Kampin Keskus: Kasvavan Kaupungin Välitilassa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KAMPIN KESKUS: KASVAVAN KAUPUNGIN VÄLITILASSA Katja Raunio Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Taidehistoria Ohjaaja prof. Kirsi Saarikangas Huhtikuu 2015 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä/Författare – Author Katja Raunio Työn nimi/Arbetets titel – Title Kampin keskus: kasvavan kaupungin välitilassa Oppiaine/Läroämne – Subject Taidehistoria Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/Sidoantal – Number of pages pro gradu huhtikuu 2015 74+30 Tiivistelmä/Referat – Abstract Vuonna 2006 valmistuneessa Kampin keskuksessa yhdistyvät kaupallinen tila, joukkoliikenteen terminaalit, toi- mistorakennukset ja asunnot. Rakennus on osa suuren ihmisjoukon arkea. Tutkimus tarjoaa yhtenäisen esityksen Kampin keskuksen korttelien rakennus- ja suunnitteluhistoriasta 1800-luvulta nykypäivään, ja suhteuttaa Kampin kehitystä kasvavan Helsingin urbaaneihin ilmiöihin. Historiallista taustaa vasten analysoidaan Kampin keskuksen kaupunkitilaa. Keskeisenä aineistona tutkimuksessa ovat valmiista rakennuksesta tehdyt havainnot, alueelle tehdyt asemakaa- vat, suunnitelmaluonnokset ja kilpailuasiakirjat. Näiden ohella käytetään tutkimuskirjallisuutta etenkin alueen his- toriasta. Kaupunkitilan analyysi ammentaa arkkitehtuurintutkimuksen suuntauksesta, joka painottaa tilan moni- aistista kokemista, tilaa todellistavia käytäntöjä ja tilassa vaikuttavia valtasuhteita. Tutkimuksessa eritellään feno- menologisen käsitteistön avulla, mitä merkityksiä Kampin kauppakeskuksen tilaan tuo näköärsykkeiden koros- tettu asema. Vallan kysymyksiä pohditaan kaupunkitutkimuksen viitekehyksessä tarkastelemalla maan ja kiin- teistöjen omistussuhteita sekä alueen väestöä. Kampin kentällä 1830-luvusta lähtien sijainnut sotilaskasarmi viivästytti kivikaupungin leviämistä alueelle. Korttelit muuttuivat 1930-luvulla linja-autoasemaksi, ja loppuvuosisadan ajan tehtiin pääasiallisesti toteutumattomia suun- nitelmia alueen rakentamiseksi. Vasta 1990-luvun lopussa suunnittelutyö tuotti hedelmää. Vuonna 2006 valmis- tunut Kampin keskus ja alueen kaavoitus valmistuivat yksityisen rakennuttajan ja kaupungin yhteistyön tuloksena. Uudenlainen suunnitteluprosessi herätti kritiikkiä. Kokemuksellisesta näkökulmasta kauppakeskuksen tilassa val- litsee jännite sirpaleisten aistiärsykkeiden ja pitkien, suorien käytävien välillä. Siellä näkyvät myös kaupallisten tilojen historian keskeiset ilmiöt. Kaupallisuus määrittää niin arkkitehtuuria kuin tilan käyttäjiin suhtautumistakin. Kahdessasadassa vuodessa alue on muuttunut jättömaasta arvokkaaksi osaksi ydinkeskustaa. Samalla ylem- män sosiaaliluokan väestö on syrjäyttänyt vähävaraiset asukkaat. Kaupungin ja yksityisen rakennuttajan yhteistyö Kampin keskuksen hankkeessa oli kaupunkisuunnittelun toimin- tatapojen muutoksen ensi askelia Suomessa. Yksityinen raha vaikutti siihen, että suunnitelmat tällä kertaa toteu- tuivat. Rahan vaikutus ei ole kuitenkaan päättynyt, sillä Kamppiin syntyi kaupunkitila, joka on kiinteistösijoittami- sen pelinappula ja kehittyy keskiluokan kulutustarpeiden ehdoilla. Hankeprosessin ohella Kampin keskuksen kort- teleissa poikkeuksellista on se, miten keskustassa säilyi niin pitkään tehottomasti rakennettu alue. Sen sijaan tyypillistä kaupungin kasvua Kampin keskuksen kortteleissa edustaa alueen vähittäinen keskiluokkaistuminen ja kiihtyvä maan hyödyntämisen tehostuminen. Kampin keskuksen korttelit ovat olleet välitilassa sekä paikallisesti että ajallisesti: Se on sijainnut keskustan ja esikaupungin välissä ja toiminut 1800-luvulta saakka porttina Espoo- seen. Yhtä pitkään alue on ollut erilaisissa väliaikaiskäytöissä Kampin keskuksen valmistumiseen saakka. Edel- leen alue rakentuu ja muovaantuu. Käyttäjät ja omistajat suorittavat haltuun ottoja. Lasiseinillä jaoteltu sisätila voi helposti muuttaa muotoaan. Näyteikkunat, mainokset ja näytöt luovat rakennuksen nahkaa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords aistit – arkkitehtuuri – fenomenologia – Helsinki – Kamppi – Kamppi (kauppakeskus) – kauppakeskukset – kaupunkisuunnittelu – kaupunkitila – keskiluokkaistuminen Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopiston pääkirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisällys 1 Johdanto ................................................................................................................1 2 Jättömaasta suunnitelmien hautausmaaksi: Kampin historiaa ..............................6 2.1 Sotaväen käytössä ..........................................................................................6 2.2 Linja-autoaseman aikakausi .........................................................................14 2.3 Suunnitelmien hautausmaa ..........................................................................19 3 Työvoitto: Kampin keskus ..................................................................................29 3.1 Kaupanhierontaa ..........................................................................................29 3.2 Valmistelutyötä ............................................................................................31 3.3 Hankekilpailu ...............................................................................................33 3.4 Jatkotoimenpiteet .........................................................................................37 3.5 Valmis Kampin keskus .................................................................................40 3.6 Ja kauppa käy ...............................................................................................42 4 Kaupallista nykyarkkitehtuuria ...........................................................................43 4.1 Eletty Kamppi ..............................................................................................44 4.2 Nähty Kamppi ..............................................................................................47 4.3 Teksti leviää tilaan .......................................................................................51 4.4 Kaupan paikka .............................................................................................54 4.5 Vuorovaikutusta Kampin puolijulkisessa tilassa..........................................62 4.6 Asukkaita, työläisiä, kuluttajia .....................................................................68 5 Yhteenvetoa ja tulevaisuuden näkymiä ...............................................................71 LÄHTEET ..............................................................................................................75 Painamattomat lähteet ........................................................................................75 Sähköiset lähteet ................................................................................................75 Painetut lähteet ...................................................................................................78 KUVALIITE...........................................................................................................84 1 Johdanto Vuosi 2006 merkitsi erään aikakauden päättymistä. Helsingin Kampissa avara laakso, jossa useampi sukupolvi oli vartonut linja-autoaan tuulen tuiverruksessa ja johon yhä uu- det päättäjien polvet turhaan kaavailivat mitä milloinkin rakennettavan, peittyi korkeiden lasi- ja tiilijulkisivujen alle. Sinä vuonna avattiin Kampin keskus, jossa nykypolvet odot- tavat linja-autoaan mukavasti lämmitetyssä tilassa, ostavat kaikkea maan ja taivaan vä- liltä, toimistotyöläiset ahertavat huoneissaan, varakkaat helsinkiläiset katselevat Töölön kattoja parvekkeiltaan. Kampin keskuksessa yhdistyy kauppakeskus, kauko- ja lähiliikenteen linja-autotermi- naalit, metroasema, toimisto- ja asuinrakennuksia. Rakennustontin sijainti ydinkeskustan ja Etu-Töölön rajapinnalla asetti suunnittelulle korkeita odotuksia, laaksomainen maas- to korkeiden kivirakennusten välissä toi oman haasteensa. Alueelle oli vuosikymmen- ten saatossa laadittu useita kaavaluonnoksia ja suunnitelmia. Nyt Kampin keskus on osa monien kaupunkilaisten arkea erilaisissa elämän käytännöissä. Näin keskeiselle paikalle ja suurella mittakaavalla pystytetty rakennusrypäs tarjoaa kiinnostavan aineiston analyy- sille kaupungin rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä. Pro gradu -työssäni tutkin Kampin keskuksen aluetta osana Helsingin kaupungin laajen- tumista noin kolmensadan vuoden aikana. Pääpaino on 1900-luvun kehityksessä sekä nykyhetkessä. Tutkielmassani kysyn, miksi tontti pysyi niin kauan väliaikaisratkaisuna. Rakentamaton se ei ollut, mutta korkeat kivitalot eivät levinneet kentälle vaan ohittivat sen laajentuen Töölöön. Saman kysymyksen looginen jatkokysymys on, mitkä tekijät lopulta mahdollistivat nopean ja massiivisen rakennusprojektin 2000-luvun alussa. Selvitettyäni Kampin keskuksen tarinaa valmistumiseen asti, tuntuu väistämättömältä esittää kysymys, millaista on luonteeltaan kaupunkitila, joka rakentui niin nopeasti, niin pitkän odotuksen jälkeen. Kenelle ja mitä tarkoitusta varten Kampin uusi kaupunkitila rakennettiin? Onko se avointa, julkista ja vapaata vai yksityistä, kaupallista ja valikoivaa tilaa, ja missä kohdin se on jotain näiden väliltä? Millaisia merkityksiä kaupallisen ja julkisen tilan, yksityisasumisen ja toimistorakentamisen osittain hämärärajainen yhdistä- minen tuottaa kaupunkitilaan? Yhtä tärkeitä kysymyksiä ovat, ketkä