Muuttoliikebibliografia Migration Bibliography Migrationsbibliografi

Johanna Leinonen

Johanna Leinonen Johanna Leinonen

MUUTTOLIIKEBIBLIOGRAFIA

MIGRATION BIBLIOGRAPHY MIGRATIONSBIBLIOGRAFI MIGRATION BIBLIOGRAPHY MUUTTOLIIKEBIBLIOGRAFIA MUUTTOLIIKEBIBLIOGRAFIA MIGRATIONSBIBLIOGRAFI MIGRATION BIBLIOGRAPHY Tämä monitieteinen bibliografia sisältää muuttoliikkeisiin, kotoutumiseen, etnisiin suhteisiin ja vastaaviin aiheisiin liittyvää tutkimusta 1800-luvulta tähän päivään. Sisällytetyt tutkimukset MIGRATIONSBIBLIOGRAFI kohdistuvat maahanmuuttoon, maastamuuttoon, maan sisäiseen muuttoliikkeeseen tai kansallisiin vähemmistöihin. Lisäksi bibliografia sisältää johdantokappaleen, jossa tarkastellaan muuttoliiketutkimuksen kehitystä Suomessa 1970-luvulta lähtien ja pohdi- taan mahdollisia tulevaisuuden tutkimusteemoja.

This multidisciplinary bibliography comprises research on migration, integration, ethnic relations, and related subjects published between the late eighteenth century and the present. The studies included are related to migration from, to, or within Finland. A selection of studies on national minorities is also included. In addition, the bibliography contains an introductory chapter that out- lines trends in Finnish migration research since 1970 and provides suggestions for future research themes.

Denna mångvetenskapliga bibliografi innehåller forskning om flyttningsrörelser, integration, etniska relationer och motsvarande tematik från 1800-talet till nutid. Bibliografin innehåller även information om invandring, emigration och inre flyttningsrörel- ser samt nationella minoriteter. Vidare består bibliografin även av ett inledningskapitel, där forskningen kring flyttningsrörelser och dess utveckling från 1970-talet framåt betraktas, men möjliga framtida forskningsteman.

ISBN 978-952-7167-75-5 (nid.) ISBN 978-952-7167-76-2 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu) 27 JULKAISUJA 27 www.migrationinstitute.fi

Muuttoliikebibliografia Migration Bibliography Migrationsbibliografi

Johanna Leinonen

Turku 2019 Kansikuva: Siirtolaisuusinstituutin kirjasto. Kuva: Anna Kimpimäki.

Julkaisuja 27, 2019 Siirtolaisuusinstituutti

ISBN 978-952-7167-75-5 (nid.) ISBN 978-952-7167-76-2 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu)

Painosalama Oy, Turku 2019 Sisällysluettelo

Migration Research in Finland: State of the Field...... 9 Maahanmuutto...... 43 Asuminen, kaupungit ja maaseutu...... 45 Diaspora, globalisaatio ja kehitys...... 53 Etniset suhteet ja ryhmät, etnisyys ja yhteisöt...... 61 Kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta, järjestöt ja nationalismi...... 72 Kieli, kaksi- ja monikielisyys...... 88 Kotoutuminen, identiteetti ja kuuluvuus...... 105 Koulut, koulutus, varhaiskasvatus ja oppiminen...... 130 Kulttuuri, uskonnot, kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus...... 164 Media...... 185 Metodologia ja etiikka...... 197 Oikeudet, ihmisoikeudet ja lait...... 202 Pakkomuutto, pakolaiset, turvapaikanhakijat ja paperittomat...... 208 Perheet, perhesuhteet, vanhemmuus, sukupolvet, lapset ja nuoret...... 237 Politiikka, poliittinen toiminta, siirtolaisuuden hallinta ja rajat...... 265 Rasismi, syrjintä ja asenteet...... 285 Sukupuoli, seksuaalisuus, intersektionaalisuus ja rodullistaminen...... 300 Terveys, hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelut...... 310 Työelämä, talous ja yrittäjyys...... 335 Maastamuutto ja ulkosuomalaisuus...... 375 Australia, Uusi-Seelanti ja Aasia...... 391 Pohjois- ja Etelä-Amerikka...... 403 Etniset suhteet, etnisyys ja suomalaisyhteisöt...... 438 Kansalaisuus ja järjestöt...... 449 Kulttuuri, uskonto, kulttuurien kohtaaminen ja kieli...... 455 Media...... 476 Perheet...... 482 Politiikka ja poliittinen toiminta...... 483 Sopeutuminen ja identiteetti...... 497 Työ...... 502 Ruotsi...... 506 Etniset suhteet, etnisyys ja suomalaisyhteisöt...... 519

– 3 – Kansalaisuus ja järjestöt...... 522 Kieli...... 524 Koulut, koulutus, varhaiskasvatus ja oppiminen...... 528 Kulttuuri, uskonto ja media...... 533 Metsäsuomalaiset...... 537 Perheet, sukupolvet, lapset ja nuoret...... 547 Politiikka ja poliittinen toiminta...... 548 Sopeutuminen ja identiteetti...... 550 Sotalapset...... 555 Terveys...... 557 Työ...... 558 Muut Pohjoismaat...... 561 Muu Eurooppa...... 565 Venäjä...... 570 Afrikka...... 585 Paluumuutto...... 587 Liikkuvuus ja ylirajaiset muuttoliikkeet...... 594 Maassamuutto...... 608 Kansalliset vähemmistöt...... 632 Bibliografiat, metodologia, teoriat, yleisesitykset ja arkistot...... 657

– 4 – Table of contents

Migration Research in Finland: State of the Field...... 9 Immigration...... 43 Housing, cities and rural areas...... 45 Diaspora, globalization and development...... 53 Ethnic relations and groups, ethnicity and communities...... 61 Citizenship, civil society, organizations and nationalism...... 72 Language, bilingualism and multilingualism...... 88 Integration, identity and belonging...... 105 Schools, education, early education and learning...... 130 Culture, religions, cultural encounters and multiculturalism...... 164 Media...... 185 Methodology and ethics...... 197 Rights, human rights and laws...... 202 Forced migration, refugees, asylum seekers and undocumented migrants.208 Families, family relations, parenting, generations, children and youth...... 237 Politics, political activities, migration governance and borders...... 265 Racism, discrimination and attitudes...... 285 Gender, sexuality, intersectionality and racialization...... 300 Health, wellbeing and social and health services...... 310 Work, economy and entrepreneurship...... 335 Emigration and Finns abroad...... 375 Australia, New Zealand and Asia...... 391 North and South America...... 403 Ethnic relations, ethnicity and Finnish communities...... 438 Citizenship and organizations...... 449 Culture, religion, cultural encounters and language...... 455 Media...... 476 Families...... 482 Politics and political activities...... 483 Integration and identity...... 497 Work...... 502 Sweden...... 506 Ethnic relations, ethnicity and Finnish communities...... 519

– 5 – Citizenship and organizations...... 522 Language...... 524 Schools, education, early education and learning...... 528 Culture, religion and media...... 533 Forest Finns...... 537 Families, generations, children and youth...... 547 Politics and political activities...... 548 Integration and identity...... 550 War children...... 555 Health...... 557 Work...... 558 Other Nordic countries...... 561 Other European countries...... 565 Russia...... 570 Africa...... 585 Return migration...... 587 Mobility and transnational migration...... 594 Internal migration...... 608 National minorities...... 632 Bibliographies, methodology, theories, overviews and archives...... 657 Innehållsförteckning

Migration Research in Finland: State of the Field...... 9 Invandring...... 43 Boende, städer och landsbygd...... 45 Diaspora, globalisering och utveckling...... 53 Etniska relationer och grupper, etnicitet och samfund...... 61 Medborgarskap, medborgarsamhälle, organisationer och nationalism...... 72 Språk, tvåspråkighet och flerspråkighet...... 88 Integration, identitet och tillhörighet...... 105 Skolor, utbildning, förskolepedagogik och inlärning...... 130 Kultur, religioner, kulturmöten och kulturell mångfald...... 164 Medier...... 185 Metodologi och etik...... 197 Rättigheter, mänskliga rättigheter och lagar...... 202 Tvångsmigration, flyktingar, asylsökande och papperslösa...... 208 Familjer, familjeförhållanden, föräldraskap, generationer, barn och ungdom.... 237 Politik, politisk aktivitet, migrationskontroll och gränser...... 265 Rasism, diskriminering och attityder...... 285 Genus, sexualitet, intersektionalitet och rasifiering...... 300 Hälsa, välfärd och social- och hälsovårdstjänster...... 310 Arbete, ekonomi och entreprenörskap...... 335 Utvandring och utlandsfinländare...... 375 Australien, Nya Zeeland och Asien...... 391 Nord- och Sydamerika...... 403 Etniska relationer, etnicitet och finländska samhällen...... 438 Medborgarskap och organisationer...... 449 Kultur, religion, kulturmöten och språk...... 455 Medier...... 476 Familjer ...... 482 Politik och politisk aktivitet...... 483 Integration och identitet...... 497 Arbete...... 502 Sverige...... 506 Etniska relationer, etnicitet och finländska samhällen...... 519

– 7 – Medborgarskap och organisationer...... 522 Språk...... 524 Skolor, utbildning, förskolepedagogik och inlärning...... 528 Kultur, religion och medier...... 533 Skogsfinnar...... 537 Familjer, generationer, barn och ungdom...... 547 Politik och politisk aktivitet ...... 548 Integration och identitet...... 550 Krigsbarn ...... 555 Hälsa...... 557 Arbete...... 558 Övriga nordiska länder...... 561 Övriga europeiska länder...... 565 Ryssland...... 570 Afrika...... 585 Återflyttning...... 587 Mobilitet och transnationell migration...... 594 Inre flyttningsrörelser...... 608 Nationella minoriteter...... 632 Bibliografier, metodologi, teorier, översikter och arkiv...... 657

– 8 – Migration Research in Finland: State of the Field

Johanna Leinonen

This bibliography comprises studies on migration, integration, ethnic relations, and related subjects from a period that spans from the late eighteenth century to the present time. The research themes included cover a wide range of topics, reflecting the heterogeneity of the research field, and the fact that migration touches upon all aspects of human life. Hence, we1 have collected research that focuses, for example, on multiculturalism, citizenship, identity, minorities, forced migration, ethnicity, acculturation, multiculturalism, integration, racism and discrimination, and other related themes. For the sake of brevity, in this bibliography, I will employ the term “migration research” to refer to the wide range of topics. We also included scholarship on migration to different directions – migration to and from Finland – as well as migrations taking place inside the country (i.e. internal migration). While most scholarship (both to and from Finland) focuses on the migrant generation – i.e. the people who have moved themselves – an increasing number of scholars explore topics such as the second generation (migrants’ children), multiculturalism, racism and anti-racism, and ethnic relations, i.e. issues that arise from the way society is molded by and responds to the growing diversity. The bibliography also covers a selection of studies on so-called national minorities, but this listing is not comprehensive, as the primary focus in this collection process has been on migration-related topics. The minorities included are primarily the ethnic minorities of the Sámi, Roma, Jews, and Tatars; studies on Swedish-speaking Finns are also included, but this literature is too expansive to be covered in any comprehensive manner in this publication. In this introduction, my purpose is to discuss the most important research trends over the years, as reflected by the bibliography. In the conclusion, I will discuss some gaps in the research field. First, however, I start with some information about the data

1 I use the pronoun “we” here, as this project would not have been possible to complete without the help of numerous persons working at the Migration Institute of Finland in 2016– 2019. I will name all of them in the end of this introduction.

– 9 – collection and the methods used in the analysis conducted for this introduction. In addition, I will alert the reader to the limitations of the data collection.

Data, methods, and limitations

The information specialist Kaisu Issakainen (the Migration Institute of Finland, MIF2) initiated the collection process in 2016 by gathering a selection of existing bibliographies (see the list in the end of this chapter), digitizing them, and creating a document including all publications from the earlier bibliographies. The period covered by the publications in this original list spanned from the nineteenth century to 2015. The list, contain- ing thousands of references, was then crosschecked to remove duplicates. The next step was to find gaps in the existing bibliographies and to search for research that is more recent. This was done by different methods. First, we utilized online databases, including universities’ library databases, the Arto database for articles, the Linda database, and the Juuli portal, which contains information on publications produced by researchers at Finnish universities and hospital districts. In addition, we searched for publications by researchers’ names (e.g. from universities’ research portals and departmental websites) and by going through databases of a number of relevant academic journals (for instance, the Finnish Journal of Ethnicity and Migration, Nordic Journal of Migration Research, and the Journal of Finnish Studies). We also consulted some additional bibliographies, including the annual Bibliography of Finnish Population Studies, and compiled all publications, including articles in the journal Siirtolaisuus-Migration, published by the MIF. There was no language, time, or disciplinary limitation for the search, although most publications are in Finnish, English, or Swedish. In the analytical phase, I brought the bibliographic list to the qualitative data analysis software NVivo, where I coded each publication with keywords. Altogether, there are 9,440 publications in the list. The distribution over the decades is presented in the table below. In my analysis, I am focusing on the period starting from 1970. Hence, also in the table below I have included the years before 1970 in one category. This is also because a sizeable proportion of these early publications were not scholarly publications (see more below).

Table 1. Finnish migration research in different periods, 1862–2019. Publication year 1862–1969 1970–1979 1980–1989 1990–1999 2000–2009 2010–2019 % of publications 17 9 6 12 18 31

The list of keywords used in the analytical phase in NVivo can be found in Appendix 2. I divided the publications in five-year increments according to the year of publication

2 The MIF was previously known as the Institute of Migration.

– 10 – (for example, 1970–1974, 1975–1979, etc.) to be able to trace how research trends changed over time. The coding of the publications was a time-consuming and challenging phase. This was because it was occasionally difficult to decipher the focus of the publication by only looking at its title. However, because of the volume of publications, it was impossible to look up more information about all non-transparent titles from databases. Because of the large number of publications, I was convinced that omitting some of the opaque publication titles in the analysis would not jeopardize the end result. After this phase was completed, I brought the results (by the five-year increments) to Excel to gain a deeper understanding of the research trends. NVivo also allowed me to see how different codes (e.g. integration) correlated with other codes (e.g. labor market, education). The database search for publications was intended to be as comprehensive as possible, but the reader has to keep in mind a few caveats. First, no bibliography will ever be exhaustive. Because of the broad framing – research on migration to and from Finland, internal migration, national minorities, integration, and ethnic relations published at any period and in any discipline – it is impossible to cover all published research. Second, there are scholars operating in other countries – most notably in countries that have accepted a large number of Finnish migrants, such as the United States, Canada, and Sweden – who conduct research related to Finnish migration, but whose research outputs have not landed in our search net. It was not possible resource-wise to go through databases of countries outside Finland. Thirdly, the bibliographic collection always reflects the academic background of the collector. As I am a historian with additional expertise in social sciences, the result – including this introduction – reflects my research background and knowledge base. For instance, research on migration to and from Finland is more extensively covered here than research on minorities or internal migration. In addition, a bibliography collected by an economist, political scientist, or a geographer would likely have a different focus. Below, I will discuss these disciplinary divides in more detail. The final caveat is that a bibliography is inevitably outdated as soon as it comes out. This is true especially in migration scholarship, where the topical nature of the field is encouraging scholars to produce novel research continuously. The database search focused on academic publications. We included primarily monographs, anthologies, book chapters, articles, and doctoral dissertations. In addition, we included review articles, reports, and publications for professional communities, if they were research-based. In terms of limitations, I chose to leave out Master’s theses, with some exceptions.3 Students in a variety of disciplines are writing their

3 I have included Master’s theses published in the Web reports series of the MIF and a selection of Master’s theses produced by the history project initiated at the University of Turku in the 1960s to study emigration of Finns primarily to North America. The project was important in establishing the tradition of historical research on emigration, and it produced a large number of studies conducted at different levels.

– 11 – theses on migration-related topics, but it would have been too time-consuming to go through theses completed in different disciplines studying migration-related topics at all Finnish universities. Secondly, I did not conduct a systematic collection of reports produced by different ministries or other authorities involved in migration and integration administration. However, the bibliography contains some administrative reports that mainly derive from the bibliographies published earlier. I decided not to remove them from my database, as the earlier reports may not be widely known to scholars and unavailable on the Internet; perhaps this bibliography will lead a researcher to some of these reports. For example, the reports published by the Ministry of Employment on emigration issues in the 1970 and 1980s may be of interest to scholars examining political discussions relating to the mass emigration to Sweden in the 1960s and 1970s. The bibliography also contains some other kinds of publications that were included in the earlier bibliographies but that were not collected from the more contemporary period. First, the bibliography on emigration research collected by Olavi Koivukangas and Simo Toivonen (1978) included a large amount of newspaper articles, newsletters, and other historical documents pertaining to Finnish emigration to different countries, in particular to the United States and Canada. For example, these sources offer information about the establishment and operation of Finnish organizations and churches and Finnish political life in North America. I left them in this bibliography – even though a majority of them would not qualify as academic research – because, again, they may be interesting research material for scholars. Second, the earlier bibliographies also included a selection of biographies and memoirs of migrants, primarily of Finnish emigrants. They can be found in this bibliography, but I did not include such items in my bibliographic search because of the already broad scope of the project. Finally, a few words about the organization of the studies in this bibliography, as visible in the table of contents. I have chosen to classify the studies according to a similar logic that has been used in many other bibliographies, i.e. primarily by the direction of movement. The categories Immigration and Emigration also include several subsections by theme or the country of destination (the latter in the case of emigration research). The category of Mobility and transnational migration includes publications that focus on migration more broadly speaking, i.e. not only on immigration or emigration. It is important to note that each study is usually included in the bibliography only once (in a minority of cases, I have entered a publication in two or three categories). The process of deciding in which category each publication belongs to was not easy, as most studies touch on several themes. However, if I had included a large amount of studies in multiple categories, the bibliography would have grown in size to a considerable degree. If the reader wishes to find studies on a certain topic (e.g. refugee women), I recommend them (in addition to checking the subsections on “forced migration” and “gender”) to resort to the pdf version of this bibliography available on the MIF website and to use the pdf reader’s search function with appropriate keywords to look for studies of interest.

– 12 – In the next section, I will briefly discuss the disciplinary considerations related to this bibliography, before turning to the research trends.

Limits of interdisciplinarity?

The heterogeneity of the themes that scholars of migration-related topics examine also reflects the multidisciplinary nature of the research field. Perhaps the most common disciplines examining migration-related phenomena are in humanities and social sciences, especially sociology, history, anthropology, social work, gender studies, and political sciences, but also scholars in a wide variety of other disciplines have contributed significantly to the field of study. These fields include (but are not limited to) education, law, health sciences, psychology, geography, and economics. Larger research projects conducted on migration-related themes are often interdisciplinary. However, there are some limitations to interdisciplinary collaboration. The recent survey of Nordic research on migration and integration (Pyrhönen, Leinonen & Martikainen 2017) already pointed to cleavages within the research field influencing the past and current research collaboration. Most notably, researchers of social sciences and humanities are often quite unaware of the vast research conducted on migration, integration, and ethnicity in health sciences and psychology. The same applies to economics; another field that often conducts research quite independently from humanities and social sciences. This gap in research communication partially relates to the methods used, especially between researchers utilizing qualitative methods and those working with quantitative data. The aforementioned Nordic research overview underlined the need for truly interdisciplinary research collaboration. After collecting the vast amount of research for this bibliography, I can attest to this need. While research on migration-related topics is a multidisciplinary effort and most researchers working in this field engage in multidisciplinary research projects – at least within the research “sectors” mentioned above – it would be recommendable to initiate more frequently projects that employ both quantitative and qualitative methods. Additionally, another cleavage can be argued to exist between historians and social scientists working with similar topics. This applies not only to Finnish research but European migration research more broadly speaking (Yalaz & Zapata-Barrero 2017). To give an example, when research on transnationalism started to bloom internationally in the 1990s and in the Finnish context in the late 2000s, historians often lamented the tendency of social scientists to frame migrant transnationalism as a product of globalization, global capitalism, and improved means of transportation and digital communication. Historians, at least internationally, quickly contested this claim by pointing out that already during the years of mass migrations in the Atlantic world in the late nineteenth and early twentieth centuries, migrants engaged in activities that would

– 13 – now be described as transnational. Migrants attempted to influence politics in their home countries, looked for spouses in home villages, and were in frequent touch with their loved ones through letters. Importantly, historians showed that they had already been studying these border-crossing phenomena for a long time, although not using the concept of transnationalism. Indeed, in Finland, too, scholars had examined, for instance, emigrants’ political activism with a “transnational lens” already in the 1970s and 1980s (e.g. Kostiainen 1983a). However, research on emigration from Finland, with its strong historical emphasis (especially when it comes to research on migration to North America and Australia), has remained detached from studies on migration to Finland. Social scientists studying immigration and integration are often quite unfa- miliar with of the vast historical scholarship on the experiences of Finnish emigrants. It is important to note that the lack of communication between history and other fields of study is not only a scholarly issue; it may also have societal consequences. For instance, the way the so-called “refugee crisis” of 2015–2016 was framed in public discussions in Europe – as the “unprecedented flow” of forced migrants – indicates a remarkable amnesia of how in Europe ravaged by World War II, millions of people were pushed out of their homes temporarily or permanently. The ahistorical approach to forced migration leads to a situation where the arrival of refugees is repeatedly treated as a surprise by policy-makers, the media, and society at large (Kleist 2017). Hence, each “refugee crisis” appears as unprecedented and exceptional and, subsequently, as a threat. Leo Lucassen, Dutch migration historian, has written about Europe’s historical amnesia regarding past population movements and the inability to see migration and mobility as integral parts of the continent’s history. Instead, migration is framed as a “permanent exception” (Lucassen 2005). We can state that this characterizes Finnish migration research as well. Finland’s migration history is usually described as beginning only in the early 1990s, as the Cold War ended, Finland relaxed its very restrictive migration policy (for example, by starting to accept international refugees and asylum seekers and by qualifying Ingrians in Russia as return migrants), and global migration to the country picked up (Puuronen 2006). This framing is coupled with the portrayal of the nation as exceptionally homogeneous (before the 1990s) and of Finnish communities of the past as immobile – the framing that historians of the nation-state have strongly contributed to over the course of the twentieth century (Tervonen 2014). It is to be hoped that future research will incorporate a deeper historical understanding of migration-related phenomena, and that scholars initiate research that brings historical research and social sciences into a fruitful dialogue. Encouragingly, there is recent research that explicitly brings together past and present migration issues (e.g. Keskinen 2019). In the next five sections, I will outline the main developments in research on migration-related topics from 1970 to 2019. My principal focus is on research on migration from and to Finland; I will provide only brief observations on research on internal migration and minorities in the fifth section. This is for two reasons: for considerations of space and because my own expertise is in international migration research.

– 14 – The first decades – focus on emigration

The first thing to point out is that I focused in my bibliographic analysis on the period starting from 1970. This is because the earlier publications were rarely based on rigorous research, with some exceptions. According to a research review by the MIF published in 1984 (Siirtolaisuusinstituutti 1984), the first more comprehensive studies on emigration (to North America) were published in 1917 (focusing on emigration from a national economic perspective, see Kilpi 1917) and in 1924 (exploring social causes and consequences of emigration, see Teijula 1924). The same research review by the MIF credits Anna-Leena Toivonen’s doctoral dissertation (1963) as the first dissertation in Finland to focus on migration. Her research explored emigration from Southern Ostrobothnia to North America, in particular, the social and historical circumstances that pushed and pulled people to move in the sending and receiving countries. It is important to note that already in the first half of the twentieth century, scholars of Finnish origin were also conducting emigration research in North America, primarily in the United States. Well-known early scholars included John I. Kolehmainen and John Wargelin. During the 1960s, the Department of History at the University of Turku launched a project focusing on migration to North America, initiated by Professor Vilho Niitemaa. This project played an important role in establishing the field of migration research in Finland, and over the years, it has produced a large amount of scholarship at different levels (from Master’s theses to doctoral dissertations and beyond; see, for example, Kero 1974a; Kostiainen 1978; Virtanen 1979a; Pilli 1982b). Niitemaa also played a central role in the establishment of the MIF in 1974. This vast literature focuses on, among other topics, Finnish migrants’ political life, other civic activities, churches and religious life, labor, marriage and family, settlement patterns, migrant press, cultural activities, the process of adaptation to society, and tensions within the migrant community (e.g. between the “Red Finns” and “White Finns”). The scholarship has a strong “ethnic lens”, meaning that the ethnic group has been taken as the “natural” unit of analysis, which has led to an under-examination of intergroup relations, everyday exchanges with various other groups, and inclusion within the locality or city, and a possible over- emphasis on Finns’ isolation from other groups (see, however, Ronning 2003; see also Yalaz & Zapata-Barrero 2017). The project on North American emigration coincided with the rapid increase of migration of Finns to Sweden. This movement reached its peak in the 1960s and 1970s when about ten percent of the population moved to Sweden to look for jobs in the country’s booming postwar economy. While researchers studying overseas migration were primarily historians, scholars examining migration to Sweden represented a wider range of disciplines. It should be noted, however, that earlier movements to Sweden had already ignited some interest among scholars. The aforementioned research overview by the MIF (1984) identifies studies on the movement of Forest Finns to Sweden during the late sixteenth and early seventeenth centuries as the first stage of research on Swed-

– 15 – ish migration. Forest Finns originated from Savonia and Northern Tavastia, and they practiced slash-and-burn agriculture in forest areas of Sweden and Norway. The first studies on this topic were published already in the nineteenth century, and the primary destination region of interest for writers was Värmland (e.g. Wallin 1898a; Salminen 1909). In the postwar period, this earlier migration to Sweden received relatively little scholarly attention, possibly because of the obvious interest in the mass migration to Sweden of the 1960s and 1970s (see, however, Lähteenmäki 2002). Recently, Sappinen (2019) published an exhaustive study on Värmland’s Finns (including a comprehensive bibliography on Forest Finns). In the immediate postwar period, Bruun & Ståhlberg (1950) and Jalo (1950), for instance, examined the transfer of “war children” to Sweden during World War II. More research has been conducted on this topic over the years (Salminen 2007). Vilho Koiranen published a number of studies on Sweden Finns already in the 1960s, for example, on their acculturation (1961b), their “citizenship, contacts, and attitudes” (1962), and assimilation patterns (1966a). The amount of scholarship on Swedish migration started to increase rapidly in the 1970s, partly because of funding provided by the Ministry of Employment of Finland. Emigration was commonly framed as a problem for Finn- ish society, and funding was provided to understand the economic, political, and social causes and consequences of this migration. At the same time, scholars started to examine the mass movement independently of the research funded by the Ministry. For example, Elina Haavio-Mannila examined Finnish migrants’ mental health issues (Haavio-Mannila 1974; Haavio-Mannila & Stenius 1977) and Magdalena Jaakkola Finns’ social networks (1973c, 1980) and political participation (1983a). In Appendix 1, I have included tables that show the most common research themes in each five-year period that I analyzed (1970–2019). In the 1970s, the research themes that scholars of migration to Sweden most often studied included local analyses, cities, rural areas; children and youth; education, schools, early education, learning; language, bilingualism, multilingualism; integration; politics, political parties, political discourses, political activism; and civil society, organizations, participation. The first category (local analyses, cities, rural areas) refers to studies that focused on migrants in a certain location (e.g. Västerås, Eskilstuna). In other words, a large proportion of the studies examined Finns living in certain places in Sweden, usually in industrial cities. Scholarship on migration to Sweden published in the 1970s and 1980s was strongly characterized by problem framing; i.e. studies explored problems in employment and living conditions, in daycares and schools, and with migrants’ language skills (see Et- nisten suhteiden neuvottelukunta 2004). Perhaps a good example of the framing is the seminar report published by the MIF, edited by Arja Munter (1979), which was titled (in Finnish), “Problems of movement to Sweden” (Ruotsiin muuton ongelmat). Similar themes continued to dominate in the 1980s; the most common themes included, in addition to the ones mentioned above, ethnic groups, ethnicity, ethnic relations, communities; return migration; and culture, cultural encounters, multicul-

– 16 – turalism. Jouni Korkiasaari (1983) started to examine return migration from Sweden to Finland. Indeed, scholars have later noted that few Finnish emigrants planned to stay permanently in Sweden (Snellman 2003b; Lamér 2015). Altogether, it has been estimated that about a half of Finns who moved to Sweden during the years of mass emigration eventually returned to Finland. Scholars have noted that the reasons for repatriation often related to economic factors but also to homesickness, proximity of friends and family, children’s education, and problems with language-learning and integration (Korkiasaari & Tarkiainen 2000). Korkiasaari has noted (1983) that many migrants had considered repatriation before, but the decision about children’s schooling was the final push for the move: many wished their children to go to school in Finland. Indeed, a particular area of interest for researchers was Finnish-speaking children’s school experiences, as well as Finns’ language problems more broadly speaking (Skutnabb-Kangas 1979). Al- ready during this period, Swedish or Sweden Finnish researchers became interested in studying Finnish migrants. The primary areas of interest were school, education, and linguistic matters (Siirtolaisuusinstituutti 1984). “Finnish migrants” in the scholarship on Swedish migration (and on North Ameri- can migration) typically referred to Finnish-speaking working-class migrants. Indeed, to this day, a minority of studies have dealt with Swedish-speaking Finns, even though they represent a disproportionate amount (compared to the size of the minority in Finland) of the whole migration (for more recent research, see Kepsu 2016). Moreover, research conducted during this period lacked a gender perspective; the quintessential migrant was a working-class man, as was typical of this era more broadly speaking (see, however, Ross & Wargelin Brown 1986). In terms of other migration destinations of Finns, the largest amount of research (after North America and Sweden) has been conducted on migration to Australia and Russia. Olavi Koivukangas was the pioneer of research on Finnish migration to Australia and New Zealand. A large proportion of scholarship on Australian migration have been general studies that examine different aspects of migrant life, including work, political, social, religious, and community life (Koivukangas 1975b, 1986a). Studies on migration to Russia (or the Soviet Union) can be roughly divided into four main sections (see also Siirtolaisuusinstituutti 1984). The first focused on the vibrant migration during the period when Finland was an autonomous duchy of Russia. The most prominent scholar of this period is undoubtedly Max Engman, who has studied migration to Rus- sia extensively (1975, 2004, 2005; see also Jungar 1972, 1974). The second line of research examined migration to Russia between the World Wars for political reasons (Ylärakkola 1976b; Kostiainen 1988b), and the third investigated the experiences of North American Finnish socialists who migrated to the Soviet Union during the 1930s (Kero 1983). In the 1930s, about 6,000 Soviet-sympathizing Finns came from North America to the Soviet republic of Karelia to toil in its lumber industry (Golubev & Takala 2014). However, it was difficult to conduct research on the fate of Finns and Finnish Americans in the Stalin era before the 1990s because of restrictions on archival materials and the freedom of

– 17 – information in the Soviet Union. The memories of the Stalin-era were, for a long time, mostly brought up in memoirs and autobiographical accounts of the survivors’ descendants. As the archives opened up in the 1990s, historians as well as non-academics who had lost family members in the Stalin purges aimed to establish a historical record of the repression (Sevander 2000; Lahti-Argutina 2001). The fourth significant field of study focuses on the history of Ingrian Finns. The twentieth century history of Ingrians, descendants of Finnish settlers to the region surrounding St. Petersburg in the seventeenth century, is marked by forced migrations and deportations (Nevalainen 1990; Flink 2010). Together with other national minorities, In- grians bore a significant brunt of the Stalinist terror and subsequent deportations. World War II caused further displacement. In 1943–1944, 63,000 Ingrians were evacuated to Finland and placed in reception camps, and in 1944–1945, 56,000 Ingrian refugees were returned and transported to central Russia (Flink 2010). Scholars have been interested in the history of Ingrians, including the Lutheran churches of Ingrians in Russia, for a long time (e.g. Forsström 1890; Mustonen 1931; Haltsonen 1965). However, a thorough examination of the histories of their multiple displacements did not become possible until after the collapse of the Soviet Union (Flink 2010; Martikainen (Tyyne) 2014). Throughout the 1980s, the great majority of publications focused on matters related to emigration of Finns. The familiar themes prevailed: local analyses, return migration, integration, identity, and linguistic matters. The first studies on immigration to Finland were published already in the 1970s, but they were few and far in between. Unsurprisingly, the publications were reports on the number of foreign citizens in Fin- land (Tapio 1974; Majava 1976c, 1976d) or discussed the reception of refugees; Finland accepted a small number of refugees from Chile and Vietnam in the 1970s (Tuomiharju 1974; Halla 1986; Laitinen & Oksanen 1986). In addition, Magdalena Jaakkola released the first of her numerous studies on Finns’ attitudes towards foreigners in 1989 (Jaak- kola 1989a). It is important to note, however, that there were a few studies published on migration to Finland in earlier decades, for instance on Russians during the era of autonomy (Kurkinen 1984), refugees from Russia arriving in 1917–1922 (Nygård 1980), and refugees in Finland during Hitler’s rule (Torvinen 1984).

Research on immigration surges: the 1990s

I noted earlier how the narrative of the history of migration to Finland typically presents the early 1990s as the dividing line between the immobile past and the mobile, globally connected post-Cold War era. While the idea of the immobile past does not stand up to scrutiny, the early 1990s is a certain kind of a watershed period in research on migration. The number of publications on migration-related phenomena started to increase rapidly in the 1990s, but this applied primarily to the research on migration to Finland.

– 18 – Indeed, in the bibliography published in 2004 on migration research in 1999–2004, the 1980s were described as the “calm before the storm” before the increasing interest in research on migration to Finland in the subsequent decade (Etnisten suhteiden neuvottelukunta 2004). Studies on Finnish emigration were published steadily, but the amount of publications was small, as compared to the number of publications on immigration. In 1990–1994 and 1995–1999, the most frequently examined topics were language, bilingualism, multilingualism; education, schools, early education, learning; forced migration, refugees, asylum-seekers, undocumented migrants; culture, cultural encounters, multiculturalism; integration; and identity.4 Also studies on ethnic groups, ethnicity, ethnic relations, communities were frequent in the 1990s. These results reflect the fact that the arrival of asylum seekers and refugees primarily from Somalia and former Yugoslavia created a great amount of media and political attention – arguably a disproportionate attention judging from the actual number of arrivals. Nevertheless, forced migration emerged as an expanding field of study. Stud- ies published during the 1990s were often quite general. It was common, for instance, to examine several aspects of refugees’ lives in a single publication (Ekholm 1994b). In addition, administrative practices in relation to refugee reception or integration were frequent topics (Pietilä (Anneli) 1990; Matinheikki-Kokko 1992; Tikkakoski 1999; Valtonen 1999b). From the start, scholars were also interested in investigating refugee children’s (and, to a lesser degree, their parents’) mental health and wellbeing (Liebkind 1993a; Forsten-Lindman 1994c; Punamäki 1999), as well as their schooling situation (Flinck 1991; Karanko 1992) and language learning (Kosonen 1995). In addition, a few scholars explored media representations and discussions pertaining to refugees (Järvinen 1992). Internationally, the 1990s was the decade during which diaspora and transnationalism became buzzwords in research on international migration. In Finland, studies on diaspora and transnationalism did not become more common until after the mid-2000s, but Östen Wahlbeck examined Kurdish refugee communities as a diaspora already in the 1990s (Wahlbeck 1999a). In addition to Wahlbeck’s research on Kurds, other researchers also chose to focus on certain refugee groups, such as Somalis or Vietnamese, providing an overview of their situation in Finland (Virtanen (Timo) 1993; Valtonen 1994; Salminen (Outi) 1997; Sakaranaho & Pesonen 1999b). The return migration of Ingrians, the policy that was in effect in 1990–2011, also created research interest. A large proportion of these studies focused on Ingrians’ ethnic identity, language skills, and acculturation or integration (Kyntäjä 1997b; Forsander 1999; Kärkkäinen & Mononen 1999). In the 2010s, the interest in Ingrians resurfaced, largely thanks to social psychologists such as Inga Jasinskaja- Lahti and Tuuli Anna Mähönen (e.g. Jasinskaja-Lahti, Mähönen, Varjonen, Arnold, Yijälä & Jurva 2012).

4 Mika Helander also observed a clear concentration on language and educational and daycare issues in his 1999 survey of publications on ethnic relations in Finland (1991–1996).

– 19 – In terms of research on language, the most common research theme of the 1990s, scholars of emigration and immigration were both interested in studying linguistic matters. As suggested by Helander (1999), the focus on language could be at least partially explained by the strong research tradition in Finland on bilingualism and language immersion programs, which is due to the country’s official bilingualism. As noted above, language skills and linguistic adaptation of Finns in Sweden were studied from early on, and the research continued in the 1990s, often by scholars in Sweden, such as Jarmo Lainio (1991, 1995c) and Leena Huss (1991). In the case of Finns in North America, there was a renewed interest in language matters in the early 1990s, in particular in “Finglish”, bilingualism, and code-switching among Finnish Americans (Lauttamus 1990; Halmari 1993; Virtaranta, Jönssön-Korhola, Martin & Kainulainen 1993). In Finland, research on migrants’ language learning and on Finnish as the foreign language became popular (Latomaa 1996a; Martin et al. 1994; Mämmi 1994), and scholars considered a broader range of migrant groups, including Latomaa’s studies (1998) on Americans as Finnish learners. Finnish schools and teaching practices were also studied from the perspective of languages and multiculturalism (Martin 1999a). The 1990s marks the period when studies on migrant integration became more common; however, the term “integration” had not become established yet. Scholars of Finnish emigration had considered already in the early twentieth century the acculturation (akkulturaatio), adaptation (sopeutuminen), assimilation, or Americanization (amerikkalais tuminen) of Finns. The term “integration” (integraatio/integroituminen or kotoutuminen) was used less frequently in connection to Finnish emigration, except occasionally in studies on Finnish migrants in Sweden (Pöysälä 1975; Wester 1975; see, however, Järvepää 1972 on Finns in Toronto). In the context of migration to Finland, the first studies on integration appeared in the 1980s, but the terms adaptation and integration were both used in the 1980s and 1990s. For example, Pia Mero (1988) used the concept of integration and Tuula Ripatti (1988) adaptation when writing about refugees in Finland in the 1980s. Outi Tuomi-Nikula (1986a), on the other hand, studied acculturation of foreigners married to Finns in Oulu. Over the 1990s, the term integration became more established, likely as a result of the introduction of the first law on migrant integration (Kotouttamislaki) in 1999. In the 1990s, and continuing into the 2000s, integration was examined as socioemotional adjustment or through the lens of language, culture, or social relations (Toivanen 1995b; Ekholm 1997; Forsten-Lindman 1999b). The focus was often on migrants of refugee origin, but researchers also examined integration of other groups, such as Russian or Estonians (Kyntäjä 1996a; Alitolppa-Niitamo 1999). Integration was largely understood to only apply to migrants; only a few studies considered how increasing diversity would mold ideas about Finnish society or “Finnishness”. Magdalena Jaakkola continued to publish a series of attitude surveys that laid out the majority populations’ views on migration and migrants (e.g. 1995, 1999). The first studies on xenophobia and racism in Finland were also published in the 1990s (Virtanen (Timo) 1995, 1999; Liebkind 1995d; Raittila, Suikkanen & Lilja 1999).

– 20 – As these examples illustrate, research on migration to Finland was conducted by a restricted number of scholars. As Mika Helander noted in 1999, the research field was still at an early stage. Many publications were general in nature: they covered a wide range of topics. In addition, the majority perspective prevailed in most studies. In other words, the perspective was that of the Finnish society and the majority population; views of migrants were seldom in the research focus. Finnish research was also largely conducted in isolation from international scholarship; theoretical formulations were almost absent. The 1990s was the decade during which researchers of migration and ethnic relations started to coordinate the first research programs and research networks. Karmela Liebkind played a central role in establishing the research field in Finland. Her publication record is expansive; among other publications, she has published or edited several books on ethnic relations and cultural encounters in Finland (e.g. Liebkind 1988a, 1994d, 2000b). An important step in creating the research infrastructure was the establishment of the Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism, CEREN, at the Univer- sity of Helsinki in 1998. In 2000, the Syreeni Research Program, funded by the Academy of Finland, was launched to study discrimination, inequality, and ethnic relations in Finland (see Puuronen et al. 2004). This program (2000–2003) played an important role in the creation of the principal research network in this field in Finland, the Society for the Study of Ethnic Relations and International Migration (ETMU) in 2003.

2000s: Attention turns to labor market integration and transnationalism

The 2000s mark a period in Finnish migration research during which the labor market and, in particular, labor market integration appeared as the most frequently studied research topics. Integration is discussed in Finland (and in the Nordic countries more broadly speaking) often precisely in relation to employment; it is one of the most commonly used indicators of integration. As noted by Pyrhönen, Leinonen and Martikainen (2017), this research focus likely reflects the precarious labor market position of migrants in Finland. The increase in global migration to Finland in the early 1990s coincided with the deepest economic depression in the country’s history. Thus, migrants’ access to the labor market was difficult from the start. Furthermore, Finland became more fully integrated into global migration streams during the period of raising concerns over immigration and integration in Europe. Problem-oriented immigration discourses were adopted in Finland and, consequently, immigration was often seen as a problem (rather than a resource) in Finnish society (Forsander 2002b).

– 21 – When looking at research themes that were studied together with integration, the clear focus areas were, in order, the labor market, children and youth, education, refugees, and identity. The problem framing, mentioned in the context of Finnish migrants in Sweden, was visible in immigration research on labor markets as well (Heikkilä & Jaakkola 2004). Annika Forsander’s 2002 study on the Finnish labor market pointed to structural issues that prevented migrants from entering the workforce (Forsander 2002b). She noted that the emphasis on cultural and social capital and the ideal of national homogeneity produced a high threshold for the labor market inclusion of migrants. Scholars also revealed the segmented nature of the Finnish labor market. For instance, Elli Heikkilä and Maria Pikkarainen (2006c) wrote about primary and secondary labor markets in Finland, the former including highly educated migrants from Western countries and the latter migrants from the so-called “third countries” outside the EEA, who had difficulties accessing any kind of employment in Finland. Further- more, labor market integration was examined by focusing on certain migrant groups (Joronen 2003c), from the perspective of female migrants or the gendered labor market (Forsander 2007b; Harakkamäki 2007; Martikainen & Tiilikainen 2007a), and by looking into the impact of migrants’ social networks (or lack thereof) on employment (Ahmad 2005). Wahlbeck (2004c) introduced a transnational approach in studying entrepreneurship of Kurds in Finland, one of the first studies to look at issues of migration and labor in Finland from a transnational perspective. Apart from labor market studies, scholars examined integration increasingly by looking into the role of migrants’ civic participation and migrant organizations, including religious organizations, in societal integration (Hammar-Suutari 2003a; Mar- tikainen 2006a; Pyykkönen 2007a; Saksela-Bergholm 2007). Statistics Finland published two broad overviews of migrants’ living conditions and integration in Finland (Joro- nen 2005b; Paananen 2005a). Sari Pöyhönen et al. (2009) discussed language education perspectives on integration. However, the strong emphasis on language issues visible in the 1990s had waned by the 2000s. Furthermore, scholars inquired about integration through intermarriages (Ylänkö 2000; Jääskeläinen 2003) and in the context of the migrant family (Alitolppa-Niitamo 2002). Scholars in sociology or social work also examined professional practices in integration work conducted with migrant families (Alitolppa-Niitamo, Söderling & Fågel 2005). In addition, social psychologists continued to examine the impact of discrimination on psychological adjustment (Jasinskaja-Lahti & Liebkind 2001), as well as intercultural encounters and acculturation (Jasinskaja-Lahti & Mähönen 2009b). Longitudinal studies on integration were rare – and continue to be, largely because of the short-term nature of most research funding. However, Inga Jasinskaja-Lahti published a study in 2008 on long-term (eight-year) adaptation of migrants from Russia and Estonia in Finland. Studies focusing on the integration of a particular ethnic group continued to be common (e.g. Pöllänen 2007; Säävälä 2007b). In addition to integration research, the most common research themes of the 2000s included culture, cultural encounters, multiculturalism; children and youth; identity;

– 22 – citizenship, nation; education, schools, early education, learning; and gender, sexuality, intersectionality. In fact, children and youth was one of the top areas of research in almost every five-year period under study. The Finnish Youth Research Society, founded in 1988, has played an important role in the creation of this research field in Finland. In the 2000s, scholars examined children’s and young people’s citizenship practices and civic participation (Harinen 2006), integration, language issues, and interethnic exchanges in schools (Keskisalo 2003), identity questions (Iskanius 2002), employment and unemployment (Rissanen et al. 2004), and experiences of racism and racialization (Su- urpää 2001b; Honkasalo 2003; Rastas 2007d, 2009). In addition, some ethnic or religious groups of young people were of particular interest to scholars, including young Somalis (Alitolppa-Niitamo 2002b, 2004b; Hautaniemi 2004), young Muslims (Martikainen 2009g), and Russians (Jasinskaja-Lahti & Liebkind 2001). The previous focus on refugees and refugee children was no longer as predominant as in the 1990s; nevertheless, scholars also examined unaccompanied refugee minors (Mikkonen 2002b) and refugee women (Tiilikainen 2003). Intergenerational relationships within migrant families was introduced as a vibrant field of study (Alitolppa-Niitamo 2001b; Marjeta 2001; Isotalo 2007; Peltola 2007), including studies on social work with families (Anis 2008b) and migrant parents’ views on services such as daycare or school (Zechner 2007). An important development in the 2000s was the introduction of the concept of transnationalism in the Finnish scholarship on migration-related issues. A central contribution to the field was Marja Tiilikainen’s dissertation on Somali women’s transnational life in the Somali diaspora (Tiilikainen 2003). The Finnish translation of the concept of transnationalism, ylirajaisuus, was “officially” introduced into Finnish scholarship in the anthology Ylirajainen kulttuuri, edited by Tuomas Martikainen in 2006. The book included, for example, articles on diasporic and transnational social spaces (Huttunen 2006; see also Hyvönen 2007), transnational care (Zechner 2006; see also Näre 2008; Tiilikainen 2008c), and transnational marriages in the context of global hierarchies regarding gender, ethnicity, and class (Reuter & Kyntäjä 2006; Sirkkilä 2006a). In addition, in the 2000s, scholars started to examine families’ transnational life (Vuorela 2002; Siim 2007; Tiilikainen 2007), transnational media use (Davydova 2006; Nikunen 2008), and citizenship issues in the era of transnationalism and multiculturalism (Pitkänen & Kalekin-Fishman 2007). All of these themes remained popular within transnationalism research in the 2010s. In terms of studies on cultural encounters and multiculturalism, scholars examined, for instance, the idea of “Finnishness” and nationhood in the context of growing diversity and multiculturalism. Outi Lepola’s dissertation (2000) was the first dissertation on political discussions on multiculturalism and citizenship in Finland. She showed the persistently “ethnic” (and, hence, exclusive) understanding of Finnishness, tied to the Finnish language and family roots in Finland. Multiculturalism, in contrast, was framed in political discussions as being “brought” to Finland from the outside through increasing immigration. The idea of the homogeneous past was, again, reproduced in

– 23 – the political debates. Moreover, gender scholars showed how the idea of gender equality, entrenched in the national self-images and the logics of the welfare state, worked as a tool for exclusion in the Nordic countries (e.g. Keskinen, Tuori, Irni & Mulinari 2009). Additionally, scholars examined multiculturalism in workplaces and in the work of authorities (Sippola 2003c; Pitkänen 2006a), in early education, schools, and educational sector (Talib 2002; Paavola 2007; Pitkänen & Matinheikki-Kokko 2007; Holm & Zilliacus 2009; Kuukka 2009), in everyday multicultural encounters (Juntunen 2009), in the politics of NGO work (Tuori 2009a), among youth and in youth work (Honkasalo, Souto & Suurpää 2007; Harinen et al. 2009), and in cultural politics (Saukkonen 2007b). In addition, Elli Heikkilä published a series of anthologies on multicultural marriages (e.g. Heikkilä 2005b, 2008). Media studies on representations and participation of migrants and refugees in the mainstream media also expanded in the 2000s (Horsti 2005; Haavisto & Kivikuru 2007). In sum, in the 2000s, scholarship on migration to Finland expanded considerably from the previous decade. While research on labor market integration was clearly the largest area of concentration, on the whole, the research field became much more diverse in terms of topics covered. In addition, research was conducted in a wide range of disciplines, and international research trends, such as transnationalism and diaspora studies, started to attract increasing attention by scholars in Finland. As noted before, the research of the 1990s was characterized by the focus on “immediate” matters related to migrant and refugee reception from the perspective of the majority (such as language issues and educational questions). In the 2000s, the majority perspective continued to be prevalent. However, through research on, for example, everyday citizenship, gender discourses, and experiences of racialization, scholars were also able to turn their critical eye towards the structures and power relations that placed migrants in an unequal position in society. Publications on emigration from Finland appeared much more rarely during the 2000s, as compared to research on immigration. Notable studies in this decade included research on Finnish and Finnish American fates in Soviet Karelia during the depression era (Harpelle, Lindström & Pogorelskin 2004, a special issue with several articles; Lahti-Argutina 2004; Miettinen & Warkentin 2004), Finnish American literature (Virtanen (Beth) 2007b; Taramaa 2009), and the descendants of Swedish-speaking Finns in North America (Roinila 2000b; Österlund-Pötzsch 2003). In addition, scholars explored Finnish migrants in the current global economy (Ruckenstein 2004), Finnish-origin linguistic minorities abroad (Jönsson-Korhola & Lindgren 2003; Siitonen 2003), and life-style migration in Asia (Korpela 2007). Scholars studying migrants in Sweden became interested in generational perspectives, including questions of language choices and identity of the second generation (Weckström 2003). In addition, Jouni Korkiasaari and Kari Tarkiainen (2000) published a broad overview of Swedish migration and Heikki Salminen (2007) a thorough research on the “war children” of World War II. In short, research on “older” migrant destinations, in particular Sweden and North America, increasingly focused

– 24 – on questions of identity, generations, culture, and language. At the same time, Finns as globally privileged migrants started to interest scholars.

2010s: Critical perspectives and theoretical advances5

In 2003, in the proceedings of the 12th Nordic Migration Conference held in Finland in 2002, Östen Wahlbeck described Finnish migration research as follows: “(U)ntil recently, Finnish migration researchers have seldom participated in international debates and much of the Finnish research has not been informed by, and has not seemed to be aware of, international theoretical debates in migration research” (Wahlbeck 2003a, 47). While this statement may have described Finnish research in the 1990s and early 2000s, today’s researchers do not operate in isolation from the rest of the world. First, migration scholars have established extensive research networks and research collaboration that extend beyond the borders of Finland. Second, scholars follow and contribute to theoretical debates in an international setting. For example, following the critique presented against the “methodological nationalism” – i.e. scholars’ tendency to accept nation- state boundaries as a given frame of analysis (Wimmer & Glick Schiller 2002) – Finnish scholars’ interest in topics such as transnationalism, diaspora, and critical border studies has expanded. Third, as the political and public discussions on migration became more heated in Europe after the increased arrival of refugees and asylum-seekers in 2015–2016, scholars in Finland, like their colleagues elsewhere in Europe, responded by producing an exceptional amount of scholarship on forced migration and migration governance from a variety of critical and theoretical perspectives. When looking at the most prevalent research themes in 2010–2014 and 2015–2019, there seems to be clear difference between the two periods. In the early 2010s, the top research topics were quite similar to those of earlier decades: children and youth; labor market, employment, entrepreneurship; integration; culture, cultural encounters, multiculturalism; education, schools, early education, learning; and citizenship, nation. In 2015–2019, the interest in children and youth, education, integration, and labor market remained near the top, but now the most common research area was forced migration (refugees, asylum seekers, undocumented migrants) (this category was not even in the top ten in the early 2010s). In addition, migration governance and control emerged as one of the most heavily studied areas. It is clear that the reason behind this change lies in the changing global migration patterns in the mid-2010s, as noted above.

5 In this section, in addition to the bibliographic analysis, my arguments are informed by the research conducted for the report on Nordic migration and integration research that was mentioned earlier (Pyrhönen, Leinonen & Martikainen 2017).

– 25 – When it comes to studies on children and youth, the research field expanded considerably in the 2010s. The study of the second generation (migrants’ children born in Finland) or the so-called 1.5 generation (migrants who moved to Finland as a child or adolescent but whose socialization and education largely took place in Finland) was a vibrant field in the 2010s, and this thematic area will likely interest scholars in the years to come. The first comprehensive collection of articles on the second generation was Maahanmuutto ja sukupolvet (Immigration and generations), edited by Tuomas Martikainen and Lotta Haikkola in 2010. The topics covered in this book included the family, educational questions, language and language politics, identity, group relations, and racism. Haikkola’s dissertation (2012b) also focused on the second generation, in particular on the young people’s sense of belonging and identity in a transnational and national context. In addition, Mari Toivanen’s dissertation (2014c) examined the 1.5 generation, more specifically, negotiations of belonging and understandings of home among young Kurds who were born outside Finland. Overall, the concepts of belonging, othering, and identity were central in the study of young people. In addition, scholars continued to study migrant and refugee children and youth from a variety of other perspectives. An important field of study was intergenerational negotiations and tensions within families. Scholars examined, for instance, relationships between parents and children and social control within families (Pel- tola & Honkasalo 2010; Tiilikainen & Mohamed 2013; Turjanmaa 2013a). The gendered experiences of migrant youth interested scholars too (Honkasalo 2011b; Isotalo 2015; Honkatukia & Keskinen 2017) as well as transnational family dynamics and transnational childhood (Assmuth & Siim 2016; Turjanmaa, Jasinskaja-Lahti & Alitolppa-Niitamo 2017). In the field of education, studies focused, for instance, on multicultural education (Kilpi-Jakonen 2012; Itkonen & Dervin 2017) and, as a new field of study, antiracist education (Aminkeng Atabong 2016a). In addition, research was conducted on young people’s intergroup contacts (Mähönen Jasinskaja-Lahti & Liebkind 2011b), leisure spaces (Harinen et al. 2012), and youth work (Kivijärvi 2015e). Multicultural children’s literature was also a rising field of study (Rastas 2013d). Increasingly, scholars did not limit their study to one ethnic, religious, or racialized group. At the same time, studies were still published, for example, on Somali or Muslim youth (Oikarinen-Jabai 2012a; Tiilikainen 2015c). The Finnish Institute of Health and Welfare (THL) mapped out health and wellbeing of young people of Somali or Kurdish origin in a comprehensive study conducted in the early 2010s (Wikström, Haikkola & Laatikainen 2014). Indeed, health and well-being was an important field of study regarding young people in general (Minkkinen, Hotulainen & Rimpelä 2018), and young people who arrived as refugees or asylum seekers in particular (Lähteenmäki 2013; Saarela 2016). The lives of asylum-seeking youth has been studied from diverse perspectives, for example, in the collection by Veronika Honkasalo et al., titled Young People in Reception Centres (2017). Scholars have also considered the situation of unaccompanied minors, as the number of young people seeking asylum

– 26 – alone increased temporarily in the mid-2010s (Kaukko 2013b, 2015; Lähteenmäki 2013; Kuusisto-Arponen 2016; Kuusisto & Korjonen-Kuusipuro 2018a, 2018b). Moreover, scholars examined health-related questions among adult refugees (Marlinová 2014; Mölsä et al. 2014; Kuittinen, Mölsä, Punamäki, Tiilikainen & Honkasalo 2017). Researchers investigated effects of traumatic experiences (Castaneda, Junna, Lilja, Skogsberg, Tuomisto, Kytö, Salmivuori, Jokela, Mäki-Opas, Laatikainen & Koponen 2017; Mölsä, Tiilikainen & Punamäki 2017), therapy options for traumatized migrants (Peltonen, Kangaslampi & Garoff 2015), refugees and migrants as patients (Tiilikainen & Mölsä 2010), illness and health in a transnational context (Tiilikainen 2012c), services supporting health and wellbeing (Hiitola, Anis & Turtiainen 2018c), and the connection between discrimination and mental health (Rask 2018). THL has also published a broad overview of the health and wellbeing of migrant-origin population in Finland (Nieminen et al. 2015). As noted above, and as indicated by the sizeable literature on refugees’ health, in the years after the increased arrival of refugees and asylum-seekers, the amount of research on forced migration has grown rapidly (for a review on international and Finnish research on forced migration, please see Lyytinen 2019b6). Eveliina Lyytinen edited in 2019 a comprehensive anthology on refugees and asylum seekers in Finland, divided into four sections: politics and governance, asylum process, representations, and integration and well-being (Lyytinen 2019c). This division nicely captures the most prevalent themes in the research field more broadly speaking. I discussed studies on health and wellbeing already above. The growth in research on forced migration intersects closely with the critical literature on migration politics and governance, which has expanded in the 2010s. This is related to the fact that nation-states and supra-national bodies (such as the EU) are continuously revising their policies to control cross-border migration more efficiently. In Finnish scholarship, the effects of the tightening family reunification law has been a topic of scholarly interest. Saara Pellander’s 2016 dissertation was the first dissertation focusing on the regulation of marriage migration in Finland, and the field has expanded considerably in the past few years (Leinonen & Pellander 2014, 2019; Fingerroos, Tapaninen & Tiilikainen 2016c; Rask, Paavonen, Lilja, Koponen, Suvisaari, Halla, Koskinen & Castaneda 2016; Hiitola forthcoming). Apart from the context of the family, scholars have turned their critical eye to migration management at the EU level (Kmak 2015a, 2015b), to asylum interviews (Määttä 2015; Puumala, Ristimäki & Ylikomi 2019), DNA research in family reunification cases and forensic age assessments of young asylum-seekers (Tapaninen 2016b; Ranta et al. 2017), migrant detention (Kmak 2018; Kynsilehto & Puumala 2016; Könönen 2018b, 2019a, 2019b), the growth of the undocumented population as a result of tightened migration policies (Leppäkorpi 2011; Könönen 2018b), deportations (Viitanen & Tähkä

6 Lyytinen also explains the differences between refugee studies and forced migration studies as well as other terminological issues. Here, for the sake of brevity, I have chosen to employ the term “forced migration” to refer to research on different kinds of forced movements.

– 27 – 2016), and reception centers and services (Haverinen 2018; Kelahaara & Mattila 2017; Elfving & Kärkkäinen 2018). Suvi Keskinen (2016) analyzed economic cost and welfare state arguments in politics and policies related to Finland’s asylum policy. In a recent doctoral dissertation, Matti Välimäki explored the history of refugee policy in Finland (Välimäki 2019c). Moreover, scholars have been interested in civic activism and everyday resistance that the post-2015 political climate has spurred (Väyrynen et al. 2016; Horsti 2017b; Näre 2018a). Finally, researchers have also expanded their analysis of bordering practices from the borders of the nation-state to everyday border struggles (Könönen 2018d; Tervonen, Pellander & Yuval-Davis 2018). In terms of representations, media scholars have explored heated media debates following the arrival of asylum-seekers in 2015 (Horsti 2015a; Pantti 2016; Pellander & Horsti 2017; Maasilta & Nikunen 2018). The events of 2015 were examined in detail in an edited collection by Jussi Jauhiainen (2017c; see also Góthoni & Siirto 2016). In terms of integration, scholarly work includes studies on forced migration, social work, and health services (Turtiainen 2012a; Nykänen, Keskimäki & Kuusio 2017; Hiitola & Sotkasiira 2018), integration of refugees (Siirto & Hammar 2016b; Sotkasiira & Haverinen 2019), and everyday life and citizenship practices of forced migrants (Hiitola & Vuori 2018). In integration research, the labor market continued to be the most common area in which integration was studied. Scholars examined labor market integration of migrants in general (Krutova 2016) and of refugees in particular (Sarvimäki 2017; Heikkilä & Lyytinen 2019). Lena Näre (2016e) pointed out how the labor market is often understood in Finland as a neutral space, detached from other social fields, and integration is intimately linked to acquiring employment and language proficiency. With work of Näre and several other researchers, there has been a shift towards a more critical understanding of labor market questions in Finland. Scholars have increasingly situated the Finnish labor market in the global scene, on the benefiting side of the deepening global economic inequalities. For example, scholars have examined ethnic, class, and gender hierarchies revealed by the commercialization and globalization of care work (Wrede & Näre 2013; Olakivi 2017; Vaittinen 2017). Lena Näre and Camilla Nordberg have examined care work as a postcolonial practice and representations of care workers in the media (Näre 2012b; Näre & Nordberg 2016; Nordberg 2016). Others examined topics such as temporary migrant workers (Alho & Helander 2016; Helander, Holley & Uuttana 2016), exploitation of migrant workers (Ollus 2016), and trade union responses to labor migration (Ristikari 2012; Alho 2015c). Furthermore, there is a growing scholarly interest in racialization and precarity in the labor market in the context of the neoliberal restructuring of the welfare state. Studies in this thematic area include, for example, precarity and the role of everyday bordering in the labor market (Himanen 2012; Könönen 2014b; Maury 2018), discrimination and inequality (Kontula 2010; Wrede, Nordberg & Forsander 2010; Larja et al. 2012), and asylum-seekers and precarity in labor (Könönen & Himanen 2011). Daria Krivonos (2019a) studied in a recent doctoral dissertation the effect of labor activation policies on migrant and racialized youth, showing how the

– 28 – domain of labor is the key site of gendered racialization experiences for young Russian- speakers in Finland. Krivonos’s dissertation is partially inspired by postcolonial feminist studies that highlight the importance of an intersectional analysis and point to the denial of gendered racisms in the social organization of Nordic societies. Indeed, racism as a structural and everyday phenomenon has been an important and needed research topic in the 2010 (Puuronen 2014). Scholars inspired by postcolonial studies have in recent years underlined the need to critically examine how ideas regarding “race”, understood as a socially constructed category, creates inequalities and exclusions in the Nordic countries, which have traditionally seen themselves as innocent when it comes to colonial discourses (Keskinen 2012b; Rastas 2012; Keskinen 2019). Postcolonial critique points to the ways in which hierarchies deriving from the colonial era continue to influence racialization processes today in different spheres of life (e.g. Urponen 2010b; Keskinen, Näre & Tuori 2015; Seikkula 2015; Keskinen & Andreassen 2017; Leinonen 2017a; Ho- manen 2018). As in the previous decade, the volume of research on emigration from Finland has been considerably smaller than that of immigration research. Studies published during this period have discussed, for instance, the increasing emigration of Swedish-speaking Finns (Kepsu 2016; Herberts 2019), emigrants’ voting practices and dual citizenship (Pel- toniemi 2019), life of Finnish retirees in countries such as Spain (Wallin 2017), highly educated Finns and Finnish professionals abroad (Koikkalainen 2013a; Mäkelä, Suu- tari & Brewster 2014; Saarentalo-Vuorimäki 2015a; Elo & Hieta 2017), return migration (Tuomi-Nikula, Haanpää & Laine 2013; Koikkalainen, Linnakangas & Suikkanen 2016), and children of expatriate families (Warinowski 2012). The MIF has also published two collections on Finnish migrants living in various countries (Heikkilä & Koikkalainen 2011; Leinonen & Kostiainen 2019). In addition, Auvo Kostiainen edited an anthology of Finnish American experiences in 2014 and Michel S. Beaulieu, David K. Ratz, and Ronald N. Harpelle on Finnish Canadians in 2018. In both studies, the historical emphasis was clear, but also issues that are more contemporary were discussed. The themes covered included work, political life, family, and generations, among others. The political ideal- ists moving to the Soviet Union in the 1930s continued to interest scholars, even though the access to archives has once again become more restricted. Scholars examined, for example, the cultural history of Soviet Finns during the Stalin era, also touching upon questions of memory (Saramo 2011; Golubev & Takala 2014; Zlobina 2017a, 2017b). The political activities on Finnish Americans also continued to attract historians (Goings 2010; Kaunonen 2010b; Huhta 2017). In scholarship on migration to Sweden, researchers focused on, for example, the second generation identity formation (Weckström 2011b; Björklund 2012a) and a gender analysis (Virtala 2012; Snellman & Weckström 2017). While, overall, theoretical trends in international migration scholarship have not strongly affected research on Finnish emigration, there are studies, for instance, on migrant transnationalism (Snellman 2011; Leinonen 2014a; Saramo, Koskinen-Koivisto

– 29 – & Snellman 2019) and on theories of race and nation. Aleksi Huhta’s dissertation (2017) represents an example of the latter; he explored Finnish migrants’ racial thinking in the United States in the first half of the twentieth century. I have probably excluded some important research developments in the 2010s in this overview of research on migration to Finland, as the field has developed and expanded enormously during this decade. Research is carried out in all Finnish universities and several research centers, and basically all fields in human sciences are contributing to the research field. The majority perspective that characterized research of the earlier decades still exists but is no longer as prevalent as before, as scholars are critically examining power relations and structures in society at different levels. The critical lens is also turned towards the research world itself. An important development in some universities and disciplines is the movement towards decolonizing the curriculum, i.e. bringing forth knowledge produced by marginalized groups and from outside the Western sphere. This will likely produce interesting research in Finland in the future.

Observations on research on internal migration and national minorities

In this section, I will briefly discuss some developments in scholarship on country- internal migration and minorities. The overview is rather limited; hopefully specialists in these fields will provide a more thorough review in the future. Research on internal migration was initiated in Finland early on. According to the MIF’s 1984 report on migration research, a significant early dissertation on internal migration was Reino Lento’s (1951) examination of internal migration in Finland between 1878 and 1939. According to Lento, Finland started to register internal migrations in 1880. His research focused on demographic, economic, and societal reasons behind migratory flows. Beyond Lento, historical studies on internal migrations have been relatively rare throughout the years (see, however, Aro 2007). In the early period, Antti Rosenberg (1966) studied migration within the Uusimaa province in the 1800s and Viljo Rasila (1983) migration in the context of industrialization. Another early dissertation was Olli Kultalahti’s (1982b) research on migration as a social phenomenon. Research on displacements during World War II are not typically included in research overviews of internal migration, but they can surely be considered as such, since people who were forced to leave permanently from their homes in the areas ceded to the Soviet Union in 1944 were moving within the borders of Finland. Scholarship on the Karelian evacuations is expansive, and it includes topics such as settlement policies and Kareli- ans’ adjustment to the new areas in Finland (Waris et al. 1952; Kulha 1969; Paukkunen 1997; Rekonen 2006b; Kanervo, Kivistö & Kleemola 2018b). Research on displacements

– 30 – from the other ceded areas (Petsamo and Salla-Kuusamo) has been more limited. Tapio Hämynen (1993) researched in his dissertation historical mobility in the so-called Raja- Karjala (border-Karelia) in 1880–1940, an area in Karelia that became part of the Soviet Union after the war. Changes in the economic structure in Finland increased internal migration considerably in the 1960s and 1970s. Economic factors pushed people from the countryside to the cities and from North to South (and, as noted before, further to Sweden). As a result, in the 1970s, the research field on internal migration was vibrant. Out of the studies focusing on movements of the 1970s we can mention Ismo Söderling’s 1983 publication on the living conditions of those who migrated from one municipality to another in 1977–1978 (Söderling 1983b). Simo Hakamäki (1978a), in turn, examined migration to rural areas in his dissertation. In the 1980s, Elli Karjalainen (today Elli Heikkilä; e.g. Karjalainen 1986b) published several studies on migration and regional development in Kainuu, one of the areas that lost a large part of its population because of emigration and internal migration. Educational factors in internal migration were considered, for example, by Timo Aro (1997a, 1997b), who researched internal migration to cities with institutions of higher education. In the 1990s, few scholars also conducted inter-Nordic comparisons of internal migration patterns (Rissanen 1997c). In the 2000s and 2010s, scholars of internal migration studied various themes, for example, population concentration in bigger cities (Hirvonen 2001, 2003) and young people’s propensity to move (Penttinen 2016). Return migration towards rural areas was examined, for example, by Aini Pehkonen (2004) and Mari Kattilakoski (2011a). In addition, Elli Heikkilä edited an anthology in 2006 that focused on migration to rural areas (Heikkilä 2006e). Returns to a home region were examined, for instance, by Joonas Sotaniemi and Markku Mattila (2013). The majority of studies follow internal migrations of the majority population. However, there is also new research on migrants moving within Finland, including Antti Kivijärvi’s (2016) research on internal migrations of young migrant men. Heli Sjöblom-Immala (2012) also examined migrants’ internal migration patterns as well as their integration (see also Kokko 2002; Heikkilä & Järvinen 2003c; Yousfi & Vilkama 2010). In addition, in the aftermath of the increased arrival of asylum-seekers to Fin- land in 2015, scholars examined, for example, how regional and municipal authorities governed the arrival and presence of asylum-seekers (Koistinen 2017a) and how and where asylum-seekers moved within Finland during the asylum process (Jauhiainen 2017c). Sjöblom-Immala published a report in 2016 on internal migration of Somali, Iraqi, and Afghani migrants in Finland in the 2000s. Thaddeus Chijioke Ndukwe (2017) studied African immigrants “translocal” mobility, which he found to be caused by experiences of racism. In addition, there is a considerable amount of research on ethnic segregation in cities and on out-migration of the majority population from neighbor- hoods with a large proportion of immigrant residents (Vaattovaara et al. 2010; Vilkama 2011b; Rasinkangas 2014; Vilkama, Vaattovaara & Dhalmann 2013).

– 31 – In sum, research on internal migration has generally responded to national and local needs, and a sizeable proportion of research focuses on certain areas, municipalities, or cities in Finland (Etnisten suhteiden neuvottelukunta 2004). Research on migration between cities or municipalities has traditionally been more active than research on migration within localities; however, the aforementioned research on residential segregation is a growing field. Scientific publications intended for an international -re search audience were rare for a long time; most studies took the form of reports geared towards professional communities, authorities, and decision-makers. The audience has also often been rather local. Notably, the MIF has published several seminar reports on internal migration that cover a wide range of topics (Koivukangas et al. 1976, 1982, 1986, 1991, 1996; Heikkilä 2006e; Heikkilä & Söderling 2011; Heikkilä & Martikainen 2016). Although a detailed prognosis of the future of research on internal migration is beyond my expertise, I can propose a few educated guesses about the issues that research will possibly discuss in the years to come. First, the effects of population aging in mobility patterns will be an important field of study; researchers will continue to investigate whether people move towards their “home” regions as they advance in age (see also Etnisten suhteiden neuvottelukunta 2004). Second, work-related internal migration will continue to produce research. For example, the retirement of large age cohorts in different areas of Finland may also affect the mobility of working-age population. -Ad ditionally, it is unclear how further digitalization of work will influence migration and labor mobility. Third, migration of the youth will likely continue to interest researchers. In addition to studying young people’s gravitation towards cities, it would also be worthwhile to consider what makes a good proportion of youth decide to stay in their home region. Finally, residential segregation along the lines of class, ethnicity, and religion will likely be an important field of study in the future, too, as will be movements of different groups of migrants within the country. In research on minorities, the largest amount of research has been conducted on the “old” minorities, including recognized national minorities and indigenous people, i.e. Swedish speakers, the Roma, and Sámi people. In addition, Russian, Jewish, and Tatar minorities, with some previously lesser-noted minorities such as the Kvens, Tornedalers, and Ingrians, are also slowly receiving a growing amount of scholarly attention. Vesa Puuronen (2006) notes that the history of ethnopolitics in Finland in the twentieth century did not encourage a widespread research of national minorities. Since the nineteenth century, in the nation-building project, the purpose was to build a homogeneous nation and to minimize the visibility of ethnic minorities. The goal of ethnopolitics was to suppress ethnic differences at the level of discourses and to as- similate and repress minorities with political and administrative measures (Häkkinen & Tervonen 2004). Assimilation through housing, education, and social policies targeted the Sámi and Roma people, in particular, but also Russians bore the brunt of repressive measures, even persecution (Karemaa 1998). Jews and Tatars were not targeted to the same degree, possibly because of their higher socioeconomic status (Puuronen 2006).

– 32 – Because of the erasure of the national minorities from the history books and national self-understanding (Tervonen 2014), scholarship on them was not similarly active in the earlier decades as in the case of migration. However, there is a long history of conducting anthropological or ethnological research, for example, among the Sámi (Nickul 1970; for the Roma, see e.g. Sarmela 1984). In addition, social conditions of minorities, especially of the Roma, have been examined in several reports over the past decades (Valtion mustalaisasiain neuvottelukunta 1970, 1971; Niemi 1981; Tanner 1986). The Sámi’s land-owning rights were also a topic of early reports (Korpijaakko 1985). Since the 1990s, scholars have questioned the myth of national homogeneity and research on ethnic minorities has become vitalized. Possibly the increased migration to Finland and the formation of new ethnic communities inspired scholars to examine the country’s national minorities. In addition, the strengthening of the human rights discourse and the emphasis on minority rights may have encouraged scholarship in this field. In 1998, Toivo Nygård published a history of “marginal groups” in Finland in the nineteenth and early twentieth centuries. Other research has focused on themes such as ethnicity and identity (Huttunen 1994a; Liebkind 1997i), citizenship (Huttunen 1994b), language issues (Huss 1997; Toivanen & Saarikivi 2016a), media representations (Pietikäinen & Luostarinen 1996, 1997), minority politics and ethnopolitics (Similä 1992; Anttonen 1999), cultural policy (Pentikäinen & Hiltunen 1995; Saukkonen 2013b; Pyykkönen 2015), and minority rights (Raulo 1999; Toivanen 2002a; Wahlbeck 2013e). Antti Häkkinen’s and Miika Tervonen’s 2004 article, cited above, was an important one in unearthing the marginalizing policies towards minorities during the period of nation-building. In addition, they edited a book on the history of ethnicity and poverty in Finland in 2005. Research on the Roma people also became more active since the mid-1990s (Ollikainen 1995). Panu Pulma’s and Miika Tervonen’s studies were important in unearthing the history of the Roma in Finland, and setting this history into a comparative Nordic perspective (Pulma 2006, 2012, 2015; Tervonen 2011b, 2016). Camilla Nordberg’s (2007c) research on the Roma has dealt with, for example, citizenship boundaries. The Sámi minority has also been studied from many perspectives, such as language (Länsman 2008), the history of education (Anttonen 2010; Keskitalo, Lehtola & Paksuniemi 2014), and identity politics (Nyyssönen 2012). Veli-Pekka Lehtola (2012, 2015) has published several books on the Sámi. Recently, the rise of postcolonial studies has inspired scholars to increasingly examine the takeover of the Sámi lands as colonization (Kuokkanen 2007; Ranta & Kanninen 2019). Scholars have also examined histories of Tatars (Leitzinger 2006) and Jews (Muir 2004; Ek- holm 2013) in Finland. A broad collection of articles on the Russian minority in Finland was edited by Arno Tanner and Ismo Söderling in 2016.

– 33 – Conclusion – Areas for further research

In this conclusion, I will discuss some gaps in the research field, focusing on scholarship on emigration and immigration. Since the 1960s, research on emigration from Finland has been published at a steady rate, but in the past three decades, the field has been less active than immigration research. The “ethnic lens” still dominates this field; i.e. scholars rarely analyze how emigrants’ migration trajectory and social position are affected by not only their ethnicity, culture, or nationality but also by a variety of other factors, such as gender, sexuality, class, and age. Moreover, Finnish migrants often live in urban areas of the world that could be characterized as “superdiverse” (Vertovec 2007). Hence, “non-ethnic” forms of identification, inclusion, and exclusion in different spaces and scales still need more rigorous research. Globally speaking, today’s Finnish citizens are privileged movers, as the Finnish passport grants access to almost anywhere in the world. Traditionally, researchers have mainly focused on migrants moving because of work or family, but Finnish citizens also take advantage of their mobility by, for example, spending winter months in warmer climates or doing distance work in destinations like Spain or Thailand. Migrations of these “global nomads” would also need more research, in a way that exposes how unequally the opportunity to move is distributed in the world. In addition, the postcolonial critique could inspire a study of how Finnish migrants in different parts of the world position themselves in relation to “local” people and minorities. How do Finns negotiate locally their privileged class and racialized position in a hierarchical world order? In terms of “traditional” research areas of emigration to North America and Swe- den, there are still areas of study that would require more research. To give a couple of examples, we know very little about the experiences of non-working age migrants, such as children and older people, during the years of mass migration to North America. In the case of scholarship on migration to Sweden, a gendered analysis of the migratory movements and political organization is almost entirely lacking. It would be interesting to know more, for example, about how Finnish migrant women (both Finnish and Swedish speaking) in Sweden positioned themselves in relation to the rising Swedish feminist movement. This is an interesting question, as Finnish migrants were active in the “women’s movement” in North America in the early twentieth century. In addition, the question of aging and care in a transnational context between Finland and Swe- den would be a fascinating research topic. Finally, it is important to point out that the concept of ulkosuomalainen (for a lack of better translation, a Finn abroad) is still often understood in an exclusionary sense to refer to Finnish-speaking emigrants with no migratory background in Finland. Hence, it is crucial to initiate research that focuses on emigration of immigrants and their children from Finland to other countries. The causes for leaving from Finland by different groups of people (by education, age, gender, ethnicity, and so on) can bring important insights into the processes of inclusion and exclusion in Finnish society.

– 34 – Research on migration to Finland has expanded enormously since the 1990s. The field is now well-established and multidisciplinary, and as I have outlined above, the thematic foci are also very diverse. However, methodologically there is still room for improvement. As noted before, to understand issues such as migrant integration in a more holistic manner, it would be important to nest quantitative and qualitative methods in same research projects, so that they are truly integrated together, and not only alongside in different work packages. In addition, longitudinal studies would be able to reveal, for example, what “works” in integration in the longer run. Cross-sectional studies necessarily provide a more limited view. Moreover, we are lacking an intersectional understanding of the integration process, one that takes into account several aspects that affect a person’s position in society (such as, gender, age, generation, sexuality, ethnicity, religion, class). Spatial analyses of integration are also lacking in Finland. Impor- tantly, in studies on labor market integration, it would be crucial to not treat the native born as the benchmark, as this comparison is hardly fair for recently arrived migrants without the same cultural and social capital and linguistic skills. Again, longitudinal studies would be needed to understand the integration process more deeply. (Pyrhönen, Leinonen & Martikainen 2017.) Lena Näre pointed out in 2016 how categories and practices from migration governance tend to bleed into research, creating separate lines of analysis for different groups of migrants, such as labor, family, or humanitarian migrants. This is an important criticism, as different categories of migrants – such as labor migrants and refugees/ asylum-seekers – are often discussed and researched as if the categories were mutu- ally exclusive. In reality, many migrants occupy different roles and statuses in different stages of their life. Societies are becoming more diverse not only in cultural terms but also because migrants may hold different statuses when attempting to regularize their status in a country. The intersecting statuses and vulnerabilities will need more research in Finland. Moreover, we need more studies that examine structural racism in Finnish society, in addition to studies that discuss everyday racism. We still lack an understanding of how racist structures pervade different levels of our society, and how unquestioned historical, institutional, and cultural practices perpetuate inequality. Again, racism need to be understood in intersectional terms. It is also vital to look at knowledge production at Finnish universities and other institutions of higher education with a critical eye and to continue and expand the project of decolonizing the curriculum. Furthermore, there is already important research that discusses how histories of colonialism and racism affect Nordic societies today, but more research is needed. An important contribution is the examination of representation of minorities and colonialism in history books and teaching by the project “Historians without Borders in Finland” (see e.g. Hakala, Hakola & Laakso 2018). Minorities, in general, are still invisible in history schoolbooks, and a goal for researchers engaged in educational initiatives would be to make the presence of different minorities visible in teaching materials.

– 35 – The aforementioned “ethnic lens” applies to a certain extent to Finnish migration research as well, in the sense that researchers have often focused on a certain ethnic group in their studies. This is, of course, understandable resource-wise: for example, if the researcher needs the assistance of an interpreter in an interview study, it might be financially impossible to conduct interviews in multiple languages. However, we still need more information about intergroup solidarities and mobilization across different groups, for example, among racialized minorities (Pyrhönen, Leinonen & Martikainen 2017). It seems that migration research in Finland is often done in quite separate silos. Researchers of emigration, immigration, and internal migration usually conduct research separate from each other. I would propose that we should increasingly “mix” movements to different directions in research projects to bridge this gap between research areas. This would be important because movements of Finns abroad are often discussed in public debates in a rather different manner than movements of immigrants to Finland. Finns are rarely considered as “immigrants” in their host societies, at least by Finnish observers. The stigmatized category of an “immigrant” seems incongruent in many people’s minds when thinking about “Westerners” on the move. To combat this tendency to create hierarchies between people on the move, projects bringing together studies of immigrants and emigrants would be needed. In addition, it is likely that we will need more studies that incorporate an examination of internal and international migration, as the previously mentioned studies on urban segregation illustrate. Another binary that would need critical examination is the separation between forced and voluntary migration, which is typical for both scholars and the public. However, at the level of motives and within family systems, and over a migration trajectory sometimes lasting for several years, it is often difficult to draw a clear line between forced and free-will movements (see also Lyytinen 2019b). Motives behind any migration decision are difficult to disentangle, even in cases that on the surface seem clear-cut. I am using the nexus between climate change and (forced) migration as an example here. The international refugee law does not provide protection on the basis of an environmental crisis; at the same time, sudden catastrophes and slow-onset environmental changes may push people to move away from their homes at an increasing rate in the future. However, political situations in crisis-ridden areas are often so complex that it can be difficult to disentangle the political, social, environmental, and economic impetuses behind migration. In addition, how climate change affects a particular population is not just a question of environmental issues. Climate change is not an apolitical or ahistorical phenomenon – it is entangled with the historical developments, politics, economics, and social relations of the context in which it takes place. Hence, to understand what happens in the context of environmental change necessitates a deeper understanding of the local histories and power relations (here, I am again referring to the importance of incorporating historical perspectives in re-

– 36 – search). In this complex setting, what movement is forced or voluntary is difficult to sort out. Thus, researchers need to avoid getting “stuck” in labels that come into use from migration governance. Finally, it will be interesting to see how much the so-called mobility paradigm will affect migration research in Finland in the future. The mobilities paradigm takes movement – or, more specifically, meanings attached to movements, i.e. mobilities – as the focal point of research. In migration scholarship, an implicit priority is typically given to movements that take place across international borders and involve crossing long geographical distances (Rogaly 2015). The mobilities paradigm accentuates the need to analyze mobility in different geographical scales – from long-distance international moves to everyday mobilities, such as commute. Rogaly (2015), for instance, notes in his research that the migrants he interviewed considered their everyday commute as personally more important than the one-time event of an international border-crossing. Taking inspiration from the mobilities paradigm, scholars could blur the division between the study of internal and international migration and examine “from the ground up” what kinds of mobilities matter most for migrants themselves. This approach could help researchers avoid the pitfalls of methodological nationalism and detach from the ethnic lens. By allowing research participants to articulate what mobilities and relations are most meaningful to them, we could, perhaps, liberate the research participants, at least for a moment, from the label of a “migrant” that people often find themselves stuck with.

I would like to cordially thank the following persons for their invaluable work during the data collection process (2016–2019): Marko Alivuotila, Antti Hynni, Kaisu Is- sakainen, Elina Jokinen, Johanna Järvinen, Anna Kimpimäki, Emmi Kivimäki, Hanna Kurttila, Minna Laukkanen, Johannes Lummikko, Emma Mäkinen, Ellen Nieminen, and Rasmus Vesala. Additional thanks to Magnus Enlund for the help with the Swedish translations.

References

Kleist, J. Olaf (2017). The History of Refugee Protection: Conceptual and Methodological Challenges. Journal of Refugee Studies, 30 (2), 161–169. Lucassen, Leo (2005). The Immigrant Threat: The Integration of Old and New Migrants in Western Europe since 1850. Urbana: University of Illinois Press. Rogaly, Ben (2015). Disrupting Migration Stories: Reading Life Histories through the Lens of Mobility and Fixity. Environment and Planning D: Society and Space, 33 (3), 528–544. Vertovec, Steven (2007). Super-diversity and Its Implications. Ethnic and Racial Studies, 30 (6), 1024–1054.

– 37 – Wimmer, Andreas & Nina Glick Schiller (2002). Methodological Nationalism and Beyond: Nation–State Building, Migration and the Social Sciences. Global Networks, 2 (4), 301–334. Yalaz, Evren & Ricard Zapata-Barrero (2017). Mapping the Qualitative Migration Research in Europe. Gritim Working Paper Series, 32. The other references can be found in the bibliography.

Bibliographies used for the data collection

Domander, Minna (1993). Siirtolaisuus- ja pakolaisuustutkimus Suomessa 1980–1993. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (1999). Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla: Tutkimukset ja tilastot. Työhallinnon julkaisu 238. Helsinki: Työministeriö, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO). Etnisten suhteiden neuvottelukunta (2004). Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suo- messa 1999–2004: tutkimukset ja tilastot. Helsinki: Työministeriö. Koivukangas, Olavi & Simo Toivonen (1978). Suomen siirtolaisuuden ja maassamuuton bibliografia – A Bibliography on Finnish Emigration and Internal Migration. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Matinheikki-Kokko, Kaija & Pia Nissilä (2002). Monikulttuurisuusbibliografia 1980–2000. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, monikulttuurinen klinikka. Ojala, Heidi, Mika Harju-Seppänen & Kaisu Issakainen (2015). Muuttoliike- ja etnisyystut- kimus Suomessa 2005–2015. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Siirtolaisuusinstituutti (1984). Siirtolaisuuden ja maassamuuton tutkimus. Suomen muuttoliikkeiden pääpiirteet sekä selvitys tutkimustilanteesta ja -tarpeesta. Tutkimuksia 2. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Suni, Minna, Sirkku Latomaa & Eija Aalto (toim.) (1996). Kolmen vuosikymmenen satoa. Suomi toisena ja vieraana kielenä -alan bibliografia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus. Wahlbeck, Östen (2003). Mångkulturalism i Finland. En kritisk litteraturöversikt. Medde- landen från Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi, Ser. A, 532. Åbo: Åbo Akademi.

– 38 – Appendix 1. The most common keywords by period of publication (1970–2019) 1970–1974 1975–1979 1 Local analyses, cities, rural areas 1 Local analyses, cities, rural areas 2 Children, youth 2 Politics, political parties, political discourses, political activism 3 Education, schools, early education, learning 3 Education, schools, early education, learning 4 Language, bilingualism, multilingualism 4 Civil society, organizations, participation 5 Methodology, archives, theories 5 Language, bilingualism, multilingualism 6 Integration 6 Children, youth

1980–1984 1985–1989 1 Ethnic groups, ethnicity, ethnic relations, 1 Local analyses, cities, rural areas communities 2 Local analyses, cities, rural areas 2 Methodology, archives, theories 3 Methodology, archives, theories 3 Return migration 4 Return migration 4 Forced migration, refugees, asylum-seekers, undocumented migrants 5 Integration 5 Integration 6 Internal migration 6 Culture, cultural encounters, multiculturalism

1990–1994 1995–1999 1 Language, bilingualism, multilingualism 1 Education, schools, early education, learning 2 Education, schools, early education, learning 2 Children, youth 3 Forced migration, refugees, asylum-seekers, 3 Integration undocumented migrants 4 Culture, cultural encounters, 4 Forced migration, refugees, asylum-seekers, multiculturalism undocumented migrants 5 Children, youth 5 Language, bilingualism, multilingualism 6 Identity 6 Culture, cultural encounters, multiculturalism

2000–2004 2005–2009 1 Labor market, employment, entrepreneurship 1 Labor market, employment, entrepreneurship 2 Integration 2 Integration 3 Culture, cultural encounters, multiculturalism 3 Citizenship, nation 4 Children, youth 4 Culture, cultural encounters, multiculturalism 5 Identity 5 Children, youth 6 Education, schools, early education, learning 6 Gender, sexuality, intersectionality

2010–2014 2015–2019 1 Children, youth 1 Forced migration, refugees, asylum-seekers, undocumented migrants 2 Labor market, employment, entrepreneurship 2 Children, youth 3 Integration 3 Education, schools, early education, learning 4 Culture, cultural encounters, multiculturalism 4 Integration 5 Education, schools, early education, learning 5 Labor market, employment, entrepreneurship 6 Citizenship, nation 6 Migration governance and control

– 39 – Appendix 2. Codes used in the NVivo analysis

Aging, elderly care Family, family relationships

Attitudes, public opinion Forced migration, refugees, asylum- seekers, undocumented migrants Bibliographies, overviews Gender, sexuality, intersectionality Borders, bordering Generations, second generation Brain drain, brain gain Globalization Citizenship, nation Health, wellbeing Civil society, organizations, participation History Children, youth Housing, residential segregation, Culture, cultural encounters, regional development multiculturalism Human rights, legal system, Diaspora, networks international law

Demography Identity

Development, peace building Immigration

Economy Integration

Education, schools, early Internal migration education, learning Labor market, employment, Emigration, Finns abroad entrepreneurship

Environment, climate change Language, bilingualism, multilingualism

Ethnic groups, ethnicity, ethnic Local analyses, cities, rural areas relations, communities Marriage, couple relationships, EU, EU politics, EU integration intimate relationships

– 40 – Media, social media Racism, discrimation, hierarchies, inequality Memoirs, biographies, novels Radicalization, polarization Memory, remembering Religion Methodology, archives, theories Return migration Migration and mobility Security, securitization Migration governance and control Services Minorities, minority policy Space, spatiality Nationalism, nation-state Statistics Politics, political parties, political discourses, political activism Transnationalism

Precarity Violence, crime

Race, racialization Welfare state

– 41 – – 42 – Maahanmuutto Immigration Invandring

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (1999). Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla: Tutkimukset ja tilastot. Työhallinnon julkaisu 238. Helsinki: Työministeriö, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO). Etnisten suhteiden neuvottelukunta (2004). Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suo- messa 1999–2004: tutkimukset ja tilastot. Helsinki: Työministeriö. Grajewska, Malgorzata (2009). Polish Immigration to Finland – Statistical Survey. Siir- tolaisuus-Migration, 4, 18–21. Haikkola, Lotta-Inari, Lena Margareta Näre, Karin Alice Mikaela Creutz-Sundblom & Tii- na Sotkasiira (2017). Monimuotoinen satavuotias Suomi: muuttoliike vahvistaa hyvinvoivaa kuntaa. Inga Nyholm, Arto Haveri, Kaija Majoinen & Marianne Pekola- Sjöblom (toim.), Tulevaisuuden kunta. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 364–383. Heikkilä, Elli (2008). Border Immigration to Finland from Russia, Estonia and Sweden. International Journal of Environmental Creation 8, (2), 43–56. Jaakkola, Magdalena (1991). Suomen ulkomaalaiset: perhe, työ ja tulot. Työpoliittinen tutkimus 15. Helsinki: Työministeriö. Korkiasaari, Jouni (1993). Siirtolaisuus ja ulkomaalaistilastot. Helsinki: Tilastokeskus. Kultalahti, Olli (1996). Muuttoliike alueen kansainvälistymisen mittarina. Arto Haveri, Reija Linnamaa & Seppo Siirilä (toim.), Puheenvuoroja aluekehityksestä. Sarja A 18. Tampere: Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos, 15–32. Kyntäjä, Eve & Hill Kulu (toim.) (1998). Muuttonäkymät Venäjältä ja Baltian maista Suomeen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kyntäjä, Eve (1999). Muuttopaineet Venäjältä ja Virosta Suomeen – satua vai totta? Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Leitzinger, Antero (2018). Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1915–1945. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 89–104. Leitzinger, Antero (2008). Ulkomaalaiset Suomessa 1812–1972. Helsinki: East-West Books.

– 43 – Leitzinger, Antero (1992). Ulkomaalaiset Suomessa – johdantoa immigraatiohistori- aamme. Siirtolaisuus-Migration, 4, 27–31. Liiv, Otto (1937). Eestiläisten siirtymisestä Suomeen 1700-luvulla. Historiallinen Arkisto, 43 (2), 1–18. Martikainen, Tuomas (2009a). Maahanmuutto ja lähitulevaisuus. Diakonia, 1, 14–15. Martikainen, Tuomas, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (2013). Johdanto: Suomi muuttuu kun Suomeen muutetaan. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Hel- sinki: Gaudeamus, 13–19. Martikainen, Tuomas, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.) (2013). Muuttajat: Kan- sainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus. Nieminen, Mauri (1998). Ulkomaalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla. Kuntapuntari, 2, 24–27. Nieminen, Mauri (2004). Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä lisääntyy. Stat.fi, 3, 10–11. Nieminen, Mauri (2005). Ulkomaalaisten määrä kasvussa Suomessa. Jaakko Autio (toim.), Kymmenvuosikatsaus 2005: teemana yritystoiminta. Helsinki: Tilastokeskus, 175–180. Nieminen, Mauri (2006). Väestökehitys on maahanmuuttajien varassa. Tieto & Trendit, 6–7, 61–63. Raivio, Arvi (1955). Ulkomaiden kansalaiset vuosina 1949–1954. Tilastokatsauksia, 10, 37–39. Söderling, Ismo (1991). Muuttoliike Suomeen toistaiseksi vähäistä. Suomesta siirtolaisuuden myötä monikulttuurimaa. Työvoima 1 – teemana kansainvälistyvä työelämä, 24–26. Tilastokeskus (1996–2013). Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus. Kausijulkaisu. Helsinki: Tilas- tokeskus. Tilastokeskus (2014–). Ulkomaalaistaustainen väestö (Verkkoaineisto). Helsinki: Tilas- tokeskus. Tapio, Markku (1974). Ulkomaalaiset Suomessa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 20–22. Vuorio, Jorma (2010). Suomeen muutto. Siirtolaisuus-Migration, 1, 25–27.

– 44 – Asuminen, kaupungit ja maaseutu Housing, cities and rural areas Boende, städer och landsbygd

Aarrevaara, Timo (1993). ”Saimme kuulla, että presidentti ottaa meidät Suomeen”. Helsingissä asuvien entisen Neuvostoliiton kansalaisten käsityksiä kaupungin palveluista. Helsin- gin kaupungin tietokeskuksen keskustelualoitteita 1. Helsinki: Helsingin kaupunki. Alanen, Aku (2006). Etelä-Suomi ja rajamaakunnat vetävät venäläisiä. Tieto & Trendit, 3, 58–61. Andersson, Roger, Hanna Dhalmann, Emma Holmqvist, Timo Kauppinen, Lena Magnus- son Turner, Hans Skifter Andersen, Susanne Søholt, Mari Vaattovaara, Katja Vilkama, Saara Yousfi & Terje Wessel (eds.) (2010).Immigration, Housing and Segregation in the Nordic Welfare States. Helsinki: Helsinki University Print. Andersson, Roger, Ingar Brattbakk & Mari Vaattovaara (2017). Natives’ Opinions on Eth- nic Residential Segregation and Neighbourhood Diversity in Helsinki, Oslo and Stockholm. Housing Studies, 32 (4), 491–516. Björklund, Ilkka-Christian (2006). Muuttoliikkeen moninaiset motiivit – Helsingin kaupungin puheenvuoro. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 140–143. Davydova, Olga (2010). (Joensuun) paikallinen monikulttuurisuus maahanmuuttajan näkökulmasta. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 79–84. Dhalmann, Hanna & Katja Vilkama (2009). Ajankohtaiskatsaus maahanmuuttajien asu- miseen pääkaupunkiseudulla. Yhdenvertaisuus asumisessa -hanke: Loppuraportti. Helsinki: Sisäasianministeriö. Dhalmann, Hanna & Katja Vilkama (2009). Housing Policy and the Ethnic Mix in Helsinki, Finland: Perceptions of City Officials and Somali Immigrants. Journal of Housing and the Built Environment, 24 (4), 423–439. Dhalmann, Hanna (2011). Yhden uhka, toisen toive? Somalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Eskelä, Elina Tuulia (2015). Skilled Migrants Face Difficulties with Housing in Helsinki. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu 3, 36–43. Eskelä, Elina (2015). Housing Talent: Residential Satisfaction among Skilled Migrants in the Helsinki Metropolitan Area. Helsinki: Helsingin yliopisto. Eskelä, Elina Tuulia (2016). Immigration: A Chance to Enhance Urban Planning? Yh- dyskuntasuunnittelu, 54 (2), 16–19. Gaasholt, Øystein (1991). Some Arguments Against the Geographical Dispersion of Im- migrants. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida

– 45 – Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 131–136. Gulijeva, Asta (2003). Ingrian Immigration to Finland After 1990. A Case Study in Turku. Turku: University of Turku. Heikkilä, Elli (2002). The Immigrant Population Is Increasing and Concentrating to Ur- ban Areas. Siirtolaisuus-Migration, 1, 37. Heikkilä, Elli & Taru Järvinen (2002). History and Future Lines of Urbanization Process in Finland. Paper Presented in 42nd ERSA-Congress. 27.–31.8.2002. Dortmund, Germany. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2006a). Vulnerable Migrants and Spatialities in a Global Context. Siirto- laisuus-Migration, 3, 23. Heikkilä, Elli (2007). Urbanization in the 21st Century. Siirtolaisuus-Migration, 4, 35. Heikkilä, Elli, Maria Pikkarainen & Sirkku Wilkman (2008). Poliisi ja maahanmuuttajat Turussa tänään. Arno Tanner (toim.), Poliisi ja maahanmuuttajat – Kohti kotoutumista edistävää vuorovaikutusta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja, 67. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu, 120–141. Heikkilä, Elli & Helena Kaskinoro (2009). Differential Urbanization Trends in Europe: the European case. H.S. Geyer (ed.), International Handbook of Urban Policy: Volume 2. Issues in the Developed World. Cheltenham: Edward Elgar Publishing Limited, 25–45. Helsingin kaupungin tietokeskus (2000). Ulkomaalaisten elämää Helsingissä. Tilastoja 22. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin kaupunki (1950). Helsingin kaupungin historia, II osa. Siirtolaisuus, 34, 123 ja 474–476. Helsinki: Helsingin kaupunki. Hirstiö-Snellman, Paula (1994). Maahanmuuttajat Helsingin seudulla. Islamilaisista maista ja entisestä Neuvostoliitosta muuttaneiden selviytyminen. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 9. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Hornborg, Eirik (1950, 1950, 1951, 1956, 1962). Helsingin kaupungin historia. Vierasmaa- laista syntyperää olevaa väestöä koskevaa tietoaineistoa: Osa II, 478–493. Osa III:1, 452–458. Osa III:2, 23–33, 438–439. Osa IV:2, 31–40, 92. Osa V:1, 163–170. Helsinki: Helsingin kaupunki. Huttunen, Laura & Marko Juntunen (2018). Suburban Encounters: Super-Diversity, Di- asporic Relationality and Everyday Practices in the Nordic Context. Journal of Ethnic and Migration Studies, 66–79. Häkkinen, Anne & Markku Mattila (2011). Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajat. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Iltanen, Jussi (1996). Tilastot valaisevat Suomen kaupunkien maaseutuistumista. Terra, 108 (4), 224–232. Ilmarinen, Katja, Timo Kauppinen, Sakari Karvonen (2018). Tilaa vai saavutettavuutta – asuinolojen alueellinen vaihtelu. Suomen sosiaalinen tila 2/2018. Tutkimuksesta tiiviisti, 15/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

– 46 – Ilmarinen, Katja, Timo Kauppinen & Sakari Karvonen (2019). Asuinolot ja niiden alueellinen vaihtelu. Laura Kestilä & Sakari Karvonen (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jauhiainen, Jussi & Katri Suorsa (toim.) (2005). Kansainvälistyvä Oulu – monikulttuurinen Oulu? Nordia Tietonantoja 1. Oulu: Pohjois-Suomen maantieteellinen seura & Oulun yliopiston maantieteen laitos. Joronen, Tuula (2005a). Maahanmuuttajien palvelut pääkaupunkiseudulla. Tuula Joro- nen (toim.), Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 47–87. Joronen, Tuula (toim.) (2005b). Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Joronen, Tuula (2005c). Yhteenveto tuloksista: Pääkaupunkiseutu Suomen monikulttuu- risuuslaboratoriona. Tuula Joronen (toim.), Maahanmuuttajien elinolot pääkaupun- kiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 159–166. Juntto, Anneli (2005). Maahanmuuttajien asuminen – integroitumista vai segregoi- tumista? Seppo Paananen (toim.). Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 43–58. Juntunen, Marko (2019). Iraqi Diaspora and Public Space in a Multicultural Suburb in Finland. Tuomas Martikainen, & José Mapril (eds.), Muslims in the Margins of Europe. Leiden: Brill. Järvinen, Mervi (2002). Kainuun seutukunnan maahanmuuttajien toimintakeskus: esiselvi- tyshankkeen lisäraportti. Kajaani: Kajaanin kaupunki. Kanervo, Pirkko (2018). Sodanjälkeisestä asutustoiminnasta tuli suuri maareformi. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 123–145. Katisko, Marja (2013). Maahanmuuttajien asunnottomuus metropolialueella. Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (toim.), Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuu- teen ja asumispalveluihin. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A. Tutkimuk- sia 39. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 111–130. Katisko, Marja (2015). Homelessness among Immigrant Youth: Transitions between In- clusion and Exclusion. European Journal of Homelessness, 9 (1), 61–76. Katisko, Marja (2015). Maahanmuuttajien asunnottomuus. Yhteiset Lapsemme, 3, 16–19. Katisko, Marja (2016). Koditta kotoutujat – Tutkimus maahanmuuttajataustaisista nuorista metropolialueella. Maija Jäppinen, Anna Metteri, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.), Kansainvälinen sosiaalityö: Käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2016. Tallinna: United Press Global, 187–202. Kauko, Outi & Hannele Forsberg (2017). Housing Pathways, not Belonging and Sense of Home as Described by Unaccompanied Minors. Nordic Social Work Research, 8 (3), 210–221.

– 47 – Kauppinen, Timo & Maria Vaalavuo (2017). Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen syn- nyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla. URMI Kaupunkianalyysi I. Kauppinen, Timo & Katja Vilkama (2017). Entry to Homeownership among Immigrants in the Helsinki Metropolitan Area. Helsinki Quarterly, 1, 60–67. Kauppinen Timo & Maarten van Ham (2019). Unravelling the Demographic Dynamics of Ethnic Residential Segregation. Population, Space and Place, 25 (2). Kepsu, Kaisa, Mari Vaattovaara, Venla Bernelius & Elina Eskelä (2009). Helsinki: An At- tractive Metropolitan Region for Creative Knowledge Workers? The View of Trans- national Migrants. ACRE report, 8.5. Amsterdam: AMIDSt. Komulainen, Sirkka (2012). White Flight in Finland? A Qualitative Study into Finnish- born Families Housing and School Choices in Turku. Finnish Yearbook of Population Research, 47, 51–64. Kortteinen, Matti & Mari Vaattovaara (2015). Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka, 80 (6), 562–574. Koskensalo, Heini (2000). Monta kaupunkia – yhteinen tulevaisuus: syrjäytymisen ja segregaation ehkäiseminen ja lieventäminen Helsingin seudulla. Helsinki: Uudenmaan liitto. Kotkas, Toomas (2017). Vapaa liikkuvuus ja asumisperusteinen sosiaaliturva. Miten Suo- men asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on muuttunut EU-jäsenyyden aikana? Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla: Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: KELA, 56–73. Kärjä, Antti-Ville (2015). Maahanmuutto, musiikki ja Helsinki. Musiikkia! 160–167. Kärkkäinen, Sirkka-Liisa & Anna Mikkonen (2003). Homeless Immigrants in Finland: Na- tional Report 2002. European Observatory on Homelessnes. Themes from Finland 2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Lappi, Tiina-Riitta & Pia Olsson (2018). Encounters and Avoidances in Suburban Spaces: Experiencing Cultural and Social Diversity in a Multicultural City. Ethnologia Scan- dinavica, 48, 139–152. Lehtovaara, Ellen (1936). Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vuoden 1827 palon ja itämaisen sodan välisenä aikana. Turun Historiallinen Arkisto V. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 58–86. Leppänen, Anne-Mari (2009). Sipuli, selleri ja suolaheinä. Kaupunkiviljely Turun kaupungissa ja uussuomalaisten näkemykset palstaviljelystä. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 55. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Leppänen, Anne (2010). Maahanmuuttajat kaupunkiviljelijöinä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 29–35. Manninen, Asta (2017). Metropolien merkitys kasvaa: miten pärjää Helsinki? Tieto & trendit, 2, 27–34. Martikainen, Tuomas (1996). Moniarvoinen Turku. Käsikirja uskonnollisista, maailman- katsomuksellisista ja etnisistä yhteisöistä. Religionsvetenskapliga skrifter 32. Turku: Åbo Akademi.

– 48 – Martikainen, Tuomas (1998). Turun uskonnollinen kenttä. Toni Mäki (toim.), Uskonto- tieteen opinnäytteitä. Turku: Turun yliopisto, 91–107. Martikainen, Tuomas (2000). Globalization and the Religious Field in Turku. Jeffrey Kaplan (ed.), Beyond the Mainstream: The Emergence of Religious Pluralism in Finland. Helsinki: Finnish Literature Society, 201–222. Martikainen, Tuomas (2000). Muslim Groups in Turku. Journal of Muslim Minority Affairs, 20 (2), 329–345. Martikainen, Tuomas (2002). Uskonto kaupunkimaisemassa. Lena Marander-Eklund, Maria Leppäkari, Monica Nerdrum, Lisen Sundqvist & Göran Torrkulla (toim.), Kul- turell miljö, natursyn och symboliskt landskap – några aspekter på kulturmiljöstudier. Religionsvetenskapliga skrifter 55. Åbo: Åbo Akademi, 65–85. Martikainen, Tuomas (2004). Immigrant Religions in Local Society: Historical and Contem- porary Perspectives in the City of Turku. Åbo: Åbo Akademi University Press. Martikainen, Tuomas (2009b). Religious Diversity beyond the Cosmopolis: Immigration and the Religious Field in the City of Turku, Finland. Religion, 39 (2), 176–181. Maununaho, Karja (2016). Political, Practical and Architectural Notions of the Concept of the Right to the City in Neighbourhood Regeneration. Nordic Journal of Migra- tion Research, 6 (1), 58–64. Mikkola, Kati (2017). Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuolis- kon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta. Riitta Niskanen (toim.), 100 askelta Lahdessa. Lahden historiallisen museon julkaisuja, 10. Lahti: Lahden kaupunginmuseo, 185–213. Munter, Arja (2005). Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat tilastoissa. Tuula Joronen (toim.). Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 11–23. Myrskylä, Pekka (2004). Työn ja asumisen eriytyminen jatkuu. Hyvinvointikatsaus, 3, 32–7. Myrskylä, Pekka (2012). Maahanmuutto ja nuorten syrjäytymisriskit pääkaupunkiseu- dulla. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 2, 14–22. Neriman, Altake (2011). Maahanmuuttajat suurkaupunkeihin. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 119–120. Nieminen, Mauri (1982). Kaupunkiseudun muuttoliikkeen uudet piirteet. Johdanto. Ola- vi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 97–107. Oikarinen-Jabai, Helena (2010). ”Minun Helsinkini” – Maahanmuuttajataustaisten nuorten näkemyksiä kotikaupungistaan. Nuorisotutkimus, 28 (4), 63–67. Oikarinen-Jabai, Helena (toim.) (2012). Mun stadi. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Oikarinen-Jabai, Helena (2013). Kuvakulmia Helsinkiin ja Suomeen somalinuorten silmin. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 197–214.

– 49 – Open Society Foundations (2014). Somalit Helsingissä. Somalit Euroopan kaupungeissa. At Home in Europe. New York, NY: Open Society Foundations. Paaso, Jukka & Karoliina Kokko (2004). Maahanmuuttajien asuminen – lähiöuudistuk- sen uusin haaste. Siirtolaisuus-Migration, 2, 23–30. Parkkali, Sari (2008). Valikoiva muuttoliike Turussa 2000-luvun alussa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 35. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Penninx, Rinus (2001). Migration and the City: Social Cohesion and Integration Policies. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–12. Perkinen, Mervi (1997). Helsingin ulkomaalaispoliittinen ohjelma arvioinnin kohteena. Harry Schulman & Vesa Kanninen (toim.), Sovussa vai syrjässä? Ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin. Tutkimuksia 12. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 109–121. Rasinkangas, Jarkko (2010). Turkulaisen maahanmuuttajien asuminen – näkökulmia etniseen segregaatioon. Ervasti, Heikki, Susan Kuivalainen & Leo Nyqvist (toim.), Köyhyys, tulonjako ja eriarvoisuus: juhlakirja Veli-Matti Ritakallion täyttäessä 50 vuotta 21.10.2010. Tutkimuksia. Turku: Turun yliopisto. Rasinkangas, Jarkko (2013). Maahanmuuttajien asuminen ja alueellinen sijoittuminen. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansain- välinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 123–140. Rasinkangas, Jarkko (2013). Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla – Tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti. Rasinkangas, Jarkko (2014). Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Tutki- muskatsauksia, 3. Turku: Turun kaupunki. Rastas, Merja (2002). Maahanmuuttajien asunnottomuus Helsingissä. Suomen ympäristö 582. Helsinki: Ympäristöministeriö. Saartenoja, Antti, Maarit Träsk, Sami Tantarimäki & Markku Mattila (2009). Maaseudun maahanmuuttajat: Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla. Ruralia-instituutti, raportteja 41. Seinäjoki: Helsin- gin yliopisto, Ruralia-instituutti. Saartenoja, Antti (2011). Pelastaako maaseutu maahanmuuttajan vai maahanmuuttaja maaseudun? Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 61–67. Saikkonen, Paula, Katri Hannikainen, Timo Kauppinen, Jarkko Rasinkangas & Maria Vaalavuo (2018). Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla. Raportti 2/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Savaspuro, Timo (1982). Pääkaupunkiseudun muuttoliike. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 107–116.

– 50 – Skifter, Andersen Hans & Timo Kauppinen (2019). Housing Preferences and Choices of Ethnic Minorities. Hans Skifter Andersen (ed.), Ethnic Spatial Segregation in European Cities. Routledge Studies in Urbanism and the City. Abingdon; New York: Routledge. Sotkasiira, Tiina (2016). Onko syrjäseutujen tulevaisuus maahanmuuttajien käsissä? Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 33–42. Sotkasiira, Tiina (2016). Maahanmuuttajanuoret – suomalaisen syrjäseudun toiveiden tynnyri? Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä: Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 185. Hel- sinki: Nuorisotutkimus, 181–196. Sotkasiira, Tiina (2018). Lähtemisen pakot ja mahdollisuudet syrjäseuduilla: pakolaistaustaisten nuorten asuinpaikkavalinnat viranomaispuheen kohteena. Nuoriso- tutkimus, 36 (3), 5–22. Säävälä, Minna, Mika Raunio & Sari Hammar-Suurati (2010). Kohti tulevaisuuden kau- punkiyhteisöä? Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat Helsingin, Joensuun ja Tampereen kaupunkien strategioissa. Alue ja ympäristö, 39 (1), 40–54. Söderling, Ismo (2015). Turun kaupungin maahanmuuton tulevaisuus vuoteen 2030 mennessä: omavarais- ja muuttoliikemalleihin perustuva tarkastelu. Siirtolaisuus- Migration, 42 (1), 26–35. Tammaru, Tiit, Maarten van Ham, Heleen Janssen, Szymon Marcinczak & Raivo Aunap (2019). Relationship between Income Inequality and Residential Segregation between Socioeconomic Groups. Regional Studies. Tiilikainen, Marja, Abdirashid Abdi Ismail & Elina Tuusa (2013). Somalis in Helsinki. New York: Open Society Foundations. Tiilikainen, Marja (2016). Lukijalle. Somalit Euroopassa: Pääkaupunkiseutu eurooppalaisten kaupunkien vertailussa. Open Society Foundations (OSF), 10–11. Tiilikainen, Marja (2016). Somalit Euroopassa: Pääkaupunkiseutu eurooppalaisten kaupunkien vertailussa. London: Open Society Foundations (OSF). Vaalavuo, Maria, Maarten van Ham & Timo Kauppinen (2017). Income Change and Mo- ving to a Better Neighbourhood – an Enquiry into Ethnic Differences in Finland. IZA Discussion Paper, 11076. Vaalavuo, Maria & Timo Kauppinen (2018). Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? URMI Kaupunkianalyysi IV, 25.1.2018. Vaalavuo, Maria, Maarten van Ham, Timo Kauppinen (2019). Income Mobility and Mov- ing to a Better Neighbourhood – an Enquiry into Ethnic Differences in Finland. European Sociological Review, 35 (4), 538–551. Vaalavuo, Maria & Timo Kauppinen (2019). Maahanmuuttajien tulot ja omistusasuminen. URMI Kaupunkianalyysi VI, 13.5.2019.

– 51 – Vaattovaara, Mari (2007). Suuri muutto – uusi muutto, katsaus kaupunkiseutujen rakenteelliseen kehitykseen. Suomen asuntoliitto (toim.), Asumistaso: Muuttuvat asunto- ja kiinteistömarkkinat 2006–2007. Helsinki: Suomen asuntoliitto, 31–35. Vaattovaara, Mari & Venla Bernelius (2010). Alueellinen eriytyminen Helsingin metropolialueella. Matti Rimpelä & Venla Bernelius (toim.), Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Geotieteiden ja maantieteen laitoksen julkaisuja B1. Helsinki: Yliopistopaino, 13–18. Vaattovaara, Mari, Katja Vilkama, Saara Yousfi, Hanna Dhalmann & Timo Kauppinen (2010). Contextualising Ethnic Residential Segregation in Finland: Migration Flows, Policies and Settlement Patterns. Roger Andersson, Hanna Dhalmann, Emma Hol- mqvist, Timo Kauppinen, Lena Magnusson Turner, Hans Skifter Andersen, Susanne Söholt, Mari Vaattovaara, Katja Vilkama, Terje Wessel & Saara Yousfi (eds.),Immigra - tion, Housing and Segregation in the Nordic Welfare States. Department of Geoscienses and Geography C2. Helsinki: Helsingin yliopisto. Vaattovaara, Mari & Matti Kortteinen (2012). Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Talous & yhteiskunta, 40 (3), 60–66. Vaattovaara, Mari, Robert Andersson & Ingar Brattbakk (2017). Natives’ Opinions on Ethnic Residential Segregation and Neighbourhood Diversity in Helsinki, Oslo and Stockholm. Housing Studies, 32 (4), 491–516. Vilkama, Katja (2008). Maahanmuuttajataustainen väestö Helsingissä. Kasvu alueittain 1992–2007: Tietolaatikko 1. Venla Bernelius (toim.), Lähi(ö)koulu: Helsingin koulut ja kaupunginosat EU:n Urban II -ohjelman kouluhankkeissa. Tutkimuksia 3. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 20–21. Vilkama, Katja (2010). Kaupungin laidalla. Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten alueellinen eriytyminen Helsingissä. Terra, 122 (4), 183–200. Vilkama, Katja (2011a). Moving in or Moving out? Development of Residential Concen- trations of Immigrants in Helsinki. Frank Eckardt & John Eade (eds.), The Ethnically Diverse City. Berlin: Berliner Wissenschafts-Verlag, 421–444. Vilkama, Katja (2011b). Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupun- kiseudulla. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Vilkama, Katja (2012). Kantaväestön ja maahanmuuttajien alueellinen eriytyminen pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun suunnat, 3, 8–10. Vilkama, Katja (2012). Maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen kaupunkiseuduilla: politiikan tavoitteet ja haasteet. Oikeus, 2, 295–298. Vilkama, Katja (2012). Muuttoliikkeen vaikutus kaupunginosien etniseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Siirtolaisuus-Migration, 4, 12–24. Vilkama, Katja (2012). Socio-economic and ethnic Differentiation of Neighbourhoods in Helsinki. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 4, 24–31.

– 52 – Vilkama, Katja, Mari Vaattovaara & Hanna Dhalmann (2013). Kantaväestön pakoa? Mik- si maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka, 78 (5), 485–497. Virtanen, Hanna & Katja Vilkama (2008). Somalien asuminen pääkaupunkiseudulla: suurperheiden arki suomalaisissa lähiöissä. Tuomas Martikainen, Tuula Saka- ranahno & Marko Juntunen (toim.), Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 132–156. Wessel, Terje, Roger Andersson, Timo Kauppinen & Andersen Hans Skifter (2017). Spatial Integration of Immigrants in Nordic Cities: the Relevance of Spatial Assimilation Theory in a Welfare State Context. Urban Affairs Review, 53(5), 812–842.

Diaspora, globalisaatio ja kehitys Diaspora, globalization and development Diaspora, globalisering och utveckling

Abdile, Mahdi & Päivi Pirkkalainen (2011). Homeland Perception and Recognition of the Diaspora Engagement: The Case of the Somali Diaspora. Nordic Journal of African Studies, 20 (1), 48–70. Alinia, Minoo, Östen Wahlbeck, Barzoo Eliassi & Khalid Khayati (2014). The Kurdish Dias- pora: Transnational Ties, Home and Politics of Belonging. Nordic Journal of Migra- tion Research, 4 (2), 53–56. Alinia, Minoo, Östen Wahlbeck, Barzoo Eliassi & Khalid Khayati (toim.) (2014). The Kurdish Diaspora: Transnational Ties, Home, and Politics of Belonging. Warsaw: De Gruyter Open. Alitolppa-Niitamo, Anne & Abdullahi Ali (2001). Somalidiaspora Suomessa: muutoksia, haasteita ja haaveita. Annika Forsander, Elina Ekholm, Petri Hautaniemi, Abdullahi Ali, Anne Alitolppa-Niitamo, Eve Kyntäjä & Nguyen Quoc Cuong (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 134–147. Allsop, Judith, Ivy Lynn Bourgeault, Thomas Le Bianic, Kathryn Jones & Sirpa Wrede (2009). Encountering Globalization: Professional Groups in an International Context. Cur- rent Sociology 57 (4), 487–510. Al-Sharmani, Mulki Mohamed & Cindy Horst (2016). Marginal Actors? Diaspora Somalis Negotiate Their Citizenship. Pirkkaliisa Ahponen, Päivi Harinen, and Ville-Samuli Haverinen (toim.), Dislocations of Civic Cultural Borders: Methodological Nationalism, Transnational Reality, and Cosmopolitan Dreams. Cham: Springer, 107–122.

– 53 – Andersson, Kerstin B. (2019). Digital Diaspora: An Overview of the Research Areas of Mi- gration and New Media through a Narrative Literature Review. Human Technology 15 (2), 142–180. Armila, Päivi (2016). Katse eteenpäin: Diaspora poliittisen osallistumisen tilana. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira, Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 49–60. Armila, Päivi, Tiina Sotkasiira, Ville-Samuli Haverinen (toim.) (2016). Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Armila Päivi, Marko Kananen & Tiina Sotkasiira (2017). Diaspora as a Multilevel Political Space for Young Somalis. Oinas Elina, Henri Onodera & Leena Suurpää Leena (eds.), Whats Politics? Youth and Political Engagement in Africa. Youth in a Globalized World, 6. Boston: Brill, 300–316. Armila, Päivi, Marko Kananen & Yasemin Kontkanen (eds.) (2018). The Contexts of Diaspora Citizenship: Somali Communities in Finland and in the United States. Cham: Springer. Armila, Päivi & Yasemin Kontkanen (2018). Diaspora Citizenship: Silenced, Stigmatized, Outlying and Campaigning. Päivi Armila, Marko Kananen & Yasemin Kontkanen (eds.), The Contexts of Diaspora Citizenship: Somali Communities in Finland and in the United States. Cham: Springer, 151–165. Attila Melegh, Elena Kondratieva, Perttu Salmenhaara, Annika Forsander, Laszlo Hablic- sek & Adrienn Hegyesi (2005). Globalisation, Ethnicity and International Migration: The Comparison of Finland, Hungary and Russia. Demografia, 48 (English edition), 123–167. Baser, Bahar, Ann-Catrin Emanuelsson & Mari Toivanen (2015). In/visible Spaces and Tactics of Transnational Engagement: A Multidimensional Approach to the Kurd- ish Diaspora. Special Issue, Kurdish Studies Journal, 3 (2), 128–150. Baser, Bahar & Mari Toivanen (2018). Diasporas Building peace: Reflections from the Mid- dle Eastern Diasporas. Robin Cohen & Carolin Fischer (eds.), Routledge Handbook of Di- aspora Studies. Routledge International Handbooks. Abingdon: Routledge, 345–353. Baser, Bahar & Mari Toivanen (2019). Diasporic Homecomings to the Kurdistan Region of Iraq: Pre- and Post-return Experiences Shaping Motivations to Re-Return. Eth- nicities, 19 (5), 901–924. Baser, Bahar, Idris Ahmedi & Mari Toivanen (2017). The Transnational Activism of the Kurdish Diaspora and the Swedish Approach to the Kurdish Question. Bahar Baser & Paul T. Levin (eds.), Migration from Turkey to Sweden: Integration, Belonging and Transnational Community London: I.B. Tauris, 228–260. Baser, Bahar & Mari Toivanen (2018). Diasporas and Peace-making: Reflections from Middle East Experience. Carolin Fischer & Robin Cohen (eds.), Routledge Handbook of Diaspora Studies. London: Routledge, 40–49. Bauman, Zygmunt (2016). Living in an Age of Migration and Diasporas. Pirkkoliisa Ahpo- nen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Bor-

– 54 – derlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 21–32. Benjamin, Saija & Arniika Kuusisto (2016). ”On se ihan ok muuttaa... Vaikka sä oletkin aina se uusi tyttö”. Kansainvälisyys oletusasetuksena elämässä. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 79–90. Davydova-Minguet, Olga (2014). Diaspora käytännön kategoriana. Idäntutkimus, 20 (4), 44–62. Elo, Maria & Arla Juntunen (2015). Securitization and Diaspora Networks: Perceptions on Their Evolving Socioeconomic Role and Impact. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recogni- tion: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 58–74. Filio, Degni (1996). Development and Migration Movements in Africa. Siirtolaisuus- Migration, 4, 22–25. Habti, Driss (2014). The Religious Aspects of Diasporic Experience of Muslims in Europe within the Crisis of Multiculturalism. Policy Futures in Education, 12 (1), 149–162. Harinen, Päivi, Ville-Samuli Haverinen, Marko Kananen & Jussi Ronkainen (2013). Con- texts of Diaspora Citizenship: Citizenship and Civic Integration of Somalis in Fin- land and the United States. Bildhaan: An International Journal of Somali Studies, 13 (8), 80–101. Heikkilä, Elli (2008). Suomi ja Ruotsi globalisaation aikakaudella. Siirtolaisuus-Migration, 4, 29. Heith, Anne (2018). The African Diaspora, Migration and Writing: Johannes Anyuru’s En civilisation utan båtar. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society, 141–165. Hirvi, Laura (2009). Conference report: Diasporas, Migration and Identities: Crossing Boundaries, New Directions. Excerpts from the CRONEM Conference, 11.–12.6.2009. University of Surrey, UK. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 4 (2), 68–69. Hirvi, Laura, Knut Axel Jacobsen, Kristina Myrvold & Ravinder Kaur (2012). Contesting and Confirming Religious Authority in the Diaspora: Transnational Communica- tion and the Dasam Granth Controversy in the Nordic Countries. Kristina Myrvold & Knut Axel Jacobsen (eds.), Sikhs across Borders: Transnational Practices of European Sikhs. London: Continuum, 232–250. Horst, Cindy, Rojan Tordhol Ezzati, Matteo Guglielmo, Petra Mezzetti, Päivi Pirkkalainen, Valeria Saggiomo, Giulia Sinatti & Andrea Warnecke (2010). Participation of Diaspo- ras in Peacebuilding and Development. A Handbook for Practitioners and Policymakers. PRIO Report, 2. Oslo: The Peace Research Institute Oslo. Huttunen, Laura (2006). Bosnialainen diaspora ja transnationaali eletty tila. Tuomas Martikainen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

– 55 – Huttunen, Laura (2007). Between “the World” and a Pear Tree: Memory and Belonging in Bosnian Diaspora. Minna Ruckenstein & Marie-Louise Karttunen (eds.), On Foreign Ground: Moving between Countries and Categories. Studia Fennica Anthropologica. Helsinki: Finnish Literature Society. Huttunen, Laura (2008). The Notion of Home for hesitant Bosnian Diapora in Finland. Renata Jambrešić Kirin & Sandra Prlenda (eds.), Rethinking North and South in Post- coloniality: Proceedings of the Post-Graduate Course. Zagreb: Institut za etnologiju I folkloristicu. Huttunen, Laura (2009). Historical Legacies and Neo-colonial Forms of Power? A Postco- lonial Reading of the Bosnian Diaspora. Sari Irni, Suvi Keskinen, Diana Mulinari & Salla Tuori (eds.), Complying with Colonialism. Gender, ’Race’ and Ethnicity in the Nordic Region. Aldershot: Ashgate. Huttunen, Laura (2009). Undoing and Redoing Homes: The Bosnian War and Diasporic Home-making. Kirsi Saarikangas & Hanna Johansson (eds.), Homes in Transforma- tion: Dwelling, Moving, Belonging. Helsinki: Finnish Literature Society. Huttunen, Laura (2009). Voicing the Diaspora? Refugees, Researchers and Policy Makers in the Bosnian Diaspora. Renata Jambrešić Kirin & Sandra Prlenda (eds.), Voicing Feminist Conncerns. Zagreb: Institut za etnologiju I folkloristicu. Huttunen, Laura (2016). Protective Barriers and Entrapping Walls: Perceptions of Borders in the Post-Yugoslav Bosnian Diaspora. Journal of Borderland Studies, 32 (3), 345–359. Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Mähönen, Sirkku Varjonen, Linda Arnold, Anu Yijälä & Katrina Jurva (2013). Two Perspectives on Diaspora Migrant Identities: The Case of Ingrian Finns. Eugene Tartakovsky (eds.), Immigration: Policies, Challenges and Impact. Hauppauge: Nova Science Publishers, 255–273. Juntunen, Marko & Laura Huttunen (2018). Suburban Encounters: Super-Diversity, Di- asporic Relationality and Everyday Practices. Journal of Ethnic and Migration Stud- ies, 66–79. Juntunen, Marko (2019). Iraqi Diaspora and Public Space in a Multicultural Suburb in Finland. Tuomas Martikainen, & José Mapril (eds.), Muslims in the Margins of Europe. Leiden: Brill. Kananen Marko, Jussi Ronkainen, Ville-Samuli Haverinen & Päivi Harinen (2013). Dias- pora Citizenship: Somali Communities in Finland and in the U.S. New York: American Sociological Association. Mezzetti, Petra, Valeria Saggiomo, Päivi Pirkkalainen, Giulia Sinatti, Rojan Ezzatti, Cindy Horst & Matteo Guglielmo (2010). Diasporas as Partners in Conflict Resolution and Peacebuilding. DIASPEACE policy paper. The Hague: African Diaspora Policy Centre. Mezzetti, Petra, Valeria Saggiomo, Päivi Pirkkalainen & Matteo Guglielmo (2010). Engage- ment Dynamics between Diasporas and Settlement Country Institutions: Somalis in Italy and Finland. DIASPEACE working paper No 6. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Diaspeace Project.

– 56 – Mezzetti, Petra, Valeria Saggiomo & Päivi Pirkkalainen (2014). Interaction between So- mali Organizations and Italian and Finnish Development Actors. Liisa Laakso & Petri Hautaniemi (eds.), Diasporas, Development and Peacemaking in the Horn of Africa. London: Zed Books, 165–189. Olsson, Erik, Catarina Lundqvist, Annika Rabo, Lena Sawyer, Östen Ragnar Wahlbeck & Lisa Åkesson (red.) (2007). Transnationella rum – diaspora, migration och gränsöver- skridande relationer. Umeå: Boréa. Peltola, Marja (2008). Nuoret välittäjät. Maahanmuuttajanuorten käsityksiä kehitysyh- teistyöstä ja kehitysyhteistyöjärjestöistä. Tiina Salmio (toim.), Tietoa, kokemuksia, elämyksiä. Lasten ja nuorten osallistuminen kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaan. Helsinki: Plan Suomi Säätiö, 83–101. Peltonen, Selene (2005). Somalinuorten kulttuurisen identiteetin muotoutuminen diasporassa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 10. Turku: Siirtolaisuus- instituutti. Pirkkalainen, Päivi (2007). Somalia sydämessä. Kehitys–Utveckling, 1, 56–57. Pirkkalainen, Päivi & Mahdi Abdile (2009). The Diaspora – Conflict – Peace – Nexus: A Lit- erature Review. Diaspeace Working Paper No. 1. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Pirkkalainen, Päivi (2009). The Finland Based Somali Diaspora – Associations and Their Involvement in Co-Development. Thomas Lothar Weiss (ed.), Migration for Develop- ment in the Horn of Africa: Health Expertise from the Somali Diaspora in Finland. Hel- sinki: International Organization for Migration, Regional Office for the Nordic and Baltic States, and the European Neighbourhood countries (East). Pirkkalainen, Päivi (2010). Somali Organisations in Finland. Andrea Warnecke (ed.), Di- aspora and Peace: A Comparative Assessment of Somali and Ethiopian Communities in Europe. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 43–51. Pirkkalainen, Päivi, Matteo Guglielmo, Petra Mezzetti, Awil Mohamoud, Antony Otieno Ongayo, Clara Schmitz-Pranghe, Andrea Warnecke & Giulia Sinatti (2010). Key Crite- ria of “Good Practice” for Constructive Engagement in Peacebuilding. ADPC/DIASPEACE discussion paper. The Hague: African Diaspora Policy Centre. Pirkkalainen, Päivi (2010). Somali Organisations in Finland. Andrea Warnecke (eds.), Diaspora and Peace: a Comparative Assessment of Somali and Ethiopian Communities in Europe. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 43–51. Pirkkalainen, Päivi (2011). Rahalähetyksiä, Rakennuksia ja Rauhaa? Diasporan monet kasvot Somalimaassa. Afrikan Sarvi, 2. Pirkkalainen, Päivi, Petra Mezzetti & Matteo Guglielmo (2013). Somali Associations’ Tra- jectories in Italy and in Finland: Leaders Building Trust and Finding Legitimisation. Journal of Ethnic and Migration Studies, 39 (7), 1261–1279. Pirkkalainen, Päivi (2013). Transnational Responsibilities and Multi-Sited Strategies. Vol- untary Associations of Somali Diaspora in Finland. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Pirkkalainen, Päivi (2014). Finnish Somali Associations Doing Development. Afrikan Sarvi, 2.

– 57 – Pirkkalainen, Päivi (2015). The Role of the Diaspora in the Civil Society Development of Somalia/Somaliland: Reflections on the Finland-based Somali Diaspora. Journal für Entwicklungspolitik, 31 (1), 83–99. Pirkkalainen, Päivi (2016). Suomen somalialaisyhdistykset ylirajaisina kansalaisyhteis- kuntatoimijoina. Armila Päivi, Sotkasiira Tiina, Haverinen Ville-Samuli (toim.) Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 44–48. Pitkänen, Pirkko & Tuomas Takala (2012). Using Transnational Lenses to Analyse In- terconnections between Migration, Education and Development. Migration and Development, 1 (2), 229–243. Pitkänen, Pirkko, Tomoko Hayakawa, Kerstin Schmidt, Mustafa Aksakal & S. Irudaya Rajan (eds.) (2019). Temporary Migration, Transformation and Development: Evidence from Europe and Asia. London: Routledge India. Povrzanović Frykman, Maja (ed.) (2001). Beyond Integration: Challenges of Belonging in Diaspora and Exile. Lund: Nordic Academic Press. Pyykkönen, Miikka (2007a). Järjestäytyvät diasporat. Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Rainio, Minna (2015). Globalisaation varjoisat huoneet: kuulumisen ja ulossulkemisen tilat rajanylityksiä käsittelevissä liikkuvan kuvan installaatioissa. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Rastas, Anna & Jarkko Päivärinta (2010). Vastapuhetta afrikkalaisten diasporasta Suomes- sa. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 45–63. Rastas, Anna (2011). Writing Our Future History Together. Applying Participatory Methods in Research on African Diaspora in Finland. Sabrina Brancato (ed.), Afroeuropean Configurations: Readings and Projects. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 98–120. Rastas, Anna (2013a). Alille, Ainolle, Fatimalle ja Villelle. Suomalainen lapsilukija afrikkalaisten diasporasta. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 83–114. Rastas, Anna (2014). Talking Back: Voices from the African diaspora in Finland. Michael McEachrane (ed.), Afro-Nordic Landscapes: Equality and Race in Northern Europe. New York: Routledge, 187–207. Rastas, Anna & Elina Seye (2016). Music as a site for Africanness and Diaspora Cultures: African Musicians in the White Landscape of Finland. African and Black Diaspora: An International Journal, 9 (1), 82–95. Rastas, Anna & Karina Nikunen (guest editors) 2019. Contemporary African and Black Diasporic Spaces in Europe. Special issue, Open Cultural Studies, 3 (1), 207 – 401. Available: https://www.degruyter.com/page/1599 Rastas, Anna & Kaarina Nikunen (2019). Introduction: Contemporary African and Black Diasporic Spaces in Europe. Open Cultural Studies, 3, 207–218.

– 58 – Rastas, Anna (2019). Involving Diaspora Communities through Action Research. A Col- laborative Museum Exhibition on the African Presence in Finland. Felipe Espinoza Garrido, Caroline Koegler, Deborah Nyangulu & Mark U. Stein (eds.), Locating African European Studies: Interventions, Intersections, Conversations. New York: Routledge, 79–91. Repo, Helka (2011). Siirtolaiset mukaan kehitysyhteistyöhön. Siirtolaisuus-Migration, 2, 35–39. Salojärvi, Virpi (2017). The Media Use of Diaspora in a Conflict Situation: A Case Study of Venezuelans in Finland. Ola Ogunyemi (ed.), Media, Diaspora and Conflict. Cham: Palgrave Macmillan. Sirkeci, Ibrahim & Ahmet Icduygu (2001). 75 Years of Turkish Diaspora: A Republican Family on the Move. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–10. Sotkasiira, Tiina (2019). Negotiating Identity in Scandinavia: Women, Migration, and the Diaspora. Journal of Borderlands Studies, 34 (1), 147–148. Tanner, Arno (2005). Limitations to Win-win-win in Global Labor Migration: Acute Emi- gration, Migrant Return and Money Remittances in Developing Country Develop- ment. Yearbook of Population Research in Finland, 41, 97–116. Tiilikainen, Marja (2000). Somalinaiset diasporassa. Naistutkimus – kvinnoforskning, 4, 62–66. Tiilikainen, Marja (2006). Diaspora ja Somalimaan jälleenrakennus: ketkä palaavat. Ydin: rauhanpoliittinen aikakausilehti, 4, 48–49. Tiilikainen, Marja, Petri Hautaniemi & M. Lilius (2006). A Double Heritage of Democracy: Report from a Workshop Organised within the Nordic Research Network on Diaspora and State Formation in the Horn of Africa. Helsinki: University of Helsinki. Tiilikainen, Marja. (2007). Continuity and Change: Somali Women and Everyday Islam in Diaspora. Abdi M. Kusow (ed.), From Mogadishu to Dixon: The Somali Diaspora in Global Context. Trenton, NJ: Red Sea Press cop, 207–230. Tiilikainen, Marja (2011). Failed Diaspora: Experiences of Dhaqan Celis And Mentally Ill Returnees in Somaliland. Nordic Journal of African Studies, 20 (1), 71–89. Tiilikainen, Marja (toim.) (2012). Afrikan sarvi tähyää tulevaisuuteen. Suomen Somalia- verkosto. Afrikan Sarvi-verkkolehti, 1. Tiilikainen, Marja (2013). Somalia – 20 vuotta hallintaa ilman valtiota. Tuomas Martikai- nen & Marja Tiilikainen (toim.), Islam, hallinta ja turvallisuus. Turku: Eetos 213–231. Tiilikainen, Marja & Abdirizak Hassan Mohamed (2013). Civil Society in Making: Chal- lenges of the Somali Diaspora Organizations. Nordic Journal of Migration Research, 3 (1), 40–48. Tiilikainen, Marja, Mika Raunio & Pirkko Pitkänen (2017). Workshop Insights on the In- terconnections between Transnational Migration and Development. Siirtolaisuus- Migration, 44 (4), 18–20. Toivanen, Mari (2015). Reflections on the Kurdish Diaspora: An Interview with Dr. Kendal Nezan. Special issue of Kurdish Studies Journal, 3 (2), 209–216.

– 59 – Virtanen, Keijo (1995). Kansainvälistyminen historiallisessa kontekstissa. Ismo Söder- ling, Anu-Riikka Aalto & Jaana Kivistö (toim.), Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Turku: s. n., 3–11. Wahlbeck, Östen (1996). Diasporic Relations and Social Exclusion: The Case of Kurdish Refugees in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 23, 4 & 7–15. Wahlbeck, Östen (1997). Kurdish Refugee Communities: The Diaspora in Finland and England. Doctoral dissertation. Warwick: University of Warwick. Wahlbeck, Östen (1997). The Kurdish Diaspora and Refugee Associations in Finland and England. Philip Muus (ed.), Exclusion and Inclusion of Refugees in Contemporary Eu- rope. Utrecht: ERCOMER, 171–186. Wahlbeck, Östen (1998). Refugee Studies and the Concept of Diaspora. Bertil Nelhans & Gerry Lavery (eds.), Ethnic Contact and Ethnic Conflict. Research Report 123, Depart- ment of Sociology. Göteborg: Göteborg University, 121–134. Wahlbeck, Östen (1998). Transnationalism and Diasporas: The Kurdish Example. Working Papers of the Transnational Communities Research Programme. Oxford: University of Oxford, Department of Anthropology. Wahlbeck, Östen (1999a). Kurdish Diasporas: A Comparative Study of Kurdish Refugee Com- munities. London: Macmillan. Wahlbeck, Östen (2002). The Concept of Diaspora as an Analytical Tool in the Study of Refugee Communities. Journal of Ethnic and Migration Studies, 28 (2), 221–238. Wahlbeck, Östen & Erik Olsson (2007). Diaspora – ett berest begrepp. Erik Olsson, Cata- rina Lundqvist, Annika Rabo, Lena Sawyer, Östen Wahlbeck & Lisa Åkesson (eds.), Transnationella rum – diaspora, migration och gränsöverskridande relationer. Umeå: Boréa, 43–68. Wahlbeck, Östen (2013a). The Kurdish Refugee Diaspora in Finland. Diaspora Studies, 5 (1), 44–57. Wahlbeck, Östen (2015). Hemland, diaspora och flyktingars sociala integration. Finsk Tidskrift: kultur, ekonomi, politik, 5, 13–20. Wahlbeck, Östen (2019). The Future of the Kurdish Diaspora. Michael Gunter (ed.), Rout- ledge Handbook on the Kurds. London: Routledge, 413-424. Weiss, Lothar (ed.) (2009). Migration for Development in the Horn of Africa: Health Expertise from the Somali Diaspora in Finland. Helsinki: International Organization for Mi- gration (IOM). Wetterstrand, Tuija (2012). Kirjeitä Somaliasta. Maa, joka lakkasi olemasta. Turku: Siirto- laisuusinstituutti. Ylänkö, Maaria (2002). The Two Faces of Globalization: Migration and Globalization of Cultures. Annika Forsander (ed.), Immigration and Economy in the Globalization Pro- cess: The Case of Finland. Helsinki: Sitra, 10–47.

– 60 – Etniset suhteet ja ryhmät, etnisyys ja yhteisöt Ethnic relations and groups, ethnicity and communities Etniska relationer och grupper, etnicitet och samfund

Alitolppa-Niitamo, Anne (1998). Whose Voice? The Notion of Representation in Research of Ethnic Groups. Kirsti Häkkinen (ed.), Multicultural Education: Reflection on Theory and Practice. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 49–54. Baschmakoff, Natalia & Marja Leinonen (2001).Russian Life in Finland 1917–1939: A Local and Oral History. Helsinki: Institute for Russian and East European Studies. Baser, Bahar & Mari Toivanen (2017). Politicized and Depoliticized Ethnicities, Power Relations and Temporality: Insights to Outsider Research from Comparative and Transnational Fieldwork. Ethnic and Racial Studies, 41 (11), 2067–2084. Beezmohun, Sharmilla (2013). Puuttuva peilikuva. Etniset vähemmistöt brittiläises- sä lastenkirjallisuudessa. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 246–263. Brylka, Asteria (2016). Identity- and Contact-Related Determinants of Reciprocal Intergroup Relations in Ethno-Culturally Diverse Societies. Helsinki: University of Helsinki. Celikkol, Göksu Cagil, Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (2017). The Interplay between Objective and Subjective Ethno-Cultural Diversity in Predicting Intergroup Relations. Journal of Ethnic and Migration Studies, 43 (9), 1399–1416. Davydova, Olga (2005). Transnational Russian Finnishness/Finnish Russianness. Juri Kirillovich Chistov (ed.), VI Kongress etnografov i antropologov Rossii. Sankt-Peterburg, 28 ijunja-2 ijulja 2005. Tezisy dokladov. Sankt-Peterburg: MAE RAN. Davydova, Olga (2009). Suomalaisena, venäläisenä ja kolmantena. Etnisyysdiskursseja trans- nationaalissa tilassa. Joensuu: Joensuun yliopisto. Davydova, Olga & Maria Kozoulia (2009). Turkkikansaa. Naistutkimus, 22 (2), 48–54. Diehnelt, K. & Sirkku Latomaa (1992). A Study on Americans in Greater Helsinki. American Women’s Club Newsletter. Djihangir, Seniha, Katja Laitinen & Elina Makkonen (eds.) (2003). Cultures in Contact: Discussions with Immigrants Living in Joensuu. Joensuu: University of Joensuu, De- partment of Sociology. Ekholm, Elina & Annika Forsander (1994). Kohti monietnistä yhteiskuntaa. Annika For- sander, Elina Ekholm & Raya Saleh (toim.), Monietninen työ: haaste ammattitaidolle. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus-ja koulutuskeskuksen täydennyskoulutus- julkaisuja 9. Helsinki: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 107–112. Ekholm, Elina (1994a). Yhteisöt kohtaavat – ja muuttuvat. Annika Forsander, Elina Ekholm & Raya Saleh (toim.), Monietninen työ: haaste ammattitaidolle. Helsingin

– 61 – yliopiston Lahden tutkimus-ja koulutuskeskuksen täydennyskoulutusjulkaisuja 9. Helsinki: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 41–50. Ekholm, Elina (2001). Monietninen yhteiskunta. Annika Forsander, Elina Ekholm & Petri Hautaniemi (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 161–188. Eskelinen, Niko, Samuli Neuvonen & Kari Saari (2017). Nuorten suhde etnisiin vähemmis- töihin. Vesa Puuronen & Kari Saari (toim.), Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 135–167. Forsander, Annika (1994). Yksilöt kohtaavat – yhteisöt muuttuvat. Annika Forsander, Elina Ekholm & Raya Saleh (toim.), Monietninen työ: haaste ammattitaidolle. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus-ja koulutuskeskuksen täydennyskoulutusjulkaisuja 9. Helsinki: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 27–50. Forsander, Annika & Elina Ekholm (2001). Etniset ryhmät Suomessa. Forsander, Annika, Elina Ekholm, Petri Hautaniemi, Ali Abdullahi, Anne Alitolppa-Niitamo, Eve Kyntäjä & Nguyen Quoc Cuong (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 83–113. Forsander, Annika (2001). Etnisten ryhmien kohtaaminen. Annika Forsander, Elina Ek- holm, Petri Hautaniemi, Ali Abdullahi, Anne Alitolppa-Niitamo, Eve Kyntäjä & Ngu- yen Quoc Cuong (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 31–56. Hadžibulić, Sabina & Željka Manić (2016). My Life Abroad: The Nostalgia of Serbian Immi- grants in the Nordic Countries. Crossings: Journal of Migration & Culture, 7 (1), 97–114. Haikkola, Lotta (2010). Etnisyys, suomalaisuus ja ulkomaalaisuus toisen sukupolven luokitteluissa. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 219–238. Hasala, Kasperi (2010). Inkeriläiset – ulkosuomalaisia, paluumuuttajia, siirtolaisia, pakolaisia…. Siirtolaisuus-Migration, 3, 16–25. Hautaniemi, Petri (2001). Etnisyys ja kulttuuri. Annika Forsander, Elina Ekholm & Pet- ri Hautaniemi (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 11–30. Heikkilä, Elli (2009). Australialaiset Suomessa. Bumerangi, 2, 22–24. Helander, Mika (2010). Reproduction of Ethnicity through Transnational Fields and Spaces – Applying Bourdieu. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2, 79–87. Hornborg, Eirik (1938). Svenskarna i Finland och Estland. Adolf Schück (red.), Nordisk kultur II. Befolkning under medeltiden. Oslo: Aschehoug, 106–122. Hornborg, Eirik (1948). Svensk nationalitet i Finland. Svensk-Finland, 17–30. Huttunen, Laura (2005). Etnisyys: Luokittelusysteemejä ja elettyä yhteisöllisyyttä. Anna Rastas, Laura Huttunen & Olli Löytty (toim.), Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 117–160. Häkkinen, Antti, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.) (2005). Vieraat kulkijat – tutut talot: näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

– 62 – Jaakkola, Magdalena & Waclaw Makarczyk (1978). Social Networks. Erik Allardt & Wkodzi- mierz Wesolowski (eds.), Social Structure and Change. Finland and Poland Comparative Perspective. Warsaw: Polish Scientific Publishers, 331–355. Jaakkola, Magdalena (1994). Puolalaiset Suomessa. Karmela Liebkind (toim.), Maahan- muuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 128–161. Jacobsen, Knut Axel & Kristina Myrvold (toim.) (2011). Sikhs in Europe: Migration, Identi- ties and Representations. Farnham: Ashgate. Jakobson, Mari-Liis, Pauliina Järvinen-Alenius, Pirkko Pitkänen, Rein Ruutsoo, Elina Keski-Hirvelä & Leif Kalev (2012). The Emergence of Estonian-Finnish Transnational Space. Pirkko Pitkänen, Ahmet İçduygu & Deniz Sert (eds.), Migration and Transfor- mation: Multi-Level Analysis of Migrant Transnationalism. International Perspectives on Migration, 3, Dordrecht: Springer, 159–205. Jasinskaja-Lahti, Inga (2007). Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa. Elina Korhonen (toim.), Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Helsinki: Väestöliitto, 46–59. Jasinskaja-Lahti, Inga & Tuuli Anna Mähönen (2012). Ryhmienväliset suhteet yhteiskun- nallisessa sosiaalipsykologiassa. Anja Riitta Lahikainen, Eero Suoninen, Irmeli Jär- ventie & Marko Salonen (toim.), Sosiaalipsykologian sukupolvet. Tampere: Vastapaino. Jasinskaja-Lahti, Inga (2014). Ryhmien väliset suhteet Suomessa suomalaisten ja venä- jänkielisten näkökulmasta. Siirtolaisuus-Migration, 2–3, 33. Jerman, Helena (1991). Den dolda ryska minoriteten i Finland. Laboratorium för folk och kultur, 1, 8–11. Jerman, Helena (1991). Etnicitet som en återspegling av tid. Anna-Maria Åström, Ivar Nordlund (toim.), Kring tiden: etnologiska och folkloristiska uppsatser. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 16–23. Jerman, Helena (1994). Etniska stereotyper, självbilder och identiteter i situationer av kulturkontakt: öppningsförande till symposiet Kulturella klicheer. Laboratorium för folk och kultur, 2, 10–11. Jerman, Helena (1997). Tracing the Evolution of Ethnicity in an African Context. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 22 (2), 33–37. Jerman, Helena (1993). “How I Feel to be a Tanzanian”: Political Considerations, Folk and Analytical Evaluations of Tanzanian Identity. Suomen antropologi, 3. Jerman, Helena (1997). Between Five Lines: The Development of Ethnicity in Tanzania with Special Reference to the Western Bagamoyo District. Helsinki: Uppsala: Finnish Anthro- pological Society; Nordic Africa Institute. Transactions of the Finnish Anthropo- logical Society, 38; Jipemoyo, Development and Culture Research 8. Doctoral thesis. Jerman, Helena (1998). Dynamics of Ethnicity: A Case Study from the Western Bagamoyo District in Tanzania. M.A. Mohamed Salih & John Markakis (eds.), Ethnicity and the state in Eastern Africa. Uppsala: Nordiska Afrikainstitutet. Jerman, Helana (2002). Dimensions of Ethnicity in an African Context: Some Reflections on Research Approaches. Working Papers 3. Helsinki: University of Helsinki, / Institute of Development Studies. Available: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165347

– 63 – Jurva, Katrina L. & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). Accounting for a Planned Migration through Ethnic Identity Talk. Culture & Psychology, 21 (2), 276–289. Kananen, Marko & Ville-Samuli Haverinen (2016). Somalialaiset Suomessa ja Minnesotas- sa. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 80–89. Kivijärvi, Antti (2015a). Etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa. Tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisista nuorisotyön kentillä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Kivijärvi, Antti (2015b). Fragility of Leisure Ties between Ethnic Minority and Majority Youth – An Empirical Case from Finland. Leisure Studies, 34 (2), 150–165. Kivijärvi, Antti (2015c). Interethnic Affiliations and Everyday Demarcations of Youth in Finland. Empirical Glances through Multisited Interviews and Observations. Young, 22 (1), 67–85. Korhonen, Teppo (ed.) (1995). Encountering Ethnicities: Ethnological Aspects of Ethnicity, Identity and Migration. Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology 1994. Studia Fennica Ethnologica 3. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Korkiakangas, Pirjo (2009). Finns through the Eyes of Hungarians. Ethnologia Fennica. Finnish Studies in Ethnology, 36, 104–107. Kupiainen, Tarja & Sinikka Vakimo (toim.) (2006). Välimatkoilla. Kirjoituksia etnisyydestä, kulttuurista ja sukupuolesta. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Kyntäjä, Eve (1997a). Eestlased Soomes – akulturatsioonipsühholoogia ja etniline identiteet. Hill Kulu, Katrin Metsis & Tiit Tammaru (eds.), Eestlane olla… Eesti keele ja kultuuri perspektiivid. Tartu: Tartu Ülikooli kirjastus, 60–70. Kyntäjä, Eve (1997b). Ethnic Remigration from the former Soviet Union to Finland – Patterns of Ethnic Identity and Acculturation among the Ingrian Finns. Yearbook of Population Research in Finland 1997, 34. Helsinki: The Population Research Insti- tute, 102–113. Kyntäjä, Eve (1997c). Inkerinsuomalaisten muutto Suomeen – paluumuutto vai maastamuutto. Inkerin Liiton ja Inkerin Kirkon näkökulmia Pietarissa. Maarit Pitkänen & Antero Jaakkola (toim.), Inkerinsuomalaiset kunnassa. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 129–141. Kyntäjä, Eve (1998). Viron sosiaalinen kehitys ja inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto & Aleksanteri-instituutti. Kyntäjä, Eve (2001). Venäjältä ja Virosta tulleet maahanmuuttajat sekä inkerinsuomalaiset paluumuuttajat Suomessa. Annika Forsander, Elina Ekholm & Petri Hautaniemi (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 148–160. Kärjä, Antti-Ville (1999). Shis Gat Tö Luk: Traces of New Ethnicity in Finnish Music Vid- eos. Jarkko Niemi (toim.), Etnomusikologian vuosikirja 11. Helsinki: Suomen Etno- musikologinen Seura, 107–117.

– 64 – Kärjä, Antti-Ville (2011). Ridiculing Rap, Funlandizing Finns? Humour and Parody as Strategies of Securing the Ethnic Other in Popular Music. Toynbee, Jason & Byron Dueck (eds.), Migrating Music. Abingdon: Routledge. Laari, Outi (1997). Suomi ja inkerinsuomalaiset – etnisyys velvoittaa? Tiede & edistys, 22 (4), 302–316. Lagerspetz, Mikko & Tanel Vallimäe (2015). Att handskas med mångfold: Etniska eliters diskurser om minoriteter. Karin Creutz & Mika Helander (red.), Tala om mångfald! Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet, festskrift till Tom Sandlund. Hel- singfors: Svenska social- och kommunalhögskolan, 113–129. Lappi, Tiina-Riitta & Pia Olsson (2019). Ethnography on Inter-ethnic Encounters. Pål Brunnström & Ragnhild Claesson (eds.), Creating the city – Identity, Memory and Participation. Conference proceedings. Malmö: Malmö University Publications in Urban Studies (MAPIUS 23), 498–515. Later-Chodylowa, Elzbieta (1995). Obraz wspolczesnej i polskiej w Finland. Eugeniusz S. Kruszewski and Emil Ashöj (eds.), Z dziejow Polski i Skandynawii: Rozprawy i studia na X-lecie Instytutu Polsko-Skandynawskiego: afhandlinger i anledning af Polsk- Skandinavisk Forskningsinstituts X ärs virksomhed = Fra Polens og Nordens historie. Kabenhavn: Institutum poloniae Scandinaviaque, 173–190. Lehtonen, Mikko (toim.) (2013). Liikkuva maailma. Liike, raja, tieto. Tampere: Tampereen yliopisto. Lehtonen, Tuomas (2016). Venäjänkielinen väestö Suomessa tänään. Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti,17–40. Leinonen, Johanna (2012). Invisible Immigrants, Visible Expats? Americans in Finnish Discourses on Immigration and Internationalization. Nordic Journal of Migration Research, 2 (3), 213–223. Leitzinger, Antero (1999). Kurdistan. Ulkomaalaisviraston julkaisuja 1. Helsinki: Ulko- maalaisvirasto. Leitzinger, Antero (2005). Suomen muslimit 1918–1958 – immigraatio, integraatio ja identiteetti. Turku: Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, poliittisen historian laitos. Leitzinger, Antero (2006). Suomen tataarit – Vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyh- teisön menestystarina. Helsinki: East-West Books. Leitzinger, Antero (2016). Venäläisten muutto Suomeen kautta aikojen. Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 41–75. Liebkind, Karmela (1976). Etniska minoriteters identitetskris i assimilationsprocessen – en konstruktionsteoretisk modell. Helsingfors: Helsingfors universitet. Liebkind, Karmela (1984). Enemmistövalta ja etnisen vähemmistön identiteetti. Rau- ni Myllyniemi, Klaus Helkama (toim.). Sosiaalipsykologian näköaloja, Juva: WSOY, 152–166.

– 65 – Liebkind, Karmela (1986). Enemmistön ja vähemmistön välinen suhde ja sosiaalinen identiteetti. Ryhmätyö-lehti, 15 (1), 17–21. Liebkind, Karmela (1988a). Me ja muukalaiset – ryhmärajat ihmisten suhteissa. Helsinki: Gaudeamus. Liebkind, Karmela (1988b). Minne suvaitsevaisuus hävisi? Psykologia, 23 (4), 273–278. Liebkind, Karmela (ed.) (1989). New Identities in Europe: Immigrant Ancestry and the Ethnic Identity of Youth. Hampshire: Gower. Liebkind, Karmela (1989). Concluding remarks. Karmela Liebkind (ed.). New Identities in Europe: Immigrant Ancestry and the Ethnic Identity of Youth. Hampshire: Gower, 237–243. Liebkind, Karmela (1989). Conceptual approaches to ethnic identity. Karmela Liebkind (ed.), New identities in Europe. Immigrant Ancestry and the Ethnic Identity of Youth. Hampshire: Gower, 25–40. Liebkind, Karmela (1991). Vi och främlingarna – gruppränser mellan människor. Stig Lundström (toim.), Vår gemensamma framtid. Lund: Stockholms invandrarförvalt- ning, 351–361. Liebkind, Karmela (1992). Ethnic Identity – Challenging the Boundaries of Social Psy- chology. Glynis Marie Breakwell (ed.), The Social Psychology of Identity and the Self Concept. London: Academic Press, 147–185. Liebkind, Karmela (1993a). Self-reported Ethnic Identity, Depression and Anxiety among Young Vietnamese Refugees and Their Parents. Journal of Refugee Studies, 6 (1), 25–39. Liebkind, Karmela (1994a). Ethnic Identity and Acculturative Stress – Vietnamese Refu- gees in Finland. Migration: A European Journal of International Migration and Ethnic Relations, 23–24, 155–177. Liebkind, Karmela (1994b). Johdanto. Karmela Liebkind (toim.), Maahanmuuttajat. Kult- tuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 9–20. Liebkind, Karmela (1994c). Maahanmuuttajat ja kulttuurien kohtaaminen. Karmela Liebkind (toim.), Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 21–44. Liebkind, Karmela (toim.) (1994d). Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. Liebkind, Karmela (1994e). Mellan etnicitetens Skylla och assimilationens Charybdis. Invandrare & minoriteter – tidskrift för kultur, politik, forskning och debatt, 21 (2), 2–4. Liebkind, Karmela (1994f). Miten kohtaamme vieraat kulttuurit? Kleio, 1, 24–35. Liebkind, Karmela (1994g). Möte med främmande kulturer. Birgitta Sumelius (red.), Hälso- och socialvård, en introduktion. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen & Univer- sitetstryckeriet, 207–220. Liebkind, Karmela (1994h). Möte med främmande kulturer. Hälso- och socialvård: en introduktion. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen, 207–223. Liebkind, Karmela (1994i). Möten mellan kulturidentiteter. Finsk identitet, nordiska värde- ringar: Hanaholmens kulturcentrum 29–30 januari 1994. Nordiska språk- och infor-

– 66 – mationscentret. Rapport 37. Helsingfors: Nordiska språk- och informationscentret, 18–33. Liebkind, Karmela (1994j). Siedämmekö erilaisuutta? Pirta: Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti, 33 (4), 14–16. Liebkind, Karmela (1995a). Ethnic Identity and Acculturative Stress: Vietnamese Refu- gees in Finland. Migration: A European Journal of International Migration and Ethnic Relations, 23–24, 155–177. Liebkind, Karmela (1995b). Etninen identiteetti. Seppo Tella (ed.), Juuret ja arvot. Etnisyys ja eettisyys – aineen opettaminen monikulttuurisessa ympäristössä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 150. Helsinki: Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 9–22. Liebkind, Karmela (1996). The Social Psychology of Ethnic Identity. Jarmo Kervinen, Anu Korhonen & Keijo Virtanen (eds.). Identities in Transition – Perspectives on Cultural Interaction and Integration. Turku: Turun yliopisto, 9–25. Liebkind, Karmela (1998). Etnisten ryhmien identiteettineuvottelut. Anna-Maija Pirttilä- Backman & Anja-Riitta Lahikainen (toim.), Sosiaalinen vuorovaikutus: Rauni Mylly- niemen juhlakirja. Helsinki: Otava, 100–117. Liebkind, Karmela (2000a). Kun kulttuurit kohtaavat. Karmela Liebkind (toim.), Monikult- tuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 13–27. Liebkind, Karmela (toim.) (2000b). Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus. Liebkind, Karmela & Liisa Eränen (2000). Valikoiva myötätunto. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 68–79. Liebkind, Karmela, Tuuli Anna Mähönen, Sirkku A. Varjonen & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). Ethnic identity, Psychology of. James Wright (ed.), International Encyclopedia of Social and Behavioural Sciences. Vol 8. Amsterdam: Elsevier Scientific Publication Company, 113–117. Liebkind, Karmela (2017). Kan socialpsykologisk forskning vara till praktisk nytta för att förbättra grupprelationer? Psykologia, 52 (6), 472–486. Lilius, Muddle (ed.) (2001). Variations on the Theme of Somaliness: Proceedings of the EASS/ SSIA International Congress of Somali Studies Turku 6–9, 1998. Turku: Åbo Akademi University, Centre for Continuing Education. Lönnqvist, Jan-Erik, Anu Yijälä, Inga Jasinskaja-Lahti & Markku Verkasalo (2011). Accuracy and Contrast in National Value Stereotypes – A Case Study Using Ingrian-Finns as Bi-Cultural Experts. International Journal of Intercultural Relations, 36 (2), 271–278. Lönnqvist, Jan-Erik, Inga Jasinskaja-Lahti & Markku Verkasalo (2011). Personal Values Before and After Migration: A Longitudinal Case Study on Value Change in Ingrian- Finnish Migrants. Social Psychological and Personality Science, 2 (6), 584–591. Lönnqvist, Jan-Erik, Inga Jasinskaja-Lahti & Markku Verkasalo (2013). Group-Level and Intraindividual Stability of National Stereotypes: A Four-Year Longitudinal Study

– 67 – on Ingrian Finnish Immigrants’ Pre- and Postmigration Stereotypes of a Typical Finn. Journal of Cross-Cultural Psychology, 44 (5), 765–785. Lönnqvist, Jan-Erik, Inga Jasinskaja-Lahti & Markku Verkasalo (2013). Rebound Effect in Personal Values: Ingrian Finnish Migrants’ Values Two Years after Migration. Journal of Cross-Cultural Psychology, 44 (7), 1122–1126. Mannila, Simo, Vera Messing Hans-Peter van den Broek & Zsuzsanna Vidra (2010). Immi- grants and Ethnic Minorities: European Country Cases and Debates. Helsinki: National Institute for Health and Welfare. Mammarella, Paolo Di Toro (2007). Moved to Midnight Sun – Italians in Turku. Siirto- laisuus-Migration, 3, 16 – 18. Martikainen, Tuomas (toim.) (2006). Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Martikainen, Tuomas, Teppo Sintonen & Pirkko Pitkänen (2006). Ylirajainen liikkuvuus ja etniset vähemmistöt. Tuomas Martikainen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 9–41. Martikainen, Tuomas (2007). Etniset vähemmistöt ja kotoutuminen. Särmää. Helsinki: Suomen lasten ja nuorten säätiö, 16–21. Matinheikki-Kokko, Kaija (1993). Ethnic Sensitivity in Cross-Cultural Service Delivery. Robert Manthei (ed.), Conference Proceedings, Reducing Distance in Counselling: Cultural, Social & Psychological. International Round Table for the Advancement of Counsel- ling. Christchurch: University of Canterbury, 148–154. Melegh, Attila, Elena Kondratieva, Perttu Salmenhaara, Annika Forsander, László Hablic- sek & Adrienn Hegyesi (2005). Globalisation, Ethnicity and International Migration: The Comparison of Finland, Hungary and Russia. Demográfia, 48, 123–167. Miettinen, Helena (2004). Menetetyt kodit, elämät, unelmat – Suomalaisuus paluumuutta- jastatukseen oikeutettujen venäjänsuomalaisten narratiivisessa itsemäärittelyssä. Hel- sinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos. Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2012). Anticipated and Perceived Inter- group Relations as Predictors of Cultural and National Identities: A Longitudinal Study on Ingrian-Finnish Return Migrants. European Psychologist, 17 (2), 120–130. Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2012). Inkerinsuomalaiset: suomalaisia Inkeristä? Etmu-blogi, 2.11.2012. Saatavilla: https://liikkeessaylirajojen.fi/inkerinsuomalaiset-suomalaisia-inkerista/. Mähönen, Tuuli Anna, Katriina Ihalainen & Inga Jasinskaja-Lahti (2013). Specifying the Contact Hypothesis in a Minority-Minority Context: A Social Identity Perspective. Zeitschrift für Psychologie, 221 (4), 223–231. Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2013). Ryhmäsuhteet ja akkulturaatio. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansain- välinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudemus.

– 68 – Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2016). Ramifications of Positive and Negative Contact Experiences among Remigrants From Russia to Finland. Cultural Diversity & Ethnic Minority Psychology, 22 (2), 247–255. Mäkikalli, Maija & Paavo Oinonen (toim.) (1998). Integraatio, identiteetti, etnisyys: tarkastelukulmia kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Turku: Turun yliopisto. Nissi, Kaisa (2016). Meanings of Ethnicity among Young People. Ethnologia Fennica, 43, 104–107. Nortio, Emma, Inga Jasinskaja-Lahti, Sirkku Varjonen & Tuuli Anna Mähönen (2016). Interpretative Repertoires of Multiculturalism: Supporting and Challenging Hierar- chical Intergroup Relations. Journal of Social and Political Psychology, 4 (2), 623–645. Oikarinen-Jabai, Helena (2011). Moving on Boundary Spaces: Altering Representations of the Other and the Self. Jason Finch & Peter Nynäs (eds.), Transforming Otherness. New Brunswick: Transaction Publishers, 99–122. Oinonen, Liisa (1998). Pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisestä identiteetistä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 15–21. Oinonen, Liisa (1999). Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia? Pääkaupunki- seudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla. Katsauksia E 6. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Orrman, Eljas (1996). Virolaiset Suomen etelärannikolla 1700- ja 1800-luvulla. Genos, 67 (3), 98–104. Pekkarinen, Reijo (1992). Mikä ihmeen identiteettikriisi? Siirtolaisuus-Migration, 2, 27–28. Phinney, Jean, Gabriel Horenczyk, Karmela Liebkind & Paul Vedder (2001). Ethnic Iden- tity, Immigration, and Well-being: An Interactional Perspective. Journal of Social Issues, 57 (3), 493–510. Pietari, Helena (2007). Venäläisten Suomeen muutto. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 21. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Puuronen, Vesa (2006). Näkökulmia etnisten suhteiden tutkimukseen Suomessa. Tuomas Martikainen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: SKS, 42–54. Pyykkönen, Miikka (2006). Etnisyys liikkeessä – Maahanmuuttajien yhdystysten liikun- tatoiminnan etniskulttuuriset diskurssit. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 1 (1), 34–44. Pyykkönen, Miikka (2007a). Järjestäytyvät diasporat. Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Pöyhönen, Sari (2013). Language and Ethnicity Lost and Found: Multiple Identities of In- grian Finnish Teachers in Russia. Sarah Smyth & Conny Opitz (eds.), Negotiating Lin- guistic, Cultural and Social Identities in the Post-Soviet World. Bern: Peter Lang, 203–226. Rastas, Anna (2013b). Ethnic Identities and Transnational Subjectivities. Paul Spickard (ed.), Multiple Identities. Migrants, Ethnicity, and Membership. Bloomington: Indiana University Press, 41–60.

– 69 – Reuter, Anni & Magdalena Jaakkola (2005). Venäjänkielisten, vironkielisten ja kaksikie- listen maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot. Seppo Paananen (toim.), Maahan- muuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 23–41. Salminen, Väinö (1926). Inkerin suomalaiset. A. Kannisto (toim.), Suomen suku, 1. Hel- sinki: Otava, 272–288. Sandlund, Tom (1982). Social Structure and Social Mobility. A Study of the Swedish Population in Finland 1950–1975, Ethnicity and Mobility. Research report 10. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland. Saxen, Niklas, Eva Nilsson & Yusuf M. Mubarak (2015). Suomen somalit. Helsinki: Into. Siegfried, A. (1943). Aus der Geschichte der Wiborger deutschen Gemeinde. Deutsch Evangelisch in Finnland, 30, 4–13. Siivonen, Katriina (1998). Arkipäivän etnisyyden tutkiminen. Kohtaaminen yli Varsinais- Suomen saariston kielirajan. Maija Mäkikalli & Paavo Oinonen (toim.), Integraatio, etnisyys, identiteetti. Tarkastelukulmia kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Turku: Turun yliopisto, 118–134. S.n. (2003). Suomen venäjänkielisen väestönosan kysymyksiä 2002. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan asettaman työryhmän raportti. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti. Solares, Emilia (2012). Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psyko- logia, 47 (5/6), 357–368, 470. Straszer, Boglárka (2009). Unkarilaiset Suomessa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 12–21. Straszer, Boglárka (2012). Hungarians in Finland and Sweden: Comparison of Some Sociocultural and Demographic Factors on Language Choice, Culture and Identity. Finnish Yearbook of Population Research, 47, 5–30. Söderling, Ismo (2010). Miksi maahanmuuttajan kohtaaminen on vaikeaa? Pääkirjoitus. Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–2. Takalo, Pirjo & Mari Joute (1995). Inkerinsuomalaiset. Helsinki: Sosiaali- ja terveysminis- teriö. Takase, Ai (2002). Toisen sukupolven japaninsuomalaisten kieli ja identiteetti. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Takase, Ai (2004). Japaninsuomalaiset – toisen sukupolven kieli ja identiteetti. Siirto- laisuus-Migration, 1, 20–23. Tanner, Arno & Ismo Söderling (toim.) (2016). Venäjänkieliset Suomessa. Huomisen suomalaiset. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Tervonen, Miika & Antti Häkkinen (2004). Ethnicity, Marginalization and Poverty in the 19th Century Finland. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (ed.), New challenges for the welfare society. Joensuu: Joensuun yliopisto, 22–39. Tervonen, Miika & Antti Häkkinen (2005). Köyhyys, etnisyys ja etniset suhteet Suomessa 1900-luvulla. Antti Häkkinen, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.), Vieraat kulki-

– 70 – jat – tutut talot. Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika (2008). Maahanmuutto ja uudet vähemmistöt Suomessa. Kai Häggman & Anssi Mäkinen (toim.), Suomalaisen Arjen Historia 4 – Hyvinvoinnin Suomi. Helsin- ki: WSOY, 265–271. Tiilikainen, Marja (2007). Etniset vähemmistöt Suomessa. Duodecim, 123 (4), 437–439. Tiilikainen, Marja (2010). Etniset vähemmistöt Suomessa. Antti Pakaslahti & Matti Hut- tunen (toim.), Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 62–66. Tiilikainen, Marja, Outi Fingerroos & Abdirashid Abdi Ismail (eds.) (2016). Special Issue of Bildhaan – An International Journal of Somali Studies: Revisiting Somali Identities. St. Paul: Macalester College. Turjanmaa, Elina (2018). Uuteen maahan muuttaminen kasvattaa luottamusta toisiin ihmisiin. Perheyhteiskunta.fi-blogi. Saatavilla: https://perheyhteiskunta.fi/2018/06/20/ uuteen-maahan-muuttaminen-kasvattaa-luottamusta-toisiin-ihmisiin/ Valtonen, Kathleen (1996). East meets North: The Finnish Vietnamese Community. Asian and Pacific Migration Journal, 5 (4), 471–489. Valtonen, Kathleen (2004). Transnationalism and Its Significance to the Vietnamese Community in Finland. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sand- lund & Riikka Toivanen (ed.), New Challenges for the Welfare Society. Publications of Karelian Institute 142. Joensuu: University of Joensuu, 223–236. Vanhemping Elina, Valentina Kurganskaya & Vladimir Dunayev (2010). The European Ex- perience of Using of Social Practices in Strengthening Inter-Ethnic Tolerance and the De- velopment of Civil Society Institutions. Monography. Research commissioned by the Friedrich Ebert Foundation for the Organization of Kazakhstan Germans “Revival”. Almaty, Kazakhstan: s.n. Varjonen, Sirkku, Linda Arnold & Inga Jasinskaja-Lahti (2009). There Is a Difference: A Discourse Analytic Study on the Social Construction of Finnishness and Finnish Identity. Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (eds.), Identities, Intergroup Relations and Accultration: The Cornerstones of Intercultural Encounters. Helsinki: Gaudeamus, 52–66. Varjonen, Sirkku, Linda Arnold & Inga Jasinskaja-Lahti (2013). We’re Finns Here, and Rus- sians There: A Longitudinal Study on Ethnic Identity Constructions in the Context of Ethnic Migration. Discourse & Society, 24 (1), 110–134. Vikat, Andres & Veijo Notkola (1996). Keitä he ovat? Virosta ja entisestä Neuvostoliitosta Suomeen muuttaneet vuosina 1988 ja 1992. Helsinki: Helsingin kaupunki. Visintin, Emilio Paolo, Asteria Brylka, Eva Green, Tuuli Mahonen & Inga Jasinskaja-Lahti (2016). The Dynamics of Interminority Extended Contact: The Role of Affective and Cognitive Mediators. Cultural Diversity and Ethnic Minority Psychology, 22 (4), 467–478. Wahlbeck, Östen (2004a). Kurds in Finland. Melvin Ember, Carol Ember & Ian Skoggard (eds.), Encyclopedia of Diasporas: Immigrant and Refugee Cultures around the World. New York: Kluwer Academic, 1004–1010.

– 71 – Wahlbeck, Östen (2004b). Somaliers vardagsliv i Finland. Sosiologia, 2, 260–261. Wahlbeck, Östen (2007). Inledning. Ny migration och nya etniska identiteter i de nordiska länderna. Östman Wahlbeck (red.), Ny migration och etnicitet i Norden. Åbo: Åbo Akademi, 5–12. Wahlbeck, Östen (red.) (2007). Ny migration och etnicitet i Norden. Åbo: Åbo Akademi. Wahlbeck, Östen (2007). The Kurds in Europe. Ajaya Sahoo & Brij Maharaj (eds.), Sociology of Diaspora: A Reader. New Delhi: Rawat Publication, 443–471. Wahlbeck, Östen (2011). Svenskar i Finland: ett perspektiv från migrationsforskningen. Josefin Almer & Ylva Larsdotter (red.),Enkel biljett? Från Sverige till Finland med kärlek, vemod och längtan. Helsingfors: Söderstrom, 11–23. Wahlbeck, Östen (2013b). Svenska invandrare i Finland: etniska relationer i mötet mellan svenskt och finskt. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Wahlbeck, Östen (2015). Inflyttad från Sverige: En studie av rikssvenska erfarenheter i Hel- singfors. Hedemora: Gidlunds förlag. Ylänkö, Maaria (2002). La Finlande, pays d’accueil: Approche historique et anthropologique – Le cas des immigrés d’Afrique noire. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten. Äystö, Tuomas (2018). Religion, Ethnicity, and Race in Finnish Legal Cases on Insults against Religion. Temenos – Nordic Journal of Comparative Religion, 54 (2), 185–212.

Kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta, järjestöt ja nationalismi Citizenship, civil society, organizations and nationalism Medborgarskap, medborgarsamhälle, organisationer och nationalism

Ahponen, Pirkkoliisa (2010). Nurkkakuntaisuudesta kosmopoliittisuuteen: kulttuurinen kansalaisuus muuttuvassa paikallisyhteisössä. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 19–30. Ahponen, Pirkkoliisa, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.) (2016). Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Cham: Springer. Ahponen, Pirkkoliisa (2016). Introduction. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville- Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Cham: Springer, 1–18. Ahponen, Pirkkoliisa (2016). From Locals to Cosmopolitans: Transferring the Territorial Dimensions of Cultural Citizenship. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-

– 72 – Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Na- tionalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Cham: Springer, 177–196. Anttonen, Pertti, Leif Magnusson, Stein R. Mathisen & Anna-Leena Siikala (eds.) (2000). Folklore, Heritage Politics and Ethnic Diversity: A Festschrift for Barbro Klein. Botkyrka: Multicultural Centre. Assmuth, Laura (2014). Working across the East-North divide: experiences from a research project on European fringe areas. Nordia Geographical Publications, 43(1), 59–65. Assmuth, Laura (2015). Intertwining Identities: The Politics of Language and National- ity in the Estonian-Russian Borderlands. Jenny Berglund, Thomas Lundén & Peter Strandbrink (eds.), Crossings and Crosses. Borders, Educations, and Religions in Northern Europe. Boston: Walter De Gruyter, 29–46. Autti, Outi & Veli-Pekka Lehtola (toim.) (2019). Hiljainen vastarinta. Tampere: Tampere University Press. Banerjee, Mira (1993). Also They Have a Meaning. Siirtolaisuus-Migration, 4, 11–16. Baser, Bahar & Mari Toivanen (2017). The Politics of Genocide Recognition: Kurdish Nation-Building and Commemoration in the Post-Saddam era. Journal of Genocide Research, 19 (3), 404–426. Bauböck, Rainer (2000). Multicultural Citizenship: Towards a European Policy. Siirto- laisuus-Migration, 4, 4–14. Davydova, Olga (2003). Suomen kynnyksellä. Idäntutkimus, 3, 56–66. Davydova, Olga & Kaija Heikkinen (2004). Produced Finnishness in the Context of Remi- gration. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (eds.), New Challenges for the Welfare Society. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja. Joensuu: Joensuun yliopisto. Davydova, Olga (2004). Finskost’ na ”poroge Finljandii”. Anatolij Ivanovich Shishkin, Tatjana Alekseevna Kodolova, Pentti Stranius, Pavel Vasilijevich Druzhinin, Tatjana Vasiljevna Morozova & Ilkka Liikanen (eds.), Petrozavodsk 300: Karelija v processe peremen. Institut ekonomiki Karel’skogo NC RAN, Joensuu: Institut Karelii Universi- teta, 426–434. Davydova, Olga (2005). Finskost’ ”na vyhode”. Identichnost’ kak kategorija diskursa i prak- tiki reemigracii ljudei finskogo proishozhdenija iz stran byvshego SSSR v Finljan- diju. Olga Juryeva Malinova & Aleksandr Jur’evich Sungurov (red.) Prava cheloveka i problemy identichnosti v Rossii i sovremennom mire. Saint Petersburg: Norma, 242–259. Davydova, Olga (2005). Producing Finnishness on the Context of Ethnic Re-emigration from Russia to Finland/Trans-national Russian Finnishness. Bremer, Thomas, Heike Dörrenbächer & Inken Dose (eds.), ICCEES VII World Congress. Europe – Our Common Home? Berlin: International Council for Central and East European Studies. Davydova-Minguet, Olga & Tiina Sotkasiira (2014). Tutkijoiden, kansalaistoimijoiden ja viranomaisten kohtaamisia maahanmuuttotyössä. Lotta Haikkola, Niko Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.), Ulos kammioista! Muuttoliikkeiden ja et-

– 73 – nisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura, 66–85. Davydova-Minguet, Olga (2018). The Dividing National Days’ Celebrations in the Transna- tional Russian-Finnish Border Region. Tatjana Kuharenoka, Irina Novikova & Ivars Orehovs (eds.), Memory. Culture. Identity, 2. Riga: LU Apgads, 226–243. Davydova-Minguet, Olga (2015). Ot ”russkih finnov” k ”finskim russkim”: konstruirovanie identitshnosti immigrantov v (trans)natsionalnyh kontekstah. Etnografitsheskoe obozrenie, 6, 26–39. Davydova-Minguet, Olga (2017). Diskussii o finskosti i finskom jazyke v Respublike Karelii. Pekka Suutari, Ilia Moshnikov, J. Shikalov & Olga Davydova-Minguet (eds.), Gibkie etnitshnosti. Etnitsheskie protsessy v rossijsko-finljandskom pogranitshje. Sankt- Peterburg: Nestor, 33–71. Davydova-Minguet, Olga (2019). Monikulttuurisuuden haaste kansalliselle muistille. Jenni Merovuo (toim.), Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa. Joensuu: Pohjois- Karjalan historiallinen yhdistys, 272–283. Finell, Eerika, Antero Olakivi, Karmela Liebkind & Jari Olavi Lipsanen (2013). Does It Matter how I Perceive my Nation? National Symbols, National Identification and Attitudes toward Immigrants. Scandinavian Journal of Psychology, 54, 529–535. Fingerroos, Outi (2002). Karelianism in Present-Day Finland. Journal of Finnish Studies, 16 (1), 79–93. Flink, Toivo (2012). Pois nöyrän panta. Inkerin Liitto 1922–1944. Turku: Siirtolaisuusin- stituutti. Forsander, Annika & Matti Similä (Eds.) (2003). Cultural Diversity and Integration in the Nordic Welfare States: Proceedings of the 12th Nordic Migration Conference 2003. Hel- sinki: Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism. Fält, Olavi K. (2012). Onko vieraalla rajaa? Suomalaisuus ja japanilaisuus globalisaation paineessa 1990-luvun Suomessa. Kari Alenius & Olavi Fält (toim.), Vieraan rajalla. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Gordon, Tuula, Janet Holland & Elina Lahelma (2000). Making Spaces: Citizenship and Dif- ference in Schools. Houndmills: Palgrave Macmillan. Gordon, Tuula, Katri Komulainen & Kirsti Lempiäinen (toim.) (2002). Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Tampere: Vastapaino. Haatanen, Kalle (2000). Tunnustamisen politiikka: miten kulttuurisotia, radikaalia identiteettipolitiikkaa ja äärirelativismia vastustetaan? Tommi Hoikkala & Jeja- Pekka Roos (toim.), 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Gaudeamus, 153–171. Harinen, Päivi (2001). Kulttuurikameleontteja vai matkalaukkulapsia? Nuoret kaksois- kansalaiset kansalaisuuden määritelmien kyseenalaistajina. Nuorisotutkimus, 1, 55–64.

– 74 – Harinen, Päivi (2001). Young Dual Citizens – Expanding the Contents of Citizenship. Vesa Puuronen (Ed.), Youth on the Threshold of 3rd Millennium. Joensuu: University of Joensuu, Karelian Institute, 117–123. Harinen, Päivi (2001). Young Dual Citizens – People of the “Third Space”? Young, 9 (3), 29–42. Harinen, Päivi & Mari Käyhkö (2002). Kaksoiskansalaisuus – rajattomuutta vai moni- kotisuutta? Katri Komulainen (toim.), Sukupuolitetut rajat – Gendered borders and boundaries. Joensuu: Joensuun yliopisto, psykologian laitos, 146–161. Harinen, Päivi (toim.) (2003). Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Harinen, Päivi & Jussi Ronkainen (2004). Matkalaukku ja pari kolme passia. Kaksoiskansa- laisuus yhteiskunnallisen jäsenyyden muotona. Päivi Harinen (toim.), Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Helsinki: Nuoriso- tutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 302–343. Harinen, Päivi & Mari Käyhkö (2005). Old Chains in New Frames – Hierarchies That Define the Social Standing of Young Multiple Citizens. Vesa Puuronen, Jarna Soilevuo & Jatta Herranen (eds.), Youth: Similarities, Differences, Inequalities. Joensuu: University of Joensuu, Karelian Institute. Harinen, Päivi (2005). Kansalaiseksi oppiminen ja monikansallistuva yhteiskunta. M’hammed Sabour & Leena Koski (toim.), Koulutuksen ja kulttuurin merkitystä etsi- mässä. Joensuu: Joensuu University Press, 269–280. Harinen, Päivi (2005). Mitähän tekis? Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Harinen, Päivi (2005). Who Is a Citizen? Young Finns Carrying on Ideas of Citizenship. Anja Lehikoinen (toim.), History – Citizenship – Future. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita. Joensuu: University of Joensuu, Faculty of Education, 22–35. Harinen, Päivi, Pirkko Pitkänen, Silvain Sagne & Jussi Ronkainen (2006). Multiple Citizen- ship as a Challenge for Finnish Citizenship Policy Today. Devorah Kalekin-Fishman & Pirkko Pitkänen (eds.), Multiple Citizenship as a Challenge to European Nation-States. Rotterdam: SensePublishers, 121–144. Harinen, Päivi & Antti Kivijärvi (2010). Kenen joukoissa? Kosmopoliittinen sukupolvi ja kysymys kansallisesta lojaliteetista. Sami Myllyniemi (toim.), Puolustuskannalla. Nuorisobarometri 2010. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 158–168. Harinen, Päivi (et.al) (2016). Which Side? Young Multicultural Generation Facing Nation- alistic Research Frameworks. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 57–70.

– 75 – Haverinen, Samuli & Tiina Sotkasiira (2016). Battling for Citizenship: A Case Study of Somali Settlement in Lieksa, Finland. Nordic Journal of Migration Research, 6 (2), 115–123. Heino, Eveliina (2018). Yhteiskunnan jäsenyyden ehdot – Arjen kansalaisuuden rakentaminen ja peruspalvelukokemukset venäläistaustaisten perheiden kertomuksissa. Valti- otieteellisen tiedekunnan julkaisuja 95. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Helander, Mika (2004). Fenomenologisk globalisering: Vardaglig nationalism bland transna- tionellt aktiva svenska och finländska företagsledare som globala epokens ofullbordan. SSKH Skrifter 18. Helsinki: Helsingin yliopisto. Helander, Mika (2006). Den andra rikshalvan i nutid – nära blir fjärran. Charles Westin, Marianne Junila & Nils-Erik Villstrand (toim.), Mellan majoriteter och minoriteter: Om migration, makt och mening, Svenska Litteratursällskapet i Finland. Svenskt i Finland - finskt i Sverige, vol. II. Helander, Mika & Karin Creutz (red.) (2015). Tala om mångfald! Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet. Festskrift till Tom Sandlund. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Hiitola, Johanna & Jaana Vuori (2018). Afganistanilaisten pakkomuuttajien arjen kansalaisuus ja toiminnan mahdollisuudet. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26 (4), 326–342. Hirsiaho, Anu & Jaana Vuori (2012). Stories of Alphabetization, Stories of Everyday Citi- zenship. Nordic Journal of Migration Research, 2 (3), 232–242. Honkasalo, Veronika (2017). Osallisuus vaatii toteutuakseen turvaa, aitoa kuuntelemista, ystävyysverkostoja ja tietoa. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 9–12. Horsti, Karina (2013). Kansallisia ja etnisiä rajaamisia. Leena-Maija Rossi & Inari Pesonen (eds.), Bodies, Borders, Crossings – Rajanylityksiä. New York: Finnish Cultural Institute in New York, 21–27. Huttunen, Hannu-Pekka, Tiia Ollikainen & Sara Robinson-Moncada (toim.) (2018). Hyviä väestösuhteita ja moninaisuutta edistämässä. Osallisuus rakentuu palasista Keski-Suo- messa. Yhdessä enemmän -hankkeen (ESR) loppujulkaisu. Jyväskylä: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Häkli, Jouni & Kirsi Pauliina Kallio (2015). Children’s Rights Advocacy as Transnational Citizenship. Global Networks, 16 (3), 307–325. Häkli, Jouni (2015). Who Is the Finn? Globalization and Identity in Finland. Special issue of Journal of Finnish Studies, 9 (2), 12–26. Israel, Friedrich, D. (1928). Die Geschichte des Deutschen Vereins zu Helsingfors von 1898– 1928. Helsinki: s. n. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (2005). Kansainvälistyykö Suomi? Venäjän- ja vironkielisten maahanmuuttajien kokemuksia uudesta kotimaastaan. Anna-Maija

– 76 – Pirttilä-Backman, Marja Ahokas, Susanna Lähteenoja & Liisa Myyry (toim.), Arvot, moraali ja yhteiskunta. Sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen. Helsinki: Gaudeamus, 363–384. Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Renvik (Mähönen), Jolanda van der Noll, Viivi Eskelin- en, Anette Rohmann & Maykel Verkuyten (2019). Dual Citizenship and the Perceived Loyalty of Immigrants. Group processes & intergroup Relations. Jerman, Helena (1994). Kraftfulla fenomen i dagens värld: etnicitet och nationalism. Laboratorium för folk och kultur, 1, 5–11. Jønsson, Heidi Vad, Elizabeth Onasch, Saara Pellander & Mats Wickström (eds.) (2013). Migrations and Welfare States: Policies, Discourses and Institutions. Helsinki: University of Helsinki, Nordic Centre of Excellence NordWel. Kahla, Elina (2016). Keitä me olemme? Keihin me kuulumme? Suomi – ortodoksia – venäjänkielisyys. Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 96–124. Kalekin-Fishman, Devorah & Pirkko Pitkänen (eds.) (2006). Multiple Citizenship as a Chal- lenge to European Nation-States. Rotterdam: Sense Publishers. Kalekin-Fishman, Devorah & Pirkko Pitkänen (eds.) (2007). An Emerging Institution? Mul- tiple Citizenship in Europe – Views of Officials. European University Studies, Series XXII, Sociology 419. Bern: Peter Lang. Kananen Marko, Jussi Ronkainen, Ville-Samuli Haverinen & Päivi Harinen (2013). Dias- pora Citizenship: Somali communities in Finland and in the U.S. New York: American Sociological Association. Kananen, Marko, Jussi Ronkainen & Kari Saari (2018). Kansallisuusorientaatiot: nuorten Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaisten yhteiskunnalliset ja ylirajaiset siteet. Yhteiskun- tapolitiikka, 83 (5–6), 518–531. Katisko, Marja (2011). Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien kertomuksia työelämästä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Katisko, Marja (2013). Tasavertaisena vai ulkopuolisena kansalaisena. Siirtolaisuus- Migration, 3, 11–15. Kaukko, Mervi, Jennina Lahti & Esko Nummenmaa (2017). ”Kun on vain tavallinen minä ja tavallinen sinä”: ääniä vapaaehtoistyön kentältä. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotut- kimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 47–53. Keskinen, Suvi (2009). ”Honour-Related Violence” and Nordic Nation-Building. Suvi Keski- nen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with colonialism. Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 257–272. Keskinen, Suvi (2011). Women’s Rights, Welfare State Nationalism and Violence in Mi- grant Families. Ravi Thiara, Monika Schroettle & Stephanie Condon (eds.), Violence Against Women and Ethnicity: Commonalities and Differences across Europe. Leverkusen- Opladen: Verlag Barbara Budrich, 367–382.

– 77 – Keskinen, Suvi & Jaana Vuori (2012). Erot, kuuluminen ja osallisuus hyvinvointiyhteiskunnassa. Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere Uni- versity Press, 7–35. Keskinen, Suvi, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.) (2012). Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press. Keskinen, Suvi (2016). From Welfare Nationalism to Welfare Chauvinism: Economic Rhetoric, the Welfare State and Changing Asylum Policies in Finland. Critical Social Policy, 36 (3), 352–370. Keskinen, Suvi, Ov Cristian Norocel & Martin Bak Jørgensen (2016). The Politics and Poli- cies of Welfare Chauvinism under the Economic Crisis. Critical Social Policy, 36 (3), 321–329. Keskinen, Suvi (2019). Intra-Nordic Differences, Colonial/Racial Histories and National Narratives: Rewriting Finnish History. Scandinavian Studies, 91 (1–2), 163–181. Keskinen, Suvi, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (2019). Narrations of Homoge- neity, Waning Welfare States, and the Politics of Solidarity. Suvi Keskinen, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.), Undoing Homogeneity in the Nordic Region: Migration, Difference and the Politics of Solidarity. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge, 1–17. Keskinen, Suvi, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.) (2019). Undoing Homogene- ity in the Nordic Region: Migration, Difference and the Politics of Solidarity. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge. Kettunen, Pauli & Sonya Michel & Klaus Petersen (eds.) (2015). Race, Ethnicity and Welfare States: An American Dilemma? Cheltenham: Edward Elgar Publishing. Kivijärvi, Antti & Päivi Harinen (2009). Omat ja vieraat. Rajanvetoja monikulttuuristu- vassa yhteiskunnassa. Päivi Harinen, Veronika Honkasalo, Anne-Mari Souto & Leena Suurpää (toim.), Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 76–93. Kivikuru, Ullamaija (2000). Kansalaisten yhteisyys ja ”he”. Helena Tapper (toim.), Me median maisemissa. Reflektioita identiteettiin ja mediaan. Helsinki: Palmenia, 11–50. Koikkalainen, Saara & Asko Suikkanen (2012). Johdanto. Saara Koikkalainen & Asko Suikkanen (toim.), Siirtymät ja kansalaisuus kansainvälisen liikkuvuuden maailmassa. Turku: Siirtolaisinstituutti, 2–9. Koikkalainen, Saara & Asko Suikkanen (toim.) (2012). Siirtymät ja kansalaisuus kansain- välisen liikkuvuuden maailmassa. Turku: Siirtolaisinstituutti. Konttori, Johanna (2018). Uskonto, nationalismi ja kansallinen identiteetti. Kimmo Ketola, Tuomas Martikainen & Teemu Taira (toim.), Uskontososiologia. Turku: Eetos, 301–312. Kopteff, George (1983). Venäläisten emigranttien järjestötoiminta Suomessa 1917–1945. Helsinki: Helsingin yliopisto.

– 78 – Kuortti, Joel, Mikko Lehtonen & Olli Löytty (toim.) (2007). Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus. Kylmänen, Marjo (toim.) (1994). Me ja muut: kulttuuri, identiteetti, toiseus. Tampere: Vas- tapaino. Kähönen, Aapo (2011). Between Autocracy and Revolution: Formation of Finnish Na- tion State, 1890–1926. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 13–25. Kärjä, Antti‐Ville (2003). Sounds and Images from an Alternative Nation. Representations of Otherness in Finnish Music Videos. Eero Tarasti, Paul Forsell & Richard Littlefield (ed.), Musical Semiotics Revisited. Acta Semiotica Fennica XV. Approaches to Musical Semiotics 4. Imatra: International Semiotics Institute, 627–644. Kärjä, Antti‐Ville (2007). Sinivalkosaundeja mustavalkokuvin: suomalaiset musiikki- videot ja turvallinen toiseus. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen & Olli Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus, 190–208. Kärki, Kimi (ed.) (2004). Power and Control: Perspectives on Integration and Multiculturalism in Europe. Turku: The Family Federation of Finland. Könönen, Jukka (2018a). Differential Inclusion of Non-Citizens in a Universalistic Wel- fare State. Citizenship Studies, 22 (1), 53-69. Laine, Sodia (2016). Embodied and Moral Methodological Cosmopolitanism in Oppo- sition to the Rise of Neo-nationalism: A Micro-analytical Perspective. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cul- tural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 71–85. Lehtonen, Mikko & Olli Löytty (toim.) (2003). Erilaisuus. Tampere: Vastapaino. Lehtonen, Mikko, Olli Löytty & Petri Ruuska (2004). Suomi toisin sanoen. Tampere: Vas- tapaino. Lepola, Outi (2001): Nyt pohdimme suomalaisuutta! Pohdimme käsitteitä, MoniTori, 1. Lepola, Outi (2004). Does Immigration Challenge the Finnish Nation? Anna-Maija Cas- trén, Markku Lonkila & Matti Peltonen (eds.), Between Sociology and History. Essays on Microhistory, Collective Action, and Nation-Building. Helsinki: Finnish Historical Society, 268–288. Lepola, Outi (2004). Suomalaisuuden rajankäyntiä 1990-luvulla. Kirsi Saarikangas, Pasi Mäenpää, Minna Sarantola-Weiss & Laura Kolbe (toim.), Suomen kulttuurihistoria IV – Koti, kylä, kaupunki. Helsinki: Tammi, 499–502. Lepola, Outi (2015). Active Citizenship: Enhancing Political Participation of Migrant Youth (ACCESS) Final Report. Helsinki: International Organization for Migration. Liebkind, Karmela (1989). Vi och främlingarna – identitet och värderingar. s.n. (red.). Vi och ”dom”. Helsingfors: Oy Yleisradio Ab, 20–27. Liebkind, Karmela (1989). Suomalainen on yhä alamainen – ei kansalainen. Mielenter- veys, 28 (5), 13–17.

– 79 – Liebkind, Karmela (2013). Does It Matter How I Perceive My Nation? National Symbols, National Identification and Attitudes toward Immigrants.Scandinavian Journal of Psychology, 54, 529–535. Liljeström, Marianne & Marko Gylen (toim.) (2014). Säännellyt vapaudet: tulkintoja toiseuden tuottamisesta. Turku: Turun yliopisto. Lyytinen, Eveliina (2017). Kauhuskenaarioista ja vaihtoehtoisista totuuksista etiikkaan. Järjestöjen kriittisiä huomioita ympäristön muutoksesta ja humanitaarisesta toiminnasta. Siirtolaisuus-Migration, 1, 16–17. Löytty, Olli (toim.) (2005). Rajanylityksiä: Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen. Helsinki: Gaudeamus. Löytönen, Markku & Kolbe, Laura (toim.) (1995). Suomi – maa, kansa, kulttuurit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Martikainen, Tuomas (2004). Organisoituminen. Kristiina Kouros & Susan Villa (toim.), Ihmisoikeudet ja islam. Helsinki: Like, 226–235. Martikainen, Tuomas (2006a). Immigrant Settlement and Religious Organisation: The Case of Finland. P. Pratap Kumar (ed.), Religious Pluralism in the Diaspora. Leiden: Brill, 335–351. Martikainen, Tuomas & Martin Baumann (2010). South Asian Religions and Civic En- gagement in the Nordic Countries and Switzerland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (2), 3–6. Martikainen, Tuomas (2011). Suomi Remix. Helsinki: Into. Mattila, Markku (1999). Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 steri- lointilakiin asti. Bibliotheca Historica 44. Väitöskirja. Helsinki: SHS. Mattila, Markku (2003). Rotuhygienia ja kansalaisuus. Ilpo Helén & Mikko Jauho (toim.), Kansalaisuus ja kansanterveys. Helsinki: Gaudeamus, 110–127, 269–272. Miettinen, Anneli, Ismo Söderling, Anna Ehrnrooth, Elli Heikkilä, Reino Hjerppe, Tuija Martelin, Mauri Nieminen & Riikka Shemeikka (1998). Suomen väestö 2031. Miten, mistä ja kuinka paljon? – Väestöpoliittinen raportti Suomen väestön kehityksestä vuoteen 2030. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Miettinen, Helena (2004). Menetetyt kodit, elämät, unelmat – Suomalaisuus paluumuutta- jastatukseen oikeutettujen venäjänsuomalaisten narratiivisessa itsemäärittelyssä. Hel- sinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos. Mikkelsen, Flemming (toim.) (2003). Invandrerorganisationer I Norden. Nord 2003:11. Kø- benhavn: Nordisk Ministerråd. Mukherjee, Tara (1996). The Role of the Migrants and the Migrants’ Forum in the New Europe. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustut- kimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 11–14. Mulinari, Diana, Suvi Keskinen, Sari Irni & Salla Tuori (2009). Introduction: Postcolonial- ism and the Nordic Models of Welfare and Gender. Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari

– 80 – Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, ‘Race’ and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 1–18. Mustasaari, Sanna (2016). Best Interests of the Child in Family Reunification – A Citizen- ship Test Disguised? Anne Griffiths, Sanna Mustasaari & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen (eds.), Subjectivity, Citizenship and Belonging in Law: Identities and Intersections. Abing- don: Routledge, 123–145. Muukkonen, Marita & Tuula Sakaranaho (toim.) (2000). Kassandra: kertomuksia suomalaisuudesta. Helsinki: Kääntöpiiri. Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). The Ironic Effect of National Iden- tification on Support for Collective Action.European Journal of Social Psychology, 45 (5), 567–574. Narjus, Raimo (1991). Yhteenveto. Suomi kansallisuuksien Euroopassa. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 209–210. Nordberg, Camilla (2007a). Det mångbottnade medborgskapet. Finnish Journal of Ethni- city and Migration, 2 (1), 34–36. Nordberg, Camilla (2015). Dynamics of Recognition: Minority Ethnic Access to Trans- formative Power in the Nordic Welfare State. Peter A. Kraus & Peter Kivisto (eds.), The Challenge of Minority Integration: Politics and Policies in the Nordic Nations. Warsaw: De Gruyter Open, 91–109. Oikarinen-Jabai, Helena (2014). Suomalaisia vai toisia – Maahanmuuttajataustaiset nuoret pohtimassa paikkojaan. Mika Gissler, Marjatta Kekkonen, Päivi Känkänen, Päivi Muranen & Matilda Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot –vuosikirja 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Nuorisotutkimusseu- ra, Nuorisotutkimusverkosto & Valtion nuorisoasian neuvottelukunta, 134–143. Oikarinen-Jabai, Helena (2015). Constructions of Finnishness in the Media Productions of Second-Generation Finnish Immigrant Children and Youth. Global Studies of Childhood, 5 (1), 74–86. Oikarinen-Jabai, Helena (toim.) (2015). Toisin silmin – Najma Yusuf. Turku: Siirtolaisuus- instituutti. Oikarinen-Jabai, Helena (2016). Transforming Images and Narrations of Finnishness in a Participatory Performative Art-Based Research Learning. Laura Formenti & Linden West (eds.), Stories that Make a Difference: Exploring the Collective, Social and Political Potential of Narratives in Adult Education. Lecce: Pensa Multimedia, 92–100. Oikarinen-Jabai, Helena (2017). ”Mulla on kans suomalaisuutta alitajunnassa”– soma- litaustaisten nuorten näkökulmia suomalaisuuteen. Lähikuva, 4, 38–56. Oivo, Teemu & Olga Davyodova-Minguet (2019). Kaksoiskansalaisuuden turvallistaminen ja Suomen venäjänkieliset. Idäntutkimus, 3, 59–77.

– 81 – Pappi, Meira (2019). Turvapaikanhakijat ja suomalaisuus: kotouttamiskeskustelussa rakentuva kansallisuuden kuva. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 253–275. Pauha, Teemu & Inga Jasinskaja-Lahti (2013). Don’t Ever Convert to a Finn: Young Mus- lims Writing about Finnishness. Diaconia. The Journal for the study of Christian Social Practice, 4 (2), 172–193. Pauha, Teemu (2018). Religious and National Identities among Young Muslims in Finland: A View from the Social Constructionist Social Psychology of Religion. PhD dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Peltola, Jarmo & Pirjo Markkola (toim.) (1996). Kuokkavieraiden pidot. Historian marginaa- lista marginaalihistoriaan. Tampere: Vastapaino. Peltonen, Salla & Niina Vuolajärvi (2010). Civiliserade finländare och farliga utlänning- ar. Ikaros, 3, 28–31. Pirkkalainen, Päivi (2015). Maahanmuuttajajärjestöt kolmannen sektorin muutoksessa. Kansalaisyhteiskunta, 6 (1), 51–73. Pirkkalainen, Päivi, Hanna Wass & Marjukka Weide (2016). Suomen somalit osallistuvina kansalaisina. Yhteiskuntapolitiikka, 81 (1), 69–77. Pirkkalainen, Päivi, Hanna Wass & Marjukka Weide (2016). The Political Potential of Mi- grants Is Often Overlooked in Discussions around Integration. Democratic Audit UK, 8.3.2016. Available at: http://www.democraticaudit.com/2016/03/08/the-political- potential-of-migrants-is-often-overlooked-in-discussions-around-intergration/. Pitkänen, Pirkko, Jussi Ronkainen & Päivi Harinen (2005). Dual Citizenship in Finland. Yvonne Schröter, Christop Mengelkamp & Reinhold Jäger (eds.), Doppelte Staats- bürgerschaft – ein gesellschaftlicher Diskurs über Mehrstaatigkeit. Landau: Verlag Empirische Pädagogik, 256–267. Pitkänen, Pirkko & Devorah Kalekin-Fishman (eds.) (2007). Multiple State Membership and Citizenship in the Era of Transnational Migration. Rotterdam: Sense Publishers. Puuronen, Vesa, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (eds.) (2004). New Challenges for the Welfare Society. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 142. Joensuu: Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. Pyykkönen, Miikka (2004). Ristissä kaiken aikaa. Jäsenyydet nuorten maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa. Päivi Harinen (toim.), Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuori- sotutkimusverkosto, 193–237. Pyykkönen, Miikka (2004). Innovations of Becoming Citizen. Diasporic Communities and Their Local Voluntary Associations in Finland. Realidad, 2–3, 149–171. Pyykkönen, Miikka (2007b). Naiset maahanmuuttajien yhdistyksissä. Tuomas Martikai- nen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 105–124. Pyykkönen, Miikka (2007a). Järjestäytyvät diasporat. Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

– 82 – Pyykkönen, Miikka (2007c). Monikulttuurisuus suomalaisten nuorisojärjestöjen toimin- nassa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto Pyykkönen, Miikka (2010). Uusfennomaanit ja maan tapa. Kulttuurintutkimus 27(4). Pyykkönen, Miikka (2012). Freedom, Civility and Activeness: On the Government of Leisure Self-Formation of Finnish Multicultural Youth. Nordic Journal of Migration Research, 2 (1), 16–25. Pyykkönen, Miikka & Tuomas Martikainen (2013). Muuttoliike ja kansalaisyhteiskunta. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kan- sainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 281–300. Rainio, Minna (2015). Globalisaation varjoisat huoneet: kuulumisen ja ulossulkemisen tilat rajanylityksiä käsittelevissä liikkuvan kuvan installaatioissa. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Rainio, Minna (2016). Moniääninen Maamme-laulu ja rajoja ylittävä suomalaisuus. Lähikuva, 29 (4), 8–26. Rastas, Anna (2012). Reading History through Finnish Exceptionalism. Kristin Loftsdottir & Lars Jensen (ed.), “Whiteness” and Postcolonialism in the Nordic Region. Burlington, VT: Ashgate, 89–103. Rastas, Anna & Leena Peltokangas (2018). Rosan jäljillä kolmella mantereella: tulkintoja ylirajaisuudesta ja muuttuvasta suomalaisuudesta. Marko Lamberg, Marko, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.), Satunnaisesti Suomessa. Kalevalaseuran vuosikirja 97. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 86–103. Rastas, Anna (2019). Lessons to Learn from the Story of Rosa. Marjo Kaartinen, Leila Koivunen & Napandulwe Shiweda (eds.), Intertwined Histories. 150 years of Finn- ish-Namibian Relations. University of Turku, 53–59. Available at: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-7829-8 Renvik (Mähönen), Tuuli Anna, Asteria Brylka, Hanna Konttinen, Raivo Vetik & Inga Ja- sinskaja-Lahti (2018). Perceived Status and National Belonging: The Case of Russian Speakers in Finland and Estonia. International review of social psychology, 31 (1), 1–10. Renvik (Mähönen), Tuuli Anna, Joel Manner, Raivo Vetik, David L. Sam & Inga Jasinskaja- Lahti (2019). Citizenship and Socio-Political Integration: A Person-Oriented Analy- sis among Russian-Speaking Minorities in Estonia, Finland and Norway. Journal of Social and Political Psychology. Riukulehto, Sulevi & Katja Rinne-Koski (2015). Kuortanelaisten venäläissuhde historian syvärakenteena. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjan- maa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 183–210. Ronkainen, Jussi & Päivi Harinen, Juhani Rautopuro & Pirkko Pitkänen (2006). Kahden valtion kansalaiset. Kansanedustajien, viranomaisten ja kansalaisjärjestötoimi- joiden näkemyksiä kaksoiskansalaisuudesta. Yhteiskuntapolitiikka, 71 (1), 59–72. Ronkainen, Jussi, Pirkko Pitkänen & Päivi Harinen (2007). Limits of Multiple Citizenship? Dual State Membership in Finland. Socialo Zinatnu Vestnesi, 2, 30–50.

– 83 – Ronkainen, Jussi, Pirkko Pitkänen & Päivi Harinen (2007). Multiple Citizenship and Par- ticipation: the Finnish Case. Devorah Kalekin-Fishman & Pirkko Pitkänen (eds.), Multiple State Membership and Citizenship in the Era of Transnational Migration. Rot- terdam: Sense Publishers, 91–116. Ronkainen, Jussi, Päivi Harinen, Juhani Rautopuro & Pirkko Pitkänen (2007). Expanding the Sphere of Citizenship: The Case of Finland. Pirkko Pitkänen & Devorah Kalekin- Fishman (eds.), An Emerging Institution? Multiple Citizenship in Europe - Views of Of- ficials. European University Studies. New York: Peter Lang Publishing Group, 41–78. Ronkainen, Jussi (2009). Väliviivakansalaiset – monikansalaisuus asemana ja käytäntönä. Väitöskirja. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Ronkainen, Jussi (2016). Contents of Citizenship? Multiple Citizens’ Orientations To- wards Nationality and Different Forms of Citizenship. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 33–53. Ronkainen, Jussi (2016). Jäsenyyden reunoilta yhteiskunnan ytimeen – Pohdintaa somalialaistutkimuksen tekemisestä ja tuloksista. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 99–110. Saarinen, Aino (2007). Venäläiset maahanmuuttajat ”naisystävällisessä” Pohjolassa: Kan- salaisuus ja stigmatisoitunut identiteetti. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 125–146. Sabour, M’hammed (2000). Suomalainen unelma: tapahtumia ja tulkintoja Suomesta ja suomalaisista. Joensuu: Joensuu University press. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2002). Mångkuluturella organisationer och invandrarorga- nisationer i Finland, 1. Helsingfors: CEREN, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2003). Mångkulturella organisationer och invandraror- ganisationer i Finland. Flemming Mikkelsen (red.), Indvandrerorganisationer i Norden. Kobenhavn: Nordiska ministerrådet, 275–281. Saksela-Bergholm, Sanna Maria & Perttu Salmenhaara (2004). The Case of Finland. Glocalmig Series: Migrants, Minorities, Belonging and Citizenship: Glocalization and Participation Dilemmas in EU and Small States, 5. Bergen: BRIC. Saksela-Bergholm, Sanna Maria, Silvain Sagne & Niklas Willhelmsson (2004). POLITIS: Active Civic Participation of Immigrants in Finland. Oldenburg: Carl von Ossietzky Universität Oldenburg. Saksela-Bergholm, Sanna (2004). Mångkulturella organisationer och invandrarorganisa- tioner i Finland. Indvadrerorganisationer i Norden. Akdemiet for Migrationsstudier i Danmark. Nordisk Ministerråds Forlag: NORD.

– 84 – Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2005). Maahanmuuttajayhdistysten ja viranomaisten välinen yhteistyö. Tuula Joronen (toim.), Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunki- seudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 89–115. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2007). Maahanmuuttajajärjestöt sillanrakentajina maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Mohsen Zakeri & Tuunainen Minna (toim.), Osaamisen poluilla: maahanmuuttajien yhdistystoiminnan problematiikkaa. Helsinki: Suomen pakolaisapu, 23–28. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2009). Immigrant Associations in the Metropolitan Area: Forms of Mobilisation, Participation and Representation, 27. Väitöskirja. Helsinki: Uni- versity of Helsinki, Swedish School of Social Science. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2010). Maahanmuuttajayhdistykset pääkaupunkiseu- dulla: Osallistumis-, mobilisoitumis- ja vaikuttamismuotoja. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 85–90. Saksela-Bergholm, Sanna (2010). Immigrant Associations in Finland: Forms of Mobilization, Participation and Representation. PhD dissertation. Helsinki: Helsinki University Press. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2011). Maahanmuuttajayhdistysten työllisyyttä tukeva toiminta. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 85–95. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2015). Invandrarföreningar som brobyggare mellan invandrare och det finländska samhället. Mika Helander & Karin Creutz (red.), Tala om mångfald! : Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet : Festskrift till Tom Sandlund. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 130–140. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2016). Pohjanmaalta kajahtaa: Kohti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöverkostoa Pietarsaaren alueella. Siirtolaisuus-Mig- ration, 43 (3–4), 53–57. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2017). Behöver vi ett invandrarråd? – En kartläggning över intresset för ett invandrarråd i Jakobstadsregionen. Turku: Siirtolaisinstituutti. Salmenkangas, Mai (1999). Maahanmuuttajat osuuskuntapäätöksen äärellä: rationaalisuus eräässä valintatilanteessa. Helsinki: Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos. Salminen, Johannes (1991). Suomalainen identiteetti ja Euroopan yhdentyminen. Ola- vi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siir- tolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 107–112. Salminen, Tapio (2018). ”Suomalaisuus” ja ”muukalaisuus” kokemuksena keskiajalla. Marko Lamberg, Marko, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.), Satunnaisesti Suomessa. Kalevalaseuran vuosikirja 97. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 17–36. Sandqvist, Tom (1999). Ni sjunger så vackert: en bok om kärlek, främlingskap och invandring. Helsingfors: Söderström.

– 85 – Saukkonen, Pasi (2013a). Multiculturalism and Nationalism: The Politics of Diversity in Finland. Peter Kivisto & Östen Wahlbeck (eds.), Debating Multiculturalism in the Nordic Welfare States. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 270–294. Saukkonen, Pasi (2014). Nationalismista monikulttuurisuuden tunnustamiseen – etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tilastointi. Hyvinvointikatsaus, 25 (2), 36–41. Saukkonen, Pasi (2018). Multiculturalism and Nationalism in Finland. Discussions- artikkeli. Research on Finnish Society, 11, 65–73. Seikkula, Minna & Minna Rantalaiho (2012). Naiskansalaisuus romaniuden ja suomalaisuuden risteyksissä. Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.), Moni- kulttuurisuuden Sukupuoli: Kansalaisuus ja erot Hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 39–71. Siirto, Ulla & Sari Hammar (2016a). Kansalaisjärjestöt moniuskontoisen ympäristön toimijoina ja uskontolukutaidon edistäjinä. Maija Jäppinen, Anna Metteri, Pirkko- Liisa Rauhala, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.), Kansainvälinen sosi- aalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: United Press Global. Silvennoinen, Heikki & Pihlaja, Päivi (toim.) (2012). Rajankäyntejä: tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä: juhlakirja Joel Kivirauman täyttäessä 60 vuotta. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. Similä, Matti (2008). Is a Multicultural Nation State an Oxymoron? S.n., Tallinn Conference on Conceptualising Integration. Tallinn: Integration Foundation, 13–18. Sotkasiira, Tiina (2010). The Kondopoga Conflict and the Ethnicized Discourses of Na- tionality Policy in the Republic of Karelia. Joni Virkkunen, Pirjo Uimonen, & Olga Davydova (eds.), Ethnosexual Processes: Realities, Stereotypes and Narratives. Kikimora Publications, 80–93. Sotkasiira, Tiina (2013). Vstrechi s ”kavkaztsami”. (Pere)-osmyslenie ”opasnoi” identichnosti v sovremennoi Rossii. Diaspory, 1, 84–112. Sotkasiira, Tiina (2014). Venäjän kansalaisuus ja pohjoiskaukasialainen identiteetti. Idäntutkimus, 1, 32–42. Sotkasiira, Tiina (2016). Russian borderlands in change: North Caucasian youth and the politics of bordering and citizenship. New York: Routledge. Sotkasiira, Tiina & Ville-Samuli Haverinen (2016). Battling for Citizenship: A Case Study of Somali Settlement in Lieksa, Finland. Nordic Journal of Migration Research, 6 (2), 115–123. Säävälä, Minna (2013). Johdanto: Suomi muuttuu kun Suomeen muutetaan. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 13–19. Säävälä, Minna (2016). Muukalainen tuli kylään: Ihmisen matkassa halki aikojen, paikkojen ja tunteiden. Helsinki: Väestöliitto. Söderling, Ismo & Anne Alitolppa-Niitamo (2005). Lopuksi: Erilaisuus on samanlaisuutta – maahanmuuttajat ovat huomisen suomalaisia. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo

– 86 – Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 107–110. Söderling, Ismo (2007). Suomi: Elämänkruunua etsimässä (kolmas ikä). Ulkoaisainmi- nisteriön Kehitys -julkaisu, 3, 20–21. Söderling, Ismo (2010). Suomi muuttuu – muutummeko me? Pääkirjoitus. Siirtolaisuus- Migration, 1, 1–2. Söderling, Ismo (2011). Paluuta monokulttuuriseen Sauna-Suomeen ei enää ole. Sosi- aalitieto, 2, 16. Söderling, Ismo (2011). Tuleeko uusi Lalli? Maahanmuutto uhkana vai resurssina? Pää- kirjoitus. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–2. Söderling, Ismo (2016). Venäjänkieliset Suomessa – yhdessä vai erikseen Suomea raken- tamaan? Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 9–16. Söderling, Ismo (2018). Suomen väestö – kasvava luonnonvara? Onko hyvinvointivaltios- ta apua. Juhlatoimikunta, puheenjohtajana Jorma Tuominen (toim), 1918 – Aatteen vuosisata – 2018. Helsinki: Books on Demand, 104–111. Tervonen, Miika (2014). Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta. Pirjo Markkola, Hanna Snellman, Ann-Catrin Östman (toim.), Kotiseutu ja kansakunta: miten suomalaista historiaa on rakennettu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 137–162. Tiilikainen, Marja & Anna-Maria Tapaninen (toim.) (2015). Suomen Somalia-verkosto. Afrikan Sarvi, 2. Toivanen, Mari (2016). Political Transnationalism as a Matter of Belonging: Young Kurds in Finland. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 87–106. Toropainen, Päivi, Päivi Harinen, Juhani Rautopuro & Konstantinos Tsitselikis (2007). Between the Old and the New: Different Perspectives on Dual Citizenship and Euro- pean Citizenship. Devorah Kalekin-Fishman & Pirkko Pitkänen (eds.), An Emerging Institution? Multiple Citizenship in Europe – Views of Officials. European University Studies Series 22. Bern: Peter Lang Publishing Group, 245–263. Tyyri, Jouko (1991). Euroopan integraatio – uhka suomalaisuudelle? Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 131–133. Tyyri, Jouko (1992). Suomalainen aksentti. Siirtolaisuus-Migration, 2, 35–37. Uusitalo, Ritva (toim.) (1993). Kohti monikulttuurista Suomea: keskusteluja päätöksente- kijäin, vanhojen, nuorten ja ulkomailta muuttaneiden kanssa. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos.

– 87 – Valtonen, Kathleen (2008). The Pursuit of Citizenship: Immigrants’ Relations to Civil Society. Elizabeth Thomas Hope (ed.), Freedom and Constraint in Caribbean Migration and Diaspora. Kingston: Ian Randle Publishers, 52–63. Varjonen, Sirkku, Emma Nortio, Tuuli Anna Mähönen & Inga Jasinskaja-Lahti (2016). Negotiations of Immigrants’ Cultural Citizenship in Discussions among Majority Members and Immigrants in Finland. Qualitative Psychology, 5 (1), 85–98. Vuorinen, Marja, Noora Kotilainen & Aki Huhtinen (eds.) (2014). Binaries in Battle. Represen- tations of Division and Conflict. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing. Wahlbeck, Östen (2008). Citizenship and Immigration in Finland: The Nationality Act 2003 in Context. Canadian Diversity, 6, 47–50. Wahlbeck, Östen (2008). Inträdet i finskt medborgarskap. Ralf Kauranen (red.), Social samhörighet och religion. Åbo: Åbo Akademi, 363–374. Wahlbeck, Östen (2014). Olikheternas Finland. Finsk Tidskrift: kultur, ekonomi, politik, 6, 58–61. Weide, Marjukka (2014). Citizen-making at the Language-Centres: Civic Education for Immigrants through the Official Danish Language Tuition. Paul Van Aerschot & Patricia Daenzer (eds.), The Integration and Protection of Immigrants: Canadian and Scandinavian Critiques. Farnham: Ashgate, 85–102. Wickström, Mats (2017). Nordic Brothers Before Strange Others: Pan-National Boundary Making in the Post-War Naturalization Policies of the Nordic Countries. Ethnic and Racial Studies, 40 (4), 675–693. Yusuf, Najma & Helena Oikarinen-Jabai (toim.) (2015). Toisin silmin. Erikoisjulkaisut E9. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Zechner, Minna (2012). Arjen monikulttuurinen kansalaisuus. Janus: sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 20 (4), 384–387.

Kieli, kaksi- ja monikielisyys Language, bilingualism and multilingualism Språk, tvåspråkighet och flerspråkighet

Aalto, Eija, Maisa Martin & Minna Suni (2013). Suomea kaiken ikää – kotouttamistyötä tukevaa täydennyskoulutusta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta: Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti (Maaliskuu). Saatavilla: http://www.kieliverkosto.fi/journals/ kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2013/.

– 88 – Alho, Rolle (2010). Kielikerhot harjoittavat arkipuhetta. Suomen Punainen Risti (toim.), Kotoutumisen tukena: Osa 3: Toimintamalleja osastoille. Helsinki: Suomen Punainen Risti, 5–8. Alisaari, Jenni (2015). Kysymyksiä kielitaidon arvioinnista. Riitta Metsänen, Päivi Pynnö- nen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 37-42. Alisaari, Jenni & Leena Maria Heikkola (2016). Kannattaako suomen tunnilla laulaa? Mu- siikki ja maahanmuutto. Musiikin suunta, 1: Musiikki ja maahanmuutto. Saatavilla: http://musiikinsuunta.fi/2016/01/kannattaako-suomen-tunnilla-laulaa/ Alisaari, Jenni, Heli Vigren & Marja-Liisa Mäkelä (2019). Multilingualism as a Resource: Policy Changes in Finnish Education. Svenja Hammer, Kara Mitchell & Nancy L. Commins (eds.), Teaching Content and Language in the Multilingual Classroom. Inter- national Research on Policy, Perspectives, Preparation and Practice. Routledge. Beck, Pirjo-Liisa (1984). Kaksikielisyyden ja vakaan etnisen identiteetin merkityksestä lapsen varhaisessa sosialisaatiossa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 8–15. Berggreen, Harald & Sirkku Latomaa (1994). Språkbytte og språkbevaring blant viet- namesere i Bergen og Helsinki. Sally Boyd, Anne Holmen, J. Normann Jørgensen (red.), Sprogbrug og sprogvalg blandt invandrere i Norden. Bind 1: Gruppebeskrivelse. Købnhavnerstudier i tosprogethed bind 22. København: Danmarks Lærerhøjskol. Bigelow, Martha & Johanna Ennser-Kananen (eds.) (2015). The Routledge Handbook of Edu- cational Linguistics. New York City: Routledge. Bäckman, Linda (2017). ”Second Generation?” Language and Identity among Adults Whose Parents Were Migrants. PhD dissertation. Åbo: Åbo Akademi University Press. Dufva, Hannele, Sari Pietikäinen & Sirkka Laihiala-Kankainen (2003). Moniääninen Suo- mi: monikulttuurinen kielten oppiminen. Tempus, 7, 10–12. Ennser-Kananen, Johanna (2016). A Pedagogy of Pain: New Directions for World Language Education. Modern Language Journal, 100 (2), 743–766. Ennser-Kananen, Johanna, Christian Fallas Escobar & Martha Bigelow (2016). “It’s Prac- tically a Must”: Neoliberal Reasons for Foreign Language Learning. International Journal of Society, Culture & Language, 5 (1), 15–28. Ennser-Kananen, Johanna & Nicole Pettitt (2017). “I Want to Speak Like the Other People”: Second Language Learning as a Virtuous Spiral for Migrant Women? International Review of Education, 63 (4), 583–604. Ennser-Kananen, Johanna, Saara Jäntti & Sirpa Leppänen (2017). Does Finland Need Raciolinguistics? Journal of Applied Language Studies, 11 (4), 101–111. Eskelinen-Leppänen, Pirjo (1994). Lapsuuden kieli herää käyttöön! Inkeriläiset opiskelevat suomea Virossa. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja, 2, 9–10. Geber, Erik (1995). Suomi lähtökielten näkökulmasta. Nina Rekola (toim.), Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 56–69.

– 89 – Haarala, Ruslan (2005). Juttele eestis tai suomeks daže ryssäki käyb. Siirtolaisuus-Migra- tion, 4, 1–11. Hahmo, Sirkka-Liisa & Osmo Nikkilä (toim.) (1996). Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Halonen, Mia (2007). Monikielinen Suomi – maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomen kielen taidosta. Nuorisotutkimus, 25, 33–49. Halonen, Mia (2009). Oppitaipaleella – katsaus monikielisyyteen päiväkodista yhdeksän- nelle. Johanna Lasonen & Mia Halonen (toim.), Kulttuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä. Jyväskylä: Finnish Educational Research Association, 45-60. Halonen, Mia (2009). Puhutun kielen variantit resurssina monikielisten koululaisten kirjoitelmissa. Virittäjä, 113 (3), 329–35. Halonen, Mia (2009). Islam alakoulussa: Koulu kaksisuuntaisen sopeutumisen kenttänä. Nuorisotutkimus, 27 (3), 23–37. Halonen, Mia (2012). Rikkinäinen ja likainen: Kieli-ideologiset prosessit kielentutkimuksen diskursseissa. Virittäjä, 116 (3), 443–462. Halonen, Mia & Marja Kokkonen (2008). Loppu-ännät puuttuu! Toivotaan sujuvaa puhetta! Lapsi- ja aikuisoppijoiden kielenoppimis- ja arviointikontekstienerot. Marja Kokkonen & Johanna Tanner (toim.), Soveltavaa suomi toisena kielenä tutkimusta. Kakkoskieli, 6. Helsinki: The Department of Finnish Language, University of Helsinki, 75–106. Heilala, Cecilia, Erkki Komulainen & Nina Santavirta (2016). Forgetting Your Mother Tongue: The Effect of Early Separation on the Socioeconomic Position.International Journal of Migration, Health and Social Care, 12 (2), 120–132. Hirsiaho, Anu, Sari Pöyhönen & Johanna Saario (2007). Maahanmuuttajat suomalaista yhteiskuntaa lukemassa – lukemisen ja kirjoittamisen etnografiaa paperimaassa. Olli-Pekka Salo, Tarja Nikula & Paula Kalaja (eds.), Kieli oppimisessa – Language in learning. AfinLAn vuosikirja 2007. Jyväskylä: Soveltavan kielititeteen yhdistys AFinLA ry, 93–113. Hjort, E. (1974). Tvåspråkighetsproblemet. Årsbok för förskolan 1974–1975, 41–46. Honko, Mari & Sirkku Latomaa (2016). Undervisning i och forskning om finska som andraspråk med fokus på nyanlända barn och ungdomar. Nordand, 11 (2), 65–91. Huss, Leena (ed.) (1990). Multilingualism in the Nordic Countries and Beyond. Papers from the Sixth Nordic Conference on Bilingualism 4.–6.6.1990 Vaasa, Finland. Rapport 13. Vaasa: Åbo Akademi, Institutet för Finlandssvensk Samhällsforskning, 231–238. Huss, Leena (1990). Språkstrategier i tvåspråkiga familjer. Kjell Herberts & Christer Laurén (red.), Flerspråkighet i och utanför Norden. Föredrag från den sjätte nordiska tvåspråkighetskonferensen 4.–6.6.1990, Vasa, Finland. Vasa: Åbo Akademi, Institutet för Finlandssvensk Samhällsforskning. Huss, Leena (red.) (1996), Många vägar till tvåspråkighet. Föredrag från ett barnspråksfors- karseminarium vid Göteborgs universitet den 21–22 oktober 1994. Uppsala Multiethnic Papers 38. Uppsala: Uppsala universitet, Centrum för multietnisk forskning.

– 90 – Iskanius, Sanna (1999). Jazykovaja i etnicheskaja identichnost’ russkojazychnyh sh- kol’nikov v Finljandii. Sirkka Laihiala-Kankainen, I. P. Lysakova & S. A. Rasčetina (toim.), Perspektiivejä – kulttuuri, kieli ja koulutus [Perspektivy - kul’tura, jazyk, obrazovanie] Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 124–139. Iskanius, Sanna (1999). Venäjää äidinkielenään puhuvien maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetti ja etninen identiteetti. Maisa Martin & Kaarlo Voionmaa (toim.), Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos, 38–60. Iskanius, Sanna (2001). Jazykovaja identifikatsija i jazykovye kontakty russkojazyhnyh uchashchihsja-immigrantov v Finljandii. I. A. Sternin et al. (toim.), Russkoe i finskoe kommunikativnoe povedenie. Vypusk 2. Sankt-Peterburg: Izdatel’stvo RGPU im. A.I. Gertsena, 130–139. Iskanius, Sanna (2002a). Jazykovaja identichnost’ russkojazyhnoj molodezhi v Finljandii. S. Štyrkov & Valeria Kolosova (toim.), Antropologija. Folkloristika. Lingvistika: Sbornik statej. 2 p. SPb: Izdatel’stvo ”Evropejskij un-t v Sankt Peterburge”, 314–328. Iskanius, Sanna (2002b). Kahden kielen ja kulttuurin labyrintissa: venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetti. Sirkka Laihiala-Kankainen, Sanna Pietikäinen & Hannele Dufva (toim.), Moniääninen suomi: kieli, kulttuuri, identiteetti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 200–218. Iskanius, Sanna (2004). Identity in Transition: Language and Ethnicity among Russian- Speaking Students in Finland. Petra Sinisalo-Katajisto, Katja Hirvasaho & Edvard Hamalainen (eds.), Russian-speaking Immigrant Population in Finland. Seminar in Helsinki, 25–26 September 2003. Studia Slavica Finlandensia 2004. Tomus XXI. Hels- inki: Institute for Russian and East European Studies. Iskanius, Sanna (2006). Venäjänkielisten maahanmuuttajaopiskelijoiden kieli-identiteetti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jaakkola, Magdalena (1973a). Språkgränsen. En studie i tvåspråkighetens sociologi. Stock- holm: Aldus/Bonnier. Jasinskaja, Inga (1996). Venäjänkielisenä maahanmuuttajana Suomessa ja suomalaisessa koulussa. Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 42. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL), 53–58. Johansson, Marjut & Riitta Pyykkö (toim.) (2005). Monikielinen Eurooppa: kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus. Kainulainen, Maija (1981). Suomen kielen opetuksesta ulkomaalaisille. Siirtolaisuus- Migration, 1, 15–22. Kalin, Maija & Sirkku Latomaa (1995) (red.). Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskar- sym- posiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral.

– 91 – Kangas, Tove (1972). Forskning, idèer och debatt om tvåspråkighet och barnens skols- pråk. Bengt Loman (toim.), Språk och samhälle 1: Spraksociologiska problem. Lund: CWK Gleerup, 135–151. Kemppainen, Raija & Johanna Lasonen (2009). Monikielisyys oppimisen pohjana perusopetuksessa. Johanna Lasonen & Mia Halonen (toim.), Kultuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä. Research in Educational Sciences 43. Jyväskylä: Jyväs- kylän yliopistopaino, 25–44. Kilpeläinen, Kaisa (1998). Maahanmuuttajien kielipalvelut Pohjoismaissa. Siirto- laisuus-Migration, 1, 9–14. Knubb-Manninen, Gunnel (1990). Tvåspråkighet ur inlärningens synvinkel. Siirto- laisuus-Migration, 1, 10–16. Komulainen, Sirkka (2012). Sosiokulttuurinen malli lasten kielivaikeuksien arvioinnissa. Hiltunen, Saara (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 134–143. Koskinen, Kaisa, Jaana Vuori & Anni-Kaisa Leminen (toim.) (2018). Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino. Kosonen, Liisa (1995). Pakolaislasten suomen kielen ja oman äidinkielen hallinta. Ritva Takkinen & Marja-Leena Haapanen (toim.), Monikielinen Suomessa. Suomen logopedisfoniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys, 71–78. Kuczynski, Anna-Liisa (2006). Kaksikielisenä suomalaisten keskellä. Identifikaatioita Uudenkaupungin kielellisessä ahtaudessa. Laura-Kristiina Moilanen ja Susanna Sulkunen (toim.), Aika ja identiteetti. Katsauksia yksilön ja yhteisön väliseen suhtee- seen keskiajalta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 267–292. Kuure, Olli & Kristiina Siponen (1991). Svenskan som andraspråk hos högstadieelever i Finland och i Sverige. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Ha- naholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 299–308. Kuure, Olli, Irma Moilanen & Antero Myhrman (1992). Limited Language Proficiency and Types of Bilingualism: Results from Epidemiological Child-Psychiatric-Linguistic Studies and Theoretical Considerations. South African Journal of Linguistics, 10 (4), 240–247. Kuure, Olli (1997). Discovering Traces of the Past: Studies of Bilingualism among School Pupils in Finland and in Sweden. PhD dissertation. Oulu: University of Oulu. Kyckling, Erja, Heidi Vaarala, Johanna Ennser-Kananen, Taina Saarinen & Laura-Maija Suur-Askola (2019). Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa: pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto/ Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kyppö, Anna, Teija Natri, Margarita Pietarinen & Pekka Saaristo (2015). Use Your Lan- guages! From Monolingual to Multilingual Interaction in a Language Class. Juha Jalkanen, Elina Jokinen & Peppi Taalas (Eds.), Voices of Pedagogical Development –

– 92 – Expanding, Enhancing and Exploring Higher Education Language Learning. Dublin: Research-publishing.net, 319–336. Kärkkäinen, Tanja & Kaarina Mononen (1999). Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli: haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkoista ja etnolingivistisestä identiteetistä. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Laihiala-Kankainen, Sirkka, Sari Pietikäinen & Hannele Dufva (toim.) (2002). Moniääni- nen Suomi: kieli, kulttuuri ja identiteetti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielitutkimuksen keskus. Lainiala, Lassi & Minna Säävälä (2010). ”Jos äiti osaa maan kieltä, hän on kuin kotonaan”: Mitä helsinkiläiset pienten lasten maahanmuuttajavanhemmat ajattelevat kieliopin- noista? Helsinki: Helsingin kaupunki, opetusvirasto. Lappalainen, Eeva-Maija (2005). Käsityön, kielen ja kulttuurin yhdistäminen maahanmuuttajien suomenkielen oppimisprosessissa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 22–27. Latomaa, Sirkku & Sarah Newcomb (1991). “I’m Going to the Pesula”: Socio- and Psycho- linguistic Aspects of the Finnish-English Language Contact Situation in Finland. Finlance: The Finnish Journal of Language Learning and Language Teaching, 9, 33–44. Latomaa, Sirkku & Pham Tan Kiet (1991). The Linguistic Situation of Multicultural Chil- dren in Finland. Jussi Niemi (ed.), Papers From The 18th Finnish Conference of Linguis- tics. Studies in Languages – Kielitieteellisiä tutkimuksia, 24. Joensuu: University of Joensuu, 306–321. Latomaa, Sirkku (1992). A Study on Bilingualism among Americans in Helsinki. Suomi- Finland-USA, 6, 38–39. Latomaa, Sirkku (1992). “Put the Door Shut!” – Changes in the Mother Tongue of Ameri- cans Living in Helsinki. Suomi-Finland-USA, 4, 12–13. Latomaa, Sirkku (1993). Mitä hyötyä on oppijoiden kielitaustan tuntemisesta? Eija Aalto & Minna Suni (toim.), Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 1. Jyväskylä: Korkeakoulujen kielikeskus, 9–31. Latomaa, Sirkku (1993). ”Maailmankieli” vähemmistökielenä – kaksikielisyydestä suo- menamerikkalaisten keskuudessa. Matti Kalevi Suojanen & Auli Kulkki-Nieminen (toim.), 19. Kielitieteen päivät Tampereella 8.-9. toukokuuta 1992. Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 16. Tampere: Tampereen yliopisto, 193–209. Latomaa, Sirkku (1993). Languages in Contact: A Study on Bilingualism among Ameri- cans in Finland. Tempus, 7, 28–31. Latomaa, Sirkku (1993). On Parental Attitudes towards Child Bilingualism in the Nor- dic Countries. Guus Extra & Ludo Verhoeven (eds.), Immigrant Languages in Europe. Clevedon: Multilingual Matters, 181–193. Latomaa, Sirkku (1993). Onko suomi maahanmuuttajille toinen vai vieras kieli? Tempus, 5, 21–22.

– 93 – Latomaa, Sirkku (1993). Tutkimus siirtolaisryhmien kielellisestä arjesta. ULPU: Ulkomaa- laisopettajien puheenvuoroja, 1, 28–29. Latomaa, Sirkku & Veli Tuomela (1993). Suomi toisena vai vieraana kielenä? Virittäjä, 2, 238–245. Latomaa, Sirkku & Veli Tuomela (1993). Ulkomaalaisopetuksen haasteet suomen kielen yliopisto-opinnoille. Virittäjä, 3, 467–468. Latomaa, Sirkku, Sally Boyd & Jens Normann Jörgensen (1994). North Americans in Norden – Elite bilinguals? Anne Golden & Anne Hvenekilde (toim.), Rapport fra det andre forskersymposiet om Nordens språk som andrespråk. Oslo: Universitetet i Oslo, Institutt for lingvistiskefag, 110–119. Latomaa, Sirkku, Sally Boyd & Jens Normann Jörgensen (1994). Språkanvändning bland amerikaner i Göteborg, Helsingfors och Köpenhamn. Charles Westin (red.), Invand- ring Forskning Politik. En vänbok till Tomas Hammar. Stockholm: Stockholms universitet, Centrum för invandrarforskning, 7–31. Latomaa, Sirkku (1994). Aikuisten maahanmuuttajien toisen kielen taito. Sally Boyd, Anne Holmen & Jens Normann Jørgensen (toim.), Sprogbrug og sprogvalg blandt indvandrere i Norden – Pohjoismaihin muuttaneiden kielen valinta ja käyttö. Køben- havnerstudier i tosprogethed bind 23. København: Danmarks Lærerhøjskole, 75–90. Latomaa, Sirkku (1994). Finska och svenska som andraspråk i Finland: utbildning, forskning och forskningsbehov. Anne Golden & Anne Hvenekilde (red.), Rapport fra det andre forskersymposiet om Nordens språk som andrespråk. Oslo: Universitetet i Oslo, Institutt for lingvistiskefag, 42–61. Latomaa, Sirkku (1994). Suomi toisena ja vieraana kielenä: opetusalan kehityslinjoja ja tule- vaisuudennäkymiä. Raili Pool & Jüri Valge (eds.), Emakeel ja teised keeled 8.-10. oktoober 1993. Tartu: Tartu ülikool, 63–77. Latomaa, Sirkku, Anne Holmen, Jörgen Gimbel, Suzanne Andersen & Jens Norman Jör- gensen (1995). Parent Attitudes to Children’s L1 Maintenance. Willem Fase, Koen Jaspaert & Sjaak Kroon (eds.), The State of Minority Languages. International Perspec- tives on Survival and Decline. European Studies on Multilingualism 5. Lisse: Swets & Zeitlinger, 173–185. Latomaa, Sirkku (1995). Suomi toisena kielenä: näkökulmia opetukseen ja oppimiseen. Anna Helga Hannesdóttir (toim.), Nordens språk i Östeuropa – Pohjoismai- den kielet Itä-Euroopassa. Nordisk språksekretariatets rapporter 21. Oslo: Nordisk spraksekretariat, 80–94. Latomaa, Sirkku (1995). Finland as a Multilingual Society Yesterday, Today – and To- morrow? Harald Haarmann (ed.), European Identity and Language Diversity. Socio- linguistica: International Yearbook of European Sociolinguistics 9. Tübingen: Max Niemeyer Verlag, 113–135. Latomaa, Sirkku (1995). Mistä suomi alkaa? Pirkko Muikku-Werner & Kyösti Julkunen (toim.), Kielten väliset kontaktit. AFinLAn vuosikirja 1995. Suomen soveltavan kielitie-

– 94 – teen yhdistyksen julkaisuja 53. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 76–88. Latomaa, Sirkku (1995). Om självskattad språkfärdighet hos fyra invandrargrupper i Norden. Jens Normann Jørgensen & Christian Horst (toim.), Et flerkulturelt Danmark. Perspektiver på sociolingvistik, sprogpædagogik, dansk som andetsprog. Festskrift til Jørgen Gimbel 22.9.1995. Københavnerstudier i tosprogethed bind 25. København: Danmarks Lærerhøjskole, 283–295. Latomaa, Sirkku (1995). On Bilingualism and Education of Language Minority Children in Finland. Finlance: A Finnish Journal of Applied Linguistics, 16, 5–18. Latomaa, Sirkku (1996a). Finnish as A Second Language – What, How, And Why? Leena Huss (red.), Många vägar till tvåspråkighet. Föredrag från ett barnspråksforskarsemi- narium vid Göteborgs universitet den 21–22 oktober 1994. Uppsala Multiethnic Papers 38. Uppsala: Uppsala universitet, Centrum för multietnisk forskning, 111–133. Latomaa, Sirkku (1996b). Finnish as a Second and Foreign Language: Perspectives on Teaching and Research. Maisa Martin & Pirkko Muikku-Werner (rds.), Finnish and Estonian – New Target Languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Ap- plied Language Studies, 10–30. Latomaa, Sirkku (1996c). Matkalla uuteen kieleen. Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 42. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 97–105. Latomaa, Sirkku (1996d). On Self-Reported Second Language Proficiency among Four Immigrant Groups in the Nordic Countries. Kari Sajavaara & Courtney Fairweather (eds.), Approaches to Second Language Acquisition. Jyväskylä Cross-language Studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 169–178. Latomaa, Sirkku & Sally Boyd (1996). Language Maintenance and Language Shift among Four Immigrant Minorities in the Nordic Region. A Re-Evaluation of Fishman´s Theory of Diglossia and Bilingualism? Nordic Journal of Linguistics, 19 (2), 155–182. Latomaa, Sirkku, Eija Aalto & Minna Suni (1997). Suomi toisena ja vieraana kielenä tut- kittua ja keskusteltua. Virittäjä, 4, 530–562. Latomaa, Sirkku (1998). English in Contact with “The Most Difficult Language in the World”: The Linguistic Situation of Americans Living in Finland. International Jour- nal of the Sociology of Language, 133 (1), 51–71. Latomaa, Sirkku & Sally Boyd (1998). Fishman’s Theory of Diglossia and Bilingualism in the Light of Language Maintenance and Shift in the Nordic Region. Guus Extra & Ludo Verhoeven (eds.), Bilingualism and Migration. Studies on Language Acquisition 14. Berlin: Mouton de Gruyter, 303–324. Latomaa, Sirkku & Pirkko Nuolijärvi (1999). Modersmålets ställning i skolundervis- ningen. Jens Jørgensen, Jens Normann, Anne Holmen, Pia Quist & Janus Møller (red.), Nordiske sprog som andetsprog. Københavnerstudier i tosprogethed bind 30. København: Danmarks Lærerhøjskole.

– 95 – Latomaa, Sirkku (2002). Maahanmuuttajien kielelliset oikeudet. Anna Mauranen & Liisa Tiittula (toim.), Kieli yhteiskunnassa – yhteiskunta kielessä. AFinLAn vuosikirja 2002. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 60. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 61–81. Latomaa, Sirkku (2003). Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja oikeus kahteen kieleen. Leena Nissilä & Heidi Vaarala & Maisa Martin (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 11–32. Latomaa, Sirkku (2003). Mitä opittiin? Maahanmuuttajien suomenopetus ja sen tuloksellisuus. Teoksessa Pirkko Muikku-Werner & Hannu Remes (toim.), VIRSU Viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Lähivertailuja 13. Joensuu: Joensuun yliopisto, 88–93. Latomaa, Sirkku (toim.) (2004). Äidinkieli ja toiset kielet. Pohjoismainen kaksikielisyystyöpaja Tampereella 18.–20.10.2002. Tampere Studies in Language, Translation and Culture, Series B1. Tampere: Tampere University Press. Latomaa, Sirkku & Pirkko Nuolijärvi (2005). The Language Situation in Finland. Robert B. Kaplan & Robert B. Baldauf Jr. (eds.), Language Planning and Policy. Europe, Vol. 1. Finland, Hungary and Sweden. Clevedon: Multilingual Matters, 125–232. Latomaa, Sirkku (2005). Multilingualism in Finland: Past and Present. X. P. Rodriquez Yáñez & A. M. Lorenzo Suárez & F. Ramallo (eds.), Bilingualism and Education: from the Family to the School. München: Lincom Europa, 91–106. Latomaa, Sirkku (toim.) (2007). Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. Latomaa, Sirkku (2009). Tataarista teluguun. Tampereen monet kielet. Harry Lönnroth (toim.), Tampere kieliyhteisönä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 220–245. Latomaa, Sirkku & Minna Suni (2010). Toisen sukupolven kielelliset valinnat. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suo- malaisen Kirjallisuuden Seura ja Nuorisotutkimusverkosto, 151–174. Latomaa, Sirkku (2010). Monikielisten oppilaiden monet äidinkielet – opetuksen haasteita ja mahdollisuuksia. Eero Ropo, Harry Silfverberg & Tiina Soini (toim.), Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Ainedidaktiikan symposiumi Tampereella 13.2.2009. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisusarja A 31. Tampere: Tampereen yliopisto, 203–216. Latomaa, Sirkku (2010). ”Hänellä ei ole kieltä missä hän voisi elää” – kirjallisuus kieli- politiikan ilmentäjänä. Eila Rantonen (toim.), Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press, 40−68. Latomaa, Sirkku & Minna Suni (2011). Multilingualism in Finnish Schools: Policies and Practices. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics, 2 (2), 111−136. Latomaa, Sirkku (2012). Kielitilasto maahanmuuttajien väestöosuuden mittarina. Yh- teiskuntapolitiikka, 77 (5), 525–534.

– 96 – Latomaa, Sirkku (2013). Monikielisempi Suomi. Kirjallisuus kielitietoisuuden edistäjänä. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 117−149. Latomaa, Sirkku, Sari Pöyhönen, Minna Suni & Mirja Tarnanen (2013). Kielikysymykset muuttoliikkeessä. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaude- amus, 163–183. Latomaa, Sirkku, Emilia Luukka & Niina Lilja (toim.) (2017). Kielitietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa – Language Awareness in An Increasingly Unequal Society. AFinLAn vuosikirja, Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 75. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. Laukkanen, Esa (1994). Kielistudion mahdollisuudet maahanmuuttajakoulutuksessa. Raija Miettinen, Esa Laukkanen, Elina Mämmi & Ilona Oristo (toim.), Opiskelijana maahanmuuttaja. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun selvityksiä ja puheenvuoroja 2. Jyväskylä: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, 67–96. Lehtinen, Tuija (2002). Oppia kieli kaikki. Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Turku: Turun yliopisto. Leinonen, Anne (2015). ”Riittää, kun saa selvää”: Vieraalla aksentilla tuotettu suomi nuorten arvioimana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Liebkind, Karmela (1986). Att känna sig tvåspråkig. Vi och vår skola. Förbundet Hem och Skola i Finland r.f., 4 (13), 5. Liebkind, Karmela (1987). Två modersmål – en identitet. KT: Kouluhallituksen tiedotuslehti, 3–4, 22–23. Liebkind, Karmela (1990). Bilingual Identity. Council of Europe, Council for Cultural Co- operation. Report on the CDCC Teacher Bursaries Scheme. European Teachers’ Semi- nar on the Teaching of Linguistic and Cultural Minorities, Vääksy, Finland, 7.–11.8.1989. DECS/EGT (89) 46. Strasbourg: Council of Europé, 7–18. Liebkind, Karmela (1991). Jiddish är en känsla. Leif Nyholm (red.), Språkmöte i Finland – invandring och språklig anpassning på 1800-talet. Meddelanden från institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsinfors universitet B 14. Helsing- fors: Universitetsförlaget, 101–103. Liebkind, Karmela (1993b). Tvåspråkighet och bikulturalism – identitet och värderingar. Brit Maehlum (red.), Hva er ”identitet”? Rapport fra et tverrfaglig seminar ved Institutt for språk og litteratur, Universistetet i Tromsø, 7.–8. mai 1992. Tromsø: Universitetet i Tromsø, Institutt for språk og litteratur, 44–50. Liebkind, Karmela, Roger Broo & Fjalar Finnas (1995). The Swedish- Speaking Minority in Finland: A Case Study. Juha Pentikäinen, Marja Hiltunen & Michael Wynne-Ellis (eds.), Cultural Minorities in Finland: An Overview towards Cultural policy. Helsinki: Finnish National Commission for UNESCO, 48–83. Liebkind, Karmela (1995c). Bilingual Identity. European Education. A Journal of Translations. Education Multicultural Societies. Strasbourg: Council of Europe, 80–87.

– 97 – Liebkind, Karmela, Inga Jasinskaja-Lahti & Mia Teräsaho (2007). Ingroup Vitality and Intergroup Attitudes in a Linguistic Minority. Scandinavian Journal of Psychology, 48 (5), 409–418. Liebkind, Karmela (2015). Identitet och etnicitet – och språk? Marika Tandefelt (red.), Gruppspråk, samspråk, två språk: svenskan i Finland – i dag och i går. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 183–200. Liebkind, Karmela (2015). Språk och identitet ur ett socialpsykologiskt perspektiv. Ka- rin Creutz & Mika Helander (red.), Tala om mångfald! Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet, festskrift till Tom Sandlund. Helsingfors: Svenska Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors Universitet, 34–49. Lilja, Niina & Emilia Luukka & Sirkku Latomaa (2017). Kielitietoisuus eriarvoistumiske- hitystä jarruttamassa. Sirkku Latomaa & Emilia Luukka & Niina Lilja (toim.), Kieli- tietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa – Language awareness in an increasingly unequal society. AFinLAn vuosikirja 2017. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 11−29. Lilja, Niina & Terhi Tapaninen (2019). Suomen kielen käyttämisen ja oppimisen mahdollisuudet ammatillisen oppilaitoksen rakennusalan vuorovaikutustilanteissa. Puhe ja kieli, 39 (1), 69–98. Lilja, Niina (2018). ”Mä opin sitä kadulla kavereitten kanssa” – suomen kielen käyttöön ja oppimiseen liittyviä kategorisointeja maahanmuuttajanuorten haastattelupu- heessa. Puhe ja kieli, 38 (4), 203–225. Louko, Saara (2008). Is Native Language Decisive in Language Learning Results? Siirto- laisuus-Migration, 2, 2–7. Lähteenmäki, Mika & Marjatta Vanhala-Aniszewski (eds.) (2010). Multilingualism in Fin- land and Russia. Language Ideologies in Transition. Frankfurt am Main: Peter Lang. Lähteenmäki, Mika & Sari Pöyhönen (2014). Language Rights of the Russian-Speaking Minority in Finland: Multi-Sited Historical Arguments and Language Ideologies. Mia Halonen, Pasi Ihalainen & Taina Saarinen (eds.), Language Policies in Finland and Sweden. Interdisciplinary and Multi-Sited Comparisons. Bristol: Multilingual Matters, 90–115. Martikainen, Minna (2017). Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan. Puhe ja kieli, 37 (3), 165–179. Martikainen, Minna (2018). Inkeriläiset ja heidän suomen taitonsa mediassa. AFinLA:n Vuosikirja, 75 (1), 97–114. Martin, Maisa (1992). Forskning om finska som målspråk. Monika Axelsson & Åke Viberg (red.), Första forskarsymposiet om Nordens språk som andra språk. Stockholm: Stock- holms universitet, Centrum för tvåspråkighetsforskning, 102–114. Martin, Maisa (1992). Taipuu, ei taivu… Suomen kielen taivutustesti ulkomaalaisille. Tu- loksia ja pohdintoja. Heikki Nyyssönen & Leena Kuurre (eds.), Acquisition of Language – Acquisition of Culture. AFinLA Yearbook 1992. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 50. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 267–280.

– 98 – Martin, Maisa (1993). Säännöt ja tunteet. Kielenoppijoiden kuvaukset taivutusproses- sista tut- kimusaineistona. Liisa Löfman, Liisa Kurki-Suonio, Silja Pellinen & Jari Lehtonen (eds.), The Competent Intercultural Communicator. AFinLA Yearbook 1993. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 51. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 49–65. Martin, Maisa, Eija Aalto, Ari Huhta, Kirsti Siitonen & Minna Suni (1994). Developing a National Proficiency Test of Finnish as a Second Language: The Process and Prob- lems. Anne Golden & Anne Hvenekilde (toim.), Rapport fra det andre forskersympiet om Nordens språk som andrespråk i Oslo den 19.–20. mars 1993. Oslo: Universitetet i Oslo, Insitutt for lingvistiskefag, 294–302. Martin, Maisa, Kirsti Siitonen & Mirja Tarnanen (1995). Suomen kielen taidot puntarissa. Virittäjä, 99, 94–100. Martin, Maisa (1995). Kuka osaa suomea? Virittäjä, 99, 554–559. Martin, Maisa (1995). Semantic Factors in the Production of Nominal Forms by Adult Learners of Finnish. Finlance: A Finnish Journal of Applied Linguistics, 16, 140–148. Martin, Maisa (1996). Miksi suomi on niin helppo kieli? Seppo Pekkola (toim.), Kuus- kymppinen. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 38. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos, 110–125. Martin, Maisa (1996). Morphological Production and Descriptions of Finnish. Kari Sa- javaara & Courtney Fairweather (eds.), Approaches to Second Language Acquisition. Jyväskylä Cross-Language Studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 187–194. Martin, Maisa (1996). Olli, minä ja verbit. Sirkka-Liisa Hahmo & Osmo Nikkilä (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 24–32. Martin, Maisa (1999a). Suomen kieli monikulttuurisessa koulussa. Kaija Matinheikki- Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Ope- tushallitus, 84–95. Martin, Maisa, Leena Nissilä & Heidi Vaarala (2003). Suolla suomea: perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. Martin, Maisa (2004). An Applied Linguist’s View on Estonian Multilingualism and Mul- tilingual Education. Mati Luik (ed.), Proceedings of Conference ”Multicultural Estonia”. Tallinn: Mitte-eestlaste Integratsiooni Sihtasutus, 63–72. Martin, Maisa (2016). Monikielisyys muutoksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12.10. Saatavilla: http://www.kieliverkosto.fi/article/monikielisyys-muutoksessa/. McRae, Kenneth Douglas (1997). Conflict and Compromise in Multilingual Societies, Vol. 3: Finland. Waterloo: Wilfrid Laurier University Press. Mononen, Kaarina & Sari Pöyhönen (2013). Inkeriläisten sukupolvet ja kielenkäytön muutokset – kielenkäyttäjien näkökulma attritioon. Päivi Rainò & Kimmo Gran- qvist (toim.), Rapautuva kieli: kirjoituksia vähemmistökielten kulumisesta ja kadosta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 75–102.

– 99 – Muikku-Werner, Pirkko (1994). Oma maako mansikka – suomi vieraana kielenä ja kulttuurina. Kari Tuunainen (toim.), Monokulttuurista monikulttuuriin. Kansainvä- lisyyskasvatusta opettajille ja opettajankouluttajille. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita. Joensuu: Joensuun yliopisto, 23–42. Myllyniemi, Rauni (2005). Yhteisön kiinteys ja yhteisölliset periaatteet: kieliryhmien vertailua Pohjanmaalla. Psykologia, 40 (2), 120–132. Mäkelä, Terhikki (1999). Omaa äidinkieltä oppimaan! – Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja omankielistä ohjausta Turun ammatti-instituutissa. Kokeiluprojektin raportti 1999. Turku: Turun ammatti-instituutti. Mäkelä, Terhikki & Saara Ahonen (2002). Omasta äidinkielestä voimavara! Seminaariraportti 2002. Turku: Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry, Turun kansainvälinen kohtauspaikka, Turun naiskeskus & Turun seudun äidinkielen opettajat ry. Mäkinen, Eeva-Kaisa (1995). Selkokieli auttaa ymmärtämään. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Ope- tushallitus, 80–88. Mämmi, Elina (1994). Suomen kielen taidon opettamisesta maahanmuuttajille Suomes- sa. Raija Miettinen, Esa Laukkanen, Elina Mämmi & Ilona Oristo (toim.), Opiskelijana maahanmuuttaja. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun selvityksiä ja puheenvuoroja 2. Jyväskylä: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, 27–66. Mäntykoski, Kaisa (1999). Puhekielen piirteet peruskoulun päättävien maahanmuuttajaoppilaiden kirjoitelmissa. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B37. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto. Nikula, Tarja, Taina Saarinen, Sari Pöyhönen & Teija Kangasvieri (2012). Linguistic Di- versity as Problem and Resource: Multilingualism in European and Finnish Policy Documents. Jan Blommaert, Sirpa Leppänen, Päivi Pahta & Tiina Virkkula (eds.), Dangerous Multilingualism – Northern Perspectives to Order, Purity and Normality. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 41–66. Nyholm, Leif (red.) (1991). Språkmöte i Finland – invandring och språklig anpassning på 1800-talet. Meddelanden från institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsinfors universitet B 14. Helsingfors: Universitetsförlaget. Nyyssönen, Tuija & Riikka Tupamäki (2002). Peninkulmasaappaat – maahanmuuttajan matka käytännön suomeen. Oppimateriaali suomea toisena ja vieraana kielenä opiske- leville maahanmuuttajille. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Paavilainen, Tamara (1999). Venäjä äidinkielenä – opetus suomalaisessa koulussa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus. 103–115. Pihkala, Erkki (2010). Maahanmuuttajien kielellinen kohtaaminen. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 106 (4), 374–376. Piikki, Anni (1995). Maahanmuuttajien suomen kielen testauksesta. Ritva Takkinen & Marja-Leena Haapanen (toim.), Monikielinen Suomessa. Suomen logopedisfoniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys, 25–33.

– 100 – Pitkänen-Huhta, Anne & Katja Mäntylä (2014). Maahanmuuttajat vieraan kielen oppi- joina: monikielisen oppilaan kielirepertuaarin tunnistaminen ja hyödyntäminen vieraan kielen oppitunnilla. Maarit Mutta, Pekka Lintunen, Ilmari Ivaska, & Paulii- na Peltonen (toim.), Tulevaisuuden kielenkäyttäjä. AFinLAn vuosikirja 2014. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 72. Helsinki: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 89–108. Protassova, Ekaterina (2007). Stability and Instability in Language: Contemporary Changes in Finland’s Russian. Siirtolaisuus-Migration, 1, 20–30. Pöyhönen, Sari (2014). Rajat, kynnykset, muurit ja sillat. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 5 (6). Pöyhönen, Sari & Taina Saarinen (2015). Constructions of Bilingualism in Finnish Gov- ernment Programmes and a Newspaper Discussion Site Debate. Current Issues in Language Planning, 16 (4), 392–408. Rajander, Silja & Sirpa Lappalainen (2010). Expectations and Future Prospects: The Lan- guage of the Cosmopolitan Child. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (3), 9–16. Rekola, Nina (toim.) (1995). Vieraskielisten oppilaiden äidinkieli. Helsinki: Opetushallitus. Rekola, Nina (toim.) (1996). Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. Ruuska, Helena & Sanna-Marja Tuomi (toim.). Moneja baareja: tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLII. Helsinki: ÄOL. Rynkänen, Tatjana (2004). Sujuuko suomi, vertyykö venäjä? Venäjänkielisten maahan- muuttajavanhempien näkemyksiä lastensa koulunkäynnistä Suomessa. Sirkka Laihiala-Kankainen, Tatjana Rynkäinen & Olga Milovidova (toim.), Dialogeja – kieli, yksilö ja yhteisö. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 175–205. Rynkänen, Tatjana & Sirkka Laihiala-Kankainen (2007). Russkojazychnoe naselenie v Finljandii - istorija, sovremennost’, perspektivy. Ethnicity Studies, 2, 70–92. Rynkänen, Tatjana, Sari Pietikäinen & Sirkka Laihiala-Kankainen (2007). Media men’shinstva v kontekste grazhdanskogo obshchestva – opyt russkojazychnyh v Finljandii. Ethnicity Studies, 2, 151–173. Rynkänen, Tatjana (2007). Russkij jazyk kak rodnoj v Finliandii: vozmozhnosti sohra- nenija, izuchenija i razvitija. I. P. Lysakova (ed.), Rusistika i sovremennost’. Pietari: MIRS, 213–218. Rynkänen, Tatjana & Sari Pöyhönen (2010). Russian-Speaking Young Immigrants in Fin- land: Educational and Linguistic Challenges to Integration. Mari Lähteenmäki & MarjattaVanhala-Aniszewski (eds.), Multilingualism in Finland and Russia. Language Ideologies in Transition. Frankfurt am Main: Peter Lang, 175–194. Rynkänen, Tatjana (2010). Russkii jazyk v zhizni molodyh russkoiazychnyh immigrantov v Finliandii. G. M. Vasiljeva, I. P. Lysakova, T. N. Matveeva, O. V. Milovidova, T. IU. Usha & A. I. Iakimovich (eds.), Russkii iazyk kak inostrannyi: Teoria. Issledovaniia. Praktika. SPd: Severnaia zvezda, 560–563.

– 101 – Rynkänen, Tatjana (2010). Dialog kul’tur: obuchenie v finskoi shkole v vospriiatii russkojazychnyh roditelei-immigrantov. G. M. Vasiljeva, T. IU. Usha & L. I. Iakimovich (eds.), Slovo est’ delo. Pietari: Sudarynia, 79–83. Rynkänen, Tatjana (2010). Molodye russkojazychnye immigranty v Finliandii: vozmozhnosti izucheniia i sohraneniia russkogo iazyka kak rodnogo. Arto Mustajoki, M. Protasova, A. Kopotev, Ahti Nikunlassi & Tomi Huttunen (eds.), Izuchenie i prepodavanie russkogo iazyka v Finliandii. Pietari: Zlatoust, 377–391. Rynkänen, Tatjana & Sari Pöyhönen (2010). Eri-ikäisinä muuttaneet venäjänkieliset nuoret. Suhde kielen ylläpitämiseen, kielenoppimiseen ja integroitumiseen. Tuo- mas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Nuorisotutkimusverkosto, 175–192. Rynkänen, Tatjana (2011). RusskoaÌ‚zycnye molodye immigranty v FinlaÌ‚ndii: integraciaÌ‚ v kontekste obuceniaÌ‚ i ovladeniaÌ‚ aÌ‚zykom. Jyväskylä studies in humanities 168. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Rynkänen, Tatjana (2011). Pedagogicheskaja kul’tura finskoi shkoly v vospriiatii molodyh russkoiazychnyh immigrantov. I. P. Lysakova (ed.), Rusistika i sovremennost’. St Peterburg: SPb: Severnaia zvezda, 245–247. Rynkänen, Tatjana (2012). Maahanmuuton ikävaihe vaikuttaa venäjänkielisten nuorten kielivalintoihin. Teija Kangasvieri, Karita Mård-Miettinen & Sari Pöyhönen (toim.), Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Rynkänen, Tatjana (2013). Venäjänkieliset maahanmuuttajat suomalaisessa koulussa. Idäntutkimus, 20 (1), 57–67. Rynkänen, Tatjana (2013). Mnogoiazychnoje iazykovoje soobshchestvo: russkoiazychnye immigranty Finliandii. Irina Lysen, Jussi Nuorluoto & Jelena Spasenic (eds.), Slovo. Journal of Slavic Languages and Literatures, 32 (54), 133–149. Rynkänen, Tatjana (2014). Monikielisyys ja demokratia: esimerkkinä venäjänkieliset maahanmuuttajat Suomessa. S. Lamminpää & Christian Rink (toim.), Demokratia, Demokrati, Democracy, Demokratie. VAKKI-symposiumi XXXIV, Vaasa 13.–14.2.2014. Vaasa: VAKKI ry, 182–194. Rynkänen, Tatjana (2015). Venäjänkieliset maahanmuuttajat suomalaisissa työyhtei- söissä. Idäntutkimus, 22 (2), 85–86. Sahradyan, Sonya (2015). Miten maahanmuuttajat oppivat suomea formaalin, infor- maalin ja non-formaalin oppimisen kautta? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6 (4). Sahradyan, Sonya (2017). Learning and Maintaining Languages in the Workplace: Migrant NGO Practitioners in Finland. Jean-Claude Beacco, Hans-Jurgen Krumm, David Lit- tle & Philia Thalgott (eds.), The Linguistic Integration of Adult Migrants / L’intégration linguistique des migrants adultes – Some lessons from research / Les enseignements de la recherche. Boston: Mouton de Gruyter, 329–334. Salo-Lee, Liisa (toim.) (1995). Kieli & kulttuuri oppimisessa ja opetuksessa. Viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 12. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

– 102 – Saukkonen, Pauli (1997). Perspectives on Finnish and Finno-Ugric Linguistics in Finland. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (2), 91–100. Sinko, Pirjo (1995). Miten arvioida ja arvostella maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taitoa? Nina Rekola (toim.), Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 49–55. Storhammar, Marja-Terttu (1996). Miten maahanmuuttajille pitäisi puhua? Helena Ruus- ka & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL, 133–138. Sulkala, Helena (1995). Virolaisten adoptiolasten kielen tutkimisesta. Riitta Kataja & Kristiina Suikkari (toim.), XXI kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Acta Universi- tatis Ouluensis B Humaniora 19. Oulu: Oulun yliopisto, 239–243. Sulkala, Helena (1995). Virolaisten adoptiolasten kielen tutkimisesta. Ritva Takkinen & Marja-Leena Haapanen (toim.), Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis- foniat- risen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino, 94–95. Suni, Minna (1991). Oikeus äidinkieleen – mosaiikin mahdollistaja. Marja Mustakallio & Tuula Uusi-Hallila (toim.), Joka puulla juurensa. ÄOL:n vuosikirja 38. Helsinki: ÄOL, 23–25. Suni, Minna (1991). Maahanmuuttajaoppilaiden kieliolot. Virke, 2, 4–6. Suni, Minna, Pertti Hurme, Hannele Dufva & Michael O´Dell (1991). Pakolaisten kielion- gelmia Suomessa. Kari Suomi (toim.), Fonetiikan päivät – Oulu 1990. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 5. Oulu: Oulun yliopisto, 169–175. Suni, Minna (1996). Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito peruskoulun päättö- vaiheessa. Monistesarja 11. Helsinki: Opetushallitus. Suni, Minna & Sirkku Latomaa (2012). Dealing with the Growing Linguistic Diversity in Schools: The Finnish Example. Jan Blommaert, Sirpa Leppänen, Päivi Pahta & Tiina Räisänen (eds.), Dangerous Multilingualism: Northern Perspectives to Order, Purity and Normality. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 67–95. Takkinen, Ritva & Marja-Leena Haapanen (toim.) (1995). Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen ry:n koulutuspäivät Helsingissä 3.–4.1995. Nide 28. Helsinki: Suomen Logopedis-Foniatrinen Yhdistys. Tarnanen, Mirja & Sari Pöyhönen (2011). Maahanmuuttajien suomen kielen taidon riit- tävyys ja työllistymisen mahdollisuudet. Puhe ja kieli, 31 (4), 139–152. Tarnanen, Mirja, Tatjana Rynkänen & Sari Pöyhönen (2015). Kielten käyttö ja oppiminen aikuisten maahanmuuttajien integroitumisen ja identiteettien rakennusaineina. Teppo Jakonen, Juha Jalkanen & Terhi Paakkinen (toim.), AFinLAn vuosikirja 2015. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 73. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 56–72. Tarnanen, Mirja, Merja Kauppinen & Annika Ylämäki (2017). Oman äidinkielen tekstitai- dot monikielisyyttä rakentamassa – näkökulmia kielille annettuihin merkityksiin ja kielten käyttöön. AFinLAn Vuosikirja, (75), 278–297.

– 103 – Tiihonen, Päivi (1996). Havaintoja venäjän vaikutuksesta inkerinsuomeen. Salla Kurhila (toim.), Kakkoskieli 1. Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 201–220. Toivanen, Reetta (1995a). Kieli on avain ja lukko. Äidinkielen, maailmankatsomuksen ja kulttuurin säilyttämisen merkitys ja oikeutus. Siirtolaisuus-Migration, 4, 13–20. Toivanen, Reetta (1995b). Language Is the Key and the Lock – The Meaning of Immigrant Children’s own Mother Tongue, Religion and Culture in Integration Process. Helsinki: University of Helsinki. Toivanen, Reetta (2007). Linguistic Diversity and the Paradox of Rights Discou. Dario Cas- tiglione & Christopher Longman (eds.), The Language Question in Europe and Diverse Societies – Political, Legal and Social Perspectives. Oxford: Hart Publishing, 101–121. Toivanen, Reetta, Dagmar Richter, Ingo Richter & Iryna Ulasiuk (toim.) (2012). Language Rights Revisited: The Challenge of Global Migration and Communication. 1 p. Berlin: BWV Berliner Wissenschafts-Verlag. Toivanen, Reetta & Janne Saarikivi (2015). Change and Maintenance of Plurilingualism in the Russian Federation and the European Union. Heiko Marten, Michael Rießler, Janne Saarikivi & Reetta Toivanen (eds.), Cultural and Linguistic Minorities in the Rus- sian Federation and the European Union: Comparative Studies on Equality and Diversity. Heidelberg: Springer International Publishing, 3–29. Toivanen, Reetta & Janne Saarikivi (eds.) (2016a). Linguistic Genocide or Superdiversity: New and Old Language Diversities. Bristol: Multilingual Matters. Toivanen, Reetta (2016). Localizing the Global in the Superdiverse Municipalities in the Arctic: The Case of Inari. Reetta Toivanen & Janne Saarikivi (eds.), Linguistic genocide or superdiversity? New and Old Language Diversities. Bristol: Multilingual Matters, 221–246. Uzal, Melike, Erkki Komulainen & Olli Aaltonen (2018). The Effect of Some Listener Background Factors and Task Type That Contribute To Degree of Perceived Accent Ratings in L2 Finnish. AFinLA-E: Soveltavan Kielitieteen Tutkimuksia, (10), 277–300. Voipio, Sanna (2002). Ulkosuomalaisten ja maahanmuuttajanuorten kaksikielisyyden tukeminen perheissä. Pirkko Muikku-Werner & Hannu Remes (toim.), Lähivertai- luja. 13, Virsu: viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Konferenssijulkaisu. Joensuu: Joensuun yliopisto. Voipio, Sanna (2003). Bilingualism as a Objective for Education of Immigrant Students in Finnish schools. Johanna Lasonen & Leena Lestinen (eds.), UNESCO Conference on Intercultural Education. Teaching and Learning for Intercultural Understanding, Human Rights and a Culture of Peace. Jyväskylä: Institute for Educational Research. Xin, Liu (2009). A View on the Emotional Resonance of Shared Native Languages within Mul- tilingual “Communities of Practice”. Web reports 53. Turku: Migration Institute of Finland.

– 104 – Kotoutuminen, identiteetti ja kuuluvuus Integration, identity and belonging Integration, identitet och tillhörighet

Alitolppa-Niitamo, Anne (1995). Integroitumisen vaikeus: somalialaiset pakolaiset tar- kastelun kohteena. Anna-Maria Åström (toim.), Meikäläisiä muukalaisia: kulttuurien kohtaaminen käytännössä. Helsinki: Suomen kansantieteilijöiden yhdistys Ethnos ry, 29–36. Alitolppa-Niitamo, Anne (1999). Somalis in Finland: The Process of Integration. Mud- dle Lilius (ed.), Variations on the Theme of Somaliness: Proceedings of the EASS/SSIA International Congress of Somali Studies, Turku, Finland August 6–9, 1998. Åbo: Åbo Akademi University. Alitolppa-Niitamo, Anne (2000). From the Equator to the Arctic Circle: A Portrait of Somali Integration and Diasporic Consciousness in Finland. Elzbieta Gozdziak & Dianna Shandy (eds.), Rethinking Refuge and Displacement, Selected Papers on Refugees and Immigrants, vol viii. Arlington, VA: American Anthropological Association, 43–65. Alitolppa-Niitamo, Anne & Ismo Söderling (2005). Erilaisuus on samanlaisuutta – maahanmuuttajat ovat huomisen suomalaisia. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söder- ling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 107–108. Alitolppa-Niitamo, Anne, Ismo Söderling (2005). Johdanto. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 7–12. Alitolppa-Niitamo, Anne, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.) (2005). Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytän- töihin. Helsinki: Väestöliitto. Alitolppa-Niitamo, Anne, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.) (2013). Olemme muuttaneet – ja kotoudumme: Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto. Anniste, Kristi & Tiit Tammaru (2014). Ethnic Differences in Integration Levels and Re- turn Migration Intentions: A Study of Estonian Migrants in Finland. Demographic Research, 30 (13), 377–412. Antikainen, Maire (2010). Matkalla suomalaiseksi ja hoiva-alan ammattilaiseksi? Venäläis- ja virolaistaustaisten naisten ja suomalaisuuden kohtaamiset kuulumista rakentamassa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Anttila, Jorma (2007). Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen. Sosiaalipsy- kologisia tutkimuksia 14. Helsinki: Yliopistopaino.

– 105 – Assmuth, Laura (2009). Moninaiset identiteetit Viron ja Venäjän välisellä rajaseudulla. Sofi Oksanen & Imbi Paju (toim.), Kaiken takana oli pelko: kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin. Helsinki: WSOY, 497–526. Assmuth, Laura (2012). Rural Belongings: Baltic Russian identities in Estonian and Lat- vian Borderlands. Aili Aarelaid-Tart & Li Bennich-Björkman (eds.), Baltic Biographies at Historical Crossroads. London: Routledge, 107–124. Björklund, Krister (2014). Miksi Närpiön kotouttamismalli toimii? Siirtolaisuus 41 (2–3), 29–32. Blomberg, Helena, Christian Kroll, Perttu Salmenhaara & Matti Similä (eds.) (2008). Same- ness and Diversity: The Nordic Welfare State Model and the Integration of Immigrants on the Labour Market. Helsinki: Swedish School of Social Science & University of Helsinki. Borrie, Wilfred D. (1959). The Cultural Integration of Immigrants. A Survey Based Upon the Papers and Proceedings of the UNESCO Conference Held in Havana, April 1956. Paris: UNESCO. Broo, Måns (2010). ISKCON and South Asian Hindus in Finland: Strategies for Integration. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (2), 33–38. Bäckman, Linda (2017). Integration i projektform – en kartläggning av integrationsprojekt i Svenskfinland.Åbo: Migrationsinstitutet. Calenda, Davide, Pirkko Pitkänen & Aulikki Sippola (2018). Integration of Foreign-Born Nurses in Finnish Social and Health Care Organizations: Evidence, Challenges, and Responses. Journal of Immigrant & Refugee Studies, 16, 2–17. Carle, Jan, Hanna Wikström, Charlotte Melander & Peter Backenfall (2011). Practices for Generating Integration and Inclusion. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (eds.), Working Together for Bet- ter Integration – Immigrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migration, 125–158. Čeginskas, Viktorija (2012). Belonging, Home, and Identity of Multicultural and Multi- lingual Adults. Lähde, 8, 233–252. Clarke, Kris (2014). “And Then All of the Sudden, You’re Still Here with Bad Finnish”: American Women’s Narratives of Cultural Adjustment in Finland. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 42–66. Creutz, Karin & Mika Helander (2012). Via svenska: den svenskspråkiga integrationsvägen. Helsingfors: Magma. Daenzer, Patricia, Paul Van Aerschot & Tim Rees (2014). Integration and the Protection of Immigrants: Canadian-Nordic Comparisons. Paul Van Aerschot & Patricia Dae- nzer (eds.), The Integration and Protection of Immigrants: Canadian and Scandinavian Critiques. Farnham: Ashgate, 213–222. Davydova, Olga (2003). Repatrianty u vorot Finljandii – v poiskah ”pravil’noj” identichnosti. Diaspory, 3, 66–98. Davydova, Olga (2005). Rituaali, identiteetti ja ylirajaisuus: Joitakin ajatuksia paluumuuttajan hautajaisista. Elore, 12 (1), 1–22.

– 106 – Dervin, Fred & Tanja Riikonen (2009). “Whatever I Am? Wherever I Am, How Does It Mat- ter?... Why Does It Matter?” Egocasting In-Between Identities. Yasmine Abbas & Fred Dervin (eds.), Digital Technologies of the Self. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars. Dhindsa, Kashmir (1996). Remittances, Assimilation Problems and Some Other Aspects of Punjabi Immigrants in the UK. Siirtolaisuus-Migration, 1, 18–25. Egeh, Haweiya (2012). Kotouttamisen ja sopeutumisen parhaat käytänteet Kanadassa ja Suomessa. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 164–171. Ekholm, Elina (1997). Experience In Measuring Refugees´ Integration in Finland. Council of Europe (ed.), Measurement and Indicators of Integration. Council of Europe, Direc- torate of Social and Economic Affairs. Strasbourg: Council of Europe Publishing, 179–186. Eräjärvi, Tuomo & Leena Kostiainen (1991). Pakolaisten sopeutuminen Suomeen: interaktio pakolaislasten ja suomalaislasten välillä Tampereen kaupungin Kanjonin koulun 6b-luokalla. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (2005). Kala kuivalla maalla: kotoutuminen maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Työministeriö, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO). Fischer, Peter A. (1991). Migration, its Determinants and Integration. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 76–90. Flink, Toivo (2016). Inkerinsuomalaisten paluumuutto ja kotoutuminen Suomeen. Teoksessa: Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 76–95. Forsander, Annika (2000). Maahanmuuttajien integraatio. Etnisten ryhmien ja yhteiskunnallisen keskiön suhteista eri aikoina. Maija Mäkikalli & Katriina Siivonen (toim.), Muuttuvat asemat. Kompassi integraation arkeen. Turku: Kirja-Aurora, 69–100. Forsander, Annika (1995). Toiseuskritiikkiä toiseuden tuoltapuolen: toiseus minuuden heijastuksena. Monitori, 1, 25–28. Forsten, Nina (1992). Ulkomailta adoptoitujen lasten sosioemotionaalinen sopeutuminen Suomessa. Minäkuva ja itsekoettu aggressiivisuus. Yhteiset Lapsemme Ry, 4. Helsinki: Yhteiset Lapsemme Ry. Forsten-Lindman, Nina (1994a). Ulkomailla syntyneiden lasten sosioemotionaalinen sopeutuminen: Ulkomailta adoptoidut lapset ja vietnamilaiset pakolaislapset Suomessa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 12–24. Gauffin, Karl & Eveliina Lyytinen (2017).Working for Integration – A Comparative Analysis of Policies Impacting Labour Market Access among Young Immigrants and Refugees in the Nordic Countries. CAGE project report.

– 107 – Gómez Ciriano, Emilio José, Mari Paz García Longoria, Esther Bodalo Lozano, María del Carmen Carbonell Cutillas, Myriam Gutiérrez Zornoza, Manuel Jesús Maldonado Lozano & Ana Isabel Vázquez Cañete (2011). Spain: Developing Synergies for Integra- tion. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (eds.) (2011). Working Together for Better Integration – Immigrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migration, 95–122. Haapajärvi, Linda (2012). Communities of Compensation and Resistance: Integration in the Making at an African Church in Helsinki and Paris. Nordic Journal of Migra- tion Research, 2 (1), 57–65. Haikkola, Lotta (2010). Identiteetti ja arki transnationaalisessa tilanteessa. Irma Mart- tinen (toim.), Tarinoita ja artikkeleita maahanmuutosta – Kotona Suomessa. Tallinna: Yhteiset Lapsemme Ry., 28–30. Hammar, Sari & Raili Gothóni (toim.) (2015). Järjestöt kotouttamista edistämässä – jyvä, josta kasvatettiin lisää valmiuksia toimia monikulttuurisissa ja -uskontoisessa ympä- ristössä. Diakonia-ammattikorkeakoulun katsauksia ja aineistoja, 41. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hammar-Suutari, Sari (2003a). Kototoiminta tutuksi kolmannella sektorilla – maahanmuuttajat mukaan kansalaistoimintaan. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Harinen, Päivi (2006). Civic Participation. An Opportunity of Integration for Young Mul- ticultural Adults. Ari Antikainen, Päivi Harinen & Carlos Torres (eds.), In from the Margins. Adult Education, Work and Civil Society. Rotterdam: SensePublishers. Haverinen, Ville-Samuli (2016). Kotiutua vai sulautua? Suomalainen multikulturalismi ja kotoutumisen seurannan indikaattorit. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville- Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 19–32. Heikkilä, Elli (2002). Migration and Integration in Europe. Siirtolaisuus-Migration, 4, 37. Heikkilä, Elli & Selene Peltonen (2002). Immigrants and Integration in Finland. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli (2003). Immigration and Integration – the Global Challenge. Siirtolaisuus- Migration, 4, 28–29. Heikkilä, Elli (2008). Living Together with Diverse Identities. Siirtolaisuus-Migration, 2, 30. Heikkilä, Elli, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (eds.), Working Together for Better Integration – Immigrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli, Emilio José Gómez Ciriano & Mira Ojalehto (2011). Reflections. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (eds.), Working Together for Better Integration – Immigrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migration, 181–188.

– 108 – Heikkilä, Elli, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.) (2015). Partici- pation, Integration and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Jonna (2011). Diaspora, integraatio ja yhteistyö. Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu. Web Reports 70. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Satu, Veli-Matti Lamppu, Pirkko Majakangas & Anitta Raitanen (2000). Ikään- tyvän kotoutujan opas. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Heikkilä, Satu, Veli-Matti Lamppu & Pirkko Majakangas (1999). Jäänmurtaja: kertomuksia ja tietoa Suomesta. Helsinki: Opetushallitus. Heikkinen, Sari (2015). Arki uudessa kotimaassa. Entisestä Neuvostoliitosta Suomeen iäk- käinä muuttaneiden arki, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen. Tampere: University of Tampere. Heino, Eveliina & Minna Veistilä (2015). Integration, Recognition and Security. Discourses on Social Support by Families with a Russian Background Living in Finland Nordic Journal of Migration Research, 5 (2), 91–98. Heino, Eveliina & Minna Veistilä (2016). Mikä muuttuu kun muutetaan? Venäläistaus- taisten perheiden tarinat ja integraation vaiheet. Maija Jäppinen, Anna Metteri, Pirkko-Liisa Rauhala, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.), Kansainvä- linen sosiaalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: United Press Global. Helander, Mika & Magdalena Kosová (red.) (2015). Kan vi stå till tjänst? Integration på svenska i Finland. Helsinki: Svenska kulturfonden. Hentula, Hannele, Kimmo Koiranen, Anne Seppänen & Ismo Söderling (toim.) (1989). Maailma muuttuu – muutammeko me? Muuttoliiketutkimuksia 1. Turku: Muutto- liikkeen Ystävät. Hiltunen, Saara (toim.) (2012). Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Jo- ensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hiltunen, Saara & Minna Havi (2012). Alkukartoitus muutoksessa. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 76–83. Hirvi, Laura (2010). The Sikh Gurdwara in Finland: Negotiating, Maintaining and Trans- mitting Immigrants’ Identities. South Asian Diaspora, 2 (2), 219–232. Hirvi, Laura (2013). Identities in Practice. A Trans-Atlantic Ethnography of Sikhs in Finland and California. Helsinki: Finnish Literature Society. Hirvi, Laura, Knut Axel Jacobsen & Kristina Myrvold (2014). Young Sikhs in the Nordic Countries: Negotiating Identities, Traditions and Authorities. Presented at the Holy Crap! - Intersections of the Popular and the Sacred in Youth Cultures, Helsinki. 28.–29.8. 2014. Helsinki: Finnish Youth Research Society and Network. Hirvi, Laura (2015). Young Sikhs in Finland: Feeling at Home Nowhere, Everywhere, in between and Beyond. Knut Axel Jacobsen & Kristina Myrvold (eds.), Young Sikhs in

– 109 – a Global World: Negotiating Traditions, Identities and Authorities. Farnham: Ashgate, 35–50. Hirvi, Laura (2016). Identities in Practice: A Trans-Atlantic Ethnography of Sikh Immigrants in Finland and in California. Studia Fennica Ethnologica 15. Helsinki: Finnish Lit- erature Society. Holley, Peter (2018). “I’m a Citizen of the World”: Cosmopolitanism and Identity Work in the Telling of Migration Stories. Marco Caselli & Guia Gilardoni (eds.), Globalization, Supranational Dynamics and Local Experiences. Cham: Palgrave Macmillan, 167–186. Holm, Gunilla (2015). Participatory Photography: Language Minority Teenagers’ Sense of Belonging. ETD. Educação Temática Digital, 17 (1), 211–227. Honkela, Kari (1975). Identiteetti- ja integraatiokysymykset muun Euroopan näkökul- masta – Sveitsiläinen kokemus. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskong- ressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 59–61. Horenczyk, Gabriel, Inga Jasinskaja-Lahti, David Sam & Paul Vedder (2013). Mutuality in Acculturation: Towards an Integration. Zeitschrift für Psychologie, 221 (4), 205–213. Huhta, Ari, Taina Tammelin-Laine, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki & Elina Stordell (2017). Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennus- taminen lähtötason arviointien perusteella. Aikuiskasvatus, 37 (3), 190–204, 248. Huttunen, Hannu-Pekka, Risto Karinen, Kristel Kivisik, Ilona Korhonen, Heli Laine, Miia Mikkonen, Jiuliano Prisada, Ilona Ruohomäki & Saara Sallinen (2012). Alkukartoi- tuksen avuksi. Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys, 11. Huttunen, Hannu-Pekka & al. (2014). ALPO-tukirakenteessa opittua. Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuton alkuvaiheen palveluihin. Helsinki: Työ- ja elinkeinomi- nisteriö. Huttunen, Hannu-Pekka & al. (2014). Oikeilla neuvoilla oikeaan paikkaan. Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen. Työ ja yrittäjyys 5. Helsinki. Työ- ja elinkeinoministeriö. Huttunen, Hannu-Pekka (2017). Monikielisen neuvontatyön ammattilaiseksi. InfoGloria -maahanmuuttoneuvonnan kehittämishankkeen kokemuksia (2015–2016). Jyväskylä: Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry (ESR). Huttunen, Laura (1999). Koti, paikka ja identiteetti maahanmuuttajien omaelämäker- roissa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 16–22. Huttunen, Laura (toim.) (1999). Sama taivas, eri maa. Maahanmuuttajan tarina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Huttunen, Laura (2002). Kotona, maanpaossa, matkalla. Kodin merkitykset maahanmuuttajien omaelämäkerroissa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Huusko, Marjo (1999). Maahanmuuttajien vastaanotosta ja koulutuksesta Pohjois-Pirkan- maalla: keskustelua ja kokemuksia. Tampere: Tampereen yliopisto, Virtain kulttuu- rintutkimusasema.

– 110 – Hyvönen, Erno (1996). Sopeutumisen sietämätön vaikeus. Siirtolaisuus-Migration, 3, 19–24. Häkkinen, Anne & Sanna Tawah (2016). Introduction: Transnational Processes and Prac- tices in the Everyday Lives of Migrants and Non-Migrants in Europe. Ethnologia Fennica, 43, 5–11. Hämäläinen, Kari, Hanna Pesola & Matti Sarvimäki (2015). Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Islam, Aminul (2008). Acculturation Preferences among Bangladeshi Immigrants in London and Malmoe. Master’s thesis, Lund University. Web reports 37. Turku: Migration In- stitute of Finland. Ismail, Abdirashid Abdi (2013). Belonging, Education and Employment. Afrikan Sarvi, 2. Jalkanen, Samuli (2007). Etelä-Savoon kotoutuminen. Siirtolaisuus-Migration, 2, 20–22. Janhonen-Abruquah, Hille (2010). Gone with the Wind? Immigrant Women and Transna- tional Everyday Life in Finland. Helsinki: University of Helsinki, Faculty of Behav- ioural Sciences. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (toim.) (1997). Maahanmuuttajien sopeutuminen pääkaupunkiseudulla: sosiaalipsykologinen näkökulma. Helsingin kaupunkin tietokeskuksen tutkimuksia 9. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (1998). Content and Predicators of the Eth- nic Identity of Russian-Speaking Immigrant Adolescents in Finland. Scandinavian Journal of Psychology, 39 (4), 209–219. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (1999). Exploration of the Ethnic Identity of Russian-Speaking Immigrant Adolescents in Finland. Journal of Cross-Cultural Psychology, 30 (4), 527–539. Jasinskaja-Lahti, Inga (2000). On a Way Toward Integration. Russian-Speaking Immigrant Adolescents in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–17. Jasinskaja-Lahti, Inga (2000). Psychological Acculturation and Adaptation among Russian- Speaking Immigrant Adolescents in Finland. Helsinki: University of Helsinki, Depart- ment of Social Psychology. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (2000). Predictors of the Actual Degree of Ac- culturation of Russian-Speaking Immigrant Adolescents in Finland. International Journal of Intercultural Relations, 24 (4), 503–518. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (2000). Venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten perhearvot ja identiteetti. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 124–137. Jasinskaja-Lahti, Inga (2006). Integraciâ immigrantov v Hel’sinki: longitûdnoe issledovanie 1997 - 2004 godov. Psihologiâ pered vyzobom buduŝego: materialny nauznoj konferencii, prinuročennoj k 40-letnemu ûbileû fakul’teta psihologii. Moskva: Moskovskij gosudarstvennyj universitet im. M. V. Lomonosova, 195–197.

– 111 – Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (2007). A Structural Model of Acculturation and Well-Being among Immigrants from the Former USSR in Finland. European Psychologist, 12 (2), 80–92. Jasinskaja-Lahti, Inga (2008). Long-term Immigrant Adaptation: Eight-Year Follow-Up Study among Immigrants from Russia and Estonia Living in Finland. International Journal of Psychology, 43 (1), 6–18. Jasinskaja-Lahti, Inga & Tuuli Anna Mähönen (2009a). Editors’ Introduction. Inga Jasin- skaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (toim.), Identities, Intergroup Relations and Ac- culturation: The Cornerstones of Intercultural Encounters. Helsinki: Gaudeamus, 7–12. Jasinskaja-Lahti, Inga & Tuuli Anna Mähönen (eds.) (2009b). Identities, Intergroup Relations and Acculturation: The Cornerstones of Intercultural Encounters. Helsinki: Gaudeamus. Jasinskaja-Lahti, Inga & Anu Yijälä (2011). The Model of Pre-Acculturative Stress: A Pre- Migration Study of Potential Migrants from Russia to Finland. International Journal of Intercultural Relations, 35 (4), 499–510. Jasinskaja-Lahti, Inga, Gabriel Horenczyk & Tamara Kinunen (2011). Time and Context in the Relationship between Acculturation Attitudes and Adaptation among Russian- Speaking Immigrants in Finland and Israel. Journal of Ethnic and Migration Studies, 37 (9), 1423–1440. Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Mähönen, Sirkku Varjonen, Linda Arnold, Anu Yijälä, Katrina Jurva & Tamara Kinunen (2012). Идентичность и интеграция в контексте этнической миграции: лонгитюдный мультиметодологический подход к изучению процесса миграции ингерманладских финнов. (Identiteetti ja kotoutuminen etnisen maahanmuuton kontekstissa: monimenetelmällinen pitkittäistutkimus inkerinsuomalaisten maahanmuutosta.) Diaspory, (1), 178–196. Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Mähönen, Sirkku Varjonen, Linda Arnold, Anu Yijälä & Katrina Jurva (2012). Identities and Integration in the Context of Ethnic Migration: A Longitudinal, Multi-Pronged Approach to Studying Ingrian-Finnish Migrants. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–12. Jasinskaja-Lahti, Inga, Göksu Celikkol, Tuuli Anna Renvik (Mähönen), Viivi Emilia Es- kelinen, Raivo Vetik & David Sam (2018). When Psychological Contract Is Violated: Revisiting the Rejection-Disidentification Model of Immigrant Integration. Journal of Social and Political Psychology, 6 (2), 484–510. Jerman, Helena (2006). Opyt dialogiceskogo izuceniâ identicnosti men’sinstva Finlândii. Diaspory, 1, 148–170. Jerman, Helena (2013). Dialogues in Social Contexts: Belonging or Otherness Beyond the Finnish-Russian Border. Ieva Garda Rosenberga (ed.), Oral History, Dialog with Society = Mutvārdu vēsture: dialogs ar sabiedrīb. Riga: University of Latvia. Available: http:// issuu.com/lufsi/docs/oral_history. Jerman, Helena (2016). Kulttuuri, muisti ja identiteetti: yhteenkuuluvuus ja toiseus Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin. Jeremy Gould & Katri Uusihakala

– 112 – (toim.), Tutkija peilin edessä: refleksiivisyys ja etnografinen tieto. Helsinki: Gaudea- mus, 144–164. Jokisaari, Selene (2006). Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan nä- kökulmasta. Web Reports 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Juntto, Anneli (2005). Maahanmuuttajien asuminen – integroitumista vai segregoi- tumista? Seppo Paananen (toim.). Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 43–58. Kananen Marko & Tiina Sotkasiira (2015). “They’re Here and We’re Going to Have to Do the Best We Can”: Integration of Somali Immigrants in Lieksa and Fort Morgan. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C 24. Histories 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 44–57. Kananen, Marko (2016). Amerikan opetukset. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 90–98. Kangaspuro, Markku (ed.) (2007). Constructed Identities in Europe. Helsinki: Aleksanteri Institute. Kantor, Ira & Leena Suurpää (1996). Säilömistä, sulauttamista vai syrjimistä? Nuorisotyö, 5. Kastari, Irma (1965). Sotasiirtolaisten laitoshuolto. Tutkimus erään siirtoväkiryhmän vael- luksesta ja sopeutumisesta. Väitöskirja. Sosiaalipoliittisen Yhdistyksen tutkimuksia 12. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kerkkänen, Heikki (2008). Kotouttaminen kulturisoivan biovallan käytäntönä. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (1), 21–32. Kerkkänen, Heikki & Antti Kaski (2011). Mieskotoutumista. Kokemuksia maahanmuuttaja- ja syntysuomalaismiesten yhteistoiminnasta. Maiju Korpela & Kati Pietarinen (toim.), Veljiä vertaisia. Työkaluja maahanmuuttajamiesten ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry, 36–49. Kerkkänen, Heikki & Kimmo Saastamoinen (2013). Vieraasta veljeksi – kaksisuuntaista kotoutumista miehille. Miessakit ry:n julkaisuja, 1. Helsinki: Miessakit ry. Kerkkänen, Heikki (toim.) (2014). Puhutaan kotoutumisesta: Ryhmänohjaajan opas. Hel- sinki: Väestöliitto. Kerkkänen, Heikki (2015). Maahan muuttaneiden miesten muuttuvat roolit ja kotoutumisen kaksisuuntaisuus. Miessakit ry. Juhlavuoden artikkelisarja. Saatavilla: https:// www.miessakit.fi/fi/miessakit_20-vuotta/juhlavuoden_artikkelisarja/?a=viewIte m&itemid=6983 Keski-Nisula, Kaisa (2008). Maahanmuuttajien integraatio Turun työmarkkinoille. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 31. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kettunen, Margit (1999). Lukiota käyvien maahanmuuttajien kotoutuminen ja kontrollikä- sitykset. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A7. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto.

– 113 – Kettunen, Pekka & Stephen Egharevba (2014). Maahanmuuton tulevaisuuden perspek- tiivit. Futura, 33 (4), 49–55. Kilpi-Jakonen, Elina (2014). E-Special: Inclusion and Exclusion of Immigrants and Their Children In the Nordic Countries and Beyond. Introduction to Acta Sociologica E- Special on Migration and Ethnicity. Acta Sociologica e-special. Kivirauma, Joel, Kirsi Klemelä & Risto Rinne (2006). Segregation, Integration, Inclusion – The Ideology and Reality in Finland. European Journal of Special Needs Education, 21 (2), 117–133. Kivisto, Peter (2015). Pluralism and the Dynamics of Contemporary Integration. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 10–20. Koikkalainen, Saara, Timo Tammilehto, Olli Kangas, Marja Katisko, Seppo Koskinen & Asko Suikkanen (2011). Welfare or Work: Migrants’ Selective Integration in Finland. Emma Carmel, Alfio Cerami & Theodoros Papadopoulos (eds.),Migration and Welfare in the New Europe. Social Protection and Challenges of Integration. Bristol: The Policy Press, 143–158. Kokkonen, Tuomo (toim.) (2018). Kotouttavat kontaktit: Puheenvuoroja maahanmuuttajien kotoutumisesta ja hyvinvoinnista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopis- tokeskus Chydenius. Koponen, Päivikki & Satu Jokela (toim.) (2015). Yhteistyö maahanmuuttajien kotoutumisen, työllisyyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Kokemuksia Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen 2014 (UTH) toteutuksesta. Työpaperi 19. Tampere. Korpela, Maiju & Kati Pietarinen (toim.) (2011). Veljiä vertaisia. Työkaluja maahanmuuttajamiesten ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. Koskela, Kaisu (2014). Integration Policies – Finland Country Report. INTERACT Research Report, Country Reports, 2014/29. Florence: European University Institute, Migra- tion Policy Centre. Kurtti, Aira (2011). Monikulttuurisuus kuntien kotouttamisohjelmissa. Premissi, 6 (5), 24–29. Kyntäjä, Eve (1996a). Acculturation of Ethnic Finns, Estonians and Russians in Finland: Towards the Study of Psychological Acculturation and Ethnic Identity of Migrants. International Social Policy Research Unit Occasional Papers Series. Leeds: Leeds Metropolitan University. Kyntäjä, Eve (1996b). Maahanmuuttajien sosiaalinen asema kahdeksassa Euroopan maassa. Siirtolaisuustutkimuksia A 19. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kyntäjä, Eve (2003). Towards the Development of an Integration Policy in Finland. Friedrich Heckmann & Dominique Schnapper (eds.), The Integration of Immigrants in Europan Societies. National Differences and Trends of Convergence. Stuttgart: Lucius & Lucius, 185–211.

– 114 – Kyntäjä, Eve (2011). Maahanmuuttajat suomalaisessa yhteisössä – erilaisuusretoriikka vai luontevaa yhteisyyttä? Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 50–54. Kärkkäinen, Katarzyna (2011). Maahanmuuttajien integraatiosta. Johanna Lasonen & Jani Ursin (toim.), Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja katkoksia. Kas- vatusalan tutkimuksia 53. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry, 258–281. Kärkkäinen, Katarzyna (2017). Learning, Teaching and Integration of Adult Migrants in Finland. Jyväskylä: University of Jyväskylä. La Vecchia-Mikkola, Vanja (2013). Longing to Return and Spaces of Belonging. Iraqis’ Nar- ratives in Helsinki and Rome. Turku: University of Turku. Lahti, Tuula (1975). Ruotsista Suomeen muuttaneiden kouluikäisten sopeutuminen I–II. Selosteita ja tiedotteita 34. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Lappalainen, Pertti (2017). Kotouttamispolitiikkaa 2010-luvulla: osallisuusideaaleja ja mikroherruutta. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 25 (4), 334–341. Lappi, Tiina-Riitta (2013). Migration and the Experience of Integrating One’s Self. Eth- nologia Fennica, 40, 54−65. Latomaa, Sirkku (2007). Miten maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen – opinpolku varhaiskasvatuksesta työelämään. Sari Pöyhönen & Minna-Riitta Luukka (toim.), Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 317–368. Lehmus, Pia (2008). Muu Maa Mustikka –projekti 2005–2007. Turku: RAY & Sateenkaari Koto ry. Leinonen, Johanna (2015). Introduction. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Lei- nonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: In- stitute of Migration, 6–8. Lepola, Outi (toim.) (2002). Koto-maana Suomi. Kertomuksia maahanmuutosta 1999–2001. Helsinki: Työministeriö. Li, Hanwei & Pirkko Pitkänen (2018). Understanding the Integration of Mainland Chinese Students: The Case of Finland. Nordic Journal of Migration Research 8 (2), 107–115. Liebkind, Karmela (1974). Etniska minoriteters identitetskris assimilationsprocessen – en konstruktionsteoretisk modell. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 1. Helsingfors: Helsingfors universitet, Institutionen för socialpsykologi. Liebkind, Karmela (1976). Etniska minoriteters identitetskris i assimilationsprocessen – en konstruktionsteoretisk modell. Helsingfors: Helsingfors universitet.

– 115 – Liebkind, Karmela (1977). The Development of Social Identity in Acculturation. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 3. Helsinki: University of Helsinki, Department of Social Psychology. Liebkind, Karmela (1978). Kulttuuri-identiteetti ja ryhmätietoisuus yhteiskunnallisen kehityksen määrääjinä ja määrättävinä. Nora Ahlberg (toim.). Kulttuuri-identiteetin ongelmia: suomalaiset kulttuurivähemmistöt: raportti Suomen Unesco-toimikunnan seminaarista Kulttuuri-identiteetti ja kulttuuri pluralismi, Siikaranta 12.–13.12.1977. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Liebkind, Karmela (1979). The Social Psychology of Minority Identity. A Case Study of In- tergroup Identification. Theoretical Refinement and Methodological Experimentation. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos. Liebkind, Karmela (1981). Problems of Theory and Application of Cultural Pluralism: Social Psychology of Minority Identity. Juha Pentikäinen & Veikko Anttonen (eds.), Cultural Minorities in Finland: An Overview towards Cultural Policy. Helsinki: The Fin- nish National Commission for UNESCO, 11–22. Liebkind, Karmela (1982). Multiple Group Allegiance: The Development of Identity. Proceedings of the 2nd Finnish-Soviet Symposium on Personality. Tampere: Tampere University, 125–140. Liebkind, Karmela (1984). Minority Identity and Identification Processes: A Social Psycho- logical Study. Commentationes Scientiarum Socialium 22. Helsinki: Societas Sci- entiarum Fennica. Liebkind, Karmela (1985). Some Problems of Theory and Application of Cultural Plural- ism: Social Psychology of Minority Identity. Juha Pentikäinen & Veikko Anttonen (eds.), Cultural Minorities in Finland: An Overview towards Cultural Policy. Helsinki: The Finnish National Commission for UNESCO, 7–19. Liebkind, Karmela (1985). Mitä identiteetti on? Katsaus: ajattelua, taidetta ja sivistystä, 1, 4–6. Liebkind, Karmela (1986). A Sociopsychological Perspective on Immigrant ldentity. Lars Henric Ekstrand (ed.), Ethnic Minorities and Immigrants in a Cross-cultural Perspective. Selected papers from the Regional IACCP Conference, Ethnic Minority and Immigrant Re- search, Held in Malmö, Sweden, June 25-28, 1985. Berwyn: Swets North America, 171–184. Liebkind, Karmela (1987). Razvitie identifikatsii v uslovijah dvuh kultur. J. V. Shorohova (red.). Psihologija litshnosti i obraz zhizni. Moskva: Nauka, 49–54. Liebkind, Karmela, Erkki Virta & Charles Westin (1996). Some Preliminary Results from the Finnish ICSEY Study, Compared with Equivalent Results from the Swedish Study. Working report presented at the ICSEY meeting in Montreal, August 9-11, 1996. Liebkind, Karmela & Inga Jasinskaja-Lahti (1997). Maahanmuuttajien onnistuneen integroitumisen esteitä. Harry Schulman & Vesa Kanninen (toim.), Sovussa vai syr- jässä? Ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 93–108.

– 116 – Liebkind, Karmela (1997a). Multipla identiteter. Jan Rydman (toim.). Maailmankuvaa etsimässä: Tieteen päivät 1997. Porvoo: WSOY, 358–374. Liebkind, Karmela (2001). Acculturation. Rupert Brown & Sam Gaertner (eds.), Blackwell Handbook of Social Psychology: Intergroup Processes. Oxford: Blackwell, 386–406. Liebkind, Karmela (2001). Integraatio, assimilaatio ja akkulturaatio. MoniTori, 4, 44–45. Liebkind, Karmela, Simo Mannila, Inga Jasinskaja-Lahti, Magdalena Jaakkola, Eve Kyntäjä & Anni Reuter (2004). Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttaja- ryhmän kotoutuminen Suomeen. Helsinki: Gaudeamus. Liebkind, Karmela, Tuuli Anna Mähönen, Sirkku A. Varjonen & Inga Jasinskaja-Lahti (2016). Acculturation and Identity. David Lackland Sam & John W. Berry (eds.), The Cambridge Handbook of Acculturation Psychology. Cambridge: Cambrigde University Press, 30–49. Lumio, Milla, Riikka Susi, Elli Heikkilä & Sanna-Mari Kuoppamäki (2012). Muuttuvan vi- ranomaisyhteistyön moninaiset haasteet. Web Reports 73. Turku: Migration Institute of Finland. Lumme, Pia (2000). Tavoitteena maahanmuuttajalasten integraatio. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B23. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto. Mammon, Reet (2010). Kolmen etnisen ryhmän kotoutumisprosessi Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Mannila, Simo (2013). Närpiön malli. Yhteiskuntapolitiikka, 78 (4), 468–470. Markkanen, Sanna (2008). Integration or Discrimination. Doctoral dissertation, University of Leeds. Web reports 40. Turku: Migration Institute of Finland. Martikainen, Tuomas (2007). Etniset vähemmistöt ja kotoutuminen. Särmää. Helsinki: Suomen lasten ja nuorten säätiö, 16–21. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (2007a). Maahanmuuttajanaiset, kotoutuminen ja työ. Kaisa Kauppinen, Julia Evans & Auli Airila (toim.), Monikko – tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä. Helsinki: Työterveyslaitos, 6–19. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (toim.) (2007). Maahanmuuttajanaiset: Kotou- tuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Martikainen, Tuomas (2008). Mitä poliisin tulisi tietää islamista? Arno Tanner (toim.), Poliisi ja maahanmuuttajat – Kohti kotoutumista edistävää vuorovaikutusta. Polii- siammattikorkeakoulun raportteja 67/2008. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu, 142–157. Martikainen, Tuomas, Kathleen Valtonen & Östen Wahlbeck (2012). The Social Integra- tion of Immigrants in Finland. Jim Frideres & John Biles (eds.), International Perspec- tives: Integration and Inclusion. Montreal: McGill-Queen’s University Press, 127–146. Martikainen, Tuomas (2019). The Role of Religion in Migrant Incorporation. Christine Inglis, Wei Li & Binod Khadria (eds.), The SAGE Handbook of International Migration. London: Sage, 512–522. Marttinen, Irma (toim.) (2010). Tarinoita ja artikkeleita maahanmuutosta – Kotona Suo- messa. Tallinna: Yhteiset Lapsemme Ry.

– 117 – Matinheikki-Kokko, Kaija (2002). Maahanmuuttajan kompetenssin siirtovaikutuksen edellytykset kotoutumissuunnittelussa. Outi Lepola (toim.), Koto-maana Suomi. Kertomuksia maahanmuutosta 1999–2001. Helsinki: Työministeriö. Mattila, Markku & Krister Björklund (2013). Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta: Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. McLaughlin, Hugh, Henny Reubsaet & Sari Vanhanen (2011). Introduction. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (ed.), Working Together for Better Integration – Immigrants, Police and Social Work. Mi- gration Studies C 18. Turku: Institute of Migration, 7–17. McLaughlin Hugh and Ian Cummins (2011). Immigration, Policing and Social Work: The UK Perspective. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (eds.), Working Together for Better Integration – Im- migrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migra- tion, 161–177. Mero, Pia & Eve Kyntäjä (1999). Maahanmuuttajat mukana projektityössä: Sisu Integra –projektin väliarviointi 1998. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen keskusteluaiheita 3/1999. Helsinki: Helsingin yliopisto. Miettinen, Anneli (2003). Workshop on Demographic and Cultural Specificity and the Integra- tion of Migrants. Solicited Papers. Working Papers E 16/2003. Helsinki: The Popula- tion Research Institute. Ministry of Labour (2003). Government Report on Implementation of the Integration Act. Government report 5/2002. Helsinki: Ministry of Labour. Montonen, Tiina & Sirpa Lappalainen (2017). Pieniä kertomuksia kotoutumiskoulutuksessa työskentelevien kouluttajien työn monipaikkaistumisesta. Aikuiskasvatus, 37 (3), 176–189, 247. Muhammed, Husein (2012). Osaksi suomalaisuuteen. Saara Hiltunen (toim.), Maahan- muuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 148–163. Muikku-Werner, Pirkko (1995). Ihanuuksien ihmemaa – maahanmuuttajien Suomi-kuva. Pirkko Muikku-Werner & Kyösti Julkunen (toim.), Kielten väliset kontaktit. AFinLAn vuosikirja 1995. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 53. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 115–129. Mähönen, Tuuli Anna, Inga Jasinskaja-Lahti & Karmela Liebkind (2011a). Cultural Dis- cordance and the Polarization of Identities. Group Processes & Intergroup Relations, 14 (4), 505–515. Mähönen, Tuuli Anna (2015). Predicting Immigrant Integration: Common Denominators and Individual Trajectories. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Incorporation. Turku: Institute of Migration, 21–31.

– 118 – Mähönen, Tuuli Anna, Sirkku Varjonen, Nicholas Prindiville, Linda Arnold & Inga Jasin- skaja-Lahti (2015). Boundaries of National Belonging in Ingrian Finnish Return Mi- gration: A Multi-Level Perspective. Nordic Journal of Migration Research, 5 (3), 126–134. Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2016). Meet me halfway: Socio-cultural Adaptation and Perceived Contact Willingness of Host Nationals as Predictors of Immigrants’ Threat Perceptions. Journal of Community and Applied Social Psychology, 26 (2), 125–135. Mähönen, Tuuli Anna & Anu Yijälä (2016). Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kotoutuminen Suomeen. Tutkimuskatsauksia 2016:7. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Mäkikalli, Maija & Katriina Siivonen (toim.) (2000). Muuttuvat asemat: kompassi integraation arkeen. Turku: Kirja-Aurora. Mäkikalli, Maija & Paavo Oinonen (toim.) (1998). Integraatio, identiteetti, etnisyys: tarkastelukulmia kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Turku: Turun yliopisto. Mäkisalo-Ropponen, Merja (2012). Tavoitteena kotoutuminen – Valtion kotouttamis- ohjelman 2012–2015 painopistealueita. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 20–29. Niemi, Heli (2011). Pohjoisen pysäkillä – venäläistaustaisten nuorten naisten kotiutu- miskokemuksia. Nuorisotutkimus, 29 (1), 18–33. Novitsky, Anita (2005). Maa vaihtuu – roolit muuttuvat. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 72–83. Novitsky, Anita & Anne Alitolppa-Niitamo (2012). Kotoutujan roolipaletti – toimintamalli maahanmuuttotyöhön. Helsinki: Väestöliitto. Novitsky, Anita (2013). Vamman tai muun erityisen tuen tarpeen huomioiminen ko- touttavassa työssä. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 162–175. Nylund, Arja, Sirppa Kinos & Sari Vanhanen (2007). Ongelmaperustainen oppiminen soveltuu korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Hannu-Pekka Huttunen & Tiina Kupari (toim.), Specimasta opittua: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työ- elämään. SPECIMA/ESR-projekti. Turku: Turun työvoimatoimiston kansainväliset palvelut, 42–48. Opetushallitus (1993). Aikuiset maahanmuuttajat: suomi toisena kielenä. Aikuisoppilai- tosten suomen kielen opetus ja opettajankoulutus. Opetussuunnitelmasarja 17/1993. Helsinki: Opetushallitus. Owal Group Oy (Laura Jauhola, Olli Oosi & Hannu-Pekka Huttunen) (2016). Vantaan Ko- touttamisen tsemppari -hankkeen arviointi. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 37.

– 119 – Paananen, Seppo (toim.) (2005a). Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilas- tokeskus. Paananen, Seppo (2005b). Maahanmuuttajien elinolot Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 70 (4), 460–462. Paananen, Seppo (2005c). Maahanmuuttajien integrointi: vaikea ja ristiriitainen hanke. Seppo Paananen (toim.), Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokes- kus, 173–180. Packalén, Emilia (2015). Maahanmuuttajan kotiseutuidentiteetti ja sen muotoutuminen: Kulttuurisesti venäläiset maahanmuuttajat Etelä-Pohjanmaalla. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 131-154. Parviainen, Aira & Helena Kuusinen (2000). Suomi tutummaksi. Ikääntyvät maahanmuuttajat –projekti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Pehkonen, Aini (2006). Maahanmuuttajan kotikunta. Helsinki: Kunnallisalan kehittä- missäätiö. Peltola, Marja (2010). Youth Work in Finland – Finding Ways for Intercultural Opening. Na- tional report for the project “Moving Societies towards Integration?” Verkkojulkaisuja 38. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Penttilä, Maija (2017). Yhdistävä, silloittava ja ylirajainen yhteisöllisyys. Analyysi venä- jänkielisten jumalanpalvelusyhteisöjen merkityksestä koheesion ja kotoutumisen luojana pääkaupunkiseudulla. Teologinen aikakauskirja, 122 (2), 134–148 Perhoniemi, Riku & Inga Jasinskaja-Lahti (2006). Maahanmuuttajien kotoutuminen pää- kaupunkiseudulla: seurantatutkimus vuosilta 1997–2004. Tutkimuksia 2. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Perhoniemi, Riku & Inga Jasinskaja-Lahti (2007). Maahanmuuttajien kotoutuminen 7 vuoden seurannan valossa. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2 (2), 21–33. Pesonen, Tanja (2009). Ei vain ranskalainen tai suomalainen vaan vähän molempia. Opinnäy- tetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu. Web reports 47. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Petterson, Hanne Lene (1991). Integration af unge invandrere. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 315–327. Pietari, Helena (2007). Lahdessa ja Turussa asuvien venäjää puhuvien nuorten muutto- tilanne ja sopeutuminen. Siirtolaisuus-Migration, 2, 6–11. Pihlaja, Saara (2017). Nuoret turvapaikanhakijat tarvitsevat monipuolista kotouttamista. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 39–41. Pitkänen, Kati, Joose Oratuomi, Daniela Hellgren, Eeva Furman, Sandra Gentin, Eva Sand- berg, Hogne Øian & Olve Krange (2017). Nature-Based Integration: Nordic Experiences and Examples. TemaNord 517. Nordic Council of Ministers.

– 120 – Pitkänen, Maarit & Antero Jaakkola (eds.) (1997). Ingrians in Municipalities. Helsinki: As- sociation of Finnish Local Authorities. Pitkänen, Maarit & Antero Jaakkola (eds.). Inkerinsuomalaiset kunnassa. Helsinki: Suo- men Kuntaliitto. Pohjanpää, Kirsti, Seppo Paananen & Mauri Nieminen (2003). Maahanmuuttajien elinolot: Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa. Elinolot 1. Helsinki: Tilastokeskus. Puukari, Sauli & Vesa Korhonen (2013). Monikulttuurinen ohjaus kotoutumista tuke- vassa työssä. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 32-47. Pyykkönen, Miikka (2003). Integraatio ja maahanmuuttajien yhdistystoiminta. Sakari Hänninen, Anita Kangas & Martti Siisiäinen (toim.), Mitä yhdistykset välittävät? Tut- kimuskohteena kolmas sektori. Jyväskylä: Atena. Päivärinne, Sirkku, Irma Heikkilä-Paukkonen & Kai Koivumäki (2005). Yhteistyössä kotoutumiskoulutusta toteuttamaan: Työ- ja opetushallinnon työryhmän raportti. Helsinki: Työministeriö. Pötzsch, Tobias (2015). Att vara annorlunda i jämlikheten: Språkval som en integrerad del av anti-förtryckande socialt arbete i integration. Mika Helander (red.), Kan vi stå till tjänst? Integration på svenska i Finland. Helsingfors: Svenska kulturfonden, 61–67. Pötzsch, Tobias (2018). Assimilation vs. Inclusion: An Anti-Oppressive Perspective on the Experiences of Participants in Integration Educations. Alemanji Aminkeng Atabong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Cham: Palgrave Macmillan, 41–74. Pöyhönen, Sari, Mirja Tarnanen, Teija Kyllönen, Eeva-Maija Vehviläinen & Tatjana Ryn- känen (2009). Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa: tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus. Pöyhönen, Sari, Mirja Tarnanen, Eeva-Maija Vehviläinen, Aija Virtanen & Lenita Pihlaja (2010). Osallisena Suomessa. Kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus. Pöyhönen, Sari, Mirja Tarnanen, Eeva-Maija Vehviläinen & Aija Virtanen (2011). Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus asiantuntijapuheessa. AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 3. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 130–141. Pöyhönen, Sari (2011). Kotoutumisen ruohonjuurilla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 2 (5). Pöyhönen, Sari (2011). Representations of “Migrant” and ”Integration” in Finnish Dis- course. Patrick Renaud, Judit Maár & Péter Balogh (eds.), Europe, Minorités, Liberté de religion. Cahiers d’Études Hongroises et Finlandaises 17/2011. Paris: L’Harmattan, Centre Interuniversitaire d’Études Hongroises et Finlandaises, Université de la Sorbonne Nouvelle - Paris 3, 95–100.

– 121 – Pöyhönen, Sari & Mirja Tarnanen (2011). Osallisena Suomessa – kohti kokonaisvaltaista kotoutumista. Sutina, 2, 6–7. Pöyhönen, Sari (2012). Juurevaa kotoutumista. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3 (6). Pöyhönen, Sari (2012). Osallisena Suomessa -hanke kokonaisvaltaista kotouttamista tavoittamassa. Projekt ”Uchastie v zhisni Finljandii” - stremlenie k vestoronnej integracii. Mosaiikki – Mozaika, 5 (77), 2–6. Pöyhönen, Sari & Heidi Vaarala (2013). Kotouttamistyön asiantuntijoiden osaamista kehittämässä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 4 (1). Pöyhönen, Sari & Mirja Tarnanen (2015). Integration Policies and Adult Second Language Learning in Finland. James Simpson & Anne Whiteside (eds.), Adult Language Edu- cation and Migration. Challenging Agendas in Policy and Practice. London: Routledge, 107–118. Pöyhönen, Sari (2018). Kohtaamisia ja kohtaamattomuuksia kotouttamisen palvelujär- jestelmissä. Sosiologia, 55 (4), 409–410. Pöysälä, Martti (1975). Lähisiirtolaisuuden identiteetti- ja integraatiokysymykset. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 51–58. Rahmani, Diyako & Stephen M. Croucher (2015). A Longitudinal Test of the Effects of Facebook on Cultural Adaptation. Journal of International and Intercultural Com- munication, 8 (4), 330–345. Reijonen, Merja (2002). Tila ja kulttuurinen identiteetti. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden paluumuuttajien kulttuurisen identiteetin muodostuminen Suomessa asutun vuoden aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Reiman, Tuula (1999). Esimerkkejä maahanmuuttajanuoria koskevista hankkeista ja hyvistä toimintamalleista Helsingin seudulla. Työvoimaosaston julkaisu 3. Helsinki: Uuden- maan työvoima- ja elinkeinokeskus, Työvoimaosasto. Reiman, Tuula (1999). Seudullisen monikulttuurisuuden kehittämishankkeen loppuraportti. Työvoimaosaston julkaisu 2. Helsinki: Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Työvoimaosasto. Rissanen, Pekka, Leila Partanen, Sari Pitkänen, Teresa Teppo & Tuula Salmela (2004). Sillanrakentajat: Nuorisotyöttömyyteen ja maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdis- tuneiden projektien arviointi suurilla kaupunkiseuduilla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Ruhanen, Milla & Tuomas Martikainen (2006). Maahanmuuttajaprojektit: Hankkeet ja hyvät käytännöt. Katsauksia E 22. Helsinki: Väestöliitto. Ruusunen, Mia (1998). Maahanmuuttajat Suomessa ja heidän integroituminen yhteiskuntaan. Aluekehitysosaston julkaisu 5. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sabour, M’hammed (1999). The Socio-Cultural Exclusion and Self-Exclusion of Foreign- ers in Finland: The Case of Joensuu. Paul Littlewood (ed.), Social Exclusion in Europe: Problems and Paradigms. Aldershot: Ashgate, 219–247.

– 122 – Salminen, Outi (1997). Entisestä Jugoslaviasta tulleiden pakolaisten kotoutuminen. ”Täällä on kaikki hyvin mutta…”. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 9. Helsinki: So- siaali- ja terveysministeriö. Salokangas, Tuula & Tarja Tossavainen (1999). Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen. Ituja vanhustyöhön, 2. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Sam, David, Inga Jasinskaja-Lahti, Gabriel Horenczyk & Paul Vedder (2013). Migration and Integration. Some Psychological Perspectives on Mutual Accultration. Zeitshrift für Psychologie, 221 (4), 202–203. Sarvimäki, Matti, Laura Ansala & Ulla Hämäläinen (2014). Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa. Helsinki: Kela. Saukkonen, Pasi (toim.) (2010). Kotouttaminen ja kulttuuripolitiikka: tutkimus maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta suomalaisella taiteen ja kulttuurin kentällä. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Saukkonen, Pasi (2013b). Erilaisuuksien Suomi. Vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot. Helsinki: Gaudeamus. Saukkonen, Pasi (2013c). Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 81–97. Saukkonen, Pasi (2016). From Fragmentation to Integration. Dealing with Migration Flows in Finland. Helsinki: Sitra. Saukkonen, Pasi (2016). Mitä tapahtuu seuraavaksi? Muuttoliikkeen, kotouttamisen ja monikulttuurisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Elli Heikkilä & Tuomas Marti- kainen (toim.), Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttolii- kesymposium 2015. Julkaisuja 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 16–41. Saukkonen, Pasi (2016). Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä. Työllisyys, tulot ja asuminen. Tutkimuskatsauksia 2016: 12. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Saukkonen, Pasi (2016). Kotoutumisen seurantajärjestelmän kehittäminen Helsingin kau- pungilla. Tutkimuskatsauksia 2017: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saukkonen, Pasi (2017). Interplay and Co-Operation between National and Local Levels in Integration Policy. Working Papers 2017: 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saukkonen, Pasi (2018). Kotoutuminen tapahtuu kaupungeissa. OECD:n raportti tarjoaa hy- viä neuvoja kotouttamiseen paikallistasolla. Työpapereita 2018: 5. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saukkonen, Pasi & Juho Peltonen (2018). Eroja ja yhtäläisyyksiä. Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen tietojen valossa. Tutkimuskatsauksia 2018: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.

– 123 – Saukkonen, Pasi (2018). Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen Helsingissä 2016. Työllisyys, tulot ja asuminen. Tutkimuskatsauksia 2018: 3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saukkonen, Pasi, Ville Pitkänen & Jussi Westinen (2019). Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Raportti 5. Helsinki: e2 Tutkimus. Schubert, Carla (2013). Kotoutumisen psykologiaa. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme – Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto ry, 63–77. Schulman, Harry & Vesa Kanninen (toim.) (1997). Sovussa vai syrjässä? Ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin. Helsingfors stads faktacentrals undersökningar 1997: 12. Helsingfors: Helsingfors stads faktacentral. Similä, Matti (2000). Migrants and Ethnic Minorities on the Margins: Report for Finland. SSKH Notat, 6. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsing- fors universitet, forskningsinstitutet. Similä, Matti (2002). Integration and Multiculturalism: Key Concepts in the Age of Glo- balisation. Nadia Banno Gomes & Annick Sjögren (eds.), Reflections on Diversity and Change in Modern Society: a Festschrift for Annick Sjögren. Botkyrka: Mångkulturellt centrum, 107–120. Sjöblom-Immala, Heli (2008). Varsinais-Suomessa toteutetut maahanmuuttajahankkeet 2000–2008. Turku: Varsinais-Suomen liitto. Sjöblom-Immala, Heli (2017). Kymmenen vuotta Suomeen tulosta. Alue ja Ympäristö, 39 (2), 61–68. Sotkasiira, Tiina, Lotta Haikkola & Liisa Horelli (2009). Building towards Effective Partici- pation: A Learning-Based Network Approach to Youth Participation. Barry Percy- Smith & Nigel Thomas (eds.), A Handbook of Children and Young People’s Participation. Perspectives from theory and practice. New York: Routledge, 174–183. Sotkasiira, Tiina (2017). Inkluusiota kiihdyttämässä. Havaintoja kotouttamisen kentäl- tä. Teppo Eskelinen, Hannele Harjunen, Helena Hirvonen & Eeva Jokinen (toim.), Tehostamistalous. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sotkasiira, Tiina (2018). Integration, Finnish Somalis and Their Right to Everyday Life. Päivi Armila, Marko Kananen & Yasemin Kontkanen (eds.), The Contexts of Diaspora Citizenship: Somali Communities in Finland and in the United States. Cham: Springer, 111–127. Sotkasiira, Tiina & Johanna Hiitola (2018). Pakkomuutosta, kotouttamistyöstä ja etiikas- ta. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26 (4), 289–291. Sotkasiira, Tiina (2018). Kotoutumista vai hyvinvointia? Metafora-analyysi syrjäseu- tujen kotopalveluista. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maa- hanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 30–52. Sotkasiira, Tiina & Ville-Samuli Haverinen (2019). Parempia kotoutumisvalmiuksia turvapaikanhakijoille. Glase Policy Brief Series. Saatavilla: http://glase.fi/wp-content/

– 124 – uploads/2019/02/politiikkasuositus-parempia-kotoutumisvalmiuksia-turvapaikanhakijoille-8.2.2019.pdf Susi, Riikka & Elli Heikkilä (2011). Maahanmuuttajat, poliisi ja sosiaalityö yhteistyössä kohti parempaa kotoutumista. Siirtolaisuus-Migration, 2, 12–20. Susi, Riikka & Elli Heikkilä (2011). Maahanmuuttajat, poliisi ja sosiaalityö. Web Reports 67. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Susi, Riikka & Elli Heikkilä (2011). Immigrants, Police and Social Work – Good Practices in Finland. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaugh- lin & Henny Reubsaet (eds.), Working Together for Better Integration – Immigrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migration, 27–64. Suurpää, Leena (2002). Hyvää tahtoa vai hyvää vaihtoa? Maahanmuuttajien kotoutta- misohjelmat solidaarisuuden valossa. Yhteiskuntapolitiikka, 67 (1), 13–26. Säävälä, Minna (2009). Naisia kotoutumassa Eurooppaan: Vertailevan FEMAGE-hankkeen loppuraportti. Helsinki: Väestöliitto. Söderling, Ismo (ed.) (2003). The Second Workshop on Demographic and Cultural Specificity and Integration of Migrants. Working Papers E 16. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntut- kimuslaitos. Söderling, Ismo (2012). Kotoutumisen sietämätön vaikeus. The Unberable Difficulty of Integration. Pääkirjoitus. Siirtolaisuus-Migration, 1–2. Tanner, Arno (toim.) (2008). Poliisi ja maahanmuuttajat – Kohti kotoutumista edistävää vuorovaikutusta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 67. Tampere: Poliisiam- mattikorkeakoulu. Tarnanen, Mirja, Sari Pöyhönen, Maija Lappalainen & Sari Haavisto (toim.) (2013). Osal- lisena Suomessa: kokeiluhankkeiden satoa = Delaktig i Finland: skörden från försöks- projekten. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Tervola, Jussi (2019). Pohjoismainen perhepolitiikka toimii myös kotoutumispolitiikka- na. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27 (1), 88–93. Tervomaa, Raija (2003). Kättä päälle. Suomi-tietoutta maahanmuuttajille. Helsinki: Kan- sanvalistusseura. Tiilikainen, Marja & Tuomas Martikainen (2007). Yhteenveto ja keskustelu. Tuomas Mar- tikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, 400–408. Tiilikainen, Marja (2008a). Maahanmuuttajat ovat kuntien voimavara. Pari & perhe, 3, 19. Tiilikainen, Marja (2008b). Menestyvät maahanmuuttajanaiset. Katsauksia 33. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Tiilikainen, Marja & Mohamed Mukhar Abdi (2008). Somaliaisväestö ja poliisi yhteistyös- sä. Arno Tanner (toim.), Poliisi ja maahanmuuttajat – kohti kotoutumista edistävää vuorovaikutusta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu, 101–118. Tikkakoski, Marja (1999). Syrjäytymisestä selviytymiseen – analyysi pakolaisnaisen integraation edellytyksistä Suomessa. Erikoistyö. Tampere: Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos.

– 125 – Toivanen, Mari (2013). Kotona Turussa ja Suomessa? Kurdinuorten neuvottelua kuulumisesta ja identiteeteistä. Tutkimuskatsauksia, 7. Turku: Turun kaupunki. Toivanen, Mari (2013). Language and Negotiation of Identities among Young Kurds in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 3 (1), 27–35. Toivanen, Mari (2014c). Negotiating Home and Belonging. Young Kurds in Finland. Turku: University of Turku. Toivanen, Mari & Peter Kivisto (2014). Homing Desire at the Junction of Place and Trans- national Spaces: The Case of Young Kurds in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 4 (2), 65–72. Toivanen, Mari (2014a). “Adjusting Frequencies” – Negotiating Belonging among Kurd- ish Youth in Finland. Martina Topic & Srdjan Sremac (eds.), Europe as a Multiple Modernity: Multiplicity of Religious Identities and Belongings. Newcastle: Cambridge Scholars’ Publishing. Toivanen, Mari (2014b). The Visual Lexica of (National) Belonging and Non-Belonging in the Accounts of Young Kurds in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 4 (4), 192–200. Turtiainen, Kati (2013). Maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen kunnissa. Vesa Korhonen ja Sauli Puukari (toim.), Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus, 191–205. Turtiainen, Kati, Tuomo Kokkonen & Katri Viitasalo (2018). Aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuudet kotouttamistyön ulkoisten ehtojen ja maahanmuuttajien tarpeiden ristipaineissa. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26 (4), 343–360. Tyynelä, Tapani (2011). Maahanmuuttajien ulkoiluharrastukset suomalaistuvat. Siirto- laisuus– Migration, 3, 3–13. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Valtion kotouttamisohjelma: hallituksen painopisteet vuosille 2012–2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö (2013). Maahanmuuttajabarometri 2012: loppuraportti. Hel- sinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työministeriö (1998). Kiintiöpakolaisten valinta ja kuntiinsijoittaminen: luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten kiintiöpakolaisten vastaanoton kehittäminen sekä kotouttamisen ja työelämään osallistumisen edistäminen. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (1999). Kotouttamislain seuranta- ja arviointijärjestelmä: Projektiraportti 31.12.1999. Työhallinnon julkaisu 243. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (1999). Maahanmuuttajille tarkoitettujen tulkkaus- ja kielipalvelujen kehit- tämissuunnitelma. Työhallinnon julkaisu 231. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (2000). Kotouttamislain seuranta- ja arviointijärjestelmä: projektiraportti 31.12.1999. Työhallinnon julkaisu 243. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (2001). Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan kehittäminen ja yhteydet työ- politiikkaan. (MAKE) -projekti: loppuraportti. Työhallinnon julkaisu 283. Helsinki: Työministeriö.

– 126 – Työministeriö (2002). Selonteko kotouttamislain toimeenpanosta -projekti: loppuraportti. Työhallinnon julkaisu 316. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (2005). Yhteistyössä kotoutumiskoulutusta toteuttamaan: Työ- ja opetushallinnon työryhmän raportti. Helsinki: Työministeriö. Uusikylä, Petri & Risto Karinen (2005). Kohti tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa projekti- toimintaa. Selvitys ESR-osarahoitettujen maahanmuuttajahankkeiden onnistumisista ja onnistumisten edellytyksistä. Helsinki: Työministeriö. Valkeapää, Helena, Irja Haapala, Harri Pitkäniemi, Sinikka Pöllänen & Anna-Liisa Elo- rinne (2017). Kodin arki kotouttaa afgaaneja. Aikuiskasvatus, 37 (4), 303–307. Valtioneuvosto (2002). Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta. Hel- sinki: Valtioneuvosto. Valtonen, Kathleen (1994). The Adaptation of Vietnamese Refugees in Finland. Journal of Refugee Studies, 7 (1), 63–78. Valtonen, Kathleen (1995). Refugee Adaptation as an Experience of Stress and Coping among the Vietnamese in Finland. Journal of Migration, 26 (94), 161–180. Valtonen, Kathleen (1997). The Societal Participation of Refugees and Immigrants: Case Studies in Finland, Canada and Trinidad. Migration Studies C12. Turku: Institute of Migration. Valtonen, Kathleen (1998). Resettlement of Middle Eastern Refugees in Finland: The Elu- siveness of Integration. Journal of Refugee Studies, 11 (1), 38–59. Valtonen, Kathleen (1999a). The Societal Participation of Vietnamese Refugees: Case Stud- ies in Finland and Canada. Journal of Ethnic and Migration Studies, 25 (3), 469–491. Valtonen, Kathleen (1999b). Pakolaisten kotoutuminen Suomeen 1990-luvulla. Työhallinnon julkaisu 228. Helsinki: Työministeriö. Valtonen, Kathleen (1999c). The Integration of Refugees in Finland in the 1990s. Työhallin- non julkaisu 224. Helsinki: Työministeriö. Valtonen, Kathleen (2008). Social Work and Migration: Immigrant and Refugee Settlement and Integration. Aldershot: Ashgate. Valtonen, Kathleen (2015). Social Work and Integration in Immigrant Communities: Framing the Field. London: Routledge. Van Aerschot, Paul (2013). Kotoutumislainsäädäntö ja sen toimeenpano yksilön oikeuksien näkökulmasta. Sakari Hänninen, Toomas Kotkas, Eeva Nykänen, Marja Pajukoski & Maija Sakslin (toim.), Muuttuva sosiaalioikeus. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 75–95. Van Aerschot, Paul (2014). Shifting Policy Aims in the Reformed Finnish and Swedish Integration Legislation. Paul Van Aerschot & Patricia Daenzer (eds.), The Integra- tion and Protection of Immigrants: Canadian and Scandinavian Critiques. Farnham: Ashgate, 51–70. Van Aerschot, Paul & Patricia Daenzer (eds.) (2014). The Integration and Protection of Im- migrants: Canadian and Scandinavian Critiques. Farnham: Ashgate. Vanhanen, Sari, Gunta Ahlfors, Inka Saarela & Marina Wetzer-Karlsson (2013). Mentoroin- ti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten kotoutumisen edistäjänä. Anne

– 127 – Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Vaasa: Fram. Vanhanen, Sari (2015). Emerging Joint Expertise? Multiagency Collaboration Described in Local Integration Programmes in Finland. The Finnish Yearbook of Population Research, 50, 85–96. Vanhanen, Sari (2016). Monialaisuus maahanmuuttotyössä. Siirtolaisuusinstituutin ko- koama taustamateriaali Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskes- kuksen ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen toteuttamaan Maahanmuutto- ja kotouttamistyön koulutukseen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Vanhanen, Sari & Elli Heikkilä (2017). Multi-professional Work Practices in the Field of Immigrant Integration–Examples of Collaboration between the Police and Social Work. Migration Letters, 14 (2), 273–284. Vanhanen, Sari (2017). Turvallisuutta toisin sanoin? Poliisi ja yhteisöt vuorovaikutusta rakentamassa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 53–54. Vanhanen, Sari (tulossa) Monialainen yhteistyö asiantuntijuuden muokkaajana ko- touttamistyössä – näkökulmana poliisin työ. Yhteiskuntapolitiikka. Vanhemping, Elina (2012). Conceptual Basis for Innovations in Social Work with Russian- Speaking Migrants in Nordic Countries. Proceedings of International Conference Mi- gration and Integration in Europe and Russia: New Challenges and Opportunities. St. Petersburg: St. Petersburg State University, 16–21. Vanhemping, Elina (2012). The Effectiveness of the Scandinavian Social Practices of Ad- aptation of Migrants from Former Soviet Countries: Multicultural Approach. Val- entina Kurganskaya (ed.), The Stability of Systems in the Context of Ethnic and Cultural Dynamics of Globalization: Proceedings of Scientific Conference of the Expert Group from the Academy of Sciences of Kazakhstan. Almaty: Institute of Philosophy, Political Sci- ence and Religious Studies, 100–115. Vanhemping, Elina (2012). Social Innovation in the Development of the Russian-Finnish Business Projects (Social Aspects ”Rubicon-Forum” in Kotka). St. Petersburg. Scientific and Theoretical Journal «Credo New», 4, 12–16. Varjonen, Sirkku (2006). Analysing Immigrant Life Stories from Two Perspectives. Fonda- zione Eni Enrico Mattei (ed.), EURODIV PAPER 2006. Milano: Fondazione Eni Enrico Mattei, 4–22. Varjonen, Sirkku (2007). Constructing Socio-cultural Belonging in Narrative and Question- naire Data. EURODIV Papers 50. Milano: Fondazione Eni Enrico Mattei. Varjonen, Sirkku (2007). Elämää ja akkulturaatiota: tapaustutkimus maahanmuuttajan elämäntarinasta. Psykologia, 42 (4), 263–275, 326. Varjonen, Sirkku (2007). Enemmän on ollut valoisia puolia: maahanmuutto osana elä- mäntarinaa. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanai- set: kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, 147–162. Varjonen, Sirkku (2013). Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. Helsinki: Helsingin yliopisto.

– 128 – Veistilä, Minna (2016). Muutosta hyvinvointiin. Tutkimus venäläistaustaisten lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamisesta integraatioprosesseissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Vihantola, Jonna (2003). Ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumiskokemuksia Jyväsky- lässä. Vanhustyön keskusliiton raportti 3. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Vilkama, Katja & Saara Yousfi (2010). Integration Policies and Legislation in Finland. Roger Andersson, Hanna Dhalmann, Emma Holmqvist, Timo Kauppinen, Lena Magnusson Turner, Hans Skifter Andersen, Susanne Söholt, Mari Vaattovaara, Katja Vilkama, Terje Wessel & Saara Yousfi (eds.),Immigration, Housing and Segregation in the Nordic Welfare States. Department of Geoscienses and Geography C2. Helsinki: Helsingin yliopisto, 232–239. Virtanen, Vesa (2003). Valta- ja vastavirtaan: selvitys maassamuuttajien elinoloista, uuteen kiinnittymisestä ja arvotaustasta Suomessa. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Vuori, Jaana (2015). Kotouttaminen arjen kansalaisuuden rakentamisena. Yhteiskunta- politiikka, 80 (4), 395–404. Vuori, Jaana (2018). Joskus näkyy, joskus ei: tulkit kotouttamistyön asiantuntijateks- teissä. Kaisa Koskinen, Jaana Vuori & Anni-Kaisa Leminen (toim.), Asioimistulkkaus. Monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino, 297–334. Väänänen, Ari, Minna Toivanen, Anna-Mari Aalto, Barbara Bergbom, Kristiina Härkäpää, Magdalena Jaakkola, Päivikki Koponen, Sepppo Koskinen, Hannamaria Kuusio, Kari Lindström, Maili Malin, Heli Markkula, Riva Mertaniemi, Ulla Peltola, Ullamaija Seppälä, Eveliina Tiitinen, Maarit Vartia-Väänänen, Maritta Vuorenmaa, Mirkka Vuorento & Kristian Vahlbeck (2009). Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla – Esiselvitysraportti. Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta: Osaaminen, työ ja hyvinvointi, 9. Wahlbeck, Östen (2003a). Local Integration and the Globalization of Migration: Im- migrants in Finland in the 1990s. Annika Forsander & Matti Similä (eds.), Cultural Diversity and Integration in the Nordic Welfare States. Helsinki: Swedish School of Social Sciences, 45–50. Wahlbeck, Östen (2009). Hembygd och hem i en global värld. Lojo: Lojosamfundet. Weide, Marjukka & Elizabeth Onasch (2013). Teaching Integration in France and Finland: A Comparison of National Discourses within Civic Integration Programmes. Heidi Vad Jønsson, Elizabeth Onasch, Saara Pellander & Mats Wickström (eds.), Migrations And Welfare States: Policies, Discourses And Institutions. Helsinki: University of Hel- sinki, Nordic Centre of Excellence NordWel, 174–215. Westman, Leena (2012). Strategiakoulutus maahanmuuttotyön tukena Lieksassa. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 50–55. Yijälä, Anu, Tiina Likki, David Stein & Inga Jasinskaja-Lahti (2009). The Adjustment of Highly Skilled International Professionals in Helsinki. Inga Jasinskaja-Lahti &

– 129 – Markus Laine (eds.), Founding the European Chemicals Agency: The Perspectives of the Employees and the Authorities of the City of Helsinki. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 19–113. Yijälä, Anu & Inga Jasinskaja-Lahti (2010). Pre-Migration Accultration Attitudes among Potential Ethnic Migrants from Russia to Finland. International Journal of Intercul- tural Relations, 34 (4), 326–339. Yijälä, Anu, Inga Jasinskaja-Lahti, Tiina Likki & David Stein (2012). Pre-migration Adapta- tion of Highly Skilled Self-initiated Foreign Employees: The Case of an EU Agency. International Journal of Human Resource Management, 23 (4), 759–778. Yijälä, Anu, Jan-Erik Lönnqvist, Inga Jasinskaja-Lahti & Markku Verkasalo (2012). Values as Predictors of Anticipated Socio-cultural Adaptation among Potential Migrants from Russia to Finland. Journal of Community and Applied Social Psychology, 22 (2), 95–100. Yijälä, Anu (2012). Pre-acculturation among Voluntary Migrants. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yijälä, Anu (2012). Vapaaehtoisten maahanmuuttajien pre-akkulturaatio. Psykologia, 47 (5/6), 423–427. Yijälä, Anu & Maria Nyman (2017). Living in Limbo: Qualitative Case Study of Skilled Iraqi Asylum Seekers in Finland. City of Helsinki Urban Facts Research Series 1. Helsinki: City of Helsinki. Ylänkö, Maaria (2000). Measuring Acceptance? Intermarriage Levels as an Indicator of Tolerance in the Finnish Context of Integration. Yearbook of Population Research in Finland, 36, 179–197. Zacheus, Tuomas (2010). Liikunnan ja urheilun merkitys maahanmuuttajien kotoutu- miselle. Kasvatus & Aika, 4 (2) 2010, 203–235. Zacheus, Tuomas (2013). Maahanmuuttajien kotoutuminen ja liikuntapalvelut Turussa ja sen lähialueilla. Web reports 79. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

Koulut, koulutus, varhaiskasvatus ja oppiminen Schools, education, early education and learning Skolor, utbildning, förskolepedagogik och inlärning

Acquah, Emmanuel O. & Nancy L. Commins (2013). Pre-service Teachers’ Beliefs and Knowl- edge about Multiculturalism. European Journal of Teacher Education, 36 (4), 445–463. Acquah, Emmanuel O. (2015). Responding to Changing Student Demographics in Finland. A Study of Teachers’ Developing Cultural Competence. Turku: University of Turku.

– 130 – Acquah, Emmanuel O., Madhavi Tandon & Sonia Lempinen (2015). Teacher Diversity Awareness in the Context of Changing Demographics. European Educational Re- search Journal, 15 (2), 218–235. Acquah, Emmanuel O. & Nancy L. Commins (2015). Critical Reflection as a Key Compo- nent in Promoting Pre-service Teachers’ Awareness Of Cultural Diversity. Reflective Practice, 16 (6), 790–805. Acquah, Emmanuel O., Nancy L. Commins & Tuija Niemi (2016). Preparing Teachers for Linguistic and Cultural Diversity: Experiences of Finnish Teacher Trainees. Barbara Koch-Priewe, Marianne Krüger-Potratz (Hrsg.), Qualifizierung für sprachliche Bildung: Programme und Projekte zur Professionalisierung von Lehrkräft en und pädagogischen Fachkräft. Münster; New York, Waxmann, 111–129. Acquah, Emmanuel O. & Nancy L. Commins (2017). Methods That Matter in Addressing Cultural Diversity with Teacher Candidates. Teaching in Higher Education, 22 (5), 501–518. Acquah, Emmanuel O. & Nancy L. Commins (2018). International Students’ Perspectives of a Diverse Class on Multiculturalism. Journal of Further and Higher Education, 42 (2), 193–204. Aerila, Juli-Anna (2013). Monikulttuurinen lasten- ja nuortenkirjallisuus opetuskontek- stissa. Kasvatus, 44 (3), 313–319. Aerila, Juli-Anna (2013). Voiko nuortenkirjoja käyttää koulun monikulttuurisuuskasva- tuksessa? Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 150–173. Alasuutari, Hanna & Katri Jokikokko (2010). Intercultural Learning as a Precondition for More Inclusive Society and Schools. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (3), 27–37. Alenius, Pauliina (2015). Informal Learning in a Transnational Setting: Exploring Learning Spaces of People Migrating between Estonia and Finland. Acta Universitatis Tamper- ensis 2034. Tampere: Tampere University Press. Alenius, Pauliina (2015). Exploring Transnational Learning Spaces and Informal Learn- ing Processes of Migrants. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17 (2), 103–108. Alenius, Pauliina (2016). Exploring the Role of Migrants in Transnational Occupational Learning Processes in Estonia-Finland Space. International Journal of Lifelong Edu- cation 35 (3), 270–285. Alenius, Pauliina (2016). Informal Learning Processes of Migrants in the Civil Society: A Transnational Perspective. European Journal for Research on the Education and Learn- ing of Adults, 7 (1), 41–55. Alenius, Pauliina & Vesa Korhonen (2017). Ylirajaisten oppimistilojen välittäjät: siirtolaisten arkielämän oppiminen kansalliset rajat ylittävissä yhteisöissä. Aikuiskas- vatus, 39 (3), 84–95.

– 131 – Alenius, Pauliina (2018). Migrants’ Informal Learning and Education in Transnational Family Space: The Experiences of People Migrating between Estonia and Finland. Nordic Journal of Migration Research, 8 (1), 47–55. Alitolppa-Niitamo, Anne (2004a). Somali Youth in the Context of Schooling in Metropoli- tan Helsinki: A Framework for Assessing Variability in Educational Performance. Journal of Ethnic and Migration Studies, 30 (1), 81–106. Alitolppa-Niitamo, Anne (2004b). The Icebreakers: Somali-speaking Youth in Metropolitan Helsinki with a Focus on the Context of Formal Education. Väestöliiton väestöntutki- muslaitoksen julkaisuja D 42. Helsinki: Family Federation of Finland. Ally, Kulsoom (2002). Making a New Life: A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki. Helsinki: Student Union of the University of Helsinki. Aminkeng Atabong, Alemanji & Fred Dervin (2015). Antiracism Apps as Actants of Edu- cation for Diversities. World Studies in Education, 16 (2), 57–67. Aminkeng Atabong, Alemanji, Rita Johnson Longfor & Edda Óskarsdóttir (2015). Holo- caust Education: An Alternative Approach to Antiracism Education? A Study of a Holocaust Textbook Used In 8th Grade in an International School in Finland. Kaisa Hahl, Pia-Mari Niemi, Rita Johnson Longfor & Fred Dervin (eds.), Diversities and In- terculturality in Textbooks: Finland as an example. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 125–148. Aminkeng Atabong, Alemanji & Saija Benjamin (2015). Translations of the “Interna- tional” as a Silent Partner in International Education. World Studies in Education, 16 (2), 7–17. Aminkeng Atabong, Alemanji (2016a). Is There Such a Thing...? A Study of Antiracism Educa- tion in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Aminkeng Atabong, Alemanji & Minna Seikkula (2017). What, Why and How Do We Do What We Do? Alemanji Aminkeng Atabong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Helsinki: Palgrave Macmillan, 171–193. Aminkeng Atabong, Alemanji & Saija Benjamin (2017). “That Makes us Very Unique”: A Closer Look at the Institutional Habitus of Two International Schools in Finland and France. Tuija Itkonen & Fred Dervin (eds.), Silent Partners in Multicultural Educa- tion. Charlotte, NC: Information Age Publishing, 93–116. Aminkeng Atabong, Alemanji (ed.) (2018). Antiracism Education In and Out of Schools. Helsinki: Palgrave Macmillan. Aminkeng Atabong, Alemanji & Boby Mafi (2018). Antiracism Education? A Study of an Antiracism Workshop in Finland. Scandinavian Journal of Educational Research, 62 (2), 186–199. Antikainen, Ari & Päivi Harinen (2002). Living and Learning in a Changing European Periphery. Lifelong Learning in Europe, VII (3), 182–194. Antikainen, Ari & Päivi Harinen (2004). Living and Learning in a Diversifying European Periphery. Information Technology, Education and Society 5 (1), 45–62.

– 132 – Antikainen, Ari & Päivi Harinen (2005). Living and Learning in a Changing European Periphery. Ari Antikainen (ed.), Transforming a Learning Society: The Case of Finland. Bern: Peter Lang, 317–337. Armila, Päivi, Anni Rannikko & Tiina Sotkasiira (2017). Invading Formal Education by Anti-racist Campaigning. Alemanji Aminkeng Atabong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Cham: Palgrave Macmillan, 125–149. Arola, Tuija (2013). Monikulttuurinen ohjaus osana henkilökohtaistamisprosessia. Am- mattikasvatuksen aikakauskirja, 15 (4), 61–75. Arola, Tuija (2015). Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistami- nen näyttötutkinnoissa. Tampere: Tampere University Press. Arola, Tuija (2017). Ammatillinen kouluttaja kotouttaa kielitietoisella ohjauksella. Ai- kuiskasvatus, 37 (3), 222–228. Arvola, Outi & Anja Kuukasjärvi (toim.) (2014). Lähtötelineissä – kohti liikunnallisempaa varhaiskasvatusta. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Arvola, Outi, Jyrki Reunamo & Minna Kyttälä (2017). Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta. Kasvatus, 48 (3), 161–173, 264. Arvonen, Anu, Liisa Katva & Anne Nurminen (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Assmuth, Laura & Pihla Maria Siim (2018). School as Institution and as Symbol in Esto- nian Migrant Families’ Lives in Finland. Laura Assmuth, Marina Hakkarainen, Aija Lulle & Pihla Maria Slim (eds.), Translocal Childhoods and Family Mobility in East and North Europe. Cham: Palgrave Macmillan, 163–187. Aunola, Ulla (2004). Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. Helsinki: Opetushallitus. Balasubramaniam, Nagadivya, Sari Kujala, Dicle Ayzit, Marjo Kauppinen, Tarja Heponie- mi, Laura Hietapakka & Anu-Marja Kaihlanen (2018). Designing an E-learning Ap- plication to Facilitate Health Care Professionals’ Cross-Cultural Communication. Studies in Health Technology and Informatics, 247, 196-200. Beaven, Ana & Claudia Borghetti (eds.) (2015). Intercultural Education Resources for Erasmus Students and Their Teachers. Koper: Annales University Press. Benjamin, Saija & Fred Dervin (eds.) (2015). Migration, Diversity and Education: Beyond Third Culture Kids. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Clarke, Kris (1999). Breaking the Bounds of Bifurcation: The Challenge of Multiculturalism in Finnish Vocational Social Care Education. Research Reports Series A. Tampere: Uni- versity of Tampere. Dervin, Fred, Martina Paatela-Nieminen, Kaisa Kuoppala & Anna-Leena Riitaoja (2012). Multicultural Education in Finland: Renewed Intercultural Competences to the Rescue? International Journal of Multicultural Education, 14 (3), 1–13. Dervin, Fred, Heini Paavola & Mirja Talib (2013). Kohti kasvatuksellista monimuotoisuutta? Monikulttuurinen ja interkulttuurinen kasvatus suomalaisessa koulussa ja opettajankoulutuksessa. Kasvatus, 44, 241–244.

– 133 – Dervin, Fred (toim.) (2015). Chinese Educational Migration and Student-Teacher Mobilities: Experiencing Otherness. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Dervin, Fred & Regis Machart (eds.) (2015). The New Politics of Global Academic Mobility and Migration. Education beyond Borders 2. Studies in Educational and Academic Mobility and Migration. Frankfurt am Main: Peter Lang. Dervin, Fred & Saija Benjamin (2015). Migration, Diversity and Education: Beyond Third Culture Kids. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Dervin, Fred (2017). “I Find It Odd That People Have to Highlight Other People’s Differ- ences – Even When There Are None”: Experiential Learning and Interculturality in Teacher Education. International Review of Education, 63 (1), 87–102. Domander, Minna (1992). Maahanmuuttajat ja koulutus. Siirtolaisuustutkimuksia A: 16. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Domander, Minna (1993). Maahanmuuttajien koulutus – kehitystä muuton tahdissa. ULPU: Ulko- maalaisopettajien puheenvuoroja, 1, 3. Domander, Minna (1993). Kielikoulutus tärkeä tekijä integraatioprosessissa. Siirtolaisuus- Migration, 1, 30–31. Domander, Minna (1993). Maahanmuuttajien koulutus porttina työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Työpoliittinen aikakauskirja, 2. Domander, Minna (1994). Kulttuuritausta ja maahanmuuttajakoulutuksen tuloksellisuus. Siirtolaisuustutkimuksia A: 17. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Domander, Minna (1995). Kulttuurierot maahanmuuttajakoulutuksessa. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 11–23. Domander, Minna (1995). Maahanmuuttajille koulutuksesta perusvalmiudet – tukea tarvitaan jatkossakin. Siirtolaisuus-Migration, 1, 25–27. Eerola-Pennanen, Paula (2011). Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa. Eeva Hujala & Leena Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 233–245. Ennora & Funderatas (Työryhmä Elina Ekholm, Hannu-Pekka Huttunen, Kati Tuokkola & Arja Haapakorpi) (2018). Korkeakoulututkintojen tunnistamiseen ja täydentämiseen liittyvä sähköinen tiedottaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 30. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Erholtz, Sini (2018). Erot muukalaisuuden alla: maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden haasteet aikuiskoulutuksessa. Kasvatus, 49 (3), 245–250. Erkamo, Tuuli, Juha Roslakka & Johanna Tarvainen (2017). Soulbus – monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämäkumppanin yhteis- voimin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 19 (2), 60—67. Eräjärvi, Tuomo & Leena Kostiainen (1991). Pakolaisten sopeutuminen Suomeen: interaktio pakolaislasten ja suomalaislasten välillä Tampereen kaupungin Kanjonin koulun 6b-luokalla. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Eskelä, Elina (2013). Migration Decisions of Skilled Migrants: International Degree Stu- dents in an Offbeat Destination.Nordic Journal of Migration Research, 3 (3), 145–152.

– 134 – Filippou, Kalypso (2019). Thesis Supervision in International Master’s Degree Programmes in Finnish Universities. Doctoral thesis. Turku: University of Turku. Fingerroos, Outi (2012). Maahanmuuton sukupolvistuminen haastaa kieli- ja koulutuspolitiikan. Elore, 19 (1), 129–131. Fossi, Ritva (1999). Monikulttuurinen opetus osana opettajaksi opiskelevan opintoja. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 177–189. Graeffe, Leena (2011). Monikulttuurisuuden haasteista opetustyössä. Kasvatus, 42 (4), 389–392. Graeffe, Leena (2011). Towards Multicultural Education in Finland. Julia Athena Spinthou- rakis, John Lalor & Wolfgang Berg (eds.), Cultural diversity in the Classroom: a European comparison. Wiesbaden: VS Verlag fur Sozialwissenschaften, 109–128. Guled, Saed (2012). Selviytymisen avaimet – Koulutus suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen tukena. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 122–133. Haapa, Sari, Marjo Pääskyvuori & Eila Toiviainen (2015). CASE: Parihaastattelun pilotointi Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnassa. Riitta Metsänen, Päivi Pynnö- nen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 97–102. Haapakorpi, Arja (2004). Kulttuurista rajankäyntiä: Nuorten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutus- ja työmarkkinahistoria ja -orientaatio. Helsinki: Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Haapakoski, Aira (1994). Sosiodraamaa maahanmuuttajakoulutuksessa. ULPU: Ulkomaa- laisopettajien puheenvuoroja, 2, 32–33. Haapakoski, Aira (1995). Eväitä reppuun – kokonaisvaltaista oppimista sosiodraaman avulla. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 62–72. Haapamäki, Reetta & Katri Kuukka (1996). Maahanmuuttajat helsinkiläisessä peruskoulussa. Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 42. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL), 15–20. Haapanen, Matti (1995). Maahanmuuttajien ammatti- ja kielitaidon kehittymisestä. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 32–39. Hahl, Kaisa, Pia-Mari Niemi, Rita Johnson Longfor & Fred Dervin (eds.) (2015). Diversities and Interculturality in Textbooks: Finland as an example. Newcastle upon Tyne: Cam- bridge Scholars Publishing. Hakala, Pirjo, Maarit Heusala & Eija Nieminen (2015). Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden valintojen käytännöt ja haasteet. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 87–96.

– 135 – Harinen, Päivi (2005). Multicultural Education as Mutual Intercultural Change. Jopi Nyman (ed.), Studies in the Sociology of Education and Culture. Joensuu: Joensuu Uni- versity Press, 59–71. Harju-Luukkainen, H. (2015). Matematiikka ja maahanmuuttajataustaiset nuoret. Jouni Välijärvi & Pekka Kupari (toim.), Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun? Pisa 2012 –tutkimustuloksia. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 108–123. Harju-Autti, Raisa, Hanna-Maija Sinkkonen, Tiina Aine & Pekka Räihä (2018). Kielelli- sesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 28 (3), 16–31. Hartonen, Olavi, Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (2013). Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa: opetuspaketti yläkouluille ja lukioille. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Hartonen, Olavi, Krister Björklund, Jouni Korkiasaari & Ismo Söderling (eds.) (2016). Mig- ration i Finland och Europa. En handbok och annat undervisningsmaterial för lärare. Åbo: Migrationinstitutet. Heath, Anthony & Elina Kilpi-Jakonen (2012). Immigrant Children’s Age at Arrival and As- sessment Results. OECD Education working paper series 75. Paris: Organization for Economic Co-operation and Development. Heikkilä, Elli (2009). Foreign Students as a Part of International Mobility. Teijo Klemettilä, Juho Luukkonen & Jarmo Rusanen (eds.), NGP Yearbook 2009: Northern Change. Vol 38:5. Oulu: University of Oulu, Nordia Geographical Publications, 21–30. Heikkilä, Elli (2013). Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita. Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–2. Heikkilä, Elli & Nafisa Yeasmin (2017). Haasteena saavuttaa onnistunut koulupolku. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.), Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 133–147. Heikkilä, Elli & Tytti-Maaria Laine (2017). International Degree Students’ Experiences of Internship and Employment in Turku. Siirtolaisuus-Migration, 4, 21–23. Helminen, Jari (2018). Maahanmuuttajasairaanhoitajien näkemyksiä pätevöitymiskou- lutuksesta. Marja Katisko, Elsa Keskitalo, Mikko Malkavaara, Anne Määttä, Arja Suik- kala & Olli Vesterinen (toim.), Alueellisuus, paikallisuus ja globaalit mahdollisuudet. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI- toiminnan vuosikirja 3. Helsinki: Diakonia- ammattikorkeakoulu, 184–205. Hilasvuori, Touko & Armi Mikkola (toim.) (1994). Monikulttuurinen koulu ja opetus. Hel- sinki: Helsingin yliopisto, Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Hilmola, Vuokko & Leena Ruotonen (1994). Kohti monikulttuurista koulua. Kasvatus, 25 (5), 501–509. Hilska, Päivi, Arto Kallioniemi & Juha Luodeslampi (toim.) (2005). Uskontokasvatus monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Kirjapaja. Hiltunen, Saara & Minna Havi (2012). Kokeilu aikuisperuskoulusta iltalukiossa. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 84–87.

– 136 – Himanen, Timo (2015). Miten uskonnonopetuksesta keskustellaan monikulttuuristu- vassa Suomessa ja Euroopassa. Jaana Kouri (toim.), Näkyvä ja näkymätön uskonto. Etiäinen 7. Turku: Turun yliopisto, 141–166. Hoffman, David & Carrine Cools (1999). Cultural Differences in the Finnish Classroom: An Orientation Workshop for Teachers. Multicultural Training. Helsinki: Finnish National Board of Education, 198–212. Hoffman, David & Carrine Cools (1999). Intercultural Communication Skills Workshop: Preliminary Observations of Different Student Groups. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushal- litus. Hoffman, David (2003). Internationalisation at Home from the Inside: Non-Native Uni- versity Faculty and Transformation. Journal of Studies in International Education, 7 (1), 77–93. Hoffman, David (2005). The Mobility of Scientists and “Best Practices” or: “The Wrong Answers to the Wrong Questions?” Toni Gabaldón, Hugo Horta, Dagmar M. Meyer & José B. Pereira-Leal (eds.), Career Paths and Mobility of Researchers in Europe. Germany: Culliver Verlag, 86–97. Hoffman, David (2008). Assumptions about Academic Mobility, Educational Equality and “Our” Finnish Higher Education System. Mike Byram & Fred Dervin (eds.), Stu- dents, Staff and Academic Mobility in Higher Education. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing, 277–291. Hoffman, David, Thomas Babila Sama, Ahmed El-Massri, Marjaana Korhonen & Mika Raunio (2011). Parasta tiedettä, parasta tiedettä suomeksi – ja englanniksi – vai parhaat suomalaiset tieteentekijät? Johanna Lasonen & Jani Ursin (toim.), Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja katkoksia. Kasvatusalan tutkimuksia 53. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry, 187–229. Hoffman, David, Jussi Välimaa, Taina Saarinen, Minna Söderqvist, Mika Raunio & Marjaana Korhonen (2011) The International SoleTM of Finnish Higher Eduction: A Virtual Vanishing Act. International Journal of Cyber Ethics in Education, 1 (3), 25–39. Hoffman, David, Thomas Babila Sama, Ahmad El-Massri, Mika Raunio & Marjaana Kor- honen (2013). The Best Science, The Best Science in Finnish – and English – or The Best Finnish Scientists? Recherches en Education 16: Le mythe de l’éducation finlandaise, 48–62. Hoffman, David, Terhi Nokkala & Jussi Välimaa (2016). “World Class Local Heroes”: Emerg- ing Competitive Horizons and Transnational Academic Capitalism in Finnish Higher Education – 2010–2012. David Hoffman & Jussi Välimaa (eds.),Re-Becoming Universities? Higher Education Institutions in Networked Knowledge Societies. The Changing Academy – The Changing Academic Profession in International Com- parative Perspective 15. Dordrecht: Springer. Hoffman, David & Susanna Piepponen (2017). Dilemmas that explain persistent exclusion in Finnish higher education. Katinka Käyhkö, Ilona Bontenbal & Minna Bogdanoff

– 137 – (eds.), “Open the doors!” – Migrants in Higher Education: Fostering Cooperation at Uni- versities Seminar 13.–14.12.2016 in Jyväskylä. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 69–73. Holm, Gunilla (1994). Beyond Multicultural Education: International Perspective. Edu- cational Studies, 25 (3), 248–252. Holm, Gunilla & Lynn Nations Johnson (1994). Shaping Cultural Partnerships: The Readi- ness of Preservice Teachers to Teach in Culturally Diverse Classrooms. Association of Teacher Educators 1994 Yearbook. New York: Harcourt Brace & Co, 85–101. Holm, Gunilla & Paul Farber (1999). Immigrant Education in Sweden: Lesson from America. International Journal of Educational Reform, 8 (1), 60–73. Holm, Gunilla (2005). Multicultural and Global Teacher Education: A Choice or a Neces- sity. Tetyana Koshmanova (toim.), Pedagogy for Democratic Citizenship. L’viv, Ukraine. L’viv: Ivan Franko National University of L’viv Publishing House, 13–27. Holm, Gunilla (2005). Multicultural Education as Life-Long Learning for Educators. N. A. Lobanov (ed.), Community Education. St. Petersburg: UNESCO International Center of Learning Systems, 245–256. Holm, Gunilla (2007). Educational Opportunities for Culturally Diverse Students: The Role of Teachers, Schools and Policies. Pedagogical series: University of L’viv scientific journal, 23, 148–157. Holm, Gunilla (2007). Opening the Borders for Educational Mobility: The Role of Teach- ers. The Collection of Proceedings: Krements Taras Shevchenko Regional Humanitarian Pedagogical Institute. KOGPI, release 2. Kremenets: Kremenets Regional Humanitar- ian Pedagogical Institute of Taras Shevchenko, 166–173. Holm, Gunilla & Harriet Zillacus (2009). Multicultural Education and Intercultural Edu- cation: Is There a Difference? Mirja-Tytti Talib, Jyrki Loima, Heini Paavola & Sanna Partikainen (eds.), Dialogs on Diversity and Global Education. Frankfurt am Main: Peter Lang, 11–28. Holm, Gunilla (2010). Key Aspects of Educational Reform in Finland: Equality, Equity and Teacher Professionalism. KERA International Conference 2010 - Educational In- novations for 21st Century: Sharing Visions and Experiences Proceedings. Seoul: Korean Educational Research Association, 51–57. Holm, Gunilla & Monica Londen (2010). The Discourse on Multicultural Education in Finland: education for whom? Intercultural Education, 21 (2), 107–120. Holm, Gunilla (2011). Early Childhood Teacher Education Focused on Multilingual and Multicultural Issues. Idske Bangma & Alex Riemersma (eds.), Multilingual Early Language Transmission (MELT): Summary of Relevant Literature on Early Multilingual Learning, Related to European Smaller State and Regional & Minority Language Com- munities. Leeuwarden: Mercator European Research Centre on Multilingualism and Language, 112–120. Holm, Gunilla & Monica Londen (2011). Barns språkutveckling i en mångkulturell skola. Heidi Harju-Luukkainen (toim.), Språket i fokus. Helsingfors: Folkhälsan, 6–10.

– 138 – Holm, Gunilla (2012). Den mångkulturella skolan i Finland: inkluderande eller exklu- derande? Peter Holmberg (toim.), SPHINX Årsbok 2011–2012. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten, 109–120. Holm, Gunilla & Jan-Erik Mansikka (2012). Mångkulturell pedagogik – ett måste i skolan. Spec-nytt, 2, 26–34. Holm, Gunilla & Jan-Erik Mansikka (2013). Multicultural Education as Policy and Praxis in Finland: Heading in a Problematic Direction? Recherches en Education 16: Le mythe de l’éducation finlandaise, 63–74. Holopainen, Johanna, Mira Kalalahti & Janne Varjo (2017). ”Mun tehtävä on tukea ja esit- tää kysymyksiä ja kulkea rinnalla” – Asiantuntijoiden näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten nuorten siirtymisestä toiselle asteelle. Kasvatus, 48 (3), 203–216, 265. Honkala, Satu (1999). Solmut auki: näkemyksiä ja kokemuksia monikulttuurisesta koulu- työstä. Helsinki: Opetushallitus. Honkasalo, Veronika (2013). Se suuri ero. Kulttuuri ja seksuaalisuus terveystiedon op- pikirjoissa. Nuorisotutkimus, 31 (1), 6–22. Huss, Leena (1996). Skolan och den mångkulturella utmaningen. Bakgrund och pro- jektbeskrivning. Leena Huss (red.), Många vägar till tvåspråkighet. Föredrag från ett barnspråksforskarseminarium vid Göteborgs universitet den 21–22 oktober 1994. Uppsala Multiethnic Papers 38. Uppsala: Uppsala universitetet, Centrum för multietnisk forskning, 41–56. Huss, Leena (1998). En ny syn på ”hemspråk” och ”modersmål” i den svenska skolan? Multiethnica, 23, 26–28. Huss, Leena (2001). Language, Culture and Identity in the Schools of Northern Scandi- navia. Carl A. Grant & Joy L. Lei (eds.), Global Constructions of Multicultural Education: Theories and Realities. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Huttunen, Hannu-Pekka (2018). SATUa ja SPECIMAa. Raija Sairanen (toim.), Satu on totta – historiikki. Maahanmuuttajasairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus (SATU) Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2003–2017. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 97. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Hyvärinen, Reetta, Anna-Leena Riitaoja & Elina Särkelä (2014). Peruskoulu samuuden, erilaisuuden ja toiseuden kokemuksien tilana. Mika Gissler, Marjatta Kekkonen, Päivi Känkänen, Päivi Muranen & Matilda Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen: Nuorten elinolot -vuosikirja 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Nuorisotutkimusverkosto, 63–72. Häkkinen, Kirsti (ed.) (1998). Multicultural Education: Reflection on Theory and Practice. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Continuing Education Centre. Häkkinen, Kirsti (ed.) (1999). Innovative Approaches to Intercultural Education. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Continuing Education Centre, Multicultural Programmes. Häyrinen, Marja-Liisa (2000). Maahanmuuttajanuoret ja suomalainen koulu: kokemuksia pääkaupunkiseudun kunnista. Helsinki: Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto.

– 139 – Ikonen, Kristiina (toim.) (2005). Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön. Helsinki: Opetushallitus. Ikonen, Kristiina (1994). Maahanmuuttajien opetus osana monikulttuurista koulua. Touko Hilasvuori & Armi Mikkola (toim.), Monikulttuurinen koulu ja opetus. Helsinki: Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos, 75–102. Iskanius, Sanna (2001). Kahden opetuskulttuurin kohtaaminen: venäjänkieliset opiskelijat toisen asteen opinnoissa. Kaija Perho (toim.), Kahden kulttuurin väkeä. Venä- läiset ja suomalaiset koulussa. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita, 82. Joensuu: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 73–86. Iskanius, Sanna (2002c). Russian-speaking Immigrant Students in Finland: Searching for the Meaning of Languages and Cultures. Siirtolaisuus-Migration, 1, 4–13. Iskanius, Sanna (2004). Venäjänkieliset toisen asteen opiskelijat Suomessa: pohdintoja identiteetistä ja kielestä. Sirkku Latomaa (toim.), Äidinkieli ja toiset kielet. Pohjoismai- nen kaksikielisyystyöpaja 18.–20.10.2002. Tampere Studies in Language, Translation and Culture, Series B 1. Tampere: Tampere University Press, 29–45. Ismail, Abdirashid (2019). Immigrant Children, Educational Performance and Public Policy: a Capability Approach. Journal of international migration and integration, 20 (3), 717–734. Isoherranen, Sari (1995). Vaihto-oppilaana Suomessa: esimerkki monikulttuuristen ryhmien tutkimuksesta. Liisa Salo-Lee (ed.), Kieli & kulttuuri oppimisessa ja opetuksessa. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja, 12. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, 61–67. Isokangas, Sari (2000). Yhteistoiminnallisen oppimisen käyttö maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja D:131. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Itkonen, Tuija & Fred Dervin (toim.) (2017). Silent Partners in Multicultural Education. Charlotte, NC: Information Age Publishing, INC. Jahnukainen, Markku, Linda-Maria Laaksonen & Anna-Maija Niemi. Maahanmuutta- jataustaiset nuoret pärjäävät myös lukio-opinnoissa. Talous & yhteiskunta, 46 (2), 24–29. Janhonen-Abruquah, Hille (2016). Kriittisiä näkemyksiä monikulttuurisuuskasvatuk- seen. Kasvatus, 47 (3), 245–251. Javanainen, Siru (2000). Kodin ja koulun kohtaaminen monikulttuurisessa koulussa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 15–20. Johnson, Lynn Nations, M. Hauser & Gunilla Holm (1993). Comparing Classroom Envi- ronments: Issues of Cultural Congruence. Journal of Ethno-Development, 2 (2), 10–19. Jonsson, Jan Olov, Elina Kilpi-Jakonen & Frida Rudolphi (2014). Ethnic Differences in Early School Leaving. Anthony Francis Heath & Yaël Brinbaum (eds.), Unequal Attainments: Ethnic Educational Inequalities in Ten Western Countries. Proceedings of the British Academy 196. London: British Academy, 95–118.

– 140 – Juva, Ina & Gunilla Holm (2016). Not All Students Are Equally Equal: Normality as Finn- ishness. Kari Kantasalmi & Gunilla Holm (eds.), The State, Schooling, and Identity: Diversifying Education in Europe. Singapore: Palgrave Macmillan, 213–232. Kaikkonen, Pauli (1999). Kulttuurien välinen oppiminen ja kasvatus. Kaija Matinheik- ki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus. 17–29. Kalalahti, Mira, Janne Varjo, Tuomas Zacheus, Joel Kivirauma. Marja-Liisa Mäkelä, Min- na Saarinen & Markku Jahnukainen (2017). Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat. Yhteiskuntapolitiikka, 82 (1), 33–44. Kalekin-Fishman, Devorah (2016). Dilemmas of Cosmopolitan Education in the Context of Transnationalism. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transna- tional Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 125–143 Kangastupa, Elina (2018). Onko Suomessa liian hyvä olla? Ammattikoulussa opiskelevien nuorten suhtautumisesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen. Jari Eskola, Ilona Nikanto & Satu Virtanen (toim.), Aikamme kasvatus: vain muutos on pysyvää? – 14 eläytymismenetelmätutkimusta. Tampere: Tampere University Press, 111–136. Kangasvieri, Teija & Sari Pöyhönen (2013). Enemmistöt, vähemmistöt, monikielisyys ja koulutus. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 4 (2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto. fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2013/enemmistot-vahem- mistot-monikielisyys-ja-koulutus. Kannisto, Tarna (2019). Multiculturalism in Education and Political Philosophy. Anja Heikkinen, Jenni Pätäri & Gabriele Molzberger (eds.), Disciplinary Struggles in Educa- tion. Tampere: Tampere University Press, 155–172. Kantasalmi, Kari & Gunilla Holm (eds.) (2016). The State, Schooling, and Identity: Diversifying Education in Europe. Singapore: Palgrave Macmillan. Kaukko, Mervi (2014). Ehjempään aikuisuuteen osallistavan kasvatuksen keinoin. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 103–115. Kenola, Jaana (1999). Monikulttuurillinen ammatillisuus: opintokokonaisuuden kehitystyön tukeminen. Projektiraportti 1999. Jyväskylä: Jyväskylän täydennyskoulutuskeskus. Keres, Nina (1994). Oman äidinkielen opettajat siltana kodin ja koulun välillä. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja, 2, 19–20. Keskinen, Suvi (2018). Territorial Stigmatization, Gendered Racism and Young People’s Agency in a Multi-Ethnic School. Tamara Shefer, Jeff Hearn, Kopano Ratele & Floretta Boonzaier (eds.), Engaging Youth in Activism, Research, and Pedagogical Praxis: Trans- national and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race. Routledge Critical Studies in Gender and Sexuality in Education. London: Routledge, 235–248. Keskisalo, Anne-Mari (2003). Suomalais- ja maahanmuuttajanuorten vuorovaikutusta joensuulaisen koulun arjessa. Päivi Harinen (toim.), Kamppailua jäsenyyksistä. Et-

– 141 – nisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 2003. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Keskitalo, Pigga, Erika Sarivaara, Inker-Anni Linkola & Merja Paksuniemi (2018). From the Shadows of Civilisation and Racist Ideologies Towards Post-assimilation. Ale- manji Aminkeng Atabong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Helsinki: Palgrave Macmillan, 15–40. Killen, Roy, Seppo Tella & Kaarina Yli-Renko (eds.) (1997). Multicultural Education: Towards Social Empowerment and Cultural Maintenance. Turku: University of Turku, Faculty of Education. Kilpi, Elina (2010). Toinen sukupolvi peruskoulun päättyessä ja toisen asteen koulutuksessa. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Nuorisotutkimusseura, Nuorisotut- kimusverkosto, 110–132. Kilpi, Elina (2010). The Education of Children of Immigrants in Finland. Oxford: University of Oxford, St. Anthony’s College. Kilpi-Jakonen, Elina (2011). Continuation to Upper Secondary Education in Finland: Children of Immigrants and the Majority Compared. Acta Sociologica, 54 (1), 77–106. Kilpi-Jakonen, Elina (2012). Does Finnish Educational Equality Extend to Children of Immigrants? Examining National Origin, Gender and the Relative Importance of Parental Resources. Nordic Journal of Migration Research, 2 (2), 167–181. Kilpi-Jakonen, Elina (2014). Citizenship and Educational Attainment amongst the Second Generation: An Analysis of Children of Immigrants in Finland. Journal of Ethnic and Migration Studies, 40 (7), 1079–1096. Kilpi-Jakonen, Elina, Daniela Vono de Vilhena & Hans-Peter Blossfeld (2015). Adult Learn- ing and Social Inequalities: Processes of Equalisation or Cumulative Disadvantage? International Review of Education, 61 (4), 529–546. Kilpi-Jakonen, Elina (2017). Maahanmuuttajien lasten koulutussiirtymät toisen asteen koulutuksen läpi ja korkeakouluihin. Kasvatus, 48 (3), 217–231, 265. Kilpilampi, Siru (2015). Kohti AMK-tutkintoa – ajatuksia maahanmuuttajataustaisten hakijoiden tukitoimista. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 103–110. Kirjavainen, Tanja & Jonna Pulkkinen (2017). Takaako samanlainen tausta samanlaisen osaamisen? Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa. Kasvatus, 48 (3), 189–202, 264–265. Kirjavainen, Tanja & Jonna Pulkkinen (2017). Miten lähtömaa on yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiseen? Oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa. Yhteiskuntapolitiikka, 82 (4), 430–439. Kivijärvi, Antti, Marja Peltola & Anne-Mari Souto (2015). Maahanmuuttajataustaisten nuorten onnistuneiden koulutussiirtymien tukeminen. Mirja Määttä & Anne

– 142 – Määttä (toim.), Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 23–27. Kivirauma, Joel (2001). Kansainvälistymisen pakot: kohti eriarvoistavaa koulutuspo- litiikkaa. Arto Jauhiainen, Juhani Tähtinen, Sirkka Ahonen & Risto Rinne (toim.), Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku: Suomen Kasvatustieteel- linen Seura, 73–90. Kivirauma, Joel & Markku Jahnukainen (2017). Maahanmuuttajuus, etnisyys ja koulutus. Kasvatus, 48 (3), 159–160. Klemelä, Kirsi, Anne Tuittu, Arja Virta & Risto Rinne (toim.) (2011). Vieraina koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turku: Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Komulainen, Sirkka (2012). Porvarillisen idyllin vai pikku-Moskovan lapset? Monikulttuu- risuuden vaikutus suomalaisperheiden koulupaikan valintaan Turussa. Turku: Siirto- laisuusinstituutti. Koponen, Heini (2000). Maahanmuuttajaopetukseen valmentavat sisällöt opettajankoulutuksessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPERO) selvitys 8. Helsinki: Opetushallitus. Koppinen, Marja-Leena (1999). Monikulttuurinen opettaja – silta kahden kulttuurin välillä. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 145–151. Koppinen, Marja-Leena (1999). Monikulttuurinen oppiminen – osallistuvaa oppimista. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 70–83. Korhonen, Vesa (2014). International Degree Students’ Integration into the Finnish Higher Education and Labor Market. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 126–153. Korkiasaari, Jouni (2005). Boundary Breaking Migration. New Challenges for Vocational Education. International seminar, Made in Europe. Turku: Turku Vocational Insti- tute, 185–197. Koskinen-Sinisalo, Kirsi-Liisa (2015). Pitkä tie – Maahanmuuttajasta opettajaksi Suomeen. Tampere: Tampere University Press. Koskinen, Elina (2009). Monikulttuurisuus ammattiopettajien arjessa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 63. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kosonen, Liisa (1994). Vietnamilainen oppilas kahden kulttuurin välissä. Liebkind, Karmela (toim.), Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 196. Kosonen, Liisa (1996). Ihanteellinen monikulttuurinen päiväkoti. Irmeli Tuomarla & Kitte Marttinen (toim.), Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa. Hel- sinki: Sosiaali-ja terveysministeriö, Pakolaistoimisto, 19. Kujansuu, Juhani (1993). Maahanmuuttajaopettajan rooli. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja, 1, 8–11.

– 143 – Kukkamaa, Vesa (1999). Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, semmonen rauhallinen rinnakkaiselo: kahden helsinkiläisen peruskoulun ala-asteen luokanopettajien käsitykset monikulttuurisuuskasvatuksesta. Helsinki: Helsingin kaupunki, opetusvirasto. Kuukka, Katri & Reetta Haapamäki (1994). Maahanmuuttajaopetuksen oppimateriaa- leista. Virke, 4, 25–27. Kuukka, Katri & Ulla Talvitie (1995). Uusi maahanmuuttajaoppilas yleisopetuksessa. Nina Rekola (toim.), Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 32–34. Kuukka, Katri (1996). Maahanmuuttajat ala-asteella. Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuo- mi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 42. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 21–24. Kuukka, Katri (2009), Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. ”Sen yhtei- sen hyvän löytäminen”. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Kuukka, Katri (2010). Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. Fin- nish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (3), 38–48. Kuusela, Jorma, Aulikki Etelälahti, Åke Hagman, Raisa Hievanen, Krister Karppinen, Leena Nissilä, Ulla Rönnberg & Marjatta Siniharju (2008). Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus – tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Helsinki: Opetushallitus. Kuusisto, Arniika (2014). Monikulttuurinen työyhteisö suomalaisen varhaiskasvatuksen kentällä. Kasvatus, 45 (2), 113–126. Kyllönen, Timo & Maaria Seppänen (1983). Kehitysmaaopiskelijoiden opiskeluedellytykset Helsingin yliopistossa. Helsinki: Helsingin yliopisto, kehitysmaainstituutti. Kähkönen, Kari (2015). Maahanmuuttajataustaisten opettajaopiskelijoiden suomen kielen taidon arvioinnin lähtökohtia ja käytänteitä. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 31–36. Käyhkö, Katinka, Ilona Bontenbal & Minna Bogdanoff (eds.) (2017).“Open the doors!” – Mi- grants in Higher Education: Fostering Cooperation at Universities Seminar 13.–14.12.2016 in Jyväskylä. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Käyhkö, Katinka (2017). Hiekkaa rattaissa? Siirtolaisuus ja turvapaikanhakijat suomalaista korkeakoulujärjestelmää kehittämässä. Aikuiskasvatus, 37 (3), 229–235. Körkkö, Minna, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.) (2017). Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Körkkö, Minna, Sari Niemisalo, Maiju Saarreharju & Rauna Rahko-Ravantti (2017). Selvi- tyshankkeen teoreettinen tausta, menetelmät ja eettiset kysymykset. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.), Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 9–39 Körkkö, Minna & Sari Niemisalo (2017). Maahanmuuttajaoppilaiden siirtymät perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Lapissa. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi,

– 144 – Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.), Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 45–67. Laaksonen, Annele (2007). Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa. Turku: Turun yliopisto. Laaksonen, Annele (2008). Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajaoppilaat. Siirto- laisuus-Migration, 4, 22–28. Laine, Marja (toim.) (2013). Kulttuuri-identiteetti & kasvatus – kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena. Helsinki: Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura. Laine, Rauno (1993). Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettaminen. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja, 2, 6–7. Laine, Tytti-Maaria (2016). International Degree Students – A survey of studying, working and living in Turku. Turku: Institute of Migration. Laine, Tytti-Maaria (2017). International Degree Students and Graduates – A Follow-up Study on Employment and Social Integration into Turku. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Lairio, Marjatta, Kaija Matinheikki-Kokko & Sauli Puukari (1998). Facilitating Multicul- tural Competence among Finnish School Counsellors. Kirsti Häkkinen (ed.), Multi- cultural Education: Reflection on Theory and Practice. Jyväskylä: University of Jyvaskylä, Continuing Education Centre, 90–102. Lairio, Marjatta, Sauli Puukari & Eija Varis (1999). Oppilaanohjaus maahanmuuttajaoppilaiden tukena. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 127–144. Lairio, Marjatta, Sauli Puukari, Pia Nissilä & Eija Varis (2001). Opinto-ohjaajat monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien tukijoina. Marjatta Lairio & Sauli Puukari (toim.), Muutoksista mahdollisuuksiin. Ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä. Jyväs- kylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 131–162. Lairio, Marjatta & Sauli Puukari (2004). Monikulttuurisuus osana korkea-asteen ohjauksen kehittämistä. Helena Kasurinen (toim.), Ohjausta opintoihin ja elämään - opin- tojen ohjaus oppilaitoksessa. Helsinki: Opetushallitus, 176–186. Lairio, Marjatta, Sauli Puukari & Matti Taajamo (2007). Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaus haasteena yliopistossa. Marjatta Lairio & Minna Penttilä (toim.), Opiskeli- jalähtöinen ohjaus yliopistossa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 147–170. Laitinen, Eija (2015). Opettajat ammattikorkeakoulujen kulttuurienvälisyysosaamisen keskiössä. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteen- päin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlin- na: Hämeen ammattikorkeakoulu, 65–76. Lappalainen, Eeva-Maija (2005). Kulttuurisesti sensitiivinen opettajuus. Käden, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistäminen maahanmuuttajien koulutuksessa ja opettajan kasvupolulla. Oulu: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Lasonen, Johanna (2001). Improving the Quality of Multicultural Education. Tiedonjyvä, 5–6, 10–11.

– 145 – Lasonen, Johanna (2001). Globalisation and Future Trends in the Field of Technology and Vocational-Technical Education and Training. Aishah Buang (ed.), International Technology and Vocational-Technical Education. Selangor: Universiti Kebangsaan Ma- laysia, Faculty of Education, 1–12. Lasonen, Johanna (2002). Internationalisation of Vocational Education: A Case of a Music Teacher Becoming Multicultural. EERA Electronic Proceedings. Berlin: European Edu- cational Research Association. Lasonen, Johanna (2003). Interculturalisation through Music Teaching. Line: Lifelong Learning in Europe, 8 (2), 10–16. Lasonen, Johanna (2003). Promoting of Intercultural Dialogue and Understanding. In- ternational Association of Universities Newsletter, 9 (1), 4–5. Lasonen, Johanna (2003). Tavoitteena kulttuurienvälinen ymmärtäminen ja koulutuksen tasa-arvo. Ammattikasvatuksen aikakauslehti, 5 (4), 30–39. Lasonen, Johanna (2003). Teaching and Learning Intercultural Understanding, Human Rights and a Culture of Peace: Conclusions from the Jyväskylä Conference on Inter- cultural Education. Koehler, Warner (ed.), UNESCO Chairs in Human Rights, Democracy, Peace and Tolerance. Bulletin 5. Stadtschlaining: European University Centre for Peace Studies (EPU), 144–148. Lasonen, Johanna & Leena Lestinen (eds.) (2003). Intercultural Education: Teaching and Learning for Intercultural Understanding, Human Rights and a Culture of Peace. UN- ESCO Conference Proceedings. CD-ROM. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Institute for Educational Research. Lasonen, Johanna & Sabine Manning (2004). From Words to Deeds: A Global Knowledge Base for Networking around the Themes of Intercultural Education. Johanna La- sonen (ed.), Cultures of Peace: From Words to Deeds. The Espoo Seminar Proceedings 13-14 June 2003. Working Papers 18. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Institute for Educational Research, 146–148. Lasonen, Johanna (2005). Reflections on Interculturality in Relation to Education and Work. Journal of Higher Education Policy, 18 (4), 397–407. Lasonen, Johanna (2005). Kulttuurien välinen kasvatus ja UNESCO. Tapio Varis (toim.), Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen. Helsinki: Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 155–168. Lasonen, Johanna (2005). Monikultturisuus ja koulutuksen kansainvälistyminen. Ke- Ver, 4 (1). Lasonen, Johanna (2005). Monikulttuurisuus kansakunnan suuntana. Tiedepolitiikka, 30 (4), 23–31 Lasonen, Johanna (2005). Monikulttuurisuusosaaminen ja yliopiston kansainvälisty- minen. Korkeakoulutieto, 4 (1), 46–49. Lasonen, Johanna (2005). Towards a Culture of Peace through Intercultural Education. Koehler, Werner (ed.), UNESCO Chairs in Human Rights, Democracy, Peace and Tolerance,

– 146 – Part II. Bulletin 6. Stadtschlaining: European University Centre for Peace Studies (EPU), 282–286. Lasonen, Johanna (2006). Finnish Teachers’ Training Needs in Intercultural Competence. Ernestine Kolar & U. Server (eds.), Trainers and Advisors’ Training Needs Analysis In Intercultural Competence. Lifelong Learning INT.COMP project. Vienna: BFI. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2007). Interculturality in Immigration – Training Needs and Development of Practice. Aleksandr A. Baranov, Eduard R. Khakimov & Yana Sergeevna Suntsova (eds.), Obrazovanie I mezhnatsionalyje otnoshenija: teoria I sotsialnaja praktika. Izevsk: Udmurt State University, 393–404. Lasonen, Johanna (2008). Sozialpolitische und pädagogische Antworten auf Probleme der Migration. Aila-Leena Matthies & Ehrenhard Skiera (eds.), Das Bildungswesen in Finnland – Geschichte, Insitutionelle Strukturen, bildungs- und sozialpolitische Perspe- tiven. Bad Heilbrunn: Verlag Julius Klinkhardt, 265–272. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2008). Cooperative Learning Needs of Intercultural Competence for Teachers and Immigrant Students. Cooperative Learning in Multicul- tural Societies: Critical Reflection. Conference Proceedings. International Association for Intercultural Education (IAIE). Turin: University of Turin. Lasonen, Johanna (2009). Intercultural education: Promoting Sustainability in Education and Training. John Fien, Rupert Maclean & Park Man-Gon (Eds.), Work, Learning and Sustainable Development. Technical and Vocational Education and Training Series 8. Dordrecht: Springer, 187–202. Lasonen, Johanna (2009). Multi-/Intercultural Education and Innovation in Finland. Eduard Khakimov (ed.), Education and International Relationships: Theory and Practice of Multicultural Education. International Conference Proceedings. Izhevsk: Udmurt State University, 89–96. Lasonen, Johanna (2009). Tavoitteena tunnustuksen antamisen tasavertaisuus. Johan- na Lasonen & Mia Halonen (toim.), Kultuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä. Research in Educational Sciences 43. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 145–154. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2009). Cultural Practices and Intercultural Com- petence. Nektaria Palaiologou (ed.), Intercultural Education: Paideia, Polity, Demoi. Conference Proceedings of the Annual Conference of International Association for Intercultural Education (IAIE). CD-ROM. Athens: University of Western Macedonia. Lasonen, Johanna & Mia Halonen (toim.) (2009). Kulttuurien välinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry. Lasonen, Johanna (2010). Internationalization of Higher Education: A Case Study on Col- lege Music Teachers’ Intercultural Expertise. International Education, 40 (1), 39–54. Lasonen, Johanna (2010). Multiculturalism in the Nordic countries. Carl Grand & Agostino Portera (eds.), Intercultural and Multicultural Education: Enhancing Global Intercon- nectedness. New York: Routledge, 261–278.

– 147 – Lasonen, Johanna, Annalisa Sannino & Marianne Teräs (2011). Tunnustus, kokeminen ja ekspansiivinen oppiminen maahanmuuttajatutkimuksen käsitteellisinä resurs- seina. Johanna Lasonen & Jani Ursin (toim.), Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja katkoksia. Kasvatusalan tutkimuksia 53. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry, 230–281. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2012). Intercultural Competence in Action. Nektaria Palaiologou & Gunther Dietz (eds.), Mapping the Broad Field of Multicultural and In- tercultural Education Worldwide. Towards The Development of a New Citizen. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publisher, 156–175. Lasonen, Johanna, Marianne Teräs, Minna Oksanen, Katarzyna Kärkkäinen & Karita Hakala (2013). Materiaalia maahanmuuttotyötä tekeville ja heidän kouluttajilleen. Työpapereita 30. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educatio- nal Research. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2013). Tunnustamisen näkökulma maahanmuuttajien työllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen. Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.), Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Helsinki: Gaudeamus, 154–170. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2016). Teachers’ Intercultural Competence as a Part of Global Competence. Anita G. Welch & Shaljan Areepattamannil (eds.), Dispositions in Teacher Education: A Global Perspective. Dordrecht: SENSE Publishers, 221–234. Lastikka, Anna-Leena, & Lasse Lipponen (2016). Immigrant Parents’ Perspectives on Early Childhood Education and Care Practices in the Finnish Multicultural Context. In- ternational Journal of Multicultural Education, 18 (3), 75–94. Latomaa, Sirkku (2013). Tamperelaiskoulujen translationaaliset käytänteet. Kaisa Kos- kinen (toim.), Tulkattu Tampere. Tampere: Tampere University Press, 211–242. Laurén, Christer (ed.) (1994). Evaluating European immersion programs. From Catalonia to Finland. Tutkimuksia 185. Linguistics 27. Vaasa: University of Vaasa. Lehti-Laakso, Marjut (2000). Suuntana suvaitsevaisuus. Asenteiden muuttaminen etäope- tuksen, projektiopetuksen ja luokkaopetuksen avulla. Turun yliopiston julkaisuja C 162. Turku: Turun yliopisto. Lehtoaro, Salla, Laura Hietapakka, Anu Kaihlanen, Tarja Heponiemi & Anna-Mari Aalto (2018). Ammatillinen koulutus ja kielikoulutus edistävät ulkomaalaistaustaisten hoitajien ja lääkäreiden työllistymistä Suomessa: Monikulttuurinen hoitajan ja lääkärin työ -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 13, toukokuu 2018. Helsinki: Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos. Lerkkanen, Marja-Kristiina (1999). Monikulttuurista ja kulttuurien välistä kasvatusta opettajakoulutuksessa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 165–176. Liebkind, Karmela (1997b). Interventiomenetelmä koululaisten asenteiden muokka- uksessa. Työministeriö, Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta (toim.), Suvaitsevaan Suomeen – kokemuksia kampanjavuosilta. Kerava: Painojussit Oy, 77–83.

– 148 – Liebkind, Karmela (1997c). Interventiomenetelmä koululaisten asenteiden muokkauk- sessa. MoniTori, 4, 25–26. Liebkind, Karmela, Inga Jasinskaja-Lahti & Juha Haaramo (2000). Maahanmuuttajanuor- ten sopeutuminen kouluun. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 138–148. Liebkind, Karmela, Inga Jasinskaja-Lahti & Erling Solheim (2004). Cultural Identity, Perceived Discrimination and Parental Support as Determinants of Immigrants’ School Adjustment: Vietnamese Youth in Finland. Journal of Adolescent Research, 19 (4), 635–656. Liebkind, Karmela (2012). Tarinoita kaveruudesta – hyviä kulttuurienvälisiä suhteita tukemassa. Opettajan opas. Helsinki: Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Liebkind, Karmela, Tuuli Anna Mähönen, Emilia Solares, Erling Solheim & Inga Jasin- skaja-Lahti (2014). Prejudice-reduction in Culturally Mixed Classrooms: The De- velopment and Assessment of a Theory-Driven Prejudice-Reduction Intervention among Majority and Minority Youth in Finland. Journal of Community and Applied Social Psychology, 24 (4), 325–339. Liebkind, Karmela, Viivi Mäkinen, Inga Jasinskaja-Lahti, Tuuli Anna Renvik (Mähönen) & Erling Solheim (2019). Improving Outgroup Attitudes in Schools: First Steps toward a Teacher-Led Vicarious Contact Intervention. Scandinavian Journal of Psychology, 60 (1), 77–86. Lind, Inkeri (1999). Maahanmuuttajalapsille oppimiseen annetut oikeudet ja mahdollisuudet. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 96–102. Lindberg, Anita (1995), Maahanmuuttajat koulussa – opettajan näkökulma. Ritva Tak- kinen & Marja-Leena Haapanen (toim.), Monikielinen Suomessa. Suomen logopedisfoniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys, 79–82. Lätti, Mervi, Liisa Timonen & Kirsi-Marja Toivanen-Sevrjukova (2012). Maahanmuuttaja- opiskelija ammattikorkeakouluyhteisössä – Unelmia, uhkia vai utopioita? Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 100–121. Mansikka, Jan-Erik & Gunilla Holm (2011). Teaching Minority Students within Minority Schools: Teachers’ Conceptions of Multicultural Education in Swedish-Speaking Schools in Finland. Intercultural Education, 22 (2), 133–144. Matinheikki-Kokko, Kaija (1998). Finnish teacher-Counsellors’ Case-Based Self-Assess- ments of Their Multicultural Awareness. Dark and light. Counsellors for Uncertain Times. The 46th Conference of the International Association for Educational and Vocational Guidance, 5.–8. February, 1998 in Tampere, Finland. Ottawa: International Association for Educational and Vocational Guidance. Matinheikki-Kokko, Kaija (1998). Monikulttuurinen tutorointi. Jyväskylässä 21–22.4.1998 pidettyjen koulutuspäivien raportti. S. l.: s. n.

– 149 – Matinheikki-Kokko, Kaija (1999). Johdanto. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikult- tuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 7–14. Matinheikki-Kokko, Kaija (1999). Kohti monikulttuurisen koulutuksen paradigmaa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 229–239. Matinheikki-Kokko, Kaija (1999). Kulttuurikompetenssin oppiminen toisesta kulttuurista tulevien ohjaustyössä. Anneli Eteläpelto & Päivi Tynjälä (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Porvoo: WSOY, 291–305. Matinheikki-Kokko, Kaija (1999). Maahanmuuttajien opetuksen kehitys Suomessa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 30–51. Matinheikki-Kokko, Kaija (toim.) (1999). Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus. Matinheikki-Kokko, Kaija (2001). Maahanmuuttajan voimaantuminen ohjauksen haasteena. Ohjauskäytäntö, 2. Matinheikki-Kokko, Kaija & Pirkko Pitkänen (2002). Immigrant Policies and the Educa- tion of Immigrants in Finland. Gajendra K. Verma, Devorah Kalekin-Fishman & Pirkko Pitkänen (eds.), Education and immigration: Settlement policies and current challenges. London: Routledge, 48–73. Medvedeva, Anna (et al.) (2016). The Internationalisation of Higher Education: Multi- cultural, Transnational and Cosmopolitan Perspectives Approached. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cul- tural Borderlines: Methodological Nationalism, Transnational Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 145–159. Merisalo, Sonja & Matti Rantala (2015). Maahanmuuttajaopiskelijoiden arvioinnista Metropolia AMK:n kulttuuri- ja luovilla aloilla. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 111–120. Mertanen, Jouko (1992). Peruskouluikäisten vietnamilaislasten alkuvaiheen pakolaisopetuksen kouluvalmiudet sopeutumisen edistäjänä lukuvuonna 1989–1990 opettajien ja oppilaiden arvioimina. Tampere: Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Metsänen, Riitta, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (eds.) (2015). Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. HAMKin e-julkaisuja 2/2015, HAMK AOKKn julkaisuja 1/2015. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Metsänen, Riitta (2015). Haastattelu valintatilanteessa. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 43–49. Metsänen, Riitta (2015). Kulttuurispesifisti vai universaalisti – opettajien kokemat haasteet maahanmuuttajien haku- ja valintavaiheen arvioinnissa. Riitta Metsänen,

– 150 – Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 53–64. Mietola, Reetta (2011). Väitöskirjat haastavat pohtimaan antirasistisen koulukasvatuk- sen ja nuorisotyön edellytyksiä. Kasvatus, 42 (5), 493–496. Miettinen, Maarit (1998). Class Teachers as Multicultural Educators in North Karelia, Fin- land. Kirsti Häkkinen (ed.), Multicultural Education: Reflection on Theory and Practice. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Continuing Education Centre, 66–81. Miettinen, Maarit (1998). ”Kun pittäis olla vastaanottamassa sitä kansainvälistymistä”. Poh- joiskarjalaiset luokanopettajat monikulttuurisuuskasvattajina. Opinnäyte. Joensuu: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Miettinen, Maarit & Pirkko Pitkänen (1999). Opettaja kulttuurien leikkauspisteessä – opettajien käsitykset työstä maahanmuuttajien kanssa. Helsinki: Opetushallitus. Miettinen, Maarit (2001). ”Kun pittää olla vastaanottamassa sitä kansainvälistymistä”: poh- joiskarjalaisten luokanopettajien käsitykset monikulttuurisuuskasvatuksesta. Joensuu: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Miettinen, Raija, Esa Laukkanen, Elina Mämmi & Ilona Oristo (toim.), Opiskelijana maahanmuuttaja. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun selvityksiä ja puheenvuoroja 2. Jyväskylä: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. Mikander, Pia & Gunilla Holm (2014). Constructing Threats and a Need for Control: Text- book Descriptions of a Growing, Moving World Population. Review of International Geographical Education Online, 4 (1), 7–25. Mikander, Pia & Ida Hummelstedt-Djedou (2018). Discrimination as a One-Day Perfor- mance Critically Reviewing an Anti-racism Day at School. Alemanji Aminkeng Ata- bong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Helsinki: Palgrave Macmillan, 151–170. Mikkola Pirjo (2008). Turun normaalikoulu: Kohti kulttuuritietoista pedagogiikkaa. Johnson Peter & Kimmo Tanttu (toim.), Kestäviä ratkaisuja kouluun. Kokemuksia yhtenäisestä perusopetuksesta. Jyväskylä: PS-kustannus. Mikkola, Pirjo & Lisbet Heino (1997). Maahanmuuttajalasten sopeutuminen peruskouluun. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos. Mikkola, Pirjo (2001). Kahden kulttuurin taitajaksi: maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurinen identiteetti, tavoitteet ja toiminta. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C. Turku: Turun yliopisto. Mustaparta, Anna-Kaisa & Anneli Tella (toim.) (1999). Vieraskielisen opetuksen järjestämi- nen peruskoulussa ja lukiossa. Kehittyvä koulutus 1/1999. Helsinki: Opetushallitus. Muukkonen, Petteri (2016). Kansainvälistyminen heittää haasteen – maantiede vastaa. Yliopistopedagogiikka, 23 (1), 45–47. Muukkonen, Petteri (2016). Moninaisuus haastaa luokkahuoneen kommunikoinnin. Kasvatus, 47 (2), 191–193.

– 151 – Muukkonen, Petteri (2017). Maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumisen paikat ja maantiede: asuinympäristö, koulu ja maantieteen luokka. Terra, 129 (1), 29–37. Muukkonen, Petteri (2017). Maantieteen oppituntien sisällöt ja niiden käsittely kulttuurisesti moninaisessa luokassa: opettajien kokemuksia mahdollisuuksista ja haasteista. Terra, 129 (1), 17–27. Myllymäki, Tiina (2004). Pallo haltuun: kansainvälisyyskasvatus Suomessa. Raporttisarja 76. Helsinki: Kehitysyhteistyön palvelukeskus (KEPA). Mäkelä, Marja-Liisa, Mira Kalalahti & Janne Varjo (2017). Monikulttuurinen suomalainen peruskoulu? Monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelmissa 1990–2010 luvuilla. Kasvatus & Aika, 11 (4), 22—38. Mäkelä, Marja-Liisa & Mira Kalalahti (2018). Facing Uncertainty Yet Feeling Confident: Teenage Migrant Girls’ Agencies in Upper-Secondary School Transitions. Scandinavi- an Journal of Educational Research. Mäkelä, Marja-Liisa (2018). Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen toimijuuden sidoksel- lisuus koulusiirtymissä. Siirtolaisuus, 44 (3). Mäkelä, Marja-Liisa. (2019). Toiset tytöt? Suomalaisten maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toimijuus peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Väitöskirja.Turku: Turun yliopisto. Mäkelä, Marja-Liisa, Mira Kalalahti & Marja Peura (2019). Tyttöjen tulevaisuus. Sukupuoli, etninen erilaisuus ja koulutusvaihtoehdot. Markku Jahnukainen, Mira Kalalahti & Joel Kivirauma (toim.), Oma paikka haussa. Helsinki: Gaudeamus, 254-287. Mäkinen, Viivi, Karmela Liebkind, Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Renvik (Mähönen) (2019). A Teacher-led Vicarious Contact Intervention in Culturally Mixed Classrooms with In- And Outgroup Role Models of Intergroup Friendship. Journal of School Psy- chology, 75, 27-40. Määttänen, Jarkko (2012). Koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet perusopetuksessa Lieksassa. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 42–49. Niemelä, Anna (2008). Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa. Helsinki: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL). Niemi, Anna-Maija, Reetta Mietola & Jenni Helakorpi (2010). Erityisluokka elämänkulus- sa: Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkoke- muksista. Yhdenvertaisuus EtuSijalle (YES2) –hanke. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Niemi, Johanna, Miika Tervonen & Aasa Irina Karimo (2016). Eriytyvät kaupunkikoulut ja tapaus Vuosaari. Kasvatus, 47 (3), 266–270. Nordberg, Camilla (2017). Education of Migrant Children in Finland. Jialing Han (ed.), A Multi-Country Study on the Education of Migrant Children. S.l.: WISE Research, 6–19. Oikarinen-Jabai, Helena (toim.) (2010). Kohti monikulttuurista koulua – taidetyöpajat osana kulttuurikasvatusta. Helsinki: Opetushallitus.

– 152 – Opetushallitus (1991). Pakolaisopetuksen seurantatyöryhmän muistio. Helsinki: Opetus- hallitus. Opetushallitus (1993). Aikuiset maahanmuuttajat: Aikuisten maahanmuuttajien täydentävät yleissivistävät opinnot. Opetussuunnitelmasarja 11/1993. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus (1993). Aikuiset maahanmuuttajat: Suositus aikuisten maahanmuuttajakoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi. Opetussuunnitelmasarja 10/1993. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus (1993). Aikuiset maahanmuuttajat: Suositus luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien laajennetun alkuopetuksen opetussuunnitelmaksi. Ope- tussuunnitelmasarja 12/1993. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus (1993). Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus: suositus opetussuun- nitelmien perusteiksi. Opetussuunnitelmasarja 14/1993. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus (1994). Nuorten maahanmuuttajien valmentava koulutus: työryhmän muistio. Raporttisarja 70. Helsinki: Opetushallitus. Opetusministeriö (1989). Aikuisikäisten pakolaisten koulutus – työryhmän muistio. Ope- tusministeriön työryhmien muistioita 60. Helsinki: Opetusministeriö. Oristo, Ilona (1994). Maahanmuuttaja muuttuvan tiedon yhteiskunnassa. Raija Mietti- nen, Esa Laukkanen, Elina Mämmi & Ilona Oristo (toim.), Opiskelijana maahanmuuttaja. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun selvityksiä ja puheenvuoroja 2. Jyväskylä: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, 97–135. Ouakrim-Soivio, Najat, Juhani Rautopuro, Jukka Rantala, Johanna Saario & Marko Berg van den (2017). Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen historian oppiaineessa: maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden arvosanat, osaaminen ja asenteet perusopetuksen päättövaiheessa. Yhteiskuntapolitiikka, 82 (6), 651–662. Ouakrim-Soivio, Najat, Juhani Rautopuro & Johanna Saario (2017). Yhdenvertaisuutta vai armopaloja? Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen perusopetuksessa. Kasvatus, 48 (3), 174–188, 264. Owal Group Oy & Ramboll Oy (Laura Jauhola, Risto Karinen, Olli Oosi & Hannu-Pekka Hut- tunen) (2016). Opetus, ohjaus- ja neuvontahenkilöstön SPECIMA-täydennyskoulutuksen arviointi. Loppuraportti. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Paavola, Heini (2007). Monikulttuurisuuskasvatus päiväkodin monikulttuurisessa esiope- tusryhmässä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Paavola, Heini & Mirja-Tytti Talib (2010). Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus. Paavola, Heini & Kaisa Hahl (2015). “To Get a Foot in the Door”: New Host Country Educa- ted Immigrant Teachers’ Perceptions of Their Employability in Finland. Australian Journal of Teacher Education, 40 (3), 36–51. Parviainen, Ulla (1995). Miten ulkomaisille hakijoille käy yhteishaussa? Marketta Saa- rinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 101–108.

– 153 – Pehkonen, Petri (2012). Kansanopiston uudet haasteet maahanmuuttajien kouluttajana. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 56–65. Pentti, Marja-Liisa (toim.) (1993). Maahanmuuttajien koulutuskokeilu 8.9.1992–30.9.1993. Turku: Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Perho, Kaija (toim.) (2001). Kahden kulttuurin väkeä: suomalaiset ja venäläiset koulussa. Jo- ensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita 82. Joensuu: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Pihlava Maarit, Laura Wallenius & Erkki Olkinuora (2001). Maahanmuuttajaoppilaiden kokemuksia turkulaisesta koulusta. Erkki Olkinuora & Eija Mattila (toim.), Miten menee peruskoulussa? Kasvatuksen ja oppimisen edellytysten tarkastelua Turun kouluissa. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A 195. Turku: Turun yliopisto. Piippo, Teuvo (1999). Pohjola maailmassa – maailma pohjolassa. Monikulttuurisen yhteiskunnan ja koulun kulttuurien välinen kasvatus ja opettajankoulutus suomalais-ruotsalaisen yhteistyön valossa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Mo- nikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 52–69. Pirttilä-Backman, Anna-Maija, Anneli Portman, Eila Lautaniemi, Iina Gummerus & Liisa Myyry (2017). Opetuksen työelämärelevanssia kehittämässä – kun MOOCit, turvapaikanhakijat ja tutkinto-opiskelijat kohtaavat. Yliopistopedagogiikka, 24 (2), 7–11. Pitkänen, Pirkko & Marjatta Vanhalakka-Ruoho (1997). Moniarvoinen ja monikulttuurinen kasvatus: lähtökohtia etsimässä. Kasvatus, 28 (5), 437–445. Pitkänen, Pirkko (1998). Judgement, Education and Multiculturality. Kirsti Häkkinen (ed.), Multicultural Education: Reflection on Theory and Practice. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Continuing Education Centre, Multicultural Programmes, 43–48. Pitkänen, Pirkko (1998). Moniarvoisuuteen kasvaminen. Pirkko Pitkänen (toim.), Mo- nikulttuurinen koulu. Kulttuurien kohtaaminen opetustyössä. Joensuu: Joensuun yliopisto, 71–74. Pitkänen, Pirkko (toim.) (1998). Monikulttuurinen koulu. Kulttuurien kohtaaminen opetus- työssä. Joensuu: Joensuun yliopisto. Pitkänen, Pirkko, Devorah Kalekin-Fishman & Gajendra Verma (eds.) (2002). Education and Immigration: Settlement Policies and Current Challenges. London: Routledge. Pitkänen, Pirkko (2004). Kansainvälinen ja kulttuurien välinen opetustyö. Päivi Atjonen & Pertti Väisänen (toim.), Osaava opettaja: keskustelua 2000-luvun opettajankoulutuksen ydinaineksesta. Joensuu: Joensuun yliopisto, soveltavan kasvatustieteen laitos, 105–117. Pitkänen, Pirkko, Gajendra Verma & Devorah Kalekin-Fishman (eds.) (2006). Increasing the Cultural Understanding of Student Teachers. Oxford: Trafford Books. Pitkänen, Pirkko & Kaija Matinheikki-Kokko (2007). Multicultural Education as an Edu- cational Response to the Increase in Immigration in Finland. Ari Antikainen (ed.),

– 154 – Transforming a Learning Society: The Case of Finland. Studien zur Erziehungswissen- schaft 49. Bern: Peter Lang, 179–195. Pohjolainen, Liisa (1995). Kokemuksia maahanmuuttajakoulutuksesta Roihuvuoren ammattioppilaitoksessa. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuut- tajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 24–31. Pollari, Jorma (1999). Kuinka maahanmuuttajien opettaja löytää kansainvälistyvän minänsä. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 152–162. Poulter, Saila, Anna-Leena Riitaoja & Arniika Kuusisto (2016). Thinking Multicultural Education “Otherwise” – From a Secularist Construction towards a Plurality of Epistemologies and Worldviews. Globalisation, Societies and Education, 14 (1), 68–86. Pusa, Maija-Leena (2015). Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön – tunnistamisen lähtökohtia ja hyviä käytäntöjä. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 23-30. Puukari, Sauli (1999). Toimintatutkimuksen mahdollisuuksia maahanmuuttajien opetuksessa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 213–228. Puukari, Sauli (2003). Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys monikulttuurisessa ohjauksessa. Marjatta Lairio & Sauli Puukari (toim.), Ohjauksen uudet orientaatiot. Jyväskylä: Jy- väskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 139–152. Puukari, Sauli (2007). Monikulttuurisen ohjauksen täydennyskoulutus. Helena Kasu- rinen, & Miks Launikari (toim.), CHANCES – Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Helsinki: Opetushallitus, 224–233. Pynnönen, Päivi (2015). Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet: osaamattomuuden tunnistamista vai tunnistamisen osaamattomuutta? Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 77–83. Pälli, Pekka & Sirkku Latomaa (1997). Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taito. Maahanmuuttajakoulutuksen arviointia. Helsinki: Opetushallitus. Päällysaho, Tanja, Marja-Liisa Saunela & Minna Pesonen (2019). Maahanmuuttajat digi- vertaisohjaajina. Aikuiskasvatus, 39 (1), 53–59. Pöyhönen, Sari & Johanna Saario (2009). In the Land of Paper – Migrant Pupils and Adolescents Learning Literacies in Finland. Stephen May (ed.), LED2007: Refereed conference proceedings of the 2nd International Conference on Language, Education and Diversity. Hamilton: University of Waikato, Wilf Malcolm Institute of Educational Research (WMIER). Pöyhönen, Sari, Mirja Tarnanen & James Simpson (2018). Adult Migrant Language Educa- tion in a Diversifying World. Angela Creese & Adrian Blackledge (eds.), The Routledge Handbook of Language and Superdiversity. London: Routledge:

– 155 – Rekola, Nina (1994). Maahanmuuttajalasten opetus osaksi normaalia opetustointa. MoniTori, 2, 31–33. Rekola, Nina (1994). Maahanmuuttajalasten opetusjärjestelyistä. Ulla Talvitie & Nina Rekola (toim.), Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 5–9. Riitaoja, Anna-Leena (2008). Maahanmuuttajataustaiset koululaiset Helsingin osa- alueilla ja kouluissa. Venla Bernelius (toim.), Lähi(ö)koulu: Helsingin koulut ja kaupunginosat EU:n Urban II-ohjelman kouluhankkeissa. Tutkimuksia 2008: 3. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 28–29. Riitaoja, Anna-Leena (2010). Asuinalueiden ja koulujen eriytyminen Helsingissä: yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset haasteet. Terra, 122 (3), 137–151. Riitaoja, Anna-Leena (2013). Onko suomalainen monikulttuurisuuskasvatustutkimus metodologialtaan nationalistista ja koloniaalista? Kasvatus, 44 (3), 330–336. Riitaoja, Anna-Leena (2013). Toiseuksien rakentuminen koulussa: Tutkimus opetussuun- nitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Riitaoja, Anna-Leena & Fred Dervin (2014). Interreligious Dialogue in Schools: Beyond Asymmetry and Categorisation? Language and Intercultural Communication, 14 (1), 76–90. Riitaoja, Anna-Leena, Heidi Layne, Haiqin Liu, Heini Paavola, Etta Kralovec & Richard Orozco (2015). Constructing Norms and Silences on Diversities through the Spaces in Three Schools in Helsinki Region in Finland. World Studies in Education, 16 (2), 19–32. Riitaoja, Anna-Leena & Fred Dervin (2016). Interreligious Dialogue in Schools: Beyond Asymmetry and Categorisation? Prue Holmes, Melinda Dooly & John O’Regan (eds.), Intercultural Dialogue: Questions of Research, Theory, and Practice. London, New York: Routledge. Rimpelä, Arja, Jaana Kinnunen & Jaana Minkkinen (2017). Immigrant Status, Gender, and School Burnout in Finnish Lower Secondary School Students: A Longitudinal Study. International Journal of Behavioral Development, 42 (2), 225–236. Rojewski, Jay W. & Johanna Lasonen (2004). The Role of Globalization and Context on Workforce Education and Development. Jay W. Rojewski (ed.), International perspectives on workforce education and development. Greenwich, CT: Information Age Publishing, 1–16. Romakkaniemi, Harri (1998). Koulutus kotoutumisen tukena: selvitys maahanmuuttajanuorten sijoittumisesta toisen asteen opintoihin Helsingissä syksyllä 1997. Helsinki: Opetusvirasto. Romakkaniemi, Harri (1999). Maahanmuuttajanuoret toisen asteen koulutuksessa. Helsin- gin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B12. Helsinki: Opetusvirasto. Räsänen, Marjo (2013). Visuaalinen monilukutaito: luokanopettajaksi opiskelevien mo- nikulttuurisuuskäsitykset ja kuvataide. Kasvatus, 44 (3), 270–285 & 342. Räsänen, Meiju & Joel Kivirauma (2011). Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. Kirsi Klemelä, Anne Tuittu, Arja Virta & Risto Rinne (toim.), Vieraina koulussa? Monikulttuu-

– 156 – rinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Julkaisusarja A 211. Turku: Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 35–95. Räsänen, Rauni (toim.) (1994). Irti arvotyhjiön harhasta? Moniarvoisen kulttuurin kohtaaminen koulussa ja opettajankoulutuksessa. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita. Oulu: Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Räsänen, Rauni (1998). The Present Situation and Future Challenges of Multicultural Edu- cation in Finland. Kirsi Häkkinen (ed.), Multicultural Education: Reflection on Theory and Practice. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Continuing Education Centre, 32–42. Räsänen, Rauni (toim.) (2002). Interkulttuurinen opettajakoulutus. Utopiasta todellisuudeksi toimintatutkimuksen avulla. Oulu: Oulun yliopisto. Saarinen, Marketta & Ulla Parviainen (toim.) (1995). Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Saarinen, Marketta (1995). Maahanmuuttajat ja opetussuunnitelman perusteet. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 4–10. Saarreharju, Maiju & Merja Paksuniemi (2017). ”Koska siitä saa hyvän elämän”. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.), Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 69–95. Sakaranaho, Tuula (2009). Constructing Islamic Identity: The Education of Islam In Finnish State Schools. Ednan Aslan (ed.), Islamische Erziehung in Europa = Islamic education in Europe. Wien: Böhlau Verlag. Sakaranaho, Tuula (2013). Religious education in Finland. Temenos, 49 (2), 225–254. Sakaranaho, Tuula (2015). The Governance of Islamic education in Finland: Promoting “General Islam” and the Unity of all Muslims. Tuomas Martikainen, Adil Hussain Khan & José Mapril (eds.), Muslims at the Margins: Finland, Ireland and Portugal. S. l.: Brill. Salakka, Markku (2010). Uskonnon oppikirjojen ”Mustat Saarat”. Seija Jalagin, Olli Löytty & Markku Salakka (toim.), Kaikille kansoille: lähetystyö kulttuurien vuoropuheluna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 131–153. Salovaara, Auli (1996). Maahanmuuttaja terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitoksessa. Helena Ruuska & Tuomi, Sanna-Marja (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Helsinki: ÄOL, 43–46. Saramäki, Kaija & Jarmo Mäkelä (2012). VALMA – valmentaa oppilaita ja opettajia. Saa- ra Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 96–99. Sarkkinen, Ulla-Maija (1999). Ovatko opettajat ja luokanopettajiksi opiskelevat suvait- sevia? Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 116–126.

– 157 – Sarsama, Arja (1994). Maahanmuuttajaopetus Vantaan koulutoimessa. Ulla Talvitie & Nina Rekola (toim.), Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushal- litus, 48–51. Silvennoinen, Heikki (2017). Maahanmuuttajien koulutuksessa parannettavaa joka asteella. Aikuiskasvatus, 37 (3), 162–163. Sippola, Eija-Marja (1996). Erityisopettaja ja maahanmuuttajaoppilas. Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äi- dinkielen opettajain liiton vuosikirja1996. Helsinki: ÄOL, 37–42. Soilamo, Arto (2006). Maahanmuuttajaoppilaan osallisuus koulukiusaamisessa. Turku: Turun yliopisto. Sommier, Mélodine & Anssi Roiha (2018). Dealing with Culture in Schools: A Small-Step Approach towards Anti-racism in Finland. Alemanji Aminkeng Atabong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Helsinki: Palgrave Macmillan, 103–124. Stikhin, Anatoli & Tatjana Rynkänen (2017). Russian-speaking Immigrant Teachers in Finnish classrooms: Views and lived experiences in Finnish education. Nordic Jour- nal of Migration Research, 7 (4), 233–242. Strekalova-Hughes, Ekaterina & Christine Wang (2017). Intercultural Experiential Con- tinuum: A Case Study of Early Childhood Teachers Working with Refugee Children. Journal of Early Childhood Education Research, 6 (1), 61–88. Suutarinen, Sakari (2012). Nuorten laittomaan aktivismiin valmiuden yhteys maahan- muuttajakriittisyyteen ja osallisuuskokemuksiin koulussa. Nuorisotutkimus, 30 (1), 70–89. Svinhufvud, Tommi (1999). Are Somali Immigrant Students Equal? Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B13. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto. Säävälä, Minna (2013). Maahanmuuttajakoti ja koulu yhteistyössä. Anne Alitolppa-Niita- mo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maa- han muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 117–133. Säävälä, Minna, Elina Turjanmaa & Anne Alitolppa-Niitamo (2017). Immigrant Home School Information Flows in Finnish Comprehensive Schools. International Journal of Migration, Health and Social Care, 13 (1), 39–52. Taajamo, Matti (2005). Ulkomaiset opiskelijat Suomessa: kokemuksia opiskelusta, oppimisesta, elämästä ja erilaisuudesta. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Taajamo, Matti & Sauli Puukari (toim.) (2007). Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47615 Talib, Mirja-Tytti (1999). Toiseuden kohtaaminen koulussa: opettajien uskomuksia maahan- muuttajaoppilaista. Tutkimuksia 207. Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Talib, Mirja-Tytti (2002). Monikulttuurinen koulu. Haaste ja mahdollisuus. Helsinki: Kir- japaja.

– 158 – Talvitie, Ulla (1994). Maahanmuuttaja suomalaisessa peruskoulussa. Ulla Talvitie & Nina Rekola (toim.), Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 11–13. Talvitie, Ulla & Nina Rekola (toim.) (1994). Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Hel- sinki: Opetushallitus. Talvitie, Ulla & Nina Rekola (red.) (1997). Det handlar om invandrarelevernas undervisning. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen. Tapaninen, Anna-Maria (2006). Learning, Living, Wondering: International Degree Students in the Faculty of Social Sciences. S.l.: s.n. Tella, Seppo (1997). An “Uneasy Alliance” of Media Education and Multiculturalism, with a View to Foreign Language Learning Methodology. Helsinki: University of Helsinki, Department of Teacher Education. Tella, Seppo (1997). Preface: The Important Emergence of Multiculturalism. Roy Killen, Seppo Tella & Kaarina Yli-Renko (eds.), Multicultural Education: Towards Social Em- powerment and Cultural Maintenance. Turku: University of Turku, Faculty of Educa- tion, 1–5. Tella, Seppo (toim.) (1995). Juuret ja arvot. Etnisyys ja eettisyys – aineen opettaminen monikulttuurisessa ympäristössä. Tutkimuksia 150. Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Teräs, Marianne (2007). Intercultural Learning and Hybridity in the Culture Laboratory. Hel- sinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Helsinki: University of Helsinki. Teräs, Marianne, Johanna Lasonen & Annalisa Sannino (2010). Maahanmuuttajien lasten siirtymät koulutukseen ja työelämään. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 85–109. Teräs, Marianne & Elina Kilpi-Jakonen (2013). Maahanmuuttajien lapset ja koulutus. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansain- välinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 184–202. Teräs, Marianne & Johanna Lasonen (2013). The Development of Vocational Teachers’ Intercultural Competence Using a Change Laboratory Method. Vocation and Learn- ing, 6 (1), 107–134. Teräs, Marianne, Johanna Lasonen & Maria Nuottokari (2014). Challenges of Intercultural Vocational Education and Training: Developing a Strand Model in the Change Labora- tory. Working Paper 31. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Teräs, Marianne, Carine Cools & Johanna Lasonen (2015). Maahanmuuttotaustaiset nuoret koulutuksen siirtymissä: Viranomaisten ja nuorten näkökulmat. Ammat- tikasvatuksen aikakauskirja, 17 (3), 41–56. Timonen, Liisa (2013). Moninaisuus opettajankouluttajan ja korkeakouluopettajan työs- sä - näkökulmia monikulttuuriseen kasvatukseen. Kasvatus, 44 (3), 258–269 & 341.

– 159 – Toivikko, Päivi & Hanna-Maija Sinkkonen & Anna Wallin & Jari Eskola (2017). Kaikki pitää ottaa mukaan välkällä. Maahanmuuttajaoppilaiden näkemyksiä ystävyydestä ja oppimisesta. Jari Eskola, Tiina Mäenpää & Anna Wallin (toim.), Eläytymismenetelmä 2017: Perusteema ja 11 muunnelmaa. Tampere: Tampere University Press, 152–170. Trux, Marja-Liisa (1995). Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. M. Saarinen & U. Par- viainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetus- hallitus, 73–79. Tuomarla, Irmeli & Kitte Marttinen (toim.) (1996). Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa. Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriö, Pakolaistoimisto. Tuomikoski-Leskelä, Paula (1982). Korkeakoulu ja aikuiskasvatus – ylläpitääkö aikuiskoulutus elämää myös paikallistasolla? Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 231–246. Tuominen, Katariina (2001). Opiskelijoiden sopeutuminen: Suomalaisopiskelijoiden Viro-kuva ja virolaisopiskelijoiden Suomi-kuva. Siirtolaisuus-Migration, 1, 20–23. Turjanmaa, Elina, Minna Säävälä & Anne Alitolppa-Niitamo (2017). Immigrant Home- school Information Flows in Finnish Comprehensive Schools. International Journal of Migration, Health and Social Care, 13 (1), 39–52. Turunen, Tuija (2017). Kulttuurien rajapinnalla: Koulusiirtymät elämänkaaressa. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.), Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 149–159. Uusitalo, Ritva (toim.) (1991). Kohtauspaikkana koulu: ulkomaalaislasten opettajien kokemuksia. Monikulttuurinen Suomi 1. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita 51. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiologian laitos. Uusitalo, Ritva (1994). Pakolaisoppilaan ja opettajan suhde suomalaisen koulunpidon peilinä. Sosiologia, 31 (1), 47–57, 87–88. Vanhanen, Sari & Mira Ojalehto (2012). Täydennyskoulutus moniammatillisen yhteis- työn rakentajana. Tiina Hautala & Mira Ojalehto (toim.), Työelämää kehittämässä – ammattikorkeakoulu projektimaisen kehittämisen kumppanina. Turku: Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Vanhemping, Elina (2010). The Role and Place of Academic Mobility in the International Activities of the University with Psycho-Social Profile. Scientific Journal «Scientific notes of the St. Petersburg State Institute of Psychology and Social Work», 2 (14), 59–63. Vanhemping, Elina (2011). The Mission of Social Work with Young People, Which are Study- ing and Living Abroad: the Experience of Finland. Alex Costricin (ed.), Youth and the Modernization of Russia: Proceedings of scientific-practical conference. St. Petersburg: St. Petersburg State Pedagogical University, 47–53. Vanhemping, Elina. (2011). Social Practices of International Academic Mobility: the Experi- ence of Finland. Irina Aster (ed.), Problems of Social Work with Young People and Youth Policy: History, Theory, and Practice: Proceedings of Scientific-Practical Conference. St. Pe- tersburg: St. Petersburg State Institute of Psychology and Social Work, 39–42.

– 160 – Vanhemping, Elina (2012). Strategies for the Future: Innovation of Academic Mobility from Kazakhstan. Analytical monography. Frankfurt: s.n. Vanhemping, Elina & Timo Toikko (2015). The History of Social Pedagogy as Profession in Finland. Svetlana Saltseva (ed.), Social and Pedagogical Ideas of Domestic and Foreign Classics in Educational Trends of the 21st Century: Proceedings of the International Con- gress Russia-Finland-Kazakhstan. Orenburg: Orenburg State Pedagogical University, 11–22. Vanhemping, Elina (2016). Subject Field of Socio-Political Analytics of Post-Soviet Countries in the Research Sector of Finland. Institute for Philosophy, Political Sciences and Re- ligious Studies of Committee Science of the Ministry of Education and Science of the Republic of Kazakhstan: Almaty. Journal of Social and Humanitarian studies ”Al Farabi”, 1 (53), 136–140. Vanhemping, Elina (2016). “Baltic Vector” for Academic Mobility: Innovation Discourse for the Russian-Speaking Professorate and Young Researchers Intellectual Internship from Post-Soviet Countries to Scandinavia. Scientific Journal of Petrozavodsk State University. Lifelong Education: the XXI Century, 2 (14). Available: https://lll21.petrsu.ru/ journal/article.php?id=3127 Vanhemping, Elina (2016). Social Aspects of the Multicultural Approach in the Finnish Secondary Education (on the Example of the Variska School Experience in Swedish- Language Vaasa). Svetlana Saltseva (ed.), Social Education as a Fundamentally Significant Factor of the life quality: Proceedings of International Scientific and Practical Conference, December 2015. Orenburg: Orenburg State Pedagogical University, 12–27. Vanhemping, Elina (2016). Finnish Trends of Higher Social Education under Reform. Svet- lana Saltseva (ed.), Humanism as Ideology of Social and Educational Activities: Proceedings of the International Forum. Orenburg. Orenburg State Pedagogical University, 12–21. Vanhemping, Elina (2017). Organization of the Training Process in the System of Higher Technical Education of Finland. Scientific Journal of Petrozavodsk State University. Lifelong Education: the XXI Century, 3 (19). Vanhemping, Elina (2017). Entrepreneurial Approach to Social Problems Solving in Finland and Kazakhstan: Experience of the Scandinavian Institute for Academic Mobility. Scientific Journal of Petrozavodsk State University.Lifelong Education: the XXI Century, 2 (18). Available: https://lll21.petrsu.ru/journal/article.php?id=3507 Vanhemping, Elina (2017). Kazakhstan Trajectories in International Contacts of Seinäjoki and SEAMK. Collective monograph. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 23–25. Vanhemping, Elina, Reijo Oksala & Päivi Kaarniemi (2018). Social Aspects and Perspective of Reforming of Finnish School Education. Scientific Journal of Petrozavodsk State University. Lifelong Education: the XXI Century, 4 (24). Vanhemping, Elina (2018). Ageism as a Social Phenomenon in the Post-Soviet and Scan- dinavian Countries: Comparative Approach. Svetlana Lebedeva & Svetlana Bezukh (eds.), Volunteer Initiatives in Socio-Educational work with Disabilities and Elderly Peo-

– 161 – ple: Proceedings of Scientific-Practical Conference. St. Petersburg: St. Petersburg State Institute of Psychology and Social Work, 4–19. Vanhemping, Elina & Helli Kitinoja (2019). Theoretical and Methodological Foundations of the Effectiveness of the Transfer of Finnish Social and Educations Technologies to Post-Soviet Countries. Scientific Journal of Petrozavodsk State University. Lifelong Education: the XXI Century, 4 (28) Vanhemping, Elina, Minna Zechner & Päivi Rinne (2019). Reforms and Innovations in the Field of Social Education in the Post-Soviet and Scandinavian Countries: a Retrospective-Comparative Approach (on the Example of Russia, Kazakhstan and Finland). Svetlana Saltseva (ed.), Innovative Processes in the Field of Science and Socio- Humanitarian Education: Proceedings of IV International Scientific-Practical Conference. Orenburg: Orenburg State Pedagogical University, 55–67. Virta, Arja (2016). Whose History Should Be Dealt with in a Pluricultural Context: Immi- grant Adolescents’ Approach. Intercultural Education, 27 (4), 377–387. Vyas, Harshad V. (1983). Multicultural Dimension in Teacher Education in England. Siirtolaisuus-Migration, 4, 25–27. Välimaa, Jussi & David Hoffman (2006). The Bologna Process and Guidance in Finnish Higher Education. Raimo Vuorinen & Sakari Saukkonen (eds.), Guidance Services in Higher Education. Jyväskylä: Institute for Educational Research, 51–65. Välimaa, Jussi, David Hoffman & Mira Huusko (2006). The Bologna Process in Finland: Perspectives from the Basic Units. Voldemar Tomusk (ed.), Creating the European Area of Higher Education. Voices from the Periphery. Higher Education Dynamics, 12. Dordrecht: Springer, 43–68. Välimaa, Jussi & David Hoffman (2007). The Future of Finnish higher education challenged by competitive horizons. Simon Marginson (ed.), Prospects of Higher Educa- tions –Globalization, Market Competition, Public Goods and the Future of Universities. Rotterdam: Sense Publishers, 185–200. Vänttinen, Kirsi (1996). Aitoa maitoa – hedelmällinen lukumateriaali maahanmuutta- jaopetuksessa. Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL, 157–160. Warinowski, Anu (2012). Marginaalisesta miehestä kriittiseen akkulturaatiotutkimuk- seen: eronteoista monikulttuurisuuskasvatuksen tutkimuksessa. Heikki Silvennoi- nen & Päivi Pihlaja (toim.), Rajankäyntejä. Tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A 214. Turku: Painosalama, 57–83. Warinowski, Anu (2017). Monikulttuurisuuskasvatuksen yksinapaisuudesta moninaisuuteen. Kasvatus, 48 (3), 242–248. Warsame, Saeed (2010). School for All? Home-School Cooperation and School Develop- ment as Conditions for Supporting Somali Children’s Learning. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (3), 17–26.

– 162 – Westerholm, Alma & Pirjo Aunio (2018). Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen interventiotutkimus. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 28 (3), 32–48. Wikström, Katja, Jaana Lindström, Nina Halme, Esko Levälahti, Timo Koskela & Tiina Laa- tikainen (2018). Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulunkäynti ja peruskoulun jälkei- nen opiskelu. Tutkimuksesta tiiviisti 16. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yli-Viikari, Katri (1994). Ensimmäinen oma kesälukio maahanmuuttajanuorille. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja, 11–12. Yli-Viikari, Katri (1994). Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien suomen kielen kesäope- tuksesta. Ulla Talvitie & Niina Rekola (toim.), Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 22–26. Zilliacus, Harriet (2013). Addressing Religious Plurality – A Teacher Perspective on Minor- ity Religion and Secular Ethics Education. Intercultural Education, 24 (6), 507–520. Zilliacus, Harriet (2013). The Inclusion of Minority Religious Education in the Finnish Comprehensive School: A Teacher and Teacher Coordinator Perspective. Nordidac- tica: Journal of Humanities and Social Science Education, 2, 93–114. Zilliacus, Harriet & Gunilla Holm (2013). “We Have Our Own Religion”: A Pupil Perspective on Minority Religion and Ethics Instruction in Finland. British Journal of Religious Education, 35 (3), 282–296. Zilliacus, Harriet (2014). Supporting Students’ Identities and Inclusion in Minority Religious and Secular Ethics Education: A Study on Plurality in the Finnish Comprehensive School. Väitöskirja-artikkeli. Helsinki: University of Helsinki, Institute of Behavioural Sci- ences. Zilliacus, Harriet (2015). Kulturell mångfald: några perspektiv på dess innebörder och konsekvenser för utbildning. Ellinor Silius-Ahonen (red.), Bildningsaspekter i högre utbildning – med fokus på professionsutbildning. Helsingfors: Arcada, 21–26. Zilliacus, Harriet & Arto Kallioniemi (2015). Supporting Minority Belonging: Finnish Minority RE Teacher Perspectives on the Significance of RE. Religion & Education, 42 (3), 339–356. Zilliacus, Harriet, Beth Anne Paulsrud & Gunilla Holm (2017). Essentializing vs. Non- Essentializing Students’ Cultural Identities: Curricular Discourses in Finland and Sweden. Journal of Multicultural Discourses, 12 (2), 166–180. Zillacus, Harriet, Gunilla Holm & Fritjof Sahlström (2017). Taking Steps towards Institu- tionalizing Multicultural Education – The National Curriculum of Finland. Multi- cultural Education Review, 9, 1–18. Österman, Tuija (1998). Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetus. Opetussuun- nitelmat, opettajien kokemuksia sekä virheanalyysi. Pro gradu -tutkielma. Turku: Åbo Akademin suomen kielen laitos.

– 163 – Kulttuuri, uskonnot, kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus Culture, religions, cultural encounters and multiculturalism Kultur, religioner, kulturmöten och kulturell mångfald

Aaltonen, Lari & Petra Käppi (2016). Musiikillisilla kohtaamisilla toiseuden pelkoa vastaan. Musiikin suunta, 1: Musiikki ja maahanmuutto. Saatavilla: http://musiikinsuunta.fi/2016/01/musiikillisilla-kohtaamisilla-toiseuden-pelkoa-vastaan/. Abu-Hanna, Umayya (2003). Nurinkurin. Helsinki: WSOY. Abu-Hanna, Umayya (2012). Multikulti: monikulttuurisuuden käsikirja. Helsinki: Siltala. Alitolppa-Niitamo, Anne (1993). Kun kulttuurit kohtaavat – matkaopas maahanmuuttajan kohtaamiseen ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Anttonen, Pertti (1997). Monikulttuurisuus ja suomalainen identiteetti. Pirkko Pitkänen (toim.), Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen. Helsinki: Edita. 52–67. Bardy, Marjatta, Markus Anttila & Mikko Laukkanen (1993). Multiculturalism: Diversifica- tion of the Notions and the Strategies. Helsinki: Stakes, National Research and Devel- opment Centre for Welfare and Health. Brekke, Torkel, Lene Kühle, Göran Larsson & Tuomas Martikainen (2019). Mosques, Mus- lims, Methods: the Role of Mosques in Research about Muslims in Europe. Journal of Muslims in Europe, 8 (2), 216–233. Brylka, Asteria, Tuuli Anna Mähönen, Fabian M. H. Schellhaas & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). From Cultural Discordance to Support for Collective Action: The Roles of Anxiety, Trust and Group Status. Journal of Cross-Cultural Psychology, 46 (7), 897–915. Brylka, Asteria Anna, Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Renvik (Mähönen) (2017). In- tercultural Relations in Finland. John W. Berry (eds.), Mutual Intercultural Relations. Cambridge: University Printing House, Cambrigde University Press, 105–124. Callmer, Johan, Ingrid Gustin & Mats Roslund (eds.) (2017). Identity Formation and Di- versity in the Early Medieval Baltic and Beyond: Communicators and Communication. Leiden; Boston: Brill. Čeginskas, Viktorija (2011). Experienced Multiculturalism – Experienced Cosmopolitan- ism? Ethnologia Fennica, 38, 7–24. Čeginskas, Viktorija (2013). Mitä kulttuuriperintö merkitsee monikulttuurisessa ympä- ristössä kasvaneelle? Tuomi-Nikula, Outi, Riina Haanpää & Aura Kivilaakso (toim.), Mitä on kulttuuriperintö? Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 106–130. Čeginskas, Viktorija (2015).Exploring Multicultural Belonging: Individual across Cultures, Languages and Places. PhD dissertation. Turku: University of Turku. Dahla, Björn, Ruth Illman, Tuomas Martikainen & Peter Nynäs (eds.) (2018). The Ethnic and Religious Future of Europe. Turku: Scripta Instituti Donneriani Aboensis, 28 (2018).

– 164 – Domokos, Johanna (2018). Multicultural Dynamics and the Finnish Literary Field. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Hel- sinki: Finnish Literature Society, 97–112. Dutton, Edward (2008). A “Unique Culture”? Migration, Nostalgia, Alcoholism, Suicide and Religious Revival in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 1, 7–14 Dutton, Edward (2009). Four Immigrant Churches and Mosque. Web reports 58. Turku: Mi- gration Institute of Finland. Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto (2000). Maahanmuuttajat ja suomalaiset: suuntaviivoja 2000-luvulle. Seminaari 5.5.1999. Säätytalo, Helsinki. Helsinki: Euroo- pan kulttuurisäätiön Suomen osasto. Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto (2001). Maahanmuuttaja kahden kulttuurin välissä – Invandrare mellan två kulturer. Seminaari 31.10.2000. Säätytalo, Helsinki. Helsinki: Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto. Faehnle, Maija, Johanna Jokinen, Anni Karlin & Jari Lyytimäki (2010). Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä. Suomen ympäristö, 1. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Farner, Hilde Balliere (2003). Diversity Is Our Challenge and Opportunity. Siirtolaisuus- Migration, 1, 13–18. Fingerroos, Outi & Ulla Savolainen (2018). Luovutetun Karjalan ylirajainen muisti. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 149–166. Forsander, Annika (1994). Kulttuuri on tulkintaa. Annika Forsander, Elina Ekholm & Raya Saleh (toim.), Monietninen työ: haaste ammattitaidolle. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus-ja koulutuskeskuksen täydennyskoulutusjulkaisuja 9. Helsinki: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 7–11. Galanakis, Michail, & Helena Oikarinen-Jabai (2006). Embodied Diversity: Let Me Show You My Shadow. International Journal of Diversity in Organisations, Communities & Nations, 5 (7), 63–68. Gauthier, François, Tuomas Martikainen & Linda Woodhead (2013). Acknowledging a Global Shift: A Primer for Thinking Religion in Consumer Societies. Implicit Religi- on, 16 (3), 261–276. Gozdecka, Dorota Anna, Selen Ayirtman Ercan & Magdalena Kmak (2014). From Multi- culturalism to Post-multiculturalism: Trends and Paradoxes. Journal of Sociology, 50 (1), 51–64. Gozdecka, Dorota & Magdalena Kmak (toim.). (2015). Europe at the Edge of Pluralism. Cam- bridge: Intersentia. Gröndahl, Satu & Eila Rantonen (eds.) (2018). Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society. Saatavilla: https://oa.finlit.fi/site/ books/10.21435/sflit.11/download/2480/

– 165 – Grönstrand, Heidi, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä & Mikko Pollari (2016). Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Haapakangas, Eeva-Leena, Sari Pöyhönen & Pia Serkamo (2017). ”Toinen koti” rajojen ylittäjänä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8 (4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto. fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2017-1/toinen-koti-rajojen- ylittajana Haapanen, Ari (2007). Monimuotoisuusbarometri 2007 – ikä ja monikulttuurisuus haasteena ja voimavarana. Helsinki: MONIKKO-hanke. Halonen, Tarja (2000). Monikulttuurinen Suomi. Maahanmuuttaja kahden kulttuurin välissä – Invandrare mellan två kulturer. Helsinki: Euroopan kulttuurisäätiön Suo- men osasto. 11–17. Hammar-Suutari, Sari (2004). Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen jul- kisella sektorilla. Reetta Mietola & Helena Outinen (toim.), Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset: kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Helsinki: Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, 233–243. Hammar-Suutari, Sari (2005). Kulttuurien väliset asiakaspalvelutilanteet viranomais- työssä. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita, 111–122. Hammar-Suutari, Sari (2005). Dealing with Cultural Diversity in the Public Sector. Marja- Liisa Julkunen (toim.), Learning and Instruction on Multiple Context and Settings III: Proceedings of the Fifth Joensuu Symposium on Learning and Instruction. Kasvatustiet- eiden tiedekunnan selosteita, 96. Joensuu: Joensuun yliopisto, 27–41. Hammar-Suutari, Sari (2006). Kulttuurien välinen viranomaistyö. Työn valmiuksien ja yhden- vertaisen asiakaspalvelun kehittäminen. Kuvaus toiminnan etnografiaan perustuvasta kehittämiskokeilusta kolmessa julkisten sosiaalipalvelujen työyhteisössä. Työpoliittinen tutkimussarja, 300. Helsinki: Työministeriö. Hammar-Suutari, Sari (2009). Asiakkaana erilaisuus. Kulttuurien välisen viranomaistoimin- nan etnografia. Joensuu: Joensuun yliopisto. Hammar-Suutari, Sari (2010). Asiakkaana erilaisuus: kulttuurien välisen viranomais- toiminnan etnografia.Elore , 17 (1), 108–112. Hammar-Suutari, Sari & Tuomas Martikainen (2010). Finland and Innovative Cultural Diversity – The 6th ETMU Days in Joensuu 22–23 October 2009. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (1), 3. Hammar-Suutari, Sari (2011). Kulttuuria monikulttuurisesti. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino, 141–164. Hammarsström, Kukka (2013). Suomalaisen monikulttuurisuuden mahdollisuudet. Elore, 20 (2), 183–187. Harinen, Päivi (2005). Nuoret monikansallistuvassa ja -kulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Terhi-Anna Wilska (toim.), Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri 2005. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 98–110.

– 166 – Harinen, Päivi, Veronika Honkasalo, Jussi Ronkainen & Leena Suurpää (2012). Multicultu- ralism and Young People’s Leisure Spaces in Finland: Perspectives of Multicultural Youth. Leisure Studies, 31 (2), 177–192. Heikkilä-Halttunen, Päivi (2013). Lasten kuvakirjojen pitkä tie tasa-arvoisiin esitystapoi- hin. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 27–61. Heikkilä-Halttunen, Päivi & Anna Rastas (2013). Lastenkirja maahanmuuttajana. Kuin- ka etiopialaiset sadut ja tarinat kääntyvät suomalaiseen kulttuuriin. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 215–238. Heikkilä, Satu (1998). Viestinnän kompastuskiviä kulttuurien kohdatessa. Nina Rekola & Helena Korpela (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus, 6. Helsinki: Opetushallitus, 7–10. Heith, Anne, Satu Gröndahl & Eila Rantonen (2018). Introduction: “The Minoritarian Condition”: Studies in Finnish and Swedish Literatures After World War II. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Hel- sinki: Finnish Literature Society, 11–33. Helminen, Martti (2016). Multiculturalism in Helsinki Has a Long History. Kvartti: Hel- singin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 2, 22–37. Hiltunen, Saara (2012). Monikulttuurisuus Euroopan reunamailla. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 8–19. Himanen, Timo (2012). Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educa- tional Policies in Four European Nations. Turku: Turun yliopisto. Hjarnø, Jan (ed.) (1995). Multiculturalism in the Nordic Societies: Proceedings of the 9th Nordic Seminar for Researchers on Migration and Ethnic Relations. TemaNord 516. Copenha- gen: The Nordic Council of Ministers. Honkasalo, Veronika (2004). Kulttuuriin puetut nuoret. Uskonto maahanmuuttajanuorten puheessa. Nuorisotutkimus, 3, 20–33. Honkasalo, Veronika, Anne-Mari Souto & Leena Suurpää (2007). Mikä tekee nuorisotyös- tä monikulttuurisen? Kokemuksia, käytäntöjä ja haasteita 10 suurimmassa kunnassa. Verkkojulkaisuja 16. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Honkasalo, Veronika (2011a). Pois lokeroista: katsaus monikulttuurisuuden huomioi- miseen tyttötutkimuksessa ja tyttötyössä. Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.), Entäs tytöt – Johdatus tyttötutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 249–268. Honkasalo, Veronika (2011b). Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Hurme, Esko (1997). Kulttuuriset ristiriidat ja ulkomaalaisuus. Harry Schulman & Vesa Kanninen (toim.), Sovussa vai syrjässä? Ulkomaalaisten integroituminen Helsinkiin.

– 167 – Helsingfors stads faktacentrals undersökningar 12. Helsingfors: Helsingfors stads faktacentral, 15–25. Huttunen, Laura, Anna Rastas & Olli Löytty (2005). Suomalainen monikulttuurisuus: Paikallisia ja ylirajaisia suhteita. Anna Rastas, Laura Huttunen & Olli Löytty (toim.), Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 16–40. Huttunen, Laura (2013). Improvisointi, kitka ja kulttuurin käsitteellistäminen. Mikko Lehtonen (ed.), Liikkuva maailma: Liike, raja, tieto. Tampere: Vastapaino. Huttunen, Laura (2001). Culture and Migration: Tensions and Possibilities. E. Belda & A. Laaksonen (eds.), Pyrene, a European Project to Foster Linguistic Diversity and the Role of Tradition in Contemporary Arts Production. Project Document. Barcelona: Funda- cio Interarts. Huttunen, Laura (2002). Valta, väkivalta ja kulttuuri. Sosiologia, 39 (2), 125–129. Hämäläinen, Riku & Heikki Pesonen (toim.) (2015). Kohtaamisia: kirjoituksia uskonnosta, arjesta ja monikulttuurisuudesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Illman, Ruth (2000). Kulturer i allmänhet. Stereotypin som verktyg i kulturmöten. Medde- landen från Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi. Åbo: Åbo Akademi. Illman, Ruth (2003). Martin Buber och det mångkulturella motet. Teologisk Tidskrift, 108 (5). Illman, Ruth (2004). Gränser och gränsöverskridanden. Skildrade erfarenheter av kulturella möten i internationellt projektarbete. Doctoral Dissertation. Åbo: Åbo Akademis förlag. Illman, Ruth (2005). Annorlunda men angelägen. Religionsdialogens roll i strävan efter fred, förståelse och försoning. Svensk Teologisk Kvartalskrift, 81 (4). Illman, Ruth & Peter Nynäs (2005). Kultur, människa, möte. Ett humanistiskt perspektiv. Lund: Studentlitteratur. Illman, Ruth (2006). Momo ja lähikaupan Mohammed. Ihmistenvälisyys symbolisena tilallisuutena. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen & Ulla Piela (toim.), Paikka. Eletty, kuviteltu, kerrottu. Kalevalaseuran vuosikirja, 85. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli- suuden Seura. Illman, Ruth (2009). Curiosity Instead of Fear. Literature as Creative Interreligious Dia- logue. Journal of Inter-Religious Dialogue, 1 (1). Illman, Ruth (2009). Momo and Ibrahim – “Thus-and-Otherwise”: A Dialogical Approach to Religious Difference.Journal of Contemporary Religion, 24 (2). Illman, Ruth (2012). Art and Belief. Artists Engaged in Interreligious Dialogue. New York: Routledge. Illman, Ruth & Sofia Sjö (2015). Facebook as a site for inter-religious encounters. A case study from Finland. Journal of Contemporary Religion, 30 (3). Illman, Ruth, Kimmo Ketola, Riitta Latvio & Jussi Sohlberg (toim.) (2017). Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.

– 168 – Illman, Ruth (2017). Vapaus uskoa – miten luterilaisesta Suomesta tuli moniuskon- toinen? Kari Enquist, Ilari Hetemäki & Teija Tiilikainen (toim.), Kaikki vapaudesta. Helsinki: Gaudeamus. Illman, Ruth & Björn Dahla (eds.) (2018). The Religious and Ethnic Future of Europe. Scripta Instituti Donneriani Aboensis, 27. Turku: The Donner Institute. Illman, Ruth, Peter Nynäs & Tuomas Martikainen (2018). The Ethnic and Religious Future of Europe. Scripta Instituti Donneriani Aboensis, 28, 7–10. Jaago, Tiiu (2011). Negotiating Place Identity in Life Stories from the Viewpoint of the Multiculturalism. Ethnologia Fennica, 38, 96–111. Jalagin, Seija, Olli Löytty & Markku Salakka (toim.) (2010). Kaikille kansoille: lähetystyö kulttuurien vuoropuheluna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jerman, Helena (1992). Growing up in multiculture. Ethnologia Scandinavica, 22, 160–163. Jokinen, Arja, Laura Huttunen & Anna Kulmala (2004). Johdanto: Neuvottelu marginaalien kulttuurisesta paikasta. Arja Jokinen, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.), Puhua vastaan ja vaieta: Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Helsinki: Gaudeamus. Jokinen, Arja, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.) (2004). Puhua vastaan ja vaieta: Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Helsinki: Gaudeamus. Jokisalo, Jouko & Raisa Simola (2010). Kulttuurisia kohtaamisia. Helsinki: Suomen rauhanpuolustajat. Joronen, Tuula (2009). Kulttuuripalveluiden saavutettavuus maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden näkökulmasta. Tuula Joronen (toim.), Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 73–88 Joronen, Tuula (2009). Vapaa-ajan harrastusten merkitys ja suuntautuminen – kantavä- estön ja ulkomaalaistaustaisten vertailua. Tuula Joronen (toim.), Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 58–72. Joronen, Tuula (toim.) (2009). Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkau- punkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Juntunen, Marko. (2005). Islamin arki: maailma marokkolaisen silmin. Helsinki: Gummerus. Juntunen, Marko (2009). Diasporic Silences and Multicultural Encounters: Reflections on Fieldwork in Varissuo, Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 4 (1), 28–33. Juntunen, Marko (2012). Diasporiset hiljaisuudet: Irakilaisyhteisön sisäiset jännitteet ja viranomaistoiminta monikulttuurisessa lähiössä. Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli: Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 174–205. Juuti, Pauli (2005). Monikulttuurisuus voimavaraksi: valtaväestö ja maahanmuuttajat työ- yhteisössä. ETMO-hankkeen tutkimusraportti. Nurmijärvi: Kiljavan opisto. Kaljonen, Päivi & Kaija Matinheikki-Kokko (toim.) (2011). Osallistuva monikulttuurinen sosiaaliohjaus. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

– 169 – Kananoja, Kalle & Lauri Tähtinen (toim.) (2018). Pohjola, Atlantti, maailma: Ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuu- den Seura. Kanerva, Tuula (2000). Kulttuurienvälinen viestintä ja osapuolten sitoutuminen opetusalan Venäjä-projekteissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos. Kanervo, Pirkko, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (2018a). Karjala elää keskuudessamme. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 209–226. Kangas, Anita (1982). Kulttuuripalvelut – onko kulttuuripalvelujen vähyys luonut juurettomuutta? Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muut- toliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 246–249. Kannisto, Tarna (2019). Multiculturalism in Education and Political Philosophy. Anja Heikkinen, Jenni Pätäri & Gabriele Molzberger (eds.), Disciplinary Struggles in Educa- tion. Tampere: Tampere University Press, 155–172. Karikoski, Mari (2001). Muslimikulttuurin monimuotoisuus: pääkaupunkiseudun islami- laiset yhdyskunnat. Helsinki: Työministeriö. Katajarinne, Petri & Sari Vanhanen (2007). Kulttuuri avaa uusia ovia. Hannu-Pekka Huttunen & Tiina Kupari (toim.), Specimasta opittua: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työelämään. SPECIMA/ESR-projekti. Turku: Turun työvoimatoimiston kansainväliset palvelut. Ketola, Kimmo & Tuomas Martikainen (2005). New Religious Movements and the State in Finland. Miroslav Lodja (ed.), Europe and New Religious Movements II. Bratislava: Ústav pre vzt’ahy štatu a cirkví, 97–106. Ketola, Kimmo, Tuomas Martikainen & Hanna Salomäki (2014). New Communities of Worship: Continuities and Mutations among Religious Organizations in Finland. Social Compass, 61 (2), 153–171. Ketola, Kimmo, Tuomas Martikainen & Teemu Taira (toim.) (2018). Uskontososiologia. Turku: Eetos. Kivijärvi, Antti & Päivi Harinen (2008). ”Tärkeäähän se olisi mutta...” Nuorisotoimen johdon näkemyksiä monikulttuurisuudesta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutki- musverkosto. Kivijärvi, Antti & Päivi Harinen (2009). Omat ja vieraat. Rajanvetoja monikulttuuristu- vassa yhteiskunnassa. Päivi Harinen, Veronika Honkasalo, Anne-Mari Souto & Leena Suurpää (toim.), Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 76–93. Kivijärvi, Antti (2015d). Local Youth Work as Subpolitics of Multiculturalism: Professional Educators Constructing New Rationales in Eastern Finland? Studies in Ethnicity and Nationalism, 10 (2), 204–220.

– 170 – Kivijärvi, Antti (2015e). Monikulttuurisuus nuorisotyön arjessa. Maahanmuuttajataus- taisten ja kantaväestön nuorten välisten rajanvetojen purkautuminen. Nuoriso- tutkimus, 31 (2), 3–19. Kivisto, Peter & Östen Wahlbeck (2013). Debating Multiculturalism in the Nordic Welfare States. Peter Kivisto & Östen Wahlbeck (eds.), Debating Multiculturalism in the Nordic Welfare States. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 1–21. Kivisto, Peter & Östen Wahlbeck (eds.) (2013). Debating Multiculturalism in the Nordic Wel- fare States. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Kivisto, Peter & Östen Wahlbeck (2013). Reflections on the Future of Multicultural Inclu- sion in the Nordic Countries. Peter Kivisto & Östen Wahlbeck (eds.), Debating Multi- culturalism in the Nordic Welfare States. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 325–339. Koivula, Ulla-Maija & Sanna Kuikka (2015). See me! Multicultural encounters with creative methods. Tampere: Tampere University of Applied Sciences. Koivunen, Anu & Mikko Lehtonen (toim.) (2011). Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa. Tampere: Vastapaino. Korhonen, Vesa & Sauli Puukari (eds.) (2005). Multicultural guidance and counselling: theoretical foundations and best practices in Europe. Helsinki: Institute for Educational Research (CIMO). Korhonen, Vesa & Sauli Puukari (toim.) (2013). Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus. Korhonen, Vesa & Puukari, Sauli (2013). Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen työyhteisössä. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olem- me muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 48–60. Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2012) Emotional Si- lences: The Rituals of Remembering the Finnish Karelia. Niklas Bernsand & Barbara Törnquist-Plewa (eds.), Painful Pasts and Useful Memories. Remembering and Forget- ting in Europe. CFE Conference Papers Series, 5. Lund: Centre for European Studies, Lund University, 109–126. Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2017). Muistelun monet muodot: kertomus, kehollisuus ja hiljaisuus paikan tietämisen tapoina. Elore, 24 (1). Korkeala, Päivi (2011). Kulttuurinen identiteetti ja perheterapia – miten toimia tera- peuttina eri kulttuuritaustan omaaville ihmisille. Perheterapia, 27 (2), 17–25. Korpela, Mari, Anu Hirsiaho & Liisa Rantalaiho (toim.) (2005). Kohtaamisia rajoilla. Hel- sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kupiainen, Tarja & Sinikka Vakimo (toim.) (2006). Välimatkoilla. Kirjoituksia etnisyydestä, kulttuurista ja sukupuolesta. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Kupiainen, Jari (1994). Kulttuurien kohtaaminen. Hilasvuori, Touko & Armi Mikkola (toim.), Monikulttuurinen koulu ja opetus. Helsinki: Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos, 26–59.

– 171 – Kärjä, Antti‐Ville (2014). Why Is Uncle Paintbrush so funny? The case of YouTube translation of a Syrian Kurdish wedding song into Finnish. Yearbook for Traditional Music, 50, 141–164. Kärjä, Antti-Ville (2014). Yxi tarpelinen neger-laulu – Neekerin kehtolaulu monikulttuurisessa Suomessa. Marianne Liljeström & Marko Gylén (toim.), Säännellyt vapaudet – tulkintoja toiseuden tuottamisesta. Turku: Turun yliopisto, 41–60. Kärjä, Antti‐Ville (2017). “N-songs” in Multicultural Finland. Annemette Kirkegaard, Helmi Järviluoma, Jan Sverre Knudsen & Jonas Otterbeck (eds.), Researching Music Censor- ship. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 243–266. Kärki, Kimi (ed.) (2004). Power and Control: Perspectives on Integration and Multiculturalism in Europe. Turku: The Family Federation of Finland. Laine, Marja (toim.) (2013). Kulttuuri-identiteetti & kasvatus – kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena. Helsinki: Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura. Laine, Terhi, Sakari Kainulainen & Marja Katisko (2016). Kohti vaikuttavaa tietoa monikulttuurisuudesta. Päivi Vuokila-Oikkonen, Marjo Kolkka, Raili Gothóni & Susanna Hyväri (toim.), Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena – Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2. Diak työelämä 7. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 201–216. Lamberg, Marko, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.) (2018). Satunnaisesti Suomessa. Ka- levalaseuran vuosikirja 97. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lanas, Maija (2011). ”Maanpako on ajattelijalle sitä mitä koti on naiville.” Monikulttuu- risuuden vastustuksesta ja kannattamisesta. Kasvatus, 42 (3), 268–272. Lapintie, Kimmo (2014). Miksi monikulttuurisuus ei mahdu suunnittelijan suuhun – eikä päähän? Yhdyskuntasuunnittelu, 52 (3), 36–44. Laukkanen, Maj-Brita (2001). Monikulttuurinen kuolema: perustietoa eri uskontokuntiin kuuluvien hoitamisesta. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura. Lehtonen, Jussi & Sari Pöyhönen (2019). Documentary Theatre as a Platform For Hope and Social Justice. Eeva Anttila, & Anniina Suominen (eds.), Critical Articulations of Hope from the Margins of Arts Education: International Perspectives and Practices. New York: Routledge, 31–44. Lepola, Outi (2001). Monikulttuurisuutta vai kulttuurista moninaisuutta. Monitori, 2, 51–52. Liebkind, Karmela (1991). Möten mellan kulturidentiteter. Nordisk kulturidentitet i ett föränderligt Europa. Stockholm: Föreningen Norden, 27–35. Liebkind, Karmela (1992). Kulttuuri-identiteetti. Ulla Talvitie & Nina Rekola (toim.), Maa- hanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus, 33–38. Liebkind, Karmela (1992). Vieraan kulttuurin kohtaaminen. Raija Järviö & Riitta Auvinen (toim.), Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutus- säätiön julkaisu, 212–228. Liebkind, Karmela (1994b). Johdanto. Karmela Liebkind (toim.), Maahanmuuttajat. Kult- tuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 9–20.

– 172 – Liebkind, Karmela (1994c). Maahanmuuttajat ja kulttuurien kohtaaminen. Karmela Liebkind (toim.), Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 21–44. Liebkind, Karmela (toim.) (1994). Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. Liebkind, Karmela (1994k). Monikulttuurisuuden ehdot. Karmela Liebkind (toim.), Maa- hanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 224–239. Liebkind, Karmela (1994l). Vieraan kulttuurin kohtaaminen. Citari, 1, 5–8. Liebkind, Karmela (1996). Me ja muut. Liisa Salo-Lee, Raija Malmberg & Raimo Halino- ja (toim.), Me ja muut – Kulttuurienvälinen viestintä. Jyväskylä: Yle-opetuspalvelut, 146–150. Liebkind, Karmela (1997d). Kulturidentitet. Ulla Talvitie & Nina Rekola (red.). Det handlar om invandrarelevernas undervisning. Helsingfors: Edita, 34–39. Liebkind, Karmela (1997e). Kulttuurien kohtaaminen. Ari Tammi (toim.), Vieraita ja muukalaisia – kirkko monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Jyväskylä: Kirjapaja & Gumme- rus kirjapaino, 97–112. Liebkind, Karmela (1997f). Möten mellan kulturidentiteter. Ann-Marie Ivars & Mirja Saari (toim.), Norden i Europa – Brott eller kontinuitet? Meddelanden från Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet B 17. Helsingfors: Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur, 44–55. Liebkind, Karmela (1998). Erilaisuuden kohtaaminen. Tuuli Julin (toim.), Ryhmän voima ja viisaus – 40 vuotta ihmissuhdetaitojen opiskelua ryhmätyömenetelmin. Jyväskylä: Gummerus, 172–179. Liebkind, Karmela (1998). Kulttuuriryhmien kohtaaminen. Ryhmätyö-lehti, 27 (3), 18–21. Liebkind, Karmela, Juha Haaramo & Inga Jasinskaja-Lahti (2000). Kannattaa tutustua paremmin. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 56–67. Liebkind, Karmela (2000c). Kultur, identitet och fördomar. Karmela Liebkind (red.), Vad vet vi om oss? Helsingfors: Utbildningsstyrelsen, 19–33. Liebkind, Karmela (2000d). Monikulttuurisuus on tulevaisuutta. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 171–182. Liebkind, Karmela (toim.) (2000b). Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus. Lindberg, Sari (1992). Kulttuurien kohtaaminen työpaikalla. Siirtolaisuus-Migration, 3, 21–31. Löytty, Olli (toim.) (2005). Rajanylityksiä: Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen. Helsinki: Gaudeamus. Mantsinen, Teemu T. (2016). Migrations, Transformations and Tradition in the Finnish Pentecostal Movement: Why Does All Global Not Become Local? Culture and Religion, 17 (2), 213–230.

– 173 – Martikainen, Tuomas (2000). Muslims in Finland: Facts and Reflections. Nils G. Holm (ed.), Islam and Christianity in School Religious Education: Issues, Approaches, and Contexts. Religionsvetenskapliga skrifter 52. Åbo: Åbo Akademi, 203–247. Martikainen, Tuomas (2002). Mapping Religions. Heikki Pesonen, Tuula Sakaranaho, Tom Sjöblom & Terhi Utriainen (eds.), Styles and Positions: Ethnographic Perspectives in Comparative Religion. Helsinki: University of Helsinki, Department of Compara- tive Religion, 312–329. Martikainen, Tuomas (2004). Immigrant Religions and Structural Adaptations. Zeitschrift für Missionswissenschaft und Religionswissenschaft, 88 (3/4), 264–274. Martikainen, Tuomas (2004). Immigrant Religions in Local Society: Historical and Contem- porary Perspectives in the City of Turku. Åbo: Åbo Akademi University Press. Martikainen, Tuomas (2004). Invandrarnas religiösa samfund: I skärningspunkten mellan det förflutna och det framtida.Finsk tidskrift, 7, 405–411. Martikainen, Tuomas (2004). Islam i Finland. Svensk Religionshistorisk Årsskrift 2004. Gö- teborg: Svenska samfundet för religionshistorisk forskning, 105–123. Martikainen, Tuomas (2004). The Glocal New Age. Jari Kupiainen, Erkki Sevänen & John A. Stotesbury (eds.), Cultural Identity in Transition: Contemporary Conditions, Practices and Politics of a Global Phenomenon. New Delhi: Atlantic Publishers, 260–284. Martikainen, Tuomas (2004). The Houses of Foreign Gods. Frank Eckardt & Dieter Has- senplug (eds.), Urbanism and Globalization. Frankfurt: Peter Lang, 175–189. Martikainen, Tuomas (2005). Maahanmuuttajat, uskonto ja Suomi. Siirtolaisuus-Migra- tion, 1, 19–27. Martikainen, Tuomas (2005). Moni-uskontoinen Suomi – tasa-arvon maa? Nettilehti Sysäys, 1. Martikainen, Tuomas (2005). Muslimer. Henrik Ekberg (red.), Uppslagsverket Finland, del 3. Helsingfors: Schildt, 495. Martikainen, Tuomas (2005). Religion, Immigrants and Integration. AMID Working Paper Series 43/2005. Aalborg: Academy for Migration Studies in Denmark (AMID). Martikainen, Tuomas (2005). New Orthodox Immigration in Finland. Yearbook of Popu- lation Research in Finland, 41, 117–38. Martikainen, Tuomas (2006b). Maahanmuuttajat ja uskonto: Tausta, jäsenyys, yhdyskunnat. Aappo Laitinen (toim.), Kristinusko Suomessa. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 249. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 205–240. Martikainen, Tuomas (toim.) (2006). Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Martikainen, Tuomas & Tuula Sakaranaho (toim.) (2008). Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Martikainen, Tuomas (2008). Muslimit suomalaisessa yhteiskunnassa. Tuomas Martikai- nen, Tuula Sakaranaho & Marko Juntunen (toim.), Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 62–84.

– 174 – Martikainen, Tuomas (2008). Muslims in Europe – Bridging the Gap between Cultural Diversity and Societal Integration. OSCE Review – European Security, 15 (3), 14–15. Martikainen, Tuomas (2009c). Finland. Göran Larsson (ed.), Islam in the Nordic and Baltic Countries. London: Routledge, 76–89. Martikainen, Tuomas (2009d). Finland. Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić, Brigitte Maréchal & Christian Moe (eds.), Yearbook of Muslims in Europe. Volume 1. Leiden: Brill, 117–126. Martikainen, Tuomas (2009e). Kirkko ja islam –työryhmä vuosina 1988–2008. Kirkko ja islam –julkaisuja 2. Helsinki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkoasiain neuvoston (KUN) asettama kirkko ja islam –työryhmä. Martikainen, Tuomas & Isra Lehtinen (2009). Uudet maahanmuuttajat, etenkin muslimit kielten ja kulttuurien kirjo. Okan Daher, Lauri Hannikainen & Karoliina Hei- kinheimo (toim.), Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta. Helsinki: Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto, 70–76. Martikainen, Tuomas (2010). Finland. Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić, Brigitte Maréchal & Christian Moe (eds.), Yearbook of Muslims in Europe. Volume 2. Leiden: Brill, 173–182. Martikainen, Tuomas & Martin Baumann (eds.) (2010). Engaging in a New Society: South Asian Religions in the Nordic Countries and Switzerland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (2), 3–62. Martikainen, Tuomas & Ville Jalovaara (toim.) (2010). Religions återkomst: Brytningspunk- ter i kyrkan, religionen och kulturen – Uskonnon ylösnousemus: Kirkon, uskonnon ja kulttuurin murros. Magma-studie 4. Helsingfors: Magma. Martikainen, Tuomas (2011). Finland. Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić, Brigitte Maréchal & Christian Moe (eds.), Yearbook of Muslims in Europe. Volume 3. Leiden: Brill, 187–196. Martikainen, Tuomas & Tuula Sakaranaho (toim.) (2011). Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas. Martikainen, Tuomas (2012). Finland. Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić & Egdūnas Račius (eds.), Yearbook of Muslims in Europe. Volume 4. Leiden: Brill, 201–210. Martikainen, Tuomas (2012). Jakaako uskonto Euroopan? Olli Korhonen (toim.), Eurooppa- ajattelu – suuntaviivoja tulevaisuuteen. Turku: Schuman-seura ry, 49–54. Martikainen, Tuomas & Jouko Martikainen (2012). Religion in Finnland. Markus Porsche- Ludwig & Jürgen Bellers (toim.), Handbuch der Religionen der Welt. Band 1: Amerika und Europa. Nordhausen: Verlag Traugott Bautz, 189–194. Martikainen, Tuomas (2013). Finland. Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić & Egdūnas Račius (eds.), Yearbook of Muslims in Europe. Volume 5. Leiden: Brill, 237–246. Martikainen, Tuomas (2013). Muszlimok a finn társadalomban. Johanna Domokos (toim.) Finnek _? Tanulmányok a multikulturális finnországról. Györ: AmbrooBook, 167–203. Martikainen, Tuomas (2013). Religion, Migration, Settlement: Reflections on Post-1990 Im- migration to Finland. Leiden: Brill.

– 175 – Martikainen, Tuomas (2014). Immigrant Religions and the Context of Reception in Ad- vanced Industrial Societies. Enzo Pace, Helena Vilaça, Inger Furseth & Per Pettersson (eds.), The Changing Soul of Europe: Religions and Migrations in Northern and Southern Europe. Farnham: Ashgate, 47–65. Martikainen, Tuomas (2014). Muslim Immigrants, Public Religion and Developments towards a Post-Secular Finnish Welfare State. Tidsskrift for Islamforskning, 8 (1), 78–105. Martikainen, Tuomas & Teuvo Laitila (2014). Population Movements and Orthodox Christianity in Finland: Dislocations, Resettlements, Migrations and Identities. Maria Hämmerli & Jean-François Mayer (toim.), Orthodox Identities in Western Europe: Migration, Settlement and Innovation. Farnham: Ashgate, 151–178. Martikainen Tuomas & Riitta Latvio (2018). Efforts to Establish an Imam-Training Pro- gramme in Finland. Mohammed Hashas, Jan Jaap de Riuter & Niles Valdermar Vind- ing (eds.), Imams in Western Europe: Developments, Transformations, and Institutional Challenges. Amsterdam: Amsterdam University Press, 411–430. Martikainen, Tuomas & Tuula Sakaranaho (2018). Kansainväliset muuttoliikkeet, uskonto ja maahanmuuttajat. Kimmo Ketola, Tuomas Martikainen & Teemu Taira (toim.), Uskontososiologia. Turku: Eetos, 249–261. Mapril, José, Tuomas Martikainen & Adil Hussain Khan (2019). Introduction. Tuomas Martikainen, José Mapril & Adil Hussain Khan (eds.), Muslims at the Margins of Eu- rope: Finland, Greece, Ireland and Portugal. Leiden: Brill, 1–24. Martikainen, Tuomas (2019). The Founding of the Islamic Council of Finland. Tuomas Martikainen, José Mapril & Adil Hussain Khan (eds.), Muslims at the Margins of Eu- rope: Finland, Greece, Ireland and Portugal. Leiden: Brill, 27–44. Martikainen, Tuomas, José Mapril & Adil Hussain Khan (eds.) (2019). Muslims at the Mar- gins of Europe: Finland, Greece, Ireland and Portugal. Leiden: Brill. Matinheikki-Kokko, Kaija & M. Tavassoli (1995). Monikulttuurisuuden ideologia ja arki. Foorum, 2. Matinheikki-Kokko, Kaija (1997). Monikulttuurinen Suomi. Pirkko Pitkänen & Ali Yarow Abdullahi (toim.), Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen. Helsinki: Edita, 9–20. Matinheikki-Kokko, Kaija (2002). Kulttuuri-identiteetti oppimisprosessina. Sirkka Lai- hiala-Kankainen, Sanna Pietikäinen & Hannele Dufva (toim.), Moniääninen suomi: kieli, kulttuuri, identiteetti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 219–234. Matinheikki-Kokko, Kaija (2011). Kulttuuriin kätketty toimijuus. Päivi Kaljonen & Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Osallistava monikulttuurinen sosiaaliohjaus. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 20–36. Mietola, Reetta & Helena Outinen (toim.) (2004). Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset: kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. Miettinen, Seija (toim.) (1997). Monikulttuurista Suomea rakentamassa. Sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia, sarja C: 10. Tampere: Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos.

– 176 – Mikkonen, Pirjo (1993). Tavoitteena vahva kulttuuri-identiteetti. ULPU: Ulkomaalaisopet- tajien puheenvuoroja, 2, 30. Mikkonen, Pirjo (2002). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielen- käytön oppaita 3. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Muhammed, Husein (2011). Yhtä erilaiset – Islam ja suomalainen kulttuuri. Helsinki: Teos. Muukkonen, Petteri (2017). Moninaisuus, monikulttuurisuus vai kansainvälisyys? Terra, 129 (1), 1–2. Myrén, Kati (1999). Pois paitsiosta: maahanmuuttajien liikuntaharrastukset ja vapaa- ajanvietto Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 122. Jyväskylä: LIKES- tutkimuskeskus. Mähönen, Tuuli Anna & Göksu Celikkol (2017). Suomi kansainvälistyy – entä sitten? Nuorten reaktioita kasvavaan kulttuuriseen moninaisuuteen. Sami Myllyniemi (toim.), Katse tulevaisuudessa: Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuu- riministeriö, 123–135. Mäkelä, Terhikki (1990). Kielien ja kulttuurien kohtaaminen suomalaisessa päivähoidossa. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Mäkelä, Terhikki & Päivi Pekanheimo (1997). Kasvua monikulttuurisuuteen päiväkodissa ja koulussa. Turku: Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi. Ndukwe, Thaddeus (2015). Between Multiculturalism and Conservatism in Finland: Experiences of African Immigrants in the Helsinki Region. OMNES: The Journal of Multicultural Society, 5 (2), 146–193. Ndukwe, Thaddeus (2015). The Role of the Church and Mosque in the Political Mobiliza- tion of Black African Immigrants in Finland at the Municipal Level. Politics, Religion and Ideology, 16 (4), 391–410. Németh, Ágnes (2016). The immigrant “Other” and artistic Expression: (De)Bordering Via Festivals and Social Activism in Finland. Journal of Cultural Geography, 34 (1), 51–69. Nissilä, Hanna-Leena & Eila Rantonen (2013). Kansainvälistyvä kirjailijakunta. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä & Jussi Ojajärvi (toim.), Suomen nykykirjallisuus 2 – Kirjallinen elämä ja yhteiskunta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 55–71. Nissilä, Hanna-Leena (2016). ”Sanassa maahanmuuttaja on vähän kitkerä jälkimaku”. Kir- jallisen elämän ylirajaistuminen 2000-luvun alun Suomessa. Oulu: Oulun yliopisto. Nissilä, Hanna-Leena (2017). Ylirajaiset merkit: Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia. Jussi Ojajärvi & Nina Työlahti (toim.), Maamme romaani: esseitä kirjallisuuden vuosikym- menistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 275–289. Nissilä, Hanna-Leena (2018). Women Writers with Im/migrant Backgrounds: Transna- tionalizing Finnish Literature – Perspectives on the Reception of Debut Novels by Lindén, ElRamly, Abu-Hanna and Salmela. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society, 113–138.

– 177 – Nynäs, Peter, Ruth Illmann & Tuomas Martikainen (eds.) (2015). On the Outskirts of “the Church”: Diversity, Fluidities and New Spaces for Religion in Finland. Münster: Lit Verlag. Oikarinen-Jabai, Helena (2001). Monikulttuurista taidekasvatusta etsimässä. Helsinki: Helsingin kaupunki. Oikarinen-Jabai, Helena (2008). Syrjän tiloja ja soraääniä: Performatiivista kirjoittamista Suomen ja Gambian välimaastoissa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Oikarinen-Jabai, Helena (2010). Näkökulmia monikulttuuriseen taidekasvatukseen ja työpajatoimintaan. Helena Oikarinen-Jabai (toim.), Kohti monikulttuurista koulua – taidetyöpajat osana kulttuurikasvatusta. Oppaat ja käsikirjat 2010:6. Helsinki: Opetushallitus, 11–25. Oikarinen-Jabai, Helena (2017). Youth with Immigrant Backgrounds Agents of Anti-Racist Cultural Productions. Alemanji Aminkeng Atabong (ed.), Antiracism Education: New Debates, New Ideas. S. l.: Palgrave Macmillan, 75–99. Oisalo, Niina (2014). Kynnyksellä – välitila, ruumiillisuus ja kohtaaminen dokument- tielokuvassa. Lähikuva, 27 (3–4), 54–72. Ollila, Anne & Juhana Saarelainen (toim.) (2013). Kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus, kansainvälisyys: kulttuurihistoriallisia näkökulmia. Turku: Turun yliopisto, kulttuurihistoria. Pakarinen, Eine & Aini Pehkonen (2009). Monikulttuurisuuden haasteita maahanmuuttaja-asiakkuuksissa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–10. Pakarinen, Mikko (2004). Monikulttuurisuus ja tietoyhteiskunta. Sitran raportteja 36. Helsinki: Sitra. Palmgren, Mai, Päivi Kouki & Elina Oinas (2013). Monikulttuurisuus ruotsalaisten oppikirjojen Afrikka-kuvassa. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 264–277. Pauha, Teemu (2012). Identiteetin dialektiikka, eli onko muslimeita olemassa. Alue ja ympäristö, 41 (1), 130–134. Pauha, Teemu Juhani & Tuomas Martikainen (2014). Finland. Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Ahmet Alibašić & Egdūnas Račius (eds.), Yearbook of Muslims in Europe. Volume 6. Leiden: Brill, 218–228. Pauha, Teemu Juhani & Kimmo Henrikki Ketola (2015). Mikä selittää suomalaisten islam- vastaisuutta? Riku Hämäläinen & Heikki Pesonen (toim.), Kohtaamisia: kirjoituksia uskonnosta, arjesta ja monikulttuurisuudesta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 94–105. Pauha, Teemu (2017). Kaksi vuosisataa suomalaista islamia. Ruth Illman, Kimmo Ketola, Riitta Latvio & Jussi Sohlberg (toim.), Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Kir- kon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja, 48. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 104–115. Pauha, Teemu (2017). Praying for One Umma: Rhetorical Construction of a Global Is- lamic Community in the Facebook Prayers of Young Finnish Muslims. Temenos, 53 (1), 55–84.

– 178 – Pesonen, Jaana (2011). Etnisen moninaisuuden representaatiot suomalaisessa lastenkirjallisuudessa – kenen kansalaisuus, millainen suomalaisuus. Virikkeitä, 1, 59–67. Pesonen, Jaana (2013). Xing, Sikuriina sekä Tatu ja Patu: monimuotoinen monikulttuurisuus 2000-luvun lastenkirjoissa. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 62–82. Pesonen, Jaana (2015). Multiculturalism as a Challenge in Contemporary Finnish Picture- books. Reimagining Sociocultural Categories. Oulu: University of Oulu Graduate School. Pesonen, Jaana (2017). Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? Avain, 3, 38—55, 117. Petkova, Diana & Jaakko Lehtonen (eds.) (2005). Cultural Identity in an Intercultural Con- text. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Pihko, Marja-Kaisa (1999). Monikulttuurisuus englanninkielisessä JULIET-koulutuksessa. Kaija Matinheikki-Kokko (toim.), Monikulttuurinen koulutus – perusteita ja kokemuksia. Helsinki: Opetushallitus, 190–197. Pitkänen, Pirkko & Mikko Telaranta (toim.) (1995). Ovi parempaan maailmaan: hyvän elä- män avaimet eri kulttuureissa. Helsinki: Painatuskeskus. Pitkänen, Pirkko (1997). Kun kulttuurit kohtaavat – etiikan näkökulma. Pirkko Pitkänen (toim.), Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen. Helsinki: Edita, 68–77. Pitkänen, Pirkko (toim.) (1997). Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen. Helsinki: Edita. Pitkänen, Pirkko & Satu Kouki (1999). Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyös- sä. Helsinki: Edita. Pitkänen, Pirkko (2003). Erilaisia mutta samanarvoisia: Kohti toimivaa monikultuu- risuutta. Raisa Simola & Kaija Heikkinen (toim.), Monenkirjava rasismi. Joensuu: Joensuu University Press, 259–272. Pitkänen, Pirkko (toim.) (2011). Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino. Puranen, Ulla (1996). Muukalaisuus ja muutos nuorisokirjallisuudessa. Siirtolaisuus- Migration, 4, 32–34. Pyy, Mari (2000). Muslimit seurakunnassa: asennoituminen muslimimaahanmuuttajiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maahanmuuttajatyössä. Helsinki: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. Pyykkönen, Miikka (2010). Kannanottoja maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 92–94. Rantonen, Eila (2010). Maahanmuuttajat ja kirjallisuus Suomessa ja Ruotsissa. Eila Ran- tonen (toim.), Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press, 163–191. Rantonen, Eila (2010). Vähemmistöt ja monikulttuurisuus: kulttuurit ja kirjallisuudet rinnakkain, vastakkain ja vuorovaikutuksessa. Eila Rantonen (toim.), Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press, 9–39.

– 179 – Rantonen, Eila (toim.) (2010). Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press. Rastas, Anna, Laura Huttunen & Olli Löytty (toim.) (2005). Suomalainen vieraskirja – Kuin- ka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Rastas, Anna (2007a). Monimerkityksinen monikulttuurisuus. Nuorisotutkimus, 25 (4), 1–2. Rastas, Anna & Elina Seye (2011). Ammattina afrikkalaismuusikko. Musiikin suunta, 33 (4), 22–36. Rastas, Anna (2013c). Johdanto: kirjoja kaikille lapsille. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 7–23. Rastas, Anna (toim.) (2013d). Kaikille lapsille: Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rastas, Anna (2013e). Lopuksi: rajaton maailma. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 295–305. Raunio, Mika, Sari Hammar-Suutari & Minna Säävälä (2011). Kaupunkiseudut kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ympäristönä. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino, 17–50. Raunio, Mika, Minna Säävälä & Sari Hammar-Suutari & Pirkko Pitkänen (2011). Moni- kulttuurisuus ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen areenat. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino, 17–50. Rossi, Kaija (2015). Monikulttuurisuus ja naisten oikeudet. Räikkä, Juha & Helena Siipi (toim.), Ajattele, filosofoi. Sanoma Pro, 151–164. Ruotsalainen, Maria & Tuija Saresma (2017). Monikulttuurisuuskeskustelu Suvivirrestä maahanmuuttajamyyttiin. Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.), Jätkät & jytkyt: perussuomalaiset ja populismin retoriikka. Tampere: Vastapaino, 151–178. Saarelma-Paukkala, Minna (2017). Sofia ja Onni, Svetlana ja Ahmed – satavuotiaan Suo- men nimitrendit. Kielikello: kielenhuollon tiedotuslehti, 2, 11–13. Sakaranaho, Tuula (1999). Muslimit Euroopassa. Katja Hyry & Juha Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa. Helsinki: WSOY, 208–225. Sakaranaho, Tuula & Heikki Pesonen (1999a). Johdanto: muslimit monikulttuurisessa Suomessa. Tuula Sakaranaho & Heikki Pesonen (toim.), Muslimit suomessa. Helsinki: Yliopistopaino, 8–22. Sakaranaho, Tuula & Heikki Pesonen (toim.) (1999b). Muslimit Suomessa. Helsinki: Yli- opistopaino. Sakaranaho, Tuula (2000). The Rhetoric of Multiculturalism: Muslims and Religious Freedom in Western Europe. Nils G. Holm (ed.), Ethnography Is a Heavy Rite: Studies of Comparative Religion in Honour of Juha Pentikäinen. Åbo: Åbo Akademi, 296–311. Sakaranaho, Tuula, Anne Alitolppa-Niitamo, Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (2004). Religion in Migration: Studies on Muslims in Finland. Vesa Puuronen, Antti

– 180 – Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (eds.), New Challanges for the Welfare Society. Joensuu: University of Joensuu, Karjalan tutkimuslaitos, 124–139. Sakaranaho, Tuula (2006). Multiculturalism: identity and equality: a comparative view on Finland and Ireland. Mirja-Tytti Talib (ed.), Diversity – a Challenge for Educators. Helsinki: Finnish Educational Research Association, 15–39. Sakaranaho, Tuula (2006). Religious Freedom, Multiculturalism, Islam: Cross-reading Finland and Ireland. Leiden: E.J. Brill. Sakaranaho, Tuula (2007). Kohti moniuskontoista Suomea? vähemmistönäkökulma uuteen uskonnonvapauslakiin. Aku Visala (toim.), Kirkko ja usko tämän päivän Suo- messa. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 124–159. Sakaranaho, Tuula (2007). Pienryhmäisten uskontojen opetus ja monikulttuurisuuden haaste. Arto Kallioniemi & Eero Salmenkivi (toim.), Katsomusaineiden kehittämishaas- teita: opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsinki: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 3–16. Sakaranaho, Tuula & Annukka Jamisto (2007). Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sakaranaho, Tuula (2009). Uskonnot osana monikulttuurista yhteiskuntaa. Johanna Lampinen & Monica Melén-Paaso (toim.), Tulevaisuus meissä: kasvaminen maailman- laajuiseen vastuuseen. Helsinki: Opetusministeriö, 62–64. Sakaranaho, Tuula & Tuomas Martikainen (toim.) (2011). Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas. Salenius, Sirpa (2013). Reflections of Home in Nineteenth-Century American Travel Writ- ing of Finland. Journal of Finnish Studies, 16 (2), 5–28. Salmela, Alexandra (2010). Multikultista monikulttuurisuuteen. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 78–84. Salmela, Anu (2003). Islam ja somalimaahanmuuttajat Suomessa. Tapakulttuuri turkulaisten somalinaisten arjessa. Synsygus, 4. Salmela, Anu (2004). Pysyvyyttä muutoksessa ja muutosta pysyvyydessä. Turussa asuvat somalinaiset islamin ja yhteisöperinteen välittäjinä. Outi Fingerroos, Minna Opas & Teemu Taira (toim.), Uskonnon paikka. Kirjoituksia uskontojen ja uskontoteorioiden rajoista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Salo-Lee, Liisa, Raija Malmberg & Raimo Halinoja (toim.). Me ja muut – Kulttuurienvälinen viestintä. Jyväskylä: Yle-opetuspalvelut. Saukkonen, Pasi (2007a). Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taus- tatietoja tutkimukselle ja toiminnalle. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Saukkonen, Pasi (2007b). Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Saukkonen, Pasi (2012). Monikulttuurisuus ja monikulturalismi. Alue ja ympäristö, 41 (1), 118–123.

– 181 – Saukkonen, Pasi (2012). Suomi: Euroopan multikulturalistisin maa? Oikeus, 41 (2), 226–243. Saukkonen, Pasi (2013d). Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Saukkonen, Pasi (2013e). Kotoutuuko kirjallisuus? Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja suomalaiset kirjailijat. Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.), Kiviaholinna. Helsinki: Avain, 392–406. Saukkonen, Pasi (2017). Kulturpolitik och kulturell mångfald I fyra nordiska länder. Vem får vara med? Stockholm: Kulturanalys Norden, 16–35. Seppälä, Kristiina (1997). Mikä monikulttuurinen yhteiskunta? Lauri Hautamäki, Timo Keski-Petäjä & Kristiina Seppälä (toim.), Yhteiskunta orientaatioina: juhlakirja professori Seppo Siirilän 60-vuotispäiväksi. Tampere: Tampereen yliopisto. Seye, Elina (2016). Afrikkalaisten muusikoiden historia ja merkitys monikulttuurisessa Suomessa. Musiikki ja maahanmuutto. Musiikin suunta 1. Sheikh Mao, Abdulkadir (2003). Keinot hallussa: Viranomaisten ratkaisemia kulttuuriris- tiriitoja. Helsinki: Caisa. Siljamäki, Marianna, Eeva Anttila & Maria Ponkilainen (2017). Kulttuurienvälinen osaaminen liikuntakasvatuksessa: opiskelijoiden kokemuksia turvapaikanhakijoille pidetyistä liikunnallisista kielityöpajoista. Liikunta ja tiede, 54 (6), 88–94. Silvo, Juha (1999). Kansan kirkosta kansojen kirkoksi: kirkkohallituksen asettaman monikult- tuurisuustyöryhmän mietintö. Suomen ev.lut.kirkon kirkkohallituksen julkaisuja, 2. Helsinki: Kirkkohallitus. Simola, Raisa (2013). Yrjo Kokon Pessi ja Illusia: oman aikansa lapsi – ja myös myö- hempien aikojen. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 174–196. Solares, Emilia, Silja Huttunen, Tuuli Anna Mähönen, Meri-Tuuli Hirvonen & Karmela Liebkind (2012). Tarinoita kaveruudesta – hyviä kulttuurienvälisiä suhteita tukemassa. Opettajan opas. Helsinki: Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Sorvari, Marja (2018). Native, Foreign, Translated? Russian Migrant Literature between Finland and Russia. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society, 57–80. Sotkasiira, Tiina (2004). Uudelleen jäsentyvä arki. Nuorten kokemuksia monikulttuurisuudesta. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 4, 440–442. Sotkasiira, Tiina (2009). Puhdas islam ja tavallinen arki: islamilaisuuden merkityksiä Pohjois-Kaukasiasta kotoisin olevien nuorten elämässä. Nuorisotutkimus, 3, 19–32. Sotkasiira, Tiina (2013). Uskonnollisen monimuotoisuuden ja islamin hallinta Venäjän Karjalassa. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Islam, hallinta ja turvallisuus. Eetos-julkaisuja 12. Turku: Eetos, 185–212.

– 182 – Sundback, Susan (2000). Multikulturalism utan religion? Göran Gustafsson & Thorleif Pettersson (red.), Folkkyrkor och religiös pluralism – den nordiska religiösa modellen. Stockholm: Verbum, 294–322. Säävälä, Minna (2008). Islam Kosovosta Suomeen muuttaneiden naisten elämässä. Tuo- mas Martikainen, Tuula Sakaranaho & Marko Juntunen (toim.), Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 111–131. Söderling, Ismo (2011). Erilaisia ja kuitenkin samanlaisia – monenlaista maahanmuuttoa ja kulttuurista kohtaamista. Osmo Kontula (toim.), Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliitto 70 vuotta, juhlakirja. Helsinki: VL-Mark- kinointi Oy, 116–132. Tammi, Ari (1997). Vieraita ja muukalaisia: kirkko monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Kirjapaja. Tiilikainen, Marja, Amran Maxamed Axmed & Muddle Suzanne Lilius (toim.) (2001). Yhdeksän syyssadetta: Suomessa asuvien somalinaisten runoa ja proosaa = Sagaal dayrood: Suuganta haweenka soomaaliyeed ee Fiinlaan = Nio höstregn: prosa och poesi av finlandssomaliska kvinnor. Helsinki: Yliopistopaino. Tiilikainen, Marja (2005). Somalialaisnaiset ja islam-jatkuvuutta ja muutoksia. An-nur: islamilainen lehti, 12, 2–3. Tiilikainen, Marja (2006). Puheenvuoroja islamin väkivaltaisuudesta. Amnesty: Suomen osaston jäsenlehti, 5 (15), 1. Tiilikainen, Marja (2010). Sitaat as part of Somali Women’s Everyday Religion. Marja-Liisa Keinänen (ed.), Perspectives on Women’s Everyday Religion. Stockholm: Acta Universi- tatis Stockholmiensis, 203–218. Tiilikainen, Marja (2010). Somali Saar in the Era of Social and Religious Change. Bettina E. Schmidt & Lucy Huskinson (eds.), Spirit Possession and Trance. London: Continuum, 117–133. Tiilikainen, Marja (2010). Spirits and the Human World in Northern Somalia. Markus Hoe- hne & Virginia Luling (eds.), Milk and Peace, Drought and War. London: Hurst, 163–184. Trux, Marja-Liisa (1999). Kulttuurisensitiivisyys ja psykologinen ”toisen” arviointi: kertomuksia kulttuurien kohtaamisesta. Juhani Ihanus (toim.), Kulttuuri ja psykologia. Helsinki: Yliopistopaino, 181–214. Tuomi-Nikula, Outi, Riina Haanpää & Aura Kivilaakso (toim.). (2013). Mitä on kulttuuri- perintö? Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tuori, Salla (2009a). Politics of Multicultural Encounters. Feminist Postcolonial Perspectives. Åbo: Åbo Akademi University Press. Tuori, Salla (2010). Det postkoloniala i en mångkulturell finländsk kontext. Finsk tidskrift, 267 (9–10), 423–434. Tuori, Salla (2012). Kuunteleminen monikulttuurisuuden mahdollistajana. Anu Hirsi- aho, Suvi Keskinen & Jaana Vuori (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli. Tampere: Tampere University Press.

– 183 – Tuori, Salla (2012). Monikulttuurisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon risteyksiä. Kevät Nousiainen, Johanna Kantola & Milja Saari (toim.), Tasa-arvo toisin nähtynä. Helsinki: Gaudeamus, 271–283. Tuori, Salla (2013). Enabling and disabling spaces within multicultural projects. Nordic Journal of Migration Research, 3 (1), 36–39. Turtiainen, Kati (2007). Katsaus monikulttuurisuuden opettelemisen lyhyeen historiaan Jyväskylässä. Matti Taajamo & Sauli Puukari (toim.), Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Tutkimusselosteita 36. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 79–84. Verkuyten, Maykel & Sirkku Varjonen (2007). Monikulttuurisuus: sosiaalipsykologisia näkökulmia. Psykologia, 42 (4), 295–304. Virtanen, Keijo (1994). Encountering a New Culture. What Happens When Finns Meet Others. Auvo Kostiainen (ed.), Historian vähemmistöt – Minorities in History. Turun historiallinen arkisto 48. Turku: Turun Historiallinen arkisto, 47–65. Virtanen, Keijo (1994). Arkien törmäys: vieraat ihmiset kulttuurisena haasteena. Tiede- politiikka, 1, 37–42. Virtanen, Keijo (1996). Haasteena ”ulkomaalaisen näköiset ihmiset”. Tieteessä tapahtuu, 1, 12–16. Virtanen, Keijo (1996). Impivaarasta tuontiliikkeeksi? Kulttuurinen näkökulma vuoro- vaikutusprosesseihin. Ulkopolitiikka, 3, 13–19. Vitikainen, Annamari (2013). Limits of Liberal Multiculturalism. Helsinki: Helsingin yliopisto. Vuorela, Kalevi (1989). Finlandia Catholica: katolinen kirkko Suomessa 1700-luvulta 1980-luvulle. Helsinki: Studium Catholicum. Vuorela, Ulla (2013). Lapsilukuja vallan maailmassa. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 278–294. Wahlbeck, Östen (2003b). Mångkulturalism i Finland. Åbo: Åbo Akademi. Wahlbeck, Östen (2014). Nordic Multiculturalism. Diversity: Journal on Multiculturalism and Societal Interaction, 2 (1). Wallin, Aila (2009). Matkalla maailman ympäri. Monikulttuurikompetenssia etsimässä. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Web reports 52. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti. Wallin, Aila (2011). Monikulttuuriosaaminen ja työnohjaus. Osviitta. Työnohjauksen ammattilehti, 3. Wallin, Aila (2013). Monikulttuuriosaaminen: uudistuvan työyhteisön valttikortti. Riihimä- ki: Klaava Media. Westermarck, Harri & Päivi Lipponen (toim.) (1991). Kulttuurien kohtaaminen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Westinen, Elina (2019). Kuulumisen ja etnisyyden neuvottelua monimuotoisessa suo- miräpissä. Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović

– 184 – (toim.), Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Helsinki: Nuorisotut- kimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 234–269. Wickström, Mats & Charlotta Wolff (2016). Historiska perspektiv på mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finlands historia. Mats Wickström & Charlotta Wolff (red.), Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel. Helsing- fors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 7–26. Wickström, Mats & Charlotta Wolff (red.) (2016). Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Ylänkö, Maaria (2001). Monikulttuurisuusharhoja. Monitori, 2, 54–55. Åström, Anna-Maria (toim.) (1995). Meikäläisiä muukalaisia. Kulttuurien kohtaaminen käytännössä. Ethnos-toimite 9. Helsinki: Ethnos r.y.

Media Media Medier

Cola, Marta, Kaarina Nikunen, Alexander Dhoest & Gavan Titley (2013). Lost in Main- stream? Ethnic Minority Audiences for Public and Private Television Broadcasting. Nico Carpentier, Kim Schroder & Lawrie Hawlett (eds.), Transformations: Shifting Audience Positions in Late Modernity. London: Routledge, 82–100. Creutz, Karin (2015). Mediebilden av islam under 2000-talet: Från konceptuell distinktion till essentiell dikotomi. Karin Creutz & Mika Helander (red.), Tala om mångfald! Med- borgarsamhället, media, universitet och etnicitet: Festskrift till Tom Sandlund. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 175–184. Davydova, Olga (2006). Nettikeskusteluita transnationaalisessa tilassa. Tarja Kupiainen & Sinikka Vakimo (toim.), Välimatkoilla. Kirjoituksia etnisyydestä, kulttuurista ja sukupuolesta. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, 41–59. Davydova, Olga (2006). Russian Finnishness / Finnish Russianness. Some Remarks on the Internet-mediated Identity Discussions and Practices of Transnational Population. Markus Kaiser (ed.), Modes of Integration: Strategies for Surviving of Russian Germans in Russia and Post-Soviet Migrants in Europe in a Comparative Perspective. ZDES Working papers. Saint Petersburg: Zentrum für Deutschland- und Europastudien. Davydova, Olga (2008). Bronze Soldier Goes Transnational: Mediascapes and the Forma- tion of Identities in Internet Discussions. Ethnopolitics, 7 (4), 391–411. Davydova-Minguet, Olga (2015). Voitonpäivänjuhla Sortavalassa. Juhlinnan ja muistin politiikkaa rajakaupungissa. Elore, 22 (2).

– 185 – Davydova-Minguet, Olga (2016). Venäjänkieliset ylirajaisina mediankäyttäjinä: Prons- sisotilaan tapaus. Ismo Söderling & Arno Tanner (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 153–187. Davydova-Minguet, Olga, Tiina Sotkasiira, Teemu Oivo & Janne Riiheläinen (2016). Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 35. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Davydova-Minguet, Olga (2017). Suomen venäjänkielinen media ja monietninen julkisuus. Idäntutkimus, 24 (3), 3–19. Davydova-Minguet, Olga, Tiina Sotkasiira, Teemu Oivo & Janne Riiheläinen (2019). Medi- ated Mobility and Mobile Media: Transnational Media Use among Russian-speakers in Finland. Journal of Finnish Studies, 22 (1–2), 265–282. Davydova-Minguet, Olga (2019). Media, Memory, and Diaspora Politics in Transnational Public Spheres. Jussi Laine, Ilkka Liikanen & James W. Scott (eds.), Post-Cold War Bor- ders. London & New York: Routledge, 93–111. Dervin, Fred & Tanja Riikonen (2014). Itsen teknologiat – Tutkimus identiteeteistä kult- tuurienvälisissä podcast-lähetyksissä. Marja-Liisa Helasvuo, Sanna-Kaisa Tanskanen & Marjut Johansson (toim.), Kieli verkossa: Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Dhoest, Alexander, Kaarina Nikunen & Marta Cola (2013). Exploring Media Use among Migrant Families in Europe: Theoretical Foundations and Reflections. Cristina Ponte & Myria Georgiou (eds.), Special Issue on Media, Technology and the Migrant Family. Observatorio (OBS*), 7 (1), 13–31. Dufva, Hannele & Mia Halonen (2016). Svetlana Rönkkö ja Tove Hansson: Vieraan aksen- tin performanssi mediahuumorin resurssina. Anna Solin, Johanna Vaattovaara, Niina Hynninen, Ulla Tiililä & Taru Nordlund (toim.), Kielenkäyttäjä muuttuvissa instituutioissa. AFinLAn vuosikirja. Jyväskylä: Studies in Applied Linguistics, 145–162. Dutton, Edward (2006). English-Language Newspapers in Finland: The Advantages and Disadvantages for Immigrant Integration. Siirtolaisuus-Migration, 3, 10–13. Eide, Elisabeth & Kaarina Nikunen (eds.) (2011). Media in Motion: Cultural Complexity and Migration in the Nordic Region. Farnham: Ashgate. Englund, Harri (2018). The Front Line of Free Speech: Beyond Parrhêsia in Finland’s Mi- grant Debate. American Ethnologist, 45 (1), 100–111. Haasio, Ari, Anu Ojaranta & Markku Mattila (2017). Valheen lähteillä – Valemedian läh- teistö ja sen luotettavuus. Media & viestintä, 40 (3–4), 100–121. Haasio, Ari, Markku Mattila, Anu Ojaranta & Elisa Kannasto (2018). Terrori-isku tiedon- tarpeiden virittäjänä: Turun puukotusten aiheuttamat tiedontarpeet. Informaa- tiotutkimus, 37 (2), 5–36. Haavisto, Camilla (2003). Konstruktionen av ”vi” och ”de” i den finländska massmediedis- kursen. Annika Forsander & Matti Similä (toim.) Cultural diversity and integration in the Nordic welfare states: proceedings of the 12th Nordic Migration Conference. SSKH meddelanden, 65. Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism, 219–239.

– 186 – Haavisto, Camilla (2005). Ryssar och estländare i finlandssvensk press: de berövar oss, tjänar oss och behöver vår hjälp. Nordicom-information, 27 (4), 55–66. Haavisto, Camilla (2005). Racism and Ethnicity in Two Swedish-Language Newspapers in Fin- land in Spring 2004: An Intermediate Report. Centre for Research and Ethnic Relations and Nationalism, 3. Helsingfors: CEREN, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Haavisto, Camilla & Ullamaija Kivikuru (toim.) (2007). Variera mera, inkludera flera: åtta essäer om medier, mångfald och migration. Helsingfors: Svenska social- och kommunal högskolan vid Helsingfors universitet, Forskningsinstitutet. Haavisto, Camilla (2008). Vähemmistöt suomalaisessa mediassa: kohti monietnistä jul- kisuutta. Hannu Nieminen, Kari Karppinen & Tuomo Mörä (toim.) Onko Eurooppa olemassa? näkökulmia eurooppalaiseen julkisuuteen ja demokratiaan. Helsinki: Gau- deamus Helsinki University Press, 169-195. Haavisto, Camilla, Ullamaija Kivikuru & Salla Tuori (2009). Sulkevat sanat, avoimet kuvat. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) En ole rasisti, mutta...: maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, 87–96. Haavisto, Camilla (2009). Maahanmuutto on medialle arka ja vaikea aihe. Ihmisiä muut- toliikkeessä. Haavisto, Camilla (2009). A Diverse and Inclusive Communicative Space in the Making? The Case of Finland. Inka Salovaara-Moring (eds.), Manufacturing Europe: Spaces of Democracy, Diversity and Communication. Göteborg: NORDICOM, 229–252. Haavisto, Camilla (2010). Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus kulttuurijournalis- missa. Pasi Saukkonen (toim.), Kotouttaminen ja kulttuuripolitiikka: Tutkimus maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta suomalaisella taiteen ja kulttuurin kentällä. CUPORE Julkaisuja, 19. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, 135–155. Haavisto, Camilla, Ullamaija Kivikuru & Marina Lassenius (2010). Toisesta työvoimaksi – maahanmuuttajat mediassa. Sirpa Wrede, & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Palmenia, 229–253. Haavisto, Camilla (2011). Invandring, integration och mångkultur på bild. Ullamaija Kivikuru (toim.), Medier, makt och mammon: Fallstudier om medielandskapet. Medde- landen, 75. Helsinki: Forskningsinstitutet, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 125–146. Haavisto, Camilla (2011). Conditionally One of ’Us’: A Study of Print Media, Minorities and Positioning Practices. Helsinki: Forskningsinstitutet, Svenska social- och kommu- nalhögskolan vid Helsingfors universitet. Haavisto, Camilla & Bo Petersson (2013). Invandrare och integration i traditionell ny- hetsjournalistik och sociala medier. Bo Petersson & Christina Johansson (toim.) IMER idag: Aktuella perspektiv på internationell migration och etniska relationer. Mal- mö: Liber, 215–246.

– 187 – Haavisto, Camilla (2014). Positioning Migrant Physicians as Dr. Horror and Dr. Nice: A Study of Status and Affect in Online Discussion Forums.Nordic Journal of Migration Research, 4 (1), 21–29. Haavisto, Camilla (2015). Identitetsarbetare, kosmopoliter och invandrare: Finländsk kulturjournalistik och etnisk mångfald. Karin Creutz & Mika Helander (red.) Tala om mångfald! Medborgarsamhället, media och etnicitet : Festskrift till Tom Sandlund. SSKH Meddelanden, 79. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 208–222. Haavisto, Camilla & Mari Maasilta (2015). Towards a Journalism of Hope? Compassion and Locality in European Mediations of Distant Suffering.Critical Arts: South-North Cultural and Media Studies, 29 (3), 326–340. Haavisto, Camilla & Mari Maasilta (2018). Hidas media myötätunnon herättäjänä. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.) Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vasta- paino, 127–144. Haavisto, Camilla (2019). The Power of Being Heard: How Claims Against Racism Are Constructed, Spread, and Listened to in a Hybrid Media Environment. Peter Hervik (ed.) Racialization, Racism, and Anti-Racism in the Nordic Countries. Cham: Palgrave Macmillan, 229–262. Harju, Auli (2001). Etnisyys suomalaisissa sanomalehdissä syys-lokakuussa 2001. Tampere: Tampereen yliopisto. Hellman, Matilda & Tuulia Lerkkanen (2019). Construing Oppositions, Demarcating a We-ness: The Dramaturgy of a Live TV Debate on the Refugee Crisis. European Journal of Cultural Studies, 22 (1), 37–59. Himanen, Markus & Jukka Könönen (2013). Pukumiehiä ja kalliita autoja: ongelmakohtia ihmiskauppauutisoinnissa. Heidi Kurvinen (toim.), Journalismikritiikin vuosikirja 2013. Tampere: Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus, 121–127. Horsti, Karina (2005). Vierauden rajat. Monikulttuurisuus ja turvapaikanhakijat journalismissa. Tampere: Tampere University Press. Horsti, Karina & Gunilla Hultén (2011). Directing Diversity: Managing Cultural Diversity Media Policies in Finnish and Swedish Public Service Broadcasting. International Journal of Cultural Studies, 14 (2), 209–227. Horsti, Karina (2012). Humanitarian Discourse Legitimating Migration Control: FRON- TEX Public Communication. Michi Messier, Renee Wodak & Ruth Schroeder (eds.), Migrations: Interdisciplinary Perspectives. Vienna: Springer, 297–308. Horsti, Karina (2013). De-ethnicized Victims: Mediatized Advocacy for Asylum Seekers. Journalism, 14 (1), 78–95. Horsti, Karina (2013). Maahanmuuttajat mediamaisemassa. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 301–317.

– 188 – Horsti, Karina & Kaarina Nikunen (2013). Ethics of Hospitality in Changing Journalism: The Response to the Rise of the Anti-Immigrant Movement in Finnish Media Pub- licity. European Journal of Cultural Studies, 16 (4), 489–504. Horsti, Karina (2014). The politics of a Multicultural Mission: Finland’s YLE in a Changing Society. Karina Horsti, Gunilla Hulten & Gavan Titley (eds.), National Conversations? Public Service Media and Cultural Diversity in Europe. Bristol: Intellect ltd., 167–183. Horsti, Karina (2015a). Etisk media och komplexitet – en studie om asylsökande och odo- kumenterade invandrare. Helander Mika & Karin Creutz (toim.): Tala om mångfald! Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet: Festskrift till Tom Sandlund. Hels- inki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 185–195. Horsti, Karina (2015b). Techno-cultural Opportunities: The Anti-Immigration Movement in the Finnish Mediascape. Patterns of Prejudice, 49 (4), 343–366. Horsti, Kaarina & Saara Pellander (2015). Conditions of Cultural Citizenship: Intersec- tions of Gender, Race and Age in Public Debates on Family Migration. Citizenship Studies, 19 (6–7), 751–767. Horsti, Karina (2016). Communicative Memory of Irregular Migration: The Re-Circulation of News Images on YouTube. Memory Studies, 10 (2), 112–129. Horsti, Karina (2016). Visibility without Voice: Media Witnessing Irregular Migrants in BBC Online News Journalism. African Journalism Studies, 37 (1), 1–20. Horsti, Karina & Pellander, Saara (2016). Mummot mediassa: julkinen keskustelu kah- desta ”isoäititapauksesta” 2009–2010. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 161–177. Horsti, Karina (2017a). Digital Islamophobia: The Swedish Woman as a Figure of Pure and Dangerous Whiteness. New Media & Society, 19 (9), 1440–1457. Horsti, Karina (2019). Refugee Testimonies Enacted: Voice and Solidarity in Media Art Installations. Popular Communication, 17 (2), 125–139. Horsti, Karina (2019). Temporality in Cosmopolitan Solidarity: Archival Activism and Participatory Documentary Film as Mediated Witnessing of Suffering. European Journal of Cultural Studies, 22 (2), 231–244. Horsti, Karina (2019). Transnational Mediated Commemoration of Migrant Deaths at the Borders of Europe. Jessica Retis & Roza Tsagarousianou (eds.), The Handbook of Diasporas, Media, and Culture. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons, 193–205. Hultén, Gunilla & Karina Horsti (2011). In Case of Diversity: Dilemmas of Sharing Good Practices Across Borders in European Broadcasting. Elisabeth Eide & Kaarina Niku- nen (eds.), Media in Motion: Cultural Complexity and Migration in the Nordic Region. Farnham: Ashgate. Jerman, Helena (2003). Hur ryssar presenteras i TV-dokumentärer i Finland. Ett sätt att konstruera etnicitet. Nordisk Østforum ,17 (4), 503–517. Jerman, Helena (2004). Russians as Presented in TV Documentaries. The Global Review of Ethnopolitics, 3 (2), 79–88.

– 189 – Jerman, Helena (2006). News from Abroad: Finland. Michelle Winslow (ed.), Oral History, Autumn, (34) 2, 23–24. Jerman, Helena (2009). Venäläiset tulivat: tutkija kohtaa median kuvan maahanmuuttajista. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.), En ole rasisti, mutta… Maa- hanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, 97–105. Järvinen, Minna-Kaisa (1992). Muukalaisia ja meikäläisiä. Pakolaisuutisissa käytetyt tul- kintarepertuaarit ja niiden funktiot. Tutkimuksia sarja B 12. Tampere: Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Jääsaari, Johanna, Ullamaija Kivikuru, Minna Aslama & Laura Juntunen (2010). Median tuottama kansalaisuus: tulkintaa raameista ja rakenteista. Petteri Pietikäinen (toim.), Valta Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 210–228. Kauranen, Ralf & Salla Tuori (2002). Mapping Minorities and their Media: The National Context – Finland. Diasporic Minorities and their Media in the EU, National Report. London: London School of Economics. Keskinen, Suvi (2009). ”Me” ja ”muut”? Kunniaan liittyvä väkivalta median kuvauksis- sa. Tanja Tauro & Marjo Van Dijken (toim.), Kunnia konfliktina. Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri, 16–29. Keskinen, Suvi (2011). Borders of the Finnish Nation. Media, Politics and Rape by “For- eign” Perpetrators. Elisabeth Eide & Kaarina Nikunen (eds.), Media in Motion: Cultural Complexity and Migration in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 107–124. Keskinen, Suvi (2013). Islam ja sukupuolistuneen väkivallan uhka suomalaisessa media- keskustelussa. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Islam, turvallisuus ja hallinta. Turku: Eetos, 55–77. Keskinen, Suvi (2014). Re-constructing the Peaceful Nation. Negotiating Meanings of Whiteness, Immigration and Islam in Media and Politics after a Shopping Mall Shooting. Social Identities: Journal for the Study of Race, Nation and Culture, 20 (6), 471–485. Kivikuru, Ullamaija (2000). Kansalaisten yhteisyys ja ”he”. Helena Tapper (toim.), Me median maisemissa. Reflektioita identiteettiin ja mediaan. Helsinki: Palmenia, 11–50. Koikkalainen, Saara, Pyrhönen, Niko & Wahlbeck, Östen (forthcoming). Public Opinion on Migration and the Role of the Media in the Context of the “European Refugee Crisis”. Franzke, Jochen & Ruano, José (eds.), Local Integration Policy of Migrants. Eu- ropean Experiences and Challenges. Palgrave Studies in Sub-National Governance. London: Palgrave MacMillan. Kortti, Jukka & Tuuli Anna Mähönen (2012). Reminiscing Television: Media Ethnography, Oral History and Finnish Third Generation Media History. John Goodwin (toim.), SAGE Biographical Research, Volume II: Biographical Interviews, Oral Histories and Life Narratives. London: Sage Publications, 323–340. Laine, Jussi & Miika Tervonen (2015). Remaking the Border: Post-Soviet Borderscapes in the Finnish Media. Chiara Brambilla, Jussi Laine, James Wesley Scott & Gianluca

– 190 – Bocchi (eds.), Borderscaping: Imaginations and Practices of Border Making. Farnham: Ashgate, 65–76. Lojander-Visapää, Catharina (2002). Invandrare om medierna i Finland. Reflexioner under en forskningsproces. Tom Sandlund (red.), Etnicitetsbilden i finlandssvenska medier. Meddelanden från SSKH 62. Helsingfors: Svenska social- och kommunal högskolan vid Helsingfors universitet, Forskningsinstitutet. Luostarinen, Heikki, Hanna Eskonen, Karina Horsti, Kaarina Nikunen & Reeta Pöyhtäri (toim.), Maahanmuutto ja media. Eurooppalaista tutkimusta ja kotimaisia ennusteita. Julkaisuja C 41. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Lähdesmäki, Tuuli & Tuija Saresma (2014). The Intersections of Sexuality and Religion in the Anti-Interculturalist Rhetoric in Finnish Internet Discussion on Muslim Ho- mosexuals in Amsterdam. Jonathan Gourlay & Gabriele Strohschen (eds.), Building Barriers and Bridges: Interculturalism in the 21st Century. Oxford: Inter-Disciplinary Press, 35–48. Lähdesmäki, Tuuli & Tuija Saresma (2014). Reframing Gender Equality in Finnish Online Discussion on Immigration: Populist Articulations of Religious Minorities and Marginalized Sexualities. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 22 (4), 299–313. Maasilta, Mari, Anna Simola & Heidi af Heurlin (2008). Maahanmuuttaja mediankäyttäjänä. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 107. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Maasilta, Mari & Juho Rahkonen & Pentti Raittila (2008). Islam suomalaisissa joukkovies- timissä. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 103. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Maasilta, Mari (2010). Suomen televisio ja monikulttuuriset yleisöt. Tampere: Tampe- reen yliopisto. Maasilta, Mari (2011). Commercial Television, Multicultural Drama and Migrant Audi- ences in Finland. Elisabeth Eide & Kaarina Nikunen (eds.), Media in Motion: Cultural Complexity and Migration in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 181–200. Maasilta, Mari (2012). Ehdokkaiden maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä kampanjointi blogipalveluissa. Mari Maasilta (toim.), Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Tampere: Yliopistopaino. Maasilta, Mari (2012). Johdanto. Mari Maasilta (toim.), Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Tampere: Yliopistopaino, 7–22. Maasilta, Mari (toim.) (2012). Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Tampere: Yliopis- topaino. Maasilta, Mari (2012). Perinteinen ja sosiaalinen media ruokkivat toinen toisiaan. Mari Maasilta (toim.), Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Tampere: Yliopistopaino, 23–51.

– 191 – Maasilta, Mari & Jarkko Wickström (2012). Maahanmuutto ja vaalit televisiojulkisuu- dessa. Mari Maasilta (toim.), Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Tampere: Yliopistopaino, 136–158. Maasilta, Mari (2018). Maailma tulee kylään: vastaanottokeskuksen aikaansaama tunne- keskustelu. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.) Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 48–70. Maasilta, Mari & Kaarina Nikunen (toim.) (2018). Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino. Malmberg, Mikko & Isabel Awad (2019). (In/exclusion) Humor and Diversity in Finnish Public Radio: “If All Immigrants Were as Funny as You Guys, Nobody Would Have Any Problems”. European Journal of Cultural Studies, 22 (2), 213–230. Markkanen, Mari (2003). Etnisyys ja rasismi suomalaisissa nuortenlehdissä: sisällön kartoitus ja tapausesimerkkejä. Tampere: Tampereen yliopisto. Martikainen, Tuomas & Tuula Sakaranaho (toim.) (2008). Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Mattila, Markku, Ari Haasio & Anu Ojaranta (2019). Vihapuhetta valemediassa. Tiede & edistys, 44 (1), 29–49. Niemi, Elina (2017). ”Mamu keskustelu ilman sensuuria (Lieksa)” – Facebook-ryhmä moraalisen paniikin kohteena. Vesa Puuronen & Kari Saari (toim.), Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 193–222. Niemi, Mari K., Matti Välimäki & Niko Hatakka (2017). Confrontational Yet Submissive: Calculated Ambivalence and Populist Parties’ Strategies of Responding to Racism Accusations in the Media. Discourse and Society, 28 (3), 262–280. Nikunen, Kaarina (2009). Musliminuoret ja transnationaali media. Nuorisotutkimus, 27 (3), 59–64. Nikunen, Kaarina (2010). Rakastamisen vaikeudesta: Internet, maahanmuuttokeskustelu ja tunteet. Media & Viestintä: kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti, 33 (4), 7–26. Nikunen, Kaarina (2011). In between the Accented and the Mainstream: Cutting across Boundaries in Kniven I Hjärtat. Television and New Media, 12 (1), 46–65. Nikunen, Kaarina (2013). Difference in Reality: Ethnic Minorities and the Boundaries of the Nation in Reality TV in Finland. Popular Communication, 11 (4), 303–317. Nikunen, Kaarina (2013). Re-imaging the Past in Transnational Online Communities. Transit, 8 (2), 1–17. Nikunen, Kaarina & Karina Horsti (2013). Ethics of Hospitality in Changing Journalism: A Response to the Rise of the Anti-immigrant Movement in Finnish Media Publicity. European Journal of Cultural Studies, 16 (4), 489–504. Nikunen, Kaarina (2014). Hopes of Hospitality: Media, refugee crisis and the politics of a place. International Journal of Cultural Studies, 19 (2), 161–176.

– 192 – Nikunen, Kaarina (2018). Badolato–Kauhava: maantieteellisen mielikuvituksen merkitys pakolaispolitiikassa. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.), Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 21–47. Nikunen, Kaarina (2018). Pakolaisuus tositelevisiossa: eettisen viihteen tunnetalous. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.), Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 145–167. Nikunen, Kaarina & Mervi Pantti (2018). Tapaus Ku Klux Klan: affektiivinen julkisuus, moraaliset tunteet ja tahmaiset kuvat. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.), Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 71–91. Norocel, Ov Cristian (2013). Our People a Tight-knit Family under the Same Protective Roof: A Critical Study of Gendered Conceptual Metaphors at Work in Radical Right Populism. Helsinki: University of Helsinki. Norocel, Ov Cristian (2016). Finland: From Agrarian to Right-wing Populism. Toril Aalberg, Frank Esser, Carsten Reinemann, Jesper Strömbäck & Claes de Vreese (eds.), Populist Political Communication in Europe. Routledge Research in Communication studies. New York & London: Routledge, 42–53. Norocel, Ov Cristian, Tuija Saresma, Tuuli Lähdesmäki & Maria Ruotsalainen (2018). Dis- cursive Constructions of White Nordic Masculinities in Right-wing Populist Media. Men and Masculinities. Näre, Lena & Camilla Nordberg (2016). Neoliberal Postcolonialism in the Media – Constructing Filipino Nurse Subjects in Finland. European Journal of Cultural Stu- dies, 19 (1), 16–32. Pantti, Mervi Katriina (2016). “Despicable, Disgusting, Repulsive!!!” Public Emotions and Moralities in Online Discussions about Violence towards Refugees. Javnost, 23 (4), 363–381. Pettersson, Katarina (2017). Save the Nation! A Social Psychological Study of Political Blogs as a Medium for Nationalist Communication and Persuasion. Väitöskirja. Helsinki: Unigrafia. Pietiläinen, Jukka (2016). Venäläisvähemmistö Suomen mediassa. Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 140–152. Pöyhtäri, Reeta (2004). Toiseksi tehdyt. Analyysi suomalaisesta ja hollantilaisesta yliopisto- lehdestä. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Pöyhtäri, Reeta (2007). Tuhkimoita ja taitajia – Maahanmuuttajien sosiaaliset identiteetit lukijoiden tulkinnoissa. Pentti Raittila (toim.), Keskusteluja etnisyydestä mediassa: Suomalaisten, maahanmuuttajien ja tutkijoiden tulkintoja. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 75–106. Pöyhtäri, Reeta (2011). Lajityypin ehdoilla – maahanmuuton ja maahanmuuttajien artikulaatiot aikakauslehdissä. Media & viestintä, 34 (3), 40–63. Pöyhtäri, Reeta, Paula Haara & Pentti Raittila (2013). Vihapuhe sananvapautta kaventa- massa. Tampere: Tampere University Press.

– 193 – Pöyhtäri, Reeta (2014). Immigration and Ethnic Diversity in Finnish and Dutch Magazines. Articulations of Subject Positions and Symbolic Communities. Acta Universitas Tampe- rensis 1903. Tampere: University of Tampere. Pöyhtäri, Reeta (2014). Limits of Hate Speech and Freedom of Speech on Moderated News Websites in Finland, Sweden, the Netherlands and the UK. Annales: Annals for Istrian and Mediterranean Studies. Series Historia et Sociologia, 24 (3), 513–524. Pöyhtäri, Reeta (2015). Vihapuhe haasteena uutismedialle ja journalismille. Riku Neu- vonen (toim.), Vihapuhe Suomessa. Helsinki, Edita, 241–266. Pöyhtäri, Reeta (2018). Raiskausuutisista vihapuheeseen: uutismedian eettistä harkin- taa. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.) Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 92–126. Raittila, Pentti, Risto Suikkanen & Timo Lilja (1999). Rasismi ja etninen syrjintä mediassa. Esitutkimusraportti. Tampere: Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö. Raittila, Pentti & Tommi Kutilainen (2000). Rasismi ja etnisyys Suomen sanomalehdissä syksyllä 1999. Julkaisuja C, 31. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti (2000). Toiseuden tuottamisesta etnisyyttä koskevissa sanomalehtikir- joituksissa. Tiedotustutkimus, 23 (4), 88–95. Raittila, Pentti (2001). Mafiosoja, lada-miehiä, ilotyttöjä. Journalismikritiikin vuosikirja 2001, 24 (1), 125–126. Raittila, Pentti (2002). Etniset aiheet, vähemmistöt ja niiden suhteet suomalaisessa journalismissa vuonna 2000. Pentti Raittila (toim.), Etnisyys ja rasismi journalismissa. Vammala: Vammalan kirjapaino oy, 31–108. Raittila, Pentti (toim.) (2002). Etnisyys ja rasismi journalismissa. Suomen journalistiliitto. Mediakriittinen julkaisusarja 6. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti & Susanna Vehmas (2002). Aineistoraportti: Etnisyys suomalaisissa sanoma- lehdissä 1999–2000. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti (2004). Representations of Otherness in Finnish Culture. Media Images of Russians and Estonians. Kristina Riegert (ed.), News of the Other – Tracing Identity in Scandinavian Constructions of the Eastern Baltic Sea Region. Göteborg: Nordicom, 151–166. Raittila, Pentti (2004). Venäläiset ja virolaiset suomalaisten Toisina – Tapaustutkimuksia ja analyysimenetelmien kehittelyä. Tampere: Tampere University Press. Raittila, Pentti (2005). Auttaako uutisten dialogisuus toiseuden poistamisessa? Pentti Raittila (toim.), Etnisyyttä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä. Julkai- suja C 39. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 33–53. Raittila, Pentti (toim.) (2005). Etnisyyttä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä. Julkaisuja C 39. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti (2005). Seitsemän vuotta mediaseurantaa. Pentti Raittila (toim.), Etnisyyt- tä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 5–10.

– 194 – Raittila, Pentti & Susanna Vehmas (2005). Etnisyys ja rasismi sanomalehdissä 1999–2004 – seurantatutkimusten yhteenvetoa ja arviointia. Pentti Raittila (toim.), Etnisyyttä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä. Julkaisuja C 39. Tampere: Tampe- reen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 11–32. Raittila, Pentti, Kaarina Nikunen, Reeta Pöyhtäri & Anna-Kaisa Hiltunen (2007). Yhteen- vetoa – miten eteenpäin etnisyyttä koskevien mediatekstien vastaanoton tuke- misessa. Pentti Raittila (toim.), Keskusteluja etnisyydestä mediassa – Suomalaisten, maahanmuuttajien ja tutkijoiden tulkintoja. Tampere: Tampereen yliopisto, Journa- lismin tutkimusyksikkö, 131–142. Raittila, Pentti, Karin Creutz-Kämppi & Mari Maasilta (2007). Islam suomalaisissa jouk- koviestimissä: Väliraportti. Tampere: Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimus- yksikkö. Raittila, Pentti (2007). Etnisyyttä koskevien tekstien tulkintaa kouluissa ja keskustelu- ryhmissä. Pentti Raittila (toim.), Keskusteluja etnisyydestä mediassa – Suomalaisten, maahanmuuttajien ja tutkijoiden tulkintoja. Tampere: Tampereen yliopisto, Journa- lismin tutkimusyksikkö, 11–53. Raittila, Pentti (toim.) (2007). Keskusteluja etnisyydestä mediassa – suomalaisten, maahanmuuttajien ja tutkijoiden tulkintoja. Julkaisuja A 102. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti & Mari Maasilta (2008). Silmäyksiä islamin esittämiseen suomalaisessa journalismissa. Tuomas Martikainen, Tuula Sakaranaho & Marko Juntunen (toim.), Islam Suomessa – Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 225–243. Raittila, Pentti (2009). Journalismin maahanmuuttokeskustelu: hymistelyä, kriittisyyt- tä vai rasismin tukemista? Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.), En ole rasisti, mutta... maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, 67–75. Riikonen, Tanja & Fred Derwin (2012). Multiculturalism as a Foucauldian Technology of Power: Constructing a Muslim Religious Identity Online in Finland and the Quebec Province (Canada). Nordic Journal of Migration Research, 2 (1), 35–44. Salojärvi, Virpi (2017). The Media Use of Diaspora in a Conflict Situation: A Case Study of Venezuelans in Finland. Ola Ogunyemi (ed.), Media, Diaspora and Conflict. Cham: Palgrave Macmillan. Sandlund, Tom (red.) (2000). Rasism och etnicitet i den finlandssvenska tidningspressen. SSKH Meddelanden 57. Helsinki: University of Helsinki. Sandlund, Tom (red.) (2002). Etnicitetsbilden i finlandssvenska medier. SSKH Meddelanden 62. Helsinki: University of Helsinki. Savolainen, Reijo (2015). Expressing Emotions in Information Sharing: A Study of Online Discussion about Immigration. Information Research, 20 (1). Simola, Anna (2008). Tervetullut työvoimaksi. Työperäinen maahanmuutto mediassa. Tam- pere: Tampereen yliopisto.

– 195 – Sotkasiira, Tiina (2017). Suomen venäjänkieliset mediayleisönä. Idäntutkimus, 3, 20–35. Sotkasiira, Tiina (2018). “Sometimes It Feels Like Every Word Is a Lie”: Media Use and Social (In)Security among Finnish Russian-Speakers. Central and Eastern European Migration Review, 7 (1), 109–127. Strovsky, Dmitry & Jukka Pietiläinen (2016). Venäläisvähemmistö Suomen venäjänkie- lisessä lehdistössä. Teoksessa: Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkie- liset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 125–139. Suihkonen, Minna (2003). Kukaan ei halua elää semmoista elämää, jossa omaa ääntä ei kuulu: haastattelututkimus etnisten vähemmistöjen omasta mediasta ja vähemmistö- taustaisten toimittajien pääsystä valtamediaan. Tampere: Tiedotusopin laitos, Jour- nalismin tutkimusyksikkö. Suomela, Julitta (1995). Suomen venäläinen sanomalehdistö vuosina 1918–1927 venäläisen poliittiskultturellisen kriisin heijastajina. Helsinki: Helsingin yliopisto. Söderling, Ismo (2013). Huhupuhetta vai uutisfaktaa siirtolaisuudesta. Pääkirjoitus. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–2. Tervonen, Miika (2013). Re-conceptualizing the Finnish Eastern Border: a pilot study on discourses in Suomen Kuvalehti, 1990–2010. EUBORDERSCAPES Working Papers. Working Paper 5. Toivanen, Mari & Bahar Baser (2016). Gender in the Representation of an Armed Con- flict: Kurdish Female Combatants in French and British Media.Middle East Journal of Culture and Communication, 9 (3), 294–314. Torres, Sandra, Jonas Lindblom & Camilla Nordberg (2012). Medierepresentationer av etnicitets- och migrationsrelaterade frågor inom äldreomsorgen i Sverige och Finland. Sociologisk Forskning, 49(4). Torres, Sandra, Jonas Lindblom & Camilla Nordberg (2014). Daily Newspaper Reporting on Elder Care in Sweden and Finland: A Quantitative Content Analysis of Ethnic- ity- and Migration-Related Issues. Vulnerable Groups and Inclusion, 5, 1–21. Tuomola, Salla (2018). Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa. Media & viestintä, 41 (3), 171–191. Valaskivi, Katja & Mari Maasilta (2005). Tappajanainen Thaimaasta: ”Kuopion hiv-tapa- uksen” myyttinen dramaturgia. Media & viestintä, 22 (1). Virkki, Tuija (2018). Myötätunnon ja vihan paradoksit monikulttuurisen yhteiskunnan mediamaisemassa. Sosiologia, 55 (4), 404–406. Yuval-Davis, Nira, Viktor Varjú, Miika Tervonen, Jamie Hakim & Mastoureh Fathi (2017). Press Discourses on Roma in the UK, Finland and Hungary. Ethnic and Racial Studies, 40 (7), 1151–1169.

– 196 – Metodologia ja etiikka Methodology and ethics Metodologi och etik

Baser, Bahar, Mari Toivanen, Begum Zorlu & Yasin Duman (eds.) (2018). Methodological Approaches in Kurdish Studies: Theoretical and Practical Insights from the Field. Kurdish Societies, Politics, and International Relations. Lanham: Lexington Books. Castaneda, Anu (2017). Sanoista teoiksi – Miten maahanmuuttoon liittyvä terminolo- gia luo todellisuutta ympärillämme? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 181–183. Castaneda, Anu, Shadia Rask, Tommi Härkänen, Teppo Juntunen, Natalia Skogberg, Mulki Mölsä, Hanna Tolonen & Seppo Koskinen (2018). Enhancing Survey Partici- pation among Foreign-Born Populations. Finnish Yearbook of Population Research, 53, 89–110. Etnisten ryhmien tutkimusta selvittävä työryhmä & Arbetsgruppen för etnisk forskning (1991). Etnisiä ryhmiä koskevan tutkimuksen järjestäminen Suomessa: Etnisten ryhmien tutkimusta selvittävän työryhmän muistio = Organiseringen av finländsk forskning rörande etniska grupper: promemoria av arbetsgruppen för etnisk forskning. Opetus- ministeriön työryhmien muistioita 24. Helsinki: Opetusministeriö. Forsander, Annika (2001). Monitieteisyyden ja moniaineistoisuuden haasteet moniet- nisessä tutkimuksessa. Maarit Leskelä (toim.), Puheenvuoroja monitieteisyydestä. Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 6. Turku: Turun yliopisto, 139–173. Haikkola, Lotta (2014). Muuttoliikkeen tutkija jää maahanmuuttajan kategorian vangik- si. Lotta Haikkola, Niko Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.), Ulos kammioista! Muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura, 86–99. Haikkola, Lotta (2014). Tutkijat yhteiskunnallisina toimijoina: akateemista vapautta, hallinnon tukemista vai julkista riistaa? Lotta Haikkola, Niko Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.), Ulos kammioista! Muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: Etnisten suhteiden ja kan- sainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura, 9–23. Haikkola, Lotta, Niko Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.) (2014). Ulos kammioista! Muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. Halkoaho, Arja & Tapani Keränen (2017). Turvapaikanhakijoihin kohdistuva tutkimus ja sen eettiset haasteet. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 54 (4), 265–268.

– 197 – Helander, Mika (1999). Publications on Ethnic Relations in Finland 1991–1996. SSKH Rap- porter och diskussionsinlägg, 1. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhög- skolan vid Helsingfors universitet, Forskningsinstitutet. Himanen, Markus & Jukka Könönen (2014). Maahanmuuttokritiikki ja kriittinen maahanmuuton tutkimus. Teoksessa Lotta Haikkola, Niko Johannes Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Juhani Pauha (toim.), Ulos kammiosta! Muutto-liikkeiden ja etisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: ETMU, 24–46. Hirvi, Laura & Hanna Snellman (2012). Nine Tales of the Field. Laura Hirvi & Hanna Snellman (eds.), Where Is the Field? The Experience of Migration Viewed Through the Prism of Ethnographic Fieldwork. Studia Fennica Ethnologica, 14. Helsinki: Finnish Literature Society. Hirvi, Laura & Hanna Snellman (eds.) (2012). Where Is the Field? The Experience of Migration Viewed Through the Prism of Ethnographic Fieldwork. Studia Fennica Ethnologica 14. Helsinki: Finnish Literature Society. Hirvi, Laura (2012). Multi-sited Fieldwork amongst Sikhs with an Immigrant Background: Reaching the Offline via the Online. Laura Hirvi & Hanna Snellman (eds.),Where Is the Field? The Experience of Migration Viewed Through the Prism of Ethnographic Field- work. Studia Fennica Ethnologica 14. Helsinki: Finnish Literature Society. Jerman, Helena ja Petri Hautaniemi (2007). Introduction: Anthropological Perspectives on Social Memory. Petri Hautaniemi, Helena Jerman, Sharon Macdonald (eds.), An- thropological Perspectives on Social Memory. Anthropological Yearbook of European Cultures, 15. Münster: Lit Verlag, 1–7. Juntunen, Marko, & Ville Laakkonen (2018). Etnografiaa monikulttuurisessa lähiössä. Ville Lähde & Johanna Vehkoo (toim.), Jakautuuko Suomi? Helsinki: Into, 23–34. Kaukko, Mervi (2016). Turvapaikanhakijatyttöjen, maahanmuuttotutkimuksen ja tutkijan ristikkäiset matkat. Lectio praecursoria. Nuorisotutkimus, 3-4. Kaukko, Mervi Maria & Michael Fertig (2016). Linking Participatory Action Research, Global Education, and Social Justice: Emerging Issues from Practice. International Journal of Development Education and Global Learning, 7 (3), 24–46. Kaukko, Mervi, Jennina Lahti & Esko Nummenmaa (2017). Opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden yhteistyö yliopiston kolmanteen tehtävään vastaamisena. Veroni- ka Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 69–73. Kokkonen, Lotta & Miikka Pyykkönen (2015). Tutkija, tukija vai ystävä? Neuvotteluja val- lasta ja luottamuksesta maahanmuuttajien haastattelututkimuksessa. Sanna Aal- tonen & Riitta Högbacka (toim.), Umpikujasta oivallukseen – refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 89–114. Korpela, Mari & Jukka Jouhki (2011). From a Workshop into a Network: Finland-Based India Researchers Unite. A report from the India Workshop at the Annual Confer-

– 198 – ence of Finnish Anthropological Society, October 2011. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 36 (4), 88–94. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Sirpa Tani (2009). Kuinka tutkia lasten ja nuorten arjen maantiedettä? Terra, 121 (1), 47–48. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2012). Johdanto: tilallinen arki, visuaaliset menetelmät ja tutkijan rooli. Terra, 124 (3), 214–215. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016a). Myötätunnon politiikka ja tutkimusetiikka Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten arjen tutkimisessa. Sosiologia, 53 (4), 396–415. Könönen, Jukka (2012). Tutkimuksen politiikka: metodologisesta nationalismista muuttoliikkeiden autonomiaan. Liikkeessä yli rajojen –blogi. Saatavilla: https:// liikkeessaylirajojen.fi/tutkimuksen-politiikka-metodologisesta-nationalismista- muuttoliikkeiden-autonomiaan/ Lepola, Outi (2014). Ainutlaatuisen monitieteellistä! Miksi, miten ja milloin Etmu perustettiin. Lotta Haikkola, Niko Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.), Ulos kammioista! Muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. Liebkind, Karmela (1991). Flyktingforskningens problem. Ismo Söderling & Jouni Kor- kiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 173–180. Liebkind, Karmela (1991). Pakolaistutkimus yleisen vähemmistötutkimuksen osana. Pakolaisinfo, 4, 20–22. Liebkind, Karmela (1993c). Flyktingforskning – Villkor och etik. Universitas Helsingiensis: a quarterly, 12 (3), 28–29. Liebkind, Karmela (2000e). Maahanmuuttajien rikollisuuden tutkimuksen tila, eli ”vale, emävale ja tilasto”…. Rikostutkimus: Keskusrikospoliisin julkaisusarja, 10, 75–78. Malkki, Liisa H. (2007). Tradition and Improvisation in Ethnographic Field Research. Al- laine Cerwonka & Liisa Malkki (eds.), Improvising theory. Process and Temporality in Ethnographic Fieldwork. Chicago: University of Chicago Press, 162–187. Malkki, Liisa H. (2012). Perinteet ja improvisointi etnografisessa tutkimuksessa. Laura Huttunen (toim.), Kulttuuri, paikka ja muuttoliike. Tampere: Vastapaino, 176–208 & 240–248. Manninen, Milla (2001). Katsaus kotoutumistutkimukseen. Maahanmuuttoasiaa nro 5. Helsinki: Työministeriö. Martikainen, Tuomas (2009f). Eettisiä kysymyksiä maahanmuuttotutkimuksessa. Elore, 16 (2), 1–9. Martikainen, Tuomas & Lotta Haikkola (2010). Johdanto: Sukupolvet maahanmuutta- jatutkimuksessa. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 9–43.

– 199 – Martikainen, Tuomas (2011). Maahanmuuttajien uskonnollisen taustan tilastollinen arvioiminen Suomessa. Teologinen Aikakauskirja, 116 (3), 40–54. Martikainen, Tuomas (2015). Uskonto suomalaisessa maahanmuuttotutkimuksessa. Riku Hämäläinen & Heikki Pesonen (toim.), Kohtaamisia: kirjoituksia uskonnosta, arjesta ja monikulttuurisuudesta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 82–93. Näre, Lena (2006). ESA Summer School on “Immigration in Europe” – Continued: Out of the Students’ Perspectives. European sociologist 23/2006, 9. Näre, Lena & Peter Holley (2015). Rethinking Methodological Nationalism in Migration Research – Towards Participant Learning in Ethnography. Kalwant Bhopal & Ross Deuchar (eds.), Dilemmas of Researching Marginalised Groups. Abingdon: Routledge, 239–251. Oikarinen-Jabai, Helena (2013). Participatory Art Based Research as a Tool to Restructure Notions of Participating Second Generation Immigrant Youth. Nithikul Nimkulrat, Kristina Niedder & Mark Evans (eds.), EKSIG 2013: Knowing Inside Out – Experiential Knowledge, Expertise and Connoisseurship. Loughborough: Loughborough University, 173–188. Puumala, Eeva (2007). Flip-flops in the Snow: The B-People, Lines of Life, Interrupted Intentions. Lodve Svare (ed.), Methodologies in Peace Research. Tromsø: University of Tromsø, Centre for Peace Studies, 144–154. Puumala, Eeva & Anitta Kynsilehto (2017). Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu. Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori (toim.), Tutkimus- haastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 357–377. Rapo, Markus (2011). Kuka on maahanmuuttaja. Tieto&trendit, 1, 28–33. Rastas, Anna (2011). Writing Our Future History Together. Applying Participatory Methods in Research on African Diaspora in Finland. Sabrina Brancato (ed.), Afroeuropean Configurations: Readings and Projects. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 98–120. Ryynänen, Sanna, Sirkku Varjonen, Emma Nortio, Pinja Hahtola, Jenni Urpilainen, Pert- ti Ylikojola & Niina Hosiasluoma (2017). Maahanmuuttotutkimus meni baariin: Yhteiskunnallinen ja osallistava teatteri maahanmuuttokysymysten jäsentäjänä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 18, 57–72. Sakaranaho, Tuula (2008). Arabian aavikoilta Helsingin lähiöihin: suomalaisen islamin tutkimuksen näkökulmia. Tuomas Martikainen, Tuula Sakaranaho & Marko Juntu- nen (toim.), Islam Suomessa: muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sakaranaho, Tuula (2016). Finnish Studies on Islam: Themes and Approaches. Riku Hämäläinen, Heikki Pesonen & Terhi Utriainen (eds.), Helsinki Study of Religions: A Reader. The Study of Religions. Helsinki: University of Helsinki. Salmela, Anu (2001). Antropologista tutkimusta Suomessa: Turussa asuvat somalinaiset ja yksityisen ja julkisen tilan rajanvedon problematiikka. Johdatus uskontoantro- pologiaan. verkko-opetusjulkaisu. Turku: Turun yliopisto, Uskontotiede.

– 200 – Saukkonen, Pasi, Leena Suurpää & Tuomas Martikainen (2009). Generations in Flux: Interdisciplinary Conference on Ethnicity, Integration and Family Ties. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 4 (1), 2. Saukkonen, Pasi (2016). Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista. Tieto&trendit, 2, 51–56. Snellman, Hanna & Hirvi, Laura (eds.) (2012). Where Is the Field? The Experience of Migration Viewed through the Prism of Ethnographic Fieldwork. Studia Fennica Ethnologica, 14. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sosiaalihallitus (1990–1998). Aineistolehti: pakolaisaiheiset aineistot Suomessa. Material- tidning: material om flyktingar i Finland. Helsinki: Sosiaalihallitus. Suomen Akatemia (1999). Rasismi ja etniset suhteet. Tutkimuksen kehittämistarpeet. Suo- men Akatemian julkaisuja 1. Helsinki: Edita. Suurpää, Leena (1994). Päätelmiä kansallisesta nuorisotutkimusprojektista. Helsinki: Liike- mainonta McCannin julkaisuja. Tammi, Tuukka (2016). Maahanmuuttajat nousevana tutkimuskohteena. Yhteiskunta- politiikka, 81 (3), 245–246. Tiilikainen, Marja (2006). Monitieteistä etnisten suhteiden tutkimusta: ETMU-päivät Jyväskylässä 28.–29.10.2005. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 43 (1), 74–75. Tiilikainen, Marja (2009). The Transnational Somali Field: Ethical and Methodological Changes. Anthropology news, 50 (9), 21. Till, Karen E. & Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2015). Towards Responsible Geographies of Memory: Complexities of Place and the Ethics of Remembering. Erdkunde, 69 (4), 291–306. Toivanen, Mari & Bahar Baser (2018). Introduction: Methdological Approaches in Kurdish Studies: Politics of Fieldwork, Positionality and Challenged Ahead. Bahar Baser, Mari Toivanen, Begum Zorlu & Yasin Duman (eds.), Methodological Approaches in Kurdish Studies: Theoretical and Practical Insights from the Field. Kurdish Societies, Politics, and International Relations. Lanham: Lexington Books, ix–xxviii. Wahlbeck, Östen (2008). Eettiset kysymykset vähemmistöjen tutkimuksessa. Sosiologia, 45 (2), 154–156. Wahlbeck, Östen (2009). Teoretiskt om invandrares integration. Sosiologia, 46 (4), 320–321.

– 201 – Oikeudet, ihmisoikeudet ja lait Rights, human rights and laws Rättigheter, mänskliga rättigheter och lagar

Albrecht, Berit (2010). Multicultural Challenges for Restorative Justice: Mediators’ Experi- ences from Norway and Finland. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 11 (1), 3–24. Bergström, Erika & Laura Wennonen (toim.) (1998). Henkilöiden vapaa liikkuvuus – EU ja Suomi. Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutin julkaisuja 34. Helsinki: Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, Helsingin yliopisto. Ervo, Laura (2012). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin uudet haasteet: monikulttuurisuuden huomioon ottaminen oikeudenkäynnissä. Oikeus, 41 (4), 572–578. Evans, John (2004). Protecting Migrant Workers’ Human Rights. A Trade Union View. Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–6. Gammeltoft-Hansen, Thomas (2014). “Creative Legal Thinking” and the Evolution of International Refugee Law. Lakimies, 112 (1), 99–103. Haapea, Arto (2002). Ihmisoikeudet 2000-luvulla: sopimuksia ja asiakirjoja. Helsinki: Ih- misoikeusliitto. Halme-Tuomisaari, Miia (2016). Perheenyhdistäminenkö ihmisoikeus? Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 179–194. Halme-Tuomisaari, Miia (2016). Kansalainenko – millä perusteella? Katsaus Ranskan ehdotettuun peruslakimuutokseen ja ihmisoikeuksiin. Tiede & edistys, 41 (1), 65–71. Hannikainen, Lauri (1996). The Status of Minorities, Indigenous Peoples and Immigrant and Refugee Groups in Four Nordic States. Nordic Journal of International Law, 65, 1–71. Heikkilä, Elli (2004). International Migrations and Human Rights. Siirtolaisuus-Migration, 4, 24. Heiskanen, Heta-Elena & Jukka Viljanen (2016). The European Court of Human Rights: A Guardian of Minimum Standards in the Context of Immigration. Netherlands Quarterly of Human Rights, 34 (2), 174–196. Honkasalo, Veronika, Lena Näre & Miika Tervonen (2018). Toteutuvatko maahanmuuttajien ihmisoikeudet Suomessa? Ville Lähde & Johanna Vehkoo (toim.), Jakautuuko Suomi? Eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin. Helsinki: Into kustannus, 39-47. Iivari, Juhani (2006). Tuomittu maahanmuuttaja. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Juvonen, Anna-Maija (2012). Maahanmuuton juridiikkaa: käytännön käsikirja. Helsinki: Edita.

– 202 – Kallio, Heikki, Toomas Kotkas & Jaana Palander (toim.) (2018). Ulkomaalaisoikeus. Hel- sinki: Alma Talent. Kalliomaa-Puha, Laura (2017). Maahanmuuttajan oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja vakaumukseen. Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaalitur- van rajoilla: Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: KELA, 262–293. Kmak, Magdalena (2004). Ochrona cudzoziemców przed wydaleniem na podstawie art. 8 Europejskiej Konwencji o Ochronie Praw Człowieka i Podstawowych Wolności (Protection of foreigners against expulsion on the basis of Article 8 of the European Convention on Human Rights). Palestra, 9–10, 182–192. Kmak, Magdalena & Bartlomiej Tokarz (toim.) (2006). Klinika Prawa Uchodźczego i Migracyjnego – organizacja i zasady funkcjonowania (Refugee and Migrant Law Clinic, Organisation and Functioning). Warszawa: Helsińska Fundacja Praw Człowieka. Kmak, Magdalena (2007). Stosowanie zasady non-refoulement w orzecznictwie Komitetu Praw Człowieka ONZ. Bialostockie Studia Prawnicze, 2, 70–88. Kmak, Magdalena & Paul McDonough (2008). The Impact of the EU Qualification Directive on International Protection. Brussels: European Council on Refugees and Exiles. Kmak, Magdalena (2011). Limits of Sovereignty? Rethinking the Conflict between Human Rights and Immigration in the European Union. Jan Klabbers (eds.), Finnish Yearbook of International Law, Volume 20, 2009. Oxford: Hart Publishing, 53–82. Kmak, Magdalena (2011). Experiencing Prison? Immigration Detention and Limits of Disciplinary Power. Host publication: 2nd Global Conference Experiencing Prison: a person project: Session 9: Detain, Control and Discipline. A4 Article in conference proceedings. Inter-Disciplinary.Net. Kmak, Magdalena & Aleksi Seilonen (2015). Administrative Detention of Migrants in the District Court of Helsinki. Helsinki: University of Helsinki. Kmak, Magdalena & Aleksi Seilonen (2015). Balancing Control with Rights: Immigration Detention in Finland. Amy Nethery & Stephanie J. Silverman (eds.), Immigration De- tention: The Migration of a Policy and Its Human Impact. Abingdon: Routledge, 39–48. Kmak, Magdalema (2018). Crimmigration and Othering in the Finnish Law and Practice of Immigration Detention. No Foundations: An Interdisciplinary Journal of Law and Justice, 15, 1–22. Koivurova, Timo & Elina Pirjatanniemi (toim.) (2013). Ihmisoikeuksien käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. Korkman, Julia (2017). Alaikäisen turvapaikanhakijan kuulemiseen liittyviä haasteita oikeuspsykologisesta näkökulmasta. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Pel- tola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 58–63. Kourula, Pirkko (1997). Broadening the Edges: Refugee Definition and International Protec- tion Revisited. The Hague: Martinus Nijhoff Publishers cop.

– 203 – Kuosma, Tapio (1992). Ulkomaalaisen maahantulo ja maastalähtö: tutkimus ulkomaalais- valvonnan oikeudellisesta sääntelystä Suomessa. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Kuosma, Tapio (1999). Ulkomaalainen, pakolainen, turvapaikanhakija: Ulkomaalaiskohte- lusta ulkomaalaislain mukaan. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Kuosma, Tapio (2003). Uusi kansalaisuuslaki. Helsinki: Lainvoima. Laakkonen, Risto (1985). Ulkomaalaisten asema Suomessa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 9–11. Laine, Marjaana (2001). Ulkomaalaisen oikeudellinen asema Suomessa. Työhallinnon julkaisu 280. Helsinki: Työministeriö. Laitinen, Ahti (2003). Kirjoituksia syrjäytymisestä, syrjinnästä ja petoksista. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. A. Rikos- ja prosessioikeuden sarja. Turku: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Lepola, Outi (2018). Turvapaikanhakijat oikeusavun asiakkaina. Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita. Policy Brief, 33. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Luopajärvi, Katja (2003). Gender-related Persecution as Basis for Refugee Status: Comparative Perspectives. Turku: Åbo Akademi University, Institute for human rights. Luopajärvi, Katja (2003). Honour Killings as Human Rights Violations. Turku: Åbo Akademi University, Institute for human rights. Makkonen, Timo & Eero Koskenniemi (2013). Muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien aseman oikeudellinen sääntely. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 55–80. McDonough, Paul, Magdalena Kmak & Joanne van Selm (2008). Sharing I for Refugee Pro- tection in Europe: Dublin Reconsidered. Brussels: European Council on Refugees and Exiles. Mustasaari, Sanna (2014). The Married Child Belongs to No One? Legal Recognition of Forced Marriages and Child Marriages in the Reuniting Of Families. Child and Fam- ily Law Quarterly, 26 (3), 261–282. Mustasaari, Sanna (2015). The “Nuclear Family Paradigm” as a Marker of Rights and Belonging in Transnational Families. Social Identities: Journal for the Study of Race, Nation and Culture, 21 (4), 359–372. Mustasaari, Sanna (2017). Rethinking recognition: Transnational families and belonging in law. Helsinki: University of Helsinki. Mustasaari, Sanna (2017). Ruling on Belonging: Transnational Marriages in Nordic Im- migration Laws. Migration Letters: An International Journal of Migration Studies, 14 (1), 25–37. Niemi-Kiesiläinen, Johanna (1988). Pakolaisuus ja turvapaikkapyynnön käsitteleminen kansainvälisen oikeuden mukaan: erityisesti silmällä pitäen Suomen oikeutta. Helsinki: Helsingin yliopisto.

– 204 – Niinimäki, Tuire (2011). The European Court of Human Rights and Non-citizens’ Right to Migrate. Master thesis, University of Turku. Web Reports 66. Turku: Migration Insti- tute of Finland. Niskanen, Eija (toim.) (2014). Ihmisoikeudet Aasiassa. Helsinki: Into-kustannus. Nykänen, Eeva (2008). Luvallista, luvatonta ja jotain siltä väliltä: ulkomaalaislaki ja tur- vapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien jäsenyys. Oikeus, 37 (3), 345–364. Nykänen, Eeva (2012). Fragmented State Power and Forced Migration: A Study on Non- State Actors in Refugee Law. Lectio praecursoria Oikeus, 41 (2), 279–282. Nykänen, Eeva (2012). Fragmented State Power and Forced Migration: A Study on Non-State Actors in Refugee Law. Leiden: BRILL. Nykänen, Eeva (2012). Toissijaista vai humanitaarista? Erottelematonta väkivaltaa pa- kenevien turvapaikanhakijoiden suojelu ulkomaalaislain mukaan. Oikeus, 41 (2), 187–207. Nykänen, Eeva (2013). Maahanmuuton sääntely oikeudellisen tutkimuksen kohteena. Lakimies, 111 (1), 114–117. Nykänen, Eeva, Ilmo Keskimäki & Hannamaria Kuusio (2017). Paperittomien ulkomaalaisten oikeus terveyspalveluihin. Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla: Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Hel- sinki: KELA, 216–233. Oikeusministeriö (1990). Monikulttuuriseen Suomeen: Oikeusministeriön asettaman kan- sanryhmän jäsenyyteen perustuvaa syrjintää selvittävän työryhmän muistio. Oikeus- ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 4/1990. Helsinki: Oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto. Palander, Jaana (2016). Kansalaisten heikko mutta yhdenvertainen oikeus perheen- yhdistämiseen – EIT suuri jaosto: Biao v. Tanska 2016. Lakimies, 114 (5), 833–843. Palander, Jaana (2017). Eurooppaoikeus ja pienipalkkaisten ulkomaalaisten työnteki- jöiden perheenyhdistäminen. Tarkastelussa tulorajan lainmukaisuus ja suhteel- lisuus. Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla – Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: Kela, 142–171. Palander, Jaana & Pirjo Pöllänen (2017). Turvapaikanhakijan arjen oikeusapu paikallistasolla. GLASE-blogi, 12.9.2017. Saatavilla: https://glase.fi/turvapaikanhakijan-arjen- oikeusapu-paikallistasolla/ Palander, Jaana (2017). Polttopalloa ihmisoikeuksilla perheenyhdistämisissä? GLASE- blogi, 23.5.2017. Saatavilla: https://glase.fi/polttopalloa-ihmisoikeuksilla-perheen- yhdistamisissa/ Palander, Jaana & Jaakko Hyytiä (2018). Opiskelijan oleskelulupa ja ulkomaalaisen opiskelijan oikeudet. Heikki Kallio, Toomas Kotkas & Jaana Palander (toim.), Ulkomaa- laisoikeus. Helsinki: Alma Talent, 239–280. Palander, Jaana (2018). Perheenyhdistäminen ja perhe-elämän suoja. Heikki Kallio, Toomas Kotkas & Jaana Palander (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Helsinki: Alma Talent, 357–406.

– 205 – Palander, Jaana & Pirjo Pöllänen (2018). Arkipäivän oikeusapu turvapaikkaprosessissa. Glase Policy Brief Series, 1. Saatavilla: https://glase.fi/wp-content/uploads/2018/12/ glasepolicy-brief_oikeusapu.pdf Palander, Jaana (2018). Self-Initiated Expatriates and Their Legal Rights in Finland: In- centives and Obstacles to Recruitment and Retention. Driss Habti & Maria Elo (eds.), Global Mobility of Highly Skilled People: Multidisciplinary Perspectives on Self-initiated Expatriation. Cham: Springer, 275–292 Palander, Jaana (2018). Ulkomaalaisoikeuden sääntelyjärjestelmä. Heikki Kallio, Toomas Kotkas & Jaana Palander (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Helsinki: Alma Talent, 1–36. Palander, Jaana (2019). Syrjimättömyys ja hyvät väestösuhteet lainvalmistelusta lain- valvontaan. Siirtolaisuus-Migration, 1, 27–32. Palander, Jaana, & Saara Pellander (2019). Mobility and the Security Paradigm: How Im- migration Became Securitized in Finnish Law and Policy. Journal of Finnish Studies, 22 (1–2), 173–193. Paloheimo, Joanna (2000). Syrjinnän kielto ja positiivinen erityiskohtelu Suomen oikeudessa ja eräissä ihmisoikeussopimuksissa. Helsinki: Helsingin yliopisto, Julkisoikeuden laitos. Pekkarinen, Harri (1999). Sopimuksen, valtioseuraannon ja kansalaisuuden merkityksestä karkottamisen täytäntöönpanossa. Turku: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Pentikäinen, Merja (2008). Creating an Integrated Society and Recognising Differences: The Role and Limits of Human Rights, with Special Reference to Europe. PhD dissertation. University of Lapland. Penttilä, Jaana & Raija Ovaska (2000). Ulkomaalaisen oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuollon palveluihin Suomessa. 2 p. Helsinki: Näkövammaisten keskusliitto. Pere, Pekka, Eero Lilja & Anton Sobolev (2017). Maahanmuuttajien mielikuva naisten suosimisesta tuomioistuimissa. Lakimies, 115 (1), 90–99. Pirjatanniemi, Elina (2014). Muukalaisia ja muita ihmisiä. Lakimies, 112 (7–8), 953–971. Pirjatanniemi, Elina (2017). The Pedagogics of Interdisciplinary Human Rights Educa- tion. Manfred Nowak, George Ulrich, Elisabetta Noli, Angela Melchiorre, Wiebke Lamer & Chiara Altafin (eds.), 20 Years of EMA. The European Master’s Programme in Human Rights and Democratisation. Venice: EIUC European Inter-University Centre for Human Rights and Democratisation, 128–130. Pirjatanniemi, Elina (2019). Victims of Trafficking in the Migration Discourse: A Con- ceptualisation of Particular Vulnerability. Ester Herlin-Karnell, Rita Haverkamp & Claes Lernestedt (eds.), What Is Wrong with Human Trafficking? Oxford: Hart Publish- ing, 77–97. Puumalainen, Mikko (2005). Nopeus, tehokkuus vai oikeudenmukaisuus? Vähemmistöval- tuutetun selvitys nopeutetun turvapaikkamenettelyn oikeusturvatakeista. Helsinki: Vähemmistövaltuutettu.

– 206 – Ritakari-Rautio, Laura (2017). Monikulttuuristuva rikosoikeus ja kulttuurinen puolustus. Lakimies, 115 (3–4), 409–430. Saari, Kari (2009). Poliisin ja etnisten vähemmistöjen välinen suhde 2000-luvun Suo- messa: kertovatko suomalaistutkimukset kahta ristiriitaista tarinaa. Oikeus, 38 (4), 402–419. Saarikkomäki, Elsa & Janne Kivivuori (2013). Young People as Objects of Police Control in a Nordic Context: Who Are the Socially Visible Targets? European Journal on Criminal Policy and Research, 19 (4), 351–368. Saarikkomäki, Elsa (2017). Perceptions of Trust in Policing among Ethnic Minority Youth in Finland. NFsK’s Research Seminar 9.–11. May 2017, Örenäs Slott, Sweden. Helsinki: Scandinavian Research Council for Criminology, 41–50. Saarikkomäki, Elsa (2017). Trust in Public and Private Policing: Young People’s Encounters with the Police and Private Security Guards. Helsinki: University of Helsinki. Saarikkomäki, Elsa, Nea Oljakka, Johanna Vanto, Elina Pirjatanniemi, Juha Lavapuro & Anne Alvesalo-Kuusi (2018). Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahan- muuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34-vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä. Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia, 1. Turku: Turun yliopisto; Åbo Akademi; Yhden- vertaisuusvaltuutettu. Siirto, Ulla & Marja-Liisa Laihia (2016). Turvapaikanhakijoiden vastaanotto – toteutuvatko ihmisoikeudet? Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 113–138. Siukola, Reetta, Sonja Soronen & Mia Teräsaho (2017). Oikeusasiat ja turvallisuus: Sukupuo- linäkökulman valtavirtaistaminen ministeriöissä -hanke. Työpaperi 16/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Staffans, Ida (2003). Bevis och det finska asylförfarandet. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland, 6, 657–688. Staffans, Ida (2010). Turvallisuuskäsitteet EU:ssa: maahanmuutto-oikeudellisia ja tur- vallisuusretorisia näkökohtia. Kimmo Nuotio & Leena Malkki (toim.), Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. Helsinki: Forum Iuris, 253–270. Toivanen, Reetta (2004). Anthropology and the Paradox of Rights in a Multicultural Context. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (eds.), New Challenges for the Welfare Society. University of Joensuu, Kareli- an Institute, 107–123. Toivanen, Reetta & Claudia Mahler (2006). Menschenrechte im Vergleich der Kulturen. Nordhausen: Verlag Traugott Bautz. Toivanen, Reetta (2008). International Organization for Migration: Comparative Study of the Laws in the 27 Member States for Legal Immigration, Case of Finland. S. l.: s. n. Toivanen, Reetta (2008). Kulttuurien vai ihmisten kohtaamista? Ihmisoikeusraportti, 4, 6. Toivanen, Reetta (2009). European Human Consultancy/Network of Socio-Economic Experts in the Non-Discrimination Field: Country Report, 1–2. s. l.: European Comission.

– 207 – Toivanen, Reetta (2009). Finland: Law for Legal Immigration in the 27 EU Member Sta- tes. International Organization for Migration (ed.), International Migration Law, 16, 249–261. Toivanen, Reetta (2009). International Organization for Migration: On the Admission and Residence Procedures for Unskilled and Low-Skilled Third-Country Nationals to Enter the Labor Markets of the 27 European Union States. The Case of Finland. s. l.: s. n. Toivanen, Reetta (2010). European Human Consultancy / Network of Socio-Economic Experts in the Non-Discrimination Field: Country Report on Employment, Ethnicity and Migration in Finland, 2. s. l.: European Comission. Toivanen, Reetta (2011). European Human Consultancy / Network of Socio-Economic Experts in the Non-Discrimination Field: Country Report for Economic Case for Anti Discrimina- tion in Finland, 2. s. l.: European Comission. Vinx, Lars (2015). Does Freedom of Association Justify Restrictions on Immigration? Res Cogitans: Journal of Philosophy, 10 (1), 61–78. Ylänkö, Maaria (1999). La loi de la nationalité finlandaise-résumé historique. Patrick Weil & Randall Hansen (eds.), Nationalité et citoyennété en Europe. CEPIC. Paris: La Découverte. Äystö, Tuomas (2018). Religion, Ethnicity, and Race in Finnish Legal Cases on Insults Against Religion. Temenos – Nordic Journal of Comparative Religion, 54 (2), 185–212.

Pakkomuutto, pakolaiset, turvapaikanhakijat ja paperittomat Forced migration, refugees, asylum seekers and undocumented migrants Tvångsmigration, flyktingar, asylsökande och papperslösa

Aallas, Esa (1991). Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja Suomi. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikes- ymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 178–180. Ahlgren-Leinvuo, Hanna (2005). Pakolaiset Suomen kunnissa – kuntapaikasta pääkau- punkiseudulle. Tuula Joronen (toim.), Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseu- dulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 25–45. Ahonen, Talvikki (2018). Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa. Uskon- nontutkija – Religionsforskaren, 7(1).

– 208 – Ahonen, Talvikki & Annastiina Kallius (2019). Paperittomuuden tuotanto ja hallinta Suomessa vuosina 2015–2017. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 89–112. Alenius, Kari (2018). The “Asylum Seekers Crisis” in Tornio in 2015 as Conveyed by Finn- ish Newspapers. Faravid, 45, 79–100. Alitolppa-Niitamo, Anne (1994). Somalipakolaiset Helsingissä: sosiaaliset verkostot ja klaanijäsenyyden merkitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 10. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, pakolaistoimisto. Alitolppa-Niitamo, Anne (1994). Somali Refugees in Helsinki. Focus on Social Networks and the Meaning of Clan Membership. Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 11. Helsinki: Ministry of Social Affairs and Health, Office for Refugee. Alitolppa-Niitamo, Anne (2000). Unaccompanied Minors in Finland: First Report on the Pro- ject Minormig – Unaccompanied Minors as Vulnerable Groups. Berlin: Edition Parabolis. Anis, Merja (2016). Pakolaistilanne luo odotuksia koulutukselle. Kia Lundqvist ja Anni Itähaarla (toim.), Kulttuuritietoisia työkäytäntöjä kehittämässä IV, Loppujulkaisu. Turku: Turun yliopiston Brahea-keskus, 13–14. Anis, Merja & Riti Esberg (2018). Turvaa ja suojelua palveluista ja vertaisista? Lapset pakolaisina ilman vanhempiaan. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 189–213. Arvola, Outi, Anu Kuikkaniemi & Hanna Siren (2014). Kohtaamisia – Ryhmätoteutukset yksintulleiden nuorten tukena. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta eh- jään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 21–35. Asa, Riikka (toim.) (2009). Yksintulleet – näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta Suomessa. Helsinki: European Migration Network & Sisäasiainmi- nisteriön maahanmuutto-osasto. Autero, Anniina, Asko Uoti & Kustaa Käki (2017). Vastaanottokeskusten tuloksellisuu- den monitulkintaisuus. Lili-Anne Kihn, Ulriika Leponiemi, Lasse Oulasvirta, Janne Ruohonen & Jani Wacker (toim.), Näkökulmia tilintarkastukseen ja arviointiin. Tam- pere: Tampere University Press. Backer, Berit (1991). Å leve sammen på asylmottak. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migration- sinstitutet, 227–238. Berg, Noora, Thair Al-Janabi & Päivi Santalahti (2017). Kuinka tukea terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomessa? Sosiaa- lilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 248–250. Björklund, Krister (2014). ”Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa.” Yksin- tulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa. Turku: Siirtolai- suusinstituutti.

– 209 – Björklund, Krister (2014). Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Varsinais-Suomessa. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 37–61. Björklund, Krister (2015). Unaccompanied Refugee Minors in Finland – Challenges and Good Practices in a Nordic Context. Turku: Migration Institute of Finland. Bodström, Erna. Ansioton maahanmuuttaja ja Suomen turvapaikkakäytännöt. Tiede & Edistys, 42 (3), 227–234. Bustos, Enrique (1991). Sociala och psykiska påfrestningan I det svenksa flyktingmot- tagandet. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 137–142. Christensen, Elizabeth Benedict (2015). Experiencing and Coping with Everyday (Dis)Be- longing: The Case of 1.5 Generation Undocumented Youth in the United States. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 99–110. Darling, Jonathan (2018). The Fragility of Welcome – Commentary to Gill. Fennia – In- ternational Journal of Geography, 196 (2), 220–224. Davydova-Minguet, Olga (2018). Turvapaikanhakijat ja me. Peruste. Saatavilla: https:// perustelehti.fi/turvapaikanhakijat-ja-me/ DeGraeve, Katrien (2017). Classed Landscapes of Care and Belonging: Guardianships of Unaccompanied Minors. Journal of Refugee Studies, 30 (1), 71–88. Diaz, Jose Alberto (1991). Return Migration or Integration of Political Immigrants. The Case of the Chilean Refugees in Sweden. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsin- stitutet, 143–152. Ekholm, Elina (1994b). Syrjäytyä vai selviytyä – pakolaisten elämää Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Erhola (Häikiö), Kristiina (1994). Suomen pakolaispolitiikka 1917–1922. Poliittisen historian laitos. Helsingin yliopisto. Lisensiaattitutkimus. Eriksen, John (1991). Flyktinger på socialhjelp. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsin- stitutet, 274–279. Ernborg, Margareta, Ann-Catrin Nyberg & Ronny Knutsson (toim.) (2000). Ammattietiikka ja ammattimainen suhtautuminen: pohdintoja vastaanottokeskuksen työntekijöille. Maahanmuuttoasiaa nro 1. Helsinki: Työministeriö. Eräjärvi, Tuomo & Leena Kostiainen (1991). Pakolaisten sopeutuminen Suomeen: interaktio pakolaislasten ja suomalaislasten välillä Tampereen kaupungin Kanjonin koulun 6b-luokalla. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos.

– 210 – Fawz, Yousif Abu al (2000). Taikalintu. [Ta’ir al Dahsha] Suomentanut Marko Juntunen. Helsinki: Like. Flinck, Katri (1991). Pakolaislapsi koulussa. Marja Mustakallio & Tuula Uusi-Hallila (toim.), Joka puulla juurensa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 38. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL), 26–29. Flink, Toivo (2008). Inkeriläisten palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944- 1955. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–10. Flink, Toivo (2010). Kotiin karkotettavaksi – Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944–1955. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Fol, Jean-Jacques (1969). Les réfugiés etrangers en Finlande durant la seconde guerre mondiale. Revue d’histoire diplomatique, 4, 338–349. Forsander, Annika (1995). Turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksiköiden työntekijöiden ammattirooli. Ethnos-toimite, 9. Forsten-Lindman, Nina, R. Antila & T. Kanerva (1996). Flyktingbarns psykosociala hälsa. Uppföljning av barngrupper i Åbo och Västra Nyland. TERVE-SOS 96. Seminaarien kirja. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Forsten-Lindman, Nina, R. Antila & T. Kanerva (1996). Pakolaislapsi tarvitsee tukea. Yh- teiset Lapsemme, 3, 3–7. Forsten-Lindman, Nina (1998). Oireileville pakolaislapsille apua ryhmätyöstä. Monitori, 4, 14–15. Forsten-Lindman, Nina (1998). Pakolaislasten seurantatutkimus Turussa 1995–2000. En- simmäinen osaraportti vuosilta 1995–1997. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu, 6. Turku: Turun kaupungin sosiaalikeskus. Förbom, Jussi, Miika Tervonen, Anca Enache & Katja Tähjä (2015). Piilossa pakon edessä. Iso Numero, 2, 10–17. Gadd, Katri (2017). Paperittomat. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 133-142. Gadd, Katri, Jussi S. Jauhianen & Noora Salmela (2017). Turvapaikanhakijasta paperitto- maksi. Terra, 129 (1), 61–66. Gammeltoft-Hansen, Thomas (2014). “Creative Legal Thinking” and the Evolution of International Refugee Law. Lakimies, 112 (1), 99–103. Gill, Nick (2018). The Suppression of Welcome. Fennia – International Journal of Geography, 196 (1), 88–98. Góthoni, Raili & Ulla Siirto (toim.) (2016). Pakolaisuudesta kotiin. Helsinki: Gaudeamus. Gothoni, Raili & Ulla Siirto (2016). Johdanto: pakolaisuus muuttuvassa maailmassa. Rai- li Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 9-20. Gothoni, Raili & Ulla Siirto (2016). Suomi muutoksen keskellä. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 231–245. Gustaffson, Kristina (2015). The Reception of Separated Minors in Sweden: to Receive with Grace and Knowledge. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen &

– 211 – Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Path- ways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 111–124. Haimila, Marjo (1998). Kun kumous vie kodin: Suomeen paenneet venäläiset 1917–1927. Kirsi-Marja Tuominen & Jussi Koivuniemi (toim.), Kansa ja kumous: modernin Euroo- pan murroksia 1880–1930. Historiallinen arkisto 111. Helsinki: Suomen Historial- linen Seura, 61–86. Hakovirta, Harto (1981). Valtioiden konfliktit, pakolaisvirrat ja pakolaisongelmat: eräs lä- hestymistapa ja empiirinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Hakovirta, Harto (1986). Third World Conflicts and Refugeeism – Dimensions, Dynamics and Trends of the World Refugee Problem. Commentationes Scientiarum Socialium, 32. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. Halla, Klaus (1986). Vietnamin ja Kamputsean pakolaisten asema ja ongelmat Suomes- sa. Suomen virallinen tilasto, 32. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosasto, 109. Halonen, Monica (2000). Pakolaisaseman saaminen erityisesti YK: n pakolaissopimuksen valossa. Kirjallinen työ varanotaarin tutkintoa varten. Erikoistyö. Turku: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Hammar, Sari & Marja Katisko (2016). Pakolaisesta täysvaltaiseksi asukkaaksi. Raili Gothóni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Helsinki: Gaudeamus, 213–229. Hansen, Saana & Hanna Holm (2016). Kun kuntaan tulee pakolaisia. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 159–188. Harju, Anu (toim.) (2003). Palasina maailmalla: turvapaikanhakijoiden kirjoituksia. Pako- laisneuvonta ry:n järjestämä kirjoituskilpailu. Helsinki: Like. Harrel-Bond, Barbara (1996). Refugees and the International System. Siirtolaisuus-Mi- gration, 3, 3–18. Hartikainen, Elina (2019). Evaluating Faith after Conversion: Arguments in Religious Media on the Place of Religious Expertise in Asylum Appeals in Finland. Approach- ing Religion, 9 (1–2), 41–56. Haukka, Jari, Jaana Suvisaari, Matti Sarvimäki & Pekka Martikainen (2017). The Impact of Forced Migration on Mortality. A Cohort Study of 242,075 Finns from 1939–2010. Epidemiology, 28 (4), 587–593. Hautaniemi, Petri, Marko Juntunen & Mariko Sato (2013). Return migration and Vulner- ability: Case Studies from Somaliland and Iraqi Kurdistan. Helsinki: Helsingin yliopisto. Haverinen, Risto (1992). Pakolaisuus yleisönosastolla. Siirtolaisuus-Migration, 3, 32–35. Haverinen, Ville-Samuli (2018). Pakotetusta toimettomuudesta – turvapaikanhakijoiden kotoutuminen vastaanottotoiminnan osana. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26 (4), 309–325. Heikkilä, Elli & Ismo Söderling (toim.) (2013). Yksintulleet pakolaislapset – Unaccompa- nied refugee minors. Siirtolaisuus-Migration, Supplement 2013. Turku: Siirtolaisuus- instituutti.

– 212 – Heikkilä, Elli (toim.) (2014). Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2014). Yksintulleet pakolaislapset muuttajina maailmalla – NordURM- verkostossa nostettuja näkökulmia. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Turku: Siirtolaisinstituutti, 15–21. Heikkilä, Mikaela & Maija Mustaniemi-Laakso (2019). Turvapaikanhakijoiden haavoittu- vuuden huomioiminen Suomen ulkomaalaisoikeudessa ja -käytänteissä. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti, 65–87. Heino, Hanna (2017). Varautuminen tuleviin turvapaikanhakijoihin. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 5. Turku: Turun yliopisto, 143—156. Hietala, Marjatta (2018). Ikuinen ikävä – kirjeet tunteiden tulkkeina. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kir- joituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviyty- misestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 186–205. Hietaranta, Jari (2016). Pakolaisleirien vaikutukset lähiympäristöön. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 41–58. Hiitola, Johanna & Tiina Sotkasiira. (eds.) (2018). Pakkomuutto ja kotouttamistyö. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 4. Hiitola, Johanna (forthcoming). Locating Forced Migrants’ Resources: Residency Status and the Process of Family Reunification in Finland.Social Inclusion. Hiltunen, Anna-Kaisa (2019). Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet. Helsinki: Gaudeamus. Himanen, Markus (2012). Pysyvä tilapäisyys – Huomioita paperittomuuden, ulkomaa- laisuuden ja prekaarin työn suhteista. Ilkka Vuorikuru (toim.), Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä. Helsinki: Kalevi Sorsa säätiö, 45–66. Hirvonen, Ari (2017). Oikeudenmukainen turvapaikkapolitiikka – nyt! Tiede & Edistys, 2, 170–176. Hokkinen, Maria (2019). Unacceptable Consumption: Conflicts of Refugee Consumption in a Nordic Welfare State. Søren Askegaard & Jacob Östberg (eds.), Nordic Consumer Culture. Palgrave Macmillan, Cham, 95–117. Holma, Päivi Sharifan & Maarit Silven (1996). Lapsi ja pakolaisuus: Miten lapsi kokee ja hallitsee kriisin? Siirtolaisuus-Migration, 1, 12–17. Honkasalo, Veronika, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.) (2017). Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Näkökulma- kirjoitussarja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Honkasalo, Veronika, Karim Maiche, Henri Onodera, Marja Peltola & Leena Suurpää (eds.) (2017). Young People in Reception Centres. Internet publications, 121. Helsinki: Finnish Youth Research Society.

– 213 – Horsti, Karina (2005). Vierauden rajat. Monikulttuurisuus ja turvapaikanhakijat journalismissa. Tampere: Tampere University Press. Horsti, Karina (2017b). Unjust to Everyone? Responses to Deportation of Asylum Seek- ers in Finland. Open Democracy, May 19. Available: https://www.opendemocracy.net/ en/can-europe-make-it/injustice-to-everyone-moral-responses-to-deportation-of- asylum-seekers-in-finland/ Hovy, Bela (1999). Nordic Trends in Asylym Seeking and Refugee Admission. Eurooppa- raportti 5. Helsinki: Tilastokeskus, 53–57. Husseini, Naser (2017). Vastaanottokeskuksen elämää ohjaajan ja nuoren silmin. Vero- nika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 25–27. Huttunen, Laura (2000). Refugee Women’s Life Stories: Negotiating Between “Here” and “There”. Aino Saarinen, Hilda Rømer Christensen & Beatrice Halsaa (eds.), Women’s Movement and Internationalization: The “Third Wave”? Oulun yliopiston kasvatustie- teellisen tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 82. Oulu: University of Oulu, 120–128. Huttunen, Laura (2000). Lihaan kirjoitettua: Sukupuolitettu poliittinen väkivalta pakolaisten omaelämäkerroissa. Kosmopolis, 30 (1), 43–71. Huttunen, Laura (2002). Kotona, maanpaossa, matkalla. Kodin merkitykset maahanmuuttajien omaelämäkerroissa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Huttunen, Laura (2003). Le ombre lunghe della guerra. La rinegoziazione dell’appartenenza nel caso dei rifugiati di guerra bosniaci in Finlandia. (The long shadows of war: The renegotiation of place by Bosnian refugees in Finland). Riflessioni e provocazioni, 14 (1), 93–103. Huttunen, Laura (2005). “Home” And Ethnicity in the Context of War: Hesitant Diasporas of Bosnian Refugees. European Journal of Cultural Studies, 8 (2), 177–195. Huttunen, Laura (2012). Historialliset kontekstit ja asioiden kansallinen järjestys: Joh- datusta Liisa Malkin teksteihin. Liisa Malkki (toim.), Kulttuuri, paikka ja muuttoliike. Tampere: Vastapaino, 7–23. Huttunen, Laura (2014). From Individual Grief to a Shared History of the Bosnian War: Voice, Audience, and the Political in Psychotherapeutic Practices with Refugees. Focaal: Journal of Global and Historical Anthropology, 68, 91–104. Hytönen-Ng, Elina & Nara Tarmio (2019). Kuuluminen ja kuulumattomuus vastaanottokeskuksen äänimaisemassa. Kulttuurintutkimus, 35 (1–2), 27–36. Häkkinen, Juho (1999). Siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Tukholma: Terttu Pihlajamaa Förlag. Härkönen, Mitra (2008). Tibetan Refugee Communities and Tibetan Buddhism in the West. Marjo-Riitta Saloniemi & Tiina Hyytiäinen (eds.), Tibet: A Culture in Transition. Tampereen museoiden julkaisuja. Tampere: Vapriikki, 86–107.

– 214 – Ismail, Abdirashid (2010). Somali State Failure: Players, Incentives and Institutions. Helsinki: Hanken School of Economics. Ismail, Abdirashid Abdi (2016). Maandeeq: The Dilemma of the Post-Colonial State in Somalia. Nordic Journal of African Studies, 25 (1), 1–22. Izotov, Alexander & Tiina Soininen (2015). (Im)mobility in Karelia: A Space of Transform- ing Belonging. Martin van der Velde & Ton van Naerssen (eds.), Mobility and Migration Choices: Thresholds to Crossing Borders. Farnham: Ashgate, 89–104. Jauhiainen, Jussi S. (2017a). Asylum in Finland? The 2015 Asylum Seekers and the Asylum Processes in Finland. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 157–172. Jauhiainen, Jussi S. (2017b). Turvapaikanhakijoiden tulo Euroopan unioniin ja Suomeen vuonna 2015. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 19–30. Jauhiainen, Jussi S. (toim.) (2017c). Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5. Jauhiainen, Jussi S. (2017d). Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden muuttoliike Suomessa. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 119–132. Jauhiainen, Jussi S., Katri Gadd, Hanna Heino, Lotta Koistinen, Maria Merisalo & Noora Salmela (2017). Teema: turvapaikkaprosessin maantiede ja vuoden 2015 turvapaikanhakijat Suomessa. Terra, 129 (1), 45–50. Jauhiainen, Jussi S., Katri Gadd & Justus Jokela (2018). Paperittomat Suomessa 2017. Turku: Turun yliopisto. Juntunen, Marko (2002). Between Morocco and Spain: Men, Migrant Smuggling and a Dis- persed Moroccan Community. PhD dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Juntunen, Marko (2016). Poikkeustilan sukupolvet: Irakilaispakolaisuus Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen, 31. Helsinki: Työ- ja elin- keinoministeriö. Järviö, Nina (2015). Pelastetaan homot! Kansalaisaktivismi, homoseksuaalisuus ja turvapaikanhaku Suomessa. Sukupuolentutkimus, 28 (4), 7–18. Kaitera, Pentti (1958). Inkeriläisten siirto Suomeen. Inkeriläisten Viesti 1958–1959. Por- voo: s. n. Kallakorpi, Susanna (2019). Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden psyykkinen sairas- tuminen ja psykiatriset hoitokokemukset Suomessa. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 279–299.

– 215 – Kallius, Annastiina, Daniel Monterescu & Per Kumar Rajaram (2016). Immobilizing Mo- bility: Border Ethnography, Illiberal Democracy, and the Politics of the “Refugee Crisis” in Hungary. American Ethnologist, 43 (1), 25–37. Kananen, Heli (2018). Ortodoksisen siirtoväen kontrolloitu sopeutuminen. Pirkko Ka- nervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviy- tymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 105–122. Kanervo, Pirkko, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.) (2018b). Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kanervo, Pirkko (2018). Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kir- joituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviyty- misestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 29–51. Kanervo, Pirkko Terhi Kivistö & Olli Kleemola (2018). Evakoita vai pakolaisia? Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 7–25. Kanninen, Tiina. (2009). Forced Migration, Humanitarianism and Written Encounters: Re- Imagining the Political–Juridical at the Discursive Limits of Modernity. Department of Political Science and International Relations, University of Tampere. Master’s Thesis. Kanninen, Tiina (2010). Gender, Vulnerability and the Obligation to Return: An Overview of Return Assistance to “Rejected” Asylum Seekers in the Nordic Countries. Occasional Paper 98. Tampere: Tampere Peace Research Institute. Karanko, Marjatta (1992). Haaveena pakolaisstatus. Vuonna 1990 Suomeen tulleiden perus- kouluikäisten turvapaikanhakijoiden koulujärjestelyt. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Karanko, Marjatta (1994). Peruskouluikäisten pakolaislasten ja turvapaikan hakijoiden koulutus. Ulla Talvitie & Nina Rekola (toim.), Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. 2 p. Helsinki: Opetushallitus, 9–11. Karimi, Zeinab (2019). Intergenerational Ambivalence among Iranian Refugee Families in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 347–362. Kastari, Irma (1965). Sotasiirtolaisten laitoshuolto. Tutkimus erään siirtoväkiryhmän vael- luksesta ja sopeutumisesta. Väitöskirja. Sosiaalipoliittisen Yhdistyksen tutkimuksia 12. Helsinki: Helsingin yliopisto. Katisko, Marja (2018). Epävirallinen siirtolaisuus ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden- kuvat. Yhteiskuntapolitiikka, 83 (4), 427–434. Kaukko, Mervi (2013a). Everyday Choices, Meaningful Activities and Reliable Adults. Diverse Paths to Empowerment of Unaccompanied Asylum-Seeking Girls. Maritta Törrönen, Olga Borodkina, Valentina Samoylova & Eveliina Heino (eds.), Empowering

– 216 – Social Work: Research & Practice. Helsinki: University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education, 200–220. Kaukko, Mervi (2013b). “We Have to Learn for Ourselves”: Participation of Unaccompa- nied Minors in a Finnish Reception Center. Elli Heikkilä & Ismo Söderling (eds.), Yksintulleet Pakolaislapset – Unaccompanied Refugee Minors. Siirtolaisuus-Migration, Supplement 2013. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 12–21. Kaukko, Mervi (2015). Participation in and Beyond Liminalities. Action Research with Unac- companied Asylum-Seeking Girls. Acta Universitatis Ouluensis. E Scientiae Rerum Socialium 156. Oulu: University of Oulu. Kaukko, Mervi (2016). The P, A and R of PAR with Unaccompanied Minors. Journal of Edu- cational Action Research, 24 (2), 177–193. Kaukko Mervi & Ulrika Wernesjö (2016). Belonging and Participation in Liminality: Un- accompanied children in Finland and Sweden. Childhood: A Journal of Global Child Research, 24 (1), 7–20. Kaukko, Mervi (2017). The CRC of Unaccompanied Asylum Seekers in Finland. Interna- tional Journal of Children’s Rights, 25 (1), 140–164. Kauko, Outi (2015). Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana. Yhteis- kuntapolitiikka, 80 (1), 35–45. Kauko, Outi & Hannele Forsberg (2017). Housing Pathways, Not Belonging and Sense of Home as Described by Unaccompanied Minors. Nordic Social Work Research, 8 (3), 210–221. Kauranen, Ralf, Olli Löytty, Aura Nikkilä & Anna Vuorinne (2019). Vuoden 2015 ”pakolaiskriisi” ja sarjakuva-aktivismi Suomessa: Auttamishalu, antirasismi ja turvapaikanhakijoiden äänet. AVAIN – Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 16(1), 4–27. Kekkonen, Heikki & Manu Paajanen (1970). Isänmaan pakolaiset. Hämeenlinna: Karisto. Kelahaara, Marko & Markku Mattila (2017). Onneen ei ole oikotietä tässä maassa. Kauhava ja Kauhavan vastaanottokeskus. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Keskinen, Suvi (2016). From Welfare Nationalism to Welfare Chauvinism: Economic Rhetoric, the Welfare State and Changing Asylum Policies in Finland. Critical Social Policy, 36 (3), 352–370. Keskimäki, Ilmo, Eeva Nykänen, Hannamaria Kuusio (2014). Paperittomien terveyspalvelut Suomessa. Raportti 11. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kilpeläinen, Kaisa (1996). Työryhmäraportti: Maahanmuutto ja pakolaisuus. Olavi Koivu- kangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 25–27. Kinnunen, Eija-Riitta & Kaisa Honkala (2016). Kiintiöpakolaisten kulttuuriorientaatio- koulutus lähtömaissa. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 91–112. Kinnunen, Eija-Riitta & Marja Katisko (2016). Matka pakolaisleiriltä hyvinvointivaltioon. Diakonia, 1, 36–37.

– 217 – Kirkon ulkomaanasian neuvosto (1985). Kirkon pakolaisselvitys: kirkon ulkomaanasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö. Helsinki: Kirkon ulkomaanasian neuvosto. Kivikuru, Ullamaija (2013). Upstairs Downstairs: Communication Contradictions around Two African Refugee Camps. Journal of African Media Studies, 5 (1), 35–51. Kivikuru, Ullamaija, Kaarina Nikunen & Mari Maasilta (2018). Johdanto. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.), Media, tunteet ja pakolaisuus. Tampere: Vastapaino, 7–20. Kivinen, Kirsti (1993). Malmin vastaanottokeskuksen toiminnan kehittäminen: 1. osaraportti, nykytilanteen kartoitus. Tehyn julkaisusarja A/3. Helsinki: Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy. Kmak, Magdalena (2012). Moral Schizophrenia of Migration to the European Union – Homo Æconomicus Meets Bogus Asylum Seeker. Helsinki Review of Global Governance, 3 (1), 10–13. Kohli, Ravi K. S. & Mervi Kaukko (2017). The Management of Time and Waiting by Unaccom- panied Asylum-Seeking Girls in Finland. Journal of Refugee Studies, 31 (4), 488–506. Koikkalainen, Saara, David Kyle & Tapio Nykänen (2019). Imagination, Hope and the Mi- grant Journey: Iraqi Asylum Seekers Looking for a Future in Europe. International Migration. DOI: 10.1111/imig.12647. Koikkalainen, Saara & Tapio Nykänen (2019). Viisitoista päivää: irakilaisten turvapaikanhakijoiden matka Euroopan halki. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 117–136. Koistinen, Anne (1988). Pohjoismaiset pakolaistutkimukset. Virikkeitä suomalaiseen tutki- mustoi- mintaan. Julkaisuja 4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Koistinen, Lotta (2017a). Turvapaikanhakijoiden paikallinen ja alueellinen hallinta: Kunnat ja ELY-keskukset. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 65–84. Koistinen, Lotta (2017b). Vastaanottokeskukset, onnistuneet käytännöt ja turvapaikanhakijoiden kokemukset. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 49–64. Koistinen, Lotta & Jussi S. Jauhiainen (2017). Turvapaikanhakijoiden hallinta. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 31–48. Koistinen, Lotta, Katri Gadd, Jussi J. Jauhiainen & Noora Salmela (2017). Turvapaikanha- kijoiden hallinta: Moria, Lesbos, Kreikka. Terra, 129 (1), 50–55. Kokkonen, Lotta (2010). Pakolaisten vuorovaikutussuhteet. Keski-Suomeen muuttaneiden pakolaisten kokemuksia vuorovaikutussuhteistaan ja kiinnittymisestään uuteen sosiaaliseen ympäristöön. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

– 218 – Kokkonen, Lotta (2018). Pakolaisten sosiaalinen tuki viranomaiskohtaamisissa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 98–123. Komulainen, Sirkka (2011). Tutkimustuloksia afrikkalaisten kiintiöpakolaisten kotout- tamisesta Pohjois-Englantiin indikaattoreiden valossa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 52–54. Korhonen, Sirpa & Marko Siitonen (2018). Social Inclusion and Exclusion in the Life Sto- ries of Deported Asylum Seekers from Finland to Iraqi Kurdistan. Nordic Journal of Migration Research, 8 (3), 183–191. Korkiakangas, Pirjo (2017). Kaksi kotia ja kaksi kotimaata – suomalaisten lasten kokemuksia sotalapsuudesta Ruotsissa. Hanneleena Hieta, Aila Nieminen, Maija Mäki, Katriina Siivonen ja Timo J. Virtanen (toim.), Rajaamatta. Etnologisiakeskusteluja. Helsinki: Ethnos ry, 150–183. Korkman, Julia (2017). Alaikäisen turvapaikanhakijan kuulemiseen liittyviä haasteita oikeuspsykologisesta näkökulmasta. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Pel- tola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 58–63. Korppi-Tommola, Aura (1996). Sotalapset: tutkimusraportti. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto. Koski, Pirkko Kaarina Mirjami (2015). Challenging the Centre: Asylum Seekers Encounter Native Citizens. Nordic Theatre Studies, 27 (1), 42–54. Kotilainen, Noora & Saara Pellander (2017). (Not) Looking like a Refugee: Visual Memories of Refugeeness and the Figure of “The iPhone Man”. Border Criminologies, 16.6.2017. Saatavilla: https://www.law.ox.ac.uk/research-subject-groups/centre-criminology/ centreborder-criminologies/blog/2017/06/not-looking. Kourula, Pirkko (1997). Broadening the Edges: Refugee Definition and International Protec- tion Revisited. The Hague: Martinus Nijhoff Publishers cop. Kourula, Pirkko (1997). Refugee Definition and International Protection Revisited. Lec- tio Praecursoria. The Finnish Yearbook of International Law, Acta Societatis Fennicae iuris gentium, 8, 251–258. Kuorsalo, Anne & Iris Saloranta (toim.) (2010). Sodan haavoittama lapsuus. Helsinki: Aja- tus Kirjat. Kupiainen, Eeva (1997). Näkökulma: Simmelin ”muukalainen” pakolaisena. Siirtolaisuus- Migration, 22–23. Kuusisto, Anna-Kaisa & Kristiina Korjonen-Kuusipuro (2018a). Miten kokemuksellista tietoa käyttäen voidaan parantaa yksin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajanuorten asumista? Tiede & edistys, 43 (2), 152–158. Kuusisto, Anna-Kaisa & Kristiina Korjonen-Kuusipuro (2018b). Yksin tulleet nuoret hallinnan kohteena: suomalainen yhteiskunta näköalattomuuden vai toivon rakentajana? Janus: Sosiaalipolitiikan Ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 26 (4), 370–378.

– 219 – Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2007). Sotalapsien paikka(tunne). Alue ja Ympäristö, 36 (2), 3–17. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2008). Identiteettipoliittista rajankäyntiä: muistot evakko- ja sotalasten paikkatunteen rakentajina. Terra, 120 (3), 169–182. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2008). Kotirintamia ja kaukomaita: paikattomuus tilal- lisen trauman ilmentäjänä suomalaisten ja englantilaisten sotalasten muistoissa. Nuorisotutkimus, 26 (2), 15–31. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2009). The Mobilities of Forced Displacement: Commemo- rating Karelian Evacuation in Finland. Social & Cultural Geography, 10 (5), 545–563. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2011). The Politics of Identity and Visuality: The Case of Finnish War Children. Matteo Stocchetti & Karin Kukkonen (eds.), Images in Use: Towards the Critical Analysis of Visual Communication. Amsterdam; Philadelphia: Benjamins cop. 181–198. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2011). Transnational Sense of Place: Cinematic Scenes of Finnish War Child Memories. Journal of Aesthetics & Culture, 3 (1), 71–78. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2012). Takaisin evakkotielle: kävelyvaellus muistojen herättäjänä. Outi Fingerroos & Maunu Häyrynen (toim.), Takaisin Karjalaan. Hel- sinki: SKS, 157–175. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2014). Silence, Childhood Displacement, and Spatial Belonging. ACME: An International Journal for Critical Geographies, 13 (3), 434–441. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016b). Perheettömiksi suojellut: yksin tulleiden ala- ikäisten oikeus perheeseen. Marja Tiilikainen, Outi Fingerroos & Anna-Maria Ta- paninen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 89–110. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016c). Relating Self, Place and Memory: Spatial Trau- ma among the British and Finnish War Children. Christopher Harker & Kathrin Horschelmann (eds.), Conflict, Violence and Peace, Vol 11 of Tracey Skelton (ed.), Geo- graphies of Children and Young People. Singapore: Springer. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016d). Self, Place, and Memory: Spatial Trauma among British and Finnish War Children. Harker, C. and Hörschelman, K. (eds) Conflict, Vio- lence, and Peace, volume 11, in Skelton, T. (ed.) Geographies of Children and Young People. Springer Singapore. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Ulla Savolainen (2016). The Interplay of Memory and Matter: Narratives of Former Finnish Karelian Child Evacuees. Oral History, 44 (2), 59–68. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2017). Yksin tulleiden nuorten kohtaaminen ja sosiaalinen tuki arjessa. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 34–38.

– 220 – Kynsilehto, Anitta & Eeva Puumala (2015). Persecution as Experience and Knowledge: The Ontological Dynamics of Asylum Interviews. International Studies Perspectives, 16 (4), 446–462. Kynsilehto, Anitta (2016). Suomi maailman muuttoliikkeissä: pakolaisuuden tulevaisuuden näkymistä. Futura, 35 (4), 13–19. Kynsilehto, Anitta & Eeva Puumala (2017). Paljon puhetta paperittomuudesta ja krii- sistä. Politiikasta.fi. Saatavilla: https://politiikasta.fi/puhetta-paperittomuudesta- kriisista/ Kynsilehto, Anitta & Eeva Puumala (2017). Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu. Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori (toim.), Tutki- mushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 357–377. Kähäri, Outi (2019). Poliittiset olosuhteet ja sodat johtivat inkerinsuomalaisten perheiden hajaannukseen 1900-luvulla. Liikkeessä yli rajojen –blogi. Saatavilla: https:// liikkeessaylirajojen.fi/poliittiset-olosuhteet-ja-sodat-johtivat-inkerinsuomalaisten- perheiden-hajaannukseen-1900-luvulla/ Könönen, Jukka (2015). Terveenä käännytettäväksi? Huomioita paperittomuuden politiikasta. Politiikasta.fi. Saatavilla: https://politiikasta.fi/terveena-kaannytettavaksi- huomioita-paperittomuuden-politiikasta/ Könönen, Jukka (2018b). Epävirallisen muuttoliikkeen moninaiset muodot Suomessa: ulkomaalaisten säilöönotto ikkunana paperittomuuteen. Sosiologia, 55 (4), 366–383. Könönen, Jukka (2018c). Turvapaikanhakijoita vai rikollisia? Huomioita ”pakkopalautuksista” ja rakenteellisesta väkivallasta. Tutkijaliiton blogi. Saatavilla: https://tutkijaliitto.wordpress.com/2018/08/14/turvapaikanhakijoita-vai-rikollisia-huomioita- pakkopalautuksista-ja-rakenteellisesta-vakivallasta/ Laiho, Sanna (2008). Kivenä kengässä? Suomen kiintiöpakolaispolitiikka 1973–2007. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Laine, Jussi P. (2018). Conditional Welcome and the Ambivalent Self – Commentary to Gill. Fennia – International Journal of Geography, 196 (2), 230–235. Laitinen, Irmeli & Leena Oksanen (1986). Pakolaisena Suomessa: selvitys vuonna 1983 Suomeen saapuneiden Indokiinan pakolaisten sijoittumisesta yhteiskuntaan pa- kolaiskeskuksesta muuton jälkeen. Sosiaalihallituksen raporttisarja 11/1986. Helsinki: Sosiaaliminsteriö, sosiaalihallitus. Lang, Sonja & Ismo Vendelin (2005). Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Oulussa. Jussi Jauhianen & Katri Suorsa (toim.), Kansainvälistyvä Oulu – monikulttuurinen Oulu? Nordia Tietonantoja 1. Oulu: Pohjois-Suomen maantieteellinen seura & Oulun yliopiston maantieteen laitos, 67–78. Lehikoinen, Pirkko (2012). Pakolaisäidit opin polulla – sylilapset mukana. Saara Hil- tunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Poh- jois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 66–73. Leinonen, Johanna (2018). Hanke pakolaismatkoista käynnistyy Siirtolaisuusinstitu- utissa syksyllä 2018. Siirtolaisuus-Migration 2, 32–35.

– 221 – Lepola, Outi (2018). Turvapaikanhakijat oikeusavun asiakkaina. Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita. Policy Brief, 33. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Lepola, Outi (2016). Mapping of Gender Aspects in Asylum Processes in the Nordic countries: Discussion Paper for the Meeting of the Nordic Council of Ministers for Gender Equality on 3 October 2016. Nordic Council of Ministers, Nordic Council of Ministers Secre- tariat. Available at: http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3 A1047056&dswid=-8039 Lepola, Outi (2012). Ei omainen eikä viranomainen – Selvitys ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten edustajajärjestelmästä. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Leppäkorpi, Mervi (2011). Asiaton oleskelu kielletty: tutkimusmatkalla paperittomien Suomessa. Helsinki: Into. Leppäkorpi, Mervi (2015). Oikeudettomassa asemassa olevat siirtolaiset kolmannen sektorin asiakkaina: näkökulmia tapausesimerkin kautta. Kansalaisyhteiskunta, 6 (1), 74–96. Liebkind, Karmela (1990). Vieraan kulttuurin kohtaaminen. Annammeko pakolaisen säilyttää oman identiteettinsä? Sosiaaliturva, 78 (6), 255–260. Liebkind, Karmela (1990). Pakolaisten mielenterveys ja identiteetti. Suomen Lääkärilehti, 35, 3211–3216. Liebkind, Karmela (1992). Pakolaisen kohtaaminen. Harri Westermarck & Päivi Lipponen (toim.). Kulttuurien kohtaaminen. Helsingin yliopisto, studia generalia, kevät 1991. Helsinki: Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 122–133. Liebkind, Karmela (1992). Refugee Mental Health and Identity. Supplementum. Psychi- atria Fennica, 23, 47–58. Liebkind, Karmela (1993d). Vietnamesiska flyktingar i Finland.Universitas Helsingiensis: a quarterly, 12 (3). Liebkind, Karmela (1994m). Vietnamilaisena pakolaisena Suomessa. Karmela Liebkind (toim.), Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 162–187. Liebkind, Karmela (1995d). Dispersal, Xenophobia and Acculturative Stress – Refugees in Finland. Jan Hjarnø (ed.), Multiculturalism in the Nordic societies. Proceedings of the 9th Nordic Seminar for Researchers on Migration and Ethnic Relations: final report. TemaNord, 516. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 261–273. Liebkind, Karmela (1996). Acculturation and Stress: Vietnamese Refugees in Finland. Journal of Cross-Cultural Psychology, 27 (2), 161–180. Liebkind, Karmela (1996). Vietnamese Refugees in Finland – Changing Cultural Identity. Glynis Marie Breakwell & Evanthia Lyons (eds.), Changing European Identities: Social- Psychological Analyses of Social Change. Oxford: Pergamon Press, 227–240. Loehr, John, Robert Lynch, Johanna Mappes, Tuomas Salmi, Jenni Pettay & Virpi Lummaa (2017). Newly Digitized Database Reveals the Lives and Families of Forced Migrants from Finnish Karelia. Finnish Yearbook of Population Research, 52, 59–70.

– 222 – Lundqvist, Katarina (2008). Identitet okänd: Om socialt arbete på grupphemmen för barn som ensamma söker asyl i Finland. Web Reports 42. Åbo: Migrationsinstitutet. Lundqvist, Kia Katarina & Johanna Vaitomaa (2014). Edustajan osaaminen lapsen oikeuksien turvaajana. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 117–127. Lundqvist, Kia, Sami Tantarimäki, Timo Halttunen & Sari Vanhanen (2017). Esiselvitys alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden oleskeluluvan saaneiden tuen ja asumisen hallinnoinnista maakuntauudistuksen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2017. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Luopajärvi, Katja (2003). Gender-related Persecution as Basis for Refugee Status: Comparative Perspectives. Turku: Åbo Akademi University, Institute for human rights. Lyytinen, Eveliina (2008). UNHCR’s Protection of Internally Displaced Persons (Idps) Under the Cluster Approach. MSc Dissertation in Forced Migration, Refugee Studies Centre, University of Oxford. Web Reports 41. Turku: Insitute of Migration. Lyytinen, Eveliina (2009). Household Energy in Refugee and IDP Camps: Challenges and So- lutions for UNHCR. New Issues in Refugee Research. Geneva: United Nations High Commissioner for Refugees. Lyytinen, Eveliina (2009). A Tale of Three Cities: Internal Displacement, Urbanization and Humanitarian Action in Abidjan, Khartoum and Mogadishu. New Issues in Refugee Research. Geneva: United Nations High Commissioner for Refugees. Lyytinen, Eveliina (2013). Spaces of Trust and Mistrust: Congolese Refugees, Institutions and Protection in Kampala, Uganda. Oxford: University of Oxford, School of Geography. Lyytinen, Eveliina & Janosch Kullenberg (2013). Urban Refugee Research and Social Capital: A Roundtable Report and Literature Review. New York: International Rescue Committee & Women’s Refugee Commission. Lyytinen, Eveliina (2015). Congolese Refugees’ “Right to the City” and Urban Protection in Kampala, Uganda. Journal of Eastern African Studies, 9 (4), 593–611. Lyytinen, Eveliina (2015). Pakkomuuttajat turvaa hakemassa. RajatOn – educational Material for Schools on Borders and Forced Migration. Saatavilla: https://rajatontatie- dekasvatusta.wordpress.com/turvaa-hakemassa/. Lyytinen, Eveliina (2015). Refugees’ Sense of Place in Uganda: Geographical Scales Of Ur- ban Protection and Host-Refugee Relations. Refugee Survey Quarterly, 34 (2), 45–77. Lyytinen, Eveliina (2015). The Politics of Mistrust amongst and between Congolese Refugees and the Institutions Providing Refugee Protection in Kampala, Uganda. Koichi Koizumi & Gerhard Hoffstaedter (eds.), Urban Refugees: Challenges in Protec- tion, Service and Policy. Routledge Research in Place, Space and Politics Series. Lon- don: Routledge, 76–97. Lyytinen, Eveliina (2016). Informal Places of Protection: Congolese Refugees’ “Commu- nities of Trust” in Kampala, Uganda. Journal of Ethnic and Migration Studies, 43 (6), 991–1008.

– 223 – Lyytinen, Eveliina (2016). Pakkomuutto haasteena ja mahdollisuutena – globaaleja ja kansallisia suojelumalleja etsimässä. Elli Heikkilä & Tuomas Martikainen (toim). Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttoliikesymposium 2015. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 73–88. Lyytinen, Eveliina (2017). Refugees’ “Journeys of Trust”: Creating an Analytical Frame- work to Examine Refugees’ Exilic Journeys with a Focus on Trust. Journal of Refugee Studies, 30 (4), 489–510. Lyytinen, Eveliina (2018). Taisteleva tutkimus turvapaikanhakijoiden karkotettavuu- desta. Siirtolaisuus-Migration 2, 35–37. Lyytinen, Eveliina (2019a). “In a Group You Feel OK, but Outside There You Are Ready to Die” – The Role of a Support Group in Disabled Refugees’ Struggles for Their “Right to the City” in Kampala, Uganda. Michael Edema Leary-Owhin & John P. McCarthy (eds.), Routledge Handbook of Henri Lefebvre, the City and Urban Society. New York: Routledge. Lyytinen, Eveliina (2019b). Johdanto. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 15–35. Lyytinen, Eveliina (toim.) (2019c). Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siir- tolaisuusinstituutti. Lyytinen, Eveliina (2019d). Yhteenveto – pakolaistutkimusta ajassa ja tilassa. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti, 345–347. Lyytinen, Eveliina & Karl Gauffin (2019). Working for Protection: Policy Developments on the Relationship Between Employment and Refugee Protection in Sweden and Finland. Siirtolaisuus-Migration, 3, 5–8. Lähde, Marja (1999). Elämäkerta Kosovon pakolaisnaisen selviytymisen kuvaajana. Siirtolaisuus-Migration, 2, 21–28. Lähde, Marja (1999). Elämäkerrat selviytymisen ja elämänhallinnan kuvaajana: tutkimus viiden turvapaikanhakijana Suomeen saapuneen Kosovon albaaninaisen elämästä 1990-luvun Suomessa. Oulu: Oulun yliopisto, taideaineiden ja kulttuuriantropologian laitos. Lähteenmäki, Minna Mari & Marja Tiilikainen (2010). Irakista Suomeen salakuljetta- jien kyydissä. Anne Kuorsalo & Iiris Saloranta (toim.), Sodan haavoittama lapsuus. Helsinki: Ajatus kirjat. Lähteenmäki, Minna (2010). Turvapaikanhakijaperheiden kokemuksia pakomatkalta. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (3), 58–70. Lähteenmäki, Minna (2013). Lapsi turvapaikanhakijana. Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähteenmäki, Minna (2017). Alaikäisten turvapaikanhakijoiden mielenterveyden haasteet. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkko- julkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 42–46.

– 224 – Magennis, Sophie, Leni Salmelin & Elina Ekholm (toim.) (2005). Uusi alku: Käsikirja pakolaisten valinnasta, vastaanotosta ja kotoutumisesta. Helsinki: Työministeriö. Maiche, Karim (2017). Nuoret turvapaikanhakijat ja luottamuksen rakentuminen arjen käytännöissä. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 19–24. Malkki, Liisa H. (2002). New from Nowhere: Mass Displacement and Globalized “Problems of Organization”. Ethnography, 3 (3), 351–360. Marlinová, Olga (2014). Pakolaisuuden ja maastamuuton psykologisia ongelmia. Psy- koterapia, 33 (1), 55–59. Marttinen, Ann-Christine (1996). Lasku. Pakolaisnuorten elämää Suomessa. Helsinki: Kir- janeliö. Marucco, Camilla (2017). Turvapaikanhakijoiden arkipäivä. Jussi Sakari Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5. Turku: Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos, 85–102. Matinheikki-Kokko, Kaija (1991). Pakolaisten vastaanotto ja hyvinvoinnin turvaaminen Suomessa. Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 40. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus. Matinheikki-Kokko, Kaija (1992). Pakolaiset kunnassa: kenen ehdoilla? Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 69. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus. Matinheikki-Kokko, Kaija (1994). Suomen pakolaisvastaanotto – periaatteet ja käytän- tö. Karmela Liebkind (toim), Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 82–127. Mattila, Markku (2015). Siirtolaisuuden kokemus ja suhtautuminen nykyisiin turvapaikanhakijoihin. Siirtolaisuus-Migration, 4, 26–30. Maury, Olivia (2014). Papperslösa & sjukvård i Finland. Astra, 96 (3), 26–27. Merisalo, Maria & Jussi Jauhiainen (2017). Internet, sosiaalinen media ja mobiilisovel- lukset turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa ja muuttopäätöksissä Suomessa. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 103–118. Mero, Pia (1988). Al-Tashin pakolaiset: valintojen ja kotoutumisen tarkastelua asiakkaan kannalta. Työhallinnon julkaisu. Helsinki: Työministeriö. Mertanen, Jouko (1992). Peruskouluikäisten vietnamilaislasten alkuvaiheen pakolaisopetuksen kouluvalmiudet sopeutumisen edistäjänä lukuvuonna 1989–1990 opettajien ja oppilaiden arvioimina. Tampere: Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Mikkola, Sirkka (2019). Paperittomuutta voi vähentää vain tietoa ja tukea tarjoamalla. Janus, 27 (1), 79–87.

– 225 – Mikkonen, Anna & Anne Alitolppa-Niitamo (2000). Uncompanied Minor Migrants in the European Union: The Example of Helsinki. Second Report on the Project MinorMig – Unaccompanied Minors as Vulnerable Groups. Berlin: Edition Parabolis & Berliner Institut für Vergleichende Sozialforschung. Mikkonen, Anna (2001). Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden pakolaisnuorten sosiaaliset verkostot, arki ja asuminen. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos. Mikkonen, Anna (2002a). Yksin saapuneet pakolaislapset – ”Paljon puuttuu, kun isä puuttuu, mutta ihan kaikki puuttuu, kun äiti puuttuu”. Siirtolaisuus-Migration, 1, 14–30. Mikkonen, Anna (2002b). Yksin Suomessa: ilman huoltajaa tulleiden lasten asema kansain- välisten suositusten valossa. Anna Mikkonen (teksti), Taina Martiskainen, Leena-Kaisa Åberg (työryhmä). Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Mikkonen, Anna (2007). Turvapaikkajärjestelmän rakentaminen on haaste Turkin hal- litukselle ja UNHCR:lle. Siirtolaisuus-Migration, 2, 16–19. Mikkonen, Anna & Perttu Salmenhaara (2008). Razain perheen tapaus: turvapaikanhakijasta työnhakijaksi. Siirtolaisuus-Migration, 3, 18–21. Morrissey, John (2018). Envisioning Human Security – Commentary to Gill. Fennia – In- ternational Journal of Geography, 196 (2), 225–229. Mustonen, Henna (2010). Kun on pakko lähteä – näkökulmia lapsipakolaisuuteen. Irma Marttinen (toim.), Tarinoita ja artikkeleita maahanmuutosta – Kotona Suomessa. Tal- linna: Yhteiset Lapsemme Ry, 15–17. Mäkelä, Marjo (2016). Kiintiöpakolaisten valinta. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pa- kolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 77-90. Määttä, Simo K. (2015). Interpreting the Discourse of Reporting: The Case of Screening Interviews with Asylum Seekers and Police Interviews in Finland. Translation & Interpreting, 7 (3), 21–35. Nagy, Géza (1991). Flyktingmottagande och kulturmöten i glesbygd. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 268–273. Nallinmaa-Luoto, Terhi (1995). Baltiansaksalainen pakolaisperhe Suomen maaseudulla. Jari Niemelä (toim.), Niin tuli sota maahan! Sotien ja sotalaitoksen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. Jussi T. Lappalainen 60 vuotta 23.10.1995. Turun historiallinen arkisto 49. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 107–132. Nevalainen, Pekka (1990). Inkeriläinen siirtoväki Suomessa 1940-luvulla Helsingissä. Hel- sinki: Otava. Nevalainen, Pekka (1999). Viskoi kuin Luoja kerjäläistä: Venäjän pakolaiset Suomessa 1917– 1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 742. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Nevalainen, Pekka (2006). Karjalan kansaa valistamassa: Itä-Karjalan pakolaiset opinteillä Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

– 226 – Niemelä, Tuija (1980). Chilen pakolaisten sopeutuminen Suomeen. Siirtolaisuustutkimuksia 17. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Niemi, Hanna & Ulla Siirto (2017). Hätämajoituksesta Aleppon kelloihin: Evankelis-luterilaisten seurakuntien turvapaikkatyö Suomessa. Kuopio: Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 49. Saatavilla: https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk+- +H%C3%A4t%C3%A4majoituksesta+Aleppon+kelloihin/e400905e-a288-5db7-6fa7- c0d1936a7c9d Niemi, Saija (2001). Report on Finland Cultural Orientation for Sudanese Refugees: 24th–26th September 2001. Internal Report. Cairo: International Organization for Migration – MRF the Middle East. Niemi, Saija (2004). Report on Finland Cultural Orientation for Sudanese Refugees: 5th–7th August, 2001; 8th, 9th and 12th August, 2001; 13th–15th August, 2001. Internal Report. Cairo: International Organization for Migration – MRF the Middle East. Niemi, Saija (2012). Early Experiences of Young Sudanese Resettled to Finland. Forced Migration Review, 40, 28–29. Nordberg, Camilla (2017). Nordic Perspectives on the European Asylum System: The Dis- mantling of the Finnish Welfare State and the Rise of an overt Anti-Immigration Agenda. Wolfram Hilz & Daniele Saracino (eds.), Nordic Perspectives on the European Asylum System: The cases of Sweden and Finland. Marburg: Tectum Verlag, 99–111. Norum, Roger (2018). From Welcome to Well... come: The Mobilities, Temporalities and Geopolitics of Contemporary Hospitality – Commentary to Gill. Fennia – Interna- tional Journal of Geography, 196 (1), 111–117. Nuutinen, Antti (1991). Peruskouluikäisten pakolaisopetuksen kehittäminen Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Nygård, Toivo (1980). Itä-Karjalan pakolaiset 1917–1922. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nygärd, Toivo (1996). Itä-Karjalasta Suomeen 1917–1922 tulleet pakolaiset. Genos, 67 (1), 2–11, 46. Nykänen, Eeva (2008). Luvallista, luvatonta ja jotain siltä väliltä: ulkomaalaislaki ja tur- vapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien jäsenyys. Oikeus, 37 (3), 345–364. Nykänen, Eeva (2012). Fragmented State Power and Forced Migration: A Study on Non-State Actors in Refugee Law. Leiden: BRILL. Nykänen, Eeva (2012). Toissijaista vai humanitaarista? Erottelematonta väkivaltaa pa- kenevien turvapaikanhakijoiden suojelu ulkomaalaislain mukaan. Oikeus, 41 (2), 187–207. Nykänen, Tapio, Saara Koikkalainen, Tiina Seppälä, Enni Mikkonen & Minna Rainio (2018). ”Pakolaiskriisi” poikkeuksien aikana. Ville Lähde & Johanna Vehkoo (toim.), Jakautuuko Suomi? Helsinki: Into Kustannus, 29–38. Nykänen, Tapio, Saara Koikkalainen, Tiina Seppälä, Enni Mikkonen & Minna Rainio (2019). Poikkeusajan tilat: vastaanottokeskukset pohjoisessa Suomessa. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 161–182.

– 227 – Nyman, Jopi (2010). Pakolaisuus Britannian mustassa kirjallisuudessa. Eila Rantonen (toim.), Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere Uni- versity Press, 195–219. Nyman, Jopi (2010). Pakolaisuus nykykirjallisuudessa: kuvauksia Britanniasta. Kulttuu- rintutkimus, 27 (4), 31–44, 109. Nyman, Jopi (2017). Displacement, Memory, and Travel in Contemporary Migrant Writing. Leiden: Brill. Näre, Lena (2018a). ”Olemme täällä näyttämässä, että olemme ihmisiä siinä missä muut- kin” – Etnografinen tutkimus turvapaikanhakijoiden protestista Helsingissä. Sosiologia, 55 (4), 350–365. Onodera, Henri & Marja Peltola (2016). Ystävyys, sosiaaliset suhteet ja nuorten turvapaikanhakijoiden poikkeukselliset olot. Näkökulma 32. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Onodera, Henri & Marja Peltola (2017). Ystävyys, sosiaaliset suhteet ja nuorten turvapaikanhakijoiden poikkeukselliset olot. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Pel- tola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 28–33. Onodera, Henri (2017). Odottamisen monimuotoisuus nuorten turvapaikan hakijoiden arjessa. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkko- julkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 74–78. Palander, Jaana, Laura Assmuth, Pirjo Pöllänen, Saara Pellander, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (2018). Kontrolloitua kanssakäymistä vailla tekemistä. Po- litiikasta.fi. Saatavilla: https://politiikasta.fi/kontrolloitua-kanssakaymista-vailla- tekemista/ Parhankangas, Outi (2000). Kun ulkomaat tuli meille: kulttuurisia malleja 1990-luvun lopun suomalaisessa turvapaikanhakijoiden vastaanottotyössä. Työhallinnon julkaisu 244. Helsinki: Työministeriö. Parhiala, Pauliina & Sylvia Raulo (2016). Pakolaiset maailmamme kuvana. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 21–40. Parsons, Annika (2010). Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikka- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Helsinki: Vähemmistövaltuutettu. Pascucci, Elisa (2018). Who Welcomes? The Geographies of Refugee Aid as Care Work – Commentary to Gill. Fennia – International Journal of Geography, 196 (2), 236–238. Pehkonen, Samu & Eeva Puumala (2008). Kehojen koreografia – kamppailu ruumiista vailla turvapaikkaa. Terra, 120 (3), 159–168. Pellonpää, Matti (1981). Expulsion and the Refugee Convention. Tidskrift utg. av Juridiska föreningen i Finland, 117(1–2), 47–64. Pentikäinen, Marja (1998). Life Is a Narrative: Studying Refugee Experiences as Personal Narratives. Horizons of Narrative Communication: XIIth Congress of the International

– 228 – Society for Folk Narrative Research, Göttingen 26.–31. Juli 1998. Göttingen: Akademie der Wissenschaften, Arbeitsstelle Enzyklopädie des Märchens, 134. Pentikäinen, Marja (1999). Elämänlanka: kertomuksia pakolaisuuden kokemuksista. Tam- pere: Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Pentikäinen, Marja (2005). Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalilaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsinki: Työministeriö. Petäjäniemi, Maria, Maija Lanas & Mervi Kaukko (2018). Osallisuus turvaa hakevan reu- naehdoissa: hätämajoitusyksikössä asuvien nuorten miesten kertomuksia arjesta. Aikuiskasvatus, 38 (1), 4–17, 77. Pietilä, Anneli (1990). Pakolaiset kunnan koulutoimessa: pakolaisia vastaanottaneiden kaupunkien kokemuksia. Helsinki: Suomen Kaupunkiliitto. Pihkala, Kaarlo Uolevi (1955). Finnland-Statistik – die wichtigsten Zahlen zum Flücht- lingsproblem in Finnland. Integration, 2 (4), 248–257. Piitulainen, Mirja (2017). Kansainvälisen suojelun periaatteista ei voi alaikäisten kohdal- la tinkiä. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkko- julkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 13–18. Pikkarainen, Maria & Sirkku Wilkman (2008). Pakolaisten asuminen ja palvelut. Web reports 36. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Punamäki, Raija-Leena (2000). Measuring Suffering: Conflicts and Solutions of Refugee Studies. Frederick Ahearn Jr. (ed.), Psychosocial Wellness of Refugees: Issues in Qualita- tive and Quantitative Research. New York: Berghahn Books, 105–130. Puumala, Eeva (2007). What Is it to be Many? Iconic Migrant and the Gaze of the Stranger. Limits of the Humanitarian: Studies in Situations of Forced Migration. Kolkata: Mahanir- ban Calcutta Research Group, 51–71. Puumala, Eeva (2010). Bodies out of line? Corporealities of Border Practicing and the Politics of Refugee Protection. Refugee Watch: A South Asian Journal of Forced Migra- tion, 35 (1), 73–85. Puumala, Eeva & Samu Pehkonen (2010). Corporeal Choreographies between Politics and the Political – Failed Asylum-Seekers Moving From Body Politics to Bodyspaces. International Political Sociology, 4 (1), 50–65. Puumala, Eeva, Tarja Väyrynen, Anitta Kynsilehto & Samu Pehkonen (2011). Events of the Body Politic: A Nancian Reading of Asylum Seekers’ Bodily Choreographies and Resistance. Body & Society, 17 (4), 83–104. Puumala, Eeva (2012). Corporeal Conjunctures No-W-Here: Failed Asylum Seekers and the Senses of the International. Acta Universitatis Tamperensis 1744. Tampere: University of Tampere, Faculty of Management. Puumala, Eeva (2012). Politiikan tuntu, mieli ja merkitys: Poliittisen elämän rajat ja mahdollisuudet turvapaikatta jääneiden kokemuksissa. Lectio praecursoria. Kos- mopolis, 42 (4), 38–44.

– 229 – Puumala, Eeva & Anitta Kynsilehto (2015). Does The Body Matter? Determining the Right to Asylum and the Corporeality of Political Communication. European Journal of Cultural Studies, 19 (4), 352–368. Puumala, Eeva (2016). Turvapaikkapuhuttelujen dynamiikka ja tehostamisen haasteet. Politiikasta.fi. Saatavilla: http://politiikasta.fi/turvapaikkapuhuttelujen-dynamiikka-ja-tehostamisen-haasteet/ Puumala, Eeva (2017). Asylum Seekers, Sovereignty, and the Senses of the International: A Politico-corporeal Struggle. Abingdon: Routledge. Puumala Eeva, Riitta Ylikomi & Hanna-Leena Ristimäki (2018). Giving an Account of Persecution: The Dynamic Formation of Asylum Narratives. Journal of Refugee Stu- dies, 31 (2), 197–215. Puumala, Eeva (2018). Rajojen biopolitiikka: tiedollinen alttius turvapaikkapuhutte- luissa. Tiede & Edistys, 43 (3), 196–215. Puumala, Eeva, Hanna-Leena Ristimäki & Riitta Ylikoma (2019). Kokemus, kertominen ja tieto turvapaikkamenettelyssä. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 137–159. Puumalainen, Mikko (2005). Nopeus, tehokkuus vai oikeudenmukaisuus? Vähemmistöval- tuutetun selvitys nopeutetun turvapaikkamenettelyn oikeusturvatakeista. Helsinki: Vähemmistövaltuutettu. Pylvänäinen, Hannele (1989). Pakolaiset Suomen työelämässä: Suomeen vuosina 1979–86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille. Helsinki: Sosiaalihallitus. Pöllänen, Pirjo (2019). Turvapaikanhakijat yhteiskunnan välitiloissa. Ilari Hetemäki, Hannu Koskinen, Tuija Pulkkinen & Esa Väliverronen (toim.), Kaikenlaista rohkeutta. Helsinki: Gaudeamus, 145–146. Pölönen, Pauli (1995). Evakossa, evakosta, evakkoon: salmilaisten vaiheita sotavuosina 1939–1944. Kuopio: Salmi-säätiö. Pöyhönen, Sari, Lotta Kokkonen & Mirja Tarnanen (2019). Turvapaikanhakijoiden kertomuksia sosiaalisista verkostoista ja kuulumisen tunteista. Eveliina Lyytinen (toim.) (2019). Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti, 183–204. Qvarnstöm, Ann-Chrstin (1994). Den osynliga bördan: Psykosocialt arbete bland mosam- bikanska flyktingkvinnor i Malawi.Siirtolaisuus –Migration, 2, 21–27. Raholà, Federico (2002). Leirit ihmisoikeuksien paikkana. Kosmopolis: rauhan-, konflik- tin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti, 32 (3), 5–18. Rajas, Jarmila (2012). Irregular Migration in Europe: Myths and Realities. Journal of Con- temporary European Studies, 20 (1), 127–128. Rantanen, Mervi (1998). Ilman huoltajaa tulevan alaikäisen edustaminen: projektin loppuraportti. Helsinki: Työministeriö. Rantonen, Eila (2008). Voicing the Hopes and Fears of Refugee Women in Henning Mankell’s Novel Tea-Bag. Clas Zilliacus, Heidi Grönstrand & Ulrika Gustafsson (red.),

– 230 – Gränser i nordisk litteratur = Borders in Nordic Literature. IASS XXVI 2006, Vol 2. Åbo: Åbo Akademis förlag, 627–634. Rautajoki, Reijo (2017). Vaiettu sotapakolaisuus – inkeriläiset kansakoulunopettajat jatkosodan aikana. Väitöskirja. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Rellstab, Daniel & Christiane Schlote (eds.) (2015). Representations of War, Migration and Refugeehood. Interdisciplinary Perspectives. New York: Routledge. Reuter, Anni (2019). Neuvostovaltaa vastaan: Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvulla. Outi Autti & Veli-Pekka Lehtola (toim.), Hiljainen vastarinta. Tampere: Tampere University Press, 131–162. Ripatti, Tuula (1988). Pakolaisten koulutus sopeutumisen välineenä ja vähemmistöpoliittise- na toimintana. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalihallituksen raporttisarja 16. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Ruokolainen, Hilda (2018). The Role of Misinformation in the Information Practices of Iraqi Asylum Seekers in Finland. Informaatiotutkimus, 37 (3), 81–83. Ruokolainen, Hilda (2018). Misinformation as a Barrier to Social Inclusion in the Context of Asylum Seekers in Finland. Hongxiu Li, Reima Suomi, Ágústa Pálsdóttir, Roland Trill & Hamed Ahmadinia (eds.), Proceedings of the Seventh International Conference on Well-Being in the Information Society: Fighting Inequalities. (WIS 2018). Turku: Turku Centre for Computer Science, 71–74. Ruokolainen, Hilda & Gunilla Widén (2019). Conceptualising Misinformation in the Context of Asylum Seekers. Information Processing and Management. Räty, Minttu & Seija Saari (1997). Nimeni ei ole pakolainen. Elämää ulkomaalaisena Suomes- sa. Helsinki: Vihreä Sivistysliitto. Saarela, Jan (2016). Forced Migration in Childhood: Are There Long-Term Health Effects? SSM Popul Health, 2, 813–823. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2014). Speaking for Ourselves: Hearing Refugee Voices: A Journey Towards Empowerment. S. l.: United Nations High Comissioner for Regufees. Salminen, Heikki (2006). Lapset sodankäynnin uhreina: sotalapset ja lastensiirrot 1900-luvulla. Historiallinen aikakauskirja, 104 (2), 132–141. Salmio, Tiina (2009). Refugees and Environment. Licentiate of Political Science, University of Turku. Web Reports 49. Turku: Migration Institute of Finland. Savolainen, Ulla (2018). Lapsuuden loppu ja Inkerinmaa Juhani Konkan muistelmate- oksissa. Elore, 2, 53–72. Seppälä, Elina & Paula Tiittala (2018). Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiske- luterveydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 4, helmikuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Seppälä, Tiina, Tapio Nykänen, Saara Koikkalainen, Enni Mikkonen & Minna Rainio (2019). In-between Space/Time: Affective Exceptionality during the “Refugee Crisis” in Northern Finland. Nordic Journal of Migration Research, 9 (4).

– 231 – Siirto, Ulla & Marja-Liisa Laihia (2016). Turvapaikanhakijoiden vastaanotto – toteutuvatko ihmisoikeudet? Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 113–138. Siirto, Ulla & Sari Hammar (2016b). Kotouttava työ pakolaisina Suomeen muuttaneiden parissa. Raili Gothóni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaude- mus OY, 189–199. Siirto, Ulla & Hanna Niemi (2019). Solidaarista yhdessä elämisen taitoa vai vieraanva- raisuutta: evankelisluterilaiset seurakunnat turvapaikkatyössä. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 231–251. Silvola, Ilona (2018). Asylum Seekers, the Church and Finnish Society: Understanding the Situation through Hannah Arendt’s Concept of “The Right to Have Rights”. Lenart Škof & Barbara Gornik (eds.), Poligrafi: Ontologies of Asylum, 23, (91/92). Avai- lable: https://www.zrs-kp.si/wp-content/uploads/2019/03/Poligrafi_91-92_ONTO- LOGIES_OF_ASYLUM.pdf Sisäasiainministeriö (2003). Turvapaikanhakijan omaehtoinen paluu: työryhmän ehdotukset turvapaikanhakijan omaehtoisen paluun järjestämiseksi Suomessa. Sisäasiainmi- nisteriön julkaisu 27. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sjöblom-Immala, Heli (2014). Edustaja turvapaikanhakijanuoren tukena. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 129–139. Sjöblom, Tua (1997). Yksin tulleet alaikäiset lapset ja nuoret turvapaikanhakijoina: selvitys yksin turvapaikkaa hakevien somalialaisten lasten ja nuorten tilanteesta sukulaisper- heissä pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Työministeriö. Sorsa-Vainikka, Anne ja Jari Kivistö (toim.) (2008). Pakolaisuus ja väestöliikkeet – nykyi- syyttä ja historiaa. Erikoisjulkaisu 5, yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Helsinki: Ulkoministeriö. Sosiaalihallitus (1988). Aikuispakolaisten opetusjärjestelyt. Sosiaalihallituksen raporttisarja nro 8. Helsinki: Sosiaalihallitus. Sosiaalihallitus (1990–1998). Aineistolehti: pakolaisaiheiset aineistot Suomessa. Material- tidning: material om flyktingar i Finland. Helsinki: Sosiaalihallitus. Sosiaali- ja terveysministeriö (1983). Pakolaisopetuksen työryhmän muistio. Työryhmä- muistio 10. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sotkasiira, Tiina (2014). Inhabiting Borders, Routes Home: Youth, Gender, Asylum. Journal of Borderlands Studies, 29 (4), 1–2. Sotkasiira, Tiina (2018). Tietävä, tulkitseva ja taisteleva asiantuntijuus turvapaikanhakijoiden sekä ammattilaisten ja vapaaehtoisten välissä kohtaamisissa. Janus: Sosiaalipolitiikan Ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 26(4), 292–308. Sourander, Andre (2003). Refugee Families during Asylum Seeking. Nordic Journal of Psychiatry, 57 (3), 203–207.

– 232 – Sparke, Matthew Brookman (2018). Welcome, Its Suppression, and the In-Between Spaces of Refugee Sub-Citizenship – Commentary to Gill. Fennia – International Journal of Geography, 196 (2), 215–219. Strekalova-Hughes, Ekaterina & Christine Wang (2017). Intercultural Experiential Con- tinuum: A Case Study of Early Childhood Teachers Working with Refugee Children. Journal of Early Childhood Education Research, 6 (1), 61–88. Streng, Joonia (2000). Turvapaikanhakijoiden säilöönotto eräissä kaupungeissa Suomessa. Helsinki: Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto. Suomen ekumeeninen neuvosto (1982). Kirkot ja Suomen pakolaispolitiikka. Helsinki: Suomen ekumeeninen neuvosto. Suurpää, Leena (1993). Pakolaisuus ja kulttuurierot. Pakolainen-lehti. Suurpää, Leena (2016). Pieni ja suuri ikäero: kiistanalaiset ikämäärittelyt nuorten turvapaikanhakijoiden elämässä. Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa -kirjoitussarja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Suurpää, Leena (2017). Pieni ja suuri ikäero: kiistanalaiset ikämäärittelyt nuorten turvapaikanhakijoiden elämässä. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 64–68. Suvanto, Marja-Leena (ed.) (1998). Maailman pakolaiset ja EU: Näkökulmia nykyaikaan. Suomen pakolaisavun julkaisusarja, 5. Helsinki: Suomen pakolaisapu. Söderling, Ismo (2011). Luvaton siirtolainen, paperiton, unohdettu, näkymätön… Paperit- tomat-kirjan kirjoittaneen Kaisa Viitasen haastattelu ja Olgan tarina. Siirtolaisuus- Migration, 1, 46–51. Tarvainen, Laura (2016). Pakolaispolitiikka ja lainsäädäntö pääpiirteittäin – näkö- kulmana haavoittuvuus. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pakolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 59–76. Tiilikainen, Marja (1999). Islam, pakolaisuus ja somalikulttuuri. Tuula Sakaranaho & Heikki Pesonen (toim.), Muslimit Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino, 59–75. Tiilikainen, Marja (2000). Aspects of Suffering and Religious Healing among Somali Refugees. Tuija Hovi & Anne Puuronen (eds.), Traditions of Belief in Everyday Life. Religionsvetenskapliga skrifter nr 51. Åbo: Åbo Akademi University, 187–201. Tiilikainen, Marja (2001). Suffering and Symptoms: Aspects of Everyday Life of Somali Refugee Women. Muddle Suzanne Lilius (ed.), Variations on the Theme of Somaliness: Proceedings of the EASS/SSIA International Congress of Somali Studies, Turku, Finland August 6-9, 1998. Åbo: Åbo Akademi University, 309–317. Tiilikainen, Marja (2002). Homes and Fields, Friends and Informants: Fieldwork among Somali Refugee Women. Heikki Pesonen, Tuula Sakaranaho, Tom Sjöblom & Terhi Utriainen (eds.), Styles and Positions: Ethnographic Perspectives in Comparative Religion. Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 272–288.

– 233 – Tiilikainen, Marja (2003). Arjen Islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vasta- paino. Tiilikainen, Marja (2005). Suffering, Social Memory and Embodiment: Experiences of Somali Refugee Women. Pakistan Journal of Women’s Studies, 12 (2), 1–16. Torvinen, Taimi (1984). Pakolaiset Suomessa Hitlerin valtakaudella. Helsinki: Otava. Tuomarla, Irmeli (1989). Pakolaisten vastaanotto Suomessa. Helsinki: Sosiaalihallitus. Tuomiharju, Tapani (1974). Pakolaisten vastaanottaminen Chilestä ja heidän sijoitta- misensa Suomeen. Siirtolaisuus-Migration, 1, 23–26. Tuominen, Hanna & Anna-Kaisa Hiltunen (2019). Arvojen vaalija vai turvallisuuden takaaja? Kaksi näkökulmaa Euroopan unionin toimijuuteen turvapaikkapolitii- kassa. Kosmopolis, 49 (2), 7–22. Turtiainen, Kati (1998). Taistelusta taisteluun: iranilaisten pakolaisnaisten matka islami- laisesta vallankumouksesta Suomeen. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan työpapereita 103. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Turtiainen, Kati (2008). Kommunikointia uuden kynnyksellä: Luottamuksen rakentuminen kiintiöpakolaisten ja viranomaisten välillä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Turtiainen, Kati (2009). Kertomuksia uuden kynnyksellä – Luottamuksen rakentuminen kiintiöpakolaisten ja viranomaisten välillä. Janus, 4 (17), 329–345. Turtiainen, Kati (2012a). Possibilities of Trust and Recognition Between Refugees and Aut- horities. Resettlement as a Part of Durable Solutions of Forced Migration. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Turtiainen, Kati (2013). Social Esteem in the Narratives of Refugees Living in Finland. Nordic Social Work Research, 1, 20–37. Turtiainen, Kati (2016). Pakkomuutto sosiaalityössä kohdattavana ilmiönä. Maija Jäppi- nen, Anna Metteri, Pirkko-Liisa Rauhala, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.), Kansainvälinen sosiaalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: United Press Global, 203–244. Tuuli, Erkki (1988). Inkeriläisten vaellus. Inkeriläisen väestön siirto 1941–1945. Porvoo: WSOY. Tuure, Herttaliisa (2017). Toimenpide-ehdotuksia nuorten turvapaikanhakijoiden arjen turvaamiseksi. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 79–80. Työministeriö (1998). Kiintiöpakolaisten valinta ja kuntiinsijoittaminen: luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten kiintiöpakolaisten vastaanoton kehittäminen sekä kotouttamisen ja työelämään osallistumisen edistäminen. Helsinki: Työministeriö. Valtonen, Kathleen (1993). Towards an Understanding of Vietnamese Refugee Situation. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–10. Valtonen, Kathleen (1999b). Pakolaisten kotoutuminen Suomeen 1990-luvulla. Työhallinnon julkaisu 228. Helsinki: Työministeriö.

– 234 – Valtonen, Kathleen (1999c). The Integration of Refugees in Finland in the 1990s. Työhallin- non julkaisu 224. Helsinki: Työministeriö. Valtonen, Kathleen (1999d). Resettlement in “Incipient” and “Mature” Multiculturalism: Middle East and South Asian Refugees in Finland and Canada. Refuge, 18 (1), 32–44. Valtonen, Kathleen (2012). Shaping Empowering Spaces for Refugee Settlement. Doreen Elliott & Uma A. Segal (eds.), Refugees Worldwide, 3: Mental Health. Praeger Publishers: Praeger Publishers, 235–268. Valtonen, Sanna (2017). Turvassa? Turvapaikanhakijoiden kohtelusta kansalaisyhteis- kunnan silmin. Tiede & Edistys, 42 (4), 355–361. Vanhanen, Sari (2019). Valistusta ja vuorovaikutusta: turvapaikanhakijoiden laillisuus- kasvatus poliisin työssä. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 209–230. Vesa, Jussi (1969). Inkerin pakolaisten toimintaa vv. 1919–34. (Suomessa.) Inkeriläisten Viesti, 10, 8–10. Vierula, Hertta (2017). Kun turvapaikanhakijalta menee toivo: turvapaikanhakijoiden itsemurhia ehkäistään vastaanottokeskuksissa aktiivisesti. Suomen lääkärilehti, 37, 1994–1995. Viitanen, Kaisa & Katja Tähjä (2010). Paperittomat. Helsinki: Helsingin sanomat. Viitanen, Kaisa & Katja Tähjä (2016). Karkotetut: mitä heille tapahtuu? Helsinki: S&S. Virtanen, Mervi (1996). Maahanmuutto ja pakolaisuus. Olavi Koivukangas, Kalevi Kor- pela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 21–24. Virtanen, Mervi (1998). Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja sen kehittäminen. Maahan- muutto-osaston monisteita. Helsinki: Työministeriö. Virtanen, Timo (1993). Somalipakolaiset Suomessa. Tutkimus somalipakolaisten tulosta ja vastaanotosta Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Visnapuu, Vivian, Risto-Pekka Happonen & Sami Penttilä (2017). Oikeuslääketieteelliset tutkimukset turvapaikanhakijoiden iän selvittämiseksi Suomessa. Suomen ham- maslääkärilehti, 13, 46–48. Vuolteenaho, Jani, & Eveliina Lyytinen (2018). Reflections on the Variations and Spa- tialities of (Un)Welcome – Commentary to Gill. Fennia – International Journal of Geography, 196 (1), 118–123. Väisänen, Minttu (2017). Matka pakolaisten rinnalla konfliktimaista Suomeen. Diako- nian tutkimus, 1, 79–80. Väyrynen, Tarja & Eeva Puumala (2011). Bodies of War, the Past Continuous and (Ar)rhyt- mic Experiences. Alternatives: Global, Local, Political, 40 (4), 237–250. Väyrynen, Tarja, Eeva Puumala, Anitta Kynsilehto & Samu Pehkonen (2015). Events of the Body Politic. A Nancian Reading of Asylum-Seekers’ Bodily Choreographies and Resistance. Body & Society, 17(4), 83–104.

– 235 – Väyrynen, Tarja, Samu Pehkonen, Anitta Kynsilehto, Eeva Puumala & Tiina Vaittinen (2016). Choreographies of Resistance: Mobile Bodies and Relational Politics. London & New York: Rowman and Littlefield. Wahlbeck, Östen (1992). Kvalitativ samhällsforskning om flyktingmottagande – exemplet Oravais kommun. Vasa: Åbo Akademi. Wahlbeck, Östen (1992). Aluksi oltiin ymmällään – pakolaisiin kohdistuvien mielipi- teiden muodostuminen on jatkuva prosessi. Pakolaisinfo, 3, 36–37. Wahlbeck, Östen (1995). Maanpaossa asuvat kurdit. Kurdien ääni, 6–7, 3–4. Wahlbeck, Östen (1998). Community Work and Exile Politics: Kurdish Refugee Associa- tions in London. Journal of Refugee Studies, 11 (3), 215–230. Wahlbeck, Östen (1999b). Flyktningforskning och begreppet diaspora: Att studera en transnationell social verklighet. Sosiologia, 36 (4), 269–279. Wahlbeck, Östen (2001). The Predicament of Kurdish Refugees and Internally Displaced Kurds. Kurdiche Studien, 1 (2), 185–188. Wahlbeck, Östen (2002). Kurds in Europe: From Labor Migrants to Asylum Seekers. Mo- hammed Ahmed & Michael Gunter (eds.), Kurdish Exodus: From Internal Displacement to Diaspora. Sharon: Ahmed Foundation for Kurdish Studies, 73–101. Wahlbeck, Östen (2002). Refugees in Finland: Figures and Discourses. Migration: A Euro- pean journal of international migration and ethnic relations, 36–38, 151–164. Webber, Frances (1997). Human Smuggling and Closed Borders – The Future of the Asy- lum Process. Siirtolaisuus-Migration, 2, 12–15. Webster, Richard (2008). Persecution, Protection and Immutable Identity. Siirtolaisuus- Migration, 4, 2–9. Webster, Richard (2009). Canadian Refugee Policy & Sexual Orientation. Web reports 48. Tur- ku: Migration Institute of Finland. Winter, Nils (1972). Några flyktningsfält i Egentliga Finland.Terra , 4, 220–224. Yijälä, Anu & Maria Nyman (2017). Living in Limbo: Qualitative Case Study of Skilled Iraqi Asylum Seekers in Finland. City of Helsinki Urban Facts Research Series 1. Helsinki: City of Helsinki. Zetter, Roger, Héloïse Ruaudel, Sarah Deardorff-Miller, Eveliina Lyytinen, Cameron Thibos & Finn Skadkær Pedersen (2014). The Syrian Displacement Crisis and a Regional Devel- opment and Protection Programme: Mapping and Meta-Analysis of Existing Studies of Costs, Impacts and Protection. Copenhagen: Tana Copenhagen and the Ministry of Foreign Affairs of Denmark.

– 236 – Perheet, perhesuhteet, vanhemmuus, sukupolvet, lapset ja nuoret Families, family relations, parenting, generations, children and youth Familjer, familjeförhållanden, föräldraskap, generationer, barn och ungdom

Aaltojärvi, Piia & Leena Suurpää (1996). Sairaus nimeltä nuoruus – kertomus kuolemat- toman nuoruuden palvonnasta. Nuorisotutkimus, 14 (4), 55–56. Adam, Adam (2016). Tulevaisuus on nuorten. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 14. Aerila, Juli-Anna & Marjaana Soininen (2013). Fiktiivinen kirjallisuus nuoren kasvun tukijana ja kulttuurienvälisen kasvun välineenä. Avain, 2, 43–59. Ahponen, Pirkkoliisa, Päivi Harinen, Veronika Honkasalo, Antti Kivijärvi, Miikka Pyyk- könen, Jussi Ronkainen, Anne-Mari Souto & Leena Suurpää (2014). New Challenges for Nordic Welfare Services: Emerging Cultural Diversity in Finnish Youth Work. Nordic Journal of Migration Research, 4 (1), 30–39. Ainiala, Terhi & Mia Halonen (2011). Somalialaistaustaiset nuoret nimistön käyttäjinä Itä-Helsingissä. Place Names of Somali Youth in Eastern Helsinki. Virittäjä, 115 (2), 5–35. Ainiala, Terhi & Mia Halonen (2017). Perception of Somali Place Names Among Immigrant Somali Youth in Helsinki. Terhi Ainiala & Jan-Ola Östman (eds.), Socio-onomastics: The Pragmatics of Names. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 204–226. Alitolppa-Niitamo, Anne (2001a). Liminalities: Expanding and Constraining the Options of Somali Youth in Metropolitan Helsinki, Finland. Yearbook of Population Research in Finland, XXXVII, 2001. Helsinki: The Population Research Institute, 126–147. Alitolppa-Niitamo, Anne (2001b). Perheen akkulturaatio ja sukupolvien väliset suhteet. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Tietoli- pas 233. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Nuorisotutkimusverkosto, 45–64. Alitolppa-Niitamo, Anne (2002a). Perhe maahanmuuttajan kotoutumisen resurssina ja taistelukenttänä. Reet Nurmi & Reetta Helander (toim.), Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja: maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Alitolppa-Niitamo, Anne (2002b). The Generation In-Between: Somali Youth and School- ing in Metropolitan Helsinki. Intercultural Education, 13 (3), 275–290.

– 237 – Alitolppa-Niitamo, Anne (2004c). Liminaalista jäsenyyteen? Somalinkielisten nuorten siirtymien haasteita. Päivi Harinen (toim.), Kamppailuja jäsenyyksistä: Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuo- risotutkimusseura. Alitolppa-Niitamo, Anne (2005). Maahanmuuttajataustaiset perheet ja hyvinvoinnin edellytykset. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 37–52. Alitolppa-Niitamo, Anne, Mohamed Moallin & Anita Novitsky (2005). Välittävä perhetyö: kokemuksia ja ajatuksia Väestöliiton Kotipuu-projektista. Anne Alitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestö- liitto, 84–95. Alitolppa-Niitamo, Anne, Mohamed Moallin & Anita Novitsky (2006). Monikulttuuriset vertaistuen ryhmät, Ohjaajan opas. Ryhmämalli pikkulapsiperheiden vanhemmille. Helsinki: Väestöliitto. Alitolppa-Niitamo, Anne (2008). Miten toteutuvat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oikeudet. Kirsi Hakala (toim.), Lapsella on oikeus osallistua. Lapsiasia- valtuutetun vuosikirja 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. Helsinki: Yliopistopaino, 124–131. Alitolppa-Niitamo, Anne & Säävälä, Minna (2010). Isovanhemmuus liikkuvuuden maailmassa. Stina Fågel, Anna Rotkirch & Ismo Söderling (toim.), Farkkumummoja ja pehmovaareja – uusia ikkunoita isovanhemmuuteen. Helsinki: VL-Markkinointi, 138–155. Alitolppa-Niitamo, Anne & Elina Leinonen (2013). Perhe, nuoret ja maahanmuutto. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 96–113. Alitolppa-Niitamo, Anne (2014). Ilman huoltajaa uudessa maassa. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 79–88. Alitolppa-Niitamo, Anne & Elina Turjanmaa (2014). Lapset ja lapsuus maahanmuuttotutkimuksessa. Hyvinvointikatsaus: tilastollinen aikakauslehti, 1, 101–105. Al-Sharmani, Mulki Mohamed & Abdi Ismail Abdirashid (2014). Marriage and Transna- tional Family Life Among Somali Migrants in Finland. Migration Letters, 14 (1), 38–49. Al-Sharmani, Mulki Mohamed (2015). Striving against the “Nafs”: Revisiting Somali Mus- lim Spousal Roles and Rights in Finland. Journal of Religion in Europe, 8 (1), 101–120. Al-Sharmani, Mulki Mohamed (2016). Politics and Ethics of Marriage and Family Life among Transnational Somali Diasporas. Bildhaan: An International Journal of So- mali Studies, 16, 36–48.

– 238 – Al-Sharmani, Mulki Mohamed, Marja Tiilikainen & Sanna Mustasaari (2017). Transna- tional Migrant Families: Navigating Marriage, Generation and Gender in Multiple Spheres. Migration Letters, 14 (1), 1–10. Al-Sharmani, Mulki Mohamed, Marja Tiilikainen & Sanna Mustasaari (toim.) (2017). A Special Issue of Migration Letters: Transnational Migrant Families: Navigating Marriage, Generation, and Gender in Multiple Spheres, 14. London: Transnational Press London. Al-Sharmani, Mulki Mohamed (2017). Divorce among Transanational Finnish Somalis: Gender, Religion, and Agency. Religion and Gender, 7 (1), 70–87. Al-Sharmani, Mulki Mohamed, Sanna Mustasaari & Abdi Ismail Abdirashid (2017). Faith- based Family Dispute Resolution in Finnish Mosques: Unfolding Roles and Evolv- ing Practices. Samia Bano (toim.), Gender and Justice in Family Law Disputes: Women, Mediation, and Religious Arbitration. Waltham: Brandeis University Press, 270–291. Al-Sharmani, Mulki & Sanna Mustasaari (2018). Between “Official” and “Unofficial”: Dis- courses and Practices of Muslim Marriage Conclusion in Finland. Oxford Journal of Law and Religion, 7 (3), 455–478. Al-Sharmani, Mulki, Sanna Mustasaari & Abdirashid A. Ismail (2018). Uskonnollinen per- heriitojen sovittelu suomalaisissa moskeijoissa: kehittyviä rooleja ja muovautuvia käytäntöjä. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 53–75. Al-Sharmani, Mulki, Marja Tiilikainen & Sanna Mustasaari (2019). Introduction: Well- being, Family Life, and Transnational Muslims in the West. Marja Tiilikainen, Mulki Al-Sharmani & Sanna Mustasaari (eds.), Wellbeing of Transnational Muslim Families: Marriage, Law and Gender. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge, 1–21. Andrew, Michele & Miira Hartikainen (1999). Rajat ylittävä rakkaus: turvakotityön näkö- kulma Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten elämään. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. Anglé, Jaana (2014). Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestä- vistä monikulttuurisista avioliitoista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Anglé, Jaana (2014). Maahanmuuttajan puolisona Suomessa – Kestävien monikulttuuristen avioliittojen tutkimisen karikot ja anti. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 111–121. Anglé, Jaana, Satu Uusiautti & Kaarina Määttä (2014). ”It’s So Cold and Impossible to Make Friends”: Challenges of Multicultural Relationships in Finland. International Journal of Human Sciences, 11 (1), 1198–1211. Anis, Merja (2001). Asiantuntijuuden rakentuminen monikulttuurisessa lastensuojelun sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijä, 4, Tutkiva sosiaalityö -liite, 17–21. Anis, Merja (2002). Kulttuurilla selittämisellä on myös vaaransa. Sosiaaliturva, 7. Anis, Merja (2003). Lastensuojelu ja maahanmuuttajat – yhteisökeskeisen sosiaalityön ja käytännön opetuksen malli. Merja Anis, Suvi Keskinen & Synnöve Karvinen-Niini-

– 239 – koski (toim.), Käytännön opetus sosiaalityötä kehittämässä. Vuoropuhelua käytännön sosiaalityön, opetuksen ja kehittämisen tiimoilta. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja B 27. Turku: Turun yliopisto, 91–104. Anis, Merja (2005). Talking about Culture in Social Work Encounters. Immigrant Families and Child Welfare in Finland. European Journal of Social Work, 8 (1), 3–19. Anis, Merja (2006). Maahanmuuttajalapset ja –nuoret lastensuojelun asiakkaina. Hannele Forsberg, Aino Ritala-Koskinen & Maritta Törrönen (toim.), Lapset ja sosiaa- lityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 69–96. Anis, Merja (2006). Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaa- lityöstä. Janus, 14 (2), 109–126. Anis, Merja (2008a). Lastensuojelutyötä maahanmuuttajaperheissä. Kasper. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton jäsenlehti, 3, 18–22. Anis, Merja (2008b). Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 47. Helsinki: Väestöliitto. Anis, Merja (2012). Isäkuvat monikulttuurisissa lastensuojelun kohtaamisissa. Suvi Kes- kinen, Jaana Vuori ja Anu Hirsiaho (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalai- suus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 321–348. Anttila, Riikka & Outi Rantala (2006). Lähellä ja kaukana. Sosiaalinen verkosto maahanmuut- tajaäidin yksinhuoltajuuden tukena. Web Reports 17. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Anttila, Riikka & Outi Rantala (2007). Sosiaalinen verkosto tukee maahanmuuttajaäidin yksinhuoltajuutta. Siirtolaisuus-Migration, 1, 10–19. Arteva, Sinikka (2000). Rakastuin ulkomaalaiseen: myötä- ja vastoinkäymiset kahden kulttuurin parisuhteissa. Helsinki: Tammi. Assmuth, Laura & Pihla Maria Siim (2016). Kotona kahdessa maassa? Ylirajaisen lapsuuden tulkinnat Suomeen muuttaneissa virolaisissa lapsiperheissä. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 91–104. Assmuth, Laura, Marina Hakkarainen, Aija Lulle & Pihla Maria Slim (eds.) (2018). Translocal Childhoods and Family Mobility in East and North Europe. Cham: Palgrave Macmillan. Assmuth, Laura, Marina Hakkarainen, Aija Lulle & Pihla Maria Slim (2018). Children in Translocal Families. Laura Assmuth, Marina Hakkarainen, Aija Lulle & Pihla Maria Slim (eds.), Translocal Childhoods and Family Mobility in East and North Europe. Cham: Palgrave Macmillan, 3–33. Benjamin, Saija (2017). People Who Don’t Live What We Live, Don’t Understand. Youths’ Expe- riences of Hypermobility. Turku: Migration Institute of Finland. Bernelius, Venla & Mari Vaattovaara (2013). Stadin skidien eriytyvät naapurustot. Juk- ka Reivinen, Leena Vähäkylä (toim.), Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Tutkitusti – Suomen Akatemia. Tallinna: Gaudeamus, 198–209.

– 240 – Bredal, Anja (1999). Arrangerte ekteskap og tvangsekteskap i Norden. TemaNord. Køben- havn: Nordisk ministerråd. Bryceson, Deborah & Ulla Vuorela (eds.) (2002). The Transnational Family: New European Frontiers and Global Networks. Oxford: Berg. Bäckman, Linda (2017). ”Second Generation?” Language and Identity among Adults Whose Parents Were Migrants. PhD dissertation. Åbo: Åbo Akademi University Press. Cools, Carine (2006). Relational Communication in Intercultural Couples. Language and Intercultural Communication, 6 (3–4), 262–274. Cools, Carine (2011). Relational Dialectics in Intercultural Couples’ Relationships. Jyväskylä Studies in Humanities 171. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Cools, Carine (2012). Kultturienvälisten parisuhteiden relationaalinen dialektiikka. Prologi, 54–59. Cools, Carine (2015). Intercultural Couples’ Perspectives on Parenting and Child Raising. Elli Heikkilä & Daniel Rauhut (eds.), Marriage Migration and Multicultural Relation- ships. Turku: Institute of Migration, 133–158. DeGraeve, Katrien (2015). Geographies of Migration and Relatedness: Transmigrancy in Open Transnational Adoptive Parenting. Social & Cultural Geography, 16 (5), 522–535. Di Toro Mammarella, Paolo (2007). Young Generations and New Patterns of Emigration. Siirtolaisuus-Migration, 4, 20–25. Di Toro Mammarella, Paolo (2008). Young Generations and New Patterns of Emigration. Web reports 39. Turku: Migration Institute of Finland. Ebot, Mathias & Päivi Armila (2016). Contested Fathering. Cameroonian Fathers Facing Parenthood in the Finnish Welfare State. Sosiologia, 53 (2), 138–155. Ebot, Mathias & Päivi Armila (2016). Kamppailuja isyyksistä: Kamerunilaiset maahanmuuttajamiehet suomalaisessa kasvatusympäristössä. Sosiologia.fi, 30.8.2016. Saatavilla: https://www.sosiologia.fi/kamppailua-isyydesta-kamerunilaiset-maahanmuuttajamiehet-suomalaisessa-kasvatusymparistossa/. Ekholm, Mirja (1999). ”Oletan heidän olevan muslimeja”: miten terveydenhoitaja kohtaa somaliperheen äitiys- ja lastenneuvolassa. Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja A:35. Vantaa: Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu. ElRamly, Ranya (2002). Auringon asema. Helsinki: Otava. Erhola, Kaaren, Shadia Rask, Eero Lilja, Hannamaria Kuusio & Anu Castaneda (2018). Väkivaltakokemukset ulkomaalaistaustaisilla naisilla ja miehillä. Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta. Työpaperi 28. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Erkkilä, Anna (1999). Terveydenhoitajat maahanmuuttajien ravitsemusneuvojina: somaliper- heet pääkaupunkiseudun lastenneuvoloissa. Helsinki: Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos. Fingerroos, Outi, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (2016a). Epilogi: Perheet koetuksella. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.),

– 241 – Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vasta- paino, 195–207. Fingerroos, Outi, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (2016b). Kurittomat perheet: Perheen käsitteen monet muodot historiassa ja eri kulttuureissa. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 21–41. Fingerroos, Outi, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.) (2016c). Perheenyh- distäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino. Fonseca, Claudia (2010). Kinship, Migrations and the State. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 35 (4), 45–49. Forsten-Lindman, Nina (1994b). Vara utländskt barn i Finland. Astra Nova, 5 (6–9), 43. Forsten-Lindman, Nina (1994c). Foreign-Born Children’s Socioemotional Adjustment to Finland: Intercountry Adoptees and Vietnamese Refugees. March, David & Liisa Salo-Lee (eds.), Europe on the Move: Fusion or Fission? 1994 Sietar Europa Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 193–199. Forsten-Lindman, Nina (1994d). Self-Concept of Foreign Adopted and Refugee Children in Finland. Flykting Center Karistad (toim.), Konferensrapport. Den 7.-e Nordiska Konferensen för Psykoterapeuter som arbetar med Traumatiserade Flyktingar, Sunne 10–12 september 1993. Karistad: Tryckeri AB Knappen. Forsten-Lindman, Nina (1995). Utländska adoptivbarn och flyktingbarn.Ismo Söderling, Anu-Riikka Aalto & Jaana Kivistö (toim.), Sosiaalityö ja Maahanmuuttajat. Turun opetussosiaalikeskuksen julkaisuja, 61. Turku: Turun opetussosiaalikeskus. Forsten-Lindman, Nina, R. Antila & T. Kanerva (1996). Flyktingbarns psykosociala hälsa. Uppföljning av barngrupper i Åbo och Västra Nyland. TERVE-SOS 96. Seminaarien kirja. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Forsten-Lindman, Nina, R. Antila & T. Kanerva (1996). Pakolaislapsi tarvitsee tukea. Yh- teiset Lapsemme, 3, 3–7. Forsten, Nina (1996). 34 barn adopterade i Finland. C. Zaar (toim.), Internationella adoptio- ner. Var befinner sig förskningen och vilka nya områden bör undersökas? Solna: Statens nämd för internationella adoptionsfrågor. Forsten-Lindman, Nina (1998). Oireileville pakolaislapsille apua ryhmätyöstä. Monitori, 4, 14–15. Forsten-Lindman, Nina (1998). Pakolaislasten seurantatutkimus Turussa 1995–2000. En- simmäinen osaraportti vuosilta 1995–1997. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu, 6. Turku: Turun kaupungin sosiaalikeskus. Forsten-Lindman, Nina (1998). Ulkomailta adoptoiduilla nuorilla on yleensä positiivinen kuva itsestään. Interpedia, 2. Forsten-Lindman, Nina (1999a). Utländska barns psykosociala anpassning. En uppfölj- ningsstudie angående utländska adoptivbarn och vietnamesiska flyktingbarn i Finland. Nina Forsten-Lindman (toim.), Den 3. Nordiska forskarkonferensen om adoption. Proceedings. Åbo: Psykologiska institutionen vid Åbo Akademi.

– 242 – Forsten-Lindman, Nina (1999b). Foreign-Born Children’s Socioemotional Adjustment to Fin- land. Intercountry Adoptees and Vietnamese Refugees. Research reports No. 8. Turku: Institute of Migration. Forsten-Lindman, Nina (1999c). Teenage Psychological Adjustment of Child Adoptees in Finland. Preliminary Results. Anne-Lise Rygvold, Monica Dalen & Barbro Saetersdal (toim.), Mine – Yours – Ours and Theirs. Adoption, Changing Kinship and Family Pat- terns. International Conference at Lysebu 6.–8.5.1999, Oslo. Paper Abstracts, 7. Oslo: University of Oslo, Department of Special Needs Education. Fågel, Stina, Anna Rotkirch & Ismo Söderling (toim.) (2010). Farkkumummoja ja pehmovaareja – uusia ikkunoita isovanhemmuuteen. Helsinki: Väestöliitto. Gelle, Abdisatar (2016). Suomensomalialaisten nuorten sisu. Päivi Armila, Tiina Sotka- siira, Ville-Samuli Haverinen (toim.) Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 15–17. Granö, Päivi (2016). Play Environments of Expatriate French Children and Native Children in Finland. Journal of Finnish Studies, 19 (1), 187–207. Haavio-Mannila, Elina (1973). Consequences of Migration for Individuals and Families. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration Reports, 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 103–116. Haavio-Mannila, Elina (1976). Social Linkages Used by Migrant and Nonmigrant Families in Solving Health, Work and Economic Problems. Acta Sociologica, 19 (4), 325–348. Haghseresht, Arman (2013). Future of Young Immigrants in Finland: Life Stories about Well-Being, Education and Career Plan of Young Iranians in Finland. Nina Jentl & Juha Kaskinen (eds.), To Be Young! Youth and the Future. Proceedings of the Conference “To be Young! Youth and the Future” 6−8 June 2012, Turku, Finland. FFRC eBOOK, 8. Tur- ku: Finland Futures Research Centre, University of Turku, 28–40. Haikkola, Lotta (2008). Suku ei aina asu saman katon alla. Maahanmuuttajalapset pitä- vät yhteyttä ympäri maailmaa. Yhteiset Lapsemme. Haikkola, Lotta & Tuomas Martikainen (toim.) (2010). Maahanmuutto ja sukupolvet. Hel- sinki: Suomen Kirjallisuuden Seura. Haikkola, Lotta (2011). Making Connections – Second Generation Children and Trans- national Field of Relations. Journal of Ethnic and Migration Studies, 37 (8), 1201–1217. Haikkola, Lotta (2011). Transnational and Local Negotiations of Identity. Experiences from Second Generation Young People in Finland. Nordic Journal of Migration Re- search, 1 (3), 156–165. Haikkola, Lotta (2012a). Monta paikkaa – Maahanmuuttajataustaiset nuoret, vierailut kotimaahan ja kosmopoliittisuus. Harriet Strandell, Lotta Haikkola & Kim Kullman (toim.), Lapsuuden muuttuvat tilat. Tampere: Vastapaino, 207–233. Haikkola, Lotta (2012b). Monipaikkainen nuoruus. Toinen sukupolvi, transnationaalisuus ja identiteetit. Helsinki: Helsingin yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

– 243 – Haikkola, Lotta (2013). Maahanmuuttajat ja toinen sukupolvi. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 43–44. Haikkola, Lotta (2014). Epämääräinen puhe ”syrjäytyvistä maahanmuuttajanuorista” ei auta nuoria. Anu Gretschel, Kari Paakkunainen, Anne-Mari Suoto & Leena Suurpää (toim.), Nuorisotakuun arki ja politiikka. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuoriso- tutkimusverkosto. Hammar-Suutari, Sari (2003b). Mannerheimin Lastensuojeluliitossa viihtyy koko perhe. Monitori, 2, 40–41. Harinen, Päivi, Leena Suurpää & Tommi Hoikkala (2004). Contested Memberships: Perspectives on Immigrant Youth in Finland. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sanlund, Reetta Toivonen (eds), New Challenges for the Welfare Society. Joensuu: University of Joensuu, Karelian Institute, 160–175. Harinen, Päivi & Leena Suurpää (2004). Nuoret kulttuurisessa välimaastossa. Päivi Harinen, Anne Alitolppa-Niitamo & Miikka Pyykkönen (toim.), Kamppailuja jäse- nyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Helsinki: Nuorisotut- kimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 3–7. Harinen, Päivi, Leena Suurpää, Tommi Hoikkala, Petri Hautaniemi, Sini Perho, Anne-Mari Keskisalo, Tapio Kuure & Krista Künnapuu (2005). Membership Contests: Encounter- ing Immigrant Youth in Finland. Journal of Youth Studies, 8 (3), 281–296. Harinen, Päivi & Heli Niemelä (2005). Maahanmuuttajanuorten elämää ja kokemuksia. Seppo Paananen (toim.), Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokes- kus, 157–171 Harinen, Päivi, Veronika Honkasalo, Anne-Mari Souto & Leena Suurpää (toim.) (2009). Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Harinen, Päivi & Jussi Ronkainen (2010). Uusi tuuli puhaltaa, painaa pilviin juuret – Monikulttuuriset nuoret ja kulttuurisen erilaisuuden puolustus. Tuomas Martikai- nen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 273–290. Harinen Päivi, Leena Suurpää, Tommi Hoikkala, Petri Hautaniemi, Sini Perho, Anne-Mari Keskisalo, Tapio Kuure & Krista Kynnapuu (2016). Membership Contests: Encoun- tering Immigrant Youth in Finland. Tommi Hoikkala & Meri Karjalainen (toim.), Finnish Youth Research Anthology 1999–2014. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 172. Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 463–478. Harinen, Päivi & Antti Kivijärvi, Jussi Ronkainen, Leena Suurpää & Veronika Honkasalo (2014). New Challenges for Nordic Welfare Supplies: Emerging Cultural Diversity in Finnish Youth Work. Nordic Journal of Migration Research, 4 (1), 30–39. Hartikainen, Miira & Nadia El-Radhi (2003). Mixeri-työ maahanmuuttajanaisen tukena: raportti perheväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten jälkihuollon kehittämis- projektista 2000–2002. Helsinki: Pääkaupungin turvakoti ry.

– 244 – Hautaniemi, Petri (1997). Pääkaupunkiseudun nuorten somalialaispoikien aikuistu- minen kahden kulttuurin välissä. Nuorisotutkimus, 15 (4), 16–24. Hautaniemi, Petri (2004). Pojat! Somalipoikien kiistanalainen nuoruus Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Heath, Anthony Francis, Catherine Rothon & Elina Kilpi (2008). The Second Generation in Western Europe: Education, Unemployment, and Occupational Attainment. An- nual Review of Sociology, 34, 211–235. Heikkilä, Elli (2003). Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Siirtolaisuus-Migra- tion, 3, 20. Heikkilä, Elli (2004). Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina Suomessa. Elli Heikkilä, Ritva Viertola-Cavallari, Päivi Oksi-Walter & Jonna Roos (toim.), Monikulttuu- riset avioliitot sillanrakentajina. Web Reports 2. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 3–6. Heikkilä, Elli (2004). Multicultural Marriages as Ethnic Bridges. Yearbook of Population Research in Finland 2004, 40. Helsinki: The Population Research Institute, 199–201. Heikkilä, Elli, Ritva Viertola-Cavallari, Päivi Oksi-Walter & Jonna Roos (toim.) (2004). Moni- kulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Web Reports 2. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2005a). Esipuhe. Elli Heikkilä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Vuoden 2015 seminaariraportti. Web Reports, 11. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti, 3–4. Heikkilä, Elli (toim.) (2005b). Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Vuoden 2005 seminaariraportti. Web Reports, 11. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2005c). Monikulttuuriset avioliitot tilastoissa ja arjen elämässä. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkö- kulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 24–36. Heikkilä, Elli (toim.) (2008). Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Web reports 32. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli & Brenda S. A. Yeoh (eds.) (2011). International Marriages in the Time of Glo- balization. New York: Nova Science Publishers. Heikkilä, Elli (2011). Multicultural Marriages and Their Dynamics in Finland. Elli Heikkilä & Brenda Yeoh (eds.), International Marriages in the Time of Globalization. New York: Nova Science Publishers, Inc., 89–102. Heikkilä, Elli, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.) (2014). Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2014). Monikulttuurisiin avioliittoihin liittyviä kansainvälisiä ja kotimaisia ulottuvuuksia. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikult- tuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisinstituutti, 9–19. Heikkilä, Elli (2015). Integration and Challenges in Multicultural Marriages: Finnish Ex- periences. Elli Heikkilä & Daniel Rauhut (eds.), Marriage Migration and Multicultural Relationships. Turku: Institute of Migration, 104–117.

– 245 – Heikkilä, Elli & Daniel Rauhut (2015). Over Time and Space: What Do We Know? Elli Heik- kilä & Daniel Rauhut (eds.), Marriage Migration and Multicultural Relationships. Turku: Institute of Migration, 5–13. Heikkilä, Elli & Daniel Rauhut (eds.) (2015). Marriage Migration and Multicultural Relation- ships. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli, Timo Koivurova & Nafisa Yeasmin (2019). A Perceived Change in Intercul- tural Behavior: Analyzing Self-determination for Well-Being among Youth. Inter- national Journal of Sociology, 49 (4), 298–315. Helander, Reetta & Anna Mikkonen (2002). Ikävä äitiä. Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja E 13. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Helminen, Marja-Liisa (2014). Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä. Hyvinvoin- tikatsaus 1. Helsinki: Tilastokeskus. Helminen, Marja-Liisa (2017). Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää. Tieto&trendit, 1, 55–60. Hieta, Hannaleena (2014). Jotain muuttuu ja jotain pysyy: transnationaaliset perheet ja perinteet. Niina Koskihaara, Maija Mäki & Kirsi Sonck (toim.), Osumia. Kansatieteelli- siä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta. Turku: Turun yliopisto, 103–110. Hieta, Hannaleena (2016). Travel, Goods and Virtual Spaces: The Connection between Three Generations in Transnational Families. Ethnologia Fennica: Finnish Studies in Ethnology, 43, 57–70. Hiitola, Johanna (2015). Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanot- toasiakirjoissa. Tampere: Tampere University Press. Hiitola, Johanna & Kati Turtiainen (2015). Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustai- sille perheille: Ammattilaisten ja perheiden kokemuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Hiitola, Johanna & Teija Hautanen (2017). Assessing Violence in the Family – Social Work, Courts and Discourses. Nordic Social Work Research, 7(1), 30–41. Hiitola, Johanna & Marja Peltola (2018). Tuotettu ja koettu toiseus viranomaisten ja maahanmuuttotaustaisten vanhempien kohtaamisissa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 124–145. Hiitola, Johanna, Kati Turtiainen, Sabine Gruber & Marja Tiilikainen (eds.) (2019). Family Life in Transition: Borders, Transnational Mobility and Welfare Society in Nordic Count- ries. Routledge. Homanen, Riikka & Marja Alastalo (2018). Perhesuhteet ulkomaalaisten rekisteröin- nissä ja tilastoinnissa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maa- hanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 76–97.

– 246 – Homanen, Riikka (2018). Reproducing Whiteness and Enacting Kin in the Nordic Con- text of Transnational Egg Donation: Matching Donors with Cross-Border Traveller Recipients in Finland. Social Science & Medicine, 203 (April), 28–34. Honkasalo, Veronika, Päivi Harinen & Reetta Anttila (2007). Yksin vai yhdessä erilaisina? Monikulttuuristen nuorten arkea, ajankäyttöä ja ajatuksia. Helsinki: Nuorisotutki- musseura. Honkasalo, Veronika, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.) (2017). Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Näkökulma- kirjoitussarja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Honkasalo, Veronika, Karim Maiche, Henri Onodera, Marja Peltola & Leena Suurpää (eds.) (2017). Young People in Reception Centres. Internet Publications, 121. Helsinki: Finnish Youth Research Society. Honkasalo, Veronika & Elina Pekkarinen (2019). Marginaalien vaiennettu vastarinta. Tutkimus nuorista kahdessa laitoksessa. Outi Autti & Veli-Pekka Lehtola (toim.), Hiljainen vastarinta. Tampere: Tampere University Press, 163–196. Honkatukia, Päivi & Leena Suurpää (2005). InTo – Inside the Outsiders: Deviant Immigrant Minors and Integration Strategies in European Justice Systems. An unpublished report prepared for the European Commission within the framework of INTI-funding. Honkatukia, Päivi & Leena Suurpää (2007). Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos & Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Honkatukia, Päivi & Leena Suurpää (2008). Panssaroitua kovuutta? Etnisiin vähemmis- töihin luokiteltujen nuorten miesten ryhmäsuhteet ja rikollisuus. Oikeus, 37 (2), 162–180. Honkatukia Päivi & Leena Suurpää (2014). Armoured Toughness? Multicultural Group Relationships and Crime among Young Men. Ingrid Lander, Signe Ravn & Nina Jon (eds.), Masculinities in the Criminological Field: Control, Vulnerability and Risk-Taking. Farnham: Ashgate, 131–148. Honkatukia, Päivi & Leena Suurpää (2014). Generational Negotiations on Young Men’s Criminality and Ethnic Hierarchies in Finland. Paul Van Aerschot & Patricia Daenzer (eds.), The Integration and Protection of Immigrants: Canadian and Scandinavian Cri- tiques. Farnham: Ashgate, 187–198. Horelli, Liisa, Tiina Sotkasiira & Lotta Haikkola (2004). Nuoret uuden osallistumiskult- tuurin tienraivaajina. Kari Paakkunainen (toim.), Nuorten ääni ja kunnantalon heikko kaiku. Nuoret kunnallisessa demokratiassa ja paikallisissa vaikuttajaryhmissä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 135–144. Houni, Pia & Leena Suurpää (1998). Kamppailua nuoruudesta. Pia Houni & Leena Suur- pää (toim.), Kuvassa nuoret. Tampere: Tampere University Press. Houni, Pia & Leena Suurpää (1999). Nuorten kulttuurinen katse ulkomaalaisiin: kuvia, käsityksiä, kertomuksia. Pia Houni & Pentti Paavolainen (toim.), Taide, kertomus ja identiteetti. Acta Scenica 1999. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, 102–124.

– 247 – Huber, Sasha & Anna Rastas (2013). PaGeo, isoisä Haitista. Anna Rastas (toim.), Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, muuttuvassa maailmassa. Helsinki: Suomalai- sen kirjallisuuden seura, 241–245. Huttunen, Laura (2010). Emplacement through Family Life: Transformation of Intimate Relations. Thomas Faist, Pirkko Pitkänen, Jürgen Gerdes & Eveline Reisenauer (eds.), Transnationalisation and Institutional Transformations. Collected Working Papers from the TRANS-NET Project. Working Paper 87/2010. Bielefeld: Center on Migration, Citizenship and Development (COMCAD), 236–255. Hyvönen, Heli (2007). ”Koti on Suomessa mutta kotimaa on Viro”: Suomessa asuvien virolaisäitien transnationaaliset sosiaaliset tilat. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 190–217. Häkkinen, Anne (2014). Onko puolison kulttuuritaustalla väliä? Suomen kurdien puo- lisovalinnat tilastojen valossa. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Tutkimuksia A 46. Turku: Siir- tolaisinstituutti, 94–110. Häkkinen, Anne (2016). Dating Secretly: The Role of the Internet in Shaping Transna- tional Couple Formation in the Kurdish Diaspora. Ethnologia Europaea, 46 (1), 10–24. Högbacka, Riitta A. (2017). Global Families, Inequality and Transnational Adoption: The De- Kinning of First Mothers. Palgrave Macmillan Studies in Family and Intimate Life. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Ikäläinen, Sinikka, Taina Martiskainen & Maritta Törrönen (toim.) (2003). Mangopuun juurelta kuusen katveeseen: asiakkaana maahanmuuttajaperhe. Helsinki: Lastensuo- jelun keskusliitto. Intke-Hernández, Minna & Gunilla Holm (2015). Migrant Stay-At-Home Mothers Learning to Eat and Live the Finnish Way. Nordic Journal of Migration Research, 5 (2), 75–82. Ismail, Abdirashid Abdi (2016). Somali Children in Finland Are Raised by Their Mothers. Afrikan Sarvi, 2. Isotalo, Anu (2015). Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset. Turku: Turun yliopisto. Jerman, Helena (2007). Memory Crossing Borders: a Transition in Space and Time among Second and Third Generation Russians in Finland. Petri Hautaniemi, Helena Jerman & Sharon Macdonald (eds.), Anthropological Yearbook of European Cultures. Anthropo- logical Perspectives on Social Memory. Anthropological Journal on European Cultures 15. Münster: Lit Verlag, 117–141. Jerman, Helena (2011). Mobilitet och kulturella resurses: Socialt minne och tillhörighet bland skingrade familjer i det finsk-ryska gränslandskapet. Nordisk Østforum, 25 (2), 139–153. Jokinen-Morris, Brita (2014). Kaukaa ei voi halata! Etämummon kokemuksia. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 140–141.

– 248 – Juntunen, Marko (2018). ”Mitä te tutkitte? Että mikä meissä mamuissa on vikana?” Musliminuorten yhteiskuntakriittinen ironia Turun Varissuolla. Nuorisotutkimus. Järvinen-Tassopoulos, Johanna (2004). Challenging Differences: the Case of the Greek- Finnish Marriage. Siirtolaisuus-Migration, 3, 12–21. Jääskeläinen, Anni (2003). Intermarriage and Segmented Integration into Finnish Society: Immigrant Women from the Former Soviet Union. Yearbook of Population Research in Finland 2003 39. Helsinki: The Population Research Institute, 33–54. Karimi, Zeinab (2019). Intergenerational Ambivalence among Iranian Refugee Families in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 347–362. Katisko, Marja (2013). Families of Immigrant Background as Clients of Child Protection Services. Maritta Törrönen, Olga Borodkina, Valentina Samoylova & Eveliina Heino (eds.), Empowering Social Work: Research & Practice. Helsinki: University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education, 118–145. Kaukko, Mervi & Helena Parkkila (2014). Nykyajan totaaliset laitokset tyttöjen suojeli- joina. Mika Gissler, Marjatta Kekkonen, Päivi Känkänen, Päivi Muranen & Matilda Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot -vuosikirja 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusver- kosto & Valtion nuorisoasian neuvottelukunta, 113–121. Kaukko, Mervi (2017). The CRC of Unaccompanied Asylum Seekers in Finland. Interna- tional Journal of Children’s Rights, 25 (1), 140–164. Keskinen, Suvi (2011). Women’s Rights, Welfare State Nationalism and Violence in Mi- grant Families. Ravi Thiara, Monika Schroettle & Stephanie Condon (eds.), Violence Against Women and Ethnicity: Commonalities and Differences across Europe. Leverkusen- Opladen: Verlag Barbara Budrich, 367–382. Keskinen, Suvi (2014). Ylirajaiset perhesuhteet, väkivalta ja epävarmuuden tilat. Janus, 22 (1), 19–34. Keskinen, Suvi (2017). Securitized Intimacies, Welfare State and the “Other” Family. Social Politics, 24 (2), 154–177. Kivijärvi, Antti & Marja Peltola (2016). Johdanto. Sukupolvisten suhteiden liikuttamat lapset ja nuoret. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliik- keessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuoristotutkimusseura, Nuori- sotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Nuorisoasiain neuvottelukunta, 5–13. Kivijärvi, Antti & Marja Peltola (toim.) (2016). Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Kivijärvi, Antti, Martta Myllylä, Marja Peltola & Päivi Honkatukia (2017). Enemmän samanlaisia kuin erilaisia: maahanmuuttajataustaisten nuorten sukupolvisuhteissa niukasti erityispiirteitä. Näkökulma 44. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Kivivuori, Janne, Mikko Aaltonen & Venla Salmi (2015). Correlates of Immigrant Youth Crime in Finland. European Journal of Criminology, 12 (6), 681–699.

– 249 – Kosonen, Liisa (2000). Maahanmuuttajanuorten tukeminen käytännössä. Liebkind, Karmela (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Hel- sinki: Gaudeamus, 149–157. Kosonen, Liisa (2008). Growing Up Vietnamese in Finland – Looking Back 12 Years Later: The Well-Being and Sociocultural Adaptation of Vietnamese as Children or Adolescents and as Young Adults. Helsinki: University of Helsinki, Department of Social Psychology. Kröger, Anu (1994). Vanhempien väliaikainen ulkomailla työskentely lapsen elämän- muutoksena: Lapsen sopeutuminen ja sopeutumisen tukitoimet. Juhani Tähtinen (toim.), Opettajuuden eväät. Kirjoituksia oppimisesta, opetuksesta ja opettajankoulu- tuksesta. Julkaisusarja B: 47. Turku: Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Kuczynski, Anna-Liisa (2002). Att förhandla om gränsen: ackulturation i polsk-finländska familjer. Åbo: Åbo Akademi. Kuczynski, Anna-Liisa (2007). Togetherness and Space – Identifications and Negotiations in Polish-Finnish Families. Ethnologia Fennica, 34, 73–86. Kuczynski, Anna-Liisa (2009). Värderingar i fokus – om inbördes förståelse i bikulturella familjer. Budkavlen, 88, 85–103. Kuczynski, Anna-Liisa (2010). Toisen ymmärtäminen – puolisoiden rooliodotukset kil- pailevina arvoina kaksikulttuurisissa perheissä. Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21st Century. Transnational Reflections of Past, Present and Future. Turku: University of Turku, 232–245. Kuczynski, Anna-Liisa (2013). Ymmärrystä puolin ja toisin. Kasvatuksellisista arvoista kahden kulttuurin perheissä. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.), Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 135–160. Kuittinen, Saija & Sanna Isosävi (2013). Vanhemmuus ja pienten lasten hoiva eri kulttuureissa. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet - ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 78–95. Kullman, Kim, Harriet Strandell & Lotta Haikkola (2012). Lapsuuden muuttuvat tilat: Näkökulmia lapsuuteen 2000-luvulla. Harriet Strandell, Lotta Haikkola & Kim Kull- man (toim.), Lapsuuden muuttuvat tilat. Tampere: Vastapaino, 9–26. Kuorsalo, Anne & Iris Saloranta (toim.) (2010). Sodan haavoittama lapsuus. Helsinki: Aja- tus Kirjat. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa (2016b). Perheettömiksi suojellut: yksin tulleiden ala- ikäisten oikeus perheeseen. Marja Tiilikainen, Outi Fingerroos & Anna-Maria Ta- paninen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 89–110. Kuusisto, Arniika & Saija Benjamin (2016). ”On se ihan OK muuttaa… vaikka sä oletkin aina se uusi tyttö” Kansainvälisyys oletusasetuksena elämässä. Antti Kivijärvi &

– 250 – Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot –vuosikirja 2016. Helsinki: Nuoristotutkimusseura, 79–90. Kuusisto, Taru (2007). Toinen mies. Suomalais-italialaiset parisuhteet etnisyyden ja sukupuolen neuvottelussa. Pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kähäri, Outi (2019). Poliittiset olosuhteet ja sodat johtivat inkerinsuomalaisten perheiden hajaannukseen 1900-luvulla. Liikkeessä yli rajojen –blogi. Saatavilla: https:// liikkeessaylirajojen.fi/poliittiset-olosuhteet-ja-sodat-johtivat-inkerinsuomalaisten- perheiden-hajaannukseen-1900-luvulla/ Laari, Hanna & Sanna Rummakko (2017). Ensisijaisesti lapsia? Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marj Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkkojulkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 54–57. Lainiala, Lassi & Minna Säävälä (2010). ”Jos äiti osaa maan kieltä, hän on kuin kotonaan”: Mitä helsinkiläiset pienten lasten maahanmuuttajavanhemmat ajattelevat kieliopin- noista? Helsinki: Helsingin kaupunki, opetusvirasto. Lainiala, Lassi & Minna Säävälä (2012). Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Helsinki: Väestöliitto. Lastensuojelun Keskusliitto (2001). Lapsen etu ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanotos- sa. Separated children in Europe programme –ohjelman toimintasuositukset. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Leinonen, Elina (2013). Perheen sukupolvisuhteet ja kotoutuminen nuorten näkökulmasta. Tutkimuksia, 3). Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Leinonen, Elina (2013). Toinen sukupolvi tulee! = Andragenerationarna på kommande. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 2, 32–41. Leinonen, Johanna (2011). Elite Migration, Transnational Families, and the Nation State: In- ternational Marriages between Finns and Americans across the Atlantic in the Twentieth Century. PhD dissertation. Minneapolis: University of Minnesota. Leinonen, Johanna (2011). Love and Transatlantic Migration: International Marriages between Finns and Americans across the Atlantic in the 20th Century. Christina Folke Ax & Nils Olav Østrem (eds.), Nordic Migration: Research Status, Perspectives and Challenges. Stamsund: Orkana Akademisk, 25–38. Leinonen, Johanna (2012). “Money Is Not Everything and That’s the Bottom Line”: Family Ties in Transatlantic Elite Migrations. Social Science History Journal, 36 (2), 243–268. Leinonen, Johanna (2013). ”Siellä välillä leijailen tuolla” – transnationaalin muotoja suomalais-amerikkalaisissa avioliitoissa. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Aura Kivilaakso (toim.), Mitä on kulttuuriperintö? Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 81–105. Leinonen, Johanna (2014a). ”Myö eletään semmosta välimuotoa” – Ylirajaista perhe- elämää suomalaisten ja amerikkalaisten välisissä liitoissa Suomessa ja Yhdys-

– 251 – valloissa. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 52–67. Leinonen, Johanna & Saara Pellander (2014). Court Decisions over Marriage Migration in Finland: A Problem with Transnational Family Ties. Journal of Ethnic and Migration Studies, 40 (9), 1488–1506. Leinonen, Johanna & Saara Pellander (2019). Family Reunification and Everyday In/security in the Lives of Transnational Families. Johanna Hiitola, Kati Turtiainen, Sabine Gruber & Marja Tiilikainen (eds.), Parenthood in Transition: Borderlands, Transnational Mobility and Welfare Society in Nordic Countries. New York: Routledge. Lepola, Outi (2012). Ei omainen eikä viranomainen – Selvitys ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten edustajajärjestelmästä. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Liebkind, Karmela & Liisa Kosonen (1998). Acculturation and Adaptation: A Case of Viet- namese Children and Youths in Finland. Jari-Erik Nurmi (ed.), Adolescents, Cultures and Conflicts: Growing Up in Contemporary Europe. New York: Garland, 199–224. Liebkind, Karmela & Inga Jasinskaja-Lahti (2000). Acculturation and Psychological Well-Being among Immigrant Adolescents in Finland: A Comparative Study of Adolescents from Different Cultural Backgrounds. Journal of Adolescent Research, 15 (4), 446–469. Liebkind, Karmela (2012). Introduction. Ann S. Masten, Karmela Liebkind & Donald J. Hernandez (eds.), Capitalizing on Migration: The Potential of Immigrant Youth. Cam- bridge: Cambridge University Press, 1–13. Liebkind, Karmela, Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (2012). Specifying Social Psychological Adaptation of Immigrant Youth: Social Identity, Intergroup Attitudes, and Intergroup Interactions. Ann S. Masten, Karmela Liebkind & Donald J. Hernandez (toim.), Capitalizing on Migration: The Potential of Immigrant Youth. Cambridge: Cambridge University Press, 203–229. Lojander-Visapää, Catharina (2001). Basketball, Quranstudies and Rap-music. Baserar sig på plenarföredraget Somali Youth in the Helsinki region – Hopes and Problems. Muddle Lilius (ed.), Variations on the Theme of Somaliness: Proceedings of the EASS/ SSIA International Congress of Somali Studies Turku 6–9, 1998. Turku: Åbo Akademi University, Centre for continuing education. Lulle, Aija & Laura Assmuth (2013). Families on the Move in Europe: Children’s Perspec- tives. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–10. Lulle, Aija & Marta Balode (2014). Marriage Migration and Skills: Narratives of Latvian Women in Finland. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 67–91. Lumio, Milla (2014). Hymyn takana – thaimaalaiset maahanmuuttajat ja suomalaist- haimaalaiset avioliitot. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 36–51. Lundqvist, Kia Katarina & Johanna Vaitomaa (2014). Edustajan osaaminen lapsen oikeuksien turvaajana. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 117–127.

– 252 – Lundqvist, Kia, Sami Tantarimäki, Timo Halttunen & Sari Vanhanen (2017). Esiselvitys alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden oleskeluluvan saaneiden tuen ja asumisen hallinnoinnista maakuntauudistuksen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2017. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Lähteenmäki, Minna (2010). Turvapaikanhakijaperheiden kokemuksia pakomatkalta. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (3), 58–70. Lähteenmäki, Minna (2013). Lapsi turvapaikanhakijana. Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Marjeta, Maarit (2001). Äidit ja tyttäret kahdessa kulttuurissa: somalialaisnaiset, perhe ja muutos. Sosiologian tutkimuksia 4. Joensuu: Joensuun yliopisto, sosiologian laitos. Martikainen, Tuomas & Lalita Gola (2007). Women from the Indian Subcontinent in Finland: Patterns of Integration, Family Life, Employment and Transnationalism among Marriage Migrants. Helsinki: Family Federation of Finland, Population Research Institute. Martikainen, Tuomas (2009g). Nuoret muslimit. Nuorisotutkimus, 27 (3), 1–5. Martikainen, Tuomas (2009h). The Study of Immigrant Youth in Finland. Forum 21: Eu- ropean Journal on Child and Youth Research, 4 (12), 23–27. Martikainen, Tuomas (toim.) (2009). Musliminuoret (erikoisnumero). Nuorisotutkimus, 27 (3). Martikainen, Tuomas & Lotta Haikkola (toim.) (2010). Maahanmuutto ja sukupolvet. Hel- sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Masten, Ann S., Karmela Liebkind & Donald J. Hernandez (eds.) (2012). Realizing the Poten- tial of Immigrant Youth. Cambridge: Cambridge University Press. Mattila, Markku & Jaana Anglé (2017). Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Moallin, Mohamed (2005). Islam ja perhe. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 96–106. Moilanen, Irma & Myhrman, Antero (1989). What Protects a Child in Migration. Scan- dinavian Journal of Social Medicine, 17, 21–24. Moisio, Jenni, Mika Gissler, Pasi Haapakorva & Sami Myllyniemi (2016). Lasten ja nuorten muuttoliike tilastoissa. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muut- toliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 17–50. Mufti, Kathleen (2013). Latvian Women in the Finnish Latvian Family Association. Web reports 77. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Mustasaari, Sanna (2015). The “Nuclear Family Paradigm” as a Marker of Rights and Belonging in Transnational Families. Social Identities: Journal for the Study of Race, Nation and Culture, 21 (4), 359–372. Mustasaari, Sanna (2017). Rethinking Recognition: Transnational Families and Belonging in Law. Helsinki: University of Helsinki.

– 253 – Mustasaari, Sanna (2017). Ruling on Belonging: Transnational Marriages in Nordic Im- migration Laws. Migration Letters: An International Journal of Migration Studies, 14 (1), 25–37. Myftari, Arjan (2014). Seminar on ”From Vulnerable Childhood to Healthy and Safe Adulthood”. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 141–155. Määttä, Kaarina, Jaana Anglé & Satu Uusiautti (2014). How to Have a Long-Lasting Multi- cultural Marriage? Introducing the Accumulation Theory of Multicultural Romantic Relationships. Journal of Social Sciences, 3 (3), 381–398. Nikunen, Kaarina (2008). Emerging Transnational Sensibility among Migrant Teenag- ers. Lessons Learned Doing Media Research in Multiethnic Classrooms. Ingegerd Rydin & Ulrica Sjöberg (eds.), Mediated Crossroads: Identity, Youth Culture and Ethnic- ity. Gothenburg: Nordicom, 153–173. Nikunen, Kaarina (2011). Immigrant Youth in Finland. Elisabeth Eide & Kaarina Niku- nen (eds.), Media in Motion: Cultural Complexity and Migration in the Nordic Region. Aldershot: Ashgate, 219–236. Nissi, Kaisa (2012). Oletettua maahanmuuttajien väkivaltaa? Maskuliinisuus ja miehen kuvat kahden kulttuurin liitoissa Suomessa. Timo Purjo (toim.), Sukupuoli ja väki- valta 2. Helsinki: Non-Fighting Generation/Tampereen yliopisto, 27–38. Nissi, Kaisa (2017). Uskonnot, kulttuurit ja perhe. Etnologinen tutkimus monikulttuuristen liittojen kerronnoista Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Nisula, Tapio, Kristiina Kangaspunta & Anna Rastas (1995). Perinteen puhtaus ja somali- identiteetti. Pakolaistytöt kulttuurinsa vaalijoina. Nuorisotutkimus, 13 (3), 18–29. Nordberg, Camilla (2015). Invisibilised Visions: Migrant mothers and the reordering of citizenship in a Nordic welfare state context. Nordic Journal of Migration Research, 5 (2), 67–74. Nordberg, Camilla & Sirpa Wrede (2015). Street-Level Engagements: Migrated Families En- countering the Local Welfare State. Nordic Journal of Migration Research, 5 (2), 54–57. Nordberg, Camilla & Sirpa Wrede (eds.) (2015). Street-Level Engagements: Migrated Families Encountering the Local Welfare State. Berlin: de Gruyter. Näre, Lena & Katie Walsh (eds.) (2016). Transnational Migration and Home in Older Age. Abingdon: Routledge. Näre, Lena (2016a). Haavoittuvaisimmat kärsivät eniten perheenyhdistämisen tiuken- tamisesta. Iso Numero, 2, 22. Näre, Lena (2016b). Home as Family: Narratives of Home among Ageing Gujaratis in the UK. Katie Walsh & Leena Margareta Näre (eds.), Transnational Migration and Home in Older Age. Abingdon: Routledge, 50–60. Näre, Lena (2016c). Introduction: Transnational Migration and Home in Older Age. Katie Walsh & Leena Margareta Näre (eds.), Transnational Migration and Home in Older Age. Abingdon: Routledge, 1–24.

– 254 – Näre, Lena, Katie Walsh & Loretta Baldassa (2017). Ageing in Transnational Contexts: Transforming Everyday Practices and Identities in Later Life. Identities, 24 (5), 515–523. Oikarinen-Jabai, Helena (2012a). “This Is My Home Country or Something In-Between” – Finnish-Somali Youth Sharing Their Experiences through Performative Narratives. Journal of Arts & Communities, 3 (2), 151–166. Oikarinen-Jabai, Helena (2012b). Tää on mun kotimaa tai jotain siltä väliltä – somalinuorten moninaiset siteet. Etmu-blogi, 7.2.2012. Saatavilla: https://liikkeessaylirajojen.fi/taa-on-mun-kotimaa-tai-jotain-silta-valilta-somalinuorten-moninaiset- siteet/. Oikarinen-Jabai, Helena (2013). Finnish Youth with Somali Background Performing Their Experiences and Belongings. Nina Jentl & Juha Kaskinen (eds.), To Be Young! Youth and the Future. Proceedings of the Conference “To be Young! Youth and the Future” 6−8 June 2012, Turku, Finland. FFRC eBOOK 8/2013. Turku: Finland Futures Research Centre, University of Turku, 90–99. Oikarinen-Jabai, Helena (2017). Suomensomalialaiset nuoret paikantumisiaan tutkimassa. Nuorisotutkimus, 1–2, 40–53, 127. Ojuri, Auli (1999). Kotitalossa koko maailma: Mixeri-maahanmuuttajaprojektin kokemuksia ensi- ja turvakodeissa. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 23. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. Oksi-Walter, Päivi, Jonna Roos & Ritva Viertola-Cavallari (2009). Monikulttuurinen perhe. Helsinki: Arkki. Oksi-Walter, Päivi (2011). Paluumuuttajan haasteet. Yksi perhe – kaksi kulttuuria. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesym- posium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 24–29. Paksuniemi, Merja (2014). Sotavuosien kokemukset aikuisuuden voimavarana. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 63–77. Palander, Jaana (2016). Perheet maahanmuuton kontrollin välineenä. Liikkeessä yli rajojen –blogi, 16.2.2016. Saatavilla: https://liikkeessaylirajojen.fi/perheet-maahanmuuton- kontrollin-valineena/ Palander, Jaana, Johanna Hiitola, Johanna Leinonen, Milka Sormunen & Saara Pellander (2019). Ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä. Politiikasta. fi. Saatavilla: https://politiikasta.fi/ihmisoikeusminimalismi-ja-poliittinen-tahto- erottaa-perheita/ Parviainen, Heikki (2003). Kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa vuosina 1970–2000. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja E 15. Helsinki: Väestöliitto, väestöntutki- muslaitos. Pauha, Teemu (2011). Civic Identity of Muslim Immigrant Youth: An Intersectional Per- spective. Esko Kähkönen & Teemu Pauha (eds.), Faith-based Social Action in Combating

– 255 – Marginalization. Conference Proceedings, Helsinki, 17.–18.11.2011. Helsinki: Diakonia- ammattikorkeakoulu, 151–164. Pauha, Teemu (2018). Religious and National Identities among Young Muslims in Finland: A View from the Social Constructionist Social Psychology of Religion. PhD dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Pellander, Saara (2014). An Acceptable Marriage: Marriage Migration and Moral Gatekeep- ing in Finland. Journal of Family Issues, 36 (11), 1472–1489. Pellander, Saara (2014). Family Migration, Gender Equality and The Nordic Welfare State. Pauli Kettunen, Stein Kuhnle & Yuan Ren (eds.), Reshaping Welfare Institutions in China and the Nordic countries. Helsinki: University of Helsinki, Nordic Centre of Excellent NordWel, 188–210. Pellander, Saara & Johanna Leinonen (2016). ”Aidon” avioliiton ehdot: suomalaisten ulkomaalaiset puolisot oleskelulupaa hakemassa. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suo- meen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 111–136. Pellander, Saara (2016). Gatekeepers of the Family: Regulating Family Migration to Finland. Publications of the Faculty of Social Sciences. Helsinki: University of Helsinki, Fac- ulty of Social Sciences. Pellander, Saara (2018). The Ageing Body as a Bordering Site: Narrowing Definitions of Dependency for Elderly Family Reunification in Finland.Nordic Journal of Migration Research, 8 (3), 159–166. Peltola, Marja (2007). Sukupolvien kohtaamisia maahanmuuttajaperheissä. Katsaus. Nuorisotutkimus, 25 (4), 69–73. Peltola, Marja (2009). Intergenerational Relations in Families with an Immigrant Background. Report on Family Interviews for Project INTERFACE. Verkkojulkaisuja 24. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Peltola, Marja & Veronika Honkasalo (2010). Monikulttuuriset perheet sukupolvisuhtei- na ja kontrollin kohteina. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka (toim.), Ohipuhuttu nuoruus. Nuorten elinolot –vuosikirja 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Nuoriotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto & Nuori- soasiain neuvottelukunta, 119–131. Peltola Marja (2010). Ulossuljettu keskiluokka? Maahanmuuttajataustaiset nuoret, perhe ja yhteiskunnallinen asema. Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 66–83. Peltola, Marja (2011). Kunnollisuus, suomalaisuus ja rajat. Nuorisotutkimus, 29 (4), 80–84. Peltola, Marja (2014). Kunnollisia perheitä – maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema. Lektio. Nuorisotutkimus, 32 (3), 33–37. Peltola, Marja (2014). Kunnollisia perheitä. Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Peltola, Marja (2014). Samanlaiset ja erilaiset – Maahanmuuttajataustaisten perheiden asemoitumisia suhteessa suomalaisiin perheisiin. Etmu-blogi, 18.8.2014. Saatavilla:

– 256 – https://liikkeessaylirajojen.fi/samanlaiset-ja-erilaiset-maahanmuuttajataustaisten-perheiden-asemoitumisia-suhteessa-suomalaisiin-perheisiin/. Peltola, Marja & Antti Kivijärvi (2016). Johdanto: Sukupolvisten suhteiden liikuttamat lapset ja nuoret. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (eds.), Lapset ja nuoret muuttoliik- kessä: Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuoriso- tutkimusverkosto, 5–12. Peltola, Marja (2016). Respectable Families. Discourses on Family Life, Ethnic Hierarchies and Social Positioning. Ethnicities, 16 (1), 22–39. Peltola, Marja, Suvi Keskinen, Veronika Honkasalo & Päivi Honkatukia (2016). Intergen- erational Negotiations on (Hetero)Sexuality and Romantic Relationships: Views of Young People and Parents in Multi-Ethnic Contexts. Journal of Youth Studies, 20 (5), 533–548. Peltola, Marja (2018). Toinen sukupolvi ja tavallisen suomalaisuuden saavuttamisen vaikeus. Siirtolaisuus-Migration, 44 (3), 15–17. Peltola, Marja (2018). Tunteet rodullistettujen vähemmistöjen sukupolvisuhteissa. Petteri Eerola & Henna Pirskanen (eds.), Perhe ja tunteet. Helsinki: Gaudeamus, 111–129. Peltola, Marja (2018). Young Motherhood in Multicultural Finland. Manchester: University of Manchester. Peltonen, Kirsi (2011). Children and Violence: Nature, Consequences and Interventions. Tam- pere: University of Tampere, School of Humanities and Social Sciences. Puumala, Eeva (2019). Kohtaamisen rohkeus nuorten maahanmuuttajataustaisten aikuisten kertomana. Ilari Hetemäki, Hannu Koskinen, Tuija Pulkkinen & Esa Väliverronen (toim.), Kaikenlaista rohkeutta. Helsinki: Gaudeamus, 130–146. Puuronen, Vesa, Jarna Soilevuo-Gronnerod & Jatta Herranen (eds.) (2005). Youth – Simi- larities, Differences, Inequalities. Reports of Karelian Institute 1. Joensuu: University of Joensuu. Pöllänen, Pirjo (2005). Miehen paikka perheessä – venäläisten maahanmuuttajanaisten kokemuksia miehen paikasta perheessä Venäjällä ja Suomessa. Siirtolaisuus- Migration, 1, 1–9. Pöllänen, Pirjo (2014). Transnational Family Care in Russian-Finnish Families in the Finnish-Russian Border Region (Karelia): Russian Immigrant Women’s Perspective. Cynthia Simmons (ed.), Post-Communist Transition and Women’s Agency in Eastern Europe. Dordrecht: Republic of Letters, 89–115. Pöllänen, Pirjo (2013). Hoivan rajat. Venäläiset maahanmuuttajanaiset ja ylirajainen per- hehoiva. Helsinki: Väestöliitto. Pöllänen, Pirjo (2013). Venäläisten naisten arki ja hoivasuhteet Pohjois-Karjalassa. Idän- tutkimus, 2, 15–30. Pösö, Tarja (2015). How the Finnish Child Protection System Meets Migrant Families and Children. Marit Skivens, Ravinder Barn, Katrin Kriz & Tarja Pösö (eds.), Child Welfare Systems and Migrant Children: A Cross Country Study of Policies and Practice. Oxford & New York: Oxford University Press, 19–38.

– 257 – Ranta, Helena, Janna Waltimo-Siren, Mari Metsäniitty & Olli Varkkola (2017). Forensic Age Assessment of Asylum Seekers in Finland. International Journal of Legal Medi- cine, 131 (1), 243–250. Rantala, Jukka & Anna Veijola (2018). Suomalaisnuorten näkemykset turvapaikanha- kijakeskustelussa esitettyihin historiallisiin rinnastuksiin. Yhteiskuntapolitiikka, 83 (2), 147–158. Rautavuoma, Veera & Kati Turtiainen (2018). Toimijuutta tukeva tulkkaus perhepalve- luissa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 146–168. Reuter, Anni & Eve Kyntäjä (2006). Kansainvälinen avioliitto ja stigma. Tuomas Marti- kainen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: SKS, 104–125. Rotkirch, Anna, Ismo Söderling & Stina Fågel (2010). Isovanhemmuuden merkitys ko- rostuu. Stina Fågel, Anna Rotkirch, Ismo Söderling (2010), Farkkumummoja ja pehmovaareja – uusia ikkunoita isovanhemmuuteen. Forssa: Forssan kirjapaino, 5–9. Ruohio, Heidi (2009). Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa: ulkomailta adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta. Helsinki: Väestöliitto. Ruohio, Heidi (2010). Ainut mikä muistuttaa on peilikuva. Siirtolaisuus-Migration, 1, 12–18. Ruohio, Heidi (2016). Mistä olet kotoisin? Kansainvälisesti adoptoidut nuoret aikuiset ja kuulumisen neuvottelu. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muut- toliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 67–78. Savolainen, Ulla & Riikka Taavetti (2018). Rajoista ja niiden ylittämisestä: lapsuus ja nuoruus muistelussa. Elore, 25 (2), 3–8. Siim, Pihla (2007). Äidit ja heidän lapsensa: Perhesuhteista neuvottelua ylirajaisissa perheissä. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 218–244. Siim, Pihla & Laura Assmuth (2015). Olisiko parempi lähteä takaisin Viroon? Tutkimus ylirajaisesta elämästä lasten näkökulmasta. Elo: Tuglas-seuran jäsenlehti, 4, 4–7. Siim, Pihla Maria & Laura Assmuth (2016). Kotona kahdessa maassa? Ylirajaisen lapsuuden tulkinnat Suomeen muuttaneissa virolaisissa lapsiperheissä. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. julkaisuja 185. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 91–104. Siim Pihla Maria & Laura Assmuth (2016). Mobility Patterns between Estonia and Fin- land: What about the Children? Kirsti Jõesalu & Anu Kannike (eds.), Cultural Patterns and Life Stories. Tallinna ülikooli kirjastus. Acta Universitatis Tallinnensis. Socialia. Tallinn: TLU Press, 273–304. Sippala, Jyrki (1998). Maahanmuuttajalasten huostaanotoista pääkaupunkiseudulla 1995– 1997. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 3. Helsinki: STM.

– 258 – Sirkkilä, Hannu (2005). Elättäjyyttä vai erotiikkaa: miten suomalaiset miehet legitimoivat parisuhteensa thaimaalaisen naisen kanssa? Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylä Univer- sity Printing House. Sirkkilä, Hannu (2006a). Suomalaismiesten käsityksiä thaimaalaisista vaimoistaan. Tuomas Martikainen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 83–103. Sirkkilä, Hannu (2006b). Suomalais-thaimaalaisten parien ongelmat. Siirtolaisuus- Migration, 1, 17–23. Sirkkilä, Hannu (2014). Suomalaisten miesten pitkäkestoiset kaksikulttuuriset parisuhteet – haasteita ja voimavaroja. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Sää- välä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Tutkimuksia A 46. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 126–139. Sirkkilä, Hannu (2015). Finnish Men in Intercultural Marriages: Experiences and Com- petencies. Elli Heikkilä & Daniel Rauhut (eds.), Marriage Migration and Multicultural Relationships. Turku: Institute of Migration, 118–132. Sjöblom-Immala, Heli (2015). Puolisona maahanmuuttaja – Monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat. Sastamala: Kunnallisalan kehittä- missäätiö. Sjöblom, Tua (1997). Yksin tulleet alaikäiset lapset ja nuoret turvapaikanhakijoina: selvitys yksin turvapaikkaa hakevien somalialaisten lasten ja nuorten tilanteesta sukulaisper- heissä pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Työministeriö. Skivens, Marit, Ravinder Barn, Katrin Kriz & Tarja Pösö (eds.) (2015). Child Welfare Systems and Migrant Children: A Cross Country Study of Policies and Practice. Oxford: Univer- sity Press. Sosiaali- ja terveysministeriö (1995). Maahanmuuttajalasten päivähoito. Sosiaali- ja ter- veysministeriön monisteita, 13. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sourander, Andre (2003). Refugee Families during Asylum Seeking. Nordic Journal of Psychiatry, 57 (3), 203–207. Stam, Alexandra (2014). “The Heart Has Its Reasons That Reason Does Not Know” – Re- ally? Exploring Migration Decision-Making Using the Biographical Approach. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 20–35. Strandell, Harriet, Lotta Haikkola & Kim Kullman (toim.) (2012). Lapsuuden muuttuvat tilat. Tampere: Vastapaino. Suurpää, Leena (1995). Nuorten yölliset kahvit. Jaana Lähteenmaa & Laura Mäkelä (toim.), Helsingin yö. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Suurpää, Leena (1996). Näinkö nuoret? Leena Suurpää & Pia Aaltojärvi (toim.), Näin nuoret. Näkökulmia nuoruuden kulttuureihin. Tietolipas 143. Pieksämäki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suurpää, Leena (1996). Young People as Actors in Contemporary Society. Helena Helve & John Bynner (eds.), Youth and Life Management. Helsinki: Helsinki University Press.

– 259 – Suurpää, Leena (1999). Nuorten kulttuurinen katse ulkomaalaisiin: kuvia, käsityksiä, kertomuksia. Pia Houni & Pentti Paavolainen (toim.), Artikkelikokoelma taiteen ja tieteen näkökulmista kulttuuriin. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Suurpää, Leena (2001a). Foreigners as a Strategic Construction: Finnish Young People’s Accounts of Immigrants. Helena Helve & Claire Wallace (eds.), Youth, Citizenship and Empowerment. Aldershot: Ashgate, 165–188. Säävälä, Minna (2008). Mistä puoliso? Ylirajaisten perheiden avioliitot luovat haasteita. Pari & Perhe, 1, 22–24. Säävälä, Minna & Anne Alitolppa-Niitamo (2010). Isovanhemmuus liikkuvuuden maailmassa. Stina Fågel, Anna Rotkirch & Ismo Söderling (toim.), Farkkumummoja ja pehmovaareja. Helsinki: Väestöliitto, 138–155. Säävälä, Minna (2010). Forced Migrants, Active Mothers or Desired Wives: Migratory Mo- tivation and Self-Representation in Kosovo Albanian and Russian Women’s Biog- raphies. Journal of Ethnic and Migration Studies, 37 (6), 1139–1155. Säävälä, Minna (2010). Monikulttuuriset nuoret koulunpenkiltä eteenpäin. Terveyden- hoitaja, 6, 18-20. Säävälä, Minna (2011). Perheet muuttoliikkeessä. Perustietoa maahan muuttaneiden kohtaamiseen. Helsinki: Väestöliittö Säävälä, Minna (2012). The Burden of Difference? School Welfare Personnel’s and Parents’ Views on Wellbeing of Migrant Children in Finland. Finnish Yearbook of Population Research, 47, 31–50. Säävälä, Minna (2013). Maahanmuutto perheilmiönä. Tuomas Martikainen, Pasi Saukko- nen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 101–122. Säävälä, Minna & Anneli Miettinen (2014). Millaiset suomalaiset solmivat kaksikulttuu- risia avioliittoja? Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikult- tuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 77–93. Säävälä, Minna & Tuomas Martikainen (2015). Indian Wives and Husbands on the Move: Conjugal Relations Experienced by Women Living in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 4, 11–8. Söderling, Ismo (1999). Perheitä meiltä ja muualta: Suomalaisten näkemyksiä omista ja maahanmuuttajien perheistä. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja E 8. Helsinki: Väestöliitto. Söderling, Ismo (2009). Alaikäiset turvapaikanhakijat – edelleen äitiä ikävä. Riikka Asa (toim.), Yksintulleet – näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta Suomessa. Helsinki: European Migration Network ja Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, 67–71. Tapaninen, Anna-Maria (2010). Complications in Family Reunification. Suomen Antro- pologi, 35 (4), 53–55.

– 260 – Tapaninen, Anna-Maria. (2010). Oikeus aitoon perheeseen: DNA-tutkimus todisteena biologisesta perhesiteestä. Etmu-blogi. Saatavilla: http://etmu.fi/oikeus-aitoon- perheeseen-dna-tutkimus-todisteena-biologisesta-perhesiteesta/ Tapaninen, Anna-Maria (2016a). Mitä DNA voi(si) todistaa suomensomalialaisten per- hemuutosta? Päivi Armila, Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä-suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 69–78. Tapaninen, Anna-Maria (2016b). Perhesiteet geeneissä: DNA-tutkimus perheenyhdistä- misessä. Marja Tiilikainen, Outi Fingerroos & Anna-Maria Tapaninen (toim.), Per- heenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 137–160. Tapaninen, Anna-Maria (2016c). Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä. Antroblogi. Saatavilla: http://www.antroblogi.fi/2016/06/epailyn-henki-perheen- yhdistamisessa/ Tapaninen, Anna-Maria, Miia Halme-Tuomisaari & Viljami Kankaanpaa (2019). Mobile Lives, Immutable Facts Family Reunification of Children in Finland. Journal of Eth- nic and Migration Studies, 45 (5), 825–841. Tapaninen, Anna-Maria & Ilpo Helén (2019). Making up Families: How DNA Analysis Does/ Does Not Verify Relatedness in Family Reunification in Finland.BioSocieties , 1–18. Tiaynen, Tatiana (2013). Babushka in flux. Grandmothers and Family-making between Rus- sian Karelia and Finland. Tampere: Tampere University Press. Tiilikainen, Marja (1999). Äidin huolet, arjen kivut: Kärsimys, oireet ja strategiat Suomessa asuvien somalinaisten arjessa. Lisensiaatin tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Tiilikainen, Marja & Airi Toivonen (2006). Somalinaisen asema perheessä ja yhteiskunnassa. Apuraportti: Kansainvälisen solidaarisuussäätiön tiedote, 1, 8–9. Tiilikainen, Marja (2007). Maahanmuuttajaperheiden ylirajainen arki. Pari & perhe, 3, 14–15. Tiilikainen, Marja (2007). Somaliäidit ja transnationaalinen perhe. Tuomas Martikai- nen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, 266–284. Tiilikainen, Marja & Saido Mohamed (2013). Suomensomalialaiset tytöt ja vaarallinen seksuaalisuus. Nuorisotutkimus, 31 (1), 73–77. Tiilikainen, Marja (2014). Nuorten pärjääminen perheiden huolena Somalimaassa. Solidaarisuus, 2, 6. Tiilikainen, Marja (2015a). Euroopan imu: Somalimaan ja Puntinmaan nuoret parempaa elämää etsimässä. Afrikan Sarvi, 1. Tiilikainen, Marja (2015b). Looking for a Safe Place: Security and Transnational Somali Muslim Families. Journal of Religion in Europe, 8, 51–72.

– 261 – Tiilikainen, Marja (2015c). Musliminuoret ja uskonnollinen radikalisoituminen. Riku Hämäläinen & Heikki Pesonen (toim.), Kohtaamisia: Kirjoituksia uskonnosta, arjesta ja monikulttuurisuudesta. Helsinki: University of Helsinki, 254–261. Tiilikainen, Marja (2015d). Muslimiperheet, väkivaltainen radikalismi ja arjen turvallisuus. Haaste, 15 (2), 20. Tiilikainen, Marja, Abdirashid Ismail & Mulki Al-Sharmani (2016). Somalialaiset perheet perinteiden, siirtolaisuuden ja sisällissodan välissä. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suo- meen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 43–63. Tiilikainen, Marja (2016). Onko paikalla väliä? Somalialaisten perheiden turvallisuuden kokemuksia Torontossa ja Helsingissä. Elli Heikkilä & Tuomas Martikainen (toim.), Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttoliikesymposium 2015. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 56–72. Tiilikainen, Marja (2016). Somalialaisten nuorten ylirajainen liikkuminen. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä: Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 119–131. Tiilikainen, Marja (2017). “Whenever Mom Hands Over the Phone, Then We Talk”: Trans- national Ties to the Country of Descent Among Canadian Somali Youth. Migration letters, 14 (1), 63–74. Tiilikainen, Marja, Mulki Al-Sharmani & Sanna Mustasaari (eds.) (2019). Wellbeing of Transnational Muslim Families: Marriage, Law and Gender. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge. Tiilikainen, Marja & Outi Fingerroos (2019). Perhe ja perheenyhdistäminen pakolaisten elämässä: esimerkkinä kahden suomensomalialaisen miehen elämänkulut. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 301–319. Toivanen, Mari (2014c). Negotiating Home and Belonging. Young Kurds in Finland. Turku: University of Turku. Tuomi-Nikula, Outi (1987–1988). Acculturation in the Ethnic Mixed Marriage. Ethnologia Fennica, 16, 5–26. Tuomi-Nikula, Outi (1986a). Suomalaisten kanssa avioituneiden ulkomaalaisten akkul- turoitumisesta Oulussa. Laitosjulkaisu. Kulttuuriantropologian tutkimusprosessi -seminaarin työryhmäraportteja I. Oulu: Oulun yliopisto. Tuori, Salla (2009b). Postcolonial and Queer Readings of Migrant Families. Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, “Race” and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 155–170. Turjanmaa, Elina (2013a). Perheen sukupolvisuhteet ja kotoutuminen nuorten näkökulmasta. Helsinki: Helsingin Kaupungin tietokeskus. Turjanmaa, Elina (2013b). Toinen sukupolvi tulee! Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 2, 32–41.

– 262 – Turjanmaa, Elina, Anne Alitolppa-Niitamo & Katja Wikström (2016). Perhe muuttaa ja muuttuu. Pääkaupunkiseudun nuorten kokemuksia sukupolvisuhteiden muutoksista kotoutumisvaiheessa. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä: Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 53–66. Turjanmaa, Elina, Inga Jasinskaja-Lahti & Anne Alitolppa-Niitamo (2017). 1.5-Generation Immigrant Adolescents’ Autonomy Negotiations in Transnational Family Contexts. Migration Letters, 14 (1), 75–87. Turjanmaa, Elina (2017). Helpompaa olla omien kanssa? Maahanmuuttajanuorten ja suomalaistaustaisten nuorten väliset kaverisuhteet Turussa, Raisiossa ja Uudessakaupungissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Turjanmaa, Elina (2017). Kiitollisuus vanhempia kohtaan innostaa ja lannistaa maahanmuuttajaperheiden nuoria. Perheyhteiskunta.fi-blogi. Saatavilla: https://perheyhteiskunta.fi/2017/12/04/kiitollisuus-vanhempia-kohtaan-innostaa-ja-lannistaa- maahanmuuttajaperheiden-nuoria/ Turjanmaa, Elina & Inga Jasinskaja-Lahti (2019). Parental Knowledge and Adaptation of First and Second Generation Immigrant Youth – Intersectional Perspective. Manuscript submitted for publication. Turjanmaa, Elina & Inga Jasinskaja-Lahti (2019). Thanks but No Thanks? Gratitude and In- debtedness within Intergenerational Relations after Immigration. Family Relations. Turjanmaa, Elina (2019). Tyttöjen ja poikien vapaa-aikaa? Suomalaistaustaisten ja maahanmuuttotaustaisten nuorten vapaa-ajanvietto Varsinais-Suomessa. Siirtolaisuus - Migration, 3, 9–13. Turtiainen, Kati & Jassin Rezai (2018). Valo tunnelin päässä: Tunnustussuhteet nuoren kertomuksessa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuut- to, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 214–234. Turtiainen, Kati & Johanna Hiitola (2018). Migrant Parents Talking Back – Stigmatised Identities and Doing Being Ordinary. Qualitative Social Work, First Published Sep- tember 4, 2018. Uimonen, Pirjo (2016). Kulttuurisia kertomuksia: suomalais-venäläiset parisuhteet in- ternetin keskustelupalstoilla. Jukka Jouhki & Tytti Steel (toim.), Etnologinen tulkinta ja analyysi. Helsinki: Ethos ry, 391–429. Urponen, Maija (2010a). Yli kaikkien rajojen? Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kan- sainvälisyyden kynnyksellä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Urponen, Maija (2010b). Ylirajaisia suhteita: Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia. Helsinki: Helsingin yliopisto. Urponen, Maija (2011). Ylirajaiset parisuhteet näkökulmana suomalaisuuden historian. Naistutkimus, 24 (1), 59–64. Vikman, Juha-Pekka (1982). Perheen muutto lapsen ongelmatilanteena. Tampereen yliopiston julkaisuja A 143. Tampere: Tampereen yliopisto.

– 263 – Visapää, Catharina (1997). Somaliska ungdomars livssituation i Helsingforsregionen. SSKH Meddelanden 49. Helsingfors: Svenska Social- och kommunalhögskolan vid Hel- singfors universitet. Vuolajärvi, Niina (2012). Kansakunnan kunniattomat tyttäret: ylirajaisissa suhteissa olevien suomalaisnaisten kokemuksia ennakkoluuloista ja rasismista. Kulttuu- rintutkimus, 29, 17–30. Vuorela, Ulla (2002). Transnational Families: Imagined and Real Communities. Deborah Bryceson & Ulla Vuorela (eds.), The Transnational Family: New European Frontiers and Global Networks. Oxford: Berg, 63–82. Vuori, Jaana (2007). Perheen nimissä: maahanmuuttajien opastusta tasa-arvoon. Jaana Vuori & Ritva Nätkin (toim.), Perhetyön tieto. Tampere: Vastapaino, 129–168. Walsh, Katie & Lena Näre (eds.) (2016). Transnational Migration and Home in Older Age. London: Routledge. Warkentin, Raija & Mirja Mikkonen (2004). In Loving Praise of Their Immigrant Wives: Finnish-Russian Marriages in Finland. Kimi Kärki (ed.), Power and Control: Perspec- tives on Integration and Multiculturalism in Europe. Helsinki: The Family Federation of Finland, 94–117. Wikström, Katja, Lotta Haikkola & Tiina Laatikainen (toim.) (2014). Tutkimus pääkaupun- kiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Wilska, Terhi-Anna (toim.) (2005). Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri 2005. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Ylänkö, Maaria (2000). Measuring Acceptance? Intermarriage Levels as an Indicator of Tolerance in the Finnish Context of Integration. Yearbook of Population Research in Finland, 36, 179–197. Yngvesson, Barbara (2010). Transnational Adoption, Technologies of Exclusion, and the Promise of “Home”. Suomen antropologi, 35 (4), 56–62. Zechner, Minna (2006). Hoivan paikat transnationaalisissa perheissä. Tuomas Martikai- nen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suoma- laisen Kirjallisuuden Seura, 83–103. Zechner, Minna (2007). Maahanmuuttajaäitien näkemyksiä ja kokemuksia päivähoi- dosta ja koulusta palveluina. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestön- tutkimuslaitos, 245–265. Zechner, Minna (2017). Transnational Habitus at the Time of Retirement. Identities, 24 (5), 573–589. Zechner, Minna (2019). Relational Narratives and Moorings in International Mobility and Migration at an Advanced Age. Journal of Finnish Studies, 22 (1–2), 66–84.

– 264 – Politiikka, poliittinen toiminta, siirtolaisuuden hallinta ja rajat Politics, political activities, migration governance and borders Politik, politisk aktivitet, migrationskontroll och gränser

Aallas, Esa & Irmeli Tuomarla (1989). Suomen pakolaispolitiikka. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Ahokas, Laura, Marjukka Weide & Niklas Wilhelmsson (2011). Maahanmuuttajien yhteis- kunnallis-poliittisen osallistumisen tukeminen alue- ja julkishallinnossa sekä poliitti- sissa puolueissa. Selvityksiä ja ohjeita 9. Helsinki: Oikeusministeriö. Alastalo, Marja & Riikka Homanen (2014). Maistraatin tiskiltä tilastoksi: ulkomaalaisten rekisteröinti- ja tilastointikäytännöt Suomessa. Hyvinvointikatsaus, 2, 42–48. Alastalo, Marja & Riikka Homanen (2015). Hyvinvointivaltion rajankäyntiä maistraatissa: Ulkomaalaisten rekisteröintikäytännöt erilaisten statusten ja valtiollisen tiedon lähteenä. Yhteiskuntapolitiikka, 80 (2), 147–159. Alastalo, Marja, Riikka Homanen, Anitta Kynsilehto & Pekka Rantanen (2016). Maistraatin tiskiltä tilastoksi: ulkomaalaisten rekisteröinnin ja tilastoinnin käytännöt Suomessa. Siirtolaisuustutkimuksia A 54. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Alastalo, Marja, Riikka Homanen & Pekka Rantanen (2014). Eriarvoistavatko maistraat- tien rekisteröimiskäytännöt Suomessa asuvia ulkomaalaisia? Euroopan muuttoliikeverkosto (toim.), Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Markprint, 115–124. Alastalo, Marja & Riikka Homanen (2018). Yksilöfaktaa ja väestötietoa. Väestökirjanpito ulkomaalaisten hallinnan ja tietämisen teknologiana. Sosiologia, 55 (2), 147–166. Alastalo, Marja, Anitta Kynsilehto & Riikka Homanen (2018). Ulkomaalaisten oikeuksien, toimintamahdollisuuksien ja näkyvyyden sääntelyä: Väestörekisteri digitaalisena rajana. Tiede & Edistys, 43 (3), 238–255. Anis, Merja, Tiina Heiliö, Olli Hietanen & Jouni Marttinen (2007). Kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tilastoselvi- tys, haastattelut, tulevaisuusverstaat ja kysely. Julkaisuja 2. Turku: Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Assmuth, Laura (2012). Rajat, raja-alueet ja rajanylitykset: tutkimuskohde ja tutkimuk- sellinen näkökulma. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 20 (3), 295–301. Assmuth, Laura (2017). Kulttuurisista törmäyksistä erilaisten ihmisten kohtaamiseen rajojen tutkimuksen näkökulmia. Oona Ilmolahti & Sinikka Selin (toim.), Rohkea kynä: syntymäpäiväkirja Maria Lähteenmäelle 9.6.2017. Turenki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 181–188.

– 265 – Auvinen, Riitta (1982). Väestöpolitiikan uudet keinot. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 176–178. Bauloz, Celine, Agata Blaszczyk, Lisa Marie Borrelli, Kuba Jablonowski, Mervi Kaukko, Emma Marshall, Seamus Montgomery & Rebeccs Mavin (2016). The Right to Live, Learn and Work in Europe: Migration Policy as an Opportunity for Civic Inclusion. Brussels: Foundation for European Progressive Studies. Available: https://www.feps-europe. eu/component/attachments.html?task=gresource&ctype=publication&oid=390& asset=b00f8955-b723-4dc0-bcdb-f5d52157d367/programmaticdevelopment-dhk- 30052017pdf.pdf. Bauvois, Gwenaëlle (2019). Immigration and Welfare State “Crisis”: The Low Hanging Fruit of Populist Rhetoric. Liikkeessä yli rajojen -blogi. Available: https://liikkeessaylirajojen.fi/immigration-and-welfare-state-crisis-the-low-hanging-fruit-of- populist-rhetoric/ Buchet, Ulla (2015). Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat. Helsinki: Helsin- gin yliopisto. Eger, György (1994). Triple Border Regions in Central Europe. Siirtolaisuus-Migration, 4, 25–29. Erhola (Häikiö), Kristiina (1994). Suomen pakolaispolitiikka 1917–1922. Poliittisen historian laitos. Helsingin yliopisto. Lisensiaattitutkimus. Eskola, Meri-Sisko (1997). Hyvien hallintokäytäntöjen toteutuminen maahanmuuttajia koskevissa asioissa. Helsinki: Työministeriö, Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta PAKSI. Feodorow, Sauli (1996). EU ja maahanmuuttopolitiikka. Olavi Koivukangas, Kalevi Kor- pela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 15–20. Fingerroos, Outi, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (2016d). Johdanto. Outi Fin- gerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 7–20. Fingerroos, Outi, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.) (2016c). Perheenyh- distäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino. Fingerroos, Outi (2016). Mitä perheenyhdistäminen tarkoittaa? Outi Fingerroos, Anna- Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 65–88. Fingerroos, Outi (2016). The Concept of “Family” in Somalis’ Immigration to Finland: Views from Immigration Officials and NGOs.Ethnologia Europea, 46 (1), 25–39. Fingerroos, Outi (2017). Etnologi tutkimassa perheenyhdistämisiä. Outi Fingerroos, Niina Koskihaara, Sanna Lillbroända-Annala & Maija Lundgren (toim.), Yhteiskun- taetnologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 27–54.

– 266 – Fischer, Peter A. (1991). Migration and European Integration: Reasoning on Finnish Perspectives. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuut- to ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 187–198. Fischer, Peter A (1998). Exclusion, Migration and Baltic Regional Development in an Inte- grating Europe. Ismo Söderling (ed.), A Changing Pattern of Migration in Finland and Its Surroundings. Publications of the Population Research Institute D 32. Helsinki: Population Research Institute, 51–72. Forsander, Annika (1999). Outsiders or Insiders? Ingrian Finns in a Context of the Finnish Immigration Policy. Maarit Leskelä (ed.), Outsiders or Insiders? Constructing Identities in an Integrating Europe. Turku: University of Turku, 52–73. Forsander, Annika (2000). Tilastot maahanmuuttajan kuvaajana. Marja-Liisa Trux (toim.), Aukeavat ovet – Kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: Sitra, 335–341. Forsander, Annika & Marja-Liisa Trux (2002). Conclusion: Toward new immigration strategies? Annika Forsander (toim.), Immigration and Economy in the Globalization Process: The Case of Finland. Sitra Reports Series 20. Helsinki: Sitra, 226–234. Forsander, Annika (2004). Maahanmuuton merkitys väestönkehityksen kannalta. Mikko Kautto (toim.), Väestökehitykseen vaikuttaminen – tulisiko syntyvyyttä ja maahanmuuttoa lisätä? Tulevaisuusselonteon liiteraportti 3. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 31. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 59–107. Forsander, Annika (2011). Fragmentoituvat muuttoliikkeet ja kansallinen politiikka. Osmo Kontula (toim.), Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Hel- sinki: Väestöliitto, 98–114. Granö, Olavi (1991). Päätössanat. Euroopan yhtenäisyys ja moninaisuus. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 211–212. Hakovirta, Harto (1978). Tiivistelmä: Kansainvälinen politiikka ja muuttoliike. Siirto- laisuus-Migration, 4, 6. Halme-Tuomisaari, Miia (2016). Perheenyhdistäminenkö ihmisoikeus? Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Tampere: Vastapaino, 179–194. Halme-Tuomisaari, Miia, Anna-Maria Tapaninen & Hilja Aunela (2019). Where’s the Well: DNA Evidence, Personal Narratives and Unpredictability in Finnish Family Reuni- fication.Migration Studies, 7 (2), 245–265. Hatakka, Niko, Mari K. Niemi ja Matti Välimäki (2017). Confrontational Yet Submissive: Calculated Ambivalence and Populist Parties’ Strategies of Responding to Racism Accusations in the Media. Discourse & Society, 28 (3), 262–280. Hatakka, Niko, Mari K. Niemi ja Matti Välimäki (2018). ”Perussuomalaiset ei ole rasistinen puolue”: Näin populistipuolue vastaa rasismisyytöksiin mediassa. Topi Houni

– 267 – & Mari K. Niemi (toim.), Media & populismi: Työkaluja kriittiseen journalismiin. Tam- pere: Vastapaino. Heikkilä, Elli (toim.) (2001). Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesymposium 2000. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. Turku: Siirto- laisuusinstituutti. Heinemann, Torsten, Ursula Naue & Anna-Maria Tapaninen (2013). Verifying the Fam- ily? A Comparison of DNA Analysis for Family Reunification in Three European Countries (Austria, Finland and Germany). European Journal of Migration and Law, 15 (2), 183–202. Heinemann, Torsten, Ilpo Helén, Thomas Lemke, Ursula Naue & Martin G. Weiss (eds.) (2015). Suspect Families. DNA Analysis, Family Reunification and Immigration Policies. Farnham: Ashgate. Heinemann, Torsten, Ilpo Helén, Thomas Lemke, Ursula Naue & Martin G. Weiss (2015). Constellations, Complexities and Challenges of Researching DNA Analysis for Fam- ily Reunification: An Introduction. Torsten Heinemann, Ilpo Helén, Thomas Lemke, Ursula Naue & Martin G. Weiss (eds.), Suspect Families: DNA Analysis, Family Reunifica- tion and Immigration Policies. Farnham; Burlington, VT: Ashgate Publishing Ltd. Heinemann, Torsten, Ilpo Helén, Thomas Lemke, Ursula Naue & Martin G. Weiss (2015). Governing DNA Analysis for Family Reunification: A Comparative Perspective. Tor- sten Heinemann, Ilpo Helén, Thomas Lemke, Ursula Naue, Martin G. Weiss (eds.), Suspect Families: DNA Analysis, Family Reunification and Immigration Policies. Farn- ham; Burlington, VT: Ashgate Publishing Ltd. Heinikoski, Saila Sisko Sofia (2017). Morals and the Right to Free Movement: Insiders, Out- siders and Europe’s Migration Crisis. Nordic Journal of Migration Research, 7 (1), 47–55. Helén, Ilpo & Anna-Maria Tapaninen (2013). Closer to the truth: DNA Profiling for Family Reunification and the Rationales of Immigration Policy in Finland.Nordic Journal of Migration Research, 3 (3), 153–161. Helén, Ilpo (2018). Rajakontrolli, tieto ja tutkinta: virittelyä. Tiede & Edistys, 43 (3), 187–194. Herkman, Juha (2017). Populismin merkitsijät. Perussuomalaiset 2010-luvun alun pi- lakuvissa. Politiikka, 3, 165–182. Herneaho, Irina (2018). Maahanmuuttodiskurssit eduskuntapuolueiden vuoden 2015 vaalimateriaaleissa. Virittäjä, 122 (2), 187–223. Hiitola, Johanna & Saara Pellander (2019). The Alien Child’s Best Interest Ignored: When Notions of Gendered Parenthood Meet Tightening Immigration Policies. NORA - Nordic Journal of Feminist and Gender Research, published online ahead of print. Hiltunen, Anna-Kaisa (2019). Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet. Helsinki: Gaudeamus. Himanen, Markus & Jukka Könönen (2010). Maahanmuuttopoliittinen sanasto. Helsinki: Like. Himanen, Markus & Jukka Könönen (2016). Liikkumisen kontrolli vai liikkumisen vapaus? Euroopan siirtolaispolitiikan vaihtoehdot. Futura, 35 (4), 5–12.

– 268 – Hokkanen, Mari (2004). Ulkomaalaishallinto eräissä Euroopan maissa. Sisäasiainministe- riön julkaisuja 33. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Homanen, Riikka & Marja Alastalo (2018). Perhesuhteet ulkomaalaisten rekisteröin- nissä ja tilastoinnissa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maa- hanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 76–97. Horsti, Karina (2015c). Remains of Rescue and Confinement: Humanitarian Bordering in Lampedusa. Border Criminologies. Available: https://www.law.ox.ac.uk/research- subject-groups/centre-criminology/centreborder-criminologies/blog/2015/09/ remains-rescue Horsti, Karina (2016). Imagining Europe’s Borders: Commemorative Art of Migrant Tragedies. Lynda Mannik (ed.), Migration by Boat: Discourses of Trauma, Exclusion and Survival. New York; Oxford: Berghahn Books, 83–100. Horsti, Karina (2017c). Witnessing the Experience of European Bordering: Watching the Documentary Under Den Samme Himmel in an Immigration Detention Centre. In- ternational Journal of Cultural Studies, 22 (1), 86–101. Horsti, Karina (2018). Humanitarismi ja rajaspektaakkelin materiaaliset jäljet: siirtolaisten hylätyt esineet museoissa. Mari Maasilta & Kaarina Nikunen (toim.), Pako- laisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino, 168–196. Horsti, Karina (2018). Live Free or Die Motionless: Walking the Migrant Path from Italy to France. Cultural Studies Review, 24 (2), 56–66. Horsti, Karina & Klaus Neumann (2019). Memorializing Mass Deaths at the Border: Two Cases from Canberra (Australia) and Lampedusa (Italy). Ethnic and Racial Studies, 42 (2), 141–158. International Labour Office (1922).Emigration and Immigration: Legislation and Treaties. Geneva: International Labour Office. International Labour Office (1966). Automation Programme, International Differences Af- fecting Labour Mobility. AUT, DOC, 7. Geneva: International Labour Office. Sisäasiainministeriö (1997). Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen. Komitea- mietintö 5. Helsinki: Sisäasiainministeriö, Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta. Ismail, Abdirashid Abdi (2016). Is Tightening the Rules of Migration the Only Answer for the Immigration Crises? Etmu-blogi, 3.10.2016. Saatavilla: https://liikkeessaylirajojen. fi/tightening-rules-migration-answer-immigration-crises/. Joronen, Tuula (2003a). Helsingin ulkomaalaispolitiikan teoria ja käytäntö: kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Jukarainen, Pirjo (1999). Borders Change – So Do Space, Identity and Community. Heikki Eskelinen, Ilkka Liikanen & Jukka Oksa (eds.), Curtains of Iron and Gold: Reconstruc- ting Borders and Scales of Interaction. Aldershot: Ashgate, 57–72. Jukarainen, Pirjo (1999). Norden is Dead – Long live the Europeanized North. Coopera- tion & Conflict, 34 (3), 355–382.

– 269 – Kaihovirta, Matias & Mats Wickström (2017). Socialdemokratisk och konservativ antifascism i Finland: Karl H. Wiik och Eirik Hornborg inför Lapporörelsen. Historisk Tidskrift för Finland, 102 (1), 43–74. Kaihovirta, Matias & Mats Wickström (2018). An Anti-fascist Minority? Swedish-speaking Finnish Responses to Fascism in Inter-war Finland. Kasper Braskén, Nigel Copsey & Johan Lundin (eds.), Antifascism in the Nordic Countries: New Perspectives, Comparisons and Transnational Connections. London: Routledge, 55–71. Kanniainen, Antti (2010). Kansanedustajien mielipiteitä maahanmuutosta uhkana ja mahdollisuutena. Turku: Siirtolaisuusinstituutti Kanniainen, Antti (2011). Maahanmuutto ja turvallisuus – kaksi teoreettista näkökul- maa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 14–19. Karppi, Ilari (1995). The Political Economy of Spatial Change. Markku Sotarauta & Jarmo Vehmas (eds.), Regions and Environment in Transition: in Search of New Solutions. Re- search Reports Series A, 16 Tampere: University of Tampere, Department of Regional Studies, 11–30. Karppi, Ilari (1997). Escape from the Postcommunism? Ten Years After: West Still Attract- ing. Željko Šević & Glendal Wright (eds.), Transition in Central and Eastern Europe, 1. Belgrade: YASF, Student Cultural Centre. Kautto, Mikko (toim.) (2004). Väestökehitykseen vaikuttaminen – tulisiko syntyvyyttä ja maahanmuuttoa lisätä? Tulevaisuusselonteon liiteraportti 3. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 31. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Kautto, Mikko (2004). Entä jos maahanmuutto muuttuisi? Mikko Kautto (toim.), Väestö- kehitykseen vaikuttaminen – tulisiko syntyvyyttä ja maahanmuuttoa lisätä? Tulevai- suusselonteon liiteraportti 3. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 31. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 108–117. Kerkkänen, Heikki (2010). Suomen valtio ja erilaisuuden hallinta. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 5–18. Keskinen, Suvi, Anna Rastas & Salla Tuori (2009). Johdanto: Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tienhaarassa. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.), En ole rasisti, mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Vastapaino: Tampere, 7–21. Keskinen, Suvi (2009). Pelkkiä ongelmia? Maahanmuutto poliittisen keskustelun kohteena. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.), En ole rasisti, mutta… Maa- hanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, 33–45. Keskinen, Suvi (2010). Maahanmuuttokeskustelu ei ole yhden miehen varassa. Katariina Kyrölä (toim.), Journalismikritiikin vuosikirja 2010. Tampere: Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö, 59–62. Keskinen, Suvi (2013). Antifeminism and White Identity Politics: Political Antagonisms in Radical Right-Wing Populist and Anti-Immigration Rhetoric in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 3 (4), 225–232.

– 270 – Keskinen, Suvi (2015). Immigration and Multiculturalism as Contested Topics in the Pre-Election Finland 2015. Reviews & Critical Commentary, 2.12.2015. Saatavilla: http:// critcom.councilforeuropeanstudies.org/immigration-and-multiculturalism-as- contested-topics-in-finlands-2015-pre-election/. Kmak, Magdalena (2013). Leanne Weber and Sharon Pickering, Globalization and Borders: Death at the Global Frontier. Punishment & Sociology, 15 (4), 431–433. Kmak, Magdalena (2014). Producing Irregularity – Management of Immigrants in the European Union. Véronique Ancey, Gérard Azoulay, Chantal Crenn, Daniel Dormroy, André Mangu & André Thomashausen (eds.), Mobilités et migrations: figures et enjeux contemporains. Pluralité des regards et des disciplines. Conference: Pretoria, South Africa: Mobilités, migrations, développement, environment 5/2012. Paris: Presses Universitaires de Sceaux, 267–280. Kmak, Magdalena (2015a). Between Citizen and Bogus Asylum Seeker: Management of Migration in the EU through the Technology of Morality. Social Identities: Journal for the Study of Race, Nation and Culture, 21 (4), 395–409. Kmak, Magdalena (2015b). “The Ugly” of EU Migration Policy: the Role of the Recast Re- ception Directive in Fragmentation of the Refugee Subject. Dorota Gozdecka & Mag- dalena Kmak (eds.), Europe at the Edge of Pluralism. Cambridge: Intersentia, 87–100. Koch, Katharina (2013). External Border Management as an Instrument of Migration Control. Siirtolaisuus-Migration, 4, 20–26. Koch, Katharina (2013). EU External Border Control and Securitisation of Immigration: The Finnish-Russian Border. Master thesis, Maasticht University. Web reports 78. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koenis, Sjaak & Pasi Saukkonen (2006). The Political Organization of Cultural Difference. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 1 (1), 4–14. Koikkalainen, Saara (forthcoming). Finland’s Immigration Policy: State Objectives, Local Solutions. Franzke, Jochen & Ruano, José (eds.), Local Integration Policy of Migrants. European Experiences and Challenges. Palgrave Studies in Sub-National Governance. London: Palgrave MacMillan. Koistinen, Lotta (2017a). Turvapaikanhakijoiden paikallinen ja alueellinen hallinta: Kunnat ja ELY-keskukset. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 65–84. Koistinen, Lotta & Jussi S. Jauhiainen (2017). Turvapaikanhakijoiden hallinta. Jussi S. Jauhiainen (toim.), Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto: Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 2017/5, 31–48. Koistinen, Lotta, Katri Gadd, Jussi J. Jauhiainen & Noora Salmela (2017). Turvapaikanha- kijoiden hallinta: Moria, Lesbos, Kreikka. Terra, 129 (1), 50–55. Koivukangas, Olavi (1996). EU-kansalaiset toivottavat ulkomaalaiset yhä harvemmin tervetulleiksi. Ihmisvirrat: EU-raporttisarja, 4, 4–9.

– 271 – Koivukangas, Olavi (1999). Finland. Steffen Angenendt (ed.),Asylum and Migration Policies in the European Union. Berlin: Research Institute of the German Society for Foreign Affairs (DGAP), 127–142. Kostiainen, Riikka (2017). Maahanmuuttotilanne tuo haasteita rikosten ehkäisylle. Haas- te, 17 (1), 46. Saatavilla: https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12017/ maahanmuuttotilannetuohaasteitarikostenehkaisylle.html Kotonen, Tommi (2017). Äärioikeisto Suomessa kylmän sodan päättyessä: Kansallinen radikaalipuolue ja angloamerikkalaiset vaikutteet. Historiallinen aikakauskirja, 115 (3), 317–331. Kraus, Peter A., Karin Creutz-Kämppi & Marjukka Weide (2010). Diversity and the European Public Sphere: The Case of Finland. Eurosphere Country Reports 6. Bergen: Eurosphere. Kraus, Peter A. & Peter Kivisto (2015). The Challenge of Minority Integration: Politics and Policies in the Nordic Nations. Warsaw: De Gruyter Open. Kraus, Peter (2015). Democracy’s Challenge: Nordic Minority Politics in the European Context. Peter Kraus & Peter Kivisto (eds.), The Challenge of Minority Integration: Poli- tics and Policies in the Nordic Nations. Berlin, Boston: De Gruyter, 38–51. Kuosma, Tapio (1992). Ulkomaalaisen maahantulo ja maastalähtö: tutkimus ulkomaalais- valvonnan oikeudellisesta sääntelystä Suomessa. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Kuosma, Tapio (1999). Ulkomaalainen, pakolainen, turvapaikanhakija: Ulkomaalaiskohte- lusta ulkomaalaislain mukaan. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Kuosma, Tapio (2003). Uusi kansalaisuuslaki. Helsinki: Lainvoima. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Mary Gilmartin (2015). The Politics of Migration. Politi- cal Geography, 48, 143–145. Kynsilehto Anitta (2011). Family Reunification in Finland: Further Tightening Strict Rules. Fahamu Refugee Legal Aid Newsletter, 2 (14), 7. Kynsilehto, Anitta (2011). The Politics of Multivocality. Encountering Maghrebi Women in France. Acta Universitatis Tamperensis 1644. Tampere: Tampere University Press. Kynsilehto, Anitta, Nadia Khrouz, Annapaola Specchio, Caterina Spissu, Lily Boillet, Ca- roline Stainier, Rim Hajji, Marit Jorgensen & Marc Schade-Poulsen (2011). Calais, the Violence of the Border. Copenhagen: Euro-Mediterranean Human Rights Network. Kynsilehto, Anitta (2014). Introducing “Forced Voluntary Return”: New Prospects for Be- coming Irregular in Finland. Fahamu Refugee Legal Aid Newsletter, 49. Kynsilehto, Anitta (2014). Irregularity as a Securitized Phenomenon in the Hubs of Tran- sit Migration: Practicing Security at the EU’s External and Internal Borders. Marja Vuorinen, Noora Kotilainen & Aki Huhtinen (eds.), Binaries in Battle. Representations of Division and Conflict. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing. Kynsilehto, Anitta (2016). Resisting Borders: Mobilities, Gender, and Bodies Crossing the Mediterranean. Refugee Watch. A South Asian Journal of Forced Migration, 47, 10–19. Kynsilehto, Anitta & Eeva Puumala (2016). Intimate Economies of State Practice: Materiali- ties of Detention in Finland. Deirdre Conlon & Nancy Hiemstra (eds.), Intimate Econo- mies of Immigration Detention: Critical Perspectives. Abingdon: Routledge, 203–218.

– 272 – Kynsilehto, Anitta (2017). Mobilities, Politics, and Solidarities. Peace Review, 29 (1), 48–54. Kynsilehto, Anitta (2017). One Afternoon in Mytilini. International Feminist Journal of Politics, 19, (3), 381–382. Kynsilehto, Anitta & Eeva Puumala (2017). Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu. Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori (toim.), Tutki- mushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 357–377. Kynsilehto, Anitta & Hassane Ammari (2017). Reminiscing a Border Now Closed. Available: https://www.law.ox.ac.uk/research-subject-groups/centre-criminology/centreborder-criminologies/blog/2017/06/reminiscing Kynsilehto, Anitta (2018). Solidarities in Migration. Marianna Karakoulaki, Laura South- gate & Jakob Steiner (eds.), Critical Perspectives on Migration in the Twenty-First Cen- tury. E-International Relations Publishing, 181–195. Available: https://www.e-ir. info/publication/critical-perspectives-on-migration-in-the-twenty-first-century/ Kynsilehto, Anitta (2019). Externalizing Migration Management, Criminalizing Solidarity. Siirtolaisuus-Migration, 1, 19–21. Könönen, Jukka (2009). Euroopan rajat ja rajojen Eurooppa. Otto Bruun & Hanna Kuusela (toim.), Euroopasta ei mitään uutta? Helsinki: Gaudeamus, 108–128. Könönen, Jukka (2014a). Pidätelty elämä – rajat prekaarisuutta tuottavana instituutio- na. Oikeus, 43 (2), 172–191. Könönen, Jukka (2014b). Tilapäinen elämä, joustava työ: rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Könönen, Jukka (2015). Muuttoliikkeiden hallinta ja hallitsemattomuus. Huomioita rajojen ja liikkumisen suhteista Euroopassa. Tiede & edistys, 40 (4), 333–351. Könönen, Jukka (2015). Terveenä käännytettäväksi? Huomioita paperittomuuden politiikasta. Politiikasta.fi –verkkolehti (23.4.2015). https://politiikasta.fi/terveena- kaannytettavaksi-huomioita-paperittomuuden-politiikasta/ Könönen, Jukka (2015). Tilapäinen elämä, joustava työ – rajat maahanmuuton ja työ- voiman prekarisaation mekanismina. Oikeus, 44 (1), 82–86. Könönen, Jukka (2016). Rajojen siirtyminen ja maahanmuuton hallinnan kriisi. Signal – Kirjoituksia liikkumisen vapaudesta, 2, 91–97. Könönen, Jukka & Vuolajärvi, Niina (2016). Karkotuskoneiston keskeyttämät elämät. Kaisa Viitanen & Katja Tähjä (toim.), Karkotetut. Helsinki: S&S, 166–170. Könönen, Jukka (2017). Remote Justice. The Im-potentiality of the Law in Judicial Reviews of Immigrant Detention in Finland. Materiali per una storia della cultura giuridica, 47 (2), 573–588. Könönen, Jukka (2018d). Border Struggles within the State: Administrative Bordering of Non-Citizens in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 8 (3), 143–150. Könönen, Jukka (2018b). Epävirallisen muuttoliikkeen moninaiset muodot Suomessa: ulkomaalaisten säilöönotto ikkunana paperittomuuteen. Sosiologia, 55 (4), 366–383. Könönen, Jukka (2018e). Turvapaikanhakijoita vai rikollisia? Huomioita ”pakkopalautuksista” ja rakenteellisesta väkivallasta. Tutkijaliiton blogi. Saatavilla: https://tutki-

– 273 – jaliitto.wordpress.com/2018/08/14/turvapaikanhakijoita-vai-rikollisia-huomioita- pakkopalautuksista-ja-rakenteellisesta-vakivallasta/ Könönen, Jukka & Markus Himanen (2019). Kohti yhdenvertaisuutta vai uusia hierarki- oita? Maahanmuuton sääntelyn ja etnisen syrjinnän yhteydet maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan. Kotoutumisen kokonaiskatsaus. Helsinki: Työ- ja elinkein- oministeriö, 43–54. Könönen, Jukka (2019a). The Waiting Game: Immigration Detention as the Waiting Room of Immigration Law. Migration Studies. Könönen, Jukka (2019b). Ulkomaalaislain odotushuone. Monipaikkainen etnografinen tutkimus säilöönottojärjestelmästä Suomessa. Tiede&Edistys, 44 (3), 214–232. Laari, Outi (1998). Immigrants in Finland: Finnish-to-be or Foreigners Forever – Con- ceptions of Nation-State in Debate on Immigration Policy. Ismo Söderling (ed.), A Changing Pattern of Migration in Finland and Its Surroundings. Väestöntutkimuslai- toksen julkaisusarja D 32. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 29–48. Laiho, Sanna (2008). Kivenä kengässä? Suomen kiintiöpakolaispolitiikka 1973–2007. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Leino, Mikko ja Rauli Mickelsson (2017). Maahanmuuttodiskurssi pienryhmäkeskuste- luissa. Politiikka, 3, 203–221. Leitzinger, Antero (2008). Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972. Helsinki: East-West Books. Leitzinger, Antero (2010). Mansikkamaan vartijat: muistelmia ulkomaalaishallinnosta eri vuosikymmeniltä. Helsinki: East-West Books. Lepola, Outi (2000). Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Helsinki: Suo- men Kirjallisuuden Seura. Lepola, Outi (2002). Inclusions and Exclusions. Some Observations about the Finnish Immigration Policy in the 1990s. Migration: A European Journal of International Mi- gration and Ethnic Relations, 36–38, 177–192. Lepola, Outi & Leena Suurpää (2003). Vallan syrjässä. Tutkimus Etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnasta. Työhallinnon julkaisu 329. Helsinki: Työministeriö. Lepola, Outi (2011). Counterbalancing Externalized Border Control for International Protecti- on Needs: Humanitarian Visa as a Model for Safe Access to Asylum Procedures. DETECTER Project, deliverable 14.3. Birmingham: University of Birmingham. Lepola, Outi (2016). Mapping of Gender Aspects in Asylum Processes in the Nordic Countries: Discussion Paper for the Meeting of the Nordic Council of Ministers for Gender Equality on 3 October 2016. Nordic Council of Ministers, Nordic Council of Ministers Secre- tariat. Available at: http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3 A1047056&dswid=-8039 Liebkind, Karmela (2016). “You Who are an Immigrant – Why Are You in the Sweden Democrats?” Discourse & Society, 27 (6), 624–641.

– 274 – Liikanen, Ilkka, James Wesley Scott & Tiina Sotkasiira (2016). Introduction: The End of Wider Europe? The EU, Changing Borders and Spatial Imaginaries Of Post-Soviet Space. Ilkka Liikanen, James Wesley Scott & Tiina Sotkasiira (eds.), The EU’s Eastern Neighbourhoood. Migration, Borders and Regional Stability. Abingdon: Routledge, 1–16. Liikanen Ilkka, James Wesley Scott & Tiina Sotkasiira (eds.) (2016). The EU’s Eastern Neigh- bourhoood. Migration, Borders and Regional Stability. Abingdon: Routledge. Liikanen Ilkka, James Wesley Scott & Tiina Sotkasiira (2016). The European Union, Part- nerships and Neighbourhoods. Ilkka Liikanen, James Wesley Scott & Tiina Sotkasi- ira (eds.), The EU’s Eastern Neighbourhood: Migration, Borders and Regional Stability. Abingdon: Routledge, 257–268. Liikavainio, Janne (2012). Ulkomaalaisen käännyttämisen ja maahantulokiellon perusteet sekä rajatarkastusviranomaisen harkintavalta. Espoo: Raja- ja merivartiokoulu. Lippert, Randy K. & Miikka Pyykkönen (2012). Contesting Family in Finnish and Canadian Immigration and Refugee Policy. Nordic Journal of Migration Research, 2 (1), 45–56. Luukkanen, Arto (2016). Venäjän ulkopolitiikka ja maan vähemmistöt ulkomailla 2000-luvulla. Teoksessa: Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suo- messa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 188–208. Martikainen, Tuomas (2007). The Governance of Islam in Finland. Temenos, 43 (2), 243–265. Martikainen, Tuomas (2013). Uskonnon hallinta ja turvallistaminen valtiollisena toimintana. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Islam, hallinta ja turvallisuus. Turku: Eetos, 253–277. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (2013). Johdanto: Islamin hallinta. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Islam, hallinta ja turvallisuus. Turku: Eetos, 1–23. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (toim.) (2013). Islam, hallinta ja turvallisuus. Turku: Eetos. Martikainen, Tuomas & Tuula Sakaranaho (2015). The Governance of Islam in Finland and Ireland. Journal of Religion in Europe, 8 (1), 7–30. Martikainen, Tuomas (2016). Managing Religious Diversity in Finland: From Church Law to Governance Networks. Andrew Dawson (ed.), The Politics and Practice of Religious Diversity: National Contexts, Global Issues, 118–132. Mattila, Markku (2013). Toimeentuloedellytys perhemuuton esteenä Suomeen. Siirto- laisuus-Migration, 3, 43–44. Maury, Olivia (2015). Nya lösningar på gamla problem. Ny tid, 8, 42–43. Mäkinen, Katariina (2016). Uneasy Laughter: Encountering the Anti-Immigration Debate. Qualitative Research, 16 (5), 541–556. Mäkinen, Katariina (2017). Struggles of Citizenship and Class: The Case of Finnish Anti- Immigration Activism. Sociological Review, 65 (2), 218–234. Niemi, Mari K., Matti Välimäki & Niko Hatakka (2017). Confrontational Yet Submissive: Calculated Ambivalence and Populist Parties’ Strategies of Responding to Racism Accusations in the Media. Discourse and Society, 28 (3), 262–280.

– 275 – Nikander, Timo (1995). EU-väestöä luovuttavasta väestöä rajoittavaksi. Ihmisvirrat: EU- raporttisarja, 3, 14–19. Nikula, Piia (2006). Siirtolaisuuden hallintaa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 13. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Nikula, Piia (2007). Hallitaanko siirtolaisuutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella? Siirtolaisuus-Migration, 1, 31–36. Nikunen, Kaarina (2015). Politics of Irony as Emerging Sensibility of Anti-Immigrant Debate. Rikke Andreassen & Katherine Vitus (eds.), Affectivity and Race: Studies from Nordic Contexts. Farnham: Ashgate, 21–42. Nordberg, Camilla (2004). Legitimising Immigration Control: Romani Asylum-Seekers in the Finnish Debate. Journal of Ethnic and Migration Studies, 30 (4), 717–735. Norrback, Ole (2008). Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan ke- hittäminen: Selvityshanke. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Nykänen, Anna-Maria (2013). Taloudelliset argumentit keskeisiä maahanmuuttokes- kustelussa. Siirtolaisuus, 40 (1), 15–22. Nykänen, Anna-Maria (2013). Hyöty vai haitta, uhka vai uhri? Argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa vuosina 2003–2011. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Nykänen, Tapio (2016). The Aloof Election Manifesto: Radical Political Right in Finland in the Borderlines of Neoliberalism and Cultural Nativism. Nordic Journal of Migra- tion Research, 6 (2), 124–131. Näre, Lena (2018b). Rajat, siirtolaisuus ja epävirallinen muuttoliike. Sosiologia, 55 (4), 327–333. Ojala, Markus, Sigrid Kaasik-Krogerus & Mervi Pantti (2019). Presidential Speeches and the Online Politics of Belonging: Affective-Discursive Positions toward Refugees in Finland and Estonia. European Journal of Cultural Studies, 22 (2), 164–179. Okko, Paavo (1991). Euroopan yhdentymiskehityksen Suomelle aiheuttama alue- ja vä- estöpoliittinen haaste. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työ- ryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti, 45–55. Palonen, Emilia & Tuija Saresma (toim.) (2017). Jätkät & jytkyt: perussuomalaiset ja populismin retoriikka. Tampere: Vastapaino. Pellander, Saara (2009). Sending and Receiving, Welcoming and Excluding: Developments and Debates in Finland’s Migration Policy. Stefanie Mayer & Mikael Spång (eds.), De- bating Migration: Political Discourses on Labour Immigration in Historical Perspective. Innsbruck: Studienverlag, 128–136. Pellander, Saara (2015). Collective Threats and Individual Rights: Political Debates on Marriage Migration to Finland. Pauli Kettunen, Sonya Michel & Klaus Petersen (eds.), Race, Ethnicity and Welfare States: An American Dilemma? Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 107–127.

– 276 – Pellander, Saara (2016). Gatekeepers of the Family: Regulating Family Migration to Finland. Publications of the Faculty of Social Sciences. Helsinki: University of Helsinki, Fac- ulty of Social Sciences. Pellander, Saara & Karina Horsti (2017). Visibility in Mediated Borderscapes: The Hunger Strike of Asylum Seekers as an Embodiment of Border Violence. Political Geography, 66, 161–170. Pellander, Saara (2019). Buy Me Love: Entanglements of Citizenship, Income and Emo- tions in Regulating Marriage Migration. Journal of Ethnic and Migration Studies. Pettersson. Katarina, Karmela Liebkind & Inari Sakki (2016). ”You Who are an Immigrant, Why are You in the Sweden Democrats?” Discourse & Society, 27 (6), 624–641. Pettersson, Katarina (2017). Ideological Dilemmas of Female Populist Radical Right Po- liticians. European Journal of Women’s Studies, 24 (1), 7–22. Pettersson, Katarina & Inari Sakki (2017). “Pray for the Fatherland!” Discursive and Digital Strategies at Play in Nationalist Political Blogging. Qualitative Research in Psychology. Pettersson, Katarina (2017). Save the Nation! A Social Psychological Study of Political Blogs as a Medium for Nationalist Communication and Persuasion. Väitöskirja. Helsinki: Unigrafia. Pettersson, Katarina (2019). “Freedom of Speech Requires Actions.” Exploring the Dis- course of Politicians Convicted of Hate-Speech Against Muslims. European Journal of Social Psychology, 49 (5), 938–952. Prokkola, Eeva-Kaisa (2016). The Political Economy of Border Drawing: Arranging Legality in European Labor Migration Policies. International Migration Review, 50 (4), 52–53. Prokkola, Eeva-Kaisa (2018). Rajan turvallistaminen ja poikkeustilan arjen geopolitiikka. Tornion kaupunki maahantulon reittinä syksyllä 2015. Alue ja ympäristö 41(1), 3–16. Purra, Riikka (2017). Monikulttuurisuus, erilaisuus ja valtio: ihmisyyden ihanteista politiikan polanteisiin. Alue ja Ympäristö, 41 (1), 125–130. Puumala, Eeva (2010). Bodies out of Line? Corporealities of Border Practicing and the Politics of Refugee Protection. Refugee Watch: A South Asian Journal of Forced Migra- tion, 35 (1), 73–85. Puumala, Eeva (2013). Political Life beyond Accommodation and Return: Re-thinking Relations between the Political, the International and the Body. Review of Interna- tional Studies, 39 (4), 949–968. Puumala, Eeva (2017). Asylum Seekers, Sovereignty, and the Senses of the International: A Politico-corporeal Struggle. Abingdon: Routledge. Puuronen, Vesa (2010). Keskustelua maahanmuuttokeskustelusta. Niin & näin, 17 (2), 80–82. Puuronen, Vesa (2017). Hommaforumin ideologia. Vesa Puuronen & Kari Saari (toim.), Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Helsinki: Nuorisotut- kimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 223–250. Puuronen, Vesa & Kari Saari (toim.) (2017). Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.

– 277 – Puuronen, Vesa & Kari Saari (2017). Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen, oikeistopopulismi ja nativismi. Vesa Puuronen & Kari Saari (toim.), Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 7–22. Pyrhönen, Niko & Karin Creutz-Kämppi (2010). Boundary-Work of National Unity: Legis- lative Discourses Framing Representations of Finnish National Identity in Political Rhetoric and Media. Eurosphere Working Paper Series, Online Working Paper, 27, 1–17. Pyrhönen, Niko Johannes (2013). “This Welfare of Ours”: Justifying Public Advocacy for Anti-Immigration Politics in Finland during the Late 2000’s. Heidi Vad Jønsson, Elizabeth Onasch, Saara Pellander & Mats Wickström (eds.), Migrations and Welfare States: Policies, Discourses and Institutions. Helsinki: University of Helsinki, Nordic Centre of Excellence NordWel, 90–137. Pyrhönen, Niko (2014). Näin luet satiirista maahanmuuttokritiikkiä. Lotta Haikkola, Niko Pyrhönen, Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.), Ulos kammioista! Muutto- liikkeen ja etnisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Helsinki: Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura, 47–56. Pyrhönen, Niko (2015). The True Colors of Finnish Welfare Nationalism: Consolidation of Neo- Populist Advocacy as a Resonant Collective Identity through Mobilization of Exclusionary Narratives of Blue-and-White Solidarity. Helsinki: University of Helsinki. Pyrhönen, Niko, Karin Creutz & Marjukka Wrede (2015). Orchestrating National Unity: An Assessment of Discourses Reproducing National Unity in Immigrant Legistla- tion and the Surrounding Parliamentary and Public Debates. Peter A. Kraus & Peter Kivisto (eds.), The Challenge of Minority Integration: Politics and Policies in the Nordic Region. Warsaw: De Gruyter Open, 141–175. Pyrhönen, Niko & Östen Wahlbeck (2018). The Finnish National Report on the Politici- zation of the “Refugee Crisis” in Public Debate. CEASEVAL Research on the Common European Asylum System, 9. Chemnitz: Technische Universität Chemnitz. Pärnänen, Kati, Kaisa Huikuri & Antti Rechardt (2010). Maahanmuuttohallinnon viestin- nän kehittämishanke: projektiryhmän loppuraportti. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Rajas, Jarmila (2012). Assemblage of Pastoral Power and Sameness: A Governmentality of Integrating Immigrant Women. Nordic Journal of Migration Research, 2 (1), 5–15. Rajas, Jarmila (2015). Disciplining the Human Rights of Immigrants: Market Veridiction and the Echoes of Eugenics in Contemporary EU Immigration Policies. Third World Quarterly, 36 (6), 1129–1144. Rumyantsev, Sergey & Tiina Sotkasiira (2015). Azerbaijan, the EU and Migration Policy. Mikko Palonkorpi (ed.), The South Caucasus beyond Borders, Boundaries and Division Lines. Conflicts, Cooperation and Development. Turku: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, 71–92. Sakaranaho, Tuula (2012). One religion, One Nation? State, Church and Freedom of Re- ligion in Finland. René Gothóni (ed.), Religious Experience: North and South. Bern: Peter Lang, 89–124.

– 278 – Sakaranaho, Tuula & Tuomas Martikainen (2015). The Governance of Islam in Finland and Ireland. Journal of Religion in Europe, 8 (1), 7–30. Sakaranaho, Tuula & Tuomas Martikainen (2015). Governing Islam in Finland and Ire- land. Journal of Religion in Europe, 8 (1), 7–30. Sakki, Inari & Katarina Pettersson (2016). Discursive Constructions of Otherness in Popu- list Radical Right Political Blogs. European Journal of Social Psychology, 46 (2), 156–170. Salmenhaara, Perttu (2003). Finland. Jan Niessen, Yongmi Schibel & Raphaële Magoni (eds.), EU and US Approaches to the Management of Immigration. Brussels: Migration Policy Group. Salmenhaara, Perttu (2010). A Case Study of Finnish Deportations: The Shymansky Case, 2002. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 5 (1), 50–59. Salmenhaara, Perttu (2010). Maahanmuuttokritiikin kritiikkiä. Sosiologia, 47 (1), 64–66. Salmio, Tiina (2000). Kylmän sodan loppuminen ja EU-jäsenyys muuttivat Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 21–26. Salmio, Tiina (2000). Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka 1990-luvulla: maahanmuutto- ja pakolaisuus turvallisuusuhkana valtion politiikassa. Turku: Turun yliopisto. Salo, Mika (2005). Suomi suomalaisille: maahanmuuttajavastaisia argumentteja. Ajan- kohta: poliittisen historian vuosikirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 322–348. Sarvimäki, Matti (2003). Euroopan Unionin itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen. VATT-Tutkimuksia 98. Helsinki: Oy Nord Print Ab. Sarvimäki, Matti (2004). Uusista EU-maista tulevan maahanmuuton makrotaloudellinen merkitys. Työpoliittinen aikakauskirja, 47 (2), 8–25. Sarvimäki, Matti & Dominik Hangartner (2017). Dealing with the Refugee Crisis: Policy Les- sons from Economics and Political Science. S.l.: Economic Policy Council. Seppälä, Antti (1999). Ulkomaalaisvaltuutettu: toimintakertomus 1998. Sosiaali- ja ter- veysministeriön monisteita = Social- och hälsovårdsministeriets stencilserie, 3. Helsinki: STM. Seppälä, Antti (2000). Ulkomaalaisvaltuutettu: toimintakertomus 1999. Työhallinnon julkaisu, 256. Hki: TM. Seppälä, Antti (2001). Ulkomaalaisvaltuutettu: toimintakertomus 1.1.2000–31.8.2001. Työhallinnon julkaisu, 299. Hki: TM. Seppälä, Antti (2004). Muukalainen ja virkavalta: ulkomaalaishallinto Suomessa vuosina 1973–2003. Helsinki: Työministeriö. Sipinen, Josefina, & Hanna Wass (2018). Ulkomaalaistaustaiset äänestäjät ja ehdokkaat. Elina Kestilä-Kekkonen, Josefina Sipinen, Sami Borg, Sami, Aino Tiihonen, & Hanna Wass (toim.), Kuntademokratiaindikaattorit 2017. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 6/2018. Helsinki: Oikeusministeriö. Sipinen, Josefina (2019). Luottamuksen verkostot ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden rekrytoimisessa. Maria Bäck & Elina Kestilä-Kekkonen (toim.), Poliittinen ja sosiaalinen luottamus: Polut, trendit ja kuilut. Helsinki: Valtiovarainministeriö.

– 279 – Sipinen, Josefina (tulossa). Ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat kuntavaaleissa 2017. Ko- toutumisen kokonaiskatsaus. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö Sisäasiainministeriö (1999). Ulkomaalaisten tekemät väkivaltarikokset Suomessa 1998. Poliisiosaston julkaisu 13. Helsinki: Sisäaisiainministeriö, poliisiosasto. Sisäasiainministeriö (2003). Maahantulosta kansalaisuuteen: selvitysmies Esa Markkasen ehdotukset ulkomaalaisviraston alueellistamiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisu 30. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö (2003). Turvapaikanhakijan omaehtoinen paluu: työryhmän ehdotukset turvapaikanhakijan omaehtoisen paluun järjestämiseksi Suomessa. Sisäasiainmi- nisteriön julkaisu 27. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sivonen, Jukka, Aki Koivula & Arttu Saarinen (2018). Asiantuntijaluokan uusi jako pe- russuomalaisten vaalivoittojen taustalla. Politiikka-lehti, 60 (3), 192–207. Sosiaali- ja terveysministeriö (1998). Yhteen hiileen. Somalialaisten ja viranomaisten neu- vottelupäivä 9.9.1997. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 6. Helsinki: Sosi- aali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) (2003). Samassa veneessä: Miehet maahanmuuttajana. Raportti 28.1.2003 järjestetystä tilaisuudesta. TANE-monisteita 4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sotkasiira, Tiina (2016). Where Ideals and Anxieties Meet: the EU and Migration Policy in Wider Europe. Ilkka Liikanen, James W. Scott & Tiina Sotkasiira (eds.), The EU’s Eastern Neighbourhood: Migration, Borders and Regional Stability. BASEES/Routledge Series on Russian and East European Studies 107. New York: Routledge, 137–152. Stenman, Kristina (1992). Uusi liikkuvuus ja rajanvalvontaongelmat yhdentyvässä Eu- roopassa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 22–26. Stephen, Egharevba (2009). Immigrant’s Relations with the Police in Finland: A Lamarck- ism or a Self-Induced Exercise? Siirtolaisuus-Migration, 2, 13–24. Streng, Joonia (1998). Ulkomaalaisten tekemät ja heihin kohdistuneet rikokset pääkaupun- kiseudulla. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 18. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Streng, Joonia (2000). Turvapaikanhakijoiden säilöönotto eräissä kaupungeissa Suomessa. Helsinki: Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto. Sudas, Ikay (2011). Two Distinct Groups of EU Immigrants in Coastal Turkey. Siirtolaisuus- Migration, 1, 26–37. Summa, Tarja (1985). Ulkomaalaisten kohtelu Suomessa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 15–17. Söderling, Ismo (1987). Finnish Refugee Policy in Search of Shape. Katariina Koivumaa (ed.), Yearbook of Finnish Foreign Policy 1987, 8–12. Söderling, Ismo (1988). Suomen pakolaispolitiikka etsii muotoaan. Ulkopolitiikka, 4, 41–47. Söderling, Ismo (1989). Suomi ja Euroopan integraatio – paineitako rajoillamme? Siirtolaisuus-Migration, 4, 25–27.

– 280 – Söderling, Ismo (1989). Suomen pakolaispolitiikka muutoksen kynnyksellä. Siirtolaisuus- Migration, 3, 33–35. Söderling, Ismo (1989). Suomi ja Euroopan integraatio – paineitako rajoillemme? Siirtolaisuus-Migration, 4, 25–27. Söderling, Ismo (1990). Is There a Need for a Population Policy Program in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 1, 25–26. Söderling, Ismo (1990). Finnish Migration and the European Integration Process. Year- book of Population Research in Finland, 28. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, 28–35. Söderling, Ismo (2003). The Finnish Migration and Integration Policy in Connection with Eastern Immigration. Proceedings of the Seminar on Russian-Speaking Immigrant Population in Finland. Organizers of the joint seminar: Institute for Russian and East European Studies & Dept. of Slavonic and Baltic Languages and Literatures. Helsinki: University of Helsinki, 16–19. Söderling, Ismo (2004). Finland in Sweden’s Footsteps. Differences and Similarities in Immigration and Integration Policies. Kimi Kärki (ed.), Power and Control – Perspec- tives on Integration and Multiculturalism in Europe. Publications of the Doctoral Pro- gram of Cultural Interaction and Integration. Turku: University of Turku, 42–51. Söderling, Ismo (2004). Ruotsin opetukset maahanmuutosta. Ulkopolitiikka, 1, 41–46. Söderling, Ismo (2010). Factors Affecting Population Size in Finland – The Role of Im- migration and Population Policies. Paper Presented at the IX Finn Forum Conference, Tunder Bay, Canada, May 31th, 2010. Saatavilla: http://www.migrationinstitute.fi/fi/ article/maahanmuutto/factors-affecting-population-size-finland-role-immigration-and-population. Söderling, Ismo (2010). Suomalainen muuttoliikekeskustelu hakusessa (In search of an immigration debate in Finland). Pääkirjoitus. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–2. Söderling, Ismo (2015). Suomi tarvitsee jämäkämpää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa. Talous & yhteiskunta, 43 (3), 24–29. Söderling, Ismo (2018). Schengen-turisti, turvapaikanhakija ja terroristi. Turun puukotustapahtuma asiakirjojen valossa. Ismon Siirtolaisuusblogi, 26.6.2018. Saatavilla: https://ismosoderling.wordpress.com/2018/06/25/schengen-turisti-turvapaikanhakija-ja-terroristi-turun-puukotustapahtuma-asiakirjojen-valossa/ Tanner, Arno (2003). Mitä voimme oppia Kanadan ja Uuden-Seelannin onnistuneista työvoiman maahanmuuttopolitiikoista? Siirtolaisuus-Migration, 4, 19–24. Tapaninen, Anna-Maria & Ilpo Hélen (2013). Closer to the Truth: DNA Profiling for Family Reunification and the Rationales of Immigration Policy in Finland.Nordic Journal of Migration Research, 3 (3), 153–161. Tapaninen, Anna-Maria & Ilpo Hélen (2015). Finland: Securing Human Rights, Suspecting Fraud. Torsten Heinemann, Ilpo Helén, Thomas Lemke, Ursula Naue & Martin Weiss (eds.), Suspect Families: DNA Analysis, Family Reunification and Immigration Policies. S. l.: Ashgate Publishing Ltd, 33–53.

– 281 – Tapaninen, Anna-Maria (2018). Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä. Tiede & Edistys, 43 (3), 216–237. Tervonen, Miika (2015). Foreigners, Refugees or Minorities? Rethinking People in the Context of Border Controls and Visas. Journal of Borderland Studies, 30 (3), 455–456. Tervonen, Miika (2015). The Nordic Passport Union and its Discontents: Unintended Consequences of Free Movement. Johan Strang (ed.), Nordic Cooperation: A European Region in Transition. Abingdon: Routledge, 131–146. Tervonen, Miika & Anca Enache (2017). Coping with Everyday Bordering: Roma Migrants and Gatekeepers in Helsinki. Ethnic and Racial Studies, 40 (7), 1114–1131. Tervonen, Miika & Anca Enache (2018). Romanisiirtolaiset ja arjen rajallistaminen Hel- singissä. Sosiologia, 55 (4), 384–399. Tervonen, Miika, Saara Pellander & Nira Yuval-Davis (2018). Everyday Bordering in the Nordic Countries. Nordic Journal of Migration Research, 8 (3), 139–142. Todorov, Elina (2019). Prioritizing National Interest at the Expense of Narrowing Regu- lar Migrant Mobility and Residence. Journal of Finnish Studies, 22 (1–2), 194–212. Toivanen, Reetta (1995c). Kansainväliset sopimukset ja Suomen ulkomaalaispolitiikka. Siirtolaisuus-Migration, 1, 2–15. Tolvanen, Ahti (1990). Pakolaispolitiikka vaikuttaa muidenkin ulkomaalaisten sosiaaliturvaan. Sosiaalivakuutus, 6, 151–152, 173–174. Tolvanen, Ahti (1991). Prospects for a Finnish Immigration Policy. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 102–113. Tolvanen, Matti (2010). Laittoman maahantulon järjestäminen ja laintulkinta – KKO 2010:6. Lakimies, 108 (4), 672–677. Tuominen, Hanna & Anna-Kaisa Hiltunen (2019). Arvojen vaalija vai turvallisuuden takaaja? Kaksi näkökulmaa Euroopan unionin toimijuuteen turvapaikkapolitii- kassa. Kosmopolis, 49 (2), 7–22. Virkkunen, Joni (2015). European Migration Crisis and Finland: Borders, Memories and Action. Migration Bridges in Eurasia, 352–361. Virkkunen, Joni (2016). Borders, Extremisms, the Feeling of Security: Uncovering the Migration-Security Nexus in Finland. Sergey Riazantsev & Elena Pismennaya (eds.), New Directions of Demographic Policy of the Russian Federation in the Conditions of Eco- nomic Crisis. Moscow: Financial University under the Government of the Russian Federation, 292–301. Visanen, Pentti (2010). Maahanmuuton tulevaisuus: näkökantoja Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Kulttuurintutkimus, 27 (4), 64–77. Viuhko, Minna, Cecilia Englund, Anniina Jokinen, Kauko Aromaa, Aigi Resetnikova, Anna Markina, Ulf Söderström & Marie Nilsen (2008). The Organisation of Human Trafficking: A Study of Criminal Involvement in Sexual Exploitation in Sweden, Finland and Estonia. Stockholm: Brottsförebyggande rådet, Brå.

– 282 – Viuhko, Minna (2009). Human Trafficking and Organised Crime: Trafficking for Sexual Explota- tion and Organised Procuring in Finland. Heuni Publication Series 62. Helsinki: HEUNI. Viuhko, Minna & Anniina Jokinen (2009). Ihmiskauppa ja järjestäytynyt paritus Suo- messa. Haaste, 1, 21–23. Viuhko, Minna (2010). Human Trafficking for Sexual Exploitation and Organized Pro- curing in Finland. European Journal of Criminology, 7 (1), 61–75. Viuhko, Minna (2012). Trafficked Persons – Ideal or Not-So-Ideal Victims?Scandinavian Research Council for Criminology: Research Seminar Report 54. Viuhko, Minna (2013). Aktiivisia toimijoita vai passiivisia ideaaliuhreja? Ihmiskaupan uhrien rajoitettu toimijuus. Oikeus, 42 (4), 385–404. Viuhko, Minna (2017). Lumeavioliitto pahimmillaan ihmiskauppaa. Haaste, 17 (1), 40-41. Vuolajärvi, Niina (2011). Siirtolaisuus, seksityö ja toimijuus: ihmiskauppadiskursseja purkamassa. Naistutkimus, 24 (4), 68–70. Vuolajärvi, Niina (2016). Ihmiskauppanarratiivit ja seksityön todellisuus. Sosiologia, 53, 318–324. Vuolajärvi, Niina (2018). Precarious Intimacies: Europeanized Border Regime and Migrant Sex Work. Journal of Ethnic and Migration Studies, 45 (7), 1090–1107. Vuolajärvi, Niina (2019). Governing in the Name of Caring: Nordic Model of Prostituti- on and Its Punitive Consequences for Migrants Who Sell Sex. Sexuality Research and Social Policy, 16 (2), 151–165. Välimäki, Matti (2012). Maahanmuutto – politiikan arka aihe. Ville Pernaa & Erkka Railo (toim.), Jytky – Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus. Turku: Kirja-Aurora. Välimäki, Matti & Erkka Railo (2012). Vaalikevään media-agenda. Ville Pernaa & Erkka Railo (toim.), Jytky – Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus. Turku: Kirja-Aurora. Välimäki, Matti (2017). Kansainvälisten muutosten puristuksessa: keskustan, kokoo- muksen ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikka 1973–2015. Historiallinen aikakauskirja, 3, 303–316. Valimaki, Matti (2017). Suomi ja pakolaiset: ensimmainen vuosisata 1917–2017. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 107, 238–245. Välimäki, Matti (2018). Kielteinen maakuvatyö – maahanmuuton ”vetovoimatekijöiden” vähentäminen. Ennen ja nyt, 3. http://www.ennenjanyt.net/2018/10/kielteinen- maakuvatyo-maahanmuuton-vetovoimatekijoiden-vahentaminen/ Välimäki, Matti (2019a). ”Completely New Challenges”? Continuity and Revision in Finnish Political Parties’ Objectives on Immigration, 1986–1991. Nordic Journal of Migration Research, 9 (1), 99–117. Välimäki, Matti (2019b). Kylmän sodan ajasta eurooppalaiseen päätöksentekoon: kan- sainvälistä suojelua hakevia ihmisiä koskeva politiikka ja lainsäädäntö 1973–2015. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 39–63.

– 283 – Välimäki, Matti (2019c). Politiikkaa kansallisten, kansainvälisten ja ideologisten reunaehto- jen puitteissa: Suomalaiset puolueet ja maahanmuutto 1973–2015. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Wahlbeck, Östen (2011). Skandinavisk invandringspolitik och välfärd. Sosiologia, 48 (3), 279–280. Wahlbeck, Östen (2013c). Minorities, Majorities and Truly Finnish Finns: An Analysis of Politi- cal Rhetoric Concerning Minority Rights. ATINER’s Conference Paper Series 0SOC2013. Athens: Athens Institute for Education and Research. Wahlbeck, Östen (2019). National Report on the Governance of the Asylum Reception System in Finland. CEASEVAL Research on the Common European Asylum System, 9. Chemnitz: Technische Universität Chemnitz. Wahlbeck, Östen (2019). To Share or Not to Share Responsibility? Finnish Refugee Policy and the Hesitant Support for a Common European Asylum System. Journal of Im- migrant and Refugee Studies, 17 (3), 299–316. Wallenius, Tapio (2001). Vieraassa vara parempi? Suomen maahanmuuttopolitiikan haasteet. EVA. Helsinki: Taloustieto. Wass, Hanna, André Blais, Alexandre Morin-Chassé & Marjukka Weide (2015). Engaging Immigrants? Examining the Correlates of Electoral Participation among Voters with Migration Background. Journal of Elections, Public Opinion and Parties, 25 (4), 407–424. Wass, Hanna & Marjukka Weide (2015). Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta: maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallis- vaaleissa. Oikeusministeriö: Selvityksiä ja ohjeita. Helsinki: Oikeusministeriö. Wass, Hanna, Marjukka Weide & Päivi Pirkkalainen (2016). Poliittinen osallisuus on kes- keistä kotoutumisessa. Saatavilla: https://politiikasta.fi/poliittinen-osallisuus-on- keskeista-kotoutumisessa/. Weide, Marjukka (2008). Maahanmuuttajajärjestöjen kokemuksia suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttamisesta. Pia Bäcklund (toim.), Helsinkiläisten käsityksiä osallisuudesta. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 38–66. Weide, Marjukka (2009). Ulkomailla syntyneenä suomalaisessa kunnallispolitiikassa: Maa- hanmuuttotaustaisten kunnanvaltuutettujen edustajuuskäsitykset, motivaatio sekä suhde maahanmuutto- ja kulttuuritaustaansa puheessa politiikassa toimimisesta. Acta 214. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Weide, Marjukka (2011). Maahanmuuttaneet vaaleissa. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu, 53 (1), 55–62. Weide, Marjukka & Pasi Saukkonen (2013). Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: kan- sainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 262–280. Wilhelmsson, Niklas (2015). Social Capital as a Resource for Political Participation: Fin- land in a Nordic Comparative Perspective. Peter Kraus & Peter Kivisto (eds.), The Challenge of Minority Integration: Politics and Policies in the Nordic Nations. Berlin, Boston: De Gruyter, 176–201.

– 284 – Yeasmin, Nafisa (2016). Theoretical and Empirical Justification for Anti-Immigrant Rhetoric: An Analysis on Diversity and Development from a Finnish Perspective. FUTURA, 35 (4), 26–32. Ylä-Anttila, Tuukka, Gwenaëlle Bauvois & Niko Pyrhönen (2019). Politicization of Mi- gration in the Countermedia Style: A Computational and Qualitative Analysis of Populist Discourse. Discourse, Context & Media, 32, 1–8. Zinko, Solomiya (2005). Muslim Migrants in Europe: A Challenge to the Policy of State. Siirtolaisuus-Migration, 2, 12–19.

Rasismi, syrjintä ja asenteet Racism, discrimination and attitudes Rasism, diskriminering och attityder

Aalto, Maria, Liisa Larja & Karmela Liebkind (2010). Syrjintä työhönottotilanteissa: tutki- muskatsaus. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Aminkeng Atabong, Alemanji (2016b). Mothers of Immigrant Background Children Struggle in Educating Their Children to Survive Acts of Racial Violence. World Stud- ies in Education, 17 (2), 17–36. Aminkeng Atabong, Alemanji & Fred Dervin (2016). “If an Apple Is a Foreign Apple You Have to Wash It Very Carefully”: Youth Discourses on Racism. Education, Citizenship and Social Justice, 11 (3), 199–212. Aminkeng Atabong, Alemanji & Fred Dervin (2017). Beyond a “Starless Midnight of Rac- ism”? A Review and Critique of Antiracism Apps. Tuija Itkonen & Fred Dervin (eds.), Silent Partners in Multicultural Education. Research in Multicultural Education and International Perspectives. Charlotte, NC: Information Age Publishing, 173–188. Avonius, Marja & Elina Kestilä-Kekkonen (2018). Suomalaisten maltilliset ja kirjavat maahanmuuttoasenteet. Yhteiskuntapolitiikka, 83 (1), 84–95. Berry, J. W. (1996). Prejudice, Ethnocentrism and Racism. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–9. Boe, Carolina S. & Karina Horsti (2018). Anti-Racism from the Margins: Welcoming Refu- gees at Schengen’s Northernmost Border. Peter Hervik (ed.), Racialization, Racism, and Anti-Racism in the Nordic Countries. Cham: Springer, 183–201. Brylka, Asteria, Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (2015). National Identifica- tion and Attitudes towards Russian Immigrants in Finland: Investigating the Role of Perceived Threats and Gains. Scandinavian Journal of Psychology, 56 (6), 670–677. Brylka, Asteria, Tuuli Anna Mähönen & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). National Identifica- tion and Intergroup Attitudes Among Members of the National Majority and Immi-

– 285 – grants: Preliminary Evidence for the Mediational Role of Psychological Ownership of a Country. Journal of Social and Political Psychology, 3 (1), 24–45. Brylka, Asteria, Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (2016). The Majority Influ- ence on Interminority Attitudes: The Secondary Transfer Effect of Positive and Negative Contact. International Journal of Intercultural Relations, 50, 76–88. Castaneda, Anu, Shadia Rask, Päivikki Koponen, Jaana Suvisaari, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen, Simo Mannila, Kari Laitinen, Pirjo Jukarainen & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). The Association between Discrimination and Psychological and Social Well-Being: A Population-Based Study of Russian, Somali and Kurdish Migrants in Finland. Psychology and Developing Societies, 27 (2), 270–292. Creutz, Karin, Juha Saarinen & Marko Juntunen (2015). Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisoituminen: SYPONUR-väliraportti. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Dahlgren, Taina, Juhani Kortteinen, Karl Johan Lång, Merja Pentikäinen & Martin Scheinin (toim.) (1996). Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisusarja 4. 2 p. Helsinki: Yliopistopaino. Davydova, Olga (2003). Syrjivä ja sisäänsulkeva suomalaisuus paluumuuttajien puheessa. Raisa Simola & Kaija Heikkinen (toim.), Monenkirjava rasismi. Joensuu: Joensuu University Press, 175–192. Duh, Abdalla, Mohamed Husein Gaas, Abdalla Gasimelseed, Amel Gorani, Nauja Kleist, Anne Kubai, Michael McEachrane, Saifalyazal Omar, Tsegaye Tegenu & Marja Tiilikai- nen (2014). A Horn of Africa in Northern Europe: An Email Conversation. Michael McEachrane (ed.), Afro-Nordic Landscapes: Equality and Race in Northern Europe. New York: Routledge, 227–250. Ekholm, Elina & Maarit Pitkänen (1995). Preventing Racism at the Workplace. Report on the Ethnic Minorities and Migrants in the Finnish Labour Market. Working Paper N.: WP/95/52/EN. Dublin: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Elinkeinoelämän valtuuskunta (2001). Erilaisuuksien Suomi: Raportti suomalaisten asenteista 2001. Helsinki: EVA. Eneh, Oge, Elina Ekholm & Maarit Pitkänen (1997). Case Studies of Good Practice for the Pre- vention of Racial Discrimination and Xenophobia and the Promotion of Equal Treatment in the Workplace. Finnish Study. Working Paper No.: WP/97/37/EN. Dublin: European Foundation of Living and Working Conditions. Ervasti, Heikki (2004). Attitudes towards Foreign-Born Settlers: Finland in a Comparative Perspective. Yearbook of Population Research in Finland, 40, 25–44. Finell, Eerika, Antero Olakivi, Karmela Liebkind & Jari Olavi Lipsanen (2013). Does It Matter How I Perceive My Nation? National Symbols, National Identification and Attitudes toward Immigrants. Scandinavian Journal of Psychology, 54, 529–535.

– 286 – Haller, Mie Birk, Randi Solhjell, Elsa Saarikkomäki, Torsten Kolind, Geoffrey Hunt & David Wästerfors (2018). Minor Harassments: Ethnic Minority Youth in the Nordic Coun- tries and Their Perceptions of the Police. Criminology & Criminal Justice. Harinen Päivi & Anni Rannikko (2012). Rimpuilua rasismin rakenteissa – Rasisminvas- taisen kansalaistoiminnan paradoksit. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 148–163. Heimola, Minna (2016). Raamattu ja rasismi. Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura. Helakorpi, Jenni, Ida Hummelstedt-Djedou, Ina Juva & Pia Mikander (2017). Nykyiset pu- hetavat ja käytännöt vaikeuttavat rasismin haastamista. Kasvatus, 48 (3), 249–256. Helander, Mika (2002). Ethnocentric, Everyday Racism – An Outline of a Conceptualisa- tion of Racism. Siirtolaisuus-Migration, 4, 23–25. Helne, Tuula (2003). Syrjäytymisen yhteiskunta. STAKES tutkimuksia 123. Helsinki: Sosi- aali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Hervik, Peter (ed.) (2019). Racialization, Racism, and Anti-Racism in the Nordic Countries. Cham: Palgrave Macmillan. Himanen, Markus (2019). “Living in Fear”—Bulgarian and Romanian Street Workers’ Experiences with Aggressive Public and Private Policing. Suvi Keskinen, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.), Undoing Homogeneity in the Nordic Region: Mi- gration, Difference and the Politics of Solidarity. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge. Honkasalo, Veronika (2003). Voiko jäsenyyttä valita? Nuorten maahanmuuttajien tulkintoja suomalaisuudesta ja rasismista. Päivi Harinen, Anne Alitolppa-Niitamo & Miikka Pyykkönen (toim.), Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Honkasalo, Veronika & Leena Suurpää (2009). Antiracist Research Ethos and Ethical Commitments of Youth Research. Forum 21: European Journal on Child and Youth Research, 6, 120–127. Honkatukia, Päivi (2005). Väkivalta maahanmuuttajien kokemana ja kertomana. Sep- po Paananen (toim.), Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 115–130. Honkatukia, Päivi & Leena Suurpää (2012). Kenen ääni kuuluu? Neuvotteluja nuorten miesten rikollisuudesta ja rasismista. Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 121–152. Honkatukia, Päivi, Johanna Kronstedt-Rousi, Sari Vesikansa & Heini Kainulainen (2015). Unwanted: Muslim Immigrants, Dignity, and Drug Dealing. Acta Sociologica, 58 (4), 372–374. Huttunen, Laura (2002). Pahan karttalehtiä: Maahanmuuttajat ja pahan kokemuksen paikat. Merja Laitinen & Johanna Hurtig (toim.), Pahan kosketus: Ihmisyyden ja aut- tamistyön varjojen jäljillä. Jyväskylä: PS-kustannus.

– 287 – Huttunen, Laura (2004). Kasvoton ulkomaalainen ja kokonainen ihminen: Margina- lisoiva kategorisointi ja maahanmuuttajien vastastrategiat. Arja Jokinen, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.), Puhua vastaan ja vaieta: neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Helsinki: Gaudeamus. Hyökki, Linda & Pia Jardi (2016). Islamophobia in Finland: National Report 2015. Enes Bayrakli & Farid Hafez (eds.), European Islamophobia Report 2015. Istanbul: SETA Istanbul, 131–153. Isotalo, Anu (2016). Rasismi kaupunkitilassa. Tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta. Sukupuolentutkimus-Genusforskning, 29 (4), 7–21. Itkonen, Hannu (1999). Conditioning Tolerance? A Study of Tolerance in the Culture of Sport. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 127. Joensuu: Joensuun yliopisto. Jaakkola, Magdalena (1989a). Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ulkomaa- laispolitiikkaan. Siirtolaisuustutkimuksia 21. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Jaakkola, Magdalena (1993). Suomalaisten ulkomaalaisasenteet 1980- ja 1990-luvulla. En- nakkotietoja tutkimuksesta. Työpoliittinen tutkimus 60. Helsinki: Työministeriö. Jaakkola, Magdalena (1994). Asenteet kovenevat. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja, 2, 3–6. Jaakkola, Magdalena (1994). Ulkomaalaisasenteet Suomessa ja Ruotsissa. Karmela Liebkind (toim.), Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 50–81. Jaakkola, Magdalena (1995). Suomalaisten kiristyvät ulkomaalaisasenteet. Työpoliittinen tutkimus 101. Helsinki: Työministeriö. Jaakkola, Magdalena (1999). Maahanmuutto ja etniset asenteet: suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 1987–1999. Työpoliittinen tutkimus 213. Helsinki: Työministeriö. Jaakkola, Magdalena (2000). Asenneilmasto Suomessa vuosina 1987–1999. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Tampere: Gaudeamus, 28–55. Jaakkola, Magdalena (2000). Finnish Attitudes towards Immigrants in 1987–1999. Yea- rbook of Population Research in Finland 2000, 36. Helsinki: The Population Research Institute, 129–161. Jaakkola, Magdalena (2005). Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina 1987–2003. Työpoliittinen tutkimus 286. Helsinki: Työministeriö. Jaakkola, Magdalena (2006). Suomalaisten suhtautuminen ulkomaiseen työvoimaan ja pakolaisiin. Kuntoutus, 29 (1), 5–21. Jaakkola, Magdalena (2006). Suomalaisten suhtautuminen ulkomaiseen työvoimaan ja pakolaisiin. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–12. Jaakkola, Magdalena (2008). Suomalaisten suhtautuminen ulkomaiseen työvoimaan vuonna 2007. Kuntoutus, 31 (1), 21–38. Jaakkola, Magdalena (2009). Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta: Asennemuu- tokset 1987–2007. Tutkimuksia 1. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

– 288 – Jasinskaja-Lahti, Inga (2001). Maahanmuuttajien arki: syrjintäkokemukset ja sopeutuminen. Elli Heikkilä (toim.), Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesymposium 2000. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 124–136. Jasinskaja-Lahti, Inga & Karmela Liebkind (2001). Perceived Discrimination and Psycho- logical Adjustment among Russian-Speaking Immigrant Adolescents in Finland. International Journal of Psychology, 36 (3), 174–185. Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind & Tiina Vesala (2002). Rasismi ja syrjintä Suomes- sa: Maahanmuuttajien kokemuksia. Helsinki: Gaudeamus. Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind, Gabriel Horenczyk & Paul Schmitz (2003). The Interactive Nature of Acculturation: Perceived Discrimination, Accultration Atti- tudes and Stress Amond Young Ethnic Repatriates in Finland, Israel and Germany. International Journal of Intercultural Relations, 27 (1), 79–97. Jasinskaja-Lahti, Inga (2004). Perceived Discrimination among Six Immigrant Groups in Finland in 1996 and 2001. Diasporas, 2, 31–50. Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind & Riku Perhoniemi (2006). Perceived Discrimi- nation and Well-Being: A Victim Study of Different Immigrant Groups. Journal of Community and Applied Social Pscyhology, 16 (4), 267–284. Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind, Magdalena Jaakkola & Anni Reuter (2006). Perceived Discrimination, Social Support Networks, and Psychological Well-Being among Three Immigrant Groups. Journal of Cross-Cultural Psychology, 37 (3), 293–311. Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind & Riku Perhoniemi (2007). Perceived Ethnic Discrimination at Work and Well-Being Immigrants in Finland: The Moderating Role of Employment Status and Work-Specific Group-Level Control Beliefs.International Journal of Intercultural Relations, 31 (2), 223–242. Jasinskaja-Lahti, Inga & Tuuli Anna Mähönen (2009c). Intergroup Attitudes among Majority and Minority Groups. Inga Jasinskaja-Lahti & Tuuli Anna Mähönen (eds.), Identities, Intergroup Relations and Acculturation: The Cornerstones of Intercultural Encounters. Helsinki: Gaudeamus, 111–124. Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind & Erling Solheim (2009). To Identify or Not to Identify? National Disidentification as an Alternative Reaction to Perceived Ethnic Discrimination. Applied Psychology, 58 (1), 105–128. Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Mähönen & Karmela Liebkind (2011). Ingroup Norms, Intergroup Contact and Intergroup Anxiety as Predictors of the Outgroup Attitudes of Majority and Minority Youth. International Journal of Intercultural Relations, 35 (5), 346–355. Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Mähönen & Mikko Ketokivi (2012). The Dynamics of Ethnic Discrimination, Identities, and Outgroup Attitudes: A Pre-Post Longitudinal Study of Ethnic Remigrants. European Journal of Social Psychology, 42 (7), 904–914.

– 289 – Jasinskaja-Lahti, Inga, Tuuli Anna Mähönen & Karmela Liebkind (2012). Identity and Attitudinal Reactions to Perceptions of Intergroup Interactions among Ethnic Migrants: A Longitudinal Study. British Journal of Social Psychology, 51 (2), 312–329. Kaartinen, Marjo (2004). Neekerikammo. Kirjoituksia vieraan pelosta. Turku: Turun yliopisto. Karemaa, Outi (1998). Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä. Venäläisviha Suomessa 1917–1923. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Keskinen, Suvi, Anna Rastas & Salla Tuori (2009). Johdanto: Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tienhaarassa. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.), En ole rasisti, mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Vastapaino: Tampere, 7–21. Keskinen, Suvi, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) (2009). En ole rasisti, mutta... Maahan- muutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino. Keskinen, Suvi (2018). Territorial Stigmatization, Gendered Racism and Young People’s Agency in a Multi-Ethnic School. Tamara Shefer, Jeff Hearn, Kopano Ratele & Floretta Boonzaier (eds.), Engaging Youth in Activism, Research, and Pedagogical Praxis: Trans- national and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race. Routledge Critical Studies in Gender and Sexuality in Education. London: Routledge, 235–248. Keskinen, Suvi, Alemanji Aminkeng Atabong, Markus Himanen, Antti Kivijärvi, Uyi Osazee, Nirosha Pöyhölä & Venla Rousku (2018). The Stopped – Ethnic Profiling in Finland. SSKH Notat, 1/2018. Helsinki: University of Helsinki, Swedish School of Social Science. Kontula, Anna (2010). Siirtotyöläiset ja rakenteellinen rasismi. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 108–126. Koskela, Kaisu (2019). Intersecting Experiences: Class, Gender, Ethnicity and Race in the Lives of Highly Skilled Migrants in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 311–328. Koskinen, Maarit (2015). Racialization, Othering, and Coping among Adult International Adoptees in Finland. Adoption Quarterly, 18 (3), 169–195. Krutmeijer, Malin & Leena Suurpää (1998). Different Perspectives, Different Racisms. Leena Suurpää (ed.), Black Light, White Shadows. Young People in the Nordic Countries Write about Racism. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. Kynsilehto, Anitta (2013). Sara Ahmed. On Being Included: Racism and Diversity in Insti- tutional Life. International Feminist Journal of Politics, 15 (2), 290–292. Kyntäjä, Eve (2004). The Meaning of Stigma for Self-Identification and Psychological Well- Being amongst Estonian-and Russian-Speaking Immigrants in Finland. A Qualita- tive Interview Study. Puuronen, Vesa (toim.), New Challenges for the Welfare Society. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 142. Joensuu: Joensuun yliopisto, 193–207. Kyntäjä, Eve (2005). Venäläisten ja virolaisten leimautumiskokemuksia. Paananen, Seppo (toim.), Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 137–156.

– 290 – Laakkonen, Risto (1998). Rasismin ja etnisen syrjinnän seuranta Suomessa: ehdotus seu- rantajärjestelmäksi 16.12.1997. Työhallinnon julkaisu 193. Helsinki: Työministeriö. Laapio, Marja-Liisa (1999). Rasisminvastainen yhteistoiminta Joensuussa: arvioiva raportti Pohjois-Karjalan poliisin lääninjohdon rasismin vastaisesta yhteistoimintaohjelmasta 1996–1998. Joensuu: Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan osasto. Lauren, Jeannette & Sirpa Wrede (2010). Työkäytännöt ja institutionaalinen rasismi: lä- hihoitajien työ. Sirpa Wrede ja Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Palmenia. Leino, Mikko & Staffan Himmelroos (2015). Does the Neighborhood Context Explain Attitudes toward Immigration? Research on Finnish Society, 8, 33–45. Lepola, Outi (2001). Rasismin uudet vaatteet ja muut aatteet. Pohdimme käsitteitä, Mo- niTori, 3. Lepola, Outi & Susan Villa (2007). Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Lepola, Outi, Mikko Joronen & Milla Aaltonen (2007). Syrjintä etnisyyden, uskonnon, kielen tai kansalaisuuden perusteella. Outi Lepola & Susan Villa (toim.), Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto, 109–180. Lepola, Outi (2007). Johdanto. Outi Lepola & Susan Villa (toim.), Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto, 9–17. Lepola, Outi (2018). Koko ajan jännittyneenä – Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja suku- puolivähemmistöihin kuuluvien kokemana. Oikeusministeriön julkaisu, 51. Helsinki: Oikeusministeriö. Liebkind, Karmela (1990). Syrjinnän ja suvaitsevaisuuden sosiaalipsykologiaa. Suomen UNESCO-toimikunta (toim.). Ihmisoikeudet Suomessa. Helsinki: The Finnish National Commission for UNESCO, 20–34. Liebkind, Karmela (1992). Miksi erilaisuus pelottaa? Syrjinnän ja suvaitsevaisuuden sosiaalipsykologiaa. Tytti Issakainen (toim.), Sillanrakentajat. Pedagoginen virikeaineisto monikulttuurikasvatukseen. Helsinki: Kirkon Ulkomaanapu. Liebkind, Karmela (1992). Mitkä ovat ulkomaalaisasenteemme? Maanantai-seura (toim.), Tulevaisuuskuvia Suomen väestörakenteessa. Helsinki: VAPK-kustannus, 29–30. Liebkind, Karmela (1992). Arvojen alennusmyynti ja erilaisuuden sieto. Tiedepolitiikka, 17 (1), 31–36. Liebkind, Karmela (1994n). Taistelu rasismia vastaan Suomessa, Euroopassa, maailmassa. MoniTori, 4, 23–25. Liebkind, Karmela (1994o). Ulkomaalaisista sosiaaliseen tilaukseen. Psykologia, 29 (6), 483–484. Liebkind, Karmela (1996). Ennakkoluulot ja niiden uhrit. Taina Dahlgren, Juhani Kort- teinen, Karl Johan Lång, Merja Pentikäinen & Martin Scheinin (toim.), Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisusarja 4. Helsinki: Yliopisto- paino, 199–226. Liebkind, Karmela (1996). Tietoverkko – tie suvaitsevaisuuteen vai siitä pois. Ote: opetus & teknologia, 4 (2), 26–28.

– 291 – Liebkind, Karmela (1997g). Miksi erilaisuus pelottaa? Syrjinnän ja suvaitsevaisuuden sosiaalipsykologiaa. Interpedia, 2, 5–9. Liebkind, Karmela (1997h). Nuorten rasismiin vaikuttamisesta – Interventiomenetel- män sovellutus. Satakunnan koulupoliisi, 3, 9–10. Liebkind, Karmela (1998). Rasismen är problemet, inte invandrarna. Fh, 1, 5–6. Liebkind, Karmela & Alfred McAlister (1999). Extended Contact through Peer Modeling to Promote Tolerance in Finland. European Journal of Social Psychology, 29 (5–6), 765–780. Liebkind, Karmela & Inga Jasinskaja-Lahti (2000). Syrjintäkokemusten vaikutus maahanmuuttajiin. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 80–92. Liebkind, Karmela & Inga Jasinskaja-Lahti (2000). The Influence of Experiences of Dis- crimination on Psychological Stress: A Comparison of Seven Immigrant Groups. Journal of Community and Applied Social Psychology, 10 (1), 1–16. Liebkind, Karmela, Juha Haaramo & Inga Jasinskaja-Lahti (2000). Effects of Contact and Personality on Intergroup Attitudes among Different Professionals.Journal of Com- munity and Applied Social Psychology, 10 (4), 171–181. Liebkind, Karmela (2000f). Suomalaisnuorten asenteisiin voidaan vaikuttaa. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Hel- sinki: Gaudeamus, 158–170. Liebkind, Karmela (2001). RAXEN: A Report on the Definition and the Steps to be Taken to Develop and Establish RAXEN (the European Network on Racism and Antisemitism). Vienna: European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia. Liebkind, Karmela, Inga Jasinskaja-Lahti & Erling Solheim (2004). Cultural Identity, Perceived Discrimination and Parental Support as Determinants of Immigrants’ School Adjustment: Vietnamese Youth in Finland. Journal of Adolescent Research, 19 (4), 635–656. Liebkind, Karmela (2012). Discrimination in the Finnish Labor Market: An Overview and a Field Experiment on Recruitment. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Liebkind, Karmela (2012). Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psy- kologia, 5–6, 357–368. Liebkind, Karmela (2014). Koettu oikeudenmukaisuus ja syrjintä. Liisa Myyry, Salla Ahola, Marja Ahokas & Inari Sakki (toim.), Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus. Sosiaa- litieteiden laitoksen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Liebkind, Karmela (2015). Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää & Rauno Huttunen (toim.), Samalta viivalta 9. Valtakun- nallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015. Helsinki: PS-kustannus, 13–38. Liebkind, Karmela (2016). Ethnic and Gender Discrimination in Recruitment: Experimen- tal Evidence from Finland. Journal of Social and Political Psychology, 4 (1), 403–426.

– 292 – Liebkind, Karmela (2018). Kun ryhmät kokevat toisensa uhkina – julkisen keskustelun virhepäätelmät. Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola-Launonen (toim.), Oi- keudenmukaisuuden ongelma. Helsinki: Gaudeamus, 23–35. Lindell, Marina, André Bächtiger, Kimmo Grönlund, Kaisa Herne, Maija Setälä & Dominik Wyss (2017). What Drives the Polarisation and Moderation of Opinions? Evidence from a Finnish Citizen Deliberation Experiment on Immigration. European Journal of Political Research, 56 (1), 23–45. Makkonen, Timo & Juhani Kortteinen (2000). Oikeutta rasismin ja etnisen syrjinnän uh- reille – etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen käsikirja. Ihmisoikeusliiton julkaisu 7. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Makkonen, Timo (2001). Rasismi Suomessa 2000: Tutkimusraportti. Helsinki: Ihmisoike- usliitto. Makkonen, Timo (2003). Syrjinnän vastainen käsikirja. Helsinki: Kansainvälinen siirto- laisuusjärjestö IOM, Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto. Makkonen, Timo (2004). Is Multiculturalism Bad for the Fight against Discrimination? Martin Scheinin & Reetta Toivanen (eds.), Rethinking Non-Discrimination and Mi- nority Rights. Turku: Åbo Akademi University, Insitute for Human Rights, 155–177. Malin, Maili (2013). Syrjäytyminen ja syrjintä. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus. Martikainen, Tuomas (2006c). Ikkunat auki, mutta ovet kiinni – Mitä tutkimukset kertovat nuorten asenteista ulkomaihin ja maahanmuuttajiin? Campus – CIMOn verkkolehti, 1. Matinheikki-Kokko, Kaija & Theo Huagie (1997). Rasismin ja syrjinnän uhrien henkinen tukeminen. Tarja Rantala (toim.), Suvaitsevaan Suomeen – kokemuksia kampanjavuosilta. Helsinki: Työministeriö, Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta, 26–29. Mikander, Pia & Ida Hummelstedt-Djedou (2018). Discrimination as a One-Day Perfor- mance Critically Reviewing an Anti-racism Day at School. Alemanji Aminkeng Ata- bong (ed.), Antiracism Education In and Out of Schools. Helsinki: Palgrave Macmillan, 151–170. Mustamo, Aila (2016). ”En pidä siitäkään että norjalaiset matkustavat etelään”: Maahan- muuttoasenteet black metal- ja folk metal -alakulttuureissa Suomessa ja Norjassa. Musiikki ja maahanmuutto. Musiikin suunta 1. Mähönen, Tuuli Anna, Inga Jasinskaja-Lahti, Karmela Liebkind & Eerika Finell (2010). Perceived Normative Pressure and Majority Adolescents’ Implicit and Explicit At- titudes towards Immigrants. International Journal of Psychology, 45 (3), 182–189. Mähönen, Tuuli Anna (2011). A Social Perspective on the Outgroup Attitude Formation of Youth. Siirtolaisuus-Migration, 2, 40–47. Mähönen, Tuuli Anna (2011). Lectio praecursoria: Ympäristö säätelee ja muokkaa nuorten etnisiä asenteita. Psykologia, 46 (2–3), 162–165.

– 293 – Mähönen, Tuuli Anna (2011). Ympäristö muokkaa nuorten etnisiä asenteita. Monimuo- toisuus ja metropolitutkimus –uutiskirje. Mähönen, Tuuli Anna (2011). Ympäristö säätelee ja muokkaa nuorten etnisiä asenteita. Sosiaalipsykologi, 1, 12–13. Mähönen, Tuuli Anna, Inga Jasinskaja-Lahti, Karmela Liebkind & Eerika Finell (2011). Perceived Importance of Contact Revisited: Anticipated Group-Level Consequences of Intergroup Contact as Predictors of the Explicit and Implicit Ethnic Attitudes of Youth. Group Processes & Intergroup Relations, 14 (1), 19–30. Mähönen, Tuuli Anna, Inga Jasinskaja-Lahti & Karmela Liebkind (2011b). The Impact of Perceived Social Norms, Gender and Intergroup Anxiety on the Relationship between Intergroup Contact and Ethnic Attitudes of Adolescents. Journal of Applied Social Psychology, 41 (8), 1877–1899. Mähönen, Tuuli Anna (2013). Rasismista, lääkkeestä ja rasismilääkkeestä. Psykologia, 48 (4), 311–312. Mähönen, Tuuli Anna, Asteria Brylka & Inga Jasinskaja-Lahti (2014). Perceived Ethnic Superiority and Immigrants’ Attitudes towards Multiculturalism and the National Majority. International Journal of Psychology, 49 (4), 318–322. Mähönen, Tuuli Anna, Inga Jasinskaja-Lahti & Mikko Ketokivi (2014). Mapping the In- dividual-Level Dynamics of Perceived Discrimination and Attitudes toward Multi- culturalism and Cultural Maintenance: A Pre-Post Study of Migration. International Journal of Intercultural Relations, 39 (1), 124–135. Ngwayuh, Elvis Nshom (2016). Predictors of Finnish Adolescent’s Prejudice towards Russian Immigrants and the Effect of Intergroup Contact. Journal of Intercultural Communication Research, 45 (1), 31–44. Ojanen, Karoliina (2018). Erojen yhdentekevyydestä jokapäiväiseen rasismiin: Monikult- tuurisia kohtaamisia Helsingin lähiöissä. Alue ja ympäristö, 47 (1), 17—30. Olsson, Pia (2011). “Gingerbread” and Ethnic Identification. Teenage Schoolboys Expe- riencing and Defining Racism.Ethnologia Fennica, 38, 63–76. Owal Group Oy (Nita Korhonen, Laura Jauhola, Olli Oosi & Hannu-Pekka Huttunen) (2016). ”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin. Helsinki: Oikeusministeriön julkaisu 7. Peltola, Marja (2016). Ohjaajan väkivaltainen käyttäytyminen liikuntaharrastuksissa: sukupuolen ja maahanmuuttotaustan merkitys lapsiuhritutkimuksen valossa. Päivi Berg & Marja Kokkonen (toim.), Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimus- verkosto, 23–45. Peltola, Marja & Antti Kivijärvi (2016). Sport and Structured Leisure as Sites of Victimi- zation for Children and Young People in Finland: Looking at the Significance of Gender and Ethnicity. International Review for the Sociology of Sport, 52 (8), 955–971.

– 294 – Perho, Sini (2010). Rasistisuus nuorten yhteisöissä. Tutkimus vuosituhannen vaihteen Joen- suusta. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 103. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Pitkänen, Pirkko & Satu Kouki (2002). Meeting Foreign Cultures. A Survey of the Attitudes of Finnish Authorities towards Immigrants and Immigration. Journal of Ethnic and Migration Studies, 28 (1), 103–118. Poliisiosasto (2000). Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus 1999. Poliisiosaston julkaisu 9. Helsinki: Sisäasiainministeriö, poliisiosasto. Poliisiosasto (2001). Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus 2000. Poliisiosaston julkaisu 15. Helsinki: Sisäasiainministeriö, poliisiosasto. Poliisiosasto (2002). Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus 2001. Poliisiosaston julkaisu 12. Helsinki: Sisäasiainministeriö, poliisiosasto. Posti, Annika (1999). Suvaitsevaisuutta ja syrjintää koskevia lakeja, säädöksiä ja kansainväli- siä sopimuksia. Helsinki: Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, työvoimaosasto. Puronurmi, Niina (2009). Syrjintäkiellot virantäytössä. Tampere: Tampereen yliopisto. Puuronen, Vesa (toim.) (2001). Valkoisen vallan lähettiläät. Rasismin arki ja arjen rasismi. Tampere: Vastapaino. Puuronen, Vesa (2003). Arkipäivän rasismi Suomessa. Raisa Simola & Kaija Heikkinen (toim.), Monenkirjava rasismi. Joensuu: Joensuu University Press, 193–210. Puuronen Vesa, Rustem Safin, Aleksandr Salagaev, Tiina Sotkasiira & Ilja Safin (2007). Venäläisten nuorten rasismi. Idäntutkimus, 14 (4), 3–13. Puuronen, Vesa (2011). Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus. Puuronen, Vesa (2014). Saamelaiset, koulu ja rasismi. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 320–337. Pötzsch, Tobias (2005). Preventing the Social Exclusion of Young People in Europe: Expe- riences from the YARi (Youth at Risk) Project. Juha Hämäläinen (red.), Socialpedago- gisk tidskrift Årbok 2005. Kuopio: Socialpedagogiska föreningen i Finland, 89–104. Raittila, Pentti, Risto Suikkanen & Timo Lilja (1999). Rasismi ja etninen syrjintä mediassa. Esitutkimusraportti. Tampere: Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö. Raittila, Pentti & Tommi Kutilainen (2000). Rasismi ja etnisyys Suomen sanomalehdissä syksyllä 1999. Julkaisuja C, 31. Tampere: Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti (toim.) (2002). Etnisyys ja rasismi journalismissa. Suomen journalistiliitto. Mediakriittinen julkaisusarja 6. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti (toim.) (2005). Etnisyyttä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä. Julkaisuja C 39. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Raittila, Pentti & Susanna Vehmas (2005). Etnisyys ja rasismi sanomalehdissä 1999–2004 – seurantatutkimusten yhteenvetoa ja arviointia. Pentti Raittila (toim.), Etnisyyttä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä. Julkaisuja C 39. Tampere: Tampe- reen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 11–32.

– 295 – Rajas, Jarmila (2013). Oikeaoppista rasismia vai arkipäiväistä rodullistamista. Sosiolo- gia, 50 (2), 173–175. Rastas, Anna (2004). Miksi rasismin kokemuksista on niin vaikea puhua? Arja Jokinen, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.), Puhua vastaan ja vaieta – neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Helsinki: Gaudeamus, 33–55. Rastas, Anna (2005). Rasismi: oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia. Anna Rastas, Laura Huttunen & Olli Löytty (toim.), Suomalainen vieraskirja – Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 69–116. Rastas, Anna (2007b). Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen & Olli Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet. Helsinki: Gaudeamus, 119–141. Rastas, Anna (2007c). Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Lectio praecursoria. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2 (2), 40–42. Rastas, Anna (2007d). Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Tampere: Tampere University Press. Rastas, Anna (2008). Antirasistinen tutkimusagenda – etiikkaa vai politiikkaa? Sosio- logia, 45 (2), 149–153. Rastas, Anna (2008). Kuinka rasismi värittää kulttuuria ja identiteettejä. Anja-Riitta Lahikainen, Raija-Leena Punamäki & Tuula Tamminen (toim.) Kulttuuri lapsen kasvattajana. Helsinki: WSOY, 245–265. Rastas, Anna (2009). Racism in the Everyday Life of Finnish Children with Transnational Roots. Barn – Nordic Journal of Child Research, 1, 29–43. Rastas, Anna (2013f). Nimeämisen politiikka ja rasismin rajaamat sosiaaliset suhteet. Mikko Lehtonen (toim.), Liikkuva maailma. Liike, rajat ja tieto. Tampere: Vastapaino. Rastas, Anna & Elina Seye (2019). Music and Anti-Racism: Musicians’ Involvement in Anti-Racist Spaces. Popular Music and Society, 42 (5), 592–610. Rastas Anna (2019). The Emergence of Race as a Social Category in Northern Europe. Philomena Essed, Karen Farquharson, Kathryn Pillay & Elisa Joy White (eds.), Relat- ing Worlds of Racism. Cham: Palgrave Macmillan, 357–381. Sandlund, Tom (red.) (2000). Rasism och etnicitet i den finlandssvenska tidningspressen. SSKH Meddelanden 57. Helsinki: University of Helsinki. Seikkula, Minna (2015). Rodullistavien rajanvetojen kyseenalaistaminen rasismin koh- teeksi joutuvien blogiteksteissä. Sukupuolentutkimus – Genusforskning, 4. Seikkula, Minna (2017). Adapting to Post-Racialism? Definitions of Racism in Non-Gov- ernmental Organization Advocacy that Mainstreams Anti-Racism. European Journal of Cultural Studies, 22 (1), 95–109. Seikkula, Minna (2019). (Un)Making “Extreme” and “Ordinary” Whiteness: Activists’ Nar- ratives on Antiracist Mobilisation in Finland. Sociological Review, 67 (5), 1002–1017. Seppälä, Tuija, Inga Jasinskaja-Lahti, Jukka Lipponen & Karmela Liebkind (2014). Koettu oikeudenmukaisuus ja syrjintä. Liisa Myyry, Salla Ahola, Marja Ahokas & Inari Sakki (toim.), Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus. Sosiaalitieteen laitoksen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 248–192.

– 296 – Shakir, Aysu & Maippi Tapanainen (toim.) (2005). Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2004. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Simola, Anna & Anna Rastas (2008). ”Jos rohkenen sanoa...” Voiko ihonväristä puhua edistämättä rasismia? Maarit Jaakkola (toim.), Journalismikritiikin vuosikirja 2008. Tampere: Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö, 170–178. Simola, Jorma (1999). Syrjintä rikoslaissa. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta. Simola, Raisa & Kaija Heikkinen (toim.) (2003). Monenkirjava rasismi. Joensuu: Joensuu University Press. Sinokki, Jani (toim.) (2017). Rasismi ja filosofia. Turku: Eetos. Sinokki, Jani (2017). Rasismi ja käsitenihilismi. Ajatus, 74 (1), 173–204. Sisäministeriö, Poliisiosasto (2002). Maahanmuuttajien kokemuksia rasistisista rikoksista Suomessa. Poliisiosaston julkaisu 13. Helsinki: Sisäministeriö. Sjöblom-Immala, Heli (2013). Tervetuloa Suomeen? Korkeakouluopiskelijoiden asenteita mittaava etnobarometri 2013. Tutkimuksia A 44. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Solhjell, Randi, Elsa Saarikkomäki, Mie Birk Haller, David Wästerfors & Torsten Kolind (2019). “We Are Seen as a Threat”: Police Stops of Young Ethnic Minorities in the Nordic Countries. Critical Criminology, 27 (2), 347–361. Sotkasiira, Tiina (2007). Living with Difference in Russia: The Experiences of Everyday Racism among Young People of North Caucasian Nationality. Martti Muukkonen & Tiina Sotkasiira (eds.), Young People at the Crossroads. Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja. Joensuu: Karjalan tutkimuslaitos. Sotkasiira, Tiina (2011). Rakenteissa piilevä ja arkipäivän rasismi kouluissa Nuorisotut- kimus, 3, 100–101. Sotkasiira, Tiina (2017). Rural Racism – From a Discourse into a Multifaceted Experi- ence of Settling Asylum Seekers in Finnish Countryside. Kristina Svels (ed.), XXVII European Society for Rural Sociology Congress: Uneven Processes of Rural Change: On Diversity, Knowledge and Justice. On-line Proceedings. Krakow: Jagellonian University, The Institute of Sociology. Souto, Anne-Mari (2011). Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuori- sotutkimusverkosto. Souto, Anne-Mari, Anni Rannikko, Tiina Sotkasiira & Päivi Harinen (2013). Johdanto: Rasismista saa puhua. Anne-Mari Souto, Anni Rannikko, Tiina Sotkasiira & Päivi Harinen (toim.), Rasismista saa puhua. Tampere: Meille saa tulla –kampanja, Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 8–10. Souto Anne-Mari, Anni Rannikko, Tiina Sotkasiira & Päivi Harinen (toim.) (2013). Ra- sismista saa puhua. Tampere: Meille saa tulla –kampanja, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino. Souto, Anne-Mari & Veronika Honkasalo & Leena Suurpää (2015). Kuuntelemista, sanoit- tamista ja näkyväksi tekemistä – Tutkijat kiistellyn rasismin äärellä. Antti Häk-

– 297 – kinen & Mikko Salasuo (toim.), Salattu, hävetty, vaiettu: miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä. Tampere: Vastapaino. Suurpää, Leena (1996). Rasismia ja rinkebysvenskaa. Nuorisotyö-lehti, 2. Suurpää, Leena (1997). Vähemmistöjen omakuvia. pääkirjoitus. Nuorisotutkimus, 4. Suurpää, Leena (1998). Passive Tolerance or Active Resistance? Leena Suurpää (ed.), Black Light, White Shadows. Young People in the Nordic Countries Write About Racism. Kopen- hagen: Nordic Council of Ministers. Suurpää, Leena (ed.) (1998). Black Light, White Shadows. Young People in the Nordic Coun- tries Write About Racism. TemaNord 538. Kopenhagen: Nordic Council of Ministers. Suurpää, Leena (2001b). Rasismi tarinoina – kertojina helsinkiläiset nuoret. Nuoriso- tutkimus, 19 (1), 102–124. Suurpää, Leena (2002). Erilaisuuden hierarkiat. Suomalaisia käsityksiä maahanmuuttajista, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Suurpää, Leena (2005). Hierarchy of Difference – Finnish Conceptions of Immigrants. Vesa Puuronen, Jarna Soilevuo-Gronnerod & Jatta Herranen (eds.), Youth – Similari- ties, Differences, Inequalities. Reports of Karelian Institute 1. Joensuu: University of Joensuu. Suurpää, Leena (2005). Suvaitsevaisuus (Tolerance). Laura Huttunen, Olli Löytty & Anna Rastas (eds.), Suomalainen vieraskirja. Tampere: Vastapaino, 41–68. Säävälä, Minna (2008). How Do Locals in Finland Identify Resident Foreigners? Seppo Koskinen, Kari Pitkänen & Ismo Söderling (eds.), The Finnish Yearbook of Population Research XLIII 2007-2008. Helsinki: Väestöliitto, 115–130. Säävälä, Minna (2008). Who Are the Foreigners and Are There Too Many? Dragana Avramov (ed.), Acceptance of Immigrants in Europe? Viewpoints about Immigration and Expec- tations towards Foreigners in the Czech Republic, Germany, Estonia, Hungary, Austria, Poland, Slovenia and Finland. Berlin: Pro Business, 67–82. Söderling, Ismo (1996). Attitudes of Finnish Students Towards Immigrants. Yearbook of Population Research in Finland, 33, 150–156. Söderling, Ismo (1996). Tervetuloa, mutta... Suomalaisten ulkomaalaisasenteet syksyllä 1995. Monitori, 4, 19–23. Söderling, Ismo (1997). Maahanmuuttoasenteet ja elämänhallinta. Väestöntutkimuslaitos D 30. Helsinki: Väestöliitto. Söderling, Ismo (2002). Die Finnischen Einstellungen gegenüber der Zuwanderung und den Migranten – Erhebungen im Kontext der Finnischen Migrationsforschung. Charlotte Höhn (ed.), Zeitschrift für Bevölkerungswissenschaft, Jg., 26, 3–4, 399–411. Söderling, Ismo (2013). Maahanmuutto ja suomalaisten asenteet. Anne Alitolppa- Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Helsinki: Väestöliitto, 15–31. Söderling, Ismo & Heidi Kiiveri (2015). Tolerance and Expectations in Finnish Attitudes about Immigration in 2010 and 2012. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recognition: Chang-

– 298 – ing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 84–98. Söderling, Ismo (2015). Työvoimaa kyllä – pakolaisia ei: korkeakouluopiskelijoiden maahanmuuttoasenteet. Siirtolaisuus-Migration, 42 (2), 19–30. Söderling, Ismo (2018). Mustelmia, kätkettyjä vaippoja ja rasismia – suomalaista huo- lenpitoa ennen ja nyt. Ismon Siirtolaisuusblogi, 24.1.2018. Saatavilla: https://ismosoderling.wordpress.com/ Toivonen, Klaus (1990). Pohjois-Suomen peruskoululaisten rotuennakkoluulot: tutkimus etnisiin vähemmistöihin kohdistuvista asenteista. Rovaniemi: Lapin korkeakoulu. Työhallinnon julkaisu (2001). Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta: hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma. Helsinki: Työmi- nisteriö. Työministeriö (2001). För etnisk jämställdhet och mångfald. Regeringens verksamhetspro- gram mot etnisk diskriminering och rasism, godkänt vid statsrådets allmänna sam- manträde den 22 mars 2001. Arbetsförvaltningens publikationer 285. Helsingfors: Arbetsministeriet. Varjonen, Sirkku, Katrina Jurva & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). You should Have Told Me That Earlier: Ethnic Return Migrants’ Accounts of Discrimination. Journal of Lan- guage and Social Psychology, 35 (3), 268–286. Virtanen, Timo (1995). Ulkomaalaisviha ja väkivalta – Hatred on Foreigners and Racist Violence. Siirtolaisuus-Migration, 2, 15–21. Virtanen, Timo (1996). They Say: Is’s a Foreigner Who Made Trouble. Siirtolaisuus-Migra- tion, 2, 10–17. Virtanen, Timo (1997). Racist Violence from the Part of Skinheads: The Expression of Hate in Finland. Helena Helve (ed.), Unification and Marginalization of Young People. Youth Research Programme. Helsinki: The Finnish Youth Research Society. Virtanen, Timo (1998). Rasistiskt våld och antirasistisk reaktion i dagens Finland. Siir- tolaisuus-Migration, 1, 15–20. Virtanen, Timo (ed.) (1998). Youth and Racist Violence in the Nordic Countries. Turku: Uni- paps, University of Turku. Virtanen, Timo (1998). Yksinäisistä susista ääriliikkeisiin: rasistinen liikehdintä poh- joismaisesta perspektiivistä – From Lonely Wolves to Extreme Groups: Racist Mo- vements from the Nordic Perspective. Oikeus, 3, 347–348. Virtanen, Timo (ed.) (1999). Racist Violence and Anti-Racist Responses in the Nordic Countries. Helsinki: The Finnish Youth Research Society. Virtanen, Timo (1999). Emerging Issues of Youth, Racism and Violence: Somalis and Skin- Heads in Finland. Helena Helve (ed.), Youth and Empowerment. Youth Research Programme. Helsinki: The Finnish Youth Research Society. Virtanen, Timo (2000). The Dynamics of Racist Violence and Harassment among Youth in Finland: Victims, Perpetrators, and Anti-Racist Actions. Timo Virtanen (ed.), Youth,

– 299 – Racist Violence and Anti-Racist Responses in the Nordic Countries. Helsinki: Finnish Youth Research Society. Virtanen, Timo (ed.) (2000). Youth, Racist Violence and Anti-Racist Responses in the Nordic Countries. Helsinki: Finnish Youth Research Society. Vuolajärvi, Niina (2012). Kansakunnan kunniattomat tyttäret: ylirajaisissa suhteissa olevien suomalaisnaisten kokemuksia ennakkoluuloista ja rasismista. Kulttuu- rintutkimus, 29, 17–30. Wikström, Katja, Jaana Lindström, Nina Halme & Tiina Laatikainen (2017). Kiusaaminen ja fyysisen uhan kokemukset ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Tutkimuksesta tiiviisti 36, marraskuu 2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ylänkö, Maaria (1995). Rasismi, luonto ja kulttuuri – ongelmakentän pohdintoja. Orientalia -kirjasto. Helsinki: Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan laitos. Zacheus, Tuomas, Miira Kalalahti, Janne Varjo, Minna Saarinen, Markku Jahnukainen, Marja-Liisa Mäkelä & Joel Kivirauma (2017). Yläkouluikäisten syrjinnän, kiusaami- sen ja rasismin kokemukset. Terra, 129 (1), 3–15. Zacheus, Tuomas, Mira Kalalahti, Janne Varjo, Minna Saarinen, Markku Jahnukainen, Marja-Liisa Mäkelä & Joel Kivirauma (2019). Discrimination, Harassment and Racism in Finnish Lower Secondary Schools. Nordic Journal of Migration Research, 9 (1), 81–98.

Sukupuoli, seksuaalisuus, intersektionaalisuus ja rodullistaminen Gender, sexuality, intersectionality and racialization Genus, sexualitet, intersektionalitet och rasifiering

Andall, Jacqueline & Lena Näre (eds.) (2013). Gendered Mobilities and Work in Europe. Lon- don: Taylor & Francis LTD. Assmuth, Laura (2010). Naisia molemmin puoli rajaa: tutkimuksellisia kohtaamisia Venäjän, Viron ja Latvian rajaseuduilla. Meri Kulmala & Aino Saarinen (toim.), Nais- tutkijana Venäjän kentillä. Helsinki: Kikimora Publications, 66–84. Assmuth, Laura (2013). Asymmetries of Gender and Generation in a Post-Soviet Border- land. Jutta Lauth Bacas & William Kavanagh (eds.), Border Encounters. Proximity and Asymmetry at Europe’s Frontiers. New York: Berghahn Books, 142–163. Chang, Chia-Chien (2014). Highly Educated Taiwanese Women Seeking a Self-Acceptable Social Position in Finland. Helsinki: University of Helsinki.

– 300 – Cooke, Taina (2018). Seeing Past the Liberal Legal Subject: Cultural Defence, Agency and Women. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 42 (3), 23-40. Davydova, Olga & Pirjo Pöllänen (2010). Gender on the Finnish-Russian Border: National, Ethnosexual and Bodily Perspective. Joni Virkkunen, Pirjo Uimonen & Olga Davydova (eds.), Ethnosexual Processes. Realities, Stereotypes and Narratives. Helsinki: Kikimora Publications, 18–35. Davydova, Olga & Pirjo Pöllänen (2011). Border Crossing from the Ethnosexual Perspec- tive: A Case Study of the Finnish-Russian Border. Eurasia Border Review, 2 (1), 73–87. Davydova, Olga (2012). Venäjän lännestä Suomen itään. Sukupuolittunut maahanmuutto ja haurastuneet työmarkkinat. Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tam- pere: Tampere University Press, 72–100. Davydova-Minguet, Olga, Oleksii Pozniak, Valeriu Mosneaga (2016). Gendered Migration from Moldova and Ukraine to the EU: Who Cares? Ilkka Liikanen, James Wesley Scott & Tiina Sotkasiira (eds.), The EU’s Eastern Neighbourhoood. Migration, Borders and Re- gional Stability. Abingdon: Routledge, 231–346. Davydova-Minguet, Olga & Pirjo Pöllänen (2017). Gendered Everyday Bordering: An Eth- nographic Case Study on the Border Between Finland and Russia. Seema Shekhawat & Emanuela C. Del Re (eds.), Women and Borders: Refugees, Migrants and Communities. London; New York: I.B. Tauris, 175–196. Davydova-Minguet, Olga (2014). S zapada Rossii na Vostok Finljandii: zhenskaja migrat- sija v uslovijah neustoichivoi zanjatosti. Diaspory, 2, 198–239 Diatlova, Anastasia & Lena Näre (2018). Living the Perpetual Border: Bordering Practices in the Lives of Russian-Speaking Women Engaged in Commercial Sex in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 8 (3), 151–158. Donato, Katharine M., J. Trent Alexander, Donna R. Gabaccia & Johanna Leinonen (2011). Variations in the Gender Composition of Immigrant Populations: How and Why They Matter. International Migration Review, 45 (3), 495–525. Duh, Abdalla, Mohamed Husein Gaas, Abdalla Gasimelseed, Amel Gorani, Nauja Kleist, Anne Kubai, Michael McEachrane, Saifalyazal Omar, Tsegaye Tegenu & Marja Tii- likainen (2014). A Horn of Africa in Northern Europe: An Email Conversation. Mi- chael McEachrane (ed.), Afro-Nordic Landscapes: Equality and Race in Northern Europe. New York: Routledge, 227–250. Egharevba, Stephen (2011). Understanding the Racial Nature of Police and Immigrant Re- lations in Finland. The Case of Africans in Turku. Turun yliopiston julkaisuja B 331. Turku: Turun yliopisto. Ellonen, Noora & Kaija Korhonen (2007). Maahanmuuttajanaiset väkivallan kohteena. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutu- minen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 163–189.

– 301 – Haarakangas, Tanja, Natalia Ollus & Sini Toikka (2000). Väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajanaiset: haaste turvakotipalveluille Suomessa. Tasa-arvojulkaisuja 2000:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Homanen, Riikka (2018). Reproducing Whiteness and Enacting Kin in the Nordic Con- text of Transnational Egg Donation: Matching Donors with Cross-Border Traveller Recipients in Finland. Social Science & Medicine, 203 (April), 28–34. Honkasalo, Veronika (2011a). Pois lokeroista: katsaus monikulttuurisuuden huomioi- miseen tyttötutkimuksessa ja tyttötyössä. Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.), Entäs tytöt – Johdatus tyttötutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 249–268. Honkasalo, Veronika (2011b). Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto. Honkasalo, Veronika (2013). Se suuri ero. Kulttuuri ja seksuaalisuus terveystiedon op- pikirjoissa. Nuorisotutkimus, 31 (1), 6–22. Honkatukia, Päivi & Suvi Keskinen (2018). The Social Control of Young Women’s Cloth- ing and Bodies: A Perspective of Differences on Racialization and Sexualization. Ethnicities, 18 (1), 142–161. Honkatukia, Päivi & Martta Myllylä (2018). Nuoret, perheväkivalta ja rodullistava kontrolli. Janus, 26 (3), 187–207. Huttunen, Laura (2000). Lihaan kirjoitettua: Sukupuolitettu poliittinen väkivalta pakolaisten omaelämäkerroissa. Kosmopolis, 30 (1), 43–71. Hyvönen, Heli (2006). Leaving Home Behind – Career Opportunity or Seeking for a Safer Life? A Study of Finnish and Estonian Migrant Women’s Experiences of Immigra- tion. Finnish Yearbook of Population Research, 42, 129–159. Hyvönen, Heli (2009). Lähellä, mutta niin kaukana. Tutkimus naisten muuttoliikkeestä Suo- men ja uudelleen itsenäistyneen Viron välillä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Hyvönen, Heli (2010). Rajan yli – naiset muuttajina Suomen ja uudelleen itsenäistyneen Viron välillä. Naistutkimus, 23 (1), 52–56. Isotalo, Anu (2006). Somalitytöt ja seksuaalisuuden kulttuuriset merkitykset. Taina Kinnunen & Anne Puuronen (toim.), Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähes- tymistavat. Helsinki: Gaudeamus. Isotalo, Anu (2007). Did You See Her Standing at the Marketplace? Gender, Gossip, and Socio-Spatial Behaviour of Somali Girls in Turku, Finland. Abdi Mohamed Kusow & Stephanie R. Bjork (eds.), From Mogadishu to Dixon. The Somali Diaspora in a Global Context. Trenton: The Red Sea Press, Inc. Isotalo, Anu (2015). Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset. Turku: Turun yliopisto. Isotalo, Anu (2016). Rasismi kaupunkitilassa. Tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta. Sukupuolentutkimus-Genusforskning, 29 (4), 7–21. Isotalo, Anu (2018). Constructions and Reconstructions of “Appropriate Dress” in the Diaspora: Young Somali Women and Sartorial Social Control in Finland. Anna-Mari

– 302 – Almila & David Inglis (eds.), The Routledge International Handbook to Veils and Veiling Practices. Abington & New York: Routledge. Juntunen, Marko (2017). Constructing Mobile Lifestyles between Europe And Africa: Sha’bi Moroccan Men and New European Nomads. Laure-Anne. Bernes, Hassan Bousetta & Caroline Zickgraf (eds.), Migration in the Western Mediterranean: Space, Mobility and Borders. Routledge Advances in Mediterranean Studies; Vol. 5. Lontoo: Routledge, 161–182. Kekäläinen, Anu & Mari Kalinen (1999). Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä: Välähdyksiä maahanmuuttajanaisten elämästä. Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto. Keskinen, Suvi, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.) (2009). Complying with Colo- nialism. Gender, “Race” and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate. Keskinen, Suvi (2009). ”Honour-Related Violence” and Nordic Nation-Building. Suvi Keski- nen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 257–272. Keskinen, Suvi (2011). Troublesome Differences – Dealing with Gendered Violence, Ethnicity and Race in the Finnish Welfare State. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 12 (2), 153–172. Keskinen, Suvi (2009). ”Honour-Related Violence” and Nordic Nation-Building. Suvi Keski- nen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 257–272. Keskinen, Suvi (2011). Women’s Rights, Welfare State Nationalism and Violence in Migrant Families. Ravi Thiara, Monika Schroettle & Stephanie Condon (eds.), Violence Against Women and Ethnicity: Commonalities and Differences across Europe. Leverkusen-Opla- den: Verlag Barbara Budrich, 367–382. Keskinen, Suvi (2012a). Limits to Speech? The Racialised Politics of Gendered Violence in Denmark and Finland. Journal of Intercultural Studies, 33 (3), 261–274. Keskinen, Suvi (2012b). Transnational Influences, Gender Equality and Violence in Mus- lim Families. Lars Jensen & Kristin Loftsdóttir (eds.), Whiteness and Postcolonialism in the Nordic Region: Exceptionalism, Migrant Others and National Identities. Farnham: Ashgate, 73–88. Keskinen, Suvi (2012c). Sananvapauden vaatimuksia ja rodullistavaa puhetta – Tans- kalaisen ja suomalaisen maahanmuuttokeskustelun risteyskohtia. Oikeus, 41 (2), 287–294. Keskinen, Suvi, Lena Näre & Salla Tuori (2015). Valkoisuusnormi, rodullistamisen kritiikki ja sukupuoli. Sukupuolentutkimus, 28 (4), 2–5. Keskinen, Suvi & Salla Tuori (2015). Taloudesta, globaaleista valtasuhteista ja jälkikolo- niaalista näkökulmasta. Sukupuolentutkimus, 28 (1), 47–49. Keskinen, Suvi (2015). Gender and Racialisation. Special issue. Sukupuolentutkimus, 28 (4). Keskinen, Suvi (2017). Erojen näkökulma ylirajaisiin muuttoliikkeisiin ja sukupuolis- tuneeseen väkivaltaan. Johanna Niemi, Heini Kainulainen, & Päivi Honkatukia

– 303 – (toim.), Sukupuolistunut väkivalta: Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Tampere: Vastapaino, 269–285. Keskinen, Suvi & Rikke Andreassen (2017). Developing Theoretical Perspectives on Racia- lisation and Migration. Nordic Journal of Migration Research, 7 (2), 64–69. Keskinen, Suvi (2018). Territorial Stigmatization, Gendered Racism and Young People’s Agency in a Multi-Ethnic School. Tamara Shefer, Jeff Hearn, Kopano Ratele & Floretta Boonzaier (eds.), Engaging Youth in Activism, Research, and Pedagogical Praxis: Trans- national and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race. Routledge Critical Studies in Gender and Sexuality in Education. London: Routledge, 235–248. Keskinen, Suvi (2018). The “Crisis” of White Hegemony, Neonationalist Femininities and Antiracist Feminism. Women’s Studies International Forum, 68 (May-June), 157–163. Koskela, Kaisu (2019). Intersecting Experiences: Class, Gender, Ethnicity and Race in the Lives of Highly Skilled Migrants in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 311–328. Krivonos, Daria & Lena Näre (2019). Imagining the “West” in the Context of Global Colo- niality: The Case of Post-Soviet Youth Migration to Finland. Sociology. Article first published online June 11. Krivonos, Daria (2019a). Migrations on the Edge of Whiteness: Young Russian-Speaking Mi- grants in Helsinki, Finland. PhD dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Krivonos, Daria (2019b). The Making of Gendered “Migrant Workers” in Youth Activation: The Case of Young Russian-Speakers in Finland. Current Sociology, 67 (3), 401–418. Krivonos, Daria (2019c). Welfare Chauvinism at the Margins of Whiteness: Young unemployed Russian-speakers’ Negotiations of Worker-Citizenship in Finland. Suvi Keskinen, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.), Undoing Homogeneity in the Nordic Region: Migration, Difference, and the Politics of Solidarity. Studies in Migra- tion and Diaspora. Abingdon: Routledge, 103–118. Kupiainen, Tarja & Sinikka Vakimo (toim.) (2006). Välimatkoilla. Kirjoituksia etnisyydestä, kulttuurista ja sukupuolesta. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Kurki, Tuuli, Kristiina Brunila & Elina Lahelma (2019). Constituting Immigrant Care Workers through Gendering and Racialising Practices in Education. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 329–345. Kurvinen, Heidi (2015). Reporting on How Feminism and Immigration Triggers Hate Speech in Finland. Nordicom-Information, 37 (3-4), 38–42. Kynsilehto, Anitta (2011). Negotiating Intersectionality in Highly Educated Migrant Maghrebi Women’s Life Stories. Environment and Planning A: Economy and Space, 43 (7), 1547–1561. Kynsilehto, Anitta (2011). The Politics of Multivocality. Encountering Maghrebi Women in France. Acta Universitatis Tamperensis 1644. Tampere: Tampere University Press. Kynsilehto, Anitta (2016). Resisting Borders: Mobilities, Gender, and Bodies Crossing the Mediterranean. Refugee Watch. A South Asian Journal of Forced Migration, 47, 10–19.

– 304 – Kärjä, Antti-Ville (2012). Mustan miehen satumaa: suomalaisen tangon ja mustan identiteetin suhde Mogadishu Avenue –televisiosarjassa. Antti-Ville Kärjä & Kai Åberg (toim.), Tango Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 123–156. Kärjä, Antti-Ville (2013). Musiikkia jälkikoloniaalisesta Suomesta. Pirkko Moisala & Eli- na Seye (toim.), Musiikki kulttuurina. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 277–297. Kärjä, Antti-Ville (2014). Yxi tarpelinen neger-laulu – Neekerin kehtolaulu monikulttuurisessa Suomessa. Marianne Liljeström & Marko Gylén (toim.), Säännellyt vapaudet – tulkintoja toiseuden tuottamisesta. Turku: Turun yliopisto, 41–60. Kärjä, Antti-Ville (2016). Popular Music and Generational Dynamics of Immigration in “Postcolonial Finland” – the Case of Ourvision Singing Contest 2009. João Sardinha & Ricardo Campos (eds.), Transglobal Sounds: Music, Youth and Migration. London: Bloomsbury Academic, 73–92. Kärjä, Antti-Ville (2016). Aotearoan tanhu ja ironinen borealismi. Musiikki ja maahanmuutto. Musiikin suunta 1. Kärjä, Antti‐Ville (2017). “N-songs” in Multicultural Finland. Annemette Kirkegaard, Helmi Järviluoma, Jan Sverre Knudsen & Jonas Otterbeck (eds.), Researching Music Censor- ship. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 243–266. Lahtinen, Alexandra (2015). Kahdeksan naista Pohjanmaalla: Venäläisten maahanmuuttajanaisten kokemuksia. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 155–182. Leinonen, Johanna & Donna R. Gabaccia (2014). Migrant Gender Imbalance and Marriage in the US, Canada, UK, Sweden, and Norway, 1860–1910. L’HOMME – European Journal of Feminist History, 25 (1), 31–50. Leinonen, Johanna & Mari Toivanen (2014). Editorial: Researching In/visibility in the Nordic Context: Theoretical and Empirical Views. Nordic Journal of Migration Re- search, 4 (4), 161–167. Leinonen, Johanna & Mari Toivanen (eds.) (2014). Researching In/visibility in the Nordic Context: Theoretical and Empirical Views. Special Issue, Nordic Journal of Migration Research, 4, (4). Leinonen, Johanna (2016). Suomi rodullistetulla maailmankartalla. Rasismista ja rajoista: Maailma rasisminvastaisten tutkijoiden silmin. Saatavilla: https://raster.fi/2016/10/19/ suomi-rodullistetulla-maailmankartalla Leinonen, Johanna (2017a). Hierarchies of Desirability: Racialized Cartographies in Media Discourses on Relationships between Finns and Foreigners (1982–1992). Scandinavian Studies, 89 (2), 217–239. Löytty, Olli & Anna Rastas (2011). Afrikka Suomesta katsottuna. Annika Teppo (toim.), Afrikan aika – näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Helsinki: Gaudeamus, 23–37.

– 305 – Martikainen, Tuomas (2007). Maahanmuuttajaväestön sukupuolittuneisuus, perheel- listyminen ja sukupolvisuus. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestön- tutkimuslaitos, 38–67. Martikainen, Tuomas (2008). Indian and Nepalese Women Living in Finland. Minna Säävälä & Sangita Kulathinal (eds.), India 60 and Finland 90: Social Well-Being and Gender Equity in a Globalising World: Dialogue between India and Finland. Nashik: The Indic Society for Education and Development (INSEED). Martikainen, Tuomas (2009i). Maahanmuutto, sukupuoli ja arvot. Hiidenkivi, 2, 10–12. Martikainen, Tuomas & Lalita Gola (2007). Intian niemimaalta muuttaneiden naisten käsityksiä perheestä ja sukupuolirooleista. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikai- nen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 88–104. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (2007a). Maahanmuuttajanaiset, kotoutuminen ja työ. Kaisa Kauppinen, Julia Evans & Auli Airila (toim.), Monikko – tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä. Helsinki: Työterveyslaitos, 6–19. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (2007b). Maahanmuuttajanaiset: Käsitteet, tutkimus ja haasteet. Tuoma Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuut- tajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 15–37. Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (toim.) (2007). Maahanmuuttajanaiset: Kotou- tuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Mikkonen, Enni & Tiina Seppälä (2017). Uskonnon ja sukupuolen kirjavat risteymät. Kide, 2, 24–26. Mulinari, Diana, Suvi Keskinen, Sari Irni & Salla Tuori (2009). Introduction: Postcolonial- ism and the Nordic Models of Welfare and Gender. Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, ‘Race’ and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 1–18. Mäkelä, Marja-Liisa. (2019). Toiset tytöt? Suomalaisten maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toimijuus peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Väitöskirja.Turku: Turun yliopisto. Mäkelä, Marja-Liisa, Mira Kalalahti & Marja Peura (2019). Tyttöjen tulevaisuus. Sukupuoli, etninen erilaisuus ja koulutusvaihtoehdot. Markku Jahnukainen, Mira Kalalahti & Joel Kivirauma (toim.), Oma paikka haussa. Helsinki: Gaudeamus, 254-287. Nurmi, Reet & Reetta Helander (toim.) (2002). Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja: Maa- hanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhanke 1998–2002. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Näre, Lena & Päivi Mattila (2001). Yhdessä väkivaltaa vastaan – Naisiin kohdistuva väkivalta kehitysyhteistyössä. Helsinki: Ulkoasiainministeriö.

– 306 – Näre, Lena (2014). Agency as Capabilities: Ukrainian Women’s Narratives of Social Change and Mobility. Women’s Studies International Forum, 47, 223–231. Näre, Lena & Parveen Akhtar (2014). Gendered Mobilities and Social Change – An Intro- duction to the Special Issue on Gender, Mobility and Social Change. Women’s Studies International Forum, 47, 185–190. Näre, Lena & Synnove Bendixsen (2014). Editorial of Nordic Journal of Migration Rese- arch. Nordic Journal of Migration Research, 4 (1), 1–2. Näre, Lena, Salla Tuori & Suvi Keskinen (toim.) (2015). Sukupuoli ja rodullistaminen. Sukupuolentutkimus (erikoisnumero), 28 (4). Ollus, Natalia, Maiju Tanskanen, Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen (2019). Sukupuo- listunut vihapuhe, seksuaalinen häirintä ja yhteiskunnalliset erot. Mia Teräsaho & Johanna Närvi (toim.), Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – Analyyseja tasa- arvobarometrista 2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pakolais-ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta (1997). Maahanmuuttajanaiset Suomessa: maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa selvittäneen työryhmän muistio. Työhallin- non julkaisu 178. Helsinki: Työministeriö. Pellander, Saara (2007). Aasialainen sukutausta, suomalainen elämä: Naisten kokemuksia ja tulkintoja toiseudesta. Klaus Lindgren (toim.), Ajankohta 2007: Poliittisen historian vuosikirja. Helsinki: Helsingin ja Turun yliopistojen poliittisen historian laitokset, 49–73. Pellander, Saara (2007). Aasialainen sukutausta, suomalainen elämä: Naisten kokemuksia ja tulkintoja toiseudesta. Web Reports 25. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Pellander, Saara (2013). Between Difference and Assimilation: Young Women with South and Southeast Family Background Living in Finland. Paul Spickard (ed.), Multiple identities: Migrants, Ethnicity, and Membership. Bloomington: Indiana University Press, 63–87. Peltonen, Salla & Niina Vuolajärvi (2010). Att ta frågor om sexarbete på allvar : en replik om kön, arbete och migration. Ikaros, 4, 8–12. Penttinen, Elina & Anitta Kynsilehto (2017). Gender and Mobility: A Critical Introduction. London; New York: Rowman & Littlefield International. Purra, Riikka (2012). Against the Assemblage of Postpolitical Gloss and Radical Feminist Power: A Reply to Rajas. Nordic Journal of Migration Research, 2 (3), 254–256. Pöllänen, Pirjo (2013). Turhautumista ja pelkoa venäläisten naisten arjessa. Anne-Mari Souto, Anni Rannikko, Tiina Sotkasiira & Päivi Harinen (toim.), Rasismista saa puhua. Tampere: Meille saa tulla –kampanja, Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 22–27. Qvist, Leena-Maija (1997). Maahanmuuttajanaiset Suomessa. Työhallinnon julkaisu. S. l.: Työministeriö. Rajas, Jarmila (2010). Immigrant Women, Societal Participation and Compulsory Modes of Gender Equality in Finland. CRONEM 6th Annual Conference 2010: Living Together. Civic, Political and Cultural Engagement among Migrants, Minorities and National

– 307 – Populations. June 29–30, 2010. Loughborough: Loughborough University, Depart- ment of Politics. Rajas, Jarmila (2015). Rodullistamisen perinteet: rotuhygieeninen äitiys, maahanmuuttajien kotouttaminen ja kelpoisuus. Sukupuolentutkimus, 28 (4), 46–58. Rastas, Anna (2002). Katseilla merkityt, silminnähden erilaiset. Lasten ja nuorten kokemuksia rodullistavista katseista. Nuorisotutkimus, 20 (3), 3–17. Rastas, Anna (2003). Categorias raciais e identidades racializadas entre os jovens finlandeses. Sociedade e Cultura 5, Cadernos do Noroeste, Série Sociologia, 21 (1–2), 93–106. Rastas, Anna (2004). Am I Still White? Dealing with the Colour Trouble. Balayi: Culture, Law and Colonialism, 6, 94–106. Rastas, Anna (2005). Racialising Categorization among Young People in Finland. YOUNG – Nordic Journal of Youth Research, 13 (2), 147–166. Rastas, Anna (2012). Reading History through Finnish Exceptionalism. Lars Jensen & Kristin Loftsdóttir (eds.), Whiteness and Postcolonialism in the Nordic Region: Excep- tionalism, Migrant Others and National Identities. Farnham: Ashgate, 89–104. Richter-Vapaatalo, Ulrike & Petra Schirrmann (2015). Täällä voi olla sellainen kuin on. Sak- salaisnaisten elämäkertoja Suomesta. Turku: Siirtolaisuusinstituutti Rossi, Leena-Maija (2009). Licorice Boys and Female Coffee Beans: Representations of Colonial Complicity in Finnish Visual Culture. Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, ‘Race’ and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 189–204. Saresma, Tuija (2017). Fictitious Memories of the Nostalgic Past: Racialised Gender Melancholy in the Manosphere. Maja Mikula (ed.), Remembering Home in a Time of Mobility: Memory, Nostalgia and Melancholy. Cambridge: Cambridge Scholars Pub- lishing 151–165. Saresma, Tuija (2017). Väkivaltafantasiat ja pelon politiikka: sukupuolitetun ja suku- puolittavan verkkovihapuheen luentaa. Sanna Karkulehto ja Leena-Maija Rossi (toim), Sukupuoli ja väkivalta: lukemisen etiikkaa ja politiikkaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 221–246. Saresma, Tuija (2018). Intersektionaalisuus: erot ja hierarkiat opettamisessa. Anu Laukka- nen, Sari Miettinen, Aino-Maija Elonheimo, Hanna Ojala & Tuija Saresma (toim.), Fe- ministisen pedagogiikan ABC: opas ohjaajille ja opettajille. Tampere: Vastapaino, 26–34. Saresma, Tuija (2019). Politics of Fear and Racialized Rape: Intersectional Reading of the Kempele Rape Case. Peter Hervik (ed.), Racialization, Racism, and Anti-Racism in the Nordic Countries. Cham: Palgrave Macmillan, 63–91. Seikkula, Minna (2017). Valkoisuuden luokkajako. Rohkeus-blogi. Saatavilla: https://ko- neensaatio.fi/valkoisuuden-luokkajako/ Seppälä, Tiina (2017). Naiset, vastarinta ja feministinen solidaarisuus. Politiikasta.fi, 20.4.2017. Saatavilla: http://politiikasta.fi/naiset-aktivismi-ja-feministinen-solidaarisuus/

– 308 – Shanneik, Yafa & Marja Tiilikainen (2019). Sudanese and Somali Women in Ireland and in Finland: Material Religion and Culture in the Formation of Migrant Women’s Identities in the Diaspora. Tuomas Martikainen, José Mapril & Adil Khan (eds.), Muslims at the Margin of Europe: Finland, Greece, Ireland and Portugal. Leiden, Boston: Brill, 245‒268. Strömpl, Judit (2007). “We Are Here to Restore the Destroyed Harmony between Genders”: Narratives about the Mission of Migrant Prostitutes in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2 (1), 11–19. Säävälä, Minna (2007a). Sukupuoli etnisen itseymmärryksen keskiössä: Naiseus, avioliitto ja perhe Kosovon albaaninaisten puheessa. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikai- nen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 68–87. Säävälä, Minna (2007b). Uussuomalainen nainen etsii paikkaansa: Venäläisten ja kosovonal- baanien elämänpolut työssä ja kotona. Helsinki: Väestöliitto. Säävälä, Minna (2009). Naisen elämää maassa maan tavalla: vai voiko naiseuden malleja olla useita? Dooris, 2, 10–11. Tiilikainen, Marja (2003). Arjen Islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vasta- paino. Tiilikainen Marja (2010). The Multiple Voices of Somali Women: How to Hear and Create Spaces for Them. Scarf Magazine, 1, 61–65. Tuori, Salla (2007). Erontekoja: rodullistetun sukupuolen rakentuminen monikulttuurisessa naispolitiikassa Suomessa. Mikko Lehtonen, Olli Löytty, Joel Kuortti (toim.), Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus, 156–174. Tuori, Salla (2007). Cooking Nation. Gender Equality and Multiculturalism as Nation- Building Discourses. European Journal of Women’s Studies, 14, 21–35. Tuori, Salla (2009a). Politics of Multicultural Encounters. Feminist Postcolonial Perspectives. Åbo: Åbo Akademi University Press. Tuori, Salla (2009b). Postcolonial and Queer Readings of Migrant Families. Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, “Race” and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 155–170. Tuori, Salla (2010). Det postkoloniala i en mångkulturell finländsk kontext. Finsk tidskrift, 267 (9–10), 423–434. Tuori, Salla (2017). Normkritiska perspektiv på kön och ras/etnicitet i en skolkontext. Åbo Akademi: Ungas rätt till samtal – en antologi om människorättsfostran. Saatavilla: https://manniskorattsfostran.wordpress.com/2017/03/08/normkritiska-perspektiv- pa-kon-och-rasetnicitet-i-en-skolkontext/ Urponen, Maija (2010a). Yli kaikkien rajojen? Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kan- sainvälisyyden kynnyksellä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Urponen, Maija (2010b). Ylirajaisia suhteita: Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia. Helsinki: Helsingin yliopisto.

– 309 – Virkki, Tuija (2019). Moraalisen ekskluusion mekanismit maahanmuuttajamiesten vä- kivaltaa koskevassa kansalaiskeskustelussa. Sosiologia, 56 (1), 26–43. Virkkunen, Joni, Pirjo Uimonen & Olga Davydova (eds.) (2010). Ethnosexual Processes. Re- alities, Stereotypes and Narratives. Helsinki: Kikimora Publications. Virkkunen, Joni, Pirjo Uimonen & Olga Davydova (2010). Introduction: Ethnosexual Processes as Realities, Stereotypes and Narratives. Joni Virkkunen, Pirjo Uimonen & Olga Davydova (eds.), Ethnosexual Processes: Realities, Stereotypes and Narratives. Aleksanteri Series 6. Helsinki: Kikimora Publications. Vuolajärvi, Niina (2011). Rodun todellisuus ja materiaalisuus. Naistutkimus, 24 (2), 54–60. Vuori, Jaana (2009). Guiding Migrants to the Realm of Gender Equality. Suvi Keskinen, SallaTuori, Sari Irni & Diana Mulinari (eds.), Complying with Colonialism. Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, 207–224. Warkentin, Raija (2000). Russian Immigrant Women in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–12.

Terveys, hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelut Health, wellbeing and social and health services Hälsa, välfärd och social- och hälsovårdstjänster

Aalto, Anna-Mari, Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Laura Hietapakka, Hannamaria Kuusio & Riikka Lämsä (2013). Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa: haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Aalto, Anna-Mari, Tarja Heponiemi, Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Timo Sinervo & Marko Elovainio (2014). Is Working in Culturally Diverse Working Environment As- sociated with Physicians’ Work-Related Well-Being? A Cross-Sectional Survey Study among Finnish Physicians. Health Policy, 117 (2), 187–194. Aalto, Anna-Mari, Tarja Heponiemi, Ilmo Keskimäki, Hannamaria Kuusio, Laura Hieta- pakka, Riikka Lämsä, Timo Sinervo & Marko Elovainio (2014). Employment, Psycho- social Work Environment and Well-Being among Migrant and Native Physicians in Finnish Health Care. European Journal of Public Health, 24 (3), 445–451. Adebayo, Folasade, Suvi Itkonen, Päivikki Koponen, Ritva Prättälä, Tommi Härkänen, Christer Lamberg-Allardt & Marjaliisa Erkkola (2017). Consumption of Healthy Foods and Associated Socio-Demographic Factors among Russian, Somali and Kur- dish Immigrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 45 (3), 277–287.

– 310 – Adebayo, Folasade (2019). Insights into Food Consumption, Vitamin D Status, and Associated Factors among Adult Immigrant Populations in Finland: Findings from Population-Based and Intervention Studies. Helsinki: Unigrafia. Anis, Merja (2010). Yhteisöllisyyden ideaali ja maahanmuuttokysymys. Eini Pihlajamäki, Petri Kinnunen ja Kristiina Laiho (toim.), Tahdolla tuloksia sosiaalialalla. Helsinki: STKL, 182–189. Anis, Merja (2012). Kulttuuritietoisuutta ja kehittämisosaamista. Kia Lundqvist ja Anne Komulainen (toim.), Kulttuuritietoisia työkäytäntöjä kehittämässä II. Turku: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, 13. Anis, Merja (2013). Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel ja Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 147–161. Anis, Merja (2014). Kehittämishankkeet kulttuuritietoista osaamista edistämässä. Kia Lundqvist & Anni Itähaarla (toim.), Kulttuuritietoisia työkäytäntöjä kehittämässsä III. Turku: Turun yliopiston Brahea-keskus, 14–15. Anis, Merja (2015). Kantavatko palvelut rakennemuutoksen yli? Näkökulmia maahan muuttaneiden tilanteeseen Salossa. Asiantuntijapuheenvuoro. Minna Ylikännö & Sari Kehusmaa (toim.), Muuttuva Salo. Kyselytutkimus äkillisen rakennemuutoksen alueen asukkaiden hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita (94). Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 68–71. Anis, Merja (2016). Maahanmuuttajat ja sosiaalityö. Aulikki Kananoja, Martti Lähteinen ja Pirjo Marjamäki (toim), Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma, 323–330. Bastola, Kalpana, Päivikki Koponen, Tommi Härkänen, Mika Gissler & Tarja Kinnunen (2017). Pre-Pregnancy Body-Mass Index and Inter-Pregnancy Weight Change among Women of Russian, Somali and Kurdish Origin and the Finnish General Population. Scandinavian Journal of Public Health, 45 (3), 314–321. Bastola, Kalpana, Päivikki Koponen, Tommi Härkänen, Riitta Luoto, Mika Gissler & Tarja Kinnunen (2019). Delivery and Its Complications among Women of Somali, Kurd- ish, and Russian Origin and Women in the General Population in Finland. Birth, 46 (1), 35-41. Bosqui, Tania, Ari Väänänen, Aki Koskinen, André Buscariolli, Dermot O’Reilly, Auli Airila, Minna Toivanen & Anne Kouvonen (2019). Antipsychotic Medication Use among Working-Age First-Generation Migrants Resident in Finland: An Administrative Data Linkage Study. Scandinavian Journal of Public Health, 1–8. Castaneda, Anu & Shadia Gaily (2011). Maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä tut- kitaan. Hyvinvointikatsaus, 2, 83–85. Castaneda, Anu, Shadia Rask, Päivikki Koponen & Seppo Koskinen (2012). Maahanmuut- tajien terveyttä ja hyvinvointia tutkittiin Helsingissä. Terveiset, 4, 22-23. Castaneda, Anu E. Shadia Rask, Päivikki Koponen, Mulki Mölsä & Seppo Koskinen (toim.) (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi: tutkimus venäläis-, somalialais- ja kur-

– 311 – ditaustaisista Suomessa. (suomi, ruotsi, englanti, venäjä). THL raportti 61. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Castaneda, Anu, Liisa Larja, Tarja Nieminen, Satu Jokela, Jaana Suvisaari, Shadia Rask, Päivikki Koponen & Seppo Koskinen (2015). Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH). Työpaperi 18/2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Castaneda, Anu, Natalia Skogberg, Kristiina Manderbacka, Hannamaria Kuusio, Jenni Wessman, Satu Jokela & Tiina Laatikainen (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveys. Sakari Karvonen, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas (toim.), Terveys- sosiologian linjoja. Tallinna: Gaudeamus, 227–242. Castaneda, Anu, Liina Junna, Eero Lilja, Natalia Skogberg, Hannamaria Kuusio, Johanna Mäki Opas, Päivikki Koponen & Jaana Suvisaari (2017). The Prevalence of Potentially Traumatic Pre-Migration Experiences: A Population-Based Study of Russian, So- mali and Kurdish Origin Migrants in Finland. Journal of Traumatic Stress Disorders & Treatment, 6 (1). Castaneda, Anu E, Hannamaria Kuusio, Natalia Skogberg, Karolina Tuomisto, Sinikka Kytö, Emmi Salmivuori, Satu Jokela, Johanna Mäki-Opas, Tiina Laatikainen & Päivikki Koponen (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveyden edistämiseen liittyy erityiskysymyksiä. Duodecim, 10, 993–1001. Castaneda, Anu, Johanna Mäki-Opas, Satu Jokela, Nina Kivi, Minna Lähteenmäki, Tanja Miettinen, Satu Nieminen, Päivi Santalahti & PALOMA-asiantuntijaryhmä (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja, Ohjaus 5/2018. Castaneda, Anu (2019). Etniset ja syntyperän mukaiset terveyserot ja syrjintä niiden taustalla. Sakari Karvonen & Laura Kestilä (toim), Suomalaisten hyvinvointi. Tervey- den ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Clarke, Kris (2003). Welfare Research into Marginal Communities in Finland: Insider Per- spectives on Health and Social Care. Research Reports Series A. Tampere: University of Tampere. Clarke, Kris (2006). HIV/AIDS as a Transnational Health Care Issue: Migrants in the Eu- ropean Union. Siirtolaisuus-Migration, 1, 11–16. Clarke, Kris (2011). Migrants and the Emerging HIV Epidemic in Finland in the 1980s and the 1990s. Nordic Journal of Migration Research, 1 (3), 137–145. Dalmar, Abdirisak Ahmed, Abdullahi Sheik Hussein, Said Ahmed Walhad, Abdirashid Omer Ibrahim, Abshir Ali Abdi, Mohamed Khalid Ali, Derie Ismail Ereg, Khadra Ali Egal, Abdulkadir Mohamed Shirwa, Mohamed Hussain Aden, Marian Warsame Yusuf, Yakoub Aden Abdi, Lennart Freij, Annika Johansson, Khalif Bile Mohamud, Yusuf Abdulkadir, Maria Emmelin, Jaran Eriksen, Kerstin Erlandsson, Lars L Gustafsson, Anneli Ivarsson, Marie Klingberg-Allvin, John Kinsman, Carina Källestål, Mats Målqvist, Fatumo Osman, Lars-Åke Persson, Klas-Göran Sahlén & Stig Wall (2017). Rebuilding Research Capacity in Fragile States: The Case of a Somali–Swedish Global

– 312 – Health Initiative: Somali–Swedish Action Group for Health Research and Develop- ment. Global Health Action, 10 (1), 1–8. Davydova-Minguet, Olga & Pirjo Pöllänen (2018). Hyvinvointi rajaseudulla asuvien venäläisten maahanmuuttajanaisten arjessa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 169–188. Elfving, Eeva & Kärkkäinen, Sari (2018). Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluis- sa. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26 (4), 361–369. Etchi, Daniel, Eero Lilja, Päivikki Koponen & Tiina Laatikainen (2019). Disparities in Treatment of Diabetes and Hypertension among Groups of Foreign Origin and the General Finnish population. European Journal of Public Health, 29 (5), 894–899. Fardowsa, Barale (2011). Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimukseen on tärkeää osallistua. Kehitysyhteistyötä, kulttuuria ja tiedotusta, 1/2011. Forsten, Nina (1993). Self-Reported Aggressiveness of Foreign Adopted and Refugee Children in Finland. Aggressive Behavior, 19 (1), 53–54. Gagnon, Anita J., Meg Zimbeck, Jennifer Zeitlin, ROAM Collaboration, Sophie Alexander, Beatrice Blondel, Simone Buitendijk, Marie Desmeules, Dominico Di Lallo, Anita Gagnon, Mika Gissler, Richard Glazier, Maureen Heaman, Dineke Korfker, Alison Macfarlane, Edward Ng, Carolyn Roth, Rhonda Small, Donna Stewart, Babill Stray- Pederson, Marcelo Urquia, Siri Vangen, Jennifer Zeitlin & Meg Zimbeck (2009). Migra- tion to Western Industrialised Countries and Perinatal Health: A Systematic Review. Social Science & Medicine, 69 (6), 934–946. Gagnon, Anita, Sarah McDermott, Juliana Rigol-Chachamovich, Mridula Bandyopadhyay, Babill Stray-Pedersen, Donna Stewart & ROAM Collaboration (2011). International Migration and Gestational Diabetes Mellitus: A Systematic Review of the Literature and Meta-Analysis. Paediatric and Perinatal Epidemiology, 25 (6), 575–592. Garoff, Ferdinand, Samuli Kangaslampi & Kirsi Peltonen (2018). Development and Im- plementation of a Group Based Mental Health Intervention for Unaccompanied Minors. Scandinavian Journal of Psychology, 60 (1), 7–15. Giambi, Cristina, Martina Del Manso, Giulia Marchetti, Kate Olsson, Karam Adel Ali & Silvia Declich (Venice survey working group [including Tiittala P and Nohynek H]) (2019). Immunisation of migrants in EU/EEA countries: Policies and practices. Vaccine, 37 (36), 5439–5451. Gissler, Mika, Milla Pakkanen & Petra Otterblad Olausson (2003). Fertility and Perinatal Health among Finnish Immigrants in Sweden. Social Science & Medicine, 57 (8), 1443–1454. Gissler, Mika, Maili Malin, Petri Matveinen & Aki Kangasharju (2006). Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut: terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut. Helsinki: Työministeriö.

– 313 – Gissler, Mika, Maili Malin & Petri Matveinen (2006). Terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut. Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut. Työpoliittinen tutkimus 296. Työministeriö. Gissler, Mika, Sophie Alexander, Alison MacFarlane, Rhonda Small, Babill Stray-Peders- en, Jennifer Zeitlin, Megan Zimbeck & Anita Gagnon (2009). Stillbirths and Infant Deaths among Migrants in Industrialized Countries. Acta Obstet Gynecol Scand., 88 (2), 134–148. Review. Gissler, Mika & Hannamaria Kuusio (2017). 9. Euroopan kansanterveyskonferenssi – Health for all, All for Health Wienissä 9.–12.11.2016. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti, 1/2017. Haapanen, Marja-Leena (1995). Maahanmuuttajien foniatrisesta kuntoutuksesta. Ritva Takkinen & Marja-Leena Haapanen (toim.), Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys, 63–70. Haavio-Mannila, Elina & Kerstin Stenius (1973). Immigration and Mental Health. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia, 195. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Haavio-Mannila, Elina (1975). Migration and Competence: Family-Organizational Linkages in Health and Welfare Life Sector. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia, 207. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Haikkola, Lotta (2013). Nuorten alkoholinkäytön etniset erot. Laadullinen tutkimuskat- saus maahanmuuttajataustaisten nuorten alkoholinkäyttötapoihin. Alkoholiliik- keen Aikakauskirja, 78 (5), 554–561. Haikkola, Lotta (2014). Uutta tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten ter- veydestä ja hyvinvoinnista – yleiskuva myönteinen. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014. Jyväskylä: Lapsiasiavaltuutetun toimisto, 110–111. Halme Nina, Outi Kanste, Reija Klemetti, Hannamaria Kuusio, Rika Rajala & Johanna Seppänen (2017). Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveysky- selyssä vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 26/2017. Helsinki: THL. Hammar-Suutari, Sari (2001). Maahanmuuttajatyön tilanne ja maahanmuuttajien käyttä- mät palvelut Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston selvityksiä, 1. Joensuu: Pohjois-Karjalan TE-keskus. Harilahti-Juola, Virpi (2014). Maahamuutto tuo kuntaan uusia kuntalaisia. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 89–102. Hassinen-Ali-Azzani, Tuulikki (2002). Terveys ja lapset ovat Jumalan lahjoja: etnografia somalialaisten terveyskäsityksistä ja perhe-elämän hoitokäytännöistä suomalaiseen kulttuuriin siirtymävaiheessa. Väitöskirja. Kuopio: Kuopion yliopisto. Heikkilä, Elli (2009). Maahanmuuttajiin kohdistuvia kehittämishankkeita Turussa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 6.

– 314 – Heino, Anna, Mika Gissler, Maili Malin & Heini Väisänen (2018). Induced Abortions by Woman’s Country of Origin in Finland 2001–2014. Scandinavian Journal of Public Health, 1–8, 2018. Heino, Eveliina (2017). Peruspalvelukokemukset ja arjen kansalaisuuden rakentuminen venäläistaustaisten perheiden kertomuksissa. Sosiologia, 54 (3), 273–290. Heino, Eveliina (2017). Venäläistaustaisten lapsiperheiden kertomukset peruspalvelui- den käytöstään Suomessa. Sanna Aaltonen & Antti Kivijärvi (toim.), Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 127—147. Heino, Eveliina & Annika Lillrank (2017). Vaihtoehdottomuuden, epätietoisuuden ja taistelun kentillä. Kuntoutus, 4 (18), 5-19. Heino, Eveliina (2018). Yhteiskunnan jäsenyyden ehdot – Arjen kansalaisuuden rakentaminen ja peruspalvelukokemukset venäläistaustaisten perheiden kertomuksissa. Valtio- tieteellisen tiedekunnan julkaisuja 95. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Helve, Otto, Karoliina Tuomisto & Paula Tiittala (2018). Turvapaikanhakijoiden suuri määrä koetteli terveydenhuollon valmiutta. Lääkärilehti, 5 (73), 273–277. Heponiemi, Tarja, Laura Hietapakka, Salla Lehtoaro & Anna-Mari Aalto (2018). Foreign- Born Physicians’ Perceptions of Discrimination and Stress in Finland: a Cross-sectional Questionnaire Study. BMC Health Services Research, 18, 418. Heponiemi, Tarja, Laura Hietapakka, Anu Kaihlanen & Anna-Mari Aalto (2019). Foreign- Born Physicians’ Turnover Intentions and Intentions to Leave the Country in Fin- land: a Cross-sectional Questionnaire Study. BMC Health Services Research, 19, 624. Hietapakka, Laura (2017). Miten torjua eriarvoisuutta monikulttuurisissa terveydenhuollon työyhteisöissä? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 251–254. Hietapakka, Laura, Marko Elovainio, Karoliina Wesolowska, Anna-Mari Aalto, Anu-Marja Kaihlanen, Timo Sinervo & Tarja Heponiemi (2019). Testing the Psychometric Proper- ties of the Finnish Version of the Cross-cultural Competence Instrument of Health- care Professionals (CCCHP). BMC Health Services Research, 19 (1), 294. Hiitola, Johanna, Merja Anis & Kati Turtiainen (2018a). Epilogi: Työkaluja kohtaamisiin. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 235–241. Hiitola, Johanna, Merja Anis & Kati Turtiainen (2018b). Johdanto. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 6–29 Hiitola, Johanna, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.) (2018c). Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino. Hirstiö-Snellman, Paula & Marjukka Mäkelä (1998). Maahanmuuttajat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina. Selvityksiä 12. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Hoppania, Hanna-Kaisa, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liisa Sointu, Tiina Vait- tinen & Minna Zechner (2016). Hoivan arvoiset: Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gau- deamus.

– 315 – Hussein, Idil, Jussi Sane, Hanna Soini, Tuula Vasankari & Outi Lyytikäinen (2018). Tuber- culosis Knowledge, Attitudes and Practices: a Cross-sectional Study in the Somali Population Living in Finland. European Journal of Public Health, 29 (3), 449–452. Häkkinen, Anne (2009). Maahanmuuttajat ja terveydenhuolto: Kokemuksia terveyspalveluiden toimivuudesta Etelä-Pohjanmaalla. Siirtolaisuus-Migration, 4, 11–17. Häkkinen, Anne (2010). Maahanmuuttajien terveyspalvelutarpeeseen vastaaminen Etelä- Pohjanmaalla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Idehen, Esther E., Päivikki Koponen, Teppo Juntunen, Mari Kangasniemi, Anna-Maija Pietilä & Tellervo Korhonen (2015). Cervical Cancer Screening Participation among Immigrants in Finland. Journal of Women’s Health, 24 (4), 20–21; The European Journal of Public Health, 25 (3). Idehen, Esther E., Tellervo Korhonen, Anu Castaneda, Teppo Juntunen, Mari Kangasnie- mi, Anna-Maija Pietilä & Päivikki Koponen (2017). Factors Associated with Cervical Cancer Screening Participation among Immigrants of Russian, Somali and Kurdish Origin: A Population-Based Study in Finland. BMC Women’s Health, 17 (1), 19. Idehen Esther E., Denise Gastaldo, Anna-Maija Pietilä & Mari Kangasniemi (2018). Ac- cess and Utilization of Cervical Cancer Screening Services among Four African Im- migrant Communities in Finland: A Qualitative Study. European Journal of Public Health, 28 (1). Idehen Esther E., Päivikki Koponen, Tommi Härkänen, Mari Kangasniemi, Anna-Maija Pietilä & Tellervo Korhonen (2018). Disparities in Cervical Screening Participation: A Comparison of Russian, Somali and Kurdish Immigrants with the General Finnish Population. International Journal for Equity in Health, 17(1), 5. Jaakkola, Eila (2003). Vanhuus vieraalla maalla: ikääntyvät maahanmuuttajat -projekti vuonna 2002. Ituja vanhustyöhön. Vanhustyön keskusliiton raportti 1. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Jokela, Satu, Eero Lilja, Tarja Kinnunen, Mika Gissler, Anu Castaneda & Päivikki Koponen (2018). Births and Induced Abortions among Women of Russian, Somali and Kurdish Origin, and the General Population in Finland – Comparison of Self-reported and Register Data. BMC Pregnancy and Childbirth, 18, 296 Jokela, Satu, Katri-Leena Mustonen & Reija Klemetti (2018). Tyttöjen ja naisten ympärileik- kauksien ehkäisy on kaikkien ammattilaisten vastuulla. Liito 2/2018. Jokinen, Eeva (2011). Rajaton hoiva. Eeva Jokinen, Jukka Könönen, Juhana Venäläinen & Jussi Vähämäki (toim.), ”Yrittäkää edes!” Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa. Helsinki: Tutkijaliitto, 118–138. Jäppinen, Maija, Johanna Hurtig & Maritta Törrönen (toim.) (2007). Arjenpolkuja ja kohtaamisia: venäläistaustaiset maahanmuuttajat ja palvelujärjestelmä Kaakkois- Suomessa. Kotka: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Empathos- projekti.

– 316 – Jäppinen, Maija, Anna Metteri, Pirkko-Liisa Rauhala, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.) (2016). Kansainvälinen sosiaalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: United Press Global. Järvinen-Tassopoulos, Johanna & Kirsimarja Raitasalo (2017). Ulkomaalaistaustaisten 9.-luokkalaisten nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen – Euroopan kou- lulaiskyselyn tuloksia vuodelta 2015. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 184–195. Järvinen, Riitta (2004). Ammatillisen maahanmuuttotyön kulttuuri. Erilaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä. Tampere: Tampereen yliopisto. Kangaslampi, Samuli, Ferdinand Garoff & Kirsi Peltonen (2015). Narrative Exposure The- rapy for Immigrant Children Traumatized by War: Study Protocol for a Randomized Controlled Trial of Effectiveness and Mechanisms of Change.BMC Psychiatry, 15 (1). Kankaanpää, Saija (2018). Mental Health among Somali Origin Migrants in Finland: Consid- erations for Depressive Symptom Manifestation, Causal Attributions of Mental Health Problems, and Psychiatric Assessment. Tampere: University of Tampere. Karvonen, Juha (1996). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden liikkuvuus Suomen ja Eu- roopan unionin muiden jäsenmaiden välillä – voitto, tasapaino vai tappio? Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 15. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Kastari, Irma (1965). Sotasiirtolaisten laitoshuolto. Tutkimus erään siirtoväkiryhmän vael- luksesta ja sopeutumisesta. Väitöskirja. Sosiaalipoliittisen Yhdistyksen tutkimuksia 12. Helsinki: Helsingin yliopisto. Katisko, Marja (2013). Families of Immigrant Background as Clients of Child Protection Services. Maritta Törrönen, Olga Borodkina, Valentina Samoylova & Eveliina Heino (eds.), Empowering Social Work: Research & Practice. Helsinki: University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education, 118–145. Katisko, Marja (2013). Kulttuurinen sensitiivisyys. Eveliina Heino, Minna Veistilä, Päivi Hännikäinen, Teemu Vauhkonen & Nadezda Kärmeniemi (toim.), Vastavuoroiset ja voimaantumista tukevat käytännöt perhetyön kehittämisessä. Kotka: Helsingin yliopis- to, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotkan yksikkö, 47–52. Katisko, Marja (2013). Maahanmuuttajataustaiset perheet lastensuojelun asiakkaina. Dia- konia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 25. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Katisko, Marja (2016). Kulttuurienvälinen kompetenssi sosiaalityössä. Maritta Törrönen, Kaija Hänninen, Päivi Jouttimäki, Tiina Lehto-Lundén, Petra Salovaara & Minna Veistilä (toim.), Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus, 178–188. Katisko, Marja (2016). Sosiaaliohjaus – Kulttuurisensitiivisyyttä ja globaalien ilmiöiden tunnistamista. Jari Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita, 199–209. Katisko, Marja (2018). Epävirallinen siirtolaisuus ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden- kuvat. Yhteiskuntapolitiikka, 83 (4), 427–434.

– 317 – Kemppainen, Laura, Teemu Kemppainen, Natalia Skogberg, Hannamaria Kuusio & Päivikki Koponen (2018). Immigrants’ Use of Health Care in Their Country of Origin: The Role of Social Integration, Discrimination and the Parallel Use of Health Care Systems. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 32 (2), 698–706. Kerkkänen, Heikki & Minna Säävälä (2015). Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Keskinen, Suvi (2012d). Kulttuurilla merkityt toiset ja universaalin kohtelun paradoksi väkivaltatyössä. Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.), Monikulttuuri- suuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 291–320. Keskimäki, Ilmo, Eeva Nykänen, Hannamaria Kuusio (2014). Paperittomien terveyspalvelut Suomessa. Raportti 11. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kieseppä, Valentina, Minna Torniainen-Holm, Markus Jokela, Jaana Suvisaari, Mika Gissler, Niina Markkula & Venla Lehti (2018). Immigrants’ Mental Health Service Use Compared to that of Native Finns: a Register Study. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, Sep 21. Kinnunen, Jaana Maarit, Maili Malin, Susanna Ulrika Raisamo, Pirjo Liisa Lindfors, Lasse Antero Pere & Arja Hannele Rimpelä (2015). The Feasibility of Web Survey in Studying Health of Ethnic Minority Youths. JMIR Res Protoc., 4 (2), e53. Kinnunen, Tarja, Natalia Skogberg, Tommi Härkänen, Annamari Lundgvist, Tiina Laatikainen & Päivikki Koponen (2018). Overweight and Abdominal Obesity in Women of Childbearing Age of Russian, Somali and Kurdish Origin and the General Finnish Population. Journal of Public Health, 40 (2), 262–270. Kiuru, Berit (toim.) (2014). Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Maahanmuuttovirasto, Euroopan muuttoliikeverkosto. Klemetti, Reija, Johanna Seppänen, Anni Matikka & Heljä-Marja Surcel (2017). Ulkomaa- laistaustaisten nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystietämys Kouluterveysky- selyssä 2015. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 209–225. Koehn, Peter & Marja Tiilikainen (2007). Migration and Transnational Health Care: Con- necting Finland and Somaliland. Siirtolaisuus-Migration, 1, 2–9. Koponen, Päivikki & Satu Jokela (toim.) (2015). Yhteistyö maahanmuuttajien kotoutumisen, työllisyyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Kokemuksia Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen 2014 (UTH) toteutuksesta. Työpaperi 19. Tampere. Koponen, Päivi & Natalia Skogberg (2015). Maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille kohdennetut terveyden edistämistoimet Euroopassa. Pro-terveys lehti 6. Koponen, Päivikki, Shadia Rask, Natalia Skogberg, Anu Castaneda, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Hannamaria Kuusio, Tiina Laatikainen, Ilmo Keskimäki & Seppo Koskinen (2016). Suomessa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö. Suomen lääkärilehti, Apr (71).

– 318 – Koponen, Päivikki, Shadia Rask, Natalia Skogberg, Anu Castaneda, Kristiina Mander- backa, Jaana Suvisaari, Hannamari Kuusio, Tiina Laatikainen, Ilmo Keskimäki & Seppo Koskinen (2016). Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Suomen Lääkärilehti, 12–13, 907–914. Korkiasaari, Jouni, Helena Sivanne, Ismo Söderling, Kai Lindström & Sirpa Porkka (1980). Sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytila ja tulevaisuus 1980-luvulle siirryttäessä. Sosiaa- lipolitiikan julkaisuja A 1, Turun yliopisto. Koski, Pirjo (2002). Somalinaisten terveysneuvonta äitiysneuvolassa. Kaisa Backman, Merja Nikkonen & Leena Paasivaara (toim.), Hoitotieteen konferenssi. Yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen eri ympäristöissä elämänkulun kaikissa vaiheissa. Konferenssiabstrakti. Oulu 4.10–5.10.2002. Oulu: s. n. Koskinen, Kaisa, Jaana Vuori & Anni-Kaisa Leminen (toim.) (2018). Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino. Kotkas, Toomas (2017). Vapaa liikkuvuus ja asumisperusteinen sosiaaliturva. Miten Suo- men asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on muuttunut EU-jäsenyyden aikana? Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla: Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: KELA, 56–73. Koukkula, Mimmi, Ilmo Keskimäki, Päivikki Koponen, Mulki Mölsä & Reija Klemetti (2016). Female Genital Mutilation/Cutting among Women of Somali and Kurdish Origin in Finland. Birth, 43, 1–7. Koukkula, Mimmi & Reija Klemetti (2019). Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Koukkula, Mimmi, Natalia Skogberg, Hannamaria Kuusio, S. Jokela, Eero Lilja & Raija Klemetti (2020). Improving Data Collection on Female Genital Mutilation/Cutting FGM/C in Finland. The Global North and South. Julkaistaan 2/2020. Kuittinen, Saija, Raija-Leena Punamäki, Mulki Mölsä, Samuli Saarni, Marja Tiilikainen & Marja-Liisa Honkasalo (2014). Depressive Symptoms and Their Psychosocial Cor- relates among Older Somali Refugees and Native Finns. Journal of Cross-Cultural Psychology, 45 (9), 1434–1452. Kuittinen, Saija, Regina García Velázquez, Anu Emilia Castaneda, Raija-Leena Punamäki, Shadia Rask & Jaana Suvisaari (2017). Construct Validity of the HSCL-25 and SCL- 90-Somatization Scales among Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants in Finland. International Journal of Culture and Mental Health, 10 (1), 1–18. Kuittinen, Saija, Mulki Mölsä, Raija-Leena Punamäki, Marja Tiilikainen & Marja-Liisa Honkasalo (2017). Causal Attributions of Mental Health Problems and Depressive Symptoms among Older Somali Refugees in Finland. Transcultural Psychiatry, 54 (2), 211–238. Kuusi, Ulla & Anitta Raitanen (2000). Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa: Mamu- projektin loppuraportti. Ituja vanhustyöhön. Vanhustyön keskusliiton raportti 3. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.

– 319 – Kuusio Hannamaria, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Timo Sinervo & Marko Elovainio (2012). Differences in Well-being between GPs, Medical Specialists, and Private Phy- sicians: the Role of Psychosocial Factors. Health Services Research, 47(1Pt1), 68–85. Kuusio Hannamaria, Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Anna-Mari Aalto, Juho Ruskoaho & Marko Elovainio (2013). Psychosocial Stress Factors and Intention to Leave Job: Differences between Foreign-Born and Finnish-Born General Practitioners. Scan- dinavian Journal of Public Health, 41 (4), 405–411. Kuusio, Hannamaria (2014). A Comparative Study on Challenges in the Psychosocial Work Environment of Finnish and Foreign-Born General Practitioners. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Kuusio, Hannamaria, Eeva Nykänen, Shadia Rask, Päivikki Koponen, Anneli Weiste- Paakkanen, Minna-Liisa Luoma, Anu Castaneda, Ilmo Keskimäki & Seppo Koskinen (2017). Maahanmuuttajien oikeus terveyspalveluihin ja terveyspalvelujen käyttö. Eeva Nykänen, Laura Kalliomaa-Puha & Yrjö Mattila (toim.) Sosiaaliset oikeudet – näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Kuusio, Hannamaria, Eeva Nykänen, Ilmo Keskimäki (2017). Paperittomien oikeudet terveyspalveluihin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Sosiaalilääketieteel- linen aikakauslehti, 54 (3), 238–247. Kyntäjä, Eve (1995). Maahanmuuttajan identiteetin järkkyminen. Ismo Söderling, Anu- Riikka Aalto & Jaana Kivistö (toim.), Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Turun Opetus- sosiaalikeskuksen julkaisuja 6. Turku: Turun opetussosiaalikeskus. Kyntäjä, Eve (2004). The Meaning of Stigma for Self-Identification and Psychological Well- Being amongs Estonian-and Russian-Speaking Immigrants in Finland. A Qualita- tive Interview Study. Puuronen, Vesa (toim.), New Challenges for the Welfare Society. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 142. Joensuu: Joensuun yliopisto, 193–207. Laatikainen, Tiina, Minna Säävälä, Kim Wikström, Lotta Haikkola, Maili Malin & Anne Alitolppa-Niitamo (2013). Kuinka saada tietoa ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista? Jukka Reivinen & Leena Vähäkylä (toim.), Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Helsinki: Gaudeamus, 226–269. Laatikainen, Tiina, Katja Wikström, Natalia Skogberg, Shadia Rask, Anu Castaneda, Seppo Koskinen & Päivikki Koponen (2016). Maahanmuuttajien kansanterveysongelmat. Lääkärilehti, 12–13 (71), 877–883. Lamberg-Allardt, Christel, Folasade Abiola Adebayo, Maijaliisa Erkkola, Suvi Tuulikki Itkonen, Päivikki Koponen, Ritva Prättälä & Tommi Härkänen (2017). Consumpti- on of Healthy Foods and Associated Socio-Demographic Factors among Russian, Somali and Kurdish Immigrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 45 (3), 277–287. Lappeteläinen, Riitta-Liisa (1986). Insinöörien ja teknisten toimihenkilöiden työ, stressi ja voimavarat. Ylimääräinen työryhmäalustus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 142–145.

– 320 – Launikari, Mika & Sauli Puukari (eds.) (2005). Multicultural Guidance and Counselling. Theoretical Foundations and Best Practices in Europe. Helsinki/Jyväskylä: Centre for International Mobility CIMO and Institute for Educational Research. Launikari, Mika, Sauli Puukari & Marjatta Lairio (2007). Maahanmuuttajien ohjaus- palvelujen kehittäminen. Helena Kasurinen, & Mika Launikari (toim.), CHANCES – Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Helsinki: Opetushallitus, 190–201. Lehdonvirta, Jaana (2005). Maahanmuuttajien kuntoutusluotsauksen palvelumalli. Kuntoutus, 28 (2), 40–46. Lehti, Venla, Auli Suominen, Roshan Chudal, Andre Sourander & Mika Gissler (2016). Association between Immigrant Background and ADHD: A Nationwide Population- Based Case-Control Study. Journal of Child Psychology & Psychiatry, 57 (8), 967–975. Lehti, Venla, Mika Gissler, Niina Markkula & Jaana Suvisaari (2017). Mortality and Causes of Death among the Migrant Population of Finland in 2011–13. European Journal of Public Health, 27 (1), 117–123. Lehtola, Mervi (2010). Maahanmuuttajat ja paikalliset julkiset palvelut. Siirtolaisuus- Migration, 4, 3–9. Leino-Kilpi, Helena, Hibag Abdulkarim, Maija Hupli & Niina Eklöf (2016). Somali Asylum Seekers’ Perceptions of Privacy in Healthcare. Nursing Ethics, 23 (5), 535–546. Leinonen, Maarit, Maarit Lamminmäki, Päivikki Koponen, Hannamaria Kuusio & Ahti Anttila (2019). Sosiaalinen eriarvoisuus ja naisten syöpäseulonnat. Duodecim, 135 (19), 1912-1919. Leppälä, Satu, Reeta Lamminpää, Mika Gissler & Katri Vehviläinen-Julkunen (2019). Hindrances and Facilitators in Humanitarian Migrants’ Maternity Care in Finland: Qualitative Study Applying the Three Delays Model Framework. Scandinavian Jour- nal of Caring Sciences, May 31. Liebkind, Karmela & Inga Jasinskaja-Lahti (2000). Nuorten maahanmuuttajien hyvnvoin- tiin vaikuttavat tekijät. Karmela Liebkind (toim.), Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus, 112–123. Lillrank, Annika (2013). Empowerment and Resistance Resources for Immigrant Women – A Case Study of Implementing Salutogenic Theory in Practice. Maritta Törrönen, Olga Borodkina, Valentina Samoylova & Eveliina Heino (eds.), Empowering Social Work: Research & Practice. Palmenia Centre for Continuing Education, University of Helsinki, Kotka unit. Kotka: Kopijyvä oy. Lillrank, Annika (2015). Trust, Vacillation and Neglect: Refugee Women’s Experiences Regarding Pregnancy and Birth Giving in Finland. Nordic Journal of Migration Re- search, 5 (2), 83–90. Lukkarinen, Margita (2001). Omakielisten palvelujen turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

– 321 – Lähteenmäki, Minna (2017). Alaikäisten turvapaikanhakijoiden mielenterveyden haasteet. Veronika Honkasalo, Karim Maiche, Marja Peltola, Henri Onodera & Leena Suurpää (toim.), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa. Verkko- julkaisuja 120. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 42–46. Lönnqvist, Jan-Erik, Sointu Leikas, Tuuli Anna Mähönen & Inga Jasinskaja-Lahti (2015). The Mixed Blessings of Migration: Life Satisfaction and Self-Esteem over the Course of Migration. European Journal of Social Psychology, 45 (4), 496–514. Madanat-Harjuoja, Laura, Heli Salmi, Päivi Luukkainen & Minna Kaila (2017). Maahan- muuttajalapset terveydenhuollossa – monta taustaa, yhteinen terveys. Duodecim, 19, 1741–1743. Malin, Maili (2002). Maailma liikkeessä – maahanmuuttajien terveys. Sosiaalilääketie- teellinen Aikakauslehti, 39 (2), 83–87. Malin, Maili & Marja Tiilikainen (2002). Terve järki pätee myös maahanmuuttajapoti- laisiin. Dialogi, 4, 29–31. Malin, Maili (2003). Maahanmuuttajien terveys ja terveydenhuolto. Riitta Luoto, Kirsi Viisainen & Ilona Kumpula (toim.), Sukupuoli ja terveys. Tampere: Vastapaino. Malin, Maili & Mika Gissler (2006). Maahanmuuttajien terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus, laatu ja käyttö oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Juha Teperi, Lauri Vuorenkoski, Kristiina Manderbacka, Eeva Ollila & Ilmo Keskimäki (toim.), Riittävät palvelut jokaiselle: näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 115–133. Malin, Maili & Mika Gissler (2008). Induced Abortions among Immigrant Women in Fin- land. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (1), 2–12. Malin, Maili & Mika Gissler (2009). Maternal Care and Birth Outcomes among Ethnic Minority Women in Finland. BMC Public Health, 9 (84), 1–14. Malin, Maili & J. Suvisaari (2010). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Antti Pakaslahti & Matti O. Huttunen (toim.), Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Duodecim. Malin, Maili (2011). Maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveys vaatii erityishuomiota. Suomen Lääkärilehti, 66 (44), 3309–3314. Malin, Maili (2011). Maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Yhteiskuntapolitiikka, 76 (2), 201–213. Malin, Maili & Susanna Raisamo (2011). Maahanmuuttajien elinolojen ja terveyden selvittämiseksi on tehtävä erillisiä tutkimuksia. Maahanmuuttajien hyvinvointisurveyt I/II. Hyvinvointikatsaus, 4, 66–70. Malin, Maili & Susanna Raisamo (2012). Maahanmuuttajien hyvinvointitutkimuksen kehittäminen auttaa sekä maahanmuuttajia että yhteiskuntaa. Maahanmuutta- jien hyvinvointisurveyt II. Hyvinvointikatsaus, 2, 67–71. Malin, Maili, Tiina Laatikainen, Minna Säävälä & Anne Alitolppa-Niitamo (2011). Maa- hanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointitutkimus. Hyvinvointikat- saus, 3, 95–98.

– 322 – Malin, Maili & Merja Anis (2013). Maahanmuuttajat hyvinvointivaltiossa. Tuomas Mar- tikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 141–159. Malin, Maili (2014). Seurustelu ja seksuaalisuus. Katja Wikström, Lotta Haikkola & Tiina Laatikainen (toim.), Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi. Tutki- mus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. Työpaperi 17. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Malin, Maili, Elina Leinonen & Trang Le (2014). Traumat, kiusaaminen ja syrjintä. Katja Wikström, Lotta Haikkola & Tiina Laatikainen (toim.), Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi. Tutkimus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. Työpaperi 17. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Malin, Maili, Jaana Kinnunen & Arja Rimpelä (2015). Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden elinolot, hyvinvointi ja koulumenestys. Mari-Pauliina Vainikainen & Arja Rimpelä (toim.), Nuorten kehitysympäristö muutoksessa. Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Tutkimuksia, 363. Helsinki: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos. Markkula, Niina, Venla Lehti, Mika Gissler, Jaana Suvisaari (2017). Incidence and Preva- lence of Mental Disorders among Immigrants and Native Finns: A Register-Based Study. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 52 (12), 1523–1540. Marlinová, Olga (2014). Pakolaisuuden ja maastamuuton psykologisia ongelmia. Psy- koterapia, 33 (1), 55–59. Minkkinen, Jaana, Risto Hotulainen & Arja Rimpelä (2018). Maahanmuuttajataustais- ten nuorten psykososiaalinen oireilu Helsingin metropolialueella. Psykologia, 53 (2–3), 89–107. Moilanen, Irma, Antero Myhrman & Olli Kuure (1994). Social Environment and Mental Health in Returning Migrant Children. Arctic Medical Research, 53 (1), 32–39. Mustakallio, Eero (1990). Veriryhmät O, A, B, AB ja M, N, MN Suomessa ja asutuksen leviä- minen. Siirtolaisuus-Migration, 1, 17–24. Mähönen, Tuuli Anna & Inga Jasinskaja-Lahti (2013). Acculturation Expectations and Experiences as Predictors of Ethnic Migrants’ Psychological Well-Being. Journal of Cross-Cultural Psychology, 44 (5), 786–806. Mähönen, Tuuli Anna, Elina Leinonen & Inga Jasinskaja-Lahti (2013). Met Expectations and the Well-Being of Ethnic Remigrants: A Longitudinal Study. International Jour- nal of Psychology, 48 (3), 324–333. Mölsä, Mulki & Marja Tiilikainen (2008). Somalialaisten maahanmuuttajien ikääntymi- sen ja sairastamisen kokemuksia Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 45 (1), 59–73. Mölsä, Mulki & Marja Tiilikainen (2007). Potilaana somali: auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Duodecim, 123 (4), 451–457. Mölsä, Mulki, Karin H. Hjelde & Marja Tiilikainen (2010). Changing Conceptions of Mental Distress among Somalis in Finland. Transcultural Psychiatry, 47 (2), 276–300.

– 323 – Mölsä, Mulki, Raija-Leena Punamäki, Samuli I. Saarni, Marja Tiilikainen, Saija Kuittinen & Marja-Liisa Honkasalo (2014). Mental and Somatic Health and Pre- and Post-Mi- gration Factors among Older Somali Refugees in Finland. Transcultural Psychiatry, 51 (4), 499–525. Mölsä, Mulki, Saija Kuittinen, Marja Tiilikainen, Marja-Liisa Honkasalo & Reija-Leena Punamäki-Gitai. (2016). Mental Health among Older Refugees: The Role of Trauma, Discrimination, and Religiousness. Aging & Mental Health, 21 (8), 829–837. Mölsä, Mulki, Marja Tiilikainen & Raija-Leena Punamäki (2017). Usage of Healthcare Services and Preference for Mental Healthcare among Older Somali Immigrants in Finland. Ethnicity and Health, (3), 1–16. Nieminen, Tarja, Hanna Sutela & Ulla Hannula (toim.) (2015). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. Niskanen, Leena, Marja-Liisa Laitala, Paula Pesonen, Vuokko Anttonen, Anni Mattila, Peyvand Ghaderi & Laura Tervonen (2016). Self-Reported Oral Health and Use of Dental Services among Asylum Seekers and Immigrants in Finland: A Pilot Study. European Journal of Public Health, 26 (6), 1006–1010. Nuorti, Pekka, Hanna Soini, Tuula Vasankari, Pirre Emilia Räisänen, Pieter Willem Smit, Jukka Ollgren, Petri Ruutu & Outi Lyytikäinen (2015). Tuberculosis in Immigrants in Finland, 1995–2013. Epidemiology & Infection, 144 (2), 425–433. Paananen, Jenny (2015). Kuinka eleet helpottavat yhteisymmärrystä? Ikoniset ja deik- tiset eleet monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla. Puhe ja kieli, 35 (2), 73–96. Paananen, Jenny (2017). Kuinka lääkärit selittävät asiantuntijainformaatiota? Selittä- minen vuorovaikutuksellisena, kielellisenä ja kehollisena toimintana monikulttuurisilla vastaanotoilla. Puhe ja kieli, 37 (3), 119—144. Paananen, Jenny (2017). Vuorovaikutus lähtee käsistä: kuinka elehtiminen auttaa monikulttuurisilla vastaanotoilla? Duodecim, 7, 653–659. Paananen, Jenny (2018). Päätöksentekokeskustelu monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55 (4), 287–308. Paananen, Jenny (2019). Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Pakaslahti, Antti & Matti Huttunen (toim.) (2010). Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Duo- decim. Partanen, Raija (2002). Maahanmuuttajien ravitsemusneuvonta: tietoa maahanmuuttajien ravitsemusneuvonnasta ja ruokakulttuureista. Helsinki: Ravitsemusterapeuttien yhdistys Dieettimedia. Patel, Kishan, Anne Kouvonen, Aki Koskinen, Dermot O´Reilly, Michael Donnelly, Lauri Kokkinen & Ari Väänänen (2017). Distinctive Role of Income in the All-Cause Mortal- ity among Working Age Migrants and the Settled Population in Finland: A Follow-Up Study from 2001 to 2014. Scandinavian Journal of Public Health, 46, 214–220. Peltonen, Kirsi, Samuli Kangaslampi & Ferdinand Garoff (2015). Narrative Exposure Therapy for Immigrant Children Traumatized by War: Study Protocol for a Rand-

– 324 – omized Controlled Trial of Effectiveness and Mechanisms of Change.BMC Psychia- try, 15 (127), 1–14. Pirinen, Ilkka (2008). Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tutkimus Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikössä. Tampere: Tampereen yliopisto. Punamäki, Raija-Leena (1995). Kidutuskokemuksiin liittyvät mielenterveyskysymykset. Riitta Viialainen (toim.), Ulkomaalainen terveydenhuollon asiakkaana: opas terveydenhuollossa työskenteleville. STAKES-oppaita 28. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Punamäki, Raija-Leena & Lena Bremer (1995). Mielenterveys vieraassa maassa. Riitta Vii- alainen (toim.), Ulkomaalainen terveydenhuollon asiakkaana: opas terveydenhuollossa työskenteleville. STAKES-oppaita 28. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 72–75. Punamäki, Raija-Leena & Taina Puhakka (1995). Psyykkisten selviytymiskeinojen sisältö ja tehokkuus traumaattisissa oloissa. Katri Räikkönen & Jari-Erik Nurmi (toim.), Persoonallisuus, terveys ja hyvinvointi. Acta Psychologica Fennica. Soveltavan psykologian monografioita 8. Helsinki: Suomen psykologinen seura, 118–131. Punamäki, Raija-Leena (1997). Determinants and Mental Health Effects of Dream Recall among Children Living in Traumatic Conditions. Dreaming, 7 (4), 235–263. Punamäki, Raija-Leena & Taina Puhakka (1997). Determinants and Effectiveness of Chil- dren’s Coping with Traumatic Experiences. International Journal of Developmental Behaviour, 21, 349–370. Punamäki, Raija-Leena (1998). Concept Formation of War and Peace: A Meeting Point between Child Development and Violent Society. Amiram Raviv, Louis Oppenheimer & Daniel Bar Tal (eds.), Children and Adolescents’ Understanding of War, Conflict and Peace: International Perspective. San Francisco: Jossey-Bass Publishers. Punamäki, Raija-Leena (1998). The Role of Dreams in Protecting Psychological Well-Being in Traumatic Conditions. Internal Journal of Developmental Behaviour, 22 (3), 559–588. Punamäki, Raija-Leena & Marja Joustie (1998). The Role of Culture, Violent Environment, Age and Gender in Affecting Dream Content and Structure.Journal of Cross Cultural Psychology, 29 (2), 320–342. Punamäki, Raija-Leena (1999). Victims or Survivals. Children’s Experiential View of Trauma and Danger. Jamshid Marvasti (ed.), Child Suffering in the World. Washing- ton, D.C: Globus. Punamäki, Raija-Leena (2000). Measuring Suffering: Conflicts and Solutions of Refugee Studies. Frederick Ahearn Jr. (ed.), Psychosocial Wellness of Refugees: Issues in Qualita- tive and Quantitative Research. New York: Berghahn Books, 105–130. Punamäki, Raija-Leena, Katri Kanninen & Samir Qouta (2002). The Relation of Appraisal, Coping Efforts, and Acuteness of Trauma to PTS Symptoms among Former Political Prisoners. Journal of Traumatic Stress, 15 (3), 245–253. Punamäki-Gitai, Raija-Leena & Carla Schubert (2016). Posttraumatic Nightmares of Trau- matized Refugees: Dream Work Integrating Cultural Values. Dreaming, 26 (1), 10–28.

– 325 – Puurunen, Heini, Anca Enache & Airi Markkanen (2016). Päiväkeskus Hirundo: apua ja tukea itäisen Euroopan romaneille Helsingissä. Maija Jäppinen, Anna Metteri, Pirkko-Liisa Rauhala, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.), Kansainvä- linen sosiaalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: United Press Global. Pölkky-Pieskä, Leila (2003). Mielenterveystyö ja psykososiaalinen tukeminen: Oulun vastaanottokeskuksen kehittämisprojekti vuosilta 1999–2002. Helsinki: Työministeriö. Pöllänen, Pirjo & Olga Davydova-Minguet (2018). Hyvinvointi rajaseudulla asuvien venäläisten maahanmuuttajanaisten arjessa. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen (toim.), Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 169–188. Rask, Shadia, Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Päivi Sainio, Sari Stenholm, Jaana Suvisaari, Teppo Juntunen, Tapio Halla, Tommi Härkänen & Seppo Koskinen (2015). The Association between Mental Health Symptoms and Mobility Limitation among Russian, Somali and Kurdish Migrants: a Population-Based Study. BMC Public Health, 15, 275–288. Rask, Shadia, Anna-Marie Paavonen, Eero Lilja, Päivikki Koponen, Jaana Suvisaari, Tapio Halla, Seppo Koskinen & Anu Castaneda (2016). Primääriperheestä erossaolo on yh- teydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 81 (3), 273–287. Rask, Shadia, Anu Castaneda & Carla Schubert (2016). Maahanmuuttajataustaiset asiak- kaat kuntoutuksessa. Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara & Aarne Ylinen (toim.), Kuntoutuminen. Tallinna: Duodecim, 192–203. Rask, Shadia, Anu E. Castaneda, Tommi Härkänen, Päivikki Koponen, Barbara Bergbom, Minna Toivanen, Raija Gould & Seppo Koskinen (2016). Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 1, 3–17. Rask, Shadia, Jaana Suvisaari, Seppo Koskinen, Päivikki Koponen, Mulki Mölsä, Riikka Lehtisalo, Carla Schubert, Antti Pakaslahti & Anu Castaneda (2016) The Ethnic Gap in Mental Health: A Population-Based Study of Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 44, 281–290. Rask, Shadia, Päivi Sainio, Anu Castaneda, Tommi Härkänen, Sari Stenholm, Päivikki Koponen & Seppo Koskinen (2016). The Ethnic Gap in Mobility: A Comparison of Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants and the General Finnish Population. BMC Public Health, 16, 340–349. Rask, Shadia (2017). Miten maahanmuutto ja suomalaisuus näyttäytyvät tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 255–260. Rask, Shadia (2018). Diversity and Health in the Population: Findings on Russian, Somali and Kurdish Origin Populations in Finland. Helsinki: Unigrafia.

– 326 – Rask, Sahdia, Eero Lilja, Hannamaria Kuusio, Liisa Larja & Jasmin Luukko (2018). Ylikou- lutuksen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Minna Toivanen, Ari Väänänen, Anna- Leena Kurki, Barbara Bergbom & Auli Airila (toim.), Moni osaa - työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Rask Shadia, Irma Elo, Seppo Koskinen, Eero Lilja, Päivikki Koponen & Anu Castaneda (2018). The Association between Discrimination and Health: Findings on Russian, Somali and Kurdish Origin Populations in Finland. European Journal of Public Health, 28 (5), 898–903. Rauta, Asko (2005). Selvitys maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja saa- tavuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005: 3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Rimpelä, Arja & Jaana Kinnunen (2016). A Social Network Analysis of Substance Use among Immigrant Adolescents in Six European Cities. Social Science & Medicine, 169, 58–65. Ristola, Matti A., Mulki Molsa, Pia S. Kivelä, Heljä-Marja Surcel, Jukka Ollgren, Kirsi Liitsola, Paula J. Tiittala (2015). Achieving High Acceptability of HIV Testing in a Population- Based Survey among Immigrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 43 (4), 393–398. Ritola, Venla & Merja Mikkola (2019). Väkivaltaisesta ekstremismistä tarvitaan enemmän tietoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksesta tiiviisti, 40. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Räisänen, Pirre, Hanna Soini, Pirjo Turtiainen, Pekka Nuorti, Petri Ruutu & Outi Lyyti- käinen (2017). Maahanmuuttajien tuberkuloosiriski säilyy pitkään. Lääkärilehti, 7, 72, 450-1. Räsänen, Tiina (2016). Rahapelaamisen yhteys päihteiden käyttöön: onko nähtävissä eroja valtaväestön, suomenruotsalaisten, monikulttuuristen perheiden nuorten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välillä? Yhteiskuntapolitiikka, 81 (4), 384–394. Räty, Minttu (2002). Maahanmuuttaja asiakkaana. Helsinki: Tammi. Räty, Minttu (2009). Monikulttuurisen työn valmiudet sosiaalialalla: Sosionomikoulutuksen näkökulma. Ammatillinen lisensiaatintyö. Tampere: Tampereen yliopisto, Kasva- tustieteen laitos. Sainola-Rodriguez, Kirsti (2009). Transnationaalinen osaaminen. Uusi terveydenhuoltohen- kilöstön osaamisvaatimus. Kuopio: Kuopion yliopisto. Sainola-Rodriguez, Kirsti (2013), Maahanmuuttajan kohtaaminen terveydenhoidossa. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 134–146. Sakaranaho, Tuula (1998). Somalinaiset ja arjen kivut. Monitori, 4. Salama, Essi, Solja Niemelä, Jaana Suvisaari, Tiina Laatikainen, Päivikki Koponen & Anu Castaneda (2018). The Prevalence of Substance Use among Russian, Somali and Kurdish Migrants in Finland: A Polulation-Based Study. BMC Public Health, 18, 651.

– 327 – Salminen, Simo, Maarit Vartia & Terhi Giorgiani (2009). Occupational Injuries of Immi- grant and Finnish Bus Drivers. Journal of Safety Research, 40 (3), 203–205. Salminen, Simo (2011). Are Immigrants at Increased Risk of Occupational Injury? A Lit- erature Review. Open Ergonomics Journal, 4, 125–130. Schubert Carla, Raija-Leena Punamäki, Jaana Suvisaari, Päivikki Koponen & Anu Cas- taneda (2018). Trauma, Psychosocial Factors, and Help-Seeking in Three Immigrant Groups in Finland. The Journal of Behavioral Health Services & Research, 43 (3), 1–19. Schubert, Carla (2018). Culture and Trauma: Cultural Factors in Mental Health, Psychotherapy and Help-seeking. Tampere: University of Tampere. Seppälä, Elina & Paula Tiittala (2018). Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiske- luterveydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 4, helmikuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Similä, Matti, Marja Tiilikainen, Maarit Forde, Susan Villa, Janike Johansson, Heli Hyvä- nen & Mika Takola (eds.), Special issue: Female Genital Cutting in the Past and Today. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2. Skogberg, Natalia, Tiina Laatikainen, Seppo Koskinen, Erkki Vartiainen, Antti Jula, Jaana Leiviskä, Tommi Härkänen & Päivikki Koponen (2016). Cardiovascular Risk Factors among Russian, Somali and Kurdish Migrants in Comparison with the General Finnish Population. European Journal of Public Health, 1–7 (4), 667–673. Skogberg, Natalia, Tiina Laatikainen, Antti Jula & Tommi Härkänen (2017). Contribution of Sociodemographic and Lifestyle-related Factors to the Differences in Metabolic Syndrome among Russian, Somali and Kurdish Migrants Compared with Finns. International Journal of Cardiology, 232, 63–69. Skogberg, Natalia, Tiina Laatikainen, Annamari Lundqvist, Eero Lilja, Tommi Härkänen & Päivikki Koponen (2018). Which Anthropometric Measures Best Indicate Type 2 Diabetes among Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants in Finland? A Cross- sectional Study. BMJ Open, 8. Skogberg, Natalia, Adam Adam, Tarja Kinnunen, Eero Lilja & Anu Castaneda (2019). Overweight and Obesity among Russian, Somali, and Kurdish Origin Populations in Finland. Finnish Yearbook of Population Research, 53, 73–88. Skogberg, Natalia (2019). Cardiovascular Risk Factors among Russian, Somali and Kurdish Origin Populations in Finland. PhD dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Skogberg Natalia, Katri-Leena Mustonen, Päivikki Koponen, Paula Tiittala, Eero Lilja, Awa Ahmed Haji Omar, Olli Snellman & Anu Castaneda (2019). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi – Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Raportti 12. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Skogberg, Natalia, Päivikki Koponen, Paula Tiittala, Katri-Leena Mustonen, Eero Lilja, Olli Snellman & Anu Castaneda (2019). Asylum Seekers Health and Wellbeing (TERTTU) Survey: Study Protocol for a Prospective Total Population Health Examination Sur- vey on the Health and Service Needs of Newly Arrived Asylum Seekers in Finland. BMJ Open, 9.

– 328 – Skogberg, Natalia (2019). Terveys on onnistuneen kotoutumisen edellytys. Lectio Prae- cursoria. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56 (2). Skogberg, Natalia, Tiina Laatikainen, Eero Lilja, Annamari Lundqvist, Tommi Härkänen & Päivikki Koponen (2019). The Association between Anthropometric Measures and Glycated Haemoglobin (HbA1c) is Different in Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants Compared with the General Population in Finland: A Cross-Sectional Population-Based Study. BMC Public Health, 19. Snellman, Olli, Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström & Katja Kurri (2017). Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden terapeuttisissa keskusteluissa tekemät ongel- manmäärittelyt. Kuntoutus, 2, 19–31. Snellman, Olli, Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström & Katja Kurri (2018). Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden terapeuttisissa keskusteluissa kuvaamat hyödylliset muutokset. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26 (3), 228–246. Söderling, Ismo (1993). Social Work with Refugees in a Nordic Welfare State. Migration. A European Journal of International Migration and Ethnic Relations, 2, 171–188. Söderling, Ismo (1995). Monikulttuurinen sosiaalityö. Ismo Söderling, Anu-Riikka Aalto & Jaana Kivistö (toim.), Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Turun opetussosiaalikeskuksen julkaisuja 6. Turku: Turun opetussosiaalikeskus, 1–16. Söderling, Ismo, Anu-Riikka Aalto & Jaana Kivistö (toim.) (1995). Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Turun opetussosiaalikeskuksen julkaisuja 6. Turku. Söderling, Ismo (1996). Internationalisenringen – en utmaning för barnskyddet. Petri Virtanen (red.), Synpunkter på barnskyddet. Utbildningsstyrelsen. Porvoo: WSOY, 142–164. Taavela, Raija (1997). Maahanmuuttajien kohtelusta terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 15–21. Taavela, Raija (1999). Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteet E 72. Kuopio: Kuopion yliopisto. Takala, Sari & Mervi Rossi (2004). Omassa kodissa: omilla mausteilla. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tiilikainen, Marja (2004). Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Tiilikainen, Marja & Malin Ahlö (2007). Kvinnlig omskärelse i Finland. Helsingfors: För- bundet för mänskliga rättigheter. Tiilikainen, Marja (2007). Mobile Patients, Local Healers: Transnational Dimensions of Healing Somaliland. News from the Nordic Africa Institute, 2, 3–5. Tiilikainen, Marja (2008c). Somalialaiset maahanmuuttajat ja ylirajainen hoito. Sosiaa- lilääketieteellinen aikakausilehti, 45 (1), 74–87. Tiilikainen, Marja (2008d). Toinen eurooppalainen konferenssi maahanmuuttajien terveydestä Malmössä 22.–24.5.2008. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 45 (3), 244–246.

– 329 – Tiilikainen, Marja & Janneke Johansson (2008). Introduction. Special Issue: Female Genital Cutting in the Past and Today. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (2), 2–3. Tiilikainen, Marja (2009). Folk Medicine: An Invisible Side of the Somaliland Health Sec- tor. Thomas Lothar Weiss (ed.), Migration for Development in the Horn of Africa: Health Expertise from the Somali Diaspora in Finland. Helsinki: International Organization for Migration (IOM), 132–135. Tiilikainen, Marja (2009). Vaihtoehtoiset hoitomuodot ja kulttuuriset parantamiskäytännöt: eri asioitako? Laadullisen terveystutkimuksen verkosto. Tiilikainen, Marja & Sylvia Akar (2009). Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Väestötietosarja 20. Helsinki: Väestöliitto. Tiilikainen, Marja & Mulki Elmi Mölsä (2010). Potilaana somalialainen maahanmuuttaja. Antti Pakaslahti & Matti Huttunen (toim.), Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 305–320. Tiilikainen, Marja & Peter Koehn. (2011). Transforming the Boundaries of Health Care: Insights from Somali Migrants. Medical Anthropology, 30 (5), 518–544. Tiilikainen, Marja (2012a). Cultural Views of Mental Distress: Examples of Somali Mi- grants. Ethical Aspects of Mental Health. Copenhagen: Nordi Council of Ministers, 28–29. Tiilikainen, Marja (2012b). It’s Just Like the Internet: Transnational Healing Practices between Somaliland and the Somali Diaspora. Hansjorg Dilger, Abdoulaye Kane & Stacey Langwick (eds.), Medicine, Mobility and Power in Global Africa: Transnational Health and Healing. Bloomington, Ind.: Indiana University Press, 271–294. Tiilikainen, Marja (2012c). Maahanmuuttajien sairaus ja hoito transnationaalisena il- miönä. Marja-Liisa Honkasalo & Hannu Salmi (toim.), Terveyttä kulttuurin ehdoilla: näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: K&H, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 169–189. Tiilikainen, Marja (2012d). Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012–2016. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiilikainen, Marja (2013). Illness, Healing and Everyday Islam: Transnational Lives of Somali Migrant Women. Nathal Dessing, Nadia Jeldtoft, Jørgen Nielsen & Linda Woodhead (toim.), Everyday Lived Islam in Europe. Farnham, Surrey: Ashgate, 147–162. Tiittala, Paula, Pia Kivelä, Matti Ristola, Heljä-Marja Surcel, Päivikki Koponen, Mulki Möl- sä, Jukka Ollgren & Kirsi Liitsola (2015). Achieving High Acceptability of HIV Testing in a Population-Based Survey among Immigrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 43 (4), 393–398. Tiittala, Paula & Elina Seppälä (2018). Turvapaikanhakijoiden mielenterveys- ja suun terveydenhuollon palveluiden sekä tartuntatautien ehkäisyn toteutuminen 2017. Tutkimuk- sesta tiiviisti 10. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiittala, Paula, Karoliina Tuomisto, Taneli Puumalainen, Outi Lyytikäinen, Jukka Ollgren, Olli Snellman & Otto Helve (2018). Public Health Response to Large Influx of Asylum

– 330 – Seekers: Implementation and Timing of Infectious Disease Screening. BMC Public Health, 18 (1), 1139. Tiittala, Paula, Matti Ristola, Kirsi Liitsola, Jukka Ollgren, Päivikki Koponen, Heljä-Marja Surcel, Eija Hiltunen-Back, Irja Davidkin & Pia Susanna Kivelä (2018). Missed Hepati- tis B/C and Syphilis Diagnosis among Kurdish, Russian and Somali Origin Migrants in Finland: Linking Population-Based Survey to the National Infectious Disease Register. BMC Infectious Diseases, 18 (1), 137. Tiittala, Paula, Pia Kivelä, Kirsi Liitsola, Jukka Ollgren, Sini Pasanen, Tuula Vasankari & Matti Ristola (2018) Important Gaps in HIV Knowledge, Attitudes and Practices among Young Asylum Seekers in Comparison to the General Population. Journal of Immigrant and Minority Health, 20 (6), 1415–1423. Tiittala, Paula, Pirre Räisänen, Eero Lilja, Anu Castaneda, Olli Snellman, Otto Helve & Natalia Skogberg (2018). Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveys- ongelmat 2015–2016. Tutkimuksesta tiiviisti 29. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiittala, Paula (2019). Hepatitis B and C, HIV and Syphilis among Migrants in Finland: Op- portunities for Public Health Response. Helsinki: Unigrafia, 2019. Toivonen, Anna-Maria (2013). Minä laulan, niin sinä ymmärrät: musiikkiterapia turvapaikanhakijoiden tukena. Musiikkiterapia, 28 (1), 63–83. Tolonen, Hanna, Johanna Mäki-Opas, Jennifer S. Mindell, Antonia Trichopoulou, An- droniki Naska, Satu Männistö, Simona Giampaoli, Kari Kuulasmaa & Päivikki Koponen (2017) Standardization of Physical Measurements in European Health Examination Surveys—Experiences from the Site Visits. European Journal of Public Health, 27, (5), 886–891. Tolonen, Hanna, Päivikki Koponen, Katja Borodulin, Satu Männistö, Markku Peltonen & Erkki Vartiainen (2018). Language as a Determinant of Participation Rates in Finn- ish Health Examination Surveys. Scandinavian Journal of Public Health, 46, 240–243. Tuominen, Risto (toim.) (1998). Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa. Juva: WSOY. Tuomisto, Karoliina, Paula Tiittala, Ilmo Keskimäki & Otto Helve (2019). Refugee Crisis in Finland: Challenges to Safeguarding the Right to Health for Asylum Seekers. Health Policy, July 20. Tuomola, Pekka (2016). Pakolaisten terveysriskit. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.), Pa- kolaisuudesta kotiin. Tallinna: Gaudeamus, 139–158. Turtiainen, Kati (2004). Maahanmuuttajat sosiaalityön asiakkaina – samanlaisia vai erityisiä? Johanna Kiili & Kati Närhi (toim.), Talentia-lehti, 15–17. Turtiainen, Kati (2009). Recognition and Recognitive Attitudes between Refugees and Authorities. A Finnish Example. Vesna Leskosek (ed.), Theories and Methods of Social Work. Exploring Different Perspectives. Ljubljana: University of Ljubljana, Faculty of Social Work, 149–161.

– 331 – Turtiainen, Kati (2011). Riippuvuus pakolaisia vastaanottavassa sosiaalityössä. Aini Pehkonen & Marja Väänänen-Fomin (toim.), Sosiaalityön arvot ja etiikka. Sosiaalityön tutkimuksen seuran vuosikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 139–161. Turtiainen, Kati (2012b). Perhe pakolaisia vastaanottavassa sosiaalityössä. Teija Karttu- nen & Minna Strömber-Jakka (toim.), Sosiaalityön haasteet – Tukea ammattilaisten arkeen. Jyväskylä: PS-kustannus, 35–53. Turtiainen, Kati (2012a). Possibilities of Trust and Recognition between Refugees and Au- thorities. Resettlement as a Part of Durable Solutions of Forced Migration. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Turtiainen, Kati (2013). Arviointikyvyn vahvistaminen kulttuurien välisessä sosiaali- työssä. Johanna Hurtig, Marjo Nikupeteri & Anna Romakkaniemi (toim.), Tutkiva sosiaalityö – oikeudenmukaisuus sosiaalityössä. Talentia-lehti – Sosiaalityön tutkimuksen seura, 33–36. Turtiainen, Kati (2014). Kunnioittamisesta sosiaalihuollossa – esimerkkinä pakolaisten parissa tehtävä työ. Riitta Haverinen, Marjo Kuronen & Tarja Pösö (toim.), Sosiaali- huollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino, 62–79. Turtiainen, Kati & Johanna Hiitola (toim.) (2015). Varhaisen tuen palvelut maahanmuut- tajataustaisille perheille: Ammattilaisten ja vanhempien kokemuksia. Työ- ja elinkein- oministeriön julkaisuja. Konserni, 68. Helsinki: työ- ja elinkeinoministeriö. Turtiainen, Kati (2016). Sosiaalityö pakkomuuton aikana. Sosiaalityön aika, Talentia e- julkaisut, 17–21. Saatavilla: http://talentia.e-julkaisu.com/2016/docs/tutkivasosi- aalityo2016.pdf. Urquia, Marcelo Luis, Richard Glazier, Beatrice Blondel, Jennifer Zeitlin, Mika Gissler, Alison Macfarlane, Edward Ng, Maureen Heaman, Babill Stray-Pedersen & Anita Gagnon (2009). International Migration and Adverse Birth Outcomes: Role of Eth- nicity, Region of Origin and Destination. Journal of Epidemiology and Community Health, 64 (3), 243–251. Valtakari, Mikko, Tommi Ranta, Valtteri Laasonen, Riikka-Leena Leskelä, Heini Rauha- maa, Petri Uusikylä, Hannu-Pekka Huttunen ja Teemu Vauhkonen (2018). Yhteis- työrakenteet pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palve- luissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtonen, Kathleen (2001). Social Work with Immigrants and Refugees: Developing a Participant-Based Framework for Anti-Oppressive Practice. Part 1. British Journal of Social Work, 31 (6), 955–960. Valtonen, Kathleen (2002). Social Work with Immigrants and Refugees: Developing a Participant-Based Framework for Anti-Oppressive Practice. Part 2. British Journal of Social Work, 32 (1), 113–120. Vanhemping, Elina, Lyazat Nurkatova, Marat Jumagulov & Gulsara Dzhunusbekova (2014). National Models of Elderly Age and Social Longevity in the Eurasian and Scandina- vian Mentality (on the Example of Kazakhstan, Russia and Scandinavian countries).

– 332 – Lyazat Nurkatova (ed.), Social Industry of “Senior Help”: Liberalization of Age as a New Trend of the World Community: Case Study Guide. Astana: Academy of Public Admin- istration under the President of Republic of Kazakhstan. Vanhemping, Elina & Timo Toikko (2015). Comparative Analysis of the Actor-Oriented Approach in the Reforming Process of the Social Services System: the Example of Finland and Kazakhstan. Svetlana Lebedeva & Svetlana Bezukh (eds.), The Invalids and the Elderly in the Modern Social and Educational Situation: Theory, Experience, Per- spectives: Proceedings of the International Scientific-Practical Conference. St. Petersburg: St. Petersburg State Institute of Psychology and Social Work, 62–70. Vanhemping, Elina (2015). Experience of Social Work with Migrants in Finland: Case Study as a Method for Understanding of Social Reality. Svetlana Lebedeva & Svetlana Bezukh (eds.), The Invalids and the Elderly in the Modern Social and Educational Situa- tion: Theory, Experience, Perspectives: Proceedings of the International Scientific-Practical Conference. St. Petersburg: St. Petersburg State Institute of Psychology and Social Work, 23–34. Vanhemping, Elina & Harri Jokiranta (2017). Normative and Legal Features of Modern Social Reforms in Finland. Lyazat Nurkatova (ed.), Methods of Implementing the Concept of Family and Gender Policy in the Republic of Kazakhstan: Proceedings of the International Scientific-Practical Conference. Astana: Academy of Public Administra- tion under the President of the Republic of Kazakhstan & the Committee for Family Policy of the Administration of the President of the Republic of Kazakhstan, 49–57. Vanhemping, Elina & Helli Kitinoja (2019). Innovative Social Projects in the Field of Public Health and Child Protection: the Finnish Experience at the State and Local Levels. Svetlana Saltseva (ed.), Innovative Processes in the Field of Science and Socio-Humanitar- ian Education: Proceedings of IV International Scientific-Practical Conference. Orenburg: Orenburg State Pedagogical University, 48–55. Viialainen, Riitta (toim.) (1995). Ulkomaalainen terveydenhuollon asiakkaana. STAKES- oppaita 28. Saarijärvi: Gummerus. Virtanen, Timo & V. Bobokhidze (2001). Substance Abuse among Immigrants in Finland: Arising Societal Perspectives (in Russian). Sociological Studies Monthly, 12, 92–97. Virtanen, Timo (2002). Bruk av Tobak, Alkohol och Narkotika bland Invandrare i Finland. Nordisk Alkohol- och Narkotikatidskrift, 19 (3), 202–206. Virtanen, Timo (2002). Immigrantide uimastite kasutusest ja selle ära hoidmisest sot- siokultuurilises kontekstis Soomes. Eesti Ars, 478–481. Vuorento, Mirkka & Larissa Franz-Koivisto (2016). Maahanmuuttajataustainen vam- mainen lapsi ja hänen perheensä sosiaalipalveluiden asiakkaana. Maija Jäppinen, Anna Metteri, Pirkko-Liisa Rauhala, Satu Ranta-Tyrkkö & Pirkko-Liisa Rauhala (toim.), Kansainvälinen sosiaalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: United Press Global. Vuori Jaana (2013). Se on siinä. Asioimistulkit monikulttuurisessa tilassa. Kaisa Koskinen (toim.), Tulkattu Tampere. Tampere: Tampere University Press, 126–160.

– 333 – Väisänen, Heini, Päivikki Koponen, Mika Gissler & Osmo Kontula (2018). Contraceptive Use among Migrant Women with a History of Induced Abortion in Finland. European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 23 (4), 274–281. Wasz-Höckert, Ole (1978). Lääketieteelliset ongelmat muuttoliikkeen seurauksena. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–6. Weiste-Paakkanen, Anneli, Päivikki Koponen, Kristiina Manderbacka, Ilmo Keskimäki, Shadia Rask, Hannamaria Kuusio, Mulki Mölsä, Anu Castaneda & Seppo Koskinen (2014). Maahanmuuttajien terveyspalveluiden käyttö ja luottamus eri insituuti- oihin: tuloksia ja kokemuksia Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutki- muksesta (Maamu). Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Euroopan muuttoliikeverkosto, 75–83. Weiste-Paakkanen, Anneli, Satu Jokela, Sinikka Kytö, Päivikki Koponen, Anu Castaneda, Liisa Larja & Tarja Nieminen (2017). Ulkomaalaistaustaisen väestön terveys- ja hy- vinvointitutkimukset – Ulkomaalaistaustaisen kenttähenkilöstön kokemuksia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 226–237. Wesołowska, Karoliina, Laura Hietapakka, Marko Elovainio, Anna-Mari Aalto, Anu-Marja Kaihlanen & Tarja Heponiemi (2018). The Association between Cross-Cultural Com- petence and Well-Being among Registered Native and Foreign-Born Nurses in Fin- land. PLoS ONE, 13 (12). Wesolowska, Karoliina, Marko Elovainio, Kia Gluschkoff, Laura Hietapakka, Anu-Marja Kaihlanen, Salla Lehtoaro & Tarja Heponiemi (2019). Psychosocial Work Environ- ment and Cross-Cultural Competence among Native and Foreign-Born Registered Nurses. Research in Nursing & Health, 42 (5), 349–357. Wikström, Katja, Lotta Haikkola & Tiina Laatikainen (toim.) (2014). Maahanmuuttajataus- taisten nuorten terveys ja hyvinvointi. Tutkimus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. Työpaperi 17/14. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Wikström, Katja, Jaana Lindström, Nina Halme & Tiina Laatikainen (2017). Ulkomaalais- taustaisten nuorten terveystottumukset. Tutkimuksesta tiiviisti 37, marraskuu 2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Wikström, Katja, Jaana Lindström, Nina Halme, Esko Levälahti, Timo Koskela & Tiina Laatikainen (2018) Ulkomaalaistaustaisen väestön terveyspalveluiden käyttö. Tutki- muksesta tiiviisti 17, kesäkuu 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ylänkö, Maaria (1998). Afrikkalaineen potilas suomalaisessa terveydenhuollossa. Risto Tuominen (toim.), Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa. Porvoo: WSOY, 58–69. Zechner, Minna & Heli Valokivi (2017). Negotiating Care in the Context of Finnish and Italian Elder Care Policies. European Journal of Ageing, 9, 131–114.

– 334 – Työelämä, talous ja yrittäjyys Work, economy and entrepreneurship Arbete, ekonomi och entreprenörskap

Aarnitaival, Saraleena (2012). Maahanmuuttajanaiset työelämätietoa etsimässä. Tutkimus kotoutumisen tietokäytännöistä. Tampere: Tampere University Press. Ahlfors, Gunta, Inka Saarela, Sari Vanhanen & Marina Wetzer-Karlsson (2014). Työuramen- toroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. Helsinki: Väestöliitto. Ahmad, Akhlaq (2002). Yhteisten työmarkkinoiden erottelemia? Maahanmuuttajien työl- listymismahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla. Sosiologia, 39 (3), 227–241 Ahmad, Akhlaq (2005). Getting a Job in Finland: The Social Networks of Immigrants from the Indian Subcontinent in the Helsinki Metropolitan Labour Market. Helsinki: Helsingin yliopisto. Ahmad, Akhlaq (2006). Maahanmuuttajien tukeutuminen sosiaalisiin verkostoihin työllistymisessä: Beroende av sociala nätverk bland invandrare på väg in på arbetsmarknaden. Kvartti, 3, 23–31. Ahmad, Akhlaq (2010). ”Voisin tietysti palkata heitä, mutta…”: työmarkkinoiden sosiokulttuurinen sidonnaisuus. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 72– 92. Ahmad, Akhlaq (2011). Connecting with Work: The Role of Social Networks in Immigrants Searching for Jobs in Finland. European Societies, 13 (5), 687–712. Ahmad, Akhlaq (2015). “Since Many of My Friends Were Working in the Restaurant”: The Dual Role of Immigrants’ Social Networks in Occupational Attainment in the Fin- nish Labour Market. Journal of International Migration and Integration, 16 (4), 965–985. Ahmad, Akhlaq (2019). When the Name Matters: An Experimental Investigation of Eth- nic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry. Available at: https://doi.org/10.1111/soin.12276. Airila, Auli, Minna Toivanen, Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Kirsi Yli-Kaitala & Aki Koskinen (2013). Maahanmuuttajan onnistuminen työssä. Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. Alho, Kari (2001). Hyödyttääkö vai vahingoittaako maahanmuutto EU:n työvoimaa? Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Elli Heikkilä (toim.), Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Siirtolai- suustutkimuksia A 24. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 144–151. Alho, Kari (2002). EU Labour Markets and Immigration Connected to Enlargement. Keskuste- luaiheita 791. Helsinki: Etla.

– 335 – Alho, Rolle (2008). Maahanmuuttajat suomalaisessa ay-liikkeessä – tapaus PAM. Mika Helander (toim.), Going Global: Ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa? Hel- sinki: Minerva, 283–330. Alho, Rolle (2010). Maahanmuuttajien kokemukset ja ammattiliittojen näkemykset työ- ehtojen polkemisessa. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelä- män etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 93–121. Alho, Rolle (2011). Virolaiset pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Hel- sinki: Svenska social- och kommunalhögskolan, 119–122. Alho, Rolle (2012). Maahanmuutto ja maahanmuuttajat – uhka vai mahdollisuus am- mattiliitoille? Mika Helander & Mats Nylund (toim.), Palkka työstä: ay-liike ja edun- valvonnan uudet muodot. Helsinki: Into, 159–176. Alho, Rolle, Mika Helander & Sanna Saksela-Bergholm (2012). Ulkomaisten tilapäistyön- tekijöiden työehdot ja sosiaaliturva tutkimuksen kohteena. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 128–152. Alho, Rolle (2012). Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton maahanmuutto- ja maahanmuuttaja-strategiat. Työelämän tutkimus, 10 (1), 38–54. Alho, Rolle (2013). Trade Union Responses to Transnational Labour Mobility in the Fin- nish-Estonian Context. Nordic Journal of Working Life Studies, 3 (3), 133–153. Alho, Rolle (2014). Trade Union Responses to Labour Immigrants: Selective Solidarity. Finnish Yearbook of Population Research, 48, 77–102. Alho, Rolle (2015a). Ammattiliittojen strategiat ja maahanmuutto. Talous & yhteiskunta, 43 (4), 10–15. Alho, Rolle (2015b). Fackföreningarnas reaktion på den transnationella mobiliteten i Helsingfors-Tallinn-området. Karin Creutz, Karin & Mika Helander (toim.), Tala om mångfald! Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet: Festskrift till Tom Sandlund. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 141–156. Alho, Rolle (2015c). Inclusion or Exclusion: Trade Union Strategies and Labor Migration? Migration Studies C27. Helsinki: University of Helsinki. Alho, Rolle (2015d). Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration. Turku: Institute of Migration. Alho, Rolle & Mika Helander (2016) Foreign Seasonal Farm Worker’s Strategies at the Mar- gins of the Finnish Welfare State: Informal Networks and Weak Ties. Nordic Journal of Migration Research, 6 (3), 148–157. Ali, Abdullah, Ali Abdullahi, Anne Alitolppa-Niitamo, Nguyen Quoc Cuong, Elina Ekholm, Annika Forsander, Petri Hautaniemi, Eve Kyntäjä & Raya Saleh (2001). Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Yliopistopaino.

– 336 – Alvesalo-Kuusi, Anne, Anniina Jokinen & Natalia Ollus (2014). The Exploitation of Mi- grant Labour and the Problems of Control in Finland. Paul Van Aerchot & Patricia Daenzer (eds.), The Integration and Protection of Immigrants: Canadian and Scandina- vian Critiques. Farnham: Ashgate, 121–139. Aragones, Ana Maria (2015). Finland and Sweden: Matching Labor Market Needs with Talented Migrants. Siirtolaisuus-Migration, 42 (1), 16–25. Arola, Lea Annikki, Lena Mårtenson & Greta Häggblom Kronlöf (2016). Viewing Oneself as a Capable Person: Experiences of Professionals Working with Older Finnish Im- migrants. Scandinavian Journal of Caring Science, 31 (4), 759–767. Aurila Auli, Minna Toivanen, Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Kirsi Yli-Kaitala & Aki Koskinen (2013). Maahanmuuttajan onnistuminen työssä. Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa. Työterveyslaitos. Aveling, J.J. (1986). Yhteiskunnan tulevat kehityssuunnat ja niiden vaikutukset työvoi- man liikkeisiin: kansainvälinen näkökulma. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 18–29. Bairoh, Susannah & Marja-Liisa Trux (2010). Identiteettejä, valtaa, kulttuuria – katsaus monimuotoisuusjohtamisen suuntauksiin. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Palmenia, 193–228. Berends, Jolanda, Manon Danker & Henny Reubsaet (2011). The Dutch Approach; Work- ing Together for Liveable Communities. Elli Heikkilä, Manon Danker, Emilio José Gómez Ciriano, Hugh McLaughlin & Henny Reubsaet (eds.), Working Together for Bet- ter Integration – Immigrants, Police and Social Work. Migration Studies C 18. Turku: Institute of Migration, 67–92. Berg, Noora, Thair Al-Janabi & Päivi Santalahti (2017). Kuinka tukea terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomessa? Sosiaa- lilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 248–250. Bergbom Barbara, Ulla Kinnunen & Ari Väänänen (2010). Maahanmuuttajat suomalaissa työyhteisöissä: työtoverien väliset sosiaaliset suhteet. Työ ja ihminen, 21 (2007), Lisänumero 2, 663–681. Bergbom, Barbara & Ulla Kinnunen (2014). Immigrants and Host Nationals at Work: As- sociations of Co-Worker Relations with Employee Well-Being. International Journal of Intercultural Relations, 43, 165–176. Bergbom, Barbara, Maarit Vartia-Vaananen & Ulla Kinnunen (2015). Immigrants and Natives at Work: Exposure to Workplace Bullying. Employee Relations, 37 (2), 158–175. Bergbom, Barbara, Minna Toivanen, Auli Airila & Ari Väänänen (2016). Monimuotoisuusba- rometri 2016. Fokuksessa monikulttuurisuus ja osaaminen. Helsinki: Työterveyslaitos. Bergbom, Barbara (2017). Immigrants’ and Natives’ Intra- and Intercultural Co-Worker Rela- tions and Their Associations with Employee Well-Being. A Study in an Urban Bus Trans- portation Company. Academic dissertation, University of Tampere. Tampere: Acta Universitatis Tamprensis 2281, Tampere University Press.

– 337 – Boukas, Andreas (1991). Kompetensvärderingar i praktiken. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 66–71. Bourgeault Ivy Lynn & Sirpa Wrede (2008). Caring Beyond Borders: Comparing the Rela- tionship between Work and Migration Patterns in Canada and Finland. Canadian Journal of Public Health, 99, 22–26. Bourgeault, Ivy Lynn & Sirpa Wrede (2011). Caring Beyond Borders: Comparing the Re- lationship between Nursing Work and Migration Patterns in Canada and Finland. Anita Benoit & Helga Hallgrimsdottir (eds.), Valuing Care Work: Comparative Perspec- tives. Toronto: University of Toronto Press, 65–86. Bourgeault, Ivy Lynn & Sirpa Wrede, Anita Benoit, Elena Neiterman (2016). Professions and the Migration of Expert Labour: Towards an Intersectional Analysis of Trans- national Mobility Patterns and Integration Pathways of Health Professionals. Mike Dent, Ivy Lynn Bourgeault, Jean-Louis Denis & Ellen Kuhlmann (eds.), The Routledge Companion to the Professions and Professionalism. London: Routledge, 295–312. Brewis, Kielo (2008). Stress in the Multi-Ethnic Customer Contacts of the Finnish Civil Serv- ants. Developing Critical Pragmatic Intercultural Professionals. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Brinley, Thomas (ed.) (1958). Economics of International Migration. Proceedings of a Con- ference Held by the International Economic Association. Macmillan: St. Martin’s Press. Busk, Henna & Signe Jauhiainen (2019). Muuttoajankohta, lähtömaa ja sukupuoli näky- vät maahanmuuttajan työllistymisessä. Talous & yhteiskunta, 47 (1), 54–59. Böök, Einar (1927). Ulkomaisten työntekijäin maahanmuutto. (I–III) Sosiaalinen Aika- kauskirja, 1 & 2, 1–12 & 71–77. Helsinki: Sosiaaliministeriö. Capjon, Andreas (2006). The Low Percentage of Immigrant Workers in the Strong Finnish Economy – An Anomaly That Challenges the Main Theories of Migration? Siirto- laisuus-Migration, 2, 13–21. Caro, Erka, Ines Wagner, Lisa Berntsen & Nathan Lillie (2015). Posted Migration and Segregation in the European Construction Sector. Journal of Ethnic and Migration Studies, 41 (10), 1600–1620. Chang, Chia-Chien (2014). Highly Educated Taiwanese Women Seeking a Self-Acceptable Social Position in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Colliander, Annaliisa, Isto Ruoppila & Leena-Kaisa Härkönen (2009). Yksilöllisyys sallittu. Moninaisuus voimaksi työpaikalla. Jyväskylä: PS-kustannus. Creutz-Kämppi, Karin, Mika Helander & Niko Pyrhönen (2011). Monimuotoistuva työvä- enluokka ja kilpailu matalapalkka-aloilla. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 30–43.

– 338 – DeLetter, Liesbet (2001). Going Transnational: Adding Spice to Your Project Work. A Practical Guide for Transnational Partnership, Building on the Experiences of Finnish Employment Projects. Helsinki: Ministry of Labour. Diakhate, Marie (2006). Monikulttuurisuuden kohtaaminen työyhteisössä. Siirtolaisuus- Migration, 2, 22–28. Drake, Sunniva (toim.) (2010). Maahanmuuttaja kulttuurityössä. Helsinki: BTJ. Ebot, Mathias E. (2016). Is Education Still Enough? Skilled Sub-Saharan Africans Face the Nordic Labour Market. Pirkkoliisa Ahponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borderlines: Methodological Nationalism, Transna- tional Reality and Cosmopolitan Dreams. Springer International Publishing, 161–176. Edvardsson, Ingi Runar, Elli Heikkilä, Mats Johansson, Lars Olof Persson & Lasse Sigbjörn Stamböl (2001). Competitive Capitals. Performance of Local Labour Markets – An International Comparison Based on Gross-Stream Data. Elli Heikkilä (toim.), Muut- toliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesympo- sium 2000. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 47–70. Edvardsson, Ingi Runar, Elli Heikkilä, Mats Johansson, Hjalti Johannesson, Daniel Rauhut, Torben Dall Schmidt, Lasse Sigbjörn Stamböl & Sirkku Wilkman (2007). Demographic Changes, Labour Migration and EU-Enlargement – Relevance for the Nordic Regions. Nordic Research Programme 2005–2008. Report 2. Stockholm: Nordregio. Edvardsson, Ingi Runar, Elli Heikkilä, Mats Johansson, Lars Olof Persson, Torben Dall Schmidt & Lasse Sigbjörn Stamböl (2007). Economic Renewal and Demographic Change. Evaluation of Policies for Well Functioning Local Labour Markets in the Nordic Countries. Reports 30. Turku: Institute of Migration. Ekberg-Kontula, Petra (2000). Toimettomuus tylsistää: pääkaupunkiseudulla asuvat af- rikkalaiset maahanmuuttajanaiset ja heidän näkemyksensä koulutuksesta ja työllis- tymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2000:14. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Ekholm, Elina (1999). Monikulttuurisia yrittäjiä: kokemuksia maahanmuuttajien osuus- kunnista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 21. Helsinki: Helsingin yliopisto & Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Ekholm, Elina (ed.) (1999). Immigrants as Entrepreneurs: Experiences of Multicultural Co-op- eratives. Vantaa: University of Helsinki & Vantaa Institute for Continuing Education. Ekholm, Elina, Hannu-Pekka Huttunen, Kati Tuokkola & Viola Pulkkinen (2019). Kannus- timet tuottavat tulosta. Sylvia-hankekokonaisuuden vaikuttavuuden arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 56. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Elo, Maria (2005). SME Internationalisation from a Network Perspective – Empirical Study on a Finnish-Greek Business Network. Turku: Åbo Akademi University Press. Elo, Maria & Driss Habti (2019). Self-Initiated Expatriation Rebooted: A Puzzling Reality – A Challenge to Migration Research, And Its Future Direction. Driss Habti & Elo (eds.), Global Mobility of Highly Skilled People: Multidisciplinary Perspectives on Self-Initiated Expatriation. Cham: Switzerland: Springer, 293–304.

– 339 – Elo, Maria & Johanna Leinonen (2018). Dynamics of Diasporic Life – Entry and Exit Behavior of Highly Skilled Migrants. Driss Habti & Maria Elo (eds.), Global Mobility of Highly Skilled People: Multidisciplinary Perspectives on Self-Initiated Expatriation. International Perspectives on Migration 16. Cham: Springer. Elsner, Lothar (1984). On the Employment of Foreign Workers and the Policy Towards Them in Germany and the FRG between 1900 and 1980. Siirtolaisuus-Migration, 2, 17–22. Enache, Anca Loredana (2013). Talouskriisi ajoi romanialaiset siirtolaiset liikkeelle. Hyvin- vointikatsaus 1, 30–36. Enoranta, Teija (toim.) (2007). Työssä turvapaikanhakijan kanssa. Helsinki: Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL. Forsander, Annika, Elina Ekholm & Raya Saleh (toim.) (1994). Monietninen työ: haaste ammattitaidolle. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen täydennyskoulutusjulkaisuja 9. Helsinki: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Forsander, Annika (1996). Maahanmuuttajien asioimistulkkauspalvelut. Annika For- sander (toim.), Asioimistulkin monet roolit. Tutkimus työntekijöiden asenteista asioi- mistulkkauspalveluita kohtaan. Moniste 18/1996. Helsinki: Opetushallitus. Forsander, Annika (2000). Työvoiman tarve ja maahanmuuttopolitiikka – onko maahanmuuttajien osaaminen vastaus työvoiman kysyntään? Marja-Liisa Trux (toim.), Aukeavat ovet – kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: Sitra, 143–202. Forsander, Annika & Anne Alitolppa-Niitamo (2000). Maahanmuuttajien työllistyminen ja työhallinto: keitä, miten ja minne? Työhallinnon julkaisu 242. Helsinki: Työministeriö. Forsander, Annika, Elina Ekholm, Petri Hautaniemi, Ali Abdullahi, Anne Alitolppa-Nii- tamo, Eve Kyntäjä & Nguyen Quoc Cuong (toim.) (2001). Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia. Forsander, Annika & Elina Ekholm (2001). Maahanmuuttajat ja työ. Annika Forsander, Elina Ekholm & Petri Hautaniemi (toim.), Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia, 57–82. Forsander, Annika (2001). Kenelle ovet aukeavat? Maahanmuuttajat ja työllistymisen ehdot. Työpoliittinen aikakauskirja, 2, 28–38. Forsander, Annika (2001). Maahanmuuttajat ja työllistyminen. Suomi maahanmuutto- maana. Maahanmuuttaja kahden kulttuurin välissä. Seminaarijulkaisu 31.10.2000. Helsinki: Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto, 55–66. Forsander, Annika (2001). Migranten auf dem finnischen Arbeitsmarkt – wer sind die Ge- winner, wer die Verlierer? Zeitschrift für Bevölkerungswissenschaft, 26 (3–4), 413–431. Forsander, Annika (2001). Immigrants in the Finnish Labour Market – Is There Ethnic Segmentation? Elli Heikkilä (toim.), Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesymposium 2000. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 250–266.

– 340 – Forsander, Annika (2002a). Glocalizing Capital and Labour: Old Structures, New Challen- ges. Annika Forsander (ed.), Immigration and Economy in the Globalization Process: The Case of Finland. Sitra Reports series 20. Helsinki: Sitra, 81–118. Forsander, Annika (2002b). Luottamuksen ehdot: Maahanmuuttajat 1990-luvun Suoma- laisilla työmarkkinoilla. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D, 39. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Forsander, Annika (2002c). Maahanmuuttajanaisten marginaalinen asema suomalaisilla työmarkkinoilla. Reet Nurmi & Reetta Helander (toim.), Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 73–80. Forsander, Annika (2002d). Maahanmuuttajat suomalaisilla työmarkkinoilla. Porstuaan vai peremmälle? Simo Mannila, Annika Forsander, Antti Hummasti & Jukka Veh- viläinen (toim.), Työelämäkynnykset ja haasteelliset ryhmät työllisyyspolitiikan näkö- kulmasta. Euroopan sosiaalirahasto – Hyvät käytännöt 8. Helsinki: Työministeriö. Forsander, Annika (2002e). Maahanmuuttajien työmarkkina-asema. Tarja Rantala (toim.), Uutta osaamista työpaikalle – kohti monikulttuurista työelämää. Maahanmuuttoasiaa nro 7. Helsinki: Työministeriö, 7–9. Forsander, Annika (2002f). Suomessa suoritettu koulutus ja kielitaito edistävät parhai- ten maahanmuuttajan työllistymistä. Sosiaaliturva, 7, 20–21. Forsander, Annika (2002g). Työmarkkinoiden kansainvälistymiskehitys Suomessa. Yh- teiskuntapolitiikka, 67 (3), 260–268. Forsander, Annika (ed.) (2002h). Immigration and Economy in the Globalization Process: The Case of Finland. Sitra Reports series 20. Helsinki: Sitra. Forsander, Annika & Marja-Liisa Trux (2002). Introduction: The Migration of People and the Flow of Capital. Forsander, Annika (ed.), Immigration and Economy in the Globalization Process: The Case of Finland. Sitra Reports Series, 20. Helsinki: Sitra, 4–9. Forsander, Annika (2003). Maahanmuuttajat sukupuolitetuilla työmarkkinoilla – mistä löytyy naisen paikka? Työpoliittinen aikakauskirja, 1, 64–73. Forsander, Annika (2003). Insiders or Outsiders Within? Immigrants in the Finnish Labor Market. Finnish Yearbook of Population Research 2003, 39, 55–72. Forsander, Annika (2003). Maahanmuuttajat ja työllistyminen – kenen ongelma? Janus, 1, 58–65. Forsander, Annika (2003). Labor Markets and Immigration – Finland in the Context of European Union. Annika Forsander, Attila Melegh, Svetlana Soboleva, Elena Kondratieva, O. Tchudaeva & Irina Oktyabrskaya (eds.), Immigratsia Inostrannoi Rabo- chei Sili: Rossiyski i Europeyski opit Issledovaniy. Novosibirsk: Izdatelstvo Sibirskogo Otdeleniya Rossiyskoi Akademii, 32–48. Forsander, Annika & Perttu Salmenhaara (2003). Globalizing Capital and Lacking the La- bor in Finland. PopLar Newsletter 4–6. Budapest: Demographic Research Institute, Central Statistical Office.

– 341 – Forsander, Annika (2004). Social Capital in the Context of Immigration and Diversity: Economic Participation in the Nordic Welfare States. Journal of International Mig- ration and Integration, 5 (2), 207–227. Forsander, Annika (2004). På jakt efter en plats i samhället. Invandrarkvinnor på finska arbetsmarknaden. I: Barrier på arbeidsmarkedet for kvinner med innvandrerbakgrunn. Nordisk seminar, Oslo 3–4 februar 2003. København: Nordisk Ministerråd, 28–41. Forsander, Annika (2004). Tekeekö työ oikeaksi suomalaiseksi? Tuula Helne, Sakari Hänninen & Jouko Karjalainen (toim.), Seis yhteiskunta – Tahdon sisään! Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Forsander, Annika, Mika Raunio, Perttu Salmenhaara & Mika Helander (2004). Sykettä ja suvaitsevaisuutta. Globaalitalouden ammattilaiset ja kansalliset rajat. Helsinki: Edita. Forsander, Annika & Mika Raunio (2005). Globalisoituvat työmarkkinat: asiantuntija- maahanmuuttajat Suomessa. Pirkko Pitkänen & Kielo Brewis (toim.), Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita, 26–53. Forsander, Annika (2006). Työvoiman maahanmuuton politiikka on sekä kansallinen että kansainvälinen kysymys. Kommenttipuheenvuoro. Ismo Söderling (toim.), Väes- töpolitiikan tulevaisuuden haasteet: Väestöliiton väestöpoliittinen seminaari 12.9.2003: Esitelmät ja kommenttipuheenvuorot. Helsinki: Väestöliitto, 77–83. Forsander, Annika (2007a). International Practice and Policy Trends in International La- bour Immigration. Stakes reports, 12. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Forsander, Annika (2007b). Kotoutuminen sukupuolittuneille työmarkkinoille? Maa- hanmuuttajien työmarkkina-asema yli vuosikymmenen Suomeen muuton jälkeen. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 312–334. Forsander, Annika, Perttu Salmenhaara & Elena Kondrateva (2008). Economy, Ethnicity and International Migration. The Comparison of Finland, Hungary and Russia. Finnish Yearbook of Population Research, 43, 85–114. Forsander, Annika (2013). Maahanmuuttajien sijoittuminen työelämään. Tuomas Mar- tikainen, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 220–244. Gauffin, Karl & Eveliina Lyytinen (2017).Working for Integration – A Comparative Analysis of Policies Impacting Labour Market Access among Young Immigrants and Refugees in the Nordic Countries. CAGE project report. Greijus, Sari (2001). Euroopan itälaajenemisen vaikutuksista Suomen työmarkkinoihin: Onko odotettavissa muuttoryntäystä Virosta? Siirtolaisuus-Migration, 4, 26–33. Gustafsson, Mervi (1974). EEC:n siirtotyövoima. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkimuksia 36. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos. Haapanen, Mika (2003). Studies on the Determinants of Migration and the Spatial Concen- tration of Labour. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

– 342 – Habti Driss & Mhammed Sabour (2010). Migration of Highly Skilled Persons and Circu- lation of Competences in Euro-Mediterranean Space. International Journal of Con- temporary Sociology, 47 (1), 7–18. Habti, Driss (2012). Highly Skilled Mobility and Migration from MENA Region to Finland: A Socio-Analytical Approach. Doctoral thesis. Joensuu: Publications of the University of Eastern Finland. Available at: epublications.uef.fi › pub › urn_isbn_978-952-61-0863-6 Habti, Driss & Saara Koikkalainen (2014). Introduction: International Highly Skilled Migration: The Case of Finland. Journal of Finnish Studies, 17 (1–2), 3–17. Habti, Driss (2014). Spatialities of Work and Home in a Dual-Career Context of Highly Skilled Arab Women in Finland. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1–2), 92–125. Habti, Driss & Maria Elo (eds.) (2018). Global Mobility of Highly Skilled People: Multidiscipli- nary Perspectives on Self-initiated Expatriation. Cham: Springer. Habti, Driss & Maria Elo (2018). Rethinking Self-Initiated Expatriation in International Highly Skilled Migration. Driss Habti & Maria Elo (eds.), Global Mobility of Highly Skilled People. Cham: Springer, 1–37. Habti, Driss (2018). Mapping Drivers of Arab Highly Skilled Self-Initiated Expatriation to Finland: Personal-Professional Life Pendulum. Driss Habti & Maria Elo (eds.), Global Mobility of Highly Skilled People. Cham: Springer, 107–145. Habti, Driss (2019). What’s Driving Migrant Russian Physicians to Stay Permanently in Finland? A Life-Course Approach. Journal of Finnish Studies 22 (1–2), 85–118. Haikkola, Lotta, Lena Näre & Jaana Lähteenmaa (2017). Tunnistamisen institutionaaliset kontekstit: Nuoret työttömät aktivointitoimenpiteissä. Sanna Aaltonen, & Antti Kivijärvi (toim.), Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto, 53–78. Haikkola, Lotta & Tiina Sotkasiira (2017). Työvoimapalvelut työmarkkinapolkujen muok- kaajina: esimerkkinä tapaustutkimukset kotouttamisen kentällä. Yhteiskuntapo- litiikka, 82 (8), 715–721. Haikkola, Lotta (2019). Shaping Activation Policy at the Street Level: Governing Inactivity in Youth Employment Services. Acta Sociologica, 62 (3), 334–348. Hakala, Marjaana (1997). Helsingin venäläiset asukkaat ja heidän elinkeinonsa 1809–1840. Helsinki, Helsingin yliopisto, historian laitos. Harakkamäki, Liisa (2007). Seitsemän maahanmuuttajanaisen polku työhön. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 379–399. Hatzopoulos, Vassilis (2010). Liberalising Trade in Services: Creating New Migration Opportunities? Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland, 146 (1–2), 39–68. Hautala, Johanna & Petteri Toivonen (2005). Ulkomaalaiset huippuosaajat ja heidän puolisonsa Oulussa. Jussi Jauhiainen & Katri Suorsa (toim.). Kansainvälistyvä Oulu – monikulttuurinen Oulu? Nordia Tiedonantoja 1. Oulu: Pohjois-Suomen maantieteellinen seura & Oulun yliopiston maantieteen laitos, 43–54

– 343 – Heikkilä, Elli (1995). Educated People, Migration and European Integration. Siirtolaisuus- Migration, 4, 6–12. Heikkilä, Elli (1995). Educated People, Migration and European Integration. Regional Futures: Past and Present, East and West. Gothenburg: Regional Studies Association, 46–47. Heikkilä, Elli (1997). Educated People and their Migration Behaviour in an Integrated Europe. Lars-Erik Borgegård, Allan M. Findlay & Erik Sondell (eds.), Population, Plan- ning and Policies – An Introduction. Cerum Reports 5/1997. Umeå: University of Umeå, Centre for Regional Science, 169–176. Heikkilä, Elli (1999). Flyttning coh efterfrågan på arbetskraft i Finland. Lasse Sigbjörn Stamböl, Elli Heikkilä, Mats Johansson & Lars Olof Persson (toim.), Regional arbeids- markedsmobilitet i nordiske land - Bruttoströmsanalyser og etterspörselsbetraktninger i de regionale arbeidsmarkedene. TemaNord, 551. Köpenhamn: Nordisk Ministerråd, 31–78. Heikkilä, Elli (2000). Maahanmuuttajat ja työmarkkinat. Siirtolaisuus-Migration, 3, 32 Heikkilä, Elli & Timo Jaakkola (2000). The Economic Status of Immigrants in the Finnish Labour Market. Jani Vuolteenaho & Topi Antti Äikäs (eds.), NGP Yearbook 2000. Oulu: University of Oulu, Department of Geography, 59–75. Heikkilä, Elli & Sirpa Korhonen (2002). Supply and Demand of Labour Force in Finland – Challenges in Terms of Achieving “Full Employment” in All Parts of the Country. Siirtolaisuus-Migration, 2, 27–31. Heikkilä, Elli & Sirpa Korhonen (2002). The Performance of the Finnish Labour Markets in the 1990s. Web Reports 1. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli & Taru Järvinen (2002). Human Capital and Migration Dynamics in Finland. Conference from Native and Landscape Research to Urban and Regional Studies. 23.–24.8.2008. Tartu, Estonia. Tartu: University of Tartu, Department of Geography. Heikkilä, Elli & Timo Jaakkola (2002). Immigrants in the Finnish Labour Market. Imre Lévai (toim.), Régiók Európája. Tanulmánykötet. Buapest: Budapest FORUM, 81–93. Heikkilä, Elli & Taru Järvinen (2003a). Migration and Employment of Immigrants in the Finnish Local Labour Markets. Yearbook of Population Research in Finland 2003, 39. Helsinki: The Population Research Institute, 103–118. Heikkilä, Elli & Timo Jaakkola (2004). Immigrants and Their Employment Problems in Finland. International Immigration and Naturalization Conference. 16.–17.6.2003. Warsaw, Poland. Warsaw: Independent University of Business and Public Administration in Warsaw, 193–209. Heikkilä, Elli, Taru Järvinen, Jörg Neubauer & Lars Olof Persson (2004). Labour Market Integration in the Baltic Sea Region: Before and After EU Enlargement. Web Reports 3. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli (2005d). Mobile Vulnerabilities: Perspectives on the Vulnerabilities of Im- migrants in the Finnish Labour Market. Population, Space and Place, 11 (6), 485–497.

– 344 – Heikkilä, Elli (2005e). Väestön ikääntymisen tuomat haasteet. Siirtolaisuus-Migration, 1, 37. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2006a). Border Immigration to Finland from Russia, Estonia and Sweden – Is Finland Able to Use their Human Resources in Ageing Society? The 5th International Migration Conference Toward Effective Migration Manage- ment: Solutions for Europe and the World. 18.–21.5.2006. Warsaw, Poland. Warsaw: Independent University of Business and Public Administration in Warsaw, 213–233. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2006b). Koulutus takaa maahanmuuttajien työllis- tymisen Helsingissä. Helsingin Henki, 6, 22–23. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2006c). Työnantajien näkemyksiä ulkomaalaisista työpaikoilla. Tuomas Martikainen (toim.), Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 257–277. Heikkilä, Elli, Peter Nijkamp, Iulia Traistaru & Saara Yousfi (2006). Extended Europe: Patterns of Agglomeration, Migration and Economic Performance Differentials. Hermanus Stephanus Geyer (ed.), Global Regionalization: Core Peripheral Trends. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 85–112. Heikkilä, Elli & Pikkarainen, Maria (2007). Maahanmuuttajat rajamaista ja heidän työl- listymisensä Suomessa. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2 (1), 20–33. Heikkilä, Elli (2008). Aivovuoto kiihtyy. Tieto&trendit, 6, 31–33. Heikkilä, Elli (2008). Maahanmuuttajien työllistymisessä nähtävissä parantumista. EtnoMoi, 1, 3. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2008). Employment of Immigrants in the Finnish Labour Markets. Grigori Silasi & Ovidiu Laurian Simina (eds.), Migration, Mobility and Human Rights at the Eastern Border of the European Union – Space of Freedom and Security. Timisoara: Editura Universitatii de Vest, 121–137. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2008). L’emploi des immigrés dans le marché du travail finlandais. Web Reports 44. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2008). Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisuustutkimuksia A 30. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2009). Internationalization of Population and Labour Force from the Present to the Future in Finland. Association of European Migration Institutions (AEMI) Journal, 6/7, 31–45. Heikkilä, Elli (2009). Immigrants in the Competitive and Segmented Labour Markets. Siirtolaisuus-Migration, 4, 25. Heikkilä, Elli (2009). International Migration of Skilled Persons from Finland. Siirto- laisuus-Migration, 1, 22–26. Heikkilä, Elli (2010). Maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla. Riikka Asa & Heidi Muurinen (toim.), Maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä? Helsinki: Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto, 83–87. Heikkilä, Elli (2012). Labour Market Participation of Immigrants in Finland and its Regions. The European Social Science History Conference. Turku: Institute of Migration.

– 345 – Heikkilä, Elli (2014). Migration and Labour Market Integration in the Baltic Sea Region: An Emphasis on Finland. Kari Liuhto (ed.), The Baltic Sea region 2014: Ten Policy- Oriented Articles from Scholars of the University of Turku. BSR Policy Briefing, 1. Turku: University of Turku, 75–88. Heikkilä, Elli (2017). Immigrants and the Labour Markets. Experiences from Abroad and Fin- land. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli (2017). Immigrants in the Finnish Labour Market and Future Needs in an Ageing Society. Elli Heikkilä (ed.), Immigrants and the Labour Markets. Experiences From Abroad and Finland. Publications 17. Turku: Migration Institute of Finland, 131–160. Heikkilä, Elli & Eveliina Lyytinen (2019). Irakilaistaustaisten pakolaisten työelämään integraation ajallisuus. Eveliina Lyytinen (toim.), Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 321–344. Heinonen, Jenni (2010). Maahanmuuttajayrittäjät ja vastuullinen yritystoiminta. Web Re- ports 65. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Helander, Mika (toim.) (2008). Going Global: Ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa? Helsinki: Minerva. Helander, Mika (2010). Ay-aktiivien arvioita ja sosialidemokraattien linjauksia työperäi- sestä maahanmuutosta. Liikkeessä yli rajojen -blogi. Saatavilla: https://liikkeessaylirajojen.fi/ay-aktiivien-arvioita-ja-sosialidemokraattien-linjauksia-tyoperaisesta- maahanmuutosta/. Luettu 7.6.2019. Helander, Mika (toim.) (2011). Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Helander, Mika (2011). Johdanto: Työperäisen maahanmuuton lupaukset ja uhkakuvat. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Helander, Mika, Rolle Alho & Sanna Saksela-Bergholm (2011). Ulkomaisten tilapäistyön- tekijöiden työehdot ja sosiaaliturva tutkimuksen kohteena. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 128–152. Helander, Mika (2011). Lisääkö maahanmuutto harmaata taloutta? Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 153–171. Helander, Mika & Sanna Saksela-Bergholm (2012). Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden kokemukset maataloustyöstä. Maaseudun uusi aika, 3, 29–36. Helander, Mika (2014). Ulkomaisen tilapäistyövoiman terveydenhuolto. Kiuru Berit (toim.), Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Euroopan muuttoliikeverkosto, 97–112.

– 346 – Helander, Mika Juhani & Rolle Julius Alho (2016). Foreign Seasonal Farm Workers’ Strate- gies at the Margins of the Finnish Welfare State: Informal Networks and Weak Ties. Nordic Journal of Migration Research, 6 (3), 148–157. Helander, Mika, Peter Holley & Heidi Uuttana (2016). Trying to Secure a Future in Uncer- tain Circumstances: The Social Security of Temporary Migrant Workers in Finland. Arbor, 192 (777), 1–17. Helander, Mika (2018). Vierastyöläsiä vai hyvinvointiyhteiskunnan jäseniä? Tilapäisesti työn perässä Suomeen muuttavien sosiaaliturva ja kansantaloudellinen merkitys. ETMU, Liikkeessä yli rajojen -blogi. Saatavilla: https://liikkeessaylirajojen.fi/vierastyo- laisia-vai-hyvinvointiyhteiskunnan-jasenia-tilapaisesti-tyon-perassa-suomeen- muuttavien-sosiaaliturva- ja -kansantaloudellinen-merkitys/. Heusala, Anna-Liisa, & Kaarina Aitamurto (eds.) (2016). Migrant Workers in Russia: Global Challenges of the Shadow Economy in Societal Transformation. Routledge Contempo- rary Russia and Eastern Europe Series. Abingdon: Routledge. Hickey, Michael (1995). Russian Migrant Workers in Helsinki on the Eve of World War One. Journal of Baltic Studies, 26 (4), 361–374. Hietala, Kari (1992). Maahanmuuton vaikutukset. Työpoliittinen tutkimus 35. Helsinki: Työministeriö. Hiltunen, Saara & Minna Havi (2012). Työnantajan näkemyksiä maahanmuuttajien oppimisesta ja työllistymisestä. Saara Hiltunen (toim.), Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 88–95. Himanen, Markus & Jukka Könönen (2010). Pako ja pakko – turvapaikanhakijoiden kokemuksia prekaarista työstä. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Palmenia-sarja 70. Helsinki: Helsinki Uni- versity Press, 45–71. Hirvi, Laura (2011). Sikhs in Finland: Migration Histories and Work in the Restaurant Sector. Knut Axel Jacobsen & Kristina Myrvold (eds.), Sikhs in Europe. Migration, Iden- tities and Representations. Farnham: Ashgate, 95–114. Hirvi, Laura (2012). Sikhien maahanmuuton historia ja työllistyminen Suomessa. Sakari Saaritsa & Kirsi Hänninen (toim.), Työväki maahanmuuttajana. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 201–223. Hoffman, David (2009). Changing Academic Mobility Patterns and International Migra- tion: What Will Academic Mobility Mean in the 21st Century? Journal of Studies in International Education, 13 (3), 347–364. Hoffman, David (2010). Die Mobilität von Talenten und der Wandel beim Universitätsper- sonal: Verändern sich europäische Universitäten schnell genug? Mondial. SIETAR Journal für interculturelle Perspektivinen, 1, 10–12. Hoffman, David, Mika Raunio & Marjaana Korhonen (2010).Academic Mobility Patterns and the Competitiveness of Basic Units: The World Class, National Champions and Local Heroes of Finnish Universities. Kever-Osaaja, 3.

– 347 – Hoffman, David & Melina Aarnikoivu (2016). The Dark Side of Mobility – One Year of Ex- perience, Repeated 20 Times. Tähdistö, 12.10.2016. Saatavilla: http://tähdistölehti.fi/ the-dark-side-of-mobility-one-year-of-experience-repeated-20-times/. Holopainen, Tuulikki (2006). Establishing and Doing Business in Finland. 3 p. Helsinki: Edita. Huttunen, Hannu-Pekka & Tiina Kupari (toim.) (2007). Specimasta opittua: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työelämään. Specima/ESR-projekti. Turku: Turun työ- voimatoimiston kansainväliset palvelut. Huttunen, Hannu-Pekka (2009). Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat omalle alalleen. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–7. Huttunen, Hannu-Pekka & Suvi Äärilä (toim.) (2010). Avoin Suomi – kuka vastaa? Työpe- rusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus. Huttunen, Hannu-Pekka & Suvi Äärilä (2010). Yhteenveto – työperusteisen maahanmuuton hyvistä käytännöistä. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 264–277. Hyrsky, Kimmo & Ahmed Abdullahi Ali (1997). The Rocky Road of Ethnic and Immigrant Entrepreneurship in Finland. A Study Conducted as Part of the Towards Tolerant Finland Project 1997. Hytti, Helga & Seppo Paananen (2003). Foreign Citizens in Finland as Recipient of Social Security Benefits.Yearbook of Population Research 2003, 39. Helsinki: The Population Research Institute, 73–90. Hyvärinen, Nina, Jaana Metsälä, Meeri Koivunen & Marja Kaunonen (2017). Maahan- muuttajasairaanhoitajien kokemuksia sopeutumisesta työhön ja työyhteisöihin: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö, 2, 3–13. Hämäläinen, Kari, Aki Kangasharju, Sari Pekkala & Matti Sarvimäki (2005). Maahanmuut- tajien verotulonsiirtoaste. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–11. Hämäläinen, Kari, Aki Kangasharju, Sari Pekkala & Matti Sarvimäki (2005). Maahanmuut- tajien taloudellinen asema Suomessa. Talous & Yhteiskunta, 1, 33–39. Hämäläinen, Kari, Aki Kangasharju, Sari Pekkala & Matti Sarvimäki (2005). 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työpoliittinen tutkimus 265. Helsinki: Työministeriö. Härkäpää, Kristiina & Ulla Peltola (toim.) (2005). Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja kuntoutusluotsaus: Majakka-Beacon -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Härkäpää, Kristiina (2005). Maahanmuuttajien työllistymisen ja kuntoutuksen palve- lumallien kehittäminen. Kuntoutus, 28 (2), 1–6. Inal, Rahsan (2010). Football Labor Emigrations within Globalization and the Sample of Turkey. Siirtolaisuus-Migration, 2, 23–28. Jaakkola, Magdalena (1991). Suomen ulkomaalaiset: perhe, työ ja tulot. Työpoliittinen tutkimus 15. Helsinki: Työministeriö.

– 348 – Jaakkola, Magdalena (1991). Invandrare på den finlänska arbetsmarknaden. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migra- tionsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 47–55. Jaakkola, Magdalena & Anni Reuter (2007). Maahanmuuttajanaiset entisen Neuvosto- liiton alueelta: Resurssit ja sijoittuminen työmarkkinoille. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 335–359. Jaakkola, Timo (2000). Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt työhönotossa ja työelämäs- sä. Työpoliittinen tutkimus, 218. Helsinki: Työministeriö. Jaakkola, Timo (2001). Maahanmuuttajien rekrytoitumispyrkimykset ja sopivan työn saaminen. Elli Heikkilä (toim.), Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa – halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesymposium 2000. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 191–194. Jasinskaja-Lahti, Inga & Markus Laine (toim.) (2009). Founding the European Chemicals Agency: The Perspectives of the Employees and the Authorities of the City of Helsinki. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Johansson, Mats, Lars Olof Persson, Elli Rissanen & Lasse Sigbjörn Stamböl (1998). Flytting og sysselsetting i nordiske land. Arbeidsmarked og arbeidsmarkedspolitikk i Norden 1997. TemaNord 548. København: Nordisk Ministerråd, 99–104. Johansson, Mats, Lars Olof Persson, Elli Rissanen & Lasse Sigbjörn Stamböl (1998). Inter- regional Labour Market Mobility Patterns in Rapidly Changing Nordic Welfare States – A Comparative Analysis. European Regional Science Association 37th Congress, Proceedings, CD-ROM. Louvain La-Neuve: European Regional Science Association. Joronen, Tuula (1997). Afrikkalaisten maahanmuuttajien työllistymispolut. Harry Schul- man & Vesa Kanninen (toim.), Sovussa vai syrjässä. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Joronen, Tuula (2000). Maahanmuuttajien yritystoiminta Helsingin seudulla. Yhteiskun- tasuunnittelu, 38 (4), 22–37. Joronen, Tuula (2000). Yrittäjyys koulutettujen maahanmuuttajien uravaihtoehtona. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 1. Joronen, Tuula, Mai Salmenkangas & Abdullahi Ahmed Ali (2000). Maahanmuuttajien yrittäjyys Helsingin seudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Joronen, Tuula & Abdullahi Ahmed Ali (2000). Maahanmuuttajien yritystoiminta Suo- messa 1990-luvulla. Marja-Liisa Trux (toim.), Aukeavat ovet – kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: Sitra, 204–259. Joronen, Tuula, Mika Pajarinen & Pekka Ylä-Anttila (2000). Hansakaupasta Hampurilais- ketjuihin – historiallinen katsaus. Marja-Liisa Trux (toim.), Aukeavat ovet – kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: Sitra, 118–138.

– 349 – Joronen, Tuula, Mika Pajarinen & Pekka Ylä-Anttila (2002). From Hanseatic Trade to Hamburger Chains – A Historical Survey. Annika Forsander (ed.), Immigration and Economy in the Globalization Proces. The Case of Finland. Helsinki: Sitra, 48–65. Joronen, Tuula (2002). Helsingin seutu maahanmuuttajien yritystoiminnan kasvualusta- na. Vesa Keskinen, Martti Tuominen & Mari Vaattovaara (toim.), Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Joronen, Tuula (2002). Immigrant Entrepreneurship in Finland in the 1990s. Annika Forsander (toim.), Immigration and Economy in the Globalization Process. The Case of Finland. Helsinki: Sitra, 119–174. Joronen, Tuula (2002). Maahanmuuttajanaisten yrittäjyys. Monitori, 1. Joronen, Tuula (2003b). Immigrant Entrepreneuship in the Finnish Context. Annika Forsander & Matti Similä (eds.), Cultural Diversity and Integration in the Nordic Welfare States. Meddelanden 65. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Joronen, Tuula (2003c). Venäläisten ja virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten työmarkkina- asema vuonna 2002. Seppo Paananen, Kirsti Pohjanpää & Mauri Nie- minen (toim.), Maahanmuuttajien elinolot: venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Helsinki: Tilastokeskus. Joronen, Tuula (2005d). Maahanmuuttajat yrittäjinä. Mika Hannikainen (toim.), Työvä- estön rajat. Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 161–187. Joronen, Tuula (2005e). Maahanmuuttajien elinolot: olosuhteita ja koettuja elinoloja. Tuula Joronen (toim.), Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 7–9. Joronen, Tuula (2005f). Työ on kahden kauppa–maahanmuuttajien työmarkkina- aseman ongelmia. Seppo Paananen (toim.), Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus, 59–82. Joronen, Tuula (2005g). Maahanmuuttajatyö onnistunut pääkaupunkiseudulla kohtalaisen hyvin – Invandrararbetet har lyckats rätt bra i Huvudstadsregionen. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 3, 41–48. Joronen, Tuula (2007). Työmarkkinoiden monenlaiset maahanmuuttajanaiset: Haaste suomalaiselle sukupuolijärjestelmälle. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 285–312. Joronen, Tuula (2012). Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Joronen, Tuula (2014). Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittä- jyysaktiivisuudessa suuria maiden välisiä eroja. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 2, 66–79. Joronen, Tuula, & Mohamed, Abdirizak Hassan (2015). Kauppakansa pakosalla: Somaliyrit- täjät meillä ja muualla. Helsinki: Helsingin kaupungin tiedokeskus.

– 350 – Junnila, Charlotte P. (2015). Promoting Labour Market Integration: A Comparative Analysis of the Immigrant Integration Policies of Finland and Sweden. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 81. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Juuti, Pauli (2005). Monikulttuurisuus voimavaraksi: valtaväestö ja maahanmuuttajat työ- yhteisössä. ETMO-hankkeen tutkimusraportti. Nurmijärvi: Kiljavan opisto. Kaihlanen, Anu-Marja, Laura Hietapakka & Tarja Heponiemi (2019). Increasing Cultural Awareness: Qualitative Study of Nurses’ Perceptions about Cultural Competence Training. BMC Nursing, 18, 38. Kaihlanen, Anu-Marja, Laura Hietapakka, Anna-Mari Aalto, Salla Lehtoaro & Tarja Heponiemi (2019). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Yhteiskuntapolitiikka, 84 (4), 369–377. Kaijola, Liisa (1995). Suomessa ammattiin valmistuneet maahanmuuttajat. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 120–127. Kaikkonen, Marja (2010). Monimuotoisuuden johtaminen suomalaisilla työmarkkinoilla – uusia työntekijöitä yrityksiin. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 100–107. Kanervo, Otto (2010). Uhkakuvana sitkeä työttömyys ja paheneva työvoimapula – työvoi- mapulakeskustelun näkökulma 2000-luvun alun työmarkkinoihin. Työpoliittinen aikakauskirja, 2, 5–19. Karppi, Ilari (2006). Regulatory Channels in Transition. Changing Regimes of European East-West Human Resource Mobility. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 83–128. Karvonen, Juha (1996). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden liikkuvuus Suomen ja Eu- roopan unionin muiden jäsenmaiden välillä – voitto, tasapaino vai tappio? Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 15. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Katisko, Marja (2011). Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien kertomuksia työelämästä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Katisko, Marja (2015). Monikulttuurinen työyhteisö oppimisympäristönä. Jari Helminen (toim.), Opiksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvitta- vaan osaamisen muodostumiseen. Tallinna: United Press Global, 175–191. Kauppinen, Kaisa & Julia Evans (toim.) (2007). Monikko: tasa-arvo monimuotoisissa työyh- teisöissä. Helsinki: Työterveyslaitos. Kauppinen Timo & Anu Castaneda (2013). Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja. Hyvinvointikatsaus, 3, 32–37. Keisala, Katja, Pirkko Pitkänen & Vuokko Niiranen (2017). Johdanto. Pirkko Pitkänen, Katja Keisala & Vuokko Niiranen (toim.), Tavoitteena sujuva arki: Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press, 11–36. https://tampub.uta.fi/handle/10024/102409.

– 351 – Keisala, Katja, Niina Kovalainen, Arja Majakulma & Pirkko Pitkänen (2018). The Role of Language and Communication Abilities in Transnational Labor Markets. Experi- ences from Finland. International Journal of Society, Culture & Language, 6 (2), 59–72. Kmak, Magdalena & Antti Sadinmaa (2014). Immigrants in the Finnish Labour Market. An Overview of Integration Policy in Finland. Maciej Fagasinski & Marta Szczepanik (eds.), Between Incentives and Restrictions. Responses to 21st Century Migration Challeng- es in Selected European Countries. Warsaw: Helsińska Fundacja Praw Człowieka, 1–271. Koikkalainen, Saara (2009). Työvoiman liikkuvuus Euroopassa. Merja Kinnunen & Jan- ne Autto (toim.), Tänään töissä: sosiologisia näkökulmia työhön. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 20–46. Koikkalainen, Saara (2011). Free Movement in Europe: Past and Present. Migration In- formation Source, 21.4.2011. Saatavilla: https://www.migrationpolicy.org/article/ free-movement-europe-past-and-present. Koikkalainen, Saara & Nafisa Yeasmin (2014).Kestävä maahanmuuttajayrittäjyys Lapissa. Arktisia katsauksia 1/2014. Arktisen keskuksen tiedeviestinnän julkaisuja. Rova- niemi: Lapin yliopisto, Arktinen keskus. Koistinen, Leena (1997). Polkuja perille: Turun seudun maahanmuuttajien työvoimapalvelut ja työllistyminen 1994–1996. Työhallinnon julkaisu 175. Helsinki: Työministeriö. Koivumäki, Kai & Kaija Matinheikki-Kokko (2004). Maahanmuuttajien ammatillisen identiteetin tukeminen uraohjauksen avulla. Jussi Onnismaa, Heikki Pasanen & Timo Spangar (toim.), Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Jyväskylä: PS-kustannus, 219–232. Kollár, Daniel (2006). Transboundary Migration and Commuting from Slovakia to Austria. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 246–267. Kontkanen, Yasemin (2016). Kotiutuminen, osallisuus ja luottamus: Maahanmuuttajien yrittäjyystoiminnan moottorit. Päivi Armila, Tiina Sotkasiira ja Ville-Samuli Have- rinen (toim.), Iska warran – mitä kuuluu? Somalialaisdiaspora meillä ja muualla. Itä- suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 9, 62–68. Koponen, Päivikki & Satu Jokela (toim.) (2015). Yhteistyö maahanmuuttajien kotoutumisen, työllisyyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Kokemuksia Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen 2014 (UTH) toteutuksesta. Työpaperi 19. Tampere. Korhonen, Vesa & Puukari, Sauli (2013). Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen työyhteisössä. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.), Olem- me muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 48–60. Korhonen, Vesa (2014). International Degree Students’ Integration into the Finnish Higher Education and Labor Market. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 126–153.

– 352 – Koskela, Kaisu (2010). New Explorations in Finnish Migration Studies: The Emerging Case of the Skilled Migrants. e-Migrinter, 5, 57–67. Koskela, Kaisu (2014). Boundaries of Belonging: Highly Skilled Migrants and the Migrant Hierarchy in Finland. Journal of Finnish Society, 17 (1–2), 19–41. Koskela, Kaisu (2019). Intersecting Experiences: Class, Gender, Ethnicity and Race in the Lives of Highly Skilled Migrants in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 311–328. Koski, Erkki (1995). Ulkomaalainen alaisena. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 89–92. Koski, Olli (2011). Maahanmuutto ja hyvinvointivaltion rahoitus. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 14–23. Kosonen, Riitta, Eveliina Saari, Satu Aaltonen, Tarja Heponiemi, Signe Jauhiainen, Reeta Kankaanpää, J. Palander, P Pöllänen, Tytti Steel & Anu Yijälä (2019). Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön. Policy brief 14.3.2019. Strateginen tutkimus. Krivonos, Daria (2015). (Im)mobile Lives. Young Russian Women’s Narratives of Work and Citizenship Insecurities in Finland. Sosiologia, 52 (4), 350–363. Krivonos, Daria (2018). Claims to Whiteness: Young Unemployed Russian-Speakers’ Dec- lassificatory Struggles in Finland.Sociological Review, 66 (6), 1145–1160. Krivonos, Daria (2019b). The Making of Gendered “Migrant Workers” in Youth Activation: The Case of Young Russian-Speakers in Finland. Current Sociology, 67 (3), 401–418. Krivonos, Daria (2019c). Welfare Chauvinism at the Margins of Whiteness: Young Un- employed Russian-speakers’ Negotiations of Worker-Citizenship in Finland. Suvi Keskinen, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.), Undoing Homogeneity in the Nordic Region: Migration, Difference, and the Politics of Solidarity. Studies in Migra- tion and Diaspora. Abingdon: Routledge, 103–118. Kroll, Christian, Matti Similä, Perttu Salmenhaara & Helena Blomberg (2008). Integra- tion through Work in a Nordic Multicultural Context. Helena Blomberg, Annika Forsander, Christian Kroll, Perttu Salmenhaara & Matti Similä (eds.), Sameness and Diversity – The Nordic Welfare State Model and the Integration of Immigrants on the La- bour Market. Helsinki: University of Helsinki, Swedish School of Social Science, 11–35. Krutova, Oxana (2016). Entailing Temporality: Longitudinal Analysis of Labor Market Inte- gration of Immigrants in Finland. Tampere: Tampere University Press. Krutova, Oxana, Liudmila Lipiäinen & Pertti Koistinen (2016). Patterns of Integration: A Longitudinal View of the Labour Market Attachment of Immigrants in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 6 (2), 102–114. Kujanpää, Kirsti (2010). Monikulttuurisuus kunnan henkilöstöstrategioissa. Maarit Var- tia (toim.), Monikulttuurisuus. Työ ja ihminen -aikakauskirja, lisänumero, 2, 616–631.

– 353 – Kujanpää, Kirsti (2017). Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja monikulttuurisen työyhtei- sön työhyvinvointi. Helsinki: Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos. Kurki, Tuuli, Kristiina Brunila & Elina Lahelma (2019). Constituting Immigrant Care Workers through Gendering and Racialising Practices in Education. Nordic Journal of Migration Research, 9 (3), 329–345. Kuusio, Hannamaria, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa & Ilmo Keskimäki (2010). Terveydenhuoltohenki- löstön liikkuvuus suomen ja muiden maiden välillä. Suomen Lääkärilehti, 41 (65), 3323–3329. Kuusio, Hannamaria, Meri Koivusalo, Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto & Ilmo Keskimäki (2011). Cross-border Mobility of Health Professionals in Finland. Matthias Wismar, Claudia B. Maier, Irene G. Glinos, Gilles Dussalut & Josep Figueras (eds.), Health Professional Mobility and Health Systems. Evidence from 17 European countries. European Observatory on Health Systems and Policies. Kuusio Hannamaria, Riikka Lämsä, Anna-Mari Aalto, Kristiina Manderbacka, Ilmo Keski- mäki & Marko Elovainio (2014). Inflows of Foreign-Born Physicians and Their Access to Employment and Work Experiences in Health Care in Finland: Qualitative and Quantitative study. Human Resources for Health, 12 (1), 41. Kyhä, Henna (2006). Miksi lääkäri ei kelpaa lääkäriksi? Korkeakoulutetut maahanmuuttajat vaikeasti työllistyvä ryhmä. Siirtolaisuus-Migration, 3, 1–9. Kyhä, Henna (2011). Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakou- lututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Kynsilehto, Anitta (2018). Assessing Skillfulness: On Maghrebi Women’s Access to the Labor Market in France. Maija Ojala-Fulwood (ed.), Migration and Multi-ethnic Communities: Mobile People from the Late Middle Ages to the Present. Oldenbourg: De Gruyter, 83–98. Kyntäjä, Eve (1996b). Maahanmuuttajien sosiaalinen asema kahdeksassa Euroopan maassa. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla ja palvelujen käyttäjinä Isossa-Britanniassa, Alan- komaissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kyntäjä, Eve (2011). Viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemukset työyhtei- sön ja ammattiliiton jäsenenä. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäi- sen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 59–84. Kähäri, Outi (2017). Luottamus venäläistaustaisten ja kantasuomalaisten työelämän suhteissa. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Könönen, Jukka (2011). Palvelualan työnantajat ja joustavat ulkomaalaiset työntekijät – maahanmuuttohallinnon merkitys prekaarin työvoiman tuottamisessa. Janus, 19 (1), 52–67.

– 354 – Könönen, Jukka (2011). Venäjä valttikorttina. Eeva Jokinen, Jukka Könönen, Juhana Ve- näläinen, & Jussi Vähämäki (toim.), ”Yrittäkää edes!” Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa. Helsinki: Tutkijaliitto, 97–117. Könönen, Jukka & Markus Himanen (2011). Prekaarisuuden tuotanto – Turvapaikan- hakijoiden kokemuksia työstä. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäi- sen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 111–118. Könönen, Jukka (2012). Prekaari työvoima ja työn uudet hierarkiat metropolissa. Ulko- maalaiset matalapalkkaisilla palvelualoilla. Sosiologia, 49 (3), 190–205. Könönen, Jukka (2012). Maahanmuuttopolitiikka työmarkkinapolitiikkana. Ulkomaa- laisten hierarkisoidut työmarkkinat Suomessa. Työelämän tutkimus, 10 (3), 228–245. Könönen, Jukka (2013). Pääomaa etsimässä. Maahanmuuttajien työllistymisen tutkimus ja työmarkkinat ilman tuotantoa. Tiede & Edistys, 38 (3), 187–208. Könönen, Jukka (2014a). Pidätelty elämä – rajat prekaarisuutta tuottavana instituutio- na. Oikeus, 43 (2), 172–191. Könönen, Jukka (2014b). Tilapäinen elämä, joustava työ: rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Könönen, Jukka (2015). Tilapäinen elämä, joustava työ – rajat maahanmuuton ja työ- voiman prekarisaation mekanismina. Oikeus, 44 (1), 82–86. Könönen, Jukka (2019c). Becoming Labour Migrant. Juridical Division of Labour in the Low Paid Labour Market in Helsinki. Work, Employment & Society, 33 (5), 777–793. Könönen, Jukka & Markus Himanen (2019). Kohti yhdenvertaisuutta vai uusia hierarki- oita? Maahanmuuton sääntelyn ja etnisen syrjinnän yhteydet maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan. Kotoutumisen kokonaiskatsaus. Helsinki: Työ- ja elinkein- oministeriö, 43–54. Larja, Liisa, Johanna Warius, Liselott Sundbäck, Karmela Liebkind, Irja Kandolin & Inga Jasinskaja-Lahti (2012). Discrimination in the Finnish Labor Market: An Overview and a Field Experiment on Recruitment. Helsinki: Ministry of Economic Affairs and Em- ployment. Lasonen, Johanna & Eduard Khakimov (2010). Acculturation of Russian-Speaking Mi- grants in the Workplaces in Finland. Theoretical Problems of Ethnic and Cross-Cultural Psychology. Tome 2. Psychology of Cross-Cultural Interaction. International Scien- tific Conference 26–27 May 2010. Saint Petersburg: Russian Academy of Sciences, 155–158. Lasonen, Johanna & Eduard Khakimov (2010). Признание российских учителей в финском обществе. Aleksandr Baranov (ed.), The Teacher of the 21st Century. International Con- ference Proceedings. Part I. Izhevsk: Udmurt State University, 302–308. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2014). Challenges to Recognizing Foreign Compe- tence for Employment in Finland: Avoiding Immigrant Economic Stratification. Elinor L. Brown, Paul C. Gorsky & Gabriella Lazaridis (eds.), Poverty, Class, and School-

– 355 – ing: Global Perspectives on Economic Justice and Educational Equity. Charlotte: Infor- mation Age Publishing Inc., 101–125. Lasonen, Johanna & Marianne Teräs (2015). Challenges to Recognizing Foreign Compe- tence for Employment in Finland. Elinor L. Brown, Paul C. Gorski & Gabriella Laza- ridis (eds.), Poverty, Class, and Schooling: Global Perspectives on Economic Justice and Educational Equality. Charlotte, NC: Information Age Publishing, 129– 145. Lasonen, Johanna, Carinne Cools & Marianne Teräs (2016). Migrant Women’s Access to Career Promotion: A Finnish Case Reflected with European Research Literature. Elizabeth C. Reilly & Diane E. Reed (eds.), International Perspectives on Women in Edu- cational Leadership. Lanham: Rowan & Littlefield Publishing Company. Laurén, Jeanette & Sirpa Wrede (2008). Immigrants in Care Work: Ethnic Hierarchies and Work Distribution. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (3), 20–31. Lauren, Jeannette & Sirpa Wrede (2010). Työkäytännöt ja institutionaalinen rasismi: lä- hihoitajien työ. Sirpa Wrede ja Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Palmenia. Leifsen, Esben (2010). Care and Connectivity in Labour Migration. Suomen antropologi, 35 (4), 49–52. Lemetyinen, Telle & Kimmo Riusala (2004). Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla. ESR – Hyvät käytännöt 10. Helsinki: Työministeriö. Leppäkorpi, Mervi (2016). Verkostoitumisen merkitys yhteiskuntaan sijoittumisessa ilman oikeutta työhön. Työväentutkimus vuosikirja 2016. Helsinki: Työväenperinne – Arbetartradition ry, 4–10. Levä, Ilkka, Mika Helander & Sanna Saksela-Bergholm (2017). Työaikakirja. Helsinki: Into. Lillie, Nathan (2012). Subcontracting, Posted Migrants and Labour Market Segmentation in Finland. British Journal of Industrial Relations, 50, 148–167 Lonkila, Markku & Anna-Maria Salmi (2005). The Russian work Collective and Migration. Europe-Asia Studies, 57 (5), 681–703. Lundborg, Per (1991). Den nordiska arbetsmarknaden och europaintegrationen. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migra- tionsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 14–21. Lundqvist, Kia (toim.) (2012). Kulttuuritietoisia työkäytäntöjä kehittämässä: Kulttuuri- tietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä -täydennyskoulutuksessa 2010-2011 tuotettuja kehittämishankkeiden kuvauksia. Turku: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Lundqvist, Kia & Sirkka Komulainen (2017). Kulttuuritietoisia työkäytäntöjä kehittämässä II: Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä -täydennyskoulutuksessa 2011–2012 tuotettujen kehittämishankkeiden kuvauksia. Turku: Turun yliopiston koulutus-ja kehittämiskeskus Brahea.

– 356 – Lyytinen, Eveliina & Nita Toom (2019). Two-Way Labour Market Integration? Perspectives on Youth with a Refugee Background and Employers in Finland. CAGE project report. Lähdesmäki, Merja & Terttu Savela (2006). Tutkimus maahanmuuttajien yrittäjyyskoulu- tuksen vaikuttavuudesta. Web Reports 19. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Lääkkölä, Aino (2008). ”Ilman työtä en tunne itseäni ihmiseksi”. Maahanmuuttajien työllis- tymisintegraation esteet Kemi-Tornion alueella. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 45. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Maja, Titta (1997). Monikulttuurinen yhdyskuntatyö: mahdollisuus maahanmuuttajien parissa tehtävän sosiaalityön menetelmäksi. Työhallinnon julkaisu 172. Helsinki: Työministeriö. Majava, Altti (1991). European Integration and Labour Force Migration. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 182–186. Majava, Altti (1991). European Integration and (Labour Force) Migration. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 72–75. Malin, Maili (2018). Monikulttuurinen työelämä. Torsten Michelsen, Kari Reijula, Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen, Jukka Uitti (toim.), Työelämän perustietoa. Helsinki: Duodecim. Maliranta, Mika & Satu Nurmi (2019). Maahanmuuttajien yritystoiminnan merkitys Suomen työllisyyden ja tuottavuuden yritysdynamiikalle. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 115 (2), 289–316. Malkamäki, Anni & Kjell Herberts (2014). Case Wärtsilä: flerspråkighet i arbetssituationer = monikielisyys työtilanteissa = Multilingualism in Work Situations. Vaasan yliopiston julkaisuja, selvityksiä ja raportteja 194. Vaasa: Vaasan yliopisto. Mannila, Simo, Annika Forsander, Antti Hummasti & Jukka Vehviläinen (2002). Työelämä- kynnykset ja haasteelliset ryhmät työllisyyspolitiikan näkökulmasta. Simo Mannila, Annika Forsander, Antti Hummasti & Jukka Vehviläinen (toim.), Työelämäkynnykset ja haasteelliset ryhmät työllisyyspolitiikan näkökulmasta. Euroopan sosiaalirahasto – Hyvät käytännöt 8. Helsinki: Työministeriö, 10–11. Mannila, Simo (2010). Terveydenhuollon osaajien kansainvälisestä liikkuvuudesta Suomen näkökulmasta. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 206–219. Markkanen, Kirsi & Soile Tammisto (2005). Maahanmuuttajat hoitoalan työyhteisössä: Tehyn selvitys monikulttuurisuudesta. Helsinki: Terveydenhuoltoalan ammattijär- jestö Tehy. Martikainen, Tuomas (2006d). Immigrant Women and Work Life in Finland. Työterveiset, 1, 15–16.

– 357 – Martikainen, Tuomas & Marja Tiilikainen (toim.) (2007). Maahanmuuttajanaiset: Kotou- tuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Martikainen, Tuomas (2007). Monimuotoisuuden haaste suomalaiselle työelämälle. Työelämän tutkimus, 1, 52–56. Martikainen, Tuomas (2007). Perhe- ja avioliittomuuttajat lohkoutuneilla globaaleilla työmarkkinoilla: Tapaustutkimus intialaisista ja nepalilaisista naisista Suomessa. Työ ja ihminen, 21 (lisänumero 2), 651–662. Matinheikki-Kokko, Kaija & Kai Koivumäki (1995). Maahanmuuttajat ammatinvalinnanohjauksen asiakkaina. AVO 1995 – Ammatinvalinnanohjauksen vuosikirja. Helsinki: Työministeriö, 47–52. Matinheikki-Kokko, Kaija (1996). Ohjauksen haasteet maahanmuuttajien parissa. OPO – Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti, 3, 20–30. Matinheikki-Kokko, Kaija (1997). Challenges of Working in a Cross-Cultural Environment: Principles and Practice of Refugee Settlement in Finland. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 131. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Matinheikki-Kokko, Kaija, Kai Koivumäki & Katja Kuortti (2003). Maahanmuuttajien uraohjauksen kehittäminen. Työpoliittinen tutkimus 253. Helsinki: Työministeriö. Matinheikki-Kokko, Kaija (2011). Tervetullut oppikirja monikulttuurisesta hoitotyöstä. Aikuiskasvatus, 31 (3), 232–234. Matinheikki-Kokko, Kaija (2018). Maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten täyden- nyskoulutus haastaa ammatillisen opettajuuden. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20 (4), 106–114. Maury, Olivia (2015). Opiskelijasiirtolaiset työssä: tutkielma prekaarin ja rodullistetun työvoiman tuottamisesta Suomessa. Seppo Hentilä (toim.), Työväentutkimus vuosikirja 2016. Helsinki: Työväenperinne ry, 26. Maury, Olivia (2018). Kansainväliset opiskelijat prekaarina työvoimana Suomessa. Ko- kemuksia työnteosta opiskelijan oleskeluluvan varassa. Sosiologia, 55 (4), 334–349. Melin, Kirsti (2014). Yrittäjyys virolaisten maahanmuuttajien integroitumisen keinona Poh- janmaalla. Web reports 80. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Metsänen, Riitta & Kaija Matinheikki-Kokko (2011). Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Mikhel, Egon (2010). Impact of Globalization of the World Economy on the Transboun- dary Labor Migration in the Russian Border Region Karelia. Siirtolaisuus-Migration, 3, 26–30. Mikkola, Marja-Leena (1996). Miten ulkomaalaiset työntekijät ymmärtävät Postin si- säisiä tiedotteita? Salla Kurhila (toim.), Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos, 153–168. Mikkonen, Anna (2005). Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat: kotouttamistoiminnasta. Anne Anitolppa-Niitamo, Ismo Söderling & Stina Fågel

– 358 – (toim.), Olemme muuttaneet: näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto, 53–71. Mikkonen, Anna (2006). Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat: kokemuksia kotouttamistoiminnasta. Siirtolaisuus-Migration, 3, 14–22. Moisala, Jutta (2004). Maahanmuutto ja sen taloudelliset vaikutukset. Raportteja 4. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos. Moisio, Elina & Tuomas Martikainen (2006). Kykyjen mosaiikki? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä moninaisuudesta työelämässä vuonna 2020. Delfoi-paneelin tuloksia. Katsauksia E 25/2006. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Määttänen, Merja (2003). Tienraivaajapoliisit: tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien poliisien rekrytoitumisesta ja kokemuksista poliisin työssä. Espoo: Poliisiammattikorkeakoulu. Nieminen, Mauri (2006). Maahanmuutto korvaa työvoimavajetta. Tieto & Trendit, 8, 52–54. Nieminen, Suvi (2010). Neuvotteluja ammatillisesta jäsenyydestä: maahanmuuttajasairaanhoitajat terveydenhuollon työyhteisöissä. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus Hel- sinki University Press. Nieminen, Suvi (2011). Kuulumisen politiikkaa: Maahanmuuttajasairaanhoitajat, am- mattikuntaan sisäänpääsy ja toimijuuden ehdot. Väitöskirja. Tampere: Tampereen Yliopistopaino. Nieminen, Tarja, Hanna Sutela & Ulla Hannula (toim.) (2015). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. Niskanen, Eija (toim.) (2014). Ihmisoikeudet Aasiassa. Helsinki: Into-kustannus. Nisula, Leila (2011). Vuorovaikutuskulttuuri ja sen jäsentyminen maahanmuuttajien työllis- tämisvalmennuksessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Nordberg, Camilla (2011). Äldreomsorg i omvandling: Transnationell migration och nya former av sociokulturell underordning. Mikael Nygård & Fjalar Finnäs (red.), Hälsa och välfärd i ett föränderligt samhälle – festskrift till Gunborg Jakobsson. Åbo: Åko Akademi University Press, 133–144. Nordberg, Camilla (2012). Localising Global Care Work: A Discourse on Migrant Care Workers in the Nordic Welfare Regime. Gerry Boucher, Annette Grindsted & Trinidad Lourdes Vicente (eds.), Transnationalism in the Global City. Bilbao: University of De- usto, 63–78. Nordberg, Camilla (2016). Outsourcing Equality: Migrant Care Worker Imaginary in the Finnish Media. Nordic Journal of Working Life Studies, 6 (3), 101–118. Nordberg, Camilla (2018). Social Work Restructuring and Paradoxes of Professional Identity in Finland. Masoud Kamali & Jessica H. Jönsson (eds.), Neoliberalism, Nor- dic Welfare States and Social Work: Current and Future Challenges. New York: Taylor & Francis, 126–136. Nurmi, Karoliina & Minna Levander (2017). Leipä pieninä palasina maailmalla. EU:n sosiaaliturva-asetusten lainvalintasäännösten soveltamiseen liittyviä haasteita.

– 359 – Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla: Kir- joituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: KELA, 94–111. Näre, Lena (2007). A Remarkable Study of Transnational Caregiving. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 2 (2), 44–46. Näre, Lena (2008). Ylirajaiset hoivajärjestelyt: puolalaisten naisten kokemuksia koti- ja hoivatyöstä Napolissa. Tarja Tolonen (toim.), Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Hel- sinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 274–299. Näre, Lena (2009). The Making of “Proper” Homes: Everyday Practices in Migrant Domestic Work in Naples. Modern Italy, 14 (1), 1–17. Näre, Lena (2010). Sri Lankan Men Working as Cleaners and Carers. Negotiating Mascu- linity in Naples. Men and Masculinities, 13 (1), 65–86. Näre, Lena (2011). The Informal Economy of Paid Domestic Work: The Case of Ukrainian and Polish Migrants in Naples. Michael Bommes & Giuseppe Sciortino (eds.), Foggy Social Structures: Irregular Migration and Informal Economy in Western Europe. Am- sterdam: Amsterdam University Press, 67–87. Näre, Lena (2011). The Moral Economy of Domestic and Care Labour: Migrant Workers in Naples, Italy. Sociology, 45 (3), 396–412. Näre, Lena (2011). Ukrainian Migration to Italy: Lone Female Breadwinners as “Skilled” Workers in “Low”-Skilled Occupations. Maria Ioannis Baganha, José Carlos Marques & Pedro Góis (toim.), Imigração ucraniana em Portugal e no sul da Europa: a emergência de uma ou várias comunidades? Lissabon: Alto-Comissariado para a Imigração e Diálogo Intercultural (ACIDI), 231–243. Näre, Lena (2012a). Empowerment, Survival and Everyday Life Struggles: Ukrainian and Polish Care Workers in Naples. Aino Saarinen & Marina Calloni (eds.), “Builders” of a New Europe. Women Migrants from the Eastern Trans-Regions. Helsinki: Kikimora Publications. Näre, Lena (2012b). Hoivatyön glokaaleilla markkinoilla: Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen jälkikolonialistisena käytäntönä. Sosiologia, 49 (3), 206–221. Näre, Lena (2012c). Moral Economies of Reproductive Labour: An Ethnography of Migrant Domestic and Care Labour in Naples, Italy. Helsinki: University of Helsinki, Swedish School of Social Science, Research Institute. Näre, Lena, Sirpa Wrede & Minna Zechner (2012). Työn glokalisaatio. Sosiologia, 49 (3), 185–189. Näre, Lena & Hakan Sicakkan (2013). Editorial. Nordic Journal of Migration Research, 3 (1), 1–2. Näre, Lena (2013). Ideal Workers and Suspects: Employers’ Politics of Recognition and the Migrant Division of Care Labour in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 3 (2), 72–81. Näre, Lena (2013). Migrancy, Gender and Social Class in Domestic and Social Care Labour in Italy: An Intersectional Analysis of Demand. Journal of Ethnic and Migration Stud- ies, 39 (4), 601–623.

– 360 – Näre, Lena (2013). The Ethics of Transnational Market Familism: Inequalities and Hie- rarchies in the Italian Elderly Care. Ethics and Social Welfare, 7 (2), 184–197. Näre, Lena (2014). Moral Encounters: Drawing Boundaries of Class, Sexuality and Migrancy in Paid Domestic Work. Ethnic and Racial Studies, 37 (2), 363–380. Näre, Lena (2015). Witches, Tea Plantations, and Lives of Migrant Laborers in India: Tem- pest in a Teapot by Soma Chaudhuri. American Journal of Sociology, 121 (2), 656–657. Näre, Lena (2016d). Neoliberal Citizenship and Domestic Service in Finland: A Return to Servant Society? Berit Gullikstad, Guro Korsnes Kristensen & Priscilla Ringrose (eds.), Paid Domestic Labour in a Changing Europe: Questions of Gender Equality and Citizenship. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 31–53. Näre, Lena (2016e). Työperäisen maahanmuuton illuusio ja työn uudet hierarkiat. Elli Heikkilä & Tuomas Martikainen (toim), Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttoliikesymposium 2015. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 42–55. Olakivi, Antero (2013). “In Case You Can Speak Finnish, There’s No Problem” – Recon- structing Problematic Identity-Positions in Migrant Care Workers’ Organizational Discourse. Nordic Journal of Migration Research, 3 (2), 91–99. Olakivi, Antero, Hanna-Kaisa Hoppania & Lena Margareta Näre (2016). Hoivan arvoiset: Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus. Olakivi, Antero & Miira Niska (2016). Constructing Home-Likeness: Migrant Caregivers and the Politics of “Activation” in Public Care Provision in Finland. Katie Walsh & Lena Näre (eds.), Transnational Migration and Home in Older Age. New York: Rout- ledge, 214–226. Olakivi, Antero (2017). Unmasking the Enterprising Nurse: Migrant Care Workers and the Discursive Mobilization of Productive Professionals. Sociology of Health & Illness, 39 (3), 428–442. Olakivi, Antero (2018). The Relational Construction of Occupational Agency: Performing Profes- sional and Enterprising Selves in Diversifying Care Work. Helsinki: Helsingin yliopisto. Olakivi, Antero (2019). The Problematic Recruitment of Migrant Labor: A Relational Perspective on the Agency of Care Work Managers. Current Sociology. Ollus, Natalia (2016). From Forced Flexibility to Forced Labour: The Exploitation of Migrant Workers in Finland. Turku: University of Turku. Paananen, Seppo (1993). Työvoimaa rajan takaa. Työpoliittinen tutkimus 54. Helsinki: Työministeriö. Paananen, Seppo (1999). Suomalaisuuden armoilla: ulkomaalaisten työnhakijoiden luokit- telu. Tutkimuksia 228. Helsinki: Tilastokeskus. Palola, Jorma (1996). Julkisten palvelujen työvoimatarve ja työvoiman vapaa liikkuvuus Euroopan Unionissa. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suo- mi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 185–194. Parviainen, Seija (1991). Effects of European Integration on the Finnish Labour Market. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhden-

– 361 – tyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 203–206. Parviainen, Ulla (1995). Esimies-alaiskokemuksia ulkomaalaisista sairaalatyössä. Mar- ketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus, 93–94. Patja, Timo (1986). Uusi teknologia ja sen soveltamisen alueelliset ja työmarkkinapo- liittiset lähtökohdat. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 199–205. Pehkonen, Aini (2006). Maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa. Siirtolaisuus- Migration, 1, 1–10. Pehkonen, Aini (2008). Mentorointi maahanmuuttajan ammatillisen kehittymisen vä- lineenä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 8–15. Pekkala, Sari (2004). Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. VATT-keskustelualoitteita C 334. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Persson, Lars-Olof & Neubauer, Jörg (2001). East-to-West Migration and Labour Market Integration in the Baltic Sea Region – History, Current Trends and Potential. Siir- tolaisuus-Migration, 3, 3–14. Pihlajamaa, Elina, Mika Raunio & Ilari Karppi (2010). Työmarkkinoiden kansainvälisty- mispalvelut Pirkanmaalla: kehityksen suunta, haasteet ja mahdollisuudet. Tampere: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pikkarainen, Maria (2005). Maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän odotuksensa työ- elämästä Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 8. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Pitkänen, Maarit (1999). Matkalla menestykseen? Maahanmuuttajien työ- ja koulutuspro- jektin loppuraportti. Työhallinnon julkaisu 233. Helsinki: Työministeriö. Pitkänen, Pirkko & Päivi Atjonen (2002). Kohti aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa: Kult- tuurinen monimuotoisuus Itä-Suomen yrityselämässä. Joensuu: Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. Pitkänen, Pirjo & Päivi Atjonen (2003). Monikulttuurisuus itäsuomalaissa yrityksissä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–12. Pitkänen, Pirkko (2005). Kulttuurien välinen työ itäsuomalaisissa yrityksissä. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita, 99–109. Pitkänen, Pirkko (toim.) (2005). Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita. Pitkänen, Pirkko (2006a). Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä. Hel- sinki: Edita. Pitkänen, Pirkko (2006b). Työyhteisö muutoksessa: etnokulttuurinen monimuotoisuus itäsuomalaisissa yrityksissä. Hanna Toiviainen & Hannu Hänninen (toim.), Rajanylitykset työssä. Yhteistoiminnan ja oppimisen uudet mahdollisuudet. Jyväskylä: PS-kustannus, 115–135.

– 362 – Pitkänen, Pirkko (2007). Intercultural Competence in Work: A Case Study in Eastern Finn- ish Enterprises. Managing Global Transitions, 5 (4), 391–408. Pitkänen, Pirkko (2008). Ethnic and Cultural Diversity in Public Sector Work in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (3), 32–41. Pitkänen, Pirkko (toim.) (2011). Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Pitkänen, Pirkko & Mika Raunio (2011). Kohtaamisia ja kokemuksia monikulttuurisista toimintaympäristöistä. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino, 154–172. Pitkänen, Pirkko, Katja Keisala, Katja & Vuokko Niirainen (toim.) (2017). Tavoitteena sujuva arki: kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampereen yliopisto. Pitkänen, Pirkko, Katja Keisala & Vuokko Niiranen (2017). Johtopäätökset: Miten sujuvaa kulttuurien välistä työtä voidaan edistää? Pirkko Pitkänen, Katja Keisala & Vuokko Niiranen (eds.), Tavoitteena sujuva arki: Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press, 225–248. Pleva, Piotr & Mark J. Miller (2005). Comparison of the Post-Cold War Generations of Tem- porary Foreign Worker Admissions. Siirtolaisuus-Migration, 2, 25–32. Ploug, Niels (1991). Työvoiman liikkuvuus ja Euroopan yhdentyminen. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 33–37. Ploug, Niels (1991). Mobility of Labour and European Integration. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muut- toliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutki- muksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 38–42. Poikolainen, Mari (2011). Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus työelämässä: välineitä osaamisen kehittämiseen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 13 (2), 35–43. Pylvänäinen, Hannele (1989). Pakolaiset Suomen työelämässä: Suomeen vuosina 1979–86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille. Helsinki: Sosiaalihallitus. Pöllänen, Pirjo (2007). Työllistymisen mahdollisuudet ja työn merkitys venäjänkielisille maahanmuuttajanaisille Pohjois-Karjalassa. Tuomas Martikainen & Marja Tiilikai- nen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 359–378. Pöllänen, Pirjo & Olga Davydova-Minguet (2017). Welfare, Work and Migration from a Gender Perspective: Back to “Family Settings”? Nordic Journal of Migration Research, 7 (4), 205–213. Pöyhönen, Sari, Tatjana Rynkänen, Mirja Tarnanen & D. Hoffman (2013).Venäjänkieliset IT-alan asiantuntijat työyhteisöissä – monikieliset käytänteet, identiteetit ja osallisuuden kokemukset integroitumisessa. Tiina Keisanen, Elise Kärkkäinen, Mirka

– 363 – Rauniomaa, Pauliina Siitonen, & Maarit Siromaa (toim.), Osallistumisen multimo- daaliset diskurssit – Multimodal Discourses of Participation. AFinLAn vuosikirja 2013. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 77–102. Rantahalvari, Vesa (1995). Työvoimaa liikkuu EU-alueella vielä vähän. Ihmisvirrat: EU- raporttisarja, 3, 20–22. Rantala, Heikki (2006). Between Formal and Informal in the European Transition Eco- nomies. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transi- tions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 129–152. Raunio, Mika (2003). Highly Skilled Labour Force in the Global Field of Choices. Semi- naaripaperi. Immigration, tha labour market and the Nordic welfare state -seminar. Helsinki: University of Helsinki. Raunio, Mika (2004). Yhteisevoluutio osaajien työmarkkinoiden ylikansallistumisessa. Markku Sotarauta & Kati-Jasmin Kosonen (toim.), Yksilö, kulttuuri, innovaatioym- päristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere: Tampere University Press, 57–87. Raunio, Mika (2005). Aivovuodosta aivokiertoon. Huippuosaajat talouden voimavarana. EVA-raportti. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Raunio, Mika (2007). Renewing Services for Internationalizing Labor Markets – Finnish Service Sector Creating the Channels for the Foreign Skills to Finnish Labor Mar- kets. RESER (ed.), Conference Proceedings, 17th International RESER-Conference, Service Competitiveness and Cohesion – Balancing Dynamics in a Knowledge Society, Tampere, Finland, 13th of September 2007. CD-rom. Raunio, Mika (2007). Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetens- sit. Erja Horttanainen & Raija Salo (toim.), Kunnat ja globalisaatio. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 53–71. Raunio, Mika (2009). Korkeasti koulutetut asiantuntijat 2000-luvun alun Suomessa: Kuka kaipaa kulttuuria? Tuula Joronen (toim.), Maahanmuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Helsingin tiedotuskeskus, 127–141. Raunio, Mika, Elina Pihlajamaa & Hanna Carroll (2009). Työmarkkinoiden kansainvälisty- mispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia, 3. Helsinki: Helsingin tietokeskus. Raunio, Mika, Marjaana Korhonen & David Hoffman (2010). Kannattaako kansainvälis- tyä? Suomen yliopistot kansainvälisinä akateemisina ympäristöinä. Loppuraportti. Työraportteja 7. Tampere: Tampereen yliopisto. Raunio, Mika & Minna Säävälä (2011). Metallin ja korkean teknologian työyhteisöt monikulttuurisen oppimisen areenoina. Pirkko Pitkänen (toim.), Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino, 101–141. Raunio, Mika, Mika Kautonen & Jukka Saarinen (2013). Models for International Innovation Policy: Transnational Channels and Regional Platforms. Fostering Globalizing Innova-

– 364 – tion Communities in Finland and Abroad. Tampere: Research Centre for Knowledge, Science, Technology and Innovation Studies (TaSTI). Reuter, Anni, Magdalena Jaakkola & Simo Mannila (2005). Maahanmuuttajien resurssit Suomen työvoimamarkkinoilla. Kuntoutus, 28 (2), 7–22. Riala, Maria (2009). Second-generation Immigrants on the Finnish Labour Market in 2020. Master’s thesis, Turku School of Economics. Web Reports 61. Turku: Migration In- stitute of Finland. Riala, Maria (2010). Alternative Futures of Second-Generation Immigrants on the Finnish Labour Market in 2020. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–10. Ristikari, Tiina (2006). Immigration and European Trade Unions. Master’s thesis, University of Oxford. Web Reports 20. Turku: Migration Institute of Finland. Ristikari, Tiina (2010). Asenteet ja arki – suomalaisen ay-liikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 126–151. Ristikari, Tiina (2012). Finnish Trade Unions and Immigrant Labor. Turku: Institute of Mi- gration. Saarenpää, Teemu & Maiju Korpela (2011). Työtä ja toivoa: Maahanmuuttajamiesten haasteita ja tarpeita. Maiju Korpela & Kati Pietarinen (toim.), Veljiä vertaisia. Työkaluja maahanmuuttajamiesten ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry, 12–23. Saarinen, Irma (2000). Maahanmuuttajan yritysopas. Helsinki: Opetushallitus. Saaritsa, Sakari & Kirsi Hänninen (2012). Työväki maahanmuuttajana. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Sabour, M’hammed & Habti, Driss (2010). The One-Way Mobility of North-African Highly Skilled to Nordic Countries: Facts, Constraints and Aspirations. International Journal of Contemporary Sociology, 47 (1), 139–162. Sakko, Susanna (2015). Ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi kuntasektorin toimintatavoista ja prosesseista. Oulu: Oulun yliopisto. Saksela-Bergholm, Sanna Maria & Mika Helander (2012). Ulkomaalaisten kausityönteki- jöiden kokemukset maataloustyöstä. Maaseudun uusi aika: maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti, 20 (3), 29–36. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2013). Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden kokemuksia toimeentuloturvasta. Ilpo Airio (toim.), Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa: Kansalaisten käsitykset ja odotukset. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 94–111. Saksela-Bergholm, Sanna Maria (2014). Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden kokemuksia toimeentuloturvasta. Berit Kiuru (toim.), Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. European Migration Network. Finnish Immigration Service, 85–95. Salmenhaara, Perttu (2002). Maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja työmarkkinat: tutkimusraportti. Helsinki: Finnish League for Human Rights. Salmenhaara, Perttu (2003). Immigrants and the Finnish Welfare State: Wasting Human Capital? Annika Forsander & Matti Similä (eds.), Cultural Diversity and Integration in

– 365 – the Nordic Welfare States. Proceedings of the 12th international Nordic Migration Confe- rence. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan, 51–69. Salmenhaara, Perttu (2008). From Horizontal to Vertical Divides: Immigrant’s Employ- ment in Finland in the 1990s. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (1), 13–20. Salmenhaara, Perttu (2008). The Declining Percentage of the Working-Age People. Siir- tolaisuus-Migration, 4, 17–21. Salmenhaara, Perttu (2011). Miten maahanmuutto vaikuttaa kantaväestön työmarkki- na-asemaan? Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhög- skolan vid Helsingfors universitet, 24–29. Salmenkangas, Mai & Elina Ekholm (2001). Etninen tasa-arvo työelämässä: syrjinnän vastainen siivousmappi. Helsinki: Työministeriö. Salmenkangas, Mai & Elina Ekholm & Virve Raittinen (toim.) (2001). Etnistä tasa-arvoa toteuttamaan: vinkkejä ETNA-verkostolta. Helsinki: Työministeriö. Salo, Mari & Saila Poutiainen (2010). Suomalaisuus ja maahanmuuttajuus työyhteisöissä – katsaus maahanmuuttajien perehdytys- ja työyhteisöjen monikulttuurisuusop- paisiin. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 240–249. Sammalkorpi, Ilona (2006). Institutionaalisen keskustelun analyysi. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Web Reports 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Sammalkorpi, Ilona (2006). Yhteisymmärryksen rakentaminen maahanmuuttaja-asiakkaan ja työvoimavirkailijan välille. Siirtolaisuus-Migration, 4, 13–17. Sarvimäki, Matti (2010). Maahanmuuton taloustiede – lyhyt johdatus. Kansantaloudel- linen aikakauskirja, 106 (3), 253–270. Sarvimäki, Matti (2013). Muuttoliikkeet, työmarkkinat ja julkinen talous. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 203–219. Sarvimäki, Matti (2016). Integrating Immigrants: The Impact of Restructuring Active Labor Market Programs. Journal of Labor Economics, 34 (2), 479–508. Sarvimäki, Matti (2017). Labor Market Integration of Refugees in Finland. Nordic Economic Policy Review, 7 (1), 91–114. Shafae, Hamed (2010). Maahanmuuttajat ja työvoiman maahanmuutto. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 62–71. Sihto, Matti (1996). Passiivisesta työttömyyspolitiikasta aktiiviseen työvoimapolitiik- kaan. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 179–184. Silfver, Olga (2010). Vääränlaiset huippuosaajat? Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden asiantuntijoiden kiinnittyminen suomalaiseen työelämään. Sirpa Wrede &

– 366 – Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. Simola, Anna (2010). Miten tervetulleesta työvoimasta tuli uhka? Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 74–99. Sippola, Aulikki (2003a). Henkilöstöjohtaminen monimuotoisessa työyhteisössä. Kai Paajaste (toim.), Vastuun ytimessä. Yritykset, sosiaalinen vastuu ja muuttuva työelämä. Julkaisu 109. Vaasa: Vaasan yliopisto, 41–45. Sippola, Aulikki (ed.) (2003b). Human Resource Management (HRM) of Multicultural Work- force. How to Manage Cultural Diversity. A Multiple Case Study. Proceedings (CD-ROM) of the 7th Conference on International Human Resource Management. Ireland, Limerick: s. n. Sippola, Aulikki (ed.) (2003c). Managing Cultural Diversity at Workplaces. Proceedings of the 3rd International Conference on Researching Work and Learning. Tampere: s. n. Sippola, Aulikki (ed.) (2004). Managing Workplace Equality and Diversity. How Will Ethical, Regulatory and Economic Factors Determine the Future of HRM? Proceedings (CD- ROM) of the Irish Academy of Management Conference. Dublin: s. n. Sippola, Aulikki & Sari Hammar-Suutari (2006). Towards Workplace and Service Equality in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 1(1), 15–25. Sippola, Aulikki, Jussi Leponiemi & Vesa Suutari (2006). Kulttuurisesti monimuotoistuvi- en työyhteisöjen kehittäminen: pitkittäistutkimus 15 työkulttuurin välittäjäryhmän toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Helsinki: Työministeriö. Sjöblom-Immala, Heli (2004). Kartoitus Varkauden yritysten työvoimatarpeista. Siirto- laisuus– Migration, 1, 8–13. Sjöblom-Immala, Heli (2006). Maahanmuuttajat Turussa yrittäjinä ja palkansaajina. Työ- poliittiinen tutkimus 318. Helsinki: Työministeriö. Sjöblom-Immala, Heli (2010). Kymmenen vuotta Suomeen tulosta: maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Alue ja ympäristö, 39 (2), 61–68. Sjöblom-Immala, Heli (2011). Maahanmuuttajat liikkuvat työn vuoksi. Hyvinvointikatsaus 2. Helsinki: Tilastokeskus. Skarli, Kalliopi (2013). International IT Graduates – Catering for the Regional Labour Market or for the Wider Master’s Market? Antonella Storti (ed.), International Degree Student Guidance and Counselling: Supporting the International Student Community at Turku University of Applied Sciences. Turku: Turku University of Applied Sciences, 67–74. Skog, Harri (2000). Joustavaan työlupamenettelyyn: työlupamenettelyn linjaukset ja seuranta -projektin esitys. Helsinki: Työministeriö. Sorainen, Olli (1999). Työlupamenettely työvoimatoimistoissa: tutkimus työlupa-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta työvoimatoimistoissa. Työhallinnon julkaisu 225. Hel- sinki: Työministeriö.

– 367 – Sorainen, Olli (2012). Työperusteinen maahanmuutto ja työlupajärjestelmä Suomessa. Oikeus, 41 (2), 244–256. Sorainen, Olli (2017). Työperusteisen maahanmuuton harmonisointi EU:ssa ja Suomen ulkomaalaislaki. Sosiaaliturvaoikeuksiin liittyviä epäjatkuvuuskohtia. Laura Kalliomaa-Puha & Anna-Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla: Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: KELA, 126–141. Sotkasiira, Tiina (2017). Recruiting Foreign Labor a Material Based Content Analysis of the Working Methods and Processes of the Municipal Sector. Nordic Journal of Mi- gration Research, 7 (2), 127–128. Steel, Tytti (2016). ”Olenko minä niin eksoottinen?” Pakolaistaustaisten naisten työelä- mään liittyvä identiteettityö. Elore, 23 (2), 1–25. Stenström, Marja-Leena, Christopher Parkin & Johanna Lasonen (2004). Comparing Workforce Development Systems in Western Europe: England and Finland. Jay W. Rojewski (Ed.), International Perspectives on Workforce Education and Development. Greenwich, CT: Information Age Publishing, 243–272. Suokas, Kyösti (2011). Maahanmuuttajat rakennusteollisuudessa. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 123–126. Suomen Pankki. X0026 (2015). Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen riippuu työllistymisestä. Euro & talous, 23 (5), 60–66. Suomen Pankki (2015). Fiscal Effects of Immigration Depend on Labour Market Out- comes. Bank of Finland Bulletin 89 (5), 61–67. Available: https://www.bofbulletin. fi/en/2015/5/fiscal-effects-of-immigration-depend-on-labour-market-outcome/ Szekely, Radu & Sanna Antola (2007). Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUO- MI. Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka -projekti. Karjaa: Västra Nylands folkhögskola. Söderling, Ismo (2011). Nomadina nykypäivässä – kulttuuri mukana työrepussa. Tutki- mustiivistelmä Työterveyspäivien luentolyhennelmä -kirjassa. Helsinki: Työter- veyslaitos, 62–64. Tanner, Arno (2004). Työvoiman maahanmuutto on globaali kysymys. Paluusta ja raha- lähetyksistä kehitysmaahan. Siirtolaisuus-Migration, 3, 4–11. Tanner, Arno (2005). Emigration, Brain Drain and Development: The Case of Sub-Saharan Africa. Helsinki: East-West Books & Migration Policy Institute. Tanner, Arno (2006). Kasvaako työvoimantarve? – Vastaako maahanmuuttopolitiikka. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttolii- kesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 185–195. Tervo, Hannu (1997). Long-Distance Migration and Labour Market Adjustment: Empirical Evidence from Finland 1970–90. Working paper 168. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

– 368 – Tervo, Hannu (1998). Muuttoliike ja työmarkkinoiden sopeutuminen. Kuntapuntari, 2, 13–16. Tervo, Hannu (1998). Post-Migratory Employment Prospects: Evidence from Finland. Working Paper 187. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Tervola, Maija (2017). Työelämän näkökulma maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoon. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54 (3), 196–208. Teräs, Marianne & Johanna Lasonen (2015). Osaamisen tunnustamista vai osaamisen ohittamista? Maahanmuuttajat suomalaisessa työelämässä. Riitta Metsänen, Päivi Pynnönen & Kari Kähkönen (toim.), Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintavaiheessa. Hämeenlinna: Hämeenlinna University of Applied Sciences, 11–20. Tiilikainen, Marja (2014). Somali Business in Dubai. Travel Report. Afrikan Sarvi, 2. Saatavil- la: http://afrikansarvi.fi/issue8/85-matkakertomus/234-somali-business-in-dubai Toivanen, Minna, Ari Haapanen, Ari Väänänen & Barbara Bergbom (2012). Monimuotoi- suusbarometri 2012. Henkilöstöalan ammattilaisen näkemyksiä monimuotoisuudesta suomalaisissa työorganisaatioissa. Helsinki: Työterveyslaitos. Toivanen, Minna, Ari Väänänen & Auli Airila (toim.) (2013). Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa – samankaltaisuuden ja erot antaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos. Toivanen, Minna & Barbara Bergbom (2013). Työyhteisöjen monimuotoisuus. Timo Kauppinen (toim.), Työ ja terveys Suomessa 2012: seurantatietoa työoloista ja työhy- vinvoinnista. Helsinki: Työterveyslaitos. Toivanen, Minna, Ari Väänänen, Auli Airila, Barbara Bergbom & Kirsi Yli-Kaitala (2014). Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien onnistuminen työssä. Katsaus. Työelämän tutkimus, 1, 70–80. Toivanen, Minna, Ari Väänänen, Barbara Bergbom & Maria Hirvonen (2017). Ulkomaa- laistaustaiset palkansaajat kokevat ansiotyön tärkeämmäksi kuin suomalaistaus- taiset. Tieto & trendit, 2, 72–77. Toivanen, Minna, Ari Väänänen, Anna-Leena Kurki, Barbara Bergbom & Auli Airila (2018). Moni osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterve- yslaitos. Trux, Marja-Liisa (2000). Monimuotoinen työyhteisö. Marja-Liisa Trux (toim.), Aukeavat ovet – kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: WSOY, 261–316. Trux, Marja-Liisa (2000). Yhteenveto. Teoksessa Trux Marja-Liisa (toim.), Aukeavat ovet – kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: WSOY, 317–333. Trux, Marja-Liisa (toim.) (2000) Aukeavat ovet – kulttuurien moninaisuus Suomen elinkei- noelämässä. Helsinki: WSOY. Trux, Marja-Liisa (2002). Diversity under the Northern Star. Annika Forsander (ed.), Im- migration and Economy in the Globalization Process: The Case of Finland. Sitra Reports Series 20. Vantaa: SITRA, 175–225.

– 369 – Trux, Marja-Liisa (2005). ”Ei sitä meillä kukaan kato” – kansainvälisyys ja monietnisyys helsinkiläisellä IT-työpaikalla. Työpoliittinen aikakauskirja, 48 (2), 49–69. Trux, Marja-Liisa (2011). Vedenjakajalla – siivoojien elämää millenium-juhlien kulisseis- sa. Mika Helander (toim.), Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 100–110. Tuomiharju, Tapani (1997). Maahanmuuttajien ohjaaminen työmarkkinoille: maahanmuuttajien työmarkkinoille ja koulutukseen ohjaamisprojektiryhmän (MASI) loppuraportti. Työhallinnon julkaisu. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (2003). Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien ehtojen valvonta: työryhmän mietintö. Työhallinnon julkaisu 324. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (2003). Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen työvoimatoimistossa: MaaTyö -projektin raportti. Työhallinnon julkaisu 323. Helsinki: Työministeriö. Uusitalo, Sanna (2015). Halutusta työvoimasta elatuskyvyttömiksi yksilöiksi: Vietnami- laisen työvoiman ihmeelliset seikkailut Kauhajoella. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti, Pohjanmaan aluekeskus, 107–127. Vaittinen, Tiina (2014). Reading global Care Chains as Migrant Trajectories: A Theoretical Framework for the Understanding of Structural Change. Women’s Studies Interna- tional Journal, 47, 191–202. Vaittinen, Tiina & Lena Näre (2014). Ihmisoikeusnäkökulma työperusteiseen muuttoon: Filippiiniläiset hoitajat ja siivoojat Suomessa. Eija Niskanen (toim.), Ihmisoikeudet Aasiassa. Helsinki: Into-kustannus, 120–141. Vaittinen, Tiina, Margarita Sakilayan-Latvala & Päivi Vartiainen-Ora (2015). Registered Nurses for Export, Caregivers to Import? Filipino Nurse Education as a Devalued Commodity in Finland/EU. Anna Popovic & Fred Dervin (eds.), Ethics and the Marketi- zation and Internationalization of Higher Education: Buying and Selling in the Global Education Marketplace. Basingstoke: Palgrave. Vaittinen, Tiina (2015). The Power of the Vulnerable Body: A New Political Understanding of Care. International Feminist Journal of Politics, 17 (1), 100−118. Vaittinen, Tiina. (2017). Filippiinien työperusteinen siirtolaisuus kehityspoliittisena kysymyksenä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 7–12. Vaittinen, Tiina (2017). The Global Biopolitical Economy of Needs: Transnational Entangle- ments Between Ageing Finland and the Global Nurse Reserve of the Philippines. TAPRI Studies in Peace and Conflict Research 103. PhD dissertation. Tampere: Tampere University Press. Vaittinen, Tiina (2018). The Global Biopolitical Economy of Needs: Care, Migration and Ageing Bodies. Lanham: Rowman and Littlefield. Vaittinen, Tiina, Hanna-Kaisa Hoppania & Olli Karsio (2018). The Transnational Com- modification of Care Services. Juanita Elias & Adrienne Roberts (eds.),The Handbook of International Political Economy and Gender. Cheltenham: Edward Elgar Press.

– 370 – Valtonen, Kathleen (2001). Cracking Monopoly: Immigrants and Employment in Finland. Journal of Ethnic and Migration Studies, 27 (3), 421–438. Valtonen, Kathleen (2001). The Labour Market Participation of Immigrants in Finland during the 1990s Recession. Jorma Kalela, Jaakko Kiander, Ullamaija Kivikuru, Heikki Loikkanen & Jussi Simpura (eds.), Down from the Heavens, up from the Ashes. The Finnish Economic Crisis of the 1990s in the Light of Economic and Social Research. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 507–526. Vartia, Maarit, Barbara Bergbom, Terhi Giorgiani, Anita Rintala-Rasmus, Riitta Riala & Simo Salminen (2007). Monikulttuurisuus työn arjessa. Helsinki: Työterveyslaitos, Työministeri. Vartiainen, Päivi, Pauliina Pitkänen, Maruja Asis, Pirjo Raunio & Marja Koskela (2016). From the Philippines to Finland: Nurses’ Expectations and Finnish Realities. Journal of Population and Social Studies, 24 (1), 30–46. Vartiainen Päivi, Pauliina Alenius, Pirkko Pitkänen & Marja Koskela (2017). Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus, 2, 148–162. Vartiainen, Päivi & Pirkko Pitkänen (2017). Hatanpään sairaala kaksisuuntaisen oppimisen ympäristönä. Pirkko Pitkänen, Katja Keisala & Vuokko Niiranen (toim.), Tavoit- teena sujuva arki: Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere University Press, 37–76. Vartiainen, Päivi, Pauliina Alenius, Pirkko Pitkänen & Marja Koskela (2017). Ulkomailta muuttaneiden sairaanhoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus, 15 (2), 148–162. Vartiainen, Päivi, Marja Koskela & Pirkko Pitkänen (2018). Sairaanhoitajia Filippiineiltä: Näkökulmia kansainväliseen rekrytointiin. Tampere: Tampere University Press. Vesterinen, Pertti (2002). Maahanmuutto. Ikääntymisongelmiemme ratkaisu? Helsinki: Valtiovarainministeriö. Vihonen, Matti (1995). Mamu-projektin ammattitaitotestit. Marketta Saarinen & Ulla Parviainen (toim.), Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Ope- tushallitus, 95–100. Vuorikuru, Ilkka (toim.) (2012). Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä. Helsinki: Kalevi Sorsa säätiö. Vähätalo, Kari (2005). Maahanmuuttajat ja kantaväestö pitkäaikaistyöttöminä pääkaupun- kiseudulla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Väänänen, Ari, Minna Toivanen & Aki Koskinen (2015). Osana työyhteisöä. Ulkomaalais- taustaiset palkansaajat kokevat työpaikan sosiaalisen kanssakäymisen pääosin myönteisesti, mutta ryhmät eroavat toisistaan arvioissaan. Tarja Nieminen, Hanna Sutela & Ulla Hannula (toim.), Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suo- messa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, 111–120.

– 371 – Wahlbeck, Östen (2004c). Turkish Immigrant Entrepreneurs in Finland: Local Embedded- ness and Transnational Ties. Maja Povrzanovic Frykman (ed.), Transnational Spaces: Disciplinary Perspectives. Malmö: IMER, Malmö Högskola, 101–122. Wahlbeck, Östen (2005). Turkkilaiset maahanmuuttajat yrittäjinä Suomessa. Paikallinen ja transnationaali sosiaalinen pääoma. Janus – Sosiaali- politiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 13 (1), 39–53. Wahlbeck, Östen (2007). Den etniska ekonomin bland turkiska invandrare i Finland. Östen Wahlbeck (red.), Ny migration och etnicitet i Norden. Meddelanden från ESF A 554. Åbo: Åbo Akademi, 139–161. Wahlbeck, Östen (2007). Turkish Immigrant Entrepreneurs in Finland. Leo Dana (ed.), Handbook of Research on Ethnic Minority Entrepreneurship. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 433–444. Wahlbeck, Östen (2007). Work in the Kebab Economy: A Study of the Ethnic Economy of Turkish Immigrants in Finland. Ethnicities, 7 (4), 543–563. Wahlbeck, Östen (2008). Entrepreneurship as Social Status: Turkish Immigrants’ Experi- ences of Self-Employment in Finland. Migration Letters, 5 (1), 53–62. Wahlbeck, Östen (2008). Integrated and Marginalised? Self-Employed Turkish Immigrants in Finland. Helena Blomberg, Annika Forsander, Christian Kroll, Perttu Salmenhaara & Matti Similä (eds.), Sameness and Diversity. Helsinki: University of Helsinki, Swed- ish School of Social Science, 279–304. Wahlbeck, Östen (2010). Kebabyrittäjät – välittäjävähemmistö? Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaude- amus, 32–44. Wahlbeck, Östen (2011). The Economic and Social Integration of Self-Employed Turkish Immigrants in Finland. Jijiao Zhang & Phin Keong Voon (eds.), Enterprise Anthropo- logy: Applied Research and Case Study. Vol 11. Beijing: Intellectual Property Publishing House, 76–91. Wahlbeck, Östen (2012). The Role of (Transnational) Social Capital in the Start-Up Proces- ses of Immigrant Businesses. International Small Business Journal, 30 (3), 294–309. Wahlbeck, Östen (2013d). Mixed Embeddedness and the Dynamics of Self-Employment among Turkish Immigrants in Finland. Polish Sociological Review, 184 (4), 487–503. Wahlbeck, Östen (2018). The Transferability and Mobilisability of Transnational Resour- ces: The Case of Turkish Entrepreneurs in Finland. Nordic Journal of Migration Re- search, 8 (4), 237–244. Wahlbeck, Östen & Fortelius, Sabina (2019). The Utilisation of Migrant Capital to Access the Labour Market: The Case of Swedish Migrants in Helsinki. Social Inclusion, 7 (4). Wrede, Sirpa (2008). Miten globalisaatio haastaa terveydenhuollon protektionismin? Ammattilaisten kansainvälinen liikkuvuus ja ammattijärjestöjen strategiat. Mika Helander (toim.), Going global: ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa? Helsinki, Jyväskylä: Minerva, 249–282.

– 372 – Wrede, Sirpa (2010). Suomalainen työelämä, globalisaatio ja vieraat työssä. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 7–31. Wrede, Sirpa & Camilla Nordberg (toim.) (2010). Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus. Wrede, Sirpa, Camilla Nordberg & Annika Forsander (2010). Etnistyvä eriarvoisuus ja keinot kohti tasa-arvoa. Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 274–283. Wrede, Sirpa (2012a). Nursing: Globalization of a Female-Gendered Profession. Ellen Kuhlmqnn & Ellen Annundule (eds.), The Palgrave Handbook of Gender and Healthcare. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 471–487. Wrede, Sirpa (2012b). Työn glokalisaatio ja eriarvoisuus. Sosiologia, 49 (3), 253–259. Wrede, Sirpa & Lena Näre (2013). Glocalising Care in the Nordic Countries: An Introduc- tion to the Special Issue. Nordic Journal of Migration Research, 3 (2), 57–62. Yeasmin, Nafisa (2016). The Determinants of Sustainable Entrepreneurship of Immi- grants in Lapland: An Analysis of Theoretical Factors. Entrepreneurial Business and Economic Review, 4 (1), 129–159. Äärilä, Suvi (2010). Henkilöstöpalveluyritysten rooli työperusteisessa maahanmuutossa. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperus- teisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 152–175.

– 373 – – 374 – Maastamuutto ja ulkosuomalaisuus Emigration and Finns abroad Utvandring och utlandsfinländare

Aaltio, Tauri (1962). Siirtosuomalaiset. Oma maa, 11, 247–260. Agren, Gösta (1960). Emigrantresan. Helsingfors: Söderström. Ahonen, Jorma (1979). Ulkosuomalaistoiminnan alkuvaiheet (1918-1945). Turun yliopisto, opinnäytetyö. Alanen, Aulis (1953). Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen tiennäyttäjänä maakunnalle maamies- seura-aikana. Vaasa: Ilmajoen kunta. Alanen, Aulis (1970). Seinäjoen historia 1. Ks. Siirtolaisuus, 376–384. Seinäjoki: Seinäjoen kaupunki. Alanen, Pekka (1982). Asuntopolitiikka. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Nar- jus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 269–273. Alanen, Yrjö (1910). Siirtolaisemme ja kotimaa. Siirtolaisuuden vaikutuksesta kansamme oloihin ja luonteeseen. Kansanvalistusseuran toimituksia 154. Helsinki: Kansanva- listusseura. Alkula, Tapani (1976). Suomesta eri maihin muuttaneiden siirtolaisten eroista. Siirto- laisuus-Migration, 4, 5–15. Ampula, Eila (1999). Maastamuuttajan muistelmia. Helsinki: Suomi-Brasilia-seura ry. Blaakilde, Anne Leonora & Gabriella Nilsson (eds.) (2013). Nordic Seniors on the Move: Mo- bility and Migration in Later Life. Lund Studies in Arts and Cultural Sciences. Lund: Lunds Universitet. Borremans, Louis (1929). L’emigration finlandaise. Bull. de la Soc. Roy. Belg. de Geogr., 53, 139–141.

– 375 – Brattne, Berit (1970). The Information of the Emigrant Agencies. Sune Åkerman, Ingrid Eriksson, Kristian Hvidt, Charlotte Erickson & Fred Nilsson (eds.), Nordic Emigration: Research Conference in Uppsala Sept 1969. Uppsala: Söderström & Finn, 70–74. Castren, Matias Aleksanteri (1870). Nordiska resor och forskningar VI. Helsingfors: Finska litteratur-sällskapets tryckeri. Danielson-Kalmari, Johan Richard (1929). Suomessa vuosina 1816–1822. 3. Siirtolaisky- symyksemme 100 vuotta takaperin. Johan Richard Danielson-Kalmari (toim.). Tien varrelta kansalliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen. Kirjoituksia ja puheita. 2. Porvoo: WSOY, 33–56. DeGeer, Eric & Holger Wester (1973). Finlands emigrafiska utveckling 1861–1890. Uppsala: Uppsala universitet Historiska institutionen. Di Toro Mammarella, Paolo (2007). Young Generations and New Patterns of Emigration. Siirtolaisuus-Migration, 4, 20–25. Di Toro Mammarella, Paolo (2008). Young Generations and New Patterns of Emigration. Web reports 39. Turku: Migration Institute of Finland. Dreijer, Matts, Stig Jaatinen & Klas Eklund (1962). Mariehamns stads historia 1911–1961. Emigration, 20–21, 27–28 (av Stig Jaatinen). H:fors: Stadskansliet i Mariehamn. Dumell, Matts (1976). Parannusta vaalijärjestelyihin ulkomailla. Siirtolaisuus-Migration, 4, 19–20. Engström, Leo (2010). M/S Aurora. Kokkina maailman merillä. Porvoo: Annexus. Erickson, Charlotte (1976). Emigration from Europe 1815–1914. Documents in Economic History. London: Adam & Charles Black. Erkko, Eero (1903). Muistelmia Kuhan matkalta kesällä 1903. Nuori Suomi, l, 108–129. Filpus, Timo (1973). Siirtolaisuus ja Suomen työvoimapolitiikka. Kyyhkynen, 4, 10–12. Fontell, August Gideon (1911). Siirtolaisuus. Suomen kartasto 1910. Teksti II: Väestö ja kulttuuri. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 40–44. Frigren, Pirita (toim.). Merenkulkijoiden siirtolaisuus. Näkökulmia 1700-luvulta nykypäi- vään. Tutkimuksia 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Gränö, Olavi (1989). Finnish Migration Celebrations 1988 Opening Remarks. Siirtolaisuus- Migration, 2, 1–3. Groundstroem, D. (1900). Siirtolaisuudesta Suomesta. Uusi Kotimaa, 22.11.1900. Groundstroem, Oskar (1901). Om emigrationen från Finland. Föredrag och förhandlingar II: 3. Helsingfors: Ekonomiska Samfundet i Finland, 88–107. Gylling, Edward (1910). Eräitä uusia tilastotietoja Suomen siirtolaisuudesta. Yhteiskun- tataloudellinen Aikakauskirja, 2. Helsinki: Kansantaloudellinen yhdistys, 97–105. Gylling, Edward (1910). Siirtolaisuus. Yhteiskunnallinen käsikirja. Helsinki: Kansanvalis- tusseura, 424–427. Gylling, Edward (1906). Siirtolaisuutemme ja tilaton väestö. Sosialistinen Aikakauslehti, 3, 32–39. Hallenberg, Tanja (2002). Uskonnosta ja maastamuutosta. Siirtolaisuus-Migration, 3, 16–20.

– 376 – Hartikainen, Heini, Satu Löppönen & Sisko Tampio (toim.) (2011). Suomi Sydämessä – Finland in Our Hearts. Kuvamuistoja ulkosuomalaisjuhlasta Turku 1.–4.7.2011. Photo memories of the festival for Finns living abroad Turku, July 1–4, 2011. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Hausmann, Aino (1951). Talvea pakoon etelän kesään. Porvoo: WSOY. Hautala, Kustaa (1951). Hyvinkään seudun historia 1860–1950. Forssa: Forssan kirjapaino. Heikkilä, Elli & Saara Koikkalainen (eds.) (2011). Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration. Heikkilä, Elli (2011). Finns Abroad – The Profile of Emigrants and Their Thoughts About Returning to Finland. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migra- tion, 10–28. Heikkilä, Elli (2018). Suomalaisten maastamuutto ja ulkosuomalaiset maailmalla. Helena-viesti, toukokuu 2018, 21–24. Heikkilä, Elli & Marko Alivuotila (2019). Finns’ Contemporary Emigration Abroad, Their Profile and Willingness to Return Migrate: A Special View of Their Human Resources. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceed- ings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 185–200. Helander, Eila (toim.) (2005). Matkalla maailmankansalaiseksi: Kirkon ulkosuomalaistyö 2000-luvun alussa. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Helminen, Aarne (1999). Merimiesten karkaamisista Uudenkaupungin laivoilta 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen maailmansotaan. Uudenkaupungin merihistorial- lisen yhdistyksen vuosikirja 1998–1999. Uusikaupunki: Uudenkaupungin merihis- toriallinen yhdistys. Herberts, Kjell (2019). Inte bara Sverige – Svenskspråkig flyttning mellan Finland och utlan- det 2000–2017. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Hietala, Kari (1973). Siirtolaisuuden taloudelliset syyt ja seuraukset. s. n. (eds), Siirtolai- suustutkimusten lähtökohtia. Siirtolaisuustutkimuksia 1. Helsinki: Työvoimaminis- teriön suunnitteluosasto, 41–90. Hietala, Kari (1973). The Economic Causes and Consequenses of Emigration. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on. 3.–5.1.1973. Migration Reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 155–196. Hietala, Kari (1974). Invandrarna – tillgång eller börda? Nordisk Minoritetsforskning, 1, 15–22, 55. Hietala, Kari (1974). Muuttohalukkuus ja informaatio. Siirtolaisuustutkimuksia 7. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Huhtala, Uuno (1999). Kälviän siirtolaiset 1853–1939. Jyväskylä: Gummerus. Hujanen, Taisto (1976). Immigrant Broadcasting and Migration Control in Western Europe. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja 33. Tampere: University of Tampere, Institute of Journalism and Mass Communication.

– 377 – Hujanen, Taisto (1976). Siirtolaisinformaatio Länsi-Euroopan maiden siirtolaispolitiikassa. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Hujanen, Taisto (1977). Siirtolaisinformaatio ja kansainvälisen muuttoliikkeen säätely. Siirtolaisuus-Migration, 4, 27–33. Hujanen, Taisto (ed.) (1988). Joint Study on the Role of Information in the Realization of the Human Rights of Migrant Workers: Conclusions and Recommendations. Tampere: Uni- versity of Tampere, Department of Journalism and Mass Communication, Publica- tions, Series B, 25. Hujanen, Taisto (1989). The Role of Information in the Realization of the Human Rights of Migrant Workers. International Migration Review, 23 (1), 105–119. Hujanen, Taisto & Kimmo Koiranen (1990). Siirtolaisuus suomalaisissa sanomalehdissä vuosina 1880–1939 ja 1945–1984. Tutkimuksia 6. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Huldén, Evert (red.) (1961). Emigrantöden. Helsingfors: Söderström. Huldén, Lars & Ann-Mari Häggman (1971). De kulturella återverkningarna av emigrationen. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 76–85. Hulkko, Jouko (1982). Muuttoliikkeeseen vaikuttaminen. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 171–175. Hummasti, George (2007). Modernization, Emigration, and the Family: The Finnish Case. Siirtolaisuus-Migration, 4, 2–11. Huuhtanen, Pekka (1976). Sosiaaliset tekijät. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 54–61. Huuhtanen, Pekka (1982). Maassamuutto vai siirtolaisuus? Työryhmäalustus. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 88–91. Hyytinen, Oiva (2001). Hallaperältä tropiikkiin & neljä kertaa maailman ympäri. Cardwell: s. n. Ingman, Kyösti (1915). Siirtolaisuuskysymys merkantillsmin aikakaudella Ruotsi-Suo- messa. Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 2. Helsinki: Kansantaloudellinen yhdistys, 87–93. Itälä, Jaakko (1982). Perhepolitiikka ja väestön kehitys. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 265–268. Jalagin, Seija (2013). Lähetystyön historia: Meillä, muualla ja maailmalla. Jaakko Antila, Esko M. Laine & Juha Meriläinen (toim.), Kristinuskon historian tutkimusalat ja me- todit. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 287–300. Jalava, Mauri A. & Ali Sadik-Ogli (1975). Ulkosuomalaisten näkemys elämästään – Ka- nadalainen kokemus. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin

– 378 – 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 13–17. Jutikkala, Eino (1959). Geographical Distribution of Emigration in Finland. A Compara- tive Study of Factors Affecting Overseas Emigration from Finland. International Population Conference. Vienna: Selbstverlag, 640–647. Järvenpää, Osmo (1965). Siirtolaisuus Suomesta. Tutkimus Suomen siirtolaisuudesta ja taloudellisten seikkojen vaikutuksesta siihen toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1960 mennessä. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen laudatur-tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Järvi, Kaarlo August (1894). Siirtolaisten lähtö. Kansanvalistusseura (toim.), Kansanvalis- tusseuran kalenteri 1895, 91–99. Helsinki: SKS. Jönsson-Korhola, Hannele & Anna-Riitta Lindgren (toim.) (2003). Monena Suomi maailmalla: Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kalhama, Maija-Liisa (toim.) (1975). Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Karanko, Toivo Tuomas (1954). Siirtolaisuus Suomen jääkärien keskuudessa vapausso- dan jälkeen. Suomen silta, 3, 58–59. Karhisto, E. N. (1939). Ulkosuomalaislehdistö. Suomen silta, 2, 51–52. Karhisto, E. N. (1925). Suomalainen siirtolaisuus. Suomalainen Suomi, 259–268. Karhula, Ville (1935). Siirtolaisuus Kauhajoen pitäjästä ennen maailmansotaa. Turku: Turun yliopisto, sosiologian laitos. Karni, Michael Gary (ed.) (1981). Finnish Diaspora I: Canada, South America, Africa, Australia and Sweden. Papers of the FINN FORUM Conference, held in Toronto, Ontario, Canada, November 1–3, 1979. Toronto: Multicultural History Society of Ontario. Karvinen, Anni-Mari (2009). Maahanmuuttajien poismuutto Suomesta. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, kansantaloustieteen laitos. Kautto, Risto (1976). Sukututkimus harrastus lisääntymässä. Siirtolaisuus-Migration, 3, 23–24. Kauttu, Kyllikki (1986). Suomalaiset lääkärit ulkomailla. Siirtolaisuus-Migration, 3, 19–25. Kekkonen, Heikki & Manu Paajanen (1970). Isänmaan pakolaiset. Hämeenlinna: Karisto. Koiranen, Kimmo (1991). Hundra år migrationsskriverier i Finland. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 164–170. Koiranen, Vilho (1967). Tarvitseeko Suomi siirtolaispolitiikkaa. Näkökulma 1967. Helsin- ki: Snellman-säätiö, 10–14. Koivukangas, Olavi (1975a). Katsaus eri maissa oleviin suomalaisiin siirtolaisiin. Maija- Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 20–27. Koivukangas, Olavi (1976). Muuttajan identiteetti. Kanava, 7, 395–399.

– 379 – Koivukangas, Olavi (1994). Suomen valtamerentakainen siirtolaisuus. Siirtolaisuus- Migration, 3, 26–34. Koivukangas, Olavi (ed.) (2002). Entering Multiculturalism: Finnish Experience Abroad, Papers from FinnForum VI. Migration Studies C 15. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (toim.) (2005). Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Siirtolaishuumoria 1 – Fare- well you poor people of Ylistaro! Finnish Emigrant Humor 1. Turku: Siirtolaisuusin- stituutti. Koivukangas, Olavi (2007). Herman Dietrich Spöringin pronssisen pääpatsaan tarina. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–2. Koivukangas, Olavi (2008). Siirtolaiset veivät Kalevalan mukanaan maailmalle. Siirto- laisuus-Migration, 1, 1–6. Komiteanmietintö (1899). Siirtolaisten vieraaseen maanosaan toimittamista koskeva mietintö. Helsinki: s.n. Korkalainen, Sari (2004). Globaalit suomalaisverkostot. Tarvekartoitus ulkomailla asuvien suomalaisten ja Suomeen palanneiden sosiaalisen pääoman verkottamisesta suoma- laisyritysten käyttöön. Web Reports 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korkiasaari, Jouni (1986). Muutto lapsen ongelmatilanteena. Siirtolaisuus-Migration, 3, 13–18. Korkiasaari, Jouni (1989). Suomalaiset maailmalla. Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoista tähän päivään. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korkiasaari, Jouni (1991). Juuret Suomessa. Irja Hämäläinen, Soile Kirkkala & Kaarina Tur- tia (toim.), Mitä–Missä–Milloin 1992- kansalaisen vuosikirja. Helsinki: Otava, 202-206. Korkiasaari, Jouni (1992). Siirtolaisia ja ulkosuomalaisia. Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset 1980-luvulla. Työpoliittinen tutkimus, 33. Helsinki: Työministeriö. Korkiasaari, Jouni (1992). Ovatko siirtolaisuuden ajat ohitse? Tulevaisuuskuvia Suomen väestönrakenteesta. Maanantaiseura (Valtioneuvoston kulttuurihanke), 21–26. Korkiasaari, Jouni (1993). Siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastot. Väestö, Suomen virallinen tilasto 1993. Helsinki: Tilastokeskus, 8. Korkiasaari, Jouni (1993). Siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastot. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–25. Korkiasaari, Jouni (1994). Suomalaiset Euroopassa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 35–42. Korkiasaari, Jouni (1998). Maastamuuton uudet piirteet. Kuntapuntari, 2, 17–23. Korkiasaari, Jouni (1998). Suomalaisten maastamuutto 1980- ja 1990-luvulla. Turku: Siir- tolaisuusinstituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute.fi/fi/article/maastamuutto/suomalaisten-maastamuutto-1980-ja-1990-luvulla. Korkiasaari, Jouni (2003). Suomalaiset maailmalla. Katsaus Suomen siirtolaisuuteen kautta aikain. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute.fi/ fi/article/maastamuutto/suomalaiset-maailmalla-katsaus-suomen-siirtolaisuuteen-kautta-aikain.

– 380 – Korkiasaari, Jouni & Ismo Söderling (2003). Finnish Emigration and Immigration after World War II. Turku: Siirtolaisinstituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute. fi/en/node/551. Korpela, Paavo & Jorma Salkosalo (2006). Merikaupungista merille ja merten taakse. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korpelainen, Lauri (1973). Maastamuutto – köyhdyttävää vientiä. Unitas, 2, 71–83. Korpisaari, Paavo (1911). Siirtolaisten rahalähetykset kotimaahan. Kauppalehti, 13 (43), 640. Koski, Maija-Liisa (1982). Lapsen asema muuttoliikkeessä. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 179–182. Koskinen, Aarne Antti, Toivo Harjunpää & Reino Kero (1969). Siirtolaishistoriaa 3. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarja, 4. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Kosonen, Pirkko & Hannele Olmiala (1971). Suomen siirtolaisuudesta Suomi-Seuralle vuosina 1962–1966 tehtyjen tiedustelujen valossa. Turun yliopiston sosiologian laitoksen monisteita 42. Turku: Turun yliopisto, sosiologian laitos. Kultalahti, Olli (1984). Migration and Periods of Rapid Industrial Development in Fin- land. Siirtolaisuus-Migration, 3, 95–116. Kultalahti, Olli (1993). Recent Emigration from Finland. Bo Forsström, Monica Nyholm & Jan-Ake Tömroos (eds.), Finländska Samhällsgeografiska Forskningsperspektiv. Ekonomisk-Geografiska Institutionen A 400. Åbo: Åbo Akademi, Ekonomisk-Stats- vetenskapliga Fakulteten, 170–185. Kultalahti, Olli (1996). Aivovientiä vai aivovuoto Suomesta. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 42–50. Kultalahti, Olli (1996). Karkaako koulutettu työvoima Suomesta? Kuntalehti, 11, 25–27. Kultalahti, Olli, Dusan Drbohla & Eva Janská (2006). What is the Impact of Transformation Processes on Emigration Potential in Transition Economies? Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 192–215. Kuparinen, Eero (toim.) (1985). Maitten ja merten takaa: vuosisata suomalaisia siirtolais- kirjeitä. Turku: Turun historiallinen yhdistys. Turku: Institute of Migration. Kuusi, Pekka (1962). Työvoiman maastapako. Salonen, Erkki & Matti Ilmanen (toim.), Kulttuuripoliittiset neuvottelupäivät Helsingissä 20–27.1.1962. Helsinki: Suomen Kulttuurirahasto, 75–82. Kääriäinen, Kimmo (toim.) (2003). Matkassa maailmalla: kirkon ulkosuomalaistyö 1900-luvulla. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 83. Jyväskylä: Gummerus. Laakkonen, Risto (2004). Ulkosuomalaiset mahdollisena työvoimapotentiaalina. Siirto- laisuus-Migration, 4, 7–10.

– 381 – Laaksonen, Pekka & Pertti Virtaranta (1982). Ulkosuomalaisia – Kalevalaseuran vuosikirja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Laaksonen, Terhi T. (2004). Karjalasta Karachiin – Evakkotytön matka lähetystyöhön. Tur- ku: omakustanne. Lahti, Tellervo (2008). Kanadan kultamaat yhä 107-vuotiaan muistoissa. Siirtolaisuus- Migration, 1, 33–35. Lahti, Tellervo (2009). Toronton vuosikymmenet avarsivat maailmaa. Siirtolaisuus- Migration, 4, 27–30. Laine, Tarja (2011). Uusi maa – uusi elämä. Siirtolaisuus-Migration, 1, 38–44. Lainio, Jarmo, Annaliina Gynne & Raija Kangassalo (2009). Transborder Contacts and the Maintenance of Finnishness in the Diaspora. Finnforum VIII: An Interdisciplinary Con- ference in Finnish, Finnish-North American and Sweden Finnish Studies. Eskilstuna: Malardalen University, Centre for Finnish Studies, 2009. Launikari, Jaakko (1980). Kirkon ulkosuomalaistyö. Siirtolaisuus-Migration, 4, 12–20. Laurén, Ludvig Leonard (1872). Rahvaan-kirjoja kristillis-siveellisestä sisällöstä 1: Waroitus muuttamisesta pois isänmaasta. Nikolainkaupunki (Vaasa): F. W. Unggren. Leinonen, Johanna (2013). Nordic Region, from Emigration to Immigration. Immanuel Ness & Peter Bellwood (eds.), Encyclopedia of Global Human Migration. Hoboken, NJ: Wiley-Blackwell. Leinonen, Johanna & Auvo Kostiainen (eds.) (2019). Transnational Finnish Mobilities: Pro- ceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland. Leinonen, Johanna (2019). Introduction: On Transnationalism and Mobility. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 11–21. Lempiäinen, Pentti (2000). Allt yngre med åren: Finlands Sjömanskyrka 125 år. Helsingfors: Finlands Sjömanskyrka. Lempiäinen, Pentti (2000). Nuortuu vanhetessaan – Merimieskirkot muutosten puhureissa. Suomen Merimieskirkko 125 vuotta. Helsinki: Suomen Merimieskirkko. Leveelahti, Ilkka (1976). Taloudelliset tekijät. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 49–54. Lindberg, Gisela (1999). Emigranternas Hangö 1898–1903: Hangö som emigranternas av- färdsort och hangöborna som emigranter. Åbo: s. n. Lindqvist, Martti (1982). Henkinen ympäristö. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 330–336. Linnamo, Jussi (1973). Siirtolaiskysymys yhteiskunnan polttavia ongelmia. Suomen silta, 5, 11–32. Linnamo, Jussi (1975). Mitä Suomi tekee/voisi tehdä siirtolaisten hyväksi? Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 68–78.

– 382 – Litma, Aarne (1977). 50-vuotta ulkosuomalaisuustoimintaa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 22–23. Loman, Bengt (1978). Siirtolaiset ja kieli. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–10. Lukkala, Sari (1999). Kultaa, kurjuutta vai ryssävihaa? Vuoden 1902 asevelvollisuuskutsuntojen vaikutuksesta siirtolaisuuteen Turun seudulla. Turku: Turun yliopisto, poliittisen historian laitos. Lähteenmäki, Maria & Hanna Snellman (eds.) (2006). Passages Westward. Studia Fennica Ethnologica 9. Helsinki: Finnish Literature Society. Majava, Altti (1973). Emigration from Finland. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaran- ta, Finland on January 3–5, 1973. Migration Reports, 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 275–305. Majava, Altti (1973). The (1st) SOPEMI-report on Emigration from Finland. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1974). Siirtolaisuus – Välivaihe vai välttämättömyys. Siirtolaisuus-Migra- tion, 1, 11–13. Majava, Altti (1974). The SOPEMI-Report on Finland. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (ed.) (1975). Joint Project on Emigrant Workers. National Report on Finland. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1975). Eri maiden siirtolaisuuspolitiikka. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 28–33. Majava, Altti (1976a). External Migration of the Finns in the 1970’s. Yearbook of Populati- on Research in Finland 1976, 15. Helsinki: The Population Research Institute, 46–64. Majava, Altti (1976b). Migration Problems in the Long-Term Perspective. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects Of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Rese- arch, 9–17. Majava, Altti (1976c). The Third SOPEMI-Report for Finland. Migration from and to Finland in 1974. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1976d). The Fourth SOPEMI-Report. Migration from and to Finland in 1975. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1977). The Fifth SOPEMI-Report on Migration from and to Finland. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Malme, Juhana (2001). Suomenkielinen vanhustyö maailmalla: Yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi. Opinnäytetyö. Helsinki: Diakonia- ammattikorkeakoulu. Malmivaara, Wilhelmi (1893). Emigratsioonin syyt ja seuraus. Hengellinen Kuukausilehti, 5, 97–104. Mannil, Ragnar (1972). Emigration – bibliografisk översikt. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 123–148.

– 383 – Martin, Maisa (1999b). Kielen merkitys siirtolaiselle vauvasta vaariin. Siirtolaisuus- Migration, 2, 14–20. Mattila, Urho (1964). Siirtolaisuus. Yhteiskuntatieteiden käsikirja II. Keuruu: Otava, 572–576. Maula, Jere (1982). Aineellinen ympäristö. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Nar- jus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 322–330. Modeen, Gunnar (1926). Vår emigration efter kriget. Betydande förändringar i jämförelse med tiden före kriget. Mercator, 23.7.1926. Mustola, Kaija (1974). Siirtolaisuudesta. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen monisteita 14. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos. Myhrman, Anders (1971). Emigrationens återverkan. SFV:s kalender 1971. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 41–50. Myrskylä, Pekka (1976). The Characteristics of Finnish Migrants and the Propensity to Move. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 210–224. Mäkelä, Anneli (1992). Etsitkö esivanhempiasi? Siirtolaisuus-Migration, 2, 38–44. Mäkelä, Liisa, Vesa Suutari & Chris Brewster (2014). The Factors Contributing to Work/ Life Conflicts and Enrichment among Finnish Global Careerists. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 225–248. Mäki, M. E. (1948). Siirtolaisuudesta Nurmon seuduilla. Lakeuksien Nuoriso, 10–11, 157. Naumanen-Ailio, Silja (1976). Vanhan Siirtolaisnaisen Valokuvan Edessä. Siirtolaisuus- Migration, 2, 3–6. Nieminen, Seppo (1975). Siirtolaispatsaan paljastuspuhe Töysässä 14.6.1975. Siirtolaisuus- Migration, 3, 13–17. Niitemaa, Vilho (1975). Suomalainen siirtolaisuus pähkinänkuoressa. Maija-Liisa Kal- hama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 4–13 Norman, Marjatta (1996). Kaksikielisyys – ulkosuomalaisten uusi ulottuvuus. Sirkka- Liisa Hahmo & Osmo Nikkilä (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 174–181. Noschis, Kaj (1992). Psykologinen näkökulma ulkosuomaisen juuriin. Siirtolaisuus- Migration, 2, 16–23. Nuorteva, Jussi (1999). Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian pe- rustamista 1640. Bibiliotheca Historica 27. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Nyberg, Peter (1971). Om den finska emigrationens effekter. Ekonomiska Samfundets Tidskrift, 4, 251–258. Nyberg, Peter (1971). Emigration och immigration i Europa. En tvärsnittsanalys. Ekono- miska Samfundets Tidskrift, 3, 159–174. Nyberg, Peter (1971). Emigration som nationalekonomiskt problem. Stockholm: Stockholms universitet.

– 384 – Nyblom, Valdemar (1935). Emigrationen från Munsala. Vasabladet, 281. Nygård, Hugo (1950). Emigrationen från svenska Österbotten och förbindelserna över haven. Allsvensk Samling, 9, 13–15. Nygård, Toivo (1981). Etelä-Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus – taloudellisten vai- kuttimien kautta joukkoliikkeen mukaiseen käyttäytymiseen – Emigration from the lake district of southern Ostrobothnia. Siirtolaisuus-Migration, 4, 9–21. Oberg, Gustav (1956). Vägar vi vandrat. Hemåt 1956. Evangelisk årsbok. Helsingfors: Svens- ka lutherska evangeliföreningen i Finland förlag, 65–87. Oberg, Gustav (1957). Vägar vi vandrat. Hemåt 1957. Evangelisk årsbok. Helsingfors: Svens- ka lutherska evangeliföreningen i Finland förlag, 103–131. Oksi-Walter, Päivi (2014). Ulkosuomalaisten kulttuurinen identiteetti ja elämänkaari. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 122–125. Outlook (1900). Reasons for Emigration of the Finns. Outlook, 65, 895–896. Paavolainen, Olavi (1937). Lähtö ja loitsu: kirja suuresta levottomuudesta. Jyväskylä: Gum- merus. Papunen, Pentti (1972). Rauman seudun historia II. (Ks. luvut Muuttoliike (22–26) ja Siir- tolaisuus Amerikkaan (26–29). Rauma: Rauman seudun historiatoimikunta. Pellman, James C. (2000). Uskollinen, suomalainen, vapaa. [Faithful, Finn and Free: A Place for Tribes in Love]. Suomentanut Vilho Vähäsarja. Kätkäsuvanto: Koutakulttuuri. Peltoniemi, Johanna (2015). Äänen pitkä matka: Ulkosuomalaisten matala äänestysaktii- visuus ja joustavien äänestysmenetelmien merkitsevyys. Politiikka, 57 (4), 208–225. Peltoniemi, Johanna (2016). Parlamentissa vai ulkona? Ulkosuomalaisten poliittinen representaatio. Politiikka, 58 (2), 144–161. Peltoniemi, Johanna (2017). Overseas Voters and Representational Deficit: Regional Rep- resentation Challenged by Emigration. Representation, 52 (4), 295–309. Peltoniemi, Johanna (2019). From Mother to Emigrant? Perspectives to Dual Citizenship. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Procee- dings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 221–231. Peltoniemi, Johanna, Hannu Lahtinen & Hanna Wass (2019). Kirjeääni matkalla maailmalla: ulkosuomalaisten poliittisen osallisuuden toteutuminen. Yhteiskuntapoli- tiikka, 84 (2), 179–187. Peltoniemi, Teuvo (1985). Kohti parempaa maailmaa. Suomalaiset ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Helsinki: Otava. Peltoniemi, Teuvo (1986). Suomalaiset siirtolaisutopiat – kohti parempaa maailmaa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 9–18. Perrott, Harold C. (ed.) (1899, 1900). Emigration (from) Finland. Finland: An English Journal Devoted to the Cause of the Finnish People, 3, 5–6; 4, 9; 8, 8–9. London. Procope, Victor (1949). Nationalekonomiska och finanspolitiska synpunkter på den förflyttande befolkningcns crsättningsproblem. Ekonomiska Samfundets Tidskrift, 3, 138–172.

– 385 – Puosi, Sinikka (1985). Pienten siirtolaisryhmien suomalaisuuden säilyminen. Siirtolai- suus – Migration, 3, 1–8. Pöysälä, Martti (1979). Siirtolaisuus siirtolaisen itsensä kannalta, suomenkielisten siirtolaisuus. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 44–48. Ramsdahl, Carl (1949). Ur emigranten Fridolf Bergmans räkenskapsbok. Åländsk Odling 1949. Mariehamn: Ålands folkminnesförbund, 104–117. Rantala, Kalle (2017). Huippu-urheilun siirtolaiset. Terra, 129 (1), 39–44. Rantala, Risto & Markku Siukonen (toim.) (1975). Urheilutieto. Ks. Siirtolaisurheilu, 539–589. Keuruu. Rinta-Tassi, Osmo (toim.) (1967). Leppävirran kirja. Leppävirta: Leppävirran kunta. Ruckenstein, Minna (2004). Työpaikkana maailma: lähtijöiden näkökulmia globaaliin talouteen. Helsinki: Edita. Ruuhijärvi, Paavo (1982). Lapsi muuttoliikkeen rattaissa. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 182–190. Saarentalo-Vuorimäki, Johanna (2015a). Finnish Expatriates’ Adaptation to a Multicultural Environment. Helsinki: University of Helsinki. Saarentalo-Vuorimäki, Johanna (2015b). Suomalaisten ekspatriaattien sopeutuminen monikulttuuriseen ympäristöön. Psykologia, 50 (3), 209–212. Saarikallio-Torp, Miia & Jannecke Wiers-Jenssen (eds.) (2010). Nordic Students Abroad: Stu- dent Mobility Patterns, Student Support Systems and Labour Market Outcomes. Studies in Social Security and Health 110. Helsinki: Kela. Saloheimo, Veijo A. (1953). Nurmeksen historia. Siirtolaisuus. Kuopio: Savon sanomat, 689. Saloheimo, Veijo A. (1959). Rautalammin historia. Siirtolaisuus. Pieksämäki: Rautalam- min kunta, 83–85. Saloheimo, Veijo (1988). Norjan ja Delawaren suomalaisten rautalampilaisuus. Siirto- laisuus-Migration, 1, 12–17. Salomaa, Erkki (1967). A. B. Mäkelä. Hannu Soikkanen (toim.), Tiennäyttäjät, 1. Helsinki: Tammi, 207–236. Salomaa, Erkki (1967). Edvard Gylling; Tiedemies ja työväenjohtaja. Hannu Soikkanen (toim.), Tiennäyttäjät, 2. Helsinki: Tammi, 159–197. Salonen, Paavo (1967). Turun sanomalehdistön suhtautuminen siirtolaisuuteen vuosina 1900–1930. Turun yliopiston yl. hist. lait. laudaturtutkielma. Turun Historiallinen Arkisto, 20, 43–128. Sandlund, Tom (1991). Massamuuton ja maastamuuton seuraukset. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muut- toliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutki- muksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 27–32.

– 386 – Saresma, Tuija (2019). Intersections of Mobility and Belonging: Blogging Subjectivities of Finns on the Move. Journal of Finnish Studies, 22 (1–2), 47–65. Savolainen, Pekka & Erkki Kokkonen (1963). Siirtolaisuus Lapin alueelta. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tutkielmia 26. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Savolainen, Pekka & Erkki Kokkonen (1964). Siirtolaisuus Lapin alueelta vv. 1808–1930 seurakuntien kirkonkirjojen mukaan. Historiallinen Arkisto 59. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 596–621. Seppinen, Ilkka (2000). Sillanrakentaja: Suomi-Seura 1927–2002. Helsinki: Edita. Siikala, Kalervo (1984). The Turning-Point in Finnish Emigration Policy in the 1970s. Siirtolaisuus-Migration, 3, 12–14. Siirtolaisasiain neuvottelukunta (1972). Siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietintö I: Selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Komiteanmietintö 1972: B 119. Helsinki: Työ- ministeriö, siirtolaisasiain neuvottelukunta. Siirtolaisasiain neuvottelukunta (1974). Siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietintö II: Selvityksiä ja ehdotuksia. Komiteanmietintö 1974: 64. Helsinki: Työministeriö, siirtolaisasiain neuvottelukunta. Siirtolaisasiain neuvottelukunta (1976). Siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietintö III: Ulkosuomalaisten vaalioikeus. Komiteanmietintö 1976: 49. Helsinki: Työministeriö, siirtolaisasiain neuvottelukunta. Siirtolaisasiain neuvottelukunta (1976). Siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietintö IV: Toimenpide-ehdotuksia. Komiteanmietintö 1976: 81. Helsinki: Työministeriö, siirtolaisasiain neuvottelukunta. Siirtolaisasiain neuvottelukunta (1980). Suomen siirtolaisuuspolitiikan periaatteet. Siir- tolaisasian neuvottelukunnan mietintö V. Komiteanmietintö 63. Helsinki: Valtio- neuvosto. Siirtolaisuuskomitea (1924). Siirtolaisuuskomitean mietintö siirtolaisuuden syistä ja seurauksista sekä ehdotukset ja luonnosesitykset siirtolaislaiksi. Komiteanmietintö 1924. Helsinki: Siirtolaisuuskomitea. Siitonen, Kirsti (2003). Kotimaana suomen kieli: näkökulmia suomen kielen säilymiseen ja kehittymiseen ulkomailla. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. Sjöström, Elin (1915). Huoltotoiminnasta naissiirtolaisen hyväksi. Suomen Naisyhdistyk- sen kirjasia. Helsinki: Suomen naisyhdistys. s.n. (1898). Emigrationsfrågan. Föredragandets betänkande, 10. H:fors: s.n. s.n. (1900). Reasons for Emigration of the Finns. The Outlook, 65, 895–896. s.n. (1910). Finlands Svenska Emigrantföreningens Arsbok 1910. Vasa: s.n. Snellman, Hanna (2006). Going to School in a Diaspora. Maria Lähteenmäki & Hanna Snellman (eds.), Passages Westward. Studia Fennica, 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjal- lisuuden Seura, 79–98.

– 387 – Snellman, Hanna (2011). Muistoja Suomesta – ylirajaisuus arjessa. Aila Nieminen, Pia Olsson, Helena Ruotsala, & Katriina Siivonen (toim.), Aineen taikaa. Helsinki: Suo- malaisen Kirjallisuuden Seura, 231–242. Snellman, Teo (1929). Ulkokansalaistoiminta ja siirtolaisten huolto, I–II. Helsinki: Suo- mi-seura. Stenwall, Bengt (1965). Den tidigare transoceana emigrationen. Närpes kommun 100 år. Närpes: Närpes kommun, 33–37. Stone, Kirk H. (1973). Northern Finland’s Postwar Colonizing and Emigration. A Geographi- cal Analysis of Rural Demographic Counter Currents. The Hague: Martinus Nijhoff. Stone, Kirk H. (1973). Finland’s Internal and External Migrations 1946–1972. Research Group for European Migration Problems. R.E.M.P. Bulletin, 10. The Hague: Klop. Suikkala, Juhani (1982). Lastenkasvatus, sukupuoliroolit, vieraantuminen ja siirtolaisuus. Siirtolaisuus-Migration, 3, 9–17. Suomen Pankki (1973). Common Labour Market of the Nordic Countries and Emigration. Bank of Finland Monthly Bulletin, 5, 1–2. Suomen silta (1973). Suomalaisia sanomalehtiä valtamerten takana. Suomen silta, 2, 26–28. Svalestuen, Anders A. (1971). Nordisk emigrasjon. En komparativ oversikt. Emigrationen fra Norden indtil I Verdenskrig. Det Nordiske historikermøte, København, 15, 9–60. Svedberg, Anders (1883). Om Emigrationen. Skr. utg. av SFV, 2. Helsingfors: s. n. Söderling, Ismo (1983a). Suomen valtamerentakainen siirtolaisuus. Musiikin Suunta, 2–3, 6–11. Söderling, Ismo (1987). Social, Historical and Archival Aspects of the Finnish Immigra- tion to Michigan. Siirtolaisuus-Migration, 2, 12–17. Söderling, Ismo (2011). Kaksi puuta ei ole puisto vaan puistikko. Miten Turku sai Siirto- laispuistikon ja -muistomerkin. Siirtolaisuus-Migration, 3, 42–45. Söderling, Ismo (2012). Siirtolaisuusuutisia kaapista ja maailmalta. Pääkirjoitus. Siir- tolaisuus-Migration 3, 1–2. Söderling, Ismo (2017). Pesäpalloilua maailmalla. Siirtolaiset kertovat. Turku: Siirtolai- suusinstituutti. Tanner, Kirsi (2002). Ulkomaille muuttajan opas. Helsinki: Gummerus. Tegengren, Jacob (1910). Om emigrationen, dess orsaker och medel till dess motarbe- tende. Referat vid Svenska folkpartiets partidagar i Vasa den 8. och 9. juni 1908. Finlands Svenska Emigrationförenings Årsbok 1910. Vasa: s. n., 15–28. Teijula, Ilmari (1921). Suomen siirtolaisuusolot. Katsaus siirtolaisuustiedustelun tuloksiin. Sosiaalinen Aikakauskirja, 15, 899–916. Telle, Pirkko Anneli (2000). Bewältigungssituationen und Bewältigungshandlungen finni- scher Einwanderinnen. Köln: s. n. Tsicalas, Peter (2010). The Finns. Siirtolaisuus-Migration, 1, 36–40. Tudeer, A. E. (1923). Siirtolaisuus. Valtiotieteiden käsikirja, III, 370–379.

– 388 – Tunkelo, Aarre (1936). Siirtolaisuutemme itsenäisyyden aikana. Kansantaloudellinen Aikakauskirja, 3, 256–275. Työministeriö (2000). Ehdotus hallituksen ulkosuomalaispoliittiseksi ohjelmaksi. Työhal- linnon julkaisu 264. Helsinki: Työministeriö. Työministeriö (2006). Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2006–2011. Helsinki: Työministeriö. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos (1977). Maastamuutto lisääntyy. Siirtolaisuus- Migration, 3, 8. Ulkosuomalaisuuskongressin iltapäiväkeskustelu (1975). ”Siirtolaiset kysyvät – Suomi vastaa”. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esi- telmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Uschanov, Elisabet, Krister Björklund & Jouni Korkiasaari (2013). How to Trace Your Roots in Finland? Turku: Migration Institute of Finland. Vainio, Esa (1978). Elämäkerroilla muuttajan koko kuva. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–2. Valkonen, Tapani & Hannu Kulokari (1979). Siirtolaisuuden vaikutukset väestön kehitykseen. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 61–83. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (1977). Siirtolaisten aikuiskoulutuksesta. Siirtolaisuus- Migration, 2, 24–25. Vierimaa, Sanna-Mari (2011). Organizing a Transnational Advocacy Network. A Glance into the Finnish Expatriate Parliament and its Member Associations. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 202–224. Viitanen, Martti (1975). Suomen siirtolaisuuspolitiikka – Mitä on tehty? Maija-Liisa Kal- hama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 62–67. Viitanen, Martti (1979). Suomen siirtolaisuuspolitiikasta. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 54–61. Villstrand, Nils Erik (1987). Från det avlägsna Finland till orter nära flottan. De finska bätsmanskompaniernas förflyttning på 1680-talet. Nils Erik Villstrand (red.),Kust - bygd och centralmakt 1560–1721. Studier i centrum-periferi under svensk stormaktstid. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 387–427. Villstrand, Nils Erik (1989). Statsmakt och migration under svensk stormaktstid. Histo- risk Tidskrift för Finland, 1–29. Vilmusenaho, Risto (2001). Siikajokilaakson siirtolaisuus vuosina 1850–1914: talous- ja sosiaalihistoriallinen tutkimus Kestilän, Paavolan, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän, Rantsilan, Revonlahden ja Siikajoen kuntien maastamuutosta. Väitöskirja. Oulu: Ou- lun yliopisto.

– 389 – Virtanen, Markku (1979). Venäjä vai Amerikka – Säkkijärven siirtolaisuus vuosina 1809– 1914. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Turku: Institute of Migration. Virtanen, Markku (1980). Säkkijärveläisten siirtolaisten käsitykset Venäjästä ja Ameri- kasta. Siirtolaisuus-Migration, 3, 19–23. Voipio, Sanna (2002). Ulkosuomalaisten ja maahanmuuttajanuorten kaksikielisyyden tukeminen perheissä. Pirkko Muikku-Werner & Hannu Remes (toim.), Lähivertai- luja. 13, Virsu: viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Konferenssijulkaisu. Joensuu: Joensuun yliopisto. Warinowski, Anu (2011). Contemporary Emigration on the Family Level: Finnish Expat- riate Families. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad: New Forms of Mobility and Migration. Migration studies C21. Turku: Institute of Migration, 153–171. Warinowski, Anu (2011). Finnish Expatriate Families and their Children: A Complemen- tary Viewpoint. Gene Bell-Villada, Nina Sichel, Faith Eidse & Elaine Neil Orr (eds.), Writing out of Limbo: International Childhoods, Global Nomads and Third Culture Kids. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 291–312. Warinowski, Anu (2012). Maailmalle yhtenä, takaisin toisena? Suomalaisten ekspatriaat- tiperheiden lapset kulttuurisissa. Väitöskirja. Siirtolaisuusinstituutti, tutkimuksia A42. Turku: Painosalama. Warinowksi, Anu (2014). Monikulttuurinen avioliitto työn vuoksi muuttavien suomalaisperheiden lisämausteena. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 68–76. Warinowski, Anu (2014). Näkökulma: ekspatrioottinuoret piilosta näkyviin? Mika Gissler, Marjatta Kekkonen, Päivi Känkänen, Päivi Muranen & Matilda Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen: Nuorten elinolot -vuosikirja 2014. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino, 144–149. Warinowski, Anu (2019). Intercultural Experiences of Finnish Expatriate Children. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Pro- ceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 201–220. Waronen, Eero (1918). Lisävalaistusta siirtolaiskysymykselle. Valvoja, 127–144. Westerberg, Norman (2008). Swedish Finns in the World Today. Siirtolaisuus-Migration, 1, 21–23. Wilkman, Sirkku (2005). Siirtolaiset Suomen voimavarana maailmalla. Pro gradu -tutkielma, Turun kauppakorkeakoulu. Web Reports 9. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Wolf-Knuts, Ulrika (2003). Contrasts as Narrative Technique in Emigrant Accounts. Folk- lore, 114, 91–105. Wolf-Knuts, Ulrika (2014). “Would I Have Been Better Off There?” Comparison, Need and Conduciveness in a Finnish Emigrant’s Account. Journal of Ethnology and Folklor- istics, 8 (1), 3–22. Ågren, Gösta (1960). Emigrantresan. Helsingfors: s. n. Ødegaard, Ørnulf (1932). Emigration and Insanity. Acta Psychiatrica et Neurologica Scan- dinavica, IV, 1–206.

– 390 – Australia, Uusi-Seelanti ja Aasia Australia, New Zealand and Asia Australien, Nya Zeeland och Asien

Aaltio, Tauri (1960). Australian suomalaisia. Suomen silta, 3, 10 ̶ 11. Almqvist, Sten (1983). Swedish Pioneers in Australia – A Summary. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Mi- gration, 67–72. Almqvist, Sten (1999). Destinies of Two Swedish Women in Australia and New Zealand. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Mi- gration, 290–293. Atchinson, John & Charles Westin (1999). Comparative Aspects of Swedish and Austral- ian Multiculturalism. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 71–100. Baron, Senja (2000). The Finnish Migrant Community in Post-War Melbourne – “The Only Thing That Spoke English Was the Radio”. Siirtolaisuus-Migration, 4, 21–35. Baron, Senja (2000). The Only Thing That Spoke English Was the Radio: The Boundaries of Finnish Post-War Migrant Community. Melbourne: University of Melbourne. Batorowicz, Krzysztof (1999). Multiculturalism and Immigration; the Australian Case. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Mi- gration, 11–21. Battarbee, Keith J. (1983). From Finnish Farms to Australian Mines. A Research Proposal. Olavi Koivukangas (ed.) (1983). Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 117–117. Beijbom, Ulf (1983). Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand – A Pre- liminary Report. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 37–42. Beverley, Satu (2011). Following Footprints – A Century in the Life of the Sydney Finnish Com- munity. Turku: Institute of Migration. Björklund, Krister (1993). Migration in Japan. Siirtolaisuus-Migration, 3, 16–21.

– 391 – Björklund, Krister (2006). Patching the Population Pyramid in Japan – An Ethnic Di- lemma. Siirtolaisuus-Migration, 4, 29–36. Björklund, Krister (2007). Mantšuriaan jätetyt Japanin sotalapset. Siirtolaisuus-Migration, 3, 10–15. Björklund, Krister (2007). Migration in the Interest of the Nation: Population Movements to and from Japan since the Meiji Era. Web Reports 26. Turku: Migration Institute of Finland. Blainey, Geoffrey (1960).Mines in the Spinifex. The Story of Mount Isa Miners. Sydney: Angus and Robertson. Boncompagni, Adriano (1999). Migrants from Tuscany (Italy) in Western Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Aus- tralia and New Zealand: Proceedings of the Conference held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migra- tion, 103–116. Bonetti, Ruth (neé Back) (2015). Two Finnish Migrants Down Under: An Australian Bio- graphical Perspective. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Mi- gration, 167–176. Bridge, Peter J. (2002). Russian Jack. With an Essay: The Twilight of the Gods of Truth and Perfection (Leslie R. Marchant). Carlisle: Hesperian Press. Burr, Val (1999). Enemies within? Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 245–258. Castren, Heikki (1959). Lyijyn, helteen ja hien kaupunki (Mount Isa, Australian tunne- tuin suomalaiskeskus). Suomen Kuvalehti, 30, 8–10. Castren, Heikki (1959). Uudessa Seelannissa ei suomalaisilla ole hätää. Suomen Kuvalehti, 51–52, 30–31. Castren, Heikki (1960). Siirtolaispastorina kenguruitten maassa. Helsinki: Suomen meri- mieslähetysseura. Christie, Michael F. (1999). Current Immigration Debate in Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 22–27. Cohen, Lynne (1999). The Decision Making of UK Migrants to Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 117–125. Colquhoun, Simon, Moira O’Connor, Neil Drew & Christopher Sonn (1999). The Accultura- tion and Psychological Sense of Community of Anglo-Burmese Living in Australia.

– 392 – Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Mi- gration, 152–158. Connell, John (1999). To and from the End of the Earth: Icelanders in Sydney. Olavi Koivu- kangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Fin- land, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 126–151. Cronqvist, Corfitz (1859). Vandringar i Australien Åren 1857–1859. Göteborg: Hedlund & Lindskog. Dellai, B. Hass (1997). Multicultural Australia: The Australian Experience. Siirtolaisuus– Migration, 4, 23–26. Eklund, Erik (1999). Swedish Seafarers in South Australia: The Relationship Between the Maritime and Land-Based Labour Markets in South Australian Ports, 1890-1930. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Mi- gration, 169-184. Fallgren, Leena (1976). Some Post-War Finnish Migrants in Australia. Political, Social and Religious Concerns. Sydney: University of Sydney. Foulkes, Nicol (2011). Encountering Difference. Nordic Privileged Migrants in Indian Mega-cities. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mo- bility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 127–152. Foulkes, Nicol (2014). The Perils of Highly Skilled Mobility: Welfare, Risk, and Temporary Migration from the Nordic Region to India. Special issue of Journal of Finnish Stud- ies, 17 (1/2), 199–224. Freeman, Kerrie (2009). Journey from the Midnight Sun to the Land of the Long White Cloud – One Story of Health and Migration. Siirtolaisuus-Migration, 2, 31–37. Garner, Mark W. (1983). Language Use and Ethnicity among the Swedish Community in Melbourne. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 100–109. Griffiths, Anthony (1983). Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migra- tion studies C 7. Turku: Institute of Migration, 24–29. Griffiths, Anthony (1983). The Finns in Bunyip. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium Feb- ruary 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 110–116. Groundström, Kalervo (s.a.). Päiväkirja merimiespapin kokemuksista Sydneyssä 1920-luvulla. Helsinki: Suomen Merimieslähetysseuran Arkisto.

– 393 – Grönfors, Martti (1982). Uuden-Seelannin suomalaiset. Pekka Laaksonen & Pertti Virta- ranta (toim.), Ulkosuomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 62. Helsinki: SKS, 90–101. Hass, Dellal B. (1997). Multicultural Australia: the Australian experience. Siirtolaisuus- Migration, 4, 23–26. Heimo, Anne (2016). Socialist Endeavors, Fist Presses and Pen Wars: Literacy Practices of Early Finnish Migrants in Australia. Ann-Catrine Edlund, T. G. Ashplant & Anna Kuismin (eds.), Reading and Writing from Below: Exploring the Margins of Modernity. Umeå: University of Umeå, 97–113. Hirmukallio, Leo (1945). Pientä pakinaa Suomen siirtolaisuudesta Australiaan. Suomen silta, 2, 63–64. Hirviniemi, Riia (2000). Sademetsässä, saremehtästä, saremessähän: Havaintoja kolmen alenevan sukupolven australiansuomen puhujan kielestä. Turku: Turun yliopisto, suomen kielen laitos. Hoipo, Kalle (1970). Australian tähtien alla: novelli. Brisbane: Suomi-lehti. Holmqvist, Ivo (1983). Field Work in New Zealand and Australia, June 4–August 8, 1981. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration Studies C 7. Turku: Institute of Migration, 50–57. Hovi, Aino (1957). Piirteitä Sydneyn suomalaisesta asutuksesta. Suomen silta, 1, 6–7. Ilpola, Peija (1978). Siirtolaisten englannin kielen opetus ja suomalaisten lasten koulumenestys Australiassa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 11–23. Ilpola, Peija (1983). Multiculturalism in Australia. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium Feb- ruary 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 118–123. Jalagin, Seija (2007). Japanin kutsu: Suomalaiset naislähetit Japanissa 1900–1941. Väitös- kirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jalagin, Seija (2013). Transnationalising Education for the Benefit of the Nation: Finn- ish Mission to the Jews in Post-World War II Jerusalem. Ellen Fleischmann, Sonya Grypma, Michael Marten & Inger Marie Okkenhaug (eds.), Transnational and Histori- cal Perspectives on Global Health, Welfare and Humanitarianism. Kristiansand: Portal Forlag, 182–207. Jupp, James (1999). Seeking Whiteness: The Recruitment of Nordic Immigrants to Oce- ania. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migra- tion to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 28–41. Jupp, James (2003). Australia’s Immigration Policy. Siirtolaisuus-Migration, 4, 14–18. Kankaanpää, Sanna (2003). “Much More Than a Passport” – The National Identity of Expatri- ate Finns in Australia. Perth: University of Western Australia, School of Humanities. Kankaanpää, Sanna (2006). Much More Than a Passport: Markers of Finnish National Identity in Australia. Siirtolaisuus-Migration, 4, 18–28.

– 394 – Kansanaho, Erkki (1975). Etelän ristin alla. Australian suomalaisten kirkollista elämää. Pieksämäki: Kirjaneliö. Kelley, Allen Charles (1965). International Migration and Economic Growth, Australia 1865–1935. The Journal of Economic History, 25 (3), 333–354. Koivukangas, Olavi (1969). Austraalian skandinaavit. Suomi-lehden juhlanumero, 10–12. Koivukangas, Olavi (1970). Suomalainen siirtolaisuus Australiaan – peruspiirteitä. Suomi-lehden joulunumero, 4-6. Koivukangas, Olavi (1972). An Attempted Finnish Utopian Settlement in Queensland. Journal of the Royal Australian Historical Society, 58 (1), 55–63. Koivukangas, Olavi (1972). Finnish Migration to Australia before World War II. Area of Origin and Migration Characteristics. Vilho Niitemaa (ed.), Studies. Publications of the Institute of General History Nro 4. Turku: University of Turku, Institute of General History, 31–51. Koivukangas, Olavi (1973). Joka viides australialainen on siirtolainen; suomalaisten historia tekeillä. Suomen silta, 3, 10–11 & 23. Koivukangas, Olavi (1973). Finnish Migration to Australia with a Special Reference to the Postwar Period. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 248–255. Koivukangas, Olavi (1974). Scandinavian Immigration and Settlement in Australia before World War II. Migration Studies C 2. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (1975b). Suomalainen siirtolaisuus Australiaan toisen maailmansodan jälkeen. Siirtolaisuustutkimuksia A 1. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi (1975c). Suomalainen siirtolaisuus Australiaan. Juhani Lompolo (toim.), Maa johon mahtuu: Australia suomalaisten silmin. Jyväskylä: Gummerus, 157–175. Koivukangas, Olavi & Leo Laakso (1975). Suomalaisten siirtolaisten sosiaalilääketieteel- lisistä ongelmista Australiassa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 9–21. Koivukangas, Olavi (1976). Länsi-Australian ”Omenakuningas” oli Kälviältä. Turun Histo- riallinen Arkisto 31. Omistettu professori Vilho Niitemaalle hänen 60-vuotispäivänään 16.3.1977. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 446–457. Koivukangas, Olavi (1981). Australian siirtolaisuuden tutkimus – Scandinavian Emigra- tion to Australia, A Research Project. Siirtolaisuus-Migration, 2, 24–31. Koivukangas, Olavi & Ismo Söderling (1982). Scandinavian Immigration to Australia and New Zealand: An International Symposium at the Institute of Migration. Siirtolaisuus-Migration, 1, 19–25. Koivukangas, Olavi (ed.) (1983). Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (1983). Scandinavians in Australia: A General Review. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project.

– 395 – Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 30–36. Koivukangas, Olavi (1983). Field Work in Australia, February 9 – April 30, 1981. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 43–49. Koivukangas, Olavi (1986a). Sea, Gold and Sugarcane. Attraction Versus Distance. Finns in Australia 1851–1947. Migration Studies C 8. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (1988). 200-vuotias Australia terävöittää siirtolaispolitiikkaansa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 17–19. Koivukangas, Olavi (1991). The Finns in Australia and New Zealand. Mark Garner & John Stanley Martin (eds.), Australia: The Scandinavian Chapter 1788–1988. The Proceed- ings of the Third International Symposium on Scandinavian Migration to Aus- tralia (TISSMA88) Held in Melbourne and Ballarat 29th August to 2nd September 1988. Melbourne: University of Melbourne, Department of Germanic Studies and Russian, 43–61. Koivukangas, Olavi (1993). The Longest Voyage of the Vikings. New Zealand – a Remote Alternative to America. Birgit Flemming Larsen, Henning Bender & Karen Veien (eds.), On Distant Shores. Proceedings of the Marcus Lee Hansen Immigration Conference, Aalborg, Denmark, June 29–July 1, 1992. Aalborg: Danes Worldwide Archives & Danish Society for Emigration History, 121–140. Koivukangas, Olavi (1996). From the Midnight Sun to the Long White Cloud. Finns in New Zealand. Migration Studies C 11. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (1998). Kaukomaiden kaipuu. Suomalaiset Afrikassa, Australiassa, Uu- dessa-Seelannissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisen Siirtolaisuuden Historia 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi (1999). Finns in the Southern Hemisphere – A Comparative Approach. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Mi- gration, 185–214. Koivukangas, Olavi & Charles Westin (eds.) (1999). Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (2001). Finns. James Jupp (ed.), The Australian People: An Encyclopedia of the Nation, Its People and Their Origins. Cambridge: Cambridge University Press, 353–355. Kokko, Elsa (1962). Uusi Seelanti ja suomalaiset. Suomen silta, 1, 8–9 & 21. Koppinen, Jouko (1997). Australiasta tasavalta? Austaliansuomalaisten yhteiskunnalli- sista mielipiteistä. Siirtolaisuus-Migration, 3, 30–32.

– 396 – Korpela, Mari (2005). Länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa: rikasta köyhäilyä, vas- takulttuuria vai aktivismia? Susanna Paasonen (toim.), Aktivismi: verkostoja, jär- jestöjä ja arjen taitoja, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 85. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 137–160. Korpela, Mari (2006). “I’m Not Like Indian Women.” Reflections of Young European Women in Varanasi, India. J@rgonia, 4 (9), 1–21. Korpela, Mari (2007). Kauas pois. Länsimaalaisten nuorten monikulttuuriset kokemukset Intiassa. Nuorisotutkimus, 25 (4), 3–17. Korpela, Mari (2009). When a Trip to Adulthood Becomes a Lifestyle: The Community of Westerners in Varanasi, India. Karen O’Reilly & Michaela Benson (eds.), A New Life? Expectations, Aspirations, and Experiences of Lifestyle Migration. Aldershot: Ashgate, 15–30. Korpela, Mari (2010). A Postcolonial Imagination? Westerners Searching for Authenticity in India. Journal of Ethnic and Migration Studies, 36 (6), 1299–1315. Korpela, Mari (2010). Me, Myself and I. Western Lifestyle Migrants in Varanasi, India. Rec- reation and Society in Africa, Asia & Latin America, 1 (1), 53–73. Korpela, Mari (2010). Westerners in Search of a Better Life in India. A Research Report. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 35 (1), 74–82. Korpela, Mari & Jonathan Miles-Watson (2010). Indiascapes. Reflecting on India at the 11th EASA Conference. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 35 (3), 71–79. Korpela, Mari (2011). Vaaroja paratiisissa – Intian Goalla asuvat länsimaalaiset lapset. Emma Aalto, Maarit Alasuutari, Tarja Heino, Tuuli Lamponen & Niina Rutanen (eds.), Suojeltu Lapsuus? Raportti Lapsuudentutkimuksen päiviltä 2011. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 49–50. Korpela, Mari (2013). “Westerners” in Varanasi, India: A Permanent yet Temporary Com- munity. Korpela, Mari & Fred Dervin (eds.), Cocoon Communities. Togetherness in the 21st Century. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 37–57. Korpela, Mari (2013). Ihmisiä liikeessä: Intian boheemit elämäntapasiirtolaiset ja asioiden kansallinen järjestys. Lehtonen, Mikko (toim.), Liikkuva Maailma. Tampere: Vastapaino. Korpela, Mari (2013). Marginally Mobile? The Vulnerable Lifestyle of the Westerners in Goa. Two Homelands, 38, 63–72. Korpela, Mari (2014). Strong Vibes in Banaras: The Views of Western Sojourners on the Holy City. Keul, Istvan (ed.), Banaras Revisited. Scholarly Pilgrimages to the City of Light. Wiesbaden: Harrassowitz Verlag, 49–62. Korpela, Mari (2014). Growing up Cosmopolitan? Children of Western Lifestyle Migrants in Goa, India. COLLeGIUM: Studies across Disciplines in the Humanities and Social Sci- ences, 15, 90–115. Korpela, Mari & Anne-Meike Fechter (2016). Interrogating Child Migrants or “Third Culture Kids” in Asia: An Introduction. Asian and Pacific Migration Journal, 25 (4), 422–428.

– 397 – Korpela, Mari (2016). A (Sub)Culture of Their Own: Children of Lifestyle Migrants in Goa, India. Asian and Pacific Migration Journal, 25 (4), 470–488. Korpela, Mari (2017). “India Has Got It!”: Lifestyle Migrants Constructing “Incredible In- dias” in Varanasi and Goa. Etnográfica, 21 (1), 153–173. Korpela, Mari & Pirkko Pitkänen (2017). Temporary Migration between the EU and Asia. Sergio Carrera, Andrew Geddes, Elspeth Guild & Marco Stefan (eds.), Pathways towards Legal Migration in the EU: Reappraising Concepts, Trajectories and Policies. Brussels: Centre of European Policy Studies, 8–14. Korpela, Mari, Jaakko Hyytiä & Pirkko Pitkänen (2018). Navigating Bureaucracies, Inten- tions and Relationships: Temporary Transnational Migration Between Finland and Asia. Pirkko Pitkänen, Mari Korpela, Mustafa Aksakal & Kerstin Schmidt (eds.), Characteristics of Temporary Migration in European-Asian Transnational Social Spaces. Dordrecht: Springer, 213–232. Korpela, Mari, Mustafa Aksakal, Kerstin Schmidt & Pirkko Pitkänen (2017). Conclusion: Characteristics, Experiences and Transnationality of Temporary Migration. Pirkko Pitkänen, Mari Korpela, Mustafa Aksakal & Kerstin Schmidt (eds.), Characteristics of Temporary Migration in European-Asian Transnational Social Spaces. Dordrecht: Springer, 233–247. Korpela, Mari, Mustafa Aksakal, Kerstin Schmidt & Pirkko Pitkänen (2018). Introduc- tion: Temporary Migration in Asian-European Social Spaces. Pirkko Pitkänen, Mari Korpela, Mustafa Aksakal & Kerstin Schmidt (eds.), Characteristics of Temporary Mi- gration in European-Asian Transnational Social Spaces. Dordrecht: Springer, 1–25. Korpela, Yrjö (1960). Australian suomalaiset. Suomen silta, 2, 11 & 15. Kovács, Magdolna (2001). Code-Switching and Language Shift: In Australian Finnish in Com- parison with Australian Hungarian. Turku: Åbo Akademi. Laiho, Lauri & A. Delsudo (1930). Australia ja sen itsetietoinen kansa. Porvoo: WSOY. Lammervo, Tiina (2007). Language and Culture Contact and Attitudes among First Generation Australian Finns. Web Reports 26. Turku: Institute of Migration. Lammervo, Tiina (2008). First Generation Finnish Speakers in Australia – Language Maintenance and Attitudes. Siirtolaisuus-Migration, 1, 15–20. Lammervo, Tiina (2009). Significance of Cultural Heritage, Language and Identity to Second and Third Generation Migrants: The Case of Finns in Australia. Turku: Institute of Mi- gration. Lammervo, Tiina (2011). Finnish Linguistic and Cultural Identity in Multicultural Aus- tralia. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobil- ity and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 188–201. Lammervo, Tiina (2014). Bicultural Competence in the Context Of Remigration. Turku: In- stitute of Migration. Lehtonen, Kari (1969). Broken Hill ja merimiesperinne. Suomi-lehden juhlanumero, 38–39. Lencznarowicz, Jan (1999). Polish Displaced Persons in Australia after World War II – Political Refugees or Economic Immigrants? Olavi Koivukangas & Charles Westin

– 398 – (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceed- ings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 215–227. Lompolo, Juhani (1975). Maa johon mahtuu: Australia suomalaisten silmin. Jyväskylä: Gummerus. Lyng, Jens Sørensen (1927, 1935). Non-Britishers in Australia. Melbourne: Melbourne Uni- versity Press. Lyng, Jens Sørensen (1939). The Scandinavians in Australia, New Zealand and the Western Pacific. Melbourne: Melbourne University Press. Malmberg, Aino (1929). Suomi Australiassa – matkahavaintoja. Helsinki: Otava. Martin, John S. (1983). Ethnic Identity and Social Organization in the Scandinavian Com- munities in Melbourne 1870–1919. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 73–99. Martin, Maisa (2002). Koodinvaihdosta kielenvaihtoon? Magdolna Kovács, Code-Switch- ing and Language Shift in Australian Finnish in comparison with Australian Hun- garian. Virittäjä, 106 (2), 292–300. Mihkelson, Ann (1999). Travelling Trunk, Three Suitcases and a Three Year Old. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Aus- tralia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migra- tion, 294–300. Miller, Sally M. (1999). European Immigrant Communities and New Zealand: Comparative Reflections On a Little Known History. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 228–244. Mitta, Jane (1999). Antipathy in the Antipodes: Count Birger Mörner and the Australian Migration Debate. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and Eu- ropean Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 279–289. Naukler, Kaarlo Johannes (1926). Australian suomalaiset. Artturi Kannisto, Eemil Nestor Setälä, Uuno Taavi Sirelius & Yrjö Wichmann (toim.), Suomen suku I. Helsinki: Otava, 342–344. Naukler, Kaarlo Johannes, Elmo Edvard Kaila & Viljo Toivanen (1926). Suomalainen asutus Australiassa. Johan Evert Rosberg & Viljo Tolvanen (toim.), Maapallo – maantieteellinen tietokirja II. Helsinki: Otava, 188–190. Niemi, Riitta (2015). Kirkkokahvit on ollu aina – 50 vuotta suomalaista seurakuntatyötä Sydneyssä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

– 399 – Niitemaa, Vilho (1971). Australiansuomalainen Erakko-seura vv. 1902–1904. Turun His- toriallinen Arkisto XXV. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 163–262. Nilson, Allan T. (1983). Field Work in Australia. November 10, 1981 – February 6, 1982. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration Studies C 7. Turku: Institute of Migration, 58–63. Numelin, Ragnar & Ingmar Björksten (1968). Australien. Stockholm: Natur & Kultur. O’Connor, Desmond (1999). Outsiders No More: the Establishment of the Italian Com- munity in Port Pirie, South Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 159–168. Oja, Niilo (1972). Koralliranta ja Spinifex. Brisbane: Suomalainen Kulttuuriseura. Oksanen, Annika (2006). Siirtonaisena Singaporessa. Ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneet suomalaisnaiset kertovat kokemuksistaan. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Oksanen, Annika (2007). Siirtonaisena Singaporessa. Ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneet suomalaisnaiset kertovat kokemuksistaan. SoPhi 107. Jyväskylä: Minerva. Olsson-Seffer, Pehr Hjalmar (1902). Queensland: framtidslandet i Australien. Brisbane: G. A. Vaughan. Pajunen, Veikko (1961). Australian kahdet kasvot – suomalaisia siirtolaisia tapaamassa. Helsinki: Otava. Parr, Arnold (1999). Globalisation, Nationalism and Finnish-Australian Ethnicity. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Aus- tralia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migra- tion, 259–276. Pettersson, Linda (1999). Immigration Policy during the Twentieth Century in Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Mi- gration, 42–53. Pietilä, Juhani (1999). The Pietilä Family in Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceed- ings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 301–306. Pohjanpalo, Jorma (1931). Australiaa kynällä ja kameralla. Porvoo: WSOY. Pohjanpalo, Jorma (1961). Australian Suomi-lehti. Suomen silta, 2, 10–11, 15 & 21. Pohjanpalo, Jorma (1965). Matti Kurikka ja Australia. Suomen silta, 1, 8–9 & 26. Pohjanpalo, Jorma (1974). Onpahan eletty…. Porvoo: WSOY.

– 400 – Pokela, Voitto Olavi (1975). ”Kuka minä olen” – Australian suomalainen kokemus. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 46–48. Punta-Saastamoinen, Maija-Liisa (2009). ”Kirjoittaminen on minulle hyvää hotapulveria henkiseen päänsärkyyn” – Australiansuomalaisten kirjoittajien erityispiirteitä. Siirtolaisuus-Migration, 3, 8–15. Punta-Saastamoinen, Maija-Liisa (2010). Australiansuomalaiset etsivät itseään – Kult- tuurisen identiteetin määrittyminen australiansuomalaisessa kirjallisuudessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Punta-Saastamoinen, Maija-Liisa (2011). Australiansuomalaiset etsivät itseään. Siirto- laisuus-Migration, 1, 3–9. Puosi, Sinikka (1987). Heimat als Ergebnis des menschlichen Schaffens: Das Beispiel der finnishcen Einwanderer in Neuseeland.Siirtolaisuus-Migration , 4, 9–19. Puura-Märkälä, Anneli (2004). Haaksirikkoutuneen Fides-aluksen muistolaatta paljas- tettiin Etelä-Australiassa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 25. Reinikka, Kirsi (2007). Finns Down Under: Documents of Finnish Immigrants in Australia. Dokumentteja australiansuomalaisista = Kielisten maassa. S. l.: Kirsi Reinikka. Reksten, Jan (1983). Australian Immigration Policy. Olavi Koivukangas (ed.), Scandina- vian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 124–131. Sanderson, James L. (1983). New South Wales, Australia, Progress Report. Olavi Koivukan- gas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 64–66. Sandlund, Tom (1989). Delaware 350 and Australia 200 Seminar: Concluding Remarks. Siirtolaisuus-Migration, 2, 37–38. Sievinen, Irja (1959). Vanhoja suomalaisia kaupunkioloissa (Australiassa). Uusi Kuva- lehti, 23, 22–25. Sivyer, Ron (1999). The Migration of the Pihlajaviita-Ronlund Family from Isojoki, Finland, to Nambour, Australia, 1899, and Their Integration within New Land. Olavi Koivu- kangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Fin- land, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 307–316. Smolicz, Jerzy (1999). National Identity and Cultural Valence in an Ethnically Pluralist Setting: The Case of Australia. Olavi Koivukangas & Charles Westin (eds.), Scandinavian and European Migration to Australia and New Zealand: Proceedings of the Conference Held in Stockholm, Sweden, and Turku, Finland, June 9–11, 1998. Migration Studies C 13. Turku: Institute of Migration, 54–70. St. Martin, Saara (1975). Tiedustelu Kaweraun ja Tokoroan (Uusi Seelanti) Suomalaisten siirtolaisten viihtymisestä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–12.

– 401 – Sundell, Arnold (1975). Australian suomalaisten elämää etelän ristin alla. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 17–19. Sundell, Martta (1969). Sydney Finnish Club Ltd. Historiikkia vuosilta 1929–1969. Suomi lehti (juhlanumero), 44–47. Tanni, Katri (2002). Australian asenteellinen siirtolaisuuspolitiikka vuosina 1945–1970: White Australian Policy. Siirtolaisuus-Migration, 2, 2–8. Tanni, Katri (2002). White Australian Policy – Australian syrjivä siirtolaisuuspolitiikka 1940-luvulta 1980-luvun alkuun. Pro gradu-tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Tanni, Katri (2004). Staattisuutta ja muutoksen tuulia: Australian siirtolaisuuspolitiikka ja maailmankuvan muutos toisen maailmansodan jälkeen. Siirtolaisuus-Migration, 3, 31–34. Tanni, Katri (2005). Siirtolaisuuspolitiikan moraalista Valkoisen Australian historian valossa. Historiatieteellinen aikakauskirja, 2. Uola, Mikko (1997). Shanghain suomalaiset; Siperian emigrantteja, seikkailijoita ja me- rimiehiä. Siirtolaisuus-Migration, 1, 10–15. Uotila, Heimo (1977). Suomalaisten kurssi- ja opintosuoritusten hyväksyminen Austra- liassa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 14–26. Virtanen, Keijo (1985). Australia ja Uusi Seelanti – kohteena suomalaissiirtolaisuuden kapea ja kaukainen sivuvirta. Eero Kuparinen (toim.), Maitten ja merten takaa - vuosisata suomalaisia siirtolaiskirjeitä. Turku: Turun Historiallinen yhdistys, 156–185. Vuorinen, Leena (2011). Alcoholic Expatriate Finns’ Life and Destiny in Sweden and Aus- tralia. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobil- ity and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 173–187. Välttilä, Antti (1955). Kolmikymmenvuotiselta siirtolaistaipaleelta (Australiassa). Meri- miehen Ystävä, 37–40. Watson, Gregory (1997). Finnish Emigration to Australia: A Bitter-Sweet Decision. Siirto- laisuus-Migration, 3, 3–14. Watson, Gregory (1999). The Diminishing Sugar-Miners of Mount Isa, Australia. Siirto- laisuus– Migration, 1, 23–33. Zubrzycki, Jerzy (1988). Australia as a Multicultural Society. Siirtolaisuus-Migration, 4, 9–16.

– 402 – Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Nord- och Sydamerika

Aaltio, Eino (1953). Minnesotan Suomalaisia: Liikemiehiä – Lakimiehiä – Lääkäreitä. Vam- mala: Tyrvään kirjapaino. Aaltio, Tauri (1969). A Survey of Emigration from Finland to the United States and Canada. The Finns in North America. Ralph Jalkanen (ed.), The Finns in North America: A Social Symposium. Michigan: Hancock, 63–69. Aaltonen, Frank (1917). Onko Amerikan suomalaisilla mitään velvollisuutta Suomea kohtaan? Amerikan Suometar. 2.8.1917. Aaltonen, Markus (2002). Ameriikan Antti. Helsinki: Tammi. Aaltonen, Olavi (1967). Antti Oskari Tokoi. Hannu Soikkanen (toim.), Tiennäyttäjät II. Rauma: Tammi, 63–110. Agricola (oikealta nimeltään Pelton, Emil) (1952). Kulkurina Amerikassa, uutisraivaajana Kanadassa. Duluth: Workers Soc. Publishing Company. Ahlbäck, Ragna (red.) (1976) Amerika trunken. Emigranter berättar om sig själva. Helsing- fors: s.n. Ahlskog, Greta (1973). Förteckning över emigrationsmaterialet i Vasabladet åren 1880–1914. Stencilserie 3. Åbo: Åbo akademis bibliotek. Ahvenainen-Salin, Betty (1966). Donna Bettynä Brasiliassa. Helsinki: WSOY. Ajola, John (1952). Laihaa rupattelua kuluneilta vuosilta. Vapaa Sana 29.3.1952. Toronto, Ontario. Alanen, Arnold R. (2005). Little Houses on the Prairie: Continuity and Change in the Finn- ish Vernacular Architecture and Landscapes of Canada. Journal of Finnish Studies, 9 (2), 117–138. Alanen, Arnold R. (2014). Kuinka löytää suomalaisia Yhdysvaltojen väestönlaskentaa- ineistosta? Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 85 (1), 42–45. Alaspää, Samuli (1969). Amerikanmatista Lapatossuun. Suomen silta, 6, 6–7. Alho, Lauri (1963). Suomalaisten elämän vaiheita Canadan länsirannikolla. Vapaa Sana 26.10.1963. Alho, Olli (1977). Afro-amerikkalaiset. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutki- muksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 83–101. Alkio, Santeri (1914). Eteläpohjalaisesta Amerikka-liikkeestä. Ilkka, 54 A. Alkio, Santeri (1928). Suomalaisten yhteenkuuluvuus Suomessa ja Amerikassa. Joulu Viesti, 6–8. Alkio, Tuulikki (1973). Siirtosuomalaisten sosiaalivakuutus. Sosiaalivakuutus, 9–10, 27–28.

– 403 – Allen, E. John B. (2017). Immigrant Values and New World Mores: On Skis in America 1880 to 1920. Heikki Roiko-Jokela & Piia Pöyhönen (eds.), The Many Faces of Snow Sports: Ski Congress 2017. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Helsinki: Finn- ish Society for Sports History, 173–188. Allen, M. I. G. (1954). A Survey of Finnish Cultural, Economic and Political Development in This Sudbury District of Ontario. Ontario: University of Western Ontario. Alttius, Emil (1913). Pelastusrengas. Brooklyn: Emil Alttius. Amerikan Suometar (1913). Suomalainen uudisasutus Red Riverin laaksossa. Amerikan Suometar 4.10.1913. Hancock, Michigan: Amerikan Suometar. Ampuja, Mikko (1948). Matti Halminen, Sointulan historian kirjoittaja. Demokraattisen kansan kalenteri. Helsinki: SKDL. Andelin, Väinö (1900). Siirtolainen. Helsinki: Kansanvalistusseura. Ander, Fritiof O. (ed.) (1964) In the Trek of the Immigrants. Essays Presented to Carl Wittke. Illinois: Rock Island. Andersson, Aili (1958). History of Sontula. Vancouver: Sointula Centennial Committee. Andersson, Otto (1951). Finlandssvensk trio i Seattle, Washington. Svenskbygden, 1–2, 13–14. Andersson, Otto (1951). Finlandssvenskheten i Amerika. SFV:s kalender 1951. Helsingfors: Svenska folkskolans vänner. A. P. (1911). Kertomuksia Suur New Yorkin suomalaisista. New York: s.n. Appelsin, Ulla (2003). Titanicin tuntematon lapsi. Helsinki: Gummerus. Arho, Kosti (1954). Amerikan suomalaisen sivistyselämän palveluksessa 31 vuotta. Ha- vaintoja, muistelmia ja vaikutelmia. Suomen silta, 1, 8–9 & 2, 25–26. Ashton, Jenn (ed.) (2009). Memoirs of Matti Hopia: 1948–1951, part 1/3. Siirtolaisuus- Migration, 2, 25–30. Ashton, Jenn (ed.) (2009). Memoirs of Matti Hopia: 1948–1951, part 2/3. Siirtolaisuus- Migration, 3, 26–30. Ashton, Jenn (ed.) (2009). Memoirs of Matti Hopia: 1948–1951, part 3/3. Siirtolaisuus- Migration, 4, 38–42. Asiala, Kalle Gideon (1941). Canadan suomalaisten keskuudesta. Siirtokansan kalenteri 1942. Duluth, Minnesota. 83–87. Askeli, Henry (1947). Who’s Who among the American Finns. Fitchburg, Massachusetts: s.n. Auranen, Emmi (2002). Canadalaiseksi ja onnelliseksi: Suomalainen siirtolaisuus Kanadaan 1945–1965. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Austad, Mark E. (1975). Siirtolaispatsaan paljastus. Siirtolaisuus-Migration, 3, 18. Babcock, Kendric (1969). The Scandinavian Element in the United States. University of Illinois Studies in the Social Sciences, 111 (3). New York: University of Illinois. Backman, E. H. (1917). Våra nybyggare i Argentina: bref till ”Terra”. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura. Barton, H. Arlond (2002). A Folk Divided: Homeland Sweden and Swedish Americans, 1840–1940. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–8.

– 404 – Beaulieu, Michel S., David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (2018). Introduction: Writing about Finnish Canadian Experiences. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 1–28. Beaulieu, Michel S., David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.) (2018). Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press. Bell, Carol, John Bick, An Jokelainen, Tellervo Kahara, Christine Kouhi, Ann Kraft, Marc Metsäranta & Ahti Tolvanen (1974). Project Bay Street. Thunder Bay, Ontario: Lake- head University. Berry, Michael (1977). USA:n 1900-luvun ulkopolitiikan juuret. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 36–48. Berry, Michael (1989). Delaware 350: Some Observations. Siirtolaisuus-Migration, 2, 22–26. Birck, Johan (1965). Varför skall ni fara till Amerika – dit far ju bara pöbel och pack (kring författarens brevväxling med Ida Kalijärvi, f. Kuniholm, 1877–1964). Vasa- bladet, 20.2.1965. Birck, Johan (1966). Mia Markströms minnen: Amerikabrev med poänger. Jakobstad: J. L. Birck. Bjarnson, Donald (1976). Swedish-Finnish Settlement in New Jersey in the Seventeenth Century. The Swedish Pioneer Historical Quarterly, 4, 238–246. Björkfors, Peter (1998). The Finns on the Titanic. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–8. Björklund, Krister (2005). Finns over the Atlantic. An Overview of the Emigration from Finland to North America. Turku: Institute of Migration. Blegen, Theodore (1931). Norwegian Migration to the United States 1825–1860. Northfield: Norwegian-American Historical Association. Blomfelt, Frank (1964). August Willandt – en emigrantmissionär i New York. Sanct Olof, 67–73. Blomfelt, Frank (1965). Den åländska emigrationen. En socialhistorisk undersökning av emigrationen. Mariehamn: Ålands museum. Blomfelt, Frank (1965). Emigrationen från Vårdö 1865–1940. En preliminär undersök- ning. Åländsk Odling, 26, 82–120. Blomfelt, Frank (1968). Emigrationen från ett skärgårdslandskap. Emigrationen från Åland 1856–1918 (med särskild hänsyn till Finström och Föglö socknar). Uppsala: Uppsala universitet, Historiska institutionen. Blomfelt, Frank (1973). De åländska kolonierna i Amerika. Åländsk Odling, 68–102. Bogdanoff, Orvo & Söderling, Ismo (1988). ”Minulla on niin ikävä… ” Amerikansuomalaisten postikorttien näyttelyjulkaisu. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Bosley, Rex (ed.) (1938). Finland-United States. Special Publication for the Advancement of Finnish-American Relations. Helsinki: Finnish Foreign Trade Association. Boström, Henrik (1920). Näkökohtia siirtolaisasioiden järjestämisessä Pohjois-Amerikassa ja siitä johtuvassa lainsäädännössä. Tampere: Tekijä.

– 405 – Brenner, Ola (1960). På sångarfärd till Amerika. SFV:s kalender 1960. Helsingfors: SFV, 69–80. Broberg, Karl (1886). En färd till Amerika (ur ett brev). SFV:s kalender 1886. Helsingfors: SFV, 67–83. Brunn, Stanley D. & Pentti Yli-Jokipii (2000). Eugene van Cleef: Suomi, suomalaiset ja amerikansuomalaiset. Terra, 112 (2), 71–81. Båsk, Joh. (1897). Käyntini Fort Williamissa ja Port Arthurissa. Paimensanomia 18.8.1897, 258–259. Böök, Johannes (1902). Tietoja suomalaisten oloista Amerikassa. Helsinki: Tekijä. Canada Canadian Citizenship Branch; Centennial Commission (1967). The Canadian Family Tree. (Finns: 115–120.) Ottawa, Ontario: Queen’s Printer. Cederberg, Axel (1925). Våra svenska landsmäns samlingssträvanden i USA. Svenskbyg- den 9, 134–137. Cederstrom, Ritva (1994). Women Breaking Stereotypes. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finnish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North America. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 95–102. Christierson, Carl-Thomas von (2014). Finland – en kolonialmakt? Finnar i Ryska Ame- rika. Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 85 (1), 8–26. Clay, Jehu (1858). Annals of the Swedes on the Delaware from Their First Settlement in 1636 to the Present Time. Philadelphia: F. Foster. Cleef, Eugene van (1918). The Finn in America. Geographical Review, 6 (3), 185–214. Cleef, Eugene van (1923). The Old World in the New. Scientific Monthly, 16 (5), 498–504. Cleef, Eugene van (1933). A Fortune in Wild Land. Pennsylvania Farmer, June 24. Cleef, Eugene van (1936). Finns in the United States and Canada. Baltic and Scandinavian Countries, II (1), 35–37. Cleef, Eugene van (1937). Finnish Population Movement in Ohio. Baltic and Scandinavian Countries, III, 253–255. Cleef, Eugene van (1940). Finns of the Pacific Coast of the United States, and Considera- tion of the Problem of the Scientific Land Settlement. Annals of the Association of American Geographers, 30 (1), 25–38. Cleef, Eugene van (1952). Finnish Settlement in Canada. Geographical Review, 2, 253–266. Cleef, Eugene van (1972). The Finnish Immigrant: An American View. The American Scan- dinavian Review, 4, 403–406. Cleverley, Michael (2003). Lauri Törni. Syntynyt sotilaaksi. Helsinki: Otava. Colliander, Rafael (1934). Finlands svenskarna i Amerika och vi hemmasvenskar. Ökad kontakt önskvärd. Vår tid, december. Helsingfors. Cotter, Arthur (1923). The Finns. New York: The National Council, Department of Missions and Church Extension. Curran, James (1939). Here Was Vinland: The Great Lakes Region of America. Ontario: Sault Ste Marie.

– 406 – D’Avino, Helena (1998). Carmen – kohtaloni. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Dahlie, Jörgen (1984). Scandinavian Immigration, Assimilation and Settlement Patterns in Canada: Large Landscape Limited Impact? Siirtolaisuus-Migration, 4, 9–12. Daily Ledger (1918). The Finnish Immigrants. Daily Ledger, 20.–21.8.1918. Davie, Maurice Rea (1936). World Immigration with Special Reference to the United States. New York: MacMillan. Dickey, N. C. (1941). History of the National Groups at Superior and the Head of the Lakes. The Finns. Superior, Wisconsin. Dietz, Lew (1973). Man on the Maine Frontier – The Maine Finn. Down East: The Magazine of Maine, 19, 36–39. Djerf, O. E. (1905). Ensimmäiset suomalaiset Amerikassa. Amerikan Sanomat, 1.1.–22.2.1905. Duque, Luciana (2009). Mental Health of Expatriates in Finnish Enterprises in Brazil. Turku: Turun yliopisto. Durchman, W. K. (1896). Papin puute Amerikassa. Kuparisaaren Sanomat, 15.5.1996. Durchman, W. K. (1895). Matkamuistelmia. Paimen-Sanomia, 10.7.1895. Durchman, W. K. (1900). Muistelmia ja mietelmiä Amerikan suomalaisten siirtolaisten oloista ja sielunhoidosta. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Sampo. Dyhr, Merja (1979). Amerikansuomalaisten matkailu kotimaahan vuosina 1920–1947. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Edwards, August (1900). Matkoiltani Etelä-Dakotassa. Amerikan Sanomat, 8.11.1900. Edwards, August (1904). Ensimmäiset suomalaiset Cubassa. Amerikan Sanomat, 29.6.– 14.12.1904. Eidt, Robert (1971). Pioneer Settlement in Northeast Argentina. Madison: University of Wisconsin Press. Eidt, Robert (1965). Die staatliche und private Besiedlung von Misiones (Argentinien). Geographische Rundschau, 17 (11), 464–470. Ekola Gerberick, Marlene (1984). Juho Erkki (My Mothers Father). Siirtolaisuus-Migration, 2, 23–24. Ekroth, Evert (1951). Våra landsmän i Amerika. Svenskbygden, 1–2, 3–4. Ekroth, Evert (1960). Fränderna i Amerika. Svenskbygden, 7 (3). Elenius, Hannes (1939). Murunen Suomea villikorpeen. Omakustanne. Enatti, Helve (1978). Siirtolaisena Amerikkaan – Neljän amerikansuomalaisen kokemuksia ja vaiheita siirtolaistaipaleelta. Siirtolaisuus-Migration, 3, 25–28. Enckell, Maria Jarlsdotter (2002). The Finnish Migration to and from Russian Alaska and the Pacific Siberian Rim 1800-1900. Siirtolaisuus-Migration, 4, 16–22. Enckell, Maria & Heikki Hanka (2004). Transfigurations: Finns in Russian America. Jyvaskylan yliopiston museon julkaisuja, 16. Jyvaskyla: Jyvaskylan yliopisto. Enckell, Maria (2012). From the Grand Duchy of Finland to Sitka, Russian America, Territory of Alaska to Baku & Astrakhan on the Caspian Sea: The Journeys of 3 Women & 5 Men 1859–1895. Mariehamn: Alands Emigrantinstitut.

– 407 – Engelberg, Rafael (1937). Delawaren siirtokunnan 300-vuotismuisto. Kansanvalistusseura (toim.), Kansanvalistusseuran Kalenteri 1938. Helsinki: SKS, 55–72. Engelberg, Rafael (1940). Amerikan suomalaisten osallistuminen viimetalviseen so- taamme. Suomen silta, 1–2, 21–25. Engelberg, Rafael (1942). Finnish Emigration to the United States and Canada. Le Nord. International Review of the Northern Countries, 22–34. Engelberg, Rafael (1944). Suomi ja Amerikan suomalaiset: keskinäinen yhteys ja sen rakentaminen. Helsinki: Suomi-seura. Engelberg, Rafael (1949). Esipuhe. Arvo Tamminen (toim.), Kamera kiertää Amerikan suomalaisten parissa. Helsinki: Oy Invali. Engle, Eloise (1975). Finns in North America. Annapolis: Leeward Publications. Enlund, Magnus (2014). Bröderna Witick och den amerikanska drömmen. Genos, 85 (1), 2–7. Enlund, Magnus (2015). Täyttymätön amerikkalainen unelma: siirtolainen Petter Bäcks kirjeidensä valossa. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjan- maa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 212–226. Ericksson, Jerker (1977). Amerikkalainen kulttuuri Suomessa. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 130–136. Erlund, Kosti (1929). Vaikutelmia Canadan tasangoilta. Suomi-opiston Juhannuslehti, 25–27. Eronen, Veli Ensio (2001). Kanadan kutsu. Siirtolaisuusinstituutin kaunokirjallinen sarja. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Ervasto, Helena (1979). Siirtolaisuus Vaasan läänistä Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Austra- liaan vuosina 1950–1960. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Fagerlande, Sergio Moraes Rego (2009). Penedo: A Finnish Utopian Colony in Brazil 80 Years. Siirtolaisuus-Migration, 1, 4–11. Federal Writers’ Project (ed.) (1938). The Swedes and Finns in New Jersey. Bulletins, 1–4. Bayonne: Jersey Print. Fiftieth Anniversary Book Committee (1953). Nashwauk, “The Iron Ore Center”: The Story of Nashwauk, Minnesota. Nashwauk: Eastern Itascan. Finland Review (1920). Emigration from Finland to America. Finland Review, II, 49–50. Finnish American Historical Society of Michigan. Festival Committee (1951). Finnish Album to Commemorate Detroit’s 250th Birthday. Detroit: s.n. Finnish Workers’ Federation of the United States (1938). Delaware-albumi. Amerikkaan saapuneet ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset. 300-vuotismuistojulkaisu. New York: Yhdysvaltain Suomalainen Tyovaenjarjesto. Foster, Kate (1926). Finns. Kate Foster (ed.), Our Canadian Mosaic. Toronto: Dominion Council, 37–38.

– 408 – Friis, Erik (ed.) (1976). The Scandinavian Presence in North America. New York: Harper’s Magazine Press. Gabrialdo (pseudon.) Öhmann, Axel (1911). Enslingen i urskogen. Reseskildring från Argen- tinas urskogar (Misiones, Bompland). Helsingfors: Gutenbergs Tryckeri. Geismar, Leo (1919). The Finn as a Farmer and as a Citizen. Daily Mining Gazette, 5.11.1919. George, M. V. (1970). Internal Migration in Canada. Demographic Analyses. Ottawa: Domin- ion Bureau of Statistics. Gibbon, John Murray (1938). Matter. A Good Section on the Finns. John Murray Gibbon (ed.), Canadian Mosaic: The Making of a Northern Nation. Toronto: McClelland & Stewart, 249–263. Gothe, Richard (1938). Suomalaisten osuus Delawaren siirtomaa-asutuksessa. Suomen silta, 2, 81–85. Gothe, Richard (1938). Suomalaiset siirtolaiset Ruotsin suomalaismetsissä ja Delawa- ressa. Suomen silta, 3, 156–159. Guillet, Edwin C. (1963). The Great Migration. The Atlantic Crossing by Sailing-Ship Since 1770. 2 p. Toronto: University of Toronto Press. Gulin, Eelis Gideon (1955). Sata päivää Amerikassa. Helsinki: Otava. Haapakoski, Kalle (1900). Siirtolaisuus Suomesta. Amerikan Uutiset, 4.4.1900. Hahl, Moses (1910). Suomalaiset Kanadassa. Airue, I. Port Arthur: Työkansa Publishing Company. Hainari, Oskar Adolf (1908). Suomalaiset Amerikassa 1600-luvulla. Historiallinen Arkisto, 20 (2), 62–69. Haka, Matti (1936). Muistelmia vuoden varrelta. Vapaa Sana, 19.12.1936. Halminen, Matti (1936). Sointula, Kalevan Kansan ja Kanadan Suomalaisten Historiaa. Mikkeli: Mikko Ampuja. Halonen, Alex (1903). Kotini muisto. Päivälehti, 28.6.1903. Halonen, Arne (1940). Minnesota’s Help to Finland. Minneapolis: Finnish Relief Fund. Halonen, Toivo (1940). Sykähdyttävää isänmaallisuutta Amerikan suomalaisten keskuudessa. Suomen silta, 1–2, 18–19. Hamström, Oskar (1918). Muutamia piirteitä Canadan suomalaisten elämästä. Siirto- kansan kalenteri 1919. Duluth: Yhdysvaltain ja Canadan Suomalainen Sanomaleh- tiliitto, 129–141. Hankala, Elina (2014). Talosta torppaan, mäkituvasta Amerikkaan. Asuttamisen kulku ja sukulaisuussuhteet Ikaalisten Kiialan Koverannalla ja sen ympäristössä. Genos, 85 (3), 130–142. Harney, Robert F. (1984). Entwined Fortunes: Multiculturalism and Ethnic Studies in Canada. Siirtolaisuus-Migration, 3, 68–94. Harpelle, Ron, Varpu Lindström & Alexis Esther Pogorelskin (eds.) (2004). Karelian Exodus: Finnish Communitites in North America and Soviet Karelia during the Depression Era. Beaverton: Aspasia Books.

– 409 – Hartman Park, Evelyn (1986). Personal Experience as an Immigrant. Sirkka Sinkkonen & Anneli Milén (eds.), Toward Equality: Proceedings of the American and Finnish Work- shop on Minna Canth, June 19–20, 1985 Kuopio. Kuopio: University of Kuopio, 85–86. Hartonen, Olavi & Mika Rantanen (2014). Kalle-vaari Amerikassa. On sitä muutettu ennenkin. Opetuspaketti varhaiskasvatukseen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Hedman, E. A. (1925). Amerikan muistoja: nakemiani ja kokemiani neljankymmenen vuoden tälla oloni ajalla. Brooklyn: New Yorkin Uutisten Kirjapaino. Heikkilä, Elli (2007). Need for More Immigrants in Canada. Siirtolaisuus-Migration, 1, 37. Heikkilä, Elli (2008). FinnFestin sykettä Duluthissa. Suomi-USA, 3, 36–37. Heikkinen, Elina (1930). Pioneer Finnish Settlement in Michigan. Michigan History Magazine, 14, 381–397. Heikkinen, Viljo (1975). Kiannalta Amerikkaan 1892. Siirtokansan kalenteri 1976. New York Mills: Minnesotan Suomalais-Amerikkalainen Historiallinen Seura, 119–134. Heikkonen, Esko (1999). Yhdysvaltojen teknologian historian ulottuvuuksia. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 44–63. Heiman, Viljo (1960). Idän konferenssi. Suomi College Bulletin, 2. Hancock: Suomi College, 24–27. Heinonen, Arvi (1930). Finnish Friends in Canada. Toronto: The United Church of Canada. Heinonen, Arvi I. (s.a.) Finns in Europe and Canada. Toronto: s. n. Heinonen, Eino (1925). Suomalaisten mahdollisuudet Argentinassa. Suomalainen Suo- mi, 269–285. Heiskanen, Veikko Aleksanteri (1946). Kävin tähtilipun maassa. Forssa: Karhu. Helenius, Aune (ed.) (1961). William Heikkilä Memorial Journal. San Francisco: Northern California Committee for Protection of Foreign-Born. Hendrickson, Hanna (1957). Alavuden (Minnesota) historiaa. Siirtokansan kalenteri 1958. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 41–45. Hendrickson, Martin (1909). Muistelmia kymmenvuotisesta raivaustyöstäni. Fitchburg: Raivaaja. Hendrickson, Martin (1919). Vanha sekä uusi kotimaa. Floridan Sanomat, marraskuu 1919. Hendrickson, Martin (1926). Ajan varrelta. Worchester, Massachusetts. Hernberg, R. (1895). Suomalaisista Kaliforniassa. Merimiehen Ystävä, 14, 36–39. Herneshuhta, Matti (1955). Mokoman kontri. Siirtokansan kalenteri 1956. Duluth: Päivä- lehden kirjapaino, 41–50. Herneshuhta, Matti (1954). Kaministiquian (Ontario) ja ympäristön suomalaisen asutuksen historiaa. Siirtokansan kalenteri 1955. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 47–59. Herneshuhta, Matti (1953). Canadasta ja Canadan suomalaisista. Siirtokansan kalenteri 1954. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 31–42. Hertzel, Laurie (1991). Meeting a Child of the Karelian Fever. Siirtolaisuus-Migration, 4, 16–20.

– 410 – Hieta, Erik (2014). Distant Dreams, Different Realities: North American Immigrants Re- visit Finland. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 243–252. Hieta, Erik (2014). Help among Nations: The Humanitarian Impulse in American-Finnish Relations. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 253–262. Hiitonen, Unio (1960). Suomalaiset uranuurtajina USA:n asuntotuotannossa. Raken- nustaito, 749–750. Hiitonen, Unio (1977). Siirtolaistemme uranuurtajaosuus New Yorkin asuntotuotannossa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 6–9. Hill, Armas T. (1928). Suomen luokkasodan vaikutus Canadan suomalaisiin. Alex Halo- nen (toim.), Suomen Luokkasota. Superior: Amerikan Suomalaisten Sosialististen Kustannusliikkeiden Liitto, 504–507. Hillilä, Hugo (1950). Valinkauhassa. Hancock: omakustanne. Hiltunen, Juha (2006). Metsäintiaani ja suomalainen: Lännen valloitus hieman erilai- sesta perspektiivistä. Siirtolaisuus-Migration, 1, 24–29. Himanen, Marianne (1975). Suomen osallistuminen Yhdysvaltain 200-vuotisjuhliin 1976. Siirtolaisuus-Migration, 1, 27–28. Hirvelä, Aulis (2013). Survivor of the Sinking of the Empress of Ireland. Turku: Migration Institute of Finland. Hjelt, August (1905). Suomen siirtolaisuusliikkeestä. Yhteiskuntataloudellinen Aikakaus- kirja 2. Helsinki: Kansantaloudellinen yhdistys, 49–66. Hjelt, Arthur (1902, 1903). Amerikan suomalaisia tervehtimässä. Teologinen Aikakauskirja, 1901–1902, 569–573, 5–11, 104–115, 335–348, 411–422, 572–583. Hjelt, August (1906). Die transatlantische Auswanderung aus Finnland. Archiv für Sozi- alwissenschaft und Sozialpolitik, 23, 748–762. Hoglund, Arthur William (1957). Paradise Rebuilt: Finnish Immigrants and Their America, 1880–1920. Madison: University of Wisconsin. Hoglund, Arthur William (1960). Finnish Immigrants in America 1880–1920. Madison: University of Wisconsin Press. Hoglund, Arthur William (1975). No Land for Finns: Critics and Reformers View the Ru- ral Exodus from Finland to America between the 1880s and World War I. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 36–54. Hoglund, Arthur William (1977). Maalta kaupunkiin: nyky-Amerikan kehitys. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 9–23. Hoikka, Jacob Johanson (1893). Matkamuistelmia. Paimen Sanomia, 11.10.1893. Hoikka, Jacob Johanson (1896). Onko siirtolaisuus synti? Uusi Kotimaa, 9.4.1896. Hoikka, Jacob Johanson (1914). Siirtolaispojan muistelmia. Amerikan Suometar, 5.– 26.9.1914.

– 411 – Holmberg, Greta (1955). Brev från Misiones. Svenskbygden, 4–5, 136–137. Holmberg, Hanna (1938). Brev från Argentina. Svenskbygden, 3, 38–39. Holmberg, Tea (1995). ”Keinutuoliarmeijan” arkipäivä. Floridan amerikansuomalaiset elä- keläiset 1950–1974. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Holmberg, U. (1920). Turun suomalainen yliopisto ja Amerikan suomalaiset. Amerikan Suometar, 6.4.1920. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1928). Kolmekymmentätuhatta kilometriä Amerikassa. Ku- vauksia matkoilta Yhdysvaltain suomalaisseuduilla. Turku: Turun lähetysyhdistys. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1956). Vanhin Amerikan suomalaisten rakentama asumus. Suomi College Bulletin, 4. Hancock: Suomi College, 12–13. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1961). Canadan suomalaisten parissa. Suomi Collegen Jou- lulehti. Hancock: Suomi College, 12–16. Hook, Frank Eugene (1937). The Finns in American Colonial History. Washington, D.C.: United States Government Printing Office. Hoppu, Kaarlo Väinö (1922). Kuinka paljon siirtolaiset lähettävät kotimaahan rahoja. Helsingin Sanomat, 10.11.1922. Hoppu, Kaarlo Väinö (1915). Siirtolaisuuden merkitys maallemme. Yhteiskuntataloudel- linen Aikakauskirja 1. Helsinki: Kansantaloudellinen yhdistys, 25–31. Horner, Thomas M. (1971). Sauna Baths along the Delaware, 1638–1682. American Swedish Historical Foundation: Yearbook 1971. Philadelphia: American Swedish Historical Foundation, 23–28. Hustich, Ilmari (1952). Våra landsmän i Kanada. Nya Argus, 10, 138–139. Hutchinson, Edward Prince (1958). Notes on Immigration Statistics of the United States. Journal of the American Statistical Association, 53 (28), 963–1025. Hvidt, Kristian (1975). Flight to America. The Social Background of 300,000 Danish Emigrants. Studies in Social Discontinuity. New York: Academic Press. Hvidt, Kristian (1971). Informationsspredning og emigration med saerligt henblik på det atlantiske transportsystem. Emigrationen fra Norden indtil I Verdenskrig. Rapporter til det Nordiske historikermøde i København, 9.–12.8.1971. København: Den danske historiske Forening, 129–158. Hyrske, Lauri (1956). Suomalaisten suhtautuminen Amerikan suomalaiseen siirtolaisuuteen ennen itsenäisyyttä. Helsingin yliopisto, opinnäytetyö. Hyrske, Lauri (1957). Siirtolaisrunnarien kulta-aika. Uusi Suomi, 13.12.1957. Hyrske, Lauri (1956). Kun Suomelle hankittiin Kanadasta siirtomaita. Suomalainen Suo- mi, 4, 254–256. Hyrske, Lauri (1951). Antti Muikku – amerikansuomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Suomalainen Suomi, 7, 428–430. Hyrskyranta, Antti (1938). Työn ja Ulapan Sankareita. Vappu. Hancock: Työmies Kustan- nusyhtiö, 21–23. Hyttinen, Elsi (2016). Samaan aikaan toisaalla: 1910-luvun siirtolaiskuvaukset toisin kuvittelemisen tilana. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 1, 39–53

– 412 – Häkkinen, Antti (2018). From Bush to Bay Street: The Finnish Community of Thunder Bay as Memories, Narratives, and Experiences. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 206–225. Hämäläinen, Ilpo (1977). Suomalaisten siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan vuosina 1919– 1931: syyt ja voimakkuus. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Hännikäinen, Outi-Kristiina (2010). Suomalaisten siirtolaisyhteisön maisema tutkimuskohteena. Siirtolaisuus-Migration, 2, 11–17. Ikola, Jaakko Oskari (1949). Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947–1948 – Matkakirja Etelä- Pohjanmaan murteella. Porvoo: WSOY. Ilmonen, Salomon (1916). Amerikan ensimmäiset suomalaiset eli Delawaren siirtokunnan historia. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike. Ilmonen, Salomon (1919). Amerikan suomalaisten historiaa I. Hancock: Kessinger Pub CO. Ilmonen, Salomon (1923). Amerikan suomalaisten historia II: Elamakertoja. Detroit: s.n. Ilmonen, Salomon (1926). Amerikan suomalaisten historia III: Yhdysvalloissa ja Canadassa olevat suomalaiset asutukset. Hancock, Michigan: s.n. Ilmonen, Salomon (1930–1931). Amerikan suomalaisten sivistyshistoria, I-II. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike. Ilmonen, Salomon (1936). John Morton, Amerikan itsenäisyydenjulistuksen allekirjoittaja. Hancock: Tekijän kustantama. Ilmonen, Salomon (1938). Delawaren suomalaiset. Hämeenlinna: Karisto. Ilmonen, Salomon (1938). Valtiomies Johan Hanssonin suomalaissukuisuus. Historial- lisbiografinen tutkielma.Suomen silta, 4, 205–207. Isomäki, Veli-Pekka (1986). Likat lähti lännelle. Siirtolaisuus-Migration, 1, 28–33. Jalava, Mauri Amiko (2000). Pehr Kalm: First Contact (1749–1750). Journal of Finnish Stud- ies, 4 (1), 4–16. Jalkanen, Kaarlo Joonatan (1896). Amerikantauti Suomessa 16 ja 17 vuosisadalla. Jyväskylä: Jyväskylän kirjapaino. Jalkanen, Ralph J. (ed.) (1969). The Finns in North America: A Social Symposium. Hancock: Suomi College. Jalkanen, Ralph J. (1976). Suomi College. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Migration Centre of Swedish- speaking Finland, 175–179. Jansson, Paul (1969). Rapport från Amerikakören. Svenskbygden, 5, 77–79. Jarva, Ritva (1971). Cuba – “Paradise” for Finns. Vilho Niitemaa (ed.), Publications of the Institute of General History, University of Turku, Finland 3. Turku: University of Turku, Institute of General History, 23–38. Jasberg, Juho Heikki (1923). Amerikoissa: pakinoita ja puheita Amerikan Suomalaisten siir- tolaisoloista. Hancock: Kustannusyhtiö Suomi Publishing Co.

– 413 – Jeremias (1918). Miksi me suomalaiset olemme tulleet Amerikkaan. Valoa Kohti, 2, 338–340. Jernegan, Marcus Wilson (1929). The American Colonies 1492–1750: A Study of Their Political, Economic and Social Development. New York: Longmans, Green & Co. Jerome, Harry (1926). Migration and Business Cycles. New York: National Bureau of Eco- nomic Research. Johnson, Amandus (1911). The Swedish Settlements on the Delaware, Their History and Rela- tions to the Indians, Dutch and English 1638–1664. 2 volumes. Philadelphia: Pennsyl- vania Univesity press. Johnson, Amandus (1921). Swedish Contributions to American National Life, 1638–1921. New York: Committee of the Swedish section of America’s making. Johnson, Amandus & Axel Palmgren (1923). Den första svenska kolonien i Amerika. Stock- holm: H. Geber. Johnson, Arthur A. (1979). The Kalevan Kansa Colonization Company, Limited’s Relationship with North American Utopian Socialist Settlements from 1900 to 1905. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Johnson, Emoroy (1958). History of the Minnesota Conference. Minneapolis, Minnesota: s. n. Johnson, Gilbert (1962). The New Finland Colony. Saskatchewan History, 15, 68–72. Joki, Yrjö (1950). Joitakin tietoja Floridan suomalaisista. Kirkollinen kalenteri 1951. Han- cock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike, 148–153. Joki, Yrjö (1916). Kuvia Missisipistä. Joululehti, 21–22. Hancock, Michigan: s. n. Jokinen, Heli (2008). ”Eihän semmosille reissuille heikompia astioita vierä”: Amerikanleski- en arkea ja elämää 1900-luvun alun Alahärmässä. Siirtolaisuusinstituutin Pohjan- maan aluekeskuksen julkaisu 3. Seinäjoki: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus. Jokinen, Walfrid John (1955). The Finns in the United States: A Sociological Interpretation. Baton Rouge: Louisiana State University. Jones, Maldwyn Allen (1992). American Immigration. 2 p. Chicago: University of Chicago Press. Jouskari, Lyyli (1958). Heräävän jättiläisen maassa – Matkakuvaus Brasiliasta. Porvoo: WSOY. Joutsamo, Timo (1971). Amerikansuomalaiset ja Suomen talvisota. Tutkimus amerikansuomalaisten suhtautumisesta talvisotaan sekä heidän pyrkimyksistään avustaa Suomea. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Jura, Art (2001). Fenni – The Finns among Us: A History of the Finns in New England and Beyond. Rockport: Picton Press. Järnefelt, Akseli (1897). Amerikan suomalaisten keskuudesta. Kyläkirjaston Kuvalehti B, 102–104. Järnefelt, Akseli (1899). Suomalaiset Amerikassa. Helsinki: Otava. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1899). Amerikkaan. Otavan Kansankirjasia VIII. Kuopio: Otava.

– 414 – Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1910). Siirtolaisuus. Yhteiskunnallinen käsikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 427–430. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1920). Rautalammin lahja Amerikalle. Kansanvalistus- seura (toim.), Kansanvalistusseuran kalenteri 1921. Helsinki: SKS, 29–40. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1921). Meikäläisiä merten takana. Kuvauksia Amerikan suomalaisista. Porvoo: WSOY. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1922). Kuhmolaisten Amerikka. Jouluviesti, 22–30. Brook- lyn, N.Y.: s. n. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1922). Suomi ja Amerikka: Muutamia kosketuskohtia. Por- voo: WSOY. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1923). Suomesta siirtyminen ja Amerikan suomalaiset. Oma maa IV. Porvoo: WSOY. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1923). Kanada. Kansanvalistusseura (toim.), Kansanvälis- tusseuran kalenteri 1924. Helsinki: SKS, 47–58. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1925). Siirtolaiset ja kotimaa. New Yorkin Uutiset, 14.5.1925. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1930). Suomi Kanadassa. Jouluviesti, 19–22. Brooklyn, N.Y.: s. n. Järvi, Outi & Pekka Rauhala (toim.) (2017). Lähtijät. Ullavan siirtolaisuus Pohjois-Amerik- kaan ja Australiaan 1872–1960. Ullava: Ullavan Kirkonkylän seudun kyläyhdistys ry, Ullavan Siirtolaiskirjaprojekti. Jäykkä, Eeva & Maija-Liisa Kalhama (toim.) (1977). USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuus- instituutti. Jääskeläinen, Kaapro (A. B. Mäkelä) (1915). Totta toinen puoli: jutelmia. Port Arthur: Työn- kansan kustannusyhtiö. Kaappa, Jaakko (1972). Siirtolaisvirtaus Atlantin taakse. Kankaanpään Joulu 1972. Kan- kaanpää: Kankaanpään seura, 6–8. Kaarne, Yrjö (1974). Henkilökohtaisia vaikutelmia amerikansuomalaisista. Suomen silta, 2, 13–16. Kamb, Ellen (1947). En hälsning från Amerika. Svensk bygden, 1, 8–9. Kangas, Henry R. (1960). Californian konferenssi. Suomi College Bulletin 2. Hancock: Suo- mi College, 28–32. Karni, Michael Gary (1967). Otto Walta, Finnish Folk Hero of the Iron Range. Minnesota History, 40, 391–402. Karni, Michael Gary & Levin, Robert (1972). Northwoods Vernacular: Finnish Log Archi- tecture in Northeastern Minnesota. Northwest Architect, 5–6, 92–99. Karni, Michael Gary, Matti E. Kaups & Douglas Jr. Ollila (eds.) (1975). The Finnish Experi- ence in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Migration Studies C 3. Turku: Institute of Migration.

– 415 – Karni, Michael Gary (ed.) (1981). Finnish Diaspora II: United States. Papers of the FINN FORUM Conference, Held in Toronto, Ontario, Canada, November 1–3, 1979. Toronto: Multicul- tural History Society of Ontario. Karni, Michael Gary, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.) (1988). Finns in North America. Proceedings of FinnForum 5.–8. Sept. 1984. Turku: Institute of Migration. Karni, Michael Gary (1999). Finnish Americans in Soviet Karelia, 1931–1991: An Update. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 108–119. Kaskinen, F. W. (1960). 50 vuotta täyttänyt Columbia konferenssi. Suomi College Bulletin 2. Hancock: Suomi College, 16–17. Kaskinen, Outi-Kristiina (1999). Uusi Suomi – New Finland. Suomalaisasutusta Kanadan preerialla vuodesta 1888. Siirtolaisuus-Migration, 3, 4–11. Kastrup, Allan (1975). The Swedish Heritage in America. Stockholm: Swedish Council of America. Kataja, Kaisa (1962). Hei ! Hei ! Terveisiä Amerikasta. New York Mills, Minnesota: s. n. Kauppi, Charles (1941). Siirtokansamme historia. Päivälehti, 15.1.1941. Kauppinen, Paavo Erik (1969). Suomalaisia Amerikoissa. Merimiehen Ystävä, 7–8, 19. Kaups, Matti (1966). Finnish Place-Names in Minnesota: A Study in Cultural Transfer. Geographical Review, 56 (3), 377–397. Kaups, Matti (1967). Suuri Länsi – The Finnish Discovery of the West. Minneapolis: Univer- sity of Minnesota. Kaups, Matti (1969). Finnish Place-Names in Michigan. Michigan History, 51 (4), 335–347. Kaups, Matti (1971). Patterns of Finnish Settlement in the Lake Superior Region. Michi- gan Academician, 3 (3), 77–91. Kaups, Matti (1972). A Finnish Riihi in Minnesota. Journal of the Minnesota Academy of Science, 38 (2–3), 66–71. Kelly, Leena (2014). Suomen rintamalta Kanadan länsirannikolle. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti. Kelly, Leena (2014). From the Front to the West Coast. The Recollections of the Finnish War Veterans in Vancouver. Turku: Institute of Migration. Kerkkonen, Martti (1938). Delawaren siirtokunta ja Pietari Kalm. Historiallinen Aika- kauskirja 2/1938. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura & Historian Ystäväin Liitto, 96–121. Kerkkonen, Martti (1938). Delaware-minnet och Finland. Hufvudstadsbladet, 26.6.1938. Kerkkonen, Martti (1959). Peter Kalm’s North American Journey: Its Ideological Background and Results. Studia Historica 1. Helsinki: Finnish Historical Society. Kerkkonen, Martti (1970). New Sweden and Finland. American Swedish Historical Founda- tion: Yearbook 1970. Philadelphia: American Swedish Historical Foundation, 38–41. Kerkkonen, Martti & John Erik Roos (toim.) (1970). Pehr Kalm: Resejournal över resan till Norra Amerika, I & II. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

– 416 – Kerkkonen, Martti (1976). Finland and Colonial America. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Mi- gration Centre of Swedish-speaking Finland, 13–33. Kero, Reino (1965). Siirtolaisuus Satakunnasta Amerikkaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Kero, Reino, Paavo Salonen & Olavi Koivukangas (1967). Siirtolaishistoriaa. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarja 2. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Kero, Reino (1969). Siirtolaisuus Suomesta Amerikkaan vuosien 1849–1865 välisenä aikana. Oulun Historiaseuran Julkaisuja II. Oulu: Oulun Historiaseura ry. Kero, Reino (1969). The Background of Finnish Emigration. Ralph J. Jalkanen (ed.), The Finns in North America: A Social Symposium. Hancock: Suomi College, 57–62. Kero, Reino (1969). Suomen kuvernöörien siirtolaisraportit vuosina 1873–1874. Turun Historiallinen Arkisto XXI. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 77–111. Kero, Reino (1969). Siirtolaishistoriaa 2. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarja, 3. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Kero, Reino (1970). Satakuntalainen amerikansiirtolaisuus ennen ensimmäistä maailmansotaa. Lähtö ja muuttoliikkeet. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Kero, Reino (1971). Charles Linn, Amerikansuomalainen self-made-man 1800-luvulta. Suomen silta, 4, 7 & 30. Kero, Reino (1971). James Fiskin perintötarinoiden tausta. Turun Historiallinen Arkisto XXV. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 147–162. Kero, Reino (1971). Ekonomiska faktorer som förklaringsgrund i emigrationsforskningen. Emigrationen fra Norden indtil I Verdenskrig. Rapporter til det Nordiske histori- kermøde i København, 9.–12.8.1971. København: Den danske historiske Forening, 109–128. Kero, Reino (1974a). Migration from Finland to North America in the Years between the Uni- ted States Civil War and First World War. Migration Studies C 1. Turku: Institute of Migration. Kero, Reino (1975). Emigration of Finns from North America to Soviet Karelia in the Early 1930’s. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 212–221. Kero, Reino (1975). Migration from Finland between 1866 and 1970. XIV International Congress of Historical Sciences, August 22–29, 1975. Les Migrations. San Francisco, California: s. n. Kero, Reino (1975). Siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan. Historian opettajien Vuo- sikirja XII. Helsinki: Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry, 97–115. Kero, Reino (1975). Suomalaisten siirtolaisten ”vapaa Amerikka”. Turun Historiallinen Ar- kisto 30. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 71–81.

– 417 – Kero, Reino (1976). Suuren lännen suomalaiset. Helsinki: Otava. Kero, Reino (1976). The Finnish Experience. Lakehead University Review, 9 (1). Kero, Reino (1976). Emigration from Finland to Canada before the First World War. The Lakehead University Review, 9 (1), 7–16. Kero, Reino (1977). Eurooppalaiset siirtolaiset Yhdysvalloissa. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 102–115. Kero, Reino, Auvo Kostiainen, Eero Kuparinen & Esa Vainio (1978). Toholammin väestön muuttoliikkeet Amerikansiirtolaisuuden alkuvaiheissa (1870–1889). Yhteispohjoismai- sen muuttoliiketutkimuksen Suomen osa. Turun yliopiston julkaisuja C 23. Vammala: Scripta Lingua Fennica Edita. Kero, Reino (1978–1979). Toholammin väestön muuttoliikkeet amerikansiirtolaisuuden alkuvaiheissa (1870–1889): yhteispohjoismaisen muuttoliiketutkimuksen Suomen osa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita. Turku: Turun yliopisto, 23–25. Kero, Reino (1980). The Finns in North America: Destinations and Composition of Immigrant Societies in North America before World War I. Turku: University of Turku. Kero, Reino (1982). Suomen siirtolaisuuden historia I: Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden tausta, määrä, rakenne, kuljetusorganisaatio ja sijoittuminen päämää- räalueelle. Julkaisuja 10. Turku: Turun yliopisto, historian laitos. Kero, Reino (1985). Kultaa vuolemassa ja ”kolia” kaivamassa: siirtolaiskirjeitä Pohjois- Amerikasta Suomeen. Eero Kuparinen (toim.), Maitten ja merten takaa: vuosisata suomalaisia siirtolaiskirjeitä. Turku: Turun historiallinen yhdistys. Kero, Reino (1988). American Immigrants as Bearers of Entrepreneurial Ideas and Technology during the Early Stages of Industrialization in Finland. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 292–300. Kero, Reino (1994). Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa. Auvo Kostiainen (toim.), Historian vä- hemmistöt – Minorities in History. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys. Kero, Reino (1996). Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kero, Reino (1997). Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kero, Reino (2014). Migration from Finland to North America. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 41–54. Keränen, Juhani (1987). Oulun merimiesten karkaaminen Amerikkaan ennen vuotta 1890. Oulun yliopisto, opinnäytetyö.

– 418 – Keskinen, William & Oskar Norring (1907). Cuban suomalaiset maanviljelyssiirtolat. Työmies, 7.12.1907. Keto, Alexander (1953). Suutarin sälli. Omaelämäkerta. Seattle: Chieftain Press. Ketonen, John Emil (ed.) (1976). Finnish American Horizons. New York Mills: Parta Printers. Kilpi, Oskar Kaaleb (1907). Siirtolaisuuden keskittyminen Vaasan ja Oulun lääneihin. Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 3. Helsinki: Kansantaloudellinen yhdistys, 203–209. Kilpi, Oskar Kaaleb (1910). Suomen siirtolaisuudesta. Ernst Gustaf Palmén (toim.), Oma maa: Tietokirja Suomen kodeille, V nidos: syyskuu–lokakuu. Porvoo: WSOY, 694–708. Kilpi, Oskar Kaaleb (1917). Suomen siirtolaisuus ja 19. vuosisadan kansantalous. Taloustie- teellisiä tutkimuksia 22. Helsinki: Kansantaloudellinen yhdistys. Kiviranta, Erkki (1939). Suomalaisten siirtolaisten elämää Etelä-Amerikassa. Suomen silta, 2, 54–56. Kivisto, Peter (2003). U.S. Immigration Policy from 1965 to the Present. Siirtolaisuus-Mig- ration, 4, 3–6. Klockars, Johannes (1910). Bland våra emigranter i Förenta Staterna. SFV:s kalender 1910. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 113–124. Koivukangas, Olavi (1976). Finns in America – as Viewed from Finland. Siirtolaisuus- Migration, 3, 13–21. Koivukangas, Olavi (1987). Delaware 350 vuotta. Siirtolaisuus-Migration, 4, 20–24. Koivukangas, Olavi (1988). Amerikansiirtolaisuuden alku. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi (1988). Delaware 350-vuotisjuhlavuosi alkoi konferensseilla ja näyttelyillä - Conferences and Exhibitions Open the Delaware 350th Anniversary. Siirtolaisuus-Migration, 1, 23–41. Koivukangas, Olavi (1989). Delaware 350 and Australia 200 seminar: Delaware 350 Jubileum & Australian Bicentenary: Importance to the Future Migration Research. Siirtolaisuus-Migration, 2, 31–36. Koivukangas, Olavi (1999). Aikansa kuuluisin amerikansuomalainen, vaalianalyytikko Emil Edward Hurja, 1892–1955: Henkilökuvia Keisareista. Aimo Pesola (toim.), Vilppu Keisarin suku III: Mulikoita vielä kerran. Soini: Keisarin Sukuseura Ry, 53–80. Koivukangas, Olavi (1999). Aikansa kuuluisin amerikansuomalainen, vaalianalyytikko Emil Edward Hurja 1892–1953. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 120–161. Koivukangas, Olavi & Anne Virtanen (1999). PENEDO 70 vuotta – Suomalainen utopia Bra- siliassa 1929–1999. Turku: Siirtolaisinstituutti. Koivukangas, Olavi (1999). Sao Paolon siirtolaismuseo kertoo kolme miljoonaa tarinaa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 29–30. Koivukangas, Olavi (1999). To the New World. The Swedish Finn Historical Society. Quar- terly, 8 (2), 34–37. Koivukangas, Olavi (2004). What is a Finntown? Siirtolaisuus-Migration, 2, 31–35.

– 419 – Koivukangas, Olavi (2004). What is a Finntown? A Presentation in FinnFest, Lake Worth, Florida, February 13, 2004. Turku: Institute of Migration. Koivukangas, Olavi (2006). Colonia Finlandesa Argentiinassa 100 vuotta. Siirtolaisuus- Migration, 2, 29–32. Kolehmainen, John Ilmari (1939). A Note on Finnish Given Names in America. The Modern Language Journal, 24 (3), 179–181. Kolehmainen, John Ilmari (1939). Finnish Surnames in America. American Speech, 14 (1), 33–38. Kolehmainen, John Ilmari (1940). Founding of the Finnish Settlements in Ohio. The Ohio State Archeological and Historical Quarterly, 49 (2), 150–159. Kolehmainen, John Ilmari (1941). Finland’s Agrarian Structure and Overseas Migration. Agricultural History, 15 (1), 44–48. Kolehmainen, John Ilmari (1944). Suomalaisen siirtolaisuuden vaihtelevaisuudet. Siir- tokansan kalenteri 1945. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 48–53. Kolehmainen, John Ilmari (1944). Why We Came to America: The Finns. Common Ground, 5, Autumn, 77–79. Kolehmainen, John Ilmari (1945). Finnish Overseas Emigration from Arctic Norway and Russia. Agricultural History, 19 (4), 224–232. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Takaisin maalle! Työväen Osuustoimintalehti, 2.2.1946. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Väläyksiä suomalaisten sijoittautumisesta Amerikassa. Työväen Osuustoimintalehti, 26.1.1946. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Suomalaisten siirtolaisuus Norjasta Amerikkaan. Fitch- burg: Raivaaja. Kolehmainen, John Ilmari (1947). Finnish Immigrants and a ‘Frii Kontri’. Social Science, 22 (1), 15 18. Kolehmainen, John Ilmari (1947). The Finns in America: A Bibliographical Guide to Their History. Hancock: Suomi College, Finnish American Historical Library. Kolehmainen, John Ilmari (1948). Suomalainen rotu punnittavana yhdysvaltalaisessa oikeudessa (1907–1908). Siirtokansan kalenteri 1949. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 39–45. Kolehmainen, John Ilmari (1968). The Finns in America. A Student’s Guide to Localized His- tory. New York: Teachers College Press Kolehmainen, John Ilmari (1970). Jenkit palaavat vanhaan maahan. Turun Historiallinen Arkisto XXII. Omistettu Turun Yliopistolle sen 50-vuotisjuhlapäivänä 28. helmikuuta 1970. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 226–233. Kolehmainen, John Ilmari (1971). The Finns in America, Finland, and Other Writings of John I. Kolehmainen: A bibliography. Tiffin: Heidelberg College. Kolehmainen, John Ilmari (1973). Hanko–Liverpool–New York. Turun Historiallinen Arkisto 28. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 345–360.

– 420 – Kolehmainen, John Ilmari (1975). Summation: Concluding remarks. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 222–232. Kolehmainen, John I. (1990). Ode to Minnesota. Siirtolaisuus-Migration, 4, 5–14. Korhonen, Armas (1954). The Northern Conference of the Canada Synod. Sudbury, Ontario: s. n. Korkiasaari, Jouni & Mika Roinila (2005). Finnish North Americans Today. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 9 (2), 98–116. Korkiasaari, Jouni (2005). Finnish North Americans Today by Statistics. Siirtolaisuus- Migration, 4, 19–21. Korkiasaari, Jouni, Tytti-Maaria Laine & Mika Harju-Seppänen (2015). To the Land of the Gilded Streets. Emigrants’ Journey from Finland through Great Britain to North America During the Era of Mass Migration. Turku: Institute of Migration. Koski, Frans (1935). Historiaa New York Millsistä ja sen ympäristöltä. Kirkollinen kalenteri 1936. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike, 95–102. Koskimies, Juho Rudolf (1925). Amerikan matkalta: muistiinpanoja ja havaintoja Amerikan suomalaisten elämästä ja oloista. Porvoo: WSOY. Kostiainen, Auvo (1990). Delaware as a Symbol of Finnish Immigration. Auvo Kostiainen (toim.), Finnish Identity in America. Turku: University of Turku, 49–70. Kostiainen, Auvo (1991). Siirtokuntakausi. Reino Kero, Auvo Kostiainen & Keijo Virtanen (toim.), Uuden maailman jättiläinen – Yhdysvaltain historia. Helsinki: Otava, 43–126. Kostiainen, Auvo (1999). On the Footsteps of the Delaware Finns and John Morton: An Interpretation of the Finnish-American History by Salomon Ilmonen. Siirtolaisuus- Migration, 4, 8–15. Kostiainen, Auvo (1999). Exploring Canada: Writing on Canadian History and Society in Finland. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 178–189. Kostiainen, Auvo (2002). Canadian nature and Society According to Sakari Pälsi in 1927. Pekka Mustonen (eds.), Issues in Modern and Post-Modern Tourism. Discussion and Working Papers No. 4. Savonlinna: The Finnish University Network for Tourism Studies (FUNTS), 64–75. Kostiainen, Auvo (2005). Kolehmainen, John Ilmari (1910–1995) siirtolaisuuden tutkija. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl-Lehtokoski. Helsinki: SKS, 303–304. Kostiainen, Auvo (2009). The Image of Finnish-Americans in Finland and the United States: A Comparison. Journal of Finnish Studies, 13 (1), 40–47. Kostiainen, Auvo (2010). Ajan merkit. Kalenterit amerikansuomalaisten oppaina. Leila Koivunen & Taina Syrjämaa (toim.), Samanaikaisuuksia. Kansainvälisiä näköaloja vuoden 1911 maailmaan. Histories 2. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos, 106–117. Kostiainen, Auvo (2010). John Mortonin jäljillä. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–7.

– 421 – Kostiainen, Auvo (2011). Nightmare of America: Political Deportations of Finnish Ra- dicals of the 1940’s and 1950’s. The Estonian Journal of English Studies, 2 (1), 41–50. Kostiainen, Auvo (2012). John Mortonin juuret kaipaavat vielä selvitystä. Siirtolaisuus- Migration, 1, 38. Kostiainen, Auvo (2012). Finns and Finnish-Americans, 1870-1940. Elliott Robert Barkan (ed.), Immigrants in American History. Arrival, Adaptation and Integration, Volume 2. Santa Barbara: ABC-CLIO, 357–366. Kostiainen, Auvo (2013). Kahden maan eversti. Siirtolaisuus-Migration, 2, 42–43. Kostiainen, Auvo (ed.) (2014). Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press. Kostiainen, Auvo (2014). Yhdysvaltain siirtolaisuuspolitiikka – Ovatko kaikki tervetul- leita? Suomi–USA, 68 (1), 36–37. Kostiainen, Auvo (2017). Key Phases of Finnish Canadian Experience. Markku Henriksson, Michel Beaulieu, Carmen Pekkarinen & Mari-Anna Suurmunne (eds.), Canada–Fin- land Celebrating 2017: “A Brave, Hospitable and Altogether Admirable People”. Helsinki: Finnish-Canadian Society, 30–35. Kostiainen, Auvo (2017). “Ikitie” -elokuva ja Pohjois-Amerikan suomalaisten historia. Siirtolaisuus-Migration, 4, 38–40. Krohn, Julius (1879). Suomalaiset Amerikassa. Suomen Kuvalehti, 229–232 & 233–235. Kuhlman, Erika (1991). On the Move, on Their Own: Female Finnish Immigrants in Red Lodge, Montana. Siirtolaisuus-Migration, 1, 14–20. Kultalahti, Olli (1974). Aluepolitiikka ja hyvinvointi. Elintasoon vaikuttavista tekijöistä county-tasolla Michiganissa ja Wisconsinissa. Tutkimuksia, B 23. Tampere: Tampe- reen yliopisto, aluetieteen laitos, 105–118. Kultalahti, Olli (1989). Finns in the USA: Patterns of Immigration and Settlement since 1900. Siirtolaisuus-Migration, 3, 11 – 23. Kytölä, J. K. (1950). Muistelmia I–IV. Minnesotan Uutiset, elokuu 1950. Kähärä, Tellervo (1988). Toivo Pajala – A Man of the People. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 424–438. Känsäkangas, Tommi (1999). ”Ei oo mies eikä mikään, joka ei oo Amerikasa käyny”. Kausti- sen amerikansiirtolaisuus ja paluumuutto 1867–1930. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos. Laaksonen, Terhi T. (2003). Sofia Salosen kirjeitä Kanadasta sukulaisilleen synnyinseudulleen Säräisniemelle vuosina 1954–1964. Turku: omakustanne. Laari, John (1965). 50 vuotta elämäni koulua Amerikassa. Brooklyn: Finnish Press. Lagerstedt, Ilpo (1998). My Name is Wood. Siirtolaisuus-Migration, 1, 21–24. Laine, Edward W. (ed.) (1983). Scandinavian-Canadian Studies: A Selection from the Papers Presented at the First Annual Meeting Held at Ottawa 1982; Études scandinaves au

– 422 – Canada: Un choix des communications prérentées à la première réunion annuleel tenue à Ottawa 1982. Ottawa: AASSC. Laitila Vincent, Timothy (1998). New York City Passenger Manifests of SS Titanic Survivors Rescued by the SS Carpathia. Siirtolaisuus-Migration, 4, 27–28. Laitila Vincent, Timothy (1999). Finns, Swedes and Norwegians in the Alaska World War I Draft Registrations 1917–1918. Salt Lake City: s.n. Laitinen, K. (1934). Etelä-Amerikka – Pettymysten luvattu siirtolaismaa. Lännen Suome- tar, 19.10.1934. Lakeuksien Nuoriso (1948). Tervehdys Amerikassa oleville suomalaisille. Lakeuksien Nuoriso, 10–11, 143–144. Lauttamus, John (1922). Amerikan tuulahduksia. Porvoo: WSOY. Lehtinen, F. (1897). Muistelmia matkalta Idän valtioissa. Amerikan Sanomat, 17.6.1897. Lehto, Helen (s.a.). Kaleva, Michigan (manuscript). Suomi College Archives. Hancock: Suomi College. Leinonen, Alex (1876). Suomalaiset Amerikassa. Artikkelit Oulun Wiikko-Sanomissa, 27.5.; 3., 17. & 23.6.; 8.7.; 12. & 19.8.1976. Leinonen, Alex (1893, 1894). Muistelmia. Amerikan Suomalainen Lehti, 30.6.1893 & 5.1.1894. Leinonen, Alex (1894). Ohjeeksi Länteen aikoville. Amerikan Suomalainen, 5.10.1994. Leinonen, Artturi (1938). Atlanttia ja Amerikkaa katselemassa. Porvoo: WSOY. Lemberg, Lauri (1960). Rocklandin tragedia. Siirtokansan kalenteri 1961. Duluth: Päivä- lehden kirjapaino, 29–39. Library of Congress (1938). Books, Maps and Prints Relating to New Sweden. Tercentenary Commemorating the First Settlement of the Swedes and the Finns on the Delaware 1638– 1938. Washington, D. C.: U.S. Govt. print Off. Liikemiesten ja Laulajain Suomimatkatoimikunta (1921). Liikemiesten ja Laulajain Suo- mimatka 1921. Hancock: Liikemiesten ja Laulajain Suomimatkatoimikunta. Lindberg, John S. (1930). The Background of Swedish Emigration to the United States: An Eco- nomic and Sociological Study in the Dynamics of Migration. Minneapolis: University of Minnesota Press. Lindewall, Arvo (1941). Suomesta Hawaitiin. Sudbury, Ontario. Lindström-Best, Varpu (1981). The Impact of Canadian Immigration Policy on Finnish Immigration, 1890–1978. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–15. Lindström, Varpu (1988). Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada. Toronto: Multicultural History Society of Ontario. Lindström, Varpu [1988] (1991). Uhmattaret: suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kana- dassa 1890–1930. [Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada] Suomentanut Börje Vähämäki. Juva: WSOY. Lindström, Varpu, Oiva Saarinen & Börje Vähämäki (eds.) (1997). Melting into Great Waters – Papers from Finnforum V. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3). Lindström, Varpu & Börje Vähämäki (eds.) (2000). Connecting Souls: Finnish Voices in North America. Toronto: Aspasia Books.

– 423 – Lindström, Varpu (2000). From Heroes to Enemies: Finns in Canada 1937–1947. Toronto: Aspasia Books. Linnamo, Jussi (1976). Finland’s Migration Bridge to America. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Mi- gration Centre of Swedish-speaking Finland, 325–341. Linnolahti, Jarno & Elisabeth Uschanov (2012). Titanicin suomalaiset. Turku: Siirtolai- suusinstituutti. Linnolahti, Jarno & Elisabeth Uschanov (2013). The Finns on Board the Titanic. Turku: Mi- gration Institute of Finland. Literary Digest (1919). Finns in America. Literary Digest, 61, 34. Ljungmark, Lars (1971). For sale – Minnesota. Organized Promotion of Scandinavian Im- migration 1866–1873. Studia Historica Gothoburgensia 13. Gothenburg: Lärome- delsförlaget. London, Gary (1978). The Delaware Finns and John Morton Seeking to Legitimize the Immigrant Experience in America. Siirtolaisuus-Migration, 3, 11–24. Louhi, Evert Alexander (1925). The Delaware Finns, or The first Permanent Settlements in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey and Eastern Part of Maryland. New York: The Humanity Press. Louhivuori, Jorma (1976). Brasilian suomalaiset säilyttäneet omaleimaisuutensa. Suo- men silta, 1, 20–22. Lundström, Edwin (1925). Suomen Konsulilaitos Yhdysvalloissa. Joulu Viesti, 9–14. Lunnasvaara, Väinö (1932). Colonia Finlandesa. Misioneksen suomalaissiirtola. Terra, 4:n liite, 1–29. Lyytinen, Jaakko (s. a.). Yhdysvaltain suhtautuminen siirtolaisuuteen. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Lähde, Johan Wilhelm (1903). Käynti Suomisiirtolassa. Uusi Kotimaa, 4.6.1903. Lähde, Johan Wilhelm (1905). Lähtevät Amerikaan. Uusi Kotimaa, 31.8.1905. Lähde, Johan Wilhelm (1917). Urhea kansa. Siirtokansan kalenteri 1918. Duluth: Yhdys- valtain ja Canadan Suomalainen Sanomalehtiliitto. Lähteenmäki, Olavi (1973). The Possibilities of Historical Research on Latin America: Finland. Reports from a Conference organized by the Institute of Political History, University of Turku 1970. Stockholm: s. n. Lähteenmäki, Olavi (1975). Siirtolaisuus Suomesta Etelä-Amerikkaan. Pioneerivaihe. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Lähteenmäki, Olavi (1979). Viisi peninkulmaa Penedon taivalta. Siirtolaisuus-Migration, 1, 29–42. Lähteenmäki, Olavi (1980). Dominikaanisen tasavallan suomalainen Viljavakka. Siirto- laisuus-Migration, 4, 21–32. Lähteenmäki, Olavi & Reino Kero (toim.) (1989). Colonia Finlandesa: uuden Suomen perus- taminen Argentiinaan 1900-luvun alussa. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.

– 424 – Malmivaara, Wilhelmi (1895). Muutama sana Amerikkaan muuttaneille. Hengellinen Kuukausilehti, 5, 119–120 & 6, 140–141. Mannil, Ragnar (1955). Bland landsmän i USA. Hembygden, 11.6.1955. Marttina, Pauli (1952). Vahingossa Venezuelaan. Kevyt kertomus raskaasta retkestä. Porvoo: WSOY. Matvejew, Irina (1947). Hälsningar från landsmän i Argentina. Svenskbygden, 1, 9–10. Melkas, Eevaleena (1999). Kaikkoavat paratiisit: Suomalaisten siirtokuntien aatteellinen tausta ja perustamisvaiheet Brasiliassa ja Dominikaanisessa tasavallassa n. 1925–1932. Siirtolaisuustutkimuksia A 21. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Merimaa, Lauri (1920). Minkä vuoksi läksimme Amerikkaan? Jouluviesti, 107–112. Brook- lyn, N.Y.: s.n. Milen, Anneli (1985). Reunion of Sisters – Ainutlaatuinen yhteistyöohjelma Suomen ja USA:n välillä. Siirtolaisuus-Migration, 3, 12–16. Mursu, Johan (1912). Johan Mursun elämäkerta. New York Mills: kustantaja untematon. Mustonen, Alpo (1989). Pietari Schaefer Amerikan matkaajana 1699–1700. Siirtolaisuus- Migration, 3, 24–28. Mustonen, Johan Arvid (1920). Viisi vuotta voitosta voittoon. Canadan Uutiset, 18.11.1920. Mustonen, Johan Arvid (1917). Canada on Suomalaisen siirtolaisuuden luvattu maa. Siir- tokansan kalenteri 1918. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike, 101–115. Myhrman, Anders (1974, 1975 & 1977). 82, 95, 86, 85, 64 & 52 Emigrantbiografier: en samling skildringar rörande finlandssvenskar i Amerika, I–VI. Åbo Akademis Bibliotek Sten- cilserie 6, 7, 10, 11 & 13. Åbo: Åbo Akademis bibliotek. Mårtenson, Gunnar (1947). Längtan västerut. Nya Argus, 3, 39–41. Mäkinen, Kalle (1919). Majakka Manhattan rannoilla. Siirtokansan kalenteri 1920. Duluth: Yhdysvaltain ja Canadan Suomalainen Sanomalehtiliitto, 143–151. Mäkinen, Kalle (1921). The Land Where Man Is Free to Work. The World’s Work, 51, 274. Mäkinen, Mirjam (1938). Terveisiä Amerikasta. Hämeenlinna: s. n. Määttälä, Evert (1908). Tuluksia eli ”Kansallislaivamme rakentaminen”. Fitchburg: Pohjan Tähden kirjapaino. Niemi, Clemens (1924). The Finns in America. Scandinavia, 1 (5), 18–21. Niemi, Mari (1998). Hunger or Yearning for Freedom? Migration from Ostrobothnia to North America. Journal of Finnish Studies, 2 (2), 59–85. Nieminen, Marjatta (2001). Merimiehestä siirtolaiseksi 1900-luvun Buenos Airesissa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 11–17. Nieminen, Marjatta (2003). Suomalaiset merimiehet 1900-luvun Buenos Airesissa ja siirtolaisuus. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Nieminen, Marjatta (2007). Argentiinan suomalaiset samoissa kansissa. Siirtolaisuus- Migration, 4, 27–32. Niitemaa, Vilho (1976). The Finns in the Great Migratory Movement from Europe to Ame- rica 1865–1914. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas

– 425 – (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 65–99. Niitemaa, Vilho, Jussi Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.) (1976). Old Friends – Strong Ties. Turku: Institute of Migration. Nikander, Juho Kustaa (1892). Käynti Chicagossa ja Waukeganissa. Paimen Sanomia, 23.11.1892. Nikander, Juho Kustaa (1901). Uuden Suomen matkalta. Paimen Sanomia, 7.7.1901. Nikander, Werner (toim.) (1922–1927). Amerikan Suomalaisia – muotokuvia ja lyhyitä elä- mäkerrallisia tietoja. Hancock: Suomalais-Luteerilainen Kustannusliike. Niska, Peter (1905). Cuban maista ja matkasta. Amerikan Kaiku, 13.7.1905. Norman, Hans (1974). Från Bergslagen till Nordamerika. Studier i migrationsmönster, social rörlighet och demografisk struktur med utgångspunkt från Örebro län 1851–1915. Acta Universitatis Upsaliensis 62. Uppsala: Uppsala universitet. Norman, Hans (1983). The Emigration to America from the Nordic Countries. Olavi Koivukangas (ed.), Scandinavian Emigration to Australia and New Zealand Project. Proceedings of a Symposium February 17–19, 1982. Migration studies C 7. Turku: Institute of Migration, 9–23. Norman, Hans & Harald Runblom (1988). Transatlantic Connections: Nordic Migration to the New World after 1800. Oslo: Norwegian University Press. Nousiainen, Jaakko (1977), USA:n hallitusjärjestelmä: rakenteellisia ja toiminnallisia piirteitä. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kal- hama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 26–34. Nykyaika (1929). Amerikan suomalaisten vierailut Suomeen. Nykyaika, 23, 4–5. Näse, Johannes (1922). Finlandssvenskarna i Amerika. Arkiv för Svenska Österbotten, 1, 3–4, 245–277. O. Vieno (pseud.) (1902). Suomalaiset Amerikassa. Geografiska Föreningens Tidskrift, 2, 75–82. Ohtonen, Petri (1998). Muuttoväylä äärimmäiseen länteen – suomalaisten etappimuutto Pohjois-Amerikassa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 22–29. Oinas-Kukkonen, Henry (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Matti Enbuske, Matti Mäntylä, Matti Salo & Reija Satokangas (toim.), Historian selkosilla – Jouko Vahtolan juhlakirja. Studia Historica Septentrionalia 65. Rovaniemi: Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, 319–330. Oinas-Kukkonen, Henry (2014). Northern Finnish Refugees of the Winter War: Settlers to Save Alaska. Faravid, 38, 147–157. Oinas-Kukkonen, Henry (2015). Finnish World War II Refugees’ Intended Impact on Alaska. Kari Alenius & Veli-Pekka Lehtola (eds.), Transcultural Encounters. Studia Historica Septentrionalia 75. Rovaniemi: Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, 59–78. Oinas-Kukkonen, Henry (2017). Finalaska – unelma suomalaisesta osavaltiosta. Tampere: Vastapaino.

– 426 – Ojala, Andrew (1899, 1900). Matkalta. Totuus, 2.11.1899–10.10.1900. Olin, Karl-Gustav (1989). Delaware 350 – A Finnish View. Siirtolaisuus-Migration, 2, 18–21. Olli, Corinne L. (1938). References to the Finns in Delaware in Seventeenth Century Records. Brooklyn, N.Y.: A Finnish language newspaper. Onkka, J. (1900). Kyllä sen vielä muistan. Amerikan Uutiset, 4.4.1900. Onnela, Samuli (1975). Emigrationen från Finland till Amerika över Nordnorge 1867– 1892. Oulun yliopiston historian laitoksen eripainossarja 18. Oulu: Oulun yliopisto, historian laitos, 165–177. Onnela, Samuli (1975). Nälkä, agentit, Amerikan kuume vai asevelvollisuus? Oulun lää- nin virkamiehet ja Kuopion hiippakunnan papit Amerikan siirtolaisuuden arvi- oijina. Oulun yliopiston historian laitoksen eripainossarja 24. Oulu: Oulun yliopisto, historian laitos, 92–137. Orasmaa, Niilo (1946). Argentinan suomalaiset. Suomen silta, 4, 82–84. Orta, Timo (1975). Finnish Emigration Prior to 1893: Economic, Demographic and Social Backgrounds. Michael G. Karni, Matti E. Kaups & Douglas Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Migration Studies C 3. Turku: Institute of Migration, 21–35. Orta, Timo (1989). Delaware 350 and Australia 200 seminar: The Present and Future Cul- ture of the Australian Finns. Siirtolaisuus-Migration, 2, 27–30. Paasivirta, Juhani (1962). Suomen kuva Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Porvoo: WSOY. Paavolainen, Jaakko (1976). First-Generation Finnish-Americans Serve the United States. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 235–259. Pakina-Pekka (nimim.) (1911). Amerikan Suomalaiset ja me. Helsingin Kaiku, 27.5.1911. Palomäki, Bill & Tauno William (2002). Viljami, A Finnish Immigrant’s American Dream. Florida: s. n. Parmanen, E. I. (1931). Laittomien asevelvollisuuskutsuntojen vaikutus siirtolaisuuteen. Jouluviesti. Brooklyn, N.Y.: s. n, 37–39. Parta, Russel O. (ed.) (1960). New York Mills, 75 years of Progress, 1884–1959. New York Mills: Northwestern Publishing Company. Pehkonen, Reynold (1940). Canadian Finns and the War. Canadian Forum, 19 (229), 346–347. Peltonen, Vihtori (1900). Amerikkaan siirtymisestä. Vihtori Peltonen (toim.), Kyläläisten kirjasia 24. III Sarja. Porvoo: Werner Söderström. Peltonen, Wihtori (2009). Amerikkaan siirtymisestä – Mitä siirtolaisuudesta kirjoitettiin 100 vuotta sitten? Siirtolaisuus-Migration, 1, 27–31. Peltoniemi, Teuvo (1988). Finnish Utopian Communities in North America. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America.

– 427 – Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 279–291. Pennanen, Harri (1932). Penedon kuulumisia. Tampere: s. n. Pentikäinen, Juha (1998). Metsäsuomalaiset kaskenpolttajat Delawaren siirtokunnan pääasuttajina. Siirtolaisuus-Migration, 1, 42–44. Pesu, Pirkko (1984). Kalajoen, Alavieskan ja Ylivieskan Amerikan siirtolaisuus vuosina 1870–1914. Oulun yliopisto, opinnäytetyö. Peterson, Linda (1942). Finns Stream out of the Woods. Morning Tribune, 25.9.1942. Pietilä, Antti Jaakko (1928). Isänmaan kutsu Amerikan suomalaisille. Ulkosuomalaislehti, Näytenumero I, 15.5.1928. Pietilä, Antti Jaakko (1927). Helsingistä Astoriaan. Porvoo: WSOY. Piispanen, P. P. (1957). Amerikan kuumetta Savossa ja Hämeessä 170 v. sitten. Uusi Kuva- lehti, No 51–52, 14–15. Pirinen, Edward (1904). Matkakertomus. Totuus, 13.7.–5.10.1904. Pohjan Tähti (1905). Kertomus siirtolaistarkastajakomitealta. Pohjan Tähti, 26.7.–6.9.1905. Pohjan Tähti (1905). Siirtolaistarkastajakomitean kertomuksia. Pohjan Tähti, 26.7.– 6.9.1905. Pohjanpalo, Jorma (1976). Finnish Bicentennial Greeting. Siirtolaisuus-Migration, 4, 21. Pohjanvirta, Marja-Liisa (1975). Amerikansuomalaiset ja Espanjan sisällissota 1936–1939. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Pouttu, Elli (1976). Maatuva kulta ja marmori. Artikkelisarja suomalaisten Aristan saaren asuttamisyrityksestä. Canadan Uutiset, 11–17. Pulli, Eero Anton (1945). Erämetsien patriarkat. Työväen Osuustoimintalehti, 30.6.1945. Pulli, Eero Anton (1938). Pilvenpiirtäjäin varjossa. Helsinki: Otava. Pulli, Eero Anton (1949). Suomen talonpoikaisen siirtolaisuuden syitä. Minnesotan suomalaisten juhla-albumi Minnesotan valtion täyttäessä 100 vuotta. Duluth: Minnesotan amerikkalais-suomalainen historiallinen seura, 20–28. Pälsi, Sakari (1927). Suuri, kaunis ja ruma maa. Kuvia ja kuvauksia Kanadan-matkalta. Hel- sinki: Otava. Pärssinen, Ilkka (1974). Argentiinan ja Paraguayn Suomalaissiirtokunnat. Siirtolaisuus Migration, 1, 27–32. Pätynen, Jorma (1972). Kuusamolainen amerikansiirtolaisuus ennen ensimmäistä maailmansotaa (1864–1903). Turun yliopisto, opinnäytetyö. Raattamaa, C. R. (1922). The Finnish Immigrant. Koti-Home, 1, 6–14. Raittiuskalenteri (1906). Suomalais-Amerikkalainen kongressi. RaittiusKalenteri 1907. Hancock, Michigan: s. n., 153–154. Raivio, Yrjö (1975). Kanadan Suomalaisten Historia I. Vancouver: Canadan suomalainen historiaseura. Raivio, Yrjö (1974). Kanadan suomalaisten historiahanke. Siirtokansan kalenteri 1975. Minnesota: Minnesotan suomalais-amerikkalainen historiallinen seura, 75–82.

– 428 – Rajanen, A. E. (1960). Minnesotan konferenssi. Suomi College Bulletin, 2. Hancock: Suomi College 1907–1962, 22. Rantamaa, Antti J. (1954). Sillanrakentajana Yhdysvalloissa ja Kanadassa: irtolehtisiä kahden vierailukäynnin matkapäiväkirjasta. Jyväskylä: KJG. Rantamäki, John E. (1939). Murunen Suomea villikorpeen. Hancock: Painettu ja Sidottu. Ratia, Ahti (1974). Kaksikielinen Amerikka. Kasvatus, 6, 383–387. Ratz, David K. (2018). Finnish Canadian Soldiers in the First World War. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 68–101. Rauanheimo-Owen, Suomi (1953). Akseli Rauanheimo Siirtolaisten isänä. Suomen silta, 3, 72–73. Rauanheimo, Akseli (1908). Amerikan suomalaiset. Oma maa, 3, 427–436. Rauanheimo, Akseli (1926). Pohjois-Amerikan suomalaiset. Suomen suku, I, 329–341. Rauanheimo, Akseli (1930). Kanadan kirja. Porvoo: WSOY. Rauanheimo, Akseli (1930). Suomen edustus Canadassa 10-vuotta. Canadan Uutiset, 16.1.1930. Rauanheimo, Akseli (1932). Pääkonsulina. Carl H. Salmlsen (toim.), Siirtokansan kalenteri 1933. Duluth, Minnesota: Carl H. Salmlsen, 89–92. Rauanheimo, Yrjö (1938). Delawaren suomalaiset. Genos, 9, 37–39. Rauanheimo, Yrjö (1938). Uuden Ruotsin synty sekä retket sinne suomalaisten osuutta huomioiden. Suomen silta, 1, 17–25. Rauanheimo, Yrjö (1944). Kotimaan uutisia siirtolaisille. Suomen silta, 1, 16–17. Rautalahti, Alvar (1920). Juho Kustaa Nikander. Hancock, Michigan: Suomalais-luterilainen kustannusliike. Rautalahti, Alvar (1954). Oliko suomalaisiakin Amerikan löytöretkillä? Kirkollinen kalenteri 1955, 115–121. Rautalahti, Alvar (1955). Välähdyksiä tohtori J.K. Nikanderin elämästä. Suomi College Bulletin, 4, 4–9. Rautanen, Viljami (1919). Voidaanko siltaa rakentaa. Raittiuskalenteri 1920, 109–115. Rautanen, Viljami (1921). Miksi lähdimme Amerikkaan? Kirkollinen kalenteri 1922, 168–171. Rautanen, Viljami (1922). Siirtolaisuudesta. Amerikan Suometar, 4–21. 3.1922. Rautanen, Viljami (1928). Etelässä. Amerikan Suometar, 21.4.1928. Rautanen, Viljami (1957). Matkalta Calumetiin y.m., (muistelmia) v. 1907. Kirkollinen kalenteri 1958, 71–75. Reima, Vilho (1906). Ensimmäiset suomalaiset raatajat Minnesotan mailla Amerikassa. KVS:n kalenteri 1907, 101–106. Reima, Vilho (1907). Amerikan mailta. Helsinki: K. F. Puromiehen Kirjapaino. Reima, Vilho (1907). Siirtolaisten matkassa. Raittiuslehti, 10.5.1907. Reima, Vilho (1937). Muistelmia siirtolaistemme vaelluksista ja elämästä. Helsinki: K. F.Puromiehen kirjapaino.

– 429 – Riippa, Antero (1898). Matkalta Marshfieldiin.Lännetär, 7.5.1998. Riippa, Antero (1924). The Finns in America. Foreign Language Information Service Inter- preter, 3, 10–12. Riippa, Antero (1930). Suomalaisten osuus Amerikan asuttamisessa. Jouluviesti, 10–12. Riippa, Edward (1958). Minnesotan 100-vuotisjuhla-album (1858-1958). New York: Minne- sotan Amerikkalais-Suomalainen Historiallinen Seura. Rikkinen, Hannele & Kalevi Rikkinen (2002). Kirjeitä Minnesotasta 1966–1967. Helsinki: Gummerus. Rikkinen, Kalevi (1968). Change in Village and Rural Population with Distance from Duluth. Economic Geography, 44, 312–325. Rikkinen, Kalevi (1968). Population Changes in the Incorporated Hamlets of Minnesota, 1930– 1960. Acta Geographica, 19 (4). Helsinki: Helsingin yliopisto, maantieteen laitos. Rikkinen, Kalevi (1969). Kalevala, Minnesota: Agricultural Geography in Transition. Acta Geographica, 19 (5). Helsinki: Societas Geographica Fenniae. Rikkinen, Kalevi & Arnold Alanen (1970). Migration Trends of Older Aged Persons in Min- nesota. Acta Geographica, 21. Helsinki: Helsingin yliopisto, maantieteen laitos. Rikkinen, Kalevi (1972). Boundary Changes in a Rural-Urban Fringe. Acta Geographica, 26. Helsinki: Helsingin yliopisto, maantieteen laitos. Riksman, Katri (1948). Malkosaaren terveisiä. Päivälehti 24.2.1948. Riksman, Katri (1967). Isoäiti muistelee A. B. Mäkelää. Vapaus 26.10.1967. Rinne, Antti (1948). Muistelmia Amerikan matkalta. Päivälehti 3.2.1948. Rislakki, Henrik Ensio (Valentin) (1950). Tau-Wow. Matkani Kanadassa. Helsinki: Otava. Rissanen, Kalle (1924). Amerikan suomalaisia. Superior, Wisconsin: Amerikan suom. sos. kustannusliikkeet. Roanpää, Johan (1891). Kirje Washingtonin Washburgista. Lohduttaja, 12.2.1891. Roinila, Mika (1994). Recognizing the Finnish Pioneer Monument, Towner County, North Dakota. Siirtolaisuus-Migration, 2, 28–29. Roinila, Mika (1997). A Finnish Run-Away Sailor in New Brunswick: The Experiences of George Yrjö Laakso. Acadiensis, 27 (1), 105–108. Roinila, Mika (1998). Finnish Sailors and Soldiers in the American Civil War. Siirtolai- suus- Migration, 25 (3), 4–8. Roinila, Mika (2006). The Finnish Immigrant Experience in North America, 1880–2000: Stu- dies in Cultural Geography. Lewiston, NY: Edwin Mellen Press. Ross, Carl & K. Marianne Wargelin Brown (eds.) (1986). Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota. Roucek, Joseph S. (1939). American Finns. Baltic and Scandinavian Countries, 5, 135–141 & 190. Roucek, Joseph S. (1945). Immigrant in Fiction and Biography. New York: Bureau for Inter- cultural Education.

– 430 – Runblom, Harald & Hans Norman (eds.) (1976). From Sweden to America. A History of the Migration. Acta Universitatis Upsaliensis, 74. Minneapolis: Univesity of Minnesota Press. Röyhy, Sara (1917). Muistelmia 1135 vuorokauden matkoilta. New York: Sara Röyhy. Saari, John (1944). Finnish Contribution to American Life. New Yorkin Uutiset, 26.2.1944. Saari, Jon (2014). Updating and Rethinking the Finnish American Story. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 3–12. Saarinen, Oiva (1995). Perspectives on Finnish Settlement in Canada (1901–1991). Siir- tolaisuus-Migration, 3, 19–25. Saarnio, Aino (1999). Seasons of My Life. Michigan: s. n. Sallinen (ent. Kratz), Susanna (2002). Finnen in der Neuen Welt 1886–1914. Amerikabriefe als Spiegelbild der ersten Auswanderergeneration. Dis. Göttingen: s.n. Salminen, Sally (1968). Min amerikanska saga. Helsingfors: Schildt. Salo, Mikko A. (1988). Vähästäkyröstä New Yorkin valtion kukkuloille. Siirtolaisuus- Migration, 2, 10–14. Sandlund, Tom (1989). Delaware 350 and Australia 200 Seminar: Concluding Remarks. Siirtolaisuus-Migration, 2, 37–38. Sankarin Maine (1879). Kirjeitä tuttaville Amerikasta Eurooppaan. Sankarin Maine, 25.4.1879. Sanomalehti ”Siirtolainen” (kirj. V.T.) (1946). Siirtokansan kalenteri 1947, 63–67. Duluth, Minnesota: s.n. Saramo, Samira (2018). Lakes, Rock, Forest: Placing Finnish Canadian History. Journal of Finnish Studies, 20 (2). Sarbadhikari, Pradip, Mary Ellen Hill & Ahti Tolvanen (1988). New Immigrants to Canada: Communicating Human Rights in a Technological Society. Taisto Hujanen (ed.), Joint Study on the Role of Information in the Realization of the Human Rights of Migrant Workers: Conclusions and Recommendations. Tampere: University of Tampere, Depart- ment of Journalism and Mass Communication, Publications, Series B, 25, 31–50. Sariola, Sakari (1982). Amerikan kultalaan. Amerikansuomalaisten sosiaalihistoriaa. Hel- sinki: Tammi. Saukkonen, Jussi (1977). Katsaus Suomen osanottoon Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlien viettoon. Siirtolaisuus-Migration, 2, 16–21. Savela, Evert (1974). Suomesta Sointulaan. Siirtolaiselämän kuvauksia. Superior, Wisconsin: Työmies Society. Savolainen, Erkki (1969). Kun siveyden waarat uhkasivat Amerikan siirtolaisia. Seura, 16, 9–12. Savolainen, Erkki (1969). Suomalainen panos – osa Americanaa. Suomi-Finland USA, 2–3, 6–8. Savonen, Tuomas (2011). Between Minnesota Rock and a Hard Place – Matt Halberg as an Example of Southern Ostrobothnian Immigration to the United States. Michel Beau-

– 431 – lieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring Finns - Transnational Poli- tics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 167–188. Sebeok, Thomas A. (1969). The Study of Finnish in the United States. Ralph J. Jalkanen (ed.), The Finns in North America: A Social Symposium. Hancock, Michigan: s. n., 170–174. Seppä, Väinö (1952). Säkkijärveläisiä Amerikassa. (Kirj. osittain Martti Sunila.) Teoksessa Väino Seppo, Säkkijärvi kautta aikojen. Helsinki, s.n., 137–147. Siirtolaiskansan kalenteri (1957). Kalle Haapakoski (toim.), Siirtokansan kalenteri 1958. Duluth, Minnesota: s.n., 125–127. Silfversten, Carl J. (1931). Finlandssvenskarna i Amerika: deras materiella och andliga strä- vanden. Duluth, Minnesota: Eget förlag. Silén, Saija (2009). Finnish-American Architecture and Architects in Northern and Eastern Parts of the United States of America 1850–1950. Master’s thesis, University of Jyväs- kylä. Web Reports 50. Turku: Migration Institute of Finland. Similä, Aapo (1943). Kullanpalvojain maa. Miltä Amerikka näytti v. 1939. Helsinki: Kustan- nusosakeyhtiö Kirjamies. Simpson, Briitta (1956). Minä menen Amerikkaan. Porvoo: WSOY. Sipe, C. H. (1938). The First Settlement in Pennsylvania. The Bond, 15, 2–3. Slup, J. W. (1915). Canadan Uutisia. Raivaaja 9.7.1915. s.n. (1904). Amerikan albumi: kuvia Amerikan Suomalaisten asuinpaikoilta. Brooklyn, N.Y.: Suomalainen Kansalliskirjakauppa. s.n. (1905). Hälsning från Amerika. Album utgifvet af Svensk-finnar. Brooklyn, N.Y.: Finska Nationaltryckeriet. s.n. (1910). Suomalaiset Canadassa. Airue, l, 74–90. Port Arthur, Ontario. s.n. (1917). Suomalainen siirtokunta Argentinassa. Säkeniä, 11, 499–501. Fitchburg, Massachusetts. s.n. (1920). Emigration from Finland to America. Finland Review ll, 49–50. s.n. (1921) Suomalaiset Argentinassa. New Yorkin Uutiset 2.7.1921. Brooklyn, N.Y. s.n. (1928). Amerikan suomalaisille 1928. Helsinki: AKS. s.n. (1929). Canada: Ohjeet suomalaisille asioimistoille siirtolaisliikennettä varten Kanadaan. Vaasa: s.n. s.n. (1938). Delaware Tercentenary. Finland–United States, 1638–1938. Brooklyn, N.Y.: s.n. s.n. (1938). Finnish Tercentenary Day. 300th Anniversary of First Finnish Settlement in America. Chester, Pennsylvania: s.n. s.n. (1946). Canadan suomalaisten sotilaiden muistoalbumi vuonna 1946. Sudbury, Ontario: Vapaus Pub. co. s.n. (1956). American-Finnish Directory of Palm Beach County And Vicinity. Lake Worth, Florida: s.n. Social Planning Council of Metropolitan Toronto (1970). A Study of Needs and Resources of Immigrants in Metropolitan Toronto. Toronto, Ontario. Sorsen, C. J. (1899). Matkalla Washingtoniin. Amerikan Suomalainen, 27.5.1899.

– 432 – Springer, Ruth L. (1967). John Morton in Contemporary Records. Harrisburg, Pennsylvania: s. n. Stammeier, Jenni (2019). Suomalaiset junapummit: kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan rai- teilla. Jyväskylä: Docendo. Stenroos, C. J. (1919). Vanhuksen muistelmia. Koitto, 15.4.1919. Stephenson, George M. (1926). A History of American Immigration 1820–1924. Boston, Massachusetts: s. n. Stone, Leroy O. (1969). Migration in Canada, Some Regional Aspects. Ottawa, Ontario: Do- minion Bureau of Statistics. Sulin, T. Z. (1952). Suomalainen siirtokunta Misionesissa. Suomen silta, 1, 10–12. Summa, Tarja (1991). USA – siirtolaisten luvattu maa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 20–23. Suojanen, Päivi & Minna Suojanen (2000). Retulaatsissa Miamissa …: Kasvokkain amerikansuomalaisten kanssa. Siirtolaisuustutkimuksia A 23. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Svärd, Gunnar (1945). Finlandssvenska emigranter i USA. SFV:s kalender 1945. Helsing- fors: s. n., 12–16. Tammerkoski (1969). Tamperelaisia kaukaisessa lännessä. Tammerkoski, 31, 62. Tamminen, Kauko Veikko (1926). Valtamerten takana lähetysasioilla I–II. Helsinki: Suo- men luterilainen evankeliumiyhdistys. Tammisto, Ilmari (1938). Delawaren suomalaiset Amerikan asuttajina. Historiallinen Aikakauskirja 1938, 2, 79–95. Tanner, Antero Ferdinand (1904). Silmäys taaksepäin. Työväen kalenteri 1905, 1, 96–106. Tarkiainen, Kari (1989). The Emigration of Swedish-Finnish Burnbeaters to Delaware. Siirtolaisuus-Migration, 2, 4–10. Tarkkanen, Matti (1902). Siirtolaisuudesta. KVS:n toimituksia 98. Mikkeli: Kansanvalistus- seura. Tarkkanen, Matti (1903). Siirtolaisuudesta, sen syistä ja seurauksista: esitelmä pidetty Maa- liskuussa 1903. Kansantaloudellisen Yhdistyksen esitelmiä, 3 sarja, nro 16. Kuopio: Otava. Teir, Harald (1970). Amerikagård på Kilen. Villa Atlante i USA. Svenskbygden, 4–5, 59–61. Teir, Harald (1970). Villa Atlante. En dröm för bortglömda finlandssvenskar. Hufvuds- tadsbladet, 18.1.1970. Tela, Aku (1893). Tietoja Amerikan suomalaisista. Kansanvalistusseuran kalenteri 1894. Helsinki: Kansanvalistusseura, 146–166. Tenhunen, Bruno (1940, 1941). Palasia British Columbiaa. Vapaa Sana, 25.4.1940–25.1.1941. Tenhunen, Bruno (1936). Muutamia historiallisia muistelmia. Vapaa Sana, 19.2.1936. Tenhunen, F. F. (1904). Suomalaiset Californiaan. Amerikan Uutiset, 6.6.1904. Tervo, Paula (2003). Amerikankistu ja rautarenssi – Finnish immigrant’s trunk and the Iron Range. Siirtolaisuusinstituutin kaunokirjallinen sarja. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti.

– 433 – Tessieri, Enrique (2008). Colonia Finlandesa: The Second Ship, and Some Factors that Led to the Demise of a Finnish Colony in Northeast Argentina. Siirtolaisuus-Migration, 2, 24–29. Tessieri, Enrique (2009). Colonia Finlandesa. Master’s thesis, University of Turku. Web Re- ports 51. Turku: Migration Institute of Finland. Tessieri, Enrique (2010). Port Entries of Finnish Nationals to Buenos Aires, Argentina, in 1886-1940. Siirtolaisuus-Migration, 3, 8–12. The American-Scandinavian Review (1918). The American Finns. The American-Scandi- navian Review 6. New York. The Free Church Finns (1919). The Forgotten Pioneers, “the Finns” in USA. 1949. Massachu- setts: The Free Church Finns. Thesleff, Arthur (1906).Prospekt öfver en tillärnad finsk-svensk koloni i Territoriet Misiones af republiken Argentina: iakttagelser från Territoriet Misiones i republiken Argentina. Öfvertryck ur Nya Pressen. Helsingfors: s. n. Thesleff, Arthur (1906). Prospekti: Suunniteltu suomalais-ruotsalainen siirtola Misiones territooriossa Argentiinan tasavallassa. Tampere: s. n. Thistlethwaite, Frank (1960). Migration from Europe Overseas in the Nineteenth and Twentieth Centuries. XIe Congres International des Sciences Historiques, Rapports V. Stockholm: s. n, 32–60. Thomas, Brinley (1954). Migration and Economic Growth. A Study of Great Britain and the Atlantic Economy. Cambridge: Cambridge U. P. Thomas, Dorothy S. (1941). Social and Economic Aspects of Swedish Population Movements 1750–1933. New York: The Macmillan Company. Tietokäsikirja Amerikan Suomalaisille (1913). Suomen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin. Tietokäsikirja Amerikan Suomalaisille. Fitchburg, Massachusetts: s. n., 53–56. Tiura, Vera (1918). Ajatuksia Michiganin kuivauksen johdosta. Amerikan Suometar, 4.5.1918. Tohmolainen, T. (1902). Miksikä länteen? Pohjan Tähti, 11.6.1902. Toiviainen, Lauri (2003). Maggie Walz perusti suomalaiskommuunin Drummondin saarelle. Siirtolaisuus-Migration, 3, 14–19. Toivola, Urho (1932). Aurinkoista Amerikkaa. Porvoo: WSOY. Toivonen, Anna-Leena (1947). Seinäjokilaakson liikaväestö ja siirtolaisuus vuoteen 1930. Käsikirjoitus. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton arkisto. Toivonen, Anna-Leena (1948). Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuuden maakunnalliset edellytykset. Kytösavut, 4, 87–100. Toivonen, Anna-Leena (1950). Lapualta suureen länteen. Kyrönmaa, 7, 252–274. Toivonen, Anna-Leena (1951). Ähtäri – valtamerentakaisen siirtolaisuuden ja sisäisen muuttoliikkeen vedenjakaja. Kyrönmaa, 8, 71–99. Toivonen, Anna-Leena (1954). Vähänkyrön läkkisepät ja Kyrönjokilaakson siirtolaisuus. Kytösavut, 6, 172–180.

– 434 – Toivonen, Anna-Leena (1955). Keskipohjalaista siirtolaisuutta Vetelin näkökulmasta. Kyrönmaa, 9, 177–193. Toivonen, Anna-Leena (1955). Taloudellisten suhdanteitten vaikutus Etelä-Pohjanmaan valtamerentakaiseen siirtolaisuuteen. Suomen silta, 2, 48–50. Toivonen, Anna-Leena (1956). Eräs amerikansuomalaisten johtavia naishahmoja. (Minnie Perttula-Mäki.) Valoa, 17–19. Toivonen, Anna-Leena (1956). Sortovuosien vaikutus Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuuteen. Suomen silta, 1, 5–6. Toivonen, Anna-Leena (1963). Etelä-Pohjanmaan valtamerentakainen siirtolaisuus 1867– 1930. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Toivonen, Anna-Leena (1966). Eteläpohjalaisen pienoisyhteiskunnan jäsenten osallistuminen muuttoliikkeisiin viimeisen sadan vuoden aikana. Kytösavut, 10, 79–90. Tokoi, Oskari (1958). Siirtolaisuus Suomesta ennen ja nyt. Kanadan Suomalaisten kalenteri 1959. Port Arthur, Ontario: s. n., 59–67. Tolkkinen, Paavo (1983). Taivalkosken ja Pudasjärven Amerikan-siirtolaisuus 1867–1914. Oulun yliopisto, opinnäytetyö. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Torma, Carolyn (1988). The Architecture of Finnish Settlement in South Dakota. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 99–119. Tuomaala, Väinö (1974). Nurmosta vuosina 1881–1933 Amerikkaan muuttaneet. Vuokko Kivisaari (toim.), Nurmon kirja. Seinäjoki: Nurmoo-seura, 133–179. Tuomenoksa, Niilo (1939). Nykyhetken Amerikkaa. Tampere: Päivä. Tuomenoksa, Niilo (1955). Amerikkaa pitkin ja poikin. Hämeenlinna: Nide Oy. Tuominen, Arto (1999). Empress of Ireland – 70 suomalaissiirtolaista syvyyksiin. Siir- tolaisuus-Migration, 1, 16–22. Tuominen, Gayle & Sinikka Välilä (1972). A Study of Finnish Immigration to Thunder Bay. Unpublished. Thunder Bay, Ontario: Library of the Lakehead University. Tuorilainen, Olli (1928). Suomalaisen elämyksiä Canadan erämaissa. Canadan Uutiset, 23.8.1928. Työväen kalenteri (1904). Ensimmäinen suomalainen tienraivaajamme Amerikassa. Työväen kalenteri l, 1905. Hancock, Michigan. Törnqvist, A. (1894). Tietoja Amerikan suomalaisista. Kansanvalistusseuran kalenteri 1895. Helsinki: Kansanvalistusseura, 146–166. Tötterman, Kurt (1937). Amerika-gäster. Svensk bygden, 6, 82. Udelius, M. (1898). Vähän Lakotan kuulumisia. Päivän Uutiset, 23.7.1898. Ulkoniemi, P. (1880). Matkamuistelmia Suomesta Amerikkaan. Sankarin Maine, 8. Uschanov, Elisabet (2014). Amerikansuomalaisten digitaalinen jäljittäminen. Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 85 (1), 27–33. Uusi Kotimaa (1902). Isänmaanrakkaus ja Amerikkaan muutto. Uusi Kotimaa, 17.7.1902.

– 435 – Uusitalo, Paula (1984). Tornionlaakson amerikansiirtolaisuus ennen ensimmäistä maailmansotaa (1860–1914). Turun yliopisto, opinnäytetyö. Uuskallio, Toivo (1929). Matkalla kohti tropiikin taikaa. Helsinki: Otava. Uuskallio, Toivo (1933). Penedon kuulumisia. Tampere: s.n. Vainio, Esa (1974). Vuosien 1865–1892 ulkomaanpassiluetteloiden arvo valtamerten takaisen siirtolaisuuden tutkimuksessa. Turun Historiallinen Arkosto, 29, 52–62. Vainio, Kari (1974). Seitsemän Varsinaissuomalaisen saaristopitäjän valtamerentakainen siirtolaisuus vuosina 1867–1914. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Vikman, Hilkka (1998). Penedon suomalaiskylä Brasiliassa valmistautuu 70-vuotisjuhlien viettoon. Siirtolaisuus-Migration, 4, 24–26. Viri, Kalle (1960). Erikoismiesten maassa; Kirjeitä Kanadasta. Helsinki: Tammi. Virkkala, K. (1898). Kokkolasta Astoriaan. Lännetär, 9.4.1998. Virtanen, Keijo (1979a). Settlement or Return: Finnish Emigrants (1860–1930) in the Inter- national Overseas Return Migration Movement. Doctoral Thesis. Studia Historica, 10; Migration Studies C 3. Turku: The Migration Institute. Virtanen, Keijo (1975). Amerikansuomalaiset eilen ja tänään. Suomi-Finland USA, 2–3, 31–33. Virtanen, Keijo (1976). The Migration of Finnish-Americans to Florida after World War II. Turun Historiallinen Arkisto, 31, 432–445. Virtanen, Keijo (2003). Amerikkaan! Laura Kolbe & Anja Kervanto Nevanlinna (toim.), Suomen kulttuurihistoria 3. Helsinki: Tammi, 438–443. Virtanen, Rauni (toim.) (2012). Irman tarina. Kanadansuomalaisen Irma Kuprin matka Kanadasta Neuvostoliittoon ja Venäjältä Suomeen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Väänänen, Matti (1909). Opas Amerikaan. Kuopio: omakustanne. Väänänen, Matti (1926). Siirtolaisen opas valtamerentakaisiin maihin. Helsinki: Kirja. Waisanen, Carl (1969). The Social Problems of the Finns in America. Ralph Jalkanen (ed.), The Finns in North America. A Social Symposium. Hancock, Michigan: Suomi College, 199–207. Wallenius, Martin (1999). Gift Parcel Post for Finland after World War 2. Siirtolaisuus- Migration, 3, 25–29. Ward, Christopher (1930). The Forest Destroying Finns. Christopher Ward (ed.), The Dutch- Swedes on the Delaware. London: Oxford Universtiy Press, 73–75. Wargelin, John (1967). A Highway to America. Hancock, Michigan: Book Concern. Wargelin, Raymond W. (1987). Salomon Ilmonen, Early Finnish American Historian. Siirtolaisuus-Migration, 3, 2–11. Wargelin Brown, K. Marianne (1986). The Legacy of Mummu’s Granddaughters: Finnish American Women’s History. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration His- tory Research Center, University of Minnesota, 14–40. Waris, Heikki (1949). Amerikan suomalaiset ja me. Suomalainen Suomi, 17, 474–480.

– 436 – Wendell, Sam (1927). Costa Rican Suomalaisia. A. Haapanen (toim.), Kirkollinen kalenteri 1928. Hancock, Michigan: Suomalais-Luterilainen kustannusliike, 160–166. Wendt, Georg von (1921). Vårt svenskfolk i Amerika. Wasa: Frams förlag. Wendt, Georg von (1938). Vår andel i Delaware-kolonisationen. Vår tid, 5. Wettenhovi-Aspa, Sigurd (1936). America – Finland . Debit and Credit. Forum, 9–10, 21–23. Wichmann, Viktor (1929). Resa bland finlandssvenskarna i Amerika. Ekenäs: s. n. Wichmann, Viktor (1930). Finlandssvenskarna i Amerika. Svensk bygden, 3, 47–49; 5, 81–82. Widen, Bill (1969). Karby-Anton från Korpo – en amerikaemigrant. (Anton Konrad Mick- elsson.) Åbo Underrättelser, 23.12.1969. Widen, Bill (1970). I USA växte åboländsk samkänsla. Åbo Underrättelser, 27.6.1970. Willcox, Walter F. (ed.) (1929, 1931). International Migrations Volume I & Volume II. New York: National Bureau of Economic Research Willcox, Walter (1931). Finland. Walter Willcox (ed.), International Migrations, 2. New York: National Bureau of Economic Research, 775–782. Wilson, J. Donald (1994). Multiculturalism and Immigration Policy in Canada: the Last Twenty-Five Years. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–12. Wittke, Carl (1967). We Who Built America. The Saga of the Immigrant. Revised edition. Cle- veland: The Press of Case Western Reserve University. Wuorinen, John (ed.) (1938). The Finns on the Delaware 1638–1655: An Essay in American Colonial History. New York: Columbia University Press. Wästilä, G. M. (1968). Three Hundred Twenty-Fifth Anniversary. First Finnish Settlement in America 1638. Twenty-Fifth Anniversary Dedication of the Delaware-Monument 1938. John Wuorinen (ed.), The Finns on the Delaware 1638–1655, New York: Columbia University Press, 2–3 & 13. Yletyinen, Artturi (1960). Kuusisen klubin verilöylystä 40 vuotta. Uusi Kuvalehti, 34, 14–18. Yli-Olli, Marjatta (2003). Almalla on kaikki oorait. Amerikan-siirtolaisuuteen liittyvä muis- telukerronta Pohjanmaalla. Kurikka: Tietosumma. Zilliacus, Konni (1892). Utvandrarehistorier. Helsingfors: Söderström. Zilliacus, Konni (1893). Käsikirja Pohjois-Amerikasta. Porvoo: WSOY. Zilliacus, Konni (1897, 1923). Siirtolaisia. [Utvandrare I & II] Suomentanut Juhani Aho. Porvoo: WSOY. Zilliacus, Konni (1897). Nya Utvandrarehistorier. Helsingfors: Hagelstam. Zilliacus, Konni (1899). Tanken att i Kanada samla utvandrarna från Finland. Ateneum, 292–300. Zilliacus, Konni (1909). Kertomuksia Amerikan suomalaisista. 2. p. Michigan: Kaleva. Zilliacus, Konni (1920–1923). Vandringsår, I–III. Helsingfors: Söderström & C:o Förlags- aktiebolag. Östman, Emil Lincoln (1972). Pioneer Finns and Swedes of Delaware Valley before William Penn. Hackensack: Author’s edition. Östman, Emil Lincoln (1963). Early Finnish Settlers of Delaware Valley, South Jersey, 325 Years ago. Lyndhurst: The Author.

– 437 – Östman, Kim (2007). Suomesta Siioniin: Mormonisiirtolaisuus Utahiin 1800-luvulla. Siirtolaisuus-Migration, 4, 12–19.

Etniset suhteet, etnisyys ja suomalaisyhteisöt Ethnic relations, ethnicity and Finnish communities Etniska relationer, ethnicitet och finländska samhällen

Alanen, Arnold R. (1988). Finns and Other Immigrant Groups in the American Upper Mildwest: Interactions and Comparisons. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration studies C 9. Turku: Institute of Migration, 58–83. Alanen, Arnold R. (2012). Finns in Minnesota. St. Paul: Minnesota Historical Society Press. Alanen, Arnold R. (2014). Finnish Settlements in the United States: “Nesting Places” and Finntowns. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 55–74. Allen, M. I. G. (1954). History of the Finnish People of (& Settlement in) the Sudbury District. London, Ontario: University of Western Ontario. Arra, Esa (1971). Illinoisin suomalaiset. Minnesota: Illinois Finnish-American Historical Society. Babson, Helen (1919). The Finns in Lanesville, Massachusetts. Studies in Sociology. Social Monograph No. 13, IV (1). Los Angeles: Southern California Sociological Society & University of Southern California. Borchert, John R. (1960). A Quarter-Century of Change in the Finland Community of North- eastern Minnesota. Duluth: Publication of the Social Sciences Research Trust Fund, University of Minnesota. Chambers, Clarke A. (1975). Historians and Ethnicity: The New Social History. Michael G. Karni, Matti E. Kaups & Douglas Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the West- ern Great Lakes Region: New Perspectives. Migration Studies C 3. Turku: Institute of Migration, 5–12. Chase, L. A. (1922). Rural Michigan. (The Finns, 165–174.) New York: s.n. Cleef, Eugene van (1934). The Finns in Ohio. Ohio: Columbus. Dallen, Timothy (1995). Finnish Settlements in Rural Thunder Bay: Changes in an Ethnic Community. Siirtolaisuus-Migration, 1, 16–25. Davis, Darrell (1935). The Finland Community, Minnesota. The Geographical Review, XXV, 382–394. DuBois, Thomas A. (2019). Recalling – Reconstituting – Migration: Sámi Americans and the Immigrant Experience. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.) (2019). Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 49–67.

– 438 – Enckell, Maria Jarlsdotter, Michael Meier, David A. Hales, Gail Hales & Ray Hudson (2000). The Other Russians: Documenting the Finns and Baltic Evangelical Lutherans, Their Parish and Parishioners in Russian Alaska and the Pacific Siberian Rim as Revealed in Published and Unpublished Letters and Diaries. Salt Lake City, Utah: Genealogical Society of Utah. Enckell, Maria (2012). Those NOT Russian Russians: Finlanders & Russian-American company’s Multiethnic Evangelical Lutheran Community in the North Pacific Region 1800–1871: with a Postscript Covering 1872–1930. Mariehamn: Alands Emigrantinstitut. Foltz, Rodger (s.a.). History of Finnish Immigrants of Monessen, Pennsylvania. M. A. thesis. Pennsylvania: University of Pittsburgh. Gardebring, Olov G. (1998). The Swedes and Swede-Finns of the Independence Valley (Rochester), Washington area. Swedish-American Historical Quarterly, 49 (1), 5–41. Graff, George P. (1974). The People of Michigan. 2 p. Lansing: Michigan Department of Education. Halmari-Meneses, Irene & Helena Halmari (2010). Finnish Women in Gainesville, Florida. Siirtolaisuus-Migration, 2, 18–22. Hayes, David F. (1958). The Role of the Finnish Immigrant in the History of Lanesville, Massa- chusetts, 1870–1957. Cambridge: Harvard University. Hedlund, Artur (1926). Bland finlandssvenskarna i Amerika. Artur Hedlund (toim.),Från Amerikas underland. Helsingfors: Författarens förlag, 145–195. Hedman, Wilho (1943). Katsaus Suur-New Yorkin suomalaisten historiaan. Siirtokansan kalenteri 1944. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 81–88. Hodges, Leroy (1912). Immigrant Life in the Ore Region of Northern Minnesota. The Survey, 28, 703–709. Hoikka, Jacob Johanson (1895). Muutamia muistelmia Oregonin ja Washingtonin suomalaisten uutisasukkaiden mailta ja vesiltä. Paimen Sanomia, 27.3.1895. Hoikka, Jacob Johanson (1899). East Tawaksen suomalaisista. (Michigan.) Edistys, I, 242–244. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1967). Michiganin suomalaisten historia. Hancock: Michi- ganin suomalaisten historia-seura. Ilmonen, Salomon (1908). Lastunen länsi-Pennsylvanian suomalaisten historiasta. Voiton Kaiku, 9–30. Ilmonen, Salomon (1920). Suomalaiset eteläisimmissä valtioissa Atlantin rantamilla. Eloa: Suomi-Synodin kotilähetyksen julkaisu III. Hancock: Suomi-Synodin Kotilähetys Kirkkokunta, 19–20. Ilmonen, Salomon (1926). Philadelphian ympäristön varhaisimmat suomalaiset. Suomi Tervehdys 1926. Duluth, Minnesota: s. n., 16–18. Ilmonen, Salomon (1939). Michiganin varhaisimmat suomalaiset. Siirtokansan kalenteri 1940. Duluth: Carl H. Salminen, 60–63. Jokinen, Walfrid John (1953). The Finns in Minnesota: a Sosiological Survey. Baton Rouge: Louisiana State University. Jouppi, Einari (1939). Suomalaiset uranuurtajat Keski-Ontariossa. Vapaa Sana, 25.4.1939.

– 439 – Jouppi, Einari (1962). Pikapiirtoja Keski-Ontarion suomalaisten yhteispyrinnöistä. Va- paa Sana, 14.4.1962. Kari, A. (1939). Port Arthurin suomalainen asutus. Vapauden Viiri 3. Sudbury: Vapaus Publishing Company. Kaunonen, Gary (2009). Finns in Michigan. Discovering the Peoples of Michigan Series. East Lansing: Michigan State University Press. Kaups, Matti & Cotton Mather (1968). Eben: Thirty Years Later in a Finnish Community in the Upper Peninsula of Michigan. Economic Geography, 44 (1), 57–70. Kaups, Matti (1975). The Finns in the Copper and Iron Ore Mines of the Western Great Lakes Region, 1864–1905: Some Preliminary Observations. Michael Gary Karni, Matti Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish experience in the Western Great Lakes Region: New perspectives. Turku: Institute of Migration, 55–89. Kirkpatrick, Doris (1975). Around the World in Fitchburg. See: The Finns in Fitchburg, 113–141. Fitchburg, Massachusetts: Fitchburg Historical Society. Kiuru, Pauli (1988). New Port Richeyn amerikansuomalaisten tausta ja sosiaaliset olot. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Kivisto, Peter (ed.) (1989). The Ethnic Enigma: The Salience of Ethnicity for European-Origin Groups. Philadelphia: The Balch Institute Press. Kivisto, Peter (1994). Does Ethnicity Matter for European Americans? Interpreting Ethnic Identity in the post-Civil Rights Era. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–11. Kivisto, Peter & Johanna Leinonen (2011). Representing Race: Ongoing Uncertainties about Finnish-American Racial Identity. Journal of American Ethnic History, 31 (1), 11–33. Kivisto, Peter (2014). The Transnational Practices of Finnish Immigrants. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 297–308. Kivisto, Peter & Johanna Leinonen (2014). Ambiguous Identity: Finnish-Americans and the Race Question. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settle- ment, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 75–87. Kolehmainen, John Ilmari (1937). A History of the Finns in the Western Reserve. Cleveland: Western Reserve University. Kolehmainen, John Ilmari (1938). Finnish Lutherans in Ohio. Lutheran Church Quarterly, 11, 72–78. Kolehmainen, John Ilmari (1938). Origin of the Finns in the Western Reserve. Baltic and Scandinavian Countries, 4 (1), 389–390. Kolehmainen, John Ilmari (1944). European Background of Michigans Finnish population. Michigan History Magazine, 28, 333–335. Kolehmainen, John Ilmari (1944). The Finns of Wisconsin. Wisconsin Magazine of History, 27 (4), 391–399. Kolehmainen, John Ilmari (1944). The Finnish Pioneers of Minnesota. Minnesota History, 25 (4), 317–328.

– 440 – Kolehmainen, John Ilmari & George William Hill (1951). Haven in the Woods. The Story of the Finns in Wisconsin. Madison: State Historical Society of Wisconsin. Kontio, Wäinö E. (1962). Rollan, Pohjois-Dakotan Suomalaisten Alkuasukkaiden Historia – Towner kauntin alue, Rolla, North Dakota. Rolla: Rollan Historiallinen Seura. Koskinen, Yrjö (1863). Suomalaiset Delawaren siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa. Koskinen, Yrjö (toim.), Opiksi ja huviksi 1. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 59–72. Kostiainen, Auvo (1976). Amerikansuomalaisen kuva: työttömyystyönä tallennettua Minnesotan suomalaisten historiaa. Omistettu professori Vilho Niitemaalle hänen 60-vuotispäivänään 16.3.1977. Turun Historiallinen Arkisto 31. Turku: Turun Histo- riallinen Yhdistys, 414–431. Kykyri, Konstant (1954). Tarina Vanhasta Spartasta (Minnesotan suomalaisten historiaa). Siirtokansan kalenteri 1955. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 37–46. Kähärä, Tellervo (1994). How Finnish Are the Thunder Bay Finns? Siirtolaisuus-Migration, 1, 20–25. Laakso, E. F. (1931). The Significance of the Finns of Massachusetts. Worcester: Clark University. Laaksonen, V. J. (1920). Suomalaisten osuus British Columbian kansoittamisessa. Siir- tokansan kalenteri 1921. Duluth: Yhdysvaltain ja Canadan Suomalainen Sanoma- lehtiliitto, 138–149. Laaksonen, V. J. (1921). Länsi-Canada – suomalaisten uusi kotimaa. Juhannus, 10–12. Duluth, Minnesota. Laaksonen, V. J. (1950). Havaintoja British Columbian suomalaisista. Siirtokansan kalenteri 1951. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 141–144. Laitinen, Martti (1966). Port Arthurin suomalaiskatu. Kanadan suomalaisia 2. Viikko Sanomat, 28.10.1966. Lattu, A. M. R. (1975). Finns in Colonial De la Ware, 1638. Washington, D.C.: Author’s edition. Lauttamus, Gustav (1952). New Finlandin suomalaiset. Canadan Uutiset, 29.3.1952. Lemberg, Lauri (1957). Astorian poortitalot vanhoina aikoina. Siirtokansan kalenteri 1958. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 51–58. Lindeman, Otto (1939). Mitä me tiedämme Sitkasta (ja sen suomalaisista)? Suomen silta, 3, 90–93. Lindström-Best, Varpu (ed.) (1982). Finns in Ontario. Polyphony: The Bulletin of the Mul- ticultural Society of Ontario, Volume 3, No 2. Toronto: Multicultural History Society of Ontario. Lindström, Varpu (1997). Ethnocentricity and Taboos: Untouched Themes in Finnish Canadian Social History. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 33–47. Lindström, Varpu (2004). The Finnish Canadian Communities during the Decade of Depression. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 15–27. Ljungmark, Lars (1991). Clifford Sifton + Nikolaj Bobrikoff = Finns in Alberta. Siirtolai- suus-Migration, 1, 3–9. Loeb, A. (1940). Finnish Life in New York. New York Times Magazine, 4.2.1940.

– 441 – Lähde, Johan Wilhelm (1903). Minneapolin suomalaiset. Uusi Kotimaa, 10.9.1903. Lähde, Johan Wilhelm (1920). New York Millsin suomalaiset. Siirtokansan kalenteri 1921. Duluth: Yhdysvaltain ja Canadan Suomalainen Sanomalehtiliitto, 102–105. Manni, John (1931). Muistelmia Kalevala-taunin ja lähiympäristön historiasta. Päivä- lehti, 24.9.–3.10.1931. Manni, John (1931). Reminiscenses of the History of the Kalevala District. Vidette, 24.9.1931. Manni, John (1931). Carlton-kauntin Eagle-taunin 21. koulupiirin historiaa. Päivälehti, 31.10.–2.11.1931. Manni, John (1937). Finnish Pioneers in Northern Minnesota. Finnish-American Weekly, 16.6.1937. Manni, John (1937). Pioneer Life in Carlton County. The Vidette, 1.7.1937. Manni, John (1945). Kattilajoen alueen alkuvaiheista. Päivälehti, 12.6.1945. Manni, John (1945). Pohjois-Kalevalan alkuvaiheista. Päivälehti, 7.6.1945. Mattila, Walter (1970). Finns and Finnicans. An Oregon Finntown Novel. Portland: Author’s edition. Mattson, Helmi (1965). Muisto-albumi – Jaoteltu Pohjoislännen suurempiin suomalaisseu- tuihin ympäristöineen. Kelso: Northwest Finnish Historical Society. Mead, Walter Russell (1955). A Finnish Settlement in Central Minnesota. Acta geographica, 13 (3). Metsäranta, Marc J. (1972). Ethnic Residential Concentration and Succession in a Section of the Former City of Port Arthur. Thunder Bay: Lakehead University. Mihai, Carmen & Raija Warkentin (2006). Managing Ethnic Diversity in Finnish Immi- grant Businesses of Thunder Bay. Journal of Finnish Studies, 10 (2), 23–39. Mihal, John (1935). The Finns. Cleveland News, 30.1.1935. Morrison, Jean (1976). Ethnicity and Class Consciousness: British, Finnish and South European Workers at the Canadian Lakehead before World War I. The Lakehead Uni- versity Review, 9 (1), 41–54. Myhrman, Anders Mattson (1963). The Finland-Swedes in Duluth, Minnesota. The Swedish Pioneer Historical Quarterly, 14 (1), 19–29. Myhrman, Anders Mattson (1966). Finlandssvenska immigranter i Amerika. Historiska och litteraturhistoriska studier, 41 (1), 261–283. Myhrman, Anders Mattson (1970). Amerikafinländarna i dag – deras situation och framtid. Svenskbygden, 4–5, 62–64. Myhrman, Anders Mattson (1970). Finlandssvenskarna i Amerika. SFV:s kalender 1970. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 22–45. Myhrman, Anders Mattson (1972). Finlandssvenskar i Amerika. Skrifter utgivna av Svens- ka Litteratursällskapet i Finland 453. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland. Myhrman, Anders Mattson (1976). The Finland-Swedish Immigrants in the U.S.A. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends –

– 442 – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Mi- gration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 181–204. Mäkinen, Hugo L. (1958). Suomen miehet Alaskassa. Kuva-Posti, 23, 12–13. Mäkinen, Hugo L. (1959). Alaska ja suomalaiset – puolitoista vuosisataa kestänyt yhteys. Suomen silta, 24–25 & 34. Mäkinen, Hugo L. (1980). Uno Cygnaeus in Old Sitka, Alaska. Siirtolaisuus-Migration, 2, 8–15. Nelson, Arvid (1919). Suomalaiset Californiassa. Työmiehen joulu, 16, 40–43. Nelson, Helge (1940). Finlandssvenskarna i Förenta Staterna. Allsvensk Samling, oktober. Nikander, Mauno E. (ed.) (1959). Directory of the Finnish Speaking Population in Florida. Nimi ja osoiteluettelo Floridan suomalaisista kesällä 1959. Fitchburg, Massachusetts: Raivaaja Press. Nikander, Mauno E. (ed.) (1961). Directory of the Finnish Speaking Population in Florida. Nimi- ja osoiteluettelo Floridan suomalaisista 1961. Lake Worth: omakustanne. Norha, Eino Matthew (1960). Embarrass Townshipin historiaa. Embarrass: s. n. Norris, John (1971). The Finns. John Norris (ed.), Strangers Entertained: A History of the Ethnic Groups of British Columbia. Vancouver: British Columbia Centennial ’71 Com- mittee, 135–138. Nyström, Johannes (red.) (1920). Historik över svensk-finnarna i Worcester, Massachusetts 1880–1920. Worcester: s. n. Ollila, Douglas John Jr. (1972). The Suomi Synod as an Ethnic Community. Ralph J. Jalkanen (ed.), The Faith of the Finns: Historical Perspectives on the Finnish Lutheran Church in America. East Lansing: Michigan State University Press, 250–267. Oravala, Aukusti (1926). Kotikansaa. Suomalaisia kuvia suuresta lännestä. Porvoo: WSOY. Pelkonen, Matti (1970). Vähän Cloquetin suomalaisuuden historiaa. Siirtokansan kalenteri 1971. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 62–64. Pihlman, Arvi (2010). Toronton ja Sudburyn suomalaisia tapaamassa. Siirtolaisuus- Migration, 1, 41–44. Pikkusaari, Lauri Taneli (1953). Tietoja Pohjois-Ontarion suomalaisista. Genos, 2, 46–49. Price, Charles A. (1985). Ethnic Pluralism. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–9. Pulli, Eero Anton (toim.) (1949). Minnesotan suomalaisten juhla-albumi Minnesotan valtion täyttäessä 100 vuotta. Duluth: Minnesotan amerikkalais-suomalainen historiallinen seura. Pyöli-Vainio, Marja-Liisa (1975). Chicagon suomalaisasutuksen synty ja kehitys. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Rasmussen, Mark (1982). Finnish Settlement in Rural Thunder Bay, Ontario, Canada. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–15. Reade, Arthur (1914). Finland and the Finns. London: Methuen. Roinila, Mika (1987). Language Retention in the Ethnic Identification of Winnipeg’s Finnish Population. Siirtolaisuus-Migration, 2, 6–11.

– 443 – Roinila, Mika (1992). The Atlantic Finns; a Forgotten Ethnic Minority. Siirtolaisuus-Mi- gration, 1, 11–21. Roinila, Mika (1992). The Finns of Atlantic Canada. Terra, Journal of the Finnish Geographi- cal Society, 103 (1), 38–49. Roinila, Mika (1993). Finnish Settlement History in the Okanagan, in Okanagan History. Okanagan Historical Society, 57, 59–62. Roinila, Mika (1993). Finns of Interior B.C., Canada - Okanagan Valley Case Study. Siirto- laisuus- Migration, 21 (1), 12–22. Roinila, Mika (1996). A Century of Change: the Rolla/Rock Lake Finnish Settlement of North Dakota. Finnish-Americana, 11, 32–40. Roinila, Mika (1997). Finland-Swedes in Canada: Discovering Some Unknown Finnish Facts. Siirtolaisuus-Migration, 24 (1), 3–9. Roinila, Mika (1997). Finland-Swedes of Canada: A Little Studied Minority, Kanadan suomenruotsalaiset. Suomen Silta – Finland Bridge, 70 (3-4), 36–38 & 44–47. Roinila, Mika (1997). Finland-Swedish Immigrants in the Scandinavia Colony of Mani- toba Canada. Terra, 109 (4), 226–231. Roinila, Mika (1997). The Finland-Swedes in Canada: Past and Present. Journal of Finnish Studies, 1 (3), 90–99. Roinila, Mika (1997). The Historic Finnish Fishing Community at Finn Slough, Richmond, B.C. Bernard D. Thraves (ed.), The Estevan Papers: Proceedings of the 19th Annual Meeting of the Prairie Division of the Canadian Association of Geographers. Regina Geographical Studies No.6. Regina, Saskatchewan: University of Regina, 212–220. Roinila, Mika (1997). The Finland-Swedes in Canada: Past and Present. Journal of Finnish Studies, 1 (3), 90–99. Roinila, Mika (1998). Ethnic Outcasts: The Dilemma of Not Belonging for Canadian Fin- land- Swedes. Canadian Ethnic Studies, 2, 1–10. Roinila, Mika (1999). The Migration, Settlement and Ethnic Relations of Finland-Swedes in Canada. Ph.D. dissertation. Saskatoon: University of Saskatchewan. Roinila, Mika (2000a). Finland-Swedes of British Columbia. Journal of Finnish Studies, 4 (1), 17–36. Roinila, Mika (2000b). Finland-Swedes in Canada: Migration, Settlement and Ethnic Relations. Migration Studies C 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Roinila, Mika (2001). Finnish Ethnicity in the State of Virginia. Siirtolaisuus-Migration, 2, 18–24. Roinila, Mika (2002). Losing Hard Feelings: Finns and Finland-Swedes in Canada. Olavi Koivukangas (ed.), Entering Multiculturalism: Finnish Experience Abroad. Turku: In- stitute of Migration, 178–187. Roinila, Mika & Ain Haas (2003). The Timing and Extent of Estonian and Finnish Migration as a Factor Affecting the Immigrant Communities. Zita McRobbie-Utasi & Connie K.So (eds.), Proceedings of the XIIIth Conference of the Finno-Ugric Studies Association of Canada. Burnaby, BC: Simon Fraser University, 1–14.

– 444 – Roinila, Mika (2003). From Monessen to Clarksburg and Beyond: The Finnish Ethnicity in Central Appalachia. Journal of Appalachian Studies, 9 (1), 49–67. Roinila, Mika (2008). Rifton Finns: An Ethnic Enclave in Ulster County, New York. Ethnic Studies Review, 31 (1), 55–64. Roinila, Mika (2009). Finland-Swedish Experience in North America. Journal of Finnish Studies, 13 (1), 58–66. Roinila, Mika (2012). Finland-Swedes in Michigan. East Lansing, MI: Michigan State Uni- versity Press. Roinila, Mika (2014). Finland-Swedes in North America. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 221–240. Ronning, Gerald (2003). Jackpine Savages: Discourses of Conquest in the 1916 Mesabi Iron Range Strike. Labor History, 44 (3), 359–382. Saarinen, Oiva W. (1967). Suomalaisasutuksen kaavio ja vaikutus Canadassa. Huomioiden erikoisesti Sudburyn alueen suomalaisasutuksen: Canada-confederation 1867–1967. Sudbury, Ontario: Canadan suomalaisten 100-vuotisjuhlatoimikunta. Saarinen, Oiva W. (1967). The Pattern and Impact of Finnish Settlement in Canada with Special Reference to the Sudbury District: Canada-Confederation 1867–1967. Sudbury, Ontario: The Finnish-Canadian centennial committee. Saarinen, Oiva W. & G.O. Tapper (1988). The Beaver Lake Finnish-Canadian Community: A Case Study of Ethnic Transition as Influenced by the Variables of Time and Spatial Networks, ca. 1907–1983. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Mi- gration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 166–187. Saarinen, Oiva (1997). Geographical Perspectives on Finnish Settlements in the Sudbury Area. Journal of Finnish Studies, 1 (3), 19–32. Saarinen, Oiva W. (1999). Between a Rock and a Hard Place: A Historical Geography of the Finns in the Sudbury area. Ontario: Wilfrid Laurier University Press. Saarinen, Oiva & Gerry Tapper (2004). Sudbury in the Great Depression: The Tumultuous Years. Journal of Finnish Studies, 8 (1), 48–66. Sahlberg, R. (1902). Minneapolis – sen suomalaissuhteet. Amerikan Suometar, 24.12.1902. Salmi, W. (1946). Piirteitä Fitchburgin suomalaisista. Siirtokansan kalenteri 1947. Duluth, Minnesota: s. n., 68–79. Saramo, Samira (2017). Thunder Bay Sisu: Keeping Canada-Finland Ties Strong. Markku Henriksson, Michel S. Beaulieu, Mari-Anna Suurmunne & Carmen Pekkarinen (eds.), Canada-Finland: Celebrating 2017: A Brave, Hospitable and Altogether Admirable Peo- ple. S.l.: Finnish-Canadian Society = Suomi-Kanada-seura and Embassy of Canada to Finland. Sawyer, Alvah L. (1911). A History of the Northern Peninsula of Michigan and Its people, I–III. Chicago, Illinois: The Lewis publishing company.

– 445 – Schofer, Jerry P. (1975). Urban and Rural Finnish Communities in California 1860–1960. San Fransisco: R and E Research Associates. Sillanpää, Nelma (1994). Under the Northern Lights: My Memories of Life in the Finnish Com- munity of Northern Ontario. Edited by Edward W. Laine. Hull: Canadian Museum of Civilization. Sintonen, Teppo M. (1990). Kielellinen kehitys ja vuorovaikutussuhteet kanadansuoma- laisilla siirtolaisilla. Siirtolaisuus-Migration, 3, 9–15. Sintonen, Teppo (1992). Etnisyyden muuntuminen Kanadan suomalaisten siirtolaisten keskuudessa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 4–10. Sintonen, Teppo (1999). Etninen identiteetti ja narratiivisuus: Kanadan suomalaiset miehet elämänsä kertojina. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Smith, John E. (1920). Svensk-finskheten i Amerika. Ledstjärnan oktober. San Francisco, California: s. n. Smith, Ralph Henry (1933). A Sociological Survey of the Finnish Settlement of New York Mills, Minnesota, and Its Adjacent Territory. M. A. thesis. Los Angeles, California: University of Southern California, Department of Sociology. s.n. (1907). Suomalaiset Quincyssa, Massachusetts. Jouluviesti, 18–23. Fitchburg, Mas- sachusetts. s.n. (1920). British Columbian suomalaiset. Siirtokansan kalenteri 1921, 49–51. Duluth, Minnesota. s.n. (1920). Muutamia piirteitä Vancouver-saaren suomalaisten elämästä. Siirtokansan kalenteri 1921, 151–154. Duluth, Minnesota. s.n. (1956). History of the Finnish Settlement in Brown and Dickey Counties of South and North Dakota 1881–1955. New York Mills, Minnesota: Northwestern Pub. Co. s.n. (1957). Sebekan esiraivaajien historia: Sebeka, Minnesota 1882–1957. Sebeka, Minnesota: s.n. s.n. (1967) Fifty (50) Years and More of Suomi. History of the Suomi Community. Minnesota: s.n. s.n. (1967) Finland-Minnesota. History of Finland, Minnesota in Pictures. Finland, Minnesota: s.n. Somero, Pasi (2018). ”Hikikylpymiehet” ja ”luonnonlapset”: historiallinen näkökulma suomalaisten ja intiaanien väliseen vuorovaikutukseen. Kajo, 22 (1), 22–27. Spady, Dale. R. & Henrick S. Thompson (1977). The Finnish-American: an Exploration of Ethnic Identity. Siirtolaisuus-Migration, 3, 12–21. Stadius, Sven (1960, 1972). People of Finnish Origin. Encyclopedia Canadiana, 4. Toronto, Ontario: s. n., 138–139. Stoller, Eleanor Palo (1989). Ethnicity in the Informal Networks of Older Sunbelt Migrants. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–10. Stoller, Eleanor Palo (1997). Expressions of Finnish American Ethnic Identity among Second and Third Generation Respondents. Special issue of Journal of Finnish Stud- ies, 1 (3), 56–71. Suojanen, Päivikki (1991). Finnish American Identity. Siirtolaisuus-Migration, 3, 4–12.

– 446 – Susag, Chris (1998). Ethnic Symbols: Their Role in Maintaining and Constructing Finnish American Culture. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–8. Susag, Chris (1999). Finnish American Ethnicity as Measured by Collective Self Esteem. Joen- suu: Joensuun yliopisto. Susag, Chris (2002). Contemporary Finnish American Identities Compared: A Preliminary Examination. Journal of Finnish Studies, 6 (1/2), 41–55. Syrjämäki, John (1940). Mesabi Communities. A Study of Their Development. Ph. D. thesis. New Haven, Connecticut: Yale University. Timothy, Dallen J. (1995). Finnish Settlements in Rural Thunder Bay. Siirtolaisuus-Migra- tion, 1, 16–24. Toivonen, Mikko (1999). Preservation Through Change. Restructuring the Finnish Ame- rican Ethnic Identity, 1917–1945. Jeffrey Kaplan, Mark Shackleton & Maarika Toi- vonen (eds.), Migration, Preservation, and Change. Renvall Institute Publications 10. Helsinki: Hakapaino Oy, 101–110. Typpo, Marion Henrikson (1992). Finnish-American Identity. Siirtolaisuus-Migration, 2, 24–26. Varjo, Uuno (1986). Development of Finnish Communities in the Vicinity of Thunder Bay, Ontario. Nordica, 19 (2), 81–113. Varjo, Uuno (1986). Communities as Factors of Social Geography; The Finnish Rural Settlement in the Vicinity of Thunder Bay. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–8. Vecoli, Rudolph J. (1984). Return to the Melting Pot: Ethnicity in the United States in the Eighties. Siirtolaisuus-Migration, 3, 117–130. Vedder, Richard & Lowell Gallaway (1970). The Settlement Preferences of Scandinavian Emigrants to the United States 1850–1960. Scandinavian Economic History Review, 18 (2), 159–176. Viljamaa-Larsson, Amanda (1975). Finnish Heritage in America. Marquette, Mich.: Delta Chapter Delta Kappa Gamma. Virtanen, Keijo (1999). Urban America and the Finnish Communities of Detroit and Chicago. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 386–402. Wargelin, John (1940). Finns in Michigan. Michigan History Magazine, 24, 179–203. Wargelin, John (1943). The Finns. Joseph Brown & Francis Roucek (eds.), Our Racial and National Minorities. New York: Prentice Hall, 286–302. Wasastjerna, Hans R. (1957). Minnesotan suomalaisten historia. Duluth, Minnesota: Min- nesotan Suomalais-Amerikkalainen Historiallinen Seura. Wasastjerna, Hans (1967). History of the Finns in Minnesota. New York Mills, Minnesota: Minnesota Finnish-American Historical Society. Westerberg, Norman (1997). Missing: One Million Finnish Americans. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 79–89. Westerberg, Norman (2002). 624,000 Claim Finnish Ancestry in the USA. Siirtolaisuus-Mig- ration, 4, 8.

– 447 – Widen, Bill (1972). Finlandssvenskarnas i Brooklyn, N.Y., proveniens. Turun Historiallinen arkisto, 27, 120–127. Widen, Bill (1975). Korpobor i Amerika. Migrationsstudier B 1. Åbo: Migrationsinstitutet. Wilson, Donald & Jorgen Dahlie (1975). Negroes, Finns, Sikhs: Education and Community Experience in British Columbia. Paul Migus (ed.), Sounds Canadian, (Symposium on) Languages and Cultures in Multi-Ethnic Society, 4. Toronto: Peter Martin Associates, 76–92. Wilson, Leonard (1934). Eben: A Finnish Community in the Upper Peninsula of Michigan. Proceedings of the Michigan Academy of Science 1933. Ann Arbor: University of Michigan. Wolkovich-Valkavicius, William (1998). New England Finlandia and its Finnish Enclave of Norwood, Massachusetts. Siirtolaisuus-Migration, 3, 15–21. Yli-Jokipii, Pentti (1971). The Cultural Geography of Kaleva, a Finnish Immigrant Community in Michigan. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja A 88. Helsinki: Helsingin yliopisto. Ylänkö, Anneli (1997). Role of Heritage Schools in Ethnic Maintenance and Development in Canada. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 72–78. Zilliacus, Benedikt (1959). Finlandssvenskt i Amerika. SFV:s kalender 1959. Helsingfors: SFV, 70–79. Österlund-Pötzsch, Susanne (1999). It’s Part of Who You are. Finlandssvensk identitet bland andra och tredje generationens emigranter i USA. Källan, 2, 29–31. Österlund-Pötzsch, Susanne (2001). Swedish Finn Descendants in North America. Cre- ating Cultural Identity: American Plus. The Organisation Group Working Party for Folklore and European Ethnology (ed.), Migration. Minorities, Compensation. Issues of Cultural Identity in Europe. Brussels: s. n. Österlund-Pötzsch, Susanne (2003). American plus: etnisk identitet hos finlandssvenska ättlingar i Nordamerika. Doktorsavhandling. Helsingfors: Svenska litteratursäll- skapet i Finland. Österlund-Pötzsch, Susanne (2004). Communicating Swedish Finn Ethnic Identity among Immigrant descendants in North America. Ullrich Kockel & Mairead Nic Craith (eds.), Communicating Cultures. Berlin: LIT Verlag Münster, 14–42. Österlund-Pötzsch, Susanne (2005). Finlandsbilden hos finlandssvenska ättlingar i Nordamerika. Källan, 28–33. Österlund-Pötzsch, Susanne (2010). Flexible space: Finland-Swedish Descendants in North America. Arv, 66, 197–215. Österlund-Pötzsch, Susanne (2013). Walking Nordic: Performing Space, Place and Identity. Peter Aronsson & Lizette Graden (eds.), Performing Nordic Heritage: Everyday Practices and Institutional Culture. Farnham: Ashgate, 27–53.

– 448 – Kansalaisuus ja järjestöt Citizenship and organizations Medborgarskap och organisationer

Aaltonen, Frank (1941). Maynard Weavers: The Story of the United Co-operative Society of Maynard. Massachusetts: Maynard. Aaltonen, Frank (1938). Rockin Osuuskunta 25-vuotias, 1913–1938. Minneapolis, Minnesota. Aaltonen, Frank (1946). Suomalainen osuusfarmi Georgiassa. Työväen Osuustoiminta- lehti. 17.12.1946. Ajan Kaiku (1939) Ajan Kaiku 1903–1939. CSJ:n Port Arthurin osasto 36 vuotta. Sudbury, Ontario: Vapaus Publishing Company Limited. Ala-Jääski, Aino-Maija (1993). Kenen joukoissa lapsonen seisot? Suomalaisten siirtolaisjärjes- töjen panos lasten kasvatukseen vuosisadan vaihteen Yhdysvalloissa. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Alanen, Arnold R. (1975). The Development and Distribution of Finnish Consumers’ Cooperatives in Michigan, Minnesota and Wisconsin, 1903–1973. Michael Garni, Matti Kaups & Douglas Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 103–130. Alanne, Vieno (1923). Brief History of Societies Affiliated with the Cooperative Central Exchange. Co-operation, IX (8), 134–137. Alanne, Vieno (1928). Finnish Co-Operative Boarding Houses and Hotels in United States and Canada. Northern States Co-operative League Yearbook, IV, 23–28. Alanne, Vieno (1937). Kuluttajaosuustoiminnan perusteet. Superior: Co-operative Publish- ing Association. Alanne, Vieno (1921). Osuustoimintaopas. Käsikirja Amerikan suomalaista osuustoiminta- väkeä varten. Superior: Co-operative Central Exchange. American Finnish Tourist Club Florida (1959). Morketin polttojuhlan muistoksi omistettu historiakatsaus Turistiklubin toiminnasta vuosina 1937–1958. Fitchburg, Massachu- setts: American Finnish Tourist Club. American-Finnish Institute (1952). The Organization Plan – Perusteluesitys. New York: Brooklyn. Amerikan Suomalainen Musiikki-Yhdistys (1913). Juhlajulkaisu, toisen vuosijuhlan muistoksi. Michigan: Ironwood. Amerikan suomalaisen raittiusliiton valiaikainen keskustoimikunta (1908). Rauhanko- kous ja pääpiirteitä Amerikan suomalaisten raittiustyön historiasta. Hancock, Michi- gan: Amerikan suomalaisen raittiusliiton valiaikainen keskustoimikunta. Amerikan Suomalaisten Raittiusliiton v.a. Keskustoimikunta (toim.) (1908). Rauhankoko- us ja pääpiirteitä Amerikan suomalaisten raittiustyön historiasta. Hancock, Michgan: Amerikan Suomalaisten Raittiusliitto. Amerikan Suometar (1899). Suomalainen siirtola Oregoniin. Hancock, Michigan: Ameri- kan Suometar.

– 449 – Amerikan Suometar (1908). Sault Ste. Marie Rauhankokous, 28.8.1908. (Proceedings). Han- cock, Michigan: Amerikan Suometar. Berg, Johan (1917). Minnesskrift 1902–1917 – Svensk-Finska Nykterhetsförbundet av Ame- rika. Chicago, Illinois: Svensk-finska nykterhetsförbund. Brask, Andrew I. (1975). Kaleva 1900–75. Maple Grove: Tekijä. Canadan Suomalainen Järjestö (1936). Canadan Suomalainen Järjestö 25 vuotta. (CSJ) Ku- vauksia ja muistelmia 25 vuotiselta toimintataipaleelta 1911–1936. Sudbury, Ontario: Vapaus Pub. Co. Central Co-operative Wholesale (1938). Osuuskuntien Valistuskomiteoiden Ohjevihkonen. Superior, Wisconsin: s.n. Ekman, Katri, Corinne Ekman & John Olli (eds.) (1976). A History of Finnish American Or- ganizations in Greater New York, 1891–1976: A Project of the Greater New York Finnish Bicentennial Planning Committee, Inc. New York: The Committee. Engelberg, Rafael (1953). Michiganin ja Minnesotan suomalaisten historiaseurat. Suo- men silta, 4, 98–99. Finnish Glee Club (1918). Souvenir Album: 25th Anniversary Finnish Glee Club, ”Suomen Sävel ”, 1893–1918. Calumet: Keweenaw Print. Finska församlingen i San Francisco (1910). Festpublikation. Helsingfors. Fitchburgin ja ympäristön Suomen Avustustoimikunta (1941). Työssä Suomen hyväksi. Muistoalbumi Suomen avustustoiminnasta Uuden Englannin valtioissa 1939–1941. Fitchburg, Massachusetts: Raivaajan Kustannusyhtiö. Haapanen, Tomi (2000). ”Niin kauan kuin tarve vaatii” – amerikansuomalainen Help Fin- land Inc. Suomen avustuksen keskusjärjestönä 1945–1952. Turku: Turun yliopisto, historian laitos. Hancock, V. R. (s.a.). Kertomus Suomalaisen keskinäisen palovakuutusyhtiön vaiheista 25-vuo- tisajalta vv. 1890–1915. S.l.: s.n. Hanslin, Paul W. (1976). The Future of Finnish American Organizations. Siirtolaisuus Migration, 3, 6–12. Harju, Isaac (1897). Raittiustyö Copper Cliffissä.Raittiuskalenteri 1898. Hancock: Suoma- lainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura, 89–91. Heikkilä, Hilja (toim.) (1940). Uljas Koitto Raittiusseuran 50. vuosijuhla, 1890–1940. Brook- lyn: s. n. Heinilä, Hannu (1976). Work People’s College – amerikansuomalaisen työväestön oppilaitos. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Heinilä, Hannu (1999). Kielen vaihtumisen vaiheista: suomlaisesta Keskusosuuskun- nasta amerikkalainen The Central Co-operative Wholesale. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 64–79. Heinilä, Hannu (2002). Osuustoimintaliikekasvatus USA:n Keskilännessä 1917–1963. Siir- tolaisuustutkimuksia A 25. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heinilä, Hannu (2002). Amerikansuomalainen keskusosuuskunta. Siirtolaisuus-Migra- tion, 2, 21–26.

– 450 – Heinilä, Hannu (2014). ”Sooner or Later You’re a Cooperator”: The Finnish American Cooperative Movement. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 157–169. Heino, Jack K. (1971). Finnish Influence on the Cooperative Movement in America.Michi - gan Academician, 3, 55–60. Heinonen, Olga (1907). Äänioikeusasia, Kuvaus v:lta 1905. Köyhälistön Nuija, II, 1908, 131–141. Hancock: Työmies Kustannusyhtiö. Helin, George (1930). Suomalaiset kivenjalostusliikkeet ja hiukan muutakin Quincysta. George Helin (toim.), Uljas Koitto raittiusseuran neljäskymmenes vuosijuhlajulkaisu 1890–1930, 43–46. Brooklyn: New Yorkin uutiset. Helin, George (toim.) (1930). Uljas Koitto Raittiusseuran neljäskymmenes vuosijuhlajulkaisu 1890–1930. Brooklyn: New Yorkin uutiset. Hill, Armas T. (1936). Canadan Suomalaisen Järjestön toimintaan vaikuttaneet tilan- nemuutokset vuoden 1917 jälkeen. CSJ 25 vuotta. Sudbury: Kanadan Suomalainen Järjestö. Hinshaw, David (1947). An Experiment in Friendship. A Study of Quaker Relief Work. New York: G.P. Putnam’s Sons. Hintsa, Alina (toim.) (1945). Alku-raittiusseuran 50-vuotisjuhlajulkaisu 1895–1945. Han- cock: Suomalainen Luterilainen Kustannusliike. Hoikka, Jacob Johanson (1916). Universalisteista ja unitaristeista sananen. Amerikan Suometar, 8.4.1916. Hummasti, Paul George (2009). “Hyvӓ Toivo”: The Finnish-American Temperance Move- ment. Journal of Finnish Studies, 13 (1), 48–57. Hummasti, Paul George (2014). Fighting for Temperance Ideas. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 91–106. Hytönen, Viljo (1911). Pietarin ja Ameriikan suomalaisten raittiustyö. Viljo Hytönen (toim.), Yleinen Raittiusliikkeen historia. Helsinki: Raittiuden Ystävät, 250–254. Ikävalko, Taavi (1927). Piirteitä Amerikan suomalaisten raittiustyöstä. Kylväjä, 326–329. Ilmonen, Salomon (1912). Amerikan suomalaisen raittiusliikkeen historia. Juhlajulkaisu: Suomalaisen Kansallis-Raittius-Veljeysseuran 25-Vuotisen Toiminnan Muistoksi. Han- cock: Suomalainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura. Ilmonen, Salomon (1915). Historiallisia muistelmia. Raittiuskalenteri 1916. Duluth: Suo- malainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura, 128–134. Jokinen, Walfrid John (1975). The Finnish Cooperative Movement. Vilho Niitemaa (ed.), Publications of the Institute of General History, 7. Turku: University of Turku, Institute of General History, 10–24. Kanervo, Arvo (1936). Twenty-five Years of Co-operative Trading: The Story of the Co-operative Trading Company, Waukegan, Illinois. Waukegan, Illinois: s. n. Kari, A. (1936). Imatra Yhdeksäs. CSJ 25 vuotta. Sudbury: Kanadan Suomalainen Järjestö.

– 451 – Katajamaa, Isak (1907). Mihin suuntaan uudistustyö. Raittiuskalenteri 1908. Hancock: Suomalainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura, 44–53. Kerchner, Leonard Clayton (1939). The Finnish-Dominated Consumers’ Cooperative Movement in the North Central States. An Analysis of the Factors Involved in Its Genesis and an Ap- praisal of the Elements of Strength and Of the Weakness in Its Institutional Expression Today. Ann Arbor: University of Michigan. Koivisto, Edith (1957). The Pledge: A History of the Finnish Temperance Movement of Hibbing from 1895 to 1957. Lupaus: Hibbingin suomalaisen raittiusliikkeen historia vv. 1895– 1957. Hibbing, Minnesota: s. n. Koivulahti, Heikki (1945). Osuustoimintaa Fitchburgissa. Siirtokansan kalenteri 1946. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 188–190. Kolehmainen, John Ilmari (1937). The Language Press and the Temperance Society. Valoa, 42–45. Hancock, Michigan. Kolehmainen, John Ilmari (1938). Americas Outstanding Retail Co-operative. American Federationist, 45, 1060–1063. Kolehmainen, John Ilmari (1938). The North Star Cooperative. American Federationist, 45, 160–165. Kolehmainen, John Ilmari (1941). Finnish Temperance Societies in Minnesota. Minnesota History, 22, 391–403. Kostiainen, Auvo & Arja Pilli (1983). Suomen siirtolaisuuden historia. Osa II, Aatteellinen toiminta. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 12. Turku: Turun yliopisto, historian laitos. Kotila, A. (1936). Katsaus CSJ:n Ladysmithin osaston toimintaan. CSJ 25 vuotta. Sudbury: Kanadan Suomalainen Järjestö. Krats, Peter V. (1988). Limited Loyalties: The Sudbury, Canada Finns and Their Institu- tions 1887–1935. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 188–200. Laine, Edward W. (2016). A Century of Strife: The Finnish Organization of Canada 1901–2001. Edited by Auvo Kostiainen. Turku: Migration Institute of Finland. Latva, John (1957). Suomalaisen yhteistoiminnan synty ja kehitys Torontossa 1902–1957. Vapaus, 29.10.1957. Laukka, J. E. (1927). Minnesotan Raittiusliiton historiaa. Raittiuskansan kalenteri 1928. Hancock: Suomalainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura, 129–137. Lehtinen, Eija (1978). Raittiusliike, osa amerikansuomalaista järjestötoimintaa (1885–1932). Turun yliopisto, opinnäytetyö. Lindström, Varpu (1988). Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada. Toronto: Multicultural History Society of Ontario. Lindström, Varpu [1988] (1991). Uhmattaret: suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kana- dassa 1890–1930. [Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada] Suomentanut Börje Vähämäki. Juva: WSOY.

– 452 – Lukkarinen, Vilho (1982). The Finnish American Club 1932–1982: The History of the Finnish American Club 1932. Helsinki: Finnish American Club. McKela, Austin (A. B. Mäkelä) (1904). Kalevan Kansa Colonization Companyn vuosiker- tomus vuodelta 1903. Aika, 15.2.1904. Mertanen, Pekka & William Eklund (1942). The Illegal Finnish Organization of Canada, Inc. Sudbury: Vapaus Publishing Company. Michiganin uudisasukas-yhtiö (1902). Michiganin uudisasukas-yhtiö. Houghton, Michigan: s.n. Moilanen, Heikki (1957). Amerikan Suomalainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura 70-vuotias. Raittiuskansan kalenteri 1958. Hancock: Suomalainen Kansallis-Raittius-Vel- jeysseura, 75–80. Moilanen, Heikki (1957). Varhaisimmat Amerikan suomalaisten perustamat raittius- seurat Yhdysvalloissa. Raittiuskansan kalenteri 1958. Hancock: Suomalainen Kan- sallis-Raittius-Veljeysseura, 72–74. Murros, Kaapo (1904). Unionistinen liike ja sen menestymismahdollisuudet. Kaleva: Murros & Riippa. Murros, Kaapo (K. M.) (1906). Hibbingin kokous. Köyhälistön Nuija I, 1907. Hancock: Työ- mies Kustannusyhtiö, 47–51. Myhrman, Anders Mattson (1968). Memorabilia – Minneskrift of the International Order of Runeberg 1898–1968: in Words and Pictures. 70 Years of Social and Cultural Develop- ments. S. l.: International Order of Runeberg. Myhrman, Anders Mattson (1957). The Finland-Swedes and Their Cultural Organizations in America. American Swedish Historical Society Yearbook 1957. (Rev. ed. by Order of Runeberg 1964.) Philadelphia: Chancellor Press. Mäkelä, August Bernhard (1928). Muutama muistosana ”Kalevan kansa” –vainajasta. Leh- tipaja – Työmiehen Neljännesvuosisata Julkaisu. Superior: Työmies Society, 147–156. Mörne, Håkan (1929). Order of Runeberg (San Francisco). SFV:s kalender 1929. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 126–129. Naisyhdistys Pyrkijä (1953). 60-vuotisjuhlajulkaisu 21.3.1953, (1893–1953). Brooklyn: Naisyhdistys Pyrkijä. New Yorkin suomalainen Tähti-raittiusseura (1936). Tähti – 40 vuotta, 1896–1936, Star – 40 years. Brooklyn: New Yorkin suomalainen Tähti-raittiusseura. Nurmi, Maiju (toim.) (1939). Pohjoisvaltioiden naisten osuustoimintaliiton historia, 10-Vuotis Albumi. Superior: Pohjoisvaltioiden Naisten Osuustoimintakilta. Palo, Anton (toim.) (1937). Y.S.K.V. ja S.-liiton 50-vuotishistoria. Muistojulkaisu. Astoria: Yh- distyneet Suomalaiset Kaleva Veljet ja Sisaret-liiton päämaja. Peoples co-operative society ltd. (Port Arthur) (s.a.) 10-vuotisjulkaisu. 1934–1944. Port Arthur, Ontario: s.l. Pikkusaari, Lauri Taneli (1955). Canadan Suomalaisen Historiaseuran toiminnasta 1954–1955. Lauri Lemberg (toim.), Siirtokansan kalenteri 1956. Duluth: Minnesotan Suomalais-Amerikkalainen kirjallinen seura, 51–57.

– 453 – Project Bay Street I (1975, 1976). Northern Mosaic, Nr 1 (The Arrival of the Finns in Thunder Bay); Nr 2 (The Church Organization among the Finns in Thunder Bay); Nr 3 (The Workingmens Association); Nr 4 (Education Before 1914); Nr 5 (Finnish Temperance Movement.) Thunder Bay, Ontario: s.n. Rinta, Ray (1970). 10 vuotta lepokotityötä Vancouverissa: Suomalais-canadalainen lepoko- tiyhdistys – Finnish Canadian rest home association 1958-1968. Vancouver, British Columbia: s. n. Roinila, Mika (2001). The Finnish Salvation Army in the US and Canada. Raivaaja, 97 (36), 10. Roinila, Mika (2002). Scandinavian Congress of the Salvation Army. Raivaaja, 98 (26), 8 & 12. Roinila, Mika (2007). A Forgotten Outreach: The Finnish Salvation Army in North America. Journal of Finnish Studies, 11 (1), 32–46. Roinila, Mika, Susanne Österlund-Pötzsch & Susan Larson (2009). Women’s Maintenance of Finland-Swedish Identity in North America. FinnForum VIII: Transborder Contacts and the Maintenance of Finnishness in the Diaspora. Eskilstuna, Sweden: Mälardalen University, 55–81. Roschier, K. B, (1942). Suomen avustustyö Chicagossa talvisodan aikana. Chigacon suomalaisten osoitekirja 1941. Ross, Carl (1986). Servant Girls: Community Leaders. Finnish American Women in Transi- tion (1910–1920). Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 41–54. Ruusunen, Werner (1945). Kettle Riverin seudun alkuhistoriaa ja osuustoimintaelämästä siellä. Työväen Osuustoimintalehti, 14.–28.4.1945. Saari, Jon L. (2003). Black Ties and Miners’ Boots: Inventing Finnish American Philanthropy. A History of Finlandia Foundation National 1953–2003. Solvang, California: Finlandia Foundation National. Sand Berg, Mirjam (1962). Montrealin Suomi-Seura. Vapaa Sana, 14.4.1962. Schublom, John J. (1949). Runebergorden, finlandssvenskarnas organisation i Amerika. SFV:s kalender 1949, 5–17. Helsingfors: s. n. Siirtokansan kalenteri (1945). Osuustoiminta Fitchburgissa. Siirtokansan kalenteri 1946. Duluth, Minnesota: Päivälehden Kustantamana, 188–190. Sipilä, Anna Leena (1961). Suomalaisten yhteistoiminta Torontossa yhä lisääntynyt. Kuulumisia Kanadasta. U S, 13.7.1961. Sjöblom, Tyyne (1954). Kalevan Naisten Historian Ääriviivoja 1904–1954. Brooklyn, N.Y.: s. n. Sjöblom, Tyyne (1963). Kalevan Naisten Annikin Tupa no. 3 täyttää 50 vuotta: 1913–1963. Brooklyn, N.Y.: Finnish Newspaper. S.K.R.-Veljeysseura (1912). Juhlajulkaisu, 25 vuotisen toiminnan muistoksi. (Samassa sidok- sessa Amerikan Suomalaisen Raittiusliikkeen historia, kirj. S. Ilmonen, 1–317.) Ishpeming, Michigan: s.n., 318–384. Skyttä, Mikko (1908). Raittiustoiminnan historia. Amerikan Suometar, 9.9.1908.

– 454 – s.n. (1901). Skandinaviska Emigranthemmets i New York tjugoårsminne. New York: s.n. s.n. (1912). Finska sjömansmissionens verksamhet i New York. Kuopio: s.n. s.n. (1922). Suomalaisten osuusfarmi Georgiassa. Superior, Wisconsin: Mc Kinnon Georgia, Fairfield Co-operative Farm Association. s.n. (1928). Sudburyn SJ:n akkojen ja tyttöjen juhlajulkaisu, 21–22.4. 1928. Sudbury, Onta- rio: s.n. s.n. (1936). Soihtu, Port Arthurin akkojen ja poikien juhlajulkaisu. Sudbury, Ontario: s.n. s.n. (1937). Voiton viesti. Port Arthurin Ilvesvaaralaisten juhlajulkaisu 1937. Sudbury, On- tario: s.n. Stenius, Thomas (ed.) (1908). Svensk-finska Nykterhetsförbundet af Amerika i Ord och Bild. Chicago, Illinois: Svensk-Finska Nykterhets-Förbundet af Amerika. Syrjälä, Sävele (1947). The Story of a Cooperative: A Brief History of United Co-operative Society of Fitchburg. Fitchburg, Massachusetts: United Co-operative Society. Söderling, Ismo (2019). Kalevan Ritarit – amerikansuomalainen salaseura. Turun Sa- nomat 20.5.2019. Artikkeli on julkaistu myös sähköisenä osoitteessa https://ismosoderling.wordpress.com/ Turun Sanomien luvalla. Kirjoitettu yhteistyössä Kaisu Issakaisen kanssa. Tokoi, Oskari (1954). Muistelmia raittiusliikkeemme alkutaipaleelta (Amerikassa). Va- loa, 9–12. Turner, Howard Haines (1941). Case Studies of Consumers’ Cooperatives. Dissertation. New York: Columbia University. Ukkonen, Alfons (2000). Floridan Suomalaisen Liikeklubin Historia 26 vuodelta. Lake Worth: Floridan suomalainen Liike-klubi. United Co-operative Farmers Inc. (ed.) (1958). 30th Anniversary 1928–1958. Fitchburg, Massachusetts: United Co-operative Farmers Inc. United Co-operative Farmers Inc. (1963). 35th Anniversary 1928–1963, ed. by Gardner C. Norcross. Fitchburg, Massachusetts: s.n. Verkko, Veli (1953). Amerikan suomalaisten yhteiskuntakelpoisuus. Suomalainen Suomi, 6, 349–354.

Kulttuuri, uskonto, kulttuurien kohtaaminen ja kieli Culture, religion, cultural encounters and language Kultur, religion, kulturmöten och språk

Aatsinki, Ulla (2013). Juhannus amerikansuomalaiseen tapaan. Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 84 (3), 175–178. Ahlman, L. R. (1928). Suom. Ew.-Lut. P. Marian seurakunta Sault Ste Mariessa. Ontarion Kirkollinen kalenteri, 181–184. Aho, G. (1936). Unionismi: esitelmä Amerikan suom. ev. luth. kansalliskirkon 38:nessa vuosi- kokouksessa Thomsonissa, Minnesotassa. 30.6.1936.

– 455 – Aho, G. A. & J. E. Nopola (1949). Evankelis-luterilainen kansalliskirkko. Ensimmäiset 50 vuotta. Ironwood, Michigan: National publishing company. Airaksinen, F.(1899). Ev. lut. seurakunnan kehitys ”Kiipillä”. Edistys, 1, 121–122. Alango-Field Finnish Lutheran Church (1937). Ohjelma ja historiaa AI.-F:n Suom. Ev. Lut. Seurakunnan 30-vuotisjuhlaa varten, 1906–1937. Alango-Field, Minnesota: s.n. Albrecht, Ester (s.a.). Port Arthurin itsenäisen suomalaisen Ev. -Lut. seurakunnan syntyvaiheet. Käsikirjoitus, Kanadan Suomalainen Historiallinen Arkisto. Sudbury, Ontario: s. n. Anttonen, Matti (toim.) (1926). Fitchburgin suom. ev. luth. srk:n 40-vuotisjuhlajulkaisu, 1886–1926. Fitchburg: Fitchburgin Suom. ev. luth. seurakunta. Auranen, Ari (1999). Yhdysvaltoihin Suomi-Synodin opettajaksi 1939–1954: Amerikan suomalaisten kirkollisen elämän muotoutuminen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Aurola, Verner J. (1946). Suomalainen luterilainen kirkko Pohjois-Amerikassa. Antti Puuk- ko (toim.), Teologinen Aikakauskirja. Helsinki: Teologinen Julkaisuseura, 244–250. Autere, Samuel (1926). Calumetin Betlehem Seurakunnan historian pääpiirteitä 50 vuoden ajalta. Kirkollinen kalenteri 1927. Hancock, Michigan: s.n., 45–63. Bergroth, Elis (1894). Kirkollisesta yhteydestä Amerikan suomalaisten ja kotimaan vä- lillä. Vartija, 29–32. Bethlehem Finnish Lutheran Church (1937). Tenth Anniversary Festival Publication and Church Directory 1937–1947. Michigan: Bethlehem Finnish Lutheran Church. Blomberg, Ewert (1904). Brooklynin Suomalaisen evankelis-luteerilaisen seurakunnan historia. Hancock, Michigan: s.n. Campbell, Lyle (1980). Towards New Perspectives on American Finnish. Osmo Ikola (ed.), Congressus quintus Internationalis Fenno-Ugristarum, Pars VI. Turku: Suomen Kielen Seura, 341–351. Castren, D. (1878). Muuan sana Suomen kansan kirkon vaiheista Pohjois-Amerikassa. Swen Tuuva, 21.6.1878. Houghton, Michigan. Cote, Rauni (1970). Fitchburgin Pyhän Paavalin seurakunnan toimintaa alusta loppuun. Suomi-konferenssin kirkollinen kalenteri 1971. Hancock, Michigan: s.n., 55–57. Dorson, Richard M. (1952). Bloodstoppers and Bearwalkers: Folk Traditions of the Upper Peninsula. Cambridge: Harvard University Press. DuBois, Thomas A. (1997). Finnish Studies at the University of Washington at Seattle. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 1 (2), 137–14. Dunlap, Arthur Ray & Ernest John Moyne (1952). The Finnish Language on the Delaware. American Speech, 27, 81–90. Edgar, Marjorie (1934). Finnish Charms from Minnesota. The Journal of Folk-lore, 47, 381–383. Edgar, Marjorie (1935). Finnish Folk Songs in Minnesota. Minnesota History, 16, 319–321. Edgar, Marjorie (1936). Finnish Charms and Folk Songs in Minnesota. Minnesota History, 17 (4), 406–410.

– 456 – Eloa, S. J. (1920). Suomalaiset eteläisimmissä valtioissa Atlantin rantamilla. Suomi-Sy- nodin Kotilähetys Kirkkokunta (toim.), Eloa: Suomi-Synodin Kotilähetyksen Julkaisu No III. Hancock: Suomi-Synodin Kotilähetys Kirkkokunta, 19–20. Eylands, Valdimar (1945). Lutherans in Canada. Winnipeg: The Icelandic Evangelical Lu- theran Synod in North America. Finnish Lutheran Church of Conneaut (1945). Fiftieth Jubilee Festival 1945. Hancock. Flint, Aili (1982). Suomen kielen lehtorina New Yorkissa. Lauri Honko, P. Heikkilä, Aimo Halila, Juha-Pekka Lappalainen, A. Laurila & Urpo Vento (toim.), Suomalainen vuosikirja 82. Pieksämäki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 142–148. Flint, Aili (1998). Finnish Studies at Columbia University in the City of New York. Journal of Finnish Studies, 2 (1), 52–60. Foltz, Rodger (1970). Eteenpäin Kristusta seuraten. (De Kalbin Bethlehem Seurakunta.) Suomi konferenssin kirkollinen kalenteri 1971, 68–72. Hancock, Michigan. Forbes, Sallie (1924). Our Finnish Friends in America. The Christian Register, 30.10.1924. Frandy, Tim (2010). Lust, Labor, and Lawlessness: The Bad Finn in Finnish American Folksong. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 29–45. Glantz, John Edvard (1931). Lyhyt katsaus Amerikan-suomalaisten musikaalisiin harrastuk- siin. Nuorten Suomi-orkesteri. Grace, Andrew (2007). Landscape and Identity in Finnish-American Poetry. Journal of Finnish Studies, 11 (2), 29–36. Gronow, Pekka (2010). Finnish and Finnish-American Folklore Studies: An Afterword. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 66–70. Gullans, John (ed.) (1938). St. Johannes Evangelical Lutheran Church, 25th anniversary. New York. Haapanen, Alfred (1930). Kirkkomme Työvainioilta: Suomi-synodin 40-vuotismuistojulkaisu 1890–1930. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike. Haapanen, Alfred (toim.) (1940). Suomi-Synodin viisikymmenvuotismuisto 1890–1940. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike. Haapanen, Alfred (1946). Our Church. Suomi Synod. The Finnish Evangelical Lutheran Church of America. Hancock: Finnish Lutheran Book Concern. Hakkila, Jack (1969). Brooklynin seurakunnan vaiheita. Suomi konferenssin kirkollinen kalenteri. 1970. Hancock: Suomi konferenssi, 116–119. Halla, Aarne B. (1920). Suomen merimieslähetysseuran siirtolais- eli kotilähetystoimin- nasta pohjoislännellä. Eloa: Suomi-Synodin kotilähetyksen julkaisu, III. Hancock: Suomi-Synodin Kotilähetys Kirkkokunta, 21–23. Halmari, Helena (1993). Structural Relations and Finnish-English Bilingual Code-Switch- ing. Linguistics, 31 (6), 1043–1068. Halmari, Helena (1997). Government and Codeswitching: Explaining American Finnish. Amsterdam; Philadelphia: J. Benjamins. Halmari, Helena (2014). Ethnic Identity and Variation in Codeswitching Patterns. Jukka Tyrkkö & Sirpa Leppänen (eds.), Studies in Variation, Contacts and Change in English,

– 457 – 15. Texts and Discourses of New Media. Helsinki: VARIENG. Saatavilla: http://www. helsinki.fi/varieng/series/volumes/15/halmari/. Halmari, Helena (2019). On the Maintenance and Use of Heritage Finnish among Today’s North American Finnish Migrants: A Survey. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.) (2019). Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 155–182. Halttunen, David (ed.) (1951). Finnish Evangelical Lutheran Church. 60th Anniversary Year Book, 1891–1951. Brooklyn, N.Y.: s.n. Halttunen, David (ed.) (1966). Gloria Dei Evangelical Lutheran Church. 75 Anniversary Year Book. Brooklyn, N.Y: s. n. Harjunpää, Toivo (1958). Suomalainen virsi- ja koraaliaines Amerikan luterilaisen kirkon uudessa virsikirjassa. Kirkollinen kalenteri 1959. Hancock: Suomalais-luterilainen kustannusliike, 31–43. Harjunpää, Toivo (1969). Luterilainen papisto venäläisajan Alaskassa. Turun Historialli- nen Arkisto, XXI. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 46–75. Harjunpää, Toivo (1975). Delawaren kirkollisista oloista 1600-luvulla. Siirtokansan kalenteri 1976. New York Mills: Minnesotan Suomalais-Amerikkalainen Historiallinen Seura, 34–79. Hartman, Rafael (1921). Amerikan suomalainen kirkko. Liikemiesten ja laulajain Suomi matka 1921. Hancock: Liikemiesten Ja Laulajain Suomimatkatoimikunta, 37–56. Hatton, C. Nathan (2018). Wrestling, Immigration, and Working-class Culture: The Finns of the Thunder Bay District before 1939. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 102–120. Havela, A. V. (1899). Wyoming-suomalaisten henkiset riennot. Edistys, I, 661–663. Brook- lyn, N.Y.: s. n. Heikkinen, Jacob W. (1981). Some Reflections on the Writing of the History of the Finn- ish Evangelical Lutheran Church: (Suomi-Synod), USA., 1890–1962. Siirtolaisuus- Migration, 4, 22–27. Heikkinen, Jacob W. (1988). Freedom of and for Religion in the Experience of the Finnish- American Emigré Community. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 392–397. Heiman, Viljo (1970). Brooklynin, Connecticut, St. John seurakunnan historiaa. Suomi konferenssin kirkollinen kalenteri 1971. Hancock: Suomi konferenssi, 58–59. Heimo, Anne, Tuomas Hovi & Maria Vasenkari (toim.) (2012). Pyhä Urho: fakeloresta folk- loreksi. St Urho: from Fakelore to Folklore. Turku: Turun yliopisto. Heimonen, Henry Samuel (1941). Finnish Rural Culture in South Ostrobotnia (Finland) and the Lake Superior Region (U.S.A.): A Comparative Study. Madison: University of Wisconsin. Heitman, Fred (1897). Kirjelmiä matkan varrelta. Uusi Kotimaa, 22.4.–13.5.1897.

– 458 – Hengellinen Kuukausilehti (1902). Muistojen kirja. Hancock: s. n. Henrickson, K. F. (1922). Canada Presbytery Kirkon julkaisu Canadan suomalaisille. Toronto, Ontario: s. n. Hepokoski, Carol (1986). Milma Lappala: Unitarian Minister and Humanist. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish Ameri- can Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, Hillilä, Hugo (1927). Katolisuus leviää Amerikan suomalaisten keskuudessa! Amerikan Suometar, 19.11.1927. Hillilä, Hugo (1956). Jumalankielteisyys-aikaa amerikansuomalaisten keskuudessa. Jouluviesti, 16–18. Hioen, G. A. (1913). I kamp för sin rätt. En skildring af Svensk-finska kyrkliga strävanden i San Francisco. San Francisco: s. n. Hirvonen, Matti (1910). Katsaus Toronton Suomalaisen Lähetystyön Historiaan. Suoma- laiselta Taistelutantereelta, 92–94. Hirvonen, Pekka (1988). American Finns as Language Learners. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 335–354. Hirvonen, Pekka (1993). Return of the Klörkki: More about the Fate of Old-country Words in American Finnish. Matti Suojanen ym. (toim.), 19. kielitieteen päivät Tampereella 8.-9. toukokuuta 1992. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja, 16. Tampere: Tampereen yliopisto, 81–96. Hirvonen, Pekka & Timo Lauttamus (1994). Amerikansuomen kielikontaktit. Väinö Jääskeläinen & Ilkka Savijärvi (toim.), Tieten tahtoen. Joensuu: Joensuun yliopisto, 169–184. Hoglund, A. William (1977). Suomalainen kulttuuri Yhdysvalloissa. Eeva Jäykkä & Maija- Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 118–129. Hoglund, Arthur William (1977). Breaking with Religious Tradition: Finnish Immigrant Workers and the Church, 1890–1915. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior: Työmies Society, 23–64. Hoikka, Jacob Johanson (1891). Suomalaisten kirkollisista pyrinnöistä Amerikassa. Vartija, 397–402, 475–482. Hoikka, Jacob Johanson (1913). Congregationalikirkko ja suomalaiset siirtolaiset. Ame- rikan Suometar, 9.12.1913. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1960). History of the Suomi Synod. The Lutheran Counselor, 1, 4–5; 2, 4–5; 3, 4–5. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1960). 70-vuotias Suomi-Synodi. Suomi College Bulletin, 2. Hancock: Suomi College, 6–14.

– 459 – Hovi, Tuomas (2019). From a Joke to a Tradition: Celebrating Saint Urho as Finnish Ameri- can Heritage. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mo- bilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 139–153. Huotari, Kaarlo (1892). Suomi-Synodin lähetyspastorin kertomus hänen toimestansa 1891–1892. Paimen Sanomia, 20.7.1892. Huotari, Kaarlo (1893). Lähetysmatkalta Canadassa. Paimen Sanomia, 30.8.1893. Häkli, Esko (1962). Amerikansuomalaisten kaunokirjallisuudesta ja kustannusoloista. Bibliophilos, 2, 41–54 & 3, 62–71. Ilmonen, Salomon (1917). Lutherilaiset Amerikassa. Historiallisia ja tilastollisia tietoja Lutherilaisista kirkkokunnista. Brooklyn: Finnish Newspaper Co. Ilmonen, Salomon (1921). Suomen kirkon lahja Amerikan suomalaisille. Kirkollinen kalenteri 1922, Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike, 81–98. Jalkanen, Ralph J. (ed.) (1972). The faith of the Finns: Historical Perspectives on the Finnish Lutheran Church in America. East Lansing: Michigan State University Press. Jarvenpa, Aili (1988). Twentieth-Century Finnish-American Poetry. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceed- ings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Mi- gration, 439–463. Jouluviesti (1945). Miehuusiässä olevia lähetysseurakuntia. Jouluviesti, 25–26. Fitchburg, Massachusetts: s. n. Jämsä, V. O. (1937). Apostolis-Luterilaisten vaiheista Amerikassa. Oulu: s. n. Järnefelt, Akseli (1897). Amerikan suomalaisten henkisistä riennoista. Koitar 5, 159–170. Jönsson-Korhola, Hannele (1982). Amerikansuomen sammumisesta. Pekka Laaksonen & Pertti Virtaranta (toim.), Ulkosuomalaisia. Helsinki: SKS, 46–56. Jönsson-Korhola, Hannele (1988). American-Finnish Material in the Finnish Language Tape Archives. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 328–334. Jönsson-Korhola, Hannele (2003). Finnish Surnames in North America. Patrick Hanks (ed.), Dictionary of American Family Names. Oxford: Oxford University Press. Kaipainen, Martti (1956). Siirtoseurakunta rakentaa kirkon. Sana, 17.5.1956. Kantonen, Taito Almar (1969). Finnish Theology on the American Scene. Ralph J. Jalka- nen (ed.), The Finns in North America: A Social Symposium. Hancock: Suomi College, 177–187. Karni, Michael Gary (1973). Honey Heat and Healing Vapors: The Sauna in Finnish Im- migrant Life. Northwest Architect, 3–4, 37. Kaunonen, Gary (2010a). Finnish-American Working-Class Literacy through Song: A Foreword. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 1–5. Kaunonen, Gary (2014). Religious Activities of the Finns: An Examination of Finnish Religious Life in Industrialized North America. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the

– 460 – United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 107–130. Kauppinen, Killi (1997). The Future of Sauna in Canada. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 137–144. Kero, Reino (1974b). Amerikansuomalainen siirtolaiskulttuuri. Mitä Missä Milloin 1975. Keuruu: Otava, 139–144. Kero, Reino (1976). Finnish Immigrant Culture in America. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Mi- gration Centre of Swedish-speaking Finland, 115–143. Kero, Reino (2004). Siirtolaiskirjallisuus. Leena Pärssinen & Esko Rahikainen (toim.), Muistiin painettua: kansalliskirjaston kulttuuriaarteita. Helsinki: Otava. Keränen, Pekka (1907). New Finlandin suomalais-luterilainen seurakunta. Saskatchewan, Canada. Paimen-Sanomia, 3.6.1907. Ketonen, Jalmar (1910). Suomalaisen Metodistikirkon synty ja toiminta. Rauhan Kilpi, 42–51. Kiiskilä, Anna M. (1959). Suomi Opiston Martta ja Maria seura 25-vuotias. Kirkollinen kalenteri 1960. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike, 139–143. Killinen, Niilo (1925). Fairport ennen ja nyt. A. J. Hinkkanen (toim.), Suomi Kirkko. Han- cock: s. n., 46–51. Kivi, M. (1903). Amerikan Suom. Ev. Luth. Kansalliskirkkokunnan synty ja kehitys. Ev. Luth. Kansalliskirkon kalenteri 1904. Ironwood: Kansalliskirkko, 64–74. Kivi, M. (1921). Amerikan Suom. Ev. Lutherilaisen Kansalliskirkkokunnan alkuvaiheet. Käsi- kirjoitus. Minneapolis, Minnesota. Koivunalho, Mirja (1978). Amerikansuomalaisten näytelmäseuratoiminta työväenliikkeen piirissä viime vuosisadan lopulta toiseen maailmansotaan. Turun yliopisto, opinnäy- tetyö. Kolehmainen, John Ilmari (1937). The Finnicisation of English in America. American Sociological Review, 2 (1), 62–66. Kolehmainen, John Ilmari (1937). The Retreat of Finnish. American Sociological Review, 2 (6), 887–889. Kolehmainen, John Ilmari (1938). The First Finnish Congregational Church in America. Missionary Herald, 134, 303–304. Kolehmainen, John Ilmari (1947). Kalevalan kielestä Kalevalan kylässä. Suomen Sosiali- demokraatti, 13.4.1947. Kolehmainen, John Ilmari (1975). Finnish Americans: A Proud heritage. From Under- ground Mines to Backwoods Farms. Congressional Record, 123, 10.1.1975. Kolehmainen, John Ilmari (1976). Notes on Finland’s Role on the American Cultural Scene. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: In- stitute of Migration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 305–323.

– 461 – Korhonen, Arvo J. (toim.) (1923). Astorian, Ore. Suom. Ev. Lut. seurakunnan nelikymmenvuo- tisjulkaisu, 1883–1923. Astoria: Suomalais-Luterilaisen Kustannusliike. Kortekangas, Paavo & Jukka Lepistö (toim.) (2000). Suomalainen Usko Uudella Mantereella. Hancock: Suomi konferenssi. Koski, O. A. (laatinut) (1934). Maynardin suomalaisten ev. lut. seurakunnan 40-vuotinen toiminta 1894–1934. Historiallinen katsaus. Hancock, Michigan: s. n. Koskinen, Antti (1996). Suomalaisten seuraelämää New Yorkissa. Erään etnisen vähemmistön juhlatavat suurkaupungissa 1900–1939. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Koskinen, Antti (1997). Suomalaista seuraelämää New Yorkissa 1900–1939. Siirtolaisuus- Migration, 4, 9–15. Kostiainen, Auvo (1975). Pyhä Urho ja amerikansuomalaiset. Suomi–USA, 1. Kostiainen, Auvo & Arja Pilli (1983). Suomen siirtolaisuuden historia. Osa II, Aatteellinen toiminta. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 12. Turku: Turun yliopisto, historian laitos. Kostiainen, Auvo (1986). New Forms or Old Traditions? On the Festivities of the Finnish Americans. John D. Hopkins (ed.), Dimensions in American Studies. Selected Papers from the Tampere University American Studies Conference 18–20 April, 1985. Acta Universi- tatis Tamperensis, B 25. Tampere: University of Tampere, 147–157. Kostiainen, Auvo (1996). Neljäntenä heinäkuuta: Amerikansuomalaiset Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän juhlijoina. Eevaleena Melkas (toim.), Aavan meren tuolla puolen. Tutkielmia siirtolaishistoriasta. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 36. Turku: Turun yliopisto, historian laitos, 21–47. Kostiainen, Auvo (2004). Ilmonen, Salomon (1871–1940) amerikansuomalainen pappi. Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 4 Hirviluoto-Karja- lainen. Helsinki: SKS, 304. Kostiainen, Auvo (2005). Intercultural Developments among the Florida Finns (1940s to 2000). Raili Põldsaar & Krista Vogelberg (eds.), North America: A Transcultural View. Selected Papers from the 6th International Tartu Conference on North American Studies. Cultural Studies Series 6. Tartu: University of Tartu, 71–80. Kostiainen, Auvo (2005). Keihänen, Kalevi (1924–1995) matkatoimiston johtaja. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl-Lehtokoski. Helsinki: SKS, 75–77. Kostiainen, Auvo (2005). Lampén, Ernst (1865–1938) matkailun edistäjä. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl- Lehtokoski. Helsinki: SKS, 714. Kostiainen, Auvo (2005). Mattson, Helmi (1890–1974) kirjailija. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl-Lehtokoski. Helsinki: SKS, 595–596. Kostiainen, Auvo (2007). Turpeinen, Viola (1909–1958) amerikansuomalainen harmoni- kansoittaja. Anneli Mäkelä-Alitalo, Aulikki Litzen, Markku Tyynilä, Martti Häikiö &

– 462 – Matti Klinge (toim.), Suomen kansallisbiografia, osa 10: Trana – Österman. Helsinki: SKS, 87–88. Kostiainen, Auvo (2007). Wargelin, John (1881–1970) amerikansuomalainen kirkollinen johtaja Anneli Mäkelä-Alitalo, Aulikki Litzen, Markku Tyynilä, Martti Häikiö & Matti Klinge (toim.), Suomen kansallisbiografia, osa 10: Trana – Österman. Helsinki: SKS, 333–334. Kukkonen, Walter (1946). His Mercy Endureth. Golden jubilee publications 1896–1946. DeKalb: Bethlehem Evangelical Lutheran Church. Kukkonen, Walter J. (1969). Mitä odotan Suomesta? Suomi konferenssin kirkollinen kalenteri 1970. Hancock: Suomi konferenssi, 67–72. Kukkonen, Walter J. (1975). Process and Product: Problems Encountered by the Finnish Immigrants in the Transmission of a Spiritual Heritage. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New perspectives. Turku: Institute of Migration, 130–142. Kyllönen, Edwin A. (1937). Kirkon palvelija – The Church Servant. Copper Cliff: Copper Cliffin seurakuntapiiri. Laakkonen, Eph (1957). Red Lodgen suomalainen soittokunta. Siirtokansan kalenteri 1957. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 52–63. Laakso, Toini Perko (1999). Sower of Faith: Andrew Groop. Saint Paul: Sampo Publishing. Lainio, Jarmo (1995a). Studies of Finnish in North America and Scandinavia, Part 1. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–14. Lainio, Jarmo (1995b). Studies of Finnish in North America and Scandinavia, Part II. Siirtolaisuus-Migration, 3, 6–18. Lamppa, Marvin G. (1988). Preservers of a Faith: American Influences on Laestadian Congregations in Northern Minnesota, 1870–1950. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 377–391. Lankinen, Hans P., Laila Augustson, Hilja Mayry & Victor Jr. Kallio (eds.) (1952). Golden Jubilee Publication of St. James Ev. Lutheran Church Rudyard, Michigan, 1902–1952. Rudyard: St. James Evangelical Lutheran Church. Lanu, K. E. (1964). Suomalaiset kanadalaisessa kulttuuriympäristössä. Suomalainen Suomi, 5, 287–293. Lappala, Risto (1911). Unitarianism and the Finnish Mind. The Christian Register, 17.8.1911. Lauttamus, Timo (1990). Code-switching and Borrowing in the English of Finnish Americans in an Interview Setting. Joensuu: Joensuun yliopisto. Lauttamus, Timo (1992). Lainaaminen ja koodinvaihto: havaintoja amerikansuomalaisten kielestä. Virittäjä, 1, 3–16. Lawson, S. & A. A. Kallio (1935). A List of the Books in the Finnish Language Which Are in the University of Minnesota Library. The Library Journal, 60, 32–33.

– 463 – Leary, James P. (2010). Yksi Suuri Union: Field Recordings and Finnish American IWW Songs. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 6–17. Leary, James P. & Hilary Joy Virtanen (eds.) (2010). Finnish-American Songs and Tunes, from Mines, Lumber Camps, and Workers’ Halls. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1). Leiviskä, Hannes (1908). Piirteitä Amerikan suomalaisten seurakunnallisista oloista. Hel- sinki: Kirjapainoyhtiö Valo. Liimatainen, Eino (1957). Historiaa Peabodyn Pyhän Johanneksen seurakunnasta. St. John’s Lutheran Church Peabody, Mass. Peabody: St. John’s Lutheran Church, 11–13. Lindberg, Luther Eugene (ed.) (1962). 50 Years in New England: a History of the New Eng- land Conference of the Augustana Evangelical Lutheran Church, 1912–1962. S. l.: New England Conference of the Augustana Evangelical Luthern Church. Lindström, Varpu (1995). Finnish Canadian Culture in 1995 – Toronto Perspectives. Leena Rossi & Hanne Koivisto (toim.), Monta tietä menneisyyteen. Turku: Turun yliopisto, kulttuurihistoria. Louhi, Evert Alexander (1910). Sivistysharrastukset Amerikan suomalaisten keskuudessa. Tuikkeita tulen syntymäsijoilta – Jyväskylän seminaarilaisten julkaisu VI. Jyväskylä: Gummerus, 184–192. Luomala, Alma (1951). Pastori Erik Ryss Johanssonin historia. Eckville, Alberta: s. n. Lähde, Johan Wilhelm (1912). Saarnaaja Johan Mursun elämäkerta. New York Mills: Uusi Kotimaan paino. Mandellöf, Wilhelm Adrian (1903). Esitys Amerikan Suomalaisesta Evankelis Lutherilai- sesta kansalliskirkosta. Kevät Sanoma, 9–11. Mannerkorpi, Kalle Heikki (toim.) (1916). Ashtabula-Harborin Bethania seurakunnan 25-vuotisjulkaisu 1891–1916. Hancock: Suomalais-Luteerilaisen Kustannusliikkeen Kirjapaino. Martin, Maisa (1988). The Role of Code-switching among Canadian Finnish-English Bi- linguals. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 366–376. Martin, Maisa (1989). Amerikansuomen äänne- ja muoto-oppi tutkimuksen kohteena. Siirtolaisuus-Migration, 1, 11–15. Martin, Maisa (1989). Amerikansuomen morfologiaa ja fonologiaa. Lisensiaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Martin, Maisa (1990). On the Morphological Distribution of English Loan Verbs in American Finnish. László Jakab (ed.), Congressus Septimus Internationalis Fenno- Ugristarum 3B, Sessiones Sectionum Dissertationes: Linguistica. Debrecen: Kossuth Lajos Tudományegyetem, 68–72. Martin, Maisa (1991). Suomi kohdekielenä ja tutkimuskohteena. Finlance: The Finnish Journal of Language Learning and Language Teaching, 9, 3–16.

– 464 – Martin, Maisa (1994). American Finnish C A Degenerate or Creative Language. Interpre- tation of Linguistic Changes as Reflectors of Social Attitudes. Michael Gary Karni (ed.), Finnish Americana – A Journal of Finnish American History and Culture, Volume 10. New York Mills: Parta Printers, 18–24. Martin, Maisa (2001). Finns and Finnish in Thunder Bay. Per Sture Ureland (ed.), Global Eurolinguistics: European Languages in North America – Migration, Maintenance and Death. Tüningen: Max Niemeyer Verlag. Massin, Michael (1951). Pyhän Paavalin Suom. Ev. Luth. Seurakunnan riemuvuosijulkaisu, 1891–1951. St. Paul: s. n. Mather, Cotton & Kaups, Matti (1963). The Finnish Sauna: a Cultural Index to Settlement. Annals of the Association of American Geographers, 53 (4), 494–504. Mattila, Walter (ed.) (1972). The Theater Finns. FINNAM Newsletter’s special Nr 2. Portland: Finnish American Historical Society of the West. Meadows, Martha (ed.) (1945). The Finnish Congregational Church Quincy, Massachusetts, Fifty Years – 1895–1945. Fitchburg: Finnish Congregational Church. Merijärvi, M. E. (1928). Lyhyt historiikki Evelethin suomalaisen ev. luth. srk:n vaiheista vv. 1896–1928. Hancock: s.n. Michigan Academian (1971). Michigan Academician, Nr 3, 1971 Contains Proceedings of the Finnish Culture Symposium. Marquette: Northern Michigan University. Muhonen, Anu & Heidi Vaarala (2018). Suomea Torontossa: yliopisto-opiskelijat ja suomalaiset seniorit palveluoppimisyhteistyössä. Puhe ja kieli, 38 (4), 227–252. Murto, Pentti K. (1966). Copper Cliffin Suomalainen Wuoristoseurakunta, nyk. St. Timothy’s Lutheran, 70 vuotias. Kirkollinen kalenteri 1967. Hancock: Suomalais- Luterilainen Kustannusliike, 96–105. Mäki, Alma (1956). Thunder Bayn Suomalainen Historiaseura. Siirtokansan kalenteri 1957. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 41–46. Mäkinen, Hugo L. (1956). Suomalainen joulujuhla Alaskassa vuonna 1914. Työväen Jou- lulehti 1956. Tampere: Tampereen Työväen Sanomalehti, 16–19. Mäkynen, lsak (1970). Kirkollisen työn näkymiä Timminsissä. Suomi konferenssin kirkollinen kalenteri 1971. Hancock: Suomi konferenssi, 63–67. Nenonen, Viljo (1972). Pyhän Matteuksen Suomalainen Evankelis-Luterilainen Seurakun- ta, 40-vuotias. Sudbury: Pyhän Matteuksen Suomalainen Evankelis-Luterilainen Seurakunta. Neve, Juergen Ludwig (1934). History of the Lutheran Church in America. Burlington: The Lutheran literary board. Niemelä, Juha (1987). Tutkimus amerikansuomalaisista siirtolaislauluista. Siirtolaisuus- Migration, 3, 18–22. Niemelä, Juha (1997). Cultural Reflections in Finnish American Songs. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 100–116. Niemelä, Juha (1997). Honkien huminaa ja aaltojen välkettä. Aurora, 5, 26–29.

– 465 – Niemelä, Juha (1997). Pontevasti kaikuivat laulut – Amerikansuomalaisten työläisten laulut 1900–1930-luvuilla Yhdysvalloissa. Työväentutkimus 1997. Helsinki: Työvä- enperinne ry, 32–40. Niemelä, Juha (1999). Amerikansuomalaisen elämän ja identiteetin ilmeneminen musiikissa ja lauluissa 1900–1940. Turku: Turun yliopisto. Niemi, John Taisto (1960). The Finnish Lutheran Book Concern, 1900–1950. Ann Arbor: University of Michigan. Niemi, Juhani (1991). Stereotypes of the Finnish National Image from Realism to Mod- ernism. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finnish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North America. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 85–94. Niemi, Leslie (1961). 75th Anniversary Booklet of the Bethlehem Lutheran Church, Calumet, Michigan, 1876–1951. Calumet: The Bethlehem Lutheran Church. Niemi, Leslie (1971). Religious History of Finns in America. Michigan Academician, 3, 65–73. Niemisto, Paul (2010). Finnish American Sheet Music Publishing. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 53–65. Nikander, Juho Kustaa (toim.) (1906). Suomi-Opiston albumi, 1896–1906. Hancock: Suomi- Opisto. Nikander, Juho Kustaa (1906). Silmäys Suomi-Opiston alkuunpanoon ja kehitykseen vuosina 1896–1906. Juho Kustaa Nikander (toim.), Suomi-Opiston albumi 1896–1906. Hancock: Suomi-Opisto, 9–106. Nikander, Juho Kustaa (toim.) (1915). Juhla-Albumi Suomi-Synodin 25-vuotisjuhlan muistoksi. Hancock: Suomalais-Luteerilainen Kustannusliike. Nikander, V. K. (ed.) (1946). Suomi College 50th Anniversary. Golden jubilee, 1896–1946. Han- cock: Suomi College. Nisonen, Autere & John Wargelin (1935). The Order of the Liturgical Service of the Finnish Evangelical Lutheran Church. Hancock: Finnish Lutheran Book Concern. Nolte, Britta (2011). Finglish. Kandidaatin tutkielma, Johannes Gutenberg-Universität. Web Reports 71. Turku: Migration Institute of Finland. Nopola, J. E. (1958). Our Threescore Years – a Brief History of the National Evangelical Lutheran Church. Ironwood: National Publishing Company. Nordskog, Michael & Aaron W. Hautala (2010). The Opposite of Cold: The Northwoods Finnish Sauna Tradition. Minneapolis: University of Minnesota Press. Northern Michigan University (1971). Upper Great Lakes Finnish Culture Symposium, Nort- hern Michigan University, 25.–26.6.1970. Proceedings. Marquette: Northern Michigan University. Nygård, Mari (1998). Amerikansiirtolainen ja suomalaiset filmit 1921–1939.Siirtolaisuus- Migration, 4, 9–17. Olin, Saul (1963). Sauna – the Way to Health. New York Mills: Health Factor Books.

– 466 – Ollila, Douglas John Jr. (1963). The Formative Period of the Finnish Evangelical Lutheran Church in America or Suomi Synod. Boston: Boston University, School of Theology. Ollila, Douglas John Jr. (1969). The Suomi Synod in Perspective: An Indigenous Instituti- on. Ralph J. Jalkanen (ed.), The Finns in North America: A Social Symposium. Hancock: Suomi College, 188–196. Ollila, Douglas John Jr. (1972). The Suomi Synod 1890–1920. Ralph J. Jalkanen (ed.), The faith of the Finns: Historical Perspectives on the Finnish Lutheran Church in America. East Lansing: Michigan State University Press, 158–175. Ollila, Douglas John Jr. (1976). The Finnish-American Church Organizations. Vilho Niite- maa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 145–174. Paasitie, Edvin (1958). Kirkko (v. 1632) ja pappi (Olaus Jakobi Arbogensis v. 1633) suomalaisia varten Grythyttaniin. Isien Usko, 2, 29–30. Pakkala, Alaine (1983). The Instrumental Music of the Finnish-American Community in the Great Lakes Region, 1880–1930 – Amerikansuomalaisesta soitinmusiikista. Siirtolaisuus-Migration, 3, 1–11. Pakkala, Alaine (1988). The Instrumental Music of the Finnish-American, 1880–1930. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 490–495. Palm, Väinö (1956). Ensimmäiset suomalaiset kirjat Amerikassa. Siirtokansan kalenteri 1957. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 47–50. Palokangas, Johan A. (1949). Historiikkia Soon suomalaisten harrastuksista. Vapaa Sana, kesäkuulla 1949. Pelkonen, Frank A. (toim.) (1943). North van Ettenin, New York, suomalaisen ev. lut. Pyhän Johanneksen srk:n 30-vuotisjuhlajulkaisu 1913–1943. New York: s. n. Pennanen, Frithiof Johannes (1930). Canadan suomalaisten hengellisistä oloista. Kirk- komme työvainioilta 1890–1930 – Suomi-Synodin 40-vuotismuistojulkaisu. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike, 236–346. Penti, Marsha (1987). Finnish Independence Day in the United States. Siirtolaisuus- Migration, 4, 2–8. Penti, Marsha (1988). ”Laskiainen” in Palo: Vitality in an Ethnic Folk Festival. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 474–489. Pentikäinen, Juha (1985). Luomisruno Lönnrotin kahdessa Kalevalassa ja Intian epiikka. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–7. Pentikäinen, Juha Yrjänä (1988). Towards the Interpretation of Finnish-American Cul- ture. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in

– 467 – North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 44–57. Penttilä, Ari (1994). The Land of Heroes Revisited: A Comparison of Two Recent Transla- tions of the Kalevala. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finn- ish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North America. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 103–129. Philatelia Fennica (1957). Minnesotan suomet. Philatelia Fennica, 118–120. Pietilä, Päivi (1988). The English of Finnish Immigrants in the United States: the Use of Communication Strategies. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward Wil- liam Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 355–365. Pietilä, Päivi (1989). The English of Finnish Americans with Reference to Social and Psycho- logical Background Factors and with Special Reference to Age. PhD dissertation. Turku: University of Turku. Pietilä, Päivi (1990). American Finns as Language Learners – The Age Issue. Siirtolaisuus- Migration, 3, 4–8. Pikkusaari, Lauri Taneli (1949). Copper Cliffin Suomalaiset ja Copper Cliffin suomalainen Evankelis-Luterilainen Wuoristo-seurakunta. Hancock: Suomalais-Luterilainen Kus- tannusliike. Pikkusaari, Lauri Taneli (1957). The General Fellowship of the Finnish Churches of the ULCA. s. l.: s. n. Pikkusaari, Lauri Taneli (toim.) (1957). Wuoristo-seurakunta 60-vuotias. Copper Cliff: St. Timothy’s Wuoristo Evangelical Lutheran Church. Pollari, Johan (1920). Apostolis-Lutherilaisten hajaantumisen syyt Amerikassa. Duluth: s. n. Puotinen, Heino Armas (1971). Development of Finnish Dialect. Michigan Academician, 3, 93–100. Puotinen, Heino Armas (1968). Kool Kat from Kopper Kontri, and Other Finnish Dialect Ver- ses. Iron River: Reporter Publishing Company. Rantanen, Saijaleena (2016). Lähtökohtia amerikansuomalaisten siirtolaisten musiik- kikulttuurin tutkimukseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Musiikin suunta, 38, 1. Rantanen, Saijaleena (2019). Music and Migration: John Rosendahl as a Musical Entrep- reneur in the United States in the 1920s and Early 1930s. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 85–103. Rautalahti, Alvar (1919). Luterilainen kotilähetystyö Amerikassa. Hancock, Michigan: Suomalais-luterilainen kustannusliike. Rautalahti, Alvar (1959). Kirkkokuntamme 70-vuotisvaiheet. Kirkollinen kalenteri 1960, 30–52. Rautalahti, Alvar (1960). The Six Suomi Synod Presidents. The Lutheran Counselor, 12, 4–6. Rautalahti, Thyra (1955). Pappisperheitä menneiltä ajoilta. Suomi College Bulletin, 3, 8–10.

– 468 – Rautanen, Viljami (1911). Amerikan Suomalainen Kirkko. Hancock, Michigan: Suomalais- luterilainen kustannusliike. Rautanen, Viljami (1913). Kansallis- ja Suomi Synodi-kirkkokuntien yhtymisestä. Ame- rikan Suometar, 12.7.1913. Rautanen, Viljami (1917). Onko vieraskielisten lähetys suomalaisten keskuudessa kansallista työtä. Amerikan Suometar, 20.2.1917. Rautanen, Viljami (1929). Suomi-Synodin liittymisestä United Lutheran kirkkoon. Ame- rikan Suometar, 30.7.1929. Rautanen, Viljami (1958). Seurakunnallisia muistelmia 50 vuoden takaa. Suomi College Bulletin, 1, 3–5. Rautanen, Viljami (1960). Erien (ent. Ohio-Pennsylvanian) konferenssi. Suomi College Bulletin, 2, 15. Remlinger, Kathryn (2016). Say yah to da Finns, eh! Linguistically Performing Finnishness at Festivals. Journal of Finnish studies, 19 (1), 163–186. Renvall, A. (1907). San Franciscon suomalainen seurakunta ja sen kirkko. Majakka – Suomen Merimieslähetyksen kalenteri ja osoitekirja, 17–27. Rinta, J. (1938). Muutamia piirteitä Amerikan suomalaisesta lähetyskirkkokunnasta. Suomen Viikkolehti, 186–188. Rintala, Leena (2003). Haali-ilmiö ja amerikansuomalaisten tanssiharrastus. Siirtolai- suus-Migration, 3, 1–5. Rintala, Leena (2003). This Is Our Music: Mäki Trio and the Finnish Dance Music Legacy in America. Pro gradu -tutkielma. Tampere: University of Tampere. Risto, William (1922, 1923, 1924). Laestadius ja Laestadiolaisuuden alkusyyt. Totuus III, 223–232, Totuus IV, 257–261; 276–280; Totuus V, 414–419. Roinila, Mika (2001). History, Achievements and Remembrance of the Louhi Band of Monessen. Middle States Geographer, 34, 26–37. Roinila, Mika (2002). Popularizing the Finnish Sauna: The Case of the American Hospi- tality Industry. Siirtolaisuus-Migration, 4, 26–31. Roinila, Mika (2010). Habla Espanol? The Growing Number of Spanish Speaking Nordic Americans. Siirtolaisuus-Migration, 4, 10–18. Ruotsila, Markku (2017). Pakolaisuus, maahanmuutto ja Yhdysvaltain kirkot. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 107, 246–250. Saarinen, John F. (1930). Suomi-Synodin kotilähetystyö Canadassa. Kirkollinen kalenteri 1931, 85–91. Hancock, Michigan: s. n. Saarisuu, Arvi Henry (1951). Problems of Transition to American Church Life for the Finnish Christians. Dissertation. S.T.M. Biblical Seminary in New York. Saarisuu, Arvi Henry (ed.) (1953). Fiftieth Anniversary Album of Harlem Finnish Ev. Luth. Congregation (50-vuotisjuhlajulkaisu. Harlemin Suom. Ev. Luth. Seurakunta 1903–1953). New York: s.n. Saarisuu, Arvi Henry (1954). Manhattanin Harlemin seurakunta 50 v. Lyhyt historiikki 1903–1953. Kirkollinen kalenteri 1955, 148–157. Hancock, Michigan: s. n.

– 469 – Saarnivaara, Uuras (1947). Amerikan laestadiolaisuuden eli apostolis-luterilaisuuden historia. Ironwood, Michigan: National Publishing. Saarnivaara, Uuras (1947). The History of the Laestadian or Apostolic-Lutheran Movement in America. Ironwood, Michigan: s. n. Saarnivaara, Uuras (1950). Vanhoillisuuden hajaantumisen historiaa Amerikassa ja Suo- messa. Rovaniemi: Rauha. Sahlman-Karlsson, Siiri (1976). Specimens of American Finnish: a Field Study of Linguistic Behavior. Studia Uralica et Altaica Upsaliensia, 11. Uppsala: Uppsalan yliopisto. Sahlman-Karlson, Siiri (1983). Om lånord i amerikafinskan.Siirtolaisuus-Migration , 1, 3–9. Sahlman-Karlsson, Siiri (1986). Invarianta ord och ordlån. Siirtolaisuus-Migration, 2, 25–31. Sahlman, Selma Siiri (1949). The Finnish Language in the United States. American Speech, 24, 14–24. Salo, Matti (1968). Amerikansuomalaisen kansanperinteen tutkimisesta. Suomenkieliset tietosanomat, 2, 38–40. Salo, Mikko A. (1987). Haalit keräävät kansaa Connecticutissa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–6. Salonen, Hannu (1978). Amerikansuomalainen urheilutoiminta Yhdysvalloissa 1900–1940. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Salonen, Kaarlo Erkki (toim.) (1923). Amerikan Suom. Ev. Luth. Kansalliskirkon 25 vuotisjulkaisu 1898-1923. lronwood, Michigan: s. n. San Franciscon suomalainen seurakunta (1910). San Franciscon suomalainen seurakunta – juhlajulkaisu. Helsinki: San Franciscon suomalainen seurakunta. Saramo, Samira (2011). Road to Utopia: Finnish Communities in Canada and the United States up to “Karelian Fever”. Special issue of Journal of Finnish Studies, 15 (1/2), 18–38. Saramo, Samira (2018). Terveisiä: A Century of Finnish Immigrant Letters from Canada. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 165–184. Saramo, Samira (2018). “I Have Such Sad News”: Loss in Finnish North American Letters. European Journal of Life Writing, 7, 53–71. Saramo, Samira, Eerika Koskinen-Koivisto & Hanna Snellman (eds.) (2019). Transnational Death. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Schoolfield Georg C. (1994). Reception of Finnish Literature in North America: A Sad Story. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finnish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North Amer- ica. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 13–50. Siirtokansan kalenteri (1957). Muistelmia Red Lodgen suomalaisen kulttuurin loisto- ajoilta. Duuma ja sen suurministerit. Siirtokansan kalenteri 1958. Duluth, Minnesota: Minnesotan Suomalais-Amerikkalainen historiallinen seura, 34–41. Silfverstern, Carl J. (ed.) (1928). History of the Bethel Lutheran Church. West Duluth, Min- nesota: s. n.

– 470 – Sippola, George V. (1961). Finnish American Historical Society of Michigan. Michiganin Suomalainen, 5–8. Sitka Lutheran Church (1990). Sitka Lutheran Church Celebrates Its 150th year: The Finn- ish Legacy in Russian Alaska. Siirtolaisuus-Migration, 4, 21–22. s.n. (1935). Our Finnish churches. Congregational-Christian Conference of Maine. Portland, Oregon: Congregational-Christian Conference of Maine. s.n. (1938). Juhlajulkaisu Copper Cliffin ”Wuoristo” ev. luth. srk:n 40-vuotisjuhlille 1897–1938. Sudbury, Ontario: s.n. s.n. (1947). Port Arthur, Ontario, Suomalainen Evankelinen Luterilainen Kansallisseurakunta 50 vuotta, 1897–1947. Port Arthur, Ontario: s.n. Snellman, Hanna (2018). Cookbooks for Upstairs: Ethnicity, Class, and Gender in Perspec- tive. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 185–205. Spännäri, Jenni (2013). Religious Life in a Finnish Retirement Community: Diasporic and Transnational Perspectives. Anne Leonora Blaakilde & Gabriella Nilsson (eds.), Nordic Seniors on the Move: Mobility and Migration in Later Life. Lund: Lunds Univer- sitet, 101–126. Stadius, Arnold (1969). Suomi College and Seminary. Ralph J. Jalkanen (ed.), The Finns in North America. A Social symposium. Hancock, Michigan: s. n., 91–125. St. Paul´s Lutheran Church (1958). St. Paul’s Lutheran Church Soudan, Minnesota: Seven- tieth Anniversary: 1888–1958. Soudan, Minnesota: St. Paul’s Lutheran Church. Sula, Hannes (1950). Canadan Suomalaisten Urheilukirja: suomalais-canadalaisen ama- tööri-urheiluliiton 25 v. toiminnan johdosta. Toronto: Finnish-Canadian Amateur Federation. Suomalainen Evankelinen Lähetysyhdistys (1920). Muistoja 30-vuotisesta lähetystyöstä. Fitchburg, Massachusetts: Suom. evank. lähetysyhdistys. Svensk bydgen (1926, 1927). Sång- och musiksträvanden bland landsmännen i USA. Svensk bygden 1926, 8, 118–120; 1927, 1, 6–8. Söderling, Ismo (2011). Finlanteri hablaa espanjaa entistä enemmän (Finlander in America are more and more likely to habla español). Pääkirjoitus. Siirtolaisuus- Migration, 3, 1–2. Söderling, Ismo (2018). In Memoriam Carl V. Pellonpää. Michiganin sinivalkoinen ääni on vaiennut. Siirtolaisuus-Migration, 3, 47. Tanner, H. (1893). Suomi-Synodista. Hancock, Michigan: s. n. Taramaa, Raija (2007). Northern Landscapes in Finnish North American Fiction: Expres- sions of Security and Comfort. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 11 (2), 61–72. Taramaa, Raija (2007). How Did Stereotyped Finnish Drunks, Reds, Knife Wielders Become Clean: Finns Who Paid Their Debts? Siirtolaisuus-Migration, 3, 1–9. Taramaa, Raija (2009). Finnish-American Literature: A Unique Literary Genre Depicting Drastic Evidence of Life in Marginality. Journal of Finnish Studies, 13 (1), 32–39.

– 471 – Tarkkanen, Matti (1899). Siirtolaislähetyksestämme. Hengellinen Kuukauslehti, 12, 143– 144. Tarkkanen, Matti (1901). Siirtolaispapin tehtävä. Paimen Sanomia, 14.3.1901. Tarkkanen, Matti (1917). Amerikan suomalaiset. Kirkollinen elämä. Uskonpuhdistus ja Suomen kirkko, 195–205. Tokoi, Oskari (1947). Amerikansuomalaisten ja Suomen välisiä yhdyssiteitä lujitettava. Suomen silta, 2, 50–53. Tolonen, F. (1921). Liikemiesten ja laulajain Suomimatka 1921. Hancock, Michigan: omakustanne. Trinity Ev. Luth. Church (1962). Our 50 Years 1912–1962. South Paris, Maine: s. n. Trinity Lutheran Church (1958). Retrospect. Our First Fifty Years 1908–1958. Covington, Kentucky: s. n. Tuomenoksa, Niilo (1958). Mainarit alkavat katsella Raamattua toisin silmin. (Matkakirje Kulta-alueelta.) Sana, 6.2.1958. Tuomenoksa, Niilo (1962). Taisteleva seurakunta. Pyhän Matteuksen ev. lut. srk:n 30-vuotisjuhlajulkaisu. Sudbury, Ontario: s. n. Vainio, Urpo V. (1963). Canadian Finnish Evangelization Society, lnc. Vapaa Sana, 17.12.1963. Valle, Ellen (1994). Finnish Literature in North America: Texts, Contexts and Translations. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finnish Literature in North Amer- ica. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North America. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 130–157. Vallinkoski, J. (1950). Johannes Bäck amerikansuomalaisten historian suunnittelijana. Suomen silta, 4, 112–114. Helsinki Vaurio, Paavo (1965). Canadan suomalaisten urheilukirja. Suomalais-canadalaisen amatööri- urheiluliiton 40-v. toiminnan johdosta. Toronto, Ontario: Finnish-Canadian Amateur Sports Federation. Veinberga, Dace (1997). Finnish Studies at the University of Toronto. Journal of Finnish Studies, 1 (1), 52–55. Vesanen, Uuno & Liisa A. Liedes (1994). Suomalainen helluntaiheratys Pohjois-Amerikassa. Vancouver, BC: Mission Press Society. Viita, Ossi (1997). Suden hetkiä. Amerikansuomalainen olympiavoittaja Ville Ritola. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Virtanen, Beth (2006). Suomi on kaunis maa: Memories of Finland as Cultural Markers in Finnish-American Autobiography. Journal of Finnish Studies, 10 (2), 4–22. Virtanen, Beth (2007a). Red, Pink, Yellow, and White: Hues of Ideology in Late 20th Cen- tury Finnish North American Writing. Special issue of Journal of Finnish Studies, 11 (2), 73–90. Virtanen, Beth (ed.) (2007b). Landscapes and Soulscapes: On the Literature of Finnish North America. Special issue of Journal of Finnish Studies, 11 (2).

– 472 – Virtanen, Ensio (1978). Suomi-Synodi ja kansalliskirkkokunta, amerikansuomalaisten tär- keimmät kirkolliset järjestöt. Toiminta ja keskinäiset suhteet. Turun yliopisto, opin- näytetyö. Virtanen, Hilary Joy (2010). What Official History Forgets Lives on in Song: On a Finnish- American Parody of “It’s a Long Way to Tipperary”. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 46–52. Virtanen, John O. (1984). ”The Flying Finn” ja amerikansuomalaiset. Siirtolaisuus-Migra- tion, 1, 1–10. Virtanen, John O. (1985). Eino Friberg’s Genuine Love for the Kalevala. Siirtolaisuus- Migration, 2, 8–14. Virtanen, John O. (1997). Paavo Nurmi’s Significance for the Finnish Americans. Siirto- laisuus-Migration, 3, 26–29. Virtanen, Keijo (1981). Pohjois-Amerikassa olevien suomalaisten siirtolaisten ja kotimaan yhteydet 1900-luvulla. Tornionlaakson Vuosikirja, 36–87. Virtanen, Keijo (1983). American Culture and Its Transmission through the Center of Europe to Its Periphery, Finland, 1776–1914. The Impact of American Culture. Publica- tions of the Institute of History, 10. Turku: University of Turku, 101–105. Virtanen, Keijo (1983). Den amerikanska kulturens spridning till Europa, särskilt till Finland, 1860–1980. Historisk Tidskrift för Finland, 3, 360–363. Virtanen, Keijo (1988). Atlantin yhteys. Tutkimus amerikkalaisesta kulttuurista, sen suhteesta ja välittymisestä Eurooppaan vuosina 1776–1917. (ss. 243-506 yhdessä Hanne Koivis- ton kanssa). Historiallisia tutkimuksia 144. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Virtanen, Keijo (1988). The Interest of Americans in Finland and Its Culture in the Nine- teenth Century. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 301–319. Virtanen, Keijo (1988). Amerikkalainen/kansainvälinen/ylikansallinen kulttuuri ja suomalainen kulttuuri. Suomalais-amerikkalainen ystävyys 350 vuotta. Turkulaisten opiskelijoiden Suomi-Amerikka Yhdistyksen julkaisu, 8–10. Virtanen, Keijo (1989). The Influence of Migration on Finnish Cultural Identity in the Twentieth Century: Some Preliminary Considerations. Siirtolaisuus-Migration, 4, 14–19. Virtanen, Keijo (1989). Suomi ja Yhdysvallat: kulttuurisen vuorovaikutuksen ulottuvuudet. 350 vuotta ystävyyttä. Yhdysvaltain Tiedotustoimisto. Kerava: Painojussit, 25–30. Virtanen, Keijo (1993). The Dialogue between Finland and the United States – and the Finnish-Americans. Siirtolaisuus-Migration, 1, 4–11. Virtanen, Keijo (1994). Two-way Stereotypes? The Cultural Dialogue between Finland and the United States. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finn- ish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North America. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 72–84.

– 473 – Virtanen, Keijo (1995). Sports and Gymnastics as Part of Immigrant Culture before World War II. Finnish Americana, 11, 4–12. Virtanen, Keijo (1998). Two-Way Stereotypes? The Cultural Dialogue between Finland and the United States. John O. Virtanen (ed.), Raportti Suomalais-amerikkalaisen Kirjal- lisuusyhdistyksen synnystä ja toiminnasta 1980–1998. Turku, 189–194. Virtanen, Keijo (2002). Kirkko Yhdysvaltoihin muuttaneiden siirtolaisten kouluttajana. Rauno Heikola & Marketta Ruoppila-Martinsen (toim.), Arkki ja arki: arkkipiispa Jukka Paarman juhlakirja. Pyhän Henrikin säätiön julkaisuja 3. Helsinki: Kirjapaja, 248–257. Virtanen, Keijo (2016). Taakse jäänyt kotimaa. Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.), Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. Helsinki: Suoma- laisen Kirjallisuuden Seura, 266–288. Virtaranta, Pertti (1971). Finskan i Amerika. Opuscula Instituti Linguae Fennicae 14. Hel- singfors: Universitatis Helsingiensis. Virtaranta, Pertti (1975). Amerikansuomea tutkimassa. Siirtolaisuus –Migration, 3, 19–28. Virtaranta, Pertti (1976). Let’s talk Fingliska. Look at Finland, 2, 44–49. Virtaranta, Pertti (1988). Considerations on American Finnish, Particularly Its Vocabu- lary. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 320–327. Virtaranta, Pertti (1990). Pohjois-Amerikan paikannimiä amerikansuomalaisten kie- lenkäytössä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 4–11. Virtaranta, Pertti (1992). Kieli- ja kulttuuriperinnön tallentamisesta – Recording the Language and Cultural Tradition. Siirtolaisuus-Migration, 4, 4–6. Virtaranta, Pertti (1992). Amerikansuomen sanakirja. Siirtolaisuusinstituutin erikoisjulkaisut. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. Virtaranta, Pertti, Hannele Jönssön-Korhola, Maisa Martin & Maija Kainulainen (toim.) (1993). Amerikansuomi. Tietolipas 125. Hämeenlinna: SKS. Virtaranta, Pertti (1993). Amerikansuomen tutkimuksesta. Pertti Virtaranta, Hannele Jönsson-Korhola, Maisa Martin & Maija Kainulainen (toim.), Amerikansuomi. Hel- sinki: SKS, 21–34. Välkiö, Väinö (1974). Amerikansuomalaisen Lähetyskirkon taipaleelta. s. n. (ed.), Siirto- kansan kalenteri 1975. Duluth, Minnesota: s. n., 87–95. Vänskä, Nina (2000). Finnish-English Immigrant Bilingualism: A Case Study of the Toronto Laestadians. Opinnäytetyö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Walvoja (1888). Piispa G. Johanssonin ajatukset Suom. kirkkokunnan suhteen Ameri- kassa. Walvoja, 3, 177–180. Ashtabula, Ohio. Wargelin Brown, Marianne K. (1986) Canth’s Sojourn in America. A Study in Finnish American Popular Culture. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration His- tory Research Center, University of Minnesota, 112–122.

– 474 – Wargelin, John (1911). Kirkko ja sosialismi. Amerikan Suometar, 14.6.1911. Wargelin, John & Miina Perttula (toim.) (1921). Suomi-Opiston 25-vuotisjulkaisu 1896–1921. Hancock, Michigan: Suomalais-Luterilainen kustannusliike. Wargelin, John (1927). Kristillinen Hyväntekeväisyys. Porvoo: WSOY. Wargelin, John (1931). Amerikan suomalaisten kirkollisesta elämästä. Suomen kirkon elämää, 3, 20–31. Wargelin, John (1935). Suomi-Opisto nelikymmenvuotisena. Kirkollinen kalenteri 1936. Hancock, Michigan: Suomalais-Luterilainen kustannusliike, 45–51. Wargelin, John (1956). Mukana olleen hajanaisia muistelmia Suomi-Opiston 60-vuo- tiskaudelta. Kirkollinen kalenteri 1957. Hancock, Michigan: Suomi College, 54–61. Wargelin, Kaarina & Raymond Wargelin (1989). Pioneer Pastors’ Wives Chose the Role of Service: “A Noble but Often Difficult Calling”.Siirtolaisuus-Migration , 1, 16–24. Wargelin, Raymond (1970). Nikanderit, isä ja poika. (Juho Kustaa Nikander, Viljo Kustaa Nikander.) Kirkollinen kalenteri 1971. Hancock, Michigan: s. n., 94–101. Wargelin, Raymond W. (1987). The Pastors from Finland at the Suomi Synod. Siirtolaisuus- Migration, 1, 12–17. Wargelin, K. Marianne (n.d.). Finnish American Folklore: A Survey of Research and a Definition of the Subject. Unpublished manuscript. Wargelin Brown, K. Marianne (1988). Minna Canth’s Sojourn in America: A Study in Finn- ish-American Popular Culture. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 496–507. Warkentin, Raija (1997). A Modern Finnish Shaman in a Northwestern Ontario City. Spe- cial issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 125–36. Warkentin, Raija (1999). Saunabaden finnisch-kanadischer Frauen in Ontario. Eber- hard Conradi (ed.), Sauna Wellness Weltweit: Dokumentation des XII. Internationalen Sauna-Kongresses in Bad Aachen, Mai 6-9, 1999. Bielefeld, Deutschland: Deutscher Sauna-Bund, 64–76. Warkentin, Raija (2000). Creative Response to Alternative Medicine: Clients of a Modern Finnish Healer in a Northwestern Ontario City. Qualitative Health Research, 10 (2), 214–224. Warkentin, Raija (2002). Unorthodoxies and Misconceptions of the Sauna in Canada. Olavi Koivukangas (ed.), Entering Multiculturalism: Finnish Experience Abroad. Turku: Institute of Migration, 224–239. Warkentin, Raija, Kaarina Kailo & Jorma Halonen (eds.) (2005). Sweating with Finns: Sauna Stories from North America. Thunder Bay, ON: Center for Northern Studies, Lakehead University. Westerback, Maija (1926). Erimielisyydet Kansalliskirkossa: Niitten syyt ja seuraukset. Iron- wood, Michigan: s. n. Westerback, Maija (1933). Amerikan Suomalaisen Ev. Luth. Kansalliskirkon alku ja ensim- mäiset vuodet. Ironwood, Michigan: s. n.

– 475 – Widen, Bill (De) (1971). Religiösa återverkningarna av emigrationen. Emigrationen och dess bakgrund, Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Svenska Kulturfonden, 86–90. Willen, W. W. (1909). Black Hillsin suom. ev. luth. seurakunnat. Evankelis-luterilaisen Kan- salliskirkon kalenteri 1910, 99–109. Willen, W. W. (1909). Kertomus Kansallisseurakuntain vaiheista Wyoming’in valtiossa. Evankelis-luterilaisen Kansalliskirkon kalenteri 1910, 110–124. Willen, W. W. (1910). Kristinusko ja sosialismi. Evankelis -luterilaisen Kansalliskirkon kalenteri 1911, 116–123. Willen, W. W. (1910). Äänenkannattajan tarpeellisuus kirkkokunnassamme. Evankelis- luterilaisen Kansalliskirkon kalenteri 1911, 33–53. Wuori, P. (1913). Kansallis-ja Suomi-Synodi-kirkkokuntien yhtymisestä. Auttaja, 31.7.1913.

Media Media Medier

Ahlqvist, John (1934). Muistelmia sosialistilehtien julkaisemisesta. Vapaus 1917–1934, 5–22. Amerikan Suometar (1919). Amerikan Suometar, 1899–1919. Muistojulkaisu. Hancock, Michigan: Amerikan Suometar. Andersson, Otto (1946). Vapaus 1917–1934. Sudbury: Vapaus Publishing Company. Asiala, Kalle Gideon (1936). Muistelmia Vapaan Sanan alkuvuodelta. Vapaa Sana 19. 12.1936. Toronto, Ontario. Bohm, W. D. (1969). Finnish-Canadian Periodical Publications: A Preliminary Check List. Canadian Ethnic Studies, 1, 5–6. Eklund, William (1967). 50-vuotisen Vapauden toimintataipaleelta. Vapaus, 26.10.1967. Eklund, William (1951). Vapauden toimituksen raportti. Sudbury, Ontario: s. n. Eklund, William (1947). Pikakatsaus Vapauden 30-vuotisen taipaleen eri vaiheista. Va- paus, 28.10.1947. Eteenpäin (1927). Vaiherikkailta vuosilta. Eteenpäin 1921–27. New York: Eteenpäin Print. Eteenpäin (1931). Eteenpäin 10-vuotias 1921–1931. Worcester, Massachusetts: Eteenpäin Print. Fjällström, Mirja (1984). Muutoksen vuodet: Amerikansuomalainen sanomalehdistö vuosina 1945–1961. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Halkola, David T. (1969). Finnish-language Newspapers in the United States. Ralph J. Jalkanen (ed.), The Finns in North America: A Social Symposium. Hancock: Suomi Col- lege, 73–90. Heinonen, Arja (1974), Kanadansuomalaisen lehdistön syntyvaiheet ja kehitys toisen maailmansodan alkuun asti. Turun yliopisto, opinnäytetyö.

– 476 – Hendrickson, Martin (1928). Vuoden 1899 Työmies. Lehtipaja: Työmiehen neljännesvuosi- satajulkaisu. Superior: Työmies Society, 107–110. Hill, Armas T. (1967). Vapauden 50-vuotisjuhlista. Vapaus, 26.10.1967. Hiltunen, Toivo (1913). Muutamista ”ennenaikaisista” työväenlehtien perustamisyri- tyksistä lännellä. Työmies Kymmenvuotias 1903–1913. Hancock: Työmies Kustan- nusyhtiö, 81–83. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1954). Amerikan ensimmäinen suomalainen sanomalehti. Suomi College Bulletin, 4. Hancock: Suomi College, 21–24. Holmsten, V. S. (1906). Muutamia piirteitä Työmiehen vaiheista vuosilta 1905–06. Köy- hälistön Nuija I, 1907. Hancock: Työmies Kustannusyhtiö, 148–158. Huhta, Aleksi (2014). Debating Visibility: Race and Visibility in the Finnish-American Press in 1908. Nordic Journal of Migration Research, 4 (4), 168–175. Huhta, Aleksi (2015). Tokko ne tytöt sentään tanssia tahtovat mustien kanssa? Ameri- kansuomalaisen lehdistön suhtautuminen Harlemin suomalaisten ja mustien välisiin ”sukupuolissuhteisiin” keväällä 1931. Sukupuolentutkimus, 28 (4), 33–44. Hummasti, Paul George (1977). The Working Man’s Daily Bread, Finnish-American Wor- king Class Newspapers, 1900-1921. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial Ame- rica. Superior: Työmies Society, 167–193. Häkli, Esko (1961). Amerikansuomalaiset sanomalehdet ja sortovuosien sensuuri. Bib- liophilos, 4, 63–72. Jarva, Ritva (1970). Amerikansuomalaisen työväenliikkeen sanomalehtien syntyvaiheet. Tu- run yliopisto, opinnäytetyö. Juupaluoma, Salomo (1984). Suomen itsenäistymisen murros amerikan-suomalaisen Raivaa- ja-lehden mukaan. Maaliskuun vallankumouksesta saksalaissuuntauksen päättymiseen. Oulun yliopisto, opinnäytetyö. Kava, F. V. (1919). Amerikan Suomettaren historia v. 1899–1919. Amerikan Suometar 1899– 1919: muistojulkaisu. Hancock: Suomalais-Luteerilainen Kustannusliike, 11–44. Kero, Erkki (1914). Sosialistista lehteä kaupalla. Vappu 1914. Astoria: Amerikan Suoma- lainen Sosialistijärjestö. Kero, Reino (1967). Yhdysvaltojen kuva Suomen sanomalehdissä 1800-luvun puolivälin jäl- keen (noin vuosina 1850–1875). Turun Historiallinen Arkisto 20: Siirtolaishistoriaa ja Varsinais-Suomen historiaa. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 9–42. Kero, Reino (1968). Amerikan kuva Suomen sanomalehdissä siirtolaisuuden alkuaikoina. Turku: Turun yliopisto, suomen historian laitos. K. H. (1923). Katsaus 20-vuotiseen raivaustyöhön. Työmies 20 vuotta. Superior: Työmies Society, 5–17. Koivukangas, Eino (1967). Amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden suhtautuminen Suomeen toisen maailmansodan aikana. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Julkaistu: Turun His- toriallinen Arkisto, XX, 129–207 & Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarjassa no. 2, Turku 1967.

– 477 – Kolehmainen, John Ilmari (1938). Finnish Newspapers in Ohio. The Ohio State Archaeolo- gical and Historical Quarterly, 47, 123–128. Kolehmainen, John Ilmari (1940). Finnish Newspapers and Periodicals in Michigan. Michigan History Magazine, 24 (1), 119–127. Kolehmainen, John Ilmari (1943). The Finnish Immigrant Nyrkkilehti. Common Ground, 4, Autumn, 105–106. Kolehmainen, John Ilmari (1945). Amerikan Työmies, Joulu 1945. Superior: Työväen kirjallisuuden kustannuskomitea, 38–39. Kolehmainen, John Ilmari (1945). Lehtiä! Vanhoja lehtiä! Siirtokansan kalenteri 1946. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 65–75. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Suomalaisten siirtolaisten lehdistö. Työväen Osuus- toimintalehti, 16.2.1946. Kolehmainen, John Ilmari (1955). Sow the Golden Seed: A History of the Fitchburgian Finnish American Newspaper Raivaaja 1905–1955. Fitchburg: Raivaaja. Kostiainen, Auvo (1977). Features of Finnish‑American Publishing. Vilho Niitemaa & Keijo Virtanen (ed.), Publications of the Institute of General History, University of Tur- ku, Finland, Nro 9. Turku: University of Turku, Institute of General History, 54–70. Kostiainen, Auvo (1984). Features of Finnish American Publishing. Dirk Hoerder (ed.), Essays on the Scandinavian North American Radical Press 1880s–1930s. Bremen: Uni- versity of Bremen. Kostiainen, Auvo (1987). Finns. Dirk Hoerder & Christine Harzig (eds.), The Immigrant Labor Press in North America, 1840s–1970s: An Annotated Bibliography, Volume 1: Migrants from Northern Europe. Bibliographies and Indexes in American History 4. Westport: Greenwood Publishing Group, 199–200. Kostiainen, Auvo (1988a). The Growth and Decline of the Finnish Labour Press in North America. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 257–269. Kostiainen, Auvo (2005). Mäkelä, Aukusti Bernhard (1863–1932) toimittaja. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl- Lehtokoski. Helsinki: SKS, 791–792. Lahtinen, William (toim.) (1953). 50. vuoden varrelta. Superior: American Finnish Pub- lishers. Laitala, E. M. (1971). Finnish Language Publications in the Lake Superior Region. Michi- gan Academician, 3, 41–44. Lansdale, Erland V. (1949). Muistelmia Päivälehden alkuajoilta. Siirtokansan kalenteri 1950. Duluth: Päivälehden kirjapaino, 163–169. Latva, John (1934). Vapauden historiikkia poikkeuslakien ajalta ja sen jälkeen. Vapaus, 1917–1934. Sudbury: Vapaus Publishing Company. Latva, John (1947). Vapautta perustamassa ja sen alkuvaiheista. Vapaus, 28.10.1947.

– 478 – Latva, John (1947). Muistelmia työväenlehtien levityksestä v. 1910 lähtien. Vapaus, 28.10.1947. Lindström-Best, Varpu & Allen Seager (1988). Toveritar and Finnish-Canadian Women, 1900–1930. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 133–153. Mäkelä, Yrjö (1954). Raivaaja on hyvin hoitanut uskotun leiviskänsä. Heikki Puranen (toim.), Raivaaja 50 vuotta. Fitchburg: Raivaaja, 11–13. Mäkelä, Yrjö (1939). Ken mullan maasta kaivaa. Vapaa Sana, 25.5.1939. Mäkelä, Yrjö (1945). Tuokiokuvia miehistä, jotka ovat antaneet sisältöä 40-vuotiaalle Raivaajalle. Raivaaja, 25.4.1945. New Yorkin Uutiset (1919). Kappale Amerikan suomalaisten sanomalehtien historiaa. New Yorkin Uutiset, 5.8.1919. Nikander, Juho Kustaa (1899). Lyhyt katsaus Paimen-Sanomain ja sen kirjapainon 10-vuotiseen historiaan. Paimen Sanomia, 4.1.1899. Nousio, Toivo N. (1948). Vuosientakaisia muistelmia. Sosialistinen Aikakauslehti, 3, 69–75 & 106. Nousio, Toivo N. (1954). Vuosien takaisia muistelmia. Heikki Puranen (toim.), Raivaaja 50 vuotta. Fitchburg: Raivaaja, 19–22. Nuijan toimitus (1909). Osa henkistä armeijaamme. Työmiehen ”jätkästaabi”. Köyhälis- tön Nuija IV, 1910. Hancock: Työmies Kustannusyhtiö, 160–179. Oksanen, J. (1952). Muistelmia vaiheista, mitkä johtivat Vapaan Sanan perustamiseen. Vapaa Sana, 1.4.1952. Paasikivi, Hugo (1934). Vapauden perustamisajoilta. Vapaus, 1917–1934. Sudbury: Va- paus Publishing Company. Pehkonen, Reynold (1936). Muutamia piirteitä Vapaa Sanan puolen vuosikymmenen taipaleelta. Vapaa Sana, 19.12.1936. Piitulainen, Kari (1978). Suomenkielisiä radiolähetyksiä uudella mantereella. Siirtolai- suus-Migration, 1, 28–32. Pilli, Arja (1982a). Siirtolaislehtien rooli ja merkitys – Character and Meaning of Ethnic Newspapers. Siirtolaisuus-Migration, 4, 16–20. Pilli, Arja (1982b). The Finnish-Language Press in Canada, 1901–1939 – A Study in the History of Ethnic Journalism. Turku: Institute of Migration. Potti, Kalle (1913). Pikakuvia Demokraattisilta Vuosilta 1892–97. Amerikan Sanomat, 12.2.1913. Potti, Kalle (1920). lsänmaasi ja oman itsesi hyväksi. Amerikan Suometar, 11.12.1920. Prusila, Lauri (1923). Työmies ja Euroopan vallankumous. Työmies 20 vuotta. Superior: Työmies Society, 115–118. Puranen, Heikki (toim.) (1954). Raivaaja 50 vuotta. Fitchburg: Raivaaja. Päiviö, Aku (1907). Hieman Raivaajan historiaa. Raivaajan Työvainioilta III. Fitchburg: Suomalainen Sosialistinen Kustannusyhtiö, 181–187.

– 479 – Päivälehti (1902). Suomalaisille tässä ja wanhassa maassa. Päivälehti, 27.3.1902. Raivaaja (1905). Raivaajan asiamiehet. Raivaaja, 13.4.1905. Raivaaja Pub. Co. (1915). Raivaaja 10 vuotta. Fitchburg, Massachusetts: Raivaaja. Raivaaja Pub. Co. (1949). Who’s Who among Finnish-Americans. A Biographical Directory. Fitchburg, Massachusetts: Raivaaja Pub. Co. Raunio, Auli (1967). Suomen talvisodan kuva New York Timesissa vuosina 1939–1941. Lau- daturtutkielma. Turku: Turun yliopisto. Reittu, Juho (1906). Amerikan suomalaiset sanomalehdet. Työmies, 13.9.1906. Riippa, Antero (1925). Kappale New Yorkin suomalaisen sanomalehdistön historiaa. Jouluviesti, 151–154. Riippa, Antero (1931). Amerikan suomalaisen sanomalehdistön historiikkia. Jouluviesti, 74–77. Salminen, Carl H. (1918). Yhdysvaltain ja Canadan Suomalaisen Sanomalehtiliiton työ- vainiolta. Siirtokansan kalenteri 1919. Duluth, Minnesota: s. n., 92–96. Salminen, Carl H. (1918). Yhdysvaltain ja Kanadan Suomalaisen Sanomalehtiliiton työ- vainioilta. Siirtokansan kalenteri 1919. Duluth, Minnesota: s. n., 92–96. Savolainen, Erkki (1972). Our Immigrant Press in America. Look at Finland, 6. Siirtokansan kalenteri (1939). Suomalainen sanomalehdistö. Siirtokansan kalenteri 1940. Duluth, Minnesota: Finnish-American Historical Society, 86–88. Sjöblom, Paul (2000). Finland from the Inside: Eyewitness Reports of a Finnish-American Journalist 1938–1997. Helsinki: NewBridge Press. s.n. (1934). Vapaus 1917–1934. (Vapaus-lehden historiaa.) Sudbury, Ontario: s.n. Suksi, Edwin (1936). Vapaus on vanhin, eniten luettu ja levinnyt suomalainen sanomalehti Canadassa. CSJ 25 vuotta. Sudbury, Ontario: s. n. Sundqvist, G. (1934). Poimintoja Vapauden 17-vuotis-taipaleelta. Vapaus 1917–1934. Sud- bury, Ontario: s. n. Suomela, V. (1952). Vapaa Sanan historiaa Toronton ajoilta maailman tapahtumien varjossa. Vapaa Sana, 2, 9.3.1952. Söderling, Ismo (2011). Lehtikirjoittelua rasismista ja amerikansuomalaista horioppia (Racism in the Media, and Finnish-American ”horioppia”). Pääkirjoitus. Siirtolaisuus- Migration, 4, 1–2. Tenhunen, Bruno (1962). Kolme ajanjaksoa Vapaa Sanan kehityksessä. Vapaa Sana, 14.4.1962. Toivonen, Mikko (1997). Finnish American Press and the Duluth Lynchings of 1920: A Case Study of Race and Ethnicity. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 183–191. Tokoi, Oskari (1955). Raivaaja Amerikan suomalaisten kasvattajana. Heikki Puranen (toim.), Raivaaja 50 vuotta. Fitchburg, Massachusetts: Raivaaja publishing company, 5–7. Tolonen, F. (1919). Muutamia historiatietoja Amerikan Suomalaisista sanomalehdistä. Amerikan Suometar, muistojulkaisu 1899–1919. Hancock, Michigan: s. n., 78–92.

– 480 – Tolonen, F. (s.a.) Kirkkokuntamme lehdistö ja kustannustoimi. Hancock, Michigan: Suoma- lais-luterilainen kustennusliike. Tolvanen, Ahti (1988). Finnish Newspapers in Port Arthur; from Their Origins to the Great Depression. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 270–278. Toveri (1917). Toveri Kymmenvuotias 1907–1917. Astoria, Oregon: Toveri Press. Toveritar (1921). Toveritar Kymmenvuotias 1911–1921. Astoria, Oregon: Toveritar. Tuohimaa, Tanya (2018). “Dear Jussi-setä”: Generation, Language, and Community in the Youth Page of Vapaus, 1945–60. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 143–164. Työmies Society (1913). ”Uutisia” vanhimmista Amerikan suomalaisista sanomalehdis- tä. Työmies Society (ed.), Työmies Kymmenvuotias, 1903–1913. Hancock, Michigan: Työmies Society, 96–106. Työmies Society (ed.) (1913). Työmies Kymmenvuotias, 1903–1913. Hancock, Michigan: Työmies Society. Työmies Society (ed.) (1923). Työmies 20 vuotta. Superior, Wisconsin: Työmies Society. Työmies Society (1928). Lehtipaja – Työmiehen Neljännesvuosisata Julkaisu. Superior: Työ- mies Society. Työmies Society (1928). Työmiehen neljännesvuosisatajulkaisu: Lehtipaja. Superior, Wis- consin: Työmies Society. Työmies Society (ed.) (1943). Työmies 40 vuotias, 1903–1943. Superior, Wisconsin: Työmies Society. Työmies Society (1946). Muistoja Sitkasta. Työmies, 8.6.1946. Työmies Society (1968). Historiaalinen yritys jo vuonna 1896. Työmies Society (ed.), Työ- mies-Eteenpäin. Superior, Wisconsin: Työmies Society. Työmies Society (ed.) (1973). Seventieth Anniversary Souvenir Journal, 1903–1973. Superior, Wisconsin: Työmies Society. Työväen kalenteri (1904). Kuvia Työmiehen kirjapainosta 1904. Työväen kalenteri l, 1905, 117–121. Hancock, Michigan. Törmä, Timo (1934). Vapauden huomattavimmat poliittiset vaiheet. Vapaus 1917–1934. Sudbury, Ontario: Vapaus. Östman, J. O. (1928). Harborin suomalaista sanomalehtihistoriaa vuosilta 1885–1887. Jouluviesti, 73–75.

– 481 – Perheet Families Familjer

Brunner, Edmund de Schweinitz (1929). Immigrant Farmers and Their Children. New York: Doubleday. Hanson-Stone, JoAnn (1998). Work, Family & Community Builders: Finnish Immigrant Women on the Homestead (1895–1945). Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–14. Hummasti, P. George (1988). From Kälviä to Astoria: Finnish Families in Transition. Mi- chael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 154–165. Jokinen, Heli (2008). ”Eihän semmosille reissuille heikompia astioita vierä”: Amerikanleski- en arkea ja elämää 1900-luvun alun Alahärmässä. Siirtolaisuusinstituutin Pohjan- maan aluekeskuksen julkaisu 3. Seinäjoki: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus. Katisko, Marja (1992). Vanhuus vieraalla maalla – Perhe- ja yhteisösuhteiden vaikutus kanadansuomalaisen eläkeläisen elämänkulkuun. Siirtolaisuus-Migration, 1, 22–28. Kolehmainen, John Ilmari (1936). A Study of Marriage in a Finnish Community. American Journal of Sociology, 42 (3), 371–382. Kostiainen, Auvo (2000). Life Cycle History of Finnish Canadians. Journal of Finnish Stud- ies, 4. University of Toronto, Finnish Studies Program, 63–65. Laaksonen, Terhi T. (2003). Sofia Salosen kirjeitä Kanadasta sukulaisilleen synnyinseudulleen Säräisniemelle vuosina 1954–1964. Turku: omakustanne. Leinonen, Johanna (2003). Avioelämää Amerikan mantereella – Pohjois-Amerikassa avioituneiden suomalaisnaisten sopeutumisesta. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–13. Leinonen, Johanna (2004). Suomalaisten siirtolaisnaisten avioliitot Pohjois-Amerikassa toisen maailmansodan jälkeen. Elli Heikkilä, Ritva Viertola-Cavallari, Päivi Oksi- Walter & Jonna Roos (eds.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Web Reports No. 2. Turku: Institute of Migration, 35–45. Leinonen, Johanna (2010). Transnational and National Belongings: Multiple Identities of Finnish Women in International Marriages in the U.S., 1950s–present. Elli Heikkilä & Brenda Yeoh (eds.), International Marriages in the Time of Globalization. New York: Nova Science Publishers, 173–186. Leinonen, Johanna (2011). “A Yankee Boy Promised Me Everything Except the Moon.” Changing Marriage Patterns of Finnish Migrants in the U.S. in the Twentieth Cen- tury. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 82–102. Leinonen, Johanna (2011). Elite Migration, Transnational Families, and the Nation State: In- ternational Marriages between Finns and Americans across the Atlantic in the Twentieth Century. PhD Dissertation. Minneapolis: University of Minnesota.

– 482 – Leinonen, Johanna (2011). Love and Transatlantic Migration: International Marriages between Finns and Americans across the Atlantic in the 20th Century. Christina Folke Ax & Nils Olav Østrem (eds.), Nordic Migration: Research Status, Perspectives and Challenges. Stamsund: Orkana Akademisk, 25–38. Leinonen, Johanna (2012). “Money Is Not Everything and That’s the Bottom Line”: Family Ties in Transatlantic Elite Migrations. Social Science History Journal, 36 (2), 243–268. Leinonen, Johanna (2013). ”Siellä välillä leijailen tuolla” – transnationaalin muotoja suomalais-amerikkalaisissa avioliitoissa. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Aura Kivilaakso (toim.), Mitä on kulttuuriperintö? Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 81–105. Leinonen, Johanna (2014a). ”Myö eletään semmosta välimuotoa” – Ylirajaista perhe- elämää suomalaisten ja amerikkalaisten välisissä liitoissa Suomessa ja Yhdys- valloissa. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 52–67. Leinonen, Johanna (2014b). One Culture, Two Cultures? Families of Finns in the United States in the Twentieth Century. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State Univer- sity Press, 285–296. Lindström, Varpu (1988). Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada. Toronto: Multicultural History Society of Ontario. Lindström, Varpu [1988] (1991). Uhmattaret: suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kana- dassa 1890–1930. [Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada] Suomentanut Börje Vähämäki. Juva: WSOY. Saramo, Samira (2018). “I Have Such Sad News”: Loss in Finnish North American Letters. European Journal of Life Writing, 7, 53–71. Saramo, Samira, Eerika Koskinen-Koivisto & Hanna Snellman (eds.) (2019). Transnational Death. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Walaszek, Adam (1994). Minority within the Minority: Childhood in Immigrant Commu- nities in the U.S.A. 1900–1930. Auvo Kostiainen (ed.), Historian vähemmistöt: Minorities in History. Turku: Turun Historiallinen arkisto, 101–126. Warinowski, Anu (2016). Contemporary Finnish Emigrants: Finnish Expatriate Families in North America. Journal of Finnish Studies, 19 (1), 121–141.

Politiikka ja poliittinen toiminta Politics and political activities Politik och politisk aktivitet

Ahlqvist, John (1936). Canadan Sosialidemokraattinen puolue. CSJ 25 vuotta. Ahola, David John (1988). Radical Political Participation by First, Second, and Third- Generation American Finns. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward Wil-

– 483 – liam Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5–8 Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 250–256. Ahola, Tero Jouko (1973). Leo Laukki Amerikan suomalaisessa työväenliikkeessä. Helsingin yliopisto, opinnäytetyö. Aromaa-Kaskinen, Vuokko (1979). Amerikansuomalainen sosiaalidemokraattinen liike vuosina 1921–1936. Poliittisen ja etnisen vähemmistöryhmän pyrkimykset löytää iden- titeettinsä. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Aromaa-Kaskinen, Vuokko (1986). Assimilation or Isolation – The Dilemma of Finnish- American Working Class Women in the 1920’s and 1930’s. Sirkka Sinkkonen & Anneli Milén (eds.), Toward Equality: Proceedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth, June 19–20, 1985 Kuopio. Kuopio: University of Kuopio, 35–48. Askeli, Henry (1917). Suomalainen Sosialistijärjestö. Kalenteri Amerikan Suomalaiselle Työväestölle 1918. Fitchburg, Massachusetts: s.n., 29–36. Auerbach, Frank (1955). Immigration Laws of the United States. Indianapolis, Indiana. Backlund, Georg (1971). De politiska återverkningarna: den österbottniska radikalismens rötter. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter, V, 91–96. Beaulieu, Michel S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (2011). Labouring Finns – Transna- tional Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration. Beaulieu, Michel S. (2018). The Finnish Contribution to Early Canadian Socialist Orga- nizations. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 29–50. Boman, Wilho (1913). Piirteitä suomalaisesta sosialistisesta liikkeestä Amerikassa. Sä- keniä, 5–6, 141–148 & 7, 209–216. Boman, Wilho (1914). Katsaus Yhdysvaltain S. s. järjestön toimintaan v. 1914. Kalenteri Amerikan suomalaiselle työväelle 1915. Fitchburg, Massachusetts: Ameriikan suomalaiset sosialistiset kustannusliikkeet, 26–41. Boman, Wilho (1920). Suomalaiset sosialistit Amerikassa. Kirje Sosialistiselle Aikakaus- lehdelle, 1–11. Sosialistinen Aikakauslehti, 5 & 6, 66 & 76–77. Boman, Wilho (1921). Suomalaiset Lännen Kultalassa. Wisconsin: Työmies Print. Burman, Fahle (1923). Suomalainen Sosialistijärjestö. Työmies 20 vuotta. Superior, Wis- consin: s.n., 27–40. Cormick, Craig (2000). Kurikka’s Dreaming: The True Story of Matti Kurikka – Socialist, Uto- pian and Dreamer. East Roseville: Simon & Schuster. Divine, Robert (1957). American Immigration Policy, 1924–1952. New Haven: Yale Univer- sity Press. Eklund, William (1988). Labour and Cultural Organizations of Finnish Canadians. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 244–249. Ekonen, Jouni (1973). Amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuosina 1908-1920. Turun yliopisto, opinnäytetyö.

– 484 – Goings, Aaron (2010). Hall Syndicalism: Radical Finns and Wobbly Culture in Grays Har- bor, Washington. Special issue of Journal of Finnish Studies, 14 (1), 18–28. Halonen, Alex (1904). Työväen-liike eri muodoissaan. Fitchburg: A. Tofferi. Halonen, Alex (1906). Sosialismin suhde muihin kysymyksiin I: Kansallisuuskysymys. Han- cock: Työmiehen kirjapaino. Halonen, Arne (1945). The role of Finnish-Americans in the Political Labor Movement. Min- neapolis: University of Minnesota. Halonen, George (1932). Taistelu Osuustoimintarintamalla. Superior: Central Co-operative Wholesale. Hautamäki, Arvi (1963). Matti Kurikka – palavasieluisen sosialistin syntymästä 100 vuotta. Suomen Sosialidemokraatti, 27.1.1963. Hautamäki, Arvi (1967). Matti Kurikka – utopistinen sosialisti. Hannu Soikkanen (toim.), Tiennäyttäjät I. Rauma: Tammi, 277–317. Heimo, Anne, Mikko Pollari, Anna Rajavuori, Päivi Salmesvuori, Kirsti Salmi-Niklander, Mikko-Olavi Seppälä & Sami Suodenjoki (2015). Matti Kurikka – profeetta omalla ja vieraalla maalla. Työväentutkimus vuosikirja 2015. Helsinki: Työväenperinne - Ar- betartradition ry, 18–26. Heimo, Anne (2017). The Italian Hall Tragedy, 1913: A Hundred Years of Remediated Memories. Barbara Törnquist-Plewa & Sindbæk Andersen (eds.), The Twentieth Cen- tury in European Memory. Leiden: Brill, 240–267. Henrikson, K. F. (1902). Sosialismi ja Matti Kurikan teoria. Fitchburg, Massachusetts: s. n. Hill, Armas T. (1952). Historic Basis and Development of the Lumber Workers Organiza- tion and Struggles in Ontario. Port Arthur, Ontario: s. n. Hillquit, Morris (1912). Yhdysvaltain sosialismin historia. [History of Socialism in the United States] Suomentanut August Bernhard Mäkelä. Fitchburg: Suomalainen Sosialistinen Kustannusyhtiö. Hiltunen, Toivo (1906). Katsaus liikkeeseemme. Köyhälistön Nuija I, 1907. Hancock: Työ- mies Kustannusyhtiö, 38–45. Hiltunen, Toivo (1907). Sosialisti- ja työväenliikkeen edistys. Köyhälistön Nuija II, 1908. Hancock: Työmies Kustannusyhtiö, 13–41. Hoikka, Jacob Johanson (1903). Sosialismista sananen. Paimen Sanomia, 26.2.1903. Holli, Melvin (1988). Emil E. Hurja: Presidential Public Opinion Pollster. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 413–423. Holli, Melvin G. (2014). Wizard of Washington: Emil Hurja, Franklin Roosevelt, and the Birth of Public Opinion Polling. New York: Palgrave Macmillan. Huhta, Aleksi (2017). Toward a Red Melting Pot: The Racial Thinking of Finnish-American Radicals, 1900–1938. PhD dissertation. Turku: University of Turku. Hummasti, Paul George (1975). Finnish Radicals in Astoria, Oregon, 1904–1940: A Study in Immigrant Socialism. Portland: University of Oregon.

– 485 – Hunter, Robert (1915). Työväestö politiikassa. [Socialists at work] Suomentanut William Nikolai Reivo. 1 p. Astoria: Amerikan Suomalaiset Sosialistiset Kustannusliikkeet. Hyder, Thomas (2011). An American Journey: The Activist Lives of Gust Alonen and Carl Paivio. Siirtolaisuus-Migration, 2, 21–30. Hyrske, Lauri (1959). Matti Kurikan ”Unelmien saari”. Uusi Suomi, 25.7.1959. Häyrinen, Taisto (1944). Destination: Toivola, ”Vale of Hope”. The Co-operative Builder, 18.5.1944. Jalava, Mauri Amiko (1988). “Radicalism or a ‘New Deal’?” The Unfolding World View of the Finnish Immigrants in Sudbury, 1883–1932. Michael Gary Karni, Olavi Koivukan- gas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 227–243. Jenks, M. (1929). Kommunistinen solu: mitä se on – mitenkä se työskentelee. Superior: Yh- dysvaltain Kommunistipuolueen Suomalainen Toimisto. Jääskeläinen, Kaapro (A. B. Mäkelä) (1907). Muistoja ”Malkosaarelta”: kuvia ja kuvauksia ”Kalevan kansan” kommunistisesta siirtola-yrityksestä Sointulassa, Malcolm saarella, Brittiläis-Columbian rannikolla Kanadassa v. 1901–1905. Helsinki: Työväen sanomalehti o.y. Kajanus-Blenner, Lilly (1956). Enoni Matti Kurikka. Vappu. Sudbury: Vapaus Publishing Company, 10–11. Kajava, K. & Nestor Raikkonen (toim.) (1954). Aseveli: 20-vuotisjuhlajulkaisu. New York: Suomalaiset Aseveljet Amerikassa. Karni, Michael Gary (1975). Struggle on the Cooperative Front: The Separation of Central Cooperative Wholesale from Communism, 1929–30. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 186–201. Karni, Michael Gary (1975). Yhteishyvä, or for the Common Good. Finnish Radicalism in the Western Great Lakes Region 1900-1940. Minneapolis: University of Minnesota. Karni, Michael G. & Douglas J. Ollila (eds.) (1977). For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior, Wis.: Työmies Society. Karni, Michael Gary (1977). The Founding of the Finnish Socialist Federation and the Minnesota Strike of 1907. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the common good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Su- perior: Työmies Society, 65–86. Karvonen, Hilja (1977). Three Proponents of Women’s Rights in the Finnish-American Labor Movement from 1910–1930: Selma Jokela McCone, Maiju Nurmi and Helmi Mattson. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior: Työmies Society, 195–215. Karvonen, Hilja (1986). Three Proponents of Women’s Rights. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 123–135.

– 486 – Katajamaa, lsak (1906). Sananen sosialismista ja sen suhteesta uskontoon. Raittiuska- lenteri 1907. Hancock: Suomalainen Kansallis-Raittius-Veljeysseura, 129–148. Kaunonen, Gary (2010b). Challenge Accepted: A Finnish Immigrant Response to Industrial America in Michigan’s Copper Country. East Lansing: Michigan State University Press. Kaunonen, Gary (2011). Forging a Unique Solidarity: Finnish Immigrant Socialists and the Early 20th Century Socialist Party of America. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 84–106. Kauranen, Ralf & Mikko Pollari (2011). Transnational Socialist Imagination: The Con- nections between Finnish Socialists in the USA and Finland at the Turn of the 20th Century. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Insti- tute of Migration, 26–49. Kero, Reino (1972). Pessimistin ja optimistin näkemykset Venäjän vallankumouksen onnistu- mismahdollisuuksista syksyllä 1918: Oskari Tokoin ja Santeri Nuortevan kirjeenvaihtoa yli Atlantin. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarja 18. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Kero, Reino (1973). The Roots of Finnish-American Left-wing Radicalism. Vilho Niitemaa (ed.), Publications of the Institute of General History, University of Turku, Finland, Nro 5. Turku: University of Turku, Institute of General History, 45–55 Kero, Reino (1975). The Social Origins of the Left-Wing Radicals and ’Church Finns’ Among Finnish Immigrants in North America. Vilho Niitemaa (ed.), Publications of the Insti- tute of General History, University of Turku, Finland, Nro 7. Turku: University of Turku, Institute of General History, 55–62. Kivisto, Peter (1983). Form and Content of Immigrant Socialist Ideology: The Case of the Finnish-American Left. Siirtolaisuus-Migration, 3, 12–20. Kivisto, Peter (1984). Immigrant Socialists in the United States: The Case of Finns and the Left. Rutherford, N.J.: Fairleigh Dickinson University Press. Kolehmainen, John Ilmari (1941). Harmony Island, A Finnish Utopian Venture in Brit- ish Columbia (1901–1905). The British Columbia Historical Quarterly, 5 (2), 111–123. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historian piirteitä vv. 1890–1945. Työväen Osuustoimintalehti, 2.3.1946. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Totta vai tarua? Pikapiirtoja suomalaisista siirtolais- sosialisteista. Työväen Osuustoimintalehti, 9.3.1946. Kolehmainen, John Ilmari (1952). The Inimitable Marxists: The Finnish Immigrant So- cialists. Michigan History, 36, 395–405. Kolehmainen, John Ilmari (1976). The Last Days of Matti Kurikka’s Utopia. A historical Vignette. Turun Historiallinen Arkisto 31. Omistettu professori Vilho Niitemaalle hänen 60-vuotispäivänään 16.3.1977. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 388–396. Kostiainen, Auvo (1972). Amerikansuomalaisen kommunistisen liikkeen synty 1907–1922. Turun yliopisto, opinnäytetyö.

– 487 – Kostiainen, Auvo (1972). ”Punaisen Suomen” edustus Yhdysvalloissa vuonna 1918. Siir- tolaishistoriaa. Turku: Turun yliopisto, 88–119. Kostiainen, Auvo (1974). Socialism vs. Religion. Finnish Socialists Capture the People’s Col- lege and Theological Seminary. Unpublished manuscript, University of Minnesota. Kostiainen, Auvo (1975). Aino Kuusinen Kominternin asiamiehenä Amerikassa. Turun Historiallinen Arkisto 30. Professori Arvo Viljannin muistoa kunnioittaen. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 234–256. Kostiainen, Auvo (1975). The Finns and the Crisis over “Bolshevization” in the Worker’s Party, 1924–25. Micheal Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 171–185. Kostiainen, Auvo (1975). Amerikansuomalainen kommunistinen liike 1917–1924. Synty ja alkuvaiheet. Turun yliopisto, lisensiaattityö. Kostiainen, Auvo (1976). Amerikansuomalaisen työväenliikkeen tutkimuksesta. Siirto- laisuus-Migration, 1, 28–38. Kostiainen, Auvo (1976). Finnish-American Workmen’s Associations. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Migration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 205–234. Kostiainen, Auvo (1977). The Tragic Crisis: Finnish-American Workers and the Civil War in Finland. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior: Työmies Society, 217–235. Kostiainen, Auvo (1978). The Forging of Finnish-American Communism, 1917–1924. A Study in Ethnic Radicalism. Turku: Institute of Migration. Kostiainen, Auvo (1980). Turbulent Times: The Last Years of Santeri Nuorteva in America, 1918–1920. Karni, Michael Gary (ed.), Finnish Americana, 3, 41–52. Kostiainen, Auvo (1980). Work People’s College: An American Immigrant Institution. Scandinavian Journal of History, 5 (4), 295–309. Kostiainen, Auvo (1980). Finland. Dirk Hoerder (ed.), American Labor & Immigration History: Reports of the State of the Historiography since 1945, Part II. Labor History, 21 (3), 392–419 [Finland: 414–415]. Kostiainen, Auvo (1981). Contacts between the Finnish Labour Movements in the United States and Canada. Michael Gary Karni (ed.), Finnish Diaspora I: Canada, South Ame- rica, Africa, Australia and Sweden. Papers of the Finn Forum Conference, held in Toronto, Ontario, Canada, November 1–3, 1979. Toronto: The Multicultural History Society of Ontario, 33–48. Kostiainen, Auvo (1982). Näkyvät ja näkymättömät siirtolaiset. Suomalaiset Yhdysvaltain ja Kanadan poliittisessa elämässä. Faravid, 6, 185–220.

– 488 – Kostiainen, Auvo & Arja Pilli (1983). Suomen siirtolaisuuden historia. Osa II, Aatteellinen toiminta. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 12. Turku: Turun yliopisto, historian laitos. Kostiainen. Auvo (1983). Santeri Nuorteva and the Origins of Soviet American Relations. American Studies in Scandinavia, 15 (1), 1–14. Kostiainen, Auvo (1983a). Santeri Nuorteva – kansainvälinen suomalainen. Historiallisia tutkimuksia 120. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Kostiainen, Auvo (1983b). For or Against Americanization? The Case of Finnish Immigrant Radicals. Dirk Hoerder (ed.), American Labor and Immigration History, 1877–1920s: Recent European Research. Urbana: University of Illinois Press, 259–275. Kostiainen, Auvo (1989). Radical Ideology vs. Ethnic Social Activities: The Finnish Ame- ricans and the Communist Party of the United States, 1923–1932. American Studies in Scandinavia, 21 (1), 30–39. Kostiainen, Auvo (1991). A Dissenting Voice of Finnish Radicals in America: The Forma- tive Years of Sosialisti-Industrialisti in the 1910s. American Studies in Scandinavia, 23 (2), 83–94. Kostiainen, Auvo (1993). Amerikansuomalaiset ja politiikka. Työmies-Eteenpäin 90-vuotta, 8.7.1993. Kostiainen, Auvo (2003). Anderson, Clyde Elmer (1912–1938) Minnesotan kuvernööri. Martti Häikiö, Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 1 Aaku-Browallius. Helsinki: SKS, 296–297. Kostiainen, Auvo (2003). Erola, Judy (1934–) Kanadalainen ministeri. Martti Häikiö, Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 1 Aaku-Browallius. Helsinki: SKS 646–647. Kostiainen, Auvo (2004). Hall, Gus Yhdysvaltain kommunistisen puolueen pääsihteeri. Matti Klinge, Aulikki Litzen & Anneli Mäkelä-Alitalo (toim.), Suomen kansallisbiografia: 3 Forsblom-Hirn.Helsinki: SKS, 505–506. Kostiainen, Auvo (2004). Hurja, Emil poliitikko. Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 4 Hirviluoto-Karjalainen.Helsinki: SKS, 155–157. Kostiainen, Auvo (2004). Järvisalo, Johan Emil (1888–1929) Karjalan aluepuoluekomitean sihteeri. Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 4 Hirviluoto- Karjalainen. Helsinki: SKS, 620–621. Kostiainen, Auvo (2004). Matti Kurikka (1863–1915) sosialist- utopist, redaktori, pisatelei. Timo Vihavainen (toim.), Sto zametsatelnih Finnov. Kaleidoskop biografii. Perevod Ilja Solomets. Helsinki: Obsetsva Finskoi Literaturi, 299–303. Kostiainen, Auvo (2004). Santeri Nuorteva (1881–1929) zurnalist, deputat, rukovoditel Sovetskoi Karelii. Timo Vihavainen (toim.), Sto zametsatelnih Finnov. Kaleidoskop biografii. Perevod Ilja Solomets. Helsinki: Obsetsva Finskoi Literaturi, 426–430. Kostiainen, Auvo (2005). Kurikka, Matti (1863–1915) utopistisosialisti. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl-Lehtokoski. Helsinki: SKS, 529–532.

– 489 – Kostiainen, Auvo (2005). Larson, Oscar John (1871–1957) kongressiedustaja. Matti Klin- ge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl- Lehtokoski. Helsinki: SKS, 746–747. Kostiainen, Auvo (2005). Laukki, Leo (1880–1938) vallankumousjohtaja. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl- Lehtokoski. Helsinki: SKS, 760–761. Kostiainen, Auvo (2005). Morton, John (1724–1777) Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaja. Matti Klinge, Anneli Mäkelä-Alitalo & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 5 Karl-Lehtokoski. Helsinki: SKS, 739–740. Kostiainen, Auvo (2006). Nuorteva, Santeri (1881–1929) toimittaja, kansanedustaja, Neuvosto-Karjalan johtaja. Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia 7: Negri-Pöysti. Helsinki: SKS, 208–210. Kostiainen, Auvo (2007). “A Wonderful Man” or “A Dangerous Bolshevik”? Santeri Nuor- teva in the United States, 1912–1920. American Communist History, 6 (2), 197–208. Kostiainen, Auvo (2007). IWW. Kohti anarkosyndikalistista maailmanjärjestystä. Marja Härmänmaa & Markku Mattila (toim.), Anarkismi, avantgarde, terrorismi. Helsinki: Gaudeamus. Kostiainen, Auvo (2007). Syrjälä, Frans Josef (1880–1931), Raivaajan päätoimittaja, amerikansuomalainen sosialidemokraatti, räätäli. Martti Häikiö, Kirsi Keravuori, Matti Klinge, Aulikki Litzen & Anneli Mekelä-Alitalo (toim.), Suomen kansallisbiografia 9: Siltanen-Tott. Helsinki: SKS, 528–529. Kostiainen, Auvo (2007). Tokoi, Oskari (1873–1963), senaatin talousosaston varapuheen- johtaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, kansanedustaja, toimittaja. Martti Häikiö, Kirsi Keravuori, Matti Klinge, Aulikki Litzen & Anneli Mekelä-Alitalo (toim.), Suomen kansallisbiografia 9: Siltanen-Tott. Helsinki: SKS, 855–857. Kostiainen, Auvo (2007). Wiita, John (1888–1981) amerikansuomalainen kommunisti- poliitikko, toimittaja, kiinteistönvälittäjä. Anneli Mäkelä-Alitalo, Aulikki Litzen, Markku Tyynilä, Martti Häikiö & Matti Klinge (toim.), Suomen kansallisbiografia, osa 10: Trana – Österman. Helsinki: SKS, 508–509. Kostiainen, Auvo (2010). Matti Kurikka (1863–1915) Socialistik agitator, tidningsman, författare. Biografiskt lexikon för Finland 2. Ryska tiden. Helsingfors Svenska Litera- tursällskapet i Finland, 477–480. Kostiainen, Auvo (2010). Oskari Tokoi (1873–1963) Statsminister, medlem i folkkomissa- riatet, amerikafinländare. Biografiskt lexikon för Finland 2. Ryska tiden. Helsingfors Svenska Literatursällskapet i Finland, 908–912. Kostiainen, Auvo (ed.) (2016). A Century of Strife: The Finnish Organization of Canada 1901– 2001. Publications 2. Turku: Institute of Migration. Kostiainen, Auvo (2018). Sisällissota jakoi amerikansuomalaisia. Siirtolaisuus-Migration, 2, 14–17. Kostiainen, Auvo (2011). Nightmare of America: Political Deportations of Finnish Radicals of the 1940’s and 1950’s. The Estonian Journal of English Studies, 2 (1), 41–50.

– 490 – Kotiranta, Jukka (1917). Lasten valistustyöstä ss. osastoissa. Kalenteri Amerikan suomalaiselle työväelle 1918. Fitchburg: Amerikan Yhdistyneet Suomalaiset Sosialistiset Kustannusyhtiöt, 122–135. Kurikka, Matti (1903). Sosialismi ja meidän aatteemme. Aika, 1.12.1903. Kurikka, Matti (1903). Tervehdykseni. Aika, 1.11.1903. Köyhälistön Nuija (1908). Amerikan suomalainen sosialistijärjestö. Lyhyt katsaus Ame- rikan Suomalaisen Sosialistijärjestön toimintaan v. 1908. Köyhälistön Nuija III, 1909. Hancock: Työmies Kustannusyhtiö, 17–32. Laine, Edward W. (2016). A Century of Strife: The Finnish Organization of Canada 1901–2001. Edited by Auvo Kostiainen. Turku: Migration Institute of Finland. Leinonen, Johanna (2014c). Santeri Nuorteva – A Political Transnational. Diversity: Jour- nal on Multiculturalism and Societal Interaction, 2. Special Issue in Honor of Auvo Kostiainen. Available: http://mcnet.utu.fi/diversity/2014/10/santeri-nuorteva-a- political-transnational/ Lindström-Best, Varpu (1974). A History of Organized Socialism and Communism among the Finnish Canadians from 1905 to 1929. Toronto: York University. Lindström, Varpu (1988). Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada. Toronto: Multicultural History Society of Ontario. Lindström, Varpu [1988] (1991). Uhmattaret: suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kana- dassa 1890–1930. [Defiant Sisters: A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada] Suomentanut Börje Vähämäki. Juva: WSOY. Lindström, Varpu (2000). Utopia for Women? The Sointula Experiment, 1901–1905. Jour- nal of Finnish Studies, 4 (2), 4–25. Linnoila, Osmo T. (1933). Matti Kurikan yhteiskunnallinen ja valtiollinen toiminta. Tutkiel- ma. Helsingin yliopisto. Liski, Ilkka (1978). Amerikansuomalainen työväenyhdistys Imatra I. Turun yliopisto, opin- näytetyö. Liuttunen, Antti (1991). Yhdysvaltain Suomalaisen Sosialistijärjestön suhtautuminen am- mattiyhdistysliikkeeseen 1906–1914. Tampereen yliopisto, opinnäytetyö. London, Gary (1988). The Finnish-American Anti-Socialist Movement, 1908–1918. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 211–226. Luodesmeri, Varpu (1972). Amerikansuomalaisten työväenjärjestöjen suhtautuminen Suo- mesta vuoden 1918 sodan jälkeen tulleisiin siirtolaisiin – ”Hiljan Suomesta tulleiden tutkijakomiteat”. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Julkaistu: Turun Historiallinen Ar- kisto, 29 (1974), 63–113 & Turun yliopiston historian laitoksen eripainossarjassa no. 25, Turku 1974. Martinez, Lygie (1971). Sointulan muistoja. Punainen pyykki varoitusmerkkinä polulla. Demari, 9.11.1971, 5.

– 491 – Marttila, William (1930). Osuustoiminta ja sen merkitys luokkataistelussa. Superior: Ame- rikan Suomalaisten Sosialististen Kustannusliikkeiden Liitto. Mattson, Leo (toim.) (1946). Neljäkymmentä vuotta. Kuvauksia ja muistelmia Amerikan suomalaisen työväenliikkeen toimintataipaleelta 1906–1946. Superior: Työmies Society. Mäkelä, August Bernhard (1917). Matti Kurikka ”maan kavaltajana”. Säkeniä, 11 (1), 3–14. Mäkelä, August Bernhard (1919). Historian ensi sarastus Vancouver-saarella. Vappu 1919. Sudbury: Vapaus Publishing Company, 74–86. Nissen, Kristian (1957). Matti Aikio. The American-Scandinavian Review, 45, 61–67. Ollila, Douglas John Jr. (1975). From Socialism to Industrial Unionism (IWW): Social Fac- tors in the Emergence of Left-Labor Radicalism among Finnish Workers on the Mesabi, 1911–19. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: In- stitute of Migration, 156–171. Ollila, Douglas John Jr. (1975). The Emergence of Radical Industrial Unionism in the Finn- ish Socialist Movement. Vilho Niitemaa (ed.), Publications of the Institute of General History, University of Turku, Finland, Nro 7. Turku: University of Turku, Institute of General History, 25–54. Ollila, Douglas J. Jr. (1977). Yhdysvallat kansainvälisessä politiikassa toisen maailmansodan jälkeen. Eeva Jäykkä & Maija-Liisa Kalhama (toim.), USA:n 200-vuotisjuhlaseminaari 1976. Esitelmät ja tuntisuunnitelmat. Siirtolaisuustutkimuksia A 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 49–54. Ollila, Douglas John Jr. (1977). The Work Peoples College: Immigrant Education for Ad- justment and Solidarity. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior: Työmies Society, 87–118. Ollila, Douglas John Jr. & Auvo Kostiainen (1979). Finnish‑American Syndicalism and the Industrial Workers of the World. Siirtolaisuus‑Migration, 4, 17–26. Passi, Michael (1977). Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior: Työmies Society, 9–22. Pilli, Arja (1988). Moses Hahl – Socialist Agitator and Satirist. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.-8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 398–412. Poikus, Petri (2000). Atleetin ruumis, luokkataistelijan sielu: Amerikansuomalaisten Sosia- listien Voimistelu- ja Urheiluliiton toiminta vuosina 1908–1928. Turku: Finnish Ame- rican Athletic Club. Poikus, Petri (2000). Atleetin ruumis, luokkataistelijan sielu? Heikki Roiko-Jokela & Esa Sironen (toim.), Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2000. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 93–107.

– 492 – Pratt, William C. (2011). Finnish in the Communist Party in the Upper Mid-Western Uni- ted States. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (2011). Labouring Finns - Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 70–83. Puotinen, Arthur Edwin (1972). Ameliorative Factors in the Suomi Synod-socialist Mo- vement Conflict. Ralph Jalkanen (ed.), The Faith of the Finns: Historical Perspectives on the Finnish Lutheran Church in America. East Lansing: Michigan State University Press, 227–249. Puotinen, Arthur Edwin (1973). Finnish Radicals and Religion in Midwestern Mining Towns, 1865–1914. Chicago: University of Chicago. Puotinen, Arthur Edwin (1973). The Copper Country Strike. Finnish Radicals and Religion in Midwestern Mining Towns, 1865–1914. Chicago: University of Chicago, 242–286. Puotinen, Arthur Edwin (1975). Copper Country Finns and the Strike of 1913. Michael Gary Karni, Matti Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 143–155. Puotinen, Arthur Edwin (1977). Early Labor Organizations in the Copper Country. Michael Gary Karni & Douglas John Jr. Ollila (eds.), For the Common Good: Finnish Immigrants and the Radical Response to Industrial America. Superior: Työmies Society, 119–166. Puro, Henry (1922). Köyhälistön voimien kokoaminen Canadassa. Työmiehen Joulu 1922. Puro, Henry (1925). Katsaus Amerikan unionistiseen liikkeeseen. Alexander Losovsky (toim.), Maailman taloudellinen työväenliike. Suomentanut Henry Puro. Superior: Amerikan Suomalaisten Sosialististen Kustannusliikkeiden Liitto. Puro, Henry (1928). Amerikan kommunistinen liike ja Suomalaiset siinä. Lehtipaja – Työmiehen Neljännesvuosisata Julkaisu. Superior: Työmies Society, 81–101. Puro, Henry (1930). Piirteitä ja opetuksia Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historiasta. Jouluviesti, 1, 20–28. Brooklyn, N.Y. Raitio, Jussi (1951). Suomalais-sosialistinen yhteiskuntakokeilu kaukaisessa lännessä. Työväen kalenteri, 44, 141–149. Rantanen, Mika (2002). Pastors on the New Continent in Socialist Caricatures. Siirtolai- suus-Migration, 3, 3–5. Rantanen, Mika (2002). Plump Director of Souls – or just Bolstering up the Class Society? Siirtolaisuus-Migration, 1, 31–33. Ross, Carl (1986). Minna Canth: Her Political, Social and Cultural Significance in Finland and America. Sirkka Sinkkonen & Anneli Milén (eds.), Toward Equality: Proceedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth, June 19–20, 1985 Kuopio. Kuopio: University of Kuopio, 9–20. Ross, Carl (1986). The Feminist Dilemma in the Finnish American Community. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 73–82.

– 493 – Ruotsalainen, Topi (1991). Amerikansuomalainen syndikalistinen IWW-liike 1920-luvulla. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Saarela, Tauno (2011). American Impact on Finnish Communism in the 1920s. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 50–69. Sallila, Emil (1920). Työväenliike ja yhteiskunnallisen elämän johto. Astoria: Amerikan Suomalaiset Sosialistiset Kustannusliikkeet. Salminen, Carl H. (1938). Siirtolaisten osuus maamme itsenäisyyspyrkimyksissä. Itse- näinen Suomi, 237–239 (& Nuijasoturi, 9–11). Saramo, Samira (2011). “A Socialist Movement Which Does Not Attract the Women Can- not Live”: Finnish Socialist Women in Port Arthur, 1903–1933. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (toim.), Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 145–166. Sariola, Sakari (1988). Socialism and Church. An Antinomian Impasse in Finnish-Amer- ican Immigrant Communities. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 201–210. Sevander, Mayme (1992). They Took My Father: A Story of Idealism and Betrayal. With Laurie Hertzel. Duluth, Minn.: Pfeifer-Hamilton. Sevander, Mayme (2000). Vaeltajat. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Sillanpää, Lennard P. C. (1973). A Political and Social History of Canadians of Finnish Descent in the District of Sudbury. Political History, Thesis, University of Helsinki. Sillanpää, Lennard P. C. (1976). Political Behavior of Canadians of Finnish Descent in the District of Sudbury. Helsinki: Helsingin yliopisto, valtio-opin laitos. Sillanpää, Lennard P. C. (1969). A Regional Study: The Mine-Mill versus Steel Dispute and Its Effect on Democratic Socialism in Sudbury. Sudbury, Ontario: Laurentian University, Department of Political Science. Sillanpää, Lennard (1997). The Finnish Invasion of Canada: The Role of Nils von Schoultz within the Finnish Experience in North America. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 192–202. Sillanpää, Lennard (2004). Participating in Canada’s Victory: The Finnish Community in Canada during World War II. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–14. s.n. (1919). Viisitoista vuotta New Yorkin suomalaisten sosialistien historiaa 1903–1918. Fitchburg, Massachusetts: Suomalaisen Sos. Kustannusyhtion Kirjapaino. Sosialisti (1915). Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historiaa. Sosialisti, 7.2.1915. St. John, Vincent (1917). 1. W. W., sen historia, rakenne ja menettelytavat. Duluth, Minnesota: The Socialist publishing company. Stjärnstedt, Riitta (1981). Naiset amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä vuoteen 1920. Turun yliopisto, opinnäytetyö.

– 494 – Sulkanen, Elis (1947). Amerikansuomalaisten sosialidemokraattisista riennoista, Lipun- kantajana Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto. Sosialistinen Aikakauslehti, 10. Sulkanen, Elis (1951). Amerikan Suomalaisen Työväenliikkeen Historia. Fitchburg, Massa- chusetts: Amerikan suomalainen kansanvallan liitto. Sundqvist, G. (1936). Taistelu oikeistovaaraa vastaan Canadan Suomalaisessa Järjestössä ja Canadan suomalaisen siirtolaisväestön yhtenäisyys. CSJ 25 vuotta. Sudbury, Ontario: s. n. Sundqvist, G. (1951). Vuosien varrelta. CSJ 25 vuotta. Sudbury, Ontario 1936. Philadelphia, Pennsylvania: Suomalainen ev.-luterilainen seurakunta Kirkland Lake, Ontario. Sundsten, Taru (1976). Amerikansuomalaisen työväenliikkeen näyttämötoimintaa ja näy- telmäkirjallisuutta vuosina 1900–1939. Laudaturtutkielma. Turku: Turun yliopisto, yleisen kirjallisuustieteen laitos. Sundsten, Taru (1977). Amerikansuomalainen työväenteatteri ja näytelmäkirjallisuus vuosina 1900–39. Turku: Siirtolaisinstituutti. Suomela, V. (1936). Eteenpäin. Vapaa Sana, 19.12.1936. Suomela, V. (1939). Kuusi kuukautta Karjalassa: mitä siirtolainen näki ja koki Neuvosto- Karjalassa. Sudbury, Ontario: Vapaa Sana. Syrjälä, Frans Josef (1908). Lyhyt katsaus suomalaisen työväenliikkeen ja sosialismin historiaan Yhdysvalloissa. Raivaajan Työvainioilta IV. Fitchburg, Massachusetts: s. n., 120– 145. Syrjälä, Frans Josef (1913). Vaalitaistelu 1912. Tietokäsikirja Amerikan Suomalaisille. Fitch- burg, Massachusetts: s. n. Syrjälä, Frans Josef (1925). Historia-aiheita Ameriikan suomalaisesta työväenliikkeestä. Fitchburg, Massachusetts: Suomal. sosial. kust. yhtiö. Söderling, Ismo (2012). Karjalan kuumetta amerikansuomalaisten keskuudessa. Rauni Virtanen (toim.), Irman tarina. Kanadansuomalaisen Irma Kuprin matka Kanadasta Neuvostoliittoon ja Venäjältä Suomeen. Siirtolaisuusinstituutin erikoisjulkaisuja. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 3–5. Tienari, Artturi (1953). Sorvarina Sointulassa (British Columbia). Muistelmia 50 vuoden takaisesta ihanneyhteiskunnasta. Suomen Kuvalehti, 10, 20–21. Tokoi, Oskari (1927). Suomalaiset siirtolaiset Amerikan ammatillisessa liikkeessä. Suomen Ammattijärjestö 1907–1927. Helsinki: Suomen ammattijärjestö, 61–72. Tokoi, Oskari (1946). Ennen Amerikan suomalaista työväenliikettä. Raivaaja, 27.6.1946. Tokoi, Oskari (1957). “Sisu”. Even Through a Stone Wall. The autobiography of Oskari Tokoi. New York: Literary Licensing. Tokoi, Oskari (1959). Maanpakolaisen muistelmia. Isänsä muistiinpanojen perusteella kirjoittanut Irene Tokoi. Helsinki: Tammi. Työmies Society (1938). Suomalaiset Espanjan lojalistien riveissä. Superior, Wisconsin: Työmies Society.

– 495 – Uotila, Jukka (1976). Amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautuminen kirkkoon vuoteen 1914. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Vainikainen, Tuula (1982). Oskari Tokoi Amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä vuosina 1921–1939. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Viita, Nick (1970). The Origins of the Canadian Finnish Labour Movement. Industrialisti, 9.–13.10.1970. Virtala, Irene (1997). Matti Kurikka – siirtolaiskirjailija ja feministi. Siirtolaisuus-Migra- tion, 4, 16–22. Voionmaa, Väinö (1930). Matti Kurikka. Kaarlo Viljanti Blomsted (toim.), Kansallinen elämäkerrasto III. Porvoo: WSOY, 271–273. Voionmaa, Väinö (1932). Aukusti Bernhard Mäkelä. Kaarlo Viljanti Blomsted (toim.), Kansallinen elämäkerrasto IV. Porvoo: WSOY, 148–149. Vuorela, Toivo (1949). Amerikansuomalaiset ja kommunistinen liike. SKP (toim.), SKP taistelujen tiellä 5. Helsinki: Puoluetoimikunnan valistusjaosto, 102–114. Välimäki, Jussi (1920). Minnesotan lakkomuistelmia vuodelta 1907. Kalenteri Amerikan suomalaiselle työväelle 1921. Fitchburg, Massachusetts: Amerikan Yhdistyneet Suo- malaiset Sosialistiset Kustannusyhtiöt, 111–129. Wargelin Brown, Marianne K. (1986). A Closer Look at Finnish American Women’s Is- sues. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 83–102. Wargelin Brown, Marianne K. (1986). Three “Founding Mothers” of Finnish America. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 136–157. Wichmann, Viktor (1930). Kommunismen bland våra landsmän i USA. Vår tid, 10. Wick, Matti (1928). Kappale Amerikan suomalaisten työväen liikkeen historiaa. Superior, Wisconsin: Lehtipaja, 159–168. Wilson, Donald (1973). Matti Kurikka. Finnish-Canadian Intellectual. British Columbia Studies, 20, 50–65. Wilson, J. Donald (1985). The Canadian Sojourn of a Finnish-American Radical. Siirtolai- suus-Migration, 1, 15–26. Wilson, Donald (1997). The Socialist Legacy on Malcolm Island after the Collapse of the Utopian Settlement of Sointula. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 155–164. Wilson, J. Donald (1999). Matti Kurikka and the Utopian Socialist Settlement of Sointula, British Columbia. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 367–385. Wilson, Donald (2011). A.B. Mäkelä as a Political Commentator in Early Twentieth Cen- tury Canada. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring

– 496 – Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Insti- tute of Migration, 131–144. Wilson, J. Donald (2018). Matti Kurikka and the Utopian Socialist Settlements of Sointu- la, British Columbia. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 51–67. Woodcock, George (1958). Harmony Island: A Canadian Utopia. Reginal Watters (ed.), British Columbia: A Centennial Anthology. Toronto: McClelland & Stewart, 206–212. Yhdysvaltain työministeriön työtilastotoimisto (toim.) (1955). Amerikan työväenliikkeen historiaa. Helsinki: Yhdysvaltain tiedoitustoimisto.

Sopeutuminen ja identiteetti Integration and identity Integration och identitet

Aho, William R. (1993). Finnish American Ethnic Identity and Sisu. Siirtolaisuus–Migra- tion, 3, 10–15. Ainasoja, Katja (2007). Pahe alas, puhe ylös – Koti-lehti Amerikan suomalaisten akkulturaa- tion edistäjänä. Web Reports 24. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Aromaa-Kaskinen, Vuokko (1986). Assimilation or Isolation – The Dilemma of Finnish- American Working Class Women in the 1920’s and 1930’s. Sirkka Sinkkonen & Anneli Milén (eds.), Toward Equality: Proceedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth, June 19–20, 1985 Kuopio. Kuopio: University of Kuopio, 35–48. Cleef, Eugene van (1931). The Problem of Scientific Settlement as Illustrated by the Finns. Comptes Rendus du Congres Internationale de Geographie, 281–287. Daenzer, Patricia, Paul Van Aerschot & Tim Rees (2014). Integration and the Protection of Immigrants: Canadian-Nordic Comparisons. Paul Van Aerschot & Patricia Dae- nzer (eds.), the Integration and Protection of Immigrants: Canadian and Scandinavian Critiques. Farnham: Ashgate, 213–222. Doby, Harry Rickard (1960). A Study of Social Change and Social Disorganization in a Finnish Rural Community. Berkeley: University of California. Eisenstadt, Shmuel Noah (1954). The Absorption of Immigrants. London: Routledge & Kegan Paul. Gordon, Milton (1968). Assimilation in American Life. New York: Oxford University Press. Gordon, Milton (1967). Assimilation in America, Theory and Reality. Milton Barron (ed.), Minorities in a Changing World. New York: Alfred A. Knopf, 393–417. Harvey, Carol D. H. & Heinonen, Tuula (2003). Cohort and Generational Effects of Cultural Retention of Finnish Canadians in Manitoba. Siirtolaisuus-Migration, 2, 24–30. Heinonen, Tuula & Carol Hussa Harvey (2001). The Social Construction of Home by Fin- nish Immigrants in Winnipeg, Canada. Journal of Finnish Studies, 5 (2), 41–48.

– 497 – Holli, Melvin G. (1999). E Pluribus Unum: The Assimilation Paradigm Revisited. Siirto- laisuus-Migration, 2, 4–13. Husso, Marja-Liisa (1992). Työ osana suomalaissiirtolaisten integroitumista Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Hännikäinen, Outi-Kristiina (2010). Identiteettien maisemat Saskatchewanin Uudessa Suo- messa: uudisasutuksesta uusidentifikaatioon. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Ikäheimoinen-Lindgren, Silja (1975). ”Kuka minä olen” – Kanadalainen kokemus. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 43–46. Jalkanen, Ralph J. (1969). The Possibilities for Preserving a Particular Ethnic Heritage. Ralph J. Jalkanen (ed.), the Finns in North America: A Social Symposium. Hancock: Suomi College, 208–233. Järvenpää, Pentti H. (1972). Economic and Socio-cultural Integration of Finnish Immigrants in Metropolitan Toronto. Toronto: University of Toronto, School of Social Work. Järvenpää, Pentti H. (1976). Suomalaiset menestyvät Torontossa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 18–27. Kavonius, Marjaana (2000). Käsityksiä suomalaisuudesta kanadansuomalaisten kertomana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kero, Reino (1976). Korpi ja kannokot ymmärsivät, vaino Suomessa. Amerikan suoma- laistaminen ja suomalaisten siirtolaisten amerikkalaistuminen. Suomen silta, 1, 16–17 & 45. Kettunen-Hujanen, Eija (2000). A Wretched Life or a Journey to Wealth? Adaptation of Immigrants from Savo, North Karelia, and Kainuu to Canada, 1918–1930. Journal of Finnish Studies, 4 (2), 49–59. Kettunen-Hujanen, Eija (2000). Elämän pakkoraossa vai matkalla vaurauteen? Savosta, Pohjois- Karjalasta ja Kainuusta 1918–1930 muuttaneiden siirtolaisten sopeutuminen Kanadaan. Bibliotheka Historica. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kinanen, Kalervo Ilmari (1955). The Socio-Economic Adjustment of Finnish Immigrants, With Special Reference to the Utilization of Social Services. Vancouver: University of British Columbia. Kivisto, Peter (1988). From Immigrants to Ethnics: The Problem of the Third-Generation Revisited. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 84–98. Koivukangas, Olavi (1999). Roots and Wings: The Identity of Finnish Emigrants: FinnFest ’99 Lecture. The Finnish American Reporter, October 1999, 12–13. Kolehmainen, John Ilmari (1975). Amerikkalaistuminen ja identiteetin etsiminen – suomalais-amerikkalainen kokemus. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalai- suuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 33–43.

– 498 – Kolehmainen, John Ilmari (1976). Americanization and the Search for Identity. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Mi- gration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 261–278. Kostiainen, Auvo (1983b). For or Against Americanization? The Case of Finnish Immigrant Radicals. Dirk Hoerder (ed.), American Labor and Immigration History, 1877–1920s: Recent European Research. Urbana: University of Illinois Press, 259–275. Kostiainen, Auvo (ed.) (1990). Finnish Identity in America. Turun Historiallinen Arkisto 46. Turku: Turku Historical Society. Kostiainen, Auvo (1990). To Be or Not To Be – an American, a Finn or a Finnish Ameri- can? Auvo Kostiainen (toim.), Finnish Identity in America. Turku: University of Turku, 109–125. Kushnir, Roman (2015). Jell-O with Dill: Food in Constructing Transcultural Identities in a Finnish-American Migrant Short Story Collection. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recogni- tion: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 154–166. Kushnir, Roman (2016). Food in Constructing Transcultural Finnish American Identi- tities in the Migrant Short Stories of Lauri Anderson. Journal of Finnish Studies, 19 (1), 55–84. Kushnir, Roman (2019). Sports in Constructing Finnish Americanness in Terms of Trans- national and Regional Identity in Two Finnish American Literary Texts. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 119–135. Laitinen, Irmeli (1982). Amerikansuomalaisten siirtolaisten sopeutuminen Yhdysval- toihin – The Adaptation of Finnish Immigrants in the Greater San Francisco Area in California, USA. Siirtolaisuus-Migration, 1, 14–18. Laurikkala, Minna K. (2009). On Assimilation and Language Use among Finnish Immi- grants. Siirtolaisuus-Migration, 3, 16–20. Leino, Ulla (1995). Some Features of the Identity of Finns Settled in the USA. Teppo Korhonen (ed.), Encountering Ethnicities: Ethnological Aspects of Ethnicity, Identity and Migration. Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology 1994. Studia Fennica Ethnologica 3. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 149–155. Leinonen, Johanna (2014d). Who Is a “Real” Finn? Negotiating Finnish and Finnish- American Identity in Contemporary United States. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 309–316. Lockwood, Yvonne Hiipakka (1988). Folklore and Finnish-American Identity. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 464–473.

– 499 – Lubotina, Paul (2011). Tanner, Pasanen, and Laukki: Emissaries of Labour Reform and Ethnic Integration. Michel Beaulieu S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.), Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration, 107–130. Måwe, Carl-Erik (1971). Värmlänningar i Nordamerika: Sociologiska studier i en anpassnings- process. Med särskild hänsyn till emigrationen från Östmark. Uppsala: Lundequistska bokhandeln. Määttälä, Evert (1915). Miksi tahdon olla suomalainen? Hancock: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike. Niemi, Clemens (1921). Americanization of the Finnish People in Houghton County, Michigan. Duluth: Finnish Daily Publishing Company. Nieminen, Marjatta (1998). Suomalaiset Argentiinassa: ryhmäkäyttäytyminen ja suomalaisuus. Buenos Aires: Buenos Airesin yliopisto. Nikkola, Jari (2015). Ethnic Identity, Americanization and Hybridization Of 2nd Genera- tion Finnish Americans During the Great Depression Era in Toivola, Michigan, as presented in Jingo Viitala Vachon’s books. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Chang- ing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 139–153. Nikkola, Jari (2016). Hillbillysuomea ja verenperintöä. Pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 83. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Olin-Fahle, Anja H. (1983). Finnhill: Persistence of Ethniticy in Urban America. PhD dissertation. New York: New York Univ. Olin-Fahle, Anja H. (1988). Persistence of Finnishness in Urban America: An Anthropo- logical Inquiry. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 120–132. Olin-Fahle, Anja H. (1990). Perseverance and Cooperation: Elements of Adaptation in an Immi- grant Community. Indiana, Pa.: Graduate School, Indiana University of Pennsylvania. Ollila, Douglas John Jr. (1976). Defects in the Melting Pot: Finnish-American Response to the Loyalty Issue 1917–1920. Pentti Virrankoski ym. (toim.), Omistettu professori Vilho Niitemaalle hänen 60-vuotispäivänään 16.3.1977. Turun Historiallinen Arkisto 31. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 397–413. Pentikäinen, Juha (1982). Amerikansuomalaisten kulttuuri-identiteetti ja maailman- kuva tutkimus-kohteina – Studying the Cultural Identity and World View of the American Finns. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–13. Pilli, Arja (1981). Kanadalainen ratkaisu – Assimilaatiosta Multikulturalismiin. Siirto- laisuus-Migration, 3, 1–9. Punkari, Anu (1999). Elämäntapaa etsimässä. New Yorkin suomalaisten maailman rakentuminen puheessa. Tampere: Tampereen yliopisto.

– 500 – Raento, Pauliina (2005). Introduction to Finnishness in Finland and North America: Constituents, Changes, and Challenges. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 9 (2), 7–11. Raento, Pauliina (ed.) (2005). Finnishness in Finland and North America: Constituents, Changes, and Challenges. Toronto: Aspasia Books. Rasky, Frank (1958). Scandinavian New Canadians: “Sisu” or for Guts. Liberty, 20–21, 62–64 & 80–89. Rissanen, Pekka (1983). Multiculturalism: kanadalainen tapa edistää yhteiskunnan integraatiota. Siirtolaisuus-Migration, 1, 21–28. Roinila, Mika (1996). Ethnic Settlements on the Prairies: A Case Study of the Loss of Iden- tity amongst Finland-Swedes in Scandinavia, Manitoba. John E. Welsted & John C. Everitt (eds.), The Yorkton Papers: Research by Prairie Geographers. Proceedings of the 20th Annual Meeting of the Prairie Division of the CAG, Yorkton, SK. Brandon, Manitoba: Brandon University, 147–156. Roinila, Mika (1997). A Model of Shifting Identities: The Finland-Swedes in Canada. The Swedish-American Historical Quarterly, 48 (4), 190–202. Roinila, Mika (2001). Hard Feelings: Past and Present Attitudes of Canadian Finland- Swedes. Swedish-American Historical Quarterly, 52 (3), 170–178. Roinila, Mika (2014). Adjustment and the Future. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 319–325. Rosaline, Frith (2003). Changing Landscapes: Managing Migration and Skills. Canada’s Newcomer Integration Programs. Siirtolaisuus-Migration, 4, 7–13. Suorsa, Hanna (2009). Kanadansuomalaisten siirtolaisten kokemuksia identiteetistä, sopeutumisesta ja ikääntymisestä. Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Web Reports 62. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Tessieri, Enrique (1979). The Second Generation Finns of Argentina: A Process towards Argentinization. Siirtolaisuus-Migration, 2, 8–14. Tolvanen, Ahti (1985). Finntown: A Perspective on Urban Integration. Port Arthur Finns in the Inter-War Period 1918–1939. Helsinki: Yliopistopaino. Vanhatalo, Raija (1987). Suomalaisen siirtolaisen integroituminen amerikkalaiseen yhteiskuntaan vuosina 1914–1939. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Virtanen, Keijo (1980). Siirtolaisten sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan. Historiallinen Aikakauskirja, 1, 54–59. Virtanen, Keijo (1981). Kanadan muuttuminen eurooppalaisesta pohjoisamerikkalai- seksi kansakunnaksi – The Transformation of Canada from a European to a North American Nation. Siirtolaisuus-Migration, 1, 23–27. Virtanen, Keijo (1981). Immigrant Adaptation to New Environments: A View from the Sending Country. Finnish Americana, 4, 104–112.

– 501 – Virtanen, Keijo, Arja Pilli & Auvo Kostiainen (1986). Suomen siirtolaisuuden historia, osa III. Sopeutuminen, kulttuuritoiminta ja paluumuutto. Turun yliopiston julkaisuja 16. Turku: Turun yliopisto. Virtanen, Keijo (1987). Labor Migration Ambivalence: Adaptation of the Finns to Ameri- can Society/Their Integration and Impact in Finland after Return. Turun Historial- linen Arkisto, 42, 499–510. Virtanen, Keijo (1997). Work as a Factor of Adaptation for Finnish Immigrants in the Great Lakes Region. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 117–24. Virtanen, Keijo (2014). Finnish Identity in Immigrant Culture. Auvo Kostiainen (ed.), Finns in the United States: a History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 173–203. Wargelin, John (1972). The Americanization of the Finns. Hancock, Michigan: The Finnish Lutheran Book Concern. Wargelin, Raymond W. (1979). The Suomi Conference – A Story of Finnish Ethnic Accom- modation and Continuity. Siirtolaisuus-Migration, 2, 15–24. Wilson, Donald (1977). Cultural Adaptation: Change and Continuity among Thunder Bay Finns. Siirtolaisuus-Migration, 4, 12–26.

Työ Work Arbete

Alanen, Arnold R. (1983). Kaivosmiehistä maanviljelijöihin: suomalaiset siirtolaiset poh- joisten Suurten järvien alueella Yhdysvalloissa – From Miners to Farmers: Finnish Immigrants in the Northern Great Lakes Region of the United States. Siirtolaisuus- Migration, 4, 1–17. Brundirks, Sanna Marjaana (2011). Finnish Social and Health Care Professionals in the United States of America. Opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu. Web Reports 69. Turku: Migration Institute of Finland. Cleef, Eugene van (1917). The Finnish Farmer of Northeastern Minnesota. Northland Farmer and Dairyman, September. Aalto, Artturi (1934). Suomalaiset työläiset Kanadassa. Työväen Joulualbumi, 93–99. Elo, Maria & Hannaleena Hieta (2017). From Ethnic Enclaves to Transnational Entrep- reneurs: The American Dream of the Finns in Oregon, USA. International Journal of Entrepreneurship and Small Business, 31 (2), 204–226. Erickson, Charlotte (1957). American Industry and the European Immigrant 1860–1885. Studies in Economic History. Cambridge: Harvard University Press. Helin, G. M. (1899). Katsaus työhön Pensacolan merimieslähetysasemalla. Edistys, I, 651–653.

– 502 – Hirvonen, Juuso (1918). Suomalaisen maanviljelyksen kehitys Michiganin yläniemek- keellä. Siirtokansan kalenteri 1919. Duluth: Yhdysvaltain ja Canadan Suomalainen Sanomalehtiliitto, 123–128. Hirvonen, Juuso (1920). Michiganin kuparialue ja suomalaiset siirtolaiset. Duluth: Päivä- lehden Kirjapaino. Hoglund, Arthur William (1964). Finnish Immigrant Farmers in New York 1910–1960. Oscar Fritiof Ander (ed.), In the Trek of the Immigrants. Rock Island: Augustana Col- lege Library, 141–155, 286–290. Huotari, Anton (1915). Ihanneliitto-työn opas. Fitchburg: Suomalainen Sosialistinen Kustannusyhtiö. Jarva, Veli-Pekka (1970). Johnsson-veljesten kullankaivuu Klondykessa. Kultaseppien lehti, 7. Jokinen, Walfrid John (1976). Economic Activities of the Finns in the United States. Vilho Niitemaa, Jussa Saukkonen, Tauri Aaltio & Olavi Koivukangas (eds.), Old Friends – Strong Ties. The Finnish Contribution to the Growth of the USA. Vaasa: Institute of Mi- gration, The Migration Centre of Swedish-speaking Finland, 103–114. Kalenteri Amerikan Suomalaiselle työväelle (1920). Minnesotan lakkomuistelmia vuodelta 1907. Kalenteri Amerikan Suomalaiselle työväelle 1921. Fitchburg: Amerikan Yhdistyneet Suomalaiset Sosialistiset Kustannusyhtiöt, 111–129. Kanto, Erkki & Ilona Kanto (2001). Miten Hollywood valloitetaan? Suomalaisella sisulla menestystä tavoittelemassa – tositarinoita showmaailman mekasta. Hämeenlinna: Karisto. Karttu, Matt. (1922). Osuusfarmilla Georgiassa. Suomalaisten osuusfarmi Georgiassa. Supe- rior, Wisconsin: s. n. Kero, Reino (1982). Siirtolainen tuo tekniikkaa: Pohjois-Amerikasta palanneet suomalaiset teollisuusyritysten perustajina. Turku: Turun historiallinen yhdistys. Kiriakos, Carol Marie (2011). Finns in Silicon Valley: Motivations and Identities in Relation to Place. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mo- bility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 103–126. Kiriakos, Carol Marie (2014). How Globally Mobile “Elites” Experience Distance: Highly Skil- led Finns in Silicon Valley. Special issue of Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 180–198. Koivukangas, Olavi (2000). Vappuna 1900 räjähti hiilikaivos Utahin Scofieldissa – A coal mine exploded in Scofield, Utah, on May Day 1900.Siirtolaisuus-Migration , 2, 1–4. Kolehmainen, John Ilmari (1946). Suomalaisten siirtolaisten maatalouden edellytykset. Työväen Osuustoimintalehti, 9.2.1946. Kolehmainen, John Ilmari (1949). Minnesotan suomalaisten uudisraivaajien muistolle. Sosialistinen Aikakauslehti, 9, 227–229. Kolehmainen, John Ilmari (1950). In Praise of the Finnish Backwoods Farmer. Agricul- tural History, 24 (1), 1–4.

– 503 – Kolehmainen, John Ilmari (1967). Suomalaiset Amerikassa: Asutus ja työolot. Turun Historiallinen Arkisto XIX. Einar W. Juvan muistoa kunnioittaen. Turku: Turun Histo- riallinen Yhdistys, 257–268. Kolehmainen, John Ilmari (1967). The Finns in America: Settlement and Employment. Tiffin: Heidelberg College. Korpi, John (1911). Minnesotan, Wisconsinin ja Michiganin Uutisviljelijöille. Hancock: Työ- mies Kustannusyhtiö. Kostiainen, Auvo (2004). Joutsen Karl Fredrik (1865–1948) kullankaivaja. Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia: 4 Hirviluoto-Karjalainen. Helsinki: SKS, 474–475. Kostiainen, Auvo (2006). Nygård, Peter (1941–) vaatetustehtailija, Nygård Internationalin perustaja. Matti Klinge & Aulikki Litzen (toim.), Suomen kansallisbiografia 7: Negri- Pöysti. Helsinki: SKS, 257–258. Kouhi, Christine (1976). Labour and Finnish Immigration to Thunder Bay, 1876–1914. The Lakehead University Review, 9 (1), 17–40. Kouhi, Chris (1976). Thunder Bay, Ontario 1972. Finnish Pioneers in Lappe. Northern Mosaic, 1 (6), 8–9. Lansing, John B. & Eva Mueller (1967). The Geographic Mobility of Labor. Ann Arbor: Uni- versity of Michigan, Survey Research Center. Laurila, Jacob (1946). Massachusettsin suomalaisia liikemiehiä vuosina 1890–1945. Fitch- burg: Raivaaja. Lindström, Varpu (2018). “I Won’t Be a Slave!” Finnish Domestics in Canada, 1911–30. Michel S. Beaulieu, David K. Ratz & Ronald N. Harpelle (eds.), Hard Work Conquers All: Building the Finnish Community in Canada. Vancouver: UBC Press, 121–142. Marjomäki, Ville (1977). Amerikansuomalainen työväenliike vuosina 1890-1906. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Mattila, Martin (1956). Mustaa kultaa… Kertomus Sampo-hiilikaivannon vaiheista Wyo- mingin valtiossa tämän vuosisadan alussa. Veljeysviesti, 9, 3–4 & 16–18. Mattila, Walter (1969). Sam Newhut, Empire Builder. Portland: Author’s edition. Mattinen, John A. (1935). Thomsonin Maanviljelysseudun Historiaa. New York Mills: Nort- hwestern Publishing Company. Beaulieu, Michel S., Ronald N. Harpelle & Jaimi Penney (eds.) (2011). Labouring Finns – Transnational Politics in Finland, Canada, and the United States. Turku: Institute of Migration. Mäkelä, August Bernhard (1909). Miksi Malkosaaren yhtiöhomma ei menestynyt. Työväen kalenteri 1910. Helsinki: Sosialidemokratinen Puoluetoimikunta, 66–98. Mäkelä, Untamo (1947). Työkansan merkityksestä. Vapaus, 28.10.1947. Oikarinen, M. A. (1920). Saavutuksia ja kokemuksia maanviljelijänä Saskatchewanissa. Siirtokansan kalenteri 1921. Duluth: Yhdysvaltain ja Canadan Suomalainen Sano- malehtiliitto, 156–168. Pain, S. A. (1960). Three Miles of Gold. The Story of Kirkland Lake. Toronto: Ryerson Press.

– 504 – Pain, S. A. (1964). The Way North – Men, Mines and Minerals. Toronto: Ryerson Press. Passi, Michael (1975). Fisherman on Strike: Finnish Workers and Community Power in Astoria, Oregon 1880–1900. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New Perspectives. Turku: Institute of Migration, 89–103. Pelto, Matti Hallila (2000). Ready to Descend: A Minnesota Iron Ore Miner in the Underground, 1908–1913. New Brighton: Sampo Publishing. Pennanen, Harri (1929). Fazenda Penedo: Suomalainen maanviljelystila Brasiliassa. Tam- pere: Työkansan Kirjapaino. Penti, Marsha (1986). Piikajutut: Stories Finnish Maids Told. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 55–72. Piirto, Jaakko (1910). Amerikan suomalaiset ja liike-elämä. Amerikan Suometar, 23.3.1910. Raevuori, Yrjö (1943). Suomalaisveljekset kullankaivajina Klondikessa. Turku: Aura. Ranta, Toivo P. (1922). Kokemuksiani Amerikassaoloajaltani ja osuusfarmilta. Suomalaisten Osuusfarmi Georgiassa. Superior: s. n. Reima, Vilho (1910). Suomalaiset maanviljelijöinä Minnesotan metsissä. KVS:n kalenteri 1911, 211–219. Riska, Elianne (2019). A Finnish Narrative of the Manufacturing Industry in the Mid- west in the Mid-1930s. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Fin- land, 105–118. Risto, William (1922). Amerikan suomalaiset liikkeet ja liikemiehet. Totuus III. Duluth, Minnesota: s. n., 206–208. Roinila, Mika (2003). Finnish Commercial Fishermen on Lake Superior: The Rise and Fall of an Ethnic Fishery. Middle States Geographer, 36, 25–37. Ross, Carl (1986). Servant Girls: Community Leaders. Finnish American Women in Transi- tion (1910–1920). Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown (eds.), Women Who Dared: The History of Finnish American Women. St. Paul, Minn.: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 41–54. Russel, Horace H. (1937). The Finnish Farmers in America. Agricultural History, 9 (2), 65–79. Saarelainen, Harri (1974). Suomalaisyhteisöjen kehitysvaiheet Pohjois-Minnesotan Mesabi- vuoriston kaivospaikkakunnilla vuosina 1890–1914. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Salminen, Carl H. (1934). The Independent Stores of Duluth. Duluth, Minnesota: s. n. Seager, Allen (1983). Migration and Proletarianization: Aspects of the Finnish Immigrant Experience in Western Canadian Coal Mining, 1880–1940. Siirtolaisuus-Migration, 2, 7–15. Sillanpää, Nelma (1997). Finns in the Lumber Camps of Algoma District: Perspectives of a Young Girl. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 203–206. Stub, Holger R. (1962). The Occupational Characteristics of Migrants to Duluth: A Retest of Rose’s Hypothesis. American Sociological Review, 27, 87–90.

– 505 – Sula, Hannes, K. Salo & A. Kannasto (toim.) (1937). Suomalaiset nikkelialueella: CSJ :n Sud- buryn osaston 25-vuotisjuhlan johdosta. Sudbury, Ontario: s. n. Thaden, J. F. (1945). Finnish Farmers in Michigan. Michigan Agricultural Experiment Station Quarterly Bulletin, 28 (2), 1–7. Thurner, Arthur W. (1974). Calumet Copper and People. History of a Michigan Mining Com- munity, 1864-1970. Hancock, Michigan: s. n. Times (1901). Finnish Farmers of Minnesota. Times, 20.7.1901. Minneapolis, Minnesota: s.n. Tokoi, Oskari (1923). Tukkisaunoilla Kanadassa. Työväen kalenteri 1924, 154–161. Hel- sinki: s. n. Virtanen, Keijo (1977). The Influence of the Automotive Industry on the Ethnic Picture of Detroit, Michigan, 1900-1940. Publications of the Institute of History, General History, 9.Turku: University of Turku, 71–88. Virtaranta, Pertti (1964). Valtamerentakainen työmaa. Valvoja, 1, 1–5. Wathen, Ruth & Martti Brandt (1969). Joka paikassa on Amerikka, missä vain työtä teh- dään. Uusi Apu, 2, 32–34. World’s Work (s. n.) (1913). Finns in the Copper Country of Michigan. World ’s Work, 26, 342–352. Yousif, Saara (2010). Eurooppalaisten maahanmuuttajien työllistymisen erot Yhdysval- tain työmarkkinoilla. Siirtolaisuus-Migration, 1, 29–35.

Ruotsi Sweden Sverige

Aho, Mirja-Leena (1973). Tutkimus suomalaisten olosuhteista Ruotsissa. Tampere: Tampe- reen yliopisto. Airila, Martti (1908, 1923). Pohjois-Skandinavian suomalaiset. Oma maa III, 252–257 & IV, 993–999. Porvoo: s.n. Allefresde, Maurice (1972). Finnish Emigration to Sweden and Its Consequences. Manpower and Social Affairs Committee. Paris: OECD. Allefresde, Maurice (1973). Finnish Emigration to Sweden and Its Consequences in the Context of European Migration. Migration Research in Scandinavia, FML, Migration Reports, 4, 4–11. Andberg, Kaj (1979). Suomenruotsalaisen siirtolaisuuden tutkimustilanne. Arja Mun- ter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.1978,

– 506 – Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuu- sinstituutti, 222–229. Appel, Erik (1953). Några synpunkter på den svenskösterbottniska emigrationen till Sverige 1946–50. Barn, familj, samhälle. Svenska befolkningsförbundets i Finland, 11, 110–117. Appel, Erik (1968). Emigrationen. Patrick Bruun (red.), En krönika i ord och bild om finlandssvenskarna. Malmö: Bernce, 671–673. Arnstberg, Karl-Olov (1975). Om användbarheten av begreppen sociala nätverk, nisch och karriär i förklaringen av migrationsbeslut. Stockholm: Nordiska museet. Asp, Erkki (1982). Elintaso vai ympäristön laatu? Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 318–322. Backman, Woldemar (1945). Emigrationen från Munsala socken. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten. Barck, P. O. (1950). Emigrationens hot mot svenskheten i Finland. Helsingforsbrev. All- svensk Samling, 6, 8–9. Bergdahl, Gunilla, et al. (1971). Migration: Del I: Vad som händer före migration. Del II: Vad som händer efter migration. Lund: Lunds universitet. Berggreen, G. (1959). Rörligheten bland finländarna i Sverige.Arbetsmarknaden , 4. Bergh, Volmar (1955). Ylistarolainen kerjäläispoika, tukholmalainen porvari ja lahjoit- taja. Suomen silta, 4, 100–102. Bergh, Volmar (1954). Suomen vanhin siirtolaisuus Ruotsiin vie kauas vuosisatojen hämärään. Suomen silta, 3, 55–57. Bergh, Volmar (1938). Suomen vanhin siirtolaisuus on suuntautunut Ruotsin pääkau- punkiin. Suomen silta, 4, 200–204. Bergman, Turo (1974). Suomalaisten muuttoliike Ruotsiin. TTT Katsaus, 1, 1–17. Bergman, Turo (1974). Maastamuutto ja työvoimapolitiikka. Tutkimuksia 1. Helsinki: TTT. Björklund, Krister (2011). Finns in Sweden and Switzerland – between Cosmopolitans and Locals. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 29–45. Bladh, Gabriel & Christer Kuvaja (toim.) (2006). Kahden puolen Pohjanlahtea I. Ihmisiä, yhteisöjä ja aatteita Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta 1900-luvulle. Helsinki: Suo- malaisen Kirjallisuuden Seura. Borg, Kristian (toim.) (2017). Finnjävlar: Suomiperkeleet Ruotsissa. Tampere: Vastapaino. Borgegård, Lars-Erik & Nils Häggström (1979). Migration Decision in Theory and Practice: A Case-Study of Finnish Emigration to Sweden after the Second World War. Umeå: Uni- versity of Umeå. Boyd, Sally & Leena Huss (2001). Managing Multilingualism in a European Nation-State: Challenges for Sweden. Clevedon: Multilingual Matters.

– 507 – Brenner, Alf (1944). Företeckning över flyktingar i Sverige från Finland och Östersjöprovinser- na åren 1712–1714. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 28. Helsinki: Suomen Sukututkimusseura, 71–130. Broberg, Richard (1968). Suomalainen muuttoliike Ruotsin keskiosiin keskiajalta 1600-luvun loppuun. Historiallinen Aikakauskirja No 4. Helsinki: Historian Ystäväin liitto, 321–339. Brunius, Staffan & Juha Harsunen (1970). En kortfattad översikt av den finska emigrationen till Sverige med en kartografisk studie över yrkesverksamma finländare i Uppsala. Uppsala: Uppsala universitet. Egerbladh, Ossian (1963). Ur Lappmark ens bebyggelsehistoria. Umeå: Bokforlaget Botnia i distribution. Ekberg, Jan (1975). Variationer i immigrationen till Sverige. En ekonometrisk studie för perioden 1962–1973. Växjö migration studies 2. Växjö. Engman, Max (2000). Pigutvandringer från Finland till Danmark och södra Sverige vid förra sekelskiftet. Scandia, 1, 91–118. Enevald, Nils (1920). Sverige och Finnmarken. Svensk finnmarkspolitik under äldre tid och den svensk-norska gränsläggningen 1751. Lund: Gleerup. Ewalds, Erik (1957). Den österbottniska emigrationen. Svenskbygden, 1, 10–11. Fischer, Peter A. & Gunnar Malmberg (1997). Immobility in Sweden: Are Those Bom in the Baltic Countries Less Mobile than Those Bom in Sweden or Finland? Yearbook of Population Research in Finland, 34, 71–86. Fors, Tor (1979). Siirtolaisuus siirtolaisen itsensä kannalta, suomenruotsalainen siirtolaisuus. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 49–52. Forsberg, Karl-Erik (1961). Synpunkter på finlandssvensk emigration.Kommunaltidnin - gen, 7, 161–166. Forsberg, Karl-Erik (1963). Emigrations- och flyttningstendenser i Svenska Österbotten. Svenska befolkningsförbundets i Finland, 15. Helsingfors: Svenska befolknings- förbundet i Finland. Forsberg, Karl-Erik (1963). Kring svenskösterbottnisk emigration. Ekonomiska Samfun- dets Tidskrift, 3, 171–179. Forsberg, Karl-Erik (1966). Finlandssvenskar klarar förfinskning men inte emigration. Med kurs på Sverige, 14–20. Helsingfors: s. n. Forsberg, Karl-Erik (1970). Aims Concerning Statistics on Scandinavian Migration. Scan- dinavian Population Studies, 2. Oslo: Nordic Demographic Society, 95–97. Forsberg, Karl-Erik (1971). Entigrationsforskningens frågeställningar. Sverige-emigrationen efter 1945. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 60–68. Fortelius, Sabina & Östen Ragnar Wahlbeck (2013). Att navigera i Ankdammens gräns- vatten. Svenska litteratursällskapet informerar, 1, 7–9.

– 508 – Gedin-Erixon, Astrid (1970). Invandrare i Sverige. Enkäter, brev och samtal främst om finlän- dare. Stockholm: Studieforbundet Naringsliv och samhalle, Forum i distribution. Gothe, Richard (1934). Mitä tiedämme suomalaisten siirtymisestä Ruotsiin ennen nui- jasotaa? Virittäjä, 38, 421–428. Helsinki. Grym, Emil (1959). Från Tornedalen till Nordnorge: anteckningar om utvandringen från norra Sverige till norra Norge under 1700- och 1800-talen. Luleå: Luleå bokförlag. Haavio-Mannila, Elina & Kirsti Suolinna (1971). Studier kring gränsen i Tornedalen. Nord- isk utredningsserie, 7. Köpenhamn: Nordiska Rådet. Hagelberg, Juha & Hilkka Parkkisenniemi (toim.) (2017). Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Pudasjärvi: Bookwell Oy. Hagelberg, Juha (2017). Kasvavasta maalaispitajasta rakennemuutoksen kouriin. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolais- kertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Hagelberg, Juha (2017). Ketä lähti – mitä jäi? Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Pudasjärvi: Bookwell Oy, 281–284. Hagelberg, Juha (2017). Siirtosuomalaiset 1990–2000 -luvuilla. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Hagelberg, Juha (2017). ”Suuren muuton” tilastoharhat, Muuton motiiveista, Elamä vieraalla maalla, Sopeutumisesta kotoutumiseen, Kieli kulttuurin keskiossa, Kotona ja vapaalla, Paluumuutto, Paluumuuton problematiikkaa, Pudasjarvelle jäneiden nakokulmasta. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Haliseva-Soila, Merja (1988). Siirtolaisen muuttoturva. Siirtolaisuustutkimuksia, 20. Hel- sinki: Työvoiministeriön suunnitteluosasto. Hamberg, Eva M. (1975). Ekonomiska förklaringsmodeller för den finska emigrationen till Sverige. Nordisk Minoritetsforskning, 2, 32–45. Hamberg, Eva (1978). The Swedish Commission on Immigration Research (EIFO). Siirto- laisuus-Migration, 1, 24–27. Hanssen, Lars-Erik (2002). Invandrarpolitik i skuggan av jämlikhet. Invandrare och minoriteter, 2, 38–41. Hedberg, Charlotta & Kaisa Kepsu (2003). Migration as a Cultural Expression? The Case of the Finland-Swedish Minority’s Migration to Sweden. Geografiska Annaler,Series B, 85 (2), 67–84. Herberts, Kjell (1996). Svensk-österbottnisk emigration. Kjell Herberts (red.). Svensköster- bottniska samfundets årsbok 1996. Vasa: Svensk-Österbottniska samfundet, 12–24. Herberts, Kjell, Nina Jokiaho & Sonja Remell (1996). Resan hemifrän hem. Vasa: Svensk-öst- erbottninska samfundet. Hietala, Kari (1979). Siirtolaisuuden vaikutus taloudelliseen kasvuun lähtömaassa. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari

– 509 – 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 84–107. Holmberg, Einar (1954). Den finlandssvenska intelligensen i Sverige och de till Sverige utvandrare finlandssvenskarna.Svensk-Finland , 27–29. Hormia, Osmo, Jaakko Launikari, Paavo Luonela, Martti Poysala & Erkki Tammenoksa (1972). Ruotsin suomalaiset. Nykyhetki ja tulevaisuus. [De finska invandrarnas problem]. Suomentanut: s. n. 1 p. Porvoo: WSOY. Hvarfner, Harald (1970). Migrationen mellan Finland och Sverige. Nord nytt, 2, 23–25. Häggström, Nils (1972). Migrationen mellan Finland-Sverige: ett datametodologiskt problem. Umeå: Umeå universitet, Geografiska institutionen. Häggström, Nils (1972). Regionala och demografiska as pekter på flyttningsrörelserna mellan Finland och Sverige åren 1968–1970. Umeå: Umeå universitet, Geografiska institutionen. Häggström, Nils (1973). Migrationen mellan Finland och Sverige: en teoretisk och metodologisk diskussion. Umeå: Umeå universitet, Geografiska institutionen. Häggström, Nils (1973). The Migration between Finland and Sweden: A Data-Methodo- logical Problem. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 52–61. Hämäläinen, Albert (1947). Keski-Skandinavian suomalaiset I–II. Porvoo: WSOY. Hämäläinen, Albert (1946). Keskisuomalaiset Keski-Skandinavian asuttajina. Keski-Suo- mea ja keskisuomalaisia 1. Jyväskylä: Keski-suomalainen osakunta, 87–108. Ingves, N. A. (1963). Emigrationen från svenska Österbotten i näringspolitisk belysning. Ekonomiska Samfundets Tidskrift, 3, 180–191. Inkinen, Irja & Irma Hölttä (1972). Suomen ja toisten Pohjoismaiden välinen muuttoliike v. 1970. Tilastotiedotus VÄ 18. Helsinki: Tilastokeskus. Jokipii, Mauno (1972). Siirtolaisuutta Satakunnasta Ruotsiin 1600-luvulla. Kotiseutu, 4–5, 148–153. Jonsson, Gustav (1971). Det sociala arvet. Pohjola-Nordenin lehdistötiedote. Stockholm: Tidens förlag. Junila, Marianne & Charles Westin (red.) (2006). Svenskt i Finland – finskt i Sverige: mellan majoriteter och minoriteter: om migration, makt och mening. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Junila, Marianne (2006). Destinationer för utflyttare från norra Finland på 1960- och 1970-talet. Marianne Junila & Charles Westin (red.). Svenskt i Finland – Finskt i Sve- rige: Mellan majoriteter och minoriteter: om migration, makt och mening. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 75–123. Junila, Marianne & Charles Westin (toim.) (2007). Kahden puolen Pohjanlahtea II – enem- mistöjen ja vähemmistöjen kesken. Helsinki: SKS. Jääskeläinen, Irma & Matjaz, Franc (1971). Samtal med invandrare. Göteborg: Göteborgs universitet, Sociologiska institutionen.

– 510 – Kepsu, Kaisa (2016). Hjärnflykt eller inte? En analys av den svenskspråkiga flyttningen mellan Finland och Sverige 2000–2015. Magma-pamflett 2. Helsinki: Magma. Koiranen, Vilho (1964). Suomalaisten muuttoliike Ruotsiin. Sosiaalinen Aikakauskirja 9-10, 349–359. Koiranen, Vilho (1966b). Finländska immigranter i Sverige. David Schwarz (red.), Svenska minoriteter. Stockholm: Aldus/Bonnier, 149–161. Koiranen, Vilho (1970). Suomalaisten muuttoliike Ruotsiin – suonenisku vai etu Suo- melle. Kansallis-Osake-Pankin taloudellinen katsaus 1970, 2, 87–93. Koivukangas, Olavi (red.) (1981). Utvandringen från Finland till Sverige genom tiderna – Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin kautta aikojen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukari, Tapio (2014). Transporten av estländare och ingermanländare från Finland till Sverige. Ingria: tidskrift för ingermanländsk kultur, 4, 8–11. Korkiasaari, Jouni, Hannele Hentula-Unger & Ismo Söderling (1987). Kommentoiva bibliografia ruotsinsuomalaisia koskevista tutkimuksista. Jukka-Pekka. Lappalainen (toim.), Suomalaisuus Ruotsissa. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 73–128. Korkiasaari, Jouni (1992). Ruotsinsuomalaiset. Kodin Suomalainen Tietosanakirja. Espoo: Weilin & Göös. Korkiasaari, Jouni & Kari Tarkiainen (2000). Suomalaiset Ruotsissa. Suomen siirtolaisuuden historia 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korkiasaari, Jouni (2001). Suomalaiset Ruotsissa II maailmansodan jälkeen. Siirtolaisuus- Migration, 1, 13–19. Korkiasaari, Jouni (2001). Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Saatavilla: http://www. migrationinstitute.fi/fi/article/maastamuutto/suomalaisten-ruotsiin-suuntautuneen-siirtolaisuuden-yhteiskunnalliset-syyt-1900. Korkiasaari, Jouni (2001). Suomalaiset Ruotsissa II maailmansodan jälkeen. Ruotsin suo- malaisperäisen väestön ominaispiirteet eri vuosikymmeninä. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute.fi/fi/article/ulkosuomalaiset/ suomalaiset-ruotsissa-ii-maailmansodan-jalkeen-ruotsin-suomalaisperaisen. Korkiasaari, Jouni (2001). Suomalaiset Ruotsissa 2. maailmansodan jälkeen. Siirtolaisuus- Migration, 1, 13–19. Korkiasaari, Jouni (2001). Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla. ”Once a Jolly Swagman...”. Essays on Migration in Honour of Olavi Koivukangas on His 60th Birthday. Turku: Institute of Migration, 97–117. Korkiasaari, Jouni (2002). Suomalaiset Ruotsissa – siirtotyöläisistä vähemmistöksi. Maailmanpyörä, 3, 19–20. Korkiasaari, Jouni (2003). Utvandring från Finland till Sverige genom tiderna. Turku: Siir- tolaisuusinstituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute.fi/fi/article/maastamuutto/utvandring-fran-finland-till-sverige-genom-tiderna. Korkiasaari, Jouni (2013). Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus ja ruotsinsuomalaiset 2000-luvulla. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.), Takaisin Suo-

– 511 – meen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 161–182. Korkiasaari, Jouni (2017). Suomalaiset Ruotsissa II maailmansodan jalkeen. Juha Hagel- berg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskerto- muksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Koskenkylä, Kaarlo (1959). Siirtolaisuus ja suomalaisten sijoittuminen Ruotsiin. Rikol- lisuutta vastaan, 7, 9–15. Kurvinen, Anneli (1972). Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike vv. 1946–1972 tarkasteltuna eri tilastojen valossa. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Lager, Birgitta (1962). Stockholms befolkning på Johan III:s tid. Stockholm: Stadshistoriska institutet. Lagus, Wilhelm Gabriel (1838). Bidrag till kännedomen om de på andra sidan af Bottnis- ka viken boende finnar.Helsingfors Tidningar, 15–16. Lagus, Wilhelm Gabriel (1838). Om finnar i Trosa och Lunda.Helsingfors Tidningar, 6. Lainio, Jarmo (red.) (1996). Finnarnas historia i Sverige: 3, Tiden efter 1945. Helsingfors; Stockholm: Finska historiska samfundet; Nordiska museet. Lassinantti, Ragnar (1965). Synpunkter och skildringar. Luleå: Eget förlag. Lassinantti, Ragnar (1966). Ruotsi ja sen suomenkielinen väestö. Tornionlaakson Vuosi- kirja 1966. Tornio: Tornionlaakson kotiseututoimikunta, 29–38. Lidman, Hans (1958). Mångmilaskog. Stockholm: Folket i Bild. Liljeström, Carita & Ritva Sarin (1968). Finländare dömda vid Stockholms Rådhusrätt år 1967. Stockholm: Stockholms universitet, Kriminalvetenskapliga institutet. Lindfors, Karin & Asta Lumikero (2018). Den första veckan grät jag…. Åbo: Magrationsin- stitutet. Linderholm, Helmer (1954). Nordvästmanlands finnkolonisering fram till 1600-talets slut. Från Bergslag och Bondebygd. Örebro: Örebro läns museum, 74–85. Linderholm, Helmer (1960). Finska ortnamn i Ljusnarsberg. Ljusnars-Kopparberg. En hembygdsbok. Lindesberg: Nya Kopparbergs Bergslags Hembygdsförening, 85–88. Linderholm, Helmer (1960). Vi skattskyldige finske nation i Ljusnars Finnemark. Ljus- nars-Kopparberg. En hembygdsbok. Lindesberg: Nya Kopparbergs Bergslags Hem- bygdsförening, 55–84. Linderholm, Helmer (1974). Sveriges Finnmarker. Stockholm: Tidens förlag. Lundman, Bertil (1957). Anthropologische Untersuchungen der finnisch-schwedischen Misch- bevölkerung im westlichen Mittelschweden. Suomalaisen Tiedeakatemian toimituksia A 5, 63. Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia. Lönnqvist, Bo (1971). Traditionsmaterialet gällande emigrationen. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 119–122. Lönnroth, Juhani (1968). Muuttoliikettä Suomesta Ruotsiin koskeva esitutkimus I–II. Tuk- holma: Suomen Suurlähetystö.

– 512 – Majava, Altti (1969). Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike sekä Ruotsissa asuvat suomalaiset tilastojen valossa. Helsinki: s. n. Majava, Altti (1970). Migrations between Finland and Sweden since 1945. Scandinavian Population Studies 2. Oslo: Nordic Demographic Society, 111–118. Majava, Altti (1971). Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin. Ammatinvalinta, 2, 5–7. Majava, Altti (1973). Den gemensamma nordiska arbetsmarknaden ur finländsk syn- punkt. AKM 11.5.1973. Majava, Altti (1975). Migrations between Finland and Sweden from 1946 to 1974. A Demo- graphic Analysis. Preliminary report. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division. Majava, Altti (1975). Pohjoismaiden välinen muuttoliike 1951–1973. Siirtolaisuus-Mi- gration, 1, 22–25. Majava, Altti (1977). Policies Concerning International Migration and Migrants in the Scan- dinavian Countries. Helsinki: Ministry of Labour. Majava, Altti (1979). Siirtolaisuus Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuu- sinstituutti, 24–37. Manninen, Riitta (1974). Finska invandrare i Sverige: en kortfattad deskription av den fin- ländska in- och återvandringen 1968–1972. Göteborg: Göteborgs universitet, Kultur- geografiska institutionen. Mauritzon, Dagmar & Tuula Müller (1972). Känner invandrarna till sina sociala rättigheter? En undersökning om information om sociala förmåner till invandrare samt invandrarnas kunskaper om dessa. Stockholm: Socialhögskolan I Stockholm. Meinander, Carl Fredrik (1967). Finnarna i Sverige. Nya Argus, 6–7, 75–77. Meinander, Nils (1971). De ekonomiska återverkningarna av emigrationen. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 71–75. Melander, Kurt Reinhold (1914). Muudan suomalaisen asutuksen muisto Ruotsissa. Historiallinen Arkisto, 24 (2), 10–11. Mennander, Carl Fredrik (1771). Utdrag af en til rikdagsmännerne från Finland wid sidsta riksdag afgifwen berättelse om finska nationelle-kyrkan i Stockholm med någon tilläggning. Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 114–118 & 121–122. Munter, Arja (toim.) (1979). Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4-5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Munter, Arja (1981). Suomenruotsalaiset ja muuttoliike – A Swedish-speaking and migration. Siirtolaisuus-Migration, 3, 13–18. Mustonen, Alpo (1988). Suomalaisia menneinä aikoina Ruotsin Härjedalenissa. Siirto- laisuus-Migration, 1, 18–22. Neovius, Adolf (1912). Spår af en uråldrig finsk bosättning i södra Sverige.Suomen Mui- naismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXVI. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdis- tys, 147–154.

– 513 – Nikander, Gabriel (1933). Svenska utflyttare i Östermark.Budkavlen 1933. Åbo: Etnologiska institutionen och Folkloristiska institutionen vid Åbo Akademi, 23–24. Nilsson, Marja-Leena (1976). Suomalaisen sosiaalitiedotuksen kulku ja suomenkielinen tie- donvälitys ruotsinsuomalaisille. Tampere: Tampereen yliopisto. Nilsson, Åke (1973). Swedish Statistics on Immigration, Emigration and Resident Aliens. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 43–51. Nissilä, Viljo, Matti Sarmela & Aino Sinisalo (1970). Ethnologisches Ortschafts- und Dorfre- gister des finnischen Sprachgebiets in Finnland, Karelien, Ingermanland, Norrbotten, Finnmark und auf der Halbinsel Kola. Studia Fennica 15. Helsinki: Suomalaisen Kir- jallisuuden Seura. Norberg, Petrus (1932). Vidskepelse och finsk besvärjelse från södra Dalarna på 1600-talet. Dalarnas Hembygdsbok 1932. Falun: Dalarnas fornminnes- och hembygdsförbund, 68–75. Nordic emigration (1970). Research conference in Uppsala 1969. Meddelande 1. Uppsala: Emigrationsforskningsgruppen vid Historiska institutionen i Uppsala universitet. Nordiska Rådet (1970). Migrationen mellan Sverige och Finland. Symposium anordnat av Kulturfonden för Sverige och Finland i Hässelby slott den 26–29 oktober 1967. Sthlm: Nordiska Rådet. Nordiska Rådet (1970). Utlänningspolitik och utlänningslagstiftning i Norden. Betänkande avgivet av särskilda sakkunniga som i Danmark, Finland, Norge och Sverige tillkal- lats för att utreda förutsättningarna för en enhetlig nordisk utlänningslagstiftning och en samstämmig ordisk utlänningspolitik. Stockholm: Nordiska Rådet. Nuolijärvi, Pirkko (1994). Migrationen inom och till Norden. Sally Boyd, Anne Holmen & Jens Normann Jørgensen (toim.), Sprogbrug og sprogvalg blandt invandrere i Nor- den. Bind 2: Temaartikler. Københavnerstudier i tosprogethed bind 23. København: Danmarks Lærerhøjskole, 5–25. Nyberg, Peter & Rolf Andersson (1972). En sektormodell för bedömning av den svenska immigrationens effekter. Meddelanden B 16. Åbo: Åbo Akademi, Institutet för sam- hällsforskning. Nyman-Kurkiala, Pia (1984). Kedjemigrationen till Jakobstadskolonin i Gävle: en studie av innovationsspridningens och informella interaktionsmönsters betydelse för den finlandssvenska sverigemigrationen. Forskningsrapport 2. Vasa: Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Nyman-Kurkiala, Pia (1987). En metod att undersöka informella interaktionsmönsters betydelse vid migration. Bo Swedin (ed.), 7:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Sigtuna 1986. Slutrapport. NAUT-rapport 1987:2. Stockholm: Nordiska ministerrådet & Delegationen för invandrarforskning (DEIFO).

– 514 – Nyman-Kurkiala, Pia (1990). Kedjeåtervandringen från Jakobsstadskolonin: en fallstudie i innovationsspridningens betydelse för finlandssvensk migration. Forskningsrapporter 10. Vasa: Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Nyman-Kurkiala, Pia (1991). Kedjeåtervandring som en innovationsspridning. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migra- tionsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 309–314. Nyman-Kurkiala, Pia (1999). Att flytta bort och hem igen: sociala nätverk i kedjemigration. Umeå: Umeå universitet. Nyman, Marja-Helena (1974). Suomalaisten siirtolaisuudesta Ruotsiin ja heidän elämän- olosuhteistaan siellä. Tampere: Tampereen yliopisto. Ohlsson, Rolf (1970). Economic Fluctuations and Immigration to Sweden 1945–67. Assoc. 13. Lund: University of Lund, Institute of Economic History. Ojala, Heikki (2017). ”Suuri muutto”: Pudasjarvelta Ruotsiin 1969–1974. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Oravainen, T. (1970). Lapin nuorten asenteista Ruotsiin ja muualle Suomeen muuttoon. Hel- sinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Paasitie, Edvin (1958). Suomalaiset 1600-luvun Ruotsia rakentamassa. Isien Usko, 5, 84–85. Persson, Gunnar (1973). Immigrationen till Boros och Västerås. Lund: Lunds universitet, Ekonomisk-historiska institutionen. Pikkuaho, Paavo (2017). 1970-luku: Soutamisen ja huopaamisen aikaa. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Pipping, Knut (1954). Landsbygdens ungdom flyttar. SFV:s kalender 1954. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 30–38. Pipping, Knut & Ida Pipping (1961). Den åländska ungdomens emigration. Meddelanden 12. Åbo: Åbo Akademi, Institutet för samhällsforskning. Porthan, Henrik Gabriel (1873). Om de i åtskilliga landsortcr på swenska sidan boende finnar. Åbo Tidningar, 5–8, 10, 13–14, 32, 49 & 52. & H. G. Porthan, Opera selecta V = SKS toim. 21 (5), 329–358. Helsinki. Pääkkönen, Kari-Pekka (1999). Siirtolaisuuden taloudelliset syyt ja niiden vaikutus suomalaisten muuttomääriin Ruotsiin. Turku: Turun yliopisto. Pöyhönen, Mirja (1976). Suomalaisen sosiaalitiedotuksen kulku ja suomenkielinen tiedon- välitys ruotsinsuomalaisille. Tampere: Tampereen yliopisto. Quick, Holger (1976). Siirtolaisuudesta Ruotsiin. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–8. Rauhut, Daniel (2012). Sex Differences in the Regional Settlement Patterns of Immigrants to Sweden 1967–2005. Web Reports 72. Turku: Migration Institute of Finland. Rauhut, Daniel (2012). Var det bettre förr? Om flyktingarna, kommunerna och socialbidragen i Sverige 1945–1965. Web reports 75. Åbo: Migrationsinstitutet.

– 515 – Rekonen, Petri (2006a). Etelä-Pohjanmaan väestö ja siirtolaisuus Ruotsiin 1940–1960. Etelä-Pohjanmaan historia, Vol. 7. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto, 179–191. Rosengren, Annette (1977). Forskningsprojektet: Migrationen mellan Sverige och Finland efter andra världskriget. Siirtolaisuus-Migration, 1, 27–33. Ryden, Rune (1973). Efterkrigsimmigrationen satt i samband med migrationens företeelser i det svenska samhället. Lund: Lunds universitet. Sandlund, Tom (1981). Patterns and Reasons in the Emigration of Swedish Finns. Micha- el Karni (ed.), Finnish Diaspora I. Toronto: Multicultural History Society of Ontario, 215–230. Sandlund, Tom (1986). Emigration och återflyttning. Vi kan, om vi vill och om vi satsar. Fin- landssvensk rapport, 11. Helsingfors: Svenska Finlands folkting. SCB, Utredningsinstitutet (1972). Teknisk rapport avseende immigrantundersökningen. Stockholm: s.n. Schwarz, David (1971). Svensk invandrar- och minoritetspolitik 1945–1968. Stockholm: s. n. Scott, Frankin D. (1961). The Study of the Effects of Emigration.The Scandinavian Econo- mic History Review, 2, 161–174. Selggren, J. (1902). Anteckningar om finnarna i Gästrikland. (Ur rektor J. Selggrens pap- per.) Meddelanden af Gestriklands fornminnesref, 26–34. Siirtolaisuus-Migration (1975). Ruotsin siirtolaisuusinstituutti (Emigrantinstitutet) – Koko kansan laitos. Siirtolaisuus-Migration, 2, 22–24. Similä, Matti (1991). Svenks flyktingmottagande. Vad kan vi lära inför framtiden? Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migra- tionsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 114–121. Sinisalo, Pentti (1970). Kainuusta Ruotsiin vuosina 1964–1967 työhön välitetyt ja heidän ammattipysyvyytensä. Monisteita, 34. Turku: Turun yliopisto, sosiologian laitos. Sinisalo, Pentti (1970). Kajaanin työvoimapiiristä Ruotsiin lähteneet. Sivulaudaturtutkiel- ma. Turku: sosiologian laitos. Siuruainen, Eino (2017). Suomi-Ruotsi -suhteen historialliset taustat. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Skogman, David (1870). Suomalaiset Ruotsissa ja Norjassa. Suomi, 2 (8), 129–200. Smeds, Helmer (1935). Malaxbygden. Bebyggelse och hushållning i södra delen av Österbot- tens svenskbygd: en studie i människans och näringslivets geografi. Dissert. Helsingfors: Helsingfors universitet. Snellman, Hanna (2001). Ruottiin lähössä! Ruotsinsuomalaisten muuttoliike Etelä- Ruotsiin 1960-1970-luvulla. Historiallinen Aikakauskirja, 3, 293–299. Snellman, Hanna (2007). Menneisyys ruotsinsuomalaisten muuttokertomuksissa. Sep- po Knuuttila & Ulla Piela (toim.), Menneisyys on toista maata. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 250–265.

– 516 – Snellman, Hanna (2008). Båtskärsnäsinkuume. Matti Hannikainen & Pia Lohikoski (toim.), Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus? Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 28–33. Snellman, Hanna (2008). Suuri muutto Ruotsin lähiöihin. Kai Häggman, Markku Kuis- ma, Pirjo Markkola & Panu Pulma (toim.), Suomalaisen arjen suuri tarina. Helsinki: WSOY, 84–102. Snellman, Hanna (2010). ”I Just Left”: Narrated Female Migration Experiences. Studies in Honour of Gábor Barna on His 60th Birthday. Szegedi vallási néprajzi könyvtár; Bibliot- heca religionis popularis szegediensis, 26, 838–846. Sundblom, Hjördis M. (2003). En föglöemigrants memoarer. Åland: PQR-kultur. Svedelius, Wilhelm Eerik (1875). Tietoja Ruotsinmaan suomalaisista. Stockholm: Studier i Sveriges statskunskap. Svenska språkbyrån (1971). Emigrationen och dess bakgrund. Svenska kulturfondens skrifter, 5. Ekenäs: Ekenäs tryckeri. Svenskbygden (1951). Finlandssvenska utlandsdelegationen. Förbindelserna med våra landsmän i Amerika. Svenskbygden, 8. Söderberg, T. (1957). Finnar och främlingar bland bergsmän. Svenska Turistföreningens Årsskrift, 57. Stockholm: STF. Söderling, Ismo (1989). Efter de stora folkströmmarna till den multikulturella Norden. Karl-Erik Axenström, Rune Engström & Rune Ruhnbo (red.), Den glemte invandring. Rappport från ett symposium om Nordisk Migration. Nordiska Förbundet för Hem- bygdsarbete. Vallentuna: s. n., 105–115. Söderling, Ismo (2011). Ovatko ruotsinsuomalaiset kuokkavieraita (Sweden-Finns – ga- tecrashers)? Pääkirjoitus. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–2. Tarkiainen, Kari (1980). Ruotsin vallan ajan suomenkielisiä asetuksia: Finskt författ- ningstryck från den svenska tiden. Tukholma: Norden-yhdistys. Tarkiainen, Kari (1990). Finnarnas historia i Sverige 1: Inflyttarna från Finland under det gemensamma rikets tid. Helsinki: Suomen historiallinen seura. Tarkiainen, Kari (1993). Finnarnas historia i Sverige 2: Inflyttarna från Finland och de finska minoriteterna under tiden 1809–1944. Helsinki: Suomen historiallinen seura. Tedebrand, Lars-Göran (1970). Re-immigration in Its Connection with Emigration. Nordic emigration, 76–82. Thuresson, Orvar J. A. (1945, 1946, 1947). Anteckningar om finnar ur de jämtländska socknarnas dödböcker. Genos, 4/1945, 132–133; 3/1946, 59–61; 4/1946, 86–89. Tilastokeskus (1972). Suomesta toisiin Pohjoismaihin muuttaneet iän ja sukupuolen mukaan kunnittain v. 1970. Tilastotiedotus VÄ, 17. Helsinki: Tilastokeskus. Tilastokeskus (1972). Suomen ja toisten Pohjoismaiden välinen muuttoliike v. 1970. Tilasto- tiedotus VÄ, 18. Helsinki: Tilastokeskus. Tilastokeskus (1974). Pohjoismaihin muuttoa käsittelevien muuttoliiketaulujen luettelo. Tilastotiedotus VÄ, 20. Helsinki: Tilastokeskus.

– 517 – Tilastokeskus (1974). Pohjoismaista Suomeen muuttaneet syntymäläänin, maahanmuutto- läänin, sukupuolen ja iän mukaan. Läänit kuntamuodon mukaan. Tilastotiedotus VÄ, 20. Helsinki: Tilastokeskus. Tissari, Jukka (1973). Ruotsiin muuton motiivit: Vojakkalan vastaanottoaseman kautta v. 1970 muuttaneita koskeva tutkimus. Siirtolaisuustutkimuksia. Helsinki: Työvoima- ministeriö, Suunnitteluosasto. Tommola, Esko (1969). Suomalaisia Ruotsissa. Helsinki: Otava. Toukomaa, Pertti (1975). Finnarna i Sverige. Finsk Tidskrift, 9–10, 467–475. Trankell, Aarne (1975). Invandrarproblem. Fem uppsatser om invandrar- och minoritetspro- blem från IMFO-gruppen. Stockholm: Stockholms universitet. Tyrfelt, Annika (1976). Rapport om återvandring tili Borgå med omnejd. Nordiska museet & Umeå universitet. Vaarama, Pentti (1970). Toimenpiteet Ruotsiin muuton aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi. Lapin Kansa, 26.2.1970. Vaarama, Pentti (1971). Ruotsiin muuton seurausvaikutukset. Lapin Kansa, 25.2.1971. Vaarama, Pentti (1982). Yksilölliset ja sosiaaliset tekijät. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 43–48. Valtion maahanmuuttovirasto (1971). Suomalainen Ruotsissa: Käsikirja ulkomaalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Lund: Valtion maahanmuuttovirasto. Viitanen, Frans Oskar (1926). Kirjeenvaihtoa ja väittelyä Skandinaavian suomalaisista 1860-luvulla. Lisiä satakuntalaisen pastorin David Skogmanin elämäntyön valaise- miseksi. Satakunta, 6, 169–189. Viitanen, Frans Oskar (1917). Pohjois-Ruotsin suomalaiset ja matkan varrelta vähän pohjoi- senpaakin. Kansanvalistusseuran toimituksia 176. Helsinki: Kansanvalistusseura. Virkkunen, Aulis (1975). Suomalaisen siirtolaisen asema Ruotsissa tänään. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 19–20. von Warnstedt, Christopher (1998). Om invandrare till Sverige i äldre tid: en skiss. Släkt och hävd, 1, 1–36. Väätäjä, Matti (1973). Ruotsinsuomalaisten vaikea vaali: palatako vai jäädä. Teollisuus- lehti, 10, 348–349. Wadensjö, Eskil (1972, 1973). Immigration och samhällsekonomi. Immigrationens ekonomiska orsaker ovh effecter. Dissert. Band 1–2. Lund: Lunds universitet, Nationalekon. instit. Weckström, Lotta (2009). Neljä pienoisbiografiaa suomalaisista siirtolaisista Ruotsissa. Stu- dia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Wenlund, I-L. & Katrin Åmell (1972). Om barnbidrag vid flyttning mellan Sverige och Finland. Stockholm: Socialhögskolan i Stockholm. Wester, Holger (1969). Finska Ångfartygs Aktiebolagets passagerarlistor. Uppsala: Uppsala universitet, Hist. instit.

– 518 – Wester, Holger (1970). Den finländska emigrationen över Sverige och andra länder. Uppsala: Uppsala universitet, Hist. instit. Wester, Holger (1971). Emigrationsforskningens aktuella situation i Finland och i de övri- ga nordiska länderna. Emigrationen och dess bakgrund, Svenska Kulturfondens skrifter V, 9–15. Wester, Holger (1977). Innovationer i befolkningsrörligheten. En studie av spridningsförlopp i befolkningsrörligheten utgående från Petalax socken i Österbotten. Acta Universitatis Upsaliensis 93. Uppsala: Uppsala Univeristet/ Migrationsstudier B 2. Åbo: Migra- tionsinstitutet. Wester, Holger (1979). Siirtolaisuus Ruotsiin ennen toista maailmansotaa. Arja Munter (toim.) Ruotsiin muuton ongelmat. Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978. Siir- tolaisuusinstituutin siirtolaisuustutkimuksia, A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 10–24. Widgren, Jonas (1979). Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus Ruotsin kannalta. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 38–44. Widstam, T. (1962). Invandringen till Sverige och återutvandringen under 1950-talet. Statistisk Tidskrift, 11, 267–272. Åkerman, Sune (1971). Intern befolkningsomflyttning och emigration. Emigrationen fra Norden indtil I Verdensk rig. Kristian Hvidt (red.), Rapporter til det Nordiske his- torikermede i København 9.–12.8.1971. Kbhvn: Historisk institute, 9–60. Öberg, Kjell (1972). Invandrarna och grundlagen. Ny i Sverige, 4.

Etniset suhteet, etnisyys ja suomalaisyhteisöt Ethnic relations, ethnicity and Finnish communities Etniska relationer, ethnicitet och finländska samhällen

Airila, M. (1926). Pohjois-Ruotsin suomalaiset. Artturi Kannisto (toim.), Suomen suku I. Helsinki: Otava, 294–307. Axelson, C. A. (1939). De finska nybyggarna i Örträsk.Västerbotten, 20, 62–78. Bergbom, J. (1937). Jukkasjärvi kyrkoby. Tornedalen, 3, 139–146. Bergh, Volmar (1961). Tukholman suomalaisista menneinä vuosisatoina. Historiallinen Arkisto, 57, 200–285. DeGeer, Eric (1991). Ingermanländerna i Sverige. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Mig- rationsinstitutet, 248–255. DeGeer, Eric (1996). Ingermanländarna i Estland. Om deras historiska bakgrund, regionala fördelning och organisationer. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–11.

– 519 – Hammar, Tomas & Roger Tung Ko-Chih (1973). Södertälje undersökningen, finländska med- borgare: Urval och bortfall. Stockholm: s.n. Hammar, Tomas & Markku Peura (1984). Swedish-speaking and Finnish-speaking Finns in Stockholm in 1975. Siirtolaisuus-Migration, 3, 54–67. Helander, Mika (2007). Annorlunda sverigefinnar och seg etnicitet. Östen Wahlbeck (red.), Ny migration och etnicitet i Norden. Meddelanden från Ekonomisk-Statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi. Sociologi Ser. A: 554. Turku: Åbo Akademi. Holmgren, Gustaf (1946). Om finsk bosättning i Uppland under 1400-, 1500- och 1600-talen. Upsala Nya Tidning, 6.2.1946. Jaakkola, Magdalena (1973b). Hiljaiset ruotsinsuomalaiset. Kanava, 1, 542–548. Jaakkola, Magdalena (1976). Kadunkulmien suomalaisia Västeråsissa. Sosiologia, 13, 27–31. Ruotsiksi: Gathörnsfinnar i Västerås.Invandrare och minoriteter/Scandinavian Migration and Ethnic Minority Review (1976), 3, 8–13. Jaakkola, Magdalena (1984). Siirtolaiselämää – Tutkimus ruotsinsuomalaisista siirtolaisyh- teisönä. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. Kelen, Tellervo (1967). Stifts- och landsbibliotekets i Västerås försöksarbete bland de finska immigranterna i staden Västerås och Västmanlands län. Västerås: Stifts- och landsbiblioteket. Kelen, Tellervo (1969). Berättelse angående verksamheten som finsk reselektor och biblio- tekskonsulent i Västmanlands län under tiden 15.9.–24.10.1969. Västerås: Stifts- och landsbiblioteket. Krekula-Vanhatalo, Hilja (1942). Tärendö historia. Tornedalen, 11, 451–456. Lappalainen, Jukka-Pekka (toim.) (1987). Suomalaisuus Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten kulttuurin ongelmia. Ruotsinsuomalaisuuden bibliografia. Helsinki: Suomalai- suuden liitto. Liebkind, Karmela (1989). Patterns of Ethnic Identification among Finns in Sweden. Karmela Liebkind (ed.), New identities in Europe: Immigrant Ancestry and the Ethnic Identity of Youth. Hampshire: Gower, 116–139. Nerback, Eila (1972). Finska invandrare i Södertälje år 1971. Stockholm: Stockholms universitet, Institutet för folklivsforskning. Nordlander, Johan (1910). Den finska invandringen i Gästrikland. Uppsala: Norrländska Studenters Folkbildningsförening. Nordling, Bruno (1940). Några Malaxemigranter. Svenskbygden, 7, 71–73 & 8, 85–87. Nordling, Jan, Martha Toikka & Ewa Tures (1971). Invandrarnas geografiska fördelning i Gävle. Uppsala: Uppsala universitet, Kulturgeografiska institutionen. Nordmann, Petrus (1888). Finnarne i mellersta Sverige. Helsingfors: Tidnings- & Trycke- ri-Aktiebolagets Tryckeri. Nyman-Kurkiala, Pia (1991). Jakobsstadskolonin i Gävle: en invandrarkolonis utveckling och sociala struktur. Forskningsrapporter 12. Vasa: Institutet för finlandssvensk samhällsforskning.

– 520 – Nyström, Harald (1932). Finnarna i Gästrikland och Hälsingland. Julhälsning till försam- lingarna i ärkestiftet. Uppsala: Uppsala ärkestift, 81–96. Paulaharju, Samuli (1937). Kiveliöitten kansaa – Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. Por- voo: WSOY. Pettersson, Sven (1952). Österbottningar i Stockholm. Svenskbygden, 5–6, 79. Ramsten, Lars (1975). Finlandssvenskar i Sverige måste fortsätta att verka för Finland. Svenskt-Finland. Svenskt-Finlands vänner, 1, 7, 9 & 11. Rosenholm, Gunnar (1965). Solf sockens historia: 2, Allmogekulturen i Solf-byarna med Munsmo. Vasa: Solf kommuns förlag. Schmid, Marianne & Chagan Lalloo (1967). Litteratur om etniska minoritetsgrupper i Sve- rige. Lund: Lunds universitet, Sociolog. instit. Schwarz, David (1972). Etnisk identitet – ett handikapp? Stockholm: s. n. Sivonen, Mika (2007). Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset: uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680–1702. Väitöskirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sjögren, Annick (1991). Moulding a Community in Botkyrka. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 220–226. s.n. (1966). Svenska minoriteter. (Utg. av David Schwarz.) Sthlm: s.n. Snellman, Hanna (2003a). Göteborginsuomalaiset. Sakari Saaritsa & Kari Teräs (toim.), Työväen verkostot. Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Snellman, Hanna (2003b). Sallan suurin kylä – Göteborg. Tutkimus Ruotsin lappilaisista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 927. Helsinki: SKS. Snellman, Hanna (2005). Göteborg som ”den största byn i Salla kommun”: utflyttningen från norra Finland till södra Sverige. Marjatta Rahikainen (red.), Lokala perspektiv på 1960-talet: bilen, fritiden och den ökande rörligheten. Studier i stads- och kommun- historia 28. Stockholm: Stads och kommunhistoriska institutet, 107–119. Snellman, Hanna (2006). Lapplandsborna i Göteborg. Marianne Junila & Charles Westin (red.), Svenskt i Finland – finskt i Sverige: mellan majoriteter och minoriteter: om migration, makt och mening. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet, 103–123. Sundberg, Isidor (1940). Finland i Dalarna. Julbok för Västerås stift, 35. Västerås: s.n., 131–144. Sylwan, Christine (1968). Utlänningar i Hallstahammar. En deskriptiv studie av fyra invandrargrupper i Hallstahammar. Lund: Lunds universitet, Sociolog. instit. Tawe, Wilhelm (1958). Jukkasjärvi kyrka och bygd 350 år, 1607/8–1958. Luleå: s. n. Tervonen, Miika & Inka Jeskanen (2012). Ruotsiin. Panu Pulma (toim.), Suomen Romanien historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika & Inka Jeskanen (2012). Satumaa vai umpikuja? Suomen romanien siirtolaisuus Ruotsiin. Sakari Saaritsa & Kirsi Hänninen (toim.), Työväki maahanmuuttajana. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

– 521 – Tervonen, Miika & Inka Jeskanen (2015). Till Sverige. Panu Pulma (red.), De Finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors & Stockholm: Svenska littera- tursällskapet i Finland Atlantis, 200–204. Velure, Magne (1975). Kniv, sprit och sisu. En preliminär rapport om stereotypiseringen av finnar i Sverige. Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen tutkimusraportti 3. Jy- väskylä: Jyväskylän yliopisto. Virtala, Irene (2012). Genus och etnicitet i äldreomsorgen: Röster från sverigefinska pensio- närer. Åbo: Migrationsinstitutet. Vuonokari, Erkki (1985). Ruotsinsuomalaisen yhteisön hajanaisuus ja kulttuuriperin- teen välittymisen ongelma. Siirtolaisuus-Migration, 1, 8–14. Ylitalo, Hannu (1972). Saatanan suomalainen. Helsinki: Kirjayhtymä. Ylitalo, Hannu (1973). Ruotsalaisten maa. Helsinki: Kirjayhtymä. Ylitalo, Hannu (1975). Raukat menköhöt merten taa. Helsinki: Kirjayhtymä. Åkerblom, Bror (1972). Munsala sockens historia. Vasa: Munsala Kommuns Förlag. Åkerblom, Bror (1971). Pedersöre storsockens historia III. Pedersöre: Pedersöre kommuns förlag. Åkerblom, Bror (1968). Maxmo sockens historia. s. l.: Maxmo kommuns förlag. Åkerblom, Bror (1963). Vörå sockens historia II. Vasa: Vörå Kommuns Förlag. Åkerblom, Bror (1962). Kvevlax historia. Vasa: Kvevlax kommun förlag. Åkerblom, Bror (1933). Något om förbindelserna mellan Öster- och Västerbotten nu och fordom. Svenskbygden, 7, 104–105. Åkerblom, Kristian (1947). Övermarks historia. Vasa: Östermark kommun förlag. Åkerblom, Kristian (1952). Lappfjärds historia II. Vasa: Lappfjärds kommun förlag. Åkerblom, Kristian (1956). Korsholms historia II. Vasa: Korsholm kommun förlag. Åkerblom, Kristian (1958). Replot historia. Vasa: Replot kommun förlag. Östborn, Ingvar, Rolf Öhlsson & Thomas Liljegren (1970). Invandrare i Olofström. Lund: Lunds universitet. Österlund, Birgitta (1966). Finländsk befolkning på Södermalm under 1600-talets senare hälft. Studier och handlingar rörande Stockholms historia III, 324–339.

Kansalaisuus ja järjestöt Citizenship and organizations Medborgarskap och organisationer

Andersson, Helena (red.) (2002). Hemmet finns där vägarna möts: Sverigefinländarnas liv I samhälle och kyrka. Mitt i församlingen (7). Uppsala: Svenska kyrkan. Aune, Aila (1970). De finländska invandrarnas fackliga aktivitet inom Metall-industriarbe- tareförbundet. En intensivstudie av några lokalavdelningar i Västmanlands Iän. Umeå: Umeå universitet.

– 522 – Ehrnström, Staffan (1972). Riksförbundet Finska Föreningar i Sverige (RFFS) och dess verksamhet. En intervju-undersökning. Stockholm: Stockholms universitet, Statsveten- skapliga institutionen. Jaakkola, Magdalena (1983a). Ruotsinsuomalaisten etninen järjestäytyminen. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 12. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Jaakkola, Magdalena (1987). Informal Networks and Formal Associations of Finnish Immigrants in Sweden. John Rex, Daniele Joly & Czarina Wilpert (eds.), Immigrant associations in Europe. Brookfield: Gower, 201–218. Koiranen, Vilho (1962). Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten kansalaisuus, kontaktit ja asenteet. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen julkaisut 16. Helsinki: Helsin- gin yliopisto, sosiologian laitos. Lind, Armas (1974). Suomen mustalaisia Ruotsissa. Sulo Huovinen (red.), Sverigefinnar- na och deras organisationer. Rapport fran en konferens anordnad av Kulturfonden for Sverige och Finland i samarbete med svenska foreningen Norden, torsdagen den 17 maj 1973 i Stockholm. Stockholm: Nordiska Rådet, 32–36. Lindell, August (1911). Piirteitä Tukholman ”Suomalaisen Seuran” historiasta. Uuden ajan kynnyksellä. Suomen työväen joulualbumi XIV. Helsinki: Työväen sanomalehti, 63–68. Nordiska Rådet (1974). Sverigefinnarna och deras organisationer. Sthlm: Nordiska Rådet. Pitkänen, Antero & Jorma Laaksonen (toim.) (1969). Skövden Suomi-seura 1959–1969: 10-vuotisjuhlajulkaisu. Loviisa: s. n. Schalin, Wilhelm (1970). Folktingssamarbete med FRIS (Finlandssvenskarnas riksför- bund i Sverige). Svenskbygden 4–5, 71. Uumajan suomalainen kerho (1966). Uumajan suomalainen kerho 1956–1966. Uumajan suomalaisen kerhon juhlajulkaisu. Umeå: Uumajan suomalainen kerho. Weckström, Lotta (2004). Invisible Opponent. A Study of the Argumentative Discourse of Second Generation Immigrants talking about National Belonging. Siirtolaisuus- Migration, 1, 14–19. Ylärakkola, Arvo (1974). 80 vuotta ruotsinsuomalaista siirtolaistoimintaa. Maarianhamina: Finska föreningen i Stockholm. Ylärakkola, Arvo (1975). Katsaus vanhempaan ruotsinsuomalaiseen järjestötoimintaan. Siirtolaisuus-Migration, 3, 9–12. Ylärakkola, Arvo (1979). Suomenkielistä järjestöllistä ja kirjallista toimintaa Ruotsissa v. 1918–1924. Siirtolaisuus-Migration, 3, 30–33. Öberg, Kjell (1971). Permanent invandrarorganisation i sex verksamhets områden. Kom- munal Tidskrift, 19, 1132–1135.

– 523 – Kieli Language Språk

Airila, Martti (1917). Suomenkielen nykyinen leviämisalue Pohjois-Ruotsissa. Fennia, 39 (4). Helsinki: Sällskapet för Finlands geografi. Amossa, Birgitta (1978). Språket och identitetet. Siirtolaisuus-Migration, 4, 19–23. Andersson, Åke (1973). Svenska för invandrare. Rapport från försöksverksamhet 1967–1972. Stockholm: Skolöverstyrelsen. Aronsson, Karin & Wigforss, Eva (1974). Den tvåspråkiga lekskolan i Malmö 1973–74. Pedag. instit. rapport, 53. Lund: Lunds universitet. Barsing, A. & E. Englund (1973). Svårigheter för finländare att lära sig svenska. Undersök- ningstester från undervisningen i svenska för invandrare vid AB Volvo Olofström- sverken. Lund: Lunds universitet. Benjaminsson, Anna-Lisa & Ann-Marie Blohm (1972). Vet läraren hur mycket svenska Markku förstår? Göteborg: Lärarhögskolan i Göteborg. Björklund, Krister (1983). Norrbottens finskspråkiga befolkning och Sveriges språkpo- litik. Siirtolaisuus-Migration, 2, 36–41. Boyd, Sally, Jens Norman Jørgenssen & Sirkku Latomaa (1994). Språkanvändning bland amerikaner i Göteborg, Helsingfors och Köpenhamn. Sally Boyd, Anne Holmen & J. Normann Jørgensen (red.), Sprogbrug og sprogvalg blandt invandrere i Norden. Bind 1: Gruppebeskrivelser. København: Danmarks Lærerhøjskole. Boyd, Sally & Leena Huss (2003). ”Mål i mun och språklig mångfald”. Språkvård. Tidskrift utgiven av svenska språknämnden, 1, 28–34. Carlsson, Karlsson & Pettersson (1971). Invandrarbarns språkproblem. Talperception. (Ju- goslaver & finnar.) Lund: Lunds universitet. Carlsson, Ursing & WIren (1971). Invandrarnas språkproblem talproduktion (finnar). Lund: Lunds universitet. Cnattingius da Fonseca, Anne-Charlotte & Nikula-Benito, Annikki (1973). Barn med mino- ritetsspråk som modersmål i för- och grundskolan. Uppsatser och debatt 1. Stockholm: lmmigrant-Institutet. Collinder, Björn (1951). Lappländische und finnische Sprachminderheiten in Schweden. Göttingen: s.n. Dahlstedt, Karl-Hampus (1971). Svårigheter i svenskans uttal. En handledning vid undervisningen av finska, tyska och jugoslaviska invandrare. Lund: Modersmålslärarnas förening. Flygren, Barbro, Matti Kumpula & Pia Löfgren (1974). Samtalsgruppen Finlandssvenskarna. Lund: Socialhögskolan i Lund. Grönstrand, Heidi (2018). ”Var kommer du i från...ursprungligen?” Eija Hetekivi Olssonin Miira kieli-ideologioiden taistelutantereena. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning, 3, 26–43.

– 524 – Gynne, Annaliina, Sangeeta Bagga-Gupta & Jarmo Lainio (2016). Practiced Linguistic- Cultural Ideologies and Educational Policies: A Case Study of a Bilingual Sweden Finnish School. Journal of Language, Identity & Education, 15 (6), 329–343. Hansegård, Nils Erik & Thomas Lundén (1968). Tvåspråkighet eller halvspråkighet? Stock- holm: Aldus/Bonnier. Henrysson, Sten & Bengt-Olov Ljung (1967). Tvåspråkigheten i Tornedalen. En studie av standardprovsresultat i årskurserna 3 och 6. Stockholm: Lärarhögskolan i Stockholm, Pedagogisk-psykologiska institutionen. Huovinen, Sulo & Kari Tarkiainen (1980). Suomen kieli Ruotsissa: Finska språket i Sverige. Ruotsin vallan ajan suomenkielisiä asetuksia = Finskt författningstryck från den svenska tiden. Tukholma: Norden-yhdistys. Huss, Leena (1991). Simultan tvåspråkighet i svensk-finsk kontext. Studia Uralica Upsalien- sia 21. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis. Huss, Leena (1992). Becoming Bilingual in Sweden. Elisabeth Hansen (red.), Fjerde Nordiske Symposium om Børnesprog København, 13.–15. november 1992. København: Danmarks Lærerhøjskole, Institut for Småbørnspædagogik, 57–62. Huss, Leena (1998). Finnish in Sweden. Ailbhe Ó Corráin & Seámus MacMathúna (eds.), Minority Languages in Scandinavia, Britain and Ireland. Studia Celtica Upsaliensia 3. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis, 77–101. Ilmasti, Lotta (2006). Ruotsinsuomen ominaispiiteitä. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 16. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Inkinen, Anna-Lovisa (1970). Suomen kielen asema Ruotsissa. Pohjola-Nordenin tiedotus- lehtisarja 7. Helsinki: Pohjola-Norden. Isacsson, Bert Erik (1965). De finskspråkiga i Sverige.Nya Argus, 18, 261–263. Ivars, Ann-Marie (1986). Från Österbotten till Sörmland. En undersökning av emigration och språklig anpassning. Studier i Nordisk filologi 66. Helsingfors: Svenska littera- tusällskapet i Finland. Jaakkola, Magdalena (1969). Kielten erikoistuminen ja sen seuraukset Ruotsin Tornion- laaksossa. HY:n Sosiologian laitoksen moniste 137. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Jaakkola, Magdalena (1976). Diglossia and Bilingualism among Two Minorities in Swe- den. International Journal of the Sociology of Language, 10, 67–84. Jonasson, Inger (1975). Finska invandrarbarns språkliga kompetens. Stockholm: Stock- holms universitet, Psykologiska institutionen. Kastensson, Bo & Åke Wikström (1973). Modersmålsträningens effekt på språk och skolsituation för finska invandrare. Lund: Lunds universitet, Psykologiska institutionen. Kenttä, Matti (1975). Suomen kieli Ruotsin Tornionlaakson kouluissa. Tornionlaakson Vuosikirja 1975. Tornio: Tornionlaakson kotiseututoimikunta, 153–166. Kepsu, Kaisa (2006). Finlandssvenska flyttningsmönster och språkgränser. Marianne Junila & Charles Westin (eds.), Svenskt i Finland – finskt i Sverige: Mellan majoriteter

– 525 – och minoriteter: om migration, makt och mening. Helsingfors: Svenska litteratursäll- skapet i Finland, 124–48. Koiranen, Vilho, Bo Palmgren & Erkki Salonen (1965). De finskspråkiga i Sverige. Nya Argus, 58 (16), 227–233. Lainio, Jarmo (1989). Spoken Finnish in Urban Sweden. Uppsala: Centre for Multiethnic Research. Lainio, Jarmo (1991). Från finsk landsbygd till mellansvensk stadsbygd. Ulla-Britt Kotsi- nas & Kjell Lars Berge (red.), Storstadssprak och storstadskultur i Norden: foredrag fran ett forskarsymposium. Stockholm: Institutionen for nordiska sprak vid Stockholms universitet, 108–144. Lainio, Jarmo (1995a). Studies of Finnish in North America and Scandinavia, Part 1. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–14. Lainio, Jarmo (1995b). Studies of Finnish in North America and Scandinavia, Part II. Siirtolaisuus-Migration, 3, 6–18. Lainio, Jarmo (1995c). The Use of Finnish and Swedish in Two Generations of Sweden Finns. Willem Fase, Koen Jaspaert & Sjaak Kroon (eds.), The State of Minority Languages: International Perspectives on Survival and Decline. Oxfordshire, England; New York: Routledge, 1–27. Lainio, Jarmo (2001). Meänkieli and Sweden Finnish: The Finnic languages in Education in Sweden. Leeuwarden/Ljouwert, NL: www.mercator-network.eu. Lainio, Jarmo (2005). Sverigefinne duger nästan, sverigefinska finns inte än...: Tankar om språkbevarande och sverigefinnars identiteter. Ulla Börestam & Britt-Louise Gunnarsson (red.), Språk och kultur i det multietniska Sverige. Uppsala: Uppsala universitet, 98–118. Lainio, Jarmo (2006). Lapsista voi tulla kaksikielisiä aikuisia: Neuvoja monikielisille perheille. Rapporter från Finskt språk- och kulturcentrum, 4. Mälardalens högskola: Akademin för kultur och kommunikation. Lainio, Jarmo (2006). Pluricentric Varieties of One Language or Multiple Language Birth? Challenges for the Status and Corpus Planning of Meänkieli and Sweden Finnish. Vittorio Dell’Aquila, Gabriele Iannàccaro & Matthias Stuflesser (eds.), Regione Au- tonoma Trentino-Alto Adige Soziolinguistica y language planning. Autonome Region Trentino-Südtirol: Istitut Cultural Ladin “Majon di Fascegn”; Centre d’Études Lin- guistiques pour l’Europe, 94–124. Lainio, Jarmo & Markus Lyyra (2009). NPLD Local Youth Report: Sweden Finnish. NPLD Youth Project 08: Priorities for Promoting Language Diversity among Young Peo- ple. Cardiff: s.n. Lainio, Jarmo, Marja-Terttu Tryggvason & Annaliina Gynne (2013). Flerspråkiga sverigefinska ungdomar på den nordiska arbetsmarknaden – möjligheter och förvänt- ningar. Fenno-Ugrica Suecana – Nova Series, 14, 41–56. Lainio, Jarmo (2014). Språkpolitik implementerad på höjden och tvären: Språkpaket till sverigefinska föräldrar som ett språkpolitiskt verktyg. Endre Brunstad, Ann-Kristin

– 526 – Helland Gujord & Edit Bugge (red.), Rom for språk: Nye innsikter i språkleg mangfald. Oslo: Novus Forlag, 71–98. Lainio, Jarmo (2014). The Art of Societal Ambivalence: A Retrospective View on Swed- ish Language Policies for Finnish in Sweden. Mia Halonen, Pasi Ihalainen & Taina Saarinen (eds.), Language Policies in Finland and Sweden: Interdisciplinary and Multi- sited Comparisons. Bristol: Multilingual Matters, 116–144. Lainio, Jarmo & Erling Wande (2014). Meänkieli today – to be or not to be standardized. Sociolinguistica, 29 (1), 121–140. Lainio, Jarmo (2016). Situationen för Sveriges östersjöfinska nationella minoritetsspråk finska och meänkieli 2016.Multiethnica : Meddelande från Centrum för multietnisk forskning, Uppsala universitet, 36. Latomaa, Sirkku, Sally Boyd & Jens Normann Jörgensen (1994). Språkanvändning bland amerikaner i Göteborg, Helsingfors och Köpenhamn. Charles Westin (red.), Invand- ring Forskning Politik. En vänbok till Tomas Hammar. Stockholm: Stockholms universitet, Centrum för invandrarforskning, 7–31. Lee, Irma (1975). Emotionella, kognitiva och sociala variabler studerade i förhållande till språkutveckling hos invandrarbarn. Stockholm: Stockholms universitet, Psykolo- giska institutionen. Nordiska Rådet (1971). Undervisningen i finska i Sverige. Rapport från FN:s konferens i Stock- holm 22–23.3.1971. Sthlm: Nordiska Rådet. Nordiska Rådet (1975). Grannspråk och minoritetsspråk i Norden. (Utg: av Tove Skut- nabb-Kangas.) Nordiskt språkseminarium 4.–6.4.1975. Sthlm: Nordiska Rådet. Ranto, Martti (1973). Invandringen till Sverige och bakgrunden till svenskundervisningen. Stockholm: Stockholms universitet, Finska instit. Ranto, Martti (1973). Svenska eller hemspråk? Stockholm: Stockholms universitet, Finska instit. Skutnabb-Kangas, Tove (1975). Tvåspråkighet som mål i invandrarundervisningen. Linkö- ping: Lärarhögskolan i Linköping. Skutnabb-Kangas, Tove (1975). Om tvåspråkighet och skolframgång. Svenska Litteratursäll- skapets nämnd för samhällsforsknirig. SLS forsk. rapp., 20. Åbo: SLS. Skutnabb-Kangas, Tove (1975). Tvåspråkigh et eller dubbel halvspråkighet – vem utgör nor- men? Helsinki: Helsingin yliopiston pohjoism. filolog. lait. Skutnabb-Kangas, Tove (1975). Vad är halvspråkighet? Nordisk Minoritetsforskning, 1, 12–14. Skutnabb-Kangas, Tove & Toukomaa, Pertti (1976). Teaching migrant children’s mother tongue and learning the language of the host country in the context of the socio-cultural situation of the migrant family. The Finnish Nation. Comm. for UNESCO. Tampere: Tampereen yliopisto. Skutnabb-Kangas, Tove (1979). Ruotsinsuomalaisten kieliongelmista. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978,

– 527 – Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 119–143. Slunga, N. (1965). Staten och den finskspråkiga befolkningen i Norrbotten. Tornedalica, 3. Luleå: Tornedalica. Slunga, Nils (1983). Norrbottens finskspråkiga befolkningen och Sveriges språkpolitik. Siirtolaisuus-Migration, 1, 10–17. s.n. (1972, 1974). Språk och samhälle 2. (Utg. av Bengt Loman.) (Språket i Tornedalen.) Lund: s.n. Snellman, Hanna (2015). Everyday Language Policies: Embodiment of Language-Related Experiences of Finnish Women in Sweden. Mia Halonen, Pasi Ihalainen & Taina Saarinen (toim.), Language Policies in Finland and Sweden: Interdisciplinary and Multi- sited Comparisons. Bristol, UK: Multilingual matters, 196–219. Stockfelt-Hoatson, Britt-Ingrid (1975). Invandrarbarnen och språket. Behovet av träning i hemspråket och svenska. Malmö: Aldus. Tenerz, Hugo (1966). Språkundervisningsproblem i de finsktalande delarna av Norrbottens Iän. Strängnäs: s. n. Thors, Carl-Eric (1968). Tvåspråkighet med särskild hänsyn till emigrantspråk. Horisont. Vaasa: s. n. Toukomaa, Pertti (1972). De finskspråkiga invandrarbarnens språkliga utveckling och skol- framgång. Resultat av en undersökning i Olofström. Oulu: Oulun yliopisto. Toukomaa, Pertti (1973). Ruotsin suomalaislasten kielellisestä kehityksestä. Kasvatus, 1, 40–44. Toukomaa, Pertti (1973). Suomenkielen sanavarastokoe Ruotsin suomalaislapsia varten. Oulu: Oulun yliopidton käyttäytymistieteiden laitos. Toukomaa, Pertti (1975). Kielellisen kehityksen esteistä ja edellytyksistä ruotsin-suoma- laislapsilla. Äidinkielen Opettajan Liiton Vuosikirja, 22, 274–291. Weckström, Lotta (2002). Löytyykö kaipuuta suomen kieleen? Kieliviesti, 4, 5–7.

Koulut, koulutus, varhaiskasvatus ja oppiminen Schools, education, early education and learning Skolor, utbildning, förskolepedagogik och inlärning

Arvidsson, Sirpa (1975). Finska invandrarbarns språksituation i årskurs I på Vallbyskolan i Västerås. Stockholm: Stockholms universitet. Bjureskog, Justus G. (1958). Vitsands folkskolors historia. Finnbygden, 3, 9–12 & 4, 9–12. Bourdee, Ann-Britt & Elly Nilsson (1973). Invandrarbarn i förberedelseklasser. Stockholm: Stockholms universitet, Psykologisk institutet. Brundell, Karin & Ritva Huss (1975). Finska invandrarbarn på högstadiet i Stockholms kommun. En kartläggning av vissa psykiska svårigheter och elevernas uppfattning om skolans behandlingsmögligheter. Uppsala: Uppsala universitet.

– 528 – Carlsson, Anna-Maria, Anette Karlsson & Barbro Mellgren (1971). Anpassning hos invandrarbarn på grundskolans högstadium i Göteborg. Del l. Göteborg: Socialhögskolan i Göteborg. Davidsson, Birgitta, et al. (1972). Inställning till den svenska grundskolan bland finska och jugoslaviska föräldrar i Göteborg. Göteborg: Socialhögskolan i Göteborg. DeVylder, Elisabeth (1957). Så minns jag det: folkhögskoleminnen och tidsbilder. Stockholm: LTs Förlag. Fagerlund, Margareta, Grönwald, Åsa & Holmlund, Ingemar (1975). Finska elevers skolsituation i Gävleborgs Iän. Delrapport II. Uppsala: Uppsala universitet, Pedagogiska institutionen. Falkegren, Angela & Staffan Hellberg (1973). Rapport från symposium angående undervisning i svenska för vuxna finska invandrare. Kungälv: Nordens folkliga akademi. Furst, Ruth (1969). Sex finska gymnasie-elever i Sandviken. Lund: Socialhögskolan i Lund, Psykologiska institutionen. Geers-Larsson, Mona & Per-Gunnar Karlsson (1975). Lag om rätt till ledighet och lön vid deltagande i svensk-undervisning för invandrare: Motiv, tillämpning och konsekvenser. Lund: Socialhögskolan i Lund. Giertta, Marie-Louise, Ingvor Johansson & Anna Lisa Lind (1971). Utbildning, arbete och fritid för 17–20-åriga invandrare i Göteborg. Del II: Undersökning av kontrollgrupp. Del III: Jämförelse mellan invandrar- och kontrollgruppen. Göteborg: Socialhögskolan i Göteborg. Gröndahl, Satu (2010). Nationella minoriteter och utbildning. Kunskap för egenmakt: Mi- noritetskvinnor och folkbildningen. NAMIS-Serien. Forum för nationella minoriteter i Sverige. Nr 4. Uppsala: Hugo Valentin-centrum, 72–96. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1973). Rekrytering till kontaktkurer för invandrare. En undersökning av personal och deltagare vid kurserna våren 1973. Stock- holm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt & Reino Tornberg (1974). Finska kursdeltagare i arbetsmarknadsut- bildningen. En inledande deskriptiv studie av bakgrundsfaktorer, språksvårigheter och attityder till utbildningen. Arbetsrapport Y 24. Stockholm: Pedagogiskt centrum vid Stockholms skoldirektion, sektionen för yrkesutbildning. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1974). Deltagare i kontaktkurser för invandrarkvinnor. En beskrivning av några bakgrundsfaktorer för kontaktmän, cirkel- ledare och deltagare vid kurserna våren 1973. Stockholm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1974). En sammanfattande översikt av undersökningar om kontaktkurser för invandrare 1973 och 1974. Stockholm: Pedago- giskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1974). En undersökning av kontaktkurser för invandrarkvinnor 1974. Stockholm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion.

– 529 – Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1974). Utvärdering av kontaktkurser för invandrarkvinnor. Kursbeskrivning och kursevaluering av kurserna våren 1973. Stock- holm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1975). Barntillsynen vid folkhögskolekur- ser för invandrare. Stockholm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1975). Finska och polska deltagare vid folkhögskolekurser för invandrare. Stockholm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1975). Kursledare, lärare och deltagare vid folkhögskolekurser för invandrare. Stockholm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Gustavsson, Bengt, Lena Blom & Gun Holmberg (1975). Kursvärdering vid folkhögskolekur- ser för invandrare. Stockholm: Pedagogiskt Centrum vid Stockholms skoldirektion. Hedman, Marjatta (1973). Några finska invandrarbarn på lågstadiet i Hallstahammar och Stockholm. Stockholm: Stockholms universitet, Pedagogiska institutionen. Häkkinen, Sonja (1974). Invandrarbarn i Svenska skolor. Lund: Lunds universitet, Peda- gogiska institutionen. Ivars, Ingegerd & Gunilla Wickström (1972). Finskspråkiga studenters motiv och anpassning till studier vid Umeå universitet. Umeå: Umeå universitet, Sociologiska institutionen. Jääskeläinen, Väinö (1980). Suomalaiset korkeakouluopiskelijat Ruotsissa. Siirto- laisuus-Migration, 1, 19–22. Jönsson, Kerstin (1973). Finska elevers skolsituation i Gävleborgs Iän. Delrapport 1. Uppsala: Uppsala universitet, Psykologiska institutionen. Kastensson, Bo & Åke Wikström (1973). Modersmålsträningens effekt på språk och skolsituation för finska invandrare. Lund: Lunds universitet, Psykologiska institutionen. Kember, Gunilla & Egon Nordman (1975). Hur är invandrarelevernas situation i årskurs 9 och vad händer med dem efter avslutad grundskola? Rapportserie 57. Lund: Lunds universitet, Pedagogiska institutionen. Kenttä, Matti & Elis Weinz (1968). Lärarutbildningen och den finsktalande befolkningen i Norrbotten. Luleå: Länskolnämnden. Kuusela, Jorma & David Schwarz (1976). Finska barn i den svenska skolan. Stockholm: Stockholms universitet, Sociologiska institutionen. Kuusinen, Jorma, Kari Lasonen & Timo Särkelä (1976). Suomen ja ruotsin kielellä saadun opetuksen yhteys siirtolaislasten kielitaitoon ja koulusaavutuksiin Ruotsissa. Tutkimus- raportti 52. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Lasonen, Kari (1978). Äidinkielellä tapahtuvan opetuksen merkityksestä Skövden ja Eskilstunan suomalaisten siirtolaisoppilaiden koulunkäyntiin. Siirtolaisuus- Migration, 4, 7–18. Lasonen, Kari (1981). Siirtolaisoppilas Ruotsin kouluyhteisössä. Sosiometrinen tutkimus. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 44. Jyväskylä: Jy- väskylän yliopisto.

– 530 – Liebkind, Karmela (1989). Siirtolaisoppilaan opetuskieli ja samaistumiskuviot. Psyko- logia, 4, 272–278. Lundell, Seppo (1973). Ruotsin peruskoulua käyvien suomalaisoppilaiden ruotsin- ja suomenkielen tasosta sekä kielen osaamiseen liittyvistä tekijöistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. Luostarinen, S-L. & M. Roitto (1974). Från assimilering till flerkulturprincipen i undervisning av invandrarbarn. Lund: Lunds universitet, Pedagogiska institutionen. Machl, Margareta & Sten Bergström (1972). Invandrarbarn i Västerås grundskolor. Uppsala: Uppsala universitet, Psykologiska institutionen. Mark, Anneli (1975). Finsk klass i svensk skola. Botkyrkaprojektet CD: I-uppsats. Stockholm: Stockholms universitet, Psykologiska institutionen. Mölsä, Taru (1985). Självuppfattning hos finländska grundskolelever som flyttat från Sverige till Finland. Åbo Akademi, opinnäytetyö. Nesser, Anne (1986). ”Se oli kurja kaya koulusa”: bruket av inre och yttre lokalkasus i sverigefinska skolbarns sprak. Uppsala; Stockholm: Almqvist & Wiksell International. Nilsson, Marja-Leena (1975). Suomalaiset siirtolaislapset esikouluissa Luulajan kaupungissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Nurmi, Veli (1974). Suomalaislasten opetus Ruotsissa. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 240. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Olofsson, Kristina, Marianne Ranger & Harriet Yng (1971). Anpassning hos invandrarbarn på grundskolans högstadium i Göteborg. Del II: Undersökning av kontrollgrupp. Del III: Jämföreise mellan invandrar- och kontrollgruppen. Göteborg: Socialhögskolan i Göteborg. Paajanen, Manu (1973). Suomalaislasten ruotsalainen kouluhelvetti. Uusi Maailma, 5. Pedagogiskt Centrum (1975) lnvandrare möter grundskolan. Probleminventering i invandrarundervisningen. Två delstudier. Pedagog. utvecklingsarbete vid Stockholms skolor Nr 59. Sthlm: Pedagogiskt Centrum Rosengren, Terttu (1971). Finska barn i skolan. Undervisning i finska i Sverige. Nordiska Rådet. Stockholm: s. n. Rönnholm, Raimo (1982). Suomalainen siirtolaisoppilas oman ja ruotsalaisen kulttuurin vuorovaikutuksessa. Tutkimus Ruotsissa asuvien suomalaisten siirtomaalaislasten minäkuvan, kulttuuriin samaistumisen sekä kieli- ja kansallisasenteiden välisestä yhteydestä. Turun yliopiston kasvatustieteen laitos, lisensiaattitutkielma. Turku: Turun yliopisto. Rönnholm, Raimo (2000). Ruotsinsuomalaisten oppilaiden minäkäsitys, kulttuurisidos ja omakielinen opetus kouluorientaation osana. Siirtolaisuus-Migration, 1, 3–9. Sahlman-Karlsson, Siiri (1974). Finska studenter i Umeå. Dissert. Umeå: Umeå universitet, Sociolog. Schwarz, David (1974). Invandrarbarn i förskolan. Botkyrkaprojektet. Stockholm: Stock- holms universitet, Sociolog. instit.

– 531 – Schwarz, David (1975). Finska invandrarbarn i svensk skola. Botkyrkaprojcktet. Stockholm: Stockholms universitet, Sociolog. instit. Similä, Matti (1994). Andra generationens invandrare i den svenska skolan. Robert Erik- son & Jan O. Jonsson (red.), Sorteringen i skolan. Stockholm: Carlssons. Skinnar, Leif (1971). Emigrationen till Sverige sedd ur medborgarskolelevers synvinkel. Ammantinvalinta, 2, 27–31. Helsinki. Skolöverstyrelsen (1975). Förslag till studieplan för undervisningen i finska i den svenska grundskolan. Sthlm: Skolöverstyrelsen. Sköld, Lars (1971). Invandrarna i utbildningen. Kommunal Tidskrift, 19, 1158–1164. Sovio, Ingeborg & Anne Wickström (1974). SOS-projektet II: Invandrarelever – marginal- människor. Göteborg: Göteborgs universitet, Pedagog. instit. Stangvik, Gunnar (1973). Invandrarbarn i skolklassen. Göteborg: Lärarhögskolan i Göte- borg, Pedagog. instit. Stenbäcker, Ralph (1971). Invandrarbarn i Västerås grundskolor. Uppsala: Uppsala universitet, Psykolog. instit. Stockfelt-Hoatson, Britt-Ingrid (1973). Om att träna invandrarbarn i språk i förskolan. IAN- rapport Nr 94. Stockholm: Stockholms universitet, Pedag. instit. Stockfelt-Hoatson, Britt-Ingrid (1974). Språkträning av invandrarbarn i förskolan. Årsbok för förskolan 1974–1975. Stockholm: s. n., 53–58. Stockfelt-Hoatson, Britt-Ingrid (1974). Invandrarbarn i Norrköping. Avslutande rapport om språkträning i förskolan, so bedrivits av Socialstyrelsen i Norrköping under åren 1971–74. Linköping: Lärarhögskolan i Liköping. Stockfelt-Hoatson, Britt-Ingrid (1976). Hemspråksträning i förskolan. Borås: Immigran- tinstitutet. Svensson, Gunilla (1974). Avslutande rapport från försöksverksamhct med förskola för invandrarbarn. Rapport av Socialstyrelsen. Stockholm: s. n. Sydow, Gert von (1970). Finsk elev i svensk skola. Läkartidningen, 16. Tideholm, Rune (1972). Undervisningen i svenska för invandrare. Några aspekter på utbild- ningens mål och utformning. Arbetsrapport Y: 3. Stockholm: Pedagogiskt Centrum. Toukomaa, Pertti (1972). Testresultat och betyg av finska invandrarelever i Olofström. Olof- ström: Olofströms skolkansli. Toukomaa, Pertti (1972). Utredning angående ungdomar i finskspråkig gymnasial utbildning i Olofströms kommun. Olofström: Olofströms skolkansli. Toukomaa, Pertti (1972). Om finska invandrarelevers utvecklingsförhållanden i den svenska skolan. Oulu: Oulun yliopisto. Toukomaa, Pertti (1973). Haastattelulausunto artikkelissa ”Suomalaislasten ruotsalainen kouluhelvetti.” Uusi Maailma, 5. Toukomaa, Pertti (1973). Normitaulukot Ruotsin peruskoulun suomalaisoppilaita varten. Liite Olavi Tasolan testisarjaan ”Kykytestejä 7–11 vuotisille”. Oulu: Oulun yliopiston käyttäytymistieteiden laitos.

– 532 – Toukomaa, Pertti (1975). Siirtolaisoppilaan kielitaito ja koulumenestys. Suomalaiset siir- tolaisoppilaat ruotsalaisessa peruskoulussa. Siirtolaisuustutkimuksia 10. Helsinki: Työvoimaministeriö. Toukomaa, Pertti (1975). Siirtolaisoppilaiden kielen oppimisen edellytyksistä. Joensuu: Jo- ensuun korkeakoulu, kasvatustieteiden osasto. Toukomaa, Pertti (1977). Om finska invandrarelevers språkutveckling och skolframgång iden svenska grundskolan. Rapport 2. Stockholm: Expertgruppen för invandringsforskning. Toukomaa, Pertti & Tove Skutnabb-Kangas (1977). The Intensive Teaching of the Mother Tongue to Migrant Children at Pre-Schoolage. Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 26. Tampere: Tampereen yliopisto. Turunen, Osmo (1971). Ruotsiin muutto ja koulunsa päättävät nuoret. Ammatinvalinta, 2, 24–27. Virta, Heikki (1986). Hemspråksklasserna står inför en ny utvecklingsperiod. Siirto- laisuus-Migration, 2, 19–24. Vuento, Arvo (1956). Ruotsin Länsipohjan suomalaisväestön kansanopetuksesta. Kas- vatus ja Koulu, 20–30 & 49. Åkerström, K-Y. (1966). Svenskspråkiga och finskspråkiga särskole-elever. Uppsala: Uppsala universitet.

Kulttuuri, uskonto ja media Culture, religion and media Kultur, religion och medier

Aejmelaeus, Hannes (1934). Poimintoja Tukholman Suomen kansallisen seurakunnan eli Fredrikin seurakunnan historiakirjoista. Suomen Sukututkimus-seuran Vuosikir- ja, 16, 50–80. Andersson, Helena (red.) (2002). Hemmet finns där vägarna möts: Sverigefinländarnas liv I samhälle och kyrka. Mitt i församlingen (7). Uppsala: Svenska kyrkan. Bergh, Volmar (1958). Ruotsalais-suomalaisten suhteiden harvinainen merkkipäivä. Finland och Vi, 1, 33–35. Bergh, Volmar (1939). Tukholman Suomalaisen Seuran 45-vuotiskertomus 1894–1939. Kemi: Kemin Sanomalehti- ja Kirjapaino. Björklund, Krister (2006). Ruotsin Suomalainen – ruotsinsuomalaisten äänitorvi. Siir- tolaisuus-Migration, 3, 13. Boråsin Suomi-seura (1969). Boråsin Suomi-seura. Borås finska förening. 1953–1968. Borås. Dahlberg, Ole (pseud. Sebastian) (1939). Glimtar från en sångarresa till Amerika. (Fin- landiakören.) Svenskbygden, 6, 79–81. DeGeer, Ingrid (1991). Musikkultur och invandrarskap. Ismo Söderling & Jouni Korki- asaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska

– 533 – migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 280–287. Eskilstunan Kynäilijät (2003). Joen varrelta: Novelleja, pakinoita, runoja. Stockholm: För- fattares Bokmaskin. Eskilstunan Kynäilijät (2000). Nollalukulaiset: Novelleja, pakinoita ja runoja. Stockholm: Författares Bokmaskin. Gripenstad, Georg & Sven Söderström (1961). Pohjolan juttuja. Berättelser från norr. Finska texter för svenskar i Tornedalen. Stockholm: Sveriges Radio. Gröndahl, Satu (2000). Väinämöinen, sauna ja ugrisiirtolaiset – suomalaisuuden maas- tomerkkejä ruotsinsuomalaisessa kirjallisuudessa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 13–20. Gröndahl, Satu (toim.) (2002). Litteraturens gränsland: Invandrar- och minoritetslitteratur i nordiskt perspektiv. Uppsala Multiethnic Papers 45. Uppsala: Uppsala universitet. Gröndahl, Satu (2010). Från fångarnas kör till Svinalängorna: Kvinnliga erfarenheter i den interkulturella svenska litteraturen. Åsa Arping & Anna Nordenstam (red.), Genusvetenskapliga litteraturanalyser. 2 uppl. Lund: Studentlitteratur, 235–245. Gröndahl, Satu (2011). Från språkförbistring till samlevnad. Unga röster i sverigefinsk och tornedalsk litteratur. Heidi Grönstrand & Kristina Malmio (red.), Både och, sekä että. Om flerspråkighet / Monikielisyydestä. Helsingfors: Schildts, 224–243. Gröndahl, Satu (2013). Algotsin orjista uudisruotsinsuomalaisiin: Kieli ja identiteetti ruotsinsuomalaisessa kirjallisuudessa. Kieliviesti. Stockholm: Språkrådet, 4–8. Gröndahl, Satu (2018). Emansipaatiota vai etnifiointia? Kielellistä rajankäyntiä pohjois- maisessa kirjallisuudessa. Tintti Klapuri & Freja Rudels (toim.), Avain. Kirjallisuu- dentutkimuksen aikakauslehti, 3. Helsinki: Kirjallisuudentutkijain seura, 106–113. Gröndahl, Satu (2018). Sweden-Finnish Literature: Generational and Cultural Changes. Satu Gröndahl & Ella Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Studia Fennica Litteraria 11. Helsinki: Finnish Literature Society, 37–57. Gröndahl, Satu, Anne Heith & Heidi Grönstrand (2018). The Minoritarian Condition. Studies in Finnish and Swedish Literatures after World War II. Satu Gröndahl & Ella Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Studia Fennica Litteraria 11. Helsinki: Finnish Literature Society. 11–36. Gröndahl, Satu (2019). Minority Literature as an Emancipatory Force: The Development of Tornedalian and Sweden-Finnish Literature. Johanna Laakso (ed.), Ways of Being in the World: Studies on European Minority Literatures. Wien: Finno-Ugrian Studies in Austria, 10. Hasselberg, Carl Jonas Erik (1935). Under Polstjärnan. Tornedalen och dess kyrkliga historia. Uppsala: Lindblad. Juhkam, Martin (1968). Ruotsin Suomalainen Ortodoksinen Seurakunta 1958–1968. Hel- sinki: Ruotsin Suomalainen Ortodoksinen Seurakunta. Kivimäki, Sanna & Eila Rantonen (2010). Koti ja yhteisöt ruotsinsuomalaisten Susan- na Alakosken Sikaloissa ja Arja Uusitalon Meren sylissä. Eila Rantonen (toim.),

– 534 – Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press, 132–162. Kotka, Heikki (1999). Saaren sinermän takana: runoja – Bortom den blånande ön: dikter. Vaasa: Kustannusosuuskunta Länsirannikko. Kotka, Heikki (2003). Puut täynnä pesiä: runoja – Träden fyllda av reden: dikter. Vaasa: Kus- tannusosuuskunta Länsirannikko. Leppänen, Alisa & Elisabet Eriksson (1969). Boråsin Suomi-Seuran 15-vuotishistoriikki 1953–1968. Borås: Boråsin Suomi-seura. Löwander, Birgitta (1974). Vi är så många – en studie av Sveriges Radios finskspråkiga publik. Stockholm: Sveriges Radio. Malin, Aarno (1926). Gottlund ja ”Tukhulmin Suomalaiskunta” v. 1830. Valvoja-Aika, 3, 105–118. Melkas, Kukku (2018). Children In-between: The Entangled History of Finland and Swe- den in Svinalängorna, Mother of Mine and Ingenbarnsland. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society, 83–96. Montell, Vilhelm (1925). Finska församlingen i Stockholm och dess kyrka. Några anteckningar. Stockholm: Kyrkorådet. Murray, Robert (1954). Finska församlingen i Stockholm – intill tiden för Finlands skiljande från Sverige. Stockholm: Svenska Kyrkans Diakonistyrelses Bokförlag. Nordiska Rådet (1972). Pressen och de finska invandrarna. Föreningen Nordens konferens i Saltsjöbaden 27–28.3.1972. Sthlm: Nordiska Rådet. Nordiska Rådet (1976) Sverigefinsk kultur. (Sverigefinsk språkvård.) (Utg. av Sulo Huovi- nen.). Sthlm: Nordiska Rådet. Nowak, Lilian (1972). Finska invandrare och deras utnyttjande av finskspråkiga program. Stockholm: Sveriges Radio, Publik- och programforskningsavdelningen. Pihlajamaa, Lauri (2000). Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533–1999. Tuk- holma: Terttu Pihlajamaa Förlag. Pynnönen, Marja-Liisa (1986). Ruotsinsuomalaisuus kaunokirjallisuuden näkökulmas- ta – The Finnish Heritage in Sweden in the Light of Belles-lettres. Siirtolaisuus- Migration, 4, 1–9. Pynnönen, Marja-Liisa (1991). Swedish Finnish Literature after the World War II. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migra- tionsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 288–293. Rosengren, Annette (1975). Memma och Kalakukko. Rapport om mathållningen hos fin- ländarna i Virsbo. Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen tutkimusraportti 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Rämä, Iivari (1959). Jumalalla on aikaa. Sanan palvelijana ja siirtolaisten pappina Ruotsissa v. 1955–1958. Pieksämäki: Suomen lähetysseura. Salonen, Maija (1973). Ruotsin suomalaiset ja kirkko. Helsinki: Helsingin yliopisto.

– 535 – Salonen, Maija (1975). Kirkon suomenkielisestä työstä Ruotsissa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 18–22. Sandell, Rabbe (1982). Finsk konfirmandundervisning i Sverige.Siirtolaisuus-Migration , 2, 28–33. Sandell, Rabbe (2000). Finsk gudstjänst i Svenska kyrkan: Om traditionsmöte och traditions- växling i de finska invandrarnas gudstjänstliv. Uppsala: Uppsala universitet. Schalling, Erik (1947). Utredning angående organisationen av den finska församlingen i Stockholm samt de tyska församlingarna i Stockholm och Göteborg m.m. Stockholm: s. n. Sillanpää, Raimo (toim.) (2000). Tuoksuessa Caprifoliumin: Runoja. Ruotsi: Länsi-Ruotsin Suomalainen Kirjoittajayhdistys. s.n. (1971). Biblioteken och de finskspråkiga invandrarna. Resultatet av en enkätundersök- ning utförd av svenska föreningen Norden år 1970. Sthlm: s.n. s.n. (1975). Suomalainen kirkko – Finska kyrkan 250 v./ år. (Utg. av Paul Öhrnberg.) Sthlm: s.n. Snellman, Hanna (2010). Performing Ethnography and Ethnicity: An Early Documenta- tion of Finnish Immigrants in Nordiska Museet. Ethnologia Europaea, 40 (2), 47–59. Snellman, Hanna (2016). An Ethnography of Nostalgia: Nordic Museum Curators Inter- viewing Finnish Immigrants in Sweden. Special issue of Journal of Finnish Studies, 19 (2), 158–77. Suutari, Pekka (1993). Götajoen jenkka. Siirtolaisuus-Migration, 3, 3–9. Suutari, Pekka (1995). Defining Minority Identity in Music. Tarja Rautiainen (ed.),Popu - lar Music Studies in Seven Acts. Tampere: University of Tampere, Department of Folk Tradition. Suutari, Pekka (1996). Att dansa fram sverigefinsk identitet.Invandrare & Minoriteter, 1–2. Suutari, Pekka (1996). Cultural Dynamics and Minority Identity in Music. Elektroloristi, 2. Suutari, Pekka (1999). Kolme vuosikymmentä ruotsinsuomalaisia äänitteitä. Liitteenä ruotsinsuomalaisten äänitteiden valikoitu luettelo. Elore, 1. Suutari, Pekka (2002). Identification and Musical Experience among the Finns in Sweden. Translation: Ingrid Rüütel. Triinu Ojamaa & Ingrid Rüütel (eds.), Pärimusmuusika muutuvas ühiskonnas [Traditional Music in the Changing Society]. Tallinn: Eesti Kirjandusmuuseumi etnomusikoloogia osakond. Suutari, Pekka (2004). From Local to National and Back. The Finnish Music and the Construction of Minority Identity in Sweden. Jari Kupiainen, Erkki Sevänen & John A. Stotesbury (eds.), Cultural Identity in Transition: Contemporary Conditions, Practices and Politics of Global Phenomenon. New Delhi: Atlantic Publishers. Svenska Föreningen Norden (1971). Svenska Föreningen Norden: Biblioteken och de finsk- språkiga invandrarna. Resultat av en enkätundersökning utförd av SFN år 1970. Sthlm: Svenska Föreningen Norden. Tyrfelt, Annika (1975). Rapport om finländska invandrares högtidsseder i Virsbo. Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen tutkimusraportti 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Udman, Sara (1970). Kaivos. [Gruva] Suomentanut Elvi Sinervo. Helsinki: Bonnier.

– 536 – Vuonokari, Erkki (1987). Ruotsinsuomalaista kulttuuriperinnettä kootaan ja tuotetaan. Siirtolaisuus-Migration, 1, 7–11. Vuonokari, Erkki (2010). Ruotsinsuomalaisten yhteisö ja arkisto elävät murroskautta. Siirtolaisuus-Migration, 4, 27–29. Wright, Veikko (1999). Migration och religion: Religionens bidrag till finländska invandrares integration i det svenska samhället. En inledande undersökning. Opinnäytetyö. Skrifter utgivna vid institutionen för religionsvetenskap 20. Göteborg: Göteborgs universitet. Ylärakkola, Arvo (1976a). Tukholman Viesti -lehti. Siirtolaisuus-Migration, 2, 9–12.

Metsäsuomalaiset Forest Finns Skogsfinnar

Aminoff, Torsten G. (1876).Tietoja Wermlannin suomalaisista. Suomi II (11). Helsinki: Suo- malaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino. Aminoff, Torsten G., Väinö Salminen & Lauri Kettunen (1971).Tre resor i Värmlands finnbygd 1871, 1905 och 1907. Karlstad: Värmlands Museum. Appelgren, Stig (1981). Nils Keyland, Vermlannin suomalaisten suuri tutkija – Nils Key- land, Värmlandsfinnarnas store utforskare.Siirtolaisuus-Migration , 1, 1–5. Axelson, Maximilian (1852). Vandring i Wermlands elfdal och finnskogar. Stockholm: Huldbergs. Bograng, Sigurd (1951, 1952, 1953, 1954, 1955 & 1956). Värmlandsfinsk ortnamnsforskning. Finnbygden. 1951 Nr 1: s. 4-7, Nr 2: s. 13-18, Nr 3: s. 14-16, Nr 4 (Jul): s. 13-17; 1952 Nr 1: s. 12-14, Nr 2: s. 15-17, Nr 3: s. 11-12, Nr 4 (Jul): s. 5; 1953 Nr 2: s. 9-11, Nr 3: s. 10- 11; 1954 Nr 1: s. 6-8, Nr 2: s. 5-6, Nr 3: s. 8-9, Nr 4 (Jul): s. 11-12; 1955 Nr 1: s. 12-13, Nr 2: s. 15-17, Nr 3: s. 8-10, Nr 4 (Jul): s. 9-12; 1956 Nr 1: s. 6-9, Nr 2: s. 4-7, Nr 3: s. 8-13 & Nr 4 (Jul): s. 8-10. Torsby: s.n. Bograng, Sigurd (1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1964, 1965 & 1966). Värmlands- finsk ortnamnsforskning. Finnbygden 1957 Nr 1: s. 6-8, Nr 2: s. 6-8, Nr 3: s. 16-19, Nr 4 (Jul): s. 6-8; 1958 Nr 1: s. 16-17, Nr 2: s. 12-14, Nr 3: s. 6-8, Nr 4 (Jul): s. 15-16; 1959 Nr 1: s. 3-4, Nr 2: s. 13-14, Nr 3: s. 6-7, Nr 4 (Jul): s. 6-7; 1960 Nr 1: s. 8-9, Nr 2: s. 8-9, Nr 3: s. 6-8, Nr 4 (Jul): s. 7; 1961 Nr 1: s. 11-12, Nr 2: s. 7-9, Nr 3: s. 5-8, Nr 4 (Jul): s. 5; 1962 Nr 1: s. 7-8 & 28, Nr 2: s. 4, Nr 3: s. 6-7, Nr 4 (Jul): s. 7; 1963 Nr 1: s. 5-6, Nr 2: s. 4-5, Nr 3: s. 4-5, Nr 4 (Jui): s. 6; 1964 Nr 1: s. 7, Nr 2: s. 4, Nr 3: s. 6, Nr 4 (Jul): s. 8; 1965 Nr 1: s. 6, Nr 2: s. 6, Nr 3: s. 6-7, Nr 4 (Jul): s: 6; 1966 Nr 1: s. 6-7, Nr 2: s. 7, Nr 3: s. 11-12 & Nr 4 (Jul), s. 7. Torsby: s.n. Bograng, Sigurd (1970, 1971). Gottlundssten & Finska släkter i Södra Finnskoga. Finn- bygden, 4 (Jul), 6–8 & 1, 6–7. Bograng, Sigurd (1973). Värmlandsfinsk ortnamnsforskning. Norska sidans finnmarker inbegripna. Finnbygden, 4, 10–11.

– 537 – Bolin, Sven (1958). En biskopsvisitation i Norra Ny 1875. Hur stod det då till i Nyskoga? Finnbygden, 1, 29–30. Boreman, Per (1936). En kulturbild från Finnbygden för hundra år sedan. En biskopsvisitation i Övertorneå år 1835. Från Bygd och Vildmark. Luleå: Luleå Stiftsrad, 107–117. Branzell, Emanuel (1961). Beskrivning över Norra et Södra Finnskogas nya Kapellförsamling- ar ut i Carlstads stift. Återgiven från Petrus Nordmann’s ak. avh.”Finnarne i Mellersta Sverige”. Tryckt i Helsingfors år 1888. Torsby: s.n. Bringeus, Nils Arvid (1950). ”Luokkaliina”. Ett värmländskt begravningsbruk av östeu- ropeiskt ursprung. RIG, 33 (1), 5–20. Broberg, Richard (1968). Suomalainen muuttoliike Ruotsin keskiosiin keskiajalta 1600-luvun loppuun. Historiallinen Aikakauskirja No 4. Helsinki: Historian Ystäväin liitto, 321–339. Broberg, Richard (1961). Värmlandsfinnars fälttåg till Norge vintern 1659. Finnbygden, 1, 2–9. Broberg, Richard (1956). Ett finnbygge vid Torrvarpen 1596.Ord och Bild, I, 22–23. Broberg, Richard (1952). Sägner och traditioner från Värmlands finnbygder.Finnbygden, 2, 2–9 & 4, 2–4. Broberg, Richard (1952). Kyrkan och värmlandsfinnarna.Ord och Bild, 113–130. Broberg, Richard (1950). Från Värmlands finnbygder.Finnbygden , 3, 2–8 & 4, 2–4. Brodin, Linus (1923). Fryksdalens finnsocknar. Filipstad: Östra Värmlands Nyheter. Dalkvist, Otto (1929). De finska nybyggarnas liv i Sverige.Aftonbladet , 29.4.1929. DeRon, Carl Fredrik (1937). Från Medelpads finnbygder i slutet av 1800-talet. Härnösand, ÅngermanlandMedelpad. Djurklou, Nils Gabriel (1873). Från Värmlands finnskogar. Sällskapet för nyttiga kun- skapers spridande (red.), Land och Folk 1873. Stockholm: Norstedt & Söners förlag. Edin, Karl Arvid (1910). Fryksdals härad i Värmland. Emigrationsutredningens utlåtanden. Bilaga VIII. Bygdeundersökningar. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner. Ekelund, Th. (1945). Några ord om finnarna i Värmland.Hågkomster och livsintryck, XXV, 68–76. Eklund, Arne (1953). Litteratur om Värmlandsfinnarna. Bibliografisk förteckning.Särtryck ur Värmland förr och nu. Karlstad: Värmlands museum. Falk, Erik (1921). Finnarna i Värmland intill 1600-talets slut. Hugo Hildebrand Hildeb- randsson & Sixten Samuelsson (toim.), En bok om Värmland och värmlänningar III. Uppsala: Almqvist & Wiksell, 229–284. Falk, Erik (1950). Om Säfsfinnarnas bygd i 1700-talets början. Jernkontorets Bergshistoriska Skriftserie 13. Stockholm: Jernkontoret. Falk, Knut-Olof (1954). Dialekt och ortnamn i Värmlands finnbygder.Svenska Dagbladet, 17.12.1954. Gothe, Richard (1930). Några inledande ord om bosättningen inom Flåsjöbygden – Jämtlands enda Finnmark. Eric Festin (red.), Jämten 1930. Östersund: Jämtlands läns konstförening, 151–154.

– 538 – Gothe, Richard (1939). Finsk invandring till Närke under 1500- och 1600-talen. Från Bergslag och Bondebygd. Örebro: Örebro läns museum, 47–57. Gothe, Richard (1940). Om namnskicket bland svenskt och finskt arbetsfolk vid Sala gruva under 1500-talet: en kort utredning om gruvans ålder och om ”Pää-Pelle”, finnarnas le- gendariske huvudmän. Sala: Ågren & Holmberg. Gothe, Richard (1941). Skogfinnarnas rättsliga ställning i Sverige fordom. Värmland i ord och bild, 4–5, 4–7. Gothe, Richard (1942). Hassela-finnarna. Ett oromantiserat tvärsnitt genom ”livet i finnskogarna”. Kulturhistoriska undersökningar från en norrländsk finnbygd under 1600- och 1700-talen. Filipstad. Gothe, Richard (1945). Medelpads finnmarker. Kulturhistoriska undersökningar rörande den finska kolonisationen inom mellersta Norrland under 15, 16- och 1700-talen. Stock- holm: Eget förlag. Gothe, Richard (1946). Ruotsin suomalaisasutus. Virittäjä, 50, 488–490. Gothe, Richard (1947). Orsan suomalaisseudun ensimmäinen lautamies Erik Person (Pulkkinen) 1748–1824. Suomen silta, 4, 111–112. Gothe, Richard (1948). Om finnarna i nordvästra Hälsingland. Hälsingerunor. En Hem- bygdsbok. Lund: Carl Bloms Boktryckeri, 87–97. Gothe, Richard (1948). Finnkolonisationen inom Ångermanland, Södra Lappmarken och Jämtland. Kultur- och bebyggelsehistoriska undersökningar från 15-, 16- och 1700-talen. Stockholm: Eget förlag. Gothe, Richard (1950). Orsafinnarna. Johannes Boëthius (red.),Orsa - En sockenbeskrivning 1. Stockholm: Orsa jordägande sockenmän, 481–542. Gothe, Richard (1951). Vielä suomalaisten sukunimien kohtalosta Ruotsissa. Virittäjä, 55, 487–4 Gothe, Richard (1956). Om den finska kolonisationen i Grythyttan, Hällefors och Ljus- narsberg. Grythyttan i ord och bild, l, 16–19. Gottlund, Carl Axel (1821). Till redactionen af tidskriften Mnemosyne. (Jacob Boethii bref om finnmarkerna i Dalarne 1774.)Mnemosyne , 265–290. Gottlund, Carl Axel (1868). Tillrättavisning och beriktigande, af åtskilligt hvad som se- nast blifvit yttradt angående de norska och vermländska finnskogarne. Carl Axel Gottlund (toim.), Näsperlan, såsom en pendant till Flugsmällan. Helsingfors: Finska Litteratur-sällskapet, 5–28. Gottlund, Carl Axel (1928). Ruotsin suomalaismetsiä samoilemassa. Päiväkirjaa vuoden 1817 matkalta. [Dagbok öfver dess resor på finnskogarne i Dalarne, Helsingland, Vestmanland och Vermland år 1817] Suomentanut Väinö Salminen. Helsinki: Suo- malaisen Kirjallisuuden Seura. Gottlund, Carl Axel (1931–1933). Ur Carl Axel Gottlunds dagboksanteckningar från en resa genom Värmlands finnmarker år 1821. Karlstad: Värmlands fornminnes- och muse- iförening. Grønoset, Dagfinn (1953).Finnskog og trollskap. Oslo: Aschehoug.

– 539 – Grønoset, Dagfinn (1957). Dagfinn Grønoset forteller om Nitahå-Jussi: Finnskogenes siste vandrer. Oslo: Aschehoug. Gyllenius, Petrus Magni (1962). Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllecii dagbok 1662–1667. Värmland förr och nu 1962. Karlstad: Värmlands museum, 7–347. Hedin, Frid. (1957). Anteckningar om Norra Finnskoga kyrka och Norra Finnskogas äldsta inbyggare. Finnbygden, 3–4, 2–4. Hedin, Frid. (1958). Anteckningar om Norra Finnskoga kyrka och Norra Finnskogas äldsta inbyggare. Finnbygden, 1, 2–5. Heikinheimo, Ilmari (1930). Hiukan metsäsuomalaisista. Suomen Viesti, 10, 202–205. Heikinheimo, Ilmari (1934). Eräs merkillinen kartta ja sen vaiheita. (K. A. Gottlundin kartta Värmlannista.) Suomen Kuvalehti, 29, 948–950. Helland, Amund (1906). Topografisk-statistisk beskrivelse over Finnmarkens amt D. 2, Be- folkning og historie. Kristiania: Aschehoug. Henriksson, Harald (1954). Finska inslag i Pardishyttans befolkning under 1600-talet. Bergslagen i Ord och Bild, 1953–1954. Filipstad: Filipstads bergslags hembygdsföre- ning, 6–7. Hohle, Per (1974). Finnskoger og skogfinner. Oslo: Gyldendal. Jacobsson, Göran & Tore Wizelius (1972). Ack, Värmeland du sköna … Avfolkning och bolags- välde i Norra Värmland. Stockholm: Prisma. J. M. (1925). Vermlannin suomalaiset. Suomen Heimo, 11–12, 164–166; 13–14, 185–188; 16–17, 232–235. Johansson, Vilhelm (1933). Från södra Dalarnes Finnbygd. Sägner, historier och minnen uppteckande I. Västervik: Svenska Allmogeförlaget. Johnsson, Pehr (1929). Östgötaböndernas utvandring till Finland 1757. Ett apropå tili Gammal-Svenskby. Hem i Sverige, 9, 23–25. Jonsson, Ingvar (1968). Finnbebyggelsens lokalisering i Hälsingland och södra Medelpad. Kulturgeografiska uppsatser tillägnade Gerd Enequist den 24 februari 1968. Uppsala: Uppsala universitet, 98–121. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli (1921). Uuteen maailmaan: Romaani Pennsylvanian ensim- mäisistä uutisasukkaista. Porvoo: WSOY. Kallstenius, Gottfrid (1936). Glava sockens ortnamn. Glava socken i forntid och nutid. Ar- vika: Glava Hembygdsförening, 56–67. Kallstenius, Gottfrid (1939). Finska ortnamn i Jösse härad, Värmlands län. Språkveten- skapliga Sällskapets i Uppsala förhandlingar 1937–1939. Uppsala: Språkvetenskapliga Sällskapets i Uppsala. Karttunen, Uuno (1897). Miten Gottlund löysi Vermlannin suomalaiset? Koitar 5. Hel- sinki: Helsingin yliopisto, Savo-karjalainen osakunta, 195–201. Kerkkonen, Martti (1945). Ruotsin metsäsuomalaiset ja historiantutkimus. Historialli- nen Aikakauskirja 1945. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura & Historian Ystäväin Liitto, 119–128.

– 540 – Kettunen, Lauri (1910). Descendenttis-äännehistoriallinen katsaus Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten kieleen. Suomi, 4 (8). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kettunen, Lauri (1937). Lisiä Vermlannin tietäjältä Kaisa Vilhuselta. Kalevalaseuran Vuo- sikirja 17. Porvoo: WSOY, 54–61. Kettunen, Lauri (1955). Finnskogarnas siste tietäjä (Kaisa Vilhuinen). Finnbygden, 3, 2–5. Kettunen, Lauri (1960). Kahdeksan matkaa Vermlannin metsäsuomalaisiin (1907–1937). Helsinki: omakustanne. Kettunen, Lauri (1969). Vermlannin suomalaisten uskomuksia. Ruusu-Risti, 2, 3–6. Keyland, Nils (1954). Folkliv i Värmlands finnmarker: efterlämnade uppsatser och bilder. Nordiska Museets handlingar 46. Stockholm: Nordiska Museet. Kjellin, Adolf Fredrik (1905). Berättelse om de på Wermelands skogar mot Norska gränsen i Fryksdals och Elfvedals härader boende Finnars tilstånd, i afseende på hushåll- ning, seder och upplysning. Historiallinen Arkisto, 19, 258–266. Lampen, Ernst (1924). Vermlannin suomalaiset ruotsalaisten arvostelemina. Suomen Matkailijayhdistyksen Vuosikirja 1924. Helsinki: Suomen Matkailijayhdistys, 129–145. Lampen, Ernst (1925). Värmlannin matka – Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä. Helsinki: Otava. Lampen, Ernst (1928). Finnarna i Värmland. Svenska Turistförenings Årsskrift 1928. Stock- holm: Svenska Turistföreningen, 126–145. Lampen, Ernst (1821). Jäämeren hengessä. Jyväskylä: Gummerus. Lappalainen, Tarja (2011). Fra Finske Skoger til Ishavet – Ruijafinnenes historie og fortellinger. Turku: Migrationsinstitutet. Larsson, Oscar (1953). Var Aspberget platsen för första finska bosättningen i Norra Finn- skoga? Finnbygden, 3, 25–27. Larsson, Oscar (1954). Från finnbygden. En krönika om Norra Finnskoga, Värmlands nord- ligaste socken. Karlstad: Värmlands Folkblad. Leinberg, Karl Gabriel (1899). Tvänne bref af C. A. Gottlund (år 1823 om värmlandsfinnar- na). Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 39. Förhandlingar och Uppsatser, 12. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 171–179. Leinberg, Karl Gabriel (1888). Om finnar utomlands. B: I Amerika. Karl Gabriel Leinberg (red.), Bidrag till kännedomen af vårt land IV. Jyväskylä: J. Länkeläs Förlag, 128–130. Lindell, August (1900). Bidrag till historien om Norrbottens läns bebyggande och odling. Malmö: Lunds universitet. Linderholm, Olavus (1788–1790). De Fennonibus Vermelandiae. Dissert. (I Praeses: Ericus M. Fant, II Resp. Emanuel Ullgren.) Upsalix. Lindholm, Valdemar (1908). Finnbyggare. Uppsala: Hugo Gebers Förlag. Lindholm, Valdemar [1908] (1908). Ruotsin salo-suomalaisia. [Finnbyggare] Suomentanut Väinö Salminen. Helsinki: Otava. Lindtorp, Olaf (1940). Finnskogens folk. Kansatieteellinen Arkisto 4. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.

– 541 – Lindtorp, Olaf (1943). Fra finnskogene i Solør og Vermland: beretninger og folkeminne fra grensebygdene. Kongsvinger: Indlandspostens bok- og aksidenstrykkeri. Lindtorp, Olaf (1948). Fra finnskogene i Solør og Vermland: beretninger og folkeminne fra grensebygdene. Annen samling. Kongsvinger: Indlandspostens bok- og aksidenstrykkeri. Lindtorp, Olaf (1954). Fra finnskogene i Solør og Vermland : beretninger og folkemine fra grensebygdene. Tredje samling. Kongsvinger: Indlandspostens bok- og aksidenstrykkeri. Lähteenmäki, Eija (2002). Ruotsin suomalaismetsien synty – Savolainen liikkuvuus vanhem- malla Vaasa-kaudella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Magnusson, Gustaf Gerhard (1908). Jösse härad i Värmland. Emigrationsutredningens utlåtanden. Bilaga VIII. Bygdeundersökningar. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner. Melin, Sven A. (1957). Värmlandsgubbar. Stockholm: Wahlström & Widstrand. Metsäkylä, Antti, Paula Andersson, Tuula Eskeland & Marja-Liisa Keinänen (2015). Finn- skogar – Metsäsuomalaiset. Helsinki: Museovirasto. Mikkola, Jooseppi Julius (1925). Carl Axel Gottlunds Värmlandsbrev (1821–1823). Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 180. Helsingfors: Svenska Litte- ratursällskapet i Finland. Modin, Erik & Gunnar Svensson (1958). De finska nybyggena i Hogdal – historisk redogö- relse. Ytterhogdal: Foren. Molin, Pelle (1895). Finska spår i Ångermanland. Finsk Tidskrift, 39, 17–30. Montelius, Sigvard (1951). Finnmarksbebyggelsen. Olle Veirulf (red.), Dalarna – ett vida berömt landskap. Stockholm: AB Svensk Litteratur, 135–146. Montelius, Sigvard (1961). Finn Settlement in Central Sweden. Geografiska Annaler, 42 (4), 285–293. Montelius, Sigvard (1962). Säfsnäsbrukens arbetskraft och försörjning 1600–1865. Studier i en mellansvensk bruksbygd. Falun: Falu nya boktryckeri. Montelius, Sigvard (1971). Dalarnas finnbygder. Falun: s. n. Mägiste, Julius (1952). Metsäsuomalaismurteiden nykyisestä vaiheesta. Suomi – Kirjoi- tuksia isänmaallisista aiheista, 105. osa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1–54. Mägiste, Julius (1955). De värmlandsfinska ortnamnens vittnesbörd. Karlstad: Värmlands museum. Mägiste, Julius (1961). Vermlannin sammuvaa savoa. Kielennäytteitä vuosilta 1947–1951. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Mägiste, Julius (1966, 1968, 1970). Värmlandsfinska ortnamn 1–3. Societas Scientiarum Fennica: Comnientationes humanarum litterarum, 35, (1–3). Nilsson, Skans Torsten (1954). Torkhus och rökstugor på västerdalska finnmarker.Dalar - nas Hembygdsbok 1954. Falun: Dalarnas fornminnes- och hembygdsförbund, 79–94. Nilsson, Yngve (1938). Norra Värmland vid tiden för den finska kolonisationen. Helge Nelson (toim.), Svensk Geografisk Årsbok, 14. Lund: Sydsvenska Geografiska Sällska- pet, 7–28.

– 542 – Nilsson, Yngve (1950). Bygd och näringsliv i norra Värmland. En kulturgeografisk studie. Avhandlingar 18. Lund: Lunds universitet, Geografiska institutionen. Nissen, Kristian (1924). Skogfinnene i Nordmarken. Den Norske Turistforenings Årbok 1924. Oslo: Den Norske Turistforening, 21–38. Nordmann, Petrus (1900). Om finska kolonister i Värmland på 1600-talet. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, 45, Förhandlingar och Uppsatser, 13. Hel- singfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 40. Nordmann, Petrus (1913). Vandringsminnen från finnskogarna i Värmland. SFV:s kalender 1913. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 94–101. Ojansuu, Heikki (1907). Vanhimmat tiedot Ångermanlannin (Vermlannin) suomalaisista. Virittäjä, 11 (1), 19–20. Olovsson, Olov (1955). De värmlandsfinska ortnamnens vittnesbörd. Några kommenta- rer till prof. J. Mägistes nyutkommna skrift. Finnbygden, 2, 24–27. Olovsson, Olov (1958). Något om Karl Axel Gottlunds ide om ett finskt härad och finska kyrkor i Värmland och Solør. Finnbygden 1, 26–28; 2, 2–5; 3, 2–5; 4, 2–4. Olovsson, Olov (1959). Något från Grue Finnskog på 1800-talet. (Efter lärare O. Qvales i Grue Finnskog anteckningar den 26 mars 1888.) Finnbygden, 3, 28–29. Olovsson, Olov (1959). Östmarks finnar på 1880-talet.Finnbygden, 2, 37–38. Olovsson, Olov (1959). Berättelser från Grue Finnskog. Upptecknade av lärare O. Qvale i Grue Finnskog år 1888. Finnbygden, 4, 12–13. Olovsson, Olov (1960). Lekvattnet på 1880-talet. Finnbygden 1, 2–3; 2, 2–3. Olovsson, Olov (1960). Sägner från Grue Finnskog. Upptecknade av lärare O. Qvale i Grue Finnskog år 1888. Finnbygden, 1, 28. Olovsson, Olov (1960). Vitsand på 1880-talet. Efter mjölnare Erland Stolpes i Kristinefors uppteckningar. Finnbygden, 2, 14–16. Olovsson, Olov (1960, 1961). David Skogmans resa i Norges och Sveriges finnskogar år 1865. Finnbygden 4/1960, 11–14; 1/1961, 26–28; 2/1961, 2–3. Olovsson, Olov (1962). Något från Södra Finnskoga på 1880-talet. Finnbygden, 1, 15–18. Olovsson, Olov (1962, 1963, 1964, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972 & 1973). Finska släktnamn i mellersta Sverige och Norge. Finnbygden 4/1962, 11; 1/1963, 10–11; 2/1963, 8–10; 3/1963, 8–10; 4/1963, 15; 1/1964, 9–10; 2/1964, 10; 3/1964, 9–10; 4/1964, 9; 1/1965, 7; 2/1965, 7; 3/1965, 4–5; 4/1965, 7; 1/1966, 8–9; 2/1966, 8; 3/1966, 5–6; 4/1966, 8–9; 2/1967, 8; 3/1967, 10–11; 1/1968, 11–12; 2/1968, 9; 3/1968, 9; 4/1968, 10; 1/1969, 6; 2/1969, 8; 3/1969, 5; 4/1969, 11; 1/1970, 10–11; 2/1970, 12; 3/1970, 8; 4/1970, 9; 1/1971, 9: 2/1971, 5–6; 3/1971, 3–4; 4/1971, 5; 1/1972, 11, 2/1972, 4; 3/1972, 15; 4/1972, 12; 1/1973, 11; 2/1973, 5; 3/1973, 7 & 4/1973, 11. Palmqvist, Albert (1933). Övre Frykdalens finnar under 1600-talet.Fryksände förr och nu III. Torsby: Fryksände hembygdsförening, 19–38. Palmqvist, Albert (1936). Finnbebyggelsen i Glava socken i forntid och nutid. Glava socken i forntid och nutid. Arvika: Glava Hembygdsförening, 124–149.

– 543 – Palmqvist, Albert (1938). Finsk kolonisation i Bergslagen: 1, Den tidigaste invandringen: historiska perspektiv och problemställningar. Filipstads Bergslags Arkiv, 4. Filipstad: Filipstads tryckeri aktiebolag. Palmqvist, Albert (1938). Om Sundsjö- och Älgsjöfinnarna 1, Ur 1600-talets skattelängder och domböcker. Filipstads Bergslags Arkiv 8: 1. Filipstad: Filipstads Bergslag. Palmqvist, Albert (1952, 1953). Kolonisationen av Norra Finnskoga. Finnbygden 1/1952, 10–11; 2/1952, 18–19; 3/1952, 4–8; 4/1952, 11–12 & 1/1953, 15–17. Palmqvist, Albert (1953). Den finska kolonisationen i Lekvattnet.Finnbygden, 3, 2–4. Palmqvist, Albert (1953). Den första biskopsvisitationen i Södra och Norra Finnskoga. Finnbygden, 4, 2–5. Palmqvist, Albert (1953). När kom finnarna till Värmland. Manne Ståhl et al. (red.),Värm - land förr och nu 1953 : Meddelanden från Värmlands fornminnes och museiförening: årgång 51. Karlstad: Värmlands museum, 21–34. Palmqvist, Albert (1954, 1955). De finska ortnamnen i Värmland.Bergslagen i Ord och Bild, 1954, 8–10; 1955–56, 17. Filipstad: Filipstads bergslags hembygdsförening. Palmqvist, Albert (1954). Episod på Finnskogen hösten 1697. Bergslagen i Ord och Bild, 1953–54. Filipstad: Filipstads bergslags hembygdsförening, 23–25. Palmqvist, Albert (1954). Den finska invandringen till Sverige. Bergslagen i Ord och Bild, 1953–54. Filipstad: Filipstads bergslags hembygdsförening, 14–15. Palmqvist, Albert (1954). Om finnar, svedjande och ”stämpnor” i Färnebo häradsrätts protokoll 1639–1654 & 1654–1663. Bergslagen i Ord och Bild, 1953–54, 16–23 & 1954, 12–17. Filipstad: Filipstads bergslags hembygdsförening. Palmqvist, Albert (1959). Gåsbornsfinnar stal kyrksilvret i Hällefors, 1653. Finnbygden, 2, 10–11. Palmqvist, Albert (1963). Litteratur om Värmlands bergslag. Filipstad: s. n. Palmqvist, Johan Viktor (1924). Rester av primitiv religion bland Värmlands finnbefolk- ning – jämförda med motsvarande företeelser på svenskt område. Karlstad: Nya Werm- lands-Tidningens A.-B. Palmqvist, Johan Viktor (1921). Kvarlevor av primitiv religion bland värmlandsfinnarna. Karlstads stifts julbok 1921. Kalstad: Karlstads Stiftsråd, 47–66. Persson, Johannes (1971). Om gamla julseder på Finnskogen. Finnbygden, 4, 2–4. Pettersson, Alfred & Erik Gunnar Huss (1906). Finnmarkerna i Södra Ångermanland och Norra Medelpad. Norrland, 1 (3). Uppsala: Norrländska Studenters Folkbildnings- förening. Rydberg, Alexander (1929). Finnarna i Värmland. (toim.) Historisk Tidskrift. Stockholm: s. n., 418–424. Salminen, Väinö (1905). Gottlundin muisto Vermlannin suomalaismetsissä. Liitto, 117–129. Salminen, Väinö (1906). Skandinavian suomalaiset äidinkielestänsä. Virittäjä, 1, 6–10. Salminen, Väinö (1908). Skandinaavian suomalaiset. Oma maa, 3, 245–252.

– 544 – Salminen, Väinö (1909). Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet. Kansalaiskirjasto 7. Helsinki: Kustannus-o.y. Salminen, Väinö (1923, 1926). Keski-Skandinaavian suomalaiset. Oma maa, 4, 982–990; Suomen suku, 1. Helsinki: Otava, 308–319. Salminen, Väinö (1924). K. A. Gottlundin ensimmäinen matka Ruotsin suomalaismet- siin 1817. Suomen Matkailijayhdistyksen Vuosikirja 1924. Helsinki: Suomen matkailijayhdistys, 69–93. Salminen, Väinö (1932). Taalain suomalainen tietäjä 1600-luvulla. Virittäjä, 1, 33–37. Samzelius, Hugo (1901). Studier och anteckningar (I. Det gamla Nederkalix. II I. Ur Öf- verkalix sockens äldsta kyrkoböcker. IV. Den äldre svenska kolonisationen i Norr- bottens finnbygder.)Personhistorisk Tidskrift, 27–34, 83–95, 48–64. Sappinen, Eero (2019). Värmlannin metsäsuomalaiset. Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. s.n. (1878). Metsän suomalaiset Ruotsissa. Käännös Ruotsissa palkinnon saaneesta kir- joituksesta. Kyläkirjaston Kuvalehti, 291–300. Helsinki: s.n. Solum, Erik Svenke (1968). En finnskogmenighet gjennom 100 år: Lunderseter kapell 1868– 1968. Kongsvinger: s. n. Syrjänen, Laina (1931). Heikki Hannunpojan Vermlannin suomalaisia koskevat muistiin- panot. Sanakirjasäätiön toimituksia, 1. SKS:n satavuotispäiväksi. Helsinki: Sana- kirjasäätiö, 271–311. Söderling, Ismo (1991). Metsäsuomalaiset ja Euroopan yhdentyminen – häviävätkö kylät ja maaseutukulttuuri muutoksen myllerryksessä? Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposi- um 1990. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 113–123. Tainio-Pärssinen, Vuokko (2013). Metsäsuomalaisia Seuran kirjastossa. Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 84 (1), 57–58. Taipale, Riitta (2018). Elokerta ennen Vermlannin suomalaismetsissä. Kemi: Atrain & Nord. Talve, Ilmar (1952). Riihitöistä Länsipohjassa. Kotiseutu, 5–7, 153–156. Talve, Ilmar (1953). Drag ur finnbygdens näringsliv.Värmland förr och nu, 35–66. Talve, Ilmar (1955). Metsäsuomalaisten rakennuksia Ruotsin ja Norjan museoissa. Ko- tiseutu, 6, 140–144. Talve, Ilmar (1958). Några 1600-talsföremål från Värmlands finnbygd. Finnbygden, 1, 18–19, 36. Talve, Ilmar (1982). Metsäsuomalaiset ja Suomen kansankulttuuri. Pekka Laaksonen & Pertti Virtaranta (toim.), Ulkosuomalaisia. Helsinki: Suomen Kalevalaseura. Tenerz, Hugo (1960). Folkupplysningsarbetet i Norrbottens finnbygd från äldsta tid till sekelskiftet 1900. Årsböcker i svensk undervisningshistoria 102. Stockholm: s. n. Tenerz, Hugo (1962). Ur Norrbottens finnbygds och dess befolknings tidigare historia: den svenska infiltrationen i övre finnbygden under 1600- och 1700-talen. Stockholm: Alm- qvist.

– 545 – Tenerz, Hugo (1963). Folkupplysningsarbetet i Norrbottens finnbygd under förra hälften av 1900-talet jämte språkdebatten. Stockholm: s. n. Tham, Wilhelm (1943). Lindesberg och Nora genom tiderna. Finnkolonisation, 74–76. Vilkuna, Kustaa (1953). Varpå beror den finske svedjebondens kolonisationsförmåga? Värmland förr och nu, 9–20. Virtanen, Raimo (1975). Carl Axel Gottlund – skogfinnarnas apostel.Finnbygden , 1, 12–14. Virtaranta, Pertti (1977). Matti Mörtbergin metsäsuomalaiskeräelmät. Saima-Liisa Laa- tunen (toim.), Kalevalaseuran Vuosikirja 57. Porvoo: WSOY, 268–288. Wahlberg, Erik (1963). Finska ortnamn i norra Sverige. Tornedalica 2. Luleå: Tornedalika. Wallander, Jan (1948). Flykten från skogsbygden. Dissertation. Uppsala: Uppsala universitet. Wallin, Väinö (1898a). Metsäsuomalaiset Ruotsissa. Helsinki: Otava. Wallin, Väinö (1898b). Suomalaiset Keski-Ruotsissa. Kyläkirjaston Kuvalehti, 85–87 & 110–111. Wanhainen, Walde (1971). Liv och arbete i Norrbottens finnbygder. Tornedalica 10. Luleå: Längmanska kulturfonden. Wanhainen, Walde (1936). Om ett bosättningshistoriskt dokument rörande finnbygden. Tornedalen, 1, 10–15; 2, 68–74. Westling, Axel (1957). Värmlantilaissuomalaisten kulttuurimuistoja. Finland och Vi, 4–5, 44–49. Wickberg, Erik (1953). Livet på finnskogarna. Artikelserie iGefle Dagblad 1952–1953. Gävle: Gefle Dagblads Hembygdsbibliotek. Wiklund, Karl (1902). Finska språkets nuvarande utbredning i Värmland och Grue finnskog. Geografiska Föreningens Tidsskrift, 110–112. Wiklund, Karl (1904). Namnet Luleå och de forna nationalitetsförhållandena i Norrbot- ten. Ymer, 180–186. Wiren, N. (1953). Den nya finnkolonisationen i Värmland.Värmland fårr och nu, 51. Østberg, Kristian (1903). Finnernes Bosrettelse i Solør. Kristiania: s.n. Østberg, Kristian (1926). Finnernes bosretning och rydning i Solør. Ny jord, 1–27. Østberg, Kristian (1930). Finnernes rydning og bosetning innover Østlands bygdene. Ny jord, 121–141. Østberg, Kristian (1931, 1932). Finnskogene i Norge. Norsk Geografisk Tidsskrift, 1931, 438–488; 1932, 121–163, 213–254. Østberg, Kristian (1935). Trekk av Finnskogenes kulturhistorie. Norsk Geografisk Tidss- krift, 272–293.

– 546 – Perheet, sukupolvet, lapset ja nuoret Families, generations, children and youth Familjer, generationer, barn och ungdom

Andric, Mile (1972). Invandrarbarnens situation i Sverige. En utbildningsmässigt och socialt handikappad grupp. s.l.: s.n. Antikainen, Tuula, Ulla Arfwidsson & Pirjo Kuusisto (1971). Samtal med finska hemmafruar på Teleskopgatan i Bergsjön. Göteborg: Göteborgs universitet. Artsman, Margareta (1973). Vi gav våra bästa år till er – nu tar ni våra barn. Ny i Sverige, 3. Haavio-Mannila, Elina (1976). Effects of Length of Stay in Sweden on the Social Situation of Married Finnish Immigrants in Västerås. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Long-term Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 67–81. Jacobsson, Birgitta & Rolf Karrento (1973). Finländska invandrarfamiljer. Uppsala: Uppsala universitet, Sociologiska institutionen. Lee, Irma (1975). Emotionella, kognitiva och sociala variabler studerade i förhållande till språkutveckling hos invandrarbarn. Stockholm: Stockholms universitet, Psykolo- giska institutionen. Lindbäck, Henry (1972). Suomenkielisten siirtolaislasten asema Ruotsissa. Lapsi ja nuoriso, 8. Majava, Altti (1974). Family Problems of Finnish Emigrants. Reply to the IUFO-questionaire. Helsinki: Ministry of Labour. Melkas, Kukku (2018). Children In-between: The Entangled History of Finland and Swe- den in Svinalängorna, Mother of Mine and Ingenbarnsland. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society, 83–96. Miettinen, Allan (1972). Finländsk immigrantungdom i Sverige. Nordisk yrkesvågledning, 2, 35–36. Mägiste, Edith (1991). Andra generationens invandrare: Kamratstatus och ungdoms- brottslighet. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 198–209. Norrbohm-Jakobsson, Maja (1972). Suomalaiset siirtolaislapset Ruotsissa. Lapsi ja Nuo- riso, 10. Ouvinen-Birgerstam, Pirjo (1977). Finska invandrarfamiljer i Malmö. Intervjuer med finska mödrar om deras förhållanden i Sverige och upplevelser av att vara invandrare. Pedago- giska rapporter 10. Lund: Lunds universitet, Pedagogiska institutionen. Palmén, Ernst Gustaf (1897). Savolaisista suvuista Ruotsissa. Koitar, 5, 207–230. Persson, Rune, Anita Dahlgren, Rune Dahlgren & Cecilia Wedberg (1971). Ungdomsun- dersökningen 1971. En förstudie av ungdomar i Malmö och Olofström. Lund: Lunds universitet, Sociologiska institutionen.

– 547 – Preisler, Gunilla (1973). Några finska och svenska förskolebarns TV-tittande. Stockholm: Sveriges Radios Publik- och programforskningsavdelning. Preisler, Gunilla (1976). Vad förstår finska invandrarbarn av innehållet i ett svenskt barn-tv- program?. Stockholm: Sveriges Radios Publik- och programforskningsavdelning. Rosengren, Terttu (1973). Vi gav våra bästa år till er – nu tar ni våra barn. Ny i Sverige 3. Stockholm: s. n. Salo, Tuure (1973). Ruotsinsuomalaisten katoava sukupolvi. HS, 9.3.1973. Similä, Artturi (1973). PM angående beräknande antalet finska barn och ungdomar i Sverige under 1970-talet. Stockholm: Finsk-svenska utbildningsrådet. Similä, Artturi (1973). Suomalaiset lapset Ruotsissa. Suomen Kuvalehti, 10. Snellman, Hanna (2008). Lapin tyttöjä ja pohjoisen poikia – ruotsinsuomalaisten hen- kilökohtaista-ilmoituksia. Kleion lumoissa. Oulun Historiaseuran 75-vuotisjuhlakirja. Scripta Historica 33. Oulu: Oulun historiaseura ry. Somerkivi, Urho (1973). Ruotsin suomalaislapset. Oma markka, 4, 4–6. Suikkila, Juhani (1977). Normer och normkonflikter bland finska immigrantungdomar och svenska ungdomar. Stockholm: Stockholms universitet, Kriminalvetensk instit. Svanström, S. (1972). Suomalainen nuoriso Ruotsissa. Lapsi ja Nuoriso, 20, 262–266. Tammelin, Linda (2006). Toiset lähtee, toiset jää. Yhden suvun siirtolaishistoria Suomen ja Ruotsin välillä. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 15. Turku: Siir- tolaisuusinstituutti. Toukomaa, Pertti (1972). Finska invandrarfamiljer i Olofström. Olofström: Olofströms skolkansli. Toukomaa, Pertti (1972). Ruotsin suomalaisnuorten ongelmia. Lapsi ja Nuoriso, 2, 34–38. Toukomaa, Pertti (1973). Korutonta kertomaa. Suomalaisperheet ruotsalaisessa teollisuus- yhdyskunnassa. Tampereen yliopiston sosiologian & sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia 1. Tampere: Tampereen yliopisto. Toukomaa, Pertti (1973). Suomalaisnuorten asema Ruotsissa. Nuorisopoliittinen Vuosi- kirja 1973. Helsinki: Kansalaiskasvatuksen Keskus, 78–87. Waara, Peter (1996). Ungdom i gränsland. Umeå: Boréa.

Politiikka ja poliittinen toiminta Politics and political activities Politik och politisk aktivitet

Hammar, Tomas & Roger Tung Ko-Chih (1973). Politisk resocialisation av invandrare. 1. Promemoria med Presentation av invandringsforskningsprojektet. 2. Projektbe- skrivning och lägesrapport. Stockholm: Stockholm universitet, Statsvetenskapliga institutionen.

– 548 – Hammar, Tomas & Roger Ko-Chih (1974). Politisk resocialisation av invandrare. Political and Social Comparisons. (Some Preliminary Findings in Södertälje Municipality.) Stockholm: Stockholm universitet, Statsvetenskapliga institutionen. Hammar, Tomas & Roger Tung Ko-Chih (1975). Invandrare och politik: Finländare i Söder- tälje. En intervjuundersökning våren 1973 om samhällsinformation, myndigheter och politik. Södertälje: Södertälje kommun, Informationskontoret. Hammar, Tomas & Roger Tung Ko-Chih (1976). Migrant’s Socio-political Encounters in Everyday Life. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 82–107. Hammar, Tomas (1977). Det första invandrarvalet. Preliminär rapport. Rapport, 3. Stock- holm: Expertgruppen för invandringsforskning. Hammar, Tomas (1977). The First Immigrant Election: Abbreviated Version of a Preliminary Report on the Participation of Immigrants in the 1976 Swedish Local and Regional Elec- tions. Report, 4. Stockholm: Commission on immigration research. Jaakkola, Magdalena (1976). Finnish Immigrants in Swedish Politics. Committee of Experts on Immigration Research, Report No. 1. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 169–189. Jaakkola, Magdalena (1976). Finnish Immigrants in Swedish Politics. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 169–189. Jaakkola, Magdalena (1989b). Den etniska mobiliseringen av sverigefinnarna. Stockholm: Stockholm universitet, Centrum för forskning om internationell migration och etniska relationer (CEIFO). Jaakkola, Magdalena (1989c). Rinkebyn koululakko: tutkimus ruotsinsuomalaisten etnisestä mobilisoitumisesta tukholmalaisessa lähiössä. Tukholma: Tukholman yliopisto, Cen- trum för invandringsforskning (CEIFO). Koiranen, Vilho (1961a). Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten ideologisista siteistä. Politiikka, 1, 67–77. Lukkarinen Kvist, Mirjaliisa (1999). Enade vi stå. Om invandrare i det politiska livet i en mångkulturell hembygd. Beatriz Lindquist & Oscar Pripp (red.), Botkyrka i fokus. Sju etnologiska uppsatser. Tumba: Mångkulturellt centrum & Huddinge, Södertörns högskola, 40–52. Lukkarinen Kvist, Mirjaliisa (2000). Varför skall vi engagera oss? Invandrare och minoriteter, 27 (1), 16–20. Lukkarinen Kvist, Mirjaliisa (2001). Etnisk mångfald i politiken. Tumba: Mångkulturellt centrum. Melander, Kurt Reinhold (1939). Eräs suomalaisten v. 1653 alkuunpanema kapinayritys Ruotsissa. Historiallinen Arkisto, 46, 27–39.

– 549 – Peura, Markku (1973). Politisk resocialisation av invandrare – Riksförbundet Finska Fören- ingar i Sverige. Stockholm: Stockholms universitet, Statsvetenskapliga institutionen. Peura, Markku (1980). Ruotsin toiset siirtolaisvaalit – Sammanfattning. Siirtolaisuus-Mig- ration, 1, 15–18. Peura, Markku (1991). Sweden-Finns’ Struggle for Minority Rights. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 256–267. Peura, Markku & Tove Skutnabb-Kangas (red.) (1994), Man kan vara tvåländare också… Sverigefinnarnas väg från tystnad till kamp. Stockholm: Sverigefinländarnas arkiv. Tukholman suomenkielisen sosialidemokraattisen ammattiyhdistysväen kerho (1972). Ruotsin suomalaiset. Tutkimuksia, puheenvuoroja, kannanottoja. Stockholm: Tiden. Vierimaa, Sanna-Mari (2017). Transnational Political Activities of the Swedish Finn Youth Organization. Nordic Journal of Migration Research, 7 (1), 12–19. Wickström, Mats (2015). Comparative and Transnational Perspectives on the Introduc- tion of Multiculturalism in Post-War Sweden. Scandinavian Journal of History, 40 (4), 512–534. Wickström, Mats (2015). The Multicultural Moment: The History of the Idea and Politics of Multiculturalism in Sweden in Comparative, Transnational and Biographical Context, 1964–1975. Turku: Åbo Akademi University.

Sopeutuminen ja identiteetti Integration and identity Integration och identitet

Ahokas, Pirjo (2018). Is Love Thicker Than Blood? A Bi-cultural Identity Process in Astrid Trotzig’s Blod är tjockare än vatten. Satu Gröndahl & Eila Rantonen (eds.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Helsinki: Finnish Literature Society, 166–186. Bacal, Azril (1991). The Process of Ethnic Identity among Latin Americans in Sweden. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Fö- redrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 210–219. Berglund, Sylvia, Elisabeth Grimlund & Stig Nordin (1974). Näin Ruotsissa. Yhteiskuntaopas maahanmuuttajille ja ruotsalaisille. Tukholma: Sveriges radios förlag & Kouluylihal- lituksen kulttuurivaihtoneuvosto. Bergman, E. & Nilsson, K. (1970). Något om finska invandrares sociala situation, särskilt deras förhållanden i Norrköping fr. o. m. 1965 t. o. m. 1969. Örebro: Socialhögsko- lan i Örebro. Bjarnehäll, K. G. (1971). Invandrare i kommunen – ett utvecklingsprojekt. Stockholm: Sve- riges lärarförbund.

– 550 – Björklund, Krister (2012a). Suomalainen, ruotsalainen vai ruotsinsuomalainen? Ruotsissa asuvat suomalaiset 2000-luvulla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Borg, Kristian (toim.) (2017). Finnjävlar: Suomiperkeleet Ruotsissa. Tampere: Vastapaino. DeGeer, Eric (1999). Frågor om ingermanländsk identitet: En studie vid sverigeinger- manländarnas sommarfest 1998. Siirtolaisuus-Migration, 1, 11–15. Engström, R. & S. Ketola (1969). En intensivstudie av några finländares anpassning i Sverige. Stockholm: Stockholms universitet, Pedagogiska institutionen. Gullers, Karl Werner, Peter Gullers, Sigvard Strandh & Stig Lundström (1970). Sverige, ditt nya land. Ruotsi, sinun uusi maasi. Stockholm: Svenska Arbetsgivareföreningen. Haavio-Mannila, Elina & Sten Johansson (1974). Finska utvandrares levnadsnivå i Sve- rige. Sosiologia, 2 (4), 192–204. Haavio-Mannila, Elina (1976). Effects of Length of Stay in Sweden on the Social Situation of Married Finnish Immigrants in Västerås. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Long-term Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 67–81. Haavio-Mannila, Elina (1984). Social Adjustment of Finns in Sweden. Siirtolaisuus-Mig- ration, 3, 26–53. Hammar, Tomas (1971). Leva i Sverige. Samhällsorientering för invandrare och svenskar. Stockholm: Sveriges Radio. Herberts, Kjell, & Börje Vähämäki (1998). At Home They Long for Far Away, Abroad They Yearn for Home: Swedish-Speaking Ostrobothnia. Journal of Finnish Studies, 2 (2), 20–26. Hormia, Osmo (1979). Ruotsinsuomalaisten kulttuurisesta sopeutumisesta. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 175–179. Hujanen, Taisto (1986). Kultamaa ja kotimaa – Tutkimus Ruotsin ensimmäisen polven suomalaissiirtolaisten Suomi- ja Ruotsi-kuvasta. Acta Universitatis Tamperensis A 205. Tampere: Tampereen yliopisto. Ivars, Ann-Marie (1986). Från Österbotten till Sörmland. En undersökning av emigration och språklig anpassning. Studier i Nordisk filologi 66. Helsingfors: Svenska littera- tusällskapet i Finland. Jaakkola, Magdalena (1973c). The Social Networks of Finnish Migrants. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Re- search Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration Reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 117–124. Jaakkola, Magdalena & Antti Karisto (1976). Friendship Networks in the Scandinavian Countries. Research Group for Comparative Sociology. Research Reports 11. Helsinki: University of Helsinki. Jaakkola, Magdalena (1980). Finnish Immigrants and Their Swedish Friends. Anders Ringen (ed.), Migration to and within the Nordic Countries. Report from the Vth Nordic

– 551 – Conference on Labour Migration Research. Oslo: Nordic Council of Ministries and Institute of Applied Social Research, 117–145. Jaakkola, Magdalena (1981). Street Corner Finns in Sweden. Research Reports 29. Helsinki: University of Helsinki, Research Group for Comparative Sociology. Jaakkola, Magdalena (1983b). Finnish Immigrants in Sweden: Networks and Life Styles. Research Reports 30. Helsinki: University of Helsinki, Research Group for Compa- rative Sociology. Koiranen, Vilho (1961b). Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten akkulturaatio. Lisensiaatin- tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Koiranen, Vilho (1966a). Suomalaisten siirtolaisten sulautuminen Ruotsissa. Sosiologinen tutkimus Ruotsiin vuosina 1945–1959 muuttaneiden suomenkielisten siirtolaisten kulttuurin muuttumisesta. Helsingin yliopisto, väitöskirja. Porvoo: WSOY. Kuusela, Jorma (1973). Finnar i Sverige. En studie av assimilation och anpassning. Stockholm: Stockholms universitet, Sociologiska institutionen. Kuusela, Jorma (1974). Sex slags liv. Ett försök till systematiskanalys av invandrarnas anpassning. Del 1. Stockholm: Stockholms universitet, Sociologiska institutionen. Lahti, Tuula (1975). Ruotsista Suomeen muuttaneiden kouluikäisten sopeutuminen I–II. Selosteita ja tiedotteita 34. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Lainio, Jarmo (2014). Ruotsinsuomalaisuus tänään. Siirtolaisuus-Migration, 41 (2–3), 14–25. Laitinen, Maija-Liisa (1973). Siirtolaisten sopeutumisvaikeudet Ruotsissa. Tampere: Tam- pereen yliopisto. Lappalainen, Jukka-Pekka (toim.) (1987). Suomalaisuus Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten kulttuurin ongelmia. Ruotsinsuomalaisuuden bibliografia. Helsinki: Suomalai- suuden liitto. Latvalehto, Kai (2017). Toisen polven ruotsinsuomalaisuus. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Leiniö, Tarja (1979). Ruotsinsuomalaisten elinolot. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 143–174. Leino, Taisto (1970). Kielitaidon ja maassavietetyn ajan vaikutus suomalaisten siirtolaisten sopeutumiseen Ruotsissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Leino, Taisto (1970). Suomalaissiirtolainen Ruotsissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Levä, Maria (2008). Ruotsinsuomalaisten suomalaisen identiteetin ulottuvuudet 2000-luvun alussa Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web reports 33. Turku: Siirtolaisuus- instituutti. Levä, Maria (2008). Ruotsinsuomalaisten suomalaisen identiteetin ulottuvuudet 2000-luvun alussa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 16–23.

– 552 – Liebkind, Karmela (1988c). Etnisk identification bland finska invandrare: En studie av två generationer och två skolspråk. Elisa Mikkola (red.), Den 14. Nordiska Sociolog- kongressen Norden, sociologin och världssamhället. Tammerfors: Tampere universitet, 149–150. Liebkind, Karmela (1989). Patterns of Ethnic Identification among Finns in Sweden. Karmela Liebkind (ed.), New identities in Europe: Immigrant Ancestry and the Ethnic Identity of Youth. Hampshire: Gower, 116–139. Lumijärvi, Satu-Sinikka (2017). Kohti tata aikaa ja tulevaisuutta. Kotiseutukertomuksia muuton jalkeen. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Lumijärvi, Satu-Sinikka (2017). Kotiseutukertomuksia edeltaneelta ajalta. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Parkkisenniemi, Hilkka (2017). Kotimaani ompi Ruotsi. Juha Hagelberg & Hilkka Park- kisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Parkkisenniemi, Hilkka (2017). Tänne jääneet. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisennie- mi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Rantanen, Juhani (1966). Juuriltaan reväisty joukko – suomalaiset Ruotsissa. Tuntumas- sa. Vuosikirja 8. Vaasa: s. n., 133–143. Remes-Blomgren, Elvi (1973). Vi är ju finländare. Stockholm: Gidlund. Rosenberg, Thomas & Pertti Toukomaa (1991). Marginalisering, identitet och självkänsla: om livstil och kultur bland finska invandrare i Eskilstuna. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migration och det Framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 181–197. Rönnholm, Raimo (1992). Identiteetti ruotsinsuomalaisten voimavarana. Siirtolaisuus- Migration, 2, 29–34. Rönnholm, Raimo (1999). Identiteetin lähteillä: Kulttuurijuuret minuuden ja opiskelun osana. Turun yliopiston julkaisuja. Turku: Turun yliopisto. Sahlberg, Asko (2000). Pimeän ääni. Helsinki: WSOY. Savolainen, Maija (1987). ”Jag skams inte for att jag är finne”. Yngve Georg Lithman (red.), Nybyggarna i Sverige. Stockholm: Carlssons Bokfdrlag, 80–121. Schwarz, David (1973). Kan invandrarna bli svenskar? Samhälle i utveckling, 8. Lund: Stu- dentlitteratur. Siikavirta, Katri (2000). Pimeästä irrotetut. Helsinki: WSOY. Similä, Artturi (1966). Finnarna som minoritet i Sverige. DN, 23.4.1966. Similä, Matti (1987). Kulturell identitet hos unga invandrare. Rapport, 7, Stockholms Uni- versitet. Stockholm: CEIFO. Similä, Matti (1995). Kan Sverige bli mångkulturellt? Invandrare och minoriteter, 6, 12–15.

– 553 – s.n. (1971) De finska invandrarnas problem. Av arbetsgruppen för finska invandrarfrå- gor. Sthlm: s.n. Snellman, Hanna (2012). Suomen lippu ja sombrero. Koivunen, Anu (toim.), Maailman paras maa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 46–65. Sparring, Leena (1973). Har vi modet att låta finska barn känna trygghet i sitt ursprung? Ny i Sverige, 3. Suikkila, Juhani (1974). Finnar i Sverige. En studie av social identitet. Stockholm: Stockholms universitet, Sosiolog. instit. Suutari, Pekka (1997). Identiteetin käsitteestä. Musiikki, 1. Suutari, Pekka (1999). Siirtolaisuudesta vähemmistöksi. Äänitehistorian näkökulma ruotsinsuomalaisuuteen. Musiikki, 4, 454–476. Suutari, Pekka (2002). Premises of Ethnography: Finnish-Swedish Identity, Music, Reality. Nord Nytt, 85, 37–50. Suutari, Pekka (2004). From Local to National and Back. The Finnish Music and the Construction of Minority Identity in Sweden. Jari Kupiainen, Erkki Sevänen & John A. Stotesbury (eds.), Cultural Identity in Transition: Contemporary Conditions, Practices and Politics of Global Phenomenon. New Delhi: Atlantic Publishers. Weckström, Lotta (2003). The Invisible Opponent: Argumentative Discourse about Feelings of National Belonging, Finnishness and Immigration of Second Generation Finns in Sweden. MPhil. Amsterdam: Department of Speech Communication, Argumentation Theory and Rhetoric, University of Amsterdam. Weckström, Lotta (2004). Invisible Opponent. A Study of the Argumentative Discourse of Second Generation Immigrants talking about National Belonging. Siirtolaisuus- Migration, 1, 14–19. Weckström, Lotta (2011a). Representations of Finnishness in Sweden. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Weckström, Lotta (2011b). Suomalaisuus on kuin vahakangas. Ruotsinsuomalaiset nuoret kertovat suomalaisuudestaan. Turku: Siirtolaisuusinstituutti; Stockholm: Sverige- finnarnas Arkiv. Wester, Holger (1975). Identiteetti- ja integraatio-ongelmat suomenruotsalaisten keskuudessa. Maija-Liisa Kalhama (toim.), Ulkosuomalaisuuskongressin 27.–28.6.1975 esitelmät ja puheenvuorot. Siirtolaisuustutkimuksia A 3. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti, 48–51. Westin, Charles (1973). Existens och identitet. Invandrarnas problem belysta av invandrare i svårigheter. Göteborg: Bokförlaget Korpen. Ågren, Leo (1970). Jag är finne i Stockholm och svensk i Helsingfors. Svenskbygden, 4-5, 78–79.

– 554 – Sotalapset War children Krigsbarn

Bruun, Elsa & Aune Ståhlberg (1950). Lastensiirrot Ruotsiin vuosina 1941–1948. Sosiaa- linen Aikakauskirja, 1 & 2, 1–8, 89. Båsk, Katja (1976). Finländska krigsbarn i Sverige. Stockholm: Nordiska museet. Edvardsen, Annu (1977). Sotalapset. [Det får inte hända igen: Finska krigsbarn 1939–1945] Suomentanut Anja Haglund. 1 p. Jyväskylä: Gummerus. Eronen, Jussi (1996). Tie jatkosodan lastensiirtoihin. Ajankohta, 4, 102–117. Erving-Odelberg, Helmi (1999). Hälytys: glimtar ur ett krigsbarns liv. Skellefteå: Ord & visor. Eskeland, Tuula (2018). Suomalaisia sotalapsia Pohjoismaissa. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 73–86. Haapala, Esko (1974). Ruotsin unohdetut suomalaislapset. Helsingin Sanomat, 7.3.1974. Hagelberg, Juha (2017). Pudasjarven sotalapset. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisennie- mi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Porvoo: Bookwell. Jalo, Margit (1950). Tilastoa lastensiirroista Ruotsiin vuosina 1941–46. Sosiaalinen Aika- kauskirja, 3 & 4, 107–116 & 176. Janfelt, Monika (1998). Stormakter i människokärlek: svensk och dansk krigsbarnshjälp 1917–1924. Åbo: Åbo Akademis förlag. Junila, Marianne (2013). Sotalapsesta siirtolaiseksi? Tapaustutkimus erään liikkuvan sallalaisen elämän paikoista. Mervi Autti, Annika Immonen, Kari Immonen, Maija Mäkikalli & Pälvi Rantala (toim.), Rovaniemi, Turku, Bysantti ja Oulu... Juhlakirja Marja Tuomiselle. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 262–277. Kavén, Pertti (2003). 70000 pientä kohtaloa: Suomen sotalapset. Otalampi: Sahlgrenin kustannusliike Oy. Keski-Suomen sotalapset (2000). Pitäkää mukuloista huolta: Keskisuomalaisen sotalapsen historiakirja. Jyväskylä: Keski-Suomen sotalapset. Korkiakangas, Pirjo (2017). Kaksi kotia ja kaksi kotimaata – suomalaisten lasten kokemuksia sotalapsuudesta Ruotsissa. Hanneleena Hieta, Aila Nieminen, Maija Mäki, Katriina Siivonen ja Timo J. Virtanen (toim.), Rajaamatta. Etnologisiakeskusteluja. Helsinki: Ethnos ry, 150–183. Korppi-Tommola, Aura (1996). Sotalapset: tutkimusraportti. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto. Kovács, Magdolna (toim.) (1995). Olin sotalapsi. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kårberger, Per I. (1952). Något om gamla seder och bruk på Värmlands Östra finnskogar. Finnbygden, 4, 13–14. Kårberger, Per I. (1969). Brunnberg, en by på Östra finnmarken. Finnbygden, 3, 6–7.

– 555 – Kårberger, Per I. (1974). Resa i värmländsk finnmark för 80 år sedan.Finnbygden, 2, 6–1. Lagnebro, Lillemor (1990). Finska krigsbarn – en kvalitativ studie. Siirtolaisuus-Migra- tion, 2, 12–18. Liikkanen, Annu (1995). Lappu kaulassa. Helsinborg: Inter Terras. Liikkanen, Annu (1995). Med lapp om halsen. Helsinborg: Inter Terras. Luttinen, Kaija (2002). Hyvä maku jäi suuhun. Pori: Kustannusosuuskunta Muusa. Matvejevna, Siiri (1996). Välkommen till Sverige: boken om de finska krigsbarnen. Köpen- hamn: Akaki Books. Ortmark Almgren, Sinikka (toim.) (2003). Krigsbarn erinran: Snäll, lydig och tacksam. Stockholm: Riksförbundet Finska Krigsbarn. Paksuniemi, Merja-Leena (2015). Finnish Refugee Children’s Experiences of Swedish Refugee Camps During the Second World War. Migration letters: an international journal of migration studies, 12 (1), 28–37. Rautio, Erkki (1995). Pohjoiset pakolaiset: Lapin väestön evakkomatka Ruotsiin 1944– 1945. Rajaseutu, 72 (4), 38–40. Rautio, Erkki (2005). Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta. Jyväskylä: Gummerus. Rossi, Paula (2006). Finskspråkiga krigsbarn till svenska hem – att lära sig svenska genom direktkontakt under ovanliga förhållanden. Siirtolaisuus-Migration, 4, 7–12. Salminen, Heikki (1998). Suomalaisten sotalasten historiasta tutkimus. Siirtolaisuus- Migration, 4, 18–23. Salminen, Heikki (2001). Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: Lastensiirto-organisaatiot, kul- jetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939–1957. Lisensiaattityö. Turku: Turun yliopisto. Salminen, Heikki (2006). Lapset sodankäynnin uhreina: sotalapset ja lastensiirrot 1900-luvulla. Historiallinen aikakauskirja, 104 (2), 132–141. Salminen, Heikki (2007). Lappu kaulassa yli Pohjanlahden. Suomalaisten sotalasten historia. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Schildt, Miia & Aarne Runeberg (1961). Lapsemme Tanskassa (1939–1944). Helsinki: Sö- derström. Smeds, Astrid M-L. (2000). Finska krigsbarns minnesbilder av språkväxlingar i olika kontext / Turun seudun sotalapset. Rapporter från Pedagogiska fakulteten 21. Åbo: Åbo Aka- demi. Virkamäki, Suvi (2005). ”Att få gott hem…”. Finska krigsbarnsadoptioner i Stockholm 1946–47. Web Reports 7. Åbo: Migrationsinstitutet. Virtala, Irene (2004). Tystnaden talar. Om finländska krigsbarn i skönlitteraturen. Web Re- ports 5. Åbo: Migrationsinstitutet. Virtala, Irene (2005). Suomalaiset sotalapset kaunokirjallisuudessa. Siirtolaisuus-Migra- tion, 3, 19–27.

– 556 – Terveys Health Hälsa

Haavio-Mannila, Elina & Kerstin Stenius (1974). Mental Health Problems of New Ethnic Minorities in Sweden. Acta Sociologica, 17 (4), 367–392. Haavio-Mannila, Elina (1974). Finnish Immigrants as Mental Patients in Sweden. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Haavio-Mannila, Elina & Kerstin Stenius (1977). Mental Health of Immigrants in Sweden. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia, 211. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Haavio-Mannila, Elina (1986). Äldre finländska invandrare i Stockholm. Socialstyrelsen redovisar, 5. Stockholm: Socialstyrelsen. Heikkilä, Kristiina & Sirkka-Liisa Ekman (2000). Health Care Experiences and Beliefs of El- derly Finnish Immigrants in Sweden. Journal of Transcultural Nursing, 11 (4), 281–289. Jasbutis-Simola, Unnukka (1980). Huddinge-Projekti – Ruotsinsuomalainen Avohoito- keskus. Siirtolaisuus-Migration, 1, 11–14. Johansson, Mauri (1979). Ruotsinsuomalaisten terveydelliset ongelmat. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 179–184. Kaipainen, Olavi (1971). Landskronan siirtosuomalaisten sosiaalista taustaa ja alkoholijuo- mien käyttö. Helsinki: Suomen raittiusjärjestöjen liitto. Koiranen, Vilho (1966c). De finska immigranternas socialproblem i Sverige. Helsingfors: Ministeriet för utrikesärendena. Lukkarinen Kvist, Mirjaliisa (2001). Otrygghet på kaotisk vårdcentral. Invandrare och minoriteter, 28 (6), 26–29. Lukkarinen Kvist, Mirjaliisa (2001). Vård i mångfald. En intervjustudie med personalen på Fittja vårdcentral. Tumba: Mångkulturellt centrum. Lukkarinen-Kvist, Mirjaliisa (2002). Patienterna, vårdcentralen och mångfalden – en intervjustudie med boende i Fittja. Botkyrka. Tumba: Mångkulturellt centrum. Lukkarinen Kvist, Mirjaliisa (2009). Kuka minun haudan hoitaisi? Siirtolaisuus-Migra- tion, 2, 7–12. Stenius, K. (1973). Vuxna finländska invandrare i svensk mentalvård. Göteborg: Socialhög- skolan i Göteborg. Vuorinen, Leena (2011). Alcoholic Expatriate Finns’ Life and Destiny in Sweden and Aus- tralia. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobi- lity and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 173–187.

– 557 – Työ Work Arbete

Asp, Erkki (1968). Ruotsin ulkomainen työvoima: Tarkastelu liittyy Suomesta ulkomaille töi- hin siirtyviä koskevaan tutkimukseen. Turun yliopiston sosiologian laitos. Monisteita, 13. Turku: Turun yliopisto. Axelsson, Sten & Folke Snickars (1986). Työvoiman liikkuvuuden alueelliset lähtökohdat tietoyhteiskunnassa – Eräitä ruotsalaisiin kokemuksiin perustuvia havaintoja. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 30–49. Braun, Georg & Hans Åhlen (1973). Anpassningen hos den finländska arbetskraften på Volvo – Torslandaverken. Göteborg: Socialhögskolan i Göteborg. Brunius, Staffan & Juha Harsunen (1971).Yrkesverksamma finländare i Uppsala. Uppsala: Uppsala universitet. Edgren, Christian & Ronald Wiman (1973). Suomalainen siirtolaistyövoima Ruotsissa vuonna 1972. C-sarja 3. Helsinki: ETLA. Edgren, Christian (1974). Suomalaisen siirtolaistyövoiman rakenne ja taloudellinen asema Ruotsissa. B-sarja, 8. Helsinki: ETLA. Franzén, Elsie C. (1991). Utbildning före arbete i Sverige. Ismo Söderling & Jouni Kor- kiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 56–65. Giertta, Marie-Louise, Ingvor Johansson & Anna Lisa Lind (1971). Utbildning, arbete och fritid för 17–20-åriga invandrare i Göteborg. Del II: Undersökning av kontrollgrupp. Del III: Jämförelse mellan invandrar- och kontrollgruppen. Göteborg: Socialhögskolan i Göteborg. Gustavsson, Eime, Hasse Hansson & Nils Johansson (1971). Finländska arbetare på Kock- ums. Lund: Socialhögskolan i Lund. Helgstrand, Lars (s.a.). Utlänningars rätt till inresa, uppehåll och arbete i Sverige enligt vår utlänningslagstiftning. Stockholm: Stockholms universitet, Juridiska institutionen. Hietala, Kari (1980). Muuttoliike ja epätäydelliset työvoimamarkkinat. Ekonometrinen tutkimus Suomen ja Ruotsin välisestä siirtolaisuudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Siirtolaisuustutkimuksia 16. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Hofren, Manne (1947). Timmermän från Finland i Kalmar 1685. Genos, 1, 17. Inkinen, Anna-Lovisa (1971). Suomalainen Ruotsin työmarkkinoilla. Ammatinvalinta, 2, 10–12. Johansson, Solveig (1970). Ruotsin työmarkkinat (Arbetsmarknadskunskap på finska). Pu- blik- och Programforskning 193. Stockholm: Sveriges Radio.

– 558 – Johansson, Sten (1973). Finska invandrare i Sverige. Tabellunderlag för en pilotstudie med tvillingansats av finska invandrares levnadsnivå i Sverige. Stockholm: Stockholm universitet, Institutet för social forskning. Koiranen, Vilho (1965). Finnish Manpower in Sweden. Kansallis-Osake-Pankki: Economic Review, 4, 169–179. / Suomalainen työvoima Ruotsissa. Kansallis-Osake-Pankin taloudellinen katsaus, 261–272. Korva, Timo & Kurvinen, Anneli (1972). Selvitys Suomen ja Ruotsin kuluttajahinta tasoeros- ta sekä teollisuuden eräiden työntekijäryhmien reaaliansioista vuonna 1971. Helsinki: Työvoimamaministeriön suunnitteluosasto. Korva, Timo (1973). Real Incomes of Industrial Workers in Finland and Sweden in 1971. Majava, Altti (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Semi- nar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 237–241. Koskenkylä, Kaarlo (1958). Suomalainen työvoima Ruotsissa. Suomen silta, 4, 79–80. Koskenkylä, Kaarlo (1959). Den finska invandringen.Arbetsmarknaden , 7, 101–103. Laakkonen, Risto (1977). Suomalaisen työvoiman siirtyminen Ruotsiin. Siirtolaisuus- Migration, 3, 5–7. Lamér, Inkeri (2015). Raskas metalli. Suomalaiset laivanrakentajat Göteborgissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Lamér, Inkeri (2017). Tung metall. Finska fartygsbyggare i Göteborg. Åbo: Migrationsin- stitutet. Lehtonen, Kaarina (1975). Ruotsinsuomalaisten teollisuustyöntekijöiden elintaso. Siirtolai- suustutkimuksia 9. Helsinki: Työvoimaministeriö. Lehtonen, Kaarina & Kerstin Hägen (1976). The Effects of Duration of Stay in Sweden on the Level of Living of Finnish Emigrant Workers. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 190–202. Lillesaar, Wiiu & Ridback, Margareta (1970). Förväntningar hos nyanställda arbetare. Jäm- förelse mellan svenskar och finländare. Stockholm: Socialhögskolan i Stockholm. Lind, Jouko & Juhani Salmela-Mattila (1973). The Situation of the Worker in Finland and Sweden. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nor- dic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 232–236. Lind, Jouko (1974). Suomalaisten työntekijöiden asema ja työolosuhteet Ruotsissa. Siirtolai- suustutkimuksia 8. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Lind, Jouko (1976). The Position and Working of Finnish Workers in Sweden. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 203–209. Lind, Jouko (1976). Työntekijöiden käsityksiä työstään ja työolosuhteistaan Suomessa ja Ruotsissa. Vertaileva tutkimus työntekijöiden asemasta ja olosuhteista Suomessa ja suo-

– 559 – malaisten työntekijöiden asemasta ja olosuhteista Ruotsissa. Turku: Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Luukkonen, Pertti (1975). Suomalaisten työntekijöiden sopeutumisesta Tukholman Karolii- nisessa sairaalassa. Tampere: Tampereen yliopisto. Lönnroth, Juhani (1979). Siirtolaisuus ja työvoimapolitiikka. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 107–117. Mattila, Markku (2015). Siirtolaisia ja kausityöläisiä: Sundsvallin alueen pohjalainen työvoima 1800-luvun jälkipuoliskolla. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Poh- janmaan aluekeskus, 50–86. Mikkola, Kimmo (1973). Ruotsissa vuosina 1946–1970 ansiotyössä ollut suomalaisväestö. Tutkimuksia 25. Helsinki: Tilastokeskus. Munter, Arja (1980). Julkisen työnvälityksen merkitys Ruotsiin muutossa ja siirtolaisten työhönsijoittuminen vuonna 1978. Siirtolaisuustutkimuksia 15. Helsinki: Työvoima- ministeriön suunnitteluosasto. Mustonen, Reijo (1973). Työvoiman muutto Ruotsiin Rovaniemen työvoimapiirin alueelta vuoden 1960 jälkeen. Tampere: Tampereen yliopisto. Myrskylä, Pekka (1974). Tietoja vuonna 1971 Pohjoismaihin muuttaneista koulutusasteen, ammatin ja elinkeinon mukaan. Tilastotiedotus VA 1974: 12. Helsinki: Tilastokeskus. Nissilä, Kimmo (1970). Undersökning angående finländsk arbetskraft vid SKF i Göteborg. Göteborg: s. n. Ohlsson, Rolf (1975). Invandrarna på arbetsmarknaden. En undersökning av invandrare i Malmö under perioden 1945–1967. Lund: Lunds universitet, Ekonomisk-historiska institutionen. Pälä, Esko (1964). Suomalainen työvoima Ruotsissa. Työvoimakatsaus, 4. Rissanen, Jaana (2017). Työkyvyttömyyseläkejärjestelmät EU-kontekstissa. Haasteet Suomen ja Ruotsin välillä liikkuville työntekijöille. Laura Kalliomaa-Puha & Anna- Kaisa Tuovinen (toim.), Sosiaaliturvan rajoilla: Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: KELA, 112–125. Rosander, Göran (1967). Herrarbete. Dalfolkets säsongvisa arbetsvandringar i jämförande belysning. Landsmåls-och folkminnesarkivet. serie B, 13. Uppsala: Ab Lundequist- ska Bokhandeln. s.n. (1971). Uddevallaraportti. Tutkielma suomalaisten työläisten asemasta Uddevallan te- lakalla. Uddevalla: s.n. Snellman, Hanna (2005). Suomalaisena työläisenä Ruotsissa. Matti Hannikainen (toim.), Työväestön rajat. Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 141–160. Snellman, Hanna & Lotta Weckström (2017). The Apple Never Falls Far from the Street – Or Does It? Finnish Female Migrant Transnational Generations on the Swedish Labor Market. Journal of Finnish Studies, 20 (2), 77–97.

– 560 – Sääski, Niilo (1969). Suomalaisen työvoiman määrän muutoksista Ruotsissa v. 1962–1969. Työvoimakatsaus, 2, 18–22. Söderling, Ismo (1977). Suomalaisten ja ruotsinsuomalaisten teollisuustyöntekijöiden asunto-olot. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–23. Söderling, Ismo (1977). Suomalaisten ja ruotsinsuomalaisten teollisuustyöntekijöiden elintaso. Lisensiaattitutkielma. Turku: Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Söderlund, Eliel (1970). Att vara finländare i metall. Problem – uppfattningar – attityder. Stockholm: s. n. Tervasmäki, Antti (1973). Suomalaisten työntekijöiden sopeutumisesta SKF:n Hoforsin teh- taalla Ruotsissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Vaarama, Pentti (1971). Työhönmeno ja muuttoliike Lapista Ruotsiin tarkasteltuna virallis- ten työnvälityslukujen ja Lapin Kansa-lehdessä suoritetun muuttoa koskevan kyselyn antamien vastausten valossa. Turun yliopiston sosiologain laitoksen julkaisu 37. Turku: Turun yliopisto. Vaarama, Pentti (1971). Lapista Ruotsiin suuntautuvan työhönmenon laajuus ja seurausvaikutukset. Ammatinvalinta, 2, 13–17. Vuonokari, Erkki (1985). Sverigefinländska sjukvårdsarbetares minnen. Siirtolaisuus-Mig- ration, 4, 14–21. Wiman, Ronald (1975). Työvoiman Ruotsiin muuton syyt. Sosiologia, 2, 55–63.

Muut Pohjoismaat Other Nordic countries Övriga nordiska länder

Aarseth, Bjørn (1968). Finnmarksfolket. Ottar, 58, 37–46. Airila, Martti (1908, 1923). Pohjois-Skandinavian suomalaiset. Oma maa III, 252–257 & IV, 993–999. Porvoo: s.n. Anttonen, Marjut (1985). Nord-Norges nya finska immigranter. Ingvar Svanberg & Leif Lindin (red.), Kulturer i norr. Viborg: Nord nytt, 69–78. Anttonen, Marjut (1998). Finske inflyttere i Nord-Norge – styrke for eller trussel mot kven- kulturen i dag? Guttormsen, Helge (red.), Kvenenes historie og kultur. Seminar- rapport, Nordreisa 19.–21. september 1997. Skjervøy: Nord-Troms historielag, 167–176. Anttonen, Marjut (1998). The Dilemma of Some Prensent-day Norwegians with Finnish- speaking Ancestry. Acta Borealia, A Nordic Journal of Circumpolar Societies, 15 (1), 43–57. Anttonen, Marjut (1999). Etnopolitiikkaa Ruijassa. Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

– 561 – Anttonen, Marjut (2000). Ethnic Revitalization and Identity Politics among Finnish and Kven Minorities in Northern Norway. Ton Dekker, John Helsloot & Carla Wijers (eds.), Roots and Rituals. The Construction of ethnic identities. Amsterdam: Het Spin- huis, 37–52. Anttonen, Marjut (2000). Ruijansuomalainen kielikeskustelu etnopoliittisen keskustelun osana. Nordlyd, 29, 66–80. Anttonen, Marjut (2010). Menetetty koulunkäynti – Norjan valtion hyvitykset saamelaisille ja kveeneille. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Bergh, Volmar (1954). Kööpenhaminan suomalaisen seuran 50-vuotiskertomus 1904–1954. Valkeakoski: Kööpenhaminan suomalainen seura. Björkman, Gunilla (1977). Finländska invandrare i Danmark. Åbo: Åbo Akademi. Dahl, Helge (1957). Språkpolitikk og skolestell i Finnmark 1814–1905. Oslo: Universitets- forlaget. Egeblad, Charlotte (2001). Mellem Danmark og Sri Lanka. Ismo Söderling & Jouni Kor- kiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 239–247. Einarsdóttir Björklund, Silja (2017). Norja houkuttelee edelleen: suomalaisten määrä Nor- jassa lisääntyy yhä. Ruijan kaiku: Norjan suomalainen lehti 4, 5. Engman, Max (2000). Pigutvandringer från Finland till Danmark och södra Sverige vid förra sekelskiftet. Scandia, 1, 91–118. Enevald, Nils (1920). Sverige och Finnmarken. Svensk finnmarkspolitik under äldre tid och den svensk-norska gränsläggningen 1751. Lund: Gleerup. Eriksen, Hans Kristian (1967). Kvenene – det finske folket i Nord-Norge. Håløygminne, 4, 217–241. Eriksen, Hans Kristian (1968). Finnenes innvandring til Finnmark. Ottar, 58, 24–36. Eriksen, Hans Kristian (1973). Vandrere i grenseland. Oslo: Tiden. Finne-Grønn, Stian Herlofsen (1930). Overgrep mot finnerne paa Ringerike. En mordsak i Norderhov 1662. Norsk Slektshistorisk Tidsskrift, 2, 314–325. Friis, Jens Andreas (1871). Kvænerne i Østfinmarken.Aftenbladet , 134. Grym, Emil (1959). Från Tornedalen till Nordnorge: anteckningar om utvandringen från norra Sverige till norra Norge under 1700- och 1800-talen. Luleå: Luleå bokförlag. Hampus, Olof (1960). Några bilder ur Malungs Finnmarks historia. Finnbygden, 4, 15–19. Henninen, Terje (1972). Den kvenske innvandring til Alta på 1700-tallet. Trondheim: Uni- versitetet i Trondheim. Holten-Bechtolsheim, H. (1909). Finnernes indvandring til Norge. Nordisk tidsskrift för vetenskap, konst och industri, 233–251. Islänning (pseudon.) (1903). Finsk immigration til Island. Nordisk Revy, 11–12. Itkonen, Toivo Immanuel (1921). Ruijan suomalaiset. Valvoja, 228–235. Iversen, Ragnvald (1958). Finsk på norsk grunn. Det Kgl. Norske Videnskabers selskabs skrifter II. Trondheim: F. Brun.

– 562 – Kalhama, Maija-Liisa (toim.) (1980). Suomalaiset Jäämeren rannoilla. Finnene ved Nordis- havets strender. Kveeniseminaari 9.–10.6.1980 Rovaniemellä. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti. Kolsrud, Knut (1947). Finnefolket i Ofoten. Nordnorske Samlinger utgitt av Etnografisk Museum 8. Bidrag till finnenes bygdehistorie og etnografi 3. Oslo: A.W. Brøggers Boktrykkeri A/S. Laine, Sonja (2001). ”Saunassa olen suomalainen”: Tanskassa asuvien suomalaisten suomalaisuuden sosiaaliset representaatiot ja etninen identiteetti. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lappalainen, Tarja (2011). Ruijansuomalaisten elämää. Historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalta. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Larsen, Marianne Clement & Jesper Boysen (1999). Finnebörn: et stykke Danmarkshistorie. København: Föreningen Norden. Lie, Merete & Hjordis Kaul (1991). Stor variasjon og trange rammer: Om norskunder- visning for fremmedspråklige voksne. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsin- stitutet, 294–298. Luukko, Armas (1968). Kväner. Kulturhistorisk leksikon for nordisk middelalder IX. Oslo: Gyldendal. Lönborg, Sven (1902). Finnmarkerna i mellersta Skandinavien. Ymer, 22, 65–90, 361–408 & 465–504. Melcior, Marianne (1991). Tendencies in Danish Immigration Policy. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 93–101. Moldenhawer, Bolette (1991). Vi lever med drømmene I Danmark. Integrationsstrategier blandt kvindelige migranter i Danmark. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsin- stitutet, 124–130. Niemi, Einar (1972). Migrasjonen fra Nord-Finland og Nord-Sverige til Vadsø by og landdi- strikt 1845–1885. Oslo: University of Oslo. Niemi, Einar (1976). Immigration from Northern Finland and Sweden to Northern Nor- way in the 19th Century. Siirtolaisuus-Migration, 1, 9–17. Nilssen, Sverre (1977). Den finske innvandring til Nord-Norge. Siirtolaisuus-Migration, 3, 9–11. Nissilä, Viljo, Matti Sarmela & Aino Sinisalo (1970). Ethnologisches Ortschafts- und Dorfre- gister des finnischen Sprachgebiets in Finnland, Karelien, Ingermanland, Norrbotten, Finnmark und auf der Halbinsel Kola. Studia Fennica 15. Helsinki: Suomalaisen Kir- jallisuuden Seura. Nordenstreng, Rolf (1903). Finländsk emigration till Island. Nordisk Revy, 2.

– 563 – Norman, Marjatta (1991). Arbeidet og finske kvinner i Nord-Norge. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 40–46. Norsk kulturråd (1976). Den finske innvandring til Nord-Norge, Historisk oversikt. Inn- stilling om Norskfinske kulturforhold. Oslo: Norsk kulturråd, 12–33. Olsen, Venke Åsheim (1994). The Finnish Minority Situation in Norway. Siirtolaisuus- Migration, 1, 4–15. Paukkala, Erja (1982). Suomalaiset Tanskassa – Finns in Denmark. Siirtolaisuus-Migra- tion, 3, 18–23. Paulaharju, Samuli (1928). Ruijan suomalaisia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja. Paulaharju, Samuli (1968). Ruijan äärimmäisillä saarilla. Porvoo: WSOY. Paulaharju, Samuli (1975). Hågkomster från nordliga nejder. Stockholm: Rabén & Sjögren. Qvigstad, Just (1921). Den kvænske indvandring til Nord-Norge. Tromsø Museums års- hefte, 43. Qvigstad, Just (1929). Sjøfinnene i Nordland. Tromsø: Tromsø Museum. Ratsche, Arthur (1936). Finsk fare for Finnmark. Oslo: Gyldendal. Ribsskog, Øyvin (1958). Finnene, kring Mangensjøen. Mysen: Tegninger av Björn Halland. Richter-Hansen, Einar (1974). Pro-finske holdninger i Finnmark i mellomkrigstiden (1918- 1940). Oslo: University of Oslo. Rosberg, Johan Evert (1920). Finnarna i Tromsø amt. Terra, 219–236. Ryymin, Teemu (2001). Creating Kvenness: Identity Building among the Arctic Finns in Northern Norway. Acta Borealia, 18, 51–67. Ryymin, Teemu (2002). Kvenene – en taus minoritet? Kvenske kulturelle mobiliserings- forsøk i Vadsø ca. 1880–1910. Heimen – Lokal og regional historie, 39, 147–164. Ryymin, Teemu Sakari (2004). “De nordligste finner”. Fremstillingen av kvenene i den finske litterære offentligheten 1800–1939. Speculum Boreale, Skriftserie Institutt for historie, 6. Tromsø: Institutt for historie, Universitetet i Tromsø. Ryymin, Teemu (2004). Narrating the Arctic Finns: Samuli Paulaharju’s Representations of the Kvens. Acta Borealia, 21 (1), 21–40. Ryymin, Teemu (2008). De nordligste Finner: Kvenene sett fra finsk side.Ottar , 1, 44–51. Saressalo, Lassi (1996). Kveenit – siirtolaisia vai etninen kategoria. Siirtolaisuus-Migration, 4, 29–31. Saressalo, Lassi (2000). Kveenien maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60. Näyttelyn oheisjulkaisu. Tampere: Tampereen kaupunki. Schjander, Karl (1955). Suomalaisten muutto Norjaan 1600-luvulla. Suomen Kuvalehti, 41, 34–35. Schybergson, Carl M. (1918). Frågan om kvänerna. Historisk Tidskrift för Finland. Helsinki. Schøyen, Carl (1943). Tre stammers møte: av Skouluk-Andaras beretninger. Oslo: Gyldendal. Skogman, David (1870). Suomalaiset Ruotsissa ja Norjassa. Suomi, 2 (8), 129–200.

– 564 – Stockfelth, Nils Vibe (1848). Bidrag til kundskab om Qvænerne i Kongeriket Norge. Christi- ania: Trykt hos W.C. Fabritius. Sturzen-Becker, Oscar Patrik (1864). De svenske Finner. Oscar Patrik Sturzen-Becker (red.), Over Sundet. Kjøbenhavn: s. n., 211–222. Sundberg, Isidor (1942). Finnmarksräfsten i Norge år 1686: tingsförhören med de finska flyktingarna från Sverige. Falun: Längmanska fonden. Tuomaala, Väinö (1958). Kortesjärven poikia reissasi Ruijaan. Vaasa, 20.5.1958. Turja, Ilmari (1928). Ruijan rantaa ja Ruijan merta. Porvoo: WSOY. Varsa, Kirsi (2009). Expatriate Finnish Women and Finnish Transnational Social Networks in Copenhagen. Web reports 59. Turku: Migration Institute of Finland. Vilhjalmsson, Bjarni (1971). Udvandringen fra Island. Emigrationen fra Norden indtil I Verdenskrig. Rapporter til det Nordiske historikermøde i København, 9.–12.8.1971. København: s. n., 159–168. Vreim, Halvor (1937). The Ancient Settlements in Finnmark, Norway. Folkliv, 169–204. Westli, Georg (1960). Finsk på norsk grunn. Finn bygden, 2, 11–13. Wiklund, Karl (1896). Om kvänerna och deras nationalitet. Arkiv för Nordisk Filologi, 12, 103–117.

Muu Eurooppa Other European countries Övriga europeiska länder

Aalto, Minna (2015). Suomenkielisenä Brysselissä – Varhaisnuorten kielellinen identiteetti. Puhe ja kieli, 35 (1), 3–22. Ahonen, Lili (1995). Liksom, Tuuri – suomalainen todellisuus Amsterdamissa. Anna- Kaisa Koitto & Marjut Vehkanen (toim.), Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto, 53–63. Ahvonen, Aino (2008). Suomenkielisen viestinnän rooli Espanjan Aurinkorannikolla. Opin- näytetyö, Haaga Helia ammattikorkeakoulu. Web reports 43. Turku: Siirtoalisuus- instituutti. Antila, Olavi & Juha E. Tetri (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotaken- tillä. Helsinki: Ajatus Kirjat. Babicz, Mateusz (2011). Finns in Poland – A Contemporary Analysis. Siirtolaisuus-Mi- gration, 3, 20–23.

– 565 – Björklund, Krister (1998). Suomalaiset Sveitsissä – poimintoja tutkimusprojektista. Siirtolaisuus-Migration, 3, 9–14. Björklund, Krister (1998). Suomalaiset Sveitsissä 1944–1996. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Björklund, Krister (1999). Aus Finnland in die Schweiz: Einwanderungen von 1944–1998. Zürich: Werd Verlag. Björklund, Krister & Olavi Koivukangas (2008). Suomalaiset Euroopassa. Turku: Siirtolai- suusinstituutti. Björklund, Krister (2011). Finns in Sweden and Switzerland – between Cosmopolitans and Locals. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 29–45. Björklund, Krister (2012b). Sano se suomeksi. Zürichin Suomi-koulu 1982–2012. Zürich: Zürichin Suomi-koulu. Branch, Hannele (1987). Suomen kieltä ja kulttuuria Lontoon yliopistossa. Kieliposti, 1, 23–26. Dehls, Kaarina (2004). Hampurin suomalaisen merimieskirkon juttelukerho. Siirtolai- suus-Migration, 1, 24. Dehls, Kaarina (2005). Saksansuomalaisesta ruokakulttuurista. Siirtolaisuus-Migration, 3, 29–31. Haanpää, Riina & Tarja Laine (2013). Takaisin Suomeen -kysely Euroopan suomalaisille. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.), Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 11–56. Heikkinen, K.E. (toim.) (1939). Meidän poikamme Espanjassa. Yonkers: Finnish Workers Federation. Heiskanen, Anu (2019). Migrant Workers, Refugees, or War Brides? Finnish Women in the Third Reich and Occupied Germany. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration In- stitute of Finland, 69–82. Hirvi, Laura (2015). “A Suitcase Full of Art”: Transnational Mobility Among Berlin-based Visual Artists from Finland. Ethnologia Europaea, 45 (1), 98–113. Hoffrén, Henriikka (2000).Suomalaiset Ranskassa – sopeutuminen ja etninen identiteetti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Hoffren, Henriikka (2000). Suomalaisuus – ranskalaisuus toisen kulttuurin omaksu- minen ja oman säilyttäminen. Siirtolaisuus-Migration, 3, 18–26. Holmberg, Einar (1905). Emigrationen från Finströms socken till utomeuropeiska länder från cirka 1860 till och med år 1904. Alfons Takolander (toim.), Ålands folkhögskola jämte landtmanna- och husmodersskola 1895–1905. Mariehamn: s. n., 108–120. Honkanen, Antti (1999). Kohtaamisia auringossa: suomalaisturistien ja paikallisväestön väliset sosiaaliset suhteet Fuengirolassa. Sosiologista keskustelua. Turku: Turun yliopisto, sosiologian laitos.

– 566 – Juusela, Jyrki (2003). Suomalaiset Espanjan sisällissodassa 1936–1939. Jyväskylä: Atena. Järvinen-Tassopoulos, Johanna (2005). Muukalaisuuden labyrintissa: kreikansuomalais- ten naisten matka jälkimoderniin arkeen. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Järvinen-Tassopoulos, Johanna (2007). Suomalaisena naisena Kreikassa: arki, muukalaisuus ja nykyisyys ranskalaisen sosiologian näkökulmasta. Helsinki: Minerva. Karhunen, Anja (2002). Saksansuomalaisten lasten suomalainen maisema ja kieli. Siir- tolaisuus- Migration, 4, 9–15. Karisto, Antti (toim.) (2000). Suomalaiselämää Espanjassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjal- lisuuden Seura. Karisto, Antti (2013). Coping with Antinomies of Taste: Eating Habits of Finnish Retire- ment Migrants in Spain. Anne Leonora Blaakilde & Gabriella Nilsson (eds.), Nordic Seniors on the Move: Mobility and Migration in Later Life. Lund Studies in Arts and Cultural Sciences. Lund: Lunds Universitet, 75–99. Karjalainen, Jarmo (2005). Suomalaisnuorten kokemuksia perheen mukana muuttamisesta Benelux-maihin. Siirtolaisuus-Migration, 4, 28–34. Kennedy, Vieno (1982). English Life for the Finnish Wife – Suomalainen aviovaimo eng- lantilaisessa yhteisössä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 21–28. Koikkalainen, Saara (2009). Europe is My Oyster: Experiences of Finns Working Abroad. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 4 (2), 27–38. Koikkalainen, Saara (2011). Highly Skilled Finns in The European Labor Market: Why Do They Move Abroad? Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migra- tion, 46–61. Koikkalainen, Saara (2012). Koulutetut Suomalaiset Euroopan työmarkkinoilla. Saara Koikkalainen & Asko Suikkanen (toim.), Siirtymät ja kansalaisuus kansainvälisen liikkuvuuden maailmassa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 42–55. Koikkalainen, Saara (2013a). Making It Abroad: Experiences of Highly Skilled Finns in the European Union Labour Markets. Rovaniemi: Lapland University Press. Koikkalainen, Saara (2013b). Transnational Highly Skilled Finnish Migrants in Europe: Choosing one’s identity. National Identities, 15 (1), 85–100. Koikkalainen, Saara (2014). Korkeasti koulutettujen suomalaisten kokemuksista Euroo- pan unionin työmarkkinoilla. Siirtolaisuus-Migration, 1, 13–18. Koikkalainen, Saara (2014). Strategies for Transferring Cultural Capital: The Case of Highly Skilled Finns in Europe. Journal of Finnish Studies, 17 (1/2), 155–179. Koikkalainen, Saara (2017). Finnish Highly Skilled Migrants and the European Economic Crisis. Baltic Journal of European Studies, 7 (2), 168–181. Koikkalainen, Saara (2018). Free Movement and EU Citizenship from the Perspective of Intra-European Mobility. Rainer Bauböck (ed.), Debating European Citizenship. IMISCOE Research Series. Springer Open, Cham, 121–124.

– 567 – Koikkalainen, Saara (2019). Intra-European Migrants and the Question of Integration: Citizenship in the Lives of Finnish Migrants in Europe. Nordic Journal of Migration Research, 9 (2), 257–273. Koikkalainen, Saara (2019). Nordic Ties and British Lives? Migrant Capital and the Case of Nordic Migrants Living in London. Social Inclusion, 7 (4). Koikkalainen, Saara (2019). Serial Migrants and One-Time Migrants: The Transnational Lives of Highly Skilled Finns Working in Europe. Finnish Yearbook of Population Research, 53, 111–130. Korkiasaari, Jouni (2008). Yleiskatsaus. Krister Björklund & Olavi Koivukangas (toim.), Suomalaiset Euroopassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 14. Korkiasaari, Jouni (2008). Viro. Suomalaiset Euroopassa. Krister Björklund & Olavi Koi- vukangas (toim.), Suomalaiset Euroopassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 93–116. Korkiasaari, Jouni (2008). Latvia ja Liettua. Suomalaiset Euroopassa. Krister Björklund & Olavi Koivukangas (toim.), Suomalaiset Euroopassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 117–125. Korkiasaari, Jouni (2008). Benelux-maat. Suomalaiset Euroopassa. Krister Björklund & Olavi Koivukangas (toim.), Suomalaiset Euroopassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 186–208. Korkiasaari, Jouni (2008). Itä-Eurooppa. Suomalaiset Euroopassa. Krister Björklund & Olavi Koivukangas (toim.), Suomalaiset Euroopassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 388–410. Kortesniemi, Tarja (2013). Koti on siellä, missä sydän on. Euroopan ulkosuomalaisten aistein koettu kotipaikka. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.), Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 183–201. Kultalahti, Olli (1995). Migration of Educated Finns to Western European Countries. Studi Emigrazione-Etudes Migrations, 32 (117), 66–77. Könnilä, Paula (2014). Sisua ja mañanaa. Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Könnilä, Paula (2017). Las raíces finlandesas en España Estudio sobre los movimientos mi- gratorios de Finlandia a España. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Laaksonen, Hannu (1990). Suomalaiset Sveitsissä – matkailijoita ja sairaanhoitajia. Siirtolaisuus-Migration, 4, 15–20. Lampela-Kivistö, Liisa (2002). Töissä Hollannissa: Tutkimus Hollannissa asuvista suomalaisista rotaatiosiirtolaisista. Helsinki: Suomen Merimieskirkko ry. Latvakangas, Arto (1999). Eurooppalainen Porthan. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 222–271.

– 568 – Lähteenmäki, Maria & Minna Aalto (toim.) (2007). Identiteetit liikkeessä: suomalaisten kokemuksia Belgiasta. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Manner, Max (2008). Suomalaisena Luxemburgissa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–25. Mikkola, Juha (2001). Siirtolaisia ja vierailijoita. Suomalaisten siirtolaisten akkulturaatio ja identiteetti Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa ja Saksassa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Turku: Siirtolaisuusinstuituutti. Mustonen, Kati (1994). Brysselissä työskentelevien suomalaisten ekspatriaattien sopeutuminen. Siirtolaisuus-Migration, 1, 16–19. Noordhuizen, Kati (2009). Maahanmuuttajien muuttuvat identiteetit Länsi-Euroopassa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Web reports 54. Turku: Migration Institute of Finland. Pennanen, Helena (1993). Naisen asema ja suomalaisnaisten sopeutuminen Hollannis- sa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 18–25. Pohjanvirta, Marja-Liisa (1975). Amerikansuomalaiset ja Espanjan sisällissota 1936–1939. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Räsänen, Antti (2004). Suomalaiset Belgiassa. Belgiansuomalaisten sopeutuminen ja uskon- nollisuus. Helsinki: Helsingin yliopisto. Räsänen, Antti (2005). Religiousness of Finnish Immigrants in Belgium. Siirtolaisuus- Migration, 3, 7–18. Saarela, Salla (2009). Paikka, aika ja minuus. Irlannin suomalaisten paikkakokemukset ja kulttuurien välillä muotoutuva minuus. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. Web Reports 60. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Saarela, Salla (2011). Between Cultures – Place Experiences of the Finns in Ireland. Elli Heikkilä & Saara Koikkalainen (eds.), Finns Abroad – New Forms of Mobility and Mi- gration. Migration Studies C 21. Turku: Institute of Migration, 62–81. Saastamoinen, Salla & Anne Valtonen (2004). Puurojuhlia ja parlöörejä, 25 vuotta Suomi- Klubin toimintaa ja tiedotusta Belgiassa. Bryssel: Suomi-Klubi. Suikki-Honkanen, Katri (1996). Los Pacos – Pikku Suomi Andalucian auringossa. Siirto- laisuus-Migration, 4, 16–21. Tuomi-Nikula, Outi (1981). Unohdettu siirtolaisryhmä: suomalaiset Saksan Liittotasa- vallassa – Die vergessene Auswanderergruppe: Die Finnen in der Bundesrepublik Deutschland. Siirtolaisuus-Migration, 3, 19–27. Tuomi-Nikula, Outi (1986b). Suomalaisten akkulturoituminen Saksan liittotasavallassa II maailmansodan jälkeen. Osa I. Siirtolaisuus-Migration, 1, 19–27. Tuomi-Nikula, Outi (1986c). Suomalaisten akkulturoituminen Saksan liittotasavallassa II maailmansodan jälkeen. Osa II. Siirtolaisuus-Migration, 2, 10–18. Tuomi-Nikula, Outi (1989). Saksansuomalaiset: tutkimus syntyperäisten suomalaisten ak- kulturaatiosta Saksan Liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä. Helsinki: SKS. Tuomi-Nikula, Outi, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.) (2013). Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton

– 569 – kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Tuomi-Nikula, Outi (2013). ”Se suomalainen puoli minussa”. Suomalais-saksalaistenper- heiden lasten näkemyksiä Suomesta, suomalaisuudesta, identiteetistä ja muutosta Suomeen. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.), Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 88–134. Tuomi-Nikula, Outi (2014). Unelmasta todellisuuteen. Toisen polven suomalaisten toi- veita, pelkoja ja kokemuksia Suomeen muutosta. Rengas-lehti, 2–4. Tuori, Salla (2001). Etnicitet som performans: om finländska immigranter i Madrid. Medde- landen från ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten A:522. Åbo: Åbo Akademi. Työmies Society (1938). Suomalaiset Espanjan lojalistien riveissä. Superior, Wisconsin: Työmies Society. Vepsäläinen, Erkki (2000). Veijarit ratsastavat jälleen. Malaga: Escritores Finlandeses 2000. Wallin, Antti (2017). The Transnational Lives of Finnish Retirees in Torrevieja. Matkai- lututkimus, 13 (1–2), 6–20. Yletyinen, Riitta (1983). Siirtotyöläiset ja ulkomaalaispolitiikka Saksan Liittotasavallassa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 16–20.

Venäjä Russia Ryssland

Aavikko, Armas (1911). Vanhoja suomalaisia talonpoikaissukuja Inkerinmaalla. Koti- seutu, 24, 278–280. Ahtia, Edvard (1903). Silmäys kansallisuusoloihin Aunuksen ja Vienan lääneissä. Virit- täjä, 1, 1–11 & 6, 95. Ahtia, Edvard (1910). Piirteitä Aunuksen ja Vienan Karjalan historiasta. Iivo Härkönen (toim.), Karjalan kirja I. Porvoo: WSOY, 165–211. Ahvenainen, Jorma (1970). Petsamon historiallisia vaiheita. Jorma Pohjanpalo (toim.), Eilispäivän Petsamo. Helsinki: WSOY, 34–35. Akiander, Matthias (1865). Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska församlingarne i Ingermanlands stift. Helsingfors: Frenckell. Alku (1911). Suomalainen raittiusyhdistys Pietarissa 1885–1910. Pietari: Suomalainen ”Alku”-raittiusyhdistys.

– 570 – Antikainen, Timo-Ilkka & Jukka Partanen (toim.) (1996). Liikkuvuutta suurvallan paineessa. Historian tutkimuksia 13. Joensuu: Joensuun yliopisto. Appel, Erik (1998). Det förlovade Amurlandet: finlandssvensk kollektiv i ”Vilda östern”. Hel- sinki: Schildt. Aspelin-Haapkylä, Eliel (1913). Alba Hellman ja Aug. Ahlqvist Siperian oloista. Aika, 11–12, 545–552. Becrenev, Nik (1932). Kanadalaiset metsätöissä Neuvosto-Karjalassa. Petroskoi: Valtion kustannusliike Kirja. Busch, E. H. (1862). Ergänzungen der Materialien zur Geschichte und Statistik des Kirchen- und Schulwesens der Evangelisch Lutherischen Gemeinden in Russland. Vol. I-II. St. Petersburg: s.n. Busch, E. H. (1862). Materialien zur Geschichte und Statistik des Kirchen- und Schulwesens der Ev. -Luth. Gemeinden in Russland. Haessel: Dörffling und Franke. Bäcksbacka, Leonard (1951). St. Petersburgs juvelerare, guld- och silversmeder 1714–1870. Ett bidrag till kännedom om deras verksamhet. Helsingfors: Konstsalongen. Copeland, William (1973). Amerikansuomalaiset ”pyhiinvaeltajat” Neuvosto-Karjalassa. Historiallinen Aikakauskirja, 4. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 287–300. Dupré de St. Maure, Emile (1830). Die finnländischen Schorsteinfeger. Dupré de St. Maure & Amadeus Kaiser (eds.), Russland wie es ist, oder Sitten, Gebräuche, Religion und Regie- rung in Russland. Leipzig: Wilhelm Nauck. Efremkin, Evgeny (2011). Recruitment in North America: An Analysis of Emigrants to Soviet Karelia, 1931–1934. Special issue of Journal of Finnish Studies, 15 (1–2), 101–23. Ehrström, Eric Gustaf (1829). Historisk beskrifning öfwer S: t Catharina och S: t Maria församlingar, eller swenska och finska församlingarne i S: t Petersburg; jemte kort underrättelse om samteliga under evangeliska dom-capitlet i S:t Petersburg lydan- de församlingar i ryska riket. Jacob Tengström (toim.), Handlingar till upplysning i Finlands kyrko-historie VII. Åbo. Einonen, Piia (2013). Myyttinen Viipuri ja monikielinen todellisuus: etnisen alkuperän ja kielen merkitys 1800-luvun alun kaupunkiympäristössä. Historiallinen aikakauskirja, 1, 3–16. Einonen, Piia (2018). Ruotsalainen nasaali ja muita pilkahduksia Viipurin monikulttuurisuudesta 1700-luvulla. Piia Einonen & Antti Räihä (toim.), Kuvaukset, mielikuvat, identiteetit: Viipurin kulttuurihistoriaa 1710–1840. Helsinki: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2018, 62–88. Eneberg, Kaa (2004). Recruitment of Swedish Immigrants to Soviet Karelia. Special Issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 189–200. Engman, Max (1975). Emigrationen från Finland till Europeiska Ryssland 1809–1917. En undersökning av en flyttningsrörelses volym, riktning och struktur. Helsingfors: Hel- singfors universitet, Institutionen för historia. Engman, Max (1976). De Putilovska värvningarna år 1869. Historisk tidskrift för Finland, 4, 289–306.

– 571 – Engman, Max (1976). Den kyrkliga registreringen av finländare i Ryssland. Genos, 4, 103–121. Engman, Max (1978). Migration from Finland to Russia during the Nineteenth Century. Scandinavian Journal of History, 3 (1–4), 155–177. Engman, Max (1978). Flyttning och medborgarskap. Passlagstiftningen för finländare i Ryssland 1809–1917. Historisk Tidskrift för Finland, 1, 30–51. Engman, Max (1980). Migrationen från Finland till Ryssland – forskningsläge och hu- vuddrag. Siirtolaisuus-Migration, 3, 10–23. Engman, Max (1981). Kazanskaja och Viborskaja – rumsliga mönster bland peterburgs- finländarna 1869–1910.Historiallinen Arkisto, 76, 321–350. Engman, Max (1983). S:t Petersburg och Finland. Migration och influens 1703–1917. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 130. Helsinki: Societas Scientiarum Fen- nica. Engman, Max (1992). Finland och utvandringen. Siirtolaisuus-Migration, 2, 5–15. Engman, Max (1995). Förvaltningen och utvandringen till Ryssland 1809–1917. Hallinto- historiallisia tutkimuksia 20. Helsingfors: Tryckericentralen and Förvaltningshis- toriekommitten. Engman, Max (1995). Peterburgska Vägar. Esbo: Schildt. Engman, Max (2004). Pietarinsuomalaiset. Helsinki: WSOY. Engman, Max (2005). Suureen Itään: Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Turku: Siirtolaisuu- sinstituutti. Engman, Max (2006). Låt oss alltså vara ingermanländare: nationell avgränsning och mobilisering i det finska Ingermanland före 1918.Historisk tidskrift för Finland, 91 (4), 428–475. Erkkilä, Veikko (2001). Uskottiin aina parempaan: tarinoita venäjänsuomalaisista. Helsin- ki: WSOY. Ervasti, August Vilhelm (1884). Suomalaiset Jäämeren rannalla. Matkamuistelmia. Oulu: Wickström. Erviö, H. K. (1935). Muuan herätysliike Narvan suomalaisessa seurakunnassa (1700-luvun jälkipuoliskolla). Herättäjän talvikynttilät, 10–11. Erviö, H. K. (1948). Narvan suomalaisen kirkkokoulun vaiheita. Suomen kouluhistori- allinen seura (toim.), Koulu ja menneisyys, 7. Helsinki: Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, 42–54. Flink, Toivo (1995). Pois Inkeristä, ohi Inkerin. Helsinki: Yliopistopaino. Flink, Toivo (2000). Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa: Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861–1917. Turun yliopiston julkaisuja C 160. Turku: Turun yliopisto. Flink, Toivo (2010). Kotiin karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944–1955. Helsinki: SKS. Flink, Toivo (2012). Pois nöyrän panta. Inkerin liitto 1922–1944. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti.

– 572 – Forsström, Oskar Adolf (1890). Kuvaus Inkerinmaan oloista Ruotsin vallan aikana. Väi- töskirja. Sortavala: Helsinin yliopisto. Friis, Jens Andreas (1880). En sommar i Finnmarken, Russisk Lapland og Nordkarelen. Skild- ringar af Land og Folk. Christiania: s. n. Frolov, Dmitri (2011). Canadian and American Finns in the GULAG. Special issue of Jour- nal of Finnish Studies, 15 (1–2), 158–165. Golubev, Alexey & Irina Takala (2011). The Harsh Reality of Fine Words: The Daily Im- plementation of Immigration Policies in Soviet Karelia. Special issue of Journal of Finnish Studies, 15 (1–2), 124–43. Golubev, Alexey & Irina Takala (2014). The Search for a Socialist El Dorado: Finnish Immi- gration to Soviet Karelia from the United States and Canada in the 1930s. East Lansing: Michigan State University Press. Granö, Johannes (1893). Kuusi vuotta Siperiassa. Helsinki: Weilin & Göös. Granö, Johannes Gabriel (1905). Siperian suomalaiset siirtolat. Fennia, 22 (4). Laudatur- tutkielma. Kuopio: K. Malmström’in kirjapaino. Granö, Johannes Gabriel (1918). Väestötilastoa. Theodor Homén (toim.), Itä-Karjala ja Kuollan Lappi suomalaisten luonnon- ja kielentutkijain kuvaamina. Helsinki: Otava. Granö, Paavo (1914). Siperian suomalaiset. Kansanvalistusseuran Kalenteri 1915. Helsinki: SKS, 26–46. Granö, Paavo (1926). Siperian suomalaiset. Artturi Kannisto, Eemil Nestor Setälä, Uuno Taavi Sirelius & Yrjö Wichmann (toim.), Suomen suku I. Helsinki: Otava, 289–293. Gummerus, Herman (1931). Finnarna i Ingermanland. Finsk Tidskrift, 111, 19–39. Hakamies, Pekka (ed.) (2005). Moving in the USSR: Western Anomalies and Northern Wilder- ness. Studia Fennica, Historica 10. Helsinki: Finnish Literature Society Hakamies, Pekka (2005). Introduction: Migration and Local Identity in Former Territories of the USSR. Pekka Hakamies (ed.). Moving in the USSR: Western anomalies and Northern wilderness. Studia Fennica Historica 10. Helsinki: Finnish Literature Society, 9–18. Halila, Aimo (1966). Venäjän passin ottaneet ja Amerikan siirtolaiset. Aimo Halila (toim.), Iitin historia II. Kunnallishallinnon synnystä ja ylisen Kymenlaakson teollistumisen alka- misesta toiseen maailmansotaan. Lahti: Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy, 48–50. Halme, Vilho (1930). Punaisten siirtola Bujssa ynnä muita kokemuksia ja seikkailuja Venä- jällä ja Muurmannissa vv. 1918–19. Helsinki: Kirja. Haltsonen, Sulo (1928). Muutamia piirteitä Inkerin suomalaisuudesta ennen ja nyt. Suomalainen Suomi, 141–153. Haltsonen, Sulo (1941). Inkerinmaan suomalaisen sanomalehdistön alkuvaiheita. Sa- nomalehtimies, 7, 4–6. Haltsonen, Sulo (1941). Suomalaiset Inkeriä asuttamassa. Suomalainen Suomi, 6–7, 289–296. Haltsonen, Sulo (1944). Inkeriläiset Suomessa. Heimokansa, 1–8. Haltsonen, Sulo (1957). Pietarin suomalaisten partiojärjestö. Muistelmasirpale vuodelta 1917. Partio, 249.

– 573 – Haltsonen, Sulo (1963). Piirteitä Pietarin suomalaisten vaiheista. Suomen silta, 1, 10–11 & 30. Haltsonen, Sulo (1965). Entistä Inkeriä. Inkerin suomalaisasutuksen vaiheita ja kulttuuri- historian piirteitä. Helsinki: SKS. Haltsonen, Sulo et. al. (toim.) (1969). Inkerin suomalaisten historia. Helsinki: Inkeriläisten Sivistyssäätiö. Hamlin, John (1934). Työmiehenä Venäjällä. Mitä suomalainen työmies siellä näki. Porvoo: WSOY. Harpelle, Ron, Varpu Lindström & Alexis Esther Pogorelskin (eds.) (2004). Karelian Exodus: Finnish Communitites in North America and Soviet Karelian during the Depression Era. Beaverton: Aspasia Books. Hokkanen, Lawrence & Sylvia Hokkanen (1991). Karelia: A Finnish-American Couple in Stalin’s Russia. St. Cloud, Minn.: North Star Press of St. Cloud. Hokkanen Middleton, Anita (1995). The Survivors: North American Finns in Russian Karelia. Finnish Americana, 11, 13–21. Hovi, Ritva-Liisa (1969). Amerikansuomalaisten osuuskunnat Neuvostoliitossa 1920-luvun alkupuolella amerikansuomalaisten ja neuvostokarjalaisten sanomalehtien valossa. Turun yliopisto, opinnäytetyö. Julkaistu: Turun Historiallinen Arkisto, XXIV (1971), 181–257 & Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarjassa no. 12, Turku: Turun yliopisto, 1971. Hovi, Ritva-Liisa (1971). Amerikansuomalaisten maanviljelyskommuuni Etelä-Venäjällä. Turun Historiallinen Arkisto, XXV. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 281–299. Hudelson, Richard & Mayme Sevander (2000). A Relapse of Karelian Fever. Siirtolaisuus- Migration, 2, 31–35. Huurre, Kirsti (1942). Sirpin ja moukarin alla. 9 vuotta Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY. Hytönen, Viljo (1911). Pietarin ja Ameriikan suomalaisten raittiustyö. Viljo Hytönen (toim.), Yleinen Raittiusliikkeen historia. Helsinki: Raittiuden Ystävät, 250–254. Hämeen-Anttila, Yrjö Sakari (1943). Inkeri. Maantiedettä ja historiaa. Helsinki: Otava. Hämynen, Tapio (1993). Liikkeellä leivän tähden: Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880–1940. Väitöskirja. Historiallisia Tutkimuksia 170. Helsinki: Suomen Histori- allinen Seura. Iho, Aapo (1938). Inkerin nuorisoliitto. (Hajanaisia muistelmia.) Suomalainen Inkeri, 7, 34–35. Iho, Aapo (1969). Pietarin suomalaiset tutkimuksen kohteena. Inkeriläisten Viesti, 11, 5. Ingrian Committee (1935). The Ingrian Finns. Helsinki: Ingrian Committee. Inkinen, Antti (1935). Suomenkielen opetuksesta ja opiskelusta Pietarin hengellisessä seminaarissa. Aamun Koitto, 26, 199–201. Inkinen, Antti (1939). Pietarin suomalaisen P. Marian kirkon peruskiven laskeminen ja kirkon vihkiminen. Suomalainen Inkeri, 8, 44–45. Inkinen, Antti (1939). Suomalainen koululaitos Pietarissa. Koulu ja menneisyys, 4, 89–129.

– 574 – Inkinen, Antti (1959). Suomalaisen nuorison opinkäyntiä Pietarissa venäläisen valta- kauden aikana. Koulu ja menneisyys, 11, 7–46. Iwanow, Nicholas (1997). Deportation of Poles on the Eve of the World War II: The Frame- work of Soviet Forced Expulsion of Nationalities. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–25. Joki, Aulis Johannes (1948). Finland och Sibirien. Finsk Tidskrift, 143, 79–84. Jungar, Sune (1972). Finländare i Ryssland. Utflyttningen till Ryssland 1809–1917. Medde- landen 1. Åbo: Åbo Akademi, Historiska institutionen. Jungar, Sune (1974). Från Åbo till Ryssland – En studie i urban befolkningsrörlighet 1850– 1890. Åbo: Åbo Akademi. Juntunen, Alpo (1970). ”Suomalaista kulttuuria Nevan rannoilla”: Piirteitä Pietarin suomalaisen siirtokunnan kulttuurielämästä 1900-luvun alussa. Monistesarja B, Tutkimuksia 4. Turku: Turun yliopisto, suomen historian laitos. Juntunen, Alpo (1983). Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa. Siirtolaisuustutkimuksia A 10. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kaila, Toivo Torsten (1914). Euroopan Venäjän väestönsiirroista XIX vuosisadan lopulla. Taloustieteellisiä tutkimuksia 14. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kaitera, Pentti (1958). Inkeriläisten siirto Suomeen. Inkeriläisten Viesti 1958–1959. Por- voo: s. n. Kalinitchev, Andrei (2011). Talo elää tavallaan, vieras lähtee ajallan. Siirtolaisuus-Migra- tion, 1, 10–25. Kalinitchev, Andrei (2015). Cross-Border Migration and Transnational Connections among Ethnic Minorities in the Region of St. Petersburg in the 19th Century. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 75–82. Kalinitchev, Andrei (2016). Suomalaiset venäläisessä sulatusuunissa: rajaseudun inkerin- suomalainen yhteisö murroksessa 1850–1900. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Kangaspuro, Markku (2004). The Soviet Depression and Finnish Immigrants in Soviet Karelia. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 132–140. Karni, Michael Gary (1999). Finnish Americans in Soviet Karelia, 1931–1991: An Update. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 108–119. Karttunen, Uuno (1912). Itä-Karjalan vaiheet. Porvoo: WSOY. Karvanen, Johannes (1893). Grunddragen i S:t Katarina svenska församlings i S:t Peters- burg äldsta historie. Kalender för året 1893. St. Petersburg: Skandinaviska Välgören- hetsföreningen i St. Petersburg, 24–30. Kauppinen, Pekka (1994). Itä-Suomesta Venäjälle. Eräitä piirteitä väestön liikkuvuudesta 1856–1858. Tapio Hämynen (toim.), Kahden Karjalan välillä, Kahden Riikin riitamaalla. Studia Carelica Humanistica 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

– 575 – Kauppinen, Pekka (1994). Passilla Venäjälle. Pekka Kauppinen (toim.), Meillä ja muualla. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2. Joensuu: Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys. Kauppinen, Pekka (1997). Väkeä Pietarin vetovoimassa – Kiteeltä Venäjälle. Kimmo Ka- tajala (toim.), Itä-Suomi ja Pietari. Kirjoituksia toimeentulosta suurkaupungin vaiku- tuspiirissa. Studia Carelica Humanistica 9. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kero, Reino (1972). Pessimistin ja optimistin näkemykset Venäjän vallankumouksen onnistu- mismahdollisuuksista syksyllä 1918: Oskari Tokoin ja Santeri Nuortevan kirjeenvaihtoa yli Atlantin. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen eripainossarja 18. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Kero, Reino (1975). Emigration of Finns from North America to Soviet Karelia in the Early 1930’s. Michael Gary Karni, Matti E. Kaups & Douglas John Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New perspectives. Turku: Institute of Migration, 212–221. Kero, Reino (1983). Neuvosto-Karjalaa rakentamassa. Pohjois-Amerikan suomalaiset teknii- kan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. Historiallisia tutkimuksia 122. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Keynäs, Wasili (1940). Kyprianus venäläistyttämistyön johtajana Suomessa ja Itä-Karja- lassa. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja 1938. Helsinki: Suomen Kirkko- historiallinen Seura, 76–119. Kiijärvi, Pekka (1969). Vuoleen pitäjä. Inkeriläisten Viesti, 10, 4–7 & 11, 4. Kivalo, Erkki & Raoul Mittler (2000). Ahvenanmaalaisen Eyolf Mattson-Ignaeuksen elämän- ura: teekkarista puna-armeijan prikaatikenraaliksi 1918–1965. Helsinki: Multiprint. Koivisto, Toivo (1929). Seikkailuja villissä idässä. Jyväskylä: Gummerus. Koivisto, Toivo (1947). Suomalaista sisua villissä idässä. Jyväskylä: Gummerus. Kokko, Heikki (1910). Ruijan rannalta: kalastaja Heikki Kokon muistelmia. Helsinki: Agri- cola o.y. Koskinen, Yrjö (1868). Suomalaisten uutis-asutuksesta Jäämeren rannikolla. Kirjallinen Kuukauslehti, 3, 64–69; 4, 91–94; 5, 115–123; 6, 154–158. Kostiainen, Auvo (1985). Neuvosto-Karjalasta ja ”Kaukaisen idän aromailta”. Suomalais- kirjeitä Venäjältä ja Neuvostoliitosta. Maitten ja merten takaa. Vuosisata suomalaisia siirtolaiskirjeitä. Turun Historiallinen Arkisto 40. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 209–261. Kostiainen, Auvo (1985). Dominating Finnish Minority? On the Background of the Na- tionality Problem in Soviet Karelia in the 1930’s. Faravid, 8, 341–366 Kostiainen, Auvo (1985). ”Krasnyj diplomat”. Dejatel’nost’ Santeri Nuorteva v pol’zu So- vetskoj Rossii v 1918–1924 gg. Skandinavskij Sbornik XXIX. Tallin. Kostiainen, Auvo (1986). Illegal Emigration to the USSR during the Great Depression. Siirtolaisuus-Migration, 3, 7–12. Kostiainen, Auvo (1988b). Loikkarit – Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvosto- liittoon. Helsinki: Otava.

– 576 – Kostiainen, Auvo (1988c). The Reaction in Finland towards the Illegal Migration to the Soviet Union during the Great Depression. Lothar Elsner (toim.), Migration und staatliche Ausländerpolitik im 20. Jahrhundert: Materialen des 9. Rostocker Migrations Kolloquims 1987. Fremdarbeiterpolitik des Imperialismus Heft 19. Rostock: Wil- helm-Pieck-Universität Rostock, Sektion Geschichte. Kostiainen, Auvo (1989). Die ungebetenen Gäste Wie die Sowjetunion die während der großen Wirtschaftskrise illegal aus Finnland gekommenen Arbeitskräfte nutzte. Jahrbücher für Geschichte Osteuropas, 37 (2), 175–195. Kostiainen, Auvo (1996). Finowie w Karelii Radzieckiej jako cel wielkiego terroru. Studia Polityczne, 6. Warzawa: Instytut Studiow Politycznych Polskiej Akademii Nauk, 9–16. Kostiainen, Auvo (1996). Genocide in Soviet Karelia: Stalin’s Terror and the Finns of Soviet Karelia. Scandinavian Journal of History, 21, 331–342. Kostiainen, Auvo (2000). The Finns of Soviet Karelia as a Target Stalin’s Terror. John Mo- rison (ed.), Ethnic and National Issues in Russian and East European History. Selected papers from the Fifth World Congress of Central and East European Studies, Warsaw 1995. London: Palgrave Macmillan, 214–229. Kostiainen, Auvo (2000). The Vodka Tourists: Aspects of Finnish Travel and Tourism to the Soviet Union, 1950-1970s. Petra Sinisalo-Katajisto & Paul Fryer (eds.), VI World Congress for Central and East European Studies. Divergences, Convergencies, Uncertain- ties. Abstracts, 20 July – 3 August 2000 Tampere, Finland. Kostiainen, Auvo (2008). Western Perspectives on the Soviet Union: The Repression of the Ingrians and East Karelians in the Eyes of the Westerners During the 1930’s. Irina Takala & Ilya Solomeshch (eds.), North American Finns in the 1930s. Proceedings of International Research Seminar Petrozavodsk, 22–23 May 2008. Petrozavodsk: Pet- rozavodsk State University Press, 213–235. Kostiainen, Auvo (2017). Venäläisen Alaskan suomalaiset – virkamiehiä, valaanpyy- täjiä ja siirtolaisia. Finländarna i det ryska Alaska – tjänstemän, valfångare och emigranter. Jussi Nuorteva, Päivi Happonen & John Strömberg (toim.), Pro Finlandia – Suomen tie itsenäisyyteen = Finlands väg til självständighet. 4, Näkökulma: Venäjä, Puola, Viro, Latvia ja Liettua = Synvinkel: Ryssland, Polen, Estland, Lettland och Litauen. Helsinki: Edita Publishing Oy, 161–170. Kuczynski, Anna-Liisa (2000). Finländarna i S:t Petersburg. Laboratorium för folk och kultur, 4, 30–32. Kuortti, Aatami (1934). Pappina, pakkotyössä, pakolaisena. Inkeriläisen papin kokemuksia Neuvosto-Venäjällä. Porvoo: WSOY. Kuortti, Aatami (1963). Inkerin kirkon vaikeita vuosia. Helsinki: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Kurko, Kaarlo (1943). Inkerin suomalaiset GPU:n kynsissä – kokoelma karkoitettujen kirjeitä. Porvoo: WSOY. Kutorga, S. (1854). Havaintoja Pietarin kuvernementin suomalaisesta kansanaineksesta. Das Ausland 1854. Stuttgart: J.F. Cotta’schen Buchhandlung, 315–317.

– 577 – Kähäri, Outi (2019). Poliittiset olosuhteet ja sodat johtivat inkerinsuomalaisten perheiden hajaannukseen 1900-luvulla. Liikkeessä yli rajojen –blogi. Saatavilla: https:// liikkeessaylirajojen.fi/poliittiset-olosuhteet-ja-sodat-johtivat-inkerinsuomalaisten- perheiden-hajaannukseen-1900-luvulla/ Kälviäinen, M. (1938). Suomalaisten kommunistien toiminta Inkerissä vv. 1918–1938. Suomalainen Inkeri, 7, 10–13. Köppen, Peter von (1850). Die Finnishen Bewohner Des Gouvernements Petersburg. Adolf Erman (toim.), Archivfur wissenschaftlichen Kunde von Russland: 8. Berlin: Rei- mer, 618–620. Köppen, Peter von (1867). Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements. St. Petersburg: Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften. Laasonen, Pentti (2005). Novgorodin imu: miksi ortodoksit muuttivat Käkisalmen läänistä Venäjälle 1600-luvulla? Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lagus, Frithiof Henrik Bernhard (1925). Amurinmaan retki – Suomalainen kommunismin koe. Porvoo: WSOY. Lahti, Vesa-Matti (2017). Siperia kutsuu! Kansainvälisen Kuzbas-siirtokunnan ja sen suomalaisten tarina 1921–1927. Helsinki: Into. Lahti-Argutina, Eila (2001). Olimme joukko vieras vaan: Venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Lahti-Argutina, Eila (2004). The Fate of Finnish Canadians in Soviet Karelia. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 118–131. Laine, Antti (2005). Modernisation in the 1940s and 1950s in the Part of Karelia that was Annexed from Finland on 13 March 1940. Pekka Hakamies (ed.). Moving in the USSR: Western Anomalies and Northern Wilderness. Studia Fennica Historica 10. Helsinki: Finnish Literature Society, 19–41. Laurikkala, Selim Jalmar (1959). Inkerin suomalainen evankelisluterilainen kirkko neu- vostovallan 10-vuotiskautena 7/11 1917–7/11 1927. Isien Usko, 2–5 (liite). Laurikkala, Selim Jalmar (1938). Inkerin kirkko bolshevikkien aikana 1917–1937. Suo- malainen Inkeri, 7, 3–10. Lehmus, August (1958). Suomalaiset kommunistit Itä-Karjalassa. Tampere: Nide. Lehtinen, F. (1897). Muistelmia matkalta Idän valtioissa. Amerikan Sanomat, 17.6.1897. Leino, Leo (1935). Ulkolaiset työläiset Karjalan sosialistisessa rakennustyössä. Neuvosto- Karjalan 15-vuotiselta taipaleelta, 1920–1935. New York: Finnish Federation, 59–60. Lepola, Kalle (1959). Kynätyösaralla, puhujalavalla ja kala-apajilla. Piirteitä Santeri Mä- kelästä ja hänen tuotannostaan. Punalippu, 1, 111–117. Lepola, Marcus (2002). Koloniala mönster i Sitka under medlet av 1800-talet – Kultur- kontakt och kulturkonflikt mellan ryssar, finländare och ursprungsbefolkningen i Alaska. Åbo: Åbo Akademi. Lepola, Marcus (2003). Finländarna i ryska Alaska under medlet av 1800-talet: Framväx- ten av det Rysk-amerikanska handelskompaniet. Siirtolaisuus-Migration, 2, 13–23.

– 578 – Lepola, Marcus (2012). Alaska och bildningen i Finland på 1800-talet. SFV-kalendern 2012. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 56–63. Levanen, Leo (1976). Suomalainen kulttuuriharrastus Neuvosto-Karjalassa ajanjaksona 1920–1939. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen laudatur-tutkielma. Tur- ku: Turun yliopisto. Lindeberg, Leo (1958). Meikäläiset Venäjän valtakunnassa. SNS-lehti, 4/1958, 5; 5/1958, 5 & 9/1958, 23. Lindeberg, Leo (1959). Finskij Vjestnik, en ”nordisk” tidskrift i Nikolai I:s Ryssland. Elan- to, 11, 16–17. Loimu, Keijo (1938). Itä-Karjalan viimeisintä historiaa. AKS:n tie – Akateemisen Karjala- Seuran Vuosikirja 2. Helsinki: Akateeminen Karjala-Seura, 158–167. Loimu, Keijo (1942). Suomalaiset emigranttikommunistit Itä-Karjalassa. Suomen Heimo, 1-4, 90–98. Lokka, Sven (1999). Missä on muuttolinnun kotimaa: Muurmannin suomalaisia -trilogia. Rovaniemi: Veikko Erkkilä ky. Louhelainen, Otto Alexander (1913). Luettelo vakinaisten seurakuntalaisten sukunimistä Inkerinmaan suomalaisissa seurakunnissa Venäjän vallan aikana noin vv. 1721–1912. Viipuri: omakustanne. Luoto, Lauri & Johansson, Oskar (1935). Hiilisuon raivaajat. Neuvosto-Karjalan 15-vuotiselta taipaleelta, 1920–1935. New York: Finnish Federation, 65–67. Martikainen, Tyyne (2014). Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon.” Että ketään heistä ei unohdettaisi”. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Martikainen, Tyyne (2018). Ingermanländarnas rätt att ihågkommas.” För att ingen av dem skall glömmas”. Åbo: Migrationsinstitutet. Mattila, Veikko (1939). Siirtolaisuutta Karjalasta ja Itä-Uudeltamaalta Viroon 1500-luvulla. Historiallinen Aikakauskirja 1939. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura & Historian Ystäväin Liitto, 53–57. Metiainen, Aappo (1960). Inkerin suomalaisen evankelisluterilaisen kirkon perustamisesta kulunut 350 vuotta. Inkeriläisten Viesti, 11, 4–10. Metiäinen, Aappo & Kaarlo Kurko (1960). Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu sanoin ja kuvin. Helsinki: Inkere. Miettinen, Helena & Raija Warkentin (2004). Memories of the North American Depression among Finnish Americans in the Soviet Union. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 201–215. Mihailov, Nikolai (1967). Siperia – Suurten mahdollisuuksien maa. (Luvun ”Suomalaiset Siperiassa” kirj. Heikki H. Herlin.) Helsinki: Tammi. Murman, W. (1902). Die Finnländische Kolonisation an der Russischen Eismeerkuste. Finnländische Rundschau, 1902, 81–88. Mustakallio, Johannes (1883). Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882. Kuopio: Kuopion uusi kirjapaino.

– 579 – Mustonen, Juuso (1931). Inkerin suomalaiset seurakunnat. Helsinki: Suomalaisen Kirjal- lisuuden Seura. Mustonen, Juuso (1933). Inkerin suomalaisuus ennen ja nyt. Suomalainen Inkeri, 2, 21–27. Mägiste, Julius (1952). Suomalaisesta siirtoasutuksesta Viron pohjoisrannikolla ja Hii- denmaalla. Virittäjä, 56 (4), 311–321. Nevakivi, Jukka (1970). Muurmannin legioona. Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918–1919. Helsinki: Tammi. Nevalainen, Pekka (1991). Inkerinmaa – Suomelle tuttu ja tuntematon. Siirtolaisuus- Migration, 1, 10–13. Nevalainen, Pekka & Hannes Sihvo (toim.) (1991). Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri. Hel- sinki: SKS. Nevalainen, Pekka (1996). Rautaa Inkerin rajoilla – Inkerin kansalliset kamppailut ja Suomi 1918–1920. Helsinki: SHS. Nevalainen, Pekka (2002). Punaisen myrskyn suomalaiset: Suomalaisten paot ja paluumuu- tot idästä 1917–1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Nilsson, K. F. (1922). En emigrants minnen från Amurbolagets expedition. Terra, 1, 37–47; 2, 120–135 & 4, 220–244. Nissilä, Viljo, Matti Sarmela & Aino Sinisalo (1970). Ethnologisches Ortschafts- und Dorfre- gister des finnischen Sprachgebiets in Finnland, Karelien, Ingermanland, Norrbotten, Finnmark und auf der Halbinsel Kola. Studia Fennica 15. Helsinki: Suomalaisen Kir- jallisuuden Seura. Onnela, Samuli (1973). Muurmannin rannan luterilaiset vv. 1887–1888. Oulun yliopiston historian laitoksen eripainossarja 12. Scripta Historica, 3, 55–113. Paavolainen, E. (1975). Suomalaisen kansanopiston haarautuma Inkerin Toksovassa. Kansanopisto, 174–177. Palli, Heldur (1995). Suomalaiset Virossa 1600- ja 1700-luvulla: tutkimustuloksia ja tutkimukseen liittyviä ongelmia. Genos, 66 (1), 2–8. Palva, Inkeri (1933). Siperian suomalaisten vankien ja siirtolaisten sielunhoidosta. Helsinki: Helsingin yliopisto, käytännöllisen teologian laitos. Parkkinen, Aleksanteri (1958). 40 vuotta Pohjois-Inkerin kansanopiston perustamisesta. Isien Usko, 10, 145–147. Parkkinen, Jalmari (1925). Pietarin Sanomat, ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomen rajojen ulkopuolella ja sen toimittaja J. A. Hagman. Valvoja-Aika, 1, 325–334. Perälä, Väinö (1962). Varsinaisuomalaisia Amurinmaassa. Arvo Viljanti (toim.), Varsinais- Suomen Maakuntakirja 18. Turku: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto, 74–98. Pingoud, Guido (1909). Die Evangelisch-Lutherischen Gemeinden in Russland: Eine historischs- tatistische Darstellung. I Band. St. Petersburg: Zentral-Komite der Unterstutzung-Kasse für evangelisch-luterische Gemeinden in Russland. Pogorelskin, Alexis (1997). New Perspectives on Karelian Fever: The Recruitment of North American Finns to Karelia in the Early 1930s. Special issue of Journal of Finnish Stu- dies, 1 (3), 165–178.

– 580 – Pogorelskin, Alexis (2000). Why Karelian Fever? Siirtolaisuus-Migration, 1, 25–26. Pogorelskin, Alexis Esther (2004). Communism and the Co-ops: Recruiting and Financ- ing the Finnish-American Migration to Karelia. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 28–47. Pogorelskin, Alexis Esther (2004). Pipeline Accident on Lake Onega: A Study of Ethnic Con- flict in Soviet Karelia, 1934. Special issue ofJournal of Finnish Studies, 8 (1), 176–188. Pohjola, Raimo (1999). Professorien rekrytointi Tarton yliopistoon Suomen lehdistössä syyskesällä 1919. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 301–310. Pullat, Raimo (1973). Pietarin virolaiset ja suomalaiset. Vertaileva historiallinen tutkimus 1700-luvulta vuoteen 1917. Sosiaalihistoriallinen ja demograafinen aspekti.Turun Historiallinen Arkisto 29. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 7–51. Pöyhönen, Sari (2000). Finnish Exchange Students in Russia: Experiences from St. Pe- tersburg. Viacheslav Borisovich Kaškin (ed.), Teoretičeskaja i prikladnaja lingvistika. Mežsvuzovskij sbornik naučnyhtrudov. Vypusk 2. Jazyk i social ́naja sreda. Voronež: Voronežskij gosudarstvennyj tehničeskij universitet, 43–50. Pöyhönen, Sari (2001). Suomalainen vaihto-oppilas venäläisessä koulussa: kokemuksia Pietarista. Kaija Perho (toim.), Kahden kulttuurin väkeä. Suomalaiset ja venäläiset koulussa. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita 82. Joensuu: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 102–125. Pöyhönen, Sari & Tanja Raappana (2004). Suomenkielistä elämää Venäjällä? Inkeriläisten opettajien käsityksiä ja käytänteitä. Sirkka Laihiala-Kankainen, Olga Milovidova & Tatjana Rynkänen (toim.), Dialogeja. Kieli, yksilö ja yhteisö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 71–100. Pöyhönen, Sari & Hannele Dufva (2007). Identity and Heteroglossia: Negotiation of Identities of Ingrian Finnish language Teachers in Russia. Riikka Alanen & Sari Pöyhönen (eds.), Language in Action: Vygotsky and Leontievian Legacy Today. Newcas- tle: Cambridge Scholars Publishing, 160–178. Siiskonen-Raninen, Tarja (2014). Choice? Valinta! Vybor: amerikansuomalaiset Neuvosto- Karjalassa. Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 85 (1), 34–41. Ranta-Krenkku, Matti (2001). Suomalaiset Venäjän Amerikassa 1840–1867. Opinnäytetyö. Turku: s. n. Ranta, Kalle (2000). Arpi korvassa ja sydämessä – Muistelmia ja mietelmiä myrskyisän vuo- sisatamme historian pyörteissä tuhlatusta elämästä. Helsinki: WSOY. Rautiainen, Eemil (1933). Neuvostomaata rakentamassa. Amerikan suomalaiset sosialistisessa rakennustyössä Neuvosto-Karjalassa. Petroskoi: Valtion kustannusliike. Reuter, Anni (2019). Neuvostovaltaa vastaan: Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvulla. Outi Autti & Veli-Pekka Lehtola (toim.), Hiljainen vastarinta. Tampere: Tampere University Press, 131–162. Roms, Jussi (2005). Ruotsalaiset vuorimiehet rakentamassa Pietarin Falunia Pitkäran- taan 1879-1904. Siirtolaisuus-Migration, 2, 20–24.

– 581 – Roiko-Jokela, Heikki (toim.) (1996). Siperiasta siirtoväkeen. Murrosaikoja ja käännekohtia Suomen historiassa. Jyväskylä: Kopi-Jyvä Oy. Roiko-Jokela, Heikki (1999). Oikeutta moraalin kustannuksella? Neuvostoliiton kansalaisten luovutukset Suomesta 1944–1955.Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Ruin-Ramsay, Dagmar (1962). Mina ryska år. Helsingfors: Söderström. Ruutu, Martti (1936). Suomesta 1800-luvulla siirtyneet luterilaiset Aunuksessa. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja 1935, 3–108. Rytkönen, Seppo (1997). Der Einfluss von Russifizierungsmassnahmen und Deportati- on auf die ethnische Struktur Ingermanlands. Mikko Vento (toim.), Maan piiri ja elonkehä: professori Heikki Kirkisen juhlakirja. Historian tutkimuksia 14. Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 115–124. Salmi, Väinö (1967). Olin punikki. (Muistelmien 1. osa, ks. alla 2. osa.) Helsinki: Akatee- minen Kustanusliike. Salmi, Väinö (1970). Pakolaisena Itä-Karjalassa eli Neljätoista vuotta sosialismia rakentamassa: Muistelmien 2. osa vuosilta 1927–1929. Helsinki: Akateeminen kustannusliike. Salminen, Väinö (1941). Suomalainen Inkeri. Valvoja-Aika, 8–9, 294–299. Santonen, Arvo (1962). Suomen Jäämeren siirtolaisuus 1800-luvulla. Tampere: s. n. Saressalo, Lassi (2000). Inkeri: Kertomus Inkerin kansoista ja kulttuureista. Tampereen museoiden julkaisuja. Tampere: Tampereen kaupunki. Sava, Inkeri & Helena Miettinen (2000). Liljan kuva kutsuu: Muistojen Inkeri Stalinin hir- muvallan alla. Helsinki: Atena. Savolainen, Ulla (2018). Lapsuuden loppu ja Inkerinmaa Juhani Konkan muistelmate- oksissa. Elore, 2, 53–72. Screen, John E. O. (1976). The Entry of Finnish Officers into Russian Military Service, 1809–1917. Ph. D. thesis. London: University of London. Screen, John E. O. (1981). Finnish Officers in the Russian Army and Navy during the Auto- nomy Period (1809–1917) – Suomalaiset upseerit Venäjän armeijassa ja laivastossa (1809–1917). Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–8. Sevander, Mayme (1992). They Took My Father: A Story of Idealism and Betrayal. With Laurie Hertzel. Duluth, Minn.: Pfeifer-Hamilton. Sevander, Mayme (2000). Vaeltajat. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Sihvo, Hannes (1991). Inkeriläisten identiteetti muutosten paineissa. Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.), Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: SKS, 343–355. Sjögren, Anders Johan (1834). Über die finnische Bevölkerung des St. Petersburgischen Gou- verments und ueber Ursprung des Namens Ingermannland. Memoires de l ’Academie Impériale des Sciences de St-Petersbourg, 6 (2), 123–241. s.n. (1839–1844). Finska kolonien Ruschkova i guvernementet Tobolsk. Borgå Tidning, 1839, 10; 1842, 16. Ks. myös Maamiehen Ystävä, 1844, 28 & Helsingfors Morgonblad, 1844, 35–36. s.n. (1885). Muutamia historiallisia tietoja suomalais-ruotsalaisesta kirkosta ja seurakunnasta Narvassa. Evankelinen Kuukauslehti, 41–42, 72–74, 136–137. Pietari: s.n.

– 582 – s.n. (1922). Tyynenmeren rannikolta Vienanmeren rannoille. Punikki, 17. Superior, Wis- consin. s.n. (1924) Suomalainen maanviljelyssiirtola Neuvosto-Venäjällä. Työväen Kalenteri 1925, 168–172. s.n. (1933). Karjalaan siirtyneen työläisperheen surullinen kohtalo. Tie Vapauteen. Duluth, Minnesota: s.n. s.n. (1934). Havaintoja matkalta Karjalaan ja siellä oloajalta. Kommunistien vuosikausia kestänyt Karjalakeinottelu paljastettuna. Fitchburg, Massachusetts: Raivaaja. Solomeshch, Ilya & Irina Takala (eds.) (2008). North American Finns in Soviet Karelia in the 1930s: Proceedings of International Research Seminar, Petrozavodsk, 22–23 May 2008. Petrozavodsk: Petrozavodsk State University. Suokas, Erkki (1969). Länsi-Inkerin rykmentin perustamisesta 50 vuotta. Sotilasaika- kauslehti, 130–136. Suutari, Pekka (1994). Karjalassa 1920–1936. Etnomusikologian vuosikirja 7. S. l.: Suomen etnomusikologinen seura. Suutari, Pekka (1995). Suomalaissiirtolaiset Neuvosto-Karjalan ”kansallisen” kulttuurin rakentajina. Musiikkipolitiikka ja murros Neuvosto-Karjalassa 1920–1936. Etnomu- sikologian vuosikirja 7. S. l.: Suomen etnomusikologinen seura. Suutari, Pekka & Olga Davydova-Minguet (2017). Gibkie etnitshnosti. Predislovie. Pekka Suutari, Ilia Moshnikov, J. Shikalov & Olga Davydova-Minguet (ed.), Gibkie etnitshnosti. Etnitsheskie protsessy v rossijsko-finljandskom pogranitshje. Sankt-Peterburg: Nestor, 5–32. Synberg, Kari (2010). Muuttoliike Syrjä-Venäjällä – Tapaustutkimus Kirovskista, Apatiitista ja Ne lidovosta. Väitöskirja. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja kauppa- tieteiden tiedekunta. Synberg, Kari (2010). Muuttoliike ja Syrjä-Venäjä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 19–26. Takala, Irina (2004). From the Frying Pan into the Fire: North American Finns in Soviet Karelia. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 105–17. Takala, Irina (2017). ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme”: Suuren terrorin kan- sallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa. Historiallinen aikakauskirja, 115 (3), 291–302. Tammi, G. (1883). Hengellisestä liikkeestä Pietarissa ja sen ympäristöllä. Kristillinen Kuukauslehti, 143–146. Tenhunen, M. (1935). Sanomalehdistön ja kirjallisuuden kustantaminen Neuvosto- Karjalassa. Neuvosto-Karjalan 15-vuotiselta taipaleelta, 1920–1935. New York: Finnish Federation, 89–91. Thauwón, Johan Fredrik (1870). Matka-muistelmia Wenäjän Lapista. Kirjallinen Kuu- kauslehti, 214–304. Toikka, Annikki (1939). Inkeriläisen kansallishengen kehitys. Suomalainen Inkeri, 8, 29–32.

– 583 – Toikka, T. J. (1936). Taloudelliset olot Inkerissä maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen vv. 1861–1917. Suomalainen Inkeri, 5, 14–21. Toikka, T. J. (1937). Maamiesseurat ja osuustoiminta Inkerissä vv. 1900–1918. Suomala- inen Inkeri, 6, 24–28. Topelius, Guy (1936). Ur St. Marie församlings i St. Petersburg historia. Suomen Kirkkohistori- allisen Seuran Vuosikirja 1934. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 102–112. Tuuli, Erkki (1988). Inkeriläisten vaellus. Inkeriläisen väestön siirto 1941–1945. Porvoo: WSOY. Tynni, Kaapre (1930). Inkerin kouluolojen kehitys ennen vallankumousta ja sen jäl- keen. Jyväskylän seminaarin Karjala-seura (toim.), Suur-Suomen koulu. Jyväskylä: Gummerus, 180–185. Tynni, Kaapre (1934). Kolppanan opettajaseminaari ja sen merkitys Inkerin kansan elämässä. Suomalainen Inkeri, 3, 3–7. Vampilova, Ludmila B. (1997). The Northern Ladoga Region and the Karelian Isthmus as a Route of Migration for Nations. Lars-Folke Landgrön & Maunu Häyrynen (eds.), The Dividing Line: Borders and National Peripheries. Renvall-instituutin julkaisu 9. Helsinki: Renvall Institute, University of Helsinki, 189–203. Vihavainen, Timo (2004). Framing the Finnish Experience in the Soviet Union: Compa- ring Finnish and North American Finns. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 141–151. Virtanen, Rauni (toim.) (2012). Irman tarina. Kanadansuomalaisen Irma Kuprin matka Kanadasta Neuvostoliittoon ja Venäjältä Suomeen. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Virtaranta, Pertti (1960). Sisä-Venäjän karjalaiset. Puukello, 2, 4–5 & 18. Virtaranta, Pertti (1961). Tverin karjalaisten entistä elämää. Porvoo: WSOY. Virtaranta, Pertti (1962). V. R. Petreliuksen matka Valdain karjalaisten luo 1892. Kaleva- laseuran Vuosikirja 42. Helsinki: WSOY, 178–212. Virtaranta, Pertti (1962). Karjalaisten tulo Tveriin. Karjalan Heimo, 40–41 & 77–79. Voionmaa, Väinö (1918). Suomi Jäämerellä. Helsinki: Edistysseurojen kustannus OY. Westerlund, Eino (1938). Pietarin suomalaiset kulta- ja hopeaseppämestarit v. 1714–1814. Helsinki: s. n. Wiik, Anna-Kerttu (1977). Kapteeni Höök ja Amurin suomalaiset. Me, 8, 24–31. Wiren, Edvin (1946). Den svenska församlingen i Petersburg. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja 1943–1944. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 37–62. Yilkangas, Mikko (2004). The Experience of Finnish-North American Writers in Soviet Karelia in the 1930s. Special issue of Journal of Finnish Studies, 8 (1), 152–175. Ylikangas, Mikko (2011). The Sower Commune: An American-Finnish Agricultural Uto- pia in the Soviet Union. Special issue of Journal of Finnish Studies, 15 (1/2), 51–84. Ylärakkola, Arvo (1976b). Edvard Gylling, Itä-Karjalan suomalainen rakentaja. Helsinki: Otava. Zlobina, Vieno (2017a). Heidän ihanteensa murskattiin. Tyttären tarina Säde-kommuunasta Neuvosto-Karjalassa. Turku: Institute of Migration. Zlobina, Vieno (2017b). Their Ideals Were Crushed. A Daughter’s Story of the Säde Commune in Soviet Karelia. Turku: Institute of Migration,

– 584 – Afrikka Africa Afrika

Granwik, Gregor (2010). Henrik Jacob Wikar – afrikaresenär. Siirtolaisuus-Migration, 3, 31–34. Hulden, Evert (1961). Kullankaivajia Etelä-Afrikassa. Evert Huldén (red.), Emigrantöden. Helsingfors: Söderström, 21–28. Kuparinen, Eero (1978). Suomalaisten siirtolaisuus Etelä-Afrikkaan ennen ensimmäis- tä maailmansotaa. Laudatur-tutkielma, Turun yliopiston yleisen historian laitos. Turku: Turun yliopisto. Kuparinen, Eero (1980). ”Enligt uppgift död i Sydamerika” – Suomalaisten siirtolaisten ter- veydellinen ympäristö vuosisadan vaihteen Etelä-Afrikassa. Turku: Turun Historiallinen Arkisto, 34, 174–195. Kuparinen, Eero (1982). Maan alla ja päällä – suomalaista siirtolaiselämää vuosisadan vaihteen Johannesburgissa – Life among Finnish Immigrant in Johannesburg, South Afrika, at the Turn of the Century. Siirtolaisuus-Migration, 2, 17–27. Kuparinen, Eero (1989). Pohjoismainen siirtolaisuus Etelä-Afrikkaan Transvaalin kultakai- vosteollisuuden synnystä ensimmäiseen maailmansotaan (v. 1886–1914). Lisensiaatin- työ. Turku: Turun yliopisto. Kuparinen, Eero (1991). The Beginnings of White Settlement in South Africa. Siirtolaisuus- Migration, 2, 3–6. Kuparinen, Eero (1991). An African Alternative. Nordic Migration to South Africa 1815–1914. Turku: Institute of Migration. Kuparinen, Eero (1995). Valkoista Afrikkaa rakentamassa: Pohjolan miehet ja Kapmaa Hol- lannin Itä-Intian kauppakomppanian hallintokaudella 1652–1795. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 34. Turku: Turun yliopisto. Laaksonen, Terhi T. (2004). Karjalasta Karachiin – Evakkotytön matka lähetystyöhön. Tur- ku: omakustanne. Lindberg, Ernst Evert (1904). Suomalaisten seikkailuja Buurisodassa ja muistoja vankeudesta St. Helenan saarella. Helsinki: Otava. Lumikero, Esko (1972). Suomalaiset viihtyvät Itä-Afrikassa. Suomen silta, 2, 12–13. Olin, Karl-Gustav (2000). Afrikafeber. Jakobstad: Olimex. Olin, Karl-Gustav (2002). Guld och röda skogar. Jakobstad: Olimex. Rytkönen, Seppo (1984). Ilomantsista Ambomaalle – Pietari Kurvinen suomalaisen lähetys- työn pioneerina. Artikkeli sanomalehti Karjalaisessa helmikuussa 1984. Joensuu: Karjalainen. Salonen, Ahti M. (1951). Kauppamiehenä Kapkaupungissa. Helsinki: s. n.

– 585 – Särkkä, T. (2015). Imperialists Without an Empire? Finnish Settlers in Late Nineteenth- and Early Twentieth-Century Rhodesia. Journal of Migration History, 1 (1), 75–99. Uola, Mikko (1974). Suomi ja Etelä-Afrikka. Tampere: Alea-kirja. Uola, Mikko (1976). Suomalaiset Afrikkaa etsimässä – Boijer-veljesten ja C.T. Erikssonin vaiheita etelaisessa Afrikassa 1890-luvulta lahtien. Tampere: Sukuyhdistys Boijer-Poijarvi. Uola, Mikko (1977). Finnish Warriors in the South African War. Siirtolaisuus-Migration, 1, 2–13. Uola, Mikko (1979). Suomalaismasinisteja Kongossa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 1–13. Wolf-Knuts, Ulrika (2000). Ett bättre liv: Finlandssvenskar i Sydafrika – om emigration, minnen, hemlängtan och nostalgi. Migrationsstudier B 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

– 586 – Paluumuutto Return migration Återflyttning

Almern, Josefin & Ylva Larsdottir (red.) (2011). Enkel biljett? Från Sverige till Finland med kärlek, längtan och vemod. Helsingfors: Söderströms förlag. Borgegård, Lars-Erik (1976). Return Migration from Sweden to Finland after the Second World War: A Methodological Study. Umeå: Umeå University, Department of Geography. Borgegård, Lars-Erik (1976). Återvandringen från Sverige till Finland efter andra världs- kriget: en metodologisk studie. Umeå: Umeå universitet, Geografiska institutet. Dorji, Ilona, Annika Kunnasvirta, Mira Ojalehto & Sari Vanhanen (2010). Vapaaehtoinen paluumuutto Kosovoon – Paluumuuttosuunnitelma heikoimmassa asemassa olevien palaajien kestävän paluun tukemiseksi. Web Reports 64. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Grönlund, Rainer (1995). Takaisin kotiin. Ruotsista ja muista Pohjoismaista Suomeen palaavat eläkeläiset. Turku: Turun yliopisto sosiaalipolitiikan laitos. Grönlund, Rainer (1996). Takaisin kotiin: Ruotsista ja muista pohjoismaista Suomeen palaavat eläkeläiset. Siirtolaisuus-Migration, 2, 18–23. Grönlund, Rainer & Ismo Söderling (1991). Finska pensionärers återflyttning från det övriga Norden till Finland. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 153–163. Hagelberg, Juha (2017). Paluumuutto. Juha Hagelberg & Hilkka Parkkisenniemi (toim.), Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti. Siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta. Pudasjärvi: Bookwell Oy, 228–258. Hara, K. (1975). Återflyttningen. En mikrostudie i Nokia. Forskningsprojekt: Migration Fin- land-Sverige. Symposium på Nordiska Museet 29.–30.9.1975. Stockholm: Nordiska museet. Heikkilä, Elli & Sirpa Korhonen (1995). Motivation for Return Migration to Kainuu, Fin- land. Nordia Geographical Publications, 24 (2), 113–119. Heikkilä, Elli (1999). Paluumuutto ja yritysten investoinnit muuttotappioalueiden pe- lastus. Siirtolaisuus-Migration, 2, 31. Heikkilä, Elli (2013). Euroopan rooli suomalaisten muuton kohdealueena ja paluumuuton edellytykset Suomeen. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.),

– 587 – Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 57–87. Heikkinen, Sirkka-Liisa (1973). A Study on Return Migration. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland. 3.–5.1.1973. Migration reports, 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 242–247. Heikkinen, Sirkka-Liisa (1974). Ruotsista palanneet. Vuosina 1968–69 ja 1971 Ruotsista Suomeen palanneita koskeva tutkimus. Siirtolaisuustutkimuksia 5. Helsinki: Työvoi- maministeriön suunnitteluosasto. Heikkinen, Sirkka-Liisa (1976). Return Migration from Sweden to Finland. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration.27.–29.5.1974. Stockholm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 108–124. Herberts, Kjell (1977). Borta bra men hemma bäst? En studie av återfyttare i Närpes. SLS forskningsrapporter 28. Åbo: Svenska Litteratursällskapets nämnd för samhälls- forskning. Hietala, Kari (1976). Työvoimaministeriön paluumuutto ja siirtolaistutkimusten semi- naarit. Siirtolaisuus-Migration, 2, 7–8. Hujanen, Taisto (1979). Suomi-kuva siirtolaisinformaatio ja siirtolaisten paluumuutto. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 186–199. Jurva, Katarina (2011). Motivations and Expectations of Potential Ethnic Return Migrants from Western Countries to Finland. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–11. Kankanen, Keijo (1991). Kotiseutu kutsuu. Suuresta muutosta paluumuuttoon? Siirto- laisuus-Migration, 2, 7–12. Karjalainen, Elli (1988). Return Migration in Kainuu, Finland. Siirtolaisuus-Migration, 3, 1–9. Kero, Reino (1972). The Return of Emigrants from America to Finland. Vilho Niitemaa (ed.), Publications of the Institute of General History, University of Turku, Finland, Nro 4. Turku: University of Turku, Institute of General History, 9–29. Kero, Reino (1982). Siirtolainen tuo tekniikkaa: Pohjois-Amerikasta palanneet suomalaiset teollisuusyritysten perustajina. Turku: Turun historiallinen yhdistys. Kero, Reino (1988). American Immigrants as Bearers of Entrepreneurial Ideas and Technology during the Early Stages of Industrialization in Finland. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 292–300.

– 588 – Koikkalainen, Saara, Ritva Linnakangas & Asko Suikkanen (2016). Does International Migration Pay Off? The Labor Market Situation of Finnish Return Migrants Based on Longitudinal Register Data. Nordic Journal of Working Life Studies, 6 (4), 49–66. Kokko, Wladimir (1997). Inkerinsuomalaisten “paluumuuton” luonne. Siirtolaisuus- Migration, 1, 16–21. Korkalainen, Sari (2004). Globaalit suomalaisverkostot. Tarvekartoitus ulkomailla asuvien suomalaisten ja Suomeen palanneiden sosiaalisen pääoman verkottamisesta suoma- laisyritysten käyttöön. Web Reports 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korkiasaari, Jouni (1983). Ruotsista Suomeen vuosina 1980–81 palanneet. Siirtolaisuustut- kimuksia A 9. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korkiasaari, Jouni (1985). Returnees from Sweden to Finland 1980–1981. Siirtolaisuustut- kimuksia 18. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto. Korkiasaari, Jouni (1985). “Return Migration from Sweden to Finland”. Scandinavian Popu- lation Studies 7. Helsinki: The Scandinavian Demographic Society, 137–146. (Also published in Yearbook of Population Research in Finaldn XXIII, 137-146.) Korkiasaari, Jouni (1986). ”Hem till Finland”. Sverige-finländarnas återflyttning. Rapport 2. Stockholm: Delegationen för Invandrarforskning (DEIFO). Korkiasaari, Jouni (1986). Paluuoppilaiden sopeutuminen. Siirtolaisuustutkimuksia A 13. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Korkiasaari, Jouni (1986). Paluumuuttajat sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujen käyttäji- nä. Sosiaalihallituksen julkaisuja 14. Helsinki: Sosiaaliministeriö, sosiaalihallitus. Korkiasaari, Jouni (1987). Paluumuuttajien kokemuksia viranomaispalveluista. Siirto- laisuus-Migration, 2, 18–22. Korkiasaari, Jouni (1988). Ruotsinsuomalaiset ikääntyvät – palaavatko eläkeläiset? Siirtolaisuus-Migration, 3, 10–15. Korkiasaari, Jouni (1988). De sverigefinska ensamförsörjarna som återflyttare. Gemensamt arbetsmöte för Sverige och Finland rörande finländska ensamförsörjare som återflyttare. Sosiaalihallituksen raporttisarja 13. Helsinki: Sosiaalihallitus. Korkiasaari, Jouni (1989). “Why Do People Return”. Cissi Starck (red.), Rapport från Nårdiska Ministerrådets seminarium om återvandringsfrågor den 15–16 mars 1989. NAUT-rapport 9, 140–157. Korkiasaari, Jouni (1987). Forskning om återflyttarelevernas anpassning. Bo Swedin (red.), Det sjunde nordiska migrationsforskarseminariet. Sigtuna 1986. Slutrapport. Stockholm: Nordiska ministerrådet och Delegationen för invandrarforskning (DEIFO), 243–246. Kyntäjä, Eve (1997c). Inkerinsuomalaisten muutto Suomeen – paluumuutto vai maastamuutto. Inkerin Liiton ja Inkerin Kirkon näkökulmia Pietarissa. Maarit Pitkänen & Antero Jaakkola (toim.), Inkerinsuomalaiset kunnassa. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 129–141. Kyntäjä, Eve (1998). Viron sosiaalinen kehitys ja inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto & Aleksanteri-instituutti.

– 589 – Känsäkangas, Tommi (1999). ”Ei oo mies eikä mikään, joka ei oo Amerikasa käyny”. Kausti- sen amerikansiirtolaisuus ja paluumuutto 1867–1930. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos. Laakkonen, Risto (2004). Ulkosuomalaiset mahdollisena työvoimapotentiaalina. Siirto- laisuus-Migration, 4, 7–10. Lind, Jouko (1973). Paluualttius ja paluun esteet. Alustava raportti. Turku: Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Lind, Jouko (1979). Paluumuuton ehdot, suunta ja seuraukset. Arja Munter (toim.), Ruot- siin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 199–207. Lygdbäck, Vivan (1981). Muutto takaisin kotiin: mitä ongelmia kotiinpalaava siirtolainen kohtaan. Vaasan läänin seutukaavaliiton julkaisu D 4. Vaasa: Vaasan läänin seu- tukaavaliitto. Mikkola, Kimmo (1974). Return Migration from Sweden to Finland in 1946–1970. Scan- dinavian Population Studies 3, 115–124. / Finnish Yearbook of Population Research, 13, 115–124. Moilanen, Irma, Antero Myhrman & Olli Kuure (1988). Tvåspråkighet, skolframgång och psykiskt välbefinnande bland finska återvändarbarn. Ragnhild Söderbergh (ed.), Proceedings from the Second Scandinavian Child Language Symposium. Lund, Swe- den, 1.–2.12.1988. Paper no 4. Lund: Lunds universitet, Department of Linguistics, 101–107. Moilanen, Irma, Antero Myhrman & Olli Kuure (1989). Linguistic Problems of Returning Emigrant School Children. Jussi Niemi (ed.), Papers from the Eleventh Scandinavian Conference of Linguistics, Vol. 2. Studies in Languages. Joensuu: University of Joensuu, Faculty of Arts, 580–592. Moilanen, Irma, Antero Myhrman & Olli Kuure (1989). Paluulasten kielenkäyttö ja psyyk- kiset häiriöt. XV kielitieteen päivät Oulussa 13.–14.5.1988. Acta Universitatis Ouluensis B 14. Oulu: Oulun yliopisto, 195–206. Mäkelä, Matti (2006). Suuren paluumuuton aamu? Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustut- kimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 20–27. Nevalainen, Pekka (2002). Punaisen myrskyn suomalaiset: Suomalaisten paot ja paluumuu- tot idästä 1917–1939. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Oksi-Walter, Päivi (2011). Paluumuuttajan haasteet. Yksi perhe – kaksi kulttuuria. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesym- posium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 24–29. Olofsson, Rolf (1976). Återvandringen från Sverige 1968–1975. Stockholm: Statistiska Centralbyrån. Paganus, Solja (1999). Ulkomaankomennukselta palaavien sopeutuminen – repatriaatin paluu kotimaahan. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–24.

– 590 – Pohjola, Anneli (1988). Paluumuuttajien ”logiikkaa” etsimässä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 2–8. Pohjola, Anneli (1989). Maata jossa kasvoin, kannan mukana mun... Tutkimus paluumuuttajien muuttotaustasta ja sosiaalisesta ankkuroitumisesta. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Pääkkönen, Irmeli (1993). Paluumuuttajien ongelmia ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa. Kie- liposti, 1, 19–30. Saarela, Jan (2015). Worse than Expected? Uncertainty and Earnings Subsequent to Re- turn Migration. Economics Letters, 136, 28–30. Saarela, Jan (2017). Mother Tongue, Host Country Earnings, and Return Migration: Evi- dence from Cross-National Administrative Records. International Migration Review, 51 (2), 542–564. Salonsaari, Minna-Liisa (2012). Kerrottu ja muisteltu inkerinsuomalaisten paluumuut- to. Elore, 19, 56–72. Salonsaari, Minna-Liisa (2018). Inkerinsuomalaisten paluumuutto kerrottuna paluumuut- tona ja kulttuuriperintöprosessina. Turun yliopisto, Väitöskirja. Sandlund, Tom (1986). Emigration och återflyttning. Vi kan, om vi vill och om vi satsar. Fin- landssvensk rapport, 11. Helsingfors: Svenska Finlands folkting. Simpanen, Matti (1986). Ruotsinsuomalaiset paluumuuttajat yrittäjinä. Siirtolaisuustut- kimuksia, 19. Helsinki: Työvoimaministeriö, Suunnitteluosasto. Simpanen, Matti (1987). Ruotsista palanneet yrittäjinä – tavoite vai elinehto? Siirtolai- suus-Migration, 3, 12–15. Suikkanen, Asko J., Ritva T. Linnakangas & Saara P. Koikkalainen (2016). Does International Migration Pay Off? The Labor Market Situation of Finnish Return Migrants Based on Longitudinal Register Data. Nordic Journal of Working Life Studies, 6 (4), 49–66. Tuomi-Nikula, Outi, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.) (2013). Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Tuomi-Nikula, Outi (2013). ”Se suomalainen puoli minussa”. Suomalais-saksalaistenper- heiden lasten näkemyksiä Suomesta, suomalaisuudesta, identiteetistä ja muutosta Suomeen. Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää & Tarja Laine (toim.), Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Pori: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 88–134. Tuomi-Nikula, Outi (2014). Unelmasta todellisuuteen. Toisen polven suomalaisten toi- veita, pelkoja ja kokemuksia Suomeen muutosta. Rengas-lehti, 2–4. Virtanen, Keijo (1972). Palaava suomalainen kaukosiirtolaisuus. Turun yliopisto, opin- näytetyö. Virtanen, Keijo (1975). Problems of Research in Finnish Re-Emigration. Michael G. Karni, Matti Kaups & Douglas Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes

– 591 – Region: New Perspectives. Minneapolis: Immigration History Research Center, Uni- versity of Minnesota, 202–211. Virtanen, Keijo (1976). Palaava suomalainen kaukosiirtolaisuus. Valtamerentakaisiin maihin 1860-luvulta vuoteen 1930 mennessä siirtolaisiksi lähteneiden paluu takaisin kotimaahan. Turun yliopiston yleisen historian laitoksen lisensiaattitutkielma. Turku: Turun yliopisto. Virtanen, Keijo (1979a). Settlement or Return: Finnish Emigrants (1860–1930) in the Inter- national Overseas Return Migration Movement. Doctoral Thesis. Studia Historica, 10; Migration Studies C 3. Turku: The Migration Institute. Virtanen, Keijo (1979b). Settlement or Return: Finns in the Overseas Return Migration Movement. Siirtolaisuus-Migration, 4, 14–15. Virtanen, Keijo (1980). Paluuongelma siirtolaisuusilmiötä selittävänä tekijänä. Siirto- laisuus-Migration, 1, 1–10. Virtanen, Keijo (1981). Counter-Current. Finns in the Overseas Return Migration Move- ment. Michael G. Karni (ed.), Finnish Diaspora I: Canada, South America, Africa, Australia and Sweden. Toronto: Multicultural History Society of Ontario, 183–202. Virtanen, Keijo (1984). Return Migration of the Finns from Overseas Countries. Daniel Kubat (ed.), The Politics of Return. International Return Migration in Europe. Rome: Center Migration Studies, 221–228. Virtanen, Keijo (1984). Oral History and the Study of Finnish Overseas Return Migration. Dirk Hoerder, Wolfgang Helbich, Keijo Virtanen, Matjaz Klemencic, Hans Norman, Josef V. Polisensky, M. Mark Stolarik, Julianna Puskás, Ira A. Glazier & Sune Åker- man (eds.), Emigration from Northern, Central and Southern Europe: Theoretical and Methodological Principles of Research. Krakow: Jagiellonian University Press, 77–87. Virtanen, Keijo (1985). Finnish Migrants (1860–1930) in the Overseas Return Migration Movement. Dirk Hoerder (ed.), Labor Migration in the Atlantic Economies. The European and North American Working Classes during the Period of Industrialization. Westport, Conn.: Greenwood Press, 381–398. Virtanen, Keijo, Arja Pilli & Auvo Kostiainen (1986). Suomen siirtolaisuuden historia, osa III. Sopeutuminen, kulttuuritoiminta ja paluumuutto. Turun yliopiston julkaisuja 16. Turku: Turun yliopisto. Virtanen, Keijo (1988). Attitudes to the Return Migration in Early 20th Century Finland. Fremdarbeiterpolitik des Imperialismus, Rostocker Migrations-Kolloquiums 1987. Heft 19: Materialen, Herausgeber Wilhelm-Pieck-Universität, 45–47. Virtanen, Keijo (1997). The Return Migration of the Finns from North America. Göteborgs- Emigranten, 6, 193–203. Virtanen, Keijo (2000). The Return Migration of the Finns from North America. Tiltai, Bridges, Brücken. Klapeida: Klaipeda University, 1, 15–19. Virtanen, Keijo (2014). The Return Migration of Finns from North America. Auvo Kosti- ainen (ed.), Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. East Lansing: Michigan State University Press, 263–271.

– 592 – Virtanen, Timo (1992). Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat – The Finn Ingrians as Re- turn Migrants. Siirtolaisuus-Migration, 3, 36–38. Vuorenkoski, Lauri, Irma Moilanen, Antero Myhrman, Olli Kuure, Varpu Penninkilampi & Eero Kumpulainen (1998). Long-Term Mental Health Outcome of Returning Mi- grant Children and Adolescents. European Child & Adolescent Psychiatry, 7, 219–224. Vuorenkoski, Lauri (2000). Childhood between Two Countries: Resilience and Mental Well- Being of Finnish Remigrant Children and Adolescents. Acta Universitatis Ouluensis D 582. Oulu: Oulun yliopisto. Vuorenkoski Lauri, Hanna Ebeling, Irma Moilanen & Varpu Penninkilampi (2001). Hos- pital admissions among returning migrant children and adolescents. International Migrant Review, 35 (3), 772–783.

– 593 – Liikkuvuus ja ylirajaiset muuttoliikkeet Mobility and transnational migration Mobilitet och transnationell migration

Aarnikoivu, Melina, Sirpa Korhonen, Driss Habti & David M. Hoffman (2019).Explaining the Difference between Policy-Based Evidence and Evidence-Based Policy: A Nexus Analysis Approach to Mobilities and Migration. Journal of Finnish Studies. Special Is- sue: Engaging the New Mobilities Paradigm in the Context of Finland, 22 (1–2), 213–240. Aksakal, Mustafa, Kerstin Schmidt, Mari Korpela & Pirkko Pitkänen (2018). Introducti- on: Temporary Migration in Asian-European Social Spaces. Pirkko Pitkänen, Mari Korpela, Mustafa Aksakal & Kerstin Schmidt (eds.), Characteristics of Temporary Mi- gration in Asian-European Transnational Social Spaces. International Perspectives on Migration, 14, Springer, 1–25. Alhonen, Kari (1990). Muuttoliikkeet ja niiden konfliktivaikutus Suomen kulttuurissa. Siirtolaisuus-Migration, 2, 19–24. Appleyard, R. T. (1984). Trends and Aspects of International Migration. Siirtolaisuus- Migration, 3, 15–25. Bayer, Agnes (2006). New Role of Visegrad Countries as a Region of Transit Migration. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 155–191. Beijer, G. (1969). Modern Patterns of International Migration Movements. J. A. Jackson (ed.), Migration. New York: Cambridge University Press, 11–59. Beijer, G., R. Wentholt & N. H. Frijda (1961). Characteristics of Overseas Migrants. The Hague: Government Printing and Publishing Office. Björklund, Krister (2010). Siirtolaisuudesta maahanmuuttoon, maahanmuutosta kan- sainvälistymiseen. Hannu-Pekka Huttunen & Suvi Äärilä (toim.), Avoin Suomi – kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Helsinki: Edita, 20–37.

– 594 – Bonsdorff, Göran von (1976). The Political Effects of Migration. Jonas Widgren (ed.),Pro - ceedings of the Nordic Seminar on Long-term effects of Migration, May 27–29, 1974.Stock - holm: Committee of Experts on Immigration Research, Ministry of Labour, 40–51. Bouscaren, Anthony T. (1963). International Migrations since 1945. New York: Frederick A. Praeger. Brochmann, Grete (1991). Europeisk integrasjon og innvandring fra ”tredje-land”. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migra- tionsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 28–35. Brodawka, Dariuz (2008). Climate Change and Migration. Siirtolaisuus-Migration, 3, 11–17. Christiansson, Toini (1995). Migration och social trygghet inom EU. Siirtolaisuus-Mig- ration, 4, 21–30. Clarke, Kris, Liisa Folkersma, Ulla Hirvonen, Outi Lepola, Ralf Sund & Ismo Söderling (2011). Meno-paluu Eurooppaan. Maahanmuutto ja siirtolaisuus eilen, tänään – ja huomenna. Helsinki: Eurooppalainen Suomi. Creutz-Kämppi, Karin, Peter Holley, Peter A. Kraus, Petri Laine & Johanna Warius (2011). Assessing Transnational Spaces. Bergen: Eurosphere. Edgren, Christian & Ronald Wiman (1973). The Structure of Time-Lags between the Deci- sion and the Start of Migration. Altti Majava (ed.), Migration research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 208–220. Erickson, Charlotte & Fred Nilsson (1970). The Impact of Push and Pull. Nordic Emigra- tion, 1. Uppsala: Uppsala University, the Emigration Group at the Department of History, 26–41. Forman, Robert Edgar (1959). The Ideology of Mobility. Some Attitudinal Aspects of Migration. Doctoral dissertation. Minneapolis: University of Minnesota. Fox, Stephen (2016). Addressing the Causes of Mass Migrations: Leapfrog Solutions for Mutual Prosperity Growth between Regions of Emigration and Regions of Immi- gration. Technology in Society, 46, 35–39. Haavio, Markus (1997). Migration and the Environment. Kansantaloustieteen laitoksen keskustelualoitteita 430. Helsinki: University of Helsinki. Haavio-Mannila, Elina (1970). Miksi ihmiset muuttavat. Väestöpoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisusarja B 24. Helsinki: Väestöpoliittinen tutkimuslaitos. Habti, Driss & Tuulikki Kurki (2019). Engaging the New Mobilities Paradigm in the Finn- ish Context. Journal of Finnish Studies, 22 (1), 3–26. Heikkilä, Elli (1993). Vanhukset ja muuttoliike. Siirtolaisuus-Migration, 4, 17–21. Heikkilä, Elli (1994). Euroopan integraation vaikutus muuttoliikkeeseen. Esko Toivi- ainen (toim.), Kainuu Euroopan kynnyksellä – Puheenvuoroja alueista, taloudesta ja ympäristöstä. Working papers 106. Oulu: University of Oulu, Research Institute of Northern Finland, 10–12.

– 595 – Heikkilä, Elli (1995). Human Values and Changing Mobility Patterns. Environment and Quality of Life in Central Europe: Problems of Transition. IGU Conference Proceedings, CD-ROM. Prague: International Geographical Union. Heikkilä, Elli (2001). Migration and the Future Challenges in an Integrated Europe. “Once a Jolly Swagman...”. Essays on Migration in Honour of Olavi Koivukangas on His 60th Birthday. Turku: Institute of Migration, 81–89. Heikkilä, Elli (1999). Muuttoliikkeet Venäjältä länteen. Siirtolaisuus-Migration, 3, 42. Heikkilä, Elli & Taru Järvinen (2003b). Migration Flows between Finland and the Baltic Sea Region. Siirtolaisuus-Migration, 1, 23–26. Heikkilä, Elli & Taru Järvinen (2004). Muuttoliike Suomen ja Itämeren maiden välillä. Talous & Yhteiskunta, 1, 13–17. Heikkilä, Elli (2004). Eurooppalainen siirtolaisuus 1800- ja 1900-luvuilla. Siirtolaisuus- Migration, 2, 36. Heikkilä, Elli (2004). Finland in the Globalising International System: A Special Viewpoint of International Migration. Isaván Hulvely & Imre Lévai (eds.), Regional Politics and Economics of EU Enlargement. European Studies 3. Budapest: Budapest FORUM, Insti- tute for Political Science of the Hungarian Academy of Sciences, 36–50. Heikkilä, Elli (2006b). International Migration between Finland and the Baltic Sea Region. Migration letters: an international journal of migration studies, 3 (1), 53–65. Heikkilä, Elli (2007). Euroopan Unionin laajentumisen vaikutukset muuttoliikkeeseen. Ulkopolitiikka, 2, 12–17. Heikkilä, Elli (2007). The Idea of Europe. Siirtolaisuus-Migration, 2, 23. Heikkilä, Elli (2007). The Variety of Migration Streams – Examples around the World. Siirtolaisuus-Migration 3, 19. Heikkilä, Elli & Sirkku Wilkman (2008). Attraction of the Nordic Countries in Internatio- nal Migration. Siirtolaisuus-Migration, 1, 25–30. Heikkilä, Elli (2010). Globaalit muuttoliikkeet ja Suomi. Erja Horttanainen & Anu Wik- man-Immonen (toim.), Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina. Helsinki: Kuntaliitto, 67–78. Heikkilä, Elli (2010). Global Migration and its Challenges for Societies. World Universities Congress 2010 Proceedings I. Çanakkale: Çanakkale Onsekiz Mart University, 706–717. Heikkilä Elli, Anna Rotkirch & Ismo Söderling (eds.) (2012). Finnish Yearbook of Population Research 2012. Helsinki: The Population Research Institute. Heikkilä, Elli & Sirkku Wilkman (2012). Uluslararasi Göcte Kuzey Ülkelerinin Çekiciligi. Aegean Geographical Journal, 19/2 (2010), 53–60. Heikkilä, Elli (2013). Muuttoliike tulevaisuuden Suomessa. Heini Karppinen & Liina Paloheimo-Koskipää (toim.), Tervetuloa tulevaisuuden kotiin! Tutkimustuloksia ja näkemyksiä asumisen tulevaisuudesta. Helsinki: 15/30 Research, 46–50. Heikkilä, Elli & Tuomas Martikainen (eds.) (2019). The Finnish Yearbook of Population Re- search 2018. Volume 53. Helsinki: The Family Federation of Finland.

– 596 – Hunter, Laurence Colvin & Graham L. Reid (1968). Urban Worker Mobility. Paris: Organiza- tion for Economic Co-operation and Development. Hynynen, Pertti (1990). Monikulttuuriseen Eurooppaan? Sosialistinen aikakauslehti, 4, 20–22. Hynynen, Pertti (1997). Monikulttuurinen Eurooppa-linnoitus. Vaellusliikkeiden poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia läntisen Euroopan maissa. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Jaanso, Ede (2005). Migration in Baltic Sea area: The Case of Estonia as a Sending Country. Siirtolaisuus-Migration, 1, 10–18. Jackson, John Archer (ed.) (1970). Migration. Sociological Studies 2. Cambridge: Cambridge University Press. Järvinen-Alenius, Pauliina, Elisa Keski-Hirvelä, Pirkko Pitkänen, Virve Kallioniemi- Chambers (2010). Country Report: Finland. Transnationalisation, Migration and Transformation: Multi-Level Analysis of Migrant Transnationalism (TRANS-NET). 7th Framework Programme. Socio-Economic Sciences and the Humanities. Tam- pere: University of Tampere, 1–62. Järvinen-Alenius, Pauliina, Pirkko Pitkänen & Anna Virkama (2010). Transformative Impact of Social Remittances in Transnational Settings. Thomas Faist, Pirkko Pitkänen, Jürgen Gerdes & Eveline Reisenauer (eds.), Transnationalisation and In- stitutional Transformations. Collected Working Papers from the TRANS-NET Project. Working Paper 87. Bielefeld: Center on Migration, Citizenship and Development (COMCAD), 194–212. Karppi, Ilari & Heikki Rantala (1997). Ethnic and Social Determinants of East-West Mi- gratory Trends in the Baltic Sea Area Transition Economies. Yearbook of Population Research in Finland, 34. Helsinki: The Population Research Institute, 87–101. Karppi, Ilari (1998). Labour Force Mobility in the Baltic Sea Area and the Transition Economies: With Special Reference to Economic Integration. Lars Hedegaard, Bjarne Lindström, Pertti Joenniemi, Anders Östhol, Karin Peschel & Carl-Einar Stålvant (eds.), The Nebi Yearbook 1998. Berlin, Heidelberg: Springer, 115–129. Karppi, Ilari & Heikki Rantala (2006). In Search of Strategic Groups from Transitionary. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.) (2006). Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 55–82. Karppi, Ilari (2006). Europe in Flux. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 271–283. Kauppinen, Jarkko, Elli Rissanen, Jarmo Rusanen, Arvo Naukkarinen, Toivo Muilu & Alfred Colpaert (1997). Migration as a Function of Population. Jani Vuolteenaho & Topi Antti Äikäs (eds.), NGP Yearbook 1997. Oulu: University of Oulu, Department of Geography, 17–27. Koikkalainen, Saara (2016). Tulevaisuuden muuttajat. Futura, 35 (4), 20–25.

– 597 – Koivukangas, Olavi (1999). Finlande: De pays d’emigration a pays d’immigration. Migra- tions Societe, 11 (64), 81–96. Koivukangas, Olavi (1999). Migrations in Finland: From a Land of Emigration to a Coun- try of Immigration. Migrations Societe, 11 (6). Koivukangs, Olavi (2000). Muuttoliikesymposiumi 2000: Muuttoliikkeen monet kasvot. Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–3. Korkiasaari, Jouni (1991). Migrationen och det framtida Norden. Jouni Korkiasaari & Ismo Söderling (red.), Migrationen och det framtida Norden: VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Slutrapport. Migrationsforskningar B 3. Åbo: Migrationsinstitutet. Korkiasaari, Jouni (1993). Siirtolaisuus ja ulkomaalaistilastot. Helsinki: Tilastokeskus. Korkiasaari, Jouni & Ismo Söderling (1998). Finland: From a Country of Emigration into a Country of Immigration. Ismo Söderling (ed.), A Changing Pattern of Migration in Finland and its Surroundings. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisuja D 32. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 7–28. Korkiasaari, Jouni (1999). Emigrants and Immigrants. Jaakko Tapaninen (ed.), Finland – The Northern Experience, New Europe and the Next Millennium. Helsinki: Tammi. Korkiasaari, Jouni (2003). Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi. Suomen siirtolaisuuden kehityspiirteistä viime vuosikymmeninä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute.fi/fi/article/maahanmuutto/maastamuuttomaasta-maahanmuuttomaaksi-suomen-siirtolaisuuden-kehityspiirteista. Korkiasaari, Jouni & Ismo Söderling (2003). Finnish Emigration and Immigration after World War II. Turku: Siirtolaisinstituutti. Saatavilla: http://www.migrationinstitute. fi/en/node/551. Korpela, Kalevi (1995). Muuttoliikettä ja tulevaisuutta pohtimassa. Siirtolaisuus-Migra- tion, 4, 31–34. Korpela, Mari, Anu Hirsiaho & Liisa Rantalaiho (toim.) (2005). Kohtaamisia rajoilla. Hel- sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Korpela, Mari, Anu Hirsiaho & Liisa Rantalaiho (2005). Johdanto. Anu Hirsiaho, Mari Korpela & Liisa Rantalaiho (toim.), Kohtaamisia rajoilla. Helsinki: Suomalaisen Kir- jallisuuden Seura, 11–18. Korpela, Mari (2010). Leppoista elämää ulkomailla: mitä on elämäntapasiirtolaisuus? Kulttuurintutkimus, 27 (4), 72–77. Korpela, Mari & Fred Dervin (eds.) (2013). Cocoon Communities. Togetherness in the 21st Century. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing. Korpela, Mari & Fred Dervin (2013). Introduction. Mari Korpela & Fred Dervin (eds.), Co- coon Communities. Togetherness in the 21st Century. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 1–13. Korpela, Mari & Raluca Nagy (2013). Introduction: Limitations to Temporary Mobility. International Review of Social Research, 3 (1), 1–6.

– 598 – Korpela, Mari (2014). Lifestyle of Freedom? Individualism and Lifestyle Migration. Michae- la Benson & Nick Osbaldiston (eds.), Understanding Lifestyle Migration. Theoretical Approaches to Migration and the Quest for a Better Way of Life. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 27–46. Korpela, Mari, Pirkko Pitkänen, Jaakko Hyytiä, Mika Raunio & Pekka Rantanen (2014). Types of Temporary Border-Crossing Movement to and from Finland. Pirkko Pit- känen & Mari Korpela (eds.), Characteristics of Temporary Transnational Migration. Collected Working Papers from the EURA-NET project. Tampere: University of Tampere, 65–96. Korpela, Mari, Pirkko Pitkänen, Jaakko Hyytiä, Mika Raunio & Pekka Rantanen (2014). Temporary Migration in Finland. Pirkko Pitkänen & Sergio Carrera (eds.), Transna- tional Migration in Transition: State of the Art Report on Temporary Migration. Collected Working papers from the EURA-NET project. Tampere: University of Tampere, 82–114. Korpela, Mari (2016). Infrastructure. Salazar, Noel & Kiran Jayaram (eds.), Keywords of Mo- bility: Critical Anthropological Engagements. Oxford: Berghahn Publishers, 117–136. Korpela, Mari (2017). Finland. Linda L. Lowry (ed.), The SAGE International Encyclopedia of Travel and Tourism. Thousand Oaks: Sage Publications, 484–485. Korpela, Mari, Jaakko Hyytiä & Pirkko Pitkänen (2019). Characteristics and Development Impact of Temporary Migration: The Case of Finland. Pirkko Pitkänen, Tomoko Hayakawa, Kerstin Schmidt, Mustafa Aksakal & Irudaya S. Rajan (eds.), Temporary Migration, Transformation and Development: Evidence from Europe and Asia. London: Routledge India, 235–257. Koskinen, A. Olavi (1954). Samnordisk arbetsmarknad. Arbetsmarknaden, 11. Kotkavuori, Jouni (1995). Koko Suomi avautunut ulkomaalaisille 90-luvulla. Tietoaika, 5, 11–13. Kulischer, Eugene Michel (1948). Europe on the Move: War and Population Changes 1917– 1947. New York: Columbia University Press. Kultalahti, Olli (1982a). Yksilö ja muuttoliike – Päättäjän vastuu ihmisestä muuttoliikkeen ohjauksessa. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 368–372. Kultalahti, Olli (1986). Yhteiskunnan muutokset ja tulevaisuuden haasteet muuttoliik- keelle. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesym- posium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 71–81. Kultalahti, Olli (1992). Maassamuuton ja kansainvälisen muuttoliikkeen viimeaikaisia trendejä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 10–21. Kultalahti, Olli (1994). Internationalization and Migration Pressure. Siirtolaisuus-Mi- gration, 3, 7–25.

– 599 – Kultalahti, Olli & Ilari Karppi (1999). Kansainvälisen muuton keskusalueet. John Wes- terholm & Pauliina Raento (toim.), Suomen kartasto 1999: 100-vuotisjuhlakartasto. Porvoo: WSOY, 168–171. Kultalahti, Olli, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.) (2006). Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration. Kultalahti, Olli (2006). An Analytical Framework of Research on Migration Pressure: Con- cepts and Approaches. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 19–54. Kulu, Hill (1993). Estonians in the World. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3–12. Kulu, Hill (1997). Eestlaste tagasiränne 1940–1989: Lääne-Siberist parit eestlaste näitel. Doc- toral dissertation. Publicationes Instituti Geographici Universitatis Helsingiensis C 9. Helsinki: University of Helsinki, Department of Geography. Kyle, David, Saara Koikkalainen & Tanaya Dutta Gupta (2018). Of Mobilities and Mindsets: Locating Imagination in Transnational Migration. Felicitas Hillman, Ernst Spaan & Ton van Naerssen (eds.), Migration Mobilities: The Migrant Actor in Transnational Space. London: Routledge, 127–145. Kyntäjä, Eve (1996c). Työryhmäraportti: Liikkuvuus ja sosiaaliturva EU:ssa. Olavi Koivu- kangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 35–36. Kyntäjä, Eve (1998). Venäjän ja Baltian maiden uudet väestöliikkeet. Eve Kyntäjä & Hill Kulu (toim.), Muuttonäkymät Venäjältä ja Baltian maista Suomeen. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 11–37. Kähkönen, Mikko (1998). Euroopassa muutetaan vilkkaasti. Eurooppa-raportti, 3, 55–57. Laari, Outi (1994). Onko Suomessa sijaa ulkomaalaisille? Siirtolaisuus-Migration, 2, 13–20. Lahti, Pekka (1986). Uusi teknologia ja muuttoliike. Työryhmäalustus. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 228–232. Lamberg, Marko, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.) (2018). Satunnaisesti Suomessa. Ka- levalaseuran vuosikirja 97. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lasonen, Johanna & Katarzyna Mojzeszek (2006). Migration Issues in Finland. A Coun- try Report. Ernestine Kolar & U. Server (eds.), Ex-Ante Analyses on Migration in Eight European Countries. Lifelong learning INT.COMP project. Vienna: BFI. Lehtonen, Mikko (toim.) (2013). Liikkuva maailma. Liike, raja, tieto. Tampere: Tampereen yliopisto. Lehvonen, Pentti (1995). Opiskelijat ja nuoret määräävät Suomen väestönkehityksen suunnan. Ihmisvirrat: EU-raporttisarja, 3, 37–39.

– 600 – Leinonen, Johanna (2013). Nordic Region, from Emigration to Immigration. Immanuel Ness & Peter Bellwood (eds.), Encyclopedia of Global Human Migration. Hoboken, NJ: Wiley-Blackwell. Leinonen, Johanna (2017b). The Complex Nexus between Environmental Change and Migration. Siirtolaisuus–Migration, 1, 31–32. Liinamaa, Keijo (1976). ILO, maailman työllisyyskonferenssi, Geneve 4.–7.6.1976, ote pi- detystä puheenvuorosta (English Summary). Siirtolaisuus-Migration, 3, 2–5. Lipponen, Paavo (1991). De nordiska rummen i det europeiska huset. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 9–13. Lyytinen, Eveliina (2017). Olemmeko kartalla? Suomalaisten viranomaisten ja IOM:n näkemyksiä ympäristön muutokseen ja muuttoliikkeisiin. Siirtolaisuus-Migration, 1, 29–30. Majava, Altti (1976c). The Third SOPEMI-report for Finland. Migration from and to Finland in 1974. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1976d). The Fourth SOPEMI-report. Migration from and to Finland in 1975. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1977). The Fifth SOPEMI-report on Migration from and to Finland. Helsinki: Ministry of Labour / OECD. Majava, Altti (1981). Maailman siirtolaiset – Migrants: A Global Review. Siirtolaisuus- Migration, 2, 16–23. Majava, Altti (1986). Työvoiman liikkuvuus ja tietoyhteiskunta. Olavi Koivukangas, Rai- mo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryh- mäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti, 182–188. Majava, Altti (1991). Nya former av internationell rörlighet. Ismo Söderling & Jouni Kor- kiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 122–123. Majava, Altti (1991). Towards an Equitable Sharing of the Benefits of International Mi- gration. Yearbook of Population Research in Finland 1991, 29. Helsinki: The Population Research Institute, 93–98. Malkki, Liisa (2012). Kulttuuri, paikka ja muuttoliike. Toimittaja Laura Huttunen. Tam- pere: Vastapaino. Martikainen, Tuomas (2008). Nordic Migrations – Past and Present: The 4th Etmu Days in Turku/Åbo, 26–27 October, 2007. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, 3 (3), 2–3. Martikainen, Tuomas, Matti Saari & Jouni Korkiasaari (2013). Kansainvälinen muuttoliike ja Suomi. Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 23–54.

– 601 – Martikainen, Tuomas, Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.) (2013). Muuttajat: Kan- sainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus. Martikainen, Tuomas & Tuula Sakaranaho (2018). Kansainväliset muuttoliikkeet, uskonto ja maahanmuuttajat. Kimmo Ketola, Tuomas Martikainen & Teemu Taira (toim.), Uskontososiologia. Turku: Eetos, 249–261. Mayo-Smith, Richmond (1890). Emigration and Immigration. A Study in Social Science. New York: Charles Scribner’s Sons. Mella, Ilkka (1991). Euroopan integraation heijastukset muuttoliikkeeseen. Olavi Koivu- kangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 137–141. Minkkinen, Petri (2019). Hard Times and Tough People, but You May Have to Go. Johanna Leinonen & Auvo Kostiainen (eds.), Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of FinnForum XI. Turku: Migration Institute of Finland, 25–48. Myrskylä, Pekka (2004). Muuttoliikkeen vaikutukset pienenevät ja leviävät. Tietoaika, 9, 16–18. Ndukwe, Thaddeus Chijioke (2017). African Immigrants in Finland in Onward Translocal and Transnational Mobility and Migration, and the Political Implications. Journal of Black Studies, 48 (2), 115–142. Nelhans, Bertil (1990). Några tankar om migration i framtiden. Siirtolaisuus-Migration, 3, 16–23. Nieminen, Mauri (1979). Suomen muuttoliike tilastojen valossa. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–9. Nieminen, Mauri (1986). Väestökehitys ja muuttoliike. Työryhmäalustus. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 98–104. Nieminen, Mauri (1996). Muuttoliike laman jälkeen tilastokeskuksen ennusteen poh- jalta. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 111–120. Nissi, Kaisa (2011). Muuttoliikettä, politiikkaa ja joululauluja. Elore, 18 (1), 110–114. Numelin, Ragnar (1936). The Wandering Spirit: A Study of Human Migration. Copenhagen: H. Hagerup. Nylund-Oja, Marja, Juha Pentikäinen, Frank Horn, Magdalena Jaakkola & Laura Yli- Vakkuri (1995). Finnish Emigration and Immigration. Juha Pentikäinen & Marja Hiltunen (eds.), Cultural Minorities in Finland: An Overview towards Cultural Policy. Helsinki: The Finnish National Commission for UNESCO, 173–228. Okko, Paavo (1996). Euroopan talous- ja rahaliiton toteutuminen muuttoliikkeen taustatekijänä. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi

– 602 – Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siir- tolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 37–41. Olsson, Erik, Catarina Lundqvist, Annika Rabo, Lena Sawyer, Östen Ragnar Wahlbeck & Lisa Åkesson (red.) (2007). Transnationella rum – diaspora, migration och gränsöver- skridande relationer. Umeå: Boréa. Paasi, Anssi (1981). Spatiaaliset preferenssit ja muuttaminen – maantieteellinen näkö- kulma. Siirtolaisuus-Migration, 3, 2–12. Paasi, Anssi (2017). Afterword: Mobilities, Place, and Beyond. Journal of Finnish Studies, 22 (1–2), 283–289. Pitkänen, Pirkko, Ahmet İçduygu & Deniz Sert (2012). Current Characteristics of Migrant Transnationalism. Pitkänen, Pirkko, Ahmet İçduygu & Deniz Sert (eds.), Migration and Transformation. Multi-Level Analysis of Migrant Transnationalism. Dordrecht: Springer, 207–224. Pitkänen, Pirkko, Ahmet İçduygu & Deniz Sert (eds.) (2012). Migration and Transformati- on: Multi-Level Analysis of Migrant Transnationalism. International Perspectives on Migration 3. Dordrecht: Springer. Pitkänen, Pirkko & Mari Korpela (eds.) (2014). Characteristics of Temporary Transnational Migration. Collected Working Papers from the EURA-NET project. Tampere: University of Tampere. Pitkänen, Pirkko & Sergio Carrera (eds.) (2014). Transnational Migration in Transition: State of the Art Report on Temporary Migration. Collected Working papers from the EURA-NET project. Tampere: University of Tampere. Pitkänen, Pirkko, Mari Korpela, Mustafa Aksakal & Kerstin Schmidt (eds.) (2018). Charac- teristics of Temporary Migration in Asian-European Transnational Social Spaces. Inter- national Perspectives on Migration, 14. Cham: Springer. Pitkänen, Pirkko, Mari Korpela, Kerstin Schmidt & Mustafa Aksakal (2018). Conclusion: Characteristics, Experiences and Transnationality of Temporary Migration. Pirkko Pitkänen, Mari Korpela, Mustafa Aksakal & Kerstin Schmidt (eds.), Characteristics of Temporary Migration in Asian-European Transnational Social Spaces. International Perspectives on Migration, 14. Cham: Springer, 233–247. Pitkänen, Pirkko & Tomoko Hayakawa (2019). Conclusion: Challenges and Future Pros- pects of Temporary Transnational Migration. Pirkko Pitkänen, Tomoko Hayakawa, Kerstin Schmidt, Mustafa Aksakal & S. Irudaya Rajan (eds.), Temporary Migration, Transformation and Development: Evidence from Europe and Asia. London: Routledge India, 258–273. Pitkänen, Pirkko, Tomoko Hayakawa, Kerstin Schmidt, Mustafa Aksakal & S. Irudaya Rajan (eds.) (2019). Temporary Migration, Transformation and Development: Evidence from Europe and Asia. London: Routledge India. Ploug, Niels (1991). Befolkningsvandringer mellem Norden og EF. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska

– 603 – migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 22–27. Poulain, Michel (1991). Eurooppalainen väestöliikkuvuus ja Euroopan yhdentyminen. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhden- tyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 11–18. Poulain, Michel (1991). European Migration Pattern and European Integration. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (eds.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eu- rooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirto- laisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 19–26. Ruspini, Paolo (2004). Between East and West: migration in the enlarging European Uni- on. Siirtolaisuus-Migration, 1, 1–7. Ryynänen, Hanna-Mari (1999). Image of Migration in Western Europe in 1990s. Siirtolai- suus-Migration, 3, 15–21. Sabour, M’hammed & Habti Driss (2010). Al-hijra bi tijahin wahid: haqa’iq wa ’awamil (Unidirectional Migration: Facts and Factors). Idafat: The Arab Journal of Sociology, 11, 40–62. Saksela-Bergholm, Sanna Maria, Silvain Sagne & Niklas Willhelmsson (2007). The Case of Finland. Anna Triandafyllidou & Ruby Gropas (eds.), European Immigration: A Sourcebook. Aldershot: Ashgate, 99–112. Saksela-Bergholm, Sanna Maria & Silvain Sagne (2014). Finland. Anna Triandafyllidou & Ruby Gropas (eds.), European immigration: A Sourcebook. Aldershot: Ashgate, 123–134. Sakslin, Maija (1996). Henkilöiden liikkuvuus ja sosiaaliturva Euroopan Unionissa. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 28–34. Salt, John & Hugh Clout (eds.) (1976). Migration in Post-War Europe: Geographical Essays. London: Oxford University Press. Sarmanto, Auvo (1986). Tietotekniikka, koulutus ja muuttoliike. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.). Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työ- ryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 216–221. Sarvimäki, Matti (2009). Essays on Migration. Väitöskirja. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Scott, Franklin D. (ed.) (1968). World Migration in Modern Times. New Jersey: Englewood Cliffs. Seppänen, Paavo (1986). Muuttoliike ja arvot. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 106–112. Seppänen, Susanna, Kirsi-Maija Vastamäki & Erkki Pentinmäki (toim.) (1995). Ihmisvirrat: EU-raporttisarja, 1 (3). Helsinki: Tilastokeskus.

– 604 – Sinkko, Risto (1986). Uuden teknologian sovellutukset ja muuttoliike. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 206–209. Sirkeci, Ibrahim, Jeffrey H. Cohen & Elli Heikkilä (2008).Editorial: Migration and Migration Letters. Migration letters Year, 5 (2), 107–110. Skog, Irene (2005). Venäjän Kaukoitä tyhjenee. Tietoaika, 7, 8–10. Syrjämaa, Taina (1996). Massat liikkeellä. Eero Kuparinen (ed.). Maailmankulttuurin synty. Historian laitoksen julkaisuja 37. Turku: Turun yliopisto, 260–269. Syrjämaa, Taina (1999). Turistin tunteet: Matkapäiväkirja tienä menneisyyden turistin kokemusmaailmaan. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 342–366. Szekely, Vladamir (2006). Transboundary Emigration: The Slovak Reality Versus Bratislava’s Potential. Olli Kultalahti, Ilari Karppi & Heikki Rantala (eds.), Europe in Flux – Transitions and Migration Pressures. Migration Studies C 16. Turku: Institute of Migration, 216–245. Söderling, Ismo & Jouni Korkiasaari (eds.) (1990). Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet. Söderling, Ismo (1994). Eurooppa liikkeellä. Juha-Pekka Lehtonen & Leena Uusihakala (toim.), Eurooppalainen ihminen. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien vuosikirja, 22. Pieksämäki: Kirjapaino Raamattutalo, 134–150. Söderling, Ismo (1996). Pääomat ja tavarat liikkuvat EU:n tulokasmaissa ihmisiä hel- pommin. EU-Raporttisarja, 3. Helsinki: Tilastokeskus, 56–72. Söderling, Ismo (ed.) (1998). A Changing Pattern of Migration in Finland and Its Surroundings. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkimuksia D 32. Helsinki: Väestöliitto. Söderling, Ismo (2001). Siirtolaisuus Väestöllisenä resurssina – Suomi eurooppalaisessa kontekstissa. ”Once a Jolly Swagman…” – Essays on Migration in Honour of Olavi Koivukangas on his 60th Birthday. Siirtolaisuusinstituutin erikoisjulkaisuja. Turku: Siirtolaisinstituutti. Söderling, Ismo (2002). Muuttoliike väestöllisenä ilmiönä – miksi ihmiset muuttavat. Kari Pitkänen (toim.), Artikkeleita Suomen väestöntutkimuksesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita, 62. Helsinki: Helsingin yliopisto, 193–219. Söderling, Ismo (2004). Laiton muuttoliike – osa eurooppalaista muuttoliikettä. Mitä Missä Milloin – kansalaisen vuosikirja. Helsinki: Otava, 164–169. Söderling, Ismo (2005). Suomen väestökysymys ja maahanmuutto. Anne Alitolppa- Niitamo Ismo Söderling & Stina Fågel (toim.), Olemme Muuttaneet. Helsinki: Väes- töliitto, 13–23. Söderling, Ismo (2005). Suomalainen väestökysymys eurooppalaisessa kehyksessä. Tie- depolitiikka, 4, 25–32.

– 605 – Söderling, Ismo & Jouni Korkiasaari (2007). Muuttoliike. Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Irma-Leena Notkola, Veijo Notkola, Kari Pitkänen, Marika Jalovaara, Elina Mäenpää, Anne Ruokolainen, Markku Ryynänen & Ismo Söderling (toim.), Suomen Väestö. Hel- sinki: Gaudeamus, 239–270. Söderling, Ismo (2008). Muuttoprosessit ja kulttuuriset kohtaamiset. Anne Sorsa-Vai- nikka & Jari Kivistö (toim.), Pakolaisuus ja väestöliikkeet – nykyisyyttä ja historiaa. Ulkoministeriö, erikoisjulkaisu 5. Yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Helsinki: Biologian ja maantieteen opettajien liitto, 4–10. Söderling, Ismo (2008). Väestöennusteiden kertomaa meiltä ja muualta. Kuihtuuko Suomen kansa? Jaana Syrjälä (toim.), Väestöliiton vuosikirja 2007: Mukana elämässä. Helsinki: Väestöliitto, 16–19. Söderling, Ismo (2010). Suomalainen muuttoliike osana eurooppalaista ja globaalia väestökysymystä. Timo Heikkinen & Eeva Mynttinen (toim.), Kollaasikaupunki. Hel- sinki: Aalto-University, school of Science and Technology, 9–26. Söderling, Ismo (2011). Finland and Migration in the Baltic Sea Region. Baltic Rim Eco- nomics, Quarterly Review, 5, 71–72. Söderling, Ismo (2011). On sitä liikuttu ennenkin – Siirtolaisuuden lyhyt historia. Kris Clarke, Liisa Folkersma, Ulla Hirvonen, Outi Lepola, Ralf Sund & Ismo Söderling (toim.), Meno-paluu Eurooppaan. Maahanmuutto ja siirtolaisuus eilen, tänään – ja huomenna. Eurooppalaisen Suomen raportti nro 7. Helsinki: Eurooppalainen Suo- mi ry, 7–12. Söderling, Ismo (2013). ”Ne jyrää meitin” – Siirtolaisuus riesana ja rikkautena. Siirtolai- suus-Migration, 4, 38–40. Tanner, Arno (2005). Suomen maahan- ja maastamuutto murroksessa – Miten on tultu tähän päivään, ja mitkä ovat eväät huomiselle? Siirtolaisuus-Migration, 4, 12–18. Tanner, Arno (2006). The Future of International Migration Governance: A Survey of Subject Priorities in a New Organizational Model. Helsinki: East-West Books. Tanner, Arno (2014). Push and Pull Migration: A Systems Approach Revisited in a Con- temporary Context. Siirtolaisuus, 41 (1), 38–43. Tauriainen, Juhani (1976). Muuttoliikkeen yhteiskunnalliset seuraukset. Olavi Koivu- kangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 35–46. Tilastokeskus (1996–). Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus. Kausijulkaisu. Helsinki: Tilasto- keskus. Tiuri, Martti (1986). Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.) (1986). Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 210–215. Torpsten, Ann-Christin (2015). People in Motion, a Historical Perspective – A Narrative About Leaving and Change. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (eds.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways

– 606 – to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Migration, 126–138. Tuomiharju, Tapani (1986). The Future of Migration: Conference of National Experts Held on May 13, 14 and 15, 1986, in Paris, organized by the OECD. Siirtolaisuus-Migration, 4, 19–22. Tuominen, Christina (1996). EU-muutto ja Suomi. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 51–53. Ulrich, Christopher J. (1995). Alien-smuggling and Uncontrolled Migration in Northern Eu- rope and the Baltic Region. HEUNI papers, 7. Helsinki: European Institute for Crime Prevention and Control, Affiliated with the United Nations. Valtonen, Kathleen (1996). Migration in Caribbean. Siirtolaisuus-Migration, 4, 26–28. Wadensjö, Eskil (1973). About Cost-benefit-Analysis of International Migration. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 197–204. Wadensjö, Eskil (1976). Who Wins, Who Loses. Jonas Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on LongTerm Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: Committee of Experts on Immigration Research, Ministry of Labour, 282–295. Wahlbeck, Östen (2015). The Finnish and Swedish Migration Dynamics and Transnatio- nal Social Spaces. Mobilities, 10 (1), 100–118. Wiman, Ronald (1975). Työvoiman kansainvälisen muuttoliikkeen mekanismi. Lisensiaat- titutkielma. ETLA, B-sarja 9. Helsinki: Helsingin yliopisto. Zygmunt, Bauman (2016). Living in an Age of Migration and Diasporas. Pirkkaliisa Ah- ponen, Päivi Harinen & Ville-Samuli Haverinen (eds.), Dislocations of Civic Cultural Borders: Methodological Nationalism, Transnational Reality, and Cosmopolitan Dreams. Cham: Springer, 21–32. Åkerman, Sune (1974). Swedish and Scandinavian Population Mobility. Uppsala: Uppsala universitet.

– 607 – Maassamuutto Internal migration Inre flyttningsrörelser

Ainsaar, Mare (2004). Reasons for Move: A Study on Trends and Reasons of Internal Migration with Particular Interest in Estonia 1989–2000. PhD dissertation. Turun yliopiston julkaisuja B274. Turku: University of Turku. Ainsaar, Mare (2004). Reasons for Internal Migration in Estonia 1989–2000. Siirtolaisuus– Migration, 4, 11–15. Ajo, Reino (1957). New Aspects of Geographic and Social Patterns of Net Migration Rate. A Pilot Study Based on Finnish Statistics for the Year 1951. David Hannerberg, Tor- sten Hägerstrand & Bruno Odeving (eds.), Migration in Sweden: A Symposium. Lund Studies in Geography. Lund: Gleerup, 170–183. Al Amin, Mohammad Mastak (2011). Aspects at the Back of Internal Migration and Exploring the Changes in Migrant’s Livelihood after Their Arrival in Dhaka City, Bangladesh. Mas- ter’s thesis, Lund University. Web Reports 68. Turku: Migration Institute of Finland. Ala-Siuru, Maria (1997). Oulun kaupunkiseudun muuttoliiketutkimus: tulomuutto, muuton syyt ja muuttajien asumisolosuhteet. Ouluseutu-sarja 2. Oulu: Oulun kaupunkiseudun kunnat. Ala-Siuru, Maria (1998). Sisäinen muuttoliike Oulussa. Oulun kaupunkisuunnittelu A 131. Oulu: Oulun kaupunki. Allefresde, Maurice (1976). Maassamuutto Euroopassa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 20–28. Antola, Esko (1991). Euroopan integroitumisen vaikutukset kansallisiin kehitysmahdol- lisuuksiin. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 124–130. Aro, Timo (1997a). Akateemisesti koulutetut muuttavat korkeakouluseuduille. Kunta- puntari, 1, 3–7. Aro, Timo (1997b). Muuttoliike keskittyy korkeakoulukaupunkeihin. Siirtolaisuus-Mi- gration, 2, 5–11.

– 608 – Aro, Timo & Minna Leivo (1997). Porin muuttoliike 1990-luvulla. Porin kaupungin tutkimuksia 105. Pori: Porin kaupunki. Aro, Timo (1998). Muuttoliike Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja B 22. Helsinki: Uudenmaan liitto. Aro, Timo (2007). Julkinen valta ja maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät Suomessa 1880-luvulta 2000-luvulle. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, koulutussosiologian tutkimuskeskus. Asunta, Anssi (2006). Eläkkeellä maalle muuttaneen seniorin puheenvuoro. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 127–129. DeGeer, Eric (1960). Migration in the Archipelago of South-Western Finland during the Last Hundred Years. Fennia, 84 (3), 67–90. Eriksson, Tor & Markus Jäntti (1995). Kotitalouksien muuttoliikkeestä Suomessa. Olavi Koivukangs, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.). Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti, 97–110. Forsberg, Hannele, Leena Autonen-Vaaraniemi & Outi Kauko (2016). Postdivorce Dual Residency as Narrated Childhood Experiences. Journal of Divorce and Remarriage, 57 (7), 443–447. Forsman, Karl (1943). Om folkflyttningen från Sverige till Finland. Anteckningar i anledning av några flyttningsförsök från mellersta Sverige på 1700-talet. Historisk tidskrift för Finland, 1–19. Haavio-Mannila, Elina & Magdalena Jaakkola (1973). Muuttamisen seuraukset yksilö- ja perhetasolla. Elina Haavio-Mannila, Kari Hietala, Magdalena Jaakkola & Kimmo Mikkola (toim.), Siirtolaisuustutkimusten lähtökohtia. Siirtolaisuustutkimuksia, 1. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto, 11–40. Haikkola, Lotta-Inari, Lena Margareta Näre, Karin Alice Mikaela Creutz-Sundblom & Tii- na Sotkasiira (2017). Monimuotoinen satavuotias Suomi: muuttoliike vahvistaa hyvinvoivaa kuntaa. Inga Nyholm, Arto Haveri, Kaija Majoinen & Marianne Pekola- Sjöblom (toim.), Tulevaisuuden kunta. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 364–383. Haggström, Nils (1973). Research into Internal Migration in Sweden. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Re- search Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports, 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 35–37. Hakala, Juhani (1970). Migration as a Geographical Indicator of Social Change in Etelä- Pohjanmaa, Finland. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja, 27. Oulu: Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Hakamäki, Simo (1973). Maaseudulle suuntautuva muuttoliike. Yhteiskuntapolitiikan lisentiaattitutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

– 609 – Hakamäki, Simo (1978a). Maaseudulle muutto muuttoliikkeen osana. Väitöskirja. Jyväsky- lä Studies in Education, Psychology and Social Research, 38. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Hakamäki, Simo (1978b). Maaseudulle suuntautuva muuttoliike. Siirtolaisuus-Migration, 2, 6–7. Halmeenmäki, Tuomo (1995). Virtojen varrella – väestön alueellinen liikkuminen EU:ssa. Ihmisvirrat: EU-raporttisarja, 3, 4–13. Hautamäki, Lauri (1969). Väkilukumuutoksista ja niiden osakomponenteista Suomessa erityisesti 1960-luvun alkupuolella. Kehitysalueiden neuvottelukunta, toisen jaoston mietintö, liite osa 1. Hautamäki, Lauri (1971). Interprovincial Migration Flows and the Exponential Interac- tion Model. Yearbook of Population Research in Finland, 12, 59–72. Hautamäki, Lauri (1976). Alueelliset tekijät. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Saka- ri Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.– 21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 61–68. Hautamäki, Lauri (1982). Maaseutukylän kehitysnäkymät. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 148–153. Hautojärvi, Sirkka (1986), Aluerakenteeseen ja ympäristöön liittyvä kehitys ja muuttoliike. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesympo- sium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 155–157. Heikkilä, Elli, Pekka Puistosalo & Sirpa Korhonen (1994). Osaajat, liikkuvuus ja kan- sainvälistyminen. Elli Heikkilä (toim.), Alueellisen kehityksen uusi dynamiikka ja integraatio. Research Reports 124. Oulu: University of Oulu, Research Institute of Northern Finland, 55–61. Heikkilä, Elli (toim.) (1994). Alueellisen kehityksen uusi dynamiikka ja integraatio – New Dynamics of the Regional Development and Integration. Research Reports 124. Oulu: University of Oulu, Research Institute of Northern Finland. Heikkilä, Elli (1995). Structure of Migration Flows in Kainuu, Finland. International Carto- graphic Association, Commission on Cartography of Population Mobility. Report, 317–328. Heikkilä, Elli & Heikki Jussila (1996). Den regionala dimensionen i migrationen och arbetsmarknaden i Finland. Lasse Sigbjörn Stamböl (toim.), Flytting og arbeidsmarked i Nordiske land – et forprosjekt. Köpenhamn: Nordisk Ministerråd, 19–30. Heikkilä, Elli (1996). Alueellisen kehityksen uusi dynamiikka ja integraatio. Olavi Koivu- kangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 148–157.

– 610 – Heikkilä, Elli (1995). European Integration and Its Effects on Regional Development. Svein Blom (ed.), Nordic Demography. Bulletin of the Nordic Demographic Society 20. Oslo: The Nordic Demography Society, 21. Heikkilä, Elli & Lasse Sigbjörn Stamböl (1999). Regional Labour Force Migration: a Finn- ish - Norwegian Experience. Aku Alanen, Heikki Eskelinen, Jan Mönnesland, Ilkka Susiluoto & Hannu Tervo (eds.), Structures and Prospects in Nordic Regional Economics. Nordregio Report, 5. Stockholm: Nordregio, 139–156. Heikkilä, Elli, Mats Johansson, Lars Olof Persson & Lasse Sigbjörn Stamböl (1999). Re- gional Labour Mobility in Finland, Norway and Sweden. Nordregio, North, 6, 17–20. Heikkilä, Elli & Sirpa Korhonen (2000). Helsingin työssäkäyntialue vetää koulutettua väestöä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 27–30. Heikkilä, Elli & Taru Järvinen (2003c). Country-internal Migration and Labour Market Ac- tivities of Immigrants in Finland. 43rd Congress of the European Regional Science Association (ERSA), Peripheries, Centres and Spatial Development in the New Eu- rope, Jyväskylä, Finland. CD-ROM. Louvain La-Neuve: European Regional Science Association. Heikkilä, Elli & Sari Korkalainen (2004). Aluekehitys ja muuttoliike työssäkäyntialueiden näkökulmasta. Siirtolaisuus-Migration, 2, 40–43. Heikkilä, Elli (2006c). Human Migration and Its Effect on Regional Development – From Global To Local. Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–5. Heikkilä, Elli (2006d). Muuttoliike ja työmarkkinoiden dynamiikka. Elli Heikkilä (toim.) (2006). Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 98–111. Heikkilä, Elli (toim.) (2006e). Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muutto- liikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2008). New Challenges in Population Development Processes. Siirtolaisuus- Migration, 3, 26. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2009). Differential Population Development in the Regions of Finland. Population, Space and Place, 16, 323–334. Heikkilä, Elli & Maria Pikkarainen (2010). Migration and Population Dynamics in the Regions of Finland. Special Analysis of Lapland. Lee Huskey & Chris Southcott (eds.), Migration in the Circumpolar North: Issues and Contexts. Occasional Publication No. 64. Edmonton, Alberta: Canadian Circumpolar Institute (CCI) Press, 133–146. Heikkilä, Elli & Ismo Söderling (toim.) (2011). Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttolii- kesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Heikkilä, Elli (2012). Maahanmuuttajien alueellinen sijoittuminen ja maaseutualueiden rooli. Mari Kattilakoski, Arja Kilpeläinen & Pirja Peltomäki (toim.), Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1. Tampere: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, 109–117.

– 611 – Heikkilä, Elli, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen & Sami Tantarimäki (2014). Kyläkoulun muuttuva rooli muuttuvassa kuntakentässä. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 3, 280–285. Heikkilä, Elli & Tuomas Martikainen (toim.) (2016). Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttoliikesymposium 2015. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Helin, Heikki (1998). Muuttoliike ja kunnat. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus- julkaisut 15. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hietala, Kari (1974). Työvoiman alueellisen liikkuvuuden taloudelliset vaikutukset. So- siaalinen Aikakausikirja, 1, 28–32. Hirvonen, Martti (2000). Concentration and Deconcentration of Finnish Population by Age Groups in 1975–1995. Siirtolaisuus-Migration, 1, 10–20. Hirvonen, Martti (2001). Suomen väestön keskittyminen suuriin keskuksiin vuodesta 1875 vuoteen 2000. Siirtolaisuus-Migration, 4, 14–17. Hirvonen, Martti (2003). Väestön keskittyminen ikäryhmittäin Suomessa vuodesta 1975 vuoteen 2000. Siirtolaisuus-Migration, 1, 19–22. Hunnakko, Pekka (2006). Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta: Muuttolii- kesymposium 2005, Turku 23.–24.11. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 112–126. Hämynen, Tapio & Leena K. Lahti (1983). Sodanjälkeinen asutustoiminta Suomessa. Esitut- kimusraportti. Joensuun korkeakoulu, historian, maantieteen ja muiden aluetie- teiden osaston julkaisuja, 36. Joensuu: Joensuun korkeakoulu. Hästö, Stig H. (1982). Maassamuutto ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 136–141. Industrikommissionen för Svenska Österbotten (1963). Sosialekonomiska särdrag i Svens- ka Österbotten jämte särskilda förslag till åtgärder. Betänkande 1. Vasa: Industrikom- missionen för Svenska Österbotten. Itäpuisto, Timo (1999). Kotipesänä Pohjanmaa. Etelä-Pohjanmaan muuttajat ja kotiseudulla pysyneet. Turku: Institute of Migration. Itäpuisto, Timo (2006). Koti Hankasalmen Kymppi Kyliin: muuttonäkymiä Jyväskylän kupeesta. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta: Muuttoliikesymposium 2005, Turku 23.–24.11.Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 69–85. Jokipii, Mauno (toim.) (1988). Tutkielmia sodanjälkeisestä asutustoiminnasta Suomessa: Jyväskylän yliopistossa marraskuussa 1987 pidetyn tutkijaseminaarin esitelmät. Jyväs- kylä: Jyväskylän yliopisto. Jumppanen, Seija (1978) Rauman sisäinen muuttoliike. Siirtolaisuus-Migration, 2, 9–10. Juntunen, Esko Kalevi (1976). Maaseudun autioituminen esimerkkialueena Ruukin kunta. Siirtolaisuus-Migration, 2, 13–19.

– 612 – Jussila, Heikki, Elli Karjalainen, Pentti Malinen & Esko Toiviainen (1994). Eurooppalaisen integraatiokehityksen vaikutukset aluerakenteisiin. Elli Heikkilä (toim.), Alueel- lisen kehityksen uusi dynamiikka ja integraatio. Research Reports 124. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, 9–23. Jutikkala, Eino (1976). Maassamuuton historiaa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 15–20. Jutikkala, Eino (1995). Agraariyhteiskunnan ”nomadit”. Meija Lahtinen (ed.). Historialli- nen arkisto 105. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 7–12. Järvinen, Taru (2000). Alueellisen kehittyneisyyden ja muuttoliikkeen välinen problematiikka. Siirtolaisuus-Migration, 3, 27–31. Järvinen, Taru (2003). The Effects of Residential Mobility of Dual Career Families to the Employment Stability and Job Access. Siirtolaisuus-Migration, 3, 6–13. Kahila, Petri & Katja Rinne-Koski (2006). Joustavan elämäntavan paikka ja tila kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksessa. Elli Heikkilä (toim.). Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta: Muuttoliikesymposium 2005, Turku 23.–24.11. Siirtolai- suustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 173–184. Kajanoja, Jouko (1976). Maassamuuton ohjaus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 71–77. Kanervo, Pirkko, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.) (2018b). Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kanervo, Pirkko (2018). Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kir- joituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviyty- misestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 29–51. Kantee, Lauri (1998). Maataloussiirtoväen asuttaminen. Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita, 12, 145–149. Karisto, Antti, Pekka Martikainen, Netta Mäki & Ossi Rahkonen (2005). Suuren muuton pyörteissä: liikkuvuus ja liikkumattomuus. Antti Karisto (ed.). Suuret ikäluokat. Tampere: Vastapaino, 92–114. Karjalainen, Elli (1986a). Elinvaiheiden yhteys kunnan sisäiseen muuttoon Kuhmossa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 10–18. Karjalainen, Elli (1986b). Muuttoliike ja sen vaikutukset Kuhmon alueelliseen väestönkehi- tykseen 1959–84. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Karjalainen, Elli (1987). Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959–84. Terra, 99 (3), 166–179. Karjalainen, Elli (1988). Areal Trends in Population and the Labour Force in Finland from Viewpoint of Migration; an Example from Kuhmo. Egon Weber (ed.), Population and Labour Force in Agrarian Regions of Europe. Greifswalder Geographische Arbeiten 6. Greifswald: University of Greifswald, Institute for Geography and Geology, 119–132.

– 613 – Karjalainen, Elli (1988). Kaupungistuminen muuttoliikkeeseen vaikuttavana tekijänä, esimerkkialueena Kuhmo. Aluesuunnittelu, 1, 5–10. Karjalainen, Elli (1989). Migration and its Role in the Knowledge Society. An Example from Kainuu, Finland. Nordrefo, 3, 226–242. Karjalainen, Elli (1989). Migration and Regional Development in the Rural Communes of Kainuu, Finland in 1980–85. Nordia, 23 (1), 1–89. Karjalainen, Elli (1989). Muuttoliike ja alueellinen kehitys Kainuun maalaiskunnissa 1980– 85. Research Reports 96. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Karjalainen, Elli (1989). Muuttoliike sekä muuttajan tarpeet ja arvot. Siirtolaisuus-Mi- gration, 4, 20–24. Karjalainen, Elli (1991). Muuttoliike ja alueelliset kehityserot Kainuussa 1980–85. Terra, 103 (2), 87–99. Karjalainen, Elli (1991). Muuttoliike ja muuttajan arvot. Pentti Malinen (toim.), Kainuun tulevaisuus – vaihtoehdot ja strategiat. Osa I. Research Reports 106. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, 68–77. Karjalainen, Elli (1991). Sotkamon muuttoliikkeen kehitys 1986–88. Research Reports 105. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Karjalainen, Elli (1993). Muuttoliike Sotkamossa 1986–88. Siirtolaisuus-Migration, 1, 23–29. Karjalainen, Elli (1993). Vanhukset ja muuttoliike. Siirtolaisuus-Migration, 4, 17–21. Karjalainen, Elli (1993). Väestön ikääntyminen alueellisena ilmiönä Suomessa. Research Reports 111. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Karjalainen, Elli (1994). Structure of Migration Flows in Kainuu, Finland. Alina Potrykowska & Piotr Korcelli (eds.), The Urban Population at a Microscale. Geographia Polonica 61. Warsaw: Polish Academy of Sciences, 317–328. Karppi, Ilari (1997). Sivullisuudesta osakkuuteen? Kansalaisyhteiskunta muutosvoi- mana. Lauri Hautamäki, Timo Keski-Petäjä & Kristiina Seppälä (toim.), Yhteiskunta orientaatioina. Tutkimuksia Sarja A 20. Tampere: Tampereen yliopisto, aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos, 149–161. Karppi, Ilari (1998). Maakunnan kansainvälistäjät. Alueellisen muutoksen uudet mallit. Tampere: Tampereen yliopisto. Karppi, Ilari & Heikki Rantala (1998). Itä-länsi-muuton suuntautuminen: Taustoja, ti- lanteita ja tapaushistorioita. Terra, 110, 159–171. Karppi, Kristiina (1999). Space-Bound Cultures of Regional Policy. Program, 112. The Asso- ciation of American Geographers 95th Annual Meeting. 23.–27.3.1999. Honolulu, Hawaii. Washington, D. C.: The Association of American Geographers. Kaskinoro, Helena (2009). Turku ja Tampere kilpasilla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Katajamäki, Hannu (1988). Alueellisen työnjaon muotoutuminen Suomessa. Turun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja, 121. Turku: Turun yliopisto. Katajamäki, Hannu (1991). Suomen maaseudun suuri kertomus. Terra, 103 (3), 173–183.

– 614 – Katajamäki, Hannu (1991). Väki vähenee: Mistä tulevaisuuden työvoima? Olavi Koivu- kangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 156–160. Katajamäki, Hannu (1996). Autioituuko maaseutu jälleen? Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirto- laisuusinstituutti, 170–174. Katajamäki, Hannu (2015). Oman tiensä kulkija: Pohjanmaan mallin muotoutuminen. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 29–48. Kattilakoski, Mari (2011a). Maaseudun uudet toimijat. Tutkimus paluu- ja tulomuuttajien toimijuudesta maaseutuyhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Keski-Pohjanmaalla. Tur- ku: Siirtolaisuusinstituutti. Kattilakoski, Mari (2011b). Paluu- ja tulomuuttajat paikallisina toimijoina ja kehittäji- nä. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muutto- liikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 124–140. Kauppinen, Jarkko, Elli Rissanen, Jarmo Rusanen, Toivo Muilu, Arvo Naukkarinen, Alfred Colpaert (1997). Asutus tiivistyy kaupunkien sisälläkin. Tietoaika, 11, 8–11. Kauppinen, Jarkko, Elli Rissanen, Jarmo Rusanen, Arvo Naukkarinen, Toivo Muilu & Alfred Colpaert (1998). GIS In the Study of Migration in Finland at Differential Regional Levels. Nordia Geographical Publications, 27 (1), 1–13. Kauppinen, Jarkko, Elli Heikkilä, Jarmo Rusanen, Toivo Muilu, Arvo Naukkarinen & Alfred Colpaert (1998). Kallio, Pateniemija Tuira – läpikulkupaikkoja? Kuntapuntari, 2, 8–12. Kauppinen, Jarkko (2000). Muuttoliike Suomessa vuosina 1989–1994 koordinaattipohjaisten paikkatietojen perusteella. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kauppinen, Jarkko (2000). Muuttoliikkeen kuva tarkentuu paikkatiedon avulla. Siirto- laisuus-Migration, 1, 21–24. Kemppainen, Arvo (1991). Council of Europe. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siir- tolaisuusinstituutti, 199–202. Kentala, Anneli (2006). Halsuan kunnan puheenvuoro. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolai- suustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 144–47. Kenttä, Aarno (1976). Maassamuutto kotimaassa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.), Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 29–34. Keränen, Heimo (2011). Muuttoliike väestö- ja aluerakenteen muokkaajana – Tapaus Hyrynsalmi. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 85–97.

– 615 – Kivijärvi, Antti (2016). Maalta kaupunkiin? Nuoret maahanmuuttajamiehet ja Suomen sisäinen muuttoliike. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muut- toliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 167–180. Koivukangas, Olavi, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.) (1991). Maassamuutto ja yhden- tyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.) (1996). Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustut- kimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukoski, Eero (1982). Kunnallistalous ja muuttoliike. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 127–132. Kokko, Karoliina (2002). Maahanmuuttajien Suomen sisäinen muuttoliike: Tapaustutkimuk- sena Turku. Turku: Turun yliopisto, maantieteen laitos. Kokko, Karoliina (2004). Maahanmuuttajien Suomen sisäinen muuttoliike: mikä vetää Turkuun muualta Suomesta? Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–30. Kolvanki, Hanna (2011). Itärajan tuntumasta länsirannikolle. Elli Heikkilä ja Ismo Sö- derling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutki- muksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 121–123. Korhonen, Sirpa (2006). Tyhjeneekö Kainuu kokonaan väestöstä? Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 161–172. Korkiasaari, Jouni (1981). Vuosina 1977–1978 maassamuuttaneet työvoimapoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Työvoimapoliittisia tutkimuksia 27. Helsinki. Työvoi- maministeriö. Korkiasaari, Jouni, Ismo Södelring & Kai Lindström (1981). Suomen suurimpien kaupunkien lähtömuuttajat vuosina 1977–78. Sosiaalipolitiikan julkaisuja A 4. Turku: Turun yliopisto. Korkiasaari, Jouni (1991). Massamuutto ja rakennemuutos. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikes- ymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 68–87. Korkiasaari, Jouni (1991). Euroopan integraatio ja alueellinen liikkuvuus. Siirtolaisuus- Migration, 3, 13–19. Korkiasaari, Jouni (1991). Liikkuvuus ja rakennemuutos. Maassamuutto ja työvoiman liikkuvuus osana yhteiskunnan rakennemuutosta. Työpoliittinen tutkimus 11. Helsinki. Työministeriö. Korkiasaari, Jouni (1996). Työryhmäraportti: Maassa- ja maastamuuton uudet rajat. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassa-

– 616 – muuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 195–197. Koski, Maija-Liisa (1982). Lapsen asema muuttoliikkeessä. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 179–182. Koskimies, Jaakko (1991). Kommentti. Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siir- tolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 165–168. Koskimies, Yrjö Samuel (1963). Huomioita väestön liikkuvuudesta Jokioisten kappeliseu- rakunnassa vuosina 1678–1709. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja 1963. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. Kotavaara, Ossi & Jarmo Rusanen (2011). Näkökulmia keskus-periferia kehitykseen Suomessa – Väestönmuutos ja laajeneva rautatieverkko vuosina 1880–1970. Elli Heikkilä & Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesym- posium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 68–84. Kotiranta, Mikko (2005). Satakunnan muuttoliike 2000-luvun alussa: kuntatalouden nä- kökulma. Satakunnan TE-keskuksen julkaisusarja 1. Pori: Satakunnan TE-keskus. Kotkavuori, Jouni (1997). Muuttoaalto tuo kasvua yhä harvemmille alueille. Tietoaika, 11, 6–7. Kuczynski, Anna-Liisa (2010). Translokala tillhörigheter. Finskhetens dimensioner på Åland. Budkavlen, 89, 45–63. Kuczynski, Anna-Liisa (2011). Finns Encountering the Åland Society － Experiences of Exclusion and Inclusion. Ethnologia Fennica, 38, 25–43. Kulha, Keijo Kalevi (1966). Siirtolaisuus. Keijo Kalevi Kulha (toim.), Sysmän pitäjän historia III. Sysmä: Sysmän pitäjän historiatoimikunta, 62–63. Kulha, Keijo Kalevi (1969). Karjalaiset Kanta-Suomeen. Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vv. 1944–1948. Väitöskirja. Studia historica Jyväskyläensia 7. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kultalahti, Olli (1982b). Muuttaminen sosiaalisena ilmiönä. Väitöskirja. Tampere: Tampe- reen yliopisto. Kultalahti, Olli (1986). Kotiseudun merkitys muuttovirtojen suuntautumisessa. E.G. Ravenstein ja 1980-luvun väestömuutoksia Suomessa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmä- alustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 281–297. Kultalahti, Olli (1992). Maassamuuton ja kansainvälisen muuttoliikkeen viimeaikaisia trendejä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 10–21. Kultalahti, Olli (2011). Maassamuuton haasteita globalisoituvassa Suomessa – Miltä maassamuuton monet kasvot näyttävät 2010? Yhteenvetoa ja tulkintaa. Elli Heikkilä

– 617 – ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 141–153. Kumpulainen, Mikko (2006). Maailmalle menetetty vai korkoa kasvanut? Koulutetut muuttajat maaseudun kannalta. Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 1. Joensuu: Kar- jalan tutkimuslaitos. Kuopion kaupunki, Keskushallinnon suunnittelutoimisto (1997). Kuopion muuttoliike. Erillisselvitykset 1. Kuopio: Kuopion kaupunki. Kuosmanen, Eero (1982). Vaihtoehtoiset linjat maassamuuton ohjauksessa. Olavi Koi- vukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 285–286. Kupiszewski, Marek, Elli Heikkilä, Mauri Nieminen, Helen Durham, Philip Rees & Dorota Kupiszewska (2005). Internal Migration and Regional Population Dynamics in the 1980s and 1990s in Finland. Siirtolaisuus-Migration, 3, 2–6. Kyttä, Maija (2011). Turun aluekehitys väestönkehityksen näkökulmasta. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 103–109. Kytö, Hannu (1998). Muuttajan muuttuvat motiivit eräissä suomalaisissa kaupungeissa 1980- ja 1990-luvulla. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kytö, Hannu (2011). Pääkaupunkiseudun muuttuvat muuttovirrat. Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tut- kimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 30–47. Kytö, Hannu & Leena Aatola (2006). Muuttuva maallemuuttaja: maallemuuttajien elämän- tavat ja maallemuuton mukanaan tuomat muutokset. Väitöskirja. Helsinki: Kulutta- jatutkimuskeskus. Laakso, Seppo (1995). Muuttoliike Helsingin seudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 8. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Laakso, Seppo (1998). Alueiden välinen muutto Suomessa: muuttajien sopeutuminen työ- ja asuntomarkkinoille vuosina 1993–96. Tutkimuksia 4. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Laakso, Seppo, Timo Halme, Päivi Kilpeläinen, Heikki A. Loikkanen & Mari Vaattovaara (2005). Kirkkonummen kunnan muuttoliiketutkimus. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja B 52. Helsinki: Helsingin yliopisto. Laatto, Erkki (1991). Suomen aluerakennevaihtoehdot ja Euroopan yhdentyminen. Ola- vi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siir- tolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 88–92. Lahesmaa, Risto (1982). Terveyspalvelut – terveyden ylläpito myös kylien elinehto. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 249–254. Laitinen, Erkki (ed.) (1995). Rintamalta raivioille: sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Jyväskylä: Atena Kustannus.

– 618 – Lapin lääninhallitus (1994). 50 vuotta Lapin evakuoinnista – 50 år efter Lapplands evaku- ering. Rovaniemi: Lapin lääninhallitus. Latvala, Aarno (1982). Kunnallistalous ja muuttoliike. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 132–136. Latvala, Max, Anita Lind & Virpi Mäkinen (1983). Paraisten muuttotutkimus – Psykolo- ginen tarkastelukulma. Siirtolaisuus-Migration, 4, 18–24. Laukkanen, Erkki (1991). Kommentti. Kohtaanto-ongelmien uhkakuvat 1990-luvulla. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhden- tyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 161–164. Lehtonen, Kaarina (1973). Regional Differences in Level of Living as Factors Explaining Migration. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 221–231. Lehvonen, Pentti (1991). Muutto, pendlaus ja etätyöskentely tulevaisuuden liikkumis- vaihtoehtona. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassa- muutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalus- tukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 150–154. Leiviskä, Matti (2015). Asutusvirrat Pohjanmaalle keskiajalta 1600-luvulle. Markku Mattila (toim.) (2015), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 8–28. Lemetyinen, Telle (2002). Tietoyritysten hajautuminen maaseudulle. Siirtolaisuus-Mi- gration, 3, 6–10. Lento, Reino (1951). Maassamuutto ja siihen vaikuttaneet tekijät Suomessa vuosina 1878– 1939. Väitöskirja. Väestöpoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja A 5. Turku: Turun yliopisto. Lento, Reino (1956). Väestö ja hyvinvointi – johdatusta väestötieteeseen. Porvoo: WSOY. Liljeström, Erik (1958). Avfolkningsproblemet i Svenska Österbotten. Helsingfors: Svenska Medborgarhögskolan. Lindgren, Jarl (1982). Vanhukset ja maassamuutto. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 206–210. Lindgren, Jarl & Andres Vikat (1996). Immigration and Household Structure 1992–2022 – An Application of the LIPRO Projection Model for Finland. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 85–96.

– 619 – Lindqvist, Hans-Erik (2011). Närpiön kunnan puheenvuoro. Elli Heikkilä ja Ismo Söder- ling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuk- sia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 98–102. Lindström, Kai & Ismo Söderling (1979). Om problemen för de unga som flyttat från landsbygden till städerna. Siirtolaisuus-Migration, 3, 14–17. Loehr, John, Robert Lynch, Johanna Mappes, Tuomas Salmi, Jenni Pettay & Virpi Lummaa (2017). Newly Digitized Database Reveals the Lives and Families of Forced Migrants from Finnish Karelia. Finnish Yearbook of Population Research, 52, 59–70. Lundell, Svante (1959). Förbindelserna mellan Öster- och Västerbotten i genealogisk belysning. Genos, 4, 93–103. Lähteenmäki, Maria & Hanna Snellman (eds.) (2006). Passages westward. Studia Fennica Ethnologica 9. Helsinki: Finnish Literature Society. Löfqvist, Ragnar (1995). Inflyttning frän Kauhava tili Pedersöre.Släkt och bygd, 39, 77–86. Majava, Altti (1982). Työvoimapolitiikka. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.– 20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 273–277. Makkonen, Veikko (1982). Pääomavirtojen aluellinen ohjautuminen. Olavi Koivukan- gas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 281–285. Malinen, Pentti (2016). Kainuun haasteet ja mahdollisuudet. Elli Heikkilä & Tuomas Martikainen (toim.), Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muut- toliikesymposium 2015. Julkaisuja 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 96–100. Manninen, Hannes (2006). Alueelliset kehitysnäkymät ja muuttoliike. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 11–14. Marttinen, Jouni (2006). Harmaantuva Varsinais-Suomi (2006). Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 150–160. Mattila, Johanna (2004). Seniorimuutto maaseudulle. Siirtolaisuus-Migration, 4, 18–23 & 22–30. Mattila, Markku (toim.) (2015). Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutkimuksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus. Mikkola, Sirkka (1979). Maassamuutto ja mielenterveys. Siirtolaisuus-Migration, 1, 10–16. Moilanen, Raisa-Liisa (1979). Somerovaaran asutusalueen asuttaminen, väestön kehitys ja osittainen autioituminen. Siirtolaisuus-Migration, 1, 17–28. Munter, Arja (1976). Turkuun, Raumalle ja Uuteen-kaupunkiin suuntautuneen työvoi- man muuttoliikkeen rakenne, muuton syyt ja muuttajien sopeutuminen. Siirto- laisuus-Migration, 4, 16–18. Munter, Arja (1983). Muuttoliike ja viihtyvyys läntisellä Uudellamaalla. Turku: Institute of Migration.

– 620 – Myrskylä, Pekka (1995). Maalaiskunnasta tukialueeksi: ihmisten liikkuminen muuttaa alueiden luonnetta. Hyvinvointikatsaus, 2, 5–7. Mähönen, Harri (1995). Hyvinvoinnin vaikutus väestön pysyvyyteen: aluerakenteellisten hyvinvointitekijöiden vaikutus väestön stabiilisuuteen. Monisteita 1. Sonkajärvi: Ylä- Savon instituutti. Naukkarinen, Arvo (1969). Population Development in Northern Finland 1950–1965: with Particular Reference to Regional Age and Sex Composition Features as Explaining Mi- gration and Natural Population Changes and as Providing a Basis for Classification by Demographic Development. Maantieteen väitöskirja. Nordic 1969, 8. Oulu: University of Oulu. Ndukwe, Thaddeus Chijioke (2017). African Immigrants in Finland in Onward Translocal and Transnational Mobility and Migration, and the Political Implications. Journal of Black Studies, 48 (2), 115–142. Niemelä, Juha (1996). Työryhmäraportti: Autioituuko maaseutu jälleen? Olavi Koivu- kangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 175–176. Nieminen, Mauri (2006). Maassamuuton uudet kuviot. Elli Heikkilä (toim.). Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta: Muuttoliikesymposium 2005, Turku 23.–24.11. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 28–37. Nordman, Håkan (1982). Ruotsinkielisen väestön osuus maassamuutossa. Olavi Koivu- kangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 293–298. Nygård, Toivo (1971). Parkanon ja Kihniön väestö Suomen sodasta nykyaikaan. Heikki Rantatupa (toim.), Parkanon ja Kihniön kirja. Parkano: Parkanon kunta ja seurakunta, 97–124. Ojala, Toini (1992). De evakuerade Karelarnas sociala rörlighet. Siirtolaisuus-Migration, 3, 6–20. Oksa, Jukka (1996). Maaseutu ja muuttoliike. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliike- symposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 161–169. Oravainen, T. (1970). Lapin nuorten asenteista Ruotsiin ja muualle Suomeen muuttoon. Hel- sinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Oulasvirta, Lasse (1980). Kaupungin sisäisen muuttoliikkeen teoriat ja Tampereen kaupungin sisäinen muuttoliike. Tampereen yliopiston aluetieteen laitos, sivulaudatur- tutkielma. Ovaska, Esko (2004). Migration, small municipalities and the transition in the forms of social capital. Siirtolaisuus-Migration, 2, 15–22. Paasi, Anssi (1996). Alueellinen identiteetti ja alueellinen liikkuvuus: suomalaisten syntymäpaikat ja nykyiset asuinalueet. Terra, 108 (4), 210–223.

– 621 – Paasivirta, Anssi (1978). Kylätutkimus 76. Siirtolaisuus-Migration, 2, 3. Paasivirta, Anssi (1978). Muuttoliike – elämisen olosuhteet. Siirtolaisuus-Migration, 2, 4. Paksuniemi, Merja (2014). Sotavuosien kokemukset aikuisuuden voimavarana. Elli Heikkilä (toim.), Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Tutkimuksia A 49. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 63–77. Paksuniemi, Merja (2014). Vahvoiksi kasvaneet. Lapin lapset sodan jaloissa. Turku: Siirto- laisuusinstituutti. Paukkunen, Leo (1997). Siirtokarjalaisten sijoittuminen vuonna 1994: aineksia tulevaisuuden visioon vuosilta 1940–1996. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan työpape- reita 100. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Pehkonen, Aini (2004). Kylä kutsuu… Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudulle. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Pehkonen, Aini (2005). Maalle muuttajien motiivit ja sosiaalinen verkosto kyläyhteisös- sä. Siirtolaisuus-Migration, 1, 28–36. Pehkonen, Aini (2006). Miten paluu- ja tulomuuttoprosessit onnistuvat maaseudulle? Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta: Muuttolii- kesymposium 2005, Turku 23.–24.11. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 49–68. Pekkala, Sari & Aki Kangashaiju (1998). Migration and Regional Convergence among the Finnish Subregions, 1975–95. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpape- reita 12. Helsinki: Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. Pekkala, Sari (2000). Regional Convergence and Migration in Finland 1960–95. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Peltonen, Tuomas (1982). Terveellinen asumisympäristö. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 311–318. Penttinen, Pekka (2016). Viettäisinkö elämäni periferiassa? Nuorten muuttoalttius Itä- Suomessa. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 149–166. Pihlajamaa, Elina, Mika Raunio & Ilari Karppi (2010). Työmarkkinoiden kansainvälisty- mispalvelut Pirkanmaalla: Kehityksen suunta, haasteet ja mahdollisuudet. Tampere: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pinola, Timo (1995). Muutto, muutos ja sopeutuminen: perheen näkökulma läänin sisäiseen muuttoon. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 25. Joensuu: Joen- suun yliopisto. Pirkanmaan liitto (2005). Pirkanmaan muuttoliike ja muuttajat. Sarja B 94. Tampere: Pir- kanmaan liitto. Pitkäranta, Merja & Matti Simpanen (1990). Paluumuuttohalukkuus Turun seudulla. Tur- ku: Institute of Migration.

– 622 – Poikolainen, Janne (2017). Nuoret, suuri muutto ja kaupungistumisen monet kasvot: sodanjälkeiset ikäluokat 1960- ja 1970-lukujen maaltamuuton kokijoina ja toimijoina. Nuorisotutkimus, 35 (3), 4–21. Porthan, Henrik Gabriel (1794). Om en i nyligare tider skedd ansenlig folkutflyttning ifrån Wermeland tili Österbotten. Åbo Tidningar, 27. Pulkkinen, Pia (1998). Opiskelijat ja työttömät muuttavat keskuksiin. Kuntapuntari, 2, 3–7. Pulkkinen, Pia & Matti Saari (1998). Kotikuntalaki ja maassamuuton kehitys. Hyvinvoin- tikatsaus, 1, 60–63. Purola, Tapani (1964). Maassamuuton vilkkaus. Tutkimus maassamuuton vilkkauden alue- ittaisista eroista ja niihin liittyvistä tekijöistä Suomessa 1951–1955. Väitöskirja. Sosi- aalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia, 11. Porvoo: WSOY. Pölönen, Pauli (1995). Evakossa, evakosta, evakkoon: salmilaisten vaiheita sotavuosina 1939–1944. Kuopio: Salmi-säätiö. Raninen-Siiskonen, Tarja (1999). Vieraana omalla maalla – Tutkimus karjalaisen siirtoväen muistelukerronnasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rannikko, Pertti (1981). Suomen suurimpien kaupunkien väestönkasvun hidastuminen. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja, 43. Joensuu: Joensuun korkeakoulu. Rannikko, Pertti (1982). Muuttoliikkeen syiden tutkimisesta. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 69–85. Rannikko, Pertti (1986). ”Tietoyhteiskunnan” muuttoliike: omien arvojen toteuttamista vai taloudellisiin pakkoihin sopeutumista? Työryhmäalustus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työ- ryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 119–130. Rannikko, Pertti (1991). Kommentti. Aluekehitys ja hyvinvointivaltio. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuus- tutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 100–103. Rannikko, Pertti (2016). Tyhjenevätkö saloseudut, valehtelevatko tilastot? Elli Heikkilä & Tuomas Martikainen (toim.), Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttoliikesymposium 2015. Julkaisuja 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 89–95. Rapo, Markus (2006). Väestö suuntaa kehyskuntiin. Tieto & Trendit, 8, 30–32. Rasila, Viljo (1983). Teollistumiskauden muuttoliikkeet. Mikrohistoriallinen tutkimus Tampe- reen seudulta. Tampereen yliopisto, historiatieteen laitoksen julkaisuja 7. Tampere: Tampereen yliopisto. Rautio, Erkki (1995). Pohjoiset pakolaiset: Lapin väestön evakkomatka Ruotsiin 1944– 1945. Rajaseutu, 72 (4), 38–40. Rautio, Erkki (2005). Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta. Jyväskylä: Gummerus.

– 623 – Rekonen, Petri (2006b). Siirtokarjalaiset Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan historia, 7. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto, 193–200. Relander, Timo (1982). Tuottavuuden kehityksen ja maassamuuton väliset yhteydet. Kansantaloudellinen näkökulma. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Nar- jus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 117–127. Rikkinen, Kalevi (1978). Suomen eri alueiden väestönkehitys ja dynamiikka. Siirtolaisuus- Migration, 2, 2. Rinne, Heikki (1986). Suoran työllistämistuen kokeilu ja muuttoliike. Työryhmäalustus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 189–195. Rissanen, Elli (1997a). Flytting og sysselsetting i nordiske land – Bruttoströmanalyser og tilbudssidetilpasninger i de regionale arbeidsmarkedene. Nordisk Ministerråd. TemaNord, 599, 29–67. Rissanen, Elli (1997b). Migrationens inverkan på de arbetslösas och de sysselsattas ställning på arbetsmarknaden i Finland. Lasse Sigbjam Stambal (red.), Flyttning og sysselsetting i nordiske land – bruttostromsanalyser og tilbudssidetilpasninger i de regionale arbeidsmarkedene. TemaNord, 599. Kabenhavn: Nordiska ministerrädet, 29–67. Rissanen, Elli (1997c). The Comparison of the Regional Migration Processes in the Nordic Countries. Pia Mäkelä (ed.), Nordic Demography, 12. Bulletin of the Nordic Demographic Society. Volume 21. Rissanen, Elli & Heli Heusala (1997). Opintonsa päättäneiden muuton ja työllistymisen välinen yhteys 1990-luvun taitteessa. Siirtolaisuus-Migration, 4, 3–8. Rissanen, Elli & Jarkko Kauppinen (1997). Alueellisten muuttoprosessien vertailu Poh- joismaissa. Oulun yliopisto tutkii II, 33–34. Ritala-Koskinen, Aino & Hannele Forsberg (2016). Pienet muutot ja monipaikkaisuus. Lasten asuminen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tapauskuvauksissa. Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.), Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 105–118. Riutamaa, Eeva (2018). Karjalaiset evakkolapset – selviytyjäsankarit. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kir- joituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviyty- misestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 167–185. Roiha, Kaija (2006). Onni muuttaa maalle. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 86–97. Roiha, Kaija (2011). Muuttiko Onni maalle? Elli Heikkilä ja Ismo Söderling (toim.), Maas- samuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 110–118.

– 624 – Roiko-Jokela, Heikki (toim.) (1996). Siperiasta siirtoväkeen. Murrosaikoja ja käännekohtia Suomen historiassa. Jyväskylä: Kopi-Jyvä Oy. Rosenberg, Antti (1966). Muuttoliike Uudenmaan läänissä esi-industrialistisen kauden lopulla (1821–1881). Väitöskirja. Historiallisia tutkimuksia. Helsinki: Helsingin yliopisto. Ruikka, Linda (2009). Maallemuutto ja työkysymykset Suomessa. Siirtolaisuus-Migration, 3, 21–25. Ruikka, Linda (2009). Maallemuuttoon liittyvät työkysymykset Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Web reports 56. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Rusanen, Jarmo, Arvo Naukkarinen, Alfred Colpaert, Toivo Muilu (1997). Differences in the Spatial Structure of the Population between Finland and Sweden in 1995: A GIS viewpoint. Tutkimuksia 221. Helsinki: Statistics Finland, Helsinki. Saari, Matti (1980). Maassamuuton selvittämisestä. Suomen vuosien 1917–1977 maassamuuton tarkastelu. Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, laudatur-tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Saari, Matti & Lasse Oulasvirta (1981). Tampereen sisäinen muuttoliike ja rakentamis- vyöhykkeet. Siirtolaisuus-Migration, 1, 6–14. Saari, Matti (2010). Kaupunkialueiden nettomaassamuuton supistuminen ja siihen yhteydessä olleet tekijät 2001–2008. Siirtolaisuus-Migration, 1, 19–24. Salavuo, Kari (1982). Terve elinympäristö ja sen ehdot. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 360–364. Salo, Mikko (1980). 1980-luvun väestönkehityksen näkymät Suomessa. Siirtolaisuus- Migration, 2, 16–23. Salo, Mikko A. (1982). Vanhusten väestönosuuksien alueellinen jakautuminen. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.) (1982). Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 190–206. Saloheimo, Veijo (1991). Karjalaiset liikkeellä 1600-luvulla. Siirtolaisuus-Migration, 4, 10–15. Saloheimo, Veijo (1995). Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaalta ruptuurin aikana 1656–58 paenneet ja poisviedyt = Aus dem Bezirk Käkisalmi und Ingermanland während der Ruptur 1656-58 Geflohene und Weggebrachte. Historian tutkimuksia 11. Joensuu: Joensuun yliopisto, humanistinen tiedekunta. Sandlund, Tom (1991). Massamuuton ja maastamuuton seuraukset. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muut- toliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutki- muksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 27–32. Savela, Veikko (1976). The Costs of Rearing and Educating a Child in Finland over the Long Run. J. Widgren (ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Long Term Effects of Migration, May 27–29, 1974. Stockholm: s.n., 237–253.

– 625 – Savolainen, Ulla (2012). Lapsuuden evakkomatkan monet merkitykset: kerrontastrate- giat muistelukirjoituksissa. Elore, 19 (1), 15–36. Savolainen, Ulla (2015). Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka: tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Julkaisija: Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Savolainen, Ulla (2017). The Return: Intertextuality of the Reminiscing of Karelian Evacu- ees in Finland. Journal of American Folklore, 130 (516), 166–192. Seppälä, Kristiina (1996). Aluepolitiikka monikasvoisessa Euroopassa. Muuttuva valtio ja hyvinvoinnin allokointi. Arto Haveri, Reija Liinamaa & Seppo Siirilä (toim.), Pu- heenvuoroja aluekehityksestä: juhlakirja professori Lauri Hautamäen 60-vuotispäiväksi. Sarja A, 18. Tampere: Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos, 47–60. Siirilä, Seppo (1974). Sosiaalialuemalli ja kaupunkiekologia. Tutkimuksia B:20. Tampere: Tampereen yliopisto: aluetieteen laitos. Siivonen, Kristiina (2007). ”Pannaan kivet kulmiin ja mitataan tontti kun keritään”. Maarian seurakunnan ja kunnan suhtautuminen Raunistulan esikaupunkialueeseen vuosina 1875–1939. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Web Reports 27. Turku: Siirtolai- suusinstituutti. Sinisalo, Timo (2006). Väestön ikääntymisen haasteet kunnille. Elli Heikkilä (toim.), Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirtolaisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 38–48. Sjöblom-Immala, Heli (2005). Maaseudun ja maallemuuttajien piirteitä. Virpi Hirvensalo & Sami Tantarimäki (toim.), Kohtaamispaikkana Varsinais-Suomi. Turun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja A 169. Turku: Turun yliopisto, maantieteen laitos, 87–97. Sjöblom-Immala, Heli (2007). Uutta verta maaseudulle. Kainuun ja Varsinais-Suomen maallemuuttajat ja yrittäjät. Lisensiaatintyö. Siirtolaisuustutkimuksia A 29. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Sjöblom-Immala, Heli (2011). Maahanmuuttajien muuton suunnat Suomessa. Elli Heik- kilä ja Ismo Söderling (toim.), Maassamuuton monet kasvot. 8. Muuttoliikesymposium 2010. Tutkimuksia A 38. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 48–60. Sjöblom-Immala, Heli (2012). Työtä, palveluja ja luonnonläheisyyttä. Maahanmuuttajien Suomen sisäiset muutot, asumistoiveet ja kotoutuminen 2000-luvulla. Turku: Siirtolai- suusinstituutti. Sjöblom-Immala, Heli (2016). Katsaus somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten maan sisäiseen muuttoliikkeeseen Suomessa 2000-luvulla. Työ- ja elinkeinoministe- riön julkaisuja 27. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Smeds, Helmer (1951). Är Finlands landsbygd överbefolkad? Ekonomiska Samfundets Tidskrift, 2, 71–108. Sorsa, Pertti (1991). Suomen työpaikkojen alueittainen kehitys ja yhdentyvä Eurooppa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhden-

– 626 – tyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 93–99. Sotaniemi, Joonas & Markku Mattila (2013). ”Olen palannut kotiseudulle jäädäkseni”: Sei- näjoen ja Vaasan muuttoliikkeet. Seinäjoki: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus. Sotaniemi, Joonas (2015). Seinäjoen ja Vaasan nykyiset tulomuuttajat ja muuttamisen motiivit. Markku Mattila (toim.), Aina liikkeessä – liikkuvainen Pohjanmaa. Tutki- muksia nro 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus, 87–106. Stamböl, Lasse Sigbjörn, Elli Heikkilä, Mats Johansson & Lars Olof Persson (2003). Inter- Regional Migration in Labour Market Change: A Vacancy Accounting Approach Applied to Three Nordic Countries. Statistics Norway, Economic Survey, 3, 28–41. Stone, Kirk H. (1973). Northern Finland’s Postwar Colonizing and Emigration. A Geographical Analysis of Rural Demographic Counter Currents. The Hague: Martinus Nijhoff. Stone, Kirk H. (1973). Finland’s Internal and External Migrations 1946–1972. Research group for European migration problems. R.E.M.P. Bulletin, 10. The Hague: Klop. Storrier, Elsie (2001). Tyttö Karjalasta. Rauma: West Point. Summa, Hilkka (1982). Kaupunkien sisäinen muuttoliike muuttotyypeittäin. Yhteiskunta- suunnitelun jatkokoulutuskeskuksen tutkimuksia, B 40. Otaniemi. Summa, Hilkka (1984). Muuttoliike ja asunnonvaihdot pääkaupunkiseudulla. Kirjallisuus- katsaus. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B: Tutkimuksia ja selvityksiä, 3. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Sundblom, Dan & Pia Liljeroth (2018). Morgondagens skärgårdsbo. Åbo: Migrationsinsti- tutet. Suolinna, Kirsti & Elina Haavio-Mannila (1970). Maanviljelijäväestön sopeutuminen ja muuttoalttius Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa. Tutkimuksia 47. Helsinki: Hel- singin yliopiston sosiologian laitos. Suomen Kuntaliitto (1997). Suomi keskittyy ja autioituu: muuttoliike alueittain 1985–1996. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Susi, Riikka (2008). Ristijärven seniorpolis. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. Web Reports 34. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Syrjänen, Olavi (1982). Aluerakenteen kehittäminen ja palvelujen saavutettavuus valtakunnantasolla. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 215–219. Särkijärvi, Jouni J. (1991). Varautuminen Euroopan integraatioon suomalaisessa päätök- senteossa. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 173–177. Söderberg, Patrik (2017). Ung i Österbotten 2016–2017. Nuoret Pohjanmaalla 2016–2017. Åbo: Migrationsinstitutet.

– 627 – Södergren, Reeta (2002). Viimeinen sammuttaa valot? Suomussalmi elämän näyttämönä kunnasta muuttaneiden ja siellä asuvien näkökulmasta. Pro gradu-tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Söderling, Ismo (1983b). Maassamuutto ja muuttovirrat – vuosina 1977–78 kunnasta toiseen muuttaneiden elinolosuhdetutkimus. Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisuustutkimuksia A 11. Turku: Siirtolaisinstituutti. Söderling, Ismo (1984). Internal Migration – Migration Flows. Peter Springfeldt & Marie- Louise Warnström (eds.), Migration. Proceedings of the Sixth Scandinavian Demographic Symposium. The Scandinavian Demographic Society. Scandinavian Population Studies, 6 (1), 35–47. Söderling, Ismo (1988). Maassamuuton ulottuvuudet. Yksilö-, alue- ja yhteiskuntatason tarkastelu Suomessa vuosina 1977–1978 maassamuuttaneista. Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C, osa 65. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Söderling, Ismo, Paula Alkio & Mika Takoja (toim.) (1997). Väheneekö väki – paranevetko pidot? Väestöntutkimuslaitos 50 vuotta. Helsinki: Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos. Söderling, Ismo & Elli Heikkilä (2001). Maassamuuton monet kasvot. Turku: Siirtolaisuus- instituutti. Talvitie, Juha (1982). Aluerakenteen kehittäminen ja palvelujen saavutettavuus. Maa- kuntatasolla. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttolii- kesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 220–231. Tantarimäki, Sami, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen ja Elli Heikkilä (2014). Vastavir- taan ja valtavirtaan – avauksia kyläkoulukeskusteluun. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Telemäki, Matti (1989). Miksi nuori muuttaa? Tutkimus Kymen läänin nuorten lähtömuutos- ta ja muuttohalukkuudesta. Kymen lääninhallituksen julkaisu, 62. Kouvola: Kymen lääninhallitus. Telinkangas, Sisko (2005). Tuskanpunaisesta sinivalkoiseen: Lähestymistapojen, näkökul- mien, välineiden etsintää syrjäisen maaseudun tutkimiseen. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Tepora, Tuomas (2018) Itsekkäät evakot ja ahneet isännät – talvisodan evakuoinnin kokemushistoriaa. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.), Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 52–72. Tervamäki, Erkki (1986). The System of Migration Regions in Finland. Helsinki: Suomen Maantieteellinen Seura. Tervamäki, Erkki (1986). Tietoyhteiskunnan aluerakenteen kehitys kuntatasolla ja sen vaikutukset muuttoliikkeeseen. Työryhmäalustus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 163–167. Urjanheimo, Pekka (1996). Suomen alueellinen tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maas-

– 628 – samuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuk- sia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 143–147. Urponen, Kyösti (1982). Alueeseen liittyvät häiriötekijät ja niiden poistaminen. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 336–343. Uusi-Hakala, Antti (1982). Aluepolitiikka. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Nar- jus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 278–281. Uusitalo, Eero (1982), Kylän rooli maaseudun muutoksessa. Olavi Koivukangas, Kai Lind- ström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 162–166. Uusitalo, Eero (1996). Maaseutupolitiikan keinot muuttoliikkeen ohjaamisessa. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 158–160. Vainio, Esa (1982). Esiteollisen ja teollistuvan Suomen maassamuutosta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 65–68. Vainio, Juhani (1978). Turun Saariston muuttoliikkeestä. Siirtolaisuus-Migration, 2, 8–9. Vainio, Juhani (1981). Flyttningsrörelse och avfolkning i sydvästra skärgård (Korpo, Rimito, Merimasku 1950–1974). Väitöskirja. Turun yliopiston maantieteen julkaisuja 92. Turku: Turun yliopisto. Valkonen, Tapani, Tuija Martelin & Hilkka Summa (1984). Muuttoliike ja asunnonvaihdot pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B: Tutkimuksia ja selvi- tyksiä 1. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Valkonen, Tapani, Tuija Martelin & Hilkka Summa (1984). Muuttoliike ja asunnonvaihdot pääkaupunkiseudulla. Yhteenveto ja johtopäätöksiä. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B: Tutkimuksia ja selvityksiä 2. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyöval- tuuskunta. Valkonen, Tapani (1986). Ikärakenteen muutosten vaikutukset muuttoliikkeeseen. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 82–93. Valkonen, Tapani (1991). Demografiset tekijät ja muuttoliike. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikes- ymposium 1990. Esitelmät, työryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 142–148. Valtonen, Hannu (1982). Sosiaalisista tavoitteista perusparannuskokeilussa. Olavi Koi- vukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 344–350.

– 629 – Vanhatalo, Riitta, Helena Polvinen & Elli Heikkilä (1999). Maaseudun naisten verkostoi- tuminen – kohti yrittäjyyttä. Working Papers 25. Oulu & Kajaani: University of Oulu & Research and Development Centre of Kajaani. Varjo, Uuno (1977). Pohjoisen rajaseudun tulevaisuuden kuva. Siirtolaisuus-Migration, 4, 4–11. Varjo, Uuno (1982). Kylätoiminta kuntien elinkeinoelämän vilkastuttajana. Olavi Koi- vukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 152–162. Vartiainen, Perttu (1978). Tutkimus Pohjois-Karjalan muuttoliikkeestä. Siirtolaisuus- Migration, 2, 11–12. Vartiainen, Perttu (1989). Alueellisen muuttoliiketutkimuksen tienhaarassa. Siirtolai- suus-Migration, 4, 6–13. Vartiainen, Perttu (1997). Muuttoliikkeen uusi kuva: muuttoliikkeen sosio-ekonomiset piirteet seutukunnittain 1993–1995 ja kehityksen suunta 1996. Aluekehitysosaston julkaisu 4. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Vartiainen, Perttu (1998). Muuttoliikkeen haasteet kaupunkipolitiikalle. Hyvinvointi- katsaus, 1, 56–59. Vepsä, Kirsti (1986). Työ, asuminen ja muuttoliike. Työryhmäalustus. Olavi Koivukan- gas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 171–178. Vikat, Andres (1996). Uudenmaan ruotsinkielisen väestön muuttoliike 1988–1995. Uuden- maan liiton julkaisuja E 32. Helsinki: Uudenmaan liitto. Vikat, Andres (1996). Flyttnin g srörelsen inom den svenskspräkiga befolkningen i Nyland 1988–1995. Uudenmaan liiton julkaisuja E 35. Helsingfors: Nylands förbund. Vikman, Juha-Pekka (1986). Muuttoliike ja muuttajan arvot. Ylimääräinen työryhmä- alustus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesym- posium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 131–141. Vilkuna, Kustaa (1969). Kainu – Kvänland, ett finsk-norsk-svensk problem. Uppsala: Ab Lundequistska Bokhandeln Vilkuna, Kustaa (1970). Kainuu-Kvänland. Norjalais-ruotsalais-suomalainen probleemi. Kalevalaseuran Vuosikirja, 50, 264–281. Volk, Raija (2005). Hyvinvointi ja muuttoliike. Maaseudun uusi aika, 13 (2), 79–86. Volk, Raija (2006). Uraputki Helsingissä vai rauhallinen maalaisasuminen? Elli Heikkilä (toim.). Muuttaako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta: Muuttoliikesymposium 2005, Turku 23.–24.11. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 130–139. Vuorjoki, Yrjö (1930). Yrjö-Koskinen ja Länsi-Pohjan kysymys. Suomalainen Suomi, 93–97. Vuorjoki, Yrjö (1931). Länsipohjan väestön alkuperä. Suomalainen Suomi, 64–74. Väänänen, Maarit (2001). Paluumuutto kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Siirtolaisuus- Migration, 3, 15–19.

– 630 – Waris, Heikki (1936). Yleinen väestökehitys 1800-luvun puolivälin jälkeen. Suomen Kulttuurihistoria, IV, 11–44. Waris, Heikki, Faina Jyrkilä, Kyllikki Raitasuo & Jouko Siipi (1952). Siirtoväen sopeutuminen: Tutkimus Suomen karjalaisen siirtoväen sosiaalisesta sopeutumisesta. Helsinki: Otava. Yousfi, Saara (2005).Kahdenuranperheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa. Turku: Siir- tolaisuusinstituutti. Yousfi, Saara & Katja Vilkama (2010). Regional Settlement Patterns and Migration Dyna- mics among Immigrants in Finland. Roger Andersson, Hanna Dhalmann, Emma Holmqvist, Timo Kauppinen, Lena Magnusson Turner, Hans Skifter Andersen, Su- sanne Söholt, Mari Vaattovaara, Katja Vilkama, Terje Wessel & Saara Yousfi (eds.), Immigration, Housing and Segregation in the Nordic Welfare States. Helsinki: University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography, 240–255. Zimmerbauer, Kaj (2005). Seutukuntien imagon kehittämisen haasteet: Etelä-Pohjan- maan seutukuntien tunnettuuden ja identiteetin tarkastelua. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 33 (1). Helsinki: Kunnallistieteen yhdistys. Öhman, Jean-Mikael (2006). Korppoon kunnan puheenvuoro. Elli Heikkilä (toim.), Muut- taako Onni maalle? Suurten ikäluokkien valinta. Muuttoliikesymposium 2005. Siirto- laisuustutkimuksia A 28. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 148–149. Österlund, Timo (1997). Pohjanmaan alueen muuttoliike vuosina 1988–1996. Turku: Insti- tute of Migration. Österlund, Timo (1997). Pohjanmaan muuttotappio kasvanut jyrkästi laman taituttua. Siirtolaisuus, 4, 27–29.

– 631 – Kansalliset vähemmistöt National minorities Nationella minoriteter

Aalto, Sirpa (2012). Kulttuurien törmääminen vai kohtaaminen – skandinaavit ja saa- gojen finnit. Kari Alenius & Olavi Fält (toim.), Vieraan rajalla. Rovaniemi: Pohjois- Suomen historiallinen yhdistys, 9–18. Aaltonen, Tenho (toim.) (1986). Kultaiset korvarenkaat: Mustalaisten kulttuuri ja käsityöt. Helsinki: Otava. Ahlberg, Nora (toim.) (1978). Kulttuuri-identiteetin ongelmia: Suomalaiset kulttuurivä- hemmistöt. Raportti Suomen Unesco-toimikunnan seminaarista Kulttuuri-identiteetti ja kulttuuripluralismi, Siikaranta 12. –13.12.1977. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja, 14. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Ahlskog, Jonas, Matias Kaihovirta & Mats Wickström (2018). Nationen i klasskampen: Minoritetsnationalism inom den socialistiska arbetarrörelsen. Historisk Tidskrift, 138 (3), 452–479. Ahlskog, Jonas, Matias Kaihovirta & Mats Wickström (2019). Minority Nationalism and Visions of Socialist Unity in the Post-War Finnish Labour Movement, 1944–1949. Labor History. Aikio, Marjut (1988). Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä: Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Aikio-Puoskari, Ulla, Jussi Mursula & Ilpo Puoskari (1982). Saamelaisen elämänmuodon murros. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Aikio-Puoskari, Ulla (2014). Saamelaisopetus peruskoulusäädöksissä − palapelin raken- tamista kansallisen koulutuspolitiikan marginaalissa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 214–240. Aikio, Samuli (toim.) (1971). Saamelaistietoa sanoin ja kuvin. Helsinki: Kalevalaseura. Alenius, Kari (2003). Säilyä vai sulautua? Suomalaisen ja suomensukuisten vähemmis- töjen asema Virossa vuosina 1918–1925. Faravid, 27, 199–210. Alenius, Kari (2007). ”Let Us Be Like the Finns!” The Image of Finland and the Finns as a Key Element in Constructing the Estonian National Identity. Ludá Klusáková and

– 632 – Steven G. Ellis (eds.), Imagining Frontiers – Contesting Identities. Pisa: Edizioni Plus, 377–391. Alenius, Kari, (2012). Beggars, Scammers, Discriminated against by the Whole of Europe: Romanian Roma in Finnish Tabloids, 2008–2011. The Romanian Journal for Baltic and Nordic Studies, 4 (2), 87–109. Alenius, Kari & Olavi Fält (toim.) (2012). Vieraan rajalla. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Aulo, Alex (1934). Piirteitä mustalaisten elämästä. Hämeenlinna: Tekijä. Baibulat, Muazzez (2004). Tampereen islamilainen seurakunta: Juuret ja historia = Tampere İslam Mahallesı: Nigızı Ve Tarihı = The Tampere Islamic Congregation: The Roots and History. Tampere: Tampereen Islamilainen Seurakunta. Baschmakoff, Natalia & Marja Leinonen (2001).Russian Life in Finland 1917–1939: A Local and Oral History. Helsinki: Institute for Russian and East European Studies. Bedretdin, Kadriye (2011) Tugan Tel: Kirjoituksia Suomen tataareista. Helsinki: Suomen itämainen seura. Bjurwald, Lisa (2011). Euroopan häpeä: Rasistien voittokulku. Helsinki: Art House. Blomster, Risto (2017). Kenen perinnettä? Romani-informantit Suomen Kansan Vanhat Runot -aineistoissa. Etnomusikologian vuosikirja, 29, 1–40. Blum, Jacques (1975). Minoritetsproblemer i Danmark. En samling artikler om etniske minoriteter i Danmark. Copenhagen: Gyldendal. Bovellan, Greta (1969). Romaaniväestön rikollisuus: Tutkimus suomalaisen vähemmistöryh- män rikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tampere: Tampereen yliopisto. Bylund, Erik (1956). Koloniseringen av Pite Lappmark, t.o.m. år 1867. Geographica. Skrifter från Uppsala universitets geografiska institution.Uppsala: Almqvist & Wiksell. Capdeville, Sophie Alix (2014). Saamenkielisen kirjakulttuurin synty Suomessa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 87–103. Daher, Okan, Lauri Hannikainen & Karoliina Heikinheimo (toim.) (2012). Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta. Helsinki: Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto. Dahlgren, Taina, Juhani Kortteinen, Karl Johan Lång, Merja Pentikäinen & Martin Scheinin (toim.) (1996). Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisusarja 4. 2 p. Helsinki: Yliopistopaino. Ekholm, Laura (2013). Boundaries of an Urban Minority: the Helsinki Jewish Community from the End of Imperial Russia until the 1970s. Helsinki: Helsingin yliopisto. Ekholm, Laura & Simo Muir (2011). Isänmaasuhteen rakentaminen ”kansallisten” ni- mien avulla: Helsingin juutalaisessa seurakunnassa tehdyt sukunimien vaihdot 1933–1944. Historiallinen Aikakauskirja, 109 (1), 29–47. Ekholm, Laura (2014). Suomenjuutalaiset: tehty sopiviksi vaan ei näkyviksi. Pirjo Mark- kola, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman (toim.), Kotiseutu ja kansakunta: miten

– 633 – suomalaista historiaa on rakennettu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 163–184. Ekholm, Laura K. & Simo Muir (2016). Name Changes and Visions of “a New Jew” in the Helsinki Jewish Community. Scripta Instituti Donneriani Aboensis, 27, 173–188. Ekrem, Carola & Yrsa Lindqvist (red.) (2005). Nationella hjältar, mytiska förebilder. Helsing- fors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Enbuske, Matti (2008). Vanhan Lapin valtamailla: Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Eriksen, Thomas Hylland, Sanna Valkonen & Jarno Valkonen (eds.) (2019). Knowing from the Indigenous North: Sámi Approaches to History, Politics and Belonging. New York, NY: Routledge. Erkkilä, Raija & Eila Estola (2014). Pitkä koulumatka saamelaislapsen muistoja kansa- koulun aloittamisesta 1960-luvulla. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Pak- suniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 263–269. Franklin-Rahkonen, Sharon (2006). Finland’s Jewish Community: The Path to Integra- tion. Journal of Finnish Studies, 10 (1), 44–59. Granqvist, Kimmo & Mirkka Salo (toim.) (2013). Romanikieli ja sen tutkimusalat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Granqvist, Kimmo & Päivi Rainò (toim.) (2013). Rapautuva kieli: Kirjoituksia vähemmistö- kielten kulumisesta ja kadosta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Gripenberg, Lidia (2019). They Look Me in the Eyes and I Smile and Then We Know: The Inter- action of Finnish Roma and East European Roma in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Grönfors, Martti (1981). Suomen mustalaiskansa. Porvoo: WSOY. Gulin, Susanna (1970). Sammandrag av opublicerade undersökningar rörande finlandssvenska samhällsfrågor. SLS forskningsrapporter 6. Åbo: Svenska Litteratursällska- pets nämnd för samhällsforskning. Guttorm, Juha (1986). Alle kouluikäisten saamelaislasten kasvuolosuhteet ja niiden kehittä- mismahdollisuudet Utsjoen kunnassa. Helsinki: Sosiaalihallitus. Guttorm, Juha (2018). Saamelaisten itsehallinto Suomessa – dynaaminen vai staattinen? Tutkimus perustuslaissa turvatun saamelaisten itsehallinnon kehittymisestä lainsää- dännössä vuosina 1996–2015. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Gynther, Päivi (2006). From Utopia to Quintessence: Education Law from the Viewpoint of Roma and Skills Deficiency. Helsinki: Gummerus. Haimila, Marjo (1998). Suomeen paenneet venäläiset 1917–1921. Kirsi-Marja Tuominen et al. (toim.), Kansa ja kumous: modernin Euroopan murroksia 1880–1930. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 61–86. Hakala, Emma (ed.) (2018). Addressing the Legacy of Colonialism. HWB Report, 2. Helsinki: Historians without Borders in Finland.

– 634 – Hakala, Emma, Iina Hakola & Jenni Laakso (toim.) (2018). Kenen historia? Raportti monipuo- lisen historiantutkimuksen, -opetuksen ja vuoropuhelun tilasta ja haasteista Suomessa. HWB Report, 3. Helsinki: Historians without Borders in Finland. Halén, Harry (1999). Suomen tataarit. Markku Löytönen & Laura Kolbe (toim.), Suomi: maa, kansa, kulttuurit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 315–332. Halén, Harry (2000). Viaporin sekä Hämeenlinnan-Turun-Ahvenanmaan varuskuntien muslimit ja juutalaiset n. 1812–1840. Helsinki: Tuohivirsu. Halén, Harry & Tuomas Martikainen (2016). Finland. Ingvar Svanberg & David Westerlund (eds), Muslim Tatar Minorities in the Baltic Sea Region. Leiden: Brill, 86–104. Hannonen, Pasi, Bo Lönnqvist & Gábor Barna (eds.) (2001). Ethnic Minorities and Power. Helsinki: Fonda Publishing. Hansegård, Nils Erik (1971). Finnish Loanwords in Jukkasjärvi Lappish Classified According to Their Meaning. Supplement to Recent Finnish Loanwords in Jukkasjärvi Lappish. Upp- sala: Acta Universitatis Upsaliensis. Hanski, Jari (2006). Juutalaisviha Suomessa 1918–1944. Helsinki: Ajatus kirjat. Harviainen, Tapani & Karl-Johan Illman (toim.) (1998). Juutalainen kulttuuri. Helsinki: Otava. Harviainen, Tapani (1999). Suomen juutalaiset. Markku Löytönen & Laura Kolbe (toim.), Suomi: maa, kansa, kulttuurit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 333–343. Harviainen, Tapani (1999). Suomen tataarit ja juutalaiset. Tapani Pennanen, Hannu Sinisalo & Pekka Helin (toim.), Vieraan katse: kansalliset vähemmistöt ja vieraat kulttuurit suomalaisten kuvataiteilijoiden silmin 1850–1945. Tampere: Tampereen taidemuseo, 81–85. Harviainen, Tapani (1999). The Northernmost Turku Community – A Case of Euro-Islam in Finland. International Conference: Atatürk and Modern Turkey. Ankara: Ankara Üniversitesi Basimevi, 723–730. Helakorpi, Jenni, Sirpa Lappalainen & Reetta Mietola (2018). Equality in the Making? Roma and Traveller Minority Policies and Basic Education in Three Nordic Coun- tries. Scandinavian Journal of Educational Research. Helakorpi, Jenni (2019). Knowledge about Roma and Travellers in Nordic Schools: Para- doxes, Constraints, and Possibilities. Suvi Keskinen, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.), Undoing Homogeneity in the Nordic Region: Migration, Difference and the Politics of Solidarity. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge. Helakorpi, Jenni, Sirpa Lappalainen & Fritjof Sahlström (2019). Becoming Tolerable: Subject Constitution of Roma Mediators in Finnish Schools. Intercultural Educa- tion, 30 (1), 51–67. Helander, Johannes (1991). Suomen saamelaisväestö ja heidän elinkeinonsa. Guovdageaid- nu: Sámi instituhtta. Hirvonen, Vuokko (1999). Saamenmaan ääniä: Saamelaisen naisen tie kirjailijaksi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Holsti, Päivi (1990). Suonikylän koltat vuosina 1939–1957. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

– 635 – Holsti, Päivi (1993). Suonikylästä Sevettijärvelle: Kolttasaamelaisten asuttaminen toisen maailmansodan jälkeen. Sukuviesti, 5, 19–21. Huss, Leena (1997). En bortglömd minoritet träder fram. Kvänerna och deras språk. Multiethnica, 20, 3–6. Huss, Leena (2000). Who Is to Say What My Language Is Worth? Linguistic Purism vs. Mi- nority Language Maintenance and Revitalization. Nordlyd: Tromsø University Work- ing Papers on Language and Linguistics, 29, 1–24. Huttunen, Kari & Gunni Nordström-Holm (toim.) (1969). Mustalaiselämää. Helsinki: Tammi. Huttunen, Kari, Ismo Hölttö & Mikko Savolainen (1972). Raportti Suomen mustalaisista. Jyväskylä: Gummerus. Huttunen, Kari & Anna Maria Viljanen-Saira (1982). Mustalaiset: Aineistoa romaneista. Helsinki: Kirjastopalvelu. Huttunen, Laura (1994a). Enää ei käy se mustalaisten vanha elämä. Mustalaisten etnisen identiteetin rakentuminen nyky-Suomessa. Marjo Kylmänen (toim.), Me ja muut. Tampere: Vastapaino. Huttunen, Laura (1994b). Suomen mustalaiset ja Suomen valtio – siis kuka onkaan suomalainen. Kosmopolis, 24 (4), 29–40. Huttunen, Laura (1997). Romanit Suomalaisina ja vähemmistöidentiteettinsä rakentajina. Nuorisotutkimus, 15 (4), 4–15. Hyvärinen, Heikki J. (1977). Historiallisesta oikeudesta maahan ja veteen saamelaisten kotiseutualueella: 2. osa. Inari: Saamelaisvaltuuskunta. Häkkinen, Antti & Miika Tervonen (2004). Ethnicity, Marginalization and Poverty in 20th Century Finland. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (2004), New Challenges for the Welfare Society. Joensuu: University of Joensuu, 22–39. Illman, Karl-Johan & Tapani Harviainen (1989). Juutalaisten historia. Helsinki: Gaudeamus. Illman, Karl-Johan (1996). I Jobs tecken: Europa och judarna. Åbo: Åbo Akademi. Illman, Karl-Johan & Tapani Harviainen (2002). Judisk historia. Åbo: Åbo Akademi. Illman, Ruth (2018). Nordisk judaistik / Scandinavian Jewish Studies: Forty Years of Aca- demic Dialogue. Nordisk Judaistik/Scandinavian Jewish Studies, 29 (2), 18–25. Isaksson, Pekka & Jouko Jokisalo (toim.) (2005). Historian lisälehtiä: Suvaitsevaisuuden ongelma ja vähemmistöt kansallisessa historiassa. Helsinki: Like; Suomen rauhanpuolustajat. Isaksson, Pekka (2001). Kumma kuvajainen: Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia. Inari: Kustannus-Puntsi. Itkonen, Toivo Immanuel (1984). Suomen lappalaiset vuoteen 1945. 2. p. Porvoo: WSOY. Jerman, Helena (1995). Hur det känns för mig att vara finlandssvensk eller ålänning i Finland: skolbarn berättar. Laboratorium för folk och kultur, 3, 26–31. Johansen-Lampsijärvi, Lahja et al. (1991). Saamelaisalueen nuorten elinolot ja elämäntapa: Projektin loppuraportti. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

– 636 – Jokisalo, Jouko (1996). Rasismi tieteessä ja politiikassa: Aate- ja oppihistoriallisia esseitä. Helsinki: Edita. Jouste, Marko (2011). Tullâčalmaaš kirdâččij ”tulisilmillä lenteli”: Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa. Tampere: Tampere University Press. Jäppinen, Jere (toim.) (2009). Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa: Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo. Järvinen, Minna Riikka (1999). Maailma äänessä: Tutkimus pohjoissaamelaisesta joikupe- rinteestä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kaihovirta, Matias & Mats Wickström (2018). An Anti-fascist Minority? Swedish-speaking Finnish Responses to Fascism in Inter-war Finland. Kasper Braskén, Nigel Copsey & Johan Lundin (eds.), Antifascism in the Nordic Countries: New Perspectives, Comparisons and Transnational Connections. London: Routledge, 55–71. Kalibova, Kreeta & Kristiina Seppälä (1998). Rajanylityksiä. Tsekinmaan romanien historiasta kansainvälisiin suhteisiin. Terra, 110 (3), 185–191. Karjalainen, Elli (1993). Swedish-speaking Population as an Ethnic Group in Finland. Anton Gosar (ed.), Geography and Ethnicity. Geographica Slovenica 24. Ljubljana: University of Ljubljana, Institute of Geography, 191–199. Karjalainen, Pirkko & Ritva Marin (1979). Erityisryhmätutkimus: Osa, mustalaiset = Forsk- ning av specialgrupper: Del, zigenarna. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Kapsa-Schön, Tuula (1996). Kulttuuri-identiteetin jäljillä. Suomen romanien kulttuuri- identiteetti 1980-luvun alussa. Helsinki: SKS. Keskitalo, Pigga (2010). Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusant- ropologian keinoin. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla. ́ Keskitalo, Pigga, Kaarin Määttä & Satu Uusiautti (2013). Sámi Education. Frankfurt am Main: Peter Lang. Keskitalo, Pigga, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (2014a). Johdatus saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historiaan. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 13–28. Keskitalo, Pigga, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.) (2014b). Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Keskitalo, Pigga (2017). Saamelaispedagogiikka ja kulttuurisensitiivisyys. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.) (2017). Opintie sujuvaksi Lapissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 121–131. Ketola, Seija & Nordström-Holm, Gunni (1970). Undersökning rörande finländska zigenares förhållanden i Sverige. Stockholm: Inrikesdepartementet. Kirmo, Outi (2004). Tampereen venäläinen väestö vuosina 1918–1950: Etninen identiteetti ja sosiaaliset suhteet. Antti Häkkinen, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.), Vieraat kulkijat – tutut talot: Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Historiallinen Arkisto 120. Helsinki: SKS, 342–366.

– 637 – Koivisto, Viljo (1984). Mustalaiset. Vantaa: RV-kirjat. Kopsa-Schön, Tuula (1996). Kulttuuri-identiteetin jäljillä: Suomen romanien kulttuuri-iden- titeetistä 1980-luvun alussa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Korpijaakko, Kaisa (1985). Saamelaiset ja maanomistusoikeus: 2, maaverotus, maanluonnot, uudisasutus ja metsälainsäädäntö Lapinmaassa 1500-luvulta 1700-luvun puoliväliin. Kautokeino: Pohjoismainen saamelaisinstituutti. Korpijaakko, Kaisa (1989) Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa: Oikeushistorialli- nen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä. Väitöskirja. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Korpilähde, Outi (2014). Saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen vaiheet Suomessa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 276–287. Korpilähde, Outi (2015). Kun pohjoisen matkasta tuli elämän mittainen. Suomalaisvaimot saamelaisyhteisössä. Rovaniemi: Lapin Yliopisto. Kortekangas, Otso (2014). Uusia suuntia, vanhoja rajoja – saamelaisten kouluhistorian moniääninen tulevaisuus. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 351–357. Kostiainen, Auvo (toim.) (1994). Historian vähemmistöt: Minorities in History. Turun His- toriallinen Arkisto 48. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys. Kraus, Peter A. & Peter Kivisto (2015). The Challenge of Minority Integration: Politics and Policies in the Nordic Nations. Warsaw: De Gruyter Open. Kraus, Peter (2015). Democracy’s Challenge: Nordic Minority Politics in the European Context. Peter Kraus & Peter Kivisto (eds.), The Challenge of Minority Integration: Po- litics and Policies in the Nordic Nations. Berlin, Boston: De Gruyter, 38–51. Kuczynski, Anna-Liisa (2017). Minoritetsgrupper och möten i trängda situationer. Idetifika- tioner och kulturell gemenskap. Åbo: Åbo Akademi. Väitöskirja. Kulonen, Ulla-Maija, Juha Pentikäinen & Irja Seurujärvi-Kari (toim.) (1994). Johdatus saa- mentutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuokkanen, Rauna (2007). Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen & Olli Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus, 142–155. Kuparinen, Aija & Olga Poppius (2017). Vanhojen tie. Helsinki: Like. Kurkela, Paavo (2014). Kansanopetus Enontekiöllä. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 184–190. Kurkinen, Pauli (toim.) (1984). Venäläiset Suomessa 1809–1917. Helsinki: Suomen historiallinen seura. Kylli, Ritva (2005). Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742–1886. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys.

– 638 – Kylli, Ritva (2014). Pois pakanallisesti pimeydestä. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 30–43. Kylli, Ritva (2014). Utsjoen kristillinen kansanopetus Laiti-suvun edustajien kautta kuvattuna. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saame- laisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 104–120. Laakso, Johanna, Anneli Sarhimaa, Sia Spiliopoulou Åkermark & Reetta Toivanen (2016). Towards Openly Multilingual Policies and Practices: Assessing Minority Language Main- tenance across Europe. Bristol: Multilingual Matters. Laiti, Marikaisa (2018). Saamelaisen varhaiskasvatuksen toteutus Suomessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Lapin maakuntamuseo, Marjut Aikio & Raili Huopainen (1987). Saamelaiset – sovinnol- liset sopeutujat. Rovaniemi: Rovaniemen kaupunki. Lehtola, Veli-Pekka (1994). Saamelainen evakko: Rauhan kansa sodan jaloissa = Oktan coahkkáigeasuin = With Summary. Helsinki: City Sámit. Lehtola, Veli-Pekka (1997). Rajamaan identiteetti: Lappilaisuuden rakentuminen 1920- Ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lehtola, Veli-Pekka (1997). Saamelaiset: Historia, yhteiskunta, taide. Inari: Kustannus-Puntsi. Lehtola, Veli-Pekka (2002). The Sámi People: Traditions in Transition. Aanaar – Inari: Kus- tannus-Puntsi. Lehtola, Veli-Pekka (2004). Saamelainen evakko. 2. uud. p. Inari: Kustannus-Puntsi. Lehtola, Veli-Pekka & Matti Aikio (2005). Saamelaisten parlamentti: Suomen saamelaisvaltuuskunta 1973–1995 ja saamelaiskäräjät 1996–2003. Inari: Saamelaiskäräjät. Lehtola, Veli-Pekka (2012). Saamelaiset suomalaiset: Kohtaamisia 1896–1953. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lehtola, Veli-Pekka, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.) (2012). Saamenmaa: Kulttuuriti- eteellisiä näkökulmia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Leitzinger, Antero (1992). Muslimit Suomessa. Helena Allafwerdi & Helena Halenberg (toim.), Islamin porteilla. Helsinki: Tammi: 225–229. Leitzinger, Antero (1996). Mishäärit – Suomen vanha islamilainen yhteisö. Helsinki: Kirja- Leitzinger. Leitzinger, Antero (2005). Suomen muslimit 1918–1958 – immigraatio, integraatio ja identiteetti. Turku: Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, poliittisen historian laitos. Leitzinger, Antero (2006). Suomen tataarit – Vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyh- teisön menestystarina. Helsinki: East-West Books. Leitzinger, Antero (2016). Venäläisten muutto Suomeen kautta aikojen. Arno Tanner & Ismo Söderling (toim.), Venäjänkieliset Suomessa: huomiset suomalaiset. Julkaisuja 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 41–75.

– 639 – Lassila, Juhani (2014). Katsaus saamenkielisen ja saamen kielen opetukseen peruskou- luissa ja lukioissa saamelaisten kotiseutualueella lukuvuosina 1972–1996. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 241–250. Lehtola, Veli-Pekka (2014). Katekeettakouluista kansakouluihin – saamelaisten koulu- historiaa 1900-luvun alkupuoliskolla. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suo- messa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 44–62. Lehtola, Veli-Pekka (2014). Saamen kielen lehtoraatista Giellagas-instituutiksi. Pigga Kes- kitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.) (2014). Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 315–219. Lehtola, Veli-Pekka (2015). Saamelaiskiista: Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? Hel- sinki: Into. Lehtola, Veli-Pekka (2019). Evasive Strategies of Defiance – Everyday Resistance Histories among the Sámi. Thomas Hylland Eriksen, Sanna Valkonen & Jarno Valkonen (eds.), Knowing from the Indigenous North: Sámi Approaches to History, Politics and Belonging. New York, NY: Routledge, 29–46. Liebkind, Karmela (1988a). Me ja muukalaiset – ryhmärajat ihmisten suhteissa. Helsinki: Gaudeamus. Liebkind, Karmela (1995e). Kulturminoriteter i Norden – risk för intolerans? Festkrift till Johan Wrede 18.10.1995. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 594. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 251–256. Liebkind, Karmela (1995f). Some Problems in the Theory and Application of Cultural Pluralism: The Complexity of Ethnic Identity. Juha Pentikäinen & Marja Hiltunen (eds.), Cultural Minorities in Finland: An Overview towards Cultural Policy. Helsinki: The Finnish National Commission for UNESCO, 28–47. Liebkind, Karmela (1996). Minoritetsidentitetens utveckling. Sphinx Årsbok 1996. Hel- singfors: Finska Vetenskaps-Societeten, 7–13. Liebkind, Karmela (1996). Minoriteter, identitet och tolerans. Yliopisto: Helsingin yliopiston tiedelehti, 44 (1), 31–32. Liebkind, Karmela (1997i). Eräitä kulttuurimoniarvoisuuden teorian ja soveltamisen ongelmia: etnisen identiteetin kompleksisuus. Juha Pentikäinen & Marja Hiltunen (toim.). Suomen kulttuurivähemmistöt. Helsinki: Finnish National Commission for Unesco, 27–47. Liebkind, Karmela (1997j). Suomen ruotsinkielinen vähemmistö. Juha Pentikäinen & Marja Hiltunen (toim.). Suomen kulttuurivähemmistöt. Helsinki: Finnish National Commission for Unesco, 48–82. Liebkind, Karmela (1997k). Vähemmistönä Suomessa – New Minorities in Finland. Pia Hovi & Marketta Seppälä (toim.). Samaa maata – samma land – side by side. Pori: Pori Art Museum, 42–57.

– 640 – Liebkind, Karmela, Mia Teräsaho & Inga Jasinskaja-Lahti (2006). Språk, identitet och för- eningsverksamhet bland finlandssvenskarna. Karmela Liebkind & Tom Sandlund (red.), Räcker det med svenskan? Om finlandssvenskarnas anknytning till sina organisationer. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 684. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 123–150. Liebkind, Karmela, Mia Teräsaho & Inga Jasinskaja-Lahti (2006). Upplevelser av hot mot den finlandssvensa identiteten: orsak till identitetsförstärkande strategier? Karme- la Liebkind & Tom Sandlund (red.), Räcker det med svenskan? Om finlandssvenskarnas anknytning till sina organisationer. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 684. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 89–122. Liebkind, Karmela, Tom Moring & Marika Tandefelt (eds.) (2007). The Swedish-Speaking Finns. Special Issue. International Journal of the Sociology of Language, 187/188. Linkola, Inker-Anni (2014). Saamelaisen koulun kielimaisema: Etnografinen tutkimus saamen kielestä toisen asteen oppilaitoksessa. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla. Linkola, Martti (toim.) (1985). Lappi: 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna: Karisto. Lund, Svein (2014). Yksi kansa neljän koulujärjestelmän alaisuudessa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 10–12. Lundgren, Svente (2002). Suomen juutalaiset – Usko, tavat, asenteet. Åbo: Åbo Akademi. Luukkanen, Auli (1989). Vähemmistöjen suojelu osana yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamista sekä suomenruotsalaisten, saamelaisten ja mustalaisten vähemmistöoikeudelliset ongelmat. Helsinki: Helsingin yliopisto. Länsman, Anni-Siiri (2004). Väärtisuhteet Lapin matkailussa: Kulttuurianalyysi suomalaisten ja saamelaisten kohtaamisesta. Inari: Puntsi. Länsman, Anne (2008). Saamen kieli pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Vähemmistöval- tuutettu. Löytönen, Markku & Kolbe, Laura (toim.) (1995). Suomi – maa, kansa, kulttuurit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Mahler, Claudia, Anja Mihr & Reetta Toivanen (toim.) (2009). The United Nations Decade for Human Rights Education and the Inclusion of National Minorities. Frankfurt am Main: Peter Lang. Makkabi r.y. (1941). Muistojulkaisu omistettu Suomen armeijan juutalaisille sotilaille, jotka kaatuivat Suomen sodassa 1939–40. Ks. Suomen juutalaiset, 9–14. Helsinki: Makkabi r.y./r.f. Markkanen, Airi (2003). Luonnollisesti: Etnografinen tutkimus romaninaisten elämänku- lusta. Joensuu: Joensuun yliopisto. Markkanen, Airi, Heini Puurunen & Aino Saarinen (toim.) (2012). Huomio! Romaneja tiellä. Helsinki: Like, Suomen Rauhanpuolustajat.

– 641 – Markkola, Pirjo, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman (toim.) (2014). Kotiseutu ja kansakunta: Miten suomalaista historiaa on rakennettu. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli- suuden Seura. Marten, Heiko, Michael Rießler, Janne Saarikivi & Reetta Toivanen (eds.) (2015). Cultural and Linguistic Minorities in the Russian Federation and the European Union: Compara- tive Studies on Equality and Diversity. London: Springer International Publishing. Marten, Heiko, Michael Rießler, Janne Saarikivi & Reetta Toivanen (2015). Preface. Hei- ko Marten, Michael Rießler, Janne Saarikivi & Reetta Toivanen (eds.), Cultural and Linguistic Minorities in the Russian Federation and the European Union: Comparative Studies on Equality and Diversity. London: Springer International Publishing, vii–xii. Mattila, Markku (2005). Sterilointipolitiikka ja romanit Suomessa vuosina 1950–1970. Antti Häkkinen, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.), Vieraat kulkijat – tutut talot: Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Historiallinen Arkisto 120. Helsinki: SKS, 402–452. Miettinen, Seija (toim.) (1997). Monikulttuurista Suomea rakentamassa. Tampere: Tampe- reen yliopisto. Modeen, Tore (1969). The International Protection of National Minorities in Europe. Acta Academiae Aboensis, A 37:1. Ekenäs: Åbo Akademi. Moshnikoff, Satu (2014). Koltansaamen kirjakielen kehitys ja kouluopetus. Pigga Keski- talo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 270–273. Muir, Simo (2004). Yiddish in Helsinki: Study of a Colonial Yiddish Dialect and Culture. Studia Orientalia. 100. Helsinki: Finnish Oriental Society. Muir, Simo (2009). Jiddišistä ruotsin kautta suomeen: Suomen juutalaisten kielenvaihdosta ja etnolektistä. Virittäjä, 4, 533–556. Muir, Simo & Hana Worthen (eds.) (2013). Finland’s Holocaust: Silences of History. The Holo- caust and Its Contexts. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Muir, Simo (2016). “Not on the Jewish Migration Route”: Finland and Polish Holocaust Survivors, 1945–1948. Yad Vashem Studies, 44 (1). Muir, Simo (2016). The Plan to Rescue Finnish Jews in 1944. Holocaust and Genocide Stu- dies, 30 (1), 81–104. Muir, Simo (2018). “Mother Rachel and Her Children”: Artistic Expressions in Yiddish and Early Commemoration of the Holocaust in Finland. East European Jewish Af- fairs, 48 (3), 284–308. Muir, Simo & Riikka Kaisa Elina Tuori (2019). ”The Golden Chain of Pious Rabbis”: The Origin and Development of Finnish Jewish Orthodoxy. Scandinavian Jewish Studies, 30 (1), 8–34. Mustalaisasiain neuvottelukunta (1979). Mustalaislasten koulunkäynnin edistäminen: Toimenpideohjelma. Helsinki: Valtioneuvosto.

– 642 – Mustalaisasiain neuvottelukunta (1981). Mustalaiset vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa: Tietoa mustalaisuudesta ja yhteiskunnan palveluista. Helsinki: Musta- laisasiain neuvottelukunta. Mustanoja, Ulla-Marjatta (1983). Tataarien sopeutuminen suomelaiseen yhteiskuntaan. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Mustanoja, Ulla-Marjatta (1990). Muslimisiirtolaisten sopeutuminen: Suomen tataarit. Siirtolaisuus-Migration, 1, 4–9. Müller-Wille, Ludger (1996). Kahden kulttuurin kohtaaminen: Saamelaiset ja suomalaiset Utsjoella. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Mäkinen, Tuija (1984). Mustalaisten kohtelusta: The Treatment of Gypsies. Helsinki: Oike- uspoliittinen tutkimuslaitos. Nevalainen, Helena (toim.) (1992). Monikulttuurisuus ja vähemmistöjen oikeudet -seminaari, Kulttuuritalo 10. –11.03.1992: Seminaariraportti. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja, 62. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Nickul, Karl (1964). Place Names in Suenjel, a Mirror of Skolt History. Arne Furumark, Sture Lagercrantz, Ashjørn Nesheim & Geo Widengren (eds.), Lapponica. Studia eth- nographica Upsaliensia 21. Uppsala: Uppsala universitet, 219–227. Nickul, Karl (1970). Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Niemi, Helena (1981). Mustalaisten asunto-olojen kehitys vuosina 1976–1979: Mustalaisvä- estön erityisasuntolain vaikutusten tarkastelu. Helsinki: Asuntohallitus. Nikunlassi, Laila (2014). Utsjoen kirkonkylän kansakoulu vuosina 1929–1939. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 175–181. Nordberg, Camilla (2005). Integrating a Traditional Minority into a Nordic Society: Elite Discourse On the Finnish Roma. Social Work & Society, 2 (2), 158–173. Nordberg, Camilla (2006). Beyond Representation: Newspapers and Citizenship Partici- pation in the Case of a Minority Ethnic Group. NORDICOM Review, 27 (2), 87–104. Nordberg, Camilla (2006). Claims-Making Activities by Minority Ethnic Groups: An Empirical Example of Bottom-Up Negotiations of Citizenship. Milan: Fondazione Eni Enrico Mattei. Nordberg, Camilla (2006). Claiming citizenship: Marginalised Voices on Identity and Belonging. Citizenship Studies, 10 (5), 523–539. Nordberg, Camilla (2007b). Boundaries of Citizenship: The Case of the Roma and the Finn- ish Nation-State. Helsinki: University of Helsinki, Swedish School of Social Science, Research Institute. Nordberg, Camilla (2007c) Medborgarskap i dagspressen: anspråk för Finlands romer. Camilla Haavisto & Ullamaija Kivikuru (toim.), Variera mera, inkludera flera: åtta es- säer om medier, mångfald och migration. Helsingfors: Svenska social- och kommunal högskolan vid Helsingfors universitet, Forskningsinstitutet, 167–190. Nordberg, Camilla (2007d). Med ödmjuka hälsningar från marginalen: romers anspråk på fullvärdigt medborgarskap. Nordisk Sosialt Erbeid, 27 (4), 295–306.

– 643 – Nordberg, Camilla (2008). Dylematy obywatelstwa i tozsamosci: Mniejszosc romska w kontekscie nordyckim. ”Status mniejszosciowy” i ambiwalencja tozsamosci w spoec- zenstwach wielokulturowych – XIII Ogolnopolski Zjazd Socjologiczny. Tychy: Slaskie Wydawnictwa Naukowe Wyzszej Szkoy Zarzadzania i Nauk Spoecznych im. ks. Emila Szramka, 125–138. Nordberg, Camilla (2008). Integrating a Traditional Minority into a Nordic Society: Elite Discourse On the Finnish Roma. Helena Blomberg, Annika Forsander, Christian Kroll, Perttu Salmenhaara & Matti Similä (eds.), Sameness and Diversity – The Nordic Welfare State Model and the Integration of Immigrants on the Labour Market. Helsinki: University of Helsinki, Swedish School of Social Science, Research Institute, 127–155. Nordberg, Camilla (2008). Samvetsproblemet. Pakolainen: Suomen pakolaisapu ry:n tiedote, 27 (2), 24. Nordberg, Camilla (2010). Tutut vieraat – Suomen romanit, työelämän marginaalissa? Sirpa Wrede & Camilla Christina Nordberg (toim.), Vieraita työssä: Työelämän etnis- tyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 254–273. Nygård, Toivo (1998). Erilaisten historiaa: marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Jyväskylä: Atena. Nyyssönen, Jukka (2012). Sami Identity Politics within the Political Structures of Fin- land: Articulation, Reception and the Boundaries of the Politically Possible. Lähde: Historiatieteellinen aikakauskirja, 8, 13–37. Nyyssönen, Jukka (2014). Saamelaisten kouluolot 1900-luvulla. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 63–86. Nyyssönen, Jukka (2014). Suomalainen koululaitos ja saamelaiskysymys. Pigga Keskita- lo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 154–174. Ohlström, Bo (1959). Helsingfors’ judiska befolkning – social struktur och dekulturation. Åbo: Åbo Akademi, Humanistiska fakulteten. Oinas, Outi (2014). Saamelaisten kouluhistorian tarkastelua 1910-luvun Enontekiön Lapissa piispan ja papin teksteissä. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Pak- suniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 121–145. Ollikainen, Marketta (1995). Vankkurikansan perilliset – Romanit, Euroopan unohdettu vähemmistö. Ihmisoikeusliitto r.y.:n julkaisusarja 3. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Olsén, Laura, Assi Harkoma & Leena Heinämäki (2018). Human Rights and Multiple Dis- crimination of Minorities within Minorities: Sámi Persons with Disabilities and Sexual and Gender Minorities. Rovaniemi: University of Lapland. Paasilinna, Erno (1992). Petsamo: Historiaa ja muistoja. Helsingissä: Otava. Paavola, Heini & Mirja-Tytti Talib (2010). Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.

– 644 – Pakaslahti, Antti & Matti Huttunen (toim.) (2010). Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Duo- decim. Paksuniemi, Merja & Kaarina Määttä (2014). Pohjois-Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 200–211. Paksuniemi, Merja & Pigga Keskitalo (2014). Jaakko Gauriloff ja koltansaame. Pigga Kes- kitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 274–275. Paksuniemi, Merja & Pigga Keskitalo (2014). Opettajankoulutus Lapin opettajaseminaa- reissa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 198–199. Paksuniemi, Merja & Pigga Keskitalo (2014). Sodankylän koululaitoksen historiaa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 182–183. Palhem, Maria (1974). Finska zigenare i Sverige: en studie av en minoritetsgrupps sociala problem. Stockholm: Stockholms universitet, Sociologiska institutionen, Botkyr- kaprojektet. Paltto, Kirsti (1973). Saamelaiset. Helsinki: Tammi. Parviainen, Ulla (toim.) (1993). Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen aikuiskoulutus. Helsinki: Opetushallitus. Pasanen, Annika (2014). ”Kuolee se kumminkin!” Miksi inarinsaamen kieli ei sittenkään kuollut? Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelais- ten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinsti- tuutti, 288–307. Pauha, Teemu (2017). Kaksi vuosisataa suomalaista islamia. Ruth Illman, Kimmo Ketola, Riitta Latvio & Jussi Sohlberg (toim.), Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Kir- kon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja, 48. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 104–115. Paulus, Ilkka (1996). Romaniväestön asuntotilanne 1990-luvun puolivälissä. Helsinki: Ym- päristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, Edita. Pellinen, Mervi (1993). Esiselvitys romaniväestön työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta vuosina 1986–1991. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Pennanen, Tapani, Hannu Sinisalo & Pekka Helin (toim.) (2002). Vieraan katse: kansalliset vähemmistöt ja vieraat kulttuurit suomalaisten kuvataiteilijoiden silmin 1850–1945. Tampere: Tampereen taidemuseo. Pentikäinen, Juha (ed.) (1981). Cultural Pluralism and the Position of Minorities in Finland. Helsinki: The Finnish National Commission for UNESCO. Pentikäinen, Juha & Marja Hiltunen (eds.) (1995). Cultural Minorities in Finland: An Overview towards Cultural Policy. Helsinki: The Finnish National Commission for UNESCO.

– 645 – Pentikäinen, Juha (1995). Saamelaiset: Pohjoisen kansan mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Pentikäinen, Juha & Marja Hiltunen (toim.) (1997). Suomen kulttuurivähemmistöt. Helsin- ki: Suomen Unesco-toimikunta. Pentikäinen, Juha & Risto Pulkkinen (2014). Lars Levi Laestadiuksen vaiettu saamelaisuus. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 146–151. Petrén, Gustaf (1975). Minoriteternas rättsliga ställning i Norden. Tove Skutnabb-Kangas (red.), Grannspråk och minoritetsspråk i Norden. Nordiskt språkseminarium 4–6.4.1975, Hanaholmens kulturcentrum, Esbo. Stockholm: Nordiska Rådet, 41–50. Pietikäinen, Sari & Heikki Luostarinen (1996). Vähemmistöt suomalaisessa julkisuu- dessa. Taina Dahlgren, Juhani Kortteinen, Karl Johan Lång, Merja Pentikäinen & Martin Scheinin (toim.), Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisusarja 4. Helsinki: Yliopistopaino. Pietikäinen, Sari & Heikki Luostarinen (1997). Minorities in Finnish Publicity. Nordicom Information, 4, 19–32. Pietikäinen, Sari (2001). On the Fringe. Media Construction of the Sami. Social Identities, 7 (4), 637–657. Piiroinen, Petri (toim.) (2002). Ortodoksisuutta eilen ja tänään: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827–2002. Helsinki: Helsingin ortodoksinen seurakunta. Pogány, István & Petri Stenman (2005) Romanien ahdinko ja ihmisoikeudet. Helsinki: Like, Suomen rauhanpuolustajat. Pohjoismaiden saamelaisneuvosto (1994). Sámemánáid vuoigatvuođat: Saamelaislasten oikeudet = Samiske barns rettigheter = Prava saamskih detej. Ohcejohka: Sámiráđđi. Pulma, Panu (2006). Suljetut ovet: Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Pulma, Panu (toim.) (2012). Suomen romanien historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli- suuden Seura. Pulma, Panu (red.) (2015). De finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 2015. Pulma, Panu (2017). ”Entä jos he eivät halua, että heidän historiansa kirjoitetaan?” Et- nisen vähemmistön historian tutkimisen etiikka. Satu Lidman, Anu Koskivirta & Jari Eilola (toim.), Historiantutkimuksen etiikka. Helsinki: Gaudeamus, 184–199. Pyykkönen, Miikka (2015). Ethically Ethnic: The Ethno-Culturalization of the Moral Con- duct of the Sámi and the Roma in the Governance in Finland between the 1850s and 1930s. Journal of Political Power, 8 (1), 39–59. Pyykkönen, Miikka & Pasi Saukkonen (2015). Vähemmistöt, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka. Ilkka Heiskanen, Anita Kangas & Ritva Mitchell (toim.), Taiteen ja kulttuurin kentät: perusrakenteet, hallinta ja lainsäädäntö. Helsinki: Tietosanoma.

– 646 – Pääkkönen, Erkki (1995). Saamelaisuus sirkumpolaarisena etnisyytenä. Oulu: Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Pääkkönen, Erkki (2008). Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus: Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Rahko-Ravantti, Rauna (2016). Saamelaisopetus Suomessa: Tutkimus saamelaisopettajien opetustyöstä suomalaiskouluissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Rahko-Ravantti, Rauna (2017). Saamelaisnuorten opintie Lapissa. Minna Körkkö, Merja Paksuniemi, Sari Niemisalo & Rauna Rahko-Ravantti (toim.), Opintie sujuvaksi La- pissa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 97–113. Rainò, Päivi & Kimmo Granqvist (toim.) (2013). Rapautuva kieli: kirjoituksia vähemmistö- kielten kulumisesta ja kadosta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Ranta, Kukka & Jaana Kanninen (2019). Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaista- misesta. Helsinki: Kustantamo S&S. Rantala, Leif (2014). Saamen kielen opetus Lapin yliopistossa lukuvuosina 1983–2010. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 313–314. Rantala, Veijo & Laura Huttunen (1993). ”Aito mustalainen on lämmin ihminen”: Suomen mustalaisten etnisen identiteetin rakentuminen puheessa. Tampere: Tampereen yliopisto. Rasmus, Minna (2014). Pakko lähteä, pakko pärjätä. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 251–262. Raulo, Marianna (1999). Ihmisiä vai IHMISIÄ: vähemmistöoikeuksien filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino. Rautava, Sakari (1985). Suomen saamelaisalue eräiden väestön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavien taustatekijöiden kannalta: Suomen saamelaisalueen nuorten elinolojen ja elämäntavan tutkimusprojekti. Rovaniemi: Lapin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden osaston julkaisuja, B 1. Ryymin, Teemu (2001). ”Norjalainen vaara”. Norjan kveenipolitiikka Suomen näkökul- masta. Historiallinen Aikakauskirja, 99, 252–261. Ryymin, Teemu Sakari (2004). “De nordligste finner”. Fremstillingen av kvenene i den finske litterære offentligheten 1800–1939. Speculum Boreale, Skriftserie Institutt for historie, 6. Tromsø: Institutt for historie, Universitetet i Tromsø. Ryymin, Teemu & Jukka Nyyssönen (2012). Fortellinger i nordnorsk minoritetshistorie. Historisk Tidsskrift (Norge), 91, 541–568. Ryymin, Teemu & Kari Ludvigsen (2013). From Equality to Equivalence? Norwegian Health Policies towards Immigrants and the Sámi, 1970–2009. Nordic Journal of Migration Research, 3 (9).

– 647 – Ryymin, Teemu (2015). Integration and Incorporation: Challenges and Perspectives in Minority History Writing. Elli Heikkilä, Auvo Kostiainen, Johanna Leinonen & Ismo Söderling (toim.), Participation, Integration, and Recognition: Changing Pathways to Immigrant Integration. Migration Studies C24 / Histories 4. Turku: Institute of Mi- gration, 32–42. Saarikivi, Janne (2014). Vähemmistökielten suojelu ja vähemmistökielinen koulutus saamelaiskontekstissa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 340–350. Saarinen, Tuija & Seppo Suhonen (toim.) (1995). Koltat, karjalaiset ja setukaiset: pienet kansat maailmojen rajoilla. Kuopio: Snellman-instituutti. Sakaranaho, Tuula (2002). ”Kansamme tuntematon väestönosa”. Suomalaisten tataarien julkisuuskuvasta. Tuula Sakaranaho & Heikki Pesonen (toim.), Uskonto, julkisuus ja muuttuva yhteiskunta. Helsinki: Yliopistopaino, 132–159. Salonen, Irene (2014). Peltovuoman koulun historiaa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 191–193. Sana, Elina (2003). Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle. Helsinki: WSOY. Sandlund, Tom & Doris Lindblad (1969). Förteckning över litteratur rörande finlandssvenska samhällsfrågor. Svenska Litteratursälskapets nämnd för samhällsforskning. Åbo: s. n. Sandlund, Tom (1971). Finlandssvenska attityder. Optimism, resignation och pessimism. En sammanställning av resultat från 1960-talet. Åbo: s. n. Sandlund, Tom (1982). Geografisk förändring hos en åldersgrupp finlandssvenskar.Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esi- telmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 298–308. Sárá, Máret, Nina Afanasjeva & Jevgenij Jushkov (2017). Samer i Russland 1917–2017: Sámit Ruoššas 1917–2017. Karájohka: ČálliidLágádus. Saressalo, Lassi (1982). Talvadaksen kylän etno-historiallinen kehitys: Etnologinen tutkimus tenonsaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta. Turku: Turun yliopisto. Sarivaara, Erika (2012). Statuksettomat saamelaiset: Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla. Sarmela, Matti (toim.) (1984). Neljä pohjoista yhteisöä: Kuvaraportti kolmesta kylästä ja Suomen mustalaisista. Helsinki: Otava. Savolainen, Mikko (2008). Suomen romanit: Romanielämää 1960–1970-luvulla = The Roma of Finland: Roma Life in the 1960s and 1970s. Helsinki: Musta Taide. Saukkonen, Pasi (2013b). Erilaisuuksien Suomi. Vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot. Helsinki: Gaudeamus. Sentzke, Geert (1972). Deutsche Gemeinde Helsinki-Helsingfors 1858–1971: Geschichte der ev. luth. Gemeinde deutscher Sprache in Finland. Helsinki: Der Kirchenrat der Gemeinde.

– 648 – Seurujärvi-Kari, Irja (2010). “We Are No Longer Prepared To Be Silent”: The Making of Sami Indigenous Identity in an International Context. Suomen antropologi, 35 (4), 5–25. Seurujärvi-Kari, Irja (2012). Ale jaskkot eatnigiella: Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille. Helsinki: Helsingin yliopisto. Seurujärvi-Kari, Irja (2014). Saamentutkimus, saamen kielen ja kulttuurin opetus Hel- singin yliopistossa. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolai- suusinstituutti, 308–312. Sihvo, Hannes (1971). Vanhaa ja uutta Lappia. Porvoo: WSOY. Siivikko, Niina (2019). Finnish Media Representations of the Sámi in the 1960s and 1970s. Suvi Keskinen, Unnur Dís Skaptadóttir & Mari Toivanen (eds.), Undoing Homogene- ity in the Nordic Region: Migration, Difference and the Politics of Solidarity. Studies in Migration and Diaspora. Abingdon: Routledge. Similä, Matti (1992). Minoritetsbegreppet och Finlands minoritetspolitiska modeller. Kjell Herberts (red.), Finland – Ett föredöme i minoritetspolitik? Föredrag vid Svenska kulturfondens konferens i Tammerfors den 8 november 1991. Vasa: Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Similä, Matti (2000). Migrants and Ethnic Minorities on the Margins: Report for Finland. SSKH Notat, 6. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsing- fors universitet, forskningsinstitutet. Siuruainen, Eino (1977). Suomen saamelaisalueen väestö: Alueellinen tutkimus erityisesti väestön tulonmuodostuksesta ja tulotasosta. Oulu: Oulun yliopisto. S.n. (1977). Saamelaiskysymys. Helsinki: Suomen antropologinen seura. S.n. (1988). Kolttasaamelaisten sijoittaminen sekä koltta-alueen ja koltta-etujen kehitys v.v. 1945–1984. Rovaniemi: Koltta-asiain kannatusyhdistys. Sosiaalihallitus (1991). Romanilapsen maailma: Romanokentosko bolipa: Romanilasten päivähoitotyöryhmän muistio. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus. Stark, Eija (2018). Cultural Intimacy and Othering through Narrative Culture: Folktales about the Finnish Roma. Narrative Culture, 5 (1), 70–94. Suihkonen, Pirkko (1987). Saamelaisten alueellinen organisoituminen Suomessa. Terra, 99 (1), 31-48. Suominen, Elina (1979). Kuoleman laiva S/S Hohenhörn: juutalaispakolaisten kohtalo Suo- messa. Porvoo: WSOY. Suonoja, Kyösti & Väinö Lindberg (1999). Romanipolitiikan strategiat. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Syrjä, Hannele & Mikko Valtakari (2008). Romanien pitkä matka työn markkinoille: tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tanner, Riikka (1986). Mustalaisten asunto-olot: Selvitys puutteellisesti asuvista ja asunnot- tomista mustalaisista vuonna 1985. Helsinki: Sosiaalihallitus.

– 649 – Tervonen, Miika (2003). Tutuissa taloissa. Vaihtoverkostot, riippuvuus ja valta kiertävien romanien ja maanviljelijäväestön välisissä suhteissa 1920–1960. Sakari Saaritsa & Kari Teräs (toim.), Työväen verkostot. Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Tervonen, Miika & Antti Häkkinen (2004). Ethnicity, Marginalization and Poverty in the 19th Century Finland. Vesa Puuronen, Antti Häkkinen, Anu Pylkkänen, Tom Sandlund & Reetta Toivanen (ed.), New Challenges for the Welfare Society. Joensuu: Joensuun yliopisto, 22–39. Tervonen, Miika (2005). Elämää veitsen terällä: konfliktit kiertävien romanien ja maan- viljelijöiden välillä. Antti Häkkinen, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.), Vieraat kulkijat – tutut talot. Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Hel- sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika & Antti Häkkinen (2005). Köyhyys, etnisyys ja etniset suhteet Suomessa 1900-luvulla. Antti Häkkinen, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.), Vieraat kulkijat – tutut talot. Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika (2009). Mustalaisia vai ihmisiä? Väärinkäsityksen historiaa – ja nykypäi- vää. Jere Jäppinen (toim.), Varokaa mustalaisia! Väärinkäsityksen historiaa. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo. Tervonen, Miika (2010). “Gypsies”, “Travellers” and “Peasants”: A Study on Ethnic Boundary Drawing in Finland and Sweden, c. 1860–1925. Florence: European University Insti- tute, Department of History and Civilization. Tervonen, Miika (2010). Sortavala, Karjalan romanikulttuurin keskus. Yrjö Kaukiainen & Jouko Nurmiainen (toim.), Viipurin läänin historia 6: Karjalan itärajan varjossa. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino, 95–96. Tervonen, Miika (2011a). Exclusion of Roma: Continuity and Change. Kati Pietarinen (ed.), Roma and Traveller Inclusion in Europe: Green Questions and Answers. Luxemburg: Geen European Foundation, 11–13. Tervonen, Miika (2011b). Nation and Its Outsiders: The “Gypsy Question” and Peasant Nationalism in Finland, c. 1863–1900. Maarten Van Ginderachter & Marnix Beyen (eds.), Nationhood from Below. Europe in the Long Nineteenth Century. S. l.: Palgrave Macmillan, 139–161. Tervonen, Miika (2012). Kiertolaisia, silmätikkuja ja rajojen ylittäjiä: 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan. Panu Pulma (toim.), Suomen romanien historia. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 84–142. Tervonen, Miika (2012). Romanit ja suuri muutos. Panu Pulma (toim.), Suomen romanien historia. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika (2012). Syrjäytetyt: lyhyt katsaus romanien yhteiskunnallisen uloslyön- nin pitkään historiaan. Aino Saarinen, Ari Markkanen & Heini Puurunen (toim.), Huomio! Romaneja tiellä. Helsinki: Like, 12.

– 650 – Tervonen, Miika & Anca Enache (2012). Uusia tulijoita. Panu Pulma (toim.), Suomen Ro- manien Historia. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika & Inka Jeskanen (2012). Ruotsiin. Panu Pulma (toim.), Suomen Romanien historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tervonen, Miika & Inka Jeskanen (2012). Satumaa vai umpikuja? Suomen romanien siirtolaisuus Ruotsiin. Sakari Saaritsa & Kirsi Hänninen (toim.), Työväki maahanmuuttajana. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Tervonen, Miika (2015). Romerna och den stora förändringen. Panu Pulma (red.), De Finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors & Stockholm: Svenska litteratursällskapet i Finland Atlantis, 172–200. Tervonen, Miika (2015). Vagabonder och gränsöverskridare: romer i den framväxande nationalstaten. Panu Pulma (red.), De Finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors & Stockholm: Svenska litteratursällskapet i Finland Atlantis, 83–139. Tervonen, Miika & Anca Enache (2015). De nyanlända. Panu Pulma (red.), De Finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors & Stockholm: Svenska litteratursällskapet i Finland Atlantis, 282–286. Tervonen, Miika & Inka Jeskanen (2015). Till Sverige. Panu Pulma (red.), De Finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors & Stockholm: Svenska littera- tursällskapet i Finland Atlantis, 200–204. Tervonen, Miika (2016). Going From House to House: Exploring Roma Encounters in Rural Finland through Oral History and Written Reminiscences. Oral History, 44 (2), 91–99. Tervonen, Miika (2018). The Dilemma of Writing Minorities into National Historiog- raphies: Reflections on the History of the Finnish Roma.Multiethnica , 38, 33–35. Toivanen, Reetta (1997). Chancengleichheit? Kulturelle Rechte nationaler Minderheiten in Europa. Die Sorben in Deutschland und die Sámen in Finland. Armin Triebel (ed.), Die Pragmatik des Gesellschaftsvergleichs. Leipzig: Leipziger Universitätsverlag, 127–138. Toivanen, Reetta (1998). Internationale Rechte als Indentitätsstrategie? Sorben in Deutschland und Sámen in Finnland. Jakob Vogel & Boris Grésillon (eds.), L’Allemagne en chantier 2: Seminaire de methode. Berlin: Centre Marc Bloch, 127–138. Toivanen, Reetta (2000). Nationalism as an Identity Strategy. The Sorbs in Germany and the Sámi in Finland. Ton Dekken, John Helsloot & Carla Wijers (eds.), Roots and Ritu- als: Managing Ethnicity. Amsterdam: Het Spinhuis, 111–126. Toivanen, Reetta (2001). Minority Rights and Minority Identities – Sámi in Finland and Sorbs in Germany. Finnish Yearbook of Population Research, 83–102. Toivanen, Reetta (2002a). Defining a People: How Do International Rights Influence the Iden- tity Formation of Minority Groups. Center for European Studies working paper series 84. Harvard: Harvard University. Toivanen, Reetta (2002b) Kansainvälinen vähemmistöoikeus kampeaa vähemmistöjä museoon? Ihmisoikeusraportti, 3, 20–21.

– 651 – Toivanen, Reetta (2003). Nachahmung als kulturelle Überlebensstrategie der nationalen Minderheiten. Letopis Matice Srpske, 50 (1), 129–147. Toivanen, Reetta & Martin Scheinin (eds.) (2004). Rethinking Non-discrimination and Mi- nority Rights. Åbo: Åbo Akademi. Toivanen, Reetta, Claudia Mahler & Anja Mihr (2004). Democrazy, Minorities and Human Rights Education in Europe. Potsdam: Potsdam University Press. Toivanen, Reetta & Martin Scheinin (2004). Preface. Reetta Toivanen & Martin Scheinin (eds.), Rethinking Non-discrimination and Minority Rights. Turku: Åbo Akademi, ix-xiv. Toivanen, Reetta (2004). Contextualizing Struggles over Culture and Equality: An An- thropological Perspective. Reetta Toivanen & Martin Scheinin (eds.), Rethinking Non-discrimination and Minority Rights. Turku: Åbo Akademi, 179–200. Toivanen, Reetta & Claudia Mahler (2004). Die Erweiterung der Europäischen Union: Eine Chance für nationale und ethnische Minderheiten? Berliner Blätter: Ethnographische und ethnologische Beiträge, 1, 63–71. Toivanen, Reetta & Claudia Mahler (2004). Nationale und ethnische Minderheiten im Prozess der Erweiterung der Europäischen Union. Europa Ethnica, 1–2, 16–20. Toivanen, Reetta (2005). Das Paradox der Minderheitenrechte in Europa. SWS – Rund- schau, 45 (2), 185–207. Toivanen, Reetta (2005). Vähemmistöt oikeuksiensa paineessa. Tieteessä tapahtuu, 4, 5–9. Toivanen, Reetta & Michi Knecht (2006). Einleitung: Roma Ethnographie, Anthropologie der Menschenrechte, Europäisierungsprozesse - Ein Plädoyer für Verbindungen. Reetta Toivanen & Michi Knecht (eds.), Europäische Roma – Roma in Europe. Berliner Blätter: Ethnographische und ethnologische Beiträge, 39, 7–19. Toivanen, Reetta & Mich Knecht (eds.) (2006). Europäische Roma – Roma in Europe. Berliner Blätter: Ethnographische und ethnologische Beiträge, 39. Toivanen, Reetta (2006). Unwissen, Vorurteile und andere ”Gewohnheiten” – Notizen aus einer Feldforschung mit Roma in Estland. Reetta Toivanen & Michi Knecht (eds.), Europäische Roma - Roma in Europe. Berliner Blätter: Ethnographische und ethnologische Beiträge, 39, 143–154. Toivanen, Reetta, Claudia Mahler & Anja Mihr (2006). Teaching Human Rights in Europe and the Role of Minority Movements: Facts and Challenges. Malte Brosig (ed.), Human Rights in Europe - A Fragmented Regime. Frankfurt: Peter Lang, 169–183. Toivanen, Reetta (2007). Recht auf Gleichheit oder Rechts auf Differenz: Minderheiten- kulturen in Europa. Thomas Risse & Nicole Janz (eds.), Menschenrechte - Globale Di- mension eines universellen Anspruchs. Berlin: Nomos, 145–156. Toivanen, Reetta (2009). Finnish League for Human Rights: On the Acceptance of Avoiding Practice and Blood Feuding among Roma in Finland. Helsinki: Ministry of Education, Science, Culture and Sport. Toivanen, Reetta (2009). Sustainability of Human Rights and Minority Education. Claudia Mahler, Anja Mihr & Reetta Toivanen (eds.), The United Nations Decade for Human Rights Education and the Inclusion of National Minorities. Frankfurt: Peter Lang, 133–153.

– 652 – Toivanen, Reetta, Claudia Mahler & Anja Mihr (2009). The UN Decade for Human Rights Education 1995–2004 and Its Contribution to the Furtherance of the Rights of National Minorities in Europe. Caludia Mahler, Anja Mihr & Reetta Toivanen (eds.), The United Nations Decade for Human Rights Education and the Inclusion of National Minorities. Frankfurt: Peter Lang, 19–39. Toivanen, Reetta (2010). Mehrwert durch Minderheiten und die Konstruktion von Eth- nizität. Theodor Vogt, Jan Sokol, Dieter Bingen, Jürgen Neyer & Albert Löhr (eds.), Minderheiten als Mehrwert. 6.p. Fankfurt: Peter Lang, 51–61. Toivanen, Reetta (2010). Rethinking the Concept of Effective Participation: Are Minorities Similar to Women? Journal on Ethnopolitics and Minority Issues in Europe, 9 (2), 1–31. Toivanen, Reetta (2011). Finnish League for Human Rights: Roma Participation in Cultural Activities. Helsinki: Ministry of Education, Science, Culture and Sport. Toivanen, Reetta (2012). Tarinoita yhdenvertaisuudesta: valta ja vähemmistöt antropo- logisen tutkimuksen kohteena. Oikeus, 41 (2), 271–277. Toivanen, Reetta (2014). How Do Minorities and Majorities Interact in the European Media Space? ELDIA Working Paper. Vienna: Research consortium ELDIA. Toivanen, Reetta (2014). Vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen haasteet Suomessa: katsaus saamelaisten ja romanien tulevaisuuteen. Futura, 33 (4), 6–17. Toivanen, Reetta (2014). Wo ist das Volk? Über die sub-subsumierte Identität der Minder- heitenvölker Europas. Annamária Gróf, Ildiko’ Csaszi & Szilvia Szoták (eds.), Sokszínű nyelvészet: Nyelvi sokszínűség a 21. század elején: Írások Kolláth Anna tiszteletére. Buda- pest: Alsóőr/Unterwart, 360–367. Toivanen, Reetta & Vuokko Jarva (toim.) (2014). Etnisten vähemmistöjen tulevaisuus. Hel- sinki: Finnish Society for Future Studies. Toivanen, Reetta, Anneli Sarhimaa, Johanna Laakso & Sppiliopoulou Åkermark (2014). Tutkimusprojekti ELDIA (European Language Diversity for All): suomenkielinen tiivis- telmä loppuraportista. Vienna: Research consortium ELDIA. Toivanen, Reetta (2015). From Ignorance to Effective Inclusion: The Role of National Minorities within the Finnish Consensus Culture. Peter Kraus & Peter Kivisto (eds.), The Challenge of Minority Integration: Politics and Policies in the Nordic Nations. Berlin: DeGruyter, 110–140. Toivanen, Reetta (2015). Obstacles and Successes: Comparing Minority Language Activ- ism among the Sorbs in Germany and the Sámi in Finland. Heiko Marten, Michael Rießler, Janne Saarikivi & Reetta Toivanen (eds.), Cultural and Linguistic Minorities in the Russian Federation and the European Union: Comparative Studies on Equality and Diversity. Heidelberg: Springer International Publishing, 83–105. Toivanen, Reetta & Janne Saarikivi (2016b). Introduction to New and Old Language Diver- sities: Language Variation and Endangerment in Changing Minority Communities. Reetta Toivanen & Janne Saarikivi (eds.), Linguistic Genocide or Superdiversity? New and Old Language Diversities. Bristol: Multilingual Matters, 1–18.

– 653 – Toivanen, Reetta & Janne Saarikivi (eds.) (2016a). Linguistic Genocide or Superdiversity: New and Old Language Diversities. Bristol: Multilingual Matters. Tuominen, Päivi (toim.) (1988). Ihmisoikeudet ja vähemmistöt: Mänskliga rättigheter och minoriteter. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Tuominen, Timo (2014). Kilpisjärven koulu – Yliperän pikkukoulun arktinen olemus. Pigga Keskitalo, Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.), Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 194–197. Turi, Johan & Samuli Aikio (1979). Kertomus saamelaisista. Porvoo: WSOY. Turtiainen Jouni (toim.) (1995). Ikkuna juutalaisuuteen: Historia, usko, kulttuuri. Helsinki: Yliopistopaino. Vahtola, Jouko & Samuli Onnela (toim.) (1999). Turjanmeren maa: Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura. Valonen, Niilo (1980). Varhaisia lappalais-suomalaisia kosketuksia. Helsinki: Seurasaa- risäätiö. Valkonen, Sanna (2009). Poliittinen saamelaisuus. Tampere: Vastapaino. Valtion mustalaisasiain neuvottelukunta (1970). Mustalaisten sosiaalisista oloista 1969: Valtion mustalaisasiain neuvottelukunnan suorittama selvitys. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtion mustalaisasiain neuvottelukunta (1971). Mustalaisasiain neuvottelukunnan mietintö: Mustalaisväestön sosiaalisen aseman parantamisesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vehmas, Raino (1961). Suomen romaaniväestön ryhmäluonne ja akkulturoituminen. Väi- töskirja. Turku: Turun Yliopisto. Vuorela, Kalevi (1989). Finlandia Catholica: katolinen kirkko Suomessa 1700-luvulta 1980-luvulle. Helsinki: Studium Catholicum. Vuorela, Kalevi (2005). Vuosi vuodelta: katolisen kirkon vaiheita Suomessa reformaation jälkeen. Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus. Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto & Minority Rights Group Finland (2009). Suomen kansalliset vähemmistöt: kulttuurien ja kielten rikkautta. S.l.: Vähemmistöoi- keuksien ryhmän Suomen jaosto, Minority Rights Group Finland. Wahlbeck, Östen (2008). Inträdet i finskt medborgarskap. Ralf Kauranen (red.), Social samhörighet och religion. Åbo: Åbo Akademi, 363–374. Wahlbeck, Östen (2008). Svenska och finska minoriteter.Finsk Tidskrift: kultur, ekonomi, politik, 264, 361–365. Wahlbeck, Östen (2013e). Multicultural Finnish Society and Minority Rights. Peter Kivisto & Östen Wahlbeck (eds.), Debating Multiculturalism in the Nordic Welfare States. Ba- singstoke: Palgrave Macmillan, 295–324. Wahlbeck, Östen (2015). Gamla minoriteter och nya invandrargrupper i en samhällsve- tenskaplig debatt om mångkulturalism. Karin Creutz & Mika Helander (eds.), Tala

– 654 – om mångfald! Medborgarsamhället, media, universitet och etnicitet. Helsinfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 50–63. Wassholm, Johanna (2018). Liikkuva kauppa ja kulttuurien kohtaaminen: tataarien kulku- ja markkinakauppa Suomessa vuosina 1870–1920. Marko Lamberg, Marko, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.), Satunnaisesti Suomessa. Kalevalaseuran vuosikirja 97. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 215–232. Weintraub, Daniel (1997). ”Suomen juutalaisten vapauksia ja oikeuksia ei millään tavoin ole loukattu”. Juutalaisvastaisuuden Suomen juutalaisissa herättämät tunnot ja reaktiot 1930-luvulta jatkosodan päättymiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Weiste-Paakkanen, Anneli (2013). Tutkimustieto auttaa parantamaan romanien elinoloja. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Helsinki: Tilastokeskus. Weiste-Paakkanen, Anneli, Tuija Martelin, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen & Eila Lin- nanmäki (2014). Romanien hyvinvointi -esitutkimus – Loppuraportti. Helsinki: THL. Weiste-Paakkanen, Anneli, Riikka Lämsä & Hannamaria Kuusio (2018). Suomen romani- väestön osallisuus ja hyvinvointi: Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018. Raportti 15. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Wickström, Mats & Charlotta Wolff (red.) (2016). Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Wickström, Mats & Jonas Ahlskog (2018). Stalin och det svenska i Finland: Kommunistisk nationalitetsteori och den tidiga finlandssvenska folkdemokratin. Historiska och litteraturhistoriska studier, 135–159. Wickström, Mats & Jonas Ahlskog (2019). ”Vi lever och kommer att leva”: Kommunisten och bildningsborgaren Harri Edgrens kulturkamp för finlandssvenskarnas fort- levnad”. Historiska och litteraturhistoriska studier, 103–133. Wolf-Knuts, Ulrika (1995). Den mångbottnade identiteten. Finlandssvensk identitet och kultur. Krister Ståhlberg (red.), Finlandssvenska kulturindikatorer. Meddelanden från Ekonomisk-Statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi Ser. A 441. Finlandssvenska kulturindikatorer-rapport 5. Åbo: Åbo Akademi, 1–24. Wolf-Knuts, Ulrika (2000). The Young Man on the Beach. Maria Vasenkari, Pasi Enges & Anna-Leena Siikala (eds.), Telling, Remembering, Interpreting, Guessing. A Festschrift for Prof. Annikki Kaivola-Bregenhøj on Her 60th Birthday 1st February 1999. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Kultaneito 3. Scripta Aboensia 1, Stud- ies in Folkloristics, 115–121. Wolf-Knuts, Ulrika (2001). Introduction. [Tills. med Helmut Eberhart.] Organisation Board of the Coimbra Group Working Party for Folklore and European Ethnology (eds.), Migration, Minorities, Compensation. Issues of Cultural Identity in Europe. Brussels: Coimbra Group, 5–6. Wolf-Knuts, Ulrika (2001). The Finland Swedes, a Compensating Minority. Organisation Board of the Coimbra Group Working Party for Folklore and European Ethnology (eds.), Migration, Minorities, Compensation. Issues of Cultural Identity in Europe. Brus- sels: Coimbra Group, 143–151.

– 655 – Wolf-Knuts, Ulrika (2010). A Recipe and its Context. Patricia Lysaght & Ann Helene Bolstad Skjelbred (eds.), Food and Meals at Cultural Crossroads. Proceedings of the 17th Confer- ence of the International Commission for Ethnological Food Research, Oslo, Norway, September 15−19, 2008. Oslo: Novus Press, 268–278. Wolf-Knuts, Ulrika (2013). Coping Mechanisms among the Finland-Swedes. Folklore, 124. London: Taylor & Francis, 15–27. Wolf-Knuts, Ulrika (2017). På julklappsuppköp. Om användningen av svenska och finska i vardagslivet. Svenska landsmål och svenskt folkliv. Tidskrift för talspråksforskning, folkloristik och kulturhistoria 139), 169–189. Åberg, Kai (2002). ”Nää laulut kato kertoo meijän elämästä”: Tutkimus romanien laulukult- tuurista Itä-Suomessa 1990-luvulla. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura. Åberg, Kai & Risto Blomster (toim.) (2006). Suomen romanimusiikki. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Äikäs, Tiina (2011). Rantakiviltä tuntureille: Pyhät paikat saamelaisten rituaalisessa maise- massa. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys.

– 656 – Bibliografiat, metodologia, teoriat, yleisesitykset ja arkistot

Bibliographies, methodology, theories, overviews and archives

Bibliografier, metodologi, teorier, översikter och arkiv

Aaltonen, Hilkka (1964). Books in English on Finland: A Bibliographical List of Publications Concerning Finland until 1960, Including Finnish Literature in English Translation. Turku: University of Turku. Allardt, Erik (1965). Samhällsstruktur och sociala spänningar. Tukholma: Almqvist & Wik- sell. Baden, Anne (1943). Immigration in the United States. A Selected List of Recent References. Washington D.C.: Library of Congress. Björklund, Krister (toim.) (2009). Työtä sydämellä. Olavi Koivukangas, Siirtolaisuusinstituu- tin johtaja 1974–2009. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Blomstedt, Yrjö (1991). Changing Uses in the Genealogical Research in Finland. Siirto- laisuus-Migration, 4, 4–9. Brooks, T. R. (1970). Labor and Migration. An Annotated Bibliography. New York: Greenwood. Department of Citizenship and Immigration (1958). Canadian Immigration and Emigra- tion 1946–1957. A bibliography. Ottawa: Dept. of Citizenship and Immigration. Domander, Minna (1993). Siirtolaisuustutkimuksen suuntauksia Suomessa. Siirtolaisuus- Migration, 2, 26–28.

– 657 – Domander, Minna (1993). Siirtolaisuus- ja pakolaisuustutkimus Suomessa 1980–1993. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Eskola, Eeva-Liisa, Riitta Hämäläinen, Anne Ojanperä & Hilda Ruokolainen (2017). MaRIS – Migration and Refugee Information Studies Research Project. Informaatiotutki- mus, 36 (2), 71–76. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (1999). Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla: Tutkimukset ja tilastot. Työhallinnon julkaisu 238. Helsinki: Työministeriö, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO). Etnisten suhteiden neuvottelukunta (2004). Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suo- messa 1999–2004: tutkimukset ja tilastot. Helsinki: Työministeriö. Främling, Karin (pseudon.) (1962). Tornedalen i Litteraturen – en bibliografi. Norrbot- ten, 1, 223–242. Graham, Arnold Kingsley (1952). Poimintoja Suomen konsulina oloajaltani. Vapaa Sana, 1.4.1952. Granö, Olavi (1999). Siirtolaisuusinstituutti 25 vuotta – Opening Welcome at the 25th Anniversary Celebrations of the Institute, 19 November 1999. Siirtolaisuus-Migration, 4, 5. Gustafsson, Mervi (1979). On Migration Research and Theories with Special Reference to Western Europe. Siirtolaisuus-Migration, 3, 18–29. Haavio-Mannila, Elina, Kari Hietala, Magdalena Jaakkola & Kimmo Mikkola (1973). Siir- tolaisuustutkimusten lähtökohtia. Siirtolaisuustutkimuksia, 1. Helsinki: Työvoima- ministeriön suunnitteluosasto. Habti, Driss (2010). The Bologna Process and the Economic Impacts of Research and De- velopment within the Context of Europeanisation: The Case of Finland. European Educational Research Journal, 9 (1), 92–104. Hammar, Tomas & Roger Ko-Chih Tung (1973). Political Science Perspective on Migra- tion Studies. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 91–102. Hargreaves, Raymond Philip & Leonard David Brian Heenan (1972). An Annotated Bibli- ography of New Zealand Population. Dunedin: University of Otago Press. Havas, Martti (1975). Bradshawin taksonomian soveltaminen siirtolaistutkimukseen. Oulu: Oulun yliopisto, sosiologian laitos. Heberle, Rudolf (1955). Theorie der Wanderungen, Soziologische Betrachtungen. Schmol- lers Jahrbuch fiir Gesetzgebung, Verwaltung und Volkswirtschaft, 75 (1), 1–23. Heikkilä, Elli (1999). Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt tutkimuskohteina 1990-luvulla. Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla: Tutkimukset ja tilastot. Työhallinnon julkaisu 238. Helsinki: Työministeriö, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO), 3–69. Heikkilä, Elli (1999). Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt tutkimuskohteina 1990-luvulla. Siirtolaisuus-Migration, 4, 36.

– 658 – Heikkilä, Elli (2002). Muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkijaverkosto MEV. Monitori, 1, 35. Heikkilä, Elli (2003). Muuttoliike- ja etnisyystutkijoiden verkosto, MEV. Siirtolaisuus-Mig- ration, 2, 40. Helander, Mika (1999). Publications on Ethnic Relations in Finland 1991–1996. SSKH Rap- porter och diskussionsinlägg, 1. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhög- skolan vid Helsingfors universitet, Forskningsinstitutet. Hietala, Kari (1976). Migration in Light of Optimal Population Theory. Jonas Widgren (Ed.), Proceedings of the Nordic Seminar on Longterm Effects of Migration. 27.–29.5.1974. Stock- holm: Ministry of Labour, Committee of Experts on Immigration Research, 125–164. Hoglund, A. William (1988). Archival Material on Ethnic Groups in the United States. Michael Gary Karni, Olavi Koivukangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnForum III 5.-8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 4–15. Hoglund, Arthur William (1997). Searching for North American Finnishness: Historiog- raphy of FinnForums I–IV. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 10–18. Holm, Tor Wilhelm & Erkki J. Immonen (1966). Bibliography of Finnish Sociology 1945–1959. Transactions of the Westermarck Society 13. Turku: Westermarck Society. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1960). Finnish American Historical Archives. Hancock: Suomi College. Holmio, Armas Kustaa Ensio (1970). Historiallisesta arkistosta. Suomi konferenssin kirkollinen kalenteri 1971. Hancock: Suomi konferenssi, 168–169. Hovi, Kalervo (toim.) (1968). Bibliografia yleistä historiaa koskevista laudatur- ja lisensi- aattitöistä Suomessa v. 1914–1968. Turku: Turun yliopisto, yleisen historian laitos. Hovi, Kalervo (1999). Pitkät jäljet, Reino Kero 60 vuotta. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 9–13. Huhta, Aleksi (2012). Monikulttuurisuus ja historiantutkimus. Alue ja ympäristö, 41 (1), 135–137. Hulan, Richard H. (1989). After the King: The Future of New Sweden in American Schol- arship. Siirtolaisuus-Migration, 2, 11–17. Hunnisett, Stanley F. (1989). Opportunities for Ethnology in Finnish Migration Research: Two Pilot Projects. Siirtolaisuus-Migration, 3, 4–10. Huttunen, Hannu-Pekka (2002). Akateemisten ahdinko: miten päästä oman alan töihin? Outi Lepola (toim.), Koto-maana Suomi. Kertomuksia maahanmuutosta 1999–2001. Helsinki: Työministeriö. Hvidt, Kristian (1970). American and Nordic Source Material. Sune Åkerman, Ingrid Er- iksson, Kristian Hvidt, Charlotte Erickson & Fred Nilsson (eds.), Nordic Emigration. Uppsala: Söderström & Finn, 10–12. Immonen, Kari (1999). Historiantutkimus ja nostalgia. Eero Kuparinen (toim.), Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta. Turku: Turun yliopisto, 95–107. Impola, Richard (1994). Introduction. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finnish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia

– 659 – on Finnish Literature in North America. Turku: University of Turku, North American Literature Society of Turku, 6–12. Impola, Richard (1994). A Different Perspective on Finnish Literature. Keijo Virtanen, Richard Impola & Tapio Onnela (eds.), Finnish Literature in North America. Papers Presented at the First Two Symposia on Finnish Literature in North America. Turku: Uni- versity of Turku, North American Literature Society of Turku, 51–71. Isaac, Julius (1947). Economics of Migration. London: K. Paul, Trench, Trubner & Co. Isard, Walter & Gerald A. P. Carrothers (1960). Migration Estimation. Walter Isard (ed.), Methods of Regional Analysis: An Introduction to Regional Science. London: John Wiley & Sons, 51–79. Janeway, William Ralph (1972). Bibliography of Immigration in the United States 1900–1930. Columbus: R & E Research. Johnson, Marianne (1996). Työryhmäraportti: Tilastollisten aineistojen käyttö muuttoliiketutkimuksessa. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suo- mi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 138–140. Kalervo, Mustonen (1978). Collecting Information on Finns in Florida and Georgia. Siirtolaisuus-Migration, 2, 29–31. Kalhama, Maija-Liisa (1979). Siirtolaisuusinstituutin selvitys tutkimustilanteesta. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 208–217. Kalhama, Maija-Liisa & Kimmo Koiranen (1986). Siirtolaiskirjeet siirtolaisuustutkimuksen lähteinä. Siirtolaisuus-Migration, 4, 23–27. Kalhama, Maija-Liisa (1988). Siirtolaisuusinstituutin henkilöhistoriallisista kokoelmista. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22–23. Kalhama, Maija-Liisa (1989). Om migrationsdokumentering och samarbetet. Siirtolai- suus-Migration, 3, 36–40. Kankaanpää, Matti (1977). Sijaintiteoria muuttoliiketutkimuksen metodina. Siirtolai- suus-Migration, 1, 34–39. Karppi, Ilari (2016). Suomalaisen muuttoliiketutkimuksen ydinteemoja. Havaintoja ja tulkintoja vuoden 2015 muuttoliikesymposiumista. Elli Heikkilä & Tuomas Marti- kainen (toim.), Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX Muuttolii- kesymposium 2015. Julkaisuja 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 101–115. Kauhanen, Riku, Jouni Korkiasaari & Ismo Söderling (2015). LIIKKEELLÄ – Siirtolaisuus- instituutti 1974–2014. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Kero, Reino & Auvo Kostiainen (1983). Siirtolaishistorian tutkimus Suomessa v. 1965– 1983. Siirtolaisuus-Migration, 4, 28–31. Kero, Reino (2004). Siirtolaiskirjallisuus. Leena Pärssinen & Esko Rahikainen (toim.), Muistiin painettua: kansalliskirjaston kulttuuriaarteita. Helsinki: Otava.

– 660 – Kirkinen, Heikki (1976). Muuttava ihminen. Otto Larma, Aarne Eskola & Mikko Jokela (toim.), Kunnallismiehen kirja. Vaasa: Kirjayhtymä, 55–65. Koikkalainen, Saara (2012). Virtual Fields: How to Study a Scattered Migrant Population Online. Laura Hirvi & Hanna Snellman (eds.), Where Is the Field? The Experience of Migration Viewed Through the Prism of Ethnographic Fieldwork. Studia Fennica Eth- nologica, 14. Helsinki: Finnish Literature Society, 45–65. Koikkalainen, Saara & David Kyle (2015). Imagining Mobility: The Prospective Cognition Question in Migration Research. Journal of Ethnic and Migrant Studies, 42 (5), 759–776. Koistinen, Anne (1988). Pohjoismaiset pakolaistutkimukset. Virikkeitä suomalaiseen tutki- mustoimintaan. Julkaisuja 4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Koivukangas, Olavi, Raimo Narjus & Sakari Sivula (toim.) (1976). Muuttoliikesymposium 1975. Esitelmät ja keskustelut. Turku 20.–21.11.1975. Siirtolaisuustutkimuksia A 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi & Simo Toivonen (1978). Suomen siirtolaisuuden ja maassamuuton bibliografia – A Bibliography on Finnish Emigration and Internal Migration. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.) (1982). Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi (1982). Täyttääkö muuttoliiketutkimus tiedon tarpeen? Olavi Koivu- kangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 19–42. Koivukangas, Olavi (1985). Migration Studies on the Rise in Denmark. Siirtolaisuus- Migration, 3, 17–22. Koivukangas, Olavi, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.) (1986). Muuttoliikesymposi- um 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Koivukangas, Olavi (1986b). Vuosina 1981–85 Suomessa tapahtuneet muuttoliikeilmiöt ja tutkimustilanne. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muut- toliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutki- muksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 53–70. Koivukangas, Olavi (1991). Sammandrag samt migrationsforskningens nuläge och framtiden. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 338–342. Koivukangas, Olavi (1991). Suomessa vuosina 1975–1990 tapahtuneet muuttoliikeilmi- öt ja tutkimustilanne. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Timo Virtanen (toim.), Maassamuutto ja yhdentyvä Eurooppa. Muuttoliikesymposium 1990. Esitelmät, työ- ryhmäalustukset ja raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 15. Turku: Siirtolaisuusins- tituutti, 56–67. Koivukangas, Olavi (1992). European Migrations: Past, Present and Future. Andrea McRob- bie (ed.), Arrivals, Departures, Achievements. Essays in Honour of James Jupp. Canberra:

– 661 – Australian National University, Centre for Immigration and Multicultural Studies, 53–58. Koivukangas, Olavi (1995). Sources and Questions in the Study of Finnish Migration to Delaware. Carol E. Hoffecker, Richard Waldron, Lorraine Elizabeth Williams & Barbara E. Benson (eds.), New Sweden in America. London: Associated University Presses, 342–349. Koivukangas, Olavi (1996). Suomessa vuoden 1990 jälkeen tapahtuneet muuttoliikeil- miöt ja tutkimustilanne. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & RaimoNaijus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliiskesymposium 1995. Siirtolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 57–84. Koivukangas, Olavi (1997). Challenges of Finnish Migration Research and Genealogy in the New Millenium. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (3), 48–55. Koivukangas, Olavi (2004). Siirtolaisuusinstituutti 30 vuotta. The Institute of Migration 30 years. Siirtolaisuus-Migration, 3, 1. Kolehmainen, John Ilmari (1947). The Finns in America: A Bibliographical Guide to Their History. Hancock: Suomi College, Finnish American Historical Library. Kolehmainen, John Ilmari (1968). The Finns in America. A Student’s Guide to Localized His- tory. New York: Teachers College Press Kolehmainen, John Ilmari (1971). The Finns in America, Finland, and Other Writings of John I. Kolehmainen: A bibliography. Tiffin: Heidelberg College. Korkiasaari, Jouni (1986). Migrationsforskning i Finland 1980–86. En bibliografi för Det sjunde nordiska migrationsforskarseminariet. Stockholm: Delegationen för invandrarforskning (DEIFO). Korkiasaari, Jouni (1987). Migrationsforskning i Finland på 1980-talet. Bo Swedin (red.), Det sjunde nordiska migrationsforskarseminariet. Sigtuna 1986. Slutrapport. Stockholm: Nordiska ministerrådet och Delegationen för invandrarforskning (DEIFO), 115–124. Korkiasaari, Jouni, Hannele Hentula-Unger & Ismo Söderling (1987). Kommentoiva bibliografia ruotsinsuomalaisia koskevista tutkimuksista. Jukka-Pekka. Lappalainen (toim.), Suomalaisuus Ruotsissa. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 73–128. Korkiasaari, Jouni (1991). Typologier i migrationsforskning. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 328–332. Koskimies-Hautaniemi, Tuula (toim.) (2000). Siirtolaismuistot talteen. Peräseinäjoki: Siir- tolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus. Kostiainen, Auvo (1987). Pakolaiset ja laittomat siirtolaiset. Käsiteselvittelyä. Eero Kuparinen (toim.), Studia Historica in Honorem Vilho Niitemaa hänen 70-vuotispäi- vänään 16.3.1987. Turun Historiallinen Arkisto 42. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys. Kostiainen, Auvo (1998). Ulkosuomalaisia jäljittämässä. Siirtolaishistorian tutkimus Turun yliopistossa. Auvo Kostiainen (toim.), Historiaa Auran rannoilla. Turkulaista

– 662 – historiantutkimusta ja historiantutkijoita. Turun Historiallinen Arkisto, 52. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 133–148. Kostiainen, Auvo (2001). Historian näkökulmat kohtaavat. Liikkuvuuden historian tutkimus. Sari Autio, Sari Katajala-Peltomaa & Ville Vuolanto (toim.), Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi. Tampere: Vastapaino, 69–84. Kotiranta, Kaarina (1970). Amerikansuomalaisen kirjallisuuden yhteisluettelo. Helsingin yliopiston kirjaston monistesarja 3. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kulu, Hill (1994). Praktisen syllogismin mallista muuttoliiketutkimuksessa. Siirtolaisuus- Migration, 1, 26–28. Kulu, Hill (1997). Tieto, intressit ja muuttoliiketutkimus. Terra, 109 (4), 215–219. Kuparinen, Eero (toim.) (1999). Pitkät jäljet: historioita kahdelta mantereelta: professori Reino Kerolle hänen täyttäessään 60 vuotta 2.3.1999. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja, 48. Turku: Turun yliopisto. Laaksonen, Seppo (1976). Määrälliset väestö-, koulutus- ja työvoimamallit. Tutkimuksia 7. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Laine, Edward William (1977). The Expanding Opportunities for the Study of the Finn- ish Canadian Heritage at the Public Archives of Canada. Siirtolaisuus-Migration, 2, 1–5 & 9. Laine, Edward William (1987). On the Archival Heritage of the Finnish Canadian Working Class Movement: A Researcher’s Guide and Inventory to the Finnish Organization of Canada Collection at the National Archives of Canada. Tutkimuksia 5. Turku: Institute of Migration. Laine, Edward W. (1988). ”Kallista perintöä – Precious Legacy!” Finnish-Canadian Archives and Their Development in Canada, 1882–1984. Michael Gary Karni, Olavi Koivu kangas & Edward William Laine (eds.), Finns in North America. Proceedings of FinnFo- rum III 5.–8. Sept. 1984. Migration Studies C 9. Turku: Institute of Migration, 16–43. Laine, Edward W. (1989). Archival Sources for the Study of Finnish Canadians; Sources d’archives sur les finno-canadiens. Ottawa: National Archives of Canada. Lamminen, Hilkka Sisko & Majlis Tulander (1973). Bibliography of Finnish Sociology 1960– 1969. Transactions of the Westermarck Society 19. Helsinki: Academic Bookstore. Lamminen, Paavo (1968). Suomen historiallinen bibliografia, 1951–1960. Käsikirjoja VI. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Leinonen, Johanna (2007). Suomalaisten monikulttuuriset avioliitot: Tutkimuksia, kirjallisuutta ja artikkeleita suomalaisten solmimista monikulttuurisista avioliitoista. Web Reports 29. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Liebkind, Karmela (1976). Kognitiv identitetsteori, gridmetodologi och operationella defini- tionsproblem. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 2. Helsingfors: Helsingfors universitet, Institutionen för socialpsykologi. Liebkind, Karmela (1976). Etniska minoriteters identitetskris i assimilationsprocessen – en konstruktionsteoretisk modell. Helsingfors: Helsingfors universitet.

– 663 – Liebkind, Karmela (1991). Flyktingforskningens problem. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 173–180. Lyytinen, Eveliina (2016). Liikkuvuuden tutkimusta ja arkea Beirutissa, Libanonissa. Siirtolaisuus-Migration, 3-4, 62–64. Lyytinen, Eveliina (2016). Tutkimusmatkaa kaupungista kaupunkiin. Siirtolaisuus- Migration, 2, 20–22. Maasilta, Mari (2010). Omille juurille siirtolaisuustutkimuksen kautta. Anne Kuorsalo & Iiris Saloranta (toim.), Sodan haavoittama lapsuus. Helsinki: Ajatus kirjat, 265–274. Majava, Altti (ed.) (1973). Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Semi- nar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division. Majava, Altti & Markku Tapio (1973). Emigration Research in Finland. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Re- search Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 20–27. Majava, Altti (1975). Työvoimaministeriön siirtolaisuustutkimukset. Siirtolaisuus-Mi- gration, 2, 13–17. Majava, Altti (1977). Työvoimaministeriön siirtolaisuustutkimusten tuloksia ja tulkintoja. Demografian jatkokoulutusseminaari 1976 – Lammilla 21–22.10.1976 pidetyt esitelmät. Suomen Väestötieteen Yhdistyksen julkaisuja 2. Helsinki: Suomen Väes- tötieteen Yhdistys, 61–83. Maliniemi, Aarno & Kivikoski, Ella (1940). Suomen historiallinen bibliografia, 1901–1925, I–II. Käsikirjoja II:1 & II:2. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Mangalam, Joseph J. (1968). Human Migration: A Guide to Migration Literature in English 1955–1962. Lexington: University Press of Kentucky. Mannil, Ragnar (1972). Emigration – bibliografisk översikt. Emigrationen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter V. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 123–148. Manninen, Milla (2001). Katsaus kotoutumistutkimukseen. Maahanmuuttoasiaa nro 5. Helsinki: Työministeriö. Martikainen, Tuomas (2006e). Immigrant Religions in Finland: A Commented Bibliog- raphy. Diaspora Guides. December 2006. Matinheikki-Kokko, Kaija (2001). Katsaus monikulttuurisuustutkimuksen kehitykseen Suomessa. Suomen Akatemian SYREENI –ohjelma (Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa). Suomen Akatemian tiedekatselmus Kulttuuri 2001, Monikulttuurisuus-työpajan esitelmä Taideteollisessa korkeakoulussa 28.9.2001. Helsinki: Suomen Akatemia. Matinheikki-Kokko, Kaija (2002). Monikulttuurisuustutkimuksen kehitys Suomessa. Monitori, 1, 31–33.

– 664 – Matinheikki-Kokko, Kaija & Pia Nissilä (2002). Monikulttuurisuusbibliografia 1980–2000. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, monikulttuurinen klinikka. Matinheikki-Kokko, Kaija (2003). Utvecklingen av forskningen i mångkulturalism i Finland. Monitori 1/2002. Melkas, Eevaleena (ed.) (1996). Aavan meren tuolla puolen: tutkielmia siirtolaishistoriasta. Julkaisuja 36. Turku: Turun yliopisto, yleinen historia. Mikkola, Kimmo (1973). Muuttoliikkeen teoreettista taustaa. Siirtolaisuustutkimusten lähtökohtia. Siirtolaisuustutkimuksia 1. Helsinki: Työvoimaministeriön suunnitteluosasto, 1–10. Miller, Wayne Charles (1976). A Comprehensive Bibliography for the Study of American Mi- norities. 2 Vls. New York: New York University Press. Morey, Victor P. (1946). Selected Bibliography on Citizenship Education, Cultural Backgrounds, and Assimilation of the Foreign-Born in the United States. Washington, D.C.: U.S. Depart- ment of Justice, Immigration and Naturalization Service. Narjus, Raimo (1985). Kolmas muuttoliikkeen 5-vuotiskatselmus Turussa. Siirtolaisuus- Migration, 4, 10–13. Niemi, Saija (2018). Theory of Control Tuning: The Processing of Control in Migration-Related Place Coping. Phd Dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Niemi, Saija (2019). Lectio Praecursoria: Theory of Control Tuning the Processing of Control in Migration-Related Place Coping. Fennia, 197 (1), 163–167. Niemi, Taisto John & Sylvia M. O’Reilly (1947). Finns in the United States: A Bibliography of English and Finnish References. Kalamazoo: Western Michigan College Library. Niitemaa, Vilho (1975). Emigration Research in Finland. Michael G. Karni, Matti E. Kaups & Douglas Jr. Ollila (eds.), The Finnish Experience in the Western Great Lakes Region: New perspectives. Migration Studies C 3. Turku: Institute of Migration, 12–20. Niitemaa, Vilho (1984). Lehtori Keron testamentti siirtolaishistorian tutkimuksesta. Siirtolaisuus-Migration, 1, 11–15. Nykänen, Helmi (1949, 1951,1954). Väestökysymystä, perhettä ja avioliittoa käsittelevää suomalaista kirjallisuutta vuosina 1941–1947, 1948–1949 & 1950–1952. Väestöliiton Vuosikirja, 2, 241–256; 3, 215–225; 4, 246–260. Helsinki: Väestöliitto. Näre, Lena & Peter Holley (2015). Rethinking Methodological Nationalism in Migration Research – Towards Participant Learning in Ethnography. Kalwant Bhopal & Ross Deuchar (eds.), Dilemmas of Researching Marginalised Groups. Abingdon: Routledge, 239–251. Oden, Birgitta (1971). Ekonomiska emigrationsmodeller och historisk forskning. Ett diskussionsinlägg. Scandia, 37 (1), 1–70. Ojala, Heidi, Mika Harju-Seppänen & Kaisu Issakainen (2015). Muuttoliike- ja etnisyystut- kimus Suomessa 2005–2015. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. O’Neill, Colin James (1973). Some Demographic Effects of Migration upon Areas of Ori- gin and Areas of Destination. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia:

– 665 – Proceedings of the Nordic Seminar on Migration Research Held at Siikaranta, Finland on January 3–5, 1973. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 125–140. Olsson, Gunnar (1965). Distance and Human Interaction – A Review and Bibliography. Bib- liography series 2. Philadelphia: Regional Science Record Institute. Olsson, Gunnar (1965). Distance and Human Interaction. A Migration Study. Geografiska Annaler. Series B, Human Geography, 47 (1), 3–43. Orta, Timo (1970). Forskningsproblem rörande den tidiga Amerika-emigrationen (1865–1892). Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksen tiedonantoja 1. Helsinki: Helsingin yliopisto, talous- ja sosiaalihistorian laitos. Palander, Jaana (2010). Siirtolaisuuden tutkimuksen tuulia Meksikosta. Siirtolaisuus- Migration, 3, 13–15. Peltonen, Raili (1982). Terve elinympäristö ja sen ehdot. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 350–359. Peura, Markku (1979). Siirtolaisuustutkimuksesta Ruotsissa. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 229–33. Piha, Jorma (1982). Mielenterveydelliset tekijät. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 51–59. Pietikäinen, Sari (2008). Kriittinen diskurssintutkimus. Kari Sajavaara & Arja Piirainen- Marsh (toim.), Kieli, diskurssi & yhteisö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 191–218. Pikkusaari, Lauri Taneli (1945). Ohjeita Canadan Suomalaisten Historian Lähteiden Keräystä Varten. Toronto: Vapaa Sana Press. Pitkänen, Kari (toim.) (2002). Artikkeleita Suomen väestöntutkimuksesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita 62. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Pontán, Einar (1959). Svenska folkskolans vänners publikationer 1882–1957. Systematisk förteckning. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner. Pyrhönen, Niko & Johanna Leinonen (2017). Nordic Migration and Integration Scholar- ship: Perspectives from the Research Field. Siirtolaisuus–Migration, 2, 29–33. Pyrhönen, Niko, Johanna Leinonen & Tuomas Martikainen (2017). Nordic Migration and Integration Research: Overview and Future Prospects. NordForsk Policy Paper 3. Oslo: Nordic Council of Ministers, NordForsk. Rannikko, Pertti (1984). Kaupunkitutkimuksen haasteita sosiologialle. Siirtolaisuus- Migration, 4, 13–15. Rantanen, Saijaleena (2016). Lännen lokarin jalanjäljillä: arkistomatkalla Yhdysvallois- sa. Kansanmusiikki, 4 (4), 34–35. Rissanen, Pekka (1976). Siirtolaistutkimuksen teoriasta. Tampere: s.n.

– 666 – Ritamies, Marketta (1966). Väestöntutkimuksen bibliografia 1960–1964. Väestöntutki- muksen vuosikirja 9. Helsinki: Väestöpolitiikan tutkimuslaitos, 108–139. Ross, Carl & Velma M. Doby (1982). The Minnesota Finnish American Family History Pro- ject – Amerikansuomalainen Perhehistoria-projekti. Siirtolaisuus-Migration, 3, 1–8. Rytkönen, Marketta (1979). Työvoimaministeriön siirtolaisuusprojekti. Arja Munter (toim.), Ruotsiin muuton ongelmat – Ruotsin siirtolaisuuden seminaari 4.–5.5.1978, Turku; Esitelmät ja keskustelut. Siirtolaisuustutkimuksia A 7. Turku: Siirtolaisuus- instituutti, 217–222. Saarela, Jan (2006). Muuttoliiketutkimuksessa otetaan kansainvälisiä edistysaskeleita = Landslänkade registerdata i migrationsforskningen. Hyvinvointikatsaus, 3, 51–56. Sandlund, Tom (1973). Emigration, kapital och arbetskraft – kring ett aktuellt forskningsprojekt. Sosiologia, 2, 82–83. Sandlund, Tom (1980). Ethnicity and Mobility. Description of a Project. Åbo: Sprakgrupp och Mobilitet. Schwarz, David (1976). Invandrar- och minoritetsfrågor – nordisk bibliografi. Stockholm: s. n. Shaw, R. Paul (1975). Migration Theory and Fact: A Review and Bibliography of Current Litera- ture. Bibliography series, 5. Philadelphia, Pennsylvania: Regional Science Research Institute. Siirtolaisuus-Migration (1976). Suomalaisuuden Liitto: 70-vuotta suomalaisen työn ja kulttuurin puolesta. Siirtolaisuus-Migration, 3, 22. Siirtolaisuusinstituutti (1984). Siirtolaisuuden ja maassamuuton tutkimus. Suomen muuttoliikkeiden pääpiirteet sekä selvitys tutkimustilanteesta ja -tarpeesta. Tutkimuksia 2. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Siirtolaisuusinstituutti (1985). Muuttoliikkeitä koskeva tutkimuspoliittinen ohjelma. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Siirtolaisuusinstituutti (1992). Löydä juuresi. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Siirtolaisuusinstituutti (2001). ”Once a Jolly Swagman...” Essays on Migration in Honour of Olavi Koivukangas on His 60th Birthday. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Siirtolaisuustutkimusten koordinointiryhmä (1973). Siirtolaisuustutkimusten lähtökoh- tia. Siirtolaisuustutkimuksia 1. Helsinki: TVM. Siirtolaisuustutkimusten koordinointiryhmä (1973). Työvoimaministeriön siirtolaisuustutkimusten ohjelma 1973. Siirtolaisuustutkimuksia 2. Helsinki: TVM. Siirtolaisuustutkimuksen ohjelmointitoimikunta (1970). Siirtolaisuustutkimusten ohjelmointitoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1970: B 112. Helsinki: Valtioneuvosto, siirtolaisuustutkimuksen ohjelmointitoimikunta. Siirtolaisuustutkimusten ohjelmointitoimikunta (1970). Siirtolaisuus- ja muuttolii- ketutkimusten bibliografia. Siirtolaisuustutkimusten ohjelmointitoimikunnan mietintö, Komiteanmietientö 1970: B 112, liite. Helsinki: Siirtolaisuustutkimusten ohjelmointitoimikunta. Simpanen, Matti (1984). Siirtolaisuuden ja maassamuuton tutkimus. Turku: Institute of Migration.

– 667 – Simpanen, Matti (1985). Turun lähtömuuttotutkimus. Turku: Institute of Migration Simpanen, Matti (1986). Turun lähtömuuttotutkimus. Turusta vuonna 1984 muualle Suomeen muuttaneet. Ylimääräinen työryhmäalustus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmä- alustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 146–150. Smith, Hilde (1991). Reflektioner kring bristen på forskning om invandrarakademiker i Sverige. Ismo Söderling & Jouni Korkiasaari (red.), Migrationen och det framtida Norden. Föredrag av det VIII:e Nordiska migrationsforskarseminariet, Hanaholmen, 2.–4.10.1990. Migrationsstudier B 3. Åbo: Migrationsinstitutet, 36–39. Starck, Christian & Marianne Johnson (1996). Tilastokeskuksen uudet aineistot ja muuttoliiketutkimus. Olavi Koivukangas, Kalevi Korpela & Raimo Narjus (toim.), Suomi Euroopassa – maassamuuton uudet ulottuvuudet. Muuttoliikesymposium 1995. Siir- tolaisuustutkimuksia A 18. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 121–137. Sterud, Tom, Tore Tynes, Ingrid Sivesvind Mehlum, Kai Bo Veiersted, Barbara Bergbom, Auli Airila, Bo Johansson, Maria Bredler-Lindqvist, Kirsten Hviid & Mari-Ann Flyvholm (2019). Arbeidsmiljø og helse blant innvandrerpopulasjoner: En systematisk gjennom- gang av forskingslitteraturen i Europa og Canada. TemaNord. Copenhagen: Nordisk Ministerråd. Strömmer, Aarno (1960). Kirjallisuutta suomalaisen väestöntutkimuksen alalta vuosina 1953–1959: Literature of Finnish Population Research in 1935–1959. Väestöntutki- muksen Vuosikirja, 6. Helsinki: Väestöpoliittinen tutkimuslaitos, 166–187. Suksi, Edwin (1973). Canadan Suomalaisten Arkisto. Sudbury, Ontario: s. n. Suni, Minna, Sirkku Latomaa & Eija Aalto (toim.) (1996). Kolmen vuosikymmenen satoa. Suomi toisena ja vieraana kielenä -alan bibliografia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus. Swedner, Harald (1973). About the Need for Theory in Migration Research. Altti Majava (ed.), Migration Research in Scandinavia: Proceedings of the Nordic Seminar on Migra- tion Research Held at Siikaranta. Migration reports 4. Helsinki: Ministry of Labour, Planning Division, 71–90. Söderling, Ismo (1980). Muuttoliiketutkimuksen teoreettisista lähtökohdista. Siirtolai- suus-Migration, 2, 24–32. Söderling, Ismo (1985). Muuttoliikkeitä koskeva tutkimuspoliittinen ohjelma. Tutkimuksia 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Söderling, Ismo (1986). E.G. Ravenstein muuttoliiketutkijana – Yhteiskuntatieteellinen näkökulma. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliike- symposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 274–280. Söderling, Ismo (1986). Bentley Historical Library – koti Michiganin historiallisille ko- koelmille. Siirtolaisuus-Migration, 3, 26–30.

– 668 – Söderling, Ismo (2012). Suomen siirtolaisuustutkimus ja inkeriläiset. Siirtolaisuus- Migration, 4, 49–52. Tainio-Pärssinen, Vuokko (2013). Venäjän Amerikkaa Seuran kirjastossa. Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, 84 (3), 179–180. Tedebrand, Lars-Göran (1984). Svensk emigrationsforskning i går, idag och i morgon. Siirtolaisuus-Migration, 4, 1–8. Teir, Harald (1971). Nya åtgärder för emigranterna och emigrationsforskningen. Emigra- tionen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter, 5. Ekenäs: Ekenäs tryckeri aktiebolag, 112–118. Thomas, Brinley (1961). International Migration and Economic Development. A Trend Report and Bibliography. Paris: s. n. Työvoimaministeriö (1973). Siirtolaisuustutkimusten lähtökohtia. Siirtolaisuustutkimuk- sia 1. Helsinki: TVM. Työvoimaministeriö (1973). TVM:n siirtolaisuustutkimusten ohjelma 1973. Siirtolaisuus- tutkimuksia 2. Helsinki: TVM. Upanne, Maila (1982). Mielenterveydelliset tekijät. Olavi Koivukangas, Kai Lindström & Raimo Narjus (toim.), Muuttoliikesymposium 1980. Esitelmät ja keskustelut. Turku 19.–20.11.1980. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 49–51. Vaisto, Erkki & Martti Helsilä (1973, 1974). Yhteiskuntatieteellinen tutkimus Suomessa I, 1960–1972 & II, 1960–1973. HKK:n kirjaston julk. 14 & 20. Helsinki: HKK:n kirjasto. Vaisto, Erkki (1973). Sosiaaliturvan kirjallisuus Suomessa. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. Vaisto, Erkki (1974). Kansantaloustieteellinen kirjallisuus Suomessa 1973. Helsingin kaup- pakorkeakoulun kirjaston julkaisuja 21. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu. Vallinkoski, J. & Henrik Schauman (1955, 1956). Suomen historiallinen bibliografia 1926– 1950, I–II. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Vallinkoski, J. & Henrik Schauman (1961). Suomen historiallinen bibliografia 1544–1900. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. Van D’Elden, Stepahie (1986). Resources for Finnish American Women’s History Research. Sirkka Sinkkonen & Anneli Milén (eds.), Toward Equality: Proceedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth, June 19–20, 1985 Kuopio. Kuopio: University of Kuopio, 87–106. Viita, Ossi (1994). MEV-seminaari. Siirtolaisuus-Migration, 2, 30–31. Virtanen, Keijo (1976). Letters to Finland; The Finns in the United States: The Project on Finnish Immigration of the Michigan Historical Collections. Michigan Historical Collections. Bulletin, 26. Virtanen, Keijo (1979c). Finnish Emigration Project at the University of Turku, Finland. Jahrbücher für Geschichte Osteuropas, 27, 315–318. Virtanen, Keijo (1979d). Sources for the Study of Migration in the Archives of Finland. Francis X. Blouin, Jr. & Robert M. Warner (eds.), Sources for the Study of Migration and

– 669 – Ethnicity. A Guide to Manuscripts in Finland, Ireland, Poland, the Netherlands, and the State of Michigan. Ann Arbor, Michigan: Bentley Hist. Libr., 189–214. Virtanen, Keijo (1981). Muuttoliiketutkijoiden kokoontumiset Krakovassa ja Roomassa. Historiallinen Aikakauskirja, 2, 152–153. Virtanen, Keijo (1981). The Use of Oral Testimony in Historical Demography: The Case of Emigration History. Yearbook of Population Research in Finland, XIX, 87–95. Virtanen, Keijo (1984). Etnisyys tärkeänä tutkimuskohteena Kanadassa. Historiallinen Aikakauskirja, 1, 92–93. Virtanen, Keijo (1984). Yhdysvaltoja koskeva tutkimusmateriaali. Markku Henriksson (toim.), Yhdysvaltain historian tutkimus Suomessa 1945–1982. Helsinki: Helsingin yliopisto, 7–15. Virtanen, Keijo (1985). Archival Resources in Finland on the History of the United States. Lewis Hanke (ed.), Guide to the Study of United States History Outside the U.S. 1945–1980. Vol. II. Essays and Reports. Colombia through India. White Plains, NY: Kraus Inter- national, 161–169. Virtanen, Keijo (1986). E.G. Ravenstein ja historiallinen muuttoliiketutkimus. Olavi Koivukangas, Raimo Narjus & Ismo Söderling (toim.), Muuttoliikesymposium 1985. Esitelmät, työryhmäalustukset ja -raportit. Siirtolaisuustutkimuksia A 14. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 267–273. Virtanen, Keijo (1989). Muuttoliiketutkimuksen ja -tutkijan tulevaisuus – onko sitä? Hannele Hentula, Kimmo Koiranen, Anne Seppänen & Ismo Söderling (toim.), Maa- ilma muuttuu – muutammeko me? Muuttoliiketutkimuksia I. Turku: Muuttoliikkeen ystävät, 37–39. Virtanen, Keijo (2001). Turku – muuttoliiketutkimuksen keskus. ”Once a jolly swagman...” Essays on migration in honour of Olavi Koivukangas on his 60th birthday. Turku: Insti- tute of Migration, 11–14. Virtanen, Keijo (2009). Siirtolaisuusinstituutin henkilöitymä. Krister Björklund (toim.), Työtä sydämellä – Tempus Fugit. Olavi Koivukangas, Siirtolaisuusinstituutin johtaja 1974–2009. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 387–388. Virtanen, Keijo (2014). Siirtolaisuustutkimuksen muuttuvat painotukset. Siirto- laisuus-Migration, 2–3, 8–11. Vuonokari, Erkki (1983). Ruotsinsuomalaisten arkisto – Arkiv för Sverigefinnar och Finlandssvenskar i Sverige. Siirtolaisuus-Migration, 1, 18–20. Väestöntutkimuslaitos (1974). The Third Scandinavian Demographic Symposium 18–20 June 1973, in Tuusula, Finland. Scandinavian Population Studies 3. Helsinki: Väes- töntutkimuslaitos; Scandinavian demographic society. Vähämäki, Börje (1997). Finnish Studies in North America: Past, Present and Future. Special issue of Journal of Finnish Studies, 1 (2), 8–10. Wahlbeck, Östen (1998). Vart tog fältet vägen? Antropologiskt fältarbete i en global värld. Ralf Kauranen (ed.), Sociologer om sociologi och metod. Åbo: Åbo Akademi, 39–52.

– 670 – Wahlbeck, Östen (2003). Mångkulturalism i Finland. En kritisk litteraturöversikt. Medde- landen från Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi, Ser. A, 532. Åbo: Åbo Akademi. Weckström, Lotta (2002). Baltic Sea Area Studies: Northern Dimension of Europe – poik- kitieteellinen tutkimusprojekti. Siirtolaisuus-Migration, 1, 34. Widen, Bill, Frank Blomfelt & Ann-Mari Hägmann (1972). Finlandssvensk emigrationsforskning. Plan för materialsamling och forskning. Svenska Litteratursällskapets nämnd för samhällsforskning. SLS forsk. rapp. Nr 15. Åbo: SLS. Widgren, Jonas (ed.) (1976). Expertgruppen för invandringsforskning. Report Nr 1. Procee- dings of the Nordic seminar on long-term effects of migration, May 27–29 1974. Wilkman, Sirkku (2009). National Data Collection Systems and Practices. Web reports 57. Turku: Migration Institute of Finland. Åkerman, Sune (ed.) (1970). Nordic Emigration. Research Conference in Uppsala 1969. His- toriska instit. Meddel. Nr 1. Uppsala: Uppsala universitet. Åkerman, Sune (1971). Emigrationsforskningens infallsvinklar och metoder. Emigra- tionen och dess bakgrund. Svenska Kulturfondens skrifter, 5, 16–22. Åkerman, Sune, Per Gunnar Cassel & Egil Johansson (1974). Background Variables of Population Mobility: An Attempt at Automatic Interaction Detector Analysis. A Preliminary Research Report. The Scandinavian Economic History Review, 1, 32–60. Östman, Ann-Catrin (2018). ”Representativa landsmän”. Sociologen Anders Myhrmans insamling av emigrantbiografier 1940–1970. Historisk tidskrift för Finland, 103 (1), 106–137.

– 671 – Johanna Leinonen

Johanna Leinonen Johanna Leinonen

MUUTTOLIIKEBIBLIOGRAFIA

ISBN 978-952-7167-75-5 (nid.) ISBN 978-952-7167-76-2 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu) 27 JULKAISUJA 27 www.migrationinstitute.fi