DOCSLIB.ORG

Kaikki Referenssimme

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

REFERENSSIKOHTEITA IV- URAKOINNISTA 1984 Teuvan vanhainkoti Teuvan Kunta Teuva 1985 Honkajoen luujauhotehdas Honkajoen kunta Honkajoki 1986 Kauhajoen ammattikoulu Kauhajoen AOL Kauhajoki 1986 Teurastamo Maan Liha Oy Kauhajoki 1987 Kirjasto ja Opistotalo Kauhajoen kunta Kauhajoki 1987 Esko Salo Ky, pääkonttori Esko Salo Ky Kauhajoki 1988 Kauhajoen Kantakrouvi Kantaravintolat Oy Kauhajoki 1988 Valmet metsäkoneet, koritehdas Valmet/ Velsa Oy Kurikka 1988-1989 Siipikarjateurastamo ja sikalinja Itikka Lihabotnia Oy Nurmo ( LVI- automatiikkatyöt ) 1989 Seinäjoen ammattioppilaitos, auto- os. Kuntainliitto / EP Seinäjoki 1989 Vähänkyrön Säästöpankki Vähänkyrön SP Vähäkyrö 1989 Peräseinäjoen Säästöpankki Etelä- Pohjanmaan SP Peräseinäjoki 1989 Teollisuushalli Seimevix Seimevix Oy Seinäjoki 1989-1990 Liikekeskus/ Esla- kiinteistöt TUKO Nurmo 1990 Lentoterminaali Seinäjoen lentopalvelu Oy Ilmajoki 1990 Seinäjoen ammattioppilaitos, eri osast. Kuntainliitto/ EP Seinäjoki 1989-1991 Kankaanpään kuntoutuskeskus KELA Kankaanpää 1990-1991 Sisustajatavaratalo ASKO Oy Seinäjoki 1990-1991 Etelä- Pohjanmaan ammattioppilaitos Rakennushallitus Seinäjoki 1990-1991 Vähänkyrön katsastusasema Vaasan piirirakennustoimisto Tervajoki 1990-1991 Valmisruokatehdas Itikka Lihapolar Oy Nurmo ( LVI- automatiikkatyöt ) 1990-1991 Seinäjoen ammattioppilaitos, auditorio Kuntainliitto/ EP Seinäjoki 1991-1992 EPAOL/ Oppilasasuntola Vaasan rakennuspiiri Seinäjoki 1991-1992 Vaasan satamaterminaalin saneeraus Vaasan kaupungin satamalaitos Vaasa 1991-1992 Jalasjärven AKK Jalasjärven kunta Jalasjärvi 1992-1993 EPAOL/ Saneerausvaihe 2 Rakennushallitus Seinäjoki 1993 Honkajoen Monitoimitalo Honkajoen kunta Honkajoki 1994 Lapuan jäteveden puhdistamo Lapuan kaupunki Lapua 1993-1996 Seinäjoen sairaala, useita kohteita EPKL Seinäjoki 1993-1996 Seinäjoen Torikeskus, useita kohteita Seinäjoen Torikeskus Oy Seinäjoki 1995 Nurmon lukion laajennus Nurmon kunta Nurmo 1996 Itikka Toimitalon laajennus Itikka Oy Seinäjoki 1996 Asva Oy, teräspalvelukeskus Asva Oy Seinäjoki 1996 Tanelinrannan päiväkoti Nurmon kunta Hyllykallio 1996 Pohjois- Satakunnan Ammatti instituutti Kankaanpää 1996 Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Jurva 1996 Spar- liikkeisiin automaatiojärjestelmien uusimisia Etelä- Pohjanmaan alueella. 1997-1998 Yleisradio parkkitalo Oy Yleisradio Ab Vaasa 1997-1998 Kationi Oy Tärkkelysosaston LTO Kationi Oy Lapua 1997-1998 Härmän ala- asteen saneeraus Alahärmän kunta Alahärmä 1998 Mallaskosken panimo Seinäjoen kaupunki Seinäjoki 1998-1999 Hotelli Central saneeraus Merita- kiinteistöt Vaasa 1998-1999 JAKK/ M- halli saneeraus Jalasjärven kunta Jalasjärvi 1998-1999 Herralan ala- aste saneeraus Ilmajoen kunta Ilmajoki 1999 Koulukeskus yläaste/ lukio Isonkyrön kunta Isokyrö 1999 Toyota- keskus Oy Scan- Auto Ab Nurmo 1999- 2000 Scania- Keskus Oy Scan- Auto Ab Nurmo 1999 Koulukeskus yläaste/ lukio Laihian kaupunki Laihia 1999 Tuotantotilojen saneeraus Estrella Oy Daksmark 1999 Fysioterapiaosasto Kauhajoen kunta Kauhajoki 2000 Plantool/ laajennus Seinäjoen kaupunki Seinäjoki 2000-2001 GWS Finncont laajennus Virtain kaupunki Virrat 2000.2001 Ilmajoen palvelutalosäätiö Pohjanmaan YH - Rakennuttaja Oy Ilmajoki 2000-2001 Kauhajoen teknologiakeskus Kauhajoen teknologiakeskus Oy Kauhajoki 2000-2001 Kauhajoen paloasema Kauhajoen kaupunki Kauhajoki 2001 Finnforest Finnforest Kaskinen 2001 Ähtärin ammatti-instituutti Suomenselän koulutuskuntayhtymä Ähtäri 2001 Ilmajoen S- Market Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Ilmajoki 2001 PPTH/Teräsportti/Perusparannus Varma- Sampo Peräseinäjoki 2001 Kuortaneen S- Market Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Kuortane 2001-2002 Pohjanmaan hätäkeskus Vaasan kaupunki Vaasa 2001-2002 Ruotsinkielinen yläaste Kristiinan kaupunki Kristiinan kaupunki 2001-2002 Honkajoen yläaste Honkajoen kunta Honkajoki 2002 Kirkkopuistikon palvelutalo Vaasan kaupunki 2002 Palvelukoti, ilmastointiurakka Isojoen kunta 2002 Ähtärin ammatti-instituutti Suomenselän koulutuskuntayhtymä rakennusvaihe 2 2002 SEAMK Tuotekehitysyksikkö Kauhajoen kaupunki 2002 Seinäjoen keskuspesula LVI Seinäjoen keskuspesula 2002 Virtain yläaste ja lukio Virtain kaupunki rakennusvaihe 2 2002 Ylistaron koulukeskus Ylistaron kunta kivikoulun saneeraus 2002 Kristiinankaupungin yläaste ja lukio Kristiinankaupunki 2002-2003 Kauhajoen seurakuntakeskus Kauhajoen LVI- Palvelu Oy 2002-2003 As Oy Seinäjoen Ukko-Pekka Skanska Pohjanmaa Oy 2002-2003 Ilmajoen vuokratalot Oy Ilmajoen Putkirakentajat Oy 2003 KOY Seinäjoen Kitinojantie 2 YIT Rakennus Oy 2003 Suupohjan Ammatti-instituutti Suupohjan koulutuskuntayhtymä auditorion ilmastointi 2003 Kaupungintalon keittiön muutos Kauhajoen kaupunki 2003 Ähtärin sairaala ilmastoinnin KOY Ähtärin sairaalanmäki parantaminen ja LTO 2003 Lidl Lapua Sähkö- Kaunisto Oy 2003 Seinäjoen AMK Tekniikan yksikkö Seinäjoen Putki Oy 2003 Ylistaron koulukeskus Ylistaron kunta kivikoulu rakennusvaihe 2 2003 PP Elementtirakenne Oy PP Elementtirakenne Oy Ylihärmä 2003 Swanljungin teollisuushalli Alavuden kaupunki 2003 Yhteiskoulun laajennus Isojoen kunta 2003 Väestönsuoja johtokeskus Karijoen kunta 2003 Terveyskeskus/keskusvarasto Kauhajoen kaupunki 2003 KOY Jurvan vuokratalot Pohjanmaan YH - Rakennuttaja Oy Annanpuisto 2003 KOY Kauhajoen Teknologiakeskus KOY Kauhajoen Teknologiakeskus 2- vaihe 2003 Elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitos Kauhajoen kaupunki 2003-2004 Ilmajoen palvelutalosäätiö Seinäjoen Putki Oy Niittykoti II 2003-2004 LIDL Kauhava Sähkö- Kaunisto Oy 2004 Hietalahden koulu Vaasan kaupunki 2004 L-rakennuksen laajennus Etelä-Pohjanmaan Opisto ja auditorion ilmastointi 2004 Ähtärin kaupungin vastaanottohalli Ähtärin kaupunki 2004 Ahlsell Seinäjoki ilmastointi Ahlsell Oy 2003-2004 Lihanjalostustehdas Kontion Lihanjalostus 2003-2004 Isojoen koulukeskus/laajennus Isojoen kunta 2003-2004 Parkanon yläaste/saneeraus Parkanon kaupunki 2004 Kristiinan suomenkielinen yläaste Kristiinan kaupunki ja lukio 2004-2005 Sörmarkun Teboil Teboil 2004-2005 Jurvan yläaste ja lukio Jurvan kunta 2005 Valio Seinäjoki tuoretuoteosasto Valio Ltd 2005 Ilmajoen vastaanottohalli Ilmajoen kunta 2005 Hydroll Oy Lapuan kaupunki 2005-2006 Kihniön yläaste ja lukio Kihniön kunta 2005-2006 Lapuan Taidemuseo Lapuan kaupunki 2005-2006 Ruukki- Velsa Kurikka Rautaruukki 2006-2008 Ähtärin kaupungintalo Ähtärin kaupunki 2006-2007 Tampereen R-sairaala Koja Oy 2006-2007 Seinäjoen keskuspesula laajennus Seinäjoen Keskuspesula Oy 2006-2007 Österhankmon leirikeskus Vaasan Seurakunta 2006-2007 Vastaanottohalli Isojoen kunta 2007-2008 Ilmajoen paloasema/johtokeskus Ilmajoen kunta 2007 Otson koulu Ähtärin kaupunki 2007-2008 Seinäjoen keskussairaala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin naistentautien ja äitiys pkl kuntayhtymä 2008 Merenkurkun koulu Vaasan kaupunki 2008-2009 Seinäjoen keskussairaala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Lasten osasto kuntayhtymä 2008- Valio Seinäjoen tehdas Valio OYJ BF- projekti 2008 Valio Seinäjoen tehdas Fortum Lämpö Oy Lämpökeskus 2009 Fabriikki Vaasa Senaattikiinteistöt 2009-2010 Uimahalli Kristiinan kaupunki 2009-2010 Seinäjoen keskussairaala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin H0 ja H1 vastasyntyneiden os. kuntayhtymä 2010-2011 Oppilasasuntola Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 2010-2011 Pirttikylän koulu Närpiön kaupunki 2010-2011 Kurikan toimintakeskus Kurikan kaupunki 2010-2011 Kankaanpään koulukeskus Kankaanpään kaupunki 2011 Eskoon Koti Kristiinan kaupunki 2011-2012 Pirttikylän Palvelukeskus Närpiön kaupunki 2011-2012 Ilmajoen Palvelutalo Ilmajoen kunta.
Recommended publications
  • District 107 F.Pdf

    District 107 F.Pdf

    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
  • Katikankanjoni 2.0 Km | Kauhajoki

    Katikankanjoni 2.0 Km | Kauhajoki

    Updated 9/2018 HIKING TRAIL Katikankanjoni | Kauhajoki, South Ostrobothnia Photo: Elina Järvinen Katikankanjoni 2.0 km | Kauhajoki The Katikankanjoni canyon is located at the upper course of Hyypänjoki River, considered as a landscape area of national value. The exceptional landscape of LEVEL OF DIFFICULTY: Challenging Katikankanjoni surprises and delights the visitor. In the TRAIL TYPE: Circle route middle of an even landscape, there is a deep canyon SUITABILITY: The trail is suitable as a day-trip with narrow ridges. In the middle of a shady spruce for- destination to all hikers in good condition. est, there is a periodically surging brook. DURATION: About 2 h including stops Katikankanjoni is a rugged place of magical beauty to SIGNPOSTING: The trail is marked with red fibre explore. When walking along the bottom of the canyon, bands. The trail track in the terrain is easily distin- you find it difficult to believe you are in South Ostro- guishable. bothnia. The steep slopes descent in some places almost vertically to the bottom of the brook valley. TO THE STARTING POINT OF THE TRAIL Starting point Katikankanjoni parking area Kiviluomantie 461, 61950 Juonikylä (Kauhajoki) A magical place (WGS84) N62° 14.36163' E22° 19.42320' Steep ascents and descents The parking area is signposted. A Lean-to at a lookout spot Part of Kauhaneva-Pohjankangas National Park Services at the beginning of the trail or along it Photo: Jennika Hakola #outdoorsep #katikankanjoni #kauhanevapohjankangas #lauhanvuoriregion #visitsuupohja #hiking Updated 9/2018 HIKING TRAIL Katikankanjoni | Kauhajoki, South Ostrobothnia Photo: Jennika Hakola Photo: Jennika Hakola Photo: Jennika Hakola Photo: Ismo Nousiainen Photo: Ismo Nousiainen TRAIL DESCRIPTION physically challenging trail suits as a day-trip destina- tion to all hikers in good condition.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys

    Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys

    RAPORTTEJA 2014 Kauhajoki–Kauhava palvelutasoselvitys KAUHAJOKI-KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS 2014 Tiivistelmä Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radoista. Seinäjoen seudun vetovoima te- kee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin kehittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Palvelutasoselvityksen taustalla ovat käytävän käyttäjätarpeet. Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin henkilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kauhajoki-Kauhava -käytävällä korostuvat seudullisen pendelöintilii- kenteen, vapaa-ajanmatkustuksen, ostos- ja asiointiliikenteen ja pitkämatkaisen sekä paikallisten kuljetusten tarpeet. Kantatien liikennemäärät ovat nykytilanteessa keskimäärin 3600-19100 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Raskaan liikenteen osuus on 7-15 %. Liikennemäärien kannalta vilkkain osuus sijaitsee Ilma- joen ja Lapuan välillä. Seinäjoen taajaman kohdalla liikkuu lähes 20000 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040 perustuu valtakunnalliseen tieliikenne-ennusteeseen ja on muodostettu raskaille ja kevyille ajoneuvoille erikseen. Liikenne kasvaa Seinäjoen seudulla enemmän kuin koko maassa tai Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin. Kehityskäytävän palvelutasotavoitteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä työn aikana järjestettyyn työpajaan. Turvallisia ja hyvin ennakoitavissa olevia matkoja tavoitellaan kulkutavasta riippumatta.
  • Työttömän Työnhakijan Terveystarkistus

    Työttömän Työnhakijan Terveystarkistus

    te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan terveystarkastus Jos olet työtön, voit hakeutua kuntasi järjestämään työnhakijoiden terveystarkastukseen. Jos haluat terveystarkastukseen, ota yhteyttä TE-toimistoon tai varaa aika suoraan oman alueesi työnhakijoiden terveystarkastukseen. Työnhakijoiden terveystarkastusten toiminta-ajatuksena on edistää työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Omasta työkyvystä huolehtiminen helpottaa uudelleen työllistymistä ja työhön palaamista sekä ylläpitää työnhakijan henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Terveystarkastusten ajatuksena on ennaltaehkäistä mahdollisten terveysongelmien syntymistä. Mikäli terveystarkastuksessa löytyy esim. vamma tai sairaus, tähän liittyvä erityinen palvelutarve voidaan ottaa huomioon kaikissa julkisissa työvoimapalveluissa. TE-toimiston palveluiden lisäksi saatat tarvita myös muuta tukea työllistymiseen tai työssä pysymiseen. Työnhakijoiden terveystarkastukset Kauhajoki, Teuva, Karijoki, Isojoki alueittain: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki Alajärvi, Lappajärvi, Vimpeli Työterveyshoitaja Silja Lähdesmäki, Järvi-Pohjanmaan perusturva 040 5376 531 Lääkärintie 1, 62900 Alajärvi [email protected] Terveydenhoitaja Minna Tuomela, 040 7697 977 Vastaanotto aikavarauksella. [email protected] Ei sairausvastaanottoa. Sairausvastaanotto aikavarauksella oman alueen hoitajan vastanottojen kautta. Lapua Lapuan terveyskeskus, terveystarkastukset: Alavus ja Kuortane Siiriläntie 3 E 62100 Lapua (TYP-asiakkaat) Kuusiolinna
  • Description of the Eepos Libraries´ Customer Data File Description of The

    Description of the Eepos Libraries´ Customer Data File Description of The

    Description of the Eepos Libraries´ customer data file Description of the file for personal data gathered in the library system as required by the Personal Data Act (523/1999) Updated 13.2.2017 1 a Controller The Eepos Libraries: the City Libraries of Alajärvi, Alavus, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki and Ähtäri and the Municipal Libraries of Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kuortane, Laihia, Lappajärvi, Perho, Soini, Teuva, Veteli and Vimpeli. Alajärvi City Library, Kirkkotie 7, 62900 Alajärvi Alavus City Library, Järviluomantie 3, 63300 Alavus Evijärvi Municipal Library, Voltintie, 62510 Evijärvi Ilmajoki Municipal Library, Museopolku 1, 60800 Ilmajoki Isojoki Municipal Library, Kristiinantie, 64900 Isojoki Isokyrö Municipal Library, Kyrööntie, 61500 Isokyrö Karijoki Municipal Library, Pappilankuja, 64350 Karijoki Kaskinen City Library, Satamakatu 18, 64260 Kaskinen Kauhajoki City Library, Prännärintie 2 C, 61800 Kauhajoki Kauhava City Library, Kauppatie 88, 62200 Kauhava Kuortane Municipal Library, Koulukuja, 63100 Kuortane Kurikka City Library, Seurapuistikko, 61300 Kurikka Laihia Municipal Library, Laihiantie, 66400 Laihia Lappajärvi Municipal Library, Hyytisentie 5, 62600 Lappajärvi Lapua City Library, Kauppakatu 23, 62100 Lapua Perho Municipal Library, Koulutie 4, 69950 Perho Seinäjoki City Library, P.O.BOX 217, 60101 Seinäjoki Soini Municipal Library, Alajärventie, 63800 Soini Teuva Municipal Library, Porvarintie, 64700 Teuva Veteli Municipal Library, Koulukuja, 69700 Veteli Vimpeli Municipal Library, Patruunantie, 62800 Vimpeli Ähtäri City Library, Lukiontie 3, 63700 Ähtäri 2 Person taking care of register issues Jaana Viljanen, Seinäjoki Public Library, P.O. BOX 217, 60101 Seinäjoki, tel. 044 4255 447 3 Name of the register Customer register of Eepos Libraries. 4 Grounds for maintaining the register The customer register of Eepos Libraries is used for monitoring loans, the compilation of statistics and communication.
  • KAUHAJOKI - KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS Käyttäjälähtöisellä Ja Vaiheittaisella Kehittämisellä Suunnataan Kohti Vuoden 2040 Liikennejärjestelmän Tavoitetilaa

    KAUHAJOKI - KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS Käyttäjälähtöisellä Ja Vaiheittaisella Kehittämisellä Suunnataan Kohti Vuoden 2040 Liikennejärjestelmän Tavoitetilaa

    KAUHAJOKI - KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS Käyttäjälähtöisellä ja vaiheittaisella kehittämisellä suunnataan kohti vuoden 2040 liikennejärjestelmän tavoitetilaa Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radasta. Seinäjoen seu- dun vetovoima tekee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin ke- hittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut Kauhajoki-Kauhava palvelutasoselvityksen 2013-2014 tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. TAVOITETILA 2040 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ja asiakasmäärä ovat kasvaneet. Vuorotarjonta on nykyinen etl parantunut ja keskitetty nopeille reiteille (run- uusi etl kolinjoille). Lipputuotteita ja informaatiota ke- hitetään tietoteknisten sovellusten mahdollis- 2-kaistatie (määrävälein ohituskaistoja) tamalla tavalla. 2+2-tie 2+1-tie Keskustaajamia ja asemanseutuja 2-kaistatie tiivistetään ja täydennetään tukemaan joukkoliikennettä ja arkiliikkumista 2-kaistatie (50 km/h) kävellen ja pyöräillen n. 3 km säteellä. Ilmajoki MAAKUNNAN VALTASUONI Kurikka Kävellen ja pyöräillen p ETELÄÄN JA POHJOISEEN helposti runkolinjojen tai rautatieasemille. Valtatie 19 on valtatien 3 jatkeena oleva dollistaa asioinnin ilm a lueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä raskaan liikenteen pohjois-eteläsuuntainen kuljetuskäytävä. Kantatien 67 asemaa pit- kämatkaisten kuljetusten kannalta korostaa Laadukkaat rinnakkaiset yhteys Kaskisten syväsatamaan
  • “Web First” to Death the Media Logic of the School Shootings in the Era of Uncertainty

    “Web First” to Death the Media Logic of the School Shootings in the Era of Uncertainty

    Nordicom-Information 32 (2010) 4, pp. 27-39 Artiklar “Web First” to Death The Media Logic of the School Shootings in the Era of Uncertainty JOHANNA SUMIALA & MINTTU TIKKA Abstract The article discusses the most recent Finnish school shootings in Jokela (2007) and in Kau- hajoki (2008) as communicative events, proclaimed to be media disasters. These events are described as media disasters following the media logic of the network society. The media performance of the school shootings is analysed from the three different, yet interconnected perspectives: transmission, ritual and dissemination models of communication. The special focus is on the analysis of web based communication; its patterns, functions and logic. The authors argue that the most prevalent media logic of school shooting communication is the circulation of violent messages. Finally the authors suggest that the Jokela and the Kauha- joki school shootings should be considered as articulations of the culture of fear. Keywords: school shooting, media disaster, communication, circulation, culture of fear Introduction: School Shooting as a Media Disaster In his book Speaking into the Air. A History of the Idea of Communication, John Dur- ham Peters (2000) claims that the ultimate purpose of communication is to unite com- munity and organize common life. Etymologically of the word derives from the Latin verb “to share”. The aim of communication thus is to bridge the gap between self and other, private and public, the internal and the external world. A disaster rips the gap open. Once the common, shared world breaks down, the order changes, creating a need to communicate, a desire to create and organize the common life anew.
  • Päihteet Ja Päihdepalvelut

    Päihteet Ja Päihdepalvelut

    PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT Selvitys Etelä•Pohjanmaan, Keski•Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelta Koonnut projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUE Etelä•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Keski•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat 2. PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2.1 Alkoholi 5 Anniskelu ja vähittäismyynti 5 Alkoholin aiheuttamat taudit, tapaturmat ja myrkytykset 6 Itsemurhat 6 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely 6 Liikennerikokset; rattijuopumus, huumaantuneena ajo 7 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 7 Perheväkivaltailmoitukset 8 2.2 Huumeet 8 Hiv• kertymä 8 C•hepatiitti 9 B• hepatiitti 9 A•hepatiitti 9 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset 9 Huumausainerikokset 10 14•17• vuotiaiden huumausainerikokset 10 1. PÄIHDEPALVELUT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 3.1 Etelä•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut 11 Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Seinäjoki) 11 A•klinikka (Seinäjoki) 12 Nuorisoasema Steissi( Seinäjoki) 12 Erityisyksikkö Osviitta (Alavus) 12 Ähtärin terveyskeskuksen erityispalvelut/ A•klinikka 12 Minnesota (Lapua) 12 Kan•koti (Kortesjärvi) 13 Seinäjoen kontaktikoti 14 Päiväkeskus Keidas (Alajärvi) 14 Päiväkeskus Majakka (Kauhava) 14 Päiväkeskus Myötätuuli(Lapua) 14 2 3.2 Keski•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Katkaisuhoito 14 Terveysneuvontapiste Vaihtari 15 A•klinikka (Kokkola) 15 Nuotta (Kokkola) 15 Työplus (Kokkola) 15 Perhe• ja päihdeklinikka (Veteli) 16 Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) 16 Ensikoti Iida (Kokkola) 16 Ventuskartano (Kokkola) 16 Ventuskartano ry/ Avopalvelu 17 Isojärven palvelutalo 17 Seetri•koti 17 3.3 Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) 18 Terveysneuvontapiste Tipsi (Vaasa) 19 Nuorisoasema Klaara (Vaasa) 19 A•neuvola (Vaasa) 19 Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) 19 Päiväkeskus (Vaasa) 20 Silmukoti (Vaasa) 20 Tukiasunnot (Vaasa) 20 A•klinikka (Pietarsaari) 20 Pixnekliniken (Malax) 21 Tolvis• hoitokoti (Maalahti) 21 Solhem• hoitokoti (Uusikaarlepyy) 21 Samaria•koti (Pirttikylä) 21 4.
  • Yhteysviranomaisen Lausunto Kantatie 67 Parantaminen Välillä Ilmajoki-Seinäjoki -Hankkeen Ympäristövaikutusten Arviointiohjelmasta

    Yhteysviranomaisen Lausunto Kantatie 67 Parantaminen Välillä Ilmajoki-Seinäjoki -Hankkeen Ympäristövaikutusten Arviointiohjelmasta

    LAUSUNTO Dnro EPOELY/812/2020 21.12.2020 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualue PL 156 60101 SEINÄJOKI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KANTATIE 67 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ILMAJOKI-SEINÄJOKI -HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Hankevastaava on toimittanut 23.10.2020 yhteysviranomaisena toimivalle Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Kantatie 67 parantaminen välillä Ilmajoki-Seinäjoki, YVA ja yleissuunnitelma, ympäristövaikutusten arviointiohjelma Hankkeesta vastaava ja YVA-konsultti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue, yhteyshenkilönä Minna Pasanen. Konsulttina arviointiohjelman laatimisessa on toiminut Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilönä Joonas Hokkanen. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot Kantatie 67 yhdistää Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskeisen kasvukäytävän varren kaupunkeja Kauhajoki-Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki - akselilla ja palvelee lisäksi Länsi- Suomen rannikolle suuntautuvaa pitkämatkaista liikennettä. Suunnittelualue sijoittuu kantatielle 67 välille Hannuksela Ilmajoki – Itikka Seinäjoki. Suunnittelualueen läntisin osa alkaa Ilmajoelta Hannukselantien liittymäalueelta jatkuen kaksiajorataisen osuuden alkuun Seinäjoelle. Kyseessä on sekaliikennetie, jonka
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten

    Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten

    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
  • To Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION

    To Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION

    to Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION Jump to Suupohja – safe landing to quality of life How about making a life change and jumping to the way of life of Suupohja region? The Finnish countryside is much more, it surpris- es with its versatility. Here know-how is combined with tranquillity of nature and entrepreneurship has a good spirit. THE SUUPOHJA REGION is situated in Southern Ostrobothnia, in Western Finland. The history of this area goes back an extremely long time as the Wolf Cave is the oldest human dwelling in North- ern Europe. The Neanderthals lived there 120,000 years ago using stone tools whereas the present inhabitants have knowledge and skills of the 21th century. People don’t act alone in Suupohja. Although private entrepre- neurship is more than characteristic for them, cooperation and communities are also vital. The local people in the Suupohja region are active in organizations; they enjoy being and doing together. Through associations and other networks they can improve their neighbourhood, remedy grievances and find new sources of liveli- hood. In the Suupohja region there are distinct strengths and special- ized entrepreneurship to be found. Important sources of livelihood are metal industry, branch of logistic systems, food industry, furni- ture industry and agriculture. 2 Suupohja region Suupohja region has approximately 28 000 inhabitants in four municipalities and one former municipality: town/MUnicipaLITY INHABitants Kauhajoki 14 223 Isojoki 2364 Karijoki 1527 Teuva 5851 Jurva (consolidated to Kurikka) 4289 3 AmpIence Ostrobothnian environment There’s a lot of space for living in Suupohja. A family can find a home for example in Altarpiece of Teuva church is painted by Tove Jans- a traditional Ostrobothnian house built of logs, a modern stone house or a brick row son, the creator of the Moomins.