltimenvetoa, hän tekee niin na (vai onko se vain kuvaus?) automaattisesti, ja automaatio taiteilijan työstä. Henki ilmoit- on taiteen vastakohta. Vain hen- taa taiteilijalle (inspiraatio), et- kinen harjoitus tai ankara ulkoi- tä hänen olisi nyt tehtävä teos, nen kontrolli voisi estää taitei- josta ei vielä tiedetä paljon muu- lijaa (tai ketä tahansa ihmistä) ta kuin että se ”on oleva suuri” raapimasta päätään. Hän toimii (vrt. Luuk. 1:32). Taiteilijan tah- tahattomasti. to on nyt vapaa. Hän voi kiel- Taideteokselle sitä vastoin täytyä ja mennä nukkumaan. ei tapahdu mitään itsestään ei- Tai hän voi nöyrtyä ja ryhtyä kä vahingossa. Joskus teoksessa luomistyöhön, kunnes teos syn- saattaa olla piirteitä, jotka vai- tyy maailmaan hänestä, hänen kuttavat satunnaisilta. Teos tai tahdostaan. Tämä tulkinta olisi sen osa voi olla tehty jollakin kuitenkin vain tämän pituinen. laitteella, kuten kameralla, jon- Ahtila on sivunnut uskon- ka työn jälkeä on mahdotonta nollisia aiheita ennenkin, eikä hallita täydellisesti. Vaikutelma sitäkään tarvitse pidemmin ih- on kuitenkin eri asia kuin to- metellä. tuus. Kun taiteilija katsoo teos- Sitä paitsi kaikki taide on us- taan ja näkee sen kokonaan, konnollista, mystistä. Sillä mil- kaikin puolin hyväksi, hän täyt- laista on uskonnoton taide? Oli- tää sen tahdollaan, joka on eri siko tiede sitä? Onhan siinäkin asia kuin intentio. Hän haluaa runsaasti merkityksiä, kauneut- vain, että teos on nyt olemassa. Taiteilijan Taustalla vilahtavat kuvat näyttävät sat- ta, intoa. Vain mysteeri puuttuu. (Tiede on it- tahto ilmestyttää teoksen. tumanvaraisilta. Eivät ole. Lähinnä ne yrit- se asiassa sotimista mysteeriä vastaan.) ”Taiteessa ei ole sivuseikkoja”, kirjoitti tävät peittää oman merkityksellisyytensä ja Baudelaire. Kaikki seikat ovat ”suuria”. Taide- epäonnistuvat. Katsoja on niitä ovelampi – KOLMESTA SAMANAIKAISESTA projisoidusta ku- teoksessa kaikki on merkityksellistä. Saman- viimeistään parin päivän kuluttua teoksen vasta koostuva installaatio ilmoittaa paitsi tekevää, onko jokaiseen piirteeseen sisälty- kokemisesta. ”Kirjeitä taivaalta?” Niin, tosi- aiheensa (Marian ilmestys Luukkaan mu- vä merkitys edes taiteilijan itsensä tiedossa, aan, kas kun en heti… kaan), myös näkökulmansa. Teoksen mot- pystyykö hän ilmaisemaan sen myös muulla tona on lainaus semiotiikan edeltäjän, tavoin kuin jo ilmaisi teoksessaan. Ajattelen SELITYKSIÄ EI MIKÄÄN taideteos kaipaa, mutta eläintieteilijä Jacob von Uexküllin eräästä nyt muun muassa Helsingin Sanomien lumi- tulkinta pidentää sen ikää. Tulkitseminen teoksesta vuodelta 1957. Siinä ehdotetaan, hiutale-aiheista artikkelia ”Kirjeitä taivaalta” on teoksen hoitamista – uskoa sen merki- että ajatus yhdestä, objektiivisesta maail- ja Albrecht Dürerin rukoilevien käsien viuh- tyksellisyyteen. Paradoksaalisesti taiteili- masta on harha. Maailmaa ei voi pelkis- kaa, jotka molemmat näkyvät taustalla Eija- ja (teoksen ”äiti”) ei pysty tekemään sitä tää aineelliseksi. Millä oikeudella poistai- Liisa Ahtilan Marian ilmestyksen niissä koh- itse, sillä heti kun hän saa teoksensa val- simme maailman määritelmästä kokemuk- tauksissa, joissa galleriaesitteen mukaan ol- miiksi, se onkin jo aikuinen ja maailman sen? Kaikki elolliset olennot ovat olemassa laan ”taiteilijan työhuoneella”. armoilla. omalla tavallaan. Ne voivat elää vain omis-

38 a v e k -l e h t i 1/2011 Artikkelin kuvat: Marian ilmestys, ohj. Eija-Liisa Ahtila, Kristallisilmä Oy, 2010

sa todellisuuksissaan. Koko maailmasuh- myös inhimillisen (maallisen) ja jumalalli- täysin normaalia). Se on silti varsin selvä- de, siis maailma, muuttuu, jos esimerkik- sen (taivaallisen) välinen kommunikaatio. piirteinen ja mietteliäs, melkein keskeislyy- si aistit tai liikuntakyky muuttuvat. Jos nä- Mikä on mahdollista ihmisille ei ole mah- rinen. Kolme yhtäaikaista kuvaa (usein) sa- kee ultraviolettisävyjä – kuten lintujen Ah- dollista oraville. Mikä on mahdollista jumalil- masta tilanteesta kuvittaa hyvin asiallisesti tilan teoksessa sanotaan näkevän – näkee le ei ole sitä ihmisille. päällekkäisten maailmojen ajatusta. Katso- ihan oikeasti jotakin, mitä ihmiset eivät voi Mutta välillä rinnakkaiset maailmat pyr- ja on yhtä aikaa kaikissa niissä, mutta katse, nähdä kuin mielikuvituksessa tai kuvissa kivät kontaktiin, rikkomaan väliseiniä. Niin ajatus ja huomio keskittyvät joka tapaukses- tai taiteessa, eivät koskaan omassa todelli- tapahtuu, kun ihminen tekee yhteistyötä sa kerrallaan vain johonkin piirteeseen. Ko- suudessaan. eläimen kanssa, esimerkiksi ratsastaa aasilla. konaisefekti ei ole hetkeäkään kakofoninen. On tärkeää huomata, että ”kulttuurit” ei- Niin tapahtuu, kun tapahtuu ihme, esimer- vät erota maailmoja toisistaan. ”Liha” erot- kiksi Pyhästä Hengestä sikiäminen. AHTILAN VALITSEMILLA eläimillä on vahvat taa. Marian ilmestys tutkii noita kontakteja. kristilliset symboliarvonsa. Aasi on ”väärin- Käytännössä Ahtilan teoksessa onkin ky- Siinä sekä ratsastetaan aasilla että siitään Py- ymmärretty eläin”: maailma haukkuu sitä symys ihmisten ja muiden aistivien ja tunte- hästä Hengestä. Teos kertoo tavallaan myös siitä, ettei se ole hevonen. Aasi merkitsee vien olentojen (ns.”eläinten”) suhteista. Mut- itsestään, omasta tekoprosessistaan (se on nöyryyttä, palvelemista. Sillä on suuret kor- ta uskonnollisessa kehyksessä olennaista on siis meta-jotakin, mikä on tietysti nykyään vat, jotta se kuulisi hyvin, olisi kuuliainen.

a v e k -l e h t i 1/2011 39 Se katsoo luonnostaan aina maata kohti. Se Teos on täynnä naisia. Kerran yksi laiset – tärkein hyve ja taito on ”kilpailu- on Marian ystävä ja kohtalontoveri. Myös mies näytetään selin. Toinen, jolla on rooli kyky”. Maria painaa katseensa maahan osoittaes- ja vuorosanojakin, käyttää väkipyörää, jo- saan suostuvansa enkelin ilmoittamaan teh- ta enkeli tarvitsee lentääkseen. Hän on sa- ”SIIS ETTEKSTE oikeesti usko?” sanoo Mariaa tävään, ja jouluna aasi kantaa Marian syn- massa asemassa kuin Picasso, joka on maa- näyttelevä nainen, kun piirissä keskustel- nyttämään. Hevonen ei kuulu perinteiseen lannut eräät tunnetut ei-niin-neitseelliset laan, onko neitseellinen sikiäminen oikeasti seimiasetelmaan, ja Ahtilankin teoksessa ne naiset, jotka nähdään Ahtilan työhuoneen mahdollista vai pelkkää tarinaa. Muut eivät ovat pelkkiä statisteja. seinällä. Molemmat ovat taustatekijöitä, usko, että uskova uskoo. ”Uskon uskon”, tä- Linnut – korppi ja kyyhkyset – sen si- avustajia. Itse draama on kokonaan nais- mä vahvistaa, hivenen häkeltyneenä muiden jaan ovat vapauden kuvia, kahden elemen- ten. Näyttelijöistä muuten tahdotaan erik- epäilystä. Sitten muut vaikenevat. Kohtauk- tin (maan ja ilman) eläjiä, viestinvälittäjiä eli seen mainita, että kahta lukuun ottamat- sessa tiivistyy kauniisti koko teos. ”Ettekste enkeleitä. Ehkä ne ovat – vanhan ikonogra- ta he ovat ”Helsingin Diakonissalaitoksen oikeesti usko?” voisi olla sen nimi. fian mukaan – myös Pyhän Hengen symbo- naisten diakoniapalvelujen asiakkaita”, mi- Kärjistän vain vähän sanoessani, että leita, lentävät missä tahtovat. Tosin, on niillä kä kai merkitsee, että heillä on ”ongelmia”. kristityt uskovat kaikkien ihmisten sikiävän häkkikin… muistuttamassa ihmisten maail- Tai että he ovat ongelma maailmalle, jos- Pyhästä Hengestä. Se, miten sikiäminen käy- man ahtaudesta. sa – koska meneillään on jatkuvat olympia- tännössä saa alkunsa, on heille melko yh-

40 a v e k -l e h t i 1/2011 dentekevää. Vain pakanat pitävät moisia yk- Vain pakanat pitävät Tulkinta sen sijaan olisi valmis saman sityiskohtia merkittävinä. moisia yksityiskohtia tien: tapahtui ihme. Ahtilan videoteoksessa on hyvin tasapai- ”Voiko joku tuttu asia täyttää ihmeen noisessa suhteessa filosofista poleemisuutta, merkittävinä. tuntomerkit?” Ahtila kysyy. ”Mitä silloin nä- esteettistä ja taidehistoriallista eleganssia se- kee?” Epäilemättä silloin näkee itse asian li- kä aitoa, suoraa hengellisyyttä. säksi jotakin muuta. Olen itse paljon ihmetellyt, miksi ateistit Kun kristitty ehtoollisella kerran viikos- niin suureen ääneen ihmettelevät uskovien sa saa leipäpalan käteensä, hän näkee Kris- uskoa. Kenties siksi, etteivät ole itse koskaan tuksen ruumiin. Hän on havainnostaan yhtä ajatelleet yhtään hengellistä ajatusta eivät- käsittää ihmeen ainoastaan näyttäväksi poik- varma kuin oman kätensä olemassaolosta. kä (luultavasti sen takia) koskaan myöskään keusilmiöksi, luonnonlakien äkilliseksi ku- ”Uskon uskon”, hän sanoo hölmistynee- kokeneet mitään hengellistä, vaikka olisivat moutumiseksi, ja kun jotakin sellaista jos- nä, jos joku hölmö häntä epäilee. lukeneet kaikki maailman uskonnolliset ja kus tapahtuu, hän sanoo: ”Tätä täytyy tutkia. Eikö taiteessa tapahdu niin aina, kun jo- teologiset tekstit. Uskovalle hengelliset ko- Emme vielä ymmärrä, mitä tapahtui.” Sadan ku ymmärtää teoksesta jotakin? Ne, jotka kemukset ovat tavallisia, mikä ei ollenkaan vuoden päästä selitykset ovat valmiina. Mut- eivät ole nähneet tai kokeneet teosta, eivät vähennä niiden ihmeellisyyttä. Skeptikko ta silloin meitä ei enää ole. ymmärrä mitään – vaikenisivat! n

a v e k -l e h t i 1/2011 41 IMPRESSIO

42 a v e k -l e h t i 1/2011 Sielun magneettikuva

asten kasvot ovat turvoksis- valehtelu, voi joskus olla välttämä- sa, silmänaluset mustat ja töntä emotionaalisen totuuden esiin huulet rohtuneet. He katso- nostamisessa. Lvat suoraan kameraan ja Kuinka ohjaaja on onnistunut kuiskaavat katsojalle salatuimpia aja- pääsemään kiinni näkymättömään? tuksiaan ja traumaattisia sodan ai- Ennen kuvauksia Stærmosen mat- kaisia kokemuksiaan. Nämä kosovo- kusti Kosovoon ja haastatteli paikalli- laiset lapset ja nuoret ovat tanskalai- sia nuoria ja lapsia heidän kokemuksen Birgitte Stærmosen lyhyteloku- sistaan sodasta ja siitä selviytymises- van Ønskebørn (Out of Love, Tanska tä. Hän palasi kotiin Tanskaan mu- 2009, 29 min) järisyttäviä päähenki- kanaan kassillinen tarinoita, joista löitä. Näyttämönä on Pristinan kau- maailmankuulu käsikirjoittaja Peter pungin kadut, jättömaat, baarit ja Asmussen (mm. Breaking the Waves) kerrostalot. Lapset myyvät kaduilla editoi ja kirjoitti monologit, erään- kulkiessaan milloin mitäkin: savuk- laiset tunnustukset. Sen jälkeen oh- keita ja ehkä jopa itseään. jaaja palasi Kosovoon ja etsi paikko- Ønskebørn vie katsojan maagi- ja ja päähenkilöitä, joiden olemus on sella tavalla toisen ihmisen uniin - todistusaineistoa jo itsessään: rotan- ikään kuin Staermosella olisi ollut syömät lapsen naamat, takkutukat, käytössään muistojen ja tunteiden kalpeat ja kaidat tytön kasvot, baari- magneettikuvakone, jolla voi kuvan- en ja katujen neonvihreät ja sinimus- taa päähenkilöiden sieluntilan suo- tat valot ja varjot, aikuisten lysähtä- raan valkokankaalle. Elokuvan nuo- neet ryhdit. Äänimaisemassa humi- ria katsoessa tulee samalla tavalla seva kaupunki, auton renkaiden kirs- kosketetuksi kuin silloin, kun saa kahdukset ja radioissa soivat paikalli- pitää nukkuvaa lasta sylissä ja tun- set hitit sekoittuvat myös osaksi las- tea hennoimmankin värähtelyn tä- ten surumielistä tajuntaa. män pienessä ruumiissa. Stærmosen osoittaa, ettei doku- Ønskebørn on todellisuudessa mentaarisuuteen perustuva fiktion fiktiota, mutta sillä on dokumentaa- tarvitse olla naturalismiin kahlittua rinen sielu. Vaikka sen päähenkilöi- realismia. Ønskebørn-elokuvan kal- den kuiskaamat tarinat eivät ole hei- taista lähestymistapaa haluaisi näh- dän omiaan, ne voisivat olla. Ohjaaja dä useammin myös suomalaisessa ei anna katsojalle lukuohjetta, mut- elokuvassa; se näyttää ja tuntuu lii- ta sillä ei ole merkitystä. Elokuvan an usein fiktiolta, joka viittaa toisiin emotionaalinen totuus on silti to- fiktioihin, ei johonkin, mikä on totta Out of Love, ohj. dempaa kuin monen samasta aihees- ja tunnistettavaa. Birgitte Stærmose, ta tehdyn dokumenttielokuvan. Øns- On ilo tietää, että tällä hetkellä Alphaville Pictures kebørn on jälleen kerran todiste sii- Birgitte Stærmosen työskentelee en- Copenhagen ApS, tä, että fiktiivinen rakentaminen do- simmäisen pitkän fiktiivisen eloku- 2009 kumentaarisen aineiston päälle, jopa vansa parissa.

Vi r p i Su u t a r i Kirjoittaja on elokuvaohjaaja

a v e k -l e h t i 1/2011 43 RAPORTTI

Doc Meetin Argentiina Syyskuussa 2010 matkasi Dokumentti- KULTTUURIN- killan 8-henkinen delegaatio Buenos VAIHTOA Airesiin Argentiinaan, osallistuakseen kansainväliseen dokumenttielokuvata- pahtumaan. Doc Meeting Argentinassa He i k k i Hu t t u - esitettiin viiden suomalaisen dokumenttielokuvan sarja. Lisäksi Hi l t u n e n , Re e t t a Aa l t o , Dokumenttikilta esittäytyi nelihenkisessä paneelissa, jonka Ki m m o Ko s k e l a tarkoitus oli valottaa Suomen dokumenttielokuvan historiaa, Ku v a t : Le e n a Ki l p e l ä i n e n koulutusta, rahoitusta ja levitystä. Tapahtumassa järjestettiin Ki m m o Ko s k e l a myös pitchauksen workshop, johon oli valikoitunut 23 projektia, Ko o n n u t : Le e n a Ki l p e l ä i n e n joista yksi oli suomalainen.

44 a v e k -l e h t i 1/2011

oc Meeting Argentina -tapahtumassa ensim- mäinen kysymys tulee Dyleisöltä jo ennen en- simmäisenkään elokuvan näytöstä: Miksi suomalainen dokumenttielokuva on niin laadukasta? Puren kie- leeni. En ole koskaan pitänyt suoma- laista dokumenttielokuvaa mitenkään yhtenäisenä lajina, josta voisi sanoa mitään yleispätevää. Mutta tuon laa- dukkuuden hokeminen pitkin maailmaa on kantanut tulosta. Latinalaisen Amerikan keskeisimmät dokumentti- tekijät ja -vaikuttajat odottavat vasta- ustani, nielen kieleni verta ja katson epätoivoisena tulkkinani toimivaa Al- varo Pardoa. Miesten vuoro ja Free Time Machos ovat festivaalin johdon valintoja esi- tyssarjaan. Molemmista elokuvista kysellään paljon ja asiantuntevasti. Tuottajista, ohjaajista ja tv-kanavien edustajista koostuvan pienen yleisön keskuudessa ovat molemmat elokuvat jotenkin tunnettuja. Mika Ronkai- sen näytelmällinen Machos kirvoittaa keskustelua sen dokumenttiluontees- ta. Yleisö on kauttaaltaan otettu elokuvan kerronnasta ja kiintynyt sen henkilöihin. Miesten vuoro kirvoittaa keskustelua hieman enemmän. Huo- kaisen helpotuksesta, kun elokuvan sijaan saan keroa jotakin suomalaisen miehen tilasta eli aiheesta, joka neit- seellisen syntymän jälkeen on hel- poin ja yksinkertaisin selvitettävä aihe naisvaltaiselle lattariyleisölle. Mu- misen jotakin aatehistoriallisista aalto- liikkeistä ja että ehkä nyt on miesten vuoro. Huomaan olevani itseni kanssa eri mieltä. Yksikään mieleen tule- Viereisen salin oven takana käy nen puheenaihe? Sitten yleisöstä ku- Yllä: Näkymä Taide- va asia ei noin ylimalkaisesti ottaen kuhina. Siellä on meneillään Doc luu naurahdus, sitten pientä hymäh- instituutin ikkunasta ole naisilla Suomessa paremmin kuin Meeting Argentina Pitching Forum, telyä ja aivan samoissa kohdissa kuin miehillä, mutta että nyt vain jotenkin kolmipäiväisen elokuvatapahtuman Suomessakin. Mikä helpotus! Alla: Buenos Airesin on miesten vuoro. Yleisön miesdo- huipentuma. Suurin osa suomalaises- Näytöstä seuraa keskustelu. Suu- ketterät katuvarkaat kumentaristit nyökyttävät. Yhteisesti ta delegaatiosta, me ohjaajat, Meira rin osa katsojista edustaa Latinalai- liikkuivat yleensä päädymme siihen, että suomalainen Valtonen, Heikki Huttu-Hiltunen ja sen Amerikan televisiokanavia, mu- pyörillä ja mopoilla mies on. Ja ansaitsee elokuvansa. Alvaro Pardo odotamme kuitenkin kana on myös muutama ohjaaja. On- Chilen tv:n ostaja tulee luokseni tyhjässä elokuvasalissa suomalaisten neksemme latinot tuntuvat myöhäs- ja kertoo ostavansa Miesten vuoron. näytöksen alkua. ”Let’s start the show, telyn lisäksi täyttävän vielä toisenkin Kerron tiedot elokuvan tuottajille, jot- ok?” kysyy näytösvastaava Maria Pia heihin liitetyn stereotypian: he puhu- ka ryhdikkäästi kieltäytyvät kaupois- Quiroga saaden vastaukseksi vaivau- vat ja paljon. Ijäksen maahanmuutta- ta, koska hieno teos olisi dubattava. tunutta naurahtelua ja olankohautuk- jien vastaanottokeskukseen sijoittuva Ehkä suomalainen dokumentti- sia. Valot sammutetaan ja näytös al- visuaalisesti rikas elokuva ihmetyttää: kulttuuri on sittenkin jotenkin ke- kaa. Ja vihdoin alkaa tapahtua. Ijäk- ”Miten näin vakavasta aiheesta voi hittynyttä. Ainakin Argentiinassa se sen vartin mittaisen elokuvan ensim- tehdä näin rakennettuja kuvia, kuin näyttäytyi hyvin erilaisten elokuvien mäisten minuuttien aikana liukuovi- postikortteja?” sanoo yksi. ”Elokuvas- kautta selkeästi itsetuntoisena taitee- en rakosesta luikahtaa sisälle yksi jos sa on vahva tekijän läsnäolo”, sanoo na. H.H-H. toinenkin utelias ja elokuvan päätty- toinen ja kuin moitteena. Aikaisem- essä salissa istuu parisenkymmentä min päivällä esitetty Mika Ronkaisen SAAVUN ESITYSPAIKKAAN maan ihmistä. Free Time Machos kirvoittaa monet tapaan pitkäksi venyneeltä lounaal- Sitten alkaa minun elokuvani Mar- myös kysymään, onko kyseessä lain- ta vähän myöhässä. Luikin alaker- ja-Sisko. Jännittää. Elokuvaa on esitet- kaan dokumentaari. Musiikin käyttö, taan ja kurkin liukuovien välistä, on- ty aiemmin vain Suomessa, jossa sen kohtausten ohjaaminen ja vahva har- ko näytös jo alkanut. Salissa on valot päähenkilö on yleisölle entuudestaan kittu yhtenäinen estetiikka hämmen- päällä, eikä koneenkäyttäjän lisäksi tuttu muista medioista. Miten vähä- tävät monia, niitäkin, jotka elokuvis- näy muita. Portaikosta rymistää Jan eleinen elokuvani omaksi itsekseen tamme pitävät. Marja-Siskosta kysy- Ijäs, jonka elokuvan Ghosts esitys on tulevasta transsukupuolisesta papista tään, miksei kirkon ja transsukupuo- aikataulun mukaan juuri alkamaisil- toimii kansainväliselle yleisölle? On- lisen papin väliseen konfliktiin keski- laan. Sen jälkeen kansainvälisen en- kohan elokuvani valittu ohjelmistoon tytä enemmän: ”Mietitkö koskaan etsi-iltansa olisi tarkoitus saada minun vain aihepiirinsä takia, seksuaali- ja tä tämä voisi olla myös yhteiskunnal- elokuvani Marja-Sisko. Mutta... mis- sukupuolivähemmistöjen oikeudet linen elokuva?”Ärsyttää. Minusta kun sä yleisö? kun ovat Argentiinassakin ajankohtai- elokuvani on tällaisenaan myös yh-

a v e k -l e h t i 1/2011 45 KOHTAAMISET

Tunnen suurta ylpeyttä seisoessani yleisön edessä suomalaisena dokumentaristina. Olemme pioneereja! Viva la pelicula documental finlandés!

teiskunnallinen elokuva. Henkilökoh- tainen on poliittista! Kaiken kaikkiaan keskustelusta välittyy mielikuva, että verrattuna meihin suomalaisiin Etelä-Amerikan elokuva-alan edustajat pitävät dokumentaaria varsin rajattuna elokuvan muotona, jota ohjaavat journalistiset ja/tai poliittiset päämäärät. Tätä kä- sitystä vahvistavat myös tapahtuman aikana näkemäni paikalliset elokuvat, jotka muistuttavat estetiikaltaan enemmän televisioreportaaseja kuin luovia dokumentaareja. Tunnen suurta ylpeyttä seisoessani yleisön edes- sä suomalaisena dokumentaristina. Olemme pioneereja! Viva la pelicula documental finlandés! Poistuessamme salista Maria Pia Quiroga nappaa minua hihasta. ”Halu- sin vain sanoa, että elokuvasi on kaunis ja koskettava ja juuri sellaisenaan poliittinen ja universaali. Kiitos.” Olen mielissäni. No niin! Myöhemmin sain tietää, että Quiro- ga on Kolumbiasta ja asuu maanpaos- sa Argentinassa tehtyään huumekar- telleista kertovan elokuvan. Ja silloin jokin käy lävitseni. Se ei ole häpeää, mutta jokin vatsanpohjaa kouraiseva oivallus maanosan todellisuudesta. Niin kuin henkilökohtainen voikin olla poliittista, niin Etelä-Amerikassa se on ehkä usein juuri toisinpäin. Epä- vakaa poliittinen tilanne ja siitä koitu- vat ongelmat ovat tehneet politiikas- ta monille niin henkilökohtaista, että se pakottaa myös elokuvantekijät toi- mintaan. Elokuvien aiheita ei tarvitse hakea, ne puskevat läpi jokapäiväi- sessä elämässä niin voimakkaasti, et- tä niihin on tartuttava, heti. Ehkä täl- laisissa prosesseissa poeettinen estetiikka on tekijöille ja yleisölle toissi- jaista. R.A.

Yllä: Suomalainen delegaatio esittäytyy Keskellä: Tue Steen Müller - workshop Alla: Heikki Huttu- Hiltunen, Reetta Aalto, Meira Valtonen ja Leena Kilpeläinen. (joukosta puuttuvat Jan Ijäs ja Kimmo Koskela)

46 a v e k -l e h t i 1/2011

PÖYTÄ – SEN YMPÄRILLÄ on mo- gentina is such a sexy country”, vastaa leri, jonka olin tosin edellisen päi- Mikael Opstrup lemmin puolin kahdeksan tuolia ja Leland, ja koko sali rehahtaa vapautu- vän aamuna hotellihuoneessa lyhen- One to One kahdeksan mikrofonia. neeseen nauruun. tänyt 6 minuutista 3 minuuttiin, kun -tapaamisessa Pöydän päässä on yksi tuoli ja mik- Ennen pitsauspäivää järjestetty armaat kollegani Suomessa olivat en- rofoni, johon minun tulee vuorollani kaksipäiväinen workshop oli todella nen matkaa vakuuttaneet minulle, ”et- istua ja esitellä elokuvahankkeeni. Kar- tarpeen koko tilaisuuden sujumisen tei se niin tarkkaa ole”. Kyllä se oli, hy- mea paikka. Pöydän ääreen kokoontuu kannalta. Suurin osa osallistujista ei vin tarkkaa. 3 minuuttia ja piste, tu- hiljalleen monipuolinen kansainväli- ollut tehnyt pitsausta aiemmin ja la- li komennus, ainakin siellä. Trailerin nen joukko televisioyhtiöiden rahoit- tinalaiseen tyyliin puhetta tuli aivan merkitys oli yllättävän suuri, joten sii- tajia, ohjelmapäälliköitä, tuottajia ja le- liikaa; vaikeimmaksi asiaksi work- hen tulee ja kannattaa satsata paljon. vitysyhtiöiden päälliköitä. Edustajia on shopin harjoitusesittelyissä tuntui Kaikki ne hankkeet, joilla oli heikko kaikista maanosista aina Kiinasta Poh- muodostuvan pitkät höpötykset elo- traileri, takkuilivat eniten rahoittajien jois-Amerikan suurimpiin dokument- kuvien aiheista ja aiheisiin liittyvistä vastaanotossa. “No color grading, no tielokuvakanaviin. Latinalainen Ame- ongelmista, kun 3 minuutin aikana pi- sound mixing” kaltaiset puheet ja rikka on tietenkin vahvasti edustettu- täisi puhua vain ja ainoastaan itse elo- planssit ennen trailerin katselua latis- na. Salissa on myös noin kolmekym- kuvasta. Workshopin tärkein tavoite tavat katselun heti alkuunsa. menpaikkainen yleisö. Pöydän täytty- oli saada pitsaajat tiivistämään hank- Kahden pitsauspäivän jälkeen ta- mistä odotellessa tanskalaiset pitsaus- keensa napakkaan, informatiiviseen pahtuma jatkui 15 minuutin One to workshopin ja tilaisuuden vetäjinä toi- ja tehokkaaseen esitykseen. One -tapaamisilla, jossa rahoittajat ja mivat konkarit Tue Steen Müller ja Mi- Tuen ja Mikaelin vetämä work- ostajat tapasivat niitä tekijöitä, joiden kael Opstrup yrittävät keventää her- shop ohjeisti pitsaajat tiivistämään esi- hankkeista he kiinnostuivat ja sopivat mostunutta ilmapiiriä kertomalla tans- tyksensä viiden w:n ja yhden h:n kaa- jatkotoimenpiteistä. Tämä rahoitus- kalaisia vitsejä. Ketään ei naurata. reen: who, what, why, where, when foorumi yllätti kansainvälisyydellään. Pöytä on vihdoin täyttynyt ja ti- and how. Ja vielä “keep it simple, ma- Keskustelin Lelandin kanssa mahdol- laisuus alkaa. Salissa on hiiren hil- ke it concrete”. lisesta jälkituotantoyhteistyöstä Kii- jaista, kun Tue pyytää pöydän kaik- Sitten alkaa itse pitsaus. Jokaisel- nassa, Al Jazeeran dokumenttikana- kia kuuttatoista osallistujaa esittele- la on aikaa 12 min, joka on jaettu 3 van ennakko-ostosta arabimaihin, yh- mään aluksi itsensä. Kiinalaisen levi- min. esittelyosuuteen ja 3 min. trai- dysvaltalaisen POV-dokumenttislotin tysyhtiön päällikkö Leland Lig aloit- leriin. Loput 6 minuuttia on varattu tuottaja halusi nähdä ensimmäisen taa. “Leland, what makes you travel kysymyksille ja keskustelulle eloku- raakaleikkauksen ja brasilialainen oh- all the way to the other side of the van sisällöstä, tuotannon vaiheesta, jelmapäällikkö ilmoitti ostavansa oh- world to Argentina?” Kaikki odotta- rahoituksesta ym. Esittelin vuorolla- jelman heti, kun se on valmis ja sanoi, vat vastausta. Varmaan kiinnostus ni hankkeeni “Ice Bellows”, joka ker- “mikä tahansa Brasiliassa, joka on mu- löytää uusia mielenkiintoisia ohjel- too Kimmo Pohjosesta ja hänen eri- siikkia, toimii aina. Ehkä pohjoisilla mia ja tehdä diilejä Aasian valtavil- koisesta maailmastaan. Puolellani oli jääkuvilla ja avantoon hyppäämisellä le levitysmarkkinoille...”Because Ar- kunnolla tuotettu ja valmistettu trai- oli kuitenkin myös osuutensa. K.K.

a v e k -l e h t i 1/2011 47 KOHTAAMISIA

AVEKin ja Raili Salmen järjestä- män kuvausseminaarin vieraana Kino K13:ssa oli Ljubljanan teatteri-, radio-, elokuva- ja televisio-akatemian (AGRFT:n) professori Igor Koršiˇc. Manifesting the latent plot

anskan kansallinen elo- kuvakoulu järjesti vuonna 1990 kansainvälisen Fra- Tming Symposiumin, jo- Ma r i t a hon oli kutsuttu huippukuvaajia ym- Hä l l f o r s pärimaailmaa. Igor Koršiˇc oli Tans- Kirjoittaja on kan elokuvakoulun silloisen johtajan elokuvaaja ja Henning Camren kutsumana muka- ohjaaja. na järjestämässä tuota kolmipäiväis- tä tapahtumaa, jonka pääaiheena oli rajaus. Seminaari oli omistettu An- drei Tarkovskille. Seminaarin aikana Koršiˇc haastatteli videokameralle symposiumin aiheista useita tunnettuja elokuvaajia ja ohjaajia mm Georgi Rerbergiä, John Bailey, Sven Nykvistiä ja Béla Tarria. Viisitoista vuotta Fra- ming Symposiumin jälkeen Igor Koršiˇc kokosi haastattelut ja symposi- umissa käydyt keskustelut kirjaksi. Framing Symposiumin kunnia- vieras oli Tarkovskin Peilin kuvaaja Georgi Rerberg, joka videohaastatte- Sven Nykvist pitää tiiviistä kuvis- jaaja Miklós Jancsó, joka on kuvannut lussaan kertoo, että rajaus on riippu- ta ihmisen kasvoista kuten Bergman- suurimman osan elokuvistaan pitkil- vainen taitelijan elämäntilanteesta, kin. Tiiviissä kuvissa kasvoista tule- lä kuvilla. Näimme häneltä pitkiä ku- maasta ja kulttuurista jossa hän elää, vat hyvin esiin silmät, jotka ovat ih- via kahdesta elokuvasta: vuoden 1967 hänen ihmissuhteistaan sekä emotio- misen sielu. Punaiset ja valkoiset sekä Allegro Bar- naalisista ja fyysisistä luonteenpiir- Sven Nykvist pitää myös pitkis- barosta vuodelta 1978. Näiden eloku- teistään. tä kuvista, joissa on erilaisia kompo- vien välissä Jancsó oli kehittänyt me- Rerbergin mielestä tasapainoinen sitioita saman kuvan aikana. Näytte- todinsa yhä spektaakkelimaisemmak- kompositio pysäyttää ajan, se sopii lijät voivat tulla välillä lähikuvaan tai si. Igor Koršiˇcin tekemässä videohaas- paremmin maalauksiin kuin eloku- kamera voi liikkua. Pitkissä kuvissa tattelussa Jancsó kertoo, että hänen vaan. Elokuvassa komposition on vie- näyttelijät saavat paremmin tunteis- kuvansa ovat paljolti improvisaatiota. tävä kohti seuraavaa kuvaa. Rerberg taan kiinni. ”Kohtaus saa merkitystä, Kuvauspaikalle rakennetaan ensin ra- kertoo myös operoivansa osan pitkis- kun kuvalla on kestoa 7-10 minuut- ta ja sen jälkeen suunnitellaan näyt- tä panoroinneista itse, sillä niillä on tia”, hän sanoo. telijöiden koreografiaa. Jancsón näyt- oma irrationaalinen, alitajuinen luon- tävissä kuvissa on kameran edessä lii- teensa. Kameran liikkuminen on vä- Pitkän kuvan metodi kettä kolmessa kerroksessa; kauka- lillä intuitiivista, eikä sitä tehtävää voi Tästä päästiinkin tämän suomalaisen na taustalla ja etualalla on avustajien välittää toiselle. Irrationaalisuus on lä- kuvaussymposiumin toiseen aihee- luomaa liikettä ja keskikerroksessa, hellä improvisaatiota, se on aina tuo- seen. Pitkän kuvan metodin tarjoili jossa on fokus, on näyttelijöiden luo- retta. ”Elän mielikuvista, eleistä ja il- meille elokuvaaja Esa Vuorinen näyt- maa liikettä. Neljäntenä liikkuvana meistä”, sanoo Georgi Rerberg. tämällä erittäin monipuolisen valikoi- elementtinä on radalla pehmeästi liik- Sven Nykvist sanoo, että hänen man otteita eri elokuvista. kuva kamera. Avustajien liikettä tarvi- kuvatessaan Tarkovskille Uhria, hä- Vanhin esimerkki hienosta pitkäs- taan, jotta kamera voi sulavasti liikkua Kuva yllä: nestä tuntui aluksi oudolta, kun Tar- tä kuvasta oli F.W. Murnaun elokuvas- näyttelijästä toiseen. Improvisaatio ta- Igor Koršiˇc kovski halusi pitää näyttelijät niin sa Auringonnousu vuodelta 1927, jos- pahtui täysin näyttävän kuvan ehdoil- ja Esa kaukana kamerasta, keskellä laajaa sa on jo osattu leikkiä objektiivisella ja la, toisin kuin Esa Vuorisen toisessa Vuorinen. kuvaa, mutta vähitellen hän oppi ym- subjektiivisella kuvalla. esimerkissä Woody Allenin Manhat- Kuva Claes märtämään Tarkovskin visuaalista Yksi pitkän kuvan metodin varhai- tan Murder Mysteryssä (1993), jossa Olsson. ajattelua. simpia mestareita on unkarilainen oh- yhden kuvan kohtauksessa edes näyt-

48 a v e k -l e h t i 1/2011

Kuva: Alisa Javits telijöiden kuvaanasettelua ei ole teh- Esa Vuorinen muistuttaa myös, jan on ymmärrettävä näyttelijöiden ty hyvän kuvan ehdoilla, vaan hyvän että pitkän kuvan metodin vaarana liikkeiden merkitys. Metodissa linssin näyttelijäntyön ehdoilla. on kameran henkilöityminen ilman valintamahdollisuudet ovat rajallisem- Bela Tárrin esimerkkikuvien avul- näyttelijöiden antamaa liikemotiivia. mat etenkin käsivaralla tai stedyca- la Esa Vuorinen näyttää kuinka pitkän Katsoja vieraantuu tilanteesta, jos ka- milla tehtävissä kuvissa. Vain 35mm kuvan metodi antaa katsojalle reaali- meralle tulee subjektiivinen rooli. Ka- ja sitä laajemmilla linsseillä saadaan aikaisuudessaan ainutlaatuisen mah- meran itsenäisen liikkeen täytyy olla hallittua kuvaa. dollisuuden tarkastella koko tilannet- todella hidas kuten Bela Tárrilla, jotta Pitkän kuvan metodissa riskinä ta. Pysähtyneessä maailmassa äärim- vieraantumis-efektiä ei tapahdu. saattaa myös olla elokuvan kokonais- mäisen hitain ja sulavin kameraliik- Gus Van Santin Elephant-eloku- keston kasvaminen. Näin kävi Vuori- kein kuvattujen pitkien kuvien aika- vassa (2003) ei vieraannuttamis-efek- sen Rauni Mollbergille kuvaamassa na katsojalla on aikaa ja tilaa tarkas- tiä pelätä. Elokuvassa rikotaan mel- Tuntemattomassa Sotilaassa (1985). tella päähenkilön maailmaa. kein kaikkia elokuvan kuvaamisen Käsivaralla kuvattujen pitkien kuvien Vastakohta on amerikkalaisen sa- konventioita. Elokuvassa on löysiä tarkoitus oli elokuvan dokumentaari- maistavan metodin pitkän kuvan esi- kompositioita, ihmisiä on kuvan ra- suuden lisääminen. Pitkät käsivaraku- merkki, joka on Brian De Palman Sna- joilla, ja kamera liikkuu myös irral- vat liikkuvat huomaamattomasti näyt- ke Eyes –elokuvan (1998) ensimmäi- laan näyttelijöiden liikkeestä. Mutta telijöiden rytmissä, ja niissä on kuvan set kymmenen minuuttia. Kuvassa siinä on äärimmäisen tarkkoja vaih- sisäisiä leikkauksia. Koska elokuvan mennään vauhdikkaasti steadycamil- toja subjektiivisen ja objektiivisen ensimmäinen leikkausversio oli aivan la kadulta portaita nyrkkeilyareenal- kuvan välillä. Kuvaus pitää katsojan liian pitkä, niin paljon pitkiä kuvia le otteluun ja tarinan liikkeelle pane- etäällä elokuvan henkilöistä, mutta jouduttiin lopulta leikkelemään. Lo- vaan murhaan asti. Katsojalla ei to- toisaalta tuo koulumaailman yleisen pullisessakin elokuvassa on vielä hy- dellakaan ole aikaa jäädä tarkastele- arkipäiväisyyden lähemmäksi. viä pitkiä kuvia jäljellä, jotka eivät ole maan yksityiskohtia. Kuva on koko Yleensä pitkien kuvien etuna on jääneet jäljelle vain jonkun metodin ajan täynnä liikettä ja toimintaa, se ei katsojan läsnäolon tunteen lisäänty- erityisenä toteuttamisena, vaan ovat milloinkaan pysähdy. Kuva on varsi- minen. Ongelmana voivat Vuorisen luomassa juuri sitä Mollbergin toi- nainen apulaisohjaajatyön taidonnäy- mukaan olla dialogikohtaukset, jois- vomaa dokumentaarisuutta ja toden te. Reaaliaikaisuus luo tähänkin oman sa ei päästä leikkaamaan vastakuviin. tuntua, josta Vuorisen kuvaama Tun- jännitteensä. Pitkän kuvan metodissa myös ohjaa- tematon Sotilas muistetaan. n

a v e k -l e h t i 1/2011 49 KOHTAAMISIA

olevia: mihin tarina tulee menemään, miksi näin on tapahtunut, kuinka tulemme ym- märtämään tapahtumien kulun. Ne rahoitta- jista, joille hankkeet olivat tutumpia, meni- vät aiempien tietojen pohjalta pidemmälle ja enemmän yksityiskohtiin kysymyksissään, mutta yhteistä kaikkien hankkeiden vastaanotossa oli peruskysymysten painottaminen. Miten dokumentti rakennetaan, miten ym- märrämme kerrottavan asian. Tässäkään kohtaamisessa ei kuitenkaan päästy varsinaiseen keskusteluun. Rahoittajat esittivät kysymyksiä, mutta saadakseen kaikkien äänen kuuluviin, Vehkalahti joutui kat- kaisemaan vastauksia. Näihin tekijät pääsivät myöhemmin ko. rahoittajan kanssa yksityi- sissä keskusteluissa, mutta yleisön kannalta vastausten poisjääminen oli harmillista. Oliko tapaamisesta tuloksia? Ainakin aivan todistajien läsnäollessa Axel Arnö lupau- tui mukaan Jukka Kärkkäisen Pentti Kuri- kan Nimipäivät/Punk Syndrome -elokuvaan. Myös muille hankkeille tilaisuus antoi ainakin mahdollisuuden jatkokeskusteluun ja muille avasi yleensä rahoittajien ajattelua se- kä kanavien tarpeita. Iltapäivän avasi Geoffrey Smith, austra- lialainen dokumentaristi, jonka tunntetuin elokuva on The English Surgeon. Smithillä on uusi projekti, jossa dokumentarismin kei- noja yhdistetään reality-televisioon. Joukko ihmisiä ratkoo jo tapahtuneita kriisejä samalla kun heille syötetään tapahtumista tietoa. Projektin kunnianhimoisena tavoitteena on sekä kouluttaa että viihdyttää, ja mahdolli- sesti saada myös ajattelemaan omia käyttäy- tymismallejaan konfliktitilanteissa. Smithin kanssa oli keskustelemassa Kati Juurus, joka työstää perinteisempää dokumenttia Pek- ka Haaviston ja Suomessa asuvan somali- miehen yrityksistä välittää rauha Somaliaan. Juuruksen hanke jäi vähemmälle huomiolle yleisön reagoidessa voimmakkaasti Smithin Ohjaaja Geoffrey Smith projektin eettisiin ja moraalisiin kysymyk- ja tuottaja Pauli Pentti siin. Smithin projektissa ihmiset ottivat roo- istuvat kuuntelemassa lin, esimerkiksi ihmisoikeusaktivistin, Nato- Encounters-seminaarin komentajan tai diplomaatin, jonka puitteis- avausta, YLE Iso Paja. sa heidän täytyi ottaa kantaa tapahtumiin ja Kuva: Evelin Kask tehdä päätöksiä. Esimerkkitapauksessa oltiin Jugoslavian kriisissä. Kuvitteellisen tilanteen ja oikeiden tapahtumien käyttö roolipelissä herätti kysymyk- siä oikeiden uhrien hyväksikäytöstä viihtees- sä, omaisten kärsimyksistä ja ”pelin” pelaaji- en henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. DocPoint Encounters Puoltavana argumenttina koettiin mahdolli- suus oppia historiaa uudella tavalla ja toisaal- DocPointin ja AVEKin Kohtaamisia-hankkeen yhteistyönä toteutettu Encoun- ta oppia jotain ihmisen käytöksestä. ters-tapahtuma järjestettiin toisen kerran festivaalin yhteydessä YLE Iso Pajas- sa 27.1.2011. Amupäiväosiossa saatettiin yhteen pitkälle kehiteltyjä dokumentti- DocPoint encountersissa projekteja ja rahoittaja-tahoja. Iltapäivällä oli kahden eri tavoin kriisinhallintaa esitellyt hankkeet lähestyvän dokumenttituotannon yhteinen esittely ja keskustelu. CANNED DREAMS Ohjaaja: Katja Gauriloff, tuottaja: Joonas Berghäll Tapahtuma on lähtenyt festivaalin taiteelli- (NRK, Norja) ja Stig Andersen (Norjan Filmi- PUNK SYNDROME Ohjaaja: Jukka Kärkkäinen, sen johtajan Erkko Lyytisen ajatuksesta tarjo- instituutista). tuottaja: Sami Jahnukainen ta paikka hankkeiden pitsausvapaaseen esitte- Hankkeisiin oli varattu parikymenttä mi- JAHTI (HUNT) Ohjaaja: Jukka Eggert, lyyn. Vähemmän puhetta siitä mitä tullaan nä- nuuttia kuhunkin, ja materiaalin määrästä tuottaja: Timo Humaloja kemään, enemmän aikaa materiaalille ja kes- riippuen loppuaika käytettiin keskusteluun. KAPUTT (työnimi) Ohjaaja: Pekka Lehto, kustelulle siitä, mitä on jo olemassa ja mihin Osa tuotannoista oli ollut esillä jo aiemmin tuottaja: Pauli Pentti VISITING THE PRESIDENT OF IRAQ kansainvälisillä foorumeilla, osa oli paikalli- voitaisiin mennä. YLEn Dokumenttiprojektin Ohjaaja: Saku Pollari, tuottaja: Eero Hietala Iikka Vehkalahti veti keskustelun. Tilaisuuden sina liikkeelle lähteneitä hankkeita. Tilaisuu- SINIVALKOISET SANKARIT (WHEN HEROES LIE) yleisö oli paikalle kutsuttuja ammattilaisia. den luonne pysyi kohtuullisen hyvin paniik- Ohjaaja: Arto Halonen, tuottaja: Arto Halonen, Hankkeita arvioimassa olivat Flora Gre- kivapaalla alueella. Flora Gregorylle mitkään esittelemässä Kevin Frazier gory (Al Jazeera English, UK), Bert Janssens hankkeista eivät olleet aiemmasta tuttuja. (Humanist Broadcasting Foundation, Hol- Oli kiinnostavaa kuulla, kuinka hänen kysy- Ul l a Si m o n e n lanti), Axel Arnö (SVT, Ruotsi), Tore Tomter myksenä olivat aina hyvin perutavaa laatua Kirjoittaja on elokuvatuottaja

50 a v e k -l e h t i 1/2011 TUOTANTONEUVOJAT

Salla – Selling the Silence, ohj. Markku Tuurna, Filmimaa Oy, 2010 Suruliputuksen aika Puoli vuotta AVEKin tuotantoneuvo- halunnut luopua vahvistetusta uutiskonees- kun paperimiehet on jo koulutettu lähihoi- jana on saanut minut innostuneeksi. taan. No, jostakinhan oli leikattava. Ulkopuo- tajiksi, on heitäkin jo liikaa. Papin tai tera- Myönteisen päätöksen saaneita hank- linen tuotanto on kätevintä, koska se ei kos- peutin työssäkin eläytyminen ja muodon an- keita luonnehtii moninaisuus ja moni- ke YLEn omia työntekijöitä. YLEn toimitus- taminen kokemuksille ovat eduksi. Mutta ei muotoisuus, diversiteetti. Niin lyhyes- johtajakin päästi sammakon suustaan sano- kaikista ole niihinkään. Pihasuunnittelijakin sä fiktiossa, animaatioissa kuin doku- malla, että ”dokumenttituotannoista voidaan tarvitsee kaikkia noita kykyjä, mutta talvi on menteissa on tarkkoja havaintoja tä- leikata, kun ne eivät ole niin ajankohtaisia”. Suomessa pitkä. Viestintäministerillekin kai- män päivän todellisuudesta, sen ana- Lausunto osoittaa vanhahtavaa näkemystä kista näistä avuista olisi hyötyä. lyysia ja tulkintaa. Niin myös lähi- dokumenttielokuvasta. Suomessa luvattiin muutaman vuoden historian oivaltavaa näkemistä. Myös Kun AVEKin rahoitus on hyvitysmaksu- ajan, että dokumenttielokuvan tekeminen maailmalle mennään nyt uusiin suun- kertymän pienenemisen takia laskenut ja voisi olla oikea ammatti, ja että sillä voisi jo- tiin aiemman vain itään suuntautu- laskee merkittävästi ensi kaudelle, tilanne pa kituutellen elää. Nyt dokumentaristeilta neen katseen sijasta. näyttää synkältä. ja lyhytelokuvan tekijöiltä vedetään, ei vain YLEn Dokblogin keskustelussa joku to- matto, vaan myös lattia alta. Toivon, että täs- iime vuonna dokumenttieloku- teaa, että taiteilijat ovat kautta aikojen joutu- tä ei seuraa konkreettisia suruliputuksia alal- va löi itsensä läpi elokuvateat- neet kamppailemaan, tämä on vain sitä sa- la. Psyyken horjumisia uskallan jo ennustaa. tereissa, ja hyvä vire jatkuu vie- maa jatkumoa. Tiivistääpä tuo joku, että oli- Eräs ohjaaja kysyi, miksi me emme liity lä hetken vanhoilla rahoitus- simme nukahtaneet sellaiseen uneen, jossa yhteen ja tee jotakin, osta edes dokumentti- V taiteen tekemisen täytyy olla palkattua työtä. elokuvan kuolinilmoitusta valtakunnan leh- päätöksillä. Silti on suruliputuksen aika. Yleisradion rahoituskriisin tila on lopul- Kuulemma lähes jokaisella on nykyisin mah- den etusivulta. Me emme liity yhteen, koska ta konkretisoitunut eikä lupaa hyvää pariksi dollisuus tehdä elokuvia ilman rahoitusta. me kaikki ajattelemme, että leikkaus ei koske vuodeksi eteenpäin. Yhteistuotannoista lei- En ymmärrä tätä ajattelua. Kyllä Lah- minua, vaan muita. Kyllä minä selviän. Mutta kataan puolet, dokumenttien yhteistuotan- den moottoritienkin rakentajat saivat palk- nyt tilanne on sellainen, että se koskee. noista kolmannes. kaa työstään. Ja niin saavat Espoon metron Tekijänoikeusjärjestössä istuvana täy- Tuttu poliitikko kuvasi, miten tässä näin tekijät. Mikä tässä on niin erilaista? tyy sanoa, että tuottajien on nyt syytä teräs- kävi, miksi independent-sektoria nyt erityi- YLEn Iikka Vehkalahti kehottaa blogis- tyä ja miettiä, millä hinnalla ja mitä he myy- sesti leikataan. Taustalla on jättien taistelu ti- saan dokumentaristeja pohtimaan muita ta- vät. Jos ostaja tarjoaa tuotteesta puolta hin- lasta, jossa maksaja on löydettävä jostain. poja hankkia leipänsä. Se lienee viisas huo- taa, kuuluu tuotteen olla puolta pienempi. Yleisradio halusi vahvistaa uutistoimin- mio. Tai ainoa vaihtoehto. Jos ennen myytiin elokuvan neljä esitystä taansa erityisesti internetin haastaessa van- Ehkä AVEKin olisikin perustettava uusi tu- seitsemäksi vuodeksi, myydäänkö nyt kak- hat käytännöt. Se palkkasi uutistoimintaan kimuoto, uudelleenkoulutusapuraha. Mutta si esitystä kolmeksi vuodeksi. En usko, että lisää väkeä ja alkoi jakaa uutisiaan näyttötau- mistä leipä ja mihin uudelleenkoulutus? Doku- jos nyt myydään pari vuotta puoleen hintaan luilla esim. kauppakeskuksissa. Samaan ai- menttielokuvantekijän ammattitaitoon kuuluu samoja oikeuksia kuin aiemmin, oikeuksien kaan Ylen rahoitus pyrittiin turvaamaan me- ainakin kolme asiaa: havaintojen tekeminen hinta nousee takaisin parin vuoden päästä. diamaksun avulla. Sanoma-yhtiö hermostui todellisuudesta, eläytyminen ihmisten koke- Niin, missä ammatissa sosiaalista vas- YLEn uutistoiminnan laajentumisesta kil- muksiin sekä muodon antaminen havainnoil- tuuntuntoa, kykyä tarkkoihin havaintoi- pailemaan kaupallisen median kanssa. Niin- le ja kokemuksille. Sosiaalinen vastuuntunto hin, eläytymistä ihmisten kokemuksiin sekä pä Sanoma-konserni käytti vaikutusvaltaan- on yleensä jo ammatinvalinnan taustalla. Mis- muodon antamista niille voi parhaiten hyö- sa saadakseen viestintäministeri Lindénin sä näitä avuja voisi parhaiten käyttää? dyntää? Elokuvantekijänä. torppaamaan mediamaksun. Ylen rahoitusta Havainnot ja eläytyminen palvelevat ei saatu kuntoon, mutta yhtiö ei myöskään hyvin esim. lähihoitajan ammatissa. Mutta Ti m o Ko r h o n e n

a v e k -l e h t i 1/2011 51 LYHYESTI D²-tapahtumassa palkittiin nuoria monimediaosaajia

AVEK järjesti 2.2.2011 StarEyes parhaan pitchauksen 2 500 eu- ohjelmasta myönnetään kaksi kertaa D²-tapahtuman Valkoisessa ron lisäpalkinnon. Star Eyes on kitaran- vuodessa valtionavustuksia digitaali- Salissa Helsingissä. Idea- soittoon innostava peli. Peli-ideoiden siin päätelaitteisiin soveltuvien kult- kilpailu- ja seminaaritapahtuma lisäksi kisassa palkittiin eri kulttuurin tuurisisältöisten teosten, ohjelmien, järjestettiin nyt toista kertaa, ja alojen ennakkoluulottomia ja innovatii- pelien ja palveluiden tuotekehityk- tapahtuman aiheena oli tuote- visia palvelu- ja sisältökonsepteja. seen. kehitys kansainvälisille markki- Tapahtuman yhteydessä järjestet- noille. Ideakilpailun palkintoina tiin sisältötuotantojen kansainvälisyy- D²-palkitut jaettiin yhteensä 55 000 euroa. den ja tuotekehityksen tematiikkaa käsittelevä asiantuntijaseminaari. Se- Autio Jussi: Pelihistoria monimediatuotteeksi dea- eli pitchauskilpailu oli minaarin puhujia olivat mm. brittiläi- Breitenstein Joakim: Peili suunnattu tänä vuonna alle nen David Edmonds (Advantage Cre- Garritzen Hans: Discover Helsinki in 15 ques- 35-vuotiaille median ammatti- ative Fund), Petra Theman (FAVEX tions laisille ja alalle aikoville. Tapah- ry) ja Ville Heijari (Rovio Mobile). Hallikainen Mariina: Cursed Colony I Havulinna Teemu: Playmusic tuman rahoitus tuli opetus- ja kult- Edmonds kertoi mm. Maverick-tv- tuuriministeriön AVEKille vuosittain tuotantoyhtiön tarinan yhdeksi Iso- Järvinen Jaakko: Rehevä meininki osoittamasta DigiDemo-määrärahasta, Britannian johtavaksi tosi-tv-tuotanto- Kari Matti: Piiri-yhteisö -palvelu jossa viime vuonna oli erillinen kor- yhtiöksi kasvamisesta. Theman lista- Kotila Kalle: Falling in love in Helsinki vamerkintä nuorisotyöllisyyden pa- si hyvän hakemuksen aineksia ja Hei- – Rakkautta Helsinkiin rantamiseen. Kilpailussa palkittiin 21 jari kertoi Angry Birds –pelin menes- Kuosmanen Vesa: Sarjakuvaelokuva ideaa 2 500 euron henkilökohtaisella tyksestä maailmalla. Känsälä Kaisa: Pyhän kokeminen kaupunkialu- jatkokehittelypalkinnolla. Lisäksi pa- D²-tapahtuma järjestettiin ensim- eella Inter Action Designin keinoin ras pitchaus sai ylimääräisen 2 500 eu- mäisen kerran helmikuussa 2010. Tuol- Liukkonen Markku: Global Community Radio ron palkinnon. loin Helsingin Korjaamolla pidettyyn Määttä Kalle: Vapaa Kauppa, eli kuinka yrityk- ”Nuoret olivat sisäistäneet hyvin, kisaan osallistui kuutisenkymmentä set lakkasivat murehtimasta veroista ja oppivat mitä onnistunut pitchaus eli idean ideaa. Kahden vuoden kokemukset ta- rakastamaan globalisaatiota esittely tarkoittaa. Pitchaukset olivat pahtuman järjestelyistä ovat vahvista- Pietilä Timo: Shadowsquare hyvin valmisteltuja ja tekemisen in- neet, että tällaiselle ideoiden arvioin- Rantanen Katariina: Fragrance Scentsations: to välittyy parhaimmillaan kuulijaan- titapahtumalle on tarvetta. Osallistu- olfactive community gaming kin. Tuomaristoissa innostuttiin jopa jat ovat olleet iloisia paitsi palkinnoista Rantanen Matti: Alterniity kehittelemään ideoita edelleen”, ker- myös siitä, että alan tekijät pääsevät ta- Roine Atte: Age of Dinosaurs too tuomariston edustaja KooPee Hil- paamaan ja tutustumaan toisiinsa ren- Rudanko Hilla: HUM:ARC tunen Neogamesista. nossa tapahtumassa. Teräs Teemu: Aurora Nord Kilpailuun osallistui 50 nuorta alan D²-tapahtuma on osa AVEKin Di- Thür Christoph: StarEyes Tåg Oki: LoudEvents tekijää. Christoph Thür sai ideallaan giDEmo-rahoitusohjelmaa. DigiDemo- Wright Timo: The Racist Code

D²-palkintoja jakamassa Juha Tynkkynen. Kuva Sampo Leino, Massive Helsinki

52 a v e k -l e h t i 1/2011 Ja taas ja taas ja taas ja taas ...

nnen tunti kesti 55 minuuttia, nyt 45. Mitä Mainoskatkot sisältävät niin paljon muutakin. Ilmaisil- on tapahtunut? Vinkki: ennen kaupallisella kanavilla saamme nähdä MTV3:n vaihtuvat animaatiot, la kanavalla esitettävä tunnin mittainen joissa Maikkarin logo milloin laskee mä- tv-sarjan jakso jakautui somasti kolmeen keä, milloin ajaa rallia. Nelosella pilko- vajaan kahdenkymmenen minuutin kap- taan sipulia tai liikutellaan legoja. Plans- paleeseen, joiden välissä esitettiin mai- si, jonka pitäisi olla selkeän yksinkertainen raja tarinan ja noksia. Jo tuolloin vitsailtiin, että sarja- mainoksen välillä, onkin oma tarinansa, joka vie ajatuk- draama on toisarvoista täytettä varsinaisen ohjelmatar- set pois draamasta. Ehdottomasti ärsyttävintä on, kun ta- jonnan, eli mainosten välissä. Nyt tuo aika tuntuu auvoi- rina katkaistaan varoittamatta, sitten näytetään sarjan selta ja silloinen tarinoiden eteneminen ryhdikkäältä, pääsponsorin mainos, sen jälkeen tulee ka- strukturoidulta. navatunnus ja sen jälkeen lisää mainoksia! Ja mai- Käsikirjoittajat saattoivat kirjoittaa mainoskatkot sar- noskatkon päättyessä sama toisinpäin. Kuka sen jälkeen jaepisodien rakenteisiin ja siten pyrkiä siihen, että mai- enää muistaa, onko tuo draaman henkilö tämän henkilön nokset häiritsisivät tarinan kulkua mahdollisimman vä- tyttöystävä vai serkku? Kuka draamassa kuoli ennen pika- hän. Kolme on draamassa luonteva luku. tarinoita, joiden pääosissa olivat ilmapallomaha, Nyt tunnin mittaisessa jaksossa on neljä mainoskat- tummat silmänaluset ja närästys? koa ja tarinaparka nykii eteenpäin korkeintaan kymme- Mikäköhän oli markkinavoimien ajatus, kun tällainen nen minuutin pätkissä ja sitten taas tulee karkkia, uudistus viime vuonna tuotiin Suomeen? Sekö, että ihmi- vaippaa, burgeria, hiusväriä. Katsoja zäp- set katsoisivat vähemmän televisiota yleensä, vaiko vain päilee epätoivoissaan mutta huomaa, että iltayhdeksältä vähemmän kaupallisia kanavia? Tuskin. Ajatteliko kukaan kaupallisilla kanavilla alkaneet sarjat kulkevat samalla pol- mitään? Kuviteltiinko, että enemmän mainoskatkoja mer- jennolla: tuolla mainoksia, täällä mainoksia: autoja, kitsee enemmän mainoksia, ja se puolestaan lisää tuottei- terveyssiteitä; perhe tyhjentää alle den myyntiä? Eiväthän ne niin tyhmiä voi olla. Kun kana- puolessa minuutissa litran jugurtti- van omaa uutta sarjaa on mainostettu tunnin sisällä nel- purkin ja äiti jää nuolemaan näppe- jä kertaa, niin eihän sitä enää kestä katsoa, kun se varsi- jään. Liian tiuhaan toistuvat kaupalliset tiedotteet louk- naisesti alkaa – katsoja on jo kyllästynyt siihen. Silloin jää kaavat katsojan älyä, ärsyttävät häntä ja nakertavat mie- näkemättä myös vitamiinit, partahöylät, lenkiintoa mainosten täytettä, eli tv-sarjaa kohtaan. Kun ei maailman imukykyisin vessapaperi. saa rauhassa katsoa, eläytyä ja jännittää, miksi katsoa ol- Saman impulssin loputon toisto on yksi kidutuksen muo- lenkaan? to, ei kukaan ehdoin tahdoin sellaista halua. Tekijän näkökulmasta noin kymmenen minuutin pät- Suomalaisen katsojan kannalta on autuaallisen yhden- kissä kulkeva tarina on vaikea rakentaa. Tunteiden kuvaus tekevää kuinka monta mainoskatkoa ohjelmassa on sen ko- vie aikaa, joten on tyydyttävä sentimentaalisiin tehostei- timaassa. HBO:n sarjoissa ei ole ainuttakaan, ja silti MTV3 siin ja muihin banaliteetteihin. Niiden avulla saatetaan ja Nelonen pilkkoivat HBO-kaappauksensa, kuten Langal- päästä seitsemässä minuutissa sellaiseen etappiin, että sen la ja Mullan alla kuin makkaran. Jos tuo on mahdol- kohdalle voi laittaa “Jatkuu”-planssin. lista, myös päinvastaisen on oltava mahdollista.

a v e k -l e h t i 1/2011 53 LYHYESTI

SATU ja SEK Hetki yhdistyvät hauskaa Suomen audiovisuaalisen alan tuot- HETKI HAUSKAA -hankkeen tarkoi- Hyvitysmaksu- tajat – SATU ry ja Suomen eloku- tuksena on kehitellä ja toteuttaa vii- vatuottajien keskusliitto ry (SEK) si lyhytelokuvaa, jotka sopivat koko ovat solmineet sopimuksen, jonka perheelle. Ja joista jää hyvä fiilis! järjestelmän tarkoituksena on yhdistää toimin- Nyt ei käännetä puukkoa haavassa, not vuoden 2011 loppuun mennes- ihmetellä kohtalon ivallisuutta, hau- sä. Molemmat yhdistykset toimi- kuta väärää puuta tai kauhistella ih- uudistamista vat jäsenyritystensä edunvalvojina. misluonnon julmuutta, vaan kestol- Yhdistymisellä tavoitellaan pääl- taan 5-8 minuuttisten elokuvien tyy- lekkäisten toimintojen karsimisen lilaji on komedia. Tavoitteena on elo- selvitetään lisäksi neuvotteluvoimaa yhteisen kuvallisesti korkeatasoinen lopputu- toimialan kehittämiseksi. los, tähtääminen jopa ensimmäiseen ykyiselle laitemaksuun perustuvalle Satu ry:n toiminnanjohtaja suomalaiseen Oscariin on suotavaa. hyvitysmaksujärjestelmälle etsitään Stiina Laakso toteaa alan olevan Suomen elokuvasäätiö, AVEK ja opetus- ja kulttuuriministeriön toi- murrosvaiheessa. ”Nyt olisi mo- YLE rahoittavat yhteensä 50 000 eu- Nmesta vaihtoehtoa. Kulttuuri- ja ur- mentum voimakkaalle kasvulle. rolla kutakin elokuvaa. Tämän lisäk- heiluministeri Stefan Wallin on kutsunut Yleisradio Samaan aikaan Yleisradio suun- si muun rahoituksen kerääminen on Oy:n entisen toimitusjohtajan Arne Wessbergin sel- nittelee korjaavansa alijäämäänsä sallittua. Elokuvat esitetään YLEllä. vittämään, miten tekijänoikeuteen liittyvä hyvitys merkittävillä leikkauksilla tuotan- Hankkeeseen osallistutaan lähet- tekijöille heidän teostensa yksityisestä kopioinnista toyhtiöissä tuotettaviin elokuviin tämällä käsikirjoitus ja synopsis se- olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää. ja televisio-ohjelmiin. Olemme ol- kä käsikirjoittajan, ohjaajan, tuotta- Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä perustuu leet tilanteesta huolissamme jo pi- jan ja tuotantoyhtiön lyhyet esittelyt laitemaksuun, jossa muun muassa cd- ja dvd-levy- dempään ja nyt oli oikea aika yh- 1.5.2011 mennessä osoitteisiin: jen, ulkoisten kiintolevyjen, kovalevyllisten digiso- distää voimat.” [email protected] vittimien ja videotallentimien myyntihintaan sisäl- SEK ry:n toiminnanjohtaja Ni- [email protected] tyy kopioinnista maksettava korvaus. Hyvitysmak- na Laurion mukaan yhdistymi- [email protected] sua tulee lain mukaan kerätä laitteista, joita käyte- nen tv-tuottajien kanssa on luon- tään merkittävissä määrin yksityiseen kopiointiin. teva tapa vahvistaa edunvalvontaa. Hankkeeseen valitut projektit jul- Kerätyt varat tilitetään tekijöille osin suorina kor- ”Moni jäsenemme tekee pitkien kaistaan 3.6.2011. vauksina ja osin käyttämällä ne tekijöiden yhtei- elokuvien lisäksi tv-tuotantoja ja Tarvittaessa valittuja projekteja siin tarkoituksiin. Muun muassa AVEKin toiminta siellä intressimme ovat yhteneväi- kehitellään yhdessä rahoittavien ta- perustuu hyvitysmaksuvaroihin. set. Tuottamisen perusteet ja työ hojen kanssa. Sähköinen kaupankäynti ja tekninen kehitys ovat samoja, olipa teoksen jakelu- Elokuvien on tarkoitus valmistua asettavat haasteita nykyisen hyvitysmaksujärjestel- tekniikka mikä hyvänsä.” 15.1.2012 mennessä. män toimivuudelle ja periaatteille. Opetus- ja kult- tuuriministeriön mukaan muun muassa maksun määritteleminen on muuttunut vaikeammaksi lait- teiden yhdentymisen ja monikäyttöisyyden takia. Niina Suominen voitti Ranskassa Selvitysmiehen tehtävänä on selvittää, mikä iina Suomisen teos Kutsun itseäni terveeksi (I Call vaihtoehtoinen järjestely nykyiselle laitemaksuun Myself Sane) on voittanut ensimmäisen palkinnon perustuvalle hyvitysmaksujärjestelmälle olisi tar- Ranskan Clermont-Ferrandissa järjestettävillä Vidéo- koituksenmukaisin. Tarkastelussa on huomioitava Nformes -festivaaleilla (Festival International des arts tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden oikeus video et multimédia). kohtuulliseen korvaukseen yksityisestä kopioinnis- Niina Suominen on valmistunut Turun Taideakatemiasta 2004. ta, kuluttajien intressit sekä mahdollisuudet kehit- Hän työskentelee ohjaajana ja mediataiteilijana käyttäen perinteisiä tää sähköistä kaupankäyntiä. Määräaika opetus- ja animaatiotekniikoita. ”Kutsun itseäni terveeksi”-teoksessa filmi- kulttuuriministeriölle luovutettavalle selvitykselle materiaalia käsittelemällä toteutetussa kokeellisessa teoksessa on 13.5.2011. yhdistyy runous, musiikki ja kuva.

Kutsun itseäni terveeksi, Niina Suominen , 2010

54 a v e k -l e h t i 1/2011 MEDIA-OHJELMA MEDIA- Sähköinen asiointi ohjelman pakolliseksi puolesta

urooppalaiset av-alan järjes- edia-ohjelman hanke- väksyä. Muistakaa myös tallentaa ”print töt ovat vedonneet Euroopan kehittelyn avoinna ole- screen” saamastanne virheilmoituksesta! komission puheenjohtajaan va hakukierros on en- Usein ongelmat johtuvat hakijan tieto- José Manuel Barrosoon, jotta Msimmäinen osa-alue, koneen turvamäärityksistä, eikä lomake E jossa sähköinen asiointi on nyt pakollis- lähde hakijan koneeltä minnekään. Näis- MEDIA-ohjelmaa ei lopetettaisi. Euroo- pan unionin rahoittama audiovisuaalisen ta. Ensimmäinen määräaika marraskuus- sä tapauksissa tekninen apu on helposti alan seitsenvuotinen tukiohjelma ME- sa 2010 saavutti suuren suosion. Online- toteutettavissa. DIA 2007 on päättymässä vuonna 2013. hakemukset eivät pelästyttäneet eloku- Kelloajan tarkkailu viimeisenä päivä- Sen budjetti vuosille 2007−2013 on yh- vatuottajia missään päin Eurooppaa. nä on tarpeen, sillä hakujärjestelmä sul- teensä 755 miljoonaa euroa. Hakulomake on uudistunut, ja nyt keutuu klo 12 Brysselin aikaa. Ja valeh- Tuottajia, levittäjiä ja esittäjiä edusta- hakukelpoisuus ja uuden hankkeen esit- della ei kannata, sillä serveri tallentaa vat tahot totesivat avoimessa kirjeessään tely limittyvät toisiinsa. Hakemusten si- kaikki yritykset kellonaikoineen! Barrosolle MEDIA-rahoituksen olevan sältö on säilynyt ennallaan. Edelleen ha- tärkeä, tehokas ja tuloksia tuottava. ”Il- kijoiden tulee todistaa aikaisempi koke- Median tulevaisuus man MEDIA-ohjelmaa emme voisi edes muksensa ja uuden hankkeen oikeudet. puntarissa puhua eurooppalaisesta audiovisuaalises- Käytännössä suurin uudistus on, että Media-ohjelma nykyisessä muodossaan ta toimialasta”, kirjeessä todetaan. ”ME- elektroninen hakemus on master-kopio, päättyy vuonna 2013. Berliinin festivaa- DIA-ohjelma on alusta asti mahdollista- ja sen lähetyksen tulee tapahtua määrä- lin aikana lähti liikeelle huhu, että ohjel- nut sen, että eurooppalaiset tuottajat, le- päivänä puoleenpäivään mennessä Brys- man tulevaisuus on vaarassa. Useat eu- vittäjät ja esittäjät sekä erityisesti itsenäi- selin aikaa. Huomattavaa on myös, et- rooppalaiset ammattijärjestöt reagoivat set yritykset voivat kehittää omia raken- tä joidenkin kysymysten kohdalla vas- huhuun allekirjoittamalla vetoomuksia teitaan ja palkata työntekijöitä riskialttiis- tausten merkkimäärä on rajoitettu. Kir- ohjelman jatkon puolesta. Tätä kirjoitta toiminnasta huolimatta. ” joittaminen ja muokkaaminen kannattaa taessani asiat eivät ole virallisesti eden- Kirjeessä mainitaan nimeltä useita aloittaa ajoissa! neet. Emme siis tiedä, millainen EU:n eurooppalaisia elokuva-alan tekijöitä – Hakulomake on tallennettava pdf-tie- seuraava pitkän aikavälin budjettikehys niitä ”lahjakkuuksia, jotka ovat euroop- dosto, jonka työstäminen onnistuu off- tulee olemaan. Euroopan kulttuuripää- palaisen identiteetin ylpeys”. Ohjaajien line-tilassa. Hakulomakkeeseen tulee kaupungissa Turussa maaliskuun alussa listassa on Suomen edustajana mukana liittää kaksi tiedostoa: hankkeen kirjalli- vieraillut komission puheenjohtaja José Aki Kaurismäki ja muista eurooppalaisis- nen materiaali word- tai pdf-tiedostona ja Manuel Barroso totesi, että MEDIA-ohjel- ta muun muassa Ken Loach, Michael Ha- budjetti. Hankkeen kirjalliseen materi- ma on toteuttanut erinomaisesti euroop- neke, Lars Von Trier, Pedro Almodóvar, aaliin kannattaa lisätä myös mahdolliset palaista lisäarvoa tukemalla elokuvien ja- Roman Polanski, Krzysztof Kieslowski ja sopimukset tai kirjeet rahoittajilta, yh- kelua kansainvälisesti. Barroson mukaan François Ozon. teistuottajilta, levittäjiltä jne. Liikkuvat komission ehdotus uudesta ohjelmasta Euroopassa audiovisuaalinen ala kuvat on nyt välitettävä arvioitsijoiden tulee vahvistamaan alan merkitystä. työllistää 1,2 miljoonaa ihmistä. Kirjeen tiedoksi netin kautta, vaikkapa youtu- Europpan Unionin kulttuuriministe- allekirjoittajat toteavat MEDIA-ohjelman been salasanan taakse tai tuottajan omil- rit tapaavat toukokuussa, ja silloin kes- mahdollistaneen pätevien, lahjakkaiden le nettisivuille. kustelu varmasti jatkuu. Oman sävynsä ja teknisesti maailman huippuluokkaa Ensimmäisen hakukerroksen ko- keskusteluun tuo se, että kaikki EU:n oh- olevien osaajien työllistämisen. Vuosien kemuksen perusteella neuvoisin kir- jelmat ovat samaan aikaan katkolla. Kult- mittaan alan työpaikat ovatkin lisäänty- jaamaan omaan kalenteriin hakemus- tuuriministerien pöydällä on niin MEDIA- neet. ten määräajan perjantaiksi 8. huhtikuu- ja kulttuuriohjelma kuin mahdollinen ta 2011, vaikka virallinen määrä-aika on uusi ohjelma urheilun tukemiseksi. Bud- Kirjeen allekirjoittajina ovat maanantaina. Jos eteenne sattuu tekni- jettikehyksen puolestaan lyövät lukkoon ATC - The Audiovisual Training Coalition siä ongelmia, toimeenpanoviraston tek- talousministerit eli heidän vakuuttami- CEPI – European Coordination of ninen tuki on apunanne vain virka-aika- sensa MEDIA-ohjelman tärkeydestä, sen Independent TV Producers na. Yhteyden saaminen puhelimitse tai tuomasta lisäarvosta ja sektorin talou- CICAE – Confédération internationale sähköpostilla ennen määräajan päätty- delisesta merkityksestä on ensiarvoisen des cinémas d’art et d’essai mistä on edellytys, jotta teknisiin ongel- tärkeää! Luova Eurooppa – mitä se olisi EAVE – European Audiovisual miin kaatuneet hakemukset voidaan hy- ilman elokuvaa?! Entrepreneurs EFA – European Film Academy Vi r v e In d r é n EUROCINEMA Media-ohjelma Europa Cinema Tuet itsenäisille tuottajille Europa Distribution EPC – European Producers Club FIAD – Fédération Internationale des Associations de Distributeurs de Films FIAPF – Fédération Internationale des Associations de Producteurs de Films UNIC – Union Internationale des Cinémas

a v e k -l e h t i 1/2011 55 LYHYESTI SEITSEMÄN VELJESTÄ 7 FRÈRES 2011 leksis Kiven samanni- nut Seitsemän veljeksen kuvamaail- ääni on tunnetulta la Comédie Fran- miseen romaaniin poh- maan ja ehdotti, että tekisimme siitä çaisen näyttelijältä. jautuva Seitsemän vel- uuden, ranskalaisen version. Vastaanotto Ranskassa on jo nyt ol- Ajestä on Suomen en- Olimme jo päässeet yli aiemman lut erittäin positiivinen. simmäinen pitkä animaatio (1979), kyllästymis- ja saturaatiopisteen vel- 7 Fréres tulee teatterilevitykseen josta muodostui klassikko vastoin tah- jesten suhteen ja lähdimme kaiva- Pariisissa 13.4.11. Sen jälkeen muual- toaan tai sanokaamme tahattomasti. maan originaalifilmiä. Oli jälleen työn la Ranskaan. Luonnollisesti olemme Sen tuotti yhtiömme Seneca, sil- reippautta löytää kunnon perusainek- uteliaita sen suhteen, miten uusi filmi loiselta nimeltään Nelimarkka&Seeck set niin vanhaan elokuvaan, mutta otetaan vastaan muuallakin Suomen naurettavan pienellä budjetilla. Seitse- muun muassa elokuva-arkiston suu- ulkopuolella. män veljestä olikin intohimoprokkis. renmoisen ystävällisellä suhtautumi- Ennen Pariisia elokuva esitetään Pitkä animaatio on aina erittäin sella kaikki tarvittava löytyi ja pääsim- Anima-festivaaleilla Brysselissä kah- suuritöinen urakka, etenkin tässä his- me käsiksi materiaaliin. Se digitalisoi- teen otteeseen päivä- ja iltanäytäntönä. toriallisessa tapauksessa, kun eloku- tiin ja korjattiin Generatorissa, edel- 7 Frères -animaation alkukuvana vaa paahdettiin minimaalisen pie- leen fantastisen auttavaisessa ilmapii- on 1986 valmistuneesta Nelimarkka nellä työtyhmällä yli kolmen vuoden rissä. &Seeckin tyylillisesti kreisistä Baga- ajan tauotta. Seitsemän veljestä / 7 Frères/ Se- telles op. 1–13 kimarasta opukset 1–7. Elokuvan alkuperäinen kesto oli ven Brothers on nyt noin kahden ja Myös Bagatelles vaati hieman remonttia. pastoraaliset 74 minuuttia, josta pian puolen vuoden mankelin jälkeen 55 Kaiken kaikkiaan tämä projekti teimme noin 50 minuutin mittaisen minuutin mittainen. Olemme teh- on ollut työläs, mutta myös hauska. version. neet sen erinomaisessa yhteishenges- Nyt kun elokuva on valmis, on pääl- Varsinainen sysäys digitalisoimi- sä ranskalaisen partnerimme kanssa. limmäinen tunne se, että teko on ol- seen tuli ulkopuolelta. Ranskalainen Ei aivan kevyen päälle tälläkään ker- lut kulttuurihistoriallisesti aivan suo- elokuvan levitysyhtiö Les Films du taa. Itse asiassa vasta toiseen versioon tava. Lisäarvoa kokonaisuudelle antaa Paradoxen johtaja oli nähnyt eloku- olimme tyytyväisiä. Seitsemän veljestä kuvakirjasta vuon- van ja otti meihin yhteyttä. Se on uusi-ilmeinen, joka suh- na 2009 otettu 6. painos. Tästäkin on aikaa jo melkein 3 teessa ranskalaisempi luonnollisesti, vuotta. Hän oli jostain syystä ihastu- kerrontaa on selkeytetty, ja kertojan Ri i t ta Ne l i m a r k k a

56 a v e k -l e h t i 1/2011 VALMISTUNEITA Valmistuneita tuotantoja 7 FRÈRES 2011 Lohikäärmeranta

Lohikäärmeranta Play God Syvä hengitys sisään Dokumenttielokuva Dokumenttielokuva Lyhytelokuva 18 min 39 min 13 min Muuttaisitko elämäsi unen takia? Play God kertoo humoristisen tarinan Lyhytelokuva, joka kertoo tanssijan kautta siitä, Dokumenttielokuva, jossa burma- epäonnistuneesta elokuvaprojektista; mitä suuri muutos saa aikaan ihmisen identiteetissä. lainen nainen kertoo kuinka hän sai miten luovuus ja lahjakkuus joskus Ohjaus: Päivi Takala kuudennen aistin. ajautuvat nurkkaan. Miten valtavan Käsikirjoitus: Hanna Brotherus , Janice Redman, Käsikirjoitus: Aada Sigurlina Niilola hieno, luova ajatus, monen ihmisen Päivi Takala Ohjaus: Aada Sigurlina Niilola, työ ja unelmat kärsivät tappion. Do- Koreografia: Hanna Brotherus Waimar Nyunt kumentti on kertomus epäonnistumi- Tanssija Dancer: Janice Redman Kuvaus: Teeteri sen dynamiikasta. Pikkutanssija: Elsa Brotherus Leikkaus: Kristiina Karsten Käsikirjoitus & ohjaus: Teemu Nikki Kuvaus:Päivi Kettunen Animaatiot: Aada Sigurlina Niilola Kuvaus: Jyrki Arnikari, Teemu Nikki, Leikkaus: Kimmo Kohtamäki Piirrosanimaatiot: Elina Minn Mika Orasmaa Lavastus/puvustus: Alisha Davidow Äänisuunnittelu ja musiikki: Tuomas Leikkaus: Teemu Nikki Video obscura: Jyri Pitkänen Norvio Äänisuunnittelu: Sakari Salli Säveltäjä : Päivi Takala Tuottaja: Aada Sigurlina Niilola & Tuotanto: Teemu Nikki / Äänisuunnittelu: Päivi Takala Teeteri/Linked Ring Oy It’s Alive Productions Tuotanto: Päivi Takala / Soundsgood Productions Oy Ensi-ilta: syyskuu 2010 Ensi-ilta 18.11.2011 Ensi-ilta: 7.12.2010 Play God Syvä hengitys sisään

a v e k -l e h t i 1/2011 57 TUKIPÄÄTÖKSET Hiljaa toivotut

Hiljaa toivotut Käsikirjoitus & ohjaus: Timo Haanpää Jaettu kaupunki Dokumenttielokuva Kuvaus: Hannu-Pekka Vitikainen, Dokumenttielokuva 72 min Timo Haanpää 52 min Hiljaa toivotut on dokumenttielo- Leikkaus: Katja Pälljeff Dokumenttielokuva kertoo paperi- kuva kahdesta lapsettomasta parista. Ääni: Kimmo Vänttinen teollisuudesta tunnetusta Valkeakos- Lapsettomuus pakottaa heidät mietti- Musiikki: Tapani Rinne kesta ja siitä mitä tapahtui, kun jalka- mään elämänsä tarkoitusta ja tulevai- Tuotanto: Janne Niskala/ pallojoukkue FC Haka ajautui vara- suutta – lapsen kanssa tai ilman. Vaski Filmi Oy rikon partaalle. Elokuva piirtää kuvan Ensi-ilta: 29.1.2011 suomalaisen teollisuuden murrokses- Jaettu kaupunki Omaa luokkaansa

58 a v e k -l e h t i 1/2011

Ikuisesti sinun Havahtuminen

ta ja sen vaikutuksista pikkukaupun- Leikkaus: Tuula Mehtonen Tuotanto: Sonja Lindén / keihin, jotka syntyivät tehtaiden ym- Kuvaus: Hannu Pekka Vitikainen Avanton Productions pärille. Mitä tapahtuu kun tehdas läh- Äänisuunnittelu: Janne Laine Ensi-ilta:27.1.2011 tee ja kaupunki jää? Tuotanto: Visa Koiso-Kanttila / Käsikirjoitus: Pekka Lehto, Mika Purola Guerilla Films People in White Ohjaus: Pekka Lehto Ensi-ilta: 26.1.2011 Dokumenttielokuva Kuvaus: Teppo Högman, Mika Purola, 63 min Hp Vitikainen Ikuisesti sinun Dokumenttielokuva, jossa hollanti- Leikkaus: Jussi Rautaniemi Dokumenttielokuva laiset mielenterveyspotilaat kerto- Ääni: Mika Niinimaa, Micke Nyström, 77 min vat tarinoita heitä hoitaneista mie- Laura Kuivalainen, Dokumenttielokuva rakkaudesta ja lenterveystyöntekijöistä. He jakavat Tuotanto: Pauli Pentti / menetyksestä. Huostaanotetut lapset kokemuksiaan ryhmäterapiaa muis- First Floor Productions kaipaavat vanhempiaan ja lasten van- tuttavassa tilanteessa, mutta palaa- Ensi-ilta: 26.1.2011 hemmat surevat kadotettua rakkaut- vat muistoihinsa myös näyttelemisen ta, lapsia. Sijaisvanhemmat yrittävät keinoin. Elokuvassa hoitajan ja hoi- Omaa luokkaansa paikata läheisyyden puutetta ja kiirei- dettavan välinen dynamiikka on esil- Dokumenttielokuva sen yhteiskunnan jälkiä oman jaksa- lä mielenterveyspotilaan näkökul- 67 min misensa äärirajoilla. Lapset sopeutu- masta. Omaa luokkaansa on kuvaus tämän vat ja kasvavat, mutta millaisia jälkiä Käsikirjoitus ja ohjaus: Tellervo päivän nuorista, syrjäytymisuhan al- lapsuuden menetykset jättävät jäl- Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen la olevista erilaisista oppijoista ja keensä? Kuvaus: Kaspars Brakis˛ opettajasta, joka yrittää auttaa näitä Käsikirjoitus ja ohjaus: Mia Halme Ääni: Ulrich F. Stanke nuoria saamaan oppivelvollisuuden Kuvaus: Peter Flinckenberg (Anssi Leikkaus: Tellervo Kalleinen & Oliver suoritettua, luottamaan tulevaisuu- Leino) Kochta-Kalleinen teensa ja itseensä. Leikkaus: Samu Heikkilä Tuotanto: Tellervo Kalleinen & Oliver Ohjaus ja käsikirjoitus: Iiris Härmä Äänisuunnittelu: Kirka Sainio Kochta-Kalleinen / 3rd International Madness & Arts Festival Haarlem 2010 Ensi-ilta: 28.1.2011

Havahtuminen Dokumenttielokuva 46 min Dokumenttielokuva turkulaisesta taidemaalarista Otto Mäkilästä (1904– 1955), jota sanotaan ensimmäiseksi suomalaiseksi surrealistiksi. Ohjaaja Pia Andell etsii elokuvassaan ihmistä teosten takaa, apunaan taiteilijan kir- joitukset. Elokuva kertoo myös teosten konkreettisesta etsimisestä ja löy- tämisestä; siitä museon työstä, joka ei taidenäyttelyssä kävijälle näy. Ohjaus ja käsikirjoitus: Pia Andell Kuvaus: Pekka Uotila Äänitys: Kirsi Korhonen Leikkaus: Antony Bentley Äänisuunnittelu: Janne Laine Musiikki: Janne Laine ja Timo Hietala Graafinen suunnittelu: Helena Syrjä Tuotanto: Pia Andell / Of Course MY Films Ensi-ilta: 29.1.2011 People in White

a v e k -l e h t i 1/2011 59 TUKIPÄÄTÖKSET

Isän poika Salla – Selling the Silence Animaatio Dokumenttielokuva 3 min 73 min Hiiripoika haluaa balettitanssijaksi, Sallan kunnanjohtaja taistelee estääk- mutta isähiiri toivoo pojasta nyrkkei- seen kunnan syöksyn yhä syvemmäl- lyuransa jatkajaa. Hiiriperheen elämä le työttömyyteen. Onko ratkaisu rajan järkkyy, kun kiiluvasilmäinen kissa takana? Joulupukki? Miten sovittaa yh- loikkaa flyygelin päältä suoraan isä- teen matkailu ja uraani? Naapuriin Pel- hiiren kimppuun. Onko taistelun tii- kosenniemelle kaavoitetaan Pohjolan mellyksessä enemmän apua nyrkeis- ensimmäistä turistikaupunkia kansallis- tä vai pirueteista? puiston kupeeseen. Millä arvoilla Lappia

Salla – Selling the Silence Ohjaus ja käsikirjoitus: Leevi Lemmetty nyt rakennetaan? Hahmo - & konseptisuunnittelu: Leevi Käsikirjoitus: Tarja Kylmä ja Markku Lemmetty, Jukka Lemmetty Tuurna Lead animaatio: Andreas Rohde Ohjaus: Markku Tuurna Animaatio: Justyna Kryzaniak, Tuottaja: Markku Tuurna Marwane Belkas Kuvaus: Jarkko T. Laine ja Heikki Färm Leikkaaja: Miikka Leskinen Äänisuunnittelu: Kyösti Väntänen Äänisuunnittelu: Christopher Wilson Leikkaus: Kimmo Taavila Tuotanto: Tamsin Lyons, Hannele Musiikki: Kimmo Pohjonen Lemmetty & Hugh Welchman/ Tuotanto: Markku Tuurna / Filmimaa Oy A BreakThru Films & Muste ja Valo Ensi-ilta: 20.11.2010 Ensi-ilta: 12.2.2011 Teatteriensi-ilta: 11.3.2011

Helsingin kesä Largo Helsingin kesä Animaatio Lyhytelokuva 8 min 19 min Helsingin kesä on kokeellinen muo- Largo on kertomus maaseudulla asuvasta tokuva kesäisestä kaupungista – sen perheestä, joka on hukannut kyvyn kom- ihmisistä, eläimistä, tapahtumista, munikoida keskenään. Se on tanssillinen sää- ja mielentiloista. Ohjaaja on do- lyhytelokuva, joka kuvaa 17-vuotiaan tyt- kumentoinut Helsingin elämää ani- tären silmin hetkeä, jolloin vanhempien moimalla ulkosalla yhden kokonai- surematon suru muuttuu eläväksi. sen kesän ajan ja koostanut materiaa- Käsikirjoitus: Kimmo Leed, Tuomo lista elokuvan. Leino, Jenni Kivelä Käsikirjoitus: Maria Björklund Koreografi: Jenni Kivelä Ohjaus: Maria Björklund Kuvaus: JP Passi Animointi: Maria Björklund Leikkaus: Tuomo Leino Leikkaus: Maria Palavamäki Musiikki: Tuomo Leino, Petri Nieminen Äänisuunnittelu: Salla Hämäläinen Ohjaus: Kimmo Leed Tuotanto: Maria Björklund / Tuotanto: Tuomo Leino / Osuuskunta Animaatiokopla Leino Production Oy Ensi-ilta: 26.3.2011

Aranda Ensi-ilta: 11.3.2011 Isän poika

60 a v e k -l e h t i 1/2011

Sinkkuelämän säännöt

Sinkkuelämän säännöt Aranda Katseen raunio Dokumenttielokuva Dokumenttielokuva Dokumenttielokuva 83 min 59 min 29 min Dokumenttielokuva neljästä nuoresta Aranda on elokuva uteliaan ihmisen Dokumenttielokuva Euroopan suu- miehestä, joilla on vuosi aikaa löytää tiedonhalusta. Päähenkilö on laiva, rimmasta ostoskeskus-metroasema- rakkaus Helsingistä. merentutkimusalus Aranda, joka kul- kompleksista, Les Hallesista. Komp- Ohjaus: Tonislav Hristov kee rannatonta merta ees taas, saapu- leksi toimii kaupunginosia ja lähiöitä Käsikirjoitus: Tonislav Hristov, matta koskaan satamaan. Elokuvan yhdistävänä risteyskohtana. Se on ol- Kaarle Aho kolme elementtiä ovat laiva, meri ja lut jo vuosisatoja Pariisin sydämessä Kuvaus: Peter Flinckenberg ihminen, suurimpana niistä meri. sijaitseva koko kansan tori. Elokuva Ääni: Anne Tolkkinen Käsikirjoitus: Anu Kuivalainen luo monitasoisen katseen alueella Musiikki: Petar Dundakov Ohjaus: Anu Kuivalainen aikaansa viettäviin ihmisiin. Leikkaus: Joona Louhivuori Tuottaja: Markku Tuurna, Anna Byvald Käsikirjoitus ja ohjaus: Anu Pennanen Tuotanto: Kaarle Aho, Kai Nordberg / Kuvaus: Jarkko T. Laine Kuvaus: Irina Lubchansky, Sophie Making Movies Äänisuunnittelu: Janne Laine Cadet Ensi-ilta: 1.4.2011 Leikkaus: Lasse Summanen Elokuvaleikkaus: Anne Lakanen Musiikki: Sanna Salmenkallio Äänisuunnittelu: Titus Maderlechner Tuotanto: Markku Tuurna / Filmimaa Tuotanto: Julie Paratian / Avenue B, Oy Ranska & Sonja Lindén / Avanton Ensi ilta: 7.4.2011 Productions Ensi-ilta: kevät 2011 Largo Katseen raunio

a v e k -l e h t i 1/2011 61 TUKIPÄÄTÖKSET Tukipäätökset syksy 2010

Koulutusapurahat Koulutustapahtumien tuki Kujanpää Heikki 250 Osuuskunta Animaatiokopla/ Jääskeläinen Leena 4 000 Sodankylän elokuvafestivaali ja sen Animaation käsikirjoitushautomo-hankkeen toinen koulutustilaisuudet 17.–20.6.2010 osa, syksy 2010 Koivula Janne 1 000 Suomen elokuvaohjaajaliitto / Siivonen Eeva 1 700 KEUDAn TV-monikameraohjauskoulutus Lavastajien ja ohjaajien yhteinen lavastajaseminaari 3.9.10–31.5.2011 (Tuusula) 30.10.2010 Enäsuo Johanna 3 000 Tampereen ammattikorkeakoulu / Koivumäki Ari 2 500 Opiskeleminen Barcelonan yliopiston La Escola Resonanssi-ääniseminaari 8.–9.10.2010 Superior de Cinemassa yhteiskunnallisen dokumentti- European Documentary Network / Lidin Cecilia 4 600 elokuvan maisterilinjalla 17.1.–23.6.2011. Twelve for the Future -koulutustapahtuma, Burtsow-Huelvan Zoe 857 Modelyst (Tanska) ja Helsinki 2010–11 Ateljee Tiré par les cheveux:n elokuvaperuukin Suomen elokuvaohjaajaliitto / Siivonen Päivi 4 250 jatkokoulutus 16.1.–23.11.2011 Ohjaajaklubi 2010–11 (Andorra) Lonka Pipsa 1 375 HYY:n elokuvaryhmä / Pyykönen Jaakko 2 810 Varjoinen talo -ääniteos Prix Europe-kilpailussa ”Pohjoismainen elokuva”-luentosarja 4.2.–1.4.2011 16.–23.10.2010 yhteistyössä KAVAN kannsa (Orion) Kerimaa Ville-Veikko 5 500 Opiskeleminen The National Film and Television Kulttuurivientituki Schoolissa (Beaconsfield, UK) MA Directing Fiction First Floor Productions Oy / Pentti Pauli 1 100 -ohjelmassa Mr. Big O -dokumenttielokuvan kv.rahoitus, Westerberg Paavo 810 Nordisk Forum, Bergen 26.–29.9.2010 Jälkilämpö-tv-draama Prix Italia - tapahtumassa Napafilms Oy / Juntunen Liisa 410 19.–24.9.2010, Torino Nordisk Forum, Bergen 26.–29.9.2010 Ihmebantu-työryhmä / Jani Volanen & Pirjo Lonka 2 000 Pohjankonna Oy / Vartiainen Hannes 664 Ihmebantu-komediasarja Rose d’or festivaalilla Nordisk Forum, Bergen 26.–29.9.2010 18.–22.9.2010, Lucerne, Sveitsi Härmä Iiris 264 Toivoniemi Elli & Vilhunen Selma 1 500 Nordisk Panorama, Bergen 24.–29.9.2010 EDN:n Twelve for the Future -koulutus Marielystissä (Tanska) ja Helsingissä, 15.–18.9.2010. Wahlforss Jaana 1 480 Talviaave-animaation kv. rahoitus Cartoon Hallenberg Anna 450 Forum, Sopron, Unkari 14.–17.9.2010 KEUDAn vuorovaikutustaidot -kurssi 1.–2.11.2010 Bad Taste Oy / Rinnekangas Reijo 3 765 Virtanen Leena & Raitaranta Kirsi 6 000 Maailman viisi mestaritaloa-dokumenttielokuva- ”Klassikkoja lapsille – elokuvakasvatusopas opettajille sarjan DVDn kv.levitys ja vanhemmille” -kirjan kirjoittaminen It’s Alive Productions Oy / Teemu Nikki 600 Aalto Reetta 548 Play God-dokumenttielokuvan englanninkielinen Paratiisi-minisarja Prix Europa -tapahtumassa tekstitys Berliinissä 17.–20.10.2010 Of Course My Films / Andell Pia 2 735 Cantell Saara 3 000 Göringin sauva -dokumenttielokuvan kv.levitys ”Timantiksi tiivistetty. Dramaturgia ja kerronnalliset keinot lyhyessä fiktiivisessä lyhytelokuvassa” Malkki Tomi 1 200 -väitöskirjan julkaiseminen Veriset kädet -animaatio Animacursed-kauhuani- maatiofestivaalilla Rio de Janeirossa 7.–12.9.2010 Hellstedt Venla 4 000 EURODOC-koulutus (Media-ohj.) 2011, Unkari ja Kroatia Männistö Joni 269 Katiska-animaatio Krok-animaatiofestivaalilla, Valasti Rebekka 1 000 Nizhny Novgorod 18.–28.9.2010 TAMKin ja Salfordin yliopiston elokuvakäsikirjoittamisen koulutusohjelma 1.2.–30.5.11 Vuorinen Elli 269 Benigni-animaatio Krok-animaatiofestivaalilla, Salmi Arttu 2 000 Nizhny Novgorod 18.–28.9.2010 National Film and Television Schoolin (Beaconsfield, UK) maisteriohjelma 2010–11 Dokumenttikilta / Kilpeläinen Leena 5 655 Osallistuminen Doc Meeting Argentiina- Dorra Nick 742 tapahtumaan, Buenos Aires 21.–25.9.2010 ”Cartoon Masters - Feature” -tapahtuma 22.–25.11.2010 Münchenissä (MEDIA-ohj.) Piknik Frequency / Huuskonen Juha 2 500 Pixelache Special -kokonaisuus ISEA2010- Hemilä Hanna 820 tapahtumassa Ruhrissa 20.8.–5.9.2010 ”Digital Production Challenge” -koulutus 25.–27.11.2010 (Potsdam, Saksa) Mediakulttuuriyhdistys m-cult / Tarkka Minna 2 676 Media Facades Helsinki -taiteilijoiden kv.kiertue: Saari Kirsikka 310 Berliini, Bryssel, Budapest, Linz, Liverpool ja Paratiisi-minisarja Prix Europa -tapahtumassa Madrid, 26.8.–2.10.2010 Berliinissä 17.–21.10.2010 AV-arkki Ry / Anttila Hanna 20 000 Suomalaisen mediataiteen kv.levitys 2010 Illume Oy / Veijalainen Pertti 3 094 Dokumenttielokuvien kv.rahoitus Baltic Sea Forum - ja Nordisk Forum -tapahtumissa 7.–12.9. ja 25.–29.9.2010 Suominen Niina 550 Hyvä meininki -animaatioelokuva DOK Leipzig 2010 - festivallilla 18.–24.10.2010

62 a v e k -l e h t i 1/2011

Suomen elokuvakontakti / Cilla Werning 5 530 Kinocompany Oy / Liisa Juntunen 1 183 Suomalaisen tekijöiden matkakulut Nordisk Russian Liberty -dokumenttielokuvan kv.rahoitus Panoramaan Bergeniin 24.–29.9.2010 IDFA-festivaalin rahoitusfoorumissa, Amsterdam Hakalax Productions Oy / Hakalax John 500 19.-25.11.2010 Kinbaku-dokumenttielokuva Lontoon Raindance First Floor Productions Oy / Pauli Pentti 886 Film Festival-tapahtumassa 1.–6.10.2010 Kaputt – Man With a Missio -dokumenttielokuvan Nylund Anna-Sofia 828,42 kv.rahoitus IDFA-festivaalin rahoitusfoorumissa, Tampereen elokuvafestivaalin opiskelijapalkinnon Amsterdam 19.–25.11.2010 palkintomatka Corkin elokuvafestivaalille Kroma Productions Oy / Marikki Hakola 1 453 10.–14.11.2010 Luonnotar-teoksen kv.markkinointi MIDEM- Kinotar Oy / Werning Cilla 1 000 tapahtumassa Cannesissa 23.–26.1.2011 Poikien bisnes -dokumenttielokuvan kv. levitys, Hokkanen Jouni 858 Frameline (San Fransisco, 17.–27.6.2010), Gaze Kinbaku-dokumenttielokuva Slamdance-festivaa- (Dublin 29.7.–2.8.2010) ja Queer Film Festival lilla Park Cityssä (USA) 20.–27.1.2011 (Vancouver 12.–22.8.2010) Epidem Zot / Wahlforss Mikael 4 733 Animaatiotuotantojen kv.rahoitus- ja levitys, New Nordic Films (Haugesund 17.–22.8.2010), Cartoon Forum (Sopron, Unkari 14.–18.9.2010), Lyhyt- ja dokumenttielokuvien MipCom (Cannes, 2.–7.10.2010), Berlinale tuotantotuki (11.–14.2.2011), Cartoon Movie (Lyon 2.–4.3.2011), MipTV (Cannes, 3.–8.4.2011) ja Cannes Film Market Käsikirjoitustuki (13.–17.5.2011) Lappalainen Aino 2 500 Liksom Rosa 1 000 Lentävä matto Lyhyt fiktiivinen lastenelokuva Finladia–Shangrila -trilogian kv.levitys lapsen tavasta käsitellä äidin kuoleman Snapper Films Oy / Aleksi Hyvärinen 1 023 aiheuttamaa surua Eri hankkeiden kv. rahoitus ja -levitys NCN-rahoi- Mattila Kirsi Johanna 4 000 tustapahtumassa Roomassa 29.10.–1.11.2010 Afganistanilainen tie Dokumenttielokuva itsenäisistä Filminor National-Filmi Oy / Takkinen Heikki 667 afganistanilaisista naisista ja heidän tavoitteestaan Unohdettujen tarinoiden oppera -animaatioelo- löytää uusi naisen rooli perinteiden määrittelemässä kuvan kv.rahoitus Rooman kv.elokuvafestivaalin yhteisössä tuottajatapaamisessa 29.10.–1.11.2010 Escandari Amir 1 500 Luxian Productions / Rumpunen Risto 960 Tuulen sieppaajat Dokumenttielokuva Rio De Red Forest Hotel -dokumenttielokuvan kv. rahoi- Janeiron slummien nuorten miesten miehuuskoe- tus Amsterdamin rahoitusfoorumissa 19.11.–29.11. urheilusta, junien katolla matkustamisesta Kinovid Oy / Humaloja Timo 857 Ruotsalainen Simo 2 500 Autio maa -dokumenttielokuvan kv.rahoitus Hiiri ja kissa Lyhyt animaatioelokuva rikosetsivästä, Amsterdamin rahoitusfoorumissa 21.–25.11.2010 joka kadottaa valossa murhaajan jäljet, mutta löytää varjoista uuden harmaiden skaalan Terho Pauliina 290 The Awra Amba Story -crossmediaprojektin Lappalainen Aino & Lappalainen Anna 1 500 kv.rahoitus Sheffieldin dokumenttielokuvafesti- Toiset meistä Dokumenttielokuva 2010-luvun vaalilla 4.–5.11.2010 tyttöydestä Granö Veli 500 Berg David 1 500 Näyttelyn järjestäminen Berliinin Suomesta- Puukko Lyhytelokuva, jossa kateus paremmasta galleriassa 8.–10.10.2010 puukosta kasvaa massiivisiin mittoihin Cederström Kanerva 250 Niskala Janne 4 500 Trans-Siberia -dokumenttielokuva Est-Quest- Problem of Capitalistic Filmmaking kirjallisuus- ja elokuvafestivaalilla Diessä (Ranska) Dokumenttielokuva, jossa elokuvateollisuuden kautta tutkitaan kaksinaismoralismia kansain- Jukola Päivi 1 000 välisessä kaupankäynnissä Osallistuminen Space Summit-tapahtumaan 17.11. Washingtonissa sekä vierailuluento Howard- Horttanainen Juho & Ruuskanen Sauli 3 000 yliopistossa 19.11.10 Visiitti Lyhytelokuva uraputkipariskunnasta, jolle tulee vieraisille kuninkaallinen pari lakeijoineen Oktober Oy / Berghäll Joonas 10 000 Miesten vuoro -dokumenttielokuvan Oscar-kilpai- Rouhuvirta Jukka & työryhmä 4 500 luun osallistumisen markkinointi Con brio chiaccio / Jäällä Leo Tolstoin ”Anna Kareninan” yhteen lukuun perustuva kokeellinen Haanperä Jari & Flander Mirka 1 359 lyhytelokuva nuoresta rakkaudesta Neue Bewirtschaftung – kokeellisen elokuvan tapahtuma Berliinissä 8.–10.10.2010 Bardy Aleksi & Pajamäki Osku 5 000 TP Dokumenttielokuva vahvan naisen elämästä Kinotar Oy / Salomaa Risto 700 ja pitkästä urasta Jälkilämpö Prix Italia -tapahtumassa Torinossa 19.–25.9.2010 Mikko Kuparinen & työryhmä 4 500 Merkki Tuuve Aron novelliin perustuva lyhytelokuva For Real Productions Oy / Cilla Werning 918 autistisesta naisesta, joka löytää vauvan roskiksesta American Vagabond-dokumenttielokuvan kv. rahoitus Sheffield Doc-festivaalin Meet Market- Hokkanen Jouni 3 000 rahoitusfoorumissa 4.–5.11.2010 Pietarin salatut kuvat Dokumenttielokuva Pietarin sielusta, asukeista, saunoista ja niiden kuvaajasta Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro / Jyrki 518 Sami Hyrskylahdesta Kaipainen 2 ½ -animaatioelokuvan kv.rahoitus Cartoon Feature -tapahtumassa Münchenissä 22.–24.11.2010

a v e k -l e h t i 1/2011 63 TUKIPÄÄTÖKSET

Kasurinen Pentti 4 000 Making Movies Oy / Antti Heikki Pesonen 15 000 Kolme teistä tekee itsemurhan Dokumenttielokuva Tsägäateria Lyhytelokuva arjen paineista kirjailija Claes Anderssonista hänen sisäisen hampurilaisravintolan tiskin molemmin puolin maailmansa kautta Helsingin Dokumenttielokuvafestivaali ry / 5 000 Närekangas Leena Ennakkovalmistelu DocPoint -festivaalin traileri elokuvateattereihin First Floor Productions Oy / Pekka Lehto 13 000 ja festivaalille Mr.Big O - Man With a Mission Zot Oy / Jaana Wahlforss 25 000 Dokumenttielokuva talouskomissaari Olli Rehnin Talviaave Lasten satuanimaatio, jonka ihmis- ja eläinhahmot yrityksestä puolustaa Euroopan rahajärjestelmää sekä taustat perustuvat Pieter Brueghelin maalauksiin Euroopan vakauden takaajana Cine Works Oy / Mads Brugger 10 000 Filmifakta Oy / Ilkka Ilkare 10 000 Ambassador Fiktiota ja dokumentaaria sekoittava elokuva Joki on kohtalon kehto Dokumenttielokuva valkoisen imperialistin toiminnasta Afrikassa, Ounasjoen mutkassa asuvasta perheestä, jossa tanskalais-suomalainen yhteistuotanto alkoholi määrittelee asetelmat

Zone2 Pictures Oy / Marita Hällfors 6 000 Jälkituotantotuki Koti Kalliossa Dokumenttielokuva leipäjonojen ja trendibaarien kaupunginosasta ja sen asukkaista Bad Taste Oy / Rax Rinnekangas 18 500 Ikaros – langennut enkeli Dokumenttielokuva Visible Oy / Timo Lampinen 8 500 säveltäjä Pekka Jalkasen Ikaros-myytin pohjalle Rosabella – osapäiväinen prinsessa Lasten rakentuvan konserton tausta- ja sävellystyöstä 3D-animaatiosarjan pilottiosa touhukkaasta viisivuotiaasta Rosabellasta Linked Ring Oy / Aada Niilola 3 000 Lohikäärmeranta Dokumenttielokuva Tuffi Films Oy / Selma Vilhunen 7 000 burmalaisesta naisesta, joka sai unessa parantajan Kaksi laulajaa Dokumenttielokuva Suomen ja shamaanin tehtävän viimeisen runonlaulajan ja hänen oppilaansa suhteesta Mediatuotanto Amigos Oy / Juho Horttanainen 7 000 Tahra Lyhyt animaatiodokumentti lähisuhde- väkivallasta ja sen sovittelusta Kinocompany Finland Oy / Ari Matikainen 10 000 Mediataide Venäjän vapain mies Dokumenttielokuva venäläisestä kirjailijasta ja toisinajattelijasta Käsikirjoitustuki Victor Erofeyevistä Nykyri Anna 1 500 Viisi fragmenttia empatian luonteesta Lyhytelokuva Tuotantotuki ja installaatio empatian puutteesta ja naisiin Avanton Productions Oy / Hanna Maylett 25 000 kohdistuvasta väkivallasta Pohjoismaissa Kerjäläisen laulu Dokumenttielokuva romani- Viita Milja 2 000 kerjäläisten ja suomalaisten kohtaamisista Coriolis Videoinstallaatio, joka rinnastaa globaalin Illume Oy / Jouko Aaltonen 40 000 muuttoliikkeen ja planetaariset säävaihtelut Kaksi elämää jumalalle Dokumenttielokuva Timonen Maija 2 000 kahdesta elämänsä Krishnalle antaneesta etsijästä, Aune In Camera Kokeellinen videoteos, joka gurusta ja hänen oppilaastaan uudelleenlukee Immi Héllenin 1800-luvulla Handle Productions Oy / Hanna Hemilä 35 000 kirjoittamaa traagista rakkaustarinaa Paavo, fem rätter och ett liv Dokumenttielokuva suomalaisesta Paavo Turtiaisesta, joka on viettänyt Tuotantotuki elämänsä maailman huippuvaikuttajien lähellä, Cineparadiso Oy / PV Lehtinen 3 000 mutta aina sivussa Springboard Carousel & My Rainbow Kaksi video- Osuuskunta Animaatiokopla / Maria Björklund 4 500 installaatiota, jotka käsittelevät uimahyppääjän Helsingin kesä Kokeellinen, dokumentaarinen suhdetta veteen, Helsingin Juhlaviikot piirrosanimaatio kesäisestä Helsingistä Kukkakino tmi / Maija Saksman 5 000 Aito Media Oy / Saku Pollari 20 000 Maija Saksmanin sarja videoteoksia Päiväkirjamaiset, Visiting the President of Iraq Dokumenttielokuva lapsuutta käsittelevät videoteokset, Kluuvin galleria ja toimittaja Leena Reikon ja Irakin nykyisen Akkuna galleria presidentin Jalal Talabanin yllättävästä ystävyydestä Äänen Lumo ry / Modig Kimmo 2 300 Of Course My Films / Pia Andell 25 000 Kaksi installaatiota Bob Leven ja Florian Heckerin Havahtuminen Dokumenttielokuva Suomen ääni-installaatiot Äänen Lumo festivaalille ensimmäisen surrealistin, turkulaisen Otto Mäkilän Kristallisilmä Oy / Eija-Liisa Ahtila 16 000 taiteesta Marian ilmestys Teoksen 3-kanavainen installaatio- Nordic Film Pool / Iris Olsson 17 500 versio, Marian Goodman Gallery (Pariisi), Galleria Good Survivor Dokumenttielokuva Ruandan Heino, Le Musée dárt contemporain de Montréal, kansanmurhan vaikutuksista tämän päivän Moderna Musee (Tukholma), Kiasma ruandalaisiin Talvi International / Sebastian Barner-Rasmussen 5 000 Jälkituotantotuki Variationen Lyhytelokuva kahdesta veljeksestä, Choreogravity Arts / Mikko Kallinen 1 500 joiden varkaus jalokivimuseossa ei suju suunnitellusti In Kokeellinen tanssivideo, jossa tutkitaan tila-aika Mouka Filmi Oy / Kimmo Leed 15 000 rakenteita tanssin ja 3D-animaation keinoin Mitä jos satu olisi lunta? Dokumenttielokuva, joka perustuu suomalais-lasten ja libanonilaisen pakolaisleirin lasten satuihin

64 a v e k -l e h t i 1/2011

Kohdeapurahat Renvall Markus 2 700 Räbinä Paavo 5 000 Pääpyörälle Pääpyörälle- festivaalin live-esitysten Tällaisesta voi tulla vain likaista Videoinstallaatio taltioinnit suomalaisesta pahoinvoinnista, köyhyydestä, Antikainen Pia 4 100 muukalaisvihasta ja vieraantumisesta, Keravan 15 torstaita Rakentajantiellä Kokeellinen elokuva, taidemuseo joka dokumentoi säveltäjä Sid Hillen työskentelyn Haanperä Jari 8 000 uuden teoksensa parissa, AV-arkki Savuverho Lyhytelokuva ja installaatio, jossa Mäkelä Tapio & Pirisjoki Jani 3 890 yksityiset ja yhteisesti jaetut historialliset kuvastot Ecocaching Geokätkeilyyn perustuva mediataidepeli, sekoittuvat assosiatiivisiksi poluiksi, Freies Museum, Arte.Mov (Brasilia), Kumu (Tallina) sekä Future Berliini Everything (Manchester) Huber Sasha 2 000 Blåfield Maija & työryhmä 3 200 Louis Who? Luis Agassiz-aukiolla Rio de Janeirossa If I Was Buried in the Corner of a Street tapahtuvan intervention dokumentointi, Capacete/ Lyhytelokuva kaupungista, kuvattuna sata vuotta Arena Teatro Sao Paulo, Brasilia sitten kadunkulmaan haudatun fiktiivisen henkilön Sunila Outi 3 800 silmin, Atelier Frankfurt Platoon Videoteos jossa joukko sokaistettuja sotilaita Parkkinen Minna 1 500 partioi suomalaisessa kangasmetsässä, AV-arkki Circle Läheisen menettämistä ja surusta toipumista Rousseau Gregoire 500 käsittelevän kokeellisen elokuvan digitointi, Forum Box Live installation Jatkuvasti kehittyvä teos, Sandison Charles 5 000 audiovisuaalinen performanssi, Flow-festivaali 2010 Body Double – mirror Näyttelytiloihin rakennetut Suonpää Juha 4 200 projisoinnit, Yvonne Lambert (New York), Singapore Holy Melancholy Joulupukkiaiheinen pastissi ja biennale, Denver Art Museum, Pinault Collection, kansallisia stereotypioita sekä media- ja valokuva- Tampereen tuomiokirkko taiteen konventioita purkava videoinstallaatio, Mäkelä Marita 5 000 Alternative Space Geon, Seoul, Korea Story Ambient Internet-teos, joka haluaa asettaa Haikala Eeva-Mari 2 600 kriittiseen valoon internetin kaupallisesti virittyneen Kiss Me Videoinstallaatio, joka toisintaa historiallisesti maailman merkittävien naistaiteilijoiden teosten visuaalisia ja Pelkki Sini 4 100 kerronnallisia elementtejä, Kiasma Embarkation Liikkuvan kuvan ja still-kuvan Merimaa Arttu & työryhmä 3 300 välimaastoon sijoittuva filmiteos näkemisen Kallion 25.tunti Kaupunkitilaa liikkuvan kuvan subjektiivisuudesta, AV-arkki keinoin tutkiva yhteisöllinen taidetyöpaja, Galleria Nieminen Merja 400 Alkovi, Media Facades, Tilassa Kosketusnäyttöön perustuvan audiovisuaalisen Vály Sándor 1 000 performanssin esityskuluja, Taiteilijat 2010, Suomen B-45 Lyhytelokuva tapahtumasta, jossa suhde kuvaan Taiteilijaseuran vuosinäyttely yhtäkkisesti muuttuu, Porin taidemuseo Mela Martti & Mureddu Libero 4 000 Heiska Hannaleena 3 000 Sävellys 24 ikkunalle Ääni-installaatio, joka reagoi What Is It Like To Be A Bat? Kaksi videoteosta, jotka ihmisten liikeeseen tilassa, N.K. Galleria, Berliini käsittelevät ihmisyyden ja eläinmäisyyden Suominen Niina 3 000 rajavyöhykettä, Galleria Kalhama, Piippo Contemporary Finnish Fable 2011 Animaatioteos, jossa animoidaan ja Porsgrunn Kunstforening Galleria, Norja mallinukkea suomalaisessa mummonmökin Pesonen Jaakko & työryhmä 4 250 maisemassa, Turun taidemuseo ja Porin taidemuseo Alan01 (Dial Alan) – vaihe II Alain Turingin elämään Renvall Markus 4 000 perustuva mediataideprojek-ti, Palazzo Médici Riccard, Avoin tanssi 3:1 & 4:1 Osallistuva tanssivideo- Firenze installaatio, jossa ammattitanssijat rakentavat sooloja Myllylä Salla 2 000 osallistujilta kadulla kerätyistä liikekielen aihioista, Parvekkeella / Valon nopeus Hiilipiirrosanimaatio, Nordic Dance Platform joka kuvaa päivän kulkua lähiöparvekkeelta avautuvassa Savolainen Alli 1 000 näkymässä, Galleria Katariina, Titanik ja Rajatila Portraits of cities -diary Prosessimainen teos, joka Ruuska Jaakko 3 000 rakentaa liikkuvaa kuvaa eri kaupungeissa kuvatuista Landscape for the Body Elokuvainstallaatio, valokuvista, Muu Galleria joka käsittelee mahdollisuutta kokea Toinen elokuvan Koponen Katja 1 500 ja valokuvan välittämänä, Valokuvagalleria Hippolyte Aina jotain täytyy sanoa Kaksi mediataideteosta, Suomi-Väänänen Maarit & työryhmä 2 500 jotka lähestyvät kuvallisin keinoin sanan ja Minispektaakkelit Viiden, noin minuutin pituisen sanattomuuden rajaa, Galleria Oksasenkatu 11 pienimuotoisen videoteoksen sarja, IDFA (Amsterdam), Keskiivari Mikko 1 200 Artists Television Acces Window (San Francisco) Dose Luuppina esitettävä lyhytelokuva pojasta, joka Silomäki Jari 3 000 hitaasti menettää kosketuksensa todellisuuteen, Room With a View Videoteos, jossa vanhan miehen TR1 (Tampere) selkään projisoiduista kuvista muodostuu kertomus viime vuosisadan poliittisesta historiasta Rinnekangas Reijo 5 000 Face to Face Värivalokuvista ja äänestä koostuva videoteos eurooppalaisuuden ja amerikkalaisuuden suhteesta, Amos Andersonin taidemuseo, Helsingin Juhlaviikot

a v e k -l e h t i 1/2011 65 TUKIPÄÄTÖKSET

Tutkimus- ja kehittelytuki Vieteri Espoon Taide- ja Tietotekniikkakeskus Cartes / 4 000 Bufo Oy / Mark Lwoff 5 000 Meros Päivi New Artist – Documentary Mediataiteilija Axel Cartes Flux-uusmediataidefestivaali Helsingissä Straschnoyn robotinrakennustyöprojektia käsittelevän ja Espoossa 13.–24.10.2010 dokumenttielokuvan av-ilmaisun kehittäminen Helsingin Dokumenttielokuvafestivaali / Näre- 20 000 Stereoscape Oy / Laura Hyppönen 7 000 kangas Leena Ouadraturin Stereoskooppisen lyhytelokuvan 10. DocPoint -dokumenttielokuvafestivaali kehittelyprosessi, jossa tutkitaan jälkituotannon work- Helsingissä 25.–30.1.2011 flowta, kamerailmaisun taiteellisteknisiä mahdollisuuk- Tampereen elokuvajuhlat / Alanen Juhani 20 000 sia ja lavastusratkaisujen toteutuskelpoisuutta Tampereen kv.lyhytelokuvafestivaali 9.–13.3.2010 Askel Tuotannot / Jani Ruscica 13 000 Suomen Elokuvakontakti Ry / Matala Jari 5 000 Terra Nullius Kokeellisen elokuvan hanke, joka tutkii Kettupäivät-festivaali Helsingissä 17.–20.11.2010 paikan esittämisen historiallisia ja mediaalisia kerroksia Piknik Frequency / Huuskonen Juha 10 000 Breath-työryhmä / Esa Illi 4 000 10. Pikseliähky-festivaali Helsingissä 10.–13.3.2011 Breath Elokuvan ja nukketeatterin väliseen dialogiin MADtanssimaisterit Ry / Pajala-Assefa Hanna 4 000 pohjautuvan lyhytelokuvan kehittelyhanke Loikka-tanssielokuvafestivaali Helsingissä 24.–27.3.2011 Blind Spot Pictures / Pekka Ollula 3 000 Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto / Laurio 1 500 Elokuvaprojekti 8 Nuorten tekijöiden suunnitteleman Nina kauhuelokuvan ilmaisukeinojen kehittely Kotimaisen elokuvan viikko Helsingissä 7.–12.12.2010 Koskela Art & Media House / Kimmo Koskela 9 600 Rain House Tunteiden ja henkilösuhteiden välittämistä DigDemo 3D- kuvan keinoin tutkiva elokuva- ja installaatio- Recoil Games Oy / Mikko Honkakorpi 23 000 hanke, aiheena Suomesta Yhdysvaltoihin muuttaneen Jack Flux Toimintapeli (demo) siirtolaisperheen kohtalot Samuli Laiho Publishing / Samuli Laiho 20 000 Teatteri Telakka / Petri Mäkipää 4 000 Mix Me Nettiyhteisö Telakka Goes Cinema Improvisaatiotekniikalla Musiikkipitoinen verkkoyhteisö (demo) toteutettavan “teatterielokuvan” ilmaisun ja työmetodin tutkiminen työpajoissa Omakirja Oy / Juho Leikas 20 000 Omakirja Verkkopalvelu, jossa ihmisen elämänkaari Matti Harju 8 000 yhdistyy yleiseen historiaan (demo) Inho Fiktiivisen elokuvan intuitiivisen tuotantomallin testaushanke Kierrepotku / Joonas Kauppinen 5 000 PodVisa Internet-tietovisa (konseptisuunnittelu) Stereoscape Oy / Laura Hyppönen 4 000 Kanal 3D-livekuvan, motion capturen ja animaation Dream Path / Sanna Väätänen 20 000 yhdistämisen mahdollisuuksien ja toteuttamisen Aura the Wildlife Ranger Mobiili hidden object selvittäminen fiktiivisessä lyhytelokuvassa -peli (deni) For Real Productions Oy / Cilla Werning 4 000 Lyytikäinen Miikka & Olsson Claes 5 000 One Shot Jalkapallon MM-kisojen loppuottelun aikana Me Rosvolat -peli Me Rosvolat-kirjasarjaan perustuva eri maissa kuvatun yhteisöllisen One Shot-teoksen monimediahanke (konseptisuunnittelu) netti- ja installaatioversion esitysalustan konsepti- Ingo Julia & Lahti Ville 5 000 suunnitelma ja tekninen spesifiointi Vernissage.fi Taitelijatapaamisiin keskittyvä nettipalvelu (konseptisuunnittelu) Festivaali- ja muu audiovisuaalisen Järvinen Jarkko 5 000 kulttuurin tuki Musta Aurinko Toista maailmansotaa käsittelevä Oulun Elokuvakeskus / Pesonen Sauli 17 000 monialustainen peli (konseptisuunnittelu) Oulun kv. lastenelokuvafestivaali 15.–21.11.2010 Dorra Nick & Takkunen Antti 5 000 Lens Politica Ry / Toppila Nina 10 000 Murhapaikka Murhan ratkaisuun tähtäävä nettihanke Lens Politica-festivaali Helsingissä 3.–7.11.2010 (konseptisuunnittelu) Animatricks / Väänänen Terhi 7 000 Valpas Pauliina & työryhmä (yhtiö perusteilla) 23 000 Animaatioelokuvafestivaali Animatricks Vojo Hyvinvointipalvelu itsetuntemuksen Helsingissä 3.–7.11.2011 lisäämiseksi (demo) Isak Ry / Nissinen Saija 5 000 Tuotantoyhtiö Ta-Daa Oy / Semira Ben-Amor 23 000 Kuopion Vilimit 2010 – Pohjoisten tähtien huo- Rock ‘n’ roll Rescue Monimediahanke, joka aktivoi neissa -festivaali 23.–26.9.2010 ihmisiä auttamaan hylättyjä eläimiä (demo) Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvayhdistys/ 7 000 Hakala Markku 5 000 Silvennoinen Pekka Vuorovaikutteinen kuunnelma web ja mobiili- Viscult-festivaali Joensuussa 30.9.–3.10.2010 alustoille (konseptisuunnittelu) Terranova Merenkurkun luontokeskus / 5 000 Tarinatalo Oy / Kari Tervo 23 000 Heinonen Vesa KOTOliving Downshifting ja homing -ilmiöitä Wildlife Vaasa Nature Film Festival 2010 käsittelevä sisältökonsepti (demo) 17.–21.11.2010 TS Media Production / Tertta Saarikko 20 000 Kansan Sivistystyön Liitto / Pättiniemi Pekka 2 000 SWING Monimediaalinen tv-sarja pyrkimyksestä Kino Union -elokuvafestivaalin yhteydessä ammattilaulajaksi (demo) järjestettävä käsikirjoituskilplailu 12.–13.11.2010, Flatlight Films Oy / Lauri Ahlgren 20 000 Kotka Transmediaalinen käsikirjoitus Lähiruokaa Alternative Party / Alanko Suvi 4 000 kaupungista -konseptin demo Alternative Party – Digitaalisen kulttuurin ja Castrén Tomi & Seppä Jyri 5 000 demotaiteen festivaali Helsingissä 22.–24.10.2010 SportFeelings Mobiililaitteisiin ladattavia äänimaisemia (konseptisuunnittelu)

66 a v e k -l e h t i 1/2011

Pietilä Timo & työryhmä Zonear 5 000 Apex Game Oy / Mikko Karsisto 20 000 Elokuvakierros Elokuvien tapahtumapaikkoihin Grey Area Episode 1 Juonivetoisen pelisarjan demo perehdyttävä paikkatietoinen palvelu mobilive entertainment Oy / Hasan Alkara 5 000 (konseptisuunnittelu) Joulukalenteri Mobiili joulukalenteri Treehouse Oy / Markus Saari 14 000 Tuotantoyhtiö Aranau Oy / Anu Häkknen 5 000 Bear Tower Satumetsään sijoittuva peli lapsille (demo) Kissa puussa Fiktiosarja / internet-roolipeli KLOK Creative Agency / Henri Kiuru 20 000 (konseptisuunnittelu) Innovaattori Sosiaalista mediaa hyödyntävä tv-formaatti Linear Media Tmi / Mika Halme 9 200 (demo) Triptipper.com Matkailu- ja vapaa-ajan palvelu Väisänen Jyrki & Arponen Maija 5 000 Aimo Design Oy / Timo Niskanen 20 000 Art School Drop-Out Taidehistoriallinen ajanvietepeli Mutoiluun liittyvä mobiilipalvelu (konseptisuunnittelu) Videokuu Oy / Juhani Oroza 20 000 Forsgren Carita & Mäki Harri István 5 000 Tarinateltta.fi Dokumenttielokuvan internetpalvelu Pimeän energian sankarit Kirjasarjan ja verkkofiktion yhdistävä kokonaisuus (konseptisuunnittelu) Anima Boutique Oy / Antrea Pohjola 20 000 Girls Know How & Boys Do Stuff Monikanavainen Nietos Research/ Samppa Rohkimainen 11 000 animoitu lasten askarteluohjelma Arctic Expedition Hajoaville napajäätiköille sijoittuva reittisuunnittelupeli (demo) Fantastec Oy / Juha Väisänen 20 000 Santa Playground 3D-peli Lapsille suunnattu Not Guilty Oy / Risto Kuulasmaa 5 000 3D-elämyspeli Nukkumatit Lapsille suunnattu monimediaalinen tarina- konsepti iPadille (konseptisuunnittelu) Tribe Studios Oy / Elina Arponen 25 300 Stagecraft Luksusristeilijälle sijoittuva tietokonepeli Saukkonen Taru 5 000 DoggyDog Game Verkkopeli koiran hoidosta ja Bro’n Son Productions Oy / Jukka Vidgren 4 900 koulutuksesta (konseptisuunnittelu) Interactive motion novel Animaatioelokuvan interaktiivinen mobiiliversio (konseptisuunnittelu) Grafaello Oy / Susanna Ojalehto 17 000 Taikamatka Muistelupeli lasten kokemusten Niva Robert 3 900 selvittämiseksi (demo) Jay & Rob Sosiaalista mediaa hyödyntävä kaupunki- opas (konseptisuunnittelu) ValoAurinko Tuotanto / Metsämarja Aittokoski 12 000 Jotain rajaa Kiusaamista käsittelevä monimedia- Jenkatehdas Oy / Antti Eronen 12 700 formaatti (demo) Internet-bändikeikkojen demo Hyttinen Jari & työryhmä 5 000 Futusoft Oy /Markku Nikkanen 20 000 Interaktiivinen kiertuedokumentti Orkesterikiertueen PaikkaVisa-tuoteperhe Paikkatietoinen tietopelivisa interaktiivinen dokumentti (konseptisuunnittelu) internetissä Bcklight Oy / Kati Royle 5 000 LudoCraft Oy / Tony Manninen 20 000 Re-Time.com Kulttuurihistoriaan sidottu palvelu Causality Aikamatkustamista käsittelevän pelin demo internetissä (konseptisuunnittelu) Flo Apps Oy / Tapio Nurminen 12 000 Walton Lee 5 000 Nomen est Omen -nimihaku Verkkosovellus, jolla Bath Wars Kylpyleluilla pelattava peli iPhonelle voi hakea tietoa suomalaisista sukunimistä (konseptisuunnittelu) Rocket Pack Oy / Jiri Kupiainen 25 000 Heinonen Markko & Kastarinen Lasse 4 000 Zombie Run Mobiilipeli, joka motivoi käyttäjää Herra Känkkää saduttaa Interaktiivista komediaa liikkumaan säännöllisesti ajankohtaisista aiheista (konseptisuunnittelu) Kaipainen Mikko 5 000 Existence Ky / Mari Nousiainen 5 000 StarEyes Musiikkiaiheinen vuorovaikutteinen palvelu 7 OVEA verkkopäiväkirja Pelinomainen verkko- (konseptisuunnittelu) päiväkirja-palvelu (konseptisuunnittelu) Lampi Johanna 5 000 The Group Ry / Tuomas Velling 5 000 Global Climate Cloud Kansainvälistä ympäristön- Kilpapelaamisen TV-ohjelma Tietokone- ja konsoli- suojelun liittyvä verkkopalvelu (konseptisuunnittelu) pelaamiseen keskittyvä konsepti (konseptisuunnittelu) Traplight Oy / Sami Kalliokoski 20 000 Supercell Oy / Mikko Kodisoja 5 000 Brothers in Farms Maatilalle sijoittuva humoristinen Gunshine Sosiaalinen internet-roolipeli mobiilipeli (konseptisuunnittelu) Tuotantoyhtiö Tuokio Oy / Jouni Salonen 15 000 Profoundic Technologies Oy / Jarkko Lempiäinen 20 000 Star Shine Perheille suunnattu seurapeli iPadille Sarah’s Dream Unimaailmaan sijoittuva For Real Productions Oy / Cilla Werning 20 000 toimintaseikkailupeli (demo) One Shot Dokumenttielokuvan interaktiivinen verkko- osio Nuorten ammattilaisten työllistäminen Pore Oy / Costi Snellman 15 000 Hristov Tonislav 5 000 Geisha Player Internetissä toimiva musiikkipalvelu Love and Engineering Dokumenttielokuvaan liittyvä cross media -palvelu (konseptisuunnittelu) Leppänen Heikki & Elsilä Timo 5 000 Pelattava musiiikkivideo Pelattava musiikkivideo älypuhelimiin (konseptisuunnittelu) Kyy Games Oy / Mika Rosendahl 20 000 Extraordinaries Mobiili keräilykorttipeli Television Monkey / Antti Kasanen 10 000 100 Steps to Success Satiirinen mobiilisarja

a v e k -l e h t i 1/2011 67 SODANKYLÄ LAPLAND FINLAND

26th MIDNIGHT SUN FILM FESTIVAL 15-19.6.2011 www.msfilmfestival.fi