DOCSLIB.ORG

Taipalsaari Guide

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Taipalsaari Guide LÖYDÄ SAIMAAN KÄTKETYT AARTEET! DISCOVER THE HIDDEN TREASURES OF LAKE SAIMAA! Saimaa Geopark kertoo Saimaan vesistölabyrintin Saimaa Geopark tells the story of Lake Saimaa’s tarinan sen alkujuurilta miljoonien vuosien takaa extensive labyrinthine watercourse from its aina tähän hetkeen asti. Saimaa Geoparkin kohteet beginnings millions of years ago to the present tuovat tämän ainutlaatuisen tarinan näkyväksi day. Saimaa Geopark’s sites make this unique story nykypäivän retkeilijöille. visible to today’s hikers. Muinaismeren muistoja rantakallioissa Remnants of an ancient sea left on the shore cliffs Saimaan ikivanha kallioperusta sai alkunsa muinaismeren pohjalla noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. The primeval rock foundations of the Saimaa region were born at the bottom of an ancient sea Kallioperä muovautui aikojen kuluessa; muinaismeri väistyi, nykyisen Saimaan kohdalle kohosi korkea approximately 1,900 million years ago. The bedrock was formed over time; the ancient sea withdrew vuoristo, kivimassat kiteytyivät sen uumenissa gneisseiksi ja graniiteiksi, ja vähitellen vuosimiljoonien and a high mountain range rose in the Saimaa area. Deep in the foundations of the mountains, magma aikana vuoristo kului pois. Graniittiperheen nuorimmaisena kiteytyi rapakivi, joka tunnetaan suomalaisella crystallised to form gneisses and granites, and gradually the mountains eroded away. The youngest nimellään maailmanlaajuisesti. Nykyisin vuoriston pohja rikkonaisuusvyöhykkeineen näkyy Saimaan of the granite family is rapakivi, which is known globally by its Finnish name. Nowadays the roots of selkiä rajaavina ja rikkovina kalliosaarina ja -jyrkänteinä. the mountains with their fragmented zones are visible in rocky islands and cliffs, which border and dot the Saimaa lakeland scenery. ^ Juva ^ Sulkava ^ Mikkeli ^ Puumala Ruokolahti ^ ^ ^ Savitaipale Imatra ^ Taipalsaari Saimaa Geoparkin kivilajit / Lappeenranta Rock types in the Saimaa Geopark ^ 0 20 km (ikä mrd. vuotta / Ga) Kuva / photo: K-M Remes Kiillegneissiä / Mica gneiss (1.90-1.88) Kuivaketveleen linnavuori (geokohde 25) Kuivaketvele hill fort (geosite 25) in Taipalsaari is Vulkaanisia kivilajeja / Volcanic rocks (1.90-1.88) Taipalsaarella on kivilajiltaan rapakiveä. made of rapakivi. Taipalsaari’s rapakivi granites Karbonaattikiviä / Carbonate rocks (1.90-1.88) Pohjakartat: © Maanmittauslaitos (Basemaps: © National Land Survey of Finland) Taipalsaaren rapakivet kuuluvat Viipurin are part of the Vyborg rapakivi massive, which is rapakivimassiiviin, jota pidetään kansainvälisesti internationally considered the type area for rapakivi, Granodioriittia, kvartsidioriittia ja gabroa / Granodiorite, quartzdiorite, gabbro (1.89-1.87) Rikkonaisuusvyöhykkeiden tulkinta / Interpretation of fragmented zones rapakiven tyyppialueena eli sitä käytetään and it is used as an example when describing the Jouni Lerssi, GTK Graniittia / Granite (1.84-1.81) esimerkkinä kuvattaessa kivilajin ominaisuuksia. properties of the rock type. Tulkinta perustuu pääosin prosessoituun Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilausaineistoon. / Rapakivigraniittia / Rapakivi granite (1.65-1.62) Interpretation is based primarily on processed laser scanning material from the National Land Survey of Finland (Maanmittauslaitos). Kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä / Fragmented zones in the bedrock Mannerjäätikön muokkaama maisema Landscape shaped by a continental ice sheet Saimaan maisema muokkautui nykyiselleen viimeisimmän The Saimaa region was shaped into its current form during the last ice jääkauden aikana. Jäätikön jälkiä ovat mm. mahtavat Salpausselkien age. It left behind massive ice-marginal formations, the Salpausselkä reunamuodostumat, jotka näkyvät avaruuteen saakka. Ne ridges, which are visible even from space. They were formed when kerrostuivat sorasta ja hiekasta sulavan mannerjäätikön reunan gravel and sand was deposited at the edge of the melting continental eteen. Kohtisuoraan Salpausselkiä muodostuivat harjuselänteet, ice cheet. The Salpausselkäs are crossed by long and discontinuous jotka kulkevat luoteesta kaakkoon pitkinä, katkonaisina nauhoina chains of steep esker ridges, which link the northern and southern läpi Geopark alueen. parts of the Saimaa Geopark. Harjut ja Juva Suursaimaan ylin ranta ja reunamuodostumat lasku-uomat (punaiset nuolet) Sulkava Selkäyslampi Suursaimaa’s highest shoreline and Eskers and ice- 9 500-6 300 outlet channels (red arrows) v. sitten / yrs. ago marginal formations Mikkeli PPuumalauumala Muinais-Päijänne Ancient Päijänne RRuokolahtiuokolahti SSavitaipaleavitaipale Imatra Taaipalsaariipalsaari SsII LappeenrantaLappeenranta Matkuslampi SsI 6 900-5 700 v. sitten / yrs. ago 0 10 20 km Hiekka- ja sorakerrostumat Sand and gravel deposits Karttaan punaisella rajatut harjuselänteet linjaavat sulavan Esker chains marked on the map with red lines indicate the Vuoksi jäätikön alla virranneiden sulamisvesien pääreitit. Kohtisuorassa main routes of meltwaters beneath the melting ice sheet. 5 700 niihin nähden ovat Salpausselkien reunamuodostumat (mustien Perpendicular to those are The Salpausselkä ice-marginal nuolien osoittamat SsI ja SsII), jotka koostuvat jäätikköjokien formations (SsI and SsII shown with black arrows) which consist Kärenlampi kerrostamista deltoista ja jäätikön reunaan kerrostuneista of glaciofluvial deltas and end moraines deposited on the ice 6 300-5 700 moreeniselänteistä. margin. v. sitten / yrs. ago Laajimmillaan Suursaimaa -vaiheessa At its greatest stage during the Greater Saimaa ulottui Ensimmäiseltä Saimaa era, Saimaa extended from the Salpausselältä aina Pohjois-Savoon asti. First Salpausselkä to Northern Savo. Kuusamon Mannerjäätikön virtauskieleke virtaussuunnat ja jään Kuusamo ice lobe Vuoksi muuttaa Saimaan kehityksen suunnan reuna-asemat Saimaa Geopark alueen vapautuminen mannerjäätikön alta kesti noin tuhat vuotta. Alue oli osana Itämeren muinaisia järvi- ja merivaiheita Flow directions and Pohjois-Karjalan virtauskieleke ennen kuroutumistaan itsenäisiksi järvialtaiksi. Noin 11 000 vuotta marginal stages of the North Karelian ice lobe vuotta sitten years ago sitten vedenpinta oli eteläisellä Saimaalla paljon alempana kuin nykyisin, continental ice sheet mutta epätasainen maankohoaminen ja siitä aiheutunut maankuoren kallistuminen kaakkoon sekä ensimmäisen lasku-uoman pohjoinen sijainti vaikuttivat siihen, että rannoille alkoi tulvia vettä. Saimaa oli laajimmillaan Suursaimaa-vaiheessa. Vuoksen puhkeaminen 5 700 vuotta sitten muutti Saimaan kehityksen suunnan. Vedenpinta laski muutamia metrejä ja Vuoksi alkoi säädellä Saimaan ja koko Itä-Suomen järvimaiseman kehitystä. Nykypäivän retkeilijälle Saimaan monivaiheinen historia erottuu maastosta Jään reunaIce margin eri korkeustasoilla olevina muinaisrantoina. Näsijärven-Jyväskylän virtauskieleke Näsijärvi-Jyväskylä The River Vuoksi changes the direction of ice lobe Saimaa’s development Järvi-Suomen The Saimaa Geopark region was freed from underneath the continental vuotta sitten years ago virtauskieleke Finnish Lake ice sheet over a period of approximately one thousand years. The area Jään reuna District ice lobe was part of the Baltic Sea’s ancient sea and lake phases, before isolation Ice margin vuotta sitten and its development into an independent lake system. Around 11,000 years ago years ago the water level in southern Saimaa was much lower than it is Itämeren virtauskieleke vuotta sitten today, but due to uneven land uplift and tilting, the water level began Baltic Sea ice lobe Jään reuna years ago Ice margin to rise and shores were flooded. This Saimaa stage is called the Greater Jään reuna Saimaa era. The birth of the River Vuoksi 5,700 years ago changed the Ice margin 100 km direction of Saimaa’s development. The water level dropped a few meters and Vuoksi started to regulate the development of Lake Saimaa and the Jääkauden lopulla sulavan mannerjäätikön reuna jakaantui At the end of the ice age, the edge of the melting ice sheet virtauskielekkeiksi. Salpausselkä I kerrostui Järvi-Suomen separated into ice lobes. Salpausselkä I deposited on the margin entire Eastern Finland lake landscape. Hikers of today can distinguish virtauskielekkeen reunaan 12 300-12 100 vuotta sitten ja of the Finnish Lake District ice lobe 12,300-12,100 years ago and Saimaa’s multi-stage history in the terrain in the shapes of the raised Salpausselkä II 11 800-11 600 vuotta sitten. Salpausselkä II 11,800-11,600 years ago. beaches at different altitudes. Saimaalla on eletty tuhansia vuosia Thousands of years of habitation around Lake Saimaa Jääkauden perintönä Saimaaseen jäi eristyksiin mm. saimaannorppa ja Saimaan järvilohi, jotka As legacy of the isolation brought about by the ice age, Lake Saimaa still has rare endemic species, ovat nykyisin määritelty uhanalaisiksi. Ihmiset viihtyivät Saimaalla jo kivikaudella asuttaen such as the Saimaa ringed seal and landlocked salmon. The Saimaa region and its sandy shores Saimaan muinaisia hiekkarantoja. Useasta paikasta Saimaalta on löydetty kalliomaalauksia, viestejä attracted human settlements already in the Stone-Age, as a reminder of which impressive rock esihistoriallisen ajan asukkailta meille nykyihmisille. paintings can still be found on cliffs and rocks. GEOKOHTEET / GEOSITES: IMATRA •29 Ruuhonsaaret • 1 Imatrankoski, •30 Sarviniemi Kruununpuisto •31 Päihäniemi • 2 Lammassaari JUVA • 3 Vuoksenniska •32 Enkelinpesä •33 Karihiekka LAPPEENRANTA •34 Juvan keskusta • 4 Karhusaari / Juva centre • 5 Myllylampi •35 Raintsaari • 6 Muukonsaari •36 Sarkaslampi • 7 Lappeenrannan
Load more

Recommended publications
  • Vuoksenniska
    VUOKSENNISKA Vuoksenniskan asuin- ja koulualue on rakennettu mannerjäätikön reunaan Vuoksenniska’s residential and school area is built on the First Salpausselkä kerrostuneen Ensimmäisen Salpausselän päälle. Vuoksenniskalta länteen päin formation, deposited along the margin of the continental ice sheet. West of the Salpausselkä kulkee koko Etelä-Suomen halki ja sukeltaa Hankoniemen kärjessä Vuoksenniska, the Salpausselkä runs across the whole of Southern Finland and Itämeren aaltoihin. Salpausselkää vastaava reunamuodostuma jatkuu katkonaisena dives into the Baltic Sea at the tip of the headland of Hankoniemi. An ice-marginal Ruotsiin, Pohjois-Norjaan ja edelleen Venäjälle, mistä se koukkaa Pohjois-Karjalan formation similar to Salpausselkä, although more broken, continues to Sweden and kautta takaisin Vuoksenniskalle. Muodostumaketju sulkee siis sisäänsä koko Northern Norway and to Russia, circling back to Vuoksenniska through Northern Fennoskandian ja osoittaa tarkalleen muinaisen mannerjäätikön laajuuden runsaat Karelia. This chain of land formations encloses the whole of Fennoscandia, and 12 000 vuotta sitten. Saimaan lasku-uoma Vuoksi puhkaisi aukon renkaaseen outlines the precise extent of the continental ice sheet of 12,000 years ago. The 5 700 vuotta sitten Vuoksenniskalla, reunamuodostuman hiekkavaltaisen osan River Vuoksi, Saimaa’s outlet, pierced a hole in this circle through the lowest sand- matalimpaan kohtaan. Vuoksenniska sijaitsee siis geologisten suurmuotojen filled part of the Vuoksenniska’s ice-marginal formation 5,700
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015
    Lappeenranta & Imatra region – Lake Saimaa 2015 What is goSaimaa? • goSaimaa Ltd = tourism marketing for the region of Lappeenranta and Imatra • Partner for media, tour operators and local tourism companies • www.gosaimaa.com Tourism information: hotels, cottages, spas, restaurants, shopping, sights etc. ALSO IN RUSSIAN • goSaimaa Magazine ALSO IN RUSSIAN (online) Lake Saimaa, Finland Facts & figures Number of inhabitants Top 5 foreign overnights in • Lappeenranta 72.000 South Karelia 2013 (2012) • Imatra 29.000 • TOTAL 756.200 (+ 6,1 %) • South Karelia +/-135.000 • Finland 361.500 (377.855) - 4,0 % Surface area of South Karelia • Russia 352.400 (291.306) • Ground 7.612 m2 +20,9 % • Water 1.640 m2 • Germany 5.400 (4.622) +16,0 % • Lake Saimaa: the largest Lake in • Estonia 4.000 (4.150) Finland and the fourth largest in – 4,0 % Europe • Sweden 3.800 (4.548) – 16,0 % Not all cotttages and small hotels included Lappeenranta region • Lemi • Luumäki • Savitaipale • Taipalsaari • (Joutseno=Saimaa Gardens) • Imatra region • Ruokolahti • Rautjärvi • Parikkala 14-May-16 Where are we? Distances Imatra Helsinki Vyborg Spb Savonlinna Mikkeli Lappeenranta 35 km 220 km 60 km 215 km 150 km 118 km Imatra 255 km 65 km 210 km 118 km 140 km Ryanair: LPP – Milan (Bergamo) (2 x week) LPP – Düsseldorf (Weeze) (2 x week) LPP – Barcelona (Girona) (2 x week) Russia/Allegro: Vainikkala railway station = Lappeenranta (28 km) St. Petersburg – Lappeenranta = 1,5 h only! Lake Saimaa, Finland Lappeenranta Highlights LAPPEENRANTA region • Saimaa Gardens & Holiday Club
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia
    Socio-economic situation and trends in the operational environment of the Green Belt of Fennoscandia Matti Fritsch Dmitry Zimin Petri Kahila Table of Contents Background ........................................................................................................................................................ 2 Spatial Structure ................................................................................................................................................ 6 Transport and Infrastructure ............................................................................................................................. 9 Demographic Development ............................................................................................................................ 12 Economic Performance and Structure ............................................................................................................ 18 Cross-border interaction ................................................................................................................................. 25 Tourism ............................................................................................................................................................ 27 Cross-border co-operation (CBC) .................................................................................................................... 29 Conclusions .....................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020
    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016- 31.12.2020 YRITYS/ORGANISAATIO Nimi Taipalsaaren kunta Osoite Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puhelin www.taipalsaari.fi/ yhteystiedot Julkinen yleishallinto / 84110 Toimiala 0163320-5 Y-tunnus 1.1 – 31.12. Tilikausi Yrityksen johtaja Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa Työterveyshuollon yhteyshenkilö Henkilöstöassistentti Taina Heikkonen, puh. 040-710 6088 Työsuojelupäällikkö kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä Tapaturmavakuutus OP-Vakuutus Oy 41-185-176-7. Yhteyshenkilö Jarmo Muhli p. 010 253 1260. Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus , Pl 425, 00100 Helsinki. Asiakasnumero 1384000. TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy/Terveystalo Oy 1.2.2020 alkaen. Yritykselle nimetty työterveyshoitaja Maria Grén p. 040 522 6611 Yritykselle nimetty työterveyslääkäri Ei nimettyä työterveyslääkäriä Yritykselle nimetty työfysioterapeutti Päivi Reponen Toimipisteen osoite Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta Käyntipiste Taipalsaaren kunnantalo keskiviikkoisin 8- 16. Puhelin 020 7199 061, ajanvaraus ja soittopyynnön jättäminen nettiajanvaraus; www.ektyokunto.fi Faksi 020 719 9062 Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Savitaipale - Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 Sähköposti [email protected] Aukioloajat Ma - to klo 8 - 16, pe klo 8 - 15, poikkeukset aukioloon näkyvät kotisivulla www.ektyokunto.fi Etelä-Karjalan alueen eri toimipisteet ja aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Nettiajanvaraus: www.ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON
    [Show full text]
  • Käytä Ääntäsi. Äänestä Eekoon Edustajistonvaalissa
    KÄYTÄ ÄÄNTÄSI. ÄÄNESTÄ EEKOON EDUSTAJISTONVAALISSA Nyt valitaan Etelä-Karjalan Osuuskaupalle uusi edustajisto. Kenet sinä valitset edustajaksesi päättämään omistamasi kaupan asioista? Edustajiston tehtävä on huolehtia, että kauppaa kehite tään sinun ja muiden asiakasomistajien toiveiden mukaan. Etelä-Karjalan Osuuskaupan edustajiston vaali järjestetään sähköisenä ja postiäänestyksenä 9.4.–29.4.2018. Äänestysohjeet lähetetään postitse kaikille ennen 1.1.2018 Etelä-Karjalan Osuuskauppaan liittyneille, 15 vuotta täyttäneille jäsenille. Vaalissa valitaan 60 edustajiston jäsentä neli vuotis kaudeksi 2018–2022. Vaalissa Etelä- Karjalan Osuuskauppa on jaettu jäsenalueisiin. Asiakas omistaja voi äänestää vain sen jäsena- lueen ehdokasta, jossa hänellä on asuinpaikka. Osuuskaupan toimialueen ulkopuolella asuva asiakasomistaja voi äänestää ketä tahansa ehdokasta. Jäsenalue Edustajiston nro paikat 1 Lappeenranta 33 Imatra, Parikkala, Punkaharju, Rautjärvi, 20 2 Ruokolahti Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, 7 PUNKAHARJU 3 Taipalsaari PARIKKALA 2 SUOMENNIEMI RUOKOLAHTI RAUTJÄRVI TAIPALSAARI SAVITAIPALE IMATRA 3 LEMI LAPPEENRANTA LUUMÄKI 1 KÄYTÄ ÄÄNESI FIKSUSTI. JÄSENALUE 1: LAPPEENRANTA, EHDOKASLISTA JA EHDOKKAAT Lista A 2 3 4 5 6 7 8 Almgren Juuso Auvinen Mauri Haimila Timo Halla-Aho Matti Heino Mika Helkala Heidi Hiltunen Laura A vuoropäällikkö valmennuspäällikkö, prosessimies vakuutusedustaja toiminnanjohtaja toimintayksikön controller Lappeenranta eläkeläinen Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta esimies Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta
    [Show full text]
  • Suomi Saarten Ja Vetten Maa Sulkavan Soutu on Maailman Suurin Soututapahtuma
    Saaristoasiain neuvottelukunta Suomi Saarten ja vetten maa ja kahdenhengenveneitäriittää. soutu kirkkoveneillä,muttamyösyhden Erityisen suosituksionnoussutporukka ympäri kertyyrunsaat60kilometriä. soututapahtuma. MatkaaPartalansaaren Sulkavan Soutu onmaailmansuurin - Antero AAltonen • etukAnnen kuvA: Anne SAArinen / VastAvAlo Suomi – SaarTEN JA VETTEN MAA 3 Arvoisa lukija Tämä esite kuvaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja luontoa ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa ja kiinteän tieyhteyden saaristossa sekä saaristo- maisilla alueilla Suomessa. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaa- rin järveä, 36 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa ja 336 000 km eemeli Peltonen eemeli / Peltonen vAStAvAlo rantaviivaa. Vettä on kaikissa kunnissa, ja saaretonta kuntaakin voi olla vaikea löytää. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 20 000. Jokaisella saarella, järvellä ja joella on paikkansa suomalaisten sydä- messä. Kädessäsi oleva esite kuvaa tätä ainutlaatuista rikkauttamme. Saaristoisuus ja vesistöisyys rikkovat Suomea aiheuttaen talouselä- mälle sekä valtiolle ja kunnille lisäkustannuksia, mutta ne ovat myös ainutlaatuinen vahvuus. Saaremme, merialueemme, järvemme, jokemme ja rantaviivamme ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä maailmassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannosta. Elinkeinojen kirjo saaris- tokunnissa ja saaristo-osakunnissa on laaja, vaikka jatkuvat rakenne- muutokset ovat vähentäneet työpaikkoja vuosien varrella. Vapaa-ajan
    [Show full text]
  • Regional Socio-Economic Disparities in Finland
    Stefan Fina, Bastian Heider, Maija Mattila, Pauli Rautiainen, Mikko-Waltteri Sihvola, Kaisa Vatanen Unequal Finland Regional socio-economic disparities in Finland FRIEDRICH-EBERT-STIFTUNG – POLITICS FOR EUROPE Europe needs social democracy! Why do we need Europe? Can we demonstrate to European citizens the opportu- nities offered by social politics and a strong social democracy in Europe? This is the aim of the new Friedrich-Ebert-Stiftung project “Politics for Europe”. It shows that European integration can be done in a democratic, economic and socially balanced way and with a reliable foreign policy. The following issues will be particularly important: – Democratic Europe – Social and ecological transformation – Economic and social policy in Europe – Foreign and security policy in Europe We focus on these issues in our events and publications. We provide impetus and offer advice to decision-makers from politics and trade unions. Our aim is to drive the debate on the future of Europe forward and to develop specific proposals to shape central policy areas. With this publication series we want to engage you in the debate on the “Politics for Europe”! About this publication On the outset and in international comparison, Finland has developed one of the wealthiest and most generous welfare states in the world and with low levels of income inequality and high social mobility. A deeper look reveals deepening re- gional disparities, leading to the observation that in fact there are four Finlands. Following Finland's post-war industrialisation, the rate of urbanisation and rural depopulation have been rapid, however the country's demographic change and stagnating unemployment rate have increased regional inequalities and put in- creasing pressure on municipalities.
    [Show full text]
  • 60 Km 154 Km
    10 km Hirvensalo Pistohiekka PYÖRÄLAUTTA PUUMALAN 8 km FERRY NORPPA II SAARISTO- Max. 20 hlöä. Matka on varattava etukäteen sähköisessä kalenteris- 15 km PUUMALA sa www.puumala.fi. Suosittelemme korttimaksua lautalla. REITTI Max. 20 persons. Advance booking necessary at www.puumala.fi. 62 We prefer bank or credit cards onboard. 60 km [email protected], +358 50 308 3004 Hurissalo Rokansalo 10 km Puumala – Taipalsaari – Lappeenranta – Imatra – Ruokolahti AIKATAULU Lähtö / Departure 1.6.–31.8.2020 TIMETABLE Lietvesi ARCHIPELAGO ROUTE 1 ma–su / Mon–Sun lauantai / Saturday Rokansaari 29 km 1.6.–31.8. 27.6.–8.8. M/S Norppa II LAUTTAMATKAT Lintusalo klo 12 / midday klo 14 / 2. pm 40 min Niinisaari ON VARATTAVA 1 Lossi 24/7 ETUKÄTEEN! Hurissalo klo 13 / 1. pm. klo 15 / 3. pm 62 Niinivesi Ryhmille myös tilauksesta. For groups also on request. Lintusalo ADVANCE FERRY Lintusalo: Rapeikko, Nestorinranta, Ruokotaipale 26 km BOOKING Niinisaari NECESSARY! Lintusalontie 1661 B. 61 25,8, ’ 28 00,1’ Hurissalo: Kivisalmi, Hurissalontie 390, Hurissalo Syyspohja LIPUT / TICKETS (yhteen suuntaan / one-way) Lintusalo Polkupyöräilijä / Cyclist .....................................12 € Kotaniemi Moottoripyöräilijä / Motorbiker .......................17 € Otasalo Lisämatkustaja / Passenger ............................... 8 € 19 km 19 km Jalankulkija / Pedestrian .....................................8 € Tuomala 438 Utula Jalankulkija menopaluu / Pedestrian return ....15 € Liittokivenselkä Virmutjoki Puumalan Matkailuneuvonta p. 050 562 0706 Hännilä Puumala Tourist Office tel. +358 50 562 0706 SAIMAA www.puumala.fi 2 Lossi 24/7 Haapavesi M/S Roope- Saimaa, 1 h 20 min 11 km 62 Soinila RUOKOLAHTI Kyläniemi PYÖRÄLAUTTA • FERRY Mäntysaarenselkä Salosaari M/S ROOPE-SAIMAA Kyläniemi Äitsaari Sarviniemi Max 10 hlöä polkupyörineen. Matka on varattava etukäteen sähköisessä kalenterissa www.puumala.fi etusivulla.
    [Show full text]
  • Welcome to Lappeen
    WELCOME TO LAPPEEN- GuideRANTA! for new residents FACTS ABOUT CUSTOMER SERVICE LAPPEEN RANTA Customer Service Centre Winkki, Customer service for Willipark, in the entrance lobby of Lappeen- which handles parking ranta City Hall, and the Winkki Founded in Submission of documents 1649 branch at Joutseno Library provide 1 guidance on the City’s services. Please note: residents cannot Land area: 1 433 km², The customer advisors can also pay invoices at Winkki or handle water area: 290 km² be contacted by phone and email. matters related to Lappeenrannan 2 Winkki can provide all of the forms, Energia. Winkki does not provide Located in the instructions, brochures and maps social and health care services: South Karelia region related to the City’s services. the Social and Health Care 3 in Southeast Finland Customer computers can be District of South Karelia (Eksote) is used to access Lappeenranta’s responsible for these. A border city: 70 km of online services, and the customer the city’s boundaries run advisors are on hand if help is General information about along the border between needed. Lappeenranta from the 4 Finland and Russia tourist information service Winkki and the Joutseno branch Lappeenranta Tourist Information can provide general guidance on Image: Generaxion Neighbouring munici- serves locals as well as tourists. palities: Luumäki, Lemi, matters such as: It is located in the IsoKristiina Taipalsaari, Ruokolahti, 5 Imatra and Miehikkälä leisure services shopping centre, and there is also sports and culture an information point near the Lappeenranta is Finland’s Earth Hour Capital, Distances: sandcastle area in the summer.
    [Show full text]