DOCSLIB.ORG

EK:N Kuntaranking 2021: Tampereen Seutu Sijalla 8

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
EK:N Kuntaranking 2021: Tampereen Seutu Sijalla 8 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mediatiedote 11.2.2021 EK:n Kuntaranking 2021: Tampereen seutu sijalla 8 Tampereen seutukunta säilytti aikaisemman sijansa EK:n Kuntaranking-vertailussa. Alueen yri- tykset antoivat korkeimmat arvosanat maantieteellisestä sijainnista ja yhteyksistä, joiden koetaan vastaavan hyvin yritystoiminnan tarpeisiin. Muutoin yritysten arviot olivat vertailun keskitasoa. Linkit tarkempiin tuloksiin ja valtakunnalliseen vertailuun löytyvät tämän tiedotteen lopusta. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoi- minnan kannalta. Vertailussa oli 25 seutua. Tampereen seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirk- kala, Pälkäne, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntaranking-sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: - kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi yms.) - oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat yms.) - osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat). Yrityskyselyn keskeiset havainnot Tampereen seudulta Tampereen seutukunnan tilanne on säilynyt vakaana. Sen sijoitus (8) on Turun (4), Helsingin (5) ja Jy- väskylän (6) seutujen takana, mutta Tampere jatkaa silti vertailun kärkikymmenikössä. Paikallinen elin- keinopolitiikka ja yritysilmasto ovat pysyneet yrityskyselyn vastaajien mukaan ennallaan. Tampereen seudun valttina on edelleen sijainti, joka tukee esimerkiksi viennin alihankintayritysten logistiikkayhteyk- siä. Tampereen seudun suhteelliset vahvuudet: • Yrityksistä 38 prosenttia piti oman kotikunnan elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 28 prosenttia arvioi sen heikoksi (36 ja 28 prosenttia vuonna 2019). • Yleistä yritysilmapiiriä koskevat arviot olivat hieman maan keskitasoa myönteisempiä. Tyytyväisiä vastaajia oli 43 prosenttia ja tyytymättömiä 30 prosenttia (41 ja 31 prosenttia vuonna 2019). Ylei- sellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystunte- musta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja suhtautumista yrityksiin. Tampereen seudun kehityskohteet: • Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyden osalta arviot olivat lähes samalla tasolla kuin maassa keskimäärin: 31 prosenttia piti yrityslähtöisyyttä hyvänä ja 34 prosenttia heikkona (31 ja 33 pro- senttia vuonna 2019). Päätöksenteon yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin muun muassa yritysvaiku- tusten huomiointia sekä kaava-, lupa-, ym. päätöksenteon sujuvuutta. • Julkisia yrityspalveluita arvioitiin edelleen melko kriittisesti, joskin mielipiteet olivat hivenen aikai- sempaa myönteisempiä: 23 prosenttia oli yrityspalveluihin tyytyväisiä, kun tyytymättömien osuus oli 31 prosenttia (22 ja 34 prosenttia vuonna 2019). Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, 2 (4) saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapal- veluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta. • Yritykset olivat kriittisiä myös kysyttäessä, kuinka hyvin Tampereen seudun yritykset kokivat pää- sevänsä mukaan tuottamaan kunnan palveluita ja osallistumaan julkisiin hankintoihin. Kuntapal- veluiden tuotantoon oli tyytyväisiä 20 prosenttia ja tyytymättömiä 32 prosenttia (20 ja 36 prosent- tia vuonna 2019). Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa- antavampia. Tällöin Tampere oli 20 suurimman kaupungin vertailussa sijalla 9. Seudun kunnista tarkas- telussa mukana oli myös Kangasala, joka oli enintään 50 000 asukkaan kuntien vertailussa sijalla 17. Tampereen seutukunta Vastaajina 154 yritystä, joissa oli yhteensä Heikko Kohtalainen Hyvä Saldoluku Saldoluku 9 636 työntekijää (%) (%) (%) 2021 *) 2019 Elinkeinopolitiikan arvosana 28 34 38 10 8 Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia 6 12 82 76 76 Yritysilmaston laatu (17 väittämää) Yleinen yritysilmapiiri 30 27 43 13 10 Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys 34 36 31 -3 -2 Julkiset yrityspalvelut 31 46 23 -8 -12 Palveluiden tuotanto 32 48 20 -12 -16 Koko maan vastaajat Vastaajina 2 117 yritystä, joissa oli Heikko Kohtalainen Hyvä (%) Saldoluku Saldoluku 168 206 työntekijää (%) (%) 2021 *) 2019 Elinkeinopolitiikan arvosana 30 33 37 7 10 Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia 8 18 74 66 69 Yritysilmaston laatu (17 väittämää) Yleinen yritysilmapiiri 32 28 40 8 13 Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys 35 31 34 -1 6 Julkiset yrityspalvelut 33 41 26 -7 -6 Palveluiden tuotanto 35 42 23 -12 -7 *) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus. Tarkemmat tulosaineistot: - Tämän tiedotteen perässä listaus 25 seutukunnan sijoituksista ja niiden kuntaluettelot - Osoitteesta www.ek.fi löydät * Valtakunnallisen tiedotteen * Koko maan tulokset infografiikan muodossa * Turun, Jyväskylän ja Oulun aluetiedotteet. Kuntaranking-tuloksia koskevat lisätiedot EK:sta: Johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, jari.huovinen[at]ek.fi, valokuvat, Twitter: @PKjari EK:n paikallinen yrittäjäkommentaattori: Yrittäjä Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, puh. 0500 734 052, harri.jaakkola[at]leivonleipomo.fi 3 (4) LIITE: EK:n Kuntaranking-tulokset 2021 25 vertailuun otettua seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä Huom: seutukuntien osalta käytetty vuoden 2020 kuntajakoa. Sijoitus Seutukunta Sijoitus Sijoitus 2021 2019 2017 Seinäjoen seutukunta 1 Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki 1 1 Rauman seutukunta 2 Eura Eurajoki Rauma Säkylä 2 5 Salon seutukunta 3 Salo Somero 6 8 Turun seutukunta 4 Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku 3 2 Helsingin seutukunta Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mänt- 4 5 sälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti 4 Jyväskylän seutukunta 6 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 5 10 Kokkolan seutukunta 7 Kannus Kokkola 10 17 Tampereen seutukunta Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylö- 7 8 järvi 8 Joensuun seutukunta 9 Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi 9 9 Vaasan seutukunta 10 Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri 7 6 Lahden seutukunta 11 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki Sysmä 13 15 Ylä-Savon seutukunta 12 Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä 16 11 Porin seutukunta 13 Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila 11 16 Kuopion seutukunta 14 Kuopio Siilinjärvi 14 12 Hämeenlinnan seutukunta 15 Hattula, Hämeenlinna, Janakkala 12 3 Kemi-Tornion seutukunta 16 Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio 17 21 4 (4) Rovaniemen seutukunta 17 Ranua Rovaniemi 19 20 Oulun seutukunta 18 Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä 15 13 Kajaanin seutukunta 19 Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo 24 25 Lappeenrannan seutukunta 20 Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari 21 19 Mikkelin seutukunta 21 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala 18 14 Raaseporin seutukunta 22 Hanko, Inkoo, Raasepori 20 18 Savonlinnan seutukunta 23 Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava 22 22 Kouvolan seutukunta 24 Iitti, Kouvola 23 24 Kotkan-Haminan seutukunta 25 Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää Virolahti 25 23 .
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kangasala Lempäälä Nokia Remonttityömaan Orivesi Pirkkala Tampere Aloituskokouksen Vesilahti Ylöjärvi Pöytäkirja
    Rakennusvalvonta seuraavissa kunnissa: KANGASALA LEMPÄÄLÄ NOKIA REMONTTITYÖMAAN ORIVESI PIRKKALA TAMPERE ALOITUSKOKOUKSEN VESILAHTI YLÖJÄRVI PÖYTÄKIRJA Paikka ja aika: Lupatunnus: 1. RAKENNUSPAIKAN TIEDOT Kiinteistötunnus: osoite: 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Puheenjohtaja: sihteeri: 3. RAKENNUSHANKKEEN OSAPUOLET ks. erillinen liite puhelin paikalla rakennuttaja _____________________________________________________________________________________________________________________________________ pääsuunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ ARK-suunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ rakennesuunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ vastaava työnjohtaja _____________________________________________________________________________________________________________________________________ rakennusurakoitsija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ purku-urakoitsija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ KVV-suunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Urban Density and Local Sustainability – a Case Study in Finland
    189TH ANNUAL PACIFIC-RIM REAL ESTATE SOCIETY CONFERENCE MELBOURNE AUSTRALIA, 13-16 JANUARY 2013 URBAN DENSITY AND LOCAL SUSTAINABILITY – A CASE STUDY IN FINLAND EEVA SÄYNÄJOKI1, JUKKA HEINONEN and SEPPO JUNNILA Aalto University ABSTRACT According to the United Nations, cities are responsible for 75% of all energy consumption and for 80% of all greenhouse gas emissions globally. Urban planning and land use policies therefore play a major role in the mitigation of climate change. High urban density is often promoted as a sustainable land use policy. However, the environmental and social sustainability of dense urban structures can be challenged. Even though higher urban density may correlate with the increased carbon-efficiency of transportation and housing services, recent research has demonstrated that, in several cases, urban density is not a valid indicator for overall carbon-efficiency, let alone sustainability. The purpose of this study is to examine the extent to which local objectives for environmental and social sustainability can be achieved through the promotion of urban density in a predominantly rural case area. The analysis is conducted as a case study, where qualitative case-specific data is collected mainly from public proceedings. Quantitative data from multiple past case studies, some of which is case-specific, is used for carbon footprint calculations. The main finding of the study is that even though higher urban density is promoted in the case area as an environmentally-, socially- and economically sustainable use of land, increases in construction and consumption are actually likely to water down the potential carbon-efficiency gains. It is also found that the area’s policies in pursuit of increased urban density have had negative social impacts.
    [Show full text]
  • JÄTETAKSA - Järjestetty Jätteenkuljetus 1.1
    JÄTETAKSA - järjestetty jätteenkuljetus 1.1. 2019 alkaen Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Tästä koosteesta puuttuvat pakkausjätteet (49 §) ja jätteenkäsittelymaksut (50 §). Ne löytyvät: www.pjhoy.fi/hinnat Kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Jätetaksan on hyväksynyt alueellinen jätehuoltoviranomainen. Jätetaksa, osa 1/3 - järjestetty jätteenkuljetus 1.1. 2019 alkaen Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Jätetaksan on hyväksynyt alueellinen jätehuoltoviranomainen. Tekstiosa Kuntavastuulliset jätehuoltopalvelut I Jätetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen Soveltamisalue 1 § Tätä jätetaksaa sovelletaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueen osakaskunnissa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi). Pirkanmaan Jätehuolto Oy hoitaa osakaskuntien lukuun kunnan järjestämän jäte- huollon perustuen jätelain 646/2011 lukuun 5. Jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksut maksettavaksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle tämän jätetaksan mukaisesti. Jätetaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton hin- ta. 2 § Tätä taksaa sovelletaan jätelain
    [Show full text]
  • Nro 21 Pirkkalainen 24.5.17
    Lounas ark. klo 10.30–13.30 Tervetuloa Keittolounas syömään! sis. salaatin, keittoannoksen, 00 leivän, levitteen ja Asiantuntevaa palvelua aamusta iltaan! jälkiruokakahvin 7 Ma-pe 8.30 – 20 Lounas Helatorstai 25.5. 11 - 15 sis. salaatin, lämpimän 50 La 10 – 16 ruoka-annoksen, leivän, levitteen ja jälkiruokakahvin 8 Su 11 - 15 Suupantori 4, 33960 Pirkkala Neste Pirkkala p. 03 358 7500 www.pirkkalanapteekki.fi Killontorintie 2, p. 03-368 0101 Ark. 6.30-21, la 8-21, su 9-21 Pirkkala n Härmälä n Hatanpää n Ilmainen näköislehti: www.pirkkalainen.com Keskiviikko 24.5.2017 n N:ro 21 KESÄ TULEE. Silkkiuikkupariskunta on pesimäpuuhissa Pirkkalan kuntakeskuksen Vähäjärvellä. Ne ovat saamassa naapuriinsa uuden ja urbaanin keskustakorttelin. Kuvan linnuista nappasi Pentti Oravasaari. n LISÄÄ SIVULLA 6-7 TÄNÄÄN Viikinkiaika Pirkkalan juhlateemana Fouga Magister kyläili lennostossa n SIVU 5 n SIVUT 4 JA 14 OKT Pirkkala, Pakka- lankulma 134/163 m2 4mh, oh, k, työtila, khh, kph, s, lämmin- ja kylmä- varasto. Kotoisa lapsiper- heen talo! Vuokratontti 1.108m2. Vh. 308.000,00 Elinantie 31. Es su 15.00 – 15.45 Anne Hietala 044 750 9670 Annhouse Lkv Hämeenkatu 8, 33100 Tre www.veranta.fi ilmoitus_pirkkalainen 6 27.3.2015 9.32 PIRKKALAINEN 2 Keskiviikkona 24.5.2017 Pirkkalan seurakunta Ajankohtaista verkossa – pirkkalanseurakunta.fi www.veneskoski.com Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Kyöstinkodon kerho alueen eläkeläisille ti 30.5. klo 14– Puh. (03) 213 2903 Rukoushetki päivän päättyessä keskiviikkoisin klo 20 Lei- 15.30 kerhohuoneella Väinönkuja 2. jon vintillä os. Varuskunnantie 52. Miesten sauna tiistaisin klo 18–20, Pihlajaniemi. Harta- Ulkoilmajumalanpalvelus to 25.5. klo 10, Pappilan piha- us klo 19.45.
    [Show full text]
  • Kangasala Lempäälä Nokia Aloituskokouksen Orivesi Pirkkala Tampere Pöytäkirja Vesilahti Ylöjärvi
    Rakennusvalvonta seuraavissa kunnissa: KANGASALA LEMPÄÄLÄ NOKIA ALOITUSKOKOUKSEN ORIVESI PIRKKALA TAMPERE PÖYTÄKIRJA VESILAHTI YLÖJÄRVI Paikka ja aika: Lupatunnus: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 1. RAKENNUSPAIKAN TIEDOT Kiinteistötunnus: osoite: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Puheenjohtaja: sihteeri: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 3. RAKENNUSHANKKEEN OSAPUOLET ks. erillinen liite puhelin paikalla rakennuttaja _____________________________________________________________________________________________________________________________________ pääsuunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ ARK-suunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ GEO-suunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ vast. rakennesuunn. _____________________________________________________________________________________________________________________________________
    [Show full text]
  • Risk Management of Environmental Arsenic in Finnish Conditions -Case Pirkanmaa Region
    Finnish Environment Institute Risk Management of Environmental Arsenic in Finnish conditions -case Pirkanmaa region Heli Lehtinen Jaana Sorvari Outi Pyy Finnish Environment Institute 2 Abstract Lehtinen, H., Sorvari, J. & Pyy, O. 2007. Risk Management of Environmental Arsenic in Finnish conditions -case Pirkanmaa region. Geological Survey of Finland, Miscellaneous Publications, 66 pages, 18 figures, 13 tables and 1 appendix. Risk management related to environmental contaminants such as arsenic (As), can be based on policy instruments, informational mechanisms and technical methods. For example, emissions and human exposure can be restricted by issuing regulations, orders and guidelines (policy instruments). Different registers and databases can be used to support risk management (informational mechanisms) and different technical remediation and cleaning methods can be used to reduce the environmental concentrations of arsenic or to transform it to a less harmful form. Such actions can be subsi- dized by state or municipalities (economic policy instruments). Land use planning is also one of the methods to control risks. In the first phase of the task ’Risk management’ belonging to the RAMAS -project all existing methods used in the management of As-related risks were surveyed. In the next phase, the study was focused specifically on the risk management procedures adopted in the study region Pirkanmaa and on the identification of possible development needs. The work was based on the data produced in other RAMAS tasks. Relevant data included the information about the occurrence of arsenic and possible sources and risks to human health and biota originating from these. In the identification of the existing risk management actions we used different literature sources and administrative documents such as environmental permits and regulations.
    [Show full text]
  • Liikuntakulttuurin Ja Urheilun Ansioristit Ja Mitalit 2002
    Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristit ja mitalit 2002 SYNTYMÄ- SUKUNIMI ETUNIMET TITTELI KOTIPAIKKA EHDOTTAJA VUOSI ANSIORISTI KULTAISENA 1 Ansas Hannu Juhani 1945 Pankinjohtaja Turku Turun Palloseura ry 2 Heino Erkki Uolevi 1931 Kirvesmies Rovaniemen mlk Lapin liikunta ry 3 Karhumaa Terttu Tuulikki 1949 Toimittaja Seinäjoki Suomen Lentopalloliitto ry 4 Karmanheimo Juhani 1942 Toimitusjohtaja Helsinki Suomen Uimaliitto ry Näkövammaisten 5 Laurell Hannu Mauno 1946 Johtaja Vihti Keskusliitto 6 Rannikko Timo Juhani 1946 Varastomies Helsinki TUL 7 Tarkkanen Pentti Viljami 1942 Hallintojohtaja Vantaa Suomen Urheiluliitto ry 8 Tunturi Markku Olavi 1943 Henkilöstöjohtaja Valkeakoski Valkeakosken Haka ry Helge Allan Helsingin Työväen Uimarit 9 Wasenius 1927 Vahtimestari Helsinki Artturi ry ANSIORISTI 1 Aho Markku Kari Juhani 1946 Rakennusmestari Mikkeli Etelä-Savon Liikunta ry 2 Ake Jorma Kalevi 1942 Kapten Pargas CIF 3 Haapoja Matti Uolevi 1948 Toiminnanjohtaja Lahti Lahden Hiihtoseura ry 4 Ikonen Tauno Juhani 1948 kirurgian erikoislääkäri Turku Turun Palloseura ry 5 Jokinen Juhani Kalervo 1942 Kapteeni Turku Suomen Suunnistuliitto ry 6 Junkkari Eila Kyllikki 1933 Rouva Lahti TUL 7 Kaukonen Pertti Simo Antero 1945 Reservin majuri Nastola Suomen Sotilasurheiluliitto ry 8 Kewin Stig Elis 1933 Verkställande direktör Grankulla CIF 9 Kirkkola Mikko Vihtori 1934 Tuotepäällikkö Turku Turun Palloseura ry 10 Kyllönen Seppo Taneli 1937 Sementtimies Savonlinna TUL 11 Laakko Jukka Ismo 1934 Luokanopettaja Joutseno TUL 12 Laurila Matti Juhani 1947 Metsänhoitaja
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Kohdekortti Sastamala
    238 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 239 SASTAMALA Virrat Kihniö Tervahaudan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Meijeri Vuolle 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x Meijeri 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Museo Seurantalo Venesmäen pihapiiri Vuolteen pihapiiri Koulu 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 240 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 241 SASTAMALA Virrat Kihniö Jaaran kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Paloasema Kaupparakennus raitilla 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b)
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2018 Sisällysluettelo
    Toimintakertomus 2018 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 3 2. Toiminnan analyysi ja yhteenveto 4 3. Hallitus 6 4. Lasten ja nuorten liikunta 7 5. Aikuis- ja harrasteliikunta 9 6. Seuratoiminta 11 7. Palvelutuotanto 18 8. Koulutustoiminta 20 9. Edunvalvonta, vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö 23 10. Kuntayhteistyö 25 11. Viestintä 26 12. Henkilöstöhallinto 27 13. Talous 29 2 3 1. Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2018 oli Hämeen Liikunta ja Urheilu konaisuutta eri kohderyhmille. Hankkeessa (HLU) ry:n 25. toimintavuosi. Merkittävin asia on toteutettu 39 työpajaa tai koulutusta- hallinnollisesti oli kevätkokouksessa 16.5.2018 pahtumaa, joissa on ollut 2046 osallistujaa. hyväksytty HLU:n strategia vuosille 2018– • kansainvälisessä Green Play -hankkeessa 2022. Strategiaan liittyivät myös HLU:n työn oli mukana viisi maata ja hankkeen ideana arviointikriteerit. Syyskokouksen yhteydessä tietotekniikka urheiluseuran toteuttaman järjestetyssä miniseminaarissa aiheena oli ”So- liikuntakasvatuksen tukena. Hanke on siaalisen median hyödyntäminen urheiluseu- toteuttanut 30 työpajaa, 400 edustajaa (ur- ran markkinoinnissa ja viestinnässä”. heilijoita, valmentajia, vanhempia) Toimintavuoden aikana rakennettiin Olym- • hankkeiden yhteiset koulutukset 7 kpl ja piakomitean kanssa toimintamalli, jossa sovit- 493 osall. tiin yhteisistä toimista suomalaisen liikunnan ja urheilun parhaaksi. Jatkettiin hyviksi koettuja toimintamuotoja mm. toimin- Perinteisessä Hämeen Urheilugaalassa huomioitiin menes- nanjohtaja- ja puheenjohtajaklubit. Syyskuussa järjestettiin
    [Show full text]