1

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe

Kaavaselostus

Hyväksytty maakuntavaltuustossa 19.11.2018, 21 § Voimaantulo MKH 28.1.2019, 5 § 2

POHJOIS-SAVON LIITON JULKAISU A:84 KUOPIO 2018

POHJOIS-SAVON LIITTO SEPÄNKATU 1, PL 247, 70101 KUOPIO PUH. (017) 550 1400 E-MAIL: [email protected]

ISBN 978-952-7171-18-9 ISBN (PDF) 978-952-7171-19-6 ISSN 1797-4402

Kansikuva: Patrick Hublin Julkaisun valokuvat (ellei muuta mainita): Patrick Hublin

3

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe

Kaavaselostus

4

Sisällysluettelo: ESIPUHE ...... 6 ...... 7 ...... 9 ...... 9 ...... 10 2.3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ...... 11 2.4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ...... 11 2.5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET ...... 13 2.6 STRATEGINEN VIITEKEHYS - POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 ...... 13 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMISEN TAVOITTEET ...... 17 3.1 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMISEN 1. VAIHEEN TAVOITTEET ...... 17 3.2 SEUDULLISUUDEN MÄÄRITTELEMINEN ...... 17 3.3 KAAVA-ALUE ...... 17 3.4 KAAVAN SELVITYKSET ...... 17 3.5 MUUTOKSET LUONNOKSESTA EHDOTUSVAIHEESEEN ...... 18 3.6 MUUTOKSET EHDOTUSVAIHEESSA VIRANOMAISLAUSUNTOJEN PERUSTEELLA ...... 18 3.7 MUUTOKSET EHDOTUSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN...... 18 KAAVARATKAISU, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ...... 19 4.1 KOKO MAAKUNTAKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET ...... 19 4.2 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT ...... 21 Keskusta-alueita koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset ...... 24 Keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevat vähittäiskaupan suuryksiköt ...... 26 4.3 TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIALUEET...... 33 4.4 SOIDENSUOJELU ...... 37 4.5 MAATALOUSALUEET ...... 41 4.6 SÄHKÖNSIIRTOLINJAT ...... 45 4.7 AMPUMARATA- JA MOOTTORIURHEILUALUEET ...... 49 4.8 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUEET ...... 57 4.9 GEOENERGIA ...... 63 4.10 KAIVOSTOIMINTOJEN ALUE SEKÄ SUOJAVYÖHYKKEET SIILINJÄRVEN YARAN KAIVOKSELLA...... 67 ...... 75 ...... 79 4.13 TUULIVOIMA ...... 80 4.14 TURVETUOTANTO ...... 82

5

KUMOTTAVAT MERKINNÄT ...... 84 ...... 85 6.1 YLEISTÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ...... 85 6.2 ARVIOINTIMENETELMÄT ...... 85 6.3 VAIKUTUSALUE ...... 86 6.4 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET TEEMOITTAIN JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN ... 86 Vähittäiskaupan suuryksiköt ...... 86 Tavaraliikenteen terminaalialueet...... 88 Soidensuojelu ...... 91 Pellot ...... 92 Sähkönsiirtolinjat ...... 93 Ampumarata-alueet ...... 95 Moottoriurheilualueet ja ajoharjoitteluradat ...... 97 Puolustusvoimien alueet ...... 99 Geoenergia ...... 101 Kaivostoimintojen alueet sekä suojavyöhyke Siilinjärven Yaran kaivoksen osalta ...... 102 Päijänne-Saimaa -kanava ...... 105 Tuulivoima ...... 106 Turvetuotanto ...... 107 VT5 Leppävirta ...... 108 6.5 KAAVAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ...... 110 ...... 111 OIKEUSVAIKUTUKSET, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA ...... 115 7.1 MAAKUNTAKAAVAN JOUSTAMINEN ...... 116 7.2 MAAKUNTAKAAVAN SEURANTA ...... 116 SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN ...... 117 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN 1. VAIHEEN AIKATAULU ...... 122 TAUSTA-AINEISTO ...... 123

Liite 1. Maakuntakaavan tarkistamisen jakautuminen 1. ja 2. vaiheeseen, suunnitelma ...... 124 Liite 2. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen ...... 126

6

Esipuhe

TUEMME POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVALLA POHJOIS-SAVON KESTÄVÄÄ KEHITTYMISTÄ

Tämä Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaihe on laadittu vuosina 2017-2019 ja hyväksytty maakun- tavaltuustossa ensimmäisenä maakuntakaavana Pohjois-Savossa Ympäristöministeriön vahvistamismenettelyn poista- misen jälkeen. Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen oli - ja on - merkittävä osa maakuntakaavatyötä. Kaava on nyt voimassa ja käytettävissä alueidenkäytön suunnittelussa. Jatkamme maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen valmis- telua vahvasti osallistavalla prosessilla.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta toimeenpanimme lainsäädännön muutoksen, jonka johdosta kaupan verkostolla on vielä paremmat edellytykset kehittyä ja olla joustavasti mukana toimintaympäristön muutoksessa. Muutoksesta haastavin on verkkokaupan osuuden kasvu.

Pohjois-Savossa on paljon maanpuolustukseen liittyviä toimintoja, joiden toimintaedellytykset varmistimme pitkälle tu- levaisuuteen. Puolustusvoimat on myös merkittävä työnantaja. Kuopion Rissalan lentokenttä on siviililentokentän ohella Suomen suurin ilmavoimien tukikohta.

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta YARA OY:n Siilinjärven kaivoksen ja tehtaan kehitty- misen turvaaminen vuoteen 2035 saakka oli keskeinen haaste erityisesti lähellä sijaitsevan asutuksen johdosta. Teimme yhteensovittamista parhaamme mukaan tiiviissä aikataulussa ja kritiikin alla. Opimme prosessista sen, että 2. vaiheen osallistamiseen meidän tulee panostaa enemmän.

Energiakysymyksiä käsittelimme geoenergiapotentiaalin selvityksellä ja sähkönsiirtoverkon päivittämisellä. Geoenergia realisoitui maakuntakaavaan yleismääräyksenä.

Luonnon monimuotoisuutta vahvistimme valtion maille osoitetuilla uusilla soidensuojelumerkinnöillä. Ampuma- ja moottoriurheilualueiden verkostot päivitettiin myös tarjoamaan näihin harrastuksiin olemassa olevasta verkostosta maakunnallisesti merkittävän kokonaisuus. Raasion ampumaradan toiminnan päättyminen tulee tekemään aukon ver- kostoon, kunnes Heinjoella haulikkoammunnan mahdollisuudet kehittyvät. Se, miten Raasion monia käyttäjäryhmiä palveleva toimintakulttuuri säilyy jossakin tai joissakin osissa verkostoa, tulee olemaan haaste.

7

Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vai- tosta terminaaliin voidaan tehdä pienemmällä kuljetuska- heen keskeinen sisältö ja vaikutukset on koottu tähän kap- lustolla ja terminaalista puutavaran loppusijoituspaikkaa paleeseen. Tarkemmin vaikutusten arviointia kuvataan lu- kookkaalla kalustolla. Kelirikon aikaan HCT-terminaalit toi- vussa 5. mivat välivarastoina. Koska terminaalien paikat tarkentu- vat vasta myöhemmin, on vaikutusten arviointi siltä osin KAUPAN JA LOGISTIIKAN VERKOSTO vaikeaa. Uudet puutavaraterminaalit voivat lisätä melun KEHITTYY JA JOUSTAA aiheuttamia häiriöitä, kiintoaineiden huuhtoutumista Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleessa tms. Toisaalta, kattava terminaaliverkosto edistää uusiu- uudistuksessa vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja tuvien energiamuotojen käyttöä. Lapinlahdella puutermi- nostettiin 2 000 m2:stä 4 000 m2:iin sekä poistettiin vel- naalin siirtyminen keskustan ratapihalta Alapitkälle va- voite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alu- pauttaa alueen tehokkaampaan maankäyttöön ja vähen- eella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. tää asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa. Lisäksi luovuttiin velvoitteesta ottaa maakunta- ja yleis- kaavoituksessa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vä- ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT hittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Elinkeinoihin liittyen maakuntakaavan tarkistuksella vai- Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on kutetaan mm. kahden merkittävän työnantajan, Yaran ja edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voidaan kuitenkin puolustusvoimien, toimintaedellytyksiin ja vaikutetaan si- sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelu- ten myönteisesti maakunnan työllisyyteen. Yaran ja puo- jen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena lustusvoimien osalta erilaisten intressien yhteensovitus- huomioon. työ on keskeinen tehtävä. Kaivostoimintojen aluevarausta ja suojavyöhykkeitä tarkistetaan Yaran kaivoksella. Suoja- vyöhykkeiden tarkistus vähentää kaivoksen haitoille altis- tuvien asukkaiden määrää, mutta itse kaivostoiminnan laajentuessa altistuvien asukkaiden määrä kasvaa hiukan. Kaivostoiminnan laajentuminen vähentää virkistyskäy- tössä (metsästys, marjastus, sienestys) olevia alueita. Kai- voksen suojavyöhykkeet rajoittavat uuden asumisen mah- dollisuuksia lähialueella, mutta eivät vaikuta maa- ja met- sätalouden harjoittamiseen.

Kuva 1. Kurkimäen terminaali. Kaivostoiminnan laajentuminen nykyisen avolouhoksen lähialueelle sekä uudet tai laajennettavat sivukiven läjitys- Pohjois-Savon maakuntakaavan tarkistuksessa vähittäis- alueet lisäävät haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Muu- kaupan suuryksiköiden ohjausmekanismien muuttaminen tos maa- ja kallioperään on lopullinen. Louhinnan laajen- lisää elinkeinoelämän kehittämisen joustavuutta. Palve- tuminen aiheuttaa haitallisia vaikutuksia luonnon moni- luntarjonta paranee kysyntälähtöisesti, mutta palvelujen muotoisuuteen. Haitat eivät ole maakunnan tasolla mer- saatavuus keskusta-alueilla voi samalla heiketä. Kuitenkin kittäviä. on nähtävissä myös vastakkaisia kehityssuuntia. Väestön ikääntyessä lähipalveluiden kysyntä kasvaa. Autottomien asuntokuntien määrä ja osuus kasvavat. Asumisen ihanne on myös nuorten aikuisten keskuudessa muuttumassa kaupunkikeskustoja painottavaksi, mikä voi muuttaa tule- vaisuudessa kaupan kysyntää. Automarkettien aika voi olla ohi ja lähipalveluiden sekä pienten yksiköiden kysyntä saattavat voimistua. Maakuntakaava sallii kehittämisen mahdollisuudet myös tämän suuntaiseen tulvaisuudennä- kymään.

Kuva 2. Raasiontien risteys Yaran kaivosalueella. Tavaraliikenteen terminaalien sijoittamisessa muutokset nykytilanteeseen ovat niin pieniä, että vaikutuksetkin jää- Uutena merkintänä kaivosalueen ja asutuksen väliin osoi- vät vähäisiksi. HCT-terminmaaliverkosto vaatii toteutuak- tettavalla selvitysaluemerkinnällä haittavaikutusta pyri- seen lisäselvityksiä. HCT-terminaaliverkosto voi parantaa tään hillitsemään. Alueelle tulee määritellä jatkossa riit- puukuljetusten logistiikkaa, koska puukuljetukset maas- tävä suojavyöhyke. Sen osalta vaikutusten arviointi jää maakuntakaavan seuraavaan, 2. vaiheeseen. 8

Maatalousalueiden aluevarausmerkintöjen kumoaminen jäävät toteutumatta, samoin luontoon ja maisemaan koh- ja maatalouden huomioiminen maakuntakaavan taajama- distuvat haitat jäävät toteutumatta. Puolustusvoimat hyö- toimintoja ohjaavassa yleismääräyksessä tukee maaseu- tyy merkinnän kumoamisesta, sillä tuulivoimarakentami- tuelinkeinojen toimintaedellytysten säilymistä ja edesaut- sella olisi ollut haitallista vaikutusta puolustusvoimien toi- taa kulttuuriympäristöjen säilymistä. Merkintätavan muu- minnalle. toksia on toisaalta vaikea arvioida vielä, sillä aihepiiriä kä- sitellään alueidenkäytön kehittämisen näkökulmasta ENERGIA- JA LIIKENNEVIRTOJA vasta maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheessa. Uusien sähkönsiirtolinjojen rakentaminen eri puolille maakuntaa turvaa elinkeinojen kilpailukykyä ja toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Uudet johto- verkostot voivat haitata ekologisia yhteyksiä ja rajoittaa muuta maankäyttöä. Lisäksi ne aiheuttavat haitallisia mai- semallisia vaikutuksia, mitä voidaan kuitenkin hillitä sijoit- tamalla sähkönsiirtolinjoja nykyisille johtoalueille.

Päijänne-Saimaa –kanavan merkinnän muuttamisella lai- vaväylästä ohjeelliseksi laivaväyläksi ei ole oleellisia vaiku- tuksia ja veneily-yhteyden toteuttaminen on yhä epävar- maa. Keskeisintä merkinnän muuttamisessa on sen kyt- keytyminen vt5:n kehittämiseen. Vt5 linjauksen kehittä- Kuva 3. Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet pyritään pitämään tuotanto- käytössä. minen ja säilyttäminen nykyisellä paikallaan Leppävirran taajaman kohdalla tukee maakunnallista tavoitetta no- MAANPUOLUSTUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET peista liikenneyhteyksistä ja elinkeinoelämän kehittymi- Puolustusvoimien alueita koskevat maakuntakaavamer- sestä. Myönteistä muutoksessa on myös Nikkilänmäen kintöjen muutokset toteuttavat valtakunnallisia alueiden- kulttuurimaiseman säilyminen, alueen luontoarvojen säi- käyttötavoitteita puolustusvoimien toimintaedellytyksien lyminen ja pohjaveden suojausmahdollisuuksien parane- turvaamisesta. Rissalan sotilasilmailun kehittäminen lisää minen. paikallista melun ja/tai tärinän aiheuttamaa häiriötä ihmi- sille ja eläimistölle, häiriö ei ole kuitenkaan jatkuvaa. Maa- Uutena teemana maakuntakaavan tarkistuksen 1. vai- kuntakaavan tarkistuksessa osoitetut laajemmat suoja- heessa selvitettiin geoenergian potentiaalia. Koko maa- vyöhykkeet rajoittavat yhdyskuntarakenteen kehittymistä kuntaa koskevalla geoenergian yleismääräyksellä on mah- kunnan alueidenkäytön kehittämisen kannalta erityisesti dollista edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja Rissalan alueella. Muuttuvat merkinnät aiheuttavat myös säästää luonnonvaroja. rajoituksia korkealle rakentamiselle ja korkeille rakenteille laajoillakin alueilla. LUONTO JA VIRKISTYS Valtion maille osoitetuilla uusilla soidensuojelumerkin- Tuulivoimamerkintöjen kumoamisen vuoksi tuulivoimara- nöillä turvataan luonnon monimuotoisuutta. Turvetuo- kentamisen mahdolliset elinoloja heikentävät vaikutukset tannosta poistuneiden alueiden merkintöjen kumoami- nen maakuntakaavasta toteaa jo tapahtuneen muutok- sen. Turpeennoston aiheuttamat melu- ja pölyhaitat pois- tuvat ja vesistöhaitat vähenevät. Virkistyskäyttömahdolli- suudet lisääntyvät.

Ampumarata- ja moottoriurheilualueiden merkinnöillä ei osoiteta uusia alueita, joten vaikutuksetkaan eivät muutu. Maakunnallisesti merkittävinä osoitetaan 16 ampumara- taa ja 14 moottoriurheilurataa. Raasion ampumaradan toiminnan päättymisellä on negatiivinen vaikutus ampu- maharrastuspaikkojen, erityisesti haulikkoampumisen, Kuva 4. Tuulivoimalat aiheuttavat haittaa tutkille. Tuulipuistova- rausten kumoamisella on maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä saavutettavuuteen. turvaava vaikutus. 9

Vuonna 2016 Pohjois-Savon liitossa arvioitiin Pohjois-Sa- von voimassa olevien maakuntakaavojen toteutunei- suutta paikkatietopohjaisen tarkastelun avulla. Toteutu- 4000 merkintää, joista jokai- neisuuden tarkastelu oli osa maakuntakaavojen seuran- nen joudutaan käymään tarkistamisen yhteydessä erik- taa, josta säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksessa seen läpi. Nykyisillä henkilöre (2 §). Seurantatyöstä on laadittu erillinen raportti, joka toimii maakuntakaavan tarkistamisen lähtökohta- aineistona. Seurantaraporttiin voi tutustua Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla http://www.pohjois-savo.fi/aluesuun- nittelu.

Toimintaym- päristön muutosten ja mm. kuntaliitosten vuoksi tapahtu- nut intressien vaihtuminen näyttäytyy myös maakunta- kaavan joustamattomuutena ja osittaisena vanhentunei- suutena, heijastuen yksityiskohtaisempaan suunnitte- luun. 10

Maakuntakaavoissa käsitellyt teemat muodostavat asia- kokonaisuuksia, joita on tarkoituksenmukaista tarkastella samanaikaisesti. Tarkistamisen ensimmäisessä vaiheessa mukana olevien teemojen määrää on jouduttu käytettä- vissä olevien resurssien vuoksi rajaamaan. N

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkinnät nykyisissä maakunta- kaavoissa Vähittäiskaupan Päivitetään Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 osoite- C, ca-v, ca1, ca2, KM, suuryksiköt tut merkinnät vastaamaan 1.5.2017 voimaan tullutta MRL uudis- kme, kme/res, yleis- tusta. määräys Tavaraliikenteen Osoitetaan seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti mer- LM, lm, se terminaalialueet kittävät tavaraliikenteen rataterminaalialueet sekä selvitysalueena HCT-terminaalit (raskaat ja pitkät kuljetukset). Soidensuojelualu- Osoitetaan Valtioneuvoston päätöksen mukaiset, valtion mailla si- sl, s2 (uusi) eet jaitsevat alueet soidensuojelun täydentämisestä. Pellot MT-aluevarausmerkinnät kumotaan, osoitetaan pellot pohjakartta- MT, yleismääräys merkintänä. Arvot turvataan yleismääräyksellä. (uusi) Sähkönsiirtolinjat, Tarkistetaan olemassa olevat, valtakunnallisen energiahuollon kan- z uudet sähkönsiirto- nalta merkittävät 110, (220) ja 400 kV:n sähkönsiirtolinjat, suunnit- linjat teilla olevat uudet sähkönsiirtolinjat sekä niihin liittyvät sähköase- mat. Ampumaradat, Päivitetään seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti mer- EA, EA1, ea, ea1 moottoriurheilualu- kittävien ampumaratojen, moottoriurheilualuiden ja ajoharjoittelu- eet ja ajoharjoitte- ratojen verkosto. luradat Puolustusvoimien Päivitetään Puolustusvoimien alueet. EP, EAH, el, sv-21, alueet meluvyöhyke Geoenergia Osoitetaan maakuntakaavassa yleismääräys, jolla kannustetaan li- yleismääräys (uusi) säämään geoenergian käyttöä alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaivostoimintojen Päivitetään kaivosalueet jo toteutuneiden sekä suunnitteilla olevien EK, se (uusi), alueet sekä suoja- laajennusten mukaiseksi. Lisäksi päivitetään maakuntakaavassa sv-11, sv-1, sv-12 vyöhyke Siilinjärven Yaran ympärille osoitettu suojavyöhykkeiden rajaukset ja suunnitte- (uusi) Yaran kaivoksen lumääräykset. Lisäksi osoitetaan selvitysalueena voimassa olevan osalta maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) ja teollisuus- ja kaivostoi- mintojen (T/Ek) alueiden väli. Päijänne-Saimaa ka- uusi laiva- tai vene- nava väylä tai syväys, vesi- matkailun kehittämis- alue, parannettavan ja uuden valtatien suunnittelumääräys muuttuu VT5 Leppävirran Mahdollistetaan valtatien 5 parantaminen runkoverkkotasoisena vt/rt keskustaajaman nykyisellä tielinjauksella. Nykyinen valtatie osoitetaan merkittävästi kohdalla parannettavana valtatienä ja kolme eritasoliittymää.

Tuulivoima Kumotaan maakuntakaavassa aiemmin osoitettuja, Puolustusvoi- tv mien toimintaa haittaavia tuulivoima-alueita. Turvetuotanto Kumotaan ne turvetuotantoalueet, joilla tuotanto on lopetettu. EO1

11

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa käsiteltyjen teemo- on tarkistettu vuonna 2008 ja viimeksi 14.12.2017. jen tarkistamistarve ja teemojen tarkistamisajankohdan Uudistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. jakautuminen 1. ja 2. vaiheeseen on esitetty liitteenä 1 olevassa taulukossa. Kunkin teeman kohdalla on jo alusta- Tavoitteiden oikeusperusta vasti hahmoteltu tarkistamisen tapaa, selvitystarpeita Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maan- sekä mahdollisia reunaehtoja tarkistamiselle. Maakunta- käyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnit- kaavan tarkistamisen 2. vaiheen kaavaprosessi käynniste- telujärjestelmää maakunta-, yleis- ja asemakaavojen tään vuonna 2019. ohella. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on var- mistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä val- tion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteiden tarkoituk- Maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavojen laadintaa ohjaa- sena on myös edistää kansainvälisten sopimusten ja si- vat lain yleinen tavoite (1 §) ja alueiden käytön suunnitte- toumusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä turvata val- lun tavoitteet (5 §). Lisäksi maakuntakaavalle on esitetty takunnallisten alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksen- sisältövaatimuksia (28 §). mukaista toteuttamista.

MRL:n 28 §:n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on Maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaan valtakunnal- erityisesti kiinnitettävä huomiota lisia alueidenkäyttötavoitteita voidaan antaa alueiden-  maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdys- käyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevista asi- kuntarakenteeseen oista, joilla on:  alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen  aluerakenteen, alueidenkäytön tai liikenne- ja ener-  ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen giaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin ja teknisen huollon järjestelyihin maakunnallinen merkitys;  vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön  merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luon-  maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin nonperintöön; tai  maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaali-  valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen miseen sekä kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai  virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan hallitusohjelman mu- Lain yleisen tavoitteen mukaisesti valtakunnalliset aluei- kaisesti parhaillaan uudistamassa. 1.5.2017 voimaan tul- denkäyttötavoitteet luovat osaltaan edellytyksiä hyvälle leiden muutosten tavoitteena oli vähentää kaavoitukseen elinympäristölle sekä edistävät ekologisesti, taloudelli- ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä keventämällä ja sel- sesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kes- keyttämällä kaavoitusta ja rakentamista koskevia sään- tävän kehityksen edistämisen päämääränä on turvata ny- nöksiä sekä lisätä rakentamismahdollisuuksia. Lakimuu- kyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdolli- toksessa on poistettu ELY-keskusten kuntien alueidenkäy- suudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja tön ja rakentamisen ohjaus ja valitusoikeuden rajoittami- talous otetaan tasavertaisesti huomioon alueidenkäyttöä nen vaikutuksiltaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti koskevassa suunnittelussa. merkittäviin asioihin. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Maakuntakaavan tarkistamisen osalta MRL muutokset Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hy- koskivat erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköitä koske- viin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta ja tuetaan eri vaa sääntelyä. alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luo- daan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämi- 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- selle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. teet Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle Maankäyttö- ja rakennuslain (24 §) mukaan maakunnan yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti ole- suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa massa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. teiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnal- Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan aluei- liset alueidenkäyttötavoitteet ensimmäisen kerran den hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. vuonna 2000. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. 12

Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoiminto- Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden jen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittä- misedellytykset ja toimintamahdollisuudet. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimi- Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä vuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti ole- luonnonvarat massa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmis- Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriym- tamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen päristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuu- Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvok- delle. kaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.

Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittä- Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riit- vien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittä- tävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. mismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnalli- sesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylitys- Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä ediste- paikkojen kehittämismahdollisuudet. tään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehdi- taan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhte- Terveellinen ja turvallinen elinympäristö näisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmaston- ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymi- muutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan sestä. tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edel- Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta lyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksi- köihin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä ai- heuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toiminto- Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta mer- jen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit halli- kittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvitta- taan muulla tavoin. vien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdol- lisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijai- Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaali- sesti olemassa olevia johtokäytäviä ratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyra- tapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

13

2.5 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet

Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueiden Vuoteen 2025 ulottuvassa visiossa alueilla on saatu aikaan kehittämistavoitteista vuosille 2016 – 2019. Valtakunnalli- uutta, korkeatasoiseen osaamiseen ja kestävään kehityk- set alueiden kehittämistavoitteet toimivat yhtenä maa- seen perustuvaa kasvua. Elinvoimainen alueiden verkos- kuntakaavan tarkistuksen lähtökohdista. Alueiden kehit- toon rakentuva Suomi hyödyntää koko maan voimavaroja tämisen painopisteet ovat: tehokkaasti ja kestävästi. Julkinen, yksityinen ja kolmas 1. Uudistumisella kasvua sektori toimivat hyvässä kumppanuudessa alueiden ja pal- 2. Elinvoimaa alueverkostoista veluiden kehittämisessä. 3. Hyvinvointia kumppanuuksilla.

2.6 Strateginen viitekehys - Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2018-2021

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakunta- työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja ra- ohjelma 2018-2021 (Pohjois-Savon liitto, 2017) on koottu kentamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seu- samaan asiakirjaan. Maakuntasuunnitelmassa käsitellään rausta aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä. Pohjois-Savon kehittämisen tärkeimmät strategiset valin- nat eli kehittämisen kärjet ja niiden kehittämistavoitteet, Hyvinvointiteknologia sekä veden prosessit ja biojalostus innovaatiopuitteiden kehittämistavoitteet sekä väestö- ja ovat uusia nousevia aloja, joita kehittämällä Pohjois-Savo työpaikkatavoitteet. Kehittämisen kärjet toimivat aluei- haluaa ottaa myös riskiä. Terveysalan kehittämisessä den älykkään erikoistumisen aloina, ja ovat samalla pohja paino on teknologisten mahdollisuuksien käyttämisessä, rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämis- mutta tarvetta on paljon myös uusien palvelu- ja toimin- toimien suuntaamiselle. Vuosille 2018-2021 suunnatussa tamallien edistämiseen. maakuntaohjelmassa puolestaan esitetään linjaukset ja toimintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi nel- Maakuntakaavoituksella pyritään edesauttamaan ja tuke- jällä eri toimintalinjalla. Lisäksi on valmistelu skenaario- maan älykkään erikoistumisen kärkien menestymistä Poh- tarkastelu eri väestö- ja työpaikkatavoitteiden vaihtoehto- jois-Savossa. jen toteutumisen edellytyksistä ja seurauksista Pohjois- Savolle. Väestöennuste Pohjois-Savolle ja seuduille on valmisteltu kolme erita- Älykkään erikoistumisen alat soista väestötavoitetta vuoteen 2040 (kuva 1). Lasken- Pohjois-Savossa on tunnistettu kuusi kehittämisen kärkeä, nassa on käytetty väestön ikärakenteen, työvoimaan osal- missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen listuvuuden, syntyvyyden, kuolevuuden sekä muuttoliik- avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kil- keen ja sen rakenteet huomioivaa laskentamallia. Väestön pailukykyä. Nämä yritystoiminnan ja kehittämisresurssien ja työvoiman laskenta on tehty maakunnan lisäksi seuduit- kohdentamisalat ovat: kone- ja energiateknologia, puun- tain, koska maakunnan tason tarkastelu peittää seutujen jalostus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu työvoiman tulevan tarjonnan suuret erot. Tässä esitetyn sekä läpileikkaavat vesi ja biojalostus. koko maakuntaa koskevien väestöennusteiden lisäksi on ennusteet esitetty Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energia- 2040 ja maakuntaohjelma 2018-2021 - asiakirjassa myös teknologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon va- seutukohtaisesti. rassa. Näiden alojen menestyminen on maakunnalle elin- tärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen ja

14

Kuva 5. Pohjois-Savon kolme väestötavoitetta vuodelle 2040 (Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakunta- ohjelma 2018-2021)

15

Trendi kuvaa vuosien 2015-2017 väestökehityksen jatku- nyt laaditun, vuoteen 2040 ulottuvan väestöennustehaa- mista vuoteen 2040. Vuosina 2010-13 maakunnan väestö- rukan kanssa. Väestötavoitteita tulkitessa täytyy kuitenkin määrä kasvoi pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Hidas vä- huomioida, että laskelmissa on huomioitu Joroisten kun- estökato alkoi taas 2014-16. Nykyisen trendikehityksen nan väestömäärä, koska Joroinen liittynee Pohjois-Savoon jatkuminen johtaa maakunnassa maakunnan väestömää- jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa. rän vähenemiseen 242.500 henkeen eli 5.300 hengellä vuoden 2016 tasoon verrattuna. Vuotuinen väestön vähe- Maakuntaohjelman toimintalinjat neminen olisi 0,2 %. Kielteisintä trendissä on työvoiman Maakuntasuunnitelman strategiassa linjattujen kärkialo- tarjonnan väheneminen lähes 15.000 hengellä, mikä joh- jen tavoitteita toteutetaan maakuntaohjelman toimenpi- taa työttömyyden laskiessakin työpaikkojen vähenemi- teillä. Toimintalinjoja ovat (1) aluetalouden uudistuminen, seen. (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipal- velut ja hyvinvointi sekä (4) saavutettavuus ja kestävä Nykyisessä väestötavoitteessa säilytetään maakunnan aluerakenne. nykyinen väestömäärä, joten keskimääräinen vuosimuu- tos on 0 %. Pohjois-Savon väestörakenteen ja työmarkki- Maakunnan saavutettavuus ja kestävä aluerakenne ovat noiden yksi heikkous on alhainen työvoiman tarjonta. Ny- maakuntakaavoituksen ja alueidenkäytön näkökulmasta kyisessä väestötavoitteessa ikäryhmittäistä työvoimantar- olennaisia. Maakuntaohjelmassa on linjattu pitkän ja ly- jontaa on nostettu keskimäärin 2,5 %-yksiköllä, lähemmäs hyen tähtäimen tavoitteita, jotka liittyvät vetovoimaisen Uudenmaan nykyistä tasoa. Tämä tarpeellinen työvoima- ja kestävän aluerakenteen luomiseen, saavutettavuutta ja osuuden nosto lisää työvoiman tarjontaa maakunnassa elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevien liikenneyhteyk- noin 8.000 hengellä. Väestömäärän säilyttäminen nykyi- sien parantamiseen ja kehittämiseen sekä liikennejärjes- sellä tasolla vaatisi muuttovoiton nostoa 3-4 kertaiseksi telmän toimivuuden kehittämiseen. nykyisestä tasosta. Saavutettavuuden ja aluerakenteen 2040 tavoitteina Tavoite+ urassa maakunnan väestötavoitetta on nostettu ovat: nykyisestä tavoitteesta 20000 henkilöllä vuoteen 2040.  Varkaus-Kuopio-Iisalmi-Suonenjoki kehittämiskäytävä Keskimääräinen vuosikasvu maakunnassa olisi 0,4 % vuo- yhteisenä työssäkäyntialueena dessa. Työvoimaosuutta on nostettu 5 %-yksiköllä. Ta-  Kattava ja houkutteleva palveluverkko voite on erittäin vaativa saavuttaa, mutta tavoite on ha-  Viihtyisä, kerroksellinen ja monimuotoinen ympäristö luttu asettaa, koska seuduittain tarkasteltuna pula työvoi-  Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta n. 80 % masta olisi nykyisellä tavoitetasolla tulossa Ylä-Savoon ja  Vt 5 100 km/h Iisalmeen saakka Varkauden seudulle ja hieman pienempänä Sisä-Savoon ja  3 h junalla Kuopiosta Helsinkiin Koillis-Savoon. Kuopion seutu pärjäisi kaikissa vaihtoeh-  Nopeat datayhteydet maailmalle doissa, luonnollisesti nykyisellä ja tavoitetasolla parem-  Helsinki-Pietari –ratayhteys Kouvolan kautta min kuin kehitystrendissä.  Toimivat henkilö- ja rataterminaalit

Väestömäärää ja työvoiman tarjontaa on nostettu huo- 2018-2021 edistettäviä tavoitteita ovat: mattavasti nykyisestä tasosta. Muuttovoitto tulee nousta Aluerakenteen kehittämistavoitteet noin 1400 henkeen vuodessa eli yli 6-kertaiseksi viime  Nopeat laajakaistayhteydet, verkkopalvelut ja cente- vuosien keskitasoon nähden. Työvoiman tarjontaa on li- rit sätty myös korottamalla ikäryhmittäistä työvoimaosuutta  Savilahden kehittäminen keskimäärin 5-yksiköllä nykytasosta.  Itä-Suomi/Pohjois-Savo/seudut yhteistyö liikennejär-

jestelmän kehittämisessä Tavoitetasolla työvoiman tarjonta lisääntyisi yli 15.000  Kirkonkylien kehittäminen hengellä, minkä ansiosta työpaikkamäärällä on kasvutilaa  noin 25.000 työpaikkaa. Tällä kasvulla voidaan tyydyttää Täydennysrakentaminen taajamissa ja rautatiease- myös Ylä-Savon, Varkauden seudun, Sisä-Savon ja Koillis- mien läheisyydessä Savon työvoiman tarve.  Puurakentamisen edistäminen  Vesistön vetovoiman hyödyntäminen Maakunnan väestötavoite 2040 on asetettu nykyisen ta-  Hajarakentamisen ohjaaminen liikenneyhteydet ja - voitteen ja tavoite+ tason väliin. Tämä tarkoittaa, että ta- palvelut huomioiden voitteen mukaan Pohjois-Savossa olisi 253 467 – 278 367 asukasta vuonna 2040. Maakuntakaavoituksessa väestö- Elinympäristön vetovoimaa edistävät ympäristöhankkeet ennuste on edellisen kerran laadittu vuonna 2012 Pohjois-  Vesien tilan parantaminen Ylä-Savossa hankkeiden Savon kaupan maakuntakaavaa 2030 varten. Silloin ta- vaikuttavuutta lisäämällä voitteeksi asetettiin 260 000 asukasta vuonna 2030. Ky- Matkailu-keskittymien ja luontomatkailun kasvu seinen koko maakuntaa koskeva väestötavoite on linjassa  Tahko-Kuopio-alue matkailun kasvun kärkenä 16

 Etelä-Konneveden kansallispuiston kehittäminen Mineraalialan liikennetarpeet  Luonto-ohjelmapalvelujen kehittäminen kansainväli-  Luikonlahden rikastamon tieyhteydet sille markkinoille  Talvivaaran eteläiset yhteydet  Luontomatkailun reitistön kehittäminen ohjelmapal-  Yaran radan sähköistys velujen näkökulmasta  Kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa ja Liikennejärjestelmän toimivuus elinkeinojen kehittämisessä  Kuopion matkakeskus – Kuopion henkilö- ja tavarara- tapiha 40 M€ Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet  Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten terminaali (Mat-  Elinkeinoelämän kannalta tärkeän vähäliikenteisen kus) ja puuterminaalit tieverkon ja muiden pullonkaulojen kehittäminen  Palveluauto- ja pyöräparkit  VT23 Varkaus-Viinijärvi perusparannus  Vaihtoehtoisten polttoaineiden (sähkö, biopolttoai-  VT5-tien tason nosto ja turvallisuuden parantaminen, neet) tankkausverkosto, biokaasun maakunnallinen Leppävirta-Kuopio tuottaminen  VT5-tien tason ja nopeuden nosto sekä turvallisuuden parantaminen, Siilinjärvi-Iisalmi Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus  VT9:n parantaminen Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Nii-  Edullinen, turvallinen, vähäpäästöinen ja palveluky- rala kyinen liikennejärjestelmä  Savon radan perusparantaminen, tarve 57 M€  Julkisen joukkoliikenteen kehittäminen erityisesti  Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki –radan parantaminen ja pääväylillä, joukkoliikennealueilla ja maakunnan rajat sähköistäminen, suunnitelmat valmiit ylittävä liikenne.  Lentoyhteyksien kehittäminen: riittävä vuorotiheys,  Henkilökuljetusten kustannustehokas yhdistäminen suorien kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja Kuo-  Liikenteen palveluistumisen edistäminen pion lentoaseman alueen palvelujen kehittäminen  Bussiliikennetarjonta opiskelijoille Kuopiossa  Saimaan kanavan sulkujen perusparannus  Kuopio-Tahko -yhteyden kehittäminen  Vesiliikenteen hyödyntäminen logistiikassa  Lentoasemien liityntäyhteydet ja charter-lennot, Var-  Älyliikenteen kehittäminen kauden yhteydet  Matkailullinen saavutettavuus ja matkaketjujen toimi-  Lippujärjestelmät, digitalisaatio, robotisaatio vuus  Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen  Liikenneturvallisuus

17

Maakuntakaavan tarkistamisen tavoitteet

3.1 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen tavoitteet

 Valtakunnallisten ja maakunnallisten intressien tunnistaminen ja keskittyminen niihin  Kaavan strategisuus, riittävä yleispiirteisyys, joustavuus  Kaavan yhteys maakuntasuunnitelmaan ja maakun- talakiehdotuksen mukaiseen maakuntastrategiaan  Sähköisen maakuntakaavan hyödyntäminen, mikäli siihen on resursseja. Maakuntakaavan palautteenan- nossa hyödynnetään käytössä olevaa sähköistä pa- lautejärjestelmää Haravaa.  Tarkistuksen 1. ja 2. vaihe muodostavat yhdessä Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, jolloin kaava on yhtenä karttana ja selostuksena.

3.2 Seudullisuuden määritteleminen

Maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä nykyiset mer- kinnät käydään läpi ja kaavassa osoitetaan jatkossa vain aidosti seudullisia toimintoja.

Seudullisuuden kriteereiksi on määritelty seuraavaa:  Käsiteltävän asian / merkinnän tulee olla vähintään seudullisesti merkittävä, mieluiten maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti merkittävä. Paikallisesti merkit- tävät asiat ratkaistaan kuntakaavoituksessa.  Merkintöjen painopiste on nykytilan kuvaamisen si- Kuva 6. Kaava-alue. Joroinen ei vielä kuulu Pohjois-Savon maakuntaan. jaan tulevaisuuden alueidenkäyttöä kuvaavaa  Merkinnöillä edistetään valtakunnallisia alueiden- 3.4 Kaavan selvitykset käyttötavoitteita

 Merkinnät edistävät Pohjois-Savon maakuntasuunni- Kaavan laatimista varten on tehty seuraavat selvitykset: telman / maakuntastrategian pitkän aikavälin tavoit-  Maakuntakaavan seuranta 2016 (Pohjois-Savon liitto teiden toteutumista. 2017)  Pohjois-Savon kohdennettu geoenergiaselvitys (FCG 3.3 Kaava-alue Oy, 2017)  Pohjois-Savon ampumarataselvitys (Sweco Ympä- Maakuntakaavan tarkistaminen koskee kaikkia Pohjois- ristö Oy, 2017) Savon liiton 18 jäsenkuntaa: Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuru-  Pohjois-Savon moottoriurheilurataselvitys (Sweco vesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Ympäristö Oy, 2017) Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo,  Nuojua (Vaala) - Huutokoski (Joroinen) 400 kV:n voi- Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kaava-alue on majohto, taustaselvitys maakuntakaavaa varten esitetty oheisella kartalla. Kaavan mittakaava on 1:200 (Fingrid Oyj 2018) 000.  Kaavan vaikutusten arviointi (Pöyry 2018)

Kaava-alueena on Pohjois-Savon maakunta. Etelä-Savon Kaavan laadinnassa käytetty muu tausta-aineisto on koko- maakuntaan kuuluva Joroisten kunta siirtynee osaksi Poh- naisuudessa lueteltu kappaleessa 10. jois-Savoa jollain aikavälillä ja Joroisten kunnan alue huo- mioidaan Pohjois-Savon maakuntakaavan 1. vaiheen tar- kistamiseen liittyvien selvitysten valmistelun yhteydessä soveltuvilta osiltaan.

18

3.5 Muutokset luonnoksesta ehdotusvai-  Yaran suojavyöhykkeen (sv-12) määräyssisältöä muu- heeseen tetaan. Lausuntojen perusteella oltiin lisäämässä lau- suntopyyntövelvoitteisiin myös ilmailuviranomaiset, Luonnosvaiheen palautteen johdosta tehtiin mutta lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa ilmailuvi- täsmennyksiä seuraavissa teemoissa: ranomaisen ja puolustusvoimien lausuntopyyntövel-  puuterminaaleista osoitetaan Liikenneviraston raaka- voite poistetaan sv-12 kohdalta, koska lentoestelupa- puuterminaalit lukuun ottamatta Lapinlahtea ja käytäntö koskee joka tapauksessa kaikkea korkeaa ra- Keveliä, uutena Alapitkä kentamista.   LUT:n selvityksen mukaan HCT-terminaalien tavoitel- HCT-varaus lisätään Tuusjärvelle, poistetaan Toiva- lut sijainnit ohjaamaan yksityiskohtaisempaa suunnit- lasta ja siirretään Varkaudessa Pohjoiselle portille. telua Myös merkinnän määräyssisältöä tarkistetaan   pelto eli maatalousalueiden yleismääräyksen täsmen- Puolustusvoimien sv-8 merkinnän rajausta muute- täminen taan, merkinnän kuvaus ja määräys tarkistetaan. Suo- javyöhykkeeseen liittyvät liiteasiakirjat ja selostus  puolustusvoimien Rissalan suojavyöhykkeen laajen- korjataan nus ja sv-6:n suunnittelumääräyksen täsmennys kos-  kemaan myös kaavoitusta. Leppävirran kohdalla VT5:een liittyen kaavaselostuk- sesta poistetaan maininta toisen eritasoliittymän  YARA:n aluetta koskevat tarkennukset, poistamisesta. Tilaa vaativan kaupan kme-merkintä mm. selvitysaluemerkinnän lisäys osallisten palaut- siirretään Leppävirralla (tekninen siirto) teen perusteella  Vaikutusten arviointia täydennetään ja tiivistetään  VT5:n Leppävirran kohtaa koskevat muutokset

 ampumaratoihin Leppävirran lisäys ja moottoriurhei- luratoihin Tervon lisäys 3.7 Muutokset ehdotusvaiheen nähtävil- läolon jälkeen Seuraavat asiat siirretään maakuntakaavan 2. vaiheeseen: Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.6.-15.8.2018. Ehdotuk-  puuterminaaleista muut mahdollisesti seudulliset ter- sesta saatiin 77 kirjallista palautetta. Palautteesta noin minaalit aineiston puutteellisuuden johdosta kolmasosa oli viranomaistahoilta, joilla ei enää tässä vai-  pelto eli maatalousalueita koskeva taajamatoiminto- heessa ollut juurikaan huomautettavaa. Valtaosa palaut- jen suunnittelumääräyksen muutos teesta tuli yksityishenkilöiltä tai yhteisöiltä. Sisällön osalta  maisema-alueiden käsittely palautteessa korostuu kaksi teemaa – Yara Suomi Oy:n Sii- linjärven kaivosalueeseen liittyvät merkinnät sekä ampu- 3.6 Muutokset ehdotusvaiheessa viran- maradat.

omaislausuntojen perusteella Ehdotusvaiheen palautteen perusteella maakuntakaava- karttaan tai Merkinnät- ja määräykset -asiakirjaan ei tehty Alustavasta ehdotuksesta 28.3.-30.4.2018 saatujen viran- muutoksia. Tätä kaavaselostusta sen sijaan on korjattu tai omaislausuntojen, 15.5.2018 käydyn viranomaisneuvot- tarkistettu mm. sivulta 45 puretun sähkölinjan tietojen telun sekä Puolustusvoimien ja Siilinjärven kunnan kanssa osalta, luonnonsuojelulailla toteutettavan kohteen Petä- 12.6.2018 käydyn neuvottelun perusteella kaavaehdotuk- jäjärvi-Joutenjoki pinta-alatiedon tarkistamisen sekä geo- sesta korjataan seuraavia asioita: energian kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Myös kaavan vaikutusten arviointia on muokattu.

19

Kaavaratkaisu, merkinnät ja määräykset

4.1 Koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset

Vähittäiskaupan suuryksiköt Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat ovat seuraavat, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta:

Maakuntakaavojen alueet, joilla seudullisesti Seudullisesti merkittävän merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja vähittäiskaupan suuryksikön muu kuin 4000 k-m2 koon alaraja Tilaa vaativa erikoiskappa A 11.001, A 11.004, A 11.005, A1 11.001, A1 11.001, A1 11.003, TP 11.813, TP 11.815, TP1 11.811, TP1 11.814, TP1 Kuopio 11.815, TP1 11.816, T 11.800 12000 A1 21.001, TP1 21.810, T 21.800, T 21.801, T 21.803, T Iisalmi 21.804 7000 A 13.001, A 13.002, A 13.003, TP1 13.810, TP2 13.811, T Siilinjärvi 13.801, T 13.802 7000 Varkaus A1 51.001, TP1 51.801, T 51.800, T 51.806, A/RM 51.003 7000 Lapinlahti A1 24.001 5000 Leppävirta A1 52.001, T 52.801 5000 Kiuruvesi A1 23.001, T 23.800 5000 Suonenjoki A1 31.001 5000 Muu erikoiskauppa A 11.001, A 11.004, A 11.005, A1 11.001, A1 11.001, A1 11.003, TP 11.813, TP 11.815, TP1 11.811, TP1 11.814, TP1 Kuopio 11.815, TP1 11.816, T 11.800 5000

Muilla kuin edellä mainituilla alueilla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2 koko maakunnassa. Päivittäistavarakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää kaupan kilpailun toteutumista.

Taajamatoimintojen alueet Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön.

Potentiaaliset tuulivoima-alueet Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikun- nalta koko kunnan alueella. Myös alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista pientuulivoimaloista tulee pyytää Pääesikunnan lausunto, mikäli kiinteistö mille voimala rakennetaan, rajoittuu Puolustusvoimien käytössä ole- vaan alueeseen.

Tuulivoima-aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomi- oon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet.

20

21

4.2 Vähittäiskaupan suuryksiköt

Tavoite Iisalmessa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa alaraja on ase- Tarkistetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat maa- tettu päivittäistavarakaupassa ja muussa erikoistavara- kuntakaavamerkinnät vastaamaan 1.5.2017 voimaan tul- kaupassa 3000 k-m2:iin. MRL muutoksessa vähittäiskau- lutta maankäyttö- ja rakennuslakia (HE 251/2016). pan suuryksikön koon alaraja on muutettu 2000 km2:stä 4000 km2:iin, joten seudullisesti merkittävän vähittäis- Lähtökohdat kaupan suuryksikön koon alaraja ei voi olla tätä alempi. Ympäristöministeriö on 1.6.2016 vahvistanut Pohjois-Sa- Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää koski aiem- von kaupan maakuntakaavan 2030. Kaavassa ratkaistiin missa säädöksissä myös siirtymäsäännös, jonka mukaan seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ei lasketa vähittäis- verkosto. Vahvistamisen jälkeen maankäyttö- ja raken- kaupan suuryksiköksi 15.4.2017 saakka. Nyt vähittäiskau- nuslaissa on tehty vähittäiskaupan suuryksiköiden sijain- pan suuryksiköksi lasketaan siis myös yli 4000 k-m2 kokoi- ninohjaukseen liittyviä muutoksia, joilla on vaikutuksia set tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. kaupan maakuntakaavassa tehtyihin ratkaisuihin. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaa varten laadittiin Kyseisessä 1.5.2017 voimaan tulleessa maankäyttö- ja ra- vuonna 2013 kaupan palveluverkkoselvitys herkkyysana- kennuslain uudistuksessa vähittäiskaupan suuryksikön lyyseineen (Pohjois-Savon liitto, 2013). Lähtökohtana pal- pinta-alaraja nostettiin 2 000 neliömetristä 4 000 ne- veluverkkoselvityksessä seudullisesti merkittävän vähit- liömetriin sekä poistettiin velvoite osoittaa maakuntakaa- täiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelylle asetti van keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryk- MRL mukainen vähittäiskaupan suuryksikön pinta-ala, siköiden enimmäismitoitus. Lisäksi luovuttiin velvoit- joka tuolloin oli 2000 k-m2. Lisäksi seudullisuuden merkit- teesta ottaa maakunta- ja yleiskaavoituksessa huomioon tävyyttä määriteltäessä tarkasteltiin myymälöiden ko- kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö koon perustuvaa väestöpohjaa sekä myymälätehok- muualle kuin keskusta-alueelle. Vähittäiskaupan suuryksi- kuutta. Väestömäärän kehityksessä ja kaupan toimin- kön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue. taympäristössä ei ole tapahtunut sellaisia merkittäviä Suuryksikkö voidaan kuitenkin sijoittaa myös muualle muutoksia, joiden vuoksi seudullisuuden alarajaa tarvit- edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus ote- sisi lähteä uudelleen tarkastelemaan selvityksin. taan sijoituksen perusteena huomioon. Lisäksi vähittäis- kauppaa koskevissa erityisissä säännöksissä oleva täs- Tämän perusteella, koska MRL muutoksen vuoksi seudul- mennetty valtuutus antaa asemakaavoissa kaupan laa- lisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon ala- tuun ja kokoon liittyviä asemakaavamääräyksiä kumot- raja ei voi olla alempi kuin vähittäiskaupan suuryksikön tiin. pinta-alaraja, nostetaan seudullisen yksikön alaraja vas- taamaan MRL mukaista vähittäiskaupan suuryksikön Kaavaratkaisu pinta-alarajaa (4000 k-2). Lisäksi tarkistetaan taulukkoa Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön vuonna 2013 Kuopioon liittyneen Nilsiän osalta siten, että koon alaraja: Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n erityi- seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön siin sisältövaatimuksiin sisältyy velvoite esittää merkityk- koon alaraja on siellä 4000 k-m2. Pohjois-Savon kaupan seltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon ala- maakuntakaavan laatimisen jälkeen Kuopioon on liittynyt raja maakuntakaavassa. Pohjois-Savon kaupan maakunta- myös muita kuntia, joten tässä yhteydessä on tarkoituk- kaavassa 2030 on asetettu koko maakuntakaava-aluetta senmukaista yhdenmukaistaa seudullisuuden alarajat ko. koskeva suunnittelumääräys (yleismääräys), jossa on kunnissa. Näin ollen kuntaliitosten myötä Kuopioon liitty- määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan neissä kunnissa (Nilsiä, Maaninka, Juankoski) seudullisesti suuryksikön koon alarajat. merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2.

Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat, k-m2 Päivittäis- tavarakauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuopio (pl. Nilsiä, Maaninka, Juankoski) 4000 12000 5000 Iisalmi, Siilinjärvi, Varkaus 4000 7000 4000 Lapinlahti, Leppävirta, Kiuruvesi, Suonenjoki, 4000 5000 4000 Muut alueet 4000 4000 4000

22

Kuva 7. Seudullisesti merkittävien kaupan suuryksikköjen ja reservialueiden sijoittuminen.

23

Kaavajärjestelmän mukaisesti merkitykseltään seudulliset etta koskevaa suunnittelumääräys kumotaan. Alla ole- vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaa- vaan yleismääräystaulukkoon on päivitetty MRL säädök- voissa. Vaikutuksiltaan paikalliset vähittäiskaupan suuryk- sen mukaiset muutokset. Taulukossa on esitetty vain yli siköt ratkaistaan kuntakaavoissa eli yleiskaavoissa ja ase- 4000 k-m2 seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan makaavoissa. Nyt tehdyn muutoksen johdosta maakunta- suuryksikön koon alarajat. Siten muilla kuin taulukossa kaavalla ei siten enää ohjata alle 4000 k-m2 kokoisten vä- mainituilla alueilla on seudullisesti merkittävän vähittäis- hittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Ko. myymälöi- kaupan suuryksikön koon alaraja 4000 k-m2. den koko ja sijainti ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Lisäksi informatiivisena asiana todetaan, että päivittäista- On huomattava, että kuvassa 6 osoitetut, 4000 k-m2 suu- varakaupassa seudullisesti merkittävän yksikön koon ala- remmat seudullisten suuryksiköiden koon alarajat ovat raja on 4000 k-m2 koko maakunnassa. Yleismääräykseen voimassa vain kaavan koko maakuntakaava-aluetta koske- liittyvät liitekartat pysyvät voimassa, niitä muutetaan vain vissa suunnittelumääräyksissä mainituilla alueilla, eivät seudullisesti merkittävän yksikön kokoa kuvaavan taulu- koko kunnan alueella. kon ja tietojen osalta.

Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan tarkistuksen vuoksi myös Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030 koko maakuntakaava-alu-

Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat ovat seuraavat, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta:

Seudullisesti mer- kittävän vähittäis- Maakuntakaavojen alueet, joilla seudullisesti merkittävän vähit- kaupan suuryksikön täiskaupan suuryksikön koon alaraja muu kuin 4000 k-m2 koon alaraja Tilaa vaativa erikoiskappa

A 11.001, A 11.004, A 11.005, A1 11.001, A1 11.001, A1 11.003, TP 11.813, TP 11.815, TP1 11.811, TP1 11.814, TP1 11.815, TP1 Kuopio 11.816, T 11.800 12000

Iisalmi A1 21.001, TP1 21.810, T 21.800, T 21.801, T 21.803, T 21.804 7000 A 13.001, A 13.002, A 13.003, TP1 13.810, TP2 13.811, T 13.801, Siilinjärvi T 13.802 7000

Varkaus A1 51.001, TP1 51.801, T 51.800, T 51.806, A/RM 51.003 7000 Lapinlahti A1 24.001 5000 Leppävirta A1 52.001, T 52.801 5000 Kiuruvesi A1 23.001, T 23.800 5000 Kuopio / Nilsiä A1 43.001 5000 Suonenjoki A1 31.001 5000 Muu erikoiskauppa

A 11.001, A 11.004, A 11.005, A1 11.001, A1 11.001, A1 11.003, TP 11.813, TP 11.815, TP1 11.811, TP1 11.814, TP1 11.815, TP1 Kuopio 11.816, T 11.800 5000

Muilla kuin edellä mainituilla alueilla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2. Päivittäistavarakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2 koko maakunnassa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää kaupan kilpailun to- teutumista.

24

Keskusta-alueita koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset

Tavoite ollut tarpeen osoittaa enimmäismitoitusta kerrosneliö- MRL muutoksessa on luovuttu velvoitteesta osoittaa kes- metreinä, jos kaavan vaikutusten arviointi ei sitä ole edel- kusta-alueita koskevia enimmäismitoituksia. Vähittäis- lyttänyt. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee maakun- keskustatoimintojen alueille enimmäismitoitusta ei ole takaavassa osoittaa vain kaavassa osoitettujen keskustan osoitettuKuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen. Muille kes- ulkopuolella sijaitseville kaupan suuryksiköille. kustatoimintojen alueille enimmäismitoitus on osoitettu.

Lähtökohdat Ratkaisu Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n erityisiin sisältövaa- Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 keskusta- timuksiin on aiemmin sisältynyt velvoite osoittaa maa- mitoitukset on esitetty keskusta-alueita (C, ca-v, ca1, ca2) kuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäis- koskevissa suunnittelumääräyksessä. Nämä enimmäismi- mitoitus riittävällä tarkkuudella. Velvoite enimmäismitoi- toitukset kumotaan MRL 71 b § muutoksen perusteella tuksen osoittamiseen on koskenut keskustojen ulkopuo- tässä maakuntakaavassa. Paikalliskeskus ca3 -merkintö- lella sijaitsevien vähittäiskaupan suuryksikköjen ohella so- jen osoittamille alueille ei ole saanut sijoittaa seudullisesti veltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Suurim- merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, linjaus säilyte- pien kaupunkien keskustatoimintojen alueilla ei ole aina tään. Ca3-merkintään eikä sen suunnittelumääräykseen tule tässä maakuntakaavassa muutoksia.

Kuva 8. Erilaisia keskustatoimintojen alueita ja alakeskuksia koskee maakuntakaavassa erilaiset kauppaan liittyvät määräykset. 25

Keskustatoimintojen alue (C)

Merkinnällä osoitetaan Iisalmen, Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden keskustojen ydinalueet, joille sijoit- tuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluita, vähittäiskaupan suuryksiköitä ja asumista. Merkinnän osoit- tamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä.

Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämi- selle ja monipuolisten erikoiskaupan palveluiden sijoittumiselle sekä erityisesti Kuopion keskustassa kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen sijoittumiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alu- een kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristön arvoihin, saavutettavuuteen sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkira- kenteeseen.

Alueiden käytön suunnittelussa on hyvä yhdistää asumista, liiketiloja ja toimistoja yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdyskun- tarakenteen kaupunkimaisuus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kes- tävin periaattein. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävely- ja pyöräilypainotteisiin ratkaisuihin ja kä- velykeskustojen kehittämiseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja sujuvien matkaketjujen muodostamiseen liikennemuodosta toiseen.

Keskustatoimintojen alakeskus (ca1)

Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä, vahvoja keskustatoimintojen alakeskuksia, joihin sijoittuu seudullisia palveluita sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähit- täiskaupan suuryksiköitä.

Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä monipuo- listen palveluiden ja asumisen sijoittumiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota yhdys- kuntarakenteen eheyttämiseen, viihtyisän elinympäristön luomiseen, kulttuuriympäristön arvoihin sekä joukkoliiken- teen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumi- sen kehittämiseen

Keskustatoimintojen alakeskus, Savilahti (ca-v)

Merkinnällä osoitetaan keskustoimintojen alakeskus, johon sijoittuu kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä opetuksen, työpaikkojen, palveluiden ja asumisen alueita. Alu- eelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä.

Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien opetuksen, työpaikkojen, palveluiden ja asumisen tasapainoiselle sijoittumiselle. Alueiden käytön suunnittelussa tulee huolehtia vetovoimaisen Savilahden alakeskusalueen kehittämisestä, alueen toiminnallisesta liittymisestä Kuopion kes- kustatoimintojen alueeseen ja vaihtoehtoisista kaupan suuryksikköjen paikoista.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, viihtyisän elinympäristön luomiseen sekä kulttuuriympäristön arvoihin. Huomiota on kiinnitettävä sujuviin matkaketjuihin ja eri- tyisesti hyviin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin.

26

Keskustatoimintojen alakeskus (ca2)

Merkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alakeskuksia, joihin sijoittuu seudullisia palveluita sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä.

Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä monipuo- listen palveluiden ja asumisen sijoittumiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota yhdys- kuntarakenteen eheyttämiseen, viihtyisän elinympäristön luomiseen, kulttuuriympäristön arvoihin sekä joukkoliiken- teen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumi- sen kehittämiseen.

Keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevat vähittäiskaupan suuryksiköt

Tavoite oli kuvata tosiasiallista kaupan laatua mahdollisimman Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n mukaan vähittäis- hyvin. Kme-merkinnällä osoitettiin pääasiassa tilaa vaati- kaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on kes- vaa kauppaa, KM-merkinnällä muuta erikoiskauppaa ja kusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ot- päivittäistavarakauppaa. Poikkeuksena tästä ovat kaksi taen ole perusteltu. MRL uudistuksessa on luovuttu vel- keskustan ulkopuolella sijaitsevaa aluetta: Kuopion Mat- voitteesta ottaa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa kus ja Siilinjärven Green Valley. Niissä toimialaliukumaan vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alu- kuuluvat oheistuotteet eli ns. ei-keskustahakuinen muu eelle. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijainti- erikoiskauppa osoitettiin muuna erikoiskauppana KM- paikka on kuitenkin edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö merkinnällä, mutta suunnittelumääräyksellä rajoitettiin voidaan sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle edellyt- keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittumista alueille. täen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan si- Matkusta ja Green Valleytä koskevien kaavaratkaisujen joituksen perusteena huomioon. Palvelujen saavutetta- tavoitteena oli siten osoittaa keskustojen ulkopuolelle ti- vuudella tarkoitetaan kaupan palveluiden sijoittumista laa vaativan kaupan lisäksi sellaista muuta erikoiskaup- suhteessa asuinalueiden sijoittumiseen ja mahdollisuuk- paa, joka ei sovellu keskustoissa toteutettavaksi. sia saavuttaa nämä palvelut eri kulkumuodoilla, myös kä- vellen ja polkupyörällä. Lisäksi sijoitettaessa vähittäiskau- Kaupan maakuntakaavan laadinnan jälkeen on käynyt pan suuryksiköitä keskusta-alueiden ulkopuolelle täytyy ilmi, että kaavaratkaisu kaupan osalta on liian yksityiskoh- huomioida MRL 71 b § mukaiset sisältövaatimukset. tainen, huomioiden maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus yleispiirteisenä alueidenkäytön suunnitelmana. Kuntien Lähtökohta toimivaltaa kaavoituksen ja poikkeuslupamenettelyn Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kaavaratkai- osalta on viime aikoina vahvistettu, joten myös maakun- sussa keskusta-alueiden ulkopuolelle on mahdollistettu takaavaratkaisun tulisi antaa lisää liikkumatilaa yksityis- uutta liiketilaa 287 600 k-m2. Vuoden 2014 tietojen mu- kohtaiselle kaavoitukselle. kaan näillä kaupan alueilla sijaitsi vuonna 2014 olemassa Kaupan laadun ja sijainnin määrittely tulisi olla jo maakun- olevaa kauppaa suunnilleen saman verran, 292 800 k-m2. takaavatasolla joustavaa. Uuden liiketilan osoittamisella keskustojen ulkopuolelle pyrittiin mahdollistamaan vaihtoehtoiset kaupan sijainti- Ratkaisu paikat ja sitä kautta mahdollistamaan kaupan kilpai- Tällä maakuntakaavalla tarkennetaan keskustan ulkopuo- luedellytyksiä. Keskustojen ulkopuoliset seudullisesti lella sijaitsevien vähittäiskaupan suuryksiköiden KM- ja merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet sijoit- kme-merkintöjen suunnittelumääräyksiä siten, että Poh- tuvat jo olemassa olevaan tai suunnitellun yhdyskuntara- jois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 määritelty kenteen yhteyteen. Valtaosa (81%) keskustan ulkopuo- alueen enimmäismitoitus on maakuntakaavan tehtävä ja lelle sijoittuvasta uudesta kaupan kerrosalasta on tilaa tarkoitus yleispiirteisenä kaavana huomioiden ”sitova” eli vaativaa kauppaa. ohjeena kuntakaavoitukselle, jossa se täsmentyy ja tar- kentuu. Kaupan laatu ja tarkka sijainti puolestaan määri- Osa keskustan ulkopuolelle sijoittuvista kaupan alueista tellään pääosin kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan on osoitettu kaupan maakuntakaavassa kahdella erilli- ohjausvaikutus säilyy edelleen vahvana alueen enimmäis- sellä merkinnällä KM ja kme. Merkintätavan tavoitteena mitoituksen määrittelyn osalta. 27

Kuva 9. Maakuntakaava ohjaa kaupan suuryksiköiden sijoittumista yleispiirteisesti.

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 vahvistet- kaupan sijainninohjaus sälytettäisiin maakuntakaavatason tua keskustan ulkopuolella sijaitsevien suuryksikköaluei- sijaan kuntatasolle. den määrää, enimmäismitoitusta tai yleispiirteistä sijain- tia ei muuteta. Kaupan maakuntakaavan suunnittelu- Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa Siilinjärven määräyksissä esitetyt yksityiskohtaiset kaupan laatua Green Valleylle ja Kuopion Matkukselle annettiin KM-mer- koskeva taulukot kumotaan. Ne esitetään kuitenkin kintään liittyen lisäsuunnittelumääräyksiä. Niiden tavoit- osana kaavaselostusta tämän maakuntakaavan yhtey- teena oli osoittaa keskustojen ulkopuolelle tilaa vaativan dessä, sillä kaupan laatua tulkitaan jatkossa ohjeellisena, kaupan lisäksi sellaista muuta erikoiskauppaa, joka ei kau- vain enimmäismitoitus tulkitaan maakuntakaavan yleis- pan laatu ja koko huomioon ottaen sovellu sijoitettavaksi piirteisyys huomioiden sitovana (kuva 8). keskustatoimintojen alueille (ns. ei-keskustahakuista muuta erikoiskauppaa). Nykyisen toimialaliukumaa tulkin- Kaavaratkaisulla toteutetaan uutta MRL mukaista lin- nan mukaan (Suositus tilaa vaativan erikoistavaran kau- jausta luopua kaupan laatuluokituksesta. Maakuntakaa- pan tulkinnasta, 2000) esim. Ikean tapainen huonekalu- vatasolla jo aiemmin ratkaistu kaupan laatu toimii oh- kauppa on luokiteltu muuksi erikoiskaupaksi, vaikka sitä ei jeena yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Tämän tilaa vaativan luonteensa vuoksi voida sijoittaa keskusta- vuoksi kaavaratkaisua tarkistettaessa KM- ja kme-merkin- alueille. nät säilytettiin erillisinä, sillä merkinnät ohjaavat kunta- kaavoitusta jo sinällään kaupan laadun määrittelyn osalta. Green Valleyn ja Matkuksen lisämääräykset poistetaan. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kaupan laatu ja KM-merkinnän suunnittelumääräys katsotaan riittäväksi tarkka sijainti ratkaistaan kaupan palvelujen saavutetta- ohjaamaan vähittäiskaupan suuryksiköiden suunnittelua vuuteen perustuen. Ratkaisussa huomioidaan siten saavu- niin, ettei niillä ole haitallista vaikutusta keskusta-alueiden tettavuus eri kulkumuodoilla sekä kaupan palvelujen si- kaupallisiin palveluihin. joittuminen suhteessa asuinalueisiin. Lisäksi huomioidaan Kaavaratkaisusta ei aiheudu selvitystarvetta, koska Poh- MRL 71 b § mukaiset sisältövaatimukset. jois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 vahvistettua keskustan ulkopuolella sijaitsevien suuryksikköalueiden Tilaa vaativan kaupan merkintöihin (kme ja kme/res) lisä- määrää, enimmäismitoitusta tai yleispiirteistä sijaintia ei tään suunnittelumääräys, jonka mukaan kokonaismitoi- muuteta. Kaupan palvelujen saavutettavuus on tarkas- tuksen puitteissa alueilla voisi toteuttaa muuta erikois- teltu ko. kaavassa voimassaolevan lainsäädännön mukai- kauppaa tai päivittäistavarakauppaa paikallisesti merkit- sesti. tävänä. Paikallisesti merkittävän kaupan sijoittumisedelly- tykset tutkittaisiin ja ratkaistaisiin kuntakaavoituksella. Kaupan laatua tulkitaan jatkossa yksityiskohtaisessa kaa- Näin ollen maakuntakaavassa ratkaistun enimmäismitoi- voituksessa ohjeellisena kuvan 8. taulukon perusteella. tuksen puitteissa alueelle voi syntyä myymäläkeskittymä, Enimmäismitoitus tulkitaan maakuntakaavan tehtävä ja mutta se antaisi liikkumavaraa kuntakaavoitukselle kau- tarkoitus yleispiirteisenä kaavana huomioiden sitovana eli pan laadun määrittelemisen suhteen. Määräyksen myötä ohjeena kuntakaavoitukselle, jossa se voi myös täsmen- myös vältetään tilanne, että seudullisesti merkittävän tyä. 28

Muu Päivittäis- erikoistavara- Tilaa vaativa Alue Kunta Merkintä Mitoitus Yhteensä tavarakauppa kauppa kauppa Kiuruvesi Kiuruvesi 2014 3 900 0 0 3 900 Uusi 7 000 0 0 7 000 kme Enimmäismitoitus 10 900 0 0 10 900 Marjahaka Iisalmi 2014 22 800 0 0 22 800 Uusi 20 000 0 0 20 000 kme Enimmäismitoitus 42 800 0 0 42 800 Green Valley Siilinjärvi 2014 0 0 0 0 Uusi 28 900 0 0 28 900 kme Enimmäismitoitus 28 900 0 0 28 900 2014 0 0 0 0 Uusi 22 200 900 21 300 0 KM Enimmäismitoitus 22 200 900 21 300 0

Green Valley yhteensä 51 100 900 21 300 28 900 Vt 9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys Siilinjärvi 2014 0 0 0 0 Uusi 15 000 0 0 15 000 kme Enimmäismitoitus 15 000 0 0 15 000 Päiväranta Kuopio 2014 15 000 15 000 0 0 Uusi 5 000 5 000 0 0 KM Enimmäismitoitus 20 000 20 000 0 0 Pieni Neulamäki Kuopio 2014 0 0 0 0 Uusi 0 0 0 0 kme/res. Enimmäismitoitus 0 0 0 0 Vt 5 länsi (Volttikatu) Kuopio 2014 40 000 500 0 39 500 Uusi 20 000 0 0 20 000 kme Enimmäismitoitus 60 000 500 0 59 500 Vt 5 itä (Leväsentie) Kuopio 2014 51 000 0 0 51 000 Uusi 20 000 0 0 20 000 kme Enimmäismitoitus 71 000 0 0 71 000 2014 14 000 0 14 000 0 Uusi 0 0 0 0 KM Enimmäismitoitus 14 000 0 14 000 0

Leväsentie yhteensä 85 000 0 14 000 71 000 Kolmisoppi Kuopio 2014 24 500 0 0 24 500 Uusi 5 000 0 0 5 000 kme Enimmäismitoitus 29 500 0 0 29 500 2014 17 500 14 000 3 500 0 Uusi 5 000 0 5 000 0 KM Enimmäismitoitus 22 500 14 000 8 500 0

Kolmisoppi yhteensä 52 000 14 000 8 500 29 500 Matkus Kuopio 2014 0 0 0 0 Uusi 61 000 0 0 61 000 kme Enimmäismitoitus 61 000 0 0 61 000 2014 87 500 3 300 84 200 0 Uusi 9 500 0 9 500 0 KM Enimmäismitoitus 97 000 3 300 93 700 0

Matkus yhteensä 158 000 3 300 93 700 61 000 Nilsiä Kuopio 2014 0 0 0 0 Uusi 7 000 0 0 7 000 kme Enimmäismitoitus 7 000 0 0 7 000 Suonenjoki Suonenjoki 2014 2 600 0 0 2 600 Uusi 7 000 0 0 7 000 kme Enimmäismitoitus 9 600 0 0 9 600 Leppävirta Leppävirta 2014 0 0 0 0 Uusi 7 000 0 0 7 000 kme Enimmäismitoitus 7 000 0 0 7 000 Pohjoinen portti Varkaus 2014 3 000 0 0 3 000 Uusi 18 000 0 0 18 000 kme Enimmäismitoitus 21 000 0 0 21 000 2014 4 000 500 3500 0 Uusi 7 000 2 000 5 000 0 KM Enimmäismitoitus 11 000 2 500 8 500 0

Pohjoinen portti yhteensä 32 000 2 500 8 500 21 000 Harjulantie Varkaus 2014 7 000 0 0 7 000 Uusi 13 000 0 0 13 000 kme Enimmäismitoitus 20 000 0 0 20 000 Varkausmäki Varkaus 2014 0 0 0 0 Uusi 10 000 2 000 5 000 3 000 KM Enimmäismitoitus 10 000 2 000 5 000 3 000 YHTEENSÄ 2014 292 800 33 300 105 200 154 300 Uusi 287 600 9 900 45 800 231 900 Enimmäismitoitus (kme+KM) 580 400 43 200 151 000 386 200 Kuva 10. Keskusta-alueiden ulkopuoliset kaupan alueet v. 2014, uusi liiketila, enimmäismitoitus sekä enimmäismitoi- tuksiin sisältyvät kaupan laadut. (Lähteet: Kaupan tietopankki / SYKE, Kuopion yritystonttiselvitys 2011, Pohjois-Savon liitto) 29

Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Vähittäiskaupan suuryksikkö (KM)

Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä kes- kustatoimintojen alueiden ulkopuolella.

Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaupan laatua koskeva mitoitus ja tarkempi sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtai- sessa kaavoituksessa. Vähittäiskaupan suuryksikkö on suunniteltava siten, ettei sillä ole yksin tai yhdessä muiden hank- keiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yk- sityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava kaupan palvelujen saavutettavuus eri kulkumuodoin sekä kaupan pal- veluiden sijoittuminen suhteessa asuinalueisiin.

Varkauden Pohjoisen portin merkintää koskee lisäksi suunnittelumääräys: Pohjoisen portin toteuttaminen tulee kytkeä yhdyskuntarakenteen laajenemiseen alueelle siten, että lähempänä kes- kustaa olevat kaupan alueet ovat ensin hyödynnetty. Pohjoisen Portin alueelle voi sijoittua myös matkailua ja ohikulke- vaa liikennettä palvelevaa toimintaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava SEVESO III-direktiivin mu- kainen suojavyöhyke ja sen aiheuttamat rajoitukset vähittäiskaupan suuryksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainnille.

Varkausmäen merkintää koskee lisäksi suunnittelumääräys: Aluetta ei voi toteuttaa ennen Varkausmäen matkailualueen toteuttamista.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus on osoitettu oheisessa taulukossa. Kaupan laadun mitoitus koskee uutta liiketilaa. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan myös 4000 k-m2 koon alittavat myy- mälät. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan nykyinen ja uusi kerrosala. Taulukosta on kumottu kaupan laatua kos- kevat sarakkeet.

Alue Kunta Merkintä Mitoitus Yhteensä Green Valley Siilinjärvi 2014 0 Uusi 22 200 KM Enimmäismitoitus 22 200 Päiväranta Kuopio 2014 15 000 Uusi 5 000 KM Enimmäismitoitus 20 000 Leväsentie Kuopio 2014 14 000 Uusi 0 KM Enimmäismitoitus 14 000 Kolmisoppi Kuopio 2014 17 500 Uusi 5 000 KM Enimmäismitoitus 22 500 Matkus Kuopio 2014 87 500 Uusi 9 500 KM Enimmäismitoitus 97 000 Pohjoinen portti Varkaus 2014 4 000 Uusi 7 000 KM Enimmäismitoitus 11 000 Varkausmäki Varkaus 2014 0 Uusi 10 000 KM Enimmäismitoitus 10 000

30

Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme)

Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa.

Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yh- dessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava kaupan palvelujen saavutettavuus eri kulkumuodoin, sujuvat henkilöauto- ja joukkoliikenteen edellytykset erityisesti Kuopion Leväsentiellä ja Volttikadulla sekä kaupan pal- veluiden sijoittuminen suhteessa asuinalueisiin.

Tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus on osoitettu oheisessa taulukossa. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan myös 4000 k-m2 koon alittavat myymälät. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan nykyinen ja uusi kerrosala. Kokonaismitoituksen puitteissa alueilla voi toteuttaa muuta erikoiskauppaa tai päi- vittäistavarakauppaa paikallisesti merkittävänä. Paikallisesti merkittävän kaupan sijoittumisedellytykset tutkitaan ja rat- kaistaan kuntakaavoituksella.

Siilinjärven Valtatie 9 ja Ranta-Toivalantien risteyksen merkintää koskee lisäksi suunnittelumääräys: Valtatie 9 ja Ranta-Toivalan tien risteyksen kaupan alueen toteuttaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun Rissalan yrityspuisto on toteutunut Ranta-Toivalan tien läheisyyteen.

Varkauden Pohjoisen portin merkintää koskee lisäksi suunnittelumääräys: Pohjoisen portin toteuttaminen tulee kytkeä yhdyskuntarakenteen laajenemiseen alueelle siten, että lähempänä kes- kustaa olevat kaupan alueet on ensin hyödynnetty. Pohjoisen Portin alueelle voi sijoittua myös matkailua ja ohikulkevaa liikennettä palvelevaa toimintaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava SEVESO III-direktiivin mukai- nen suojavyöhyke ja sen aiheuttamat rajoitukset vähittäiskaupan suuryksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainnille. Taulukosta on kumottu kaupan laatua koskevat sarakkeet.

31

Alue Kunta Merkintä Mitoitus Yhteensä Kiuruvesi Kiuruvesi 2014 3 900 Uusi 7 000 kme Enimmäismitoitus 10 900 Marjahaka Iisalmi 2014 22 800 Uusi 20 000 kme Enimmäismitoitus 42 800 Green Valley Siilinjärvi 2014 0 Uusi 28 900 kme Enimmäismitoitus 28 900 Vt 9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys Siilinjärvi 2014 0 Uusi 15 000 kme Enimmäismitoitus 15 000 Vt 5 länsi (Volttikatu) Kuopio 2014 40 000 Uusi 20 000 kme Enimmäismitoitus 60 000 Vt 5 itä (Leväsentie) Kuopio 2014 51 000 Uusi 20 000 kme Enimmäismitoitus 71 000 Kolmisoppi Kuopio 2014 24 500 Uusi 5 000 kme Enimmäismitoitus 29 500 Matkus Kuopio 2014 0 Uusi 61 000 kme Enimmäismitoitus 61 000 Nilsiä Kuopio 2014 0 Uusi 7 000 kme Enimmäismitoitus 7 000 Suonenjoki Suonenjoki 2014 2 600 Uusi 7 000 kme Enimmäismitoitus 9 600 Leppävirta Leppävirta 2014 0 Uusi 7 000 kme Enimmäismitoitus 7 000 Pohjoinen portti Varkaus 2014 3 000 Uusi 18 000 kme Enimmäismitoitus 21 000 Harjulantie Varkaus 2014 7 000 Uusi 13 000 kme Enimmäismitoitus 20 000

Tilaa vaativan kaupan suuryksikön reservialue (kme/res.)

Merkinnällä osoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksikön reservialue Kuopion Pieneen Neulamäkeen. Mer- kinnällä mahdollistetaan seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan sijoittuminen Pienen Neulamäen yri- tyspuistoon tulevaisuudessa.

Suunnittelumääräys: Alue voidaan ottaa käyttöön muiden seudullisesti merkittävien kaupan sijaintipaikkojen täytyttyä. Tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymän reservialueen enimmäismitoitus on osoitettu oheisessa taulukossa. Kaupan laadun mitoitus koskee uutta liiketilaa. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan myös 4000 k-m2 koon alittavat myymälät. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan nykyinen ja uusi kerrosala. Kokonaismitoituksen puitteissa alueilla voi toteuttaa muuta erikoiskauppaa tai päivittäistavarakauppaa paikallisesti merkittävänä. Paikalli- sesti merkittävän kaupan sijoittumisedellytykset tutkitaan ja ratkaistaan kuntakaavoituksella.

Muu Päivittäis- erikoistavara- Tilaa vaativa Alue Kunta Merkintä Mitoitus Yhteensä tavarakauppa kauppa kauppa Pieni Neulamäki Kuopio 2014 0 0 0 0 Uusi 20 000 0 0 20 000 kme/res. Enimmäismitoitus 20 000 0 0 20 000 32

33

4.3 Tavaraliikenteen terminaalialueet

Tavoite Osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ta- Terminaalitoiminta rajoittaa alueiden muuta maankäyt- varaliikenteen rataterminaalialueiden verkosto sekä selvi- töä ja aiheuttaa ympäristövaikutuksia lähialueille mm. tysaluemerkintöinä suurten ja raskaiden HCT-kuljetusten melun osalta. terminaaleihin varautumistarve maakunnan pääteiden merkittävillä risteysseuduilla. Kaavaratkaisu Maakuntakaavassa osoitetaan 12 tavaraliikenteen rata- Lähtökohdat terminaalia ja HCT-terminaalien selvitysalueina viisi pää- Viime vuosina toteutuneiden ja suunnitteilla olevien teiden risteysseutua ja lisäksi yksi, joka ei sijoitu valtatien biotuotetehdasinvestointien vuoksi puun kysyntä on voi- varteen, mutta joka on muuten sijainniltaan sopiva. makkaasti kasvamassa. Puunjalostus ja biojalostus ovat myös yksi maakuntaohjelman mukaisista Pohjois-Savon Rataterminaalit ovat Lapinlahden Alapitkää ja Juankoskea taloutta uudistavista innovaatiokärjistä. Puun käytön li- lukuun ottamatta samat kuin Liikenneviraston kehitettä- sääntyminen luo paineita logistiselle sujuvuudelle ja kes- vät ratapuuterminaalit. Liikenneviraston selvityksessä ke- kitettyjen, suurempien puuterminaalien merkitys puun hitettävänä kohteena on Lapinlahden aseman terminaali, kuljetusketjussa kasvaa. HCT-kuljetuksista yleistyvät ensin jota ei osoiteta maakuntakaavassa. Sen sijaan osoitetaan pitkät kuljetukset ja myöhemmin raskaiden kuljetusten korvaavana paikka Alapitkä, johon terminaalitoiminnat on verkosto laajenee nykyisistä kokeilureiteistä. HCT-kulje- tavoitteena pitemmällä tähtäimellä siirtää nykyisestä taa- tusten terminaalitarpeisiin maakunnallisena verkostona jamatoiminnoille häiriöitä aiheuttavasta paikasta. Juan- on tarpeen varautua jo nyt. Esitetyt HCT-terminaalipaikat kosken terminaalia voidaan käyttää niin pitkään kuin sii- perustuvat Lappeenrannan teknillisen yliopiston (2017) hen ei ole tarpeen tehdä merkittäviä korvausinvestoin- tutkimusraporttiin ”Puutavaran terminaalipaikkojen si- teja. mulointi Itä-Suomen alueella”. Maakuntakaavassa osoitettavat tavaraliikenteen ratater- Pohjois-Savon Metsäkeskus on selvittänyt hankkeessaan minaalit: Itä-Suomen laajuisesti nykyistä terminaali- ja välivarasto- Iisalmi Iisalmi verkostoa. Tavoitteena oli, että hankkeen tuloksena syn- Iisalmi Soinlahti tyisi esitys terminaalien ja välivarastojen sijainnista sekä Kaavi Luikonlahti ehdotus toimintamallista, jolla välivarastojen kunnossapi- Kiuruvesi Kiuruvesi toa voidaan hallinnoida. Tavoitteena oli myös, että selvi- Kuopio Kurkimäki tyksestä saataisiin maakuntakaavoituksen tarpeisiin tie- Kuopio Sänkimäki dot maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävistä puuter- Kuopio Juankoski minaaleista. Selvityksen tiedot jäivät kuitenkin puutteelli- Lapinlahti Alapitkä siksi, ja siksi maantiekuljetusten terminaalit käsitellään Sonkajärvi Sukeva vasta Pohjois-Savon maakuntakaava 2040:n 2.vaiheessa Sonkajärvi Kauppilanmäki yhdessä muiden terminaalien (ml. myös vesiliikenne) Suonenjoki Yläkoski kanssa. Varkaus Varkaus

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa on osoitettu pää- Maakuntakaavassa on osoitettu selvitysalueena viisi pää- osin rataverkoston yhteydessä sijaitsevia tavaraliikenteen teiden risteysseutua ja yksi muu risteysseutu, joiden alu- terminaalialueita; Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 eidenkäytössä on tarpeen pitemmällä tähtäimellä varau- Sukevalle, Iisalmeen, Kiuruvedelle, Juankoskelle, Luikon- tua HCT-terminaalitarpeisiin. Selvitysalueiden paikat ovat lahteen sekä Yläkoskelle. Lisäksi Pohjois-Savon maakunta- Iisalmessa (valtatien 5 ja kantatien 27 risteysseutu), Kuo- kaavassa on osoitettu LM/TP-merkinnällä Matkuksen lo- piossa (valtateiden 5 ja 9 risteysseutu Vehmasmäessä), Sii- gistiikka-alue, joka ei ole toteutunut. Kuopion seudun linjärvellä (valtatie 5 Räimän liittymä), Suonenjoella (val- maakuntakaavassa on osoitettu Kuopion Sorsasaloon ta- tatien 9 sekä kantateiden 69 ja 72 risteysseutu), Varkau- varaliikenteen terminaalialue. dessa (valtateiden 5 ja 23 risteysseutu) ja lisäksi Tuusnie-

men Tuusjärvellä (valtatien 9:n ja Heinävedentien risteys- Liikenneviraston päivitys ratapuuterminaaliselvityksen seutu). osalta valmistui helmikuussa 2018. Ko. selvityksen tulok- set on otettu huomioon maakaavassa muutamin poik- Tarkemmat HCT-terminaalialueeksi toiminnallisesti ja saa- keuksin, jotka on esitetty kohdassa ”Kaavaratkaisu”. vutettavuudeltaan soveltuvat paikat selvitetään esim.

maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheessa yhteistyössä

34

maakunnan, kuntien ja logistiikkatoimijoiden kanssa. Käy- Iisalmi Vt5/Vt27 tännössä lopulliset paikat voivat sijoittua usean kilometrin Kuopio Vt5/Vt9 päähän maakuntakaavassa osoitetusta risteyksestä to- Siilinjärvi Vt5(/Vt9) dennäköisesti vilkkaimmin liikennöiden tien suunnassa. Suonenjoki Vt9/Kt69/Kt72 Varkaus Vt5/Vt23 Maakuntakaavassa selvitysalueina osoitettavat HCT-ter- Tuusniemi Vt9/542 minaalien risteysseudut ovat:

Kuva 11. Tavaraliikenteen terminaalialueiden sijoittuminen. 35

Voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan tavaraliikenteen terminaalialueiden merkinnät Kuopion Matkuksessa sijaitsevaa Itä-Suomen logistiikkakeskuksen merkintää lukuun ottamatta.

Tavaraliikenteen terminaalialue

Merkinnällä osoitetaan seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät tavaraliikenteen logistisia toimintoja palvelevat alueet.

Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että merkittävät ympäristöhäiriöt viereisille alueille estetään. Toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vuoksi ei läheisyyteen tule sijoittaa uusia asuinrakennuksia tai muuta melulle herk- kää toimintaa.

se- selvitysalue (HCT-terminaalit)

Merkinnällä osoitetaan tärkeiden pääteiden risteysseutuja, joiden alueidenkäytön suunnittelussa tulee selvit- tää suurten kuljetusten terminaalialueen varaamismahdollisuudet.

Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on otettava huomioon mahdollisesta tulevasta terminaalista aiheutuvat haitalliset ym- päristövaikutukset.

36

37

4.4 Soidensuojelu

Tavoite Tavoitteena on osoittaa maakuntakaavassa soidensuoje- Ympäristöministeriön 4.11.2015 antaman ohjekirjeen mu- lutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämisestä kaan soidensuojelutyöryhmän inventointiaineistosta tun- valtion maiden osalta Valtioneuvoston päätöksen mukai- nistamat valtakunnallisesti arvokkaat suot on syytä ottaa sesti. maakuntakaavoituksessa huomioon siten, että alueille ei osoiteta maakuntakaavassa alueiden luonnonarvoja vaa- rantavaa maankäyttöä.

Kaavaratkaisu Maakuntakaavassa osoitetaan SL- ja S2-merkinnöin valta- kunnallisesti merkittäviä, valtion mailla sijaitsevia soita. Kohteet on osoitettu niiden pääsääntöisen pienialaisuu- Lähtökohdat den ja maanomistuksen sirpaleisuuden vuoksi 18 kohde- Maakuntakaavan seurantatyön yhteydessä todettiin, että merkinnällä. Alueiden tiedot ja maakuntakaavamerkintä maakuntakaavan suojelualuekokonaisuuden (merkinnät on esitetty ao. taulukossa. S, SL) tarkistaminen voidaan jättää maakuntakaavan tar- kistamisen 2. vaiheeseen. Sen sijaan vuonna 2015 ympä- Alueiden yksityiskohtaiset rajaukset esitetään ristöministerille luovutettu soidensuojelutyöryhmän eh- merkintöjen ja määräysten liitekartoissa. dotus soidensuojelun täydentämisestä huomioidaan jo tarkistuksen 1. vaiheessa valtion maiden osalta Valtioneu- sl 42.559 Luikonniemen suot (SL 53,7 ha), Kaavi voston päätöksen mukaisesti. s2 42.560 Paljakan ympäristön suot (S2 17,3 ha), Kaavi sl 42.560 Paljakan ympäristön suot (SL 72,7 ha), Kaavi Soidensuojelutyöryhmän esityksessä on määritelty luon- s2 42.561 Rauvanjärven itäpuoliset suot nonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävät suot sekä (S2 34,2 ha), Kaavi tehty ehdotus ko. kohteiden valinnasta ja rajaamisesta eri- s2 42.562 Riihivaaran ympäristön suot laisin suojelukeinoin toteutettavaksi. Lakisääteisen luon- (S2 40,5 ha), Kaavi nonsuojeluohjelman valmistelusta luovuttiin, joten koh- s2 22.547 Hoikkasuo-Räsysuo (S2 2,2 ha), Keitele teet toteutetaan puustoisten soiden osalta METSO-rahoi- sl 22.548 Valkeasuo (SL 16,8 ha), Keitele tuksella, avosoiden osalta mahdollisesti ns. vanhojen s2 23.557 Saarisuo (S2 1,0 ha), Kiuruvesi luonnonsuojeluohjelmien rahoituksella. Yksityismailla sl 52.559 Jyrinpellon-Nuutinlammen suot suojelu toteutetaan vapaaehtoisin keinoin. (SL 36,2 ha), Leppävirta

sl 52.560 Leväniemen koillispuolen suot Pohjois-Savon osalta työssä on inventoitu 144 suota, joista (SL 17,6 ha), Leppävirta soidensuojelutyöryhmä esitti 60 valtakunnallisesti arvok- sl 44.563 Honkajärven-Jysmänjärven alueen suot kaaksi (yht. 6164 ha). Valtion maille näistä sijoittuu 882 ha, (SL 167,3 ha), Rautavaara 5282 ha sijaitsee yksityismailla. Yksityisomistuksessa ole- s2 44.564 Lievisenmäen itäpuolen suot vien, valtakunnallisesti arvokkaiksi tunnistettujen soiden (S2 40,6 ha), Rautavaara maanomistajille on ilmoitettu arviointituloksesta ja tie- s2 44.565 Mustikkamäen kaakkoispuolen suot dusteltu suhtautumista suojeluun. Tässä vaiheessa maa- (S2 15,2 ha), Rautavaara kuntakaavassa ei kuitenkaan osoita yksityismaille sijoittu- sl 44.566 Venäjänlampi-Venäjänsuo-Naarvansuon via soita, koska maanomistajien suhtautuminen suojeluun luoteisosa (SL 124,3 ha), Rautavaara on vaihdellut siten, että alueita ei voi toteuttaa vapaaeh- toisesti ehdotetuin rajauksin. s2 13.555 Kuivasteenlampi (S2 1,8 ha), Siilinjärvi s2 26.552, Kangaslampi (S2 8,2 ha), Sonkajärvi s2 28.552 Petäjäjärvi-Joutenjoki (S2 15,0 ha), Vieremä sl 28.552 Petäjäjärvi-Joutenjoki (SL 73,2 ha), Vieremä

38

Luonnonsuojelualue, sl Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Suojelualue, S2

Maakuntakaavassa osoitettavat valtion mailla sijaitsevat suot:

Maakunta- Suojelu Metsähallituk- kaava- Lakisääteinen sen omalla päätöksellä, merkintä Kohdenimi Kunta suojelu, ha ha

SL Luikonniemen suot Kaavi 53,7 SL, S2 Paljakan ympäristön suot Kaavi 72,7 17,3

S2 Rauvanjärven itäpuoliset suot Kaavi 34,2 Riihivaaran ympäristön S2 suot Kaavi 40,5 S2 Hoikkasuo-Räsysuo Keitele 2,2 SL Valkeasuo Keitele 16,8 S2 Saarisuo Kiuruvesi 1,0 Jyrinpellon-Nuutinlammen SL suot Leppävirta 36,2 Leväniemen koillispuolen SL suot Leppävirta 17,6 Honkajärven-Jysmänjärven SL alueen suot Rautavaara 167,3 S2 Lievisenmäen itäpuolen suot Rautavaara 40,6 Mustikkamäen kaakkoispuolen S2 suot Rautavaara 15,2 Venäjänlampi-Venäjänsuo- SL Naarvansuon luoteisosa Rautavaara 124,3 S2 Kuivasteenlampi Siilinjärvi 1,8 S2 Kangaslampi Sonkajärvi 8,2 SL, S2 Petäjäjärvi-Joutenjoki Vieremä 73,2 15,0

39

Kuva 12. Soidensuojelualueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen.

40

41

4.5 Maatalousalueet

Tavoite Tavoitteena on osoittaa maakunnan elintarviketalouden Pohjois-Savossa tuotetaan lantaa v. 2016 arviolta 1,2 mil- kannalta tärkeät maatalousalueet. Vaihtoehtoina on joonaa m3. Lanta hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Ti- osoittaa peltoalueet pohjakartalla ja keskeiset alueet ke- lojen eläinyksikkömäärien ja lannanlevityspinta-alan li- hittämisperiaatemerkinällä, tai päivittää nykyinen merkin- sääntyessä lannan kuljetusetäisyydet kasvavat. Yhdessä täperiaate aluevarausmerkintänä, MT. Voimassaolevan vesistöjen luontaisen mataluuden ja rehevöitymisherk- maakuntakaavan maatalousalueiden merkintätavan on- kyyden kanssa pitkäaikainen ulkoinen ravinnekuormitus gelmana on, että se ei tunnista esim. Sisä-Savon marjan- on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin vesistöjen veden- viljelyalueita tai muita pienialaisia erikoisviljelyalueita, laatuongelmiin erityisesti Ylä-Savossa Iisalmen reitillä. joille maaperän laatu ja pienilmasto voi olla keskeinen me- Lannan ja kasvintuotannon sivuvirtojen hyödyntämisellä nestystekijä. biokaasuksi yritetään ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua tutkitaan mm. Savoniassa sekä Päivitetyissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa LUKE:ssa, jolla on Maaningan toimipisteessä alueen ainoa todetaan, että Huolehditaan maa- ja metsätalouden kan- maatilakohtainen biokaasulaitos. nalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkit- MT- ja MT1-aluevarausmerkinnät on voimassa olevassa tävien alueiden säilymisestä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa yhdistetty yhdeksi luo- kaksi MT. MT-alueiden rajausten lähtökohtina ovat olleet Lähtökohdat aiempien seutu- ja maakuntakaavojen aluevaraukset Käytössä oleva maatalousmaan määrä, 149 000 ha v. maankäyttö- ja maanpeite aineistolla (Corine 2000 -ai- 2016, on kasvanut lievästi viime vuosina huolimatta tilojen neisto) tarkistettuna. Koska maakuntakaavan valmiste- määrän vähenemisestä (3600 kpl v. 2015). Alueen 1150 lussa pyrittiin yleispiirteisyyteen, kaavassa esitettiin vain maidontuottajan vuosituotanto 326 miljoonaa litraa, mikä suurimmat, yhtenäiset peltoalueet. Samoin esim. van- on 14 % koko maan tuotannosta v. 2015. hoissa seutukaavoissa olleita muutamia opetusmetsäalu- eita ei osoitettu. Uusia aluevarauksia osoitettiin sen ver- Pohjois-Savon luonnonolot suosivat nurmenviljelyä, mikä ran, kuin Corine-aineisto antoi perusteita. Kaavamer- edesauttaa maidontuotannon kilpailukykyä. Pohjois-Savo kinnällä ei oteta kantaa peltojen taimituotantokäyttöön on Suomen vahvimpia maidontuotannon ja maito-osaa- tai metsittämiseen. misen alueita, maidontuotannon osuus on noin 14 % Suo- men tuotannosta. Maidontuotantoon ja -jalostukseen liit- MT-alueita on voimassa olevassa maakuntakaavassa 79 tyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut marja- kpl ja 50 551 ha. Kunnittaisen luettelon mukaan alueva- ja erikoiskasvituotantoon, juomien valmistukseen ja ka- rauksia on lukumääräisesti enemmän, koska alue voi si- lanjalostukseen. Ylä-Savossa vahvuus on maidontuotanto, joittua useamman kunnan alueelle ja on siten mukana Sisä-Savossa marjat ja Varkaudessa kalanjalostus. Ylä-Savo usean kunnan luettelossa. on maidontuotannon ohella jalostuksen ja maitotalouden osaamisen kehittämisen ydinaluetta. Maidontuotanto tu- Kaavaratkaisu kee myös lihantuotantoa ja maidontuotannon tason säi- MT-alueiden aluevarausmerkintä kumotaan. Maatalous- lyttäminen nykyisessä 310 miljoonassa litrassa edellyttää alueet ovat jatkossa osa pohja-kartta-aineistoa. Niiden jatkuvia investointeja. Maaseutuohjelmassa tavoitteena huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa maa- on nostaa vuosituotanto 340 miljoonaan litraan, mikä vaa- kuntakaavan toteutumisen pitkällä aikajänteellä varmiste- tii tilainvestointien lisäämistä ja maidontuotannon suh- taan yleismääräyksellä. Maakuntakaavan tarkistamisen 2. teellisen kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista vaiheessa täsmennetään maatalousalueiden huomioi- mista osana niiden toimintojen suunnittelumääräystä, Luomutuotannon osuus on Pohjois-Savossa noin 10 % pel- joilla on yhteensovittamistarve yksityiskohtaisemmassa topinta-alalla mitattuna. Luomutuotantoa harjoittavista suunnittelussa. PSMK:n 2040 2. vaiheessa harkitaan myös tiloista suurin osa on peltokasveja viljeleviä kasvitiloja (n. kehittämisperiaatemerkinnän käyttöä Ylä-Savon ja Kuo- 300 tilaa). Kotieläintiloja (maito/emolehmä/lihanauta) on pion seudun laajoilla peltoalueilla ja Sisä-Savon marjanvil- n. 60. Puutarhatalouden osuus on 10 % maatalouden jelyalueilla. Maakuntakaavan pohjakartalla näytetään vii- myyntituloista Pohjois-Savossa. Pohjois-Savossa viljellään meisin peltokuviotieto. Koko maakuntaa koskee yleismää- puutarhakasveja noin 450 tilalla. Mansikkaa ja vadelmaa räys: tuotetaan n. 30 % koko valtakunnan satomäärästä ja mar- jakasvien viljelyssä on peltoa noin 1300 hehtaaria. ”Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on turvattava mah- dollisuus maatalouden kannalta merkittävien hyvien ja yhtenäisten viljelyalueiden tuotantokäyttöön.”

42

Kuva 13. Voimassa olevan maakuntakaavan maatalousalueiden määrittely perustuu osittain corine -maanpeiteaineis- toon. 43

Kuva 14. Teemakartta maastotietokannan mukaisista peltokuvioista Pohjois-Savossa. Tiedot ovat vuodelta 2017. Pellot osoite- taan maakuntakaavassa pohjakarttamerkintöinä eli on huomattava, että ne eivät ole enää aluevarausmerkintöjä. 44

45

4.6 Sähkönsiirtolinjat

Tavoite Tavoitteena on tarkistaa olemassa olevat, valtakunnalli- Fingrid varautuu edelleen kantaverkon pitkän aikavälin sen energiahuollon kannalta merkittävät kantaverkon 110 kehittämissuunnitelmassa Huutokoski-Kontiolahti ja Kon- ja 400 kV:n sähkönsiirtolinjat, suunnitteilla olevat uudet tiolahti-Alapitkä 400 kV:n vaihtoehtoisiin johtoyhteyksiin. sähkönsiirtolinjat sekä niihin liittyvät sähköasemat. Lapinlahden Alapitkän ja Joensuun (Kontiolahti) välinen 400 kV:n sähkönsiirtolinja on merkitty kaavaan ohjeelli- Lähtökohdat sella katkoviivamerkinnällä Fingridin laatiman selvityksen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, mukaisesti, koska linjan tarkkaa sijaintia ei ole vielä kai- että maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa kilta osin selvitetty. Varkaudesta Joensuuhun (Kontiolahti) alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon val- johtavasta 400 kV:n sähkönsiirtolinjasta aiemmin maa- takunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voima- kuntakaavassa esitetty Varkauden eteläisempi vaihtoehto johtojen linjaukset niin, että niiden toteuttamismahdolli- on tarkistamisen yhteydessä poistettu. Ratkaisu toteutet- suudet säilyvät. Sähkön siirto suoritetaan valtakunnan ta- tavasta linjauksesta tehdään hankkeesta tehtävän lakisää- solla 110, 220 ja 400 kV:n kantaverkolla. Kantaver-kon teisen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. pohjoiseteläsuuntainen voimajohto kulkee Etelä-Savosta Sisä-Savon kautta Kuopioon ja edelleen Lapinlahdelle, Ii- Kaavin Luikonlahden ja Outokummun väliltä purettu 110 salmeen ja Kajaaniin. Sähkön syöttö kuntakeskusten säh- kV siirtolinja poistetaan maakuntakaavasta. köasemiin hoidetaan 110 kV:n linjoilla. Tarkistuksen yhteydessä osoitetaan uutena sähkönsiirto- Kaavaratkaisu linjana Alapitkältä Yaralle kulkeva, 17 km pituinen uusi 110 Muutamia tarkistuksia lukuun ottamatta kaavaan merki- kV sähkölinja. Yara rakentaa sähkölinjan parantaakseen tyt sähkönsiirtolinjat sisältyvät jo aiempiin maakuntakaa- tehtaiden tuotannon käyttövarmuutta. Tavoitteena on, voihin olemassa olevina tai ohjeellisina sähkönsiirtolin- että sähkölinja valmistuu vuonna 2018. Lisäksi maakunta- joina. Maakuntakaavan tarkistuksessa käytetään lisäksi kaavassa huomioidaan Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon si- sähkönsiirtolinjan yhteystarvemerkintää, jolla osoitetaan joittuvan biotuotetehtaan sähkönsiirtolinjojen tarve. Voi- uusia sähkönsiirtolinjoja, joiden sijaintiin ja toteuttami- majohdon linjaus koostuu olemassa olevan 110 kV voima- seen liittyy epävarmuutta, mutta ovat sähköyhtiön pitkän johdon paikalle saneerattavasta osuudesta välillä Ala- aikavälin suunnitelmien ja sähkönkäytön muutoksiin va- pitkä-Toivala sekä uuteen johtokäytävään vt5:n ja Savon- rautumisen kannalta tarpeellisia kehittämisperiaatemer- radan varteen sijoittuvasta osuudesta välillä Toivala-Sor- kintöjä. Merkinnällä tuodaan esiin voimalinjan tarve ja sen sasalo. Savonrataa kehitetään tulevaisuudessa 160-200 toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen maankäytön km/h tavoitenopeuteen rakentamalla kaksoisraide nope- suunnittelussa ilman MRL 33 §:n mukaista rakentamisra- alle junaliikenteelle. Kaksoisraide tulisi rakennettavaksi joitusta. uuden 110 kV siirtolinjan paikalle. Tilan ahtaudesta joh- tuen maakuntakaavassa varaudutaan osoittamaan Toi- Sähkönsiirtolinjat toteutetaan lunastuslain nojalla. Uuden vala-Sorsasalo välille myös vaihtoehtoiset 110 kV:n lin- sähkönsiirtolinjan tarveluvan myöntää sähkömarkkinavi- jaukset yhteystarvemerkinnällä. ranomainen sähköyhtiön rakentamislupahakemuksesta. Linjan rakentamista koskeva lunastuslupa menee valtio- Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan 110 kV siirtolinjat Kuo- neuvoston päätettäväksi. pion Riistaveden sähköasemalta Kaavin ja Tuusniemen sähköasemille. Merkinnät ovat vaihtoehtoisia. Sähköyhtiö Kantaverkkoyhtiö Fingrid varautuu Suomen pohjoisete- varautuu Pielaveden Länsi-Säviän ja Laukkalan välillä 110 läsuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin kasvattamiseen tu- kV siirtolinjan rakentamiseen tulevaisuudessa. Kaavamer- levaisuudessa. Yhtenä toimenpiteenä siirtokapasiteetin kintä yhteystarvemerkinnällä. kasvattamisessa on Vaalassa sijaitsevan Nuojuan sähkö- aseman ja Joroisilla sijaitsevan Huutokosken sähköase- Siilinjärven Kevättömän ranta-alueella sijaitsevan 110 mien välinen uusi 400 kilovoltin voimajohto, joka sijoittuu kV:n voimalinjan pylväät tulevat uusimisikään 5-10 vuo- osin Pohjois-Savon maakunnan alueelle. Uusi voimajohto den sisällä. Kunta laatii kirkonkylän alueella Taivallahden tarvitaan tämän hetkisen tiedon perusteella vuoden 2030 asemakaavaa, jossa tutkitaan mahdollisuus siirtää voima- tienoilla. 280 kilometriä pitkä voimajohto sijoittuu pääosin linja uuteen paikkaan vt5:n varteen. Siirrossa vapautuu nykyisten 400 kV ja 110 kV voimajohtojen rinnalle. Fingrid maa-aluetta johtolinjan nykyiselle paikalle. on laatinut voimajohtoyhteydestä taustaselvityksen, jonka perusteella voimajohto merkitään maakuntakaa- vaan ohjeellisena sähkönsiirtolinjana. Taustaselvitys on valmistunut huhtikuussa 2018.

46

Ympäristöministeriön v. 2010 vahvistama Etelä-Savon vaihemaakuntakaavalla. Ohjeellinen 400 kV:n sähkönsiir- maakuntakaava käsittelee kaikkia maankäyttömuotoja Jo- tolinjan tarve on huomioitu Joroisten Huutokosken sähkö- roisten kunnan alueella. Maakuntakaavaa on päivitetty asemalta pohjoiseen nykyiseen johtokäytävään. maakuntavaltuuston v. 2016 hyväksymällä Etelä-Savon 2.

Kuva 15. Teemakartta sähkönsiirtolinjoista. 47

Sähkönsiirtolinja ja jännite Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kV ja 400 kV sähkönsiirtolinjat. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Ohjeellinen sähkönsiirtolinja ja jännite

Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen, alustavasti suunniteltu 110 kV tai 400 kV sähkönsiirtolinjavaraus. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Varpaisjärvi-Rautavaara 110 kV sähkönsiirtolinjaa suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen tai muu käyttö yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tar- koittamalla tavalla merkittävästi heikennä alueella olevien tai siihen rajautuvien Natura 2000- verkostoon kuuluvien alueiden Älänne (FI0600068 Lapinlahti, Rautavaara) perusteena olevia luonnonarvoja.

Nuojua-Huutokoski 400 kV sähkönsiirtolinjaa suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen tai muu käyttö yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoitta- malla tavalla merkittävästi heikennä alueella olevien tai siihen rajautuvien Natura 2000- verkostoon kuuluvien alueiden Kanervaharjun metsä (FI0600099 Lapinlahti), Mäkrämäen metsä (FI0600102 Leppävirta) ja Sorsaveden saaristo (FI0600030 Leppävirta) perusteena olevia luonnonarvoja.

Huutokoski-Kontiolahti 400 kV sähkönsiirtolinjaa suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen tai muu käyttö yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tar- koittamalla tavalla merkittävästi heikennä alueella olevien tai siihen rajautuvien Natura 2000- verkostoon kuuluvien alueiden Ruokojärvi ja Mula (FI0600053 Varkaus) perusteena olevia luonnonarvoja.

Alapitkä-Kontiolahti 400 kV sähkönsiirtolinjaa suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen tai muu käyttö yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoitta- malla tavalla merkittävästi heikennä alueella olevien tai siihen rajautuvien Natura 2000- verkostoon kuuluvien alueiden Vaikkojoki (FI0600010 Kaavi) perusteena olevia luonnonarvoja.

Sähkönsiirtolinjan yhteystarve

Merkinnällä osoitetaan uusia sähkönsiirtolinjojen pitkän aikavälin yhteystarpeita, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liit- tyy epävarmuutta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukai- simmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot.

Sähköasema z Kohdemerkinnällä osoitetaan sähkönsiirron runkoverkkoon (110 kV ja 400 kV) liittyvät sähköasemat. Alueella

on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

48

49

4.7 Ampumarata- ja moottoriurheilualueet

Tavoite

Lähtökohdat; ampumaradat Pohjois-Savossa tällä hetkellä käy- Maakunnan liiton vastuulla on ampumaratalain mukaisen tössä 28 ulkoampumarataa. Ampumaratojen merkittä- ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu. Ampu- vyysluokittelu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja pai- maratalain (763/2015) 12 §:ssä todetaan, että ”Maakun- kallisesti merkittäviin ampumaratoihin on tehty asiantun- nan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuun- tija-arviona, jossa kokonaismerkittävyyden arviointiin on nitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampu- vaikuttanut useita tekijöitä. Merkittävyyden arvioinnin maurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittä- keskeisimpinä perusteina ovat olleet ampumaradan käyt- västä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. töaste, eli erityisesti laukausmäärän suuruusluokka, jossa- Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden kin määrin kilpailukäyttömahdollisuus ja käyttäjäryhmien käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla kes- monipuolisuus. Lisäksi perusteina ovat olleet ratatarjon- keisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita.” nan monipuolisuus sekä ylikunnallinen käyttö. Myös ym- päristölupatilanne ja maakuntakaavoituksen tarkkuusta- solla arvioidut ympäristövaikutukset on otettu huomioon merkittävyysluokittelussa. Laukausmäärältään pienimmät radat eli ampumaratalain vähäiset ampumaradat (alle 10 Siilinjärven Yaran kaivosalueella sijait- 000 laukausta) on luokiteltu paikallisesti merkittäviksi. seva Raasion ampumaradan toiminta joudutaan lopetta- maan. Maakuntakaavan seurantaan liittyvissä neuvotte- Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä tuli ilmi, että Lep- luissa kävi ilmi, että Yaran kaivosalueella sijaitseva Raasion pävirralla on käynnistymässä ampumahiihtopaikan raken- ampumarata voi jatkaa toimintaansa nykyisellä paikallaan taminen. Ampumaratavaraus sisältyy oikeusvaikutteiseen vuoden 2021 loppuun saakka. YARA on todennut, että Leppävirran taajaman osayleiskaavaan. Leppävirran am- vuokrasopimusta ei tulla ko. ajankohdan jälkeen jatka- pumahiihtorata on tavoitteellisesti maakunnallisesti mer- maan. kittävä.

Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään valtakun- nalliset, maakunnalliset ja seudulliset ampumaradat (ku- vat 13 ja 14). Maakuntakaavan ulkopuolelle jäävät paikal- liset ampumaradat täydentävät maakunnallista verkostoa kuntatasoisesti. Ne voivat jatkaa toimintaansa ja niitä voi- daan kehittää kunnallisesti merkittävinä siitä huolimatta, että niitä ei osoiteta maakuntakaavaluonnoksessa ampu- maratoina. Suurimmalla osalla paikallisistakin ampumara- doista on voimassa oleva tai ympäristölupa vireillä, joten senkään puolesta niiden toiminnan jatkuminen ei ole uhattuna.

50

Haulikko- Kivääri- Pistooli- Hirvi- Ampuma- rata rata rata rata hiihto

Valtakunnallisesti merkittävät (yli 100 000 laukausta) 1 Hanhilammen ampumarata Iisalmi x x x x 6 Heinjoen ampumarata Kuopio x x x x 19 Raasion ampumarata Siilinjärvi x x x x

Maakunnallisesti merkittävät (40 000 - 100 000 laukausta) 5 Haapakummun ampumarata Kiuruvesi x x x x 10 Ruotteen ampumarata Kuopio x x 11 Tarpisen ampumarata Kuopio x x x x 15 Riikinnevan ampumarata Leppävirta x x x x 22 Onkilammen ampumarata Suonenjoki x x x x 29 Leppävirran ampumahiihtorata Leppävirta x

Seudullisesti merkittävät (10 000 - 30 000 laukausta) 3 Leppäselän ampumarata Keitele x x x 12 Teerimäen ampumarata Kuopio x x x x 16 Pielaveden ampumarata Pielavesi x x x 18 Kunttasuon ampumarata Rautavaara x x x 20 Kalliosuon ampumarata Sonkajärvi x x x 21 Oittilansalon ampumarata Suonenjoki x 24 Tuusjärven ampumarata Tuusniemi x x x 26 Vesannon rhy:n ampumarata Vesanto x x x x

Paikallisesti merkittävät (alle 10 000 laukausta) 2 Mäntyjärven ampumarata Kaavi x x x 4 Pahkakylän ampumarata Keitele x 7 Heposuon ampumarata Kuopio x x 8 Konttimäen ampumarata Kuopio x x 9 Leinolanlahden ampumarata Kuopio x x 13 Huuhkajan ampumarata Lapinlahti x x 14 Vuorisen ampumarata Lapinlahti x x x 17 Tervaharjun ampumarata Rautalampi x x x 23 Kylmämäen ampumarata Tervo x x x 25 Lummemäen ampumarata Varkaus x x 27 Pöytämäen ampumarata Vieremä x x 28 Salahmin ampumarata Vieremä x x x

Kuva 16. Ampumaratojen merkittävyystarkastelu (Sweco Ympäristö Oy 2017). Maakuntakaavassa osoitetaan 16 valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää ampumarataa. Raasion ampumarataa ei osoiteta, sillä sen toiminta on vuokrasopimuk- sen päättyessä loppumassa.

51

Kuva 17. Maakuntakaavassa osoitettavien ampumaratojen verkosto. Maakuntakaavassa osoitettavat radat on ympy- röity punaisella.

52

Siilinjärvellä sijaitseva Raasion ampumarata on Pohjois- teleellä, Teerimäki Kuopiossa sekä Tuusjärvi Tuusnie- Savon merkittävin, käytetyin ja monipuolisin ampumahar- mellä. Näillä radoilla on kuitenkin voimassa oleva ympäris- rastuksen ja -kilpailujen paikka. Raasiota on kehitetty voi- tölupa. Leppävirran ampumahiihtopaikka on suunnittelu- makkaasti viime vuosina ja se on valtakunnallisesti hyvin ja rakentamisen käynnistämisvaiheessa eikä sitä ole luvi- merkittävä, osin myös kansainvälisesti. Ampumarataselvi- tettu. tyksen mukaan noin kolmannes maakunnan laukausmää- rästä ammutaan Raasiossa. Raasio on siten selvityksen pe- rusteella kiistattomasti maakunnan merkittävin ampuma- rata. Maanomistajan kanssa solmitun vuokrasopimuksen Melu- ja ympäristövaikutusten vuoksi moottoriurheilualu- päättymisestä vuoden 2021 lopussa johtuen Raasiota Sii- eita ja ajoharjoitteluratoja on tarkoituksenmukaista tar- linjärvellä ei kuitenkaan esitetä ampumarataselvityksessä kastella samassa yhteydessä ampumaratojen kanssa. Osa sisällyttäväksi maakuntakaavaan ampumaratavarauk- radoista myös sijaitsevat vierekkäin. sena.

Raasion korvaaminen lyhyellä tähtäimellä on mahdollista vain niin, että maakunnan muut ja varsinkin Raasiota lä- himmät maakuntakaavan ampumaradoista pystyvät vas- taanottamaan lisää ampujia ja kilpailuja. Mikäli Raasion käyttö päättyy nykyisen vuokrasopimuksen loppuessa, Maakuntakaa- on tärkeää, että Kuopion Heinjoen ampumarata kehittyy van tarkistamiseen liittyen Pohjois-Savon liitto on teetät- vähintään valtakunnan tasoisena monipuolisena harras- tänyt selvityksen moottoriurheilu- ja ajoharjoitteluratojen tus- ja kilpailukeskuksena. Erityisen tärkeää on saada ko- nykytilasta ja kehittämistarpeista Sweco Ympäristö Oy:llä konaisuudesta puuttuva haulikkorata mahdollisimman (2017). nopeasti käyttöön. Myös yhteistyörakenteiden sekä toi- mintakulttuurien kehittäminen ampumaradoilla sekä nii- Selvityksessä tunnistettiin Pohjois-Savon seudullisesti, den välillä on Raasion tilanteen korvaamiseksi tärkeää. maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät mootto- riradat. Radoista tehtiin myös merkittävyysluokittelu Ampumarataselvityksen mukaan Raasiota korvaavan ko- (kuva 9) asiantuntija-arvioina, jossa kokonaismerkittävyy- konaan uuden ampumaurheilukeskuksen perustaminen den arviointiin on vaikuttanut mm. lajimahdollisuuksien ei lyhyellä aikavälillä ole realistista. Uuden ampumaradan määrä, radan käyttäjämäärä sekä se, minkä tasoisia kilpai- yksistään vaihtoehtoisen sijaintipaikkojen selvittäminen, luja radalla järjestetään ja mitkä järjestämisen mahdolli- yksityiskohtainen ratasuunnittelu ja siihen liittyvät ympä- suudet ovat. Myös radan sijainti osana maakunnan vas- ristöselvitys- ja vaikutusarviointivaatimukset sekä lupa- taavan tyyppisten ratojen verkostoa huomioitiin radan menettelyt vaativat jo suunnitteluvaiheessa huomatta- merkittävyysarvioinnissa. Luokittelussa on huomioitu van suuria resursseja ja vievät pitkän aikaa. Sen vuoksi myös mahdollinen kehittämissuunnitelma sekä alueen suunnittelunkaan käynnistyminen ei ole todennäköistä muut vastaavanlaiset toiminnot, kun näistä ei synny risti- ennen kuin uuden radan toteuttamiseen on taloudelli- riitaa muuhun maankäyttöön nähden. Lisäksi radan mer- sesti sitouduttu. kittävyyden arvioinnissa on huomioitu ratakohtaisesti maankäytölliset laajenemismahdollisuudet, kuntien ja vi- Ampumaratojen toiminnasta aiheutuu ympäristövaiku- ranomaisten näkemykset, muun muassa se, onko radalla tuksia, joille määritellään reunaehtoja ympäristöluvissa. ympäristölupa. Pohjois-Savon 28 toiminnassa olevista ampumaradoista Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella selvityk- on ympäristölupa 20 radalla. Ympäristölupahakemus on sen tuloksiin on tehty seuraavat muutokset: vireillä neljällä ampumaradalla ja viidellä ampumaradalla  Varkauden moottoriurheilukeskus on luokiteltu valta- ei ole ympäristölupaa. Maakuntakaavassa osoitettavista kunnallisesti merkittäväksi ampumaradoista ympäristölupa on tai se on vireillä kai-  Tervon Äyskosken ajoharjoittelurata on lisätty maa- killa radoilla Rautavaaran Kunttasuon rataa lukuun otta- kunnallisesti merkittävänä matta. Pohjavesialueella sijaitsee neljä maakuntakaavassa osoitettua rataa; Onkilampi Suonenjoella, Leppäselkä Kei-

53

Nro Radan virallinen nimi Kunta Rataluokitus 1 Parkatin moottoriurheilukeskus Iisalmi Maakunnallinen 2 Leppäselän moottoriurheilurata Keitele Seudullinen 3 Haapakummun maastorata Kiuruvesi Seudullinen 4 Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus Kuopio Valtakunnallinen 5 Neulamäen kartingrata Kuopio Seudullinen 6 Haukkuvan moottoriurheilurata Lapinlahti Seudullinen 7 Lapinlahden FK-rata Lapinlahti Seudullinen 8 Hamulan rata Siilinjärvi Maakunnallinen 9 Ritomäen moottorirata Suonenjoki Seudullinen 10 Suonenjoen moottoriurheilukeskus Suonenjoki Seudullinen 11 Turkkimäen JM-rata Tuusniemi Seudullinen 12 Varkauden moottoriurheilukeskus Varkaus Valtakunnallinen 13 Jolleikon moottorirata Vieremä Seudullinen

Kuva 18. Pohjois-Savon moottoriurheilualueiden merkittävyysluokittelun (Sweco Ympäristö Oy, 2017) perusteella kaavassa osoite- taan 13 rataa. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen Varkauden moottoriurheilukeskus muutettiin valtakunnallisesti merkittäväksi.

Maakuntakaavassa osoitetaan kaikki selvityksessä mu- kaista lupaa ei ole Haukkuvan moottoriurheiluradalla La- kana olevat radat ea1-merkinnällä. Selvityksessä esite- pinlahdella, Lapinlahden FK-radalla sekä Tuusniemen tyistä 13 nykyisin käytössä olevasta moottoriradasta 11 on Turkkimäen JM-radalla. Parkatin radan osalta ympäristö- osoitettu voimassaolevissa maakuntakaavoissa. Neula- lupahakemus on vireillä. Haukkuvan moottoriurheilura- mäen FK-rataa Kuopiossa ja Jolleikon moottorirataa ei ole dalla ja Lapinlahden FK-radalla on Thl:n mukainen sijoitus- osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Mootto- paikkalupa, ja sen lisäksi rataa koskien löytyy ympäristön- riratojen joukosta jätettiin pois kolme voimassa olevissa suojelun tietojärjestelmään merkityn toiminnan tarkas- maakuntakaavoissa olevaa moottorirataa, jotka ovat ol- tuspöytäkirja vuodelta 2005. Lapinlahden FK-radalla on leet suunnitteilla, mutta eivät ole toteutuneet: Tuusmäen Thl:n mukainen sijoituspaikkalupa, ja sen lisäksi rataa kos- moottoriurheilukeskus Tuusniemellä, Heikinjärven moot- kien löytyy ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merki- torirata Rautalammella ja Loukkulammen moottoriurhei- tyn toiminnan tarkastuspöytäkirja vuodelta 2007. lualue Kuopiossa. Maakuntakaavassa osoitettavista radoista Leppäselän Ulkona sijaitseva moottoriurheilurata on ympäristönsuo- moottoriurheilurata Keiteleellä, Lapinlahden FK-rata, Ha- jelulain 27 §:n mukaan ympäristöluvanvarainen kohde. mulan rata Siilinjärvellä sekä Jolleikon moottorirata Vierä- Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, mällä sijaitsevat pohjavesialueella. Pohjavesialueella si- että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä enna- jaitsevilla radoilla toiminnan kehittämisessä toimintoja tu- kolta, tai jos ehkäiseminen ei kokonaisuudessaan ole mah- lee pyrkiä suuntaamaan pois pohjavesialueelta ja keskityt- dollista, rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Pohjois-Sa- tävä toimenpiteisiin, jotka vähentävät pohjaveden pilaan- von moottoriurheiluradoista ympäristönsuojelulain mu- tumisriskiä mm. maaperäsuojauksien avulla.

Kuva 19. Heinjoen moottoriurheilukeskus. 54

Kuva 20. Teemakarttaan on oranssilla merkitty maakuntakaavan tarkistuksen 1. vaiheessa maakun- takaavassa osoitettavat moottoriurheiluradat. Ampumaradat on osoitettu pinkillä.

Kaavaratkaisu Maakuntakaavassa osoitetaan kohdemerkinnöillä merki- Moottoriratojen lähialueille ei tule sijoittaa sellaisia uusia tykseltään valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset toimintoja, jotka rajoittavat moottoriratojen käyttämistä ampumaradat sekä moottoriurheilualueet. Voimassa ole- tai estävät niiden kehittämisen. Taajamissa ja taajamien vissa maakuntakaavoissa osoitetut merkinnät kumotaan. lievealueilla sijaitsevat moottorirata-alueet tulisi asema- kaavoittaa ja haja-asutusalueilla sijaitsevat rata-alueet Ampumaratojen lähialueille ei tule sijoittaa sellaisia uusia yleiskaavoittaa. Kaikilla moottoriradoilla tulee olla ajanta- toimintoja, jotka rajoittavat ampumaradan käyttämistä tai sainen ja toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jotta estävät niiden kehittämisen. Lähellä taajamia, väestökes- niiden käyttöä voidaan kehittää myös pitemmällä täh- kittymiä, merkittäviä virkistys- ja matkailualueita sekä täimellä. Moottoriurheiluratojen käytön ja toiminnan pohjavesialueilla sijaitsevat vähintään seudullisesti mer- edellytykset ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa maan- kittävät ampumaradat tulisi yleiskaavoittaa ja niillä tulee käytön suunnittelussa ja ratasuunnittelussa sekä ympäris- olla toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jotta nii- tövaikutusten arvioinnissa ja ympäristölupakäsittelyn yh- den käyttöä voidaan kehittää pitkällä tähtäimellä. teydessä.

55

Maakuntakaavassa osoitetaan seuraavat kohteet: ea1 21.200 Hanhilammen ampumarata Iisalmi EA1 21.201 Parkatin moottoriurheilualue Iisalmi ea1 22.200 Leppäselän ampumarata Keitele ea1 22.201 Leppäselän moottoriurheilurata Keitele ea1 23.200 Haapakummun ampumarata Kiuruvesi ea1 23.201 Haapakummun maastorata Kiuruvesi EA1 11.200 Heinjoki ampumarata/moottoriurh.alue Kuopio ea1 11.203 Ruotteen ampumarata Kuopio ea1 43.200 Tarpisen ampumarata Kuopio ea1 41.200 Teerimäen ampumarata Kuopio ea1 11.204 Neulamäen kartingrata Kuopio ea1 24.201 Haukkuvan moottoriurheilurata Lapinlahti ea1 24.200 Lapinlahden FK-rata Lapinlahti ea1 52.200 Riikinnevan ampumarata Leppävirta ea1 52.201 Leppävirran hiihtoampumarata Leppävirta ea1 25.200 Pielaveden ampumarata Pielavesi ea1 44.200 Kunttasuon ampumarata Rautavaara ea1 13.200 Hamulan rata Siilinjärvi ea1 26.200 Kalliosuon ampumarata Sonkajärvi ea1 31.200 Oittilansalon ampumarata Suonenjoki ea1 31.201 Onkilammen ampumarata Suonenjoki ea1 31.202 Ritomäen moottorirata Suonenjoki ea1 31.203 Suonenjoen moottoriurheilukeskus Suonenjoki ea1 34.201 Tervon ajoharjoittelurata Tervo ea1 45.200 Tuusjärven ampumarata Tuusniemi ea1 45.201 Turkkimäen JM-rata Tuusniemi ea1 51.200 Varkauden moottoriurheilukeskus Varkaus ea1 35.200 Vesannon rhy:n ampumarata Vesanto ea1 28.201 Jolleikon moottorirata Vieremä

Ampumarata ja/tai moottoriurheilualue

Merkinnällä osoitetaan valtakunnallista, maakunnallista ja seudullista merkitystä omaavat ampuma- rata-alueet, ajoharjoitteluradat ja moottoriurheilualueet.

Suunnittelumääräys: Toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vuoksi ei melualueelle tule sijoittaa uusia asuinrakennuksia tai muuta melulle herk- kää toimintaa. Ampumarata-alueilla toiminnot tulee sijoittaa siten, että toiminnasta ei aiheudu siihen rajautuvilla alu- eilla maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa.

56

57

4.8 Puolustusvoimien alueet

Tavoite Puolustusvoimien aluerajauksissa ja suojavyöhykkeissä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan sekä suunnittelumääräyksissä on tapahtunut muutoksia, alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon joten ne edellyttävät maakuntakaavan tarkistamista. Ta- maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava voitteena on myös yhdenmukaistaa Pohjois-Savon ja Kuo- riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- pion seudun maakuntakaavojen merkinnät ja määräykset. ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maan- puolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Lähtökohdat Samalla on huolehdittava muun yhdyskuntarakenteen, Voimassaolevissa maakuntakaavoissa Puolustusvoimien elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat alueet ovat erityistoimintojen alueita, joille yleisön pääsy vaatimukset. on kielletty tai liikkuminen alueilla on rajoitettua. Alueilla sijaitsee muun muassa puolustusvoimien varuskunta- ja Tavoitteena on päivittää Puolustusvoimien ampuma- ja varastointitoimintoja, harjoitusalueita sekä sotilasilmailun harjoitusalueet, varikkoalueet ja sotilasilmailun tilapäiset tilapäisiä lentopaikkoja. Aluevarauksilla turvataan puolus- lentopaikat melu- ja suojavyöhykkeineen Puolustusvoi- tusvoimien toiminta-, koulutus- ja tutkimusmahdollisuu- mien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Puolus- det alueillaan siten, että ne eivät ole ristiriidassa muun tusvoimien alueina voimassaolevissa maakuntakaavoissa maankäytön kanssa. on Koivujärven varikko suojavyöhykkeineen Kiuruveden ja Pielaveden rajalla sekä Sotinpuron ampuma- ja harjoitus- Kaavaratkaisu alue meluvyöhykkeineen Rautavaaralla, Rissalan lento- Maakuntakaavassa puolustusvoimien aluevarauksista ja kenttä, Joroisten, Tervon ja Vieremän sotilasilmailun tila- niiden suojavyöhykkeiden ja melualueiden määrittämi- päiset lentopaikat suojavyöhykkeineen. sestä on vastannut Puolustusvoimat.

EAH 44.210 Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue Rautavaara 5 038 ha me1 44.815 Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueen melualue Rautavaara > 55 dB (Aeq) me2 44.816 Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueen melualue Rautavaara > 50 dB (Aeq)

EP 25.210 Koivujärven varikkoalue Pielavesi 2 013 ha sv-3 23.811 Koivujärven varikkoalueen suojavyöhyke Pielavesi sv-4 23.812 Koivujärven varikkoalueen suojavyöhyke Pielavesi

EP 13.790 Uuhimäki Siilinjärvi 137 ha EP 13.791 Rissala Siilinjärvi 164 ha sv-8 13.907 Suojavyöhyke (Rissala, yhdistelmärajaus) Siilinjärvi sv-6 13.908 sot.ilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke Siilinjärvi

sv-5 28.906 sotilasilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke Vieremä sv-6 28.907 sot.ilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke Vieremä sv-5 34.906 sotilasilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke Tervo sv-6 34.907 sot.ilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke Tervo sv-6 51.907 sot.ilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke Varkaus

58

Puolustusvoimien alue (Siilinjärven Rissala ja Pielaveden Koivujärvi) EP Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat alueet, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu.

Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristöarvoihin ja yleiseen turvallisuuteen.

EAH Ampuma- ja harjoitusalue

Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön.

Varikkoalueen suojavyöhyke sv-3 (Koivujärvi ja Rissala, sisempi vyöhyke)

Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä ai- heuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoitettava. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä puolustusvoimia palvelevaan rakentamiseen.

Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa asutusta eikä koulua, sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Varikkoalueen suojavyöhyke sv-4 (Koivujärvi ja Rissala, ulompi vyöhyke)

Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä ai- heuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoitettava. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä puolustusvoimia palvelevaan rakentamiseen.

Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Sotilasilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyke sv-5 (Rissala, Varkaus/Joroinen, Tervo ja Vie- remä)

Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä ai- heuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava.

Suunnittelumääräys: Lentoliikennettä palvelevien sotilasilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa melulle herkkiä toimintoja. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle si- joittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto.

59

Sotilasilmailun tilapäisen lentopaikkojen suojavyöhyke sv-6 (säde 12 km: Vieremä, Tervo, Siilinjärvi-Kuo- pio ja Varkaus-Joroinen)

Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä ai- heuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava.

Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sotilasilmailun tilapäisestä lentopaikasta johtuvat maankäytön rajoitukset. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja luvituksessa on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain mukainen lausunto suunnitelmista, joissa alueelle sallitaan yli 30 m korkea rakennus tai rakennelma.

Suojavyöhyke sv-7 (Uuhimäki)

Suojavyöhyke, joka rajoittaa alueen asuinrakentamista ja sisältää korkeusrajoituksia rakenteille.

Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on huomioitava puolustusvoimien toiminnasta johtuvat rajoitteet asuinrakentamiselle ja raken- nusten ja rakennelmien korkeudelle. Alueelle suunnitelluista rakennuksista tai rakennelmista on pyydettävä puolustus- voimien lausunto.

Suojavyöhyke sv-8 (Rissala, yhdistelmärajaus)

Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien sotilasilmailun tilapäisen lentopaikan tai muita alueita, joilla on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava huomioon lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheut- tavien puolustusvoimien toimintojen rajoitteet. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskevat rajoitukset voivat koskea esim. rakentamisen korkeutta, meluherkkiä toimintoja ja toimintojen laatua. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsä- talouskäyttöä tai käyttöä puolustusvoimia palvelevaan rakentamiseen. Alueen sisällä on voimassa ”Maakuntakaavamer- kinnät ja määräykset” -asiakirjan liitteen 2 mukaiset suojavyöhykkeet erillisine määräyksineen.

Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava puolustusvoimien toimintaedelly- tykset ja niiden kehittämismahdollisuudet. Suunniteltaessa alueen käyttöä on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Sotilasilmailun tilapäisen lentopaikan suojavyöhyke sv-9 (Rissala)

Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä ai- heuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava.

Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sotilasilmailun tilapäisestä lentopaikasta johtuvat maankäytön rajoitukset. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja luvituksessa on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain mukainen lausunto suunnitelmista, joissa alueelle sallitaan yli 30 m korkea rakennus tai rakennelma. Alueen käytön suunnittelussa tulee huomioida alueelle kohdistuva ajoittainen melu.

60

Sv-8 -merkintä on puolustusvoimien Rissalassa sijaitsevien Sv-8 -yhdistelmärajaukseen lisättiin ehdotusvaiheessa toimintojen suojavyöhykkeitä osoittava yhdistelmärajaus. myös puolustusvoimien käytössä olevaa Juurusveden Se muodostuu useiden eri toimintojen suojavyöhykemer- ranta-aluetta. On siis huomattava, että maakuntakaavan kinnöistä, jotka on esitetty kuvassa 17. Maakuntakaavan suojavyöhykemerkinnöistä näkyvät kaavakartalla kaikki tarkistamisen tavoitteena olevan yleispiirteistämisen muut paitsi Rissalan sv-3-, sv-4-, sv-5-, sv-7- ja sv-9-mer- vuoksi merkintöjen yhdistäminen on ollut tavoitteena. kinnät, jotka sisältyvät kokoavaan sv-8 -merkintään. Sv- Kaavaehdotusvaiheessa, toukokuussa 2018 neuvoteltiin 8:aan sisältyvät rajaukset osoitetaan ”Maakuntakaava- viranomaislausuntojen perusteella myös laajemmasta, merkinnät- ja määräykset” -asiakirjan liitteessä 2. Rajaus- suoja-alueluonnokset sv-3 ja sv-4 -kattavasta rajauksesta, ten kuvaukset ja suunnittelumääräykset on esitetty niin mutta selvitysten keskeneräisyyden vuoksi päädyttiin pi- tässä kaavaselostuksessa kuin ”Merkinnät- ja määräykset” täytymään suppeammissa suojavyöhykkeissä. -asiakirjassa.

Kuva 21. Sv-8 -suojavyöhykemerkintä muodostuu useiden Rissalan alueella sijaitsevien puolustusvoimien toimintojen suojavyöhykkeistä. Kuvassa harmaalla katkoviivalla merkittyjä sv-3 ja sv-4 -suojavyöhykkeitä ei osoiteta maakuntakaavassa, koska rajausten määrittelyä koskevat selvitykset ovat kesken. 61

Kuva 22. Sotilasilmailun tilapäinen nousutie Rissalassa.

Rautavaaran Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue me 1 Ampumamelualueen raja

Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien toiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso on yli 55 dB LAeq. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Mer- kintä ei salli uusien asuin- tai vapaa-ajan asuntojen rakentamista.

Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta vapaa-ajan asumista tai muita melulle erityisen herkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristöministeriön ohjeistus toiminnan aiheut- tamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon an- tamiseen.

Ampumamelualueen raja, me 2

Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien toiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso on yli 50 dB LAeq.

Suunnittelumääräys: Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoi- mien lausunto. Melualuerajauksia ja määräyksiä koskevia lausuntoja laadittaessa on oltava yhteydessä puolustusvoimiin.

62

63

4.9 Geoenergia

kautta Sonkajärvelle maakunnan rajalle saakka (kuva 11). Tällä alueella geoenergiapotentiaali on pääosin hyvä tai erittäin hyvä.

Heikoimmin geoenergian hyödyntämiseen soveltuvia alu- Lähtökohdat eita ovat harjualueet esimerkiksi Suonenjoen Lintharjun, Joroisten Tervaruukinsalon ja Kotkatharjun sekä Siilinjär- ven Harjamäki-Käärmelahti -alueella. Harjualueilla esiin- Lämpöpumpputekniikan avulla maa- ja kal- tyy tyypillisesti vähintään 20−30 metrin paksuisia maaker- lioperään tai vesistöön sitoutunutta lämpöenergiaa voi- roksia, mikä heikentää paikoin merkittävästi geoenergian daan käyttää rakennusten ja niiden käyttöveden ympäri- käyttömahdollisuuksia. Myös harjualueilla sijaitsevat ve- vuotiseen lämmittämiseen ja viilentämiseen. denhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet voivat ra- joittaa geoenergiapotentiaalin hyödyntämistä.

Pohjois-Savosta löytyy runsaasti alueita, joilla geoener- giapotentiaalin hyödyntäminen on suositeltavaa. Yleisesti ottaen geoenergiapotentiaalikartan perusteella maakun- nan pohjoispuolisko soveltuu eteläosaa paremmin geo- energian hyödyntämiseen. Laajoja keskimääräistä hei- kommin soveltuvia alueita on kuitenkin myös esimerkiksi Kiuruveden pohjoisosassa.

Iisalmesta, Siilinjärveltä ja Kuopiosta valituille kohdealu- eille on laskettu geoenergiapotentiaaliluokitus sekä sen vaikutus kohdealueiden energiakaivojen mitoitukseen ja porauskustannuksiin tyyppikiinteistöittäin (pientalo, rivi- talo, kerrostalo, teollisuuskiinteistö) tarkasteltuna. Pää- osin kohdealueet sijaitsevat geoenergiapotentiaaliltaan erittäin hyvillä, hyvillä tai kohtaisilla alueilla. Alueiden si- sällä voi kuitenkin olla merkittäviä eroja. Geoenergian lo- pullinen hyödynnettävyys ja energiajärjestelmien mitoi- Selvityksessä on tarkasteltu Poh- tukset selviävät geologisten tutkimusten, teknistaloudel- jois-Savon geoenergiapotentiaalia yleispiirteisellä ja yksi- listen tarkastelujen ja tarkemman suunnittelun myötä. tyiskohtaisella tasolla. Yleispiirteisellä tasolla on tarkoi- tettu geoenergiapotentiaalin selvittämistä koko maakun- nan osalta, mukaan lukien Pohjois-Savoon mahdollisesti Aurinkolämpö ja geoenergia eivät yleensä ole kus- liittyvä Joroisten kunta. Yksityiskohtaisella tasolla on selvi- tannustehokas yhdistelmä. Aurinkolämmön tuotanto tetty yhdessä kuntien kanssa valittuja, rakentamisen ky- vaihtelee sääolosuhteiden, vuorokauden ja vuodenajan syntään perustuvia kohdealueita, joiden geoenergiapo- mukaan. Eniten aurinkolämpöä on käytettävissä kesällä tentiaalia on tarpeen selvittää maakuntatasoa tarkemmin. keskipäivän aikaan. Tällöin lämmön kulutus on kuitenkin Valitut kohdealueet ovat nykyisiä tai tulevaisuudessa to- yleensä vähäistä ja ”ilmaisenergia” menetetään ilman teutuvia asuin- ja työpaikka-alueita Iisalmessa (Soinlahti ja lämmönvarastointia. Aurinkosähkö sen sijaan erinomai- Marjahaka), Kuopiossa (Kelloniemi, Neulaniemi, Hiltulan- sesti täydentämään geoenergiajärjestelmää, jossa käyte- lahti ja Vanuvuoren itäpuoli) sekä Siilinjärvellä (Räimä, tään lämpöpumppua lämmitys- ja viilennysenergian tuot- Haapamäki ja Joensuuntien varsi). Maakuntakaavassa tamiseen. Aurinkosähkön tuotannolla vähennetään läm- muut alueet Räimää lukuun ottamatta on osoitettu joko pöpumpun tarvitseman sähkön ostoa verkosta. taajamatoimintojen alueeksi tai työpaikka-alueeksi. Lop- putuloksena on saatu karttaesitykset geoenergiapotenti- Geoenergia – kaukolämpö -hybridiratkaisun kustannuste- aalista koko Pohjois-Savon alueelta ja valituilta kohdealu- hokkuus ei yksittäisissä kiinteistöissä ole usein riittävä. eilta. Lämmitysratkaisuna ei ole taloudellisesti perusteltua ra- kentaa kiinteistöön kaukolämpöliittymää sekä geoener- Selvityksen tuloksena todettiin, että geoenergiapotenti- giajärjestelmää. Alueratkaisuna geoenergia-kaukolämpö- aaliltaan paras laajahko alue ulottuu Siilinjärven itäosasta yhdistelmä voi kuitenkin osoittautua perustelluksi. Erityi- Nilsiän, Rautavaaran länsiosan ja Lapinlahden itäosan 64

sesti uudisrakennusalueilla, joissa kiinteistöjen lämmityk- Geoenergian toteutumisen kannalta tärkeää on eri sidos- seen riittää kaukolämpöä matalampi lämpötilataso, pe- ryhmien sitoutuminen uusiutuvan energian paikallisen ruskuorman tuottaminen geoenergialla ja täydennysener- tuotannon edistämiseen. Kehittyvä lainsäädäntö ohjaa ra- gian hankkiminen kaukolämpöverkosta voi olla perustel- kentamista energiatehokkaampaan suuntaan, mutta yksi- tua. Alueellinen matalalämpötilaverkko kytkeytyy varsi- tyiskohtaisemmassa kaavoituksessa olisi hyvä tuoda uu- naiseen kaukolämpöverkkoon lämmönsiirtimen välityk- siutuviin energioihin liittyvä tahtotila esille asettamalla sellä. suosituksia tai vaatimuksia maankäyttösopimuksiin ja ton- tinluovutusehtoihin erityisesti niillä alueilla, jotka ovat Kaavaratkaisu kaukolämpöverkoston ulkopuolella. Geonergiaselvityksen perusteella maakunnan geoener- giapotentiaali vaihtelee maakunnan eri osissa, ollen kui- tenkin kohtalaisesti, hyvin tai erittäin hyvin suositeltavaa suuressa osassa maakuntaa. Maakuntakaavoituksen nä- kökulmasta ohjaustarve kuitenkin korostuu uusien raken- tamiseen osoitettavien alueiden kohdalla. Tämän vuoksi maakuntakaavassa on päädytty edistämään geoenergian käyttöönottoa koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen avulla.

65

Kuva 23. Geoenergiapotentiaali Pohjois-Savossa ja Joroisten kunnan alueella. 66

67

4.10 Kaivostoimintojen alue sekä suojavyöhykkeet Siilinjärven Yaran kaivoksella

Tavoite Maakuntakaavan keskeinen tavoite on yhteen sovittaa puun saakka. Louhosjatkumohanke on kesällä 2018 toi- asumisen ja elinkeinotoimintojen tarpeet pitkälle tulevai- sessa eli YVA-selostusvaiheessa. Yhteysviranomaisen lau- suuteen. Tarkistuksessa päivitetään Yaran kaivosaluetta sunto YVA-selostuksesta valmistunee maakuntakaavaeh- koskevat maakuntakaavarajaukset jo toteutuneen ja dotuksen nähtävillä ollessa. suunnitteilla olevan toiminnan (YVA-hankkeet: louhosjat- kumohanke selostusvaiheessa ja kipsin läjitysalue ohjel- Myös Kipsin läjitysalueen laajennushankkeesta on käyn- mavaiheessa) mukaiseksi. Lisäksi päivitetään Yaran ympä- nissä ympäristövaikutusten arviointi. Pohjois-Savon ELY- rille osoitettujen suojavyöhykkeiden rajaukset ja suunnit- keskus on 7.3.2018 antanut yhteysviranomaisen lausun- telumääräykset sekä osoitetaan selvitysalue voimassa ole- non arviointiohjelmasta. Ohjelman mukaan arviointiselos- van maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) ja teolli- tus valmistuu vuoden 2018 aikana. suus- ja kaivosalueen (T/Ek) väliselle alueelle. Malminetsinnällä Yaran nykyisen teollisuus- ja kaivosalu- Maakuntakaavoituksessa tarkastellaan yleispiirteisesti een etelä- ja pohjoispuolella selvitetään mahdollisuuksia aluevarauksia maakuntakaavan mittakaavassa kaivostoi- jatkaa toimintaa myös vuoden 2035 jälkeen. Apatiittiesiin- mintakokonaisuuden kannalta. Yksittäisten hankkeiden tymää on selvitetty kaivoksen pohjoispuolella Heinämäen, vaikutukset selvitetään ja arvioidaan YVA-menettelyissä ja Mustin, Hukkakankaan ja Marjomäen alueella sekä niiden jälkeisissä ympäristölupa- ja muissa lakisääteisissä vuonna 2016 aloitetuilla syväkairauksilla ja yhä jatkuva menettelyissä. selvitystyönä kaivosalueen eteläpuolella Laukansalon alu- eella. Tunnettujen malmivarojen loppuessa arviolta Lähtökohdat v. 2035, Laukansalo on malmipotentiaaliltaan merkittävin Yara Suomi Oy suunnittelee Siilinjärven kaivoslouhoksen alue ja sen hyödyntäminen voi mahdollistaa kaivostoimin- laajentamista joko avaamalla uuden Jaakonlammen lou- nan jatkumisen 2060-luvulle asti. Näitä mahdollisia laajen- hoksen tai laajentamalla nykyistä Särkijärven päälouhosta nuksia käsitellään vasta maakuntakaavan tarkistuksen 2. sen länsilaajennuksella. Yaran mukaan tämän ns. louhos- vaiheessa. Seuraavan sivun kaaviokuva kuvaa kaivostoi- jatkumohankkeen tarkoituksena on turvata Siilinjärven minnan prosessia malminetsinnästä varsinaisen kaivostoi- kaivoksen toiminta nykylaajuudessa vuoden 2035 lop- minnan käynnistymiseen.

Kuva 24. Näkymä Yaran kaivokselle Sänkimäen näkötornista. 68

Kuva 25. Malminetsinnästä kaivostoimintaan: Tukesin www-sivulta poimittu kaavio kertoo pitkästä ja monivaiheisesta kaivoksen pe- rustamisprosessista.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa Yaran alueen ym- Kaavaratkaisu pärille on osoitettu suojavyöhyke (sv-21). Suojavyöhyk- Voimassa olevassa maakuntakaavassa Yaran kaivosalue keen tavoitteena on ollut toiminnan aiheuttamista melu- on osoitettu kaivostoimintojen aluetta kuvaavilla merkin- ja pölyhaitoista johtuen edistää rakentamisen harkintaa nöillä (EK) ja sitä ympäröivällä suojavyöhykkeellä (sv). kaivosalueen läheisyydessä siten, että palo- ja pelastustoi- Maakuntakaavan tarkistuksen 1. vaiheessa kaivosalueen melle sekä toiminnanharjoittajalle on varattu mahdolli- rajausta tarkistetaan ja alueen määrittelyssä on otettu suus lausunnon antamiseen ennen rakennusluvan myön- huomioon myös kaivosrekisterin mukainen kaivoslupa- tämistä (ns. konsultointimenettely). Voimassa olevassa alueen rajaus, louhosjatkumon YVA-hankkeessa tutkitut maakuntakaavassa suojavyöhyke on osoitettu n. 1 km laa- louhoksen kaikki laajennusvaihtoehdot, kipsikasan laajen- juisena puskurivyöhykkeenä. Vyöhyke kaipaa päivittä- nusvaihtoehtojen yhdistelmä sekä nykyinen, voimassa mistä kaivostoiminnan muutosten vuoksi. olevan maakuntakaavan mukainen suojavyöhykkeen ra- jaus (kuva alla). Tarkistettu EK-aluevaraus pyritään kaa- vassa esittämään yleispiirteisinä. Verrattuna voimassa olevan maakuntakaavan EK-aluevaraukseen, tarkistami- sen 1. vaiheessa EK-alue kasvaa 16 %:lla.

69

Kuva 26. Yaran kaivostoimintaan liittyvien tarkistettavien maakuntakaavamerkintöjen perusteina ovat mm. malminetsin- täluvan alueet, kaivoksen nykyiset sekä suunnitellut louhoslaajennukset ja läjitysalueet. Kuvassa vihreällä on osoitettu YARA Suomi Oy:n maanomistus.

Kaivosalueen suojavyöhykkeen rajaus päivitetään myös, Kaivoksen osalta on huomioitu tilanne, jossa läjitystä olisi koska kaivos ja sen läheisten alueiden maankäyttö vaatii samanaikaisesti kaikilla sivukiven läjitysalueilla, louhintaa yhteensovittamista. Suojavyöhyke muutetaan kaksita- kaikilla louhosalueilla, malminajo käynnissä, rikastamo ja soiseksi merkinnäksi, jonka rajauksilla on erilaiset aluei- rikastushiekan sakeutuslaitos käynnissä, sivukiven murs- denkäytön reunaehdot. kaus käynnissä kaikilla murskauspaikoilla sekä lisäksi rikas- tushiekka-alueella rakennettaisiin ohjauspenkereitä. Tar- Suojavyöhykkeen määrittelyn tueksi Yara on laatinut kai- kastelu on teoreettinen, ei todennäköinen toteutumisnä- vos- ja tehdasmelun huomioivan yhteismelumallinnuksen. kymä, koska toiminnot ovat osin vaihtoehtoisia ja toisensa Melumallinnuksessa, joka perustuu mittausten lisäksi las- poissulkevia ja osin voivat toteutua eri ajankohtina. kennallisiin arvoihin, on otettu huomioon kaivos- ja teh- dasalueen teoreettiset maksimitoiminnot. Yaran tehtaan On huomattava, että yhteismelumallinnuksessa käytetty osalta mallinnuksen lähtötiedot perustuvat mittauksiin. melun indikaattori on Lden. Melumallinnuksen tuloksia ei 70

siten voi suoraan verrata valtioneuvoston asetuksen Suojavyöhykemerkinnöillä pyritään siihen, ettei kaivoksen (993/1992) mukaisiin melun ohjearvoihin, jotka perustu- välittömään läheisyyteen muodostu nykyistä tiiviimpää vat A-painotettuun ekvivalenttitasoon (LAeq). Maakunta- yhdyskuntarakennetta. kaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se ohjaa yksityis- kohtaisempaa alueidenkäytön suunnittelua ja kaavoi- tusta, minkä vuoksi Lden-indikaattorin käyttö on tässä yh- teydessä perusteltua. Toimijan teettämällä ja viranomais- ten valvonnassa laaditulla mallinnuksella ei osoiteta melu- vyöhykkeitä, vaan sitä on käytetty kaivostoiminnan suoja- vyöhykkeen määrittelyssä. Suojavyöhykkeen määrittelyllä Maakuntakaavassa kokonaan uutena merkintänä osoite- ja osoittamisella maakuntakaavassa on ennaltaehkäisevä taan selvitysalue (se) voimassa olevan maakuntakaavan tehtävä. Tarkemmin meluasiaa ja siltä suojaamista tutki- Siilinjärven kirkonkylän taajamatoimintojen alueen (A) ja taan aina ympäristöluvissa, sillä ympäristölupiin ja YVA- teollisuus- ja kaivostoimintojen (T/Ek) alueen väliin. Mer- selvityksiin sisältyy yleensä meluselvitysten tekeminen ja kintä kuvaa sitä, että selvitysalueella on maakunnallinen melutorjuntatoimenpiteiden määrittely. Rakennusval- intressi mm. asumisen ja virkistyksen sekä teollisen ja vonta ja terveydensuojeluviranomaiset ottavat toimival- mahdollisen muun elinkeinotoiminnan ristiriitaisten ta- tansa puitteissa meluasioihin kantaa hankkeiden valmiste- voitteiden ja alueidenkäyttöpaineiden yhteensovittami- luvaiheessa. seen. Merkinnän osoittamiseen on vaikuttanut osallisten (asukkaat) luonnosvaiheessa antama palaute. Toiminto- Tässä kaavassa osoitetaan sisempänä suojavyöhykkeenä jen välisen riittävän suoja-alueen tarkempi osoittaminen mallinnuksen 50 dB Lden alueet. Suojavyöhykkeitä koske- edellyttää selvityksiä sekä suunnitelmia ja päätöksiä hank- vissa suunnittelumääräyksissä ohjataan yksityiskohtai- keista. Myös hankkeiden vaikutusten arviointeja tarvi- sempaa alueidenkäytön suunnittelua. Sisemmän suoja- taan. Tunnistettu maakunnallinen selvitystarve osoitetaan vyöhykkeen alueille ei tulisi lähtökohtaisesti osoittaa maakuntakaavassa ja se täsmentyy hankkeiden ja aluei- uutta asuinrakentamista. Alueilla voi kuitenkin korjata ole- den käytön suunnittelun edetessä. Alueen määrittelyyn massa olevaa rakennuskantaa. Ulomman suojavyöhyk- voidaan palata maakuntakaavan tarkistamisen 2. vai- keen määrittelyssä on käytetty: heessa.  mallinnuksen 45 dB Lden rajausta  alueen pohjoisosissa malminetsintäluvan mukaista ra- Selvitysalueelle ei ennakoida mitään uusia maankäyttö- jausta ja muotoja. Se on olemassa nimenomaan suojavyöhyk-  luoteessa sekä Kirkonkylän taajaman tuntumassa voi- keenä, jonka määrittelyssä yhteensovitetaan viereisten massa olevan maakuntakaavan suojavyöhykkeen mu- alueiden käytöstä aiheutuvia tarpeita ja/tai vaikutuksia, kaista rajausta. kuten nykyisten asemakaavojen ja yleiskaavojen mukai- Kummankin suojavyöhykkeen suunnittelumääräyksissä nen asuminen sekä asuinympäristön viihtyisyys ja terveel- on vaatimus konsultointimenettelystä alueiden käyttöä lisyys, nykyinen ja tuleva virkistyskäyttö sekä nykyinen ja suunniteltaessa. tuleva Yaran alueen käyttötarkoitus ja laajuus. Selvitys- ja suunnittelutarpeita ei myöskään ole tarkoitus siirtää mer- Suojavyöhykkeiden osalta on huomattava, että alueella kinnällä muuhun suunnitteluun, vaan siihen palataan on voimassa oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, kuten Juurus- maakuntakaavan tarkistuksen 2. vaiheessa, jolloin on käy- vesi-Kuuslahti yleiskaava, jossa on osoitettu runsaasti uu- tettävissä mm. kipsiläjitysalueen YVA-tiedot sekä tarkem- sia rakennuspaikkoja. Rakennuspaikat voivat toteutua alu- pia selvityksiä Laukansalon alueesta. eella normaalin rakennuslupakäytännön mukaisesti. Maa- kuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaa- Selvitysaluemerkinnän käyttö perustuu siihen, että alu- van alueella muuten kuin yleiskaavaa muutettaessa tai eella on tunnistettu maakuntatason suunnitteluintressi, asemakaavaa laadittaessa. mutta aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset eivät ole vielä käyttävissä. Tämän periaatteen on hyväksynyt myös Ympäristöministeriö kaavatyön 2. viranomaisneu- vottelussa. 71

Kuva 27. Kaivos- ja tehdasmelun huomioiva mallinnus, Lden. Mallinnuksen päälle on osoitettu uudet maakuntakaavan suojavyöhyk- keet, kaivosalueen rajaus (EK, lila) ja vinoviivoitettu selvitysalue (se).

EK 13.804 Yara Siilinjärvi 2 975 ha se 13.805 Yaran selvitysalue Siilinjärvi sv-1 13.805 Yaran kaivosalueen sisempi suojavyöhyke Siilinjärvi sv-12 13.806 Yaran kaivosalueen suojavyöhyke Siilinjärvi

72

Kaivostoimintojen alue EK Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kaivostoimintojen alueet.

Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamat ympä- ristö- ja meluvaikutukset. Suunniteltaessa alueen käyttöä on palo- ja pelastusviranomaisille ja Puolustusvoimille varat- tava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Selvitysalue, se (Yara, Siilinjärvi)

Merkinnällä osoitetaan voimassa olevan maakuntakaavan Siilinjärven taajamatoimintojen (A 13.001) sekä teollisuus- ja kaivostoimintojen alueen (T/Ek 13.800) välinen alue, jolla on maakuntatasoinen intressi sovittaa yhteen eri maankäyt- tömuotojen tarpeet, varmistaa riittävä suojavyöhyke asumisen ja elinkeinotoimintojen välissä sekä turvata elinkeinojen toimintaedellytykset ja elinympäristön terveellisyys ja viihtyisyys. Teollisuus- ja kaivostoimintojen suojavyöhyketarpeet edellyttävät jatkoselvityksiä.

Suunnittelumääräys: Ennen alueen käytön ratkaisemista on selvitettävä teollisuus- ja kaivostoimintojen ja muiden intressien yhteensovitta- minen. Alueidenkäytön suunnittelussa on varmistettava, että taajamatoimintojen ja elinkeinotoimintojen välille jää riit- tävä suojavyöhyke eikä alueelle sijoitu uusia mahdollisesti häiriintyviä kohteita.

Suunniteltaessa alueen käyttöä on palo- ja pelastusviranomaisille sekä toiminnanharjoitta- jalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Suojavyöhyke sv-12 (ulompi vyöhyke)

Merkinnällä osoitetaan jätteenkäsittelyalueiden ja kaivostoimintojen alueiden suojavyöhykkeet.

Suunnittelumääräys kaivostoimintojen alueiden suojavyöhykkeille: Suunniteltaessa alueen käyttöä on otettava huomi- oon kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristölliset haittatekijät sekä alueella oleva onnettomuusvaara. Suunniteltaessa alueen käyttöä on palo- ja pelastusviranomaisille sekä toiminnanharjoittajalle varattava mahdollisuus lausunnon anta- miseen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee yhteensovittaa kaivosteollisuuden tarpeet asumisen ja muiden maan- käytön tarpeiden kanssa.

73

Kuva 28. Teemakartassa Yaran kaivosta koskevat kaavamerkinnät. 74

75

Kuvat 29-30. Vasemmalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä Leppävirran taajaman kohdalla. Kumottavaksi esitettävä mer- kinnät ovat oikeanpuoleisessa kuvassa. 76

Kuva 31. Tarkistettu maakuntakaavaehdotus valtatien 5 osalta Leppävirran taajaman kohdalla. 77

Kuva 32. Teemakartassa osoitetaan vt5 ja Päijänne-Saimaan-kanavaan kohdistuvat muutokset. 78

79

Ohjeellinen laivaväylä

Merkinnällä osoitetaan vesiväyläyhteydet, jotka perustuvat todettuun vesiliikenteen yhteystarpeeseen ja joiden sijain- tiin, toteutustapaan tai ajoitukseen liittyy epävarmuutta.

Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida ohjeellinen laivaväylän varaus. Teiden suunnittelussa tulee ot- taa huomioon, miten varaus voidaan toteuttaa myöhemmin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huo- miota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen ja on huolehdittava siitä, ettei hanke yksinään tai suun- nitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tar- koittamalla tavalla merkittävästi heikennä NATURA 2000-verkostoon kuuluvan alueen S1 52.501 (Sorsavesi) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden veden laatuun ja järvimaisemaan. Suunnittelussa tulee arvioida museoviranomaisten kanssa mahdollinen arkeologisen inventoinnin tarve.

Valtateiden suunnittelua koskeva määräys: Teiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon, miten Päijänne-Saimaa kanavan varaus voidaan toteuttaa myöhemmin.

Kuva 33. Ote maakuntakaavaehdotuksesta koko Suonenjoen Iisveden ja Leppävirran väliseltä ve- neily-yhteydeltä eli Päijänne-Saimaa -kanavavarauksen kohdalta. Merkintä on muutettu ohjeel- liseksi laivaväyläksi. 80

4.13 Tuulivoima

Tavoite nistyessä. Tämän johdosta lähtökohtana pidettiin ainoas- Tavoitteena on kumota maakuntakaavassa aiemmin osoi- taan, ettei tuulivoima-alueita esitetä maakuntakaavassa tettuja, Puolustusvoimien toimintaa haittaavia tuuli- alle 12 km:n etäisyydelle puolustusvoimien tukikohdista ja voima-alueita. Maakuntakaavan tarkistuksella huomioi- sotilasilmailun tilapäisistä nousu- ja laskeutumispaikoista. daan paremmin se, että tuulivoima-alueita suunnitelta- Tuulivoima-alueisiin kohdennettiin lisäksi suunnittelu- essa turvataan puolustusvoimien toimintaedellytykset määräys, jossa todetaan lausuntopyyntövelvoite sekä tut- sekä otetaan huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kavaikutusten huomioimistarve jatkosuunnittelun yhtey- kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaami- dessä. sesta johtuvat rajoitteet. Tuulivoimamaakuntakaavan vahvistamisen jälkeen Puo- Lähtökohdat lustusvoimat toi esille, ettei muutamien tuulivoimamaa- Pohjois-Savon alueen 19 potentiaalista tuulivoima-aluetta kuntakaavassa osoitettujen alueiden toteutuminen ole on merkitty maakuntakaavaan alueen erityisominaisuutta mahdollista. Alueidenkäytössä otetaan huomioon yhteis- kuvaavalla merkinnällä, tv. Alueiden päämaankäyttö- kunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maan- luokka on kuitenkin muu kuin tuulivoimaenergian tuo- puolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille tanto, yleisimmin maa- ja metsätalous. Maakuntakaava- riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toiminta- merkintä ei muodosta varsinaista aluevarausta. Merkin- mahdollisuudet. nän tarkoitus on tuoda esiin alueen soveltuvuus tuulivoi- matuotantoon maankäytön näkökulmasta. Tuulivoima- Maakuntakaavaa edellyttävän tuulipuiston rajana pide- tuotannon todelliset toteuttamismahdollisuudet selviävät tään vähintään 8 kpl teollisen kokoluokan voimaloita, lu- toteutusvaihetta edeltävien tarkempien selvitysten sekä kuun ottamatta maisemallisesti herkkää Kallaveden reit- alueelle usein laadittavan yksityiskohtaisemman osayleis- tiä, Rautalammin reittiä Kolun kanavalle saakka ja Tuus- kaavan kautta. niemen Juojärveä, joiden osalta maakuntakaavaa edellyt- tävänä rajana pidetään vähintään kolmea voimalaa, mikäli Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan laadinnan yh- ne sijaitsevat alle 5 km:n etäisyydellä ko. järvialueista. Kal- teydessä arvioitiin todennäköiseksi, että vain osa tuuli- laveden vesistöreitti sisältää mm. arvokkaat Kallaveden ja voima-alueista toteutuu ja niiltäkin vain taloudellisesti Suvasveden alueet ja Rautalammin reitti Etelä-Konneve- kannattavimmat tuulivoimalat. Itä-Suomen bioenergiaoh- den kansallispuiston alueen. Kallaveden vesistöreitti on jelman 2020 tavoitteena pidetään, että 1 % alueen ener- osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavassa vesimatkailun giatarpeesta tuotetaan tuulivoimalla, mihin riittäisi Poh- kehittämisalueena. jois-Savossa 10-20 kpl 3 MW:n laitoksia alueen tuulisuu- desta riippuen. Kaavaratkaisu Kumotaan viisi tuulivoima-aluetta, jotka pääesikunta on Tuulivoimamaakuntakaavan valmistelussa todettiin, että todennut ei hyväksyttäviksi tai arvioi niillä olevan merkit- Puolustusvoimat ottaa kantaa tuulivoimapuistojen toteut- täviä haitallisia vaikutuksia. Kumottavat kaavamerkinnät tamismahdollisuuksiin Puolustusvoimien lento- ja tutka- ovat tv 42.800 Kaavinniemi (Kaavi), tv 43.800 Rahasmäki toiminnan näkökulmasta hankkeiden toteutuksen käyn- ja tv 43.802 Linnanmäki (Kuopio) sekä tv 52.800 Takun- korpi ja tv 52.803 Saahkarlahti (Leppävirta). 81

Kuva 34. Teemakartassa osoitetaan vihreällä kumottavat tuulivoima-aluemerkinnät.

82

4.14 Turvetuotanto

Tavoite Kumotaan ne turvetuotantoalueet, joilla tuotanto on lo- petettu.

Lähtökohdat

Kaavaratkaisu Kumotaan seuraavat turvetuotannosta poistuneet suot (lopettamispäätös tehty) voimassa olevista maakuntakaavoista: EO1 23.706 Peräsuo Kiuruvesi 205 ha EO1 23.712 Pattosuo Kiuruvesi 137 ha EO1 23.759 Hanhisuo Kiuruvesi 25 ha EO1 32.701 Petronneva Kuopio 124 ha EO1 32.704 Kanavasuo ja Vanhanjoensuo Kuopio 34 ha EO1 27.702 Hukkaviidansuo Lapinlahti 52 ha EO1 25.713 Aitosuo Pielavesi 54 ha EO1 25.714 Soidinsuo Pielavesi 132 ha EO1 25.717 Kumpusensuo Pielavesi 104 ha EO1 44.701 Tammasuo Rautavaara 271 ha EO1 44.711 Kulvesuo Rautavaara 228 ha EO1 26.710 Lokinsuo Sonkajärvi 83 ha EO1 26.716 Turvesuo Sonkajärvi 124 ha EO1 31.709 Viitaselänsuo Suonenjoki 50 ha EO1 34.707 Lummesuo Tervo 73 ha EO1 35.701 Mertasuo Vesanto 28 ha EO1 28.704 Peräsuo Vieremä 80 ha 83

Kuva 35. Maakuntakaavassa kumottavat turvetuotantoalueet näkyvät kuvassa vaaleanpunaisella.

84

Kumottavat merkinnät

Pääperiaatteena on kumota voimassa olevista maakunta-  Tavaraliikenteen terminaalialueet (pl. Itä-Suomen lo- kaavoista merkinnät kokonaisuudessaan, jos uuden kaa- gistiikkakeskus, Matkus): LM, lm varatkaisun myötä osa merkinnöistä olisi uusia ja osa voi-  Pellot: MT maanjääviä. Uudet merkinnät eli maankäyttöluokka koko-  Sähkönsiirtolinjat ja sähköasemat naisuudessaan osoitetaan siten tässä maakuntakaavassa.  Ampumaradat ja moottoriurheilualueet: EA, ea, EA1, Kaikissa maankäyttöluokissa vastaavanlainen menettely ea1 ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista toteuttaa, jolloin  Puolustusvoimien alueet: EP, EAH, el, sv-21, me on huomattava, että maankäyttöluokan merkintöjä on  Yaraa koskevat merkinnät: EK, EK/T, sv-1, sv-2 tämän maakuntakaavan lisäksi myös vanhoissa, voi-  Päijänne-Saimaa kanava massa olevissa maakuntakaavoissa. Tästä johtuen maa-  Tuulivoima-alueet (5 aluetta, kts. kaavaselostus) kuntakaavan tulkinta on syytä tehdä aina ajantasaista yh-  Turvetuotantoalueet (17 aluetta, kts. kaavaselostus) distelmämaakuntakaavaa käyttäen. Yhdistelmämaakun-  Vt5 uusi tielinjaus ja uusi eritasoliittymä Leppävirran takaava löytyy verkosta Pohjois-Savon liiton nettisivuilta kohdalla www.pohjois-savo.fi ja https://kartta.paikkatietoikkuna.fi

(Karttatasot: hakusanalla Pohjois-Savo). Osassa merkinnöistä vain suunnittelumääräys kumotaan

(ja esitetään uusi tilalle), joten varsinainen merkintä säilyy MRL 201 §:n mukaan maakuntahallitus voi valitusajan ku- voimassa olevan maakuntakaavan mukaisena. Näiden luttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan en- osalta on huomioitava, että ko. merkinnät eivät näy tätä nen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavan voi- maakuntakaavaa koskevalla kaavakartalla. maantullessa kumotaan seuraavat osat nyt vielä voimas- saolevista maakuntakaavoista. Suunnittelumääräys kumotaan seuraavien merkintöjen

osalta, merkintä säilyy: Tässä maakuntakaavassa kumotaan seuraavat merkinnät  Keskustoimintojen alueet ja alakeskukset: C, ca-v, voimassa olevista maakuntakaavoista: ca1, ca2  Koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelu-  Keskustan ulkopuolella sijaitsevat vähittäiskaupan määräys, joka osoitettu Pohjois-Savon kaupan maa- suuryksiköt: KM, kme, kme/res kuntakaavassa 2030 (seudullisesti merkittävän vähit-  Taajamatoimintojen alueet: A, A1 täiskaupan suuryksikön koon alarajat)

85

Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadinta- 6.2 Arviointimenetelmät prosessia. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnitteli- joille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttami- Maakuntakaavan vaikutusten arvioiminen on ollut jatkuva sen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallis- prosessi, jota on tehty koko kaavan laatimisen ajan. Arvi- ten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutus- oinnin lähtökohtana ovat olleet kaavaa varten tehdyt sel- ten arvioinnilla tuetaan kaavaratkaisujen valmistelua ja vitykset sekä sidosryhmäneuvottelut, joiden perusteella valintaa. Eri vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaiku- kaavaratkaisu on laadittu ja yhteen sovitettu muiden tuksia vertailemalla löydetään ratkaisuja, joiden perus- maankäyttöluokkien kanssa. Lisäksi kaavaa varten laadit- teella suunnittelu etenee. Vaikutusten arviointi on laa- tavissa selvityksissä (kappale 2.4) on myös tehty vaikutus- dittu sellaisella tasolla ja tarkkuudella, kuin maakunta- ten arviointia. kaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe on yksittäisten 6.1 Yleistä vaikutusten arvioinnista maankäyttöluokkien muodostama maakuntakaava, jota täydentää myöhemmin laadittava maakuntakaavan tar- Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 9 §) kaavan tu- kistamisen 2. vaihe. 1. vaiheessa tarkastellut teemat eivät lee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan muodosta sellaista maakunnallista alueidenkäytöllistä ko- suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityk- konaisuutta, eikä teemojen välillä ole sellaisia riippuvuuk- siin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon sia, että kaavan kokonais- ja yhteisvaikutusten arviointi kaavan tehtävä ja tarkoitus. olisi mielekästä tai mahdollista.

Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä Vaikutusten arviointi on täydentynyt kaavaehdotusvai- suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteutta- heeseen, missä yhteydessä vaikutuksia on tarkasteltu yk- misen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskunta- sityiskohtaisemmin suhteessa MRA 1 § mukaisiin seikkoi- taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. hin. Lisäksi on arvioitu kaavan tavoitteiden toteutumista Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteu- voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. tumista.

Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tavoitteena on MRA 1 § mukaan vaikutuksia tulee arvioida tutkia, aiheuttaako maakuntakaavassa esitetty alueiden- 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön käytön periaate tai maankäyttö muutosta tai ylläpitääkö 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon se tilannetta, jolla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaiku- 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja tuksia ympäristöön. Arvioinnilla selvitetään lisäksi ne kei- luonnonvaroihin not, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää haitallisia vaiku- 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja ener- tuksia. Tällaisia keinoja voivat olla esim. kaavassa annetut giatalouteen sekä liikenteeseen reunaehdot jatkosuunnittelulle. Lähtökohtana on, että 5. kaupunkimaisemaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan tarpeen mukaan ja rakennettuun ympäristöön sekä niitä verrataan maankäytön nykytilaan ja voimassa ole- 6. elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. vaan maakuntakaavaan sekä yleiskaavoihin. Arvioinnissa Ehdotusvaiheen palautteessa nousi esille Siilinjärvellä myös perustellaan, miksi tiettyihin ratkaisuihin päädyttiin. Yara Suomi Oy:n kaivoksen lähialueen asukkaiden koke- mus, ettei asukkaiden tavoitteita elinympäristönsä suh- Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon, että maa- teen oteta huomioon, vaan maakuntakaavassa ovat ko- kuntakaava toteutuu asteittain kuntakaavoituksen ja vi- rostuneesti esillä elinkeinoelämän tavoitteet. Ehdotusvai- ranomaistoiminnan kautta. Kaavan pitkä ajallinen ulottu- heen palautteeseen laadituissa vastineissa asukkaiden nä- vuus asettaa haasteita arvioinnille. kökulmaa onkin pyritty ottamaan huomioon. Asukasnäkö- kulma tarkentuu kaavatason tarkentuessa. Yleis- ja ase- makaavavaiheessa asukasnäkökulma korostuu, kun taas maakuntakaavassa kaavan yleispiirteisyys edellyttää ylei- sellä tasolla olevaa näkökulmien tarkastelua.

86

6.3 Vaikutusalue

Maakuntakaava on laadittu koskemaan koko Pohjois-Sa- tusten toimintaedellytyksiin maakunnallisesti ja valtakun- von maakuntaa ja näin ollen kaavan välittömät vaikutuk- nallisesti. Myös sähkönsiirtoverkoston kapasiteetin lisää- set kohdistuvat ensisijaisesti maakunnan 18 kuntaan. misellä ja varalaskupaikoilla suojavyöhykkeineen on maa- Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen seurauksena kaavan kunnantasoa laajempi vaikutusalue ja ratkaisut edellyttä- oikeusvaikutukset kohdistuvat ja tarkentuvat kuntien vät yhteensovittamista naapurimaakuntien kaavoituk- yleis- ja asemakaavoituksen kautta. sessa. Ohjeellisilla 400 kV:n sähkönsiirtolinjayhteyksillä varmistetaan Pohjois-Karjalan mahdollisia tulevaisuuden Kaava-alueen lisäksi kaavan vaikutusalueeseen kuuluu tarpeita. kaava-alueen ulkopuolella oleva alue, silloin kun kaava- merkinnät ulottuvat maakunnan rajalle tai kun kaavamer- Tuulivoimatuotannosta poistetut viisi aluetta eivät sijain- kinnät liittyvät maakuntarajat ylittäviin toimintoihin tai neet maakunnan reuna-alueilla, joten niiden kumoami- verkostoihin. Sotinpuron ampuma-alueen melualueen sella ei ole muihin maakuntiin kohdistuvia lieventäviä mai- laajennuksen vaikutukset ulottuvat Pohjois-Karjalan maa- semavaikutuksia. Kaavan toteuttamisesta syntyvät talou- kunnan alueelle. Ratapuu- ja HCT-terminaaliverkoston delliset myönteiset vaikutukset ovat maakunnallisia ja osoittaminen on osa maakunnallisen liikenneverkon ke- osin myös valtakunnallisia. Laajin globaali vaikutusalue on hittämistä ja toteutuessaan vaikuttaa myönteisesti kulje- ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavilla tavoitteilla.

6.4 Kaavan toteuttamisen vaikutukset teemoittain ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen

Alla on käsitelty kaavan tarkistamisen tavoitteet sekä toteuttamisen vaikutukset teemoittain. Lisäksi on esitetty keinoja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

Vähittäiskaupan suuryksiköt

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyisissä maakuntakaa- voissa Vähittäiskaupan Päivitetään Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 osoitetut mer- C, ca-v, ca1, ca2, suuryksiköt kinnät vastaamaan 1.5.2017 voimaan tullutta MRL uudistusta. KM, kme, Kaavaratkaisulla nostetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kme/res, yleis- suuryksikön koon alaraja 4000 k-m2:iin sekä toteutetaan uutta MRL mu- määräys kaista linjausta luopua keskustoja koskevista kaupan enimmäismitoituk- sista. Keskustojen ulkopuolella sijaitsevien kaupan alueiden laatu muute- taan ohjeelliseksi. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030 vahvis- tettua keskustan ulkopuolella sijaitsevien suuryksikköalueiden määrää, enimmäismitoitusta tai yleispiirteistä sijaintia ei muuteta. Kaupan tarkka sijainti sekä laatu ratkaistaan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa maakun- takaavan enimmäismitoituksen asettamien raamien puitteissa.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaupan kysynnässä on nähtävissä myös vastakkaisia kehi- Kaupan sijoittumisen osalta maakuntakaavaratkaisuun ei tyssuuntia, jotka eivät uhkaa palveluiden saavutetta- tule muutoksia. Mikäli lähipalvelujen saavutettavuus hei- vuutta. Väestön ikääntyessä lähipalveluiden kysyntä kas- kentyy, osoittautuu kaavaratkaisu vaikutuksiltaan elinym- vaa. Autottomien asuntokuntien määrä ja osuus kasvavat päristön toimivuutta heikentäväksi. Vähittäiskaupan suur- myös. Kaupungeissa asuvat nuoret eivät välttämättä hanki yksiköiden saavutettavuus eri kulkuvälineillä voidaan var- ajokorttia. Asumisen ihanne on nuorten aikuisten keskuu- mistaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Sijainnin dessa muuttumassa kaupunkikeskustoja painottavaksi, ohjauksen kevenemisen myötä vähittäiskaupan palvelu- mikä voi tulevaisuudessa muuttaa kaupan kysyntää. Auto- tarjonta paranee kysyntälähtöisesti eri alueilla. markettien aika voi olla ohi ja lähipalveluiden sekä pienten yksiköiden kysyntä saattavat voimistua. Maakuntakaava sallii mahdollisuudet myös tämänsuuntaiseen tulevaisuu- dennäkymään. 87

Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon huomioon kaupan palvelujen saavutettavuus. Vähittäis- Kaavassa esitetty seudullinen kaupan sijainti ja määrä ei- kaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen vät muutu. Rakentamisesta johtuen suuryksiköillä on pai- keskusta-alue. kallisia vaikutuksia maaperään. Nilsiän ja Suonenjoen koh- teet sijaitsevat pohjavesialueilla. Suuryksiköiden toimin- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- not ovat sen tyyppisiä, ettei niistä aiheudu riskiä pohjave- tuun ympäristöön delle. Kaavamuutos ei aiheuta suoria vaikutuksia vesistöi- Mittakaavaltaan suurina vähittäiskaupan rakentaminen hin. Kaupan yksiköiden kasvu saattaa lisätä niiden veto- muuttaa aina maisemaa. Maiseman herkkyydestä ja to- voimaisuutta, ja lisääntyvä liikenne saattaa aiheuttaa pai- teutuksen laadusta riippuu vaikutuksen merkittävyys, joka kallista ilmanlaadun huononemista. usein kyseessä olevien kohteiden osalta nähdään negatii- visena. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen lieventymi- Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja nen ja ohjauksen painopisteen siirtyminen kunnille ai- luonnonvaroihin heuttaa vaikutusten arviointiin epävarmuutta. Kaikkiaan Maakuntakaavassa esitetty seudullinen kaupan sijainti ja maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset jäävät paikalli- määrä eivät muutu, kaupan koon alarajaa nostetaan. Kau- siksi, eikä vaikutuksia maakunnallisesti tai valtakunnalli- pan yksiköt sijoittuvat olemassa oleville rakennetuille alu- sesti arvokkaisiin maisemiin tai kulttuuriympäristöihin eille, jossa luonnon monimuotoisuus on jo vähentynyt. muodostu. Kaavassa esitetyt muutokset eivät vaikuta merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- miseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- Sijainnin ohjauksen kevenemisen myötä yritykset voivat kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen entistä vapaammin kehittää palvelujaan ja kasvattaa toi- Kaupan sijoittumisen osalta maakuntakaavaratkaisuun ei mintaansa, millä on positiivisia vaikutuksia elinkeinoelä- tule muutoksia ja laaja vaikutusten arviointi on toteutettu män kilpailukykyä. Muutoksen myötä yrityksille on osoi- Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavoituksen 2030 yh- tettavissa joustavammin laadultaan ja määrältään riittä- teydessä. Pinta-alarajan noston jälkeen kaupan erityinen västi sijoituspaikkoja. sijainninohjaus koskee jatkossa pääasiassa kauppakeskuk- sia ja hypermarketteja sekä jossain määrin tilaa vaativaa Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen kauppaa. Muutoksen myötä suurin osa kaupan nykyisistä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030:ssa osoitet- yksiköistä putoaa sääntelyn piiristä. Kaupan tarkka sijainti tua kaupan laadullista määrittelyä voidaan käyttää kun- sekä laatu ratkaistaan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa nan yleiskaavoituksessa ohjeellisena määrityksenä. maakuntakaavan enimmäismitoituksen asettamien raa- mien puitteissa. Lainmuutos ei muuta voimassa olevien Vähittäiskaupan suuryksikön suunnittelumääräystä on yksityiskohtaisempien kaavojen oikeusvaikutuksia. muutettu tässä maakuntakaavassa siten, että se huomioi kaupan palvelujen saavutettavuuden eri kulkumuodoin, Muutoksella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia liikentee- palveluiden sijoittumisen suhteessa asuinalueisiin. Kes- seen, mikäli lähipalveluiden katoamista tai keskustojen kusta-alueiden ensisijaisuus keskustahakuisissa kaupan palvelutarjonnan säilymistä ei turvata. Sijoitettaessa suur- palveluissa on huomioitu jo voimassaolevassa maakunta- yksikkö keskusta-alueiden ulkopuolelle on aina otettava kaavassa.

88

Tavaraliikenteen terminaalialueet

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkin- nät nykyisissä maa- kuntakaavoissa Tavaraliikenteen Osoitetaan seudullisesti merkittävä rataterminaaliverkosto. LM, lm, se terminaalialueet Kokonaan uutena osoitetaan raskaiden ja suurten kuljetusten (HTC) pitkän tähtäimen terminaaliverkosto Pohjois-Savossa. Pääteiden ris- teysseuduille sijoittuvat terminaalit osoitetaan selvitysaluemerkin- nällä ja siihen liittyvällä suunnittelumääräyksellä, koska niiden sijoit- tumispaikat ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Merkinnät osoittavat alan toimijoille maakunnallisen ratkaisun, joka helpottaa toiminnan ja investointien suunnittelua, parantaa logistiik- kaa ja vähentää kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön päätyä ravinteita ja kiintoainesta. Muita haittoja voivat Rataterminaalit saattavat aiheuttaa paikallisia häiriöitä olla esimerkiksi moottoriajoneuvojen ja koneiden aiheut- terminaalialueiden lähimmillä asuin- ja virkistysalueilla. tamat poltto- ja voiteluainevuodot, jotka itsessään eivät Terminaalien merkittävin vaikutus elinoloihin ja elinympä- johdu terminaaleista, vaan niihin liittyvistä toiminnoista. ristöön on melu. Suunnittelumääräys kuitenkin rajoittaa Kokonaisuutena arvioiden terminaalialueiden vaikutus ve- meluvaikutuksia läheisillä alueilla. Rataterminaaliverkos- sistöihin on suurimmillaankin paikallinen ja verrattain vä- ton kaikki terminaalit ovat olemassa olevia, jolloin vaiku- häinen. Puuterminaalit edistävät uusiutuvien energialäh- tukset elinoloihin ja elinympäristöön ovat korkeintaan vä- teiden käyttöä turvaamalla raaka-aineen saannin, mikä häisiä. vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttötarvetta. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljettaminen lisää päästöjä HCT-rekkojen suuremman kapasiteetin myötä kuljetusten ilmakehään, mutta kokonaisuutena terminaalien ilmaan ja kokonaismäärä vähenee. Tällöin kuljetusreittien varrella ilmastoon kohdistuva vaikutus on myönteinen. liikenteestä aiheutuvat häiriöt, kuten melu-, pöly- ja tä- rinävaikutukset vähenevät. Puuterminaalien tarkempi si- Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja jainti ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, luonnonvaroihin jolloin sijaintisuunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisiin Terminaalialueet sijoittuvat pääosin rakennetuille alueille kohdistuvien vaikutusten merkittävyyteen. tai niiden läheisyyteen, kuten ratapihoille tai maanteiden varsille. Osa terminaaleista on uusia terminaalialueita, Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon joissa ei nykyisin ole tavaran kuormaukseen tai varastoin- Olemassa olevan tiedon mukaan terminaalit eivät sijoitu tiin liittyvää toimintaa. pohjavesialueille. Puuterminaaleista on maaperään ja pohjaveteen vain vähäisiä vaikutuksia ja ne liittyvät lä- Varkauteen valtatien 23 varteen osoitettu HCT-terminaali hinnä työkoneiden mahdollisiin laiterikkoihin tai onnetto- sijoittuu Ruokojärvi ja Mula Natura-alueen (SPA muuksiin (öljyt). Vaikutukset ovat vähäisiä ja paikallisia ja FI0600053) läheisyyteen. Tarkka sijaintipaikka selviää yk- torjuttavissa. sityiskohtaisessa suunnittelussa. Terminaalitoiminnasta aiheutuvalla melulla voi olla paikallisia vaikutuksia Natura- Mikäli uudet terminaalialueet asfaltoidaan, pintavalunta alueella pesivään linnustoon. Terminaalin sijainnin ja sen voi lisääntyä. Jos terminaalialueella säilytetään puun kuorta tai kuorellista murskaa, hulevesiin voi

89

Kuva 36. Havupuun varastointia ja meriharakoita. toiminnan suunnittelulla haitalliset vaikutukset ovat väl- Näin esitetyn verkoston vaikutus yhdyskuntarakentee- tettävissä muun muassa rajoittamalla eniten melua tuot- seen on vähäinen kohdistuen lähinnä mahdollisten kehit- tavien toimintojen toiminta-aikoja. tämistoimenpiteiden ja ympäröivän maankäytön yhteen- sovittamisen turvaamiseen, joka on huomioitu terminaa- Havupuutavaran varastointi voi aiheuttaa metsätuhoja, lien meluvaikutuksia rajoittavalla suunnittelumääräyk- mikäli ei huomioida riittävää etäisyyttä lähimpään saman sellä. Liikenneviraston selvityksessä esitettyä Lapinlahden puulajin metsikköön tuhojen torjumiseksi. Terminaalien terminaalia ei ole osoitettu maakuntakaavassa, koska sen ympäristöön kohdistuvat haitat muodostuvat pääasiassa kehittäminen Lapinlahden keskustaajamassa aiheuttaisi melusta, pölystä ja liikenteen aiheuttamasta lisäkuormi- merkittävää ristiriitaa muun maakäytön yhteensovittami- tuksesta. Muita haittoja voivat olla esimerkiksi moottori- sen kanssa. Lapinlahden kirkonkylän terminaalin korvaa- ajoneuvojen ja koneiden aiheuttamat poltto- ja voiteluai- jaksi pitkällä tähtäimellä on osoitettu Lapinlahden Alapit- nevuodot, jotka itsessään eivät johdu terminaaleista, vaan kän terminaali. niihin liittyvistä toiminnoista. Melu ja pöly ovat paikallisia haittoja ja kohdistuvat ainoastaan terminaalin lähiympä- Puuterminaalien osalta maakuntakaavassa osoitetaan ristöön. Näiden aiheuttama haitta-alue on korkeintaan suurten kuljetusten (HCT) likimääräinen terminaaliver- muutamia satoja metrejä riippuen mm. maaston muo- kosto, jolla varaudutaan strategisesti etenkin tulevaisuu- doista ja melun osalta myös jo olemassa olevasta muusta den tarpeisiin. Merkintä on kokonaan uusi. Terminaalit melusaasteesta. ovat oleellinen osa HCT-kuljetuskäytäviä, johon sisältyy HCT-yhdistelmille soveltuvat tieyhteydet ja terminaalit Puuterminaalit edistävät uusiutuvien luonnonvarojen sekä toimituskohteiden alueellisen kokonaisuus. Pohjois- käyttöä ja samalla hyvin todennäköisesti vähentävät fos- Savosta kuljetusvirrat suuntautuvat pääosin maakunnasta siilisten raaka-aineiden osuutta. ulospäin etenkin Kaakkois-Suomen alueelle. Terminaali- verkoston kehittämisellä turvataan kuljetusinfrastruktuu- Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- rin riittävää tasoa ja kattavuutta maakunnan ja koko val- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen takunnan tasolla. Maakuntakaavassa esitetyn ratapuuverkoston osoittami- nen perustuu Liikenneviraston selvitykseen, joka antaa Kaavamääräyksellä ohjataan HCT- terminaalien sijoittami- riittävät lähtökohdat tavaraliikenteen terminaalien ja rau- sen varautumiseen pääteiden risteysseuduille. Likimääräi- tateiden kuormauspaikkojen osoittamiselle maakunta- nen osoittaminen on perusteltua, koska maakuntakaavaa kaavassa. Maakuntakaavassa osoitettavan rataterminaali- laadittaessa tarve on tunnistettu, mutta maakuntakaavan verkoston kaikki terminaalit ovat olemassa olevia eikä uu- yleispiirteisyys huomioon ottaen yksityiskohtaista sijaintia sia rataliikenteen terminaaleja ole kaavassa osoitettu. ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi vielä maakunta

90

kaavavaiheessa selvittää. Lopulliset sijaintipäätökset ja Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- kaavallinen varautuminen jäävät kuntien alueidenkäytön miseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaviksi. Terminaalialueet ovat merkittävä osa maakunnan kehittä- misen kärjeksi valitun puunjalostuksen ja biojalostuksen Suurten kuljetusten terminaalitarpeet sijoittuvat pääosin logistiikkaketjujen sujuvuutta. Verkoston kehittäminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle hy- vaikuttaa myönteisesti Pohjois-Savon ja maakunnan rajo- vien liikenneyhteyksien varteen, jossa järkevällä sijoitus- jen ulkopuolisiin puukuljetuksiin ja koko metsäteollisuu- paikkasuunnittelulla voidaan estää maankäytön ristiriitoja den kilpailukykyyn. ja terminaalialueiden vaikutuksia. Terminaalitoiminta asettaa reunaehtoja välittömän lähialueen osalta muulle Tunnistettu olemassa oleva ratapuuverkosto ja kehitet- maankäytölle mm. meluvaikutusten osalta. Terminaalialu- tävä HCT-terminaaliverkosto edistävät puukuljetusten su- een aluevaraustarve on noin 10 hehtaaria. Maankäyttö- juvuutta, toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta vaikutusten osalta vaikutukset jäävät paikallisiksi. edistäen elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Lisääntyvä painava liikenne vaikuttaa teiden kuntoon hei- Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen kentävästi, joka tulee ottaa huomioon teiden kunnossapi- Haitallisia vaikutuksia ehkäistään tehokkaimmin sijoitus- don ja siltojen kantavuuden suunnittelussa. Sujuvien kul- paikan valinnalla. Sijaintipaikan valinnassa tulisi välttää jetusketjujen varmistamiseksi myös alempiasteinen tie- asutuksen läheisyyttä, pohjavesialueita ja havumetsien lä- verkosto tulisi olla ympärivuoden liikennöitävässä kun- heisyyttä (hyönteistuholaki). Suurten kuljetusten (HCT) nossa. Yhteiskunnalle HCT-kuljetusten suurin kustannus- yksityiskohtaista sijaintipaikkaa puoltavia tekijöitä ovat vaikutus seuraa silta- ja tieverkon painorajoituksia vähen- kysyntää ja tarjontaan nähden keskeinen sijainti, hyvät ja tävistä investoinneista. Toteutetuissa tutkimuksissa HCT- turvalliset liikenneyhteydet, riittävä aluevaraus, terminaa- yhdistelmien liikennöinnin sujuvuudessa ja turvallisuu- lialueen maapohjan kantavuus sekä teiden ja siltojen kan- dessa ei ole havaittu merkittäviä ongelmia tai eroja nyky- tokyky. Suunnittelumääräyksellä rajoitetaan terminaali- yhdistelmiin verrattuna. alueilta taajamatoimintojen alueille kohdistuvaa meluvai- Verkoston toteuttamista tukevilla toimenpiteillä turva- kutusta. Uusien terminaalialueiden sijoittaminen kauem- taan kuljetusvirtojen kustannus- ja energiatehokkuus. mas vesistöistä estää valumavesien päätymisen suoraan HCT-kuljetusten myötä vähemmällä kalustolla saadaan vesistöön. Suurten energiapuuterminaalien hulevesien enemmän puuta kuljetettavaksi. Toimimaton verkosto käsittely voi vaatia laskeutusaltaiden käyttöä kiintoaineen saattaa aiheuttaa ylimääräistä liikennettä kuten huolto- poistamiseksi ja ojaverkoston eroosion vähentämiseksi. ajoja, alueen sisäisiä turhia tavaransiirtoja sekä heikentää toimitettavan aineksen laatua. Varkauteen osoitettu HCT-terminaalin sijainnin ja sen toi- minnan suunnittelulla haitalliset vaikutukset Natura-alu- Merkinnällä tuetaan valtakunnallisia alueidenkäyttöta- eeseen ovat vältettävissä muun muassa rajoittamalla eni- voitteita tehokkaasta liikennejärjestelmästä ja biotalou- ten melua tuottavien toimintojen toiminta-aikoja. den edistämisestä. Terminaalin perustaminen saattaa vaatia ympäristöluvan, Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- vaikka terminaaleja ei ole sisällytetty ympäristönsuojelu- tuun ympäristöön lain laitosluetteloon. Lupatarve voi laueta esimerkiksi naa- Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutuk- puruussuhdelain kautta. set voidaan ottaa huomioon HCT-terminaalien yksityis- kohtaisemmassa suunnittelussa.

91

Soidensuojelu

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyisissä maakuntakaa- voissa Soidensuojelu- Osoitetaan Valtioneuvoston päätöksen mukaiset, valtion mailla sijaitsevat SL, S2 (uusi) alueet alueet soidensuojelun täydentämisestä.

Alueiden luonnonarvot säilyvät, koska olosuhteita muuttava tuotannolli- nen toiminta on kaavamerkinnän vastaista. Metsälakia ei noudateta luon- nonsuojelualueilla (SL-alueet) ja Metsähallitus pidättyy tavanomaisesta metsätaloudesta omilla päätöksillään suojelluilla alueilla (S2-alueet). Tur- vetuotanto tulkitaan ympäristönsuojelulain vastaiseksi. Merkinnöillä ei ole vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin, koska kaavassa osoitetaan vain val- tion mailla sijaitsevat suoalueet.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- Soidensuojelualueet ovat pienialaisia ja sijaitsevat pääosin kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen maakunnan reuna-alueilla, joilla ihmistoiminta on vähäi- Suoluonnon suojelun edistämiseksi Valtioneuvoston peri- sempää. Valtion mailla sijaitsevilla soidensuojelualueilla aatepäätöksessä (30.8.2012) kannustetaan maakuntien on paikallista tai seudullista virkistyskäytöllistä arvoa. liittoja ja kuntia säilyttämään suoluontoa kaavoituksen Suojelualueet edistävät ihmisten elinympäristön viihtyi- keinoin varaamalla maakunnallisesti tai alueellisesti mer- syyttä ja laatua. Suojelualueet ovat muita alueita hiljai- kittävät suot suojelutarkoitukseen. sempia ja tarjoavat asukkaille mahdollisuuden luonnon- rauhaan. Suojelun myötä alueita voi hyödyntää luontope- Suojeltavien soiden osoittaminen maakuntakaavassa es- rusteiseen virkistyskäyttöön entiseen tapaan. tää alueille kohdistuvat maankäyttötoimet, koska alueille on kaavassa määritetty MRL 33 §:n mukainen rakentamis- Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon rajoitus. Lähialueen maankäytön osalta haitallisia ovat Ojittamattomat suot toimivat luonnollisina virtaaman ja suon vesi- ja ravintotaloutta muuttavat toimet, kuten tien sitä kautta ravinnekuormituksen tasaajina. Niiden merki- rakentaminen, turpeen otto ja ojitus. Osoitettujen suoje- tys tulee kasvamaan sadannan lisääntyessä ilmastonmuu- lualueiden ja muun maakuntakaavassa osoitetun maan- toksen myötä. Kohteet ovat pääosin pienialaisia, joten käytön kanssa ei ole todettavissa seudullisen tason ristirii- niillä ei ole merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun tai ilmas- toja. Valtaosa uusista suojelualueista sijoittuu maakunnan toon. reuna-alueille ja ovat pinta-alaltaan maakuntakaavan mit- takaavassa pienialaisia. Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- Valtion mailla sijaitsevien valtakunnallisesti arvokkaiden tuun ympäristöön soiden osoittaminen kaavassa lisää maakunnan suojelu- Suojelun myötä alueet pysyvät muuttumattomina, eikä alueiden määrää. Suojelualueilla on merkittävä myöntei- vaikutuksia maisemaan, kulttuuriperintöön tai rakennet- nen vaikutus luonnon biologisen monimuotoisuuden tur- tuun ympäristöön kohdistu. vaamisessa. Ne säilyttävät kasvi- ja eläinlajien elinympä- ristöjä, turvaavat uhanalaisten luontotyyppien säilymistä Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- ja auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä. miseen Soidensuojelulla on turvetuotannon elinkeinotoimintaan Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja välillisiä vaikutuksia, koska osa maakunnan suoalasta siir- luonnonvaroihin ovat myönteiset, sillä luonnonvarojen tyy suojelun piiriin. Merkitystä vähentää se, että Valtio- hyödyntäminen suojelualueilla on hyvin rajoitettua – lä- neuvoston periaatepäätöksen mukaisesti soita merkittä- hinnä kyseeseen tulee nopeasti uusiutuvien metsämarjo- västi muuttava uusi maankäyttö tai sen valmistelu tulisi jen ja -sienten hyödyntäminen. kohdentaa ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkit- tävästi muuttuneille soille.

92

Pellot

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkinnät nykyisissä maakunta- kaavoissa Pellot MT-aluevarausmerkinnät kumotaan, osoitetaan pellot pohjakarttamerkintänä. Arvot MT, yleis- turvataan yleismääräyksellä ja taajamatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksen määräys muutoksella. (uusi)

Kaavamääräyksillä pyritään säilyttämään hyvät ja yhtenäiset peltoalueet viljelykäytössä, mikä on mielekästä tuotannon tehostuessa ja tilakoon kasvaessa.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- Kaavassa esitetty yleismääräys vahvistaa olemassa olevan kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen tilanteen säilymistä. Yleismääräys vahvistaa maaseu- Kaavassa esitetty yleismääräys vahvistaa olemassa olevan tuelinkeinojen ja -asumisen edellytyksiä ja siten asukkai- tilanteen säilymistä. Merkintätavan muutos ilman sisällöl- den mahdollisuuksia elää ja toimia maaseutumaisessa listä muutosta ei muuta olemassa olevaa alue- tai yhdys- elinympäristössä. kuntarakennetta, energiataloutta tai liikennettä.

Vaikutukset maa- ja kallioperään, Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- veteen ja ilmastoon tuun ympäristöön Yleismääräys vahvistaa alueen olemassa olevan tilanteen Maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja sitä kautta myös säilymistä, eikä vesistöön tai ilmastoon kohdistuva maa- maaseutuasumisen edellytysten mahdollistaminen edis- talouden kuormitus muutu kaavamuutoksen takia. Kuor- tää maaseudun kulttuuriympäristöjen säilymistä. Alueille mituksen muutokset ovat mahdollisia, mikäli peltoaluei- kohdistuvien mahdollisten hankkeiden mittakaavasta joh- den viljelytavassa tai peltopinta-alassa tapahtuu merkit- tuen vaikutukset eivät yllä seudullisiksi. Koska kyseessä on täviä muutoksia. Yleisin peltoviljelystä pohjavesille aiheu- vain merkintätapaan kohdistuva muutos, ei muutoksella tuva haitta on nitraattipitoisuuden kohoaminen. Peltovil- ole merkittäviä vaikutuksia. jelyn aiheuttamat vaikutukset riippuvat paikallisista maa- perä- ja pohjavesiolosuhteista ja niitä on sen vuoksi aina Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- tarkasteltava tapauskohtaisesti. miseen Elintarvikkeet on yksi Pohjois-Savon maakuntasuunnitel- Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja massa 2040 esitetyistä kuudesta kärjestä. Pohjois-Savo on luonnonvaroihin Suomen vahvimpia maidontuotannon ja maito-osaamisen Yleismääräys vahvistaa alueen olemassa olevan tilanteen alueita. Tähän liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on säilymistä. Peltoalueiden reuna-alueet ovat monimuotoi- profiloitunut marja- ja erikoiskasvituotantoon. Kaava edis- sia ja esimerkiksi kulttuurikasvien säilymisen kannalta kes- tää maatalouden elinkeinojen toimintaedellytyksiä, kehit- keisiä. Lisäksi pellot ovat linnustolle tärkeitä ruokailualu- tymistä ja kilpailukykyä turvaamalla peltoalueiden säily- eita. mistä eheinä kokonaisuuksina tukien maakuntasuunnitel- man tavoitetta. 93

Kuva 37. Maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja sitä kautta myös maaseutuasumisen edellytysten mahdollistaminen edistää maaseudun kulttuuriympäristöjen säilymistä.

Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen Tärkeimpien tai erityisalueiksi (mm. marja-alueet) tunnis- Kaavan yleismääräyksellä turvataan yhtenäisten peltoalu- tettujen alueiden osoittaminen kaavassa esimerkiksi ke- eiden säilymistä tuotantokäytössä, mutta mahdollistaan hittämisperiaatemerkinnällä arvottaisi eri alueiden merki- myös välttämättömät muutokset tilanteissa, jossa esimer- tyksellisyyttä ja lisäisi kaavan informatiivisuutta. kiksi jatkajaa maatilan toiminnalle ei löydy, toteuttaen ta- voitetta kaavan joustavuudesta. Luonnosvaiheesta saadussa palautteessa pidettiin mer- kintätavan muutosta onnistuneena. Osallisille kaavan Kaavaratkaisun vaikutusten kannalta merkityksellistä on yleismääräysten ohjausvaikutus ja informatiivisuus saat- myös kaavan 2. vaiheeseen siirretyn taajamatoimintojen taa olla kuitenkin perinteisiä kaavamerkintöjä vaikealukui- alueiden suunnittelumääräyksen muutoksen ohjausvaiku- sampi. tus. Täten kokonaisuuden arviointiin jää vielä epävar- muutta.

Sähkönsiirtolinjat

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyisissä maakuntakaa- voissa Sähkönsiirtolinjat, Tarkistetaan olemassa olevat, valtakunnallisen energiahuollon kan- z uudet sähkönsiirto- nalta merkittävät 110, (220) ja 400 kV:n sähkönsiirtolinjat, suunnit- linjat teilla olevat uudet sähkönsiirtolinjat sekä niihin liittyvät sähköasemat.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön roinen 400 kV voimajohdosta. Vaikutukset korostuvat säh- Merkittävimmät sähkönsiirtolinjojen vaikutukset elinoloi- könsiirtolinjojen sijoittuessa uuteen johtokäytävään. hin ja elinympäristöön liittyvät maisemavaikutuksiin. Toi- Suunnitellut uudet johtokäytävät sijoittuvat pääosin maa- saalta uudet voimajohtoyhteydet parantavat sähkön toi- ja metsätalousvaltaisille haja-asutusalueille, jolloin vaiku- mitusvarmuutta elinoloja parantaen. Uusista voimajoh- tukset kohdistuvat elinoloja merkittävämmin esimerkiksi doista merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat Vaala-Jo- elinkeinon harjoittamiseen ja virkistyskäyttöön. Ilmajoh- tona kulkevan voimajohdon korvaaminen maakaapelilla 94

vähentää vaikutuksia lähimpien kiinteistöjen elinympäris- lisina osoitetuille linjoille sijoittuu osin päällekkäisiä maa- töön. kuntakaavamerkintöjä ja osin ristiriitaisia tavoitteita (luonto-, maisema- tai virkistysarvot). Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee soveltaa Vaala-Joroinen -välille on osoitettu 400 kV:n ohjeellinen STUK:n ohjetta: Voimajohdot ympäristössämme (2013). linjaus, joka kulkee noin 180 kilometriä Pohjois-Savon Asuminen tai muu pitkäaikainen altistuminen voimajoh- maakunnan alueella. Merkinnällä varaudutaan poh- don lähellä voi aiheuttaa terveysriskin. Maakuntakaavan joiseteläsuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin kasvattami- yleispiirteisessä ohjausvaikutuksessa näin yksityiskoh- seen. Suunniteltu voimajohtolinjaus sijoittuu pääosin ole- taista terveydellisten vaikutusten arviointia ei ole tarpeen massa olevan johtokäytävien rinnalle vaatien noin 40 met- tehdä. rin lisätilatarpeen. Linjan sijoittaminen olemassa olevan johtokäytävään vähentää maa- ja metsätalouskäytöstä Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon poistuvan maa-alan määrää, linjan maankäyttöä pirstovaa Voimajohtopylväiden vaikutus maa- ja kallioperään on vaikutusta ja maisemavaikutuksia. yleensä paikallista ja vähäistä. Voimajohdon rakentamisen aikana maaperään voi päästä polttoaineita tai kemikaaleja Esitetyn yhteystarveverkoston toteuttamisen osalta tulee häiriö- tai onnettomuustilanteessa esimerkiksi työkoneen huomioida toteuttamisen erilaiset aikajänteet. Mahdolli- rikkoutuessa. Pohjaveteen voimajohtohankkeilla ei ole to- simman aikainen merkintä maakuntakaavassa varmistaa dettu olevan vaikutuksia. uusien voimajohtoreittien huomioimisen kuntien yksityis- kohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavasta on poistettu Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja Outokummun suunnalta purettu johto. luonnonvaroihin Voimalinjoja varten raivattavat uudet johtokäytävät voi- Uusilla runkoverkkoon liittyvillä sähköasemilla ei ole seu- vat pirstoa luonnonympäristöjä ja heikentää ekologisia yh- dullisia vaikutuksia, muuten kuin osana sähköjärjestelmän teyksiä. Toisaalta avonaiset johtokäytävät muodostavat toimivuutta. uusia elinympäristöjä esimerkiksi avonaisilla ja paahtei- silla alueilla viihtyvälle lajistolle. Yhteystarpeet ulottuvat maakunnan ulkopuolelle, aiheut- taen ylimaakunnallisia vaikutuksia ja yhteensovittamista Varpaisjärvi-Rautavaara 110 kV ohjeellinen sähkönsiirto- naapurimaakuntien kanssa. linja sijoittuu Natura-alueen Älänne (FI0600069 SCI ja SPA) läheisyyteen. Natura-arvioinnin tarve tulee arvioida yksi- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- tyiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. tuun ympäristöön Uudella johtoaukealla on maisemakokonaisuuksia, esi- Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- merkiksi yhtenäisiä metsäisiä luonnonalueita pirstova vai- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kutus. Peitteisessä maastossa kuten metsäisellä alueella Energiansiirtoon varatut alueet rajoittavat muuta maan- tai rakennetussa ympäristössä voimajohdon maisemavai- käyttöä. Voimajohtojen lähialueen maankäyttöä rajoitta- kutus saattaa olla hyvin paikallinen kohdistuen lähinnä vat johtoalue ja rakennusrajoitusalue. Johtoalueella johtoaukealle ja sen lähiympäristöön. Avoimessa maise- maankäytölle on selkeät rajoitukset, mutta muuallakaan massa rakenteet vuorostaan korostuvat ja maisemavaiku- voimajohdon ympäristössä ei saa harjoittaa sellaista toi- tus saattaa ulottua laajalle alueelle. mintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa voimajohdon käy- tölle tai kunnossa pysymiselle. Vaala-Joroinen välin johtolinjan toteuttamisella on nega- tiivisia vaikutuksia maisema- ja kulttuuriympäristöihin lin- Kaavan informatiivisuuden varmistamiseksi 1. vaihemaa- jan halkoessa maakunnallisesti merkittäviä maisema-alu- kuntakaavassa osoitetaan uusien linjojen ja yhteystarpei- eita. Vaikutuksia lieventää johtokäytävän sijoittuminen den lisäksi lainvoimaisissa Pohjois-Savon maakuntakaa- olemassa olevaan johtokäytävään. voissa esitetyt olemassa olevat sähkönsiirtolinjat. Kaa- vassa osoitetuista ohjeellisista sähkönsiirtolinjoista on to- Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- teutettu tai käynnissä tarvittavat selvitykset ja vuorostaan miseen yhteystarpeina osoitetuista linjoista on olemassa hanke- Sähköjärjestelmän kehittämisellä ja toimintavarmuudella perustelut, muttei vielä yksityiskohtaisempia selvityksiä turvataan maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä. tai tarkkaa sijainti. Näistä kahteen ensin mainittuun mer- Maakuntakaavassa on huomioitu muun muassa Yaran kai- kintään sisältyy MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakenta- vostoiminnan ja Finnpulpin biotuotetehtaan energianku- misrajoitus. lutusta lisäävä tarve uusilla yhteystarvemerkinnöillä. Suunnitellut uudet johtokäytävät sijoittuvat pääosin ole- massa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle maa- ja Sähkömarkkinalaissa asetetun kehittämisvelvoitteen mu- metsätalousvaltaisille alueille. Yhteystarpeena tai ohjeel- kaisesti kantaverkkoyhtiö Fingrid tekee jatkuvasti kanta- verkon suunnittelua, jossa arvioidaan verkon riittävyyttä 95

sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. Maakuntakaava- Ohjeellisina tai yhteystarpeena osoitetut johtoreittien si- ratkaisussa on huomioitu Fingridin esittämät kehittämis- jainnit tarkentuvat lakisääteisen ympäristövaikutusten ar- tarpeet. viointimenettelyn (YVA) ja maastokäyntien yhteydessä. Tarkemman yleissuunnittelun ja pylväspaikkojen yhtey- Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen dessä voidaan ottaa huomioon tekniset ja taloudelliset nä- Yhtenäisten maisemakokonaisuuksien ja yhdyskuntara- kökohdat ja huomioida ratkaisujen ympäristönäkökohdat. kenteen pirstoutumisen ehkäisemiseksi vaikutuksia voi- daan lieventää toteuttamalla uusi voimajohto olemassa Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää johtolinjojen yksi- olevan johtokäytävän yhteyteen. tyiskohtaisessa suunnittelussa huomioimalla suojeltavien lajien elinympäristöjen vaateet ja luomalla johtoaukeille uusia elinympäristöjä muun muassa istutuksilla.

Ampumarata-alueet

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkinnät ny- kyisissä maa- kuntakaavoissa Ampuma- Päivitetään seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien ampu- EA, EA1 radat maratojen verkosto.

Maakuntakaavassa osoitetaan vain jo toiminnassa olevia ampumaratoja. Ampu- marataselvityksessä käytössä olevat radat on ryhmitelty neljään eri luokkaan nii- den merkittävyyden perusteella. Osa radoista on luokiteltu paikallisesti merkittä- viksi, joten niitä ei osoiteta maakuntakaavassa. Paikallisesti merkittävä radat voi- vat jatkaa toimintaansa ja niitä voidaan kehittää kunnallisesti merkittävinä. Rato- jen toiminnasta aiheutuu ympäristövaikutuksia, mm. meluvaikutuksia sekä vaiku- tuksia pinta- ja pohjavesiin. Ratojen tarkat toimintaedellytykset ratkaistaan ympä- ristölupamenettelyssä.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ampumaratatoiminta kuormittaa ympäristöä pääasiassa Olemassa olevat ampumaradat sijaitsevat pääasiassa ympäristölle haitallisia metalleja sisältävien haulien ja luo- haja-asutusalueella, jolloin vaikutukset ihmisten elinoloi- tien kautta. Luotien merkittävimmät haitta-aineet ovat hin ja elinympäristöön jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. lyijy, kupari, antimoni ja sinkki, haulien lyijy ja antimoni. Reunaehdot vaikutuksille asetetaan ympäristölupamenet- Haitta-aineita voi kulkeutua sadevesien kautta pintavesiin telyn yhteydessä. tai maahan imeytyvän vajoveden mukana syvemmälle maakerroksiin ja pohjaveteen. Ampumaratojen haitta-ai- Raasion ampumarata sijaitsee häiriövaikutuksia aiheutta- neista ei aiheudu akuutteja tai lyhyen aikavälin ympäristö- van kaivostoiminnan yhteydessä, jolloin ampumaratatoi- riskejä, vaan haitta-aineiden kulkeutumista saattaa aiheu- minnan loppumisen (2021) jälkeen radan vaikutusalueelle tua kymmenien tai satojen vuosien aikavälillä. Ampuma- jää muita häiriövaikutuksia (melu/pöly). Raasion ampu- ratojen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää teknisin ja maratatoiminnan loppuminen heikentää ainakin tilapäi- toiminnallisin menetelmin. Ratojen tarkat toimintaedelly- sesti ampumaharrastuksen saavutettavuutta. tykset ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä.

Ehdotusvaiheen palautteessa Teerimäen ampumaradan Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja lähialueen asukkaat ovat tuoneet esille ampumaradasta luonnonvaroihin kokemaansa haittaa: melun, vaaratilanteet ja huolen ym- Ampumaratojen vaikutukset luontoon liittyvät pääasiassa päristön pilaantumisesta. Häiriöitä on mahdollista vähen- meluun ja sen aiheuttamaan häiriövaikutukseen. Vaiku- tää ympäristöluvan ehtojen kautta. tukset ovat paikallisia, joten seudullisia merkittäviä vaiku- tuksia niillä ei ole. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Ampumaradoilta voi mahdollisesti kulkeutua haitta-ai- Merkinnät eivät tuo muutosta luontoon, luonnon moni- neita hulevesien mukana pintavesiin. Haitalliset vaikutuk- muotoisuuteen tai luonnonvaroihin. Uutena merkintänä set ovat paikallisia ja vähäisiä. Uutena merkintänä kaa- osoitettu Leppävirran ampumahiihtorata ei ole vielä toi- vaan lisätään Leppävirran ampumahiihtorata. Mikäli rata minnassa. Radan toteutuessa nykyinen luonnonalue toteutetaan, sen ilma- ja vesistövaikutusten arvioidaan muuttuu rakennetuksi alueeksi. Toiminnan vaikutukset olevan paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä. luontoon ovat paikallisia ja keskittyvät talviaikaan. 96

Kuudella maakuntakaavaan osoitetun ampumaradan lä- vän ampumaradan verkosto turvaa ampumarataselvityk- heisyydessä (alle 1 km) sijaitsee luonnonsuojelu- tai Na- sen mukaan kohtuullisella saavutettavuudella maakunnan tura-alue. Ruotteen, Tarpisen, Pielaveden, Oittilansalon ja ampumaharrastus ja -kilpailutoiminnan kehittämistarpeet Onkilammen ampuratojen läheisyydessä sijaitsee yksityis- ja -suunnitelmat. Kehittämistoimenpiteiden keskittämi- maiden luonnonsuojelualueet. Riikinnevan ampumaradan nen tunnistettuun verkostoon mahdollistaa toiminnan oh- läheisyydessä sijaitsee valtionmaiden luonnonsuojelu- jaamista pois herkiltä alueita ja tarjoaa yleensä paremmat alue. Tarpisen, Riikinnevan ja Onkilammen radan läheisyy- taloudelliset edellytykset ympäristövaikutusten vähentä- dessä sijaitsee myös Natura 2000 -alue. Natura-alueet miseen. ovat SAC-alueita, joten niiden suojeluperusteeseen ei suo- raan kuulu linnusto, joille voisi aiheutua häiriötä ampuma- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- radan toiminnasta. Pääosin ampumaradat ovat olleet toi- tuun ympäristöön minnassa jo silloin kun lähellä sijaitsevat suojelualueet on Ampumaratojen sijoittuminen pääosin metsäisille alueille perustettu tai alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. taajamien ja yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle rajaa mai- semalliset vaikutukset paikallisiksi, eikä esitetystä pääosin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- jo olemassa olevasta verkostosta aiheudu seudullisia vai- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kutuksia maisemaan tai kulttuuriperintöön. Maakuntakaavassa osoitettu verkosto pohjautuu maa- kunnan kattavaan selvitykseen, joka antaa riittävät lähtö- Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- kohdat seudullisen ampumarataverkoston osoittamiselle miseen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnällä ja suunnittelumää- Esitetyllä ampumarataverkostolla on välillisesti myöntei- räyksellä turvataan vähintään seudullisten ratojen käyttö- nen vaikutus talouteen, koska se tarjoaa harrastus- ja kil- ja kehittämismahdollisuudet ampumaratalain mukaisesti. pailupaikkoja ja luo sitä kautta kysyntää väline- ja palvelu- Ampumarataselvitystä on hyödynnetty selvitysaineistona tarjoajille. Merkittävimmillä ampumaurheilukeskuksilla kaavan laadinnassa lain ampumaratalain edellyttämällä on myös matkailullista merkitystä. tavalla. Selvityksessä määritettyjen ratojen lisäksi jo yleis- kaavoitettu Leppävirran ampumahiihtorata on lisätty Raasion radan lakkauttamisen vaikutuksen suuruutta lisää maakuntakaavassa esitettävään seudulliseen ampumara- radan valtakunnallinen ja osin kansainvälinen merkitys. taverkostoon. Yhdyskuntarakenteen kannalta merkityk- Lähimmät vastaavan tasoiset ampumaurheilukeskukset sellisiä yhteensovittamistarpeita osoitetun ampumarata- sijaitsevat noin 300 kilometrin etäisyydellä Oulussa ja Hol- toiminnan ja muun maankäytön kanssa ei ole tunnistetta- lolassa. Raasion poistuminen heikentää isojen ampumaur- vissa. heilukilpailujen järjestämisedellytyksiä ja siten vaikuttaa negatiivisesti maakunnan kilpailukyvyn edistämiseen. Osoitettu ampumarataverkko on Leppävirran ampuma- hiihtorataa lukuun ottamatta rakennettuja, joten merkit- Kaavassa esitetty ampumarataverkosto pohjautuu ole- täviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai sen muu- massa olevaan verkostoon ja sen kehittämiseen, jolloin tokseen ei kohdistu. Lisäksi pääosa vaikutuksista on vaiku- merkittäviä investointikustannuksia ei aiheudu. tusten kohdentumisen suhteen paikallisia, jolloin seudul- liset vaikutukset kohdistuvat lähinnä harrastus- ja kilpailu- Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen toiminnan aiheuttamaan liikenteeseen. Suunnittelumääräyksellä ohjataan kiinnittämään erityistä huomioita ympäristövaikutusten ehkäisemiseen (maa- Pohjois-Savon merkittävimmän Raasion radan lopettami- perä ja pohjavesi) sekä ohjataan melualueelle kohdistuvaa nen vuokrasopimuksen päätyttyä 2021 aiheuttaa kehittä- rakentamista sitä rajoittamalla. mispaineita muulle rataverkostolle. Vaikutus on yhdys- kuntarakenteellisesti paikallinen, mutta radan ja erityi- Haitallisten vaikutusten kannalta merkittävin vaikuttavuus sesti haulikkolajien korvaaminen on haasteellista etenkin saavutetaan ratojen tarkoituksenmukaisten sijaintipää- lyhyellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä. Selvityksen tösten kautta. Lähellä taajamia, väestökeskittymiä, pohja- mukaan tällä hetkellä maakunnan kaikista suurimmista vesialueilla, merkittäviä virkistys- ja matkailualueita sijait- taajamista ja väestökeskittymistä on joku ampumarata sevat vähintään seudullisesti merkittävät ampumaradat puolen tunnin ajoajan saavutettavuusetäisyydellä. olisi hyvä yleiskaavoittaa maankäytöllisten ristiriitojen Raasion radan lakkauttaminen heikentää tätä saavutetta- välttämiseksi. vuutta. Lisäksi tulee huomioida, että saavutettavuutta ei ole selvityksessä arvioitu lajikohtaisen saavutettavuuden Raasion radan lopettamisen vaikutuksia voidaan lieventää perusteella. Heinijoen ampumakeskuksen kehittämisellä, jossa erityi- sesti haulikkoradan kehittämistoimenpiteitä tulisi kiireh- Ampumarataselvitykseen perustuen maakuntakaavassa tiä. osoitettu kuudentoista vähintään seudullisesti merkittä- 97

Ratojen toimintaedellytykset ja toiminnan lupaehdot rat- daan lisäksi tehdä pintavesien velvoitetarkkailua. Pintave- kaistaan ympäristölupamenettelyssä. Kaavassa esitetyistä siin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ampumaradoista voimassa oleva ympäristölupa tai vireillä käyttämällä haitta-ainepäästöjen hallinnassa parasta oleva ympäristölupaprosessi on kaikilla paitsi Kunttasuon mahdollista tekniikkaa, johon lukeutuu haitta-ainepitois- ampumaradalla. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ten vesien keräys ja puhdistus. ympäristöluvan ehdoilla, jotka määrittelevät mm. haitta- ainepäästöjen hallinnan keinot. Vaikutuksia voidaan lie- Kaavassa esitetyn verkoston ulkopuolelle jäävien paikalli- ventää myös esim. supistamalla toiminta-aikoja lintujen sen kuntasoisen verkoston kehittämiselle ei ole esteitä ja pesintäaikana. Lähellä vesistöjä sijaitsevilla radoilla voi- niiden kehittämistoimenpiteillä turvataan ampumahar- rastus ja -kilpailutoiminnan kehittämistarpeita.

Moottoriurheilualueet ja ajoharjoitteluradat

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkinnät ny- kyisissä maa- kuntakaa- voissa Moottoriurheilualueet Päivitetään seudullisesti, maakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä- EA, EA1 ja ajoharjoitteluradat vien moottoriurheilualueiden ja ajoharjoitteluratojen verkosto. Maa- kuntakaavassa osoitetaan vain jo toiminnassa olevia moottoriurheilu- alueita ja ajoharjoittelualueita.

Moottoriurheiluratojen käytön ja toiminnan edellytykset ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja ratasuunnitte- lussa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristölupakäsitte- lyn yhteydessä.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön det saattavat aiheuttaa kuormitusta vesistöihin, mikäli ai- Moottoriurheilualueiden merkittävimmät vaikutukset neita joutuu hulevesiin. Uusina moottoriurheiluratoina elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat lähivaikutus- maakuntakaavaan esitetyt Neulamäen ja Jolleikon radat alueelle. Alueet ovat pinta-alaltaan pieniä ja vaikutukset ovat käytössä olevia ratoja, eikä vesistöön kohdistuvien kohdistuvat pieneen määrään asukkaita. Ulkona sijaitseva vaikutusten arvioida merkittävästi muuttuvan nykyisestä moottoriurheilurata on ympäristönsuojelulain 27 §:n mu- tilanteesta. kaan ympäristöluvanvarainen kohde, joten reunaehdot vaikutuksille asetetaan ympäristölupamenettelyn yhtey- Moottoriurheilutoiminnasta voi aiheutua päästöjä maa- dessä. perään lähinnä ratojen pinnan epäpuhtauksia hulevesien mukana. Tyypillisesti hulevedet imeytyvät rata-alueella Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon suoraan maaperään, varsinkin sorapohjaisten ratojen Moottoriurheiluradat kuormittavat ympäristöä lähinnä kohdalla. Ajoneuvojen tankkaukset, öljynvaihto ja huolto- polttoaineiden ja voiteluöljyjen seurauksena, mutta myös voitelut toteutetaan siten, että polttoaineita ja öljyjä ei ilmapäästöistä aiheutuvan laskeuman kautta. Pintavesiin pääse kulkeutumaan tai kaatumaan suoraan maahan. polttoaineet ja öljyt voivat päätyä hulevesien mukana. Ri- kin ja typen oksidit aiheuttavat sadeveden happamoitu- Ratojen tarkat toimintaedellytykset ratkaistaan ympäris- mista ja laskeuma voi happamoittaa pintavesiä. Neste- tölupamenettelyssä, joka voi sisältää ehtoja kuten mah- mäisten jätteiden epäasiallinen käsittely tai onnettomuu- dollisen pohjaveden tarkkailuvelvoitteen. 98

Kuva 38. Maakuntakaavassa esitetty rataverkosto tukeutuu olemassa olevaan verkostoon ja sen kehittämiseen.

Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja Selvityksessä toteutettu moottorirataverkoston riittävyy- luonnonvaroihin den tarkastelu perustuu osin saavutettavuusanalyysiin. Moottoriurheiluratojen vaikutukset luontoon liittyvät Valtaosa taajamista ja väestöstä sijoittuu moottoriratojen pääasiassa meluun ja sen aiheuttamaan häiriövaikutuk- helpon saavutettavuuden alueille (alle puolen tunnin ajo- seen. Vaikutukset ovat paikallisia, joten seudullisia merkit- matka). Pohjois-Savon koillisosassa on laaja alue, jolta on täviä vaikutuksia niillä ei ole. pitkä matka kaikille Pohjois-Savon maakunnassa sijaitse- ville moottoriradoille. Toiminnan mukaan jaoteltuna saa- Uusina moottoriurheiluratoina maakuntakaavaan esitetyt vutettavuudessa on jonkin verran alueellisia eroavaisuuk- Neulamäen ja Jolleikon radat ovat käytössä olevia ratoja. sia. Näin ollen vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoi- suuteen eivät muutu. Moottoriratojen välittömät vaikutukset alue- ja yhdyskun- tarakenteelle, yhdyskunta ja energiataloudelle sekä liiken- Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- teelle jäävät vähäisiksi. Kehittämistoimenpiteiden keskit- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen täminen tunnistettuun verkostoon mahdollistaa toimin- Maakuntakaavassa osoitettu verkosto pohjautuu maa- nan ohjaamista pois herkemmiltä alueita ja tarjoaa kunnan kattavaan selvitykseen, joka antaa riittävät lähtö- yleensä paremmat taloudelliset edellytykset ympäristö- kohdat seudullisen moottorirataverkoston osoittamiselle vaikutusten vähentämiseen. maakuntakaavassa. Osoitetun 14 radan rataverkoston osalta ei ole tunnistettu merkittäviä yhteensovittamison- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- gelmia muun maankäytön kanssa. tuun ympäristöön Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutuk- Maakuntakaavaratkaisusta on jätetty pois kolme lainvoi- set ovat paikallisia, eikä seudullisia vaikutuksia muodostu. maissa maakuntakaavoissa osoitettua moottorirataa, jotka ovat jääneet toteutumatta. Nämä ovat Tuusmäki Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- Tuusniemellä, Heikinjärvi Rautalammilla ja Loukkulammi miseen Kuopiossa. Toteutumattomien varausten poistoilla vapau- Esitetyllä rataverkostolla on välillisesti myönteinen vaiku- tetaan alueet muille maankäyttömuodoille. tus alueelliseen talouteen tarjoten harrastus- ja kilpailu- paikkoja ja sitä kautta luoden kysyntää väline- ja palvelu- Uusina selvityksessä tunnistettuina ratoina on osoitettu tarjoajille. Kaavassa esitetty rataverkosto tukeutuu ole- asemakaavoitettu Neulamäen FK-rata Kuopiossa ja Jollei- massa olevaan rataverkostoon ja sen kehittämiseen, jol- kon rata Vieremällä. Molemmilla radoilla on ympäristö- loin merkittäviä investointikustannuksia ei aiheudu. Mer- lupa. Lisäksi uutena ratana on osoitettu selvityksessä tar- kittävimmillä moottoriurheilualueilla on myös matkailul- kastelematon Tervon ajoharjoittelurata, jolla on voimassa lista merkitystä. maastoliikennelain mukainen lupa.

99

Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen Moottoriratoja ei tulisi sijoittaa pohjavesialueille, luon- Ratojen käytön ja toiminnan edellytykset ratkaistaan tar- nonsuojelullisesti arvokkaille alueille eikä asutuksen, vir- kemmassa ratasuunnittelussa ja ympäristölupakäsittelyn kistysalueiden ja muiden melulle herkkien toimintojen vä- yhteydessä. Ulkona sijaitseva moottoriurheilurata on ym- littömään läheisyyteen. päristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvarainen kohde. Ympäristölupamääräysten avulla voidaan merkit- Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ympäristöluvan tävästi vaikuttaa moottoriratojen ympäristövaikutuksiin. ehdoilla mm. lintujen pesimäaikana toiminta-aikoja supis- Tällä hetkellä neljällä moottoriradalla ei ole ympäristölu- tamalla. paa.

Puolustusvoimien alueet

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyi- sissä maakunta- kaavoissa Puolustusvoimien Päivitetään Puolustusvoimien alueet. EP, EAH, el, sv-x, alueet meluvyöhyke Merkinnät ja määräykset ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja lupamenettelyä Puolustusvoimien alueiden läheisyydessä. Puolustusvoi- mien alueet ja suojavyöhykkeet asettavat reunaehtoja alueiden maankäy- tön suunnittelulle ja rakennuslupamenettelylle.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön pieni pohjavesialue (Ylä-Luosta 1 lk). Siilinjärven Rissalan Puolustusvoimien edellyttämää suojavyöhykettä on laa- alueen suojavyöhykkeellä eikä Koivujärven varikkoalu- jennettu Siilinjärven Rissalan alueella. Voimassa olevissa eelle ole pohjavesialueita. Vieremän varalaskupaikka si- maakuntakaavoissa puolustusvoimien toimintojen suoja- jaitsee osin pohjavesialueella (Sorronmäki 1 kl), ja onnet- alueina on osoitettu ainoastaan lentoliikenteen erityisalu- tomuustilanteessa pohjaveden pilaantumisriski on ole- eet. Muuttuneen käytännön mukaan puolustusvoimat massa. edellyttää nyt avoimemmin suojavyöhykkeiden osoitta- mista eri kaavatasoilla sen erilaisten toimintojen ympä- Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja rille. Samanaikaisesti myös Rissalan tukikohdan merkitys luonnonvaroihin kasvaa. Puolustusvoimien suojavyöhykkeillä ja melualueilla saat- taa olla lähinnä meluun liittyvää häiriövaikutusta alueen Rissalan alueelle on osoitettu yhdistelmärajauksena suo- eläimistöön. Häiriö on usein ajoittaista, joten haitallisten javyöhyke sv-8. Suunnittelumääräyksen mukaan suoja- vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. vyöhykkeellä alueen yksityiskohtaisemmassa suunnitte- lussa on huomioitava puolustusvoimien toimintaedelly- Sotinpuron ampuma-alueen melualueet laajentuvat ulot- tykset ja niiden kehittämismahdollisuudet. Suunnitelta- tumaan viereiselle Matalasuo-Hyvärisensuo Natura-alu- essa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mah- eelle (SAC, FI0600026). Natura-alueen suojeluperusteena dollisuus lausunnon antamiseen. Sv-8:n sisällä on voi- ei suoranaisesti ole linnusto, joten melualueen laajentu- massa eri toimintoja koskevat erilliset suojavyöhykkeet. misen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa Natura- Sv-8:n alueella sijaitsee vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja. alueelle. Suojavyöhykkeet rajoittavat rakentamista, mikä Suojavyöhyke ei rajoita alueella liikkumista pl. Puolustus- voi joissain tapauksissa suojella luonnon monimuotoi- voimien alueet. Lentokentän läheisyyden ja sotilasilmai- suutta. lun tilapäisten lentopaikkojen sijainnin vuoksi suoja- vyöhykkeellä voi esiintyä ajoittaista elinoloja heikentävää Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- häiriötä, kuten melua ja tärinää. Sotinpuron ampuma-alu- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen een melualueiden laajennus saattaa lisätä häiriötä am- Maakuntakaavaan ei ole osoitettu kokonaan uusia Puolus- puma-aluetta ympäröivillä alueilla virkistysarvoja heiken- tusvoimien alueita, mutta Puolustusvoimien kanssa käyty- täen. jen neuvottelujen perusteella aluevarauksia, suojavyöhyk- keitä ja suunnittelumääräyksiä on päivitetty. Merkittävin Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon tunnistettavissa oleva päivityksen aiheuttama maakäytön Puolustusvoimien suojavyöhykkeillä ja melualueilla ei ole yhteensovittamistarve koskee puolustusvoimien edellyt- merkittäviä vaikutuksia maaperään, vesistöihin tai ilmas- tämien suojavyöhykkeiden laajentamisia Karjalan lennos- toon. Kaava ei sisällä uusia aluevarauksia, joten vesistöihin ton toiminnalle keskeisen Kuopion lentokentän lähialu- kohdistuva kuormitus ei kasva. Sotinpuron alueella on eella, Siilijärven Toivalassa ja Rissalassa. Uuden, eri suoja- 100

alueita yhdistävän, suojavyöhykkeen (sv-8) kuvauksessa mintoja ovatkin esim. toimitilarakentaminen. Alueen län- mainitaan, että yksityiskohtaisempaa suunnittelua koske- siosassa yleiskaavan mukainen asumistoimintojen kehit- vat rajoitukset voivat koskea esim. rakentamisen kor- täminen on mahdollista, mutta tälläkin alueella on varau- keutta, meluherkkiä toimintoja ja toimintojen laatua. duttava rakenteelliseen melusuojaukseen (esim. desibeli- Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtai- ikkunat). semmassa suunnittelussa on huomioitava puolustusvoi- mien toimintaedellytykset ja niiden kehittämismahdolli- Puolustusvoimien alueiden merkinnät ja määräykset oh- suudet. jaavat yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua ja lupamenettelyä puolustusvoimien alueiden läheisyy- Rissalan lentoaseman läheisyydessä, melualueella, on dessä. Puolustusvoimien alueet ja suojavyöhykkeet aset- myös olevaa rakentamista ja rakentamispainetta. Maa- tavat reunaehtoja alueiden maankäytön suunnittelulle ja kuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheessa sv-8 -suojavyöhy- rakennuslupamenettelylle. kettä on laajennettu lainvoimaisen maakuntakaavan len- toliikenteen erityisalueiden rajauksiin verrattuna. Lento- Onnettomuusriskejä ja melu- ja terveyshaittoja aiheutta- meluselvitysten ikä ja yleispiirteisyys aiheuttaa epävar- vat toiminnot on tunnistettu ja niille on tarvittavilta osin muutta ohjaukseen. Lähivuosikymmeninä myös Ilmavoi- esitetty suojavyöhykkeet ja ohjattu suunnittelumääräyk- mien konetyyppi on vaihtumassa, eikä uuden konetyypin sellä suojavyöhykkeillä tapahtuvaa alueiden suunnittelua. meluvaikutuksista ole tietoa. Suojavyöhykkeiden osalta kaavaan tehdyt merkittävim- mät laajennukset koskevat Joroisten, Tervon ja Vieremän Rissalan alueelle kohdistuu yksityiskohtaisemman kaavoi- sotilasilmailun tilapäisten lentopaikkojen suojavyöhyk- tuksen ohjaus- ja selvitystarpeita. Toivalan ja Rissalan alu- keitä, joista uloimmat on laajennettu 12 km:n etäisyy- eella on voimassa v. 2014 voimaantullut Etelä-Siilinjärven delle. Vyöhykkeeseen kohdistuvia maakäytön muutoksia yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu mm. asumista ja toi- ei kaavalla suoraan estetä, mutta suunnittelu alueelle mitilarakentamista. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alu- edellyttää lausuntomenettelyä mm. puolustusvoimilta. eella maakuntakaava on voimassa vain yleiskaavaa tai ase- Tämä saattaa aiheuttaa ennakoimattomuutta kunnan makaavaa muutettaessa ja laadittaessa. Maakuntakaava- maankäytön suunnittelulle ja suunnitelmien toteutukselle ehdotuksessa ja voimassa olevassa yleiskaavassa on risti- Puolustusvoimien kehitystarpeiden muuttuessa. riitaisuuksia. Esimerkiksi Rissalan Iso-Jäläjärven ranta-alu- eella niemelle, jolle sijoittuu sotilasilmailun tilapäisen len- Ylimaakunnallisia vaikutuksia kohdistuu Rautavaaran So- topaikan suojavyöhyke (sv-9), on kunnan yleiskaavassa tinpuron ampuma- ja harjoitusalueelta, jonka melualue osoitettu asemakaavoitettavaa asuinpientalojen aluetta ulottuu Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle ja Jorosten (AP-1). Alueelle on suunnitteilla esiselvitysvaiheessa oleva varalaskupaikalta, jonka suojavyöhyke ulottuu Etelä-Sa- Woodhope Villagen asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan von alueelle. vieton aluekokonaisuus. Maakuntakaavan 2040 1. vai- heen tarkistuksella on vaikutusta alueen yksityiskohtai- Puolustusvoimien alueiden ja niiden suojavyöhykkeiden sempaan maankäytön suunnitteluun. Niemialueen itä- osoittamisella toteutetaan valtakunnallisten alueiden- osaan ei voi sijoittaa asumista, sillä sille kohdistuu mm. käyttötavoitteiden velvoitetta yhteiskunnan kokonaistur- merkittävää – joskin ajoittaista – sotilasilmailun tilapäisen vallisuuden huomioimisesta ja aluetarpeiden turvaami- lentopaikan aiheuttamaa melua. Alueelle sopivampia toi- sesta. 101

Kuva 39. Uuhimäki kaukomaisemassa.

Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- rakennettuun ympäristöön miseen Puolustusvoimien aluevarausten tai suojavyöhykkeiden Puolustusvoimien alueilla on välillisiä myönteisiä vaiku- muutoksilla ei ole merkittäviä seudullisia vaikutuksia mai- tuksia talouteen työnantajana ja palvelujen ostajana ja semaan, kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäris- käyttäjänä. Kaavassa ei ole osoitettu uusia puolustusvoi- töön. mien toimintoja, joten muutosvaikutuksia ei ole tunnistet- tavissa.

Geoenergia

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyi- sissä maakunta- kaavoissa Geoenergia Osoitetaan maakuntakaavassa yleismääräys, jolla kannustetaan lisäämään geo- yleismääräys energian käyttöä alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. (uusi)

Suunnittelumääräyksellä kannustetaan selvittämään geoenergian hyödyntämis- mahdollisuuksia. Myönteinen vaikutus saavutetaan, jos yksityiskohtaisempi tut- kimus käyttöön otettavalla alueella osoittaa geoenergian hyödyntämisen muita energiantuotantomuotoja edullisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, Geoenergian käyttöönottoa edistävä suunnittelumääräys veteen ja ilmastoon edistää uusiutuvien energiankäyttömuotojen hyödyntä- Ilmastoon kohdistuvat vaikutukset ovat myönteisiä, sillä mistä. Geoenergiapotentiaalin hyödyntämisellä on vähäi- geoenergian hyödyntäminen vähentää uusiutumattomien siä myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinym- energianlähteiden käyttöä. päristöön esimerkiksi välillisten ilmastovaikutusten kautta. 102

Pohjois-Savon geoenergiaselvityksessä ei ole tutkittu ve- Koko kaavaa koskeva suunnittelumääräyksen selvitysvel- sistöihin sijoitettavien lämmönkeruuputkien toteuttamis- voite geoenergian ja /tai muiden uusiutuvien energian- mahdollisuuksia, sillä selvityksen kohteena oli lämpökai- käyttömuotojen hyödyntämismahdollisuuksista tukee vojen toteuttamispotentiaali. Maakuntakaavan kaava- kansallisen energia- ja ilmastostrategian 2030 toteutta- merkinnällä pyritään edistämään lämpökaivoihin perustu- mista. Määräyksellä pyritään lisäämään vähähiilisen ja van geoenergian hyödyntämistä. Lämpökaivoilla ei ole vai- energiatehokkaan energiatuotannon määrää maakunnan kutusta vesistöihin. alueella, jolla on positiivisia vaikutusta energiatalouteen ja ilmastoon. Geoenergiajärjestelmät aiheuttavat käytännössä vain pie- nen riskin pohjaveden laadulle. Järjestelmät ovat suljet- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- tuja ja mahdolliset vuodot todetaan todennäköisesti no- tuun ympäristöön peasti, koska lämmönsiirtonesteiden vuotaminen aiheut- Geoenergian hyödyntämisen ratkaisut ovat mittakaaval- taa järjestelmän lämmitystehon heikkenemistä. Lisäksi yk- taan ja ominaisuuksiltaan sellaisia, ettei niiden toteutta- sittäisen kaivon sisältämä lämmönsiirtoaineen määrä on misella ei ole seudullisia vaikutuksia maisemaan, kulttuu- pieni. riperintöön tai rakennettuun ympäristöön. Sen sijaan yk- sittäisillä hankkeilla voi olla merkittäviä paikallisia vaiku- Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja tuksia kulttuuriperintöön. luonnonvaroihin Uusiutuvan energian tuotannon edistämisen vaikutus Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- luonnon monimuotoisuuteen on välillisten vaikutusketju- miseen jen kautta myönteinen. Uusiutuvan energian tuottaminen Lainsäädäntö ohjaa rakentamista energiatehokkaampaan ja hyödyntäminen ei myöskään kuluta luonnonvaroja. suuntaan, joten suosituksella on välillisesti kilpailukykyä edistävä vaikutus. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on luon- Kunta voi ohjata esimerkiksi maalämpöjärjestelmien ra- teeltaan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun informaa- kentamista kunnan eri alueilla olosuhteiden vaatimusten tiota ja tavoitteita välittävä. Määräyksellä edesautetaan mukaan (esimerkiksi pohjavesiolosuhteet, pilaantuneet sidosryhmien sitoutumista uusiutuvan energian paikalli- maat tai maanalainen rakentaminen) rakennusjärjestyk- sen tuotannon edistämiseen. Suunnittelumääräyksellä on sen, ympäristösuojelumääräyksien tai kaavamerkintöjen ohjattu toimia vaikuttavuudeltaan merkittävimmille kau- avulla. kolämpöverkoston ulkopuolisille uusille alueille.

Kaivostoimintojen alueet sekä suojavyöhyke Siilinjärven Yaran kaivoksen osalta

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyi- sissä maakunta- kaavoissa Kaivostoimintojen Päivitetään Yaran kaivosalueet jo toteutuneiden sekä suunnitteilla olevien EK, EK/T, T/Ek, alueet sekä suoja- laajennusten mukaiseksi. Lisäksi päivitetään maakuntakaavassa Yaran ym- T/kem, sv-21, se vyöhyke Siilinjärven pärille osoitettu suojavyöhykkeen rajaus ja suunnittelumääräys. Yaran kaivoksen osalta Merkinnöillä ohjataan yksityiskohtaisempaa suunnittelua siten, että kai- vostoiminnan mahdollisuudet turvataan ja alueen ulkopuolella vähenne- tään uuteen asutukseen ja väestöön kohdistuvia ympäristöhaittoja ja on- nettomuusriskejä. Kaivostoiminnan laajentaminen on arvioitu YVA-lain mukaisessa menettelyssä.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön estää maanomistajien rakentamismahdollisuuksia alu- Suojavyöhykkeitä koskevalla suunnittelumääräyksellä ra- eella. joitetaan kaivoksen lähialueen rakentamismahdollisuuk- sia lainvoimaisten kaavojen ulkopuolella ja kaavojen muu- Kaivostoiminnan merkittävimmät elinoloihin ja elinympä- tostilanteissa. Merkinnän tavoitteena on estää kaivosalu- ristöön kohdistuvat vaikutukset ovat melu-, pöly- ja tä- een läheisyyteen syntyvää rakentamista, joka toisaalta vä- rinävaikutukset sekä osin virkistyskäytössä (metsästys, hentää lähivaikutusalueella asuvien määrää, mutta myös 103

marjastus, sienestys) olevien alueiden vähentyminen. Li- heisyydessä on runsaasti liito-oravan elinalueita. Laajen- säksi kaivostoiminnasta aiheutuvilla maisemahaitoilla, tumisen myötä alueen liito-oravien elinpiirit häviävät. Li- päästöillä vesistöihin ja ilmaan, on välillisiä vaikutuksia säksi laajentuminen heikentää myös lähialueen liito-ora- elinoloihin ja elinympäristöön. Lisäksi kaivostoimintaan vien yhteyksiä. kytkeytyvä liikenne aiheuttaa melu- ja pölyvaikutuksia kul- jetusreittien varrella elinympäristön viihtyisyyttä heiken- Kaivosalueen tai sen laajennuksen lähialueella ei sijaitse täen. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kaivostoi- luonnonsuojelualueita. Lähimmät suojelualueet ovat lin- mintojen lähialueen vakituiseen ja vapaa-ajan asutuk- tujensuojeluohjelmaan kuuluva Kevätönjärvi noin 4,5 km seen, jonka piirissä oleva väestömäärä kasvaa kaivos- sekä Natura 2000 -alueverkostoon kuuluvat Hirvisuo ja Ei- louhoksen mahdollisen laajentumisen myötä. tikansalon suo noin 7 kilometrin etäisyydellä.

Osallispalautteessa toivotusti kaavassa on osoitettu selvi- Kaivostoiminnan myötä kulutetaan uusiutumattomia tysalueena (se) suojavyöhyke Siilinjärven taajaman ja T/Ek luonnonvaroja. Kaivostoiminnan laajentuminen vähentää -alueen väliin. Kaivostoimintojen ja siihen kytkeytyvien luonnon monimuotoisuutta, luonnontila kaivosalueella merkintöjen määräyksissä on huomioitu toiminnan haital- muuttuu lopullisesti. Laajentuminen heikentää alueen liset vaikutukset ja riskit ihmiselle. ekologisia yhteyksiä. Kaivostoiminnasta syntyvät melu, pöly ja vesistöhaitat muuttavat myös ympäristön luon- Ehdotusvaiheessa osallispalautteessa on tuotu esille myös nontilaa ja vaikeuttavat alueen muuta maankäyttöä. Kai- kaivostoiminnan laajentumisen haitallisia vaikutuksia lähi- vosalueen läheisyydessä on liito-oravalle potentiaalisia alueen kiinteistöjen arvoon. elinalueita. Laajentumisen myötä alueen liito-oravien elin- piirit häviävät. Vaikutukset maa- kallioperään, veteen ja ilmastoon Mineraalien hyödyntäminen muuttaa lopullisesti kallio- ja Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- maaperää. Vaikutus on merkittävä, mutta paikallinen. kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Pohjaveden laatuun vaikutuksia voi olla lähinnä kaivan- Kaivostoiminnan luonteesta johtuen kaivostoiminnan tu- naisjätealueilla ja pohjaveden määrälliseen tilaan louhos- levia alueidenkäyttötarpeita ei yleensä pystytä ennakoi- ten lähialueilla. Vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesiin ja maan kovinkaan tarkasti pitkällä aikavälillä. Maakuntakaa- vedenhankinnan kannalta tärkeisiin muodostumiin ei arvi- vassa on siten yleensä mahdollista osoittaa vain jo toimin- oida syntyvän, koska kaivosalueella tai sen ympäristössä nassa olevia kaivoksia sekä tiedossa olevia, kaivostoimin- ei sijaitse tärkeitä ja muuhun vedenhankintakäyttöön so- nan kannalta lupaavia alueita. Kaivosaluetta koskevat kai- veltuvia pohjavesialueita eikä laajoja yhtenäisiä pohjave- vostoiminnan aluevaraukset on osoitettu kaavassa toteu- siesiintymiä. tuneen ja suunnitellun toiminnan (louhosjatkumohanke) mukaisesti. Kaavaratkaisulla varaudutaan käynnissä ole- Kaivostoiminnan laajentuminen aiheuttaa todennäköi- vien YVA-menettelyjen toimintojen maakuntakaavalliseen sesti vesistöihin ja ilmaan kohdistuvan kuormituksen kas- mahdollistamiseen (kipsin läjitysalueen laajennus ja/tai vua. Ilmanlaatuun muutoksia aiheutuu mm. liikennemää- korotus sekä kaivoslouhoksen laajennus). rän kasvusta, räjäytyksistä, työkoneista ja rikastushiekka- altaiden pölypäästöistä. Maakuntakaavassa osoitetulla kaivostoimintojen alueella ei ole oikeusvaikutteisia asema- tai yleiskaavoja, jolloin Vesistöihin kohdistuvia vaikutuksia muodostuu ravinne-, maakuntakaavan ohjausvaikutus korostuu. Kaivosalueen kiintoaine- ja haitta-ainekuormituksen määrän mahdolli- ja läheisten alueiden maankäytön ristiriitojen välttä- sesta kasvusta. Sekä vesistöihin että ilmaan kohdistuvat miseksi kaivosalueen suojavyöhykkeeseen on tehty muu- vaikutukset ovat paikallisia, mutta ne voivat olla paikalli- toksia. Kaavassa esitettyjen vyöhykkeiden rajaus perustuu sesti merkittäviä. Suojavyöhykkeen rajauksen päivityk- kaivos- ja tehdasmelun huomioivaan yhteismelumallin- sellä ei ole vaikutusta maa- tai kallioperään, veteen tai il- nukseen ja pohjoisessa malminetsintälupa-alueen mukai- mastoon. siin rajoihin. Suunnittelumääräyksellä ohjataan sisemmän suojavyöhykkeen alueidenkäytön suunnittelua siten, että Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja alueelle ei tule yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luonnonvaroihin osoittaa uutta asuinrakentamista tai muita melulle herk- Kaivostoiminnan laajentuminen vähentää luonnon moni- kiä toimintoja. Maakuntakaavan ohjausvaikutus ei koske muotoisuutta ja luonnontila kaivosalueella muuttuu lopul- Juuruslahti-Kuuslahden voimassa olevaa yleiskaavaa, lisesti. Kaivostoiminnasta syntyvät melu-, pöly- ja vesistö- muuten kuin kaavan muuttamista koskevan vaikutuksen haitat muuttavat myös ympäristön luonnontilaa ja aiheut- osalta. Suunnittelumääräyksellä pyritään estämään sitä, tavat muutoksia luonnonoloihin kaivosaluetta laajem- ettei kaivoksen lähialueelle muodostu tiiviimpää yhdys- malta alueelta. Yksittäisistä lajeista merkittävimmät muu- kuntarakennetta ja siten kaivostoiminnan kehittämisen tokset kohdistunevat liito-oravaan, koska kaivosalueen lä- kannalta ristiriitaista maankäyttöä.

104

Merkittävimmät kaivostoiminnan ja muun maankäytön arvokkaita maisema- tai rakennetun kulttuuriympäristön yhteensovittamistarpeet kohdistuvat Siilinjärven taaja- alueita. Lähimmät kohteet ovat maakunnallisesti arvok- man itäosiin ja Laukansalon alueeseen. Lainvoimaisessa kaita pistemäisiä kohteita Siilinjärven keskustassa ja sen Kirkonkylän yleiskaavassa teollisuusalueen läheisyyteen ympäristössä. Lähimpään valtakunnallisesti arvokkaaseen on kaavoitettu pientalovaltaista ja kerrostalovaltaista asu- maisema-alueeseen Sänkimäki-Pohjois-Sänkimäki on etäi- tusta, jota ympäröi lähivirkistysalue. Osallispalautteessa syyttä kaivosalueen pohjoisosasta alle 4 kilometriä. Kai- toivotusti kaavassa on osoitettu selvitysalue - merkinnällä vos- tai laajennusalueella ei sijaitse muinaismuistolailla (se) suojavyöhyke Siilinjärven taajamarakenteen ja T/Ek - suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vaikutuksia voi- aluevarauksen väliin. Esitetyllä kaavaratkaisulla on ohjattu daan vähentää jälkihoitotoimenpiteillä kuten maisemoin- laajentumisen edellytyksiä siten, että mahdollisesti muut- nin keinoin. tuvat alueidenkäytön tarpeet alueella edellyttävät tar- kempia selvityksiä. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- miseen Riittävän pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä kaivostoimin- Siilinjärven apatiittikaivoksen tuotannon myötä Suomi on nan aluevaraus on perusteltua kaivostoiminnan toteutu- fosforiraaka-aineen osalta käytännössä katsoen omava- misedellytysten turvaamiseksi, kun otetaan huomioon rainen, joten kaivostoiminnan ja fosforihappotuotannon kaavan strategisuus ja pitkälle ulottuva tavoitevuosi. Laa- jatkumisen voidaan arvioida olevan kansantaloudellisesti jennussuunnitelmien sisällyttämisellä maakuntakaavaan jopa valtakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia (GTK 2013). voidaan varmistaa riittävän ajoissa tarvittavien alueva- rausten huomioiminen. Tällä toteutetaan valtakunnallis- Siilinjärven kaivos on louhintamääriltään Suomen suurim- ten alueidenkäyttötavoitteiden tavoitetta luoda edellytyk- pia kaivoksia ja vaikuttaa välillisesti moneen työpaikkaan set elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Pohjois-Savossa ja valtakunnantasolla. Kaivoksella on suuri merkitys Kuopion ja Pohjois-Savon alueen elinkei- Kaivostoiminta on monien erillislakien (ympäristönsuo- noelämään. KPMG:n tekemän selvityksen mukaan Siilin- jelu, vesilaki, kemikaalilaki) lupa- ja valvontamenettelyn järven toimipaikan työllisyysvaikutus vuonna 2015 oli 2 piirissä. Näissä erillisissä menettelyissä lopullisesti ratkais- 370 henkilötyövuotta. Täten kaivostoiminnalla ja sen jat- taan, ovatko toiminnalliset mahdollisuudet olemassa sekä kamisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia alueta- selvitetään yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaati- louteen ja työllisyyteen. mukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen Kaivostoiminnan aiheuttama liikenteen lisääntyminen ai- Vaikutusalueen sidosryhmien kanssa käytävään vuoropu- heuttaa liikennemelua ja hiukkaspäästöjä, jolla on haitalli- heluun on syytä kiinnittää huomiota. Sidosryhmiltä saata- sia paikallisia vaikutuksia. Kaivostoiminnan energiankulu- vaa palautetta voidaan mahdollisuuksien mukaan huomi- tusta lisäävä vaikutus on huomioitu ja kaavalla varaudu- oida kaivostoiminnan toteutuksessa. taan uusien sähkönsiirtoyhteyksien toteuttamiseen. Toiminnasta aiheutuvia haittavaikutuksia vähentää suun- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- nittelumääräysten velvoite, joka edellyttää kiinnittämään tuun ympäristöön erityistä huomiota toiminnan ympäristövaikutusten mini- Merkittävimmät kaivostoiminnan maisemalliset vaikutuk- mointiin sekä huomioimaan suunnittelussa suojavyöhyk- set muodostavat sivukiven läjitysalueista. Laajimmissa keet suhteessa asutukseen. Selvitysalue -merkintä ohjaa suunnitelmissa yli 200 metrin korkeuteen noustessaan ne määrittelemään riittävää suojavyöhykettä asumisen ja te- ovat selvästi havaittavissa ja maisemavaikutukset ulottu- ollisuus- ja kaivostoimintojen väliin. Tulevissa kaavoitus- vat laajalle alueelle, näkemäakseleista riippuen aiheut- hankkeissa Kirkonkylän itäpuolelle määriteltävällä suoja- taen jopa seudullisia vaikutuksia. Varsinaisen Särkijärven vyöhykkeellä tulee olemaan keskeinen kaivoksen laajene- avolouhoksen maisemavaikutukset ovat paikalliset ja vai- misen aiheuttamaa epävarmuutta vähentävä vaikutus. kutukset ovat nähtävissä ainoastaan louhoksen reunalta. Maisemalliset vaikutukset ovat kaikkiaan paikallisesti Kaivostoiminnan aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan merkittäviä ja merkittävyyttä lisää niiden pitkäaikainen ehkäistä hyvällä suunnittelulla ja soveltamalla parasta pysyvä vaikutus. Merkittävyyttä lieventää kuitenkin se, mahdollista tekniikkaa. Haitallisia vaikutuksia voidaan lie- ettei kaivosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä si- ventää ympäristö- ja vesitalousluvan ehdoilla tai esimer- jaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti kiksi kompensoimalla häviäviä elinympäristöjä.

105

Päijänne-Saimaa -kanava

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkin- nät nykyisissä maa- kuntakaavoissa Päijänne-Saimaa uusi laiva- tai vene- kanava väylä tai syväys, ve- simatkailun kehittä- Merkinnällä turvataan kanavan mahdollinen toteuttaminen myöhem- misalue, min. Kanavan ympäristö- ja matkailulliset vaikutukset on arvioitu suun- parannettavan ja niteltaessa kanavavaraus Sisä-Savon seutukaavaan ja Varkauden seu- uuden valtatien dun pohjoisosan seutukaavan muutokseen, joiden perusteella se on suunnittelumää- osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Vesiväylät tarkastellaan räykseen täydennys kokonaisuutena muun liikennejärjestelmän kanssa maakuntakaavan kanavaan liittyen tarkistamisen 2. vaiheessa.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön tetään teiden suunnittelussa otettavan huomioon kana- Merkinnän muuttaminen uudesta laivaväylästä ohjeel- van toteuttamisedellytyksen turvaaminen. Tarkentunei- liseksi ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloi- den suunnitelmien mukaan VT5 suunnitellut parantamis- hin ja elinympäristöön. Toteutuessaan hanke heikentää toimenpiteet voidaan toteuttaa esitetyn suunnittelumää- elinympäristön viihtyisyyttä, mutta toisaalta monipuolis- räyksen mukaisesti ja kanava on esimerkiksi toteutetta- taa vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. vissa ilman valtatien korkotason muutosta.

Vaikutukset maa- ja kallioperään, Merkinnän muuttaminen uudesta laivaväylästä ohjeel- veteen ja ilmastoon liseksi varmistaa kanavan toteuttamismahdollisuuden, Kanavavarauksen merkinnän muutos ei aiheuta vaikutuk- mutta samalla välittää informaation sijaintiin, toteutusta- sia vesistöihin tai ilmastoon. Mikäli kanava rakennetaan, paan ja ajankohtaan liittyvästä epävarmuudesta. rakennusaikaiset vesistövaikutukset koostuvat lähinnä kaivutöiden aiheuttamasta samentumasta, kiintoaine- ja Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- ravinnekuormituksesta. Kanavan käytön aikaiset vaikutuk- tuun ympäristöön set liittyvät alusten liikennöintiin. Kokonaan uusi maankäyttömuoto muuttaa toteutuessaan maisemakuvaa. Ohjeelliselle linjaukselle tai sen lähivaiku- Kanavavaraus sijoittuu Pohjukansalon pohjavesialueen tusalueelle sijoittuu Nikkilänmäen maakunnallisesti arvo- eteläpuolelle. Rakentamistoimet aiheuttavat aina muu- kas kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräyksellä turva- toksia maan vesitaloudessa sekä maaperän fysikaalisissa, taan maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymisen kemiallisissa ja mikrobiologisissa ominaisuuksissa. Myös huomioiminen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. pohjaveden paikalliset virtaussuunnat voivat muuttua. Ra- kentamisesta johtuen hankkeella on vaikutuksia kalliope- Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- rään, maaperään ja paikallisesti myös pohjaveteen. Pohja- miseen vesivaikutusten ei arvioida ulottuvan Pohjukansalon poh- Päijänne-Saimaa-kanava ei ole perinteinen liikennehanke javesialueelle. Hankkeen toteuttamisvaiheessa tehdään vaan ensisijaisesti matkailuun ja ihmisten vapaa-aikaan tarvittavat selvitykset ja vaikutusarviot. liittyvä hanke. Kymijoen vesistön puolella sijaitsevissa maakunnan länsiosan kunnissa vesistömatkailun merkit- Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja tävämmän kehittymisen on nähty olevan sidoksissa pää- luonnonvaroihin vesistöt yhdistävän Päijänne-Saimaa kanavan toteuttami- Kanavavarauksen merkinnän muutos uudesta laiva- seen. Kanavahankkeen toteutumisella olisi positiivisia vai- väylästä ohjeelliseksi laivaväyläksi ei vaikuta luontoon, kutuksia koko Pohjois-Savon ja laajemminkin Itä-Suomen luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonvaroihin. vesistömatkailun kehittämisen edellytyksiin ja niihin liitty- vän yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjeelliseen merkin- Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- tään liittyy toteutukseen liittyvää epävarmuutta, joka hei- kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kentää vesistömatkailun kehittämistoimenpiteiden pitkä- Kanavan kaavamerkinnän muuttaminen ohjeelliseksi hel- jänteistä suunnittelua ja mahdollisesti hillitsee kytköksissä pottaa VT5:n suunnittelua ja toteuttamisen edellytyksiä. olevien elinkeinoalojen osalta uusia investointeja. Kanavan ohjeellinen sijainti kulkee Kalmalahden pohju- kasta Ala-Särkijärven Malilahden kautta Suonenjoen Iisve- delle saakka. Merkinnän suunnittelumääräyksellä edelly-

106

Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen turvaamiseen ja on huolehdittava siitä, ettei hanke yksi- Ohjeellisen laivaväylän kaavaratkaisun suunnittelumää- nään tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä räyksen mukaan väylän suunnittelussa tulee erityistä huo- muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi miota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristö- heikennä läheisen Natura-alueen luonnonarvoja. arvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen ver- koston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden

Tuulivoima

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyisissä maakuntakaa- voissa Tuulivoima Kumotaan maakuntakaavassa aiemmin osoitettuja, Puolustusvoimien toi- tv mintaa haittaavia tuulivoima-alueita.

Muutos vähentää maakunnallista tuulivoimapotentiaalia n. 20 %.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- Tuulivoima-alueiden kumoutumisen myötä mahdolliset kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen elinoloja ja elinympäristöä heikentävät vaikutukset vähe- Poistettavilla alueilla ei ole merkittäviä vaikutuksia ole- nevät melu-, välke-, maisema-, sekä virkistyskäyttövaiku- massa olevaan tai suunniteltuun alue- tai yhdyskuntara- tusten vähentyessä. Alueiden kumoutumisen myönteiset kenteen kehittymisen edellytyksiin alueiden sijaitessa vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä, sillä alueet sijaitsivat pääosin metsäisillä asuttamattomilla alueilla. Aluevarauk- alueilla, joissa asutus on vähäistä. silta lähiympäristöineen poistuu melu- ja välkevaikutuk- sista johtuva asuin- ja lomarakentamista rajoittava tekijä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Tätä vaikutusta ei alueiden ympäristöjen olosuhteiden, si- Tuulivoimarakentamisella ei yleensä ole merkittäviä vai- jainnin tai laajuuden suhteen voida pitää maakunnan ta- kutuksia maaperään, kallioperään tai pohjaveteen. Vaiku- solla merkityksellisenä ottaen huomioon vielä tavoitteen tukset ovat vain paikallisia ja keskittyvät lähinnä rakenta- estää yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä. misaikaan. Hyvin epätodennäköisissä onnettomuuksissa tai laiterikoissa mahdollisesti vuotava öljy (voitelu- Tuulivoima-alueiden varausten poistaminen vaikuttaa ne- öljy/hydrauliikkaöljy) jää voimalan alueelle. Sähkönsiirron gatiivisesti mahdollisuuksiin lisätä maakunnan uusiutuvan vaikutukset ovat myös vähäisiä ja paikallisia (pylväspaikat energian tuotanto-osuutta. Vaikutusta ei kuitenkaan tai kaapelikaivanto). Kumottavat alueet eivät sijaitse poh- voida pitää merkittävänä, koska poistettujen alueiden jäl- javesialueella. keenkin Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa 2020 asetet- tuun tuulivoimatuotannon tavoitteeseen on mahdollista Tuulivoima-alueiden poistolla ei ole suoria vaikutuksia ve- päästä. Asetettuun tavoitteeseen päästään Pohjois-Sa- sistöihin. Välilliset vaikutukset eivät ole todennäköisiä, vossa noin 10-20 kappaleella 3 MW:n voimaloita. Maa- sillä maakunnassa ei suunnitella turpeenkäytön lisäystä kuntakaavoihin jäävien maakuntavarausten potentiaali on energiantuotannossa. Ilmastoon kohdistuvat vaikutukset noin 200 voimalaa ja alueiden kumoutumisen myötä pois- saattavat olla negatiivisia, mikäli maakunnan uusiutuvan tui noin 50 voimalan potentiaali. Epävarmuutta tavoitteen energian tuotanto vähenee. toteutumiseen aiheuttaa varausten todellinen toteutu- misaste. Tällä hetkellä maakuntaan on rakentunut kolme Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja 3,45 MW:n voimalaa. luonnonvaroihin Poistettavien alueiden myötä tuulivoimaloiden rakenta- Kumotut alueet oli tarkoitus liittää olemassa oleviin kan- misesta johtuvat luontovaikutukset maakunnassa vähen- taverkon linjoihin, josta alueiden toteuttamatta jättämi- tyvät. Vaikutusten lieventyminen kohdistuu erityisesti alu- sen myötä vapautuu kapasiteettia. Maakuntakaavassa ei eille, jossa poistettujen alueiden lähistölle sijoittuu linnus- ollut tuulivoimatuotantoa varten osoitettuja uusia säh- tollisesti arvokkaita alueita tai Natura-alueita. Näitä ovat könsiirron yhteystarpeita. Poistettujen tuulivoima-aluei- Rahasmäki ja Takunkorpi. Koko maakunnan mittakaavassa den rakentamisen ja käytön aikainen liikennemäärän li- muutoksen vaikutus on vähäinen. säys olisi ollut vähäinen koko maakunnan liikennetuotok- sen verrattuna, joten liikenneturvallisuuteen kohdistuva myönteinen vaikutus on vähäinen.

107

Alueiden kumoaminen aiheuttaa positiivisia vaikutuksia leet 3 MW:lla noin 210 miljoonaa. Toteutetuista tuulivoi- puolustusvoimien toimintaedellytyksiin, joiden turvaa- mahankkeista saatujen tietojen perusteella voidaan arvi- miseksi alueet poistettiin maakuntakaavasta. oida, että paikalliseen aluetalouteen jäisi noin 10 - 20 % hankkeen investointikustannuksista. Tämän perusteella Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- hankkeiden teoreettinen aluetaloudellinen potentiaali tuun ympäristöön olisi ollut noin 20 miljoonaa euroa (10 %), joka alueiden Alueiden kumoutumisen myötä tuulivoimaloiden rakenta- kumoutumisen myötä menetetään. Paikallisesti kunnat misesta johtuvat maisemavaikutukset maakunnassa vä- menettävät tuulivoimaloista maksettavat kiinteistöverot hentyvät. Vaikutusten lieventyminen kohdistuu voimak- ja välillisesti muuta verokertymää. Toteuttamisen ohjauk- kaimmin alueille, jossa poistettujen alueiden lähimai- sen maakunnallinen epävarmuus saattaa heikentää alu- sema-alueelle (0-6 km) sijoittui valtakunnallisesti tai maa- eelle kohdistuvaa investointiherkkyyttä. Kumotuilla alu- kunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriym- eilla ei ollut vireillä tuulivoimayleiskaavahankkeita. päristöjä kuten Rahasmäen, Linnanmäen ja Tahkokorven ympäristöissä. Koko maakunnan maisemakuvaan nähden Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen muutoksen vaikutus on vähäinen. Poistetut tuulivoima- Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa 2040 ei ole esi- alueet eivät sijainneet lähellä maakuntien rajoja, joten lie- tetty tuulivoimarakentamista koskevia tavoitteita. Sen si- ventävät maisemavaikutukset ulottuvat ainoastaan Poh- jaan Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa vuodelle 2020 on jois-Savon alueelle. asetettu tavoitteeksi, että 1% Itä-Suomen energiatar- peesta tuotetaan tuulivoimalla. Pohjois-Savon osalta ta- Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- voitetta ei ole vielä saavutettu. Maakuntakaavaan jäävien miseen seudullisen kokoluokan tuulivoimapuistojen toteuttami- Tuulivoimaloiden rakentamisella on huomattavia alueta- sesta voidaan edistää mm. johdonmukaisilla menettelyta- loudellisia välittömiä ja pitkäaikaisia positiivisia vaikutuk- voilla, tuulivoimayleiskaavoituksessa mahdollisesti häiriin- sia. On arvioitu, että tuulivoiman investointikustannukset tyvien kohteiden välisen riittävän etäisyyden varmistami- yhtä megawattia kohden ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. sella sekä kuntien strategisilla linjauksilla uusiutuvan ener- Poistuneiden alueiden investointikustannukset olisivat ol- gian lisäämisen tavoitteista.

Turvetuotanto

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat mer- kinnät nykyi- sissä maakunta- kaavoissa Turvetuotanto Kumotaan ne turvetuotantoalueet, joilla tuotanto on lopetettu. EO1

Nykyisen tilanteen toteamisella ei ole varsinaisia vaikutuksia. Muutos selven- tää turvetuotannon alueidenkäytöllistä tilannetta.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ilmastoon kohdistuvat vaikutukset voivat olla joko positii- Turvetuotannon elinoloihin ja elinympäristöön kohdistu- visia tai negatiivisia riippuen siitä, korvataanko turpeen vat vaikutukset ovat pääasiassa turvetuotantoalueen lä- käyttöä uusiutuvilla vai uusiutumattomilla energianläh- heisyydessä sijaitsevaan asutukseen ja virkistyskäyttöön teillä. kohdistuvia melu- ja pölyhaittoja. Häiriövaikutukset pois- tuvat alueilla, joilta turvetuotannosta poistuvat alueet si- Turvetuotannossa syntyy luonnollisesti vaikutuksia maa- jaitsevat. Turvetuotannon jälkikäyttö mahdollistaa moni- perään kun turvekerrosta hyödynnetään. Tuotantoalueen puoliset virkistyskäyttömahdollisuudet. Vesistövaikutus- kuivattaminen voi alentaa pohjavesipintaa myös tuotan- ten pienentyessä mahdolliset vesistöihin liittyvät virkistys- toalueen ulkopuolella, mutta vaikutukset rajoittuvat käyttöhaitat vähenevät. yleensä vain tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Kuivatustoimenpiteissä huomioidaan aina paikalliset hyd- Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon rogeologiset olosuhteet ja pohjavesialueiden/kaivojen lä- Kaavamuutoksessa kumotaan sellaiset turvetuotantotoi- heisyys. minnasta poistuneet alueet, joilta lopettamispäätös on tehty. Turvetuotannon lopettamisen myötä vesistöön Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kohdistuva paikallinen ravinne- ja kiintoainekuormitus on luonnonvaroihin vähentynyt. Kaavamuutos vahvistaa jo syntyneen tilan- Entiset tuotantoalueet voivat lisätä luonnon monimuotoi- teen, joten muutoksella ei ole vaikutusta vesistöjen tilaan. suutta, jos alueet muutetaan esimerkiksi lintukosteikoiksi 108

tai soistetaan, jolloin alue voi palautua lähelle luonnonti- Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- laa. Tuotantoalueiden metsittäminen lisää hiilen sidontaa. tuun ympäristöön Maanomistaja päättää tuotantoalueen jälkikäytöstä. Turvetuotannon lopettamisen jälkeinen jälkikäytön tapa vaikuttaa alueen maisemakuvan muutokseen ja sen ai- Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- heuttamiin vaikutuksiin. Vaikutusten arvioidaan jäävän kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen mittakaavaltaan paikallisiksi. Turvetuotannosta poistettujen alueiden kumoamisen myötä alueet vapautuvat uusiokäyttöön. Turpeen tuotan- Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- nosta poistuvalla alueella voidaan toteuttaa useita jälki- miseen käyttömuotoja kuten metsätalous, peltoviljely, vesittämi- Maakuntakaavoihin jäävien turvetuotantoon soveltuvia nen (lintuvedet ja riistakosteikot) tai virkistyskäyttö. Tur- alueita arvioidaan laskennallisesti olevan riittävästi 2030 vetuotantoalueen jälkikäyttöä voidaan suunnitella alueen asti. Esimerkiksi polttoturpeen kulutuskehitys on ollut luontaisten edellytysten tai toivotun jälkikäyttömuodon maakunnassa laskevaa. Turvetuotantoalueet tullaan käsit- lähtökohdasta. Esimerkiksi turvetuotantoa varten raken- telemään tarkemmin maakuntakaavan tarkistamisen 2. nettu kantava tiestö ja ympäröivät avonaiset alueet voivat vaiheessa, jonka yhteydessä voidaan tarkastella olemassa tarjota kustannustehokkaita mahdollisuuksia uuden olevien varausten riittävyyttä. maankäyttömuodon kehittämiselle. Jälkikäytöstä vastaa alueen maanomistaja. Jälkikäyttömuodolla on voi olla positiivisia aluetaloudelli- sia vaikutuksia tai yleishyödyllisiä vaikutuksia esimerkiksi Muutos selventää turvetuotannon alueidenkäytöllistä ti- tulvasuojelun kautta, josta muodostuu välillisiä taloudelli- lannetta maakunnassa. Mikäli lopettamispäätöksiä on sia positiivisia vaikutuksia. tehty myös soilla, joilla turvevaroja on vielä jäljellä, saat- taa kaavamuutos vaikeuttaa tuotannon jatkamista tule- Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen vaisuudessa, sillä ympäristöluvan saaminen voi vaikeutua. Mahdollisen jälkikäytön suunnittelussa tulee huomioida etenkin ympäröivän maankäyttö ja ympäristönäkökohdat. Jälkikäyttökin voi edellyttää ympäristö- tai vesitalouslu- van.

VT5 Leppävirta

Teema Tarkistamisen tavoite Muuttuvat merkin- nät nykyisissä maa- kuntakaavoissa VT5 Leppävirran kes- Mahdollistetaan valtatien 5 parantaminen runkoverkkotasoisena Muutokset kuvattu kustaajaman kohdalla nykyisellä tielinjauksella. Nykyinen valtatie osoitetaan merkittä- kohdassa ”Tarkista- västi parannettavana valtatienä ja kolme eritasoliittymää. misen tavoite”.

Kumotaan maakuntakaavassa oleva valtatien uusi linjausvaihto- ehto Nikkilänmäeltä ja nykyisen valtatien länsipuolelta. Lisäksi ku- motaan Sorsakoskentien kohdan uuden eritasoliittymän varaus sekä nykyisen valtatien yhdystieluokkavaraus.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Valtatien parantaminen nykyiselle paikalle lisää meluvai- Nykyinen tie kulkee Pohjukansalon pohjavesialueella (1 lk) kutuksia tiealueen leventymisen ja ajonopeuksien noston 1,8 km matkan ja olemassa olevassa kaavavarauksessa myötä vt 5 varren asutukselle. Meluvaikutuksia voidaan noin 1,6 km. Nykyisen kaavan mukainen tielinjaus kulkisi lieventää meluntorjunnan toimenpiteillä. Ohitustieratkai- pohjavedenottamon vierestä, mutta kaavaratkaisun mu- sulla muutoksen merkittävyys olisi ollut suurempi ottaen kainen tie (=nykyinen tie) sijoittuu kauemmas ottamosta. huomioon alueiden nykytilanteen herkkyyden, jossa uusi väylä olisi jakanut kahtia Nikkilänmäen kyläalueen ja Pohjukansalon pohjavesialue on moreenipeitteinen kallio- muuttanut merkittävästi elinympäristön luonnetta. Uudet pohjavesimuodostuma (akviferi). Alueella on ruhjeiden rakenteet, lisääntyvä melu ja estevaikutus heikentävät alueelle sijoitettuja kallioporakaivoja. Alueelta on havait- elinympäristön viihtyisyyttä valtatien varren asutuksessa tavissa luode-kaakko suuntainen pääruhje ja sitä leikkaa- ja samalla lähivaikutusalueella asuvien määrä kasvaa. via sivuruhjeita. Pohjukansalon vedenottamo toimii nykyi- sin varavedenottamona. Pohjavesialueen luonteesta (mo- reenimaaperä/kallioakviferi) johtuen pohjaveden pilaan-

109

tumisriski on luonnostaan alentunut (tiesuolaus/onnetto- Selvitysten mukaan ratkaisut eivät estä Päijänne-Saimaa muus). Valtatien parantamisen yhteydessä voidaan tarkis- kanavan toteuttamisedellytyksiä. taa pohjavesisuojausten tarve. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- Tien leventäminen ja eritasoliittymän leventäminen saat- tuun ympäristöön taa muuttaa Laakun vesistöolosuhteita. Tien suunnitte- Tiealueen leventäminen nykyisellä tielinjauksella ja erita- lussa tulisi turvata Itkon ja Laakun välisen ojan virtauksen soliittymien rakentaminen muuttavat lähialueen nykyistä säilyminen. Valtatien kehittämisellä on vähäinen vaikutus maisemakuvaa rakennetummaksi. Muutosalueella ei si- vesistöihin myös hulevesien kautta. Rakentamisaikana jaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa ojissa ja maisema-alueita tai kulttuuriympäristökohteita. Merkittä- muissa pienvesistöissä saattaa esiintyä kiintoainekuormi- vimmät maisemalliset muutokset kohdistuvat etenkin uu- tusta ja samentumaa. Rakentamisen jälkeen tien huleve- sien eritasoliittymien lähiympäristöön sekä mahdollisiin det voivat sisältää tiesuolaa, kiintoainesta ja autoliiken- meluntorjunnan aiheuttamiin muutoksiin. Huonosti suun- teestä johtuvia epäpuhtauksia. Kokonaisuutena vaikutus niteltuina infraverkon tekniset rakenteet voivat heikentää on paikallinen ja vähäinen. kaupunkikuvan ja maiseman paikallisia arvoja. Maisemal- liset vaikutukset kaikkiaan jäävät paikallisiksi. Vaikutukset luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Maakuntakaavassa osoitettu ja nyt kumottavan uuden Leppävirran kohdalle osoitetun uuden vt5 -linjauksen ohikulkutien rakentamatta jättämisellä on merkittäviä po- poistamisella on myönteinen merkitys luontoon ja luon- sitiivisia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön, non monimuotoisuuteen. Suunnitellun linjauksen alueen koska ohitustielinjaus olisi halkonut maakunnallisesti ar- luontoarvot säilyvät. vokkaan Nikkilänmäen kulttuuriympäristön ja olisi tuhon- nut valtakunnallisesti merkittävää museotietä. Tieyhtey- Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys- den parantaminen nykyisellä paikalla turvaa ko. arvojen kunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen säilymisen edellytyksiä. Muutoksella turvataan maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä ja edesautetaan vt5 parantamishankkeen to- Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehitty- teuttamisedellytystä, ollen investointikustannuksiltaan miseen kaavassa kumottavaa ohitustietä halvempi ratkaisu. Valta- Pohjois-Savon kehittymiselle on tunnistettu elintärkeiksi tien parantaminen nykyisellä tielinjauksella mahdollistaa sujuvat, ennakoitavat ja kilpailukykyiset tie- ja ratayhtey- ohitustien aluevarausten vapauttamisen muulle maan- det. Maakunnan yhtenä strategisena tavoitteena maakun- käytölle ja mahdollistaa olemassa olevan aluerakenteen tasuunnitelmassa 2040 on määritetty vt5:lle 100 km/h no- hyödyntämisen ohitustietä tehokkaammin ja poistaen peusrajoitus Iisalmeen saakka. maankäytön kehittämiseen kohdistuvan paikallisen epä- varmuuden Leppävirralla. Esitetty ratkaisu tukee ohitustieratkaisua voimakkaammin Leppävirran keskustan kehittämisedellytyksiä, turvaa val- Yhdyskuntarakenteellisesti kehittämistoimenpiteiden tatien varren nykyisen yritystoiminnan toimintaedellytyk- myötä valtatien estevaikutus voimistuu. Estevaikutusten set sekä ohjaa ohikulkevat asiakasvirrat keskustan toimin- minimointiin, paikallistason saavutettavuuteen ja kevyen tojen läheisyyteen. liikenteen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomi- oita alueen yleis- ja asemakaavoja muutettaessa vastaa- Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen maan nyt maakuntakaavassa esitettyä ratkaisua. Valtatien parantaminen nykyiselle paikalle lisää melusta kärsivien määrää tiealueen leventymisen ja ajonopeuk- Valtatie 5 on Pohjois-Savon tieverkon valtakunnallinen sien noston myötä. Vaikutuksia voidaan lieventää melues- pääväylä ja sitä kehitetään runkotienä. Koko maakunnan teillä. Vesistöolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia voi- mittakaavassa vt5 parantamistoimenpiteillä on merki- daan lieventää hulevesien hallinnalla ja tien pengerryksen tystä palvelutason parantumisen myötä. Muutoksen vai- toteuttamiselle siten, ettei se ulotu rantaan saakka. kuttavuutta lisää Pohjois-Savon aluerakenne, joka muo- dostuu Iisalmen, Kuopion ja Varkauden osin päällekkäi- sistä ja laajoista työssäkäyntialueista, joiden runkona vt5 ja Savon rata toimivat.

110

6.5 Kaavan tavoitteiden toteutuminen

Maakuntakaavan tavoite Toteutuskeinot maakuntakaavassa Tunnistaa valtakunnalliset Maakuntakaavan tarkistuksen lähtökohtana on ollut valtakunnalliset alueiden kehit- ja maakunnalliset intressit tämistavoitteet ja suunnittelussa on edistetty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- ja keskittyä niihin. teiden toteutumista.

Kaavaratkaisun strategisena viitekehyksenä on toiminut Pohjois-Savon maakunta- suunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2018–2021.

Kaavan laadinnassa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön muutokset ja ajantasaistettu merkinnät ja määräykset vastaamaan voimassa olevaa lainsäädän- töä.

Kaavalla turvataan valtakunnallisessa päivitysinventoinneissa todetut soiden suojelu- arvot valtion mailla.

Kaavassa päivitetään Puolustusvoimien tarpeet. Kaava strateginen, riittävän Maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä käytävän asian / merkinnän on tullut olla yleispiirteinen, joustava. vähintään seudullisesti merkittävä, jolloin kaavan joustavuuden lisäämiseksi paikalli- set asiat käsitellään kuntakaavoituksen yhteydessä. Strategisia tavoitteita tuetaan merkintälogiikalla, jossa painopiste on nykytilan kuvaamisen sijasta tulevaisuuden alueidenkäyttöä kuvaavaa. Kaavalla yhteys maakunta- Kaavalla edistetään älykkään erikoistumisen kärkien menestymistä Pohjois-Savossa. suunnitelmaan ja maakun- Kaavassa strategisia tavoitteita tukevia merkintöjä ovat puunjalostusta ja biojalos- talakiehdotuksen mukai- tusta tukevan terminaaliverkoston osoittaminen ja elintarvikkeiden osalta yhteisten seen maakuntastrategiaan. peltoalueiden säilyttämistä turvaava koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys.

Kaavalla tuetaan maakuntaohjelman tavoitteita vetovoimaisen ja kestävän aluera- kenteen luomisesta, saavutettavuudesta, elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevien lii- kenneyhteyksien parantamisesta ja kehittämisestä sekä liikennejärjestelmän toimi- vuuden kehittämisestä.

Kaavaratkaisu pohjautuu maakuntasuunnitelmassa esitettyyn väestö- ja työpaikkata- voitteeseen. Hyödynnetään sähköistä Maakuntakaavan luonnosvaiheen nähtävillä oloa ei ollut resurssien johdosta mah- maakuntakaavaa. Maakun- dollista toteuttaa Harava-palautejärjestelmällä. takaavan palautteenan- Internet-sivujen kautta saatiin 11 kpl palautteita sähköisellä lomakkeella. nossa hyödynnetään säh- Ehdotusvaiheessa palataan kehittämään sähköistä palautejärjestelmää. köistä palautejärjestelmää Haravaa. Maakuntakaavan tarkistuk- Kaavan valmistelu ja selvitysten kohdentaminen on toteutettu siten, että 1. vai- sen 1. ja 2. vaihe muodos- heessa tarkastellut teemat voidaan siirtää sellaisenaan 2. vaiheen kaavaan, jolloin tavat yhdessä Pohjois-Sa- vaihemaakuntakaavoista yhdessä muodostuu tarkistettu Pohjois-Savon maakunta- von maakuntakaavan 2040, kaava 2040. Vaiheittaisuudessa on huomioitu eri maankäyttöluokkien ratkaisujen kii- jolloin kaava on yhtenä reellisyys ja kaavaratkaisujen pohjaksi tarvittavien selvitysten laajuus ja riittävyys. karttana ja selostuksena. 111

Tavoite Toteutuminen

Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

Edistetään koko maan monikes- Ratapuuterminaaliverkoston ja HCT-terminaaliverkoston kehittäminen tehos- kuksista, verkottuvaa ja hyviin tavat aines- ja energiapuuhuollon logistiikkaa, laatua ja toimintavarmuutta yhteyksiin perustuvaa alueraken- luoden edellytyksiä elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. netta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyö- YARAn kaivosalueelle kohdistuvien muutosten myötä luodaan kaavalliset edel- dyntämistä. Luodaan edellytyk- lytykset kaivostoiminnan laajentumiselle tukien maakunnan vahvuuksiin pe- set elinkeino- ja yritystoiminnan rustuvaa elinkeinotoimintaa. kehittämiselle sekä väestökehi- tyksen edellyttämälle riittävälle Kaavassa on tunnistettu yritystoiminnan (mm. YARA ja Finnpulp) käyttövar- ja monipuoliselle asuntotuotan- muuden parantamiseksi tarvittavat uudet sähkönsiirtoyhteydet. nolle. Päijänne-Saimaa kanavan toteuttaminen mahdollistetaan edelleen ohjausvai- kutukseltaan kevyemmällä merkinnällä. Muutos tarkoittaa sitä, että VT5:n ja VT9:n kehittämisessä lyhyellä tähtäimellä ei tarvitse niin painavasti huomioida kanavavarausta. Kanavan ohjeellinen varaus huomioi suunnittelumääräyksi- neen vesistömatkailun ja siihen tukeutuvien elinkeinojen kehittämisedellytys- ten turvaamisen pitkällä aikajänteellä. Luodaan edellytykset vähähiili- VT5 parannustoimenpiteet sekä seudullisen ampuma- ja moottoriurheiluver- selle ja resurssitehokkaalle yh- koston kehittäminen tukeutuvat olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntä- dyskuntakehitykselle, joka tukeu- miseen maa-alan ja luonnonvarojen tarvetta vähentäen. tuu ensisijaisesti olemassa ole- vaan rakenteeseen. Suurilla kau- Kaupan ohjauksen tavoitteena on estää sijoittuminen irralleen olemassa ole- punkiseuduilla vahvistetaan yh- vasta rakenteesta ilman perusteltua syytä ja edistää kaupunkikeskustojen kau- dyskuntarakenteen eheyttä. pallisten palveluiden kehittämistä.

Edistetään palvelujen, työpaikko- Kaavalla turvataan ampumarata- ja moottoriurheilupalvelujen alueellinen kat- jen ja vapaa-ajan alueiden hyvää tavuus. Radat eivät sijaintinsa vuoksi ole kävellen, pyöräillen tai joukkoliiken- saavutettavuutta eri väestöryh- teellä saavutettavissa. mien kannalta. Edistetään käve- lyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kulje- tuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työ- Kaavalla ei ole osoitettu uusia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Käsitel- paikka- ja palvelutoimintojen alu- tyjen teemojen ratkaisulla ei vaikeuteta joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn eet sijoitetaan siten, että ne ovat edellytyksiä. joukkoliikenteen, kävelyn ja pyö- räilyn kannalta hyvin saavutetta- vissa.

112

Tehokas liikennejärjestelmä

Edistetään valtakunnallisen lii- Terminaaliverkoston kehittäminen perustuu olemassa oleviin liikenneyhteyk- kennejärjestelmän toimivuutta ja siin ja ratkaisuilla tuetaan maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjestel- taloudellisuutta kehittämällä en- män toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Ratapuuterminaaliverkoston ja sisijaisesti olemassa olevia liiken- HCT-kuljetusten erityistarpeet on otettu huomioon suunnitteluratkaisuissa. neyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri lii- kennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen sol- mukohtien toimivuudelle. Turvataan kansainvälisesti ja val- Kaavassa esitetyllä ratkaisulla mahdollistetaan VT5:n palvelutason ja nopeu- takunnallisesti merkittävien lii- den nosto sekä turvallisuuden parantaminen Leppävirran kohdalla. Osana val- kenne- ja viestintäyhteyksien jat- takunnallista runkotieverkostoa kehittämisen vaikutukset kohdistuvat niin kuvuus ja kehittämismahdolli- maakunnan sisäisiin kuin ulkoisiin yhteyksiin. suudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajan- ylityspaikkojen kehittämismah- dollisuudet.

Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Soidensuojelulla hillitään ilmastonmuutosta, soiden toimiessa hiilinieluina. ja tulviin sekä ilmastonmuutok- sen vaikutuksiin. Uusi rakentami- Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkikäyttömuodoilla voidaan tukea tul- nen sijoitetaan tulvavaara-aluei- vasuojelun tavoitteita. den ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja Maakuntakaavassa on osoitettu kaivostoiminnan ja puolustusvoimien melu- huonosta ilmanlaadusta aiheutu- alueet, joiden tarkoituksena on ohjata maankäyttöä siten, että ehkäistään me- via ympäristö- ja terveyshaittoja. lusta aiheutuvaa haittaa.

Terminaalien, ampumaratojen ja moottoriurheilualueiden suunnittelumää- räyksissä on huomioitu toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset ja ohjattu toi- minnan yhteensovittamista muuhun maankäyttöön nähden.

Melun on todettu olevan laajimmalle ulottuva ympäristövaikutus, joten pää- osin melu on ollut mitoittavana kriteerinä.

113

Haitallisia terveysvaikutuksia Onnettomuusriskejä ja terveysvaikutuksia aiheuttavat toiminnot on tunnistettu, tai onnettomuusriskejä ai- osoitettu niille suojavyöhykkeet sekä rajoitettu alueille kohdistuvaa toimintaa. heuttavien toimintojen ja vai- kutuksille Mahdollisia terveysvaikutuksia aiheuttavien toimintojen osalta yhtenä merkittä- herkkien toimintojen välille vimpänä ohjauskeinona on rajoittaa alueelle toiminnasta häiriintyvien toimintojen jätetään riittävän suuri etäi- sijoittumista. syys tai riskit hallitaan muulla tavoin. Suuronnettomuusvaaraa ai- heuttavat laitokset, kemikaa- liratapihat ja vaarallisten ai- neiden kuljetusten järjestely- ratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luon- non kannalta herkistä alu- eista. Otetaan huomioon yhteis- Puolustusvoimien käytössä olevat alueet ja niiden edellyttämät suoja-alueet on kunnan kokonaisturvallisuu- osoitettu kaavassa. Puolustusvoimien alueiden muutostarpeet on huomioitu ja den tarpeet, erityisesti maan- osoitettu ko. alueille tarvittavat muutokset. Suunnittelumääräyksissä edellytetyillä puolustuksen ja rajavalvon- lausuntomenettelyllä varmistetaan suojavyöhykkeille kohdistuvien muutosten hy- nan tarpeet ja turvataan niille väksyttävyys. riittävät alueelliset kehittä- misedellytykset ja toiminta- Kaavasta on kumottu viisi tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta puolustusvoi- mahdollisuudet. mien toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Varalaskupaikkojen toimintaedellytysten ja kehittämisen turvaamisen lähtökoh- tana ovat maanpuolustuksen tarpeet.

Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

Huolehditaan valtakunnalli- Kaavaratkaisun ja valtakunnallisten tavoitteiden välillä ei ole ristiriitaa. sesti arvokkaiden kulttuu- riympäristöjen ja luonnonpe- rinnön arvojen turvaamisesta Edistetään luonnon moni- Vt5:n ohituslinjauksen poistamisella voimassa olevasta maakuntakaavasta ediste- muotoisuuden kannalta ar- tään luonnon monimuotoisuutta Leppävirran Nikkilänmäellä ja osoittamalla uusia vokkaiden alueiden ja ekolo- soidensuojelualueita. gisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyt- Soilla on virkistykseen liittyviä arvoja, joita soidensuojelulla turvataan. töön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viher- alueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja Aluerakenteessa on huomioitu ja tunnistettu HCT-terminaalien sijaintitarpeet kiertotaloudelle sekä ediste- bioliiketoiminnan kilpailukyvyn edistämiseksi. tään luonnonvarojen kestä- vää hyödyntämistä. Huolehdi- Kaavan yleismääräyksellä turvataan yhtenäisten ja hyvien peltoalueiden säilymistä taan maa- ja metsätalouden tuotantokäytössä. kannalta merkittävien yhte- näisten viljely- ja metsäaluei- Luonnonvarojen kestävää käyttöä tuetaan soidensuojelualueiden osoittamisella ja den uusiutuvaan energian hyödyntämiseen liittyvällä yleismääräyksellä. sekä saamelaiskulttuurin ja - elinkeinojen kannalta merkit- tävien alueiden säilymisestä.

114

Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Varaudutaan uusiutuvan Geoenergiaan liittyvällä yleismääräyksellä kannustetaan selvittämään uusiutuvan energian tuotannon ja sen energian käyttöä etenkin uusien alueiden suunnittelussa. edellyttämien logististen rat- kaisujen tarpeisiin. Tuulivoi- Tuulivoima-alueiden osalta kaavassa ei ole tehty tuulivoima-alueiden sijaintiin ja malat sijoitetaan ensisijaisesti laajuuksiin kohdistuvia muutosratkaisuja. Viiden tuulivoima-alueen kumoamisella keskitetysti usean voimalan turvataan puolustusvoimien toimintaedellytykset. yksiköihin. Turvataan valtakunnallisen Kaavassa on osoitettu sähköhuollon turvaamisen kannalta tärkeät johtolinjat ja energiahuollon kannalta mer- sähkönhuoltoverkoston tunnistetut kehittämistarpeet. kittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvitta- Alapitkältä itään oleva 400 kV:n ohjeellinen johtovaraus on osa valtakunnallista vien kaasuputkien linjaukset sähkönsiirron runkoverkkoa, eikä sitä voida osoittaa olemassa olevaan johtokäytä- ja niiden toteuttamismahdol- vään. lisuudet. Voimajohtolinjauk- sissa hyödynnetään ensisijai- Pohjois-eteläsuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin kasvattamiseen tähtäävä johto- sesti olemassa olevia johto- linja (Vaala-Joroinen) on suunniteltu pääosin sijoittumaan olemassa olevan johto- käytäviä. käytävän yhteyteen. 115

Oikeusvaikutukset, toteuttaminen ja seuranta

Maakuntakaava on MRL 32 § mukaan ohjeena laaditta- Maakuntakaavan tulee olla ohjeena kuitenkin molempien essa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä yleiskaavojen laatimiselle. Asian luonteesta johtuu, että ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön jär- ohjeena olemiselle on jossakin määrin tiukemmat kriteerit jestämiseksi. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen laadittaessa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, koska se puo- yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin lestaan ohjaa asemakaavaa. kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Lisäksi viranomaisten on Lähtökohtana yhteistä yleiskaavaa laadittaessa on, että suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä maakuntakaava ohjaa myös yhteistä yleiskaavaa. Perus- ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakun- tellusta syystä maakuntakaavan ohjausvaikutus yhteiseen takaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutta- yleiskaavaan voi kuitenkin olla joustavampaa. Perusteltu mista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan syy voi liittyä esimerkiksi sellaiseen olosuhteiden nopeaan toteuttamista. muuttumiseen, ettei maakuntakaavan muuttamista voida pitää aikataulusyistä mahdollisena tai tarkoituksenmukai- Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakunta- sena. kaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukai- sen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt maakun- Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen nallisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön peri- yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL42 §:n mukaisesti. On aatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuun- kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei nittelussa. laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttö- Mikäli maakuntakaavaa laadittaessa on jo tiedossa, että ratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa ta- osalle aluetta ei laadita yleiskaavaa, voi tällä olla vaikutuk- pauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa sensa maakuntakaavan sisältöön ja sitä kautta myös sen mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laaditta- ohjausvaikutuksiin. Tällaisissakin tilanteissa maakunta- essa tai muutettaessa. kaavaa on tulkittava yleispiirteisenä kaavana, eikä maa- kuntakaava korvaa siinä mielessä yleiskaavaa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oi- keusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvai- kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. kutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otet- tava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 §:n mu- Yleiskaava voidaan laatia oikeusvaikutteisena tai MRL 45 kaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaati- §:n mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. muksesta säädetään.

116

7.1 Maakuntakaavan joustaminen

Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maa- väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, kuntakaavalta riittävää joustavuutta. Maakuntakaava on osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin si- yleispiirteisempi kaava kuin entinen seutukaava, mistä jainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaat- johtuen kuntakaavat voivat yleensä joustaa enemmän teiden mukaisesti. maakuntakaavasta kuin mikä oli mahdollista seutukaavan osalta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on kaavamääräyksiä. mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteut- taa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoi- Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmita- tuksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakun- soisesti: takaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyt- töluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. 1. Maakuntakaavan täsmentyminen Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirtei- Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen sempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityis- alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuk- kohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaa- sen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakunta- vassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kun- kaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeami- takaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään sista on syytä neuvotella maakunnan liiton kanssa. kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. 3. Maakuntakaavan muuttamista 2. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan edellyttävä ratkaisu Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkai- sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muut- sua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakunta- taa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, kaavaa muutetaan. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maa- on kyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen es- kuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakunta- teeksi. kaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poik- keaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tu- Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maa- lee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus kuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaa- maakuntakaavasta eikä kyseessä ole myöskään yhteiseen vassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoit- yleiskaavaan liittyvä olosuhteiden nopea muuttuminen, teesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakunta- jolloin maakuntakaavan muuttaminen ei ole aikataulu- kaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnon- syistä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. suojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoit- teiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät

7.2 Maakuntakaavan seuranta

Maakuntakaavan toteutumista seurataan annettaessa toimintojen aloittamisesta, lopettamisesta ja muutoksista lausuntoja ja käytäessä viranomaisneuvotteluja kuntakaa- ei tule maakunnan liiton tietoon. Näiltä osin seuranta vojen ja muiden maakuntakaavaa toteuttavien suunnitel- ajoittuu yleensä maakuntakaavan tarkistamisvaiheeseen. mien laadinnan ja lupien käsittelyn yhteydessä. Jos seu- ranta nähdään maakuntakaavan tarkistamisen lähtökoh- Seurannassa pyritään hyödyntämään Pohjois-Savon liiton tana, tarkistamistarpeeseen vaikuttavat varausten toteut- sekä muiden viranomaisten ylläpitämiä paikkatietoaineis- tamistilanteen päivitystä enemmän yhteiskunnan yleisen toja, kuten Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntara- kehityksen asettamat tarpeet, joiden seurauksena jotkut kenteen seurantajärjestelmää. Seurannan apuna toimii maakuntakaavan aluevaraukset tai aluevaraustyypit tode- maakuntakaavoitustyötä ohjaava aluerakennetyöryhmä, taan siinä määrin vanhentuneiksi, että uuden maakunta- joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. kaavan laatiminen on aiheellista Pohjois-Savon liitto laatii jokaisen vuoden alussa kaavoi- Selkeintä seuranta on kuntakaavoituksessa, jota maakun- tuskatsauksen, jossa maakuntakaavojen toteutumista ja takaavoitus lain mukaan ohjaa. Osa suunnitelmista ja lu- uusimistarvetta kuvataan. Maakuntakaavan tarkistamisen papäätöksistä sekä tieto tietyn maakuntakaavavarauksen 2. vaihe aloitetaan vuonna 2019. 117

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 laadinnassa koroste- sista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tulee tiedot- taan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten taa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaiku- valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua tusten arviointia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62§:n mu- kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maan- kaan suunnittelun näkökohdista, tavoitteista, mahdolli- käyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä on myös määritelty ne ta- hot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä.

Maakuntakaavan valmistelusta, sen osallisuusmenette- käynnistämisestä kuulutettiin kuntien virallisilla ilmoitus- lyistä ja -mahdollisuuksista tiedotetaan koko valmistelu- tauluilla sekä Pohjois-Savon liiton ilmoituslehdissä, joita prosessin ajan. Tämän maakuntakaavan keskeisimpiä ovat Savon Sanomat, Warkauden lehti sekä Iisalmen Sano- osallistumismenettelyjä ovat olleet lakisääteiset nähtä- mat. villä olot, lausunnot ja mielipiteet, viranomais- ja sidosryh- mäneuvottelut sekä muut esittely- ja seminaaritilaisuu- Aloitusvaiheessa valmisteltiin kaavaa koskeva osallistu- det. Lisäksi kaavasta on voinut antaa jatkuvasti palautetta mis- ja arviointisuunnitelma. Maankäyttö- ja rakennuslain suoraan kaavan valmistelijoille. 63§:n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavalla, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja Maakuntakaavan laatimiseen liittyvä aineisto pidetään kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta ja näkyvillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois- osallistumis- ja arviointimenettelyistä. Osallistumis- ja ar- savo.fi. Kaavan valmistelun etenemisestä tiedotetaan säh- viointisuunnitelma oli nähtävillä tutustumista varten Poh- köisessä Pohjois-Savon liiton uutiskirjeessä, jonka voi ti- jois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi sekä lata liiton verkkosivuilta www.pohjois-savo.fi/liity-posti- myös Pohjois-Savon liiton toimistossa virallisella ilmoitus- tuslistalle. taululla 30.1.-28.2.2017.

Aloitusvaihe Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja MRA 11 Kaavoitusprosessin aloitusvaiheessa kuulutetaan kaavan §) järjestettiin maakuntakaavan laadinnan alkuvaiheessa, vireille tulosta kaavoituskatsauksen yhteydessä 20.3.2017. Neuvottelussa käsiteltiin kaavan laadintaan 23.1.2017. Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen 118

liittyviä valtakunnallisia ja maakunnallisia tavoitteita. Vi- yhteisöiltä, yrityksiltä ja järjestöiltä. Lisäksi ko. ajankoh- ranomaisneuvottelujen tarkoituksena on selvittää minis- dassa oli mahdollista jättää muistutus kaavan laadintaa teriöiden, valtion viranomaisten, kuntien ja muiden kes- koskien Pohjois-Savon liiton verkkosivujen kautta tai pos- keisten osallistujatahojen tavoitteet. Aloitusvaiheen neu- titse Pohjois-Savon liiton kirjaamoon. Nähtävillä olosta vottelussa tarkasteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitel- kuulutettiin ilmoituksella Savon Sanomissa, Warkauden maa, siitä jo saatua palautetta sekä maakuntakaavan laa- lehdessä sekä Iisalmen Sanomissa. dinnan lähtökohtia ja tavoitteita. Maakuntakaavaluonnokseen tuli lausuntoja 33 sekä muis- Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen lisäksi järjestet- tutuksia ja mielipiteitä 38 kpl. tiin työneuvotteluja kaavan valmistelun eri vaiheissa. Neu- votteluja käytiin mm. Pohjois-Savon ELY-keskuksen, ym- Pääosa palautteesta koski Yaraa, peltoteeman ratkaisu sai päristöministeriön, Puolustusvoimien, Finavian sekä sekä myönteistä, että kielteistä palautetta, maisemien Yaran kanssa. Lisäksi Päijänne-Saimaa -kanava-asiasta osalta huolena oli niiden vaikutus maa- ja metsätalouteen käytiin laaja keskustelutilaisuus 5.5.2017. Maakuntakaa- ja yksittäisistä Pohjois-Sänkimäki-Sänkimäki-Kinahmin van tarkoituksena on eri viranomaisten, kuntien ja muiden alue, Puijo, Maaninka-Väisälänmäki ja Paukarlahti. tahojen suunnitelmien yhteensovitus. Raasion ampumaradan poisto sai osakseen kritiikkiä. Pa- lautetta tuli kohtuullisen paljon myös puuterminaaleista, Neuvottelujen perusteella osallistumis- ja arviointisuunni- ampumaradoista vähän. telmaa tarkistettiin siten, että maakuntakaavan tarkista- misen 1. vaiheen teemoiksi ehdotettiin lisättäväksi Päi- Maakunnallisesti arvokkaat maisemat olivat laajasti osal- jänne-Saimaa kanava sekä Yaran alueen tarkistaminen. listen kommentoitavissa, ennen kuin niiden osalta arvioi- OAS oli Päijänne-Saimaa kanavavarausta koskien uudel- daan tarkemmin seudullisuuden rajaa. Valtakunnallisesti leen lausunnoilla 10.5.-15.6.2017. arvokkaat maisemat olivat mukana havainnollisuuden johdosta valtioneuvoston 1995 periaatepäätöksen mukai- Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi 26.6.2017 Poh- sessa laajuudessa paitsi Kinahmin, Puijon, Maaningan ja jois-Savon maakuntakaava 2040, maakuntakaavan tarkis- Paukarlahden osalta siinä laajuudessa mikä on ollut Poh- tamisen 1. vaiheen päivitetyn osallistumis- ja arviointi- jois-Savon maakuntahallituksen lausunnossa Ympäristö- suunnitelman ja palautteeseen annetut vastineet. Keskei- ministeriölle 21.3.2016 (§ 36). Tällä hallituskaudella ei ole set hyväksytyt muutokset osallistumis- ja arviointisuunni- ilmeisesti tulossa valtioneuvoston periaatepäätöstä valta- telmaan olivat Päijänne-Saimaa kanavavarauksen muutta- kunnallisesti arvokkaista maisemista. Tämän ja kaavan ai- minen ohjeelliseksi, Siilinjärven Yaran alueiden päivittämi- kataulun johdosta maisemat ja kulttuuriympäristöt siirre- nen sekä aikataulun tarkentaminen siten, että maakunta- tään maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheeseen. Valta- kaavan 1. vaihe hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa v. tie 5:n Leppävirran kohta otetaan kokonaan uutena asiana 2018 loppuun mennessä ehdotukseen eli ohitustievaraus kumotaan ja osoitetaan merkittävästi parannettavana valtatienä nykyiselle lin- Kaavatyötä ohjaavana työryhmänä toimii maakuntahalli- jaukselle. Tämä edellytti muutosta Pohjois-Savon maa- tuksen Pohjois-Savon maakuntakaavaa varten nimittämä kuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, aluerakennetyöryhmä, johon kuuluvat Pohjois-Savon kun- joka hyväksyttiin maakuntahallituksessa 29.1.2018. tien kaavoittajat tai muut edustajat sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajat. Aluerakennetyöryhmää täyden- Luonnoksen palautteeseen tehdyt vastineet hyväksyttiin nettiin myös kolmella maakuntahallituksen jäsenellä sekä maakuntahallituksessa 29.1.2018. Päätös linjasi myös kaa- Joroisten edustajalla. Ampumarata- ja moottoriurheilu- van valmistelutyötä eteenpäin. Palautteen johdosta tar- rata-selvitys valmistui syyskuussa. 7.6.2017 ja 22.8 järjes- kennettiin YARAAN liittyviä kaavamerkintöjen suunnitte- tettiin sidosryhmätilaisuudet ampumaratayhteyshenki- lumääräyksiä ja selostusta, VT5:n Leppävirran kohdan ohi- löille. Työpalavereja on pidetty kuntien, YARA:n, Pohjois- tustievaraus ja nykyisen tien yhdystiemerkintä kumotaan Savon ELY:n, Puolustusvoimien, MTK:n ja YM:n kanssa ja VT5:n Leppävirran kohdalla nykyinen tielinjaus merki- pääosin videon kautta. Metsäkeskuksen puuterminaali- tään merkittävästi parannettavana valtatienä. Puutermi- hankkeesta saatiin esitietoa puiden lastausalueista. YARA naaleista osoitetaan seudullisesti merkittävä tavoitever- :n louhosjatkumon YVA:n liittyvät selvitykset palvelivat kosto, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnitte- myös maakuntakaavaa. Maisemiin liittyvä selvitys käyn- lussa. Kaupan, tuulivoimaloiden, suojelusoiden, ampuma- nistettiin. ratojen ja moottoriurheilualueiden ja Puolustusvoimien merkintöjen osalta ei tule juurikaan muutoksia. Maakuntakaavaluonnosvaihe Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen asetettiin viralli- sesti nähtäville 7.11.-15.12.2017 ja siitä pyydettiin lausun- not OAS:ssa nimetyiltä viranomaisilta ja muilta alueellisilta

119

Maakuntakaavaehdotusvaihe että puolustusvoimien ja ilmailuviranomaisen lausunto- Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 § mukaan maakun- pyyntövelvoite poistetaan sv-1 ja sv-12 -merkinnöistä. takaavaehdotuksesta on ennen nähtäville asettamista pyydettävä lausunto: Muita ehdotusvaiheen muutoksia olivat HCT-terminaali- 1) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta; verkostoon tehdyt tarkistukset, kun Tuusjärvelle lisättiin, 2) niiltä kunnilta, joita asia koskee; Siilinjärven Toivalasta poistettiin HCT-kohdemerkinnät ja 3) kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien lii- Varkauden HCT-merkintä siirrettiin Pohjoisenportin koh- tolta; dalle. Puolustusvoimien erilaisten toimintojen suoja- 4) tarpeen mukaan muilta maakuntakaavan kannalta kes- vyöhykkeet yhdistävän sv-8 merkinnän rajaus ja kuvaus keisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä; tarkistettiin, liiteasiakirjat ja selostus korjattiin. VT5:n Lep- 5) niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. pävirran kohdalla tapahtuvaa kehittämistä kuvaavaan tekstiin tehtiin muutoksia kaavaselostuksessa, josta pois- Maakuntakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislau- tettiin maininta toisen eritasoliittymän poistamisesta. Ti- sunnot maaliskuussa 2018. Lausuntojen antoaika oli 28.3.- laa vaativan kaupan kme-merkintä Leppävirralla siirrettiin 30.4.2018. Viranomaislausuntoja saatiin yhteensä 49 kpl. teknisenä muutoksena maakuntakaavayhdistelmässä. Moni lausunnonantaja oli saanut kysymyksiinsä vastauk- Muutosten lisäksi vaikutusten arviointia täydennettiin ja sia jo luonnosvaiheessa sekä kaavaehdotukseen tehtyinä selostukseen lisättiin tiivistelmä. muutoksina, eikä lausuttavaa enää ollut. Huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta oli 17 lausunnossa eli Lep- Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.6.-15.8.2018. Maakunta- pävirran, Siilinjärven, Joroisten, Puolustusministeriön, kaavaehdotusta esiteltiin yleisölle 6.8.2018 Siilinjärvellä. Ympäristöministeriön, Kuopion kulttuurihistoriallisen mu- Yleisötilaisuuden osallistujamäärä oli noin 80. Nähtävil- seon, MTK-Pohjois-Savon, MTK Metsälinjan sekä alueen läolon aikana osallisilta saatiin 77 kirjallista palautetta. Vi- metsän-hoitoyhdistysten, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, ranomaistahot antoivat 30 lausuntoa ja yksityiset sekä yh- Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin, Puolustusvoimien 3. teisöt 47 muistutusta. Koska viranomaiset olivat saaneet logistiikkarykmentin ja Pääesikunnan, Siilinjärven ympä- antaa lausuntonsa alustavasta kaavaehdotuksesta jo ke- ristöterveyspalvelujen, SAK ry:n eli Suomen Ammattiliitto- väällä, ei heillä ollut juurikaan huomautettavaa. Sisällön jen Keskusjärjestön, Suomen ampumaurheiluliiton ja Suo- osalta yksityisten antamassa palautteessa korostuu kaksi men Metsästäjäliiton Pohjois-Savon Piiri ry:n sekä yhden teemaa – Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosalueeseen yksityishenkilön lausunnoissa. Tyypillisimmin lausuttavaa liittyvät merkinnät sekä ampumaradat. Yksityishenkilöi- oli maakuntakaavaehdotuksen Yaran suojavyöhyke- ja sel- den palautteesta 70 % liittyy Yaran kaivokseen ja hieman vitysaluemerkinnöistä, puolustusvoimien suojavyöhyke- alle 17 % ampumaratoihin. merkinnöistä sekä Raasion ampumaradasta ja paikallisen tason ampumaradoista, joista jälkimmäisiä ei ole osoitettu Yaran kaivoksen ympärille osoitetuista suojavyöhykkeistä maakuntakaavaehdotuksessa. Lisäksi lausunnoissa huo- (sv-1 ja sv-12) sekä Siilinjärven kirkonkylän itäpuolelle mautettiin Joroisten kuntaa koskevasta suunnittelusta osoitetusta selvitysalue -merkinnästä (se) saatiin runsaasti sekä maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin puutteista. kysymyksiä liittyen merkintöjen vaikutuksiin kaivosta ym- päröivien alueiden maankäyttöön. Maanomistajat tulkitsi- Kaavaehdotusta koskevat lausunnot ja niihin laaditut vas- vat suojavyöhykkeiden rajoittavan maaomaisuuden käyt- tineet olivat käytettävissä 2:ssa viranomaisneuvottelussa töä, alentavan kiinteistöjen arvoa ja johtavan korvausky- 15.5.2018. Viranomaisneuvotteluun kutsuttiin ELY- keskus symyksiin. Useassa muistutuksessa vaadittiin suoja- sekä ne ministeriöt, joita kaavan sisältö koskee. Lisäksi vyöhykkeiden pienentämistä tai poistamista kokonaan. neuvotteluun kutsuttiin muut viranomaiset, joiden toi- Myös vyöhykkeiden määrittelyssä käytettyä meluselvi- mialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laadittiin muis- tystä kritisoitiin ja vaadittiin räjähdysmelun huomioon ot- tio, josta ilmenee keskeiset neuvottelussa esillä olleet tamista meluselvityksessä. Toisaalta palautteenantajat asiat ja kannanotot. Muistiot pidetään esillä Pohjois-Sa- vaativat selvitysalue -merkinnän laajentamista mm. Jyn- von liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi. känlahden suuntaan ja Siilinjärven kunnalle velvoitetta käynnistää kaivosalueen ja sen lähiympäristön yleiskaa- Viranomaisilta saadun palautteen perusteella kaavaehdo- voitus pikaisesti. Palautteen antajat kokivat maakuntakaa- tukseen ja kaava-asiakirjoihin tehtiin seuraavia muutok- van ottavan huomioon kaivoksen edut asukkaiden etujen sia: Yaran kaivokseen liittyvien merkintöjen osalta tarkis- ja oikeuksien sijaan. tettiin selvitysaluemerkinnän (se) määräyssisältöä sekä sv- 1 ja sv-12 -suojavyöhykkeiden määräyssisältöä. Lausunto- Ampumaratoja koskevassa palautteessa korostuivat toi- jen ja niihin laadittujen vastineiden perusteella tarkoituk- saalta Kuopion (Juankosken) Teerimäen ampumaradan sena oli täydentää merkintöjä puuttuvan ilmailuviran- käytöstä koetut haitat, kuten melu, vaaratilanteet ja poh- omaisen lausuntopyyntövelvoitteen osalta. Ehdotusvai- javesien pilaantuminen, ja toisaalta Pohjois-Savon maa- heen lopulla pidettiin neuvottelu Puolustusvoimien, maa- kunnalliseen ja seudulliseen ampumarataverkostoon liit- kunnanliiton ja Siilinjärven kunnan kesken, jossa sovittiin, 120

tyvät puutteet. Ampumarataverkostoa esitettiin täyden- Voimaantullessaan Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 nettäväksi useilla radoilla, jotka maakuntakaavaa varten tarkistamisen 1. vaiheen kaava kumoaa Kuopion seudun laaditussa selvityksessä (Sweco Oy 2017) on katsottu ole- maakuntakaavasta seuraavat merkinnät: van merkitykseltään paikallisia. el Lentoliikenteen erityisalue Yksittäiset muistutukset koskivat myös tuulivoimaa, säh- sv-2 Suojavyöhyke könsiirtolinjoja, luonnonsuojeluun liittyviä kysymyksiä ea/EA/ea1 Ampuma- ja moottoriurheilualue sekä Puolustusvoimien Siilinjärven Rissalan alueen suoja- EK Kaivostoimintojen alue vyöhykemerkintöjä. EK/T Kaivos- ja teollisuustoimintojen alue EO1 Maa-ainestenotto alue, turvetuotantoalue Ehdotusvaiheen palautteeseen on laadittu vastineet. EP Puolustusvoimien alue Koska palaute sivusi maakuntakaavoituksen lisäksi monia LM Tavaraliikenteen terminaalialue muitakin aiheita kuten eri lainsäädäntöä sekä ympäristö- MT Maatalousalue ja kaivoslupa-asioita, on vastineita pyritty avaamaan sisäl- 110/400 kV Sähkönsiirtolinja löltään niin, että osalliset saisivat tietoa eri prosesseista. Maakuntakaavan rooli yleispiirteisenä ja muuta maankäy- Leppävirran VT5:n maakuntakaavasta kumoutuu seuraa- tön suunnittelua ohjaavana välineenä on monelle osalli- vat merkinnät: selle vieras. Siksi vastineissa kuvataan myös kaavoitusjär- 110 kV Sähkönsiirtolinja jestelmän perusteita. MT Maatalousalue

Hyväksymisvaihe Pohjois-Savon maakuntakaavasta 2030 kumoutuu seu- Maakuntakaavan hyväksyi maakuntavaltuusto raavat merkinnät: 19.11.2018. Enää kaavaa ei viedä Ympäristöministeriön el Lentoliikenteen erityisalue vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymispäätök- me Ampuma- ja harjoitusalueen meluvyöhyke sestä on mahdollista valittaa ensin Itä-Suomen hallinto-oi- sv-21 Suojavyöhyke keuteen ja sen jälkeen valitusluvan kautta korkeimpaan ea1/EA1 Ampuma- ja moottoriurheilualue hallinto-oikeuteen. Maakuntakaavan hyväksymispäätöstä EAH Ampuma- ja harjoitusalue koskevasta muutoksenhaku- ja valitusoikeudesta sääde- EO1 Maa-ainestenotto alue, turvetuotantoalue tään maankäyttö- ja rakennuslain 188 § ja 191§:ssä. EP Puolustusvoimien alue lm Tavaraliikenteen terminaalialue Voimaantulo MT Maatalousalue Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vai- 110/400 kV Sähkönsiirtolinja ja sähköasema heesta jätettiin kaksi oikaisuvaatimusta Itä-Suomen hal- vt/rt Valtatie/runkotie linto-oikeuteen. Valitukset kohdistuivat valtuuston hyväk- yt Yhdystie symispäätöksen sijaan maakuntahallituksen toimeenpa- Eritasoliittymä nopäätökseen, josta ei ole valitusoikeutta. Valituksissa Laiva- tai veneväylä esitettiin korvausvaatimuksia Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen ympärille osoitettujen suojavyöhykemerkintö- Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavasta kumoutuu jen vaikutuksista. Tuulivoima-alueen merkintä (tv).

Maakuntakaava kuulutettiin voimaan maakuntahallituk- Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta kumoutuu seu- sen kuulutuksella, joka julkaistiin lehdissä 31.1.2019 ja raavien merkintöjen suunnittelumääräykset: maakunnan kuntien ilmoitustauluilla 1.2.2019. C Keskustatoimintojen alue ca-v Keskustatoimintojen alakeskus Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 15.3.2019 päätöksen, ca1 Keskustatoimintojen alakeskus ettei se tutki kaavasta tehtyjä valituksia, ja siten kaava on ca2 Keskustatoimintojen alakeskus myös lainvoimainen. KM Vähittäiskaupan suuryksikkö kme Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö kme/res. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön reservi- alue

121

Työryhmät

Aluerakennetyöryhmä Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, varalla Eija Kinnunen Raimo Kaikkonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, varalla Henri Heikura Antti Lammi, Pohjois-Savon ELY-keskus, varalla Kimmo Huttunen Sari Niemi, Iisalmen kaupunki, varalla Juhani Räisänen Ari Sopanen, Kaavin kunta, varalla Risto Tonteri Hanna Helaste, Keiteleen kunta, varalla Juho Nuutinen Ville Kamaja, Kiuruveden kaupunki, varalla Mirja Nuutinen Juha Romppanen, Kuopion kaupunki, varalla Ari Räsänen tai Heli Laurinen Päivi Lamberg, Lapinlahden kunta, varalla Raimo Haverinen Virve Wright, Leppävirran kunta, varalla Suvi Nenonen Juha Vainikainen, Pielaveden kunta, varalla Jukka Poutiainen Antti Tuppura, Rautalammin kunta Petri Ahonen, Rautavaaran kunta, varalla Unto Murto Timo Nenonen, Siilinjärven kunta, varalla Annaelina Isola (15.4.2018 saakka) Jari Sihvonen, Sonkajärven kunta, varalla Kauko Korolainen Timo Kortelainen, Suonenjoen kaupunki Petteri Ristikangas, Tervon kunta, varalla Esko Tossavainen Mika Karvonen, Tuusniemen kunta, varalla Paula Matilainen Satu Reisko, Varkauden kaupunki, varalla Laura Backman Juha Soininen, Vesannon kunta Mikko Kajanus, Vieremän kunta, varalla Petri Komulainen Petri Miettinen, Joroisten kunta, varalla Mikko Luostarinen Jari Kauhanen, MTK-Pohjois-Savo, varalla Jukka Hujala Helvi Heinonen-Tanski, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri, varalla Jussi Koponen Silja Huhtiniemi, Kuopion kauppakamari Arto Nykänen, Savon yrittäjät Tilla Martikainen, Kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Tytti Räikkönen-Partanen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Paavo Tiitta, Pohjois-Savon pelastuslaitos, varalla Ilkka Itkonen Pekka Leskinen, MKH, varalla Markku Eestilä, MKH Merja Rautiainen, MKH, varalla Juha-Pekka Rusanen, MKH Neeta Röppänen, MKH, varalla Jouni Toppinen, MKH

Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto Suvi Jousmäki, Pohjois-Savon liitto (28.2.2018 saakka, 16.4.2018 alkaen Annaelina Isola) Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto (10.11.2017 alkaen) Seppo Laitila, Pohjois-Savon liitto (28.2.2018 saakka) Mikko Rummukainen, Pohjois-Savon liitto 122

Maakuntakaavan tarkistuksen 1. vaiheen aikataulu

 OAS + lähtökohdat: valmistelu 12/2016 – 01/2017  Aluerakennetyöryhmän kokous 12/2016  Kaavan aloittamispäätös kaavoituskatsauksen yhteydessä 23.1.2017 maakuntahallitus, kuulutus liiton viralli- sissa sanomalehdissä.  Selvitysten valmistelu  Geoenergiaselvitys 11/2016 – 03/2017  Ampumarata- ja moottoriurheilualueselvitys 03/2017 – 09/2017  Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys tekeillä ja valmistuu v. 2018 loppuun mennessä  I viranomaisneuvottelu 20.3.2017  Valmisteluvaiheen nähtävillä olo 7.11.-15.12.2017  Viranomaisten alustavan ehdotusvaiheen lausunnot 28.3.-30.4.2018  Aluerakennetyöryhmän kokous 03/2018  II viranomaisneuvottelu 15.5.2018  Aluerakennetyöryhmän kokous 6.6.2018  Kaavaehdotuksen nähtävillä olo ja muistutukset 27.6.-15.8.2018  Maakuntakaavaehdotuksen esittely yleisötilaisuudessa 6.8.2018  Aluerakennetyöryhmän kokous 4.9.2018  Ehdotuksesta saatuun palautteeseen laadittujen vastineiden hyväksyminen maakuntahallituksessa 23.9.2018  Maakuntakaavan hyväksymiskäsittely maakuntahallituksessa 29.10.2018  Maakuntakaavan hyväksyminen maakuntavaltuustossa 19.11.2018  Voimaantulo 1.2.2019

123

Tausta-aineisto

 Energiayhtiöt: Fingrid Oyj, Kuopion Sähköverkko Oy, Savon Voima Verkko Oy, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy  Rataverkon raakapuun kuormauspaikkojen päivitys – Esitys tavoitetilan edellyttämiksi toimenpiteiksi, Liikennevi- raston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2018  Finnpulpin Alapitkä-Sorsasalo 110 kV voimajohtohankkeen ympäristöselvitys, Ramboll 2.9.2016  Nuojua (Vaala) – Huutokoski (Joroinen) 400 kV:n voimajohto, taustaselvitys maakuntakaavaa varten 2018, Fingrid Oyj  Huutokoski - Kontiolahti 400 kV voimajohto/ Selvitys maakuntakaavoitusta varten 2006, Fingrid Oyj  Alapitkä- Kontiolahti 400 kV voimajohto/ Selvitys maakuntakaavoitusta varten 2008, Fingrid Oyj  Valtioneuvoston päätös 24.5.2017 Yara Suomi Oy:n hakemukseen lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvasta, Ala- pitkä-Siilinjärvi 110 kV (16,7 km)  Savon kanavan ympäristövaikutukset 1995, Särkijärven ja Ala-Särkijärven välistä aluetta koskeva täydennysosa 1997 (Suunnittelukeskus Oy)  Savon kanavan vaikutusselvitys v. 1999, FCG (Suunnittelukeskus Oy)  Kannattavuuslaskelmien päivitys v. 2002, FCG (Suunnittelukeskus Oy)  Vaikutusselvityksen päivitys v. 2003, FCG (Suunnittelukeskus Oy)  Matkailulliset vaikutukset; vaikutukset vapaa-ajan veneilyyn, matkustaja-alusliikenteeseen, vuokraveneilyyn, muuhun vesiliikenteeseen ja muuhun matkailuun.  Vaikutukset rantakiinteistöjen hintaan ja arvoon  Vaikutukset tavarakuljetuksiin  Vaikutukset työllisyyteen; rakennusvaiheen ja käyttövaiheen työllisyysvaikutukset  Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset; kuntien, ja valtion verotulot, sääntö työttömyyden vähenemisestä  Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus  Pohjois-Savon luonnonvaratalouden toimenpideohjelma 2015-2020, Pohjois-Savon liitto 2015  Kuopion seudun maakuntakaava  Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaava  Pohjois-Savon maakuntakaava 2030  Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava  Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030  Yara Suomi Oy, Siilinjärven kaivoksen louhosjatkumon YVA-hanke; YVA-ohjelma ja YVA-selostus 2018, Ramboll Oyj

124

Liite 1. Maakuntakaavan tarkistamisen jakautuminen 1. ja 2. vaiheeseen, suunnitelma

Suunnitelma maakuntakaavan tarkistamisesta / 26.3.2018 1. vaihe 2. vaihe Lisätiedot Selvitystarve Muita huomioita

Tarkastellaan aluerakenteellisen tarkastelun yhteydessä, tiivis yhteys Kehittämisperiaatemerkinnät x maakuntastrategiaan x Merkintöjen määrän karsiminen ja osoittaminen kohdemerkinnöin, mahdollinen Taajamat x palveluverkkoselvitys tukena. Hyödynnetään myös SYKE:n uutta taajamaluokittelua. x Kylämerkintöjen määrää vähennetään, tai vaihtoehtoisesti luovutaan Aluerakenteeseen liittyvä teemakokonaisuus kylämerkinnöistä kokonaan ja osoitetaan kylät pohjakarttamerkinnöin YKR- kannattaaa käsitellä vasta myöhemmässä tarkastelussa, Kylät x kylärajausten perusteella. Vaatii tuekseen aluerakenteellisen selvityksen. x jolloin maakuntakaavan perusratkaisujen tueksi Työpaikka-alueet x Ei merkittäviä tarkistustarpeita toistaiseksi. saadaan maakuntastrategiassa tehdyt valinnat. Ei merkittäviä tarkistustarpeita toistaiseksi, lukuunottamatta Sorsasalon t/kem- Kaupunkiseudut saattavat vaatia erillistarkastelua T, T/kem, Seveso III x merkinnän päivittämistä. Uusien T/kem alueiden ennakointi haastavaa. uusien VAT:n johdosta. Tarkasteltava, syntyykö ilman kaavan päivittämistä ongelmia. Mikäli kyllä, päivitetään

vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Selvitystarve voi muodostua, jos poistetaan kehittäminen Aluerakenne, asuminen ja elinkeinojen elinkeinojen ja asuminen Aluerakenne, Kauppa x kauppaa koskevat laatumerkinnät. x

Arvioitava, voidaanko maakuntakaavassa osoitettuja, toteutumattomia tiehankkeita poistaa maakuntakaavamerkinnöistä. Harkitaan myös yhdystieverkoston poistamista, Liikenteeseen liittyvä teemakokonaisuus kannattanee Tie- ja rataverkosto x ellei sitä nähdä puunkuljetusten tms. strategisesti tärkeäksi osoittaa. x tarkastella vasta toisessa vaiheessa, kun Vesiväylät, satamat, uiton Tarkistaminen vaatii kohteiden läpikäynnin ja vain merkittävimpien kohteiden liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvät tehtävät toimipaikat x valinnan; esim. satamia kaavoissa 218 kpl. x siirtyvät maakuntaan. Liikenne on osa aluerakennetta ja Kuopion lentoaseman meluvyöhyke voidaan tarkistaa jo ensimmäisessä vaiheessa, tarkasteltava siten osana aluerakennekokonaisuutta. jos meluselvitys uusitaan, ja siinä todetaan melualueen muutostarve. Muutoin Toteutumattomien liikennehankkeiden tarpeellisuus Lentoliikenne, harrasteilmailu x tarkistamisen toisessa vaiheessa. x ja suunnitelmien ajantasaisuus tulee arvioida. 1.vaiheen tarkistuksessa tavaraliikenteen rataterminaalit ja HCT-terminaalien (pitkät ja painavat kuljetukset) selvitysaluemerkinnät. Muut terminaalit käsitellään

Liikenne Terminaalit x x 2.vaiheessa. x Yksityismaille sijoittuvien suokohteiden osoittaminen on mahdollista vain, jos työhön saadaan lisäresurssia. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet huomioidaan valtioneuvoston Vaikka kohteita osoitettaisiin vain niille alueille, joilla päätöksen mukaisesti. Yksityismaille sijoittuvien soiden merkinnästä on käyty maanomistajien suhtautuminen suojeluun on ollut keskustelua ELYn kanssa. Suojelualuekokonaisuutta (SL, S) ei ole tarpeen avata myönteistä, tulee kaavan laadinnassa varautua Suojelualueet x kaavan tarkistamisen ensimmäisessä vaiheessa. runsaaseen palautteeseen.

Käsitellään myöhemmin. Informatiivinen merkintä, joka voidaan harkita esitettävän liitekartalla. Voidaan myös harkita, että osoitetaan kaavakartalla ne, jotka sijaitsevat Muinaismuistot x maanpintaan kajoavan varauksen vaikutuspiirissä, muut liitekartalla. Perinnebiotoopit x ELYn selvitys valmistuu aikaisintaan 2019 x Vaatii laajan arvotusselvityksen maakunnallisesti Maakunnallisesti arvokkaat kohteet tarkistetaan kuntien omien arvokkaiden kohteiden osalta. Sr-merkintöjen Rakennettu kulttuuriympäristö x täydennysinventointien jälkeen, vuoden 2020 tienoilla. x osoittaminen vaatii vahvaa polittista tahtotilaa. Valtakunnallisesti merkittävät maisemat päivitetään kaavaan, samassa yhteydessä Selvitys koskee maakunnallisten alueiden

Luonnonsuojelu ja kulttuuriympäristö ja Luonnonsuojelu Maisema-alueet x myös maakunnalliset tarkistetaan. x rajausmuutoksia. 125

Virkistysalueet x x MU x x Ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit x Tarkistettava yhtenä kokonaisuutena tarkastellen x Matkailu x Yhteys maakuntaohjelmaan sisällytettävään matkailustrategiaan. Virkistyskalastusalueet, Merkinnät on mielekästä tarkastella yhtenä luonnonravintolammikot, Lähtökohtaisesti poistetaan, ellei maakunnallisesti merkittävä matkailukohde tai kokonaisuutena. Matkailualueiden, kalanviljelylaitokset x ympäristövaikutuksiltaan erityisen merkittävä kohde virkistyskalastusalueiden, luonnonravintolammikoiden Hiljaiset alueet x Käytävä keskustelu siitä, ovatko tarpeellisia ja kalanviljelylaitosten nykytilanne selvitetty 2016. Ratkaisua tehtäessä huomioitava peltojen merkitys Harkitaan poistamista; sen sijaan osoitetaan pohjakartalla informatiivisena strategisena luonnonvarana. Metsät biotalouden merkintänä ja tarvittaessa kehittämisperiaatemerkinnällä. Tarvittaessa ohjataan näkökulmasta? Biotalous nousemassa uusien VAT:n

Virkistys Pellot x yleismääräyksellä (VAT). luonnoksessa.

Maa-ainesten ottoalueet x Selvitysten ajantasaisuus tarkistetaan x

Merkintälogiikkaa harkitaan uudelleen, lisäksi selvitysten ajantasaisuus tarkistetaan. Kallio- harju- ja moreenialueet x Tarkastellaan samassa yhteydessä maa-ainesten ottoalueiden kanssa x Tarkistuksen 1. vaiheessa tarkistetaan Yaran kaivosaluetta ja päivitetään Kaivosalueet, suojavyöhykkeitä koskevat merkinnät. Muita alueita koskevat tarkistukset tehdään 2. Merkinnät on mielekästä tarkastella yhtenä malmipotentiaaliset alueet x x vaiheessa. Jatkossa osoitetaan kaivosrekisterin mukaiset alueet. kokonaisuutena. Toiminnasta jo poistuneet turvetuotantoalueet harkitaan poistettavaksi tarkistamisen ensimmäisessä vaiheessa. Laajemmin turvetuotantoon soveltuvien alueiden täydentämistä harkitaan kaavan tarkistamisen 2. vaiheessa, sinne saakka seurataan YSL:n soveltamista. Maakuntakaavan ohjausvaikutus luvituksessa pieni.

Luonnonvarat Turvetuotanto x Sidosryhmäneuvottelu syksyllä 2016. Pohjavesialueet x Uusi pohjavesiluokittelu valmistuu 2019 Päävesijohtolinjat, uudet päävesijohtolinjat x Lähtökohtaisesti olemassa olevia linjoja ei enää jatkossa osoitettaisi. Mikäli x Tehtävä toteutuneisuustarkastelu? Pääviemärilinjat, uudet toteutumattomia linjoja on runsaasti, voi niiden osoittaminen olla maakuntakaavassa pääviemärilinjat x perusteltua. x Tehtävä toteutuneisuustarkastelu? Jätevedenpuhdistamot x Vaatii yhteensovittamista muun maankäytön kanssa Tarkistuksen yhteydessä huomioitava, mahdollistavatko merkinnät ns. Jätteenkäsittelyalueet x materiaalikeskuksien syntymisen x Huomioidaan tiedossa olevat muutokset: Alapitkältä Yaralle kulkeva 110 kV:n linja, sekä mahdollinen Finnpulpin Toivalasta Sorsasaloon kulkeva 110 kv:n Sähkönsiirtolinjat, uudet voimajohtolinja. Suhde kaksoisraidevaraukseen?, mikäli varauksella, osoitetaan sähkönsiirtolinjat x vaihtoehtoinen linjaus. x Tehtävä toteutuneisuustarkastelu? Kumotaan ne merkinnät, jotka Puolustusvoimat on todennut mahdottomiksi Tuulivoima x toteuttaa Tarkistetaan ampumaratojen seudullinen verkosto (seudullisesti, maakunnallisesti ja Ampumaradat x valtakunnallisesti merkittävät radat). Raasion ampumarata poistetaan. x Moottoriurheilualueet, Tarkistetaan moottoriurheiluratojen ja ajoharjoitteluratojen seudullinen verkosto ajoharjoitteluradat x (seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät radat). x Tehdään kaavaan tarvittavat muutokset ja lisäykset Puolustusvoimien varikkoalueiden suojavyöhykkeiden, Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueen meluvyöhykkeen sekä lentoliikenteen varalaskupaikkojen ja niiden

Yhdyskuntatekniikka / tekninen huolto tekninen / Yhdyskuntatekniikka Puolustusvoimien alueet x suojavyöhykkeiden osalta. Muut: Rantarakentaminen Ei tarvetta ohjata maakuntakaavalla Tulvariskialueet Jatkossakin yleismääräyksenä Uudet teemat: Osoitetaan kaavassa geoenergiapotentiaaliset alueet / ohjataan alueidenkäyttöä Geoenergia x kaavamääräyksin / yleismääräyksin. Selvitys käynnistynyt 10 /2016. x Biotalous? 126

Liite 2. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnallisista Alueidenkäytöllä ehkäistään melusta, tärinästä ja huo- alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. nosta ilmanlaadusta aiheutuvia terveyshaittoja. Päätös tulee voimaan 1.4.2018. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä ai- Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen heuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toiminto- Alueidenkäytöllä edistetään koko maan monikeskuksista, jen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa alueraken- netta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja niitä pal- hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritys- velevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle toiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttä- asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon mälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. kannalta herkistä alueista.

Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset vähähiiliselle ja re- Alueidenkäytössä otetaan huomioon yhteiskunnan koko- surssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle tukeutuen ensi- naisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen sijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueel- liset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan aluei- den hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luon- Edistetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyödyn- nonvarat tämismahdollisuuksia sekä viestintä-, liikkumis- ja kulje- Alueidenkäytössä huolehditaan valtakunnallisesti arvok- tuspalveluiden kehittämistä. kaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon mo- Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoiminto- nimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaiden jen alueet sijoitetaan saavutettavuuden, joukkoliikenteen, aluekokonaisuuksien säilymistä. kävelyn ja pyöräilyn kannalta tarkoituksenmukaisesti. Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotalou- Tehokas liikennejärjestelmä delle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntä- Alueidenkäytöllä edistetään valtakunnallisen liikennejär- mistä. Alueidenkäytössä huolehditaan maa- ja metsäta- jestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä en- louden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja met- sisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja säalueiden säilymisestä. sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja - palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetus- Uusiutumiskykyinen energiahuolto ketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien Alueidenkäytössä varaudutaan uusiutuvan energian tuo- toimivuudelle. tannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpei- siin. Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan ensisijaisesti suu- Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakun- riin yksiköihin. nallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jat- kuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti Alueidenkäytössä turvataan valtakunnallisen energiahuol- ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien lon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljetta- ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. miseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden to- teuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyö- Terveellinen ja turvallinen elinympäristö dynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tul- viin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

127

Yhteystiedot

Suunnittelujohtaja Paula Qvick, 044 7142 646 Kaavoituspäällikkö Annaelina Isola 044 7142 609 Maakuntainsinööri Patrick Hublin 044 7142 683 Suunnittelija Mikko Rummukainen 044 7142 655 Toimistosihteeri Irma Kajan 044 7142 640 EU-sihteeri Merja Sihvola 044 7142 624

Pohjois-Savon liitto PL 247 (käyntiosoite: Sepänkatu 1) 70101 Kuopio Puhelin vaihde: (017) 550 1400

Internet-kotisivu: www.pohjois-savo.fi Liiton virallinen sähköposti: [email protected] Sähköposti (henkilö): [email protected]

128

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 laaditaan kahdessa vaiheessa. M

Samalla nostetaan seudullisen maankäytön rajaa ja tehdään maakuntakaavasta entistä strategisempi ja yleispiirteisempi. Ta- voitteena on myös tukea Pohjois-Savon maakuntastrategian toteutumista.

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 1. vaiheessa kaupan ja logistiikan ver- kosto kehittyy ja muodostuu nykyistä joustavammaksi. Elinkeinoihin ja työ- paikkoihin liittyvät muutokset koskevat maakunnallisesti merkittäviä työn- antajia. Maanpuolustuksen toimintaedellytykset turvataan, sähkönjakelu- verkostoa ja vt5:n liikenneverkostoa kehitetään. Uudet soidensuojelumerkin- nät turvaavat luonnon monimuotoisuutta.

Kuva / Niilo Isotalo

Pohjois-Savon liitto | Sepänkatu 1, PL 247, 70101 KUOPIO | Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi