Tampere Pöytäkirja 1/2019 1 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Aika 15.01.2019, klo 16:00 - 19:58
Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali
Käsitellyt asiat
§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen
§ 3 Pöytäkirjan tarkastus
§ 4 Ajankohtaiset asiat
Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston § 5 varajäsenen luottamustoimen päättyminen ja täydennysvaali
§ 6 Yhdyskuntalautakunnan toimivallan siirto viranhaltijoille
§ 7 Kaavoitusohjelma vuosille 2019-2023
Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan § 8 asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8309
Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan § 9 asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310
Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Linnainmaa, § 10 Kotipellonkatu 13, rakennusoikeuden lisääminen, asemakaava nro 8722
Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pohtola, § 11 Pohtolankatu 94, asemakaava nro 8498
Muistutus ja asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Hervanta, § 12 Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti, Mekaniikanpolku 9, asemakaava nro 8687
Muistutus ja asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Nekalan § 13 suojelukaava, asemakaava nro 8644
Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Takahuhti, Kuusimäenkatu § 14 9, asemakaava nro 8728
Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Linnainmaa, § 15 Alanikkilänkatu 28. Asemakaava nro 8696
Oikaisuvaatimus rakennuttamisjohtajan päätökseen § 16 liukastumistapaturmasta Tullinkadun kevyen liikenteen väylältä
If Vahinkovakuutus Oyj:n omavastuukorvaus § 17 liukastumistapaturmasta
Poikkeamislupahakemus kiinteistölle Tasanteenraitti 22, Tasanne, § 18 asemakaavan suojelumääräyksestä poikkeaminen Tampere Pöytäkirja 1/2019 2 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Suunnittelutarvehakemus määräalalle tilasta Salmenranta II 837- § 19 711-1-152, Uittoniementie, asuinrakennuksen rakentaminen
§ 20 Tiedotusasiat
§ 21 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Tampere Pöytäkirja 1/2019 3 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Saapuvilla olleet jäsenet Jäntti Aleksi, poistui 18:45 Sirniö Ilpo, saapui 16:28 Ahonen Reeta Höyssä Matti Järvinen Matti Kampman Ulla Nisumaa-Saarela Katja Rincón Salazar Natalia Sirén Jouni Suonvieri Antti Leino Joanna Harmaala Sonja
Muut saapuvilla olleet Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Stenhäll Jaakko, kaupunginhallituksen edustaja, poistui 17:35 Nurminen Mikko, johtaja, esittelijä Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Rahim Yaser, nuorisovaltuuston edustaja, poistui 18:20 Madekivi Olli, johtaja, Ely-keskus, poistui 17:43 Rajala Mari, yksikön päällikkö, Ely-keskus, poistui 17:43 Alppi Samuli, johtava asiantuntija, Ely-keskus, poistui 17:43 Sammallahti Juha, johtaja, Ely-keskus, poistui 17:43 Vitikka Harri, yksikön päällikkö, Ely-keskus, poistui 17:43 Kankaala Kari, ympäristö- ja kehitysjohtaja, poistui 17:43 Tietäväinen Milko, rakennuttamisjohtaja, poistui 17:43 Hurme Taru, suunnittelujohtaja, poistui 17:43 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, poistui 17:43 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, saapui 18:00, poistui 19:28 Ruonala Heidi, lakimies, saapui 18:00, poistui 19:28 Kiviluoto Minna, projektiarkkitehti, saapui 18:00, poistui 19:28 Pietilä Sari, kaavoitusarkkitehti, saapui 18:00, poistui 19:28
Poissa Aho Ossi Nurminen Maggie Penny Kaisa Suoniemi Juhana
Allekirjoitukset
Ilpo Sirniö Anneli Harjuntausta Puheenjohtaja Sihteeri
Pöytäkirjan tarkastus Tampere Pöytäkirja 1/2019 4 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty
17.01.2019
Matti Höyssä Katja Nisumaa-Saarela
Puheenjohtaja klo 16.00-18.45 Jäntti Aleksi §:t 1-3, osin 4
Tampere Pöytäkirja 1/2019 5 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös Todettiin.
Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Tampere Pöytäkirja 1/2019 6 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen
Päätös Myönnettiin.
Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus johtaja Olli Madekivelle, yksikön päällikkö Mari Rajalalla, johtava asiantuntija Samuli Alpille, johtaja Juha Sammallahdelle ja yksikön päällikkö Harri Vitikalle lautakunnan ja Ely- keskuksen kehittämiskeskustelun ajaksi kohdassa Ajankohtaiset asiat
sekä lakimies Heidi Ruonalalle, projektiarkkitehti Minna Kiviluodolle ja kaavoitusarkkitehti Sari Pietilälle Pispalan asemakaavojen käsittelyn ajaksi §:t 8 ja 9. Tampere Pöytäkirja 1/2019 7 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 3 Pöytäkirjan tarkastus
Päätös Valittiin.
Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Matti Höyssä ja Katja Nisumaa-Saarela sekä varalle Ulla Kampman.
Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään torstaina 17.1.2019.
Jos pöytäkirjan tarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.
Tampere Pöytäkirja 1/2019 8 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 4 Ajankohtaiset asiat
Päätös Merkittiin tiedoksi.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Kehittämiskeskustelu sekä ajankohtainen asia merkitään tiedoksi.
Perustelut Klo 16.00–17.30:
Yhdyskuntalautakunnan ja Ely-keskuksen kehittämiskeskustelu;
Olli Madekivi, johtaja Mari Rajala, yksikön päällikkö Samuli Alppi, johtava asiantuntija Juha Sammallahti, johtaja Harri Vitikka, yksikön päällikkö
Ilpo Sirniö saapui kokoukseen johtaja Juha Sammallahden esityksen aikana klo 16.28.
Kaupunginhallituksen edustaja Jaakko Stenhäll poistui kokouksesta esityksistä käydyn keskustelun aikana klo 17.35.
Ely-keskuksen edustajat Olli Madekivi, Mari Rajala, Samuli Alppi, Juha Sammallahti ja Harri Vitikka sekä keskustelussa mukana olleet Milko Tietäväinen, Kari Kankaala, Taru Hurme ja Ari Vandell poistuivat kokouksesta kehittämiskeskustelun jälkeen klo 17.43.
Tässä vaiheessa puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa.
Tauon jälkeen asemakaavapäällikkö Elina Karppinen esitteli esityslistalla olevan Kaavoitusohjelman vuosille 2019-2023.
Nuorisovaltuuston edustaja Yaser Rahim poistui kokouksesta Karppisen esityksen aikana klo 18.20.
Puheenjohtaja Aleksi Jäntti poistui kokouksesta Karppisen esityksestä käydyn keskustelun aikana klo 18.45 ja Ilpo Sirniö siirtyi puheenjohtajaksi.
Puheenjohtaja totesi §:n Ajankohtaiset asiat tulleen käsitellyksi klo 18.59.
Tampere Pöytäkirja 1/2019 9 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 5 Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston varajäsenen luottamustoimen päättyminen ja täydennysvaali
TRE:7729/00.00.03/2018
Valmistelija / lisätiedot: Aarnio Jouko
Valmistelijan yhteystiedot Hallintoasiantuntija Merja Mäkinen, puh. 040 531 4434, etunimi.m. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Lauri Helken luottamustoimi ympäristö- ja rakennusjaoston varajäsenenä todettiin päättyneeksi.
Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostoon uudeksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittiin Antti Ivanoff.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Lauri Helken luottamustoimi ympäristö- ja rakennusjaoston varajäsenenä todetaan päättyneeksi.
Ympäristö- ja rakennusjaostoon valitaan varapuheenjohtaja Matti Höyssälle uusi varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Kokouskäsittely Lauri Helken luottamustoimi ympäristö- ja rakennusjaoston varajäsenenä todettiin päättyneeksi.
Matti Höyssä esitti, että ympäristö- ja rakennusjaostoon uudeksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi valitaan Antti Ivanoff.
Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Perustelut Yhdyskuntalautakunnan varajäsen sekä ympäristö- ja rakennusjaoston varapuheenjohtajan Matti Höyssän varajäsen Lauri Helke on ilmoittanut muuttaneensa toiseen kuntaan, joten hän ei enää ole vaalikelpoinen Tampereen kaupungin luottamustoimiin.
Valtuusto päätti 17.12.2018 valita yhdyskuntalautakuntaan uudeksi varajäseneksi Antti Ivanoffin.
Hallintosäännön 10 §:n mukaan lautakunnat valitsevat jaostoihin jäsenet ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Tampere Pöytäkirja 1/2019 10 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kuntalain 74 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 30 §:n mukaan toimielimen jaostoon sovelletaan, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään.
Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a §:n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Uudeksi varajäseneksi voidaan valita joko mies tai nainen.
Tiedoksi Valittu, Lauri Helke, Luottamushenkilömuutokset, Palkat 1 Tampere Pöytäkirja 1/2019 11 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 6 Yhdyskuntalautakunnan toimivallan siirto viranhaltijoille
TRE:6266/00.02.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Kekäläinen Arja
Valmistelijan yhteystiedot Hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Rakennuttamisjohtaja päättää vähintään 3.000 euron mutta alle 20.000 euron vahingonkorvausten myöntämisestä.
Yhdyskuntalautakunnan 13.11.2018 § 248 tekemä päätös kumotaan tältä osin.
Perustelut Hallintosäännön mukaan lautakunta päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä asetetuissa rajoissa. Kaupunginhallitus asetti päätöksellään 17.12.2018 § 520 toimielimille ja viranhaltijoille vahingonkorvauksen myöntämisen rajat 1.1.2019 alkaen mm. seuraavasti: Lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta vähintään 3.000 mutta alle 500.000 euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä.
Hallintosäännön mukaan palvelualueen johtajalla on ratkaisuvalta alle 3.000 euron suuruisten vahingonkorvausten maksamisesta.
Yhdyskuntalautakunta päätti 13.11.2018 § 248 delegoida päätösvaltaansa siten, että rakennuttamisjohtaja päättää alle 10.000 euron vahingonkorvauksista. Kaupunginhallituksen asetettua uudet rajat on yhdyskuntalautakunnan päätöstä päivitettävä tältä osin.
Tiedoksi Milko Tietäväinen, Teemu Kylmäkoski, Elina Rantanen
Liitteet 1 Liite Yla 15.1.2019 Toimivallan siirto 15012019 Tampere Pöytäkirja 1/2019 12 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 7 Kaavoitusohjelma vuosille 2019-2023
TRE:7269/10.02.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, puh. 040 800 4908, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Merkittiin tiedoksi.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Kaupunginhallituksen hyväksymä kaavoitusohjelma vuosille 2019-2023 merkitään tiedoksi.
Kokouskäsittely Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen esitteli asian kohdassa Ajankohtaiset asiat.
Perustelut Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.12.2018 § 502 hyväksynyt kaavoitusohjelman vuosille 2019-2023.
Asemakaavoitusohjelma 2019–2023 on valmisteltu elinvoiman ja kilpailukyvyn, hyvinvoinnin sekä kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Palvelualueiden yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa kokouksissaan syksyn 2018 aikana. Kaavoitusohjelma kohdekortteineen on liitteenä.
Asemakaavoituksen työkohteet:
Vuosien 2019–2023 asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan vastaamaan tulevalla viisivuotiskaudella vuosittaiseen 1,4 % eli vähintään 3 000 asukkaan kasvun tavoitteisiin. Tampereen kaupungin strategian mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla yli 80 % asuinkerrosalasta Yleiskaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille; tälle kasvun vyöhykkeelle sijoittuu 84 % kaavoitusohjelman kohteiden asuntokerrosalasta. Tampere Pöytäkirja 1/2019 13 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kaavoitusohjelman laadinnassa on huomioitu tavoitteellisen määrän ja sijainnin toteutuminen sekä monipuolisen asuntotuotannon ja työpaikkojen määrän kasvun mahdollistaminen. Ohjelmassa on huomioitu monimuotoinen asuminen sekä asumis- että hallintamuotojen osalta. Kohteiden sijoittumisella pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen asuinrakentamisen edellytykset. Lisäksi tontinluovutuksen yhteydessä on mahdollista vaikuttaa positiivisesti alueiden sosiaaliseen kestävyyteen esim. uudistuotannon hallintamuotojen, asuntojakauman ja talotyyppien avulla.
Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia asemakaavojen pohjaksi sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta.
Hiedanrannan yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen käynnistetään alueen asemakaavojen laatiminen Hiedanrannan keskustan korttelialueille. Lisäksi raitiotien toiseen vaiheeseen varaudutaan kaavoittamalla yleissuunnittelun mukainen linjaus Santalahdesta Lentävänniemeen ja Lielahden suuntaan. Raitiotielinjan lisäksi kaavoitetaan hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät alueet.
Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen mm. Hervantaan, Kalevaan ja Hiedanrantaan. Keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla täydennysalueita. Laaditaan asemakaavoja, joiden myötä turvataan virkistysverkoston ja palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien toteuttaminen ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja mahdollistamaan keskustan täydennysrakentaminen. Lisäksi laaditaan asemakaavoja muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita varten.
Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 7.9.2015 hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja.
Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin asunto- ja maapoliittisten linjausten toteuttaminen ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 46 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 100 muuta asemakaavahanketta.
Kaupunkirakenteen täydentäminen keskustassa, aluekeskuksissa ja asuinalueilla on vuosittain merkittävä täydennysrakentamisen keino. Yksityisten tonttien kehittäminen tapahtuu hankekehittäjän kanssa Tampere Pöytäkirja 1/2019 14 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
yhteistyössä laadulliset näkökulmat huomioiden. Kortteleiden täydennysrakentaminen edistää alueiden elinvoimaisuuden kasvamista.
Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Hervannan pohjoisosan ja Viinikanlahden alueet. Västinginmäkeen tavoitellaan pientalojen lisäksi monimuotoista asuinrakentamista ja Tesoman koulun alueelle erityisesti kohtuuhintaista omistusasumista. Pyynikin trikoon aluetta kehitetään rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen pohjalta laadukkaaksi asuinalueeksi palveluineen. Laajempia pientaloalueita sijoittuu ohjelmakaudella Västinginmäkeen ja Ojalaan. Sekoittunutta asumisen, kaupan ja toimitilojen aluetta kaavoitetaan mm. Hiedanrantaan ja keskustaan Asemakeskuksen yhteyteen. Kaupunkirakenteen täydentämisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi lisäksi vuosittain noin 30 000 k-m2.
Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen ja Aitovuoreen.
Vuodelle 2019 ajoittuvat vuodelta 2018 jatkuvat Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin kaavat. Takojankadun, Hippostalon, Aitovuoren yritystoiminnan alueen ja Lahdesjärven yritysalueen kaavojen valmistelu jatkuu. Keskustan alueella jatkuu Särkänniemen alueen kehittäminen. Hämpin parkin laajennus mahdollistaa Asemakeskuksen ja lähiympäristön kehittämisen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Kalevan lastentalon kehittäminen, Hervannan pohjoiskansi, Tesomajärven koulun alue, Hyhkyn laakso, Västinginmäki sekä Raholan radanvarsikortteli. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan mm. Aitovuoreen, Lahdesjärvelle ja Särkänniemeen.
Vuodelle 2020 ajoittuvat keskustan alueella Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe, Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Kalevan harjun länsipää, Pyynikin trikoon alueen kehittäminen, Kaupin sairaalan alue, Alasniitynkatu, TTY:n kampusalueen täydentäminen asuinrakentamisella sekä Hiedanrannan keskustan ja Enqvistinkadun varren raitioreitin kaavoittaminen. Kaupin urheilupuiston alueen asemakaava päivitetään vastaamaan tarpeita. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskuksen, Kaupin kampuksen ja Hiedanrannan alueille.
Vuodelle 2021 ajoittuu Frenckellin kiinteistön asemakaavan laatiminen sekä Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki. Hakametsän alueen uudistaminen sekä Ojalan ja Hiedanrannan seuraavan vaiheen asemakaavat laaditaan. Kaukajärven pohjoisrannan, Sarvijaakonkadun ja Lielahdenkadun alueille kaavoitetaan täydennysrakentamista, Iidesjärven perhepuisto kaavoitetaan vastaamaan viher- ja virkistyspalveluiden tarjontaan tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Tampere Pöytäkirja 1/2019 15 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Vuosina 2022-2023 jatkuu Asemakeskuksen, Hiedanrannan ja Lielahdenkadun alueiden kaavoitus. Suunnittelukilpailun pohjalta laaditaan Viinikanlahden uuden asuinalueen asemakaava. Härmälän leirintäalueen paikalle kaavoitetaan uutta asuinaluetta ja leirintäaluetta varten Alasjärven rantaa. Ruotulan golfkentän alueelle laaditaan yleiskaavan mukaisesti asemakaava uutta asuinaluetta varten. Koilliskeskuksen ja Lakalaivan aluekeskusten asemakaavoitus asuin- ja toimitila-alueeksi käynnistyy.
Vuosien 2019–2023 asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä noin 1.427.000 k-m2 ja muuta kerrosalaa noin 626.000 k-m2. Yleiskaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille ohjelmoidusta asuinkerrosalasta sijoittuu 84 %.
Liitteet 1 Liite Yla 15.1.2019 Kaavoitusohjelma 2019-2023 ja kohdekortit Tampere Pöytäkirja 1/2019 16 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 8 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II- vaihe, asemakaava nro 8309
TRE:404/10.02.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Minna Kiviluoto, puh. 040 801 6951, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8309 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.
Kokouskäsittely Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, lakimies Heidi Ruonala, projektiarkkitehti Minna Kiviluoto ja kaavoitusarkkitehti Sari Pietilä olivat asiantuntijoina läsnä asian käsittelyn ajan.
Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.1.2018 päivätyn ja 7.1.2019 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8309. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8309
TIIVISTELMÄ
Kaava-alueen sijainti ja luonne Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolmen kilometrin päässä länteen Tampereen keskustasta. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. II-vaiheen kaava-alue 8309 sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosien alueella Pispalan valtatien molemmin puolin, kaava-alueeseen kuuluu myös vähäisiä alueita Hyhkyn ja Särkänniemen kaupunginosista. Valmisteluvaiheessa kaava-alueen 8309 rajausta tarkistettiin rajaamalla Ratakadun asuinkiinteistöt kaava-alueen ulkopuolelle, koska niiden Tampere Pöytäkirja 1/2019 17 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
kaupunkikuvallista ja toiminnallista tilannetta kahden melua tuottavan liikenneväylän välissä on tarkoituksenmukaista tarkastella vasta Santalahden rakentumisen edettyä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 21 ha.
Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena, jonka rakennuskanta on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikka viimeaikaisen uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, Pispalan rakennuksissa on edelleen ominaispiirteitä, jotka luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue.
II-vaiheen kaava-alueelle on tyypillistä I-vaiheen aluetta suurempi vaihtelu tonttien tiiviydessä sekä maastollisesti ja kaupunkikuvallisesti eriluonteiset osa-alueet. Tehokkaasti rakentuneiden rinnetonttien ohella alueen länsi- ja eteläosassa on puutarhamaisia väljiä korttelialueita. Kaava-alueen 8309 erityishaasteena on alueella olevien keskenään ristiriitaisten VAT-tavoitteiden yhteensovittaminen; pääradan aiheuttama melu ja tärinä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla asuinalueella. Vilkasliikenteisen Pispalan valtatien rooli alueen palvelukeskittymänä mutta samalla läpiajoväylänä ja melulähteenä on myös haastava.
Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen.
Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä mahdollistaa täydennysrakentamisen sovittaminen alueen miljööseen lisäarvoa tuottavalla tavalla.
Pispalan valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstä tulee säilyä alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja rakennuskokonaisuuksia, vanhojen rakennusten ominaispiirteitä, kaupunkikuvaa, näkymiä sekä kaukomaisemaa, muinaismuistot, miljöössä merkittävät rakenteet: portaat ja pulterimuurit, alueelle tyypillistä kulttuurikasvillisuutta ja luontotyyppejä, virkistysmahdollisuuksia, sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Pispalan valtakunnallista kulttuuriympäristöä tulee kehittää niin, että rakentamisen määrä, sijoittelu ja tyyli sopeutuvat ympäristöön, uudet rakennukset tuovat miljöölle lisäarvoa, vanhoja rakennuksia laajennetaan Pispalan perinteen mukaisesti, alue säilyy asuntotyypeiltään monimuotoisena, palvelut säilyvät/uusia palveluita syntyy, yritystoiminta kehittyy, matkailua kehitetään alueelle sopivalla tavalla, ympäristöhaittoja hallitaan ja ehkäistään (mm. melu ja radon), pysäköintijärjestelyt soveltuvat miljööseen, julkinen ja kevyt liikenne sekä virkistysmahdollisuudet kehittyvät.
Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 14.4.2009, kun osallistumis- ja Tampere Pöytäkirja 1/2019 18 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.4.- 5.5.2009. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.-25.2.2016 kaupunginvaltuuston hyväksyttyä I-vaiheen asemakaavat 8256 ja 8257 15.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 7 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Lausunnot koskivat päärataa, johtorasitteita, kaavan suojelutavoitteita, muinaismuistoja, meluselvitystarvetta, luontoarvoja ja paineellista pohjavettä. Mielipiteiden sisältö koski kaavan tavoitteita, mielipiteiden huomioimista, rakennusoikeuden määrää, rakentamisen ohjausta, rakennussuojelua, maisemanhoitoa, liikennettä ja pysäköintiä.
Valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.1.-8.2.2018 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.1.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 7 lausuntoa ja 37 mielipidettä. Lausunnot koskivat pääosin täydennysrakentamisen määrää ja mitoitusta suhteessa kulttuuriympäristön arvoihin, liikennejärjestelyjä sekä liikennemeluun liittyviä toimenpiteitä. Mielipiteet koskivat pääosin Pispalan valtatien liikennettä, pysäköintiä ja Ahjolan aukion liikerakennusta sekä tonttikohtaisia kaavaratkaisuja.
Asemakaava Asemakaavaehdotus on laadittu Pispalan asemakaavan uudistamisen I- vaiheen kaavaprosessin yhteydessä muodostetun, yhdyskuntalautakunnan 15.3.2011 hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta. Se on luonteeltaan suojelukaavan ja täydennyskaavan yhdistelmä, joka ei pysäytä miljöön muuttumista, mutta ohjaa muutoksen hallintaan. Kaavaprosessin keskeiset teemat ovat olleet kulttuuriympäristön suojelu, rakentamisen ohjaus ja rakennusoikeuden määrä. Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennusinventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille. Suojelumerkintöjä on ehdotusvaiheessa tarkistettu harkinnan mukaan. Rakennusinventoinnin ohella ovat vaikuttaneet kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poikkeamat inventoinnin luokituksista perustellaan kaavaselostuksessa.
Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi alueen valtakunnallisen arvon. Arvokkaille osa-alueille osoitetaan arvoaluemerkintä sk-2 ja arvokkaille pihapiireille osoitetaan suojelumerkintä sk-piha.
Arvokkaille, perinteistä pispalalaista rakennuskantaa edustaville rakennuksille osoitettuja suojelumerkintöjä on kolmea tyyppiä (srp-1, srp- 2 ja srp-3) sekä lisäksi muulle arvokkaalle rakennuskannalle merkinnät sr- 7, sr-18, sr-51 sekä sr-53. Merkinnät srp-1, sr-7 ja sr-18 edellyttävät, että rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää, merkinnät srp-2 ja srp-3 mahdollistavat edellisiä suurempia muutoksia rakennuksiin. Merkinnät srp-1, srp-2, sr-51 ja sr-18 kieltävät rakennuksen purkamisen, srp-3 sallii sen pakottavasta syystä. Tampere Pöytäkirja 1/2019 19 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu arkeologisten inventointien osoittamien aluerajausten mukaisesti merkinnällä sm-4, muu arkeologinen kulttuuriperintökohde merkinnällä s-tie ja muu kulttuuriperintökohde merkinnällä s-40. Piharakennuksista vain arvokkaimpaan I-luokkaan inventoiduille on osoitettu suojelumerkintöjä.
Kaava sisältää rakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä, lisäksi on laadittu rakentamistapaohje. Uudisrakentamista säädellään kaavaluonnoksissa rakennusaloin, kerrosluvuin ja massoittelumääräyksin. Mikäli suojeltu rakennus tuhoutuu tai puretaan, vanha rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen julkisivumateriaalin ja massoitteluperiaatteen. Rakennusalakohtaiset massoittelumääräykset määrittävät uudisrakennuksen kerrosluvun.
Rakentamistapaohjeen keskeinen sisältö on tuotu määräyksinä kaavakartalle, koskien mm. rakennusten sijoittamista maastoon, mittasuhteita, julkisivumateriaaleja, aitaamista, autosäilytystä ja näkymien säilyttämistä. Erillinen rakentamistapaohje sisältää yleisohjeita rakennusten rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen.
Tonttitehokkuuden yleisenä linjana on lähtökohtaisesti säilytetty nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella. Ehdotusvaiheessa on tonttitehokkuuden suhteen tehty viranomaispalautteen ja kaavoituksen harkinnan perusteella tontti- tai korttelikohtaisia muutoksia perustuen suojelutavoitteisiin, käyttötarkoitukseen ja kaupunkikuvallisiin syihin, koska alueella on useita tontteja, joille ei voida sijoittaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta. Rakennusoikeudet alueen asuintonteilla vastaavat tonttitehokkuuksia e = 0,3–0,5. Rakennusoikeuden määrän säilyessä valtaosalla tonteista ennallaan ja koska suurella osalla pientalotonteista on rakennusoikeutta käyttämättä, on uusien pientalojen määrä muodostuvia tontteja huomattavasti suurempi. Kaava-alueelle muodostuu noin 45 uuden asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Ehdotusvaiheessa on tarkistettu kaavaratkaisuja liittyen mm. täydennysrakentamisen määrään ja sijaintiin, käyttötarkoitus- ja suojelumerkintöihin, pysäköintialueisiin, asuintonttien ja virkistysalueiden melu- ja tärinäsuojaukseen, ilmanlaatuun sekä pilaantuneeseen maaperään. Muinaisjäännösrajausten laajuutta on tarkennettu arkeologisten lisäselvitysten pohjalta. Rakentamistapaohjetta ja selostusta on täydennetty.
Asemakaavan keskeiset vaikutukset
Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Rakennusten suojelumääräykset turvaavat vielä jäljellä olevan, merkittäväksi arvotetun rakennuskannan, kaupunkikuvan ja miljöön säilymistä. Arvoaluekokonaisuuksien säilymistä turvaa suojelumerkintä sk-2, joka edellyttää uudisrakentamisen sopeuttamista aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa Tampere Pöytäkirja 1/2019 20 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
tukien. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus on pääosin kohtuullisesti sovitettavissa tonteille rakentamistapamääräysten ja -ohjeen avulla niin, että alueen ominaispiirteet ja miljöö säilyvät. Vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi, koska rakentamistehokkuus pääpiirteissään säilyy tai pienenee ja täydennysrakentaminen ohjataan kaavassa pienipiirteiseen suuntaan. Vaikutukset lähimaisemaan ja katunäkymiin ovat vähäisiä, mikäli vanhojen rakennusten laajentaminen, korottaminen sekä uudisrakentaminen tehdään kaavan ja rakentamistapaohjeiden suositusten mukaisesti. Pispalalle ominaiseen rakennetun ja vihreän vuorotteluun voi täydennysrakentamisella olla haitallisia vaikutuksia (täysikasvuisen puuston kaataminen, pihakasvillisuuden häviäminen) toisaalta puuston kaataminen saattaa avata näkymiä naapurustolle.
Vaikutukset asuinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen Melutilanne asuintonteilla paranee, kun raide- ja autoliikenteen melulle altistuvalle alueen osalle voidaan uusien rakennusten sijoittelun avulla muodostaa hiljaisia ulko-oleskelutiloja. Ratamelueste parantaa huomattavasti asuintonttien melutilannetta Koukkarinkadun ja pääradan välisellä alueella. Melukaide Pispalan valtatien varressa parantaa melutilannetta Haulitehtaan korttelissa.
Kaava parantaa nykyisiä virkistysmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä meluesteellä suojattavan Pöllimetsän alueella. Tämä edellyttää alueella toimivan rengasliikkeen poistumista alueelta.
Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia
Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan liitolta ja Väylävirastolta.
Kiinteistötoimen kommentti: Ei huomauttamista
Tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Väylävirasto, Mikko Nurminen
Liitteet 1 Liite YLA 15.1.2019 8309 Kaavakartta 2 Liite YLA 15.1.2019 Selostus 3 Liite YLA 15.1.2019 8309 Asemakaavan seurantalomake 4 Liite YLA 15.1.2019 8309 ja 9310 Rakentamistapaohje 5 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Kommentit ja lausunnot 6 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Lausunnot ja vastineet 7 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Vaikutukset arvoalueet ehdotusvaihe 8 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Vaikutukset arvoalueet valmisteluvaihe 9 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Poistettava asemakaava 10 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Havainnekuvat Tampere Pöytäkirja 1/2019 21 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
11 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Kulttuurihistoria ja kaavamerkinnät 12 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Tonttitehokkuudet 13 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Voimassa olevien kaavojen tonttitehokkuudet 14 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Tilastot 15 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Liikenneselvitys 16 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Meluselvitys ehdotusvaihe liitteineen 17 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Pispalan tori arkeologinen koetutkimus 18 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Pöllikuja 5 pima-selvitys 19 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Rakennettavuus Mäkirinne 20 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 Viherverkkotarkastelu 21 Oheismateriaali YLA 15.1.2019, 8309 ja 8310 Mielipiteet ja vastineet.pdf Tampere Pöytäkirja 1/2019 22 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 9 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II- vaihe, asemakaava nro 8310
TRE:820/10.02.01/2016
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Minna Kiviluoto, puh. 040 801 6951, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Asia jätettiin pöydälle.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.
Kokouskäsittely Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, lakimies Heidi Ruonala, projektiarkkitehti Minna Kiviluoto ja kaavoitusarkkitehti Sari Pietilä olivat asiantuntijoina läsnä asian käsittelyn ajan.
Matti Höyssä esitti asian jättämistä pöydälle.
Reeta Ahonen ja Sonja Harmaala kannattivat pöydällejättöesitystä.
Puheenjohtaja tiedusteli Höyssän pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.
Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.1.2018 päivätyn ja 7.1.2019 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8310. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? xxxx
Diaarinumero: TRE: 842/10.02.01/2009 ja 1.2.2016 lähtien TRE:820/10. 02.01/2016
TIIVISTELMÄ Tampere Pöytäkirja 1/2019 23 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kaava-alueen sijainti ja luonne Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolmen kilometrin päässä länteen Tampereen keskustasta. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. II-vaiheen kaava-alue 8310 sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan kaupunginosien alueella. Valmisteluvaiheessa kaava- alueen rajausta tarkistettiin liittämällä siihen Punaisen tukkitien uoman eteläosa, koska se on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13 ha.
Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena, jonka rakennuskanta on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikka viimeaikaisen uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, Pispalan rakennuksissa on edelleen ominaispiirteitä, jotka luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue.
II-vaiheen kaava-alueelle on tyypillistä I-vaiheen aluetta suurempi vaihtelu tonttien tiiviydessä sekä maastollisesti ja kaupunkikuvallisesti eriluonteiset osa-alueet. Tehokkaasti rakentuneiden rinnetonttien ohella alueen länsi- ja eteläosassa on puutarhamaisia väljiä korttelialueita.
Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä mahdollistaa täydennysrakentamisen sovittaminen alueen miljööseen lisäarvoa tuottavalla tavalla.
Pispalan valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstä tulee säilyä alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja rakennuskokonaisuuksia, vanhojen rakennusten ominaispiirteitä, kaupunkikuvaa, näkymiä sekä kaukomaisemaa, muinaismuistot, miljöössä merkittävät rakenteet: portaat ja pulterimuurit, alueelle tyypillistä kulttuurikasvillisuutta ja luontotyyppejä, virkistysmahdollisuuksia, sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Pispalan valtakunnallista kulttuuriympäristöä tulee kehittää niin, että rakentamisen määrä, sijoittelu ja tyyli sopeutuvat ympäristöön, uudet rakennukset tuovat miljöölle lisäarvoa, vanhoja rakennuksia laajennetaan Pispalan perinteen mukaisesti, alue säilyy asuntotyypeiltään monimuotoisena, palvelut säilyvät/uusia palveluita syntyy, yritystoiminta kehittyy, matkailua kehitetään alueelle sopivalla tavalla, ympäristöhaittoja hallitaan ja ehkäistään (mm. melu ja radon), pysäköintijärjestelyt soveltuvat miljööseen, julkinen ja kevyt liikenne sekä virkistysmahdollisuudet kehittyvät.
Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 14.4.2009, kun osallistumis- ja Tampere Pöytäkirja 1/2019 24 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.4.- 5.5.2009. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.-25.2.2016 kaupunginvaltuuston hyväksyttyä I-vaiheen asemakaavat 8256 ja 8257 15.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 7 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Lausunnot koskivat johtorasitteita, kaavan suojelutavoitteita, muinaismuistoja, luontoarvoja ja paineellista pohjavettä. Mielipiteiden sisältö koski kaavan tavoitteita, mielipiteiden huomioimista, rakennusoikeuden määrää, rakentamisen ohjausta, rakennussuojelua, maisemanhoitoa, liikennettä ja pysäköintiä.
Valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.1.-8.2.2018 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.1.2018. Kaava-alueeseen lisättyä Punaisen tukkitien eteläosaa koskeva valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.5.-1.6.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 7 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Lausunnot koskivat pääosin täydennysrakentamisen määrää ja mitoitusta suhteessa kulttuuriympäristön arvoihin. Mielipiteet koskivat pääosin tonttikohtaisia kaavaratkaisuja ja Tahmelan viertotien liikennettä.
Asemakaava Asemakaavaehdotus on laadittu Pispalan asemakaavan uudistamisen I- vaiheen kaava-prosessin yhteydessä muodostetun, yhdyskuntalautakunnan 15.3.2011 hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta. Se on luonteeltaan suojelukaavan ja täydennyskaavan yhdistelmä, joka ei pysäytä miljöön muuttumista, mutta ohjaa muutoksen hallintaan. Kaavaprosessin keskeiset teemat ovat olleet kulttuuriympäristön suojelu, rakentamisen ohjaus ja rakennusoikeuden määrä.
Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennusinventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille. Suojelumerkintöjä on ehdotusvaiheessa tarkistettu harkinnan mukaan. Rakennusinventoinnin ohella ovat vaikuttaneet kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poikkeamat inventoinnin luokituksista perustellaan kaavaselostuksessa.
Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi alueen valtakunnallisen arvon. Arvokkaille osa-alueille osoitetaan arvoaluemerkintä sk-2 ja arvokkaille pihapiireille osoitetaan suojelumerkintä sk-piha. Arvokkaille, perinteistä pispalalaista rakennuskantaa edustaville rakennuksille osoitettuja suojelumerkintöjä on kolmea tyyppiä (srp-1, srp-2 ja srp-3). Merkintä srp-1 edellyttää, että rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää, merkinnät srp-2 ja srp-3 mahdollistavat edellisiä suurempia muutoksia rakennuksiin. Merkinnät srp-1 ja srp-2 kieltävät rakennuksen purkamisen, srp-3 sallii sen pakottavasta syystä.
Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu arkeologisten inventointien osoittamien aluerajausten mukaisesti merkinnällä sm-4 ja Punaisen ja Tampere Pöytäkirja 1/2019 25 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Harmaan tukkitien uomat merkinnällä s-40 ”muu kulttuuriperintökohde”. Pispanaron puiston paahderinteelle on luontoselvitysten perusteella osoitettu suojelumerkintä sl-10. Piharakennuksista vain arvokkaimpaan I- luokkaan inventoiduille on osoitettu suojelumerkintöjä.
Kaava sisältää rakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä, lisäksi on laadittu rakentamistapaohje. Uudisrakentamista säädellään kaavassa rakennusaloin, kerrosluvuin ja massoittelumääräyksin. Mikäli suojeltu rakennus tuhoutuu tai puretaan, vanha rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen julkisivumateriaalin ja massoitteluperiaatteen. Rakennusalakohtaiset massoittelumääräykset määrittävät uudisrakennuksen kerrosluvun. Rakentamistapaohjeen keskeinen sisältö on tuotu määräyksinä kaavakartalle, koskien mm. rakennusten sijoittamista maastoon, mittasuhteita, julkisivumateriaaleja, aitaamista, autosäilytystä ja näkymien säilyttämistä. Erillinen rakentamistapaohje sisältää yleisohjeita rakennusten rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen.
Tonttitehokkuuden yleisenä linjana on lähtökohtaisesti säilytetty nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella. Ehdotusvaiheessa on tonttitehokkuuden suhteen tehty viranomaispalautteen ja kaavoituksen harkinnan perusteella tontti- tai korttelikohtaisia muutoksia perustuen suojelutavoitteisiin, käyttötarkoitukseen ja kaupunkikuvallisiin syihin, koska alueella on useita tontteja, joille ei voida sijoittaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta. Rakennusoikeudet alueen asuintonteilla vastaavat tonttitehokkuuksia e = 0,3–0,5. Rakennusoikeuden määrän säilyessä valtaosalla tonteista ennallaan ja koska suurella osalla pientalotonteista on rakennusoikeutta käyttämättä, on uusien pientalojen määrä muodostuvia tontteja huomattavasti suurempi. Kaava-alueelle muodostuu noin 55 uuden asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Ehdotusvaiheessa on tarkistettu kaavaratkaisuja liittyen mm. täydennysrakentamisen määrään ja sijaintiin, käyttötarkoitus- ja suojelumerkintöihin Muinaisjäännösrajausten laajuutta on tarkennettu arkeologisten lisäselvitysten pohjalta. Rakentamistapaohjetta ja selostusta on täydennetty.
Asemakaavan keskeiset vaikutukset
Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Rakennusten suojelumääräykset turvaavat vielä jäljellä olevan, merkittäväksi arvotetun rakennuskannan, kaupunkikuvan ja miljöön säilymistä. Arvoaluekokonaisuuksien säilymistä turvaa suojelumerkintä sk-2, joka edellyttää uudisrakentamisen sopeuttamista aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa tukien. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus on pääosin kohtuullisesti sovitettavissa tonteille rakentamistapamääräysten ja -ohjeen avulla niin, että alueen ominaispiirteet ja miljöö säilyvät. Vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi, koska rakentamistehokkuus Tampere Pöytäkirja 1/2019 26 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
pääpiirteissään säilyy tai pienenee ja täydennysrakentaminen ohjataan kaavassa pienipiirteiseen suuntaan. Vaikutukset lähimaisemaan ja katunäkymiin ovat vähäisiä, mikäli vanhojen rakennusten laajentaminen, korottaminen sekä uudisrakentaminen tehdään kaavan ja rakentamistapaohjeiden suositusten mukaisesti. Pispalalle ominaiseen rakennetun ja vihreän vuorotteluun voi täydennysrakentamisella olla haitallisia vaikutuksia (täysikasvuisen puuston kaataminen, pihakasvillisuuden häviäminen) toisaalta puuston kaataminen saattaa avata näkymiä naapurustolle.
Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia
Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan liitolta ja Väylävirastolta.
Kiinteistötoimen lausunto: Ei huomauttamista.
Liitteet 1 Liite YLA 15.1.2019 Selostus 2 Liite YLA 15.1.2019 8310 Kaavakartta 3 Liite YLA 15.1.2019 8310 Asemakaavan seurantalomake 4 Liite YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Rakentamistapaohje 5 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Kommentit ja lausunnot 6 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Lausunnot ja vastineet 7 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Vaikutukset arvoalueet ehdotusvaihe 8 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Vaikutukset arvoalueet valmisteluvaihe 9 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8310 Poistettava asemakaava 10 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Havainnekuvat 11 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Kulttuurihistoria ja kaavamerkinnät 12 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Tonttitehokkuudet 13 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8309 ja 8310 Voimassa olevien kaavojen tonttitehokkuudet 14 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8310 Tilastot 15 Oheismateriaali YLA 15.1.2019 8310 Punainen tukkitie arkeologinen inventointi 16 Oheismateriaali YLA 15.1.2019, 8309 ja 8310 Mielipiteet ja vastineet.pdf Tampere Pöytäkirja 1/2019 27 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 10 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Linnainmaa, Kotipellonkatu 13, rakennusoikeuden lisääminen, asemakaava nro 8722
TRE:1252/10.02.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Jari Vaarma puh. 044 423 5512, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8722 (päivätty 29.10.2018, tarkistettu 17.12.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 16.8.2018 päivätyn asemakaavamuutoksen nro 8730. Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 16.8.2018 päivätyn asemakaavamuutoksen nro 8730. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8722 Dno TRE:1252/10.02.01/2018, pvm. 08.02.2018
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Jari Vaarma
Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan tonttia nro 5604–2. Asemakaavamuutoksella lisätään pientalotontin rakennusoikeutta ja mahdollistetaan uuden asuinrakennuksen toteuttaminen tontille.
Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 270 k- m2. Rakennusoikeus lisääntyy 78 k-m2.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville sekä lähettiin tiedoksi osallisille 04.10.2018. Aloitusvaiheessa saatiin kolme viranomaiskommenttia ja kaksi mielipidettä. Asemakaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 2.11.2018. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi kommenttia ja yksi mielipide. Viranomaiskommenteissa ei Tampere Pöytäkirja 1/2019 28 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
ollut huomautettavaa. Mielipiteiden perusteella kaavaehdotukseen on lisätty määräykset kattokulmasta ja -muodosta (α=26-34°/sa) sekä rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeudesta metreinä (5.0m) noudattaen naapuritonttien linjaa.
Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
Liitteet 1 Liite Yla 15.01.2019 Asemakaava 2 Liite Yla 15.01.2019 Asemakaavan selostus 3 Liite Yla 15.01.2019 Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali Yla 15.01.2019 Havainnepiirros Tampere Pöytäkirja 1/2019 29 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 11 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pohtola, Pohtolankatu 94, asemakaava nro 8498
TRE:2610/10.02.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh. 044 486 3497, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8498 (päivätty 26.3.2018, tarkistettu 7.1.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.
Perustelut Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 26.3.2018 päivätyn ja 7.1.2019 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8498. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Diaarinumero: TRE:9308/10.02.01/2012. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.
Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa oleva vanha maatilan pihapiiri ranta-alueineen Pohtolan pien- ja rivitalovaltaisen asuinalueen keskellä. Alue sijoittuu Pohtolan kaupunginosaan n. 6 km etäisyydelle kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan ja Siivikkalanlahden väliselle kannakselle ja on osittain Siivikkalanlahden puolella Näsijärven rannassa. Voimassa olevassa vuonna 1981 vahvistuneessa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty Miesmäenpisto ja Backmaninpuisto - nimisiksi lähivirkistysalueiksi. Suunnittelualueen pinta-alan on yhteensä 2,1 ha.
Suunnittelualue on maasto-olosuhteiltaan vaihtelevaa. Miesmäenpuistossa maasto nousee tilan keskustaa kohti. Tampere Pöytäkirja 1/2019 30 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Backmaninpuiston puolella maasto laskee nopeasti noin seitsemän metriä kohti järveä. Suunnittelualueella kasvaa järeää kuusikkoa, mutta puusto vaihettuu Miesmäenpuiston pohjois- ja länsipuolella enemmän lehtipuuvaltaiseksi. Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyisin neljä purkukuntoista rakennusta, hoidon puutteessa heikkoon kuntoon päässeiden rakennuksen purkamiselle ei maakuntamuseon lausunnon mukaan ole estettä. Miesmäen alueella sijaitsee huonokuntoisia 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja, jotka ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on lain nojalla kielletty (MML 1 §).
Alueen pohjoispuolisten naapuritonttien rakennuskanta koostuu vuosina 1929–1998 rakennetuista puolitoistakerroksisista erillispientaloista. Ryydynkadun vastakkaisella puolella sijaitsee pääasiassa 2000-luvulla rakennettuja omakotirakennuksia. Alueen eteläpuolella sijaitsee vuosina 1984–1992 valmistuneiden 1–2 -kerroksisten rivi- ja pienkerrostalojen kortteli.
Palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu noin 2 kilometrin etäisyydelle sijoittuvaan Lielahden aluekeskukseen. Lähin päiväkoti, Lintulammen päiväkoti, sijaitsee noin 1,7, kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lielahden koulu (luokat 1.-9.) sijaitsee puolestaan noin 1,8 kilometrin päässä. Joukkoliikenteen lähimmät pysäkit sijaitsevat noin 250 metrin päässä Pohtolankadun varrella. Pohtolankadun varressa kulkee pyöräilyverkon pääreitti, jota pitkin pääsee hyvin käyttämään Lielahden palveluita.
Alueelle on laadittu meluselvitys, arkeologinen selvitys, hulevesiselvitys ja lepakkoselvitys sekä saatu lausunto alueen luontoarvoista. Lisäksi suunnittelutyötä tukee Tampereen Ilmanlaatuselvitys sekä Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvitys. Suunnittelualueelle laaditaan metsänhoitosuunnitelma.
Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tilan 609-Haga 1:1 virkistysalueiden osittainen muuttaminen asuinkäyttöön. Alueelle on tarkoitus rakentaa pientalopainotteista asumista ja jättää osa alueesta virkistysalueeksi.
Asemakaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 10.9.2015, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatiin 12 mielipidettä sekä neljä kommenttia ja lausuntoa. Palautteesta on laadittu erillinen palautekooste. Palautteiden tiivistelmät ja niihin annetut asemakaavoituksen vastineet ovat kaavaselostuksessa. Suuri osa mielipiteistä vastusti kaavahanketta ja erityisesti virkistysalueiden ja etenkin Miesmäenpuiston käyttötarkoituksen muuttamista. Mielipiteissä todettiin, että Pohtolan alueella on jo nykyisin vähän virkistysalueita, Tampere Pöytäkirja 1/2019 31 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
joten olemassa olevat virkistysalueet tulisi säilyttää. Lisäksi mielipiteissä on oltu huolissaan rakentamisen määrästä ja liikenteen lisääntymisestä.
Kaavoituksen vastineessa todetaan, että saatu palaute on otettu huomioon kaavaluonnosta laadittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olleeseen viitesuunnitelmaan nähden alueelle kaavaluonnoksessa esitetty rakentamisen määrä on vähäisempi ja säästää merkittävän osan Miesmäenpuiston metsäalueesta lähialueen asukkaiden virkistyskäytössä. Ranta-alueen rakentamisessa huomioidaan alueen kautta kulkeva liito-oravan mahdollinen kulkureitti.
Viranomaiskommenteissa otettiin kantaa alueen meluolosuhteisiin, hulevesiin, arkeologiaan sekä vesi- ja viemärijohtoihin. Kommenttien sisältö on otettu huomioon kaavaluonnosta laadittaessa ja selvityksiä tehtäessä. Kaavaluonnoksessa oli sekä melun että hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä. Arkeologisessa selvityksessä alueelta löytynyt juoksuhauta on merkitty asianmukaisesti muinaismuistoksi. Maanalaiset johdot on merkitty asemakaavaan.
Valmisteluaineistoa (kaavaluonnos ja -selostus sekä havainnekuva) kuulutettiin nähtäville 5.-26.4.2018 väliseksi ajaksi. Valmisteluaineistosta saatiin 5 kommenttia ja 18 mielipidettä.
Kaavan valmisteluaineistosta saadusta palautteesta on laadittu palautekooste. Palautteiden tiivistelmät ja niihin annetut asemakaavoituksen vastineet ovat kaavaselostuksessa.
Suuri osa mielipiteistä on myös tässä vaiheessa vastustanut kaavahanketta ja erityisesti virkistysalueiden ja etenkin Miesmäenpuiston käyttötarkoituksen muuttamista. Mielipiteissä on, kuten aiemmassa vaiheessa, todettu, että Pohtolan alueella on jo nykyisin vähän virkistysalueita, joten olemassa olevat virkistysalueet tulisi säilyttää. Mielipiteissä on vedottu aiemmin laadittuihin alueraportteihin, edelliseen vuonna 2000 vahvistettuun yleiskaavaan ja vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan yhteydessä mahdollisesti annettuun lupaukseen Miesmäen- ja Backmaninpuiston jättämisestä virkistysalueiksi. Lisäksi mielipiteissä on oltu huolissaan liikenteen ja melun lisääntymisestä. Myös kaavamuutosta puoltavia mielipiteitä on jätetty.
Kaavoituksen vastineessa todetaan, että asemakaavamuutoksen mukaisen rakentamisen toteutuminen vähentää nykyisiä Miesmäenpuiston ja Backmanninpuiston viheralueita, mutta parantaa viheralueiden laatua, käytettävyyttä ja turvallisuutta. Kaavan myötä viheralueet määritellään puistoksi ja suojaviheralueeksi ja niiden hoito siirtyy kaupungille, jolloin niiden hoidon taso kohenee merkittävästi nykyisestään. Miesmäenpuistoa ja Backmanninpuiston suojaviheraluetta tullaan jatkossa kehittämään niiden laadun ja käytettävyyden parantamiseksi. Kaavaluonnoksessa ja -ehdotuksessa esitetyt 14 erillispientalotonttia eivät merkittävästi lisää alueen liikennemääriä. Tampere Pöytäkirja 1/2019 32 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Viranomaiskommenteissa otettiin kantaa alueen meluolosuhteisiin, hulevesiin sekä arkeologiaan. Kommenttien sisältö on otettu huomioon kaavaehdotusta tehtäessä. Määräyksiä sekä kaavaselostusta on tarkennettu asianmukaisesti. Alueella olevan muinaismuiston ympärille on lisätty tilaa.
Saadun palautteen perusteella asemakaavaehdotuksessa asuinkorttelialueiden alueita on supistettu ja rajojen sijaintia on tarkistettu. Myös rakennustehokkuutta on tarkistettu. Melu- ja hulevesimääräyksiä on tarkennettu.
Asemakaava Asemakaavamuutoksessa suunnittelualueelle muodostuu yhteensä 14 kpl 523 - 1090 m2 suuruista pientalotonttia (kaavamerkintä AO ja AO-37) kortteleihin 2563, 2597, 2600 ja 2606. Tonttitehokkuus vaihtelee 0,24 ja 0,30 välillä. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 3185 k-m2. Rantaan rajoittuville tonteille sijoittuu 15 metriä rantaviivasta ulottuva aluerajaus, jolla liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi on säilytettävän puuston laatuun ja laajuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota (sl-3).
Miesmäenpuiston keski- ja pohjoisosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Ranta-alueen pohjoisosaan muodostuu suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys (EVS). Miesmäenpuiston pohjoisosaan osoitetaan ohjeellinen polkuyhteys Alpunkujan jatkeen, Pohtolankadun ja Ryydynkadun välille (po).
Miesmäenpuiston keskiosassa sijaitseva vanha juoksuhauta on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisten lausunto (sm-4).
Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle. Lisäksi ehdotus lähetetään tiedoksi Tampereen viheralueet ja hulevedet - yksikölle, terveydensuojeluyksikölle ja ympäristönsuojeluyksikölle.
Tiedoksi hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen viheralueet ja hulevedet -yksikkö, terveydensuojeluyksikkö, ympäristönsuojeluyksikkö, Tarja Jalo, Mikko Nurminen
Liitteet 1 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavaehdotus, kaava nro 8498 2 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine palautteisiin, kaava nro 8498 Tampere Pöytäkirja 1/2019 33 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
3 Liite yla 15.1.2019 Seurantalomake, kaava nro 8498 4 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Havainnekuva, kaava nro 8498 5 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Mallinnuskuvia, kaava nro 8498 6 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Viranomaiskommentit kaavaluonnos, kaava nro 8498 Tampere Pöytäkirja 1/2019 34 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Yhdyskuntalautakunta, § 12, 15.01.2019 Yhdyskuntalautakunta, § 251, 13.11.2018
§ 12 Muistutus ja asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Hervanta, Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti, Mekaniikanpolku 9, asemakaava nro 8687
TRE:1735/10.02.01/2017
Yhdyskuntalautakunta, 15.01.2019, § 12
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Toimistoarkkitehti Milla Hilli-Lukkarinen, puh. 044 4863500, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8687 (päivätty 13.8.2018, tarkistettu 5.11.2018) hyväksytään.
Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 13.8.2018 päivätyn ja 5.11.2018 sekä 7.1.2019 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8687. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8687 Dno TRE: 1735/10.02.01/2017, pvm 1.3.2017
Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Hervannan kaupunginosassa osoitteessa Mekaniikanpolku 9. Asemakaavan muutos koskee tonttia 7155-1, tonttia 7161-1, puistoa ja katualuetta (Sähköraitti, Mekaniikanpolku, Elementinpolku, Nosturinraitti, Valtaraitti ja Helaraitti). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7 ha. Alueen ympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki.
Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä Etelä- Hervannan koulun tontin rakennusoikeutta koulurakennuksen laajentamiseksi. Koulun kuntotarkastusraportissa suositeltiin kuitenkin rakennuksen purkamista. Kaavaluonnoksesta saadun kommentin Tampere Pöytäkirja 1/2019 35 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
mukaan Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Etelä-Hervannan koulun kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että rakennuksen säilyttäminen olisi todetussa kunnostustarvetilanteessa välttämätöntä. Näin ollen kaavan tavoitteeksi muutettiin uudisrakennuksen rakentaminen. Kaavamuutoksella varaudutaan myös palveluverkon muutoksiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Koulurakennuksen tontin uudeksi rakennusoikeudeksi muodostuu 16 000 m2, kerrosluku on IV. Asukkailta tulleen palautteen perusteella koululle suuntautuva huolto- ja saattoliikenne jalankulku-pyöräilyväylillä on turvallisuusongelma, joten kaavamuutoksessa on painotettu huolto- ja saattoliikennettä selkeyttäviä ratkaisuja. Arkkitehdinkadun varteen muodostetaan kaksi pysäköintialuetta, joista toinen on uusi ja palvelee koulun ja päiväkodin saattoliikennettä, sekä puiston käyttäjiä.
Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos tuli vireille 5.10.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkistettu 13.8.2018. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisölle 4.9.2018 ja luonnos oli nähtävillä 16.8. - 13.9.2018. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä viranomaiskommenttia ja 21 mielipidettä, palautteesta on laadittu erillinen palaute- ja vastineraportti. Viranomaiskommentit koskivat lähinnä kaavamerkintöjä. Mielipiteistä suuri osa koski koulun pihajärjestelyjä, joita suunnitellaan tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. Useissa mielipiteissä kiiteltiin kehitettyä huolto- ja saattoliikennejärjestelyä, mutta todettiin myös huoli liikenneturvallisuudesta, saattoliikenteen pysäköintipaikkojen riittävyydestä ja liikenteen ohjaamisesta. Asemakaavaa ja koulurakennuksen viitesuunnitelmaa on tarkistettu luonnoksesta saadun palautteen perusteella. Kommenteista ja mielipiteistä, sekä niihin vastaamisesta on laadittu erillinen raportti.
Kaavaehdotus, siihen liittyvä havainnepiirros, selostus, valmisteluvaiheen palaute- ja vastineraportti, sekä selvitysaineistoa oli nähtävillä 15.11. - 29.11.2018. Lausunto pyydettiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, joka ilmoitti, ettei lausu asiasta. Muistutuksia saapui yksi, jossa kerrottiin, että Elementinpolun ja Nosturinraitin kulmauksessa autoillaan ja pysäköidään edelleen vastoin liikennemerkkejä. Muistutuksessa pyydetään kaupungilta pikaisesti toimenpiteitä, joilla pysäköinti ja asiaton ajelu jalankulku- ja pyöräilyväylillä estetään. Alueen liikennemerkkimuutosten- ja täydennysten tarvetta on tarkasteltu ja muutosten toteutusta on suunniteltu keväälle 2019. Nosturinraitin ja Elementinpolun liittymään on asemakaavan laadinnan yhteydessä luonnosteltu rakenteellisia muutoksia, jotka on tarkoitus toteuttaa ennen uuden koulun avaamista. Ehdotusvaiheessa saatu muistutus ja vastine siihen on kirjattu kaavaselostukseen.
Kaavaselostukseen on lisätty ehdotusvaiheen käsittely. Muuten kaava- aineistoon ei ole tehty muutoksia ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen.
Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan Tampere Pöytäkirja 1/2019 36 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
toteuttaa sen saatua lainvoiman. Toteutuksesta ja aikataulusta vastaa koulun, päiväkodin sekä yleisten alueiden osalta Tampereen kaupunki. Tavoitteena on, että uusi koulu-, päiväkoti- ja terveyspalveluiden rakennus saadaan käyttöön vuonna 2023.
Kiinteistöt, tilat ja asuminen- yksikkö on ilmoittanut, että maankäyttösopimukselle ei ole tarvetta.
Tiedoksi hakija, Jarmo Viljakka, Pirkanmaan Ely-keskus, muistuttajat (2 henkilöä, yksi yhteinen muistutus), Jalo Tarja
Liitteet 1 Liite yla 15.1.2019 Asemakaava 8687 2 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine muistutukseen 8687 3 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan seurantalomake 8687 4 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Asemakaavan havainnekuva 8687 5 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Koulun viitesuunnitelma 180813 6 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Kuntotutkimus Etelä-Hervannan koulu 180109 7 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Liikenne, nykytila 180509 8 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Liikenne, tavoitetila 180509 9 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Yhdistetty liikenneaineisto 10 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Pysäköintiselvitys, yhteenveto 11 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Hulevesiselvitys 180515 12 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Luontoselvitys 170929 13 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Rakennushistoriaselvitys 180305 14 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Paivitetty tontinkayttöluonnos 181016 15 Oheismateriaali yla 15.1.2019 OAS tarkistettu 180813 16 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Suullinen palaute yleisötilaisuudesta 180904 17 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Luonnosvaiheen palauteraportti 8687
Yhdyskuntalautakunta, 13.11.2018, § 251
Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8687 (päivätty 13.8.2018, tarkistettu 5.11.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Perustelut Tampere Pöytäkirja 1/2019 37 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 13.8.2018 päivätyn ja 5.11.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8687. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8687 Dno TRE: 1735/10.02.01/2017
Suunnittelualue sijaitsee Hervannan kaupunginosassa osoitteessa Mekaniikanpolku 9. Asemakaavan muutos koskee tonttia 7155-1, tonttia 7161-1, puistoa ja katualuetta (Sähköraitti, Mekaniikanpolku, Elementinpolku, Nosturinraitti, Valtaraitti ja Helaraitti). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7 ha. Alueen ympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki.
Asemakaavamuutoksen alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä Etelä- Hervannan koulun tontin rakennusoikeutta koulurakennuksen laajentamiseksi. Koulun kuntotarkastusraportissa suositeltiin kuitenkin rakennuksen purkamista. Kaavaluonnoksesta saadun kommentin mukaan Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Etelä-Hervannan koulun kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että rakennuksen säilyttäminen olisi todetussa kunnostustarvetilanteessa välttämätöntä. Näin ollen kaavan tavoitteeksi muutettiin uudisrakennuksen rakentaminen. Kaavamuutoksella varaudutaan myös palveluverkon muutoksiin ja tulevaisuuden tarpeisiin.
Koulurakennuksen tontin uudeksi rakennusoikeudeksi muodostuu 16 000 m2, kerrosluku on IV. Asukkailta tulleen palautteen perusteella koululle suuntautuva huolto- ja saattoliikenne jalankulku- pyöräilyväylillä on turvallisuusongelma, joten kaavamuutoksessa on painotettu huolto- ja saattoliikennettä selkeyttäviä ratkaisuja. Arkkitehdinkadun varteen muodostetaan kaksi pysäköintialuetta, joista toinen on uusi ja palvelee koulun ja päiväkodin saattoliikennettä, sekä puiston käyttäjiä.
Tonttijako laaditaan sitovana kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Toteutuksesta ja aikataulusta vastaa koulun, päiväkodin sekä yleisten alueiden osalta Tampereen kaupunki. Tavoitteena on, että uusi koulu-, päiväkoti- ja terveyspalveluiden rakennus saadaan käyttöön vuonna 2023.
Kaavamuutos tuli vireille 5.10.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkistettu 13.8.2018. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisölle 4.9.2018 ja luonnos oli nähtävillä 16.8. - 13.9.2018. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä viranomaiskommenttia ja 21 mielipidettä. Viranomaiskommentit koskivat lähinnä kaavamerkintöjä. Mielipiteistä suuri osa koski koulun pihajärjestelyjä, joita suunnitellaan tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. Useissa mielipiteissä kiiteltiin kehitettyä huolto- ja saattoliikennejärjestelyä, mutta todettiin myös huoli liikenneturvallisuudesta, saattoliikenteen pysäköintipaikkojen Tampere Pöytäkirja 1/2019 38 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
riittävyydestä ja liikenteen ohjaamisesta. Kaavaluonnosta, sekä koulurakennuksen viitesuunnitelmaa on päivitetty saatujen kommenttien mukaan.
Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Pirkanmaan ELY- keskukselta.
Tiedoksi Jarmo Viljakka, Pirkanmaan ELY-keskus
Kokouskäsittely Johtaja Mikko Nurminen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa klo 18.15 ja ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala poistui kokouksesta klo 18.20 asiasta käydyn keskustelun aikana.
Liitteet 1 Liite yla 13.11.2018 Asemakaava 8687 2 Liite yla 13.11.2018 Seurantalomake 8687 3 Oheismateriaali yla 13.11.2028 Valmisteluvaiheen palaute- ja vastineraportti 8687 4 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Rakennushistoriaselvitys 180305 5 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Pysäköintiselvitys-yhteenveto 6 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Kuntotutkimus Etela Hervannan koulu 180109 7 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Liikenne - nykytila 180509 8 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Liikenne - tavoitetila 180509 9 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Luontoselvitys 170929 10 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Suullinen palaute yleisötilaisuudesta 180904 11 Oheismateriaali yla 13.11.2018 OAS tarkistettu 180813 12 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Päivitetty tontinkäyttöluonnos 181016 13 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Kaavaehdotus havainnekuva_20181113 14 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Yhdistetty liikenneaineisto 15 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Koulun viitesuunnitelma 180813 16 Oheismateriaali yla 13.11.2018 Hulevesiselvitys 180515 17 Liite Yla 13.11.2018 Asemakaavaselostus, korjattu Tampere Pöytäkirja 1/2019 39 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Yhdyskuntalautakunta, § 13, 15.01.2019 Yhdyskuntalautakunta, § 187, 11.09.2018 Yhdyskuntalautakunta, § 201, 25.09.2018
§ 13 Muistutus ja asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Nekalan suojelukaava, asemakaava nro 8644
TRE:444/10.02.01/2017
Yhdyskuntalautakunta, 15.01.2019, § 13
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Anna Hakula, puh. 044 486 3494, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8644 (päivätty 27.11.2017, tark. 3.9.2018, tark. 7.1.2019) hyväksytään ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.
Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 27.11.2017 päivätyn ja 3.9.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8644. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8644 Diaari nro TRE:444/10.02.01/2017
Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna Hakula ja kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Toivonen
Asemakaavamuutos turvaa alueen ominaispiirteiden säilymisen kieltämällä asuinrakennusten purkamisen, ohjaamalla laajentamista, uudisrakentamista sekä aitaamista määräyksin. Kerrostalojen alimmissa kerroksissa sijainneet liike- ja palvelutilat on huomioitu kaavassa. Asemakaavamuutoksella laajennetaan autonsuojien ja talousrakennusten rakennusaloja, mikä parantaa autonsuojien Tampere Pöytäkirja 1/2019 40 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
rakentamismahdollisuuksia alueella ja mahdollistaa esimerkiksi kodinhoitotilojen sijoittamisen talousrakennukseen. Viinikanpuisto, Lampipuisto ja Riihipuisto osoitetaan puistoiksi, joissa ympäristö säilytetään. Lisäksi näissä on osoitettu kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta merkityksellisimmät säilytettävät elementit. Kaakonpuisto itä ja Kaakonpuisto länsi osoitetaan puistoiksi, joita tulee kehittää niin, että alueen merkitys historiallisena ympäristönä vahvistuu. Koivulanpuistikon käyttötarkoitus muutetaan pysäköintialueeksi ja alueelle osoitetaan puurivit.
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 11,86 ha. Asuinkortteleiksi kaava- alueesta on varattu noin 4,16 ha, pysäköintialueiksi noin 0,17 ha, katualueiksi noin 2,05 ha ja virkistysalueiksi noin 5,46 ha. Kaava-alueelle osoitettava kokonaiskerrosala on 17440 m².
Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tampereella noin 2 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Nekalan rakennuskiellossa olevat korttelialueet 573, 574, 575, 576, 577 niitä reunustavine katuineen Kuokkamaantietä ja Riihitietä lukuunottamatta. Lisäksi asemakaavamuutosalueeseen kuuluu Viinikanpuisto, Kaakonpuiston itä- ja länsiosat, Lampipuisto, Riihipuisto ja Koivulanpuistikko.
Alueen rakennuskanta koostuu pääosin vuosien 1934-1945 aikana rakennetuista puisista pientaloista ja kerrostaloista. Alkuperäinen rakennuskanta on suurelta osin säilynyt ja alueen ilme on yhtenäinen ja rakennusajalleen tyypillinen. Alun perin palokujaksi suunniteltu suoperäinen notkelma eli nykyinen Viinikanpuisto on lenkkeilijöitä ja ulkoilijoita palveleva bulevardi, jonka lehmukset ovat 1930 luvulta. Lampipuisto kuuluu samaan notkelmaan Viinikanpuiston kanssa ja on valmistunut vuonna 1953. Koivulanpuistikkoon on sijoitettu jätepiste ja puistikon hiekkakenttää käytetään pysäköintiin.
Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritellyn alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen. Virkistysalueiden osalta tavoitteena on kulttuurihistoriallisten arvojen ja virkistysalueiden toimintojen turvaaminen sekä Kaakonpuiston itä- ja länsiosan maankäyttövaihtoehtojen tutkiminen. Kaakonpuistoja on esitetty muutettavaksi tonteiksi. Koivulanpuistikon osalta tutkitaan alueen maankäyttöä ja muuntamon sijoittamista alueelle.
Osallisten tavoitteina on tuotu esiin liikenneturvallisuuden parantaminen Koivulanpuistikon ympäristössä. Muuntamon sijoittamista Erätien risteysalueen tuntumaan vastustettiin. Kaakonpuisto idän ja lännen osalta esitettiin joko alueiden säilyttämistä puistoina tai uudisrakennusten sovittamista olemassaolevaan rakennuskantaan. Kiinteistöjen kehittämisen osalta kaavan toivottiin mahdollistavan piharakennusten monipuolisen käytön, usean asunnon sijoittamisen päärakennukseen, pienikokoisimman rakennuskannan vesikaton alapuolisten tilojen mahdollisimman laajan hyödyntämisen ja Tampere Pöytäkirja 1/2019 41 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
suurikokoisimpaan rakennuskantaan rungon keskelle sijoitettavat kattoikkunat.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutettiin nähtäville 16.2. –9.3.2017 väliseksi ajaksi sekä lähettiin tiedoksi osallisille. OAS:sta jätettiin kaksi kommenttia ja 16 mielipidettä, minkä lisäksi Pirkanmaan liitto totesi tarpeettomaksi kommentoida OAS:a. Nähtävilläoloaikana kaavoittajan kanssa kävi keskustelemassa 14 alueen kiinteistön haltijaa sekä alueella toimivan yrityksen edustajia. Mielipiteissä ja käydyissä keskusteluissa esitetyistä asioista johdettiin alueen asukkaiden tavoitteet. Aloitusvaiheessa tilattiin rakennetun kulttuuriympäristön inventointi sekä selvitykset alueen lepakkotilanteesta ja luontoarvoista.
Asukkaiden tavoitteiden pohjalta käynnistettiin Koivulanpuistikon ja sen ympäristön suunnittelu. Valmisteluvaiheessa käytiin neuvotteluja mm. rakennusvalvonnan, Pirkanmaan maakuntamuseon, Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kanssa. Asukastilaisuus ja -kävely, jossa esiteltiin alueelle tehtyä rakennetun kulttuuriympäristön inventointia, pidettiin 20.4.2017. Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkeä. Keskustelua herättivät erityisesti puistot ja tonttien vuokrat. Selvitykset alueen hyönteisistä ja lepakkotilanteesta sekä Koivulanpuistikon suunnitelma valmistuivat syksyllä 2017. Asemakaavaluonnosaineisto ja tarkistettu OAS asetettiin nähtäville 30.11.–28.12.2017 väliseksi ajaksi ja esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.12.2017.
Valmisteluvaiheen aineistosta jätettiin 5 mielipidettä ja 3 kommenttia, minkä lisäksi Ympäristönsuojelu ja Pirkanmaan ELY-keskus totesivat, että heillä ei ole huomautettavaa aineistosta. Palautteen pohjalta käytiin neuvotteluja mm. Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistui talvella 2018. Kaava-asiakirjat tarkennettiin asemakaavaehdotukseksi valmisteluvaiheessa saadun palautteen ja valmistuneiden selvitysten pohjalta.
Asemakaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 11.9.2018. Tällöin ehdotus jätettiin pöydälle, mutta seuraava yhdyskuntalautakunnan kokous 25.9.2018 päätti sen nähtäville asettamisesta 27.9.–29.10.2018 väliseksi ajaksi, josta tiedotettiin kuulutuksella.
Ehdotusvaiheen aineistosta jätettiin yksi muistutus, minkä lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo ja ELY-keskus totesivat, etteivät he anna lausuntoa. ELY-keskus kuitenkin kommentoi, että kaavan yleismääräyksissä tai rakennustapaohjeessa tulisi ottaa kantaa tarkemmin piha-alueiden päällystämiseen, alueen ominaispiirteiden säilyttämiseksi ja hulevesien rakennuspaikkakohtaisen imeyttämisen varmistamiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan kaavaehdotus on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Muistutuksen jätti Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Yhdistys toivoi, että slep-2 kaavamerkintään lisätään määräys valaistusolosuhteiden säilyttämisestä ennallaan, koska niin on suositeltu lepakkoselvityksessä. Tampere Pöytäkirja 1/2019 42 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Yleismääräyksiin lisättiin määräys piha-alueiden päällystämisestä ja hulevesien imeyttämisestä tonttikohtaisesti.
Rakennustapaohjeessa on suositus Viinikanpuiston keskiosien ja pohjoisreunan valaistuksesta niin, että valaistusta ei tulisi lisätä, jotta alue säilyy sopivana ruokailualueena vesisiipoille (s. 15). Samalla sivulla mainitaan, ettei myöskään Lampipuiston lammen ympäristön valaistusta tulisi lisätä nykyisestä.
Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa.
Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
Tiedoksi hakija, muistuttaja
Liitteet 1 Liite yla 15.1.2019 Asemakaava 2 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine muistutukseen 3 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan seurantalomake 4 Liite yla 15.1.2019 Rakentamistapaohje 5 Liite yla 15.1.2019 Poistettava asemakaava 6 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Valmisteluaineiston palauteraportti 7 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Havainnekuva 8 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Tietotaulukko 9 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Koivulanpuistikon pysäköintiselvitys 10 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Inventointi osa 1 11 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Inventointi osa 2 12 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Luontoselvitys 13 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Lepakkoselvitys 14 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Hyönteisselvitys
Yhdyskuntalautakunta, 11.09.2018, § 187
Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko
Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Hyväksytään 27.11.2017 päivätty ja 3.9.2018 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8644 asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
Perustelut Tampere Pöytäkirja 1/2019 43 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 27.11.2017 päivätyn ja 3.9.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8644. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8644 Diaari nro TRE:444/10.02.01/2017
Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Toivonen
Asemakaavamuutos turvaa alueen ominaispiirteiden säilymisen kieltämällä asuinrakennusten purkamisen, ohjaamalla laajentamista, uudisrakentamista sekä aitaamista määräyksin. Kerrostalojen alimmissa kerroksissa sijainneet liike- ja palvelutilat on huomioitu kaavassa. Asemakaavamuutoksella laajennetaan autonsuojien ja talousrakennusten rakennusaloja, mikä parantaa autonsuojien rakentamismahdollisuuksia alueella ja mahdollistaa esimerkiksi kodinhoitotilojen sijoittamisen talousrakennukseen. Viinikanpuisto, Lampipuisto ja Riihipuisto osoitetaan puistoiksi, joissa ympäristö säilytetään. Lisäksi näissä on osoitettu kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta merkityksellisimmät säilytettävät elementit. Kaakonpuisto itä ja Kaakonpuisto länsi osoitetaan puistoiksi, joita tulee kehittää niin, että alueen merkitys historiallisena ympäristönä vahvistuu. Koivulanpuistikon käyttötarkoitus muutetaan pysäköintialueeksi ja alueelle osoitetaan puurivit.
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 11,86 ha. Asuinkortteleiksi kaava- alueesta on varattu noin 4,16 ha, pysäköintialueiksi noin 0,17 ha, katualueiksi noin 2,05 ha ja virkistysalueiksi noin 5,46 ha. Kaava-alueelle osoitettava kokonaiskerrosala on 17440 m².
Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tampereella noin 2 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Nekalan rakennuskiellossa olevat korttelialueet 573, 574, 575, 576, 577 niitä reunustavine katuineen Kuokkamaantietä ja Riihitietä lukuunottamatta. Lisäksi asemakaavamuutosalueeseen kuuluu Viinikanpuisto, Kaakonpuiston itä- ja länsiosat, Lampipuisto, Riihipuisto ja Koivulanpuistikko.
Alueen rakennuskanta koostuu pääosin vuosien 1934-1945 aikana rakennetuista puisista pientaloista ja kerrostaloista. Alkuperäinen rakennuskanta on suurelta osin säilynyt ja alueen ilme on yhtenäinen ja rakennusajalleen tyypillinen. Alun perin palokujaksi suunniteltu suoperäinen notkelma eli nykyinen Viinikanpuisto on lenkkeilijöitä ja ulkoilijoita palveleva bulevardi, jonka lehmukset ovat 1930 luvulta. Lampipuisto kuuluu samaan notkelmaan Viinikanpuiston kanssa ja on valmistunut vuonna 1953. Koivulanpuistikkoon on sijoitettu jätepiste ja puistikon hiekkakenttää käytetään pysäköintiin. Tampere Pöytäkirja 1/2019 44 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritellyn alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen. Virkistysalueiden osalta tavoitteena on kulttuurihistoriallisten arvojen ja virkistysalueiden toimintojen turvaaminen sekä Kaakonpuiston itä- ja länsiosan maankäyttövaihtoehtojen tutkiminen. Kaakonpuistoja on esitetty muutettavaksi tonteiksi. Koivulanpuistikon osalta tutkitaan alueen maankäyttöä ja muuntamon sijoittamista alueelle.
Osallisten tavoitteina on tuotu esiin liikenneturvallisuuden parantaminen Koivulanpuistikon ympäristössä. Muuntamon sijoittamista Erätien risteysalueen tuntumaan vastustettiin. Kaakonpuisto idän ja lännen osalta esitettiin joko alueiden säilyttämistä puistoina tai uudisrakennusten sovittamista olemassaolevaan rakennuskantaan. Kiinteistöjen kehittämisen osalta kaavan toivottiin mahdollistavan piharakennusten monipuolisen käytön, usean asunnon sijoittamisen päärakennukseen, pienikokoisimman rakennuskannan vesikaton alapuolisten tilojen mahdollisimman laajan hyödyntämisen ja suurikokoisimpaan rakennuskantaan rungon keskelle sijoitettavat kattoikkunat.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutettiin nähtäville 16.2. –9.3.2017 väliseksi ajaksi sekä lähettiin tiedoksi osallisille. OAS:sta jätettiin kaksi kommenttia ja 16 mielipidettä, minkä lisäksi Pirkanmaan liitto totesi tarpeettomaksi kommentoida OAS:a. Nähtävilläoloaikana kaavoittajan kanssa kävi keskustelemassa 14 alueen kiinteistön haltijaa sekä alueella toimivan yrityksen edustajia. Mielipiteissä ja käydyissä keskusteluissa esitetyistä asioista johdettiin alueen asukkaiden tavoitteet. Aloitusvaiheessa tilattiin rakennetun kulttuuriympäristön inventointi sekä selvitykset alueen lepakkotilanteesta ja luontoarvoista.
Asukkaiden tavoitteiden pohjalta käynnistettiin Koivulanpuistikon ja sen ympäristön suunnittelu. Valmisteluvaiheessa käytiin neuvotteluja mm. rakennusvalvonnan, Pirkanmaan maakuntamuseon, Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kanssa. Asukastilaisuus ja -kävely, jossa esiteltiin alueelle tehtyä rakennetun kulttuuriympäristön inventointia, pidettiin 20.4.2017. Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkeä. Keskustelua herättivät erityisesti puistot ja tonttien vuokrat. Selvitykset alueen hyönteisistä ja lepakkotilanteesta sekä Koivulanpuistikon suunnitelma valmistuivat syksyllä 2017. Asemakaavaluonnosaineisto ja tarkistettu OAS asetettiin nähtäville 30.11.–28.12.2017 väliseksi ajaksi ja esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.12.2017.
Valmisteluvaiheen aineistosta jätettiin 5 mielipidettä ja 3 kommenttia, minkä lisäksi Ympäristönsuojelu ja Pirkanmaan ELY-keskus totesivat, että heillä ei ole huomautettavaa aineistosta. Palautteen pohjalta käytiin neuvotteluja mm. Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistui talvella 2018. Kaava-asiakirjat tarkennettiin asemakaavaehdotukseksi valmisteluvaiheessa saadun palautteen ja valmistuneiden selvitysten pohjalta. Tampere Pöytäkirja 1/2019 45 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa.
Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Ely-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
Kokouskäsittely Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Liitteet 1 Liite yla 11.9.2018 selostus 2 Liite yla 11.9.2018 asemakaavakartta 3 Liite yla 11.9.2018 liitelomake 4 Liite yla 11.9.2018 poistettava asemakaava 5 Oheismateriaali yla 11.9.2018 havainnekuva 6 Oheismateriaali yla 11.9.2018 palauteraportti 7 Oheismateriaali yla 11.9.2018 rakentamistapaohje 8 Oheismateriaali yla 11.9.2018 Koivulanpuistikon pysäköintiselvitys 9 Oheismateriaali yla 11.9.2018 tietotaulukko 10 Oheismateriaali yla 11.9.2018 kulttuuriympäristön inventointi 11 Oheismateriaali yla 11.9.2018 kulttuuriympäristön inventointi kohdekortit 12 Oheismateriaali yla 11.9.2018 lepakkoselvitys 13 Oheismateriaali yla 11.9.2018 hyönteisselvitys 14 Oheismateriaali yla 11.9.2018 eliöstö- ja biotooppiselvitys
Yhdyskuntalautakunta, 25.09.2018, § 201
Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Hyväksytään 27.11.2017 päivätty ja 3.9.2018 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8644 asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
Perustelut Asia jäi pöydälle 11.9.2018.
Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.
Liitteet 1 Liite yla 11.9.2018 asemakaavakartta 2 Liite yla 11.9.2018 selostus Tampere Pöytäkirja 1/2019 46 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
3 Liite yla 11.9.2018 liitelomake 4 Liite yla 11.9.2018 poistettava asemakaava 5 Oheismateriaali yla 11.9.2018 havainnekuva 6 Oheismateriaali yla 11.9.2018 palauteraportti 7 Oheismateriaali yla 11.9.2018 rakentamistapaohje 8 Oheismateriaali yla 11.9.2018 Koivulanpuistikon pysäköintiselvitys 9 Oheismateriaali yla 11.9.2018 tietotaulukko 10 Oheismateriaali yla 11.9.2018 kulttuuriympäristön inventointi 11 Oheismateriaali yla 11.9.2018 kulttuuriympäristön inventointi kohdekortit 12 Oheismateriaali yla 11.9.2018 lepakkoselvitys 13 Oheismateriaali yla 11.9.2018 hyönteisselvitys 14 Oheismateriaali yla 11.9.2018 eliöstö- ja biotooppiselvitys Tampere Pöytäkirja 1/2019 47 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Yhdyskuntalautakunta, § 14, 15.01.2019 Yhdyskuntalautakunta, § 238, 30.10.2018
§ 14 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Takahuhti, Kuusimäenkatu 9, asemakaava nro 8728
TRE:2387/10.02.01/2018
Yhdyskuntalautakunta, 15.01.2019, § 14
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh 044 486 3497, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8728 (päivätty 21.9.2018, tarkistettu 8.10.2018) hyväksytään.
Perustelut Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 21.9.2018 päivätyn ja 8.10.2018 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8728. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8728 Diaarinumero: TRE: 2387/10.02.01/2018 . Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.
1653 m² suuruisen pientalotontti (4962-8) jaetaan kahdeksi pientalotontiksi (665 m² ja 988 m²) Takahuhdin - Pappilan 1. arvoluokan jälleenrakentamiskauden pientaloalueen laidalla. Tontilla sijaitsee Kuusimäenkadun varrella v. 1967 valmistunut yksikerroksinen asuinpientalo. Asemakaavassa uudet tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontille nro 20 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 250 k-m². Tontille nro 19 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2 /3, ja rakennusoikeudeksi 175 k-m².
Yhdyskuntalautakunta asetti kaavaehdotuksen nähtäville 1.-15.11.2018 väliselle ajalle. Kaavaehdotuksesta ei saatu muistutuksia. Tampere Pöytäkirja 1/2019 48 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Ehdotuksesta saatiin yksi viranomaislausunto. Lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaava mahdollistaa uuden asuinrakennuksen sijoittumisen tontin sisäosaan, joka on jälleenrakennuskauden kiinteistölle ja arvoalueelle vieras, alueen kulttuurihistoriallisia arvoja heikentävä ratkaisu. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavaehdotus ei huomioi riittävällä tavalla lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön arvoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tältä osin asemakaavaehdotus ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n (asemakaavan sisältövaatimukset) mukainen siltä osin, kun laissa todetaan että "rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.
Kaavaselostuksessa olevassa asemakaavoituksen vastineessa todetaan, että tontin jakaminen on kaupungin tontinjakoperiaatteiden mukaisesti mahdollista. Näkemys perustuu alueelle tehtyyn tontinjakoa koskevaan aluetarkasteluun, joka kattaa koko lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön arvoalueen. Tarkastelu löytyy kaavaselostuksen luvusta 1.2 Aluetarkastelu. Tarkastelun perusteella tontin jakaminen kaavaehdotuksen mukaisella tavalla ei aiheuta kohtuutonta haittaa arvoalueen säilymiselle eikä ole sellainen ennakkotapaus, joka johtaa vähitellen koko arvoalueen arvojen häviämiseen.
Kaavaehdotukseen ei ole tehty YLA:n edellisen käsittelyn jälkeen muutoksia. Kaavaselostusta on täydennetty päivämäärien ja kaavaehdotuksen vuorovaikutuksen osalta.
Tiedoksi hakija, Pirkanmaan Ely-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tarja Jalo
Liitteet 1 Liite yla 15.1.2019 Asemakaava, kaava nro 8728 2 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine lausuntoon 3 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan seurantalomake, kaava nro 8728 4 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Asemakaavan havainnekuva, kaava nro 8728 5 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Mallinnuskuvia, kaava nro 8728 6 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto, kaava nro 8728
Yhdyskuntalautakunta, 30.10.2018, § 238
Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Tampere Pöytäkirja 1/2019 49 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8728 (päivätty 21.6.2018, tarkistettu 8.10.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Perustelut Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 21.6.2018 päivätyn ja 8.10.2018 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8728. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Diaarinumero: TRE: 2387/10.02.01/2018.
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.
Suunnittelualueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin 4,5 km päässä keskustasta, Takahuhdin kaupunginosassa, osoitteessa Kuusimäenkatu 9. Asekaavamuutoskohde käsittää korttelin nro 4962 tontin nro 8, jonka pinta-ala on 1653 m² ja sillä sijaitsee vuonna 1967 valmistunut asuinrakennus.
Suunnittelualue sijaitsee Kantakaupungin yleiskaavan 2040 (kartan 3) osoittaman 1. arvoluokan jälleenrakennuskauden pientaloalueen länsilaidalla. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu jälleenrakennuskauden, 1960- ja 70-luvun sekä 2000-luvun pientaloista. Noin 200 m alueen eteläpuolella sijaitsee pieni kerrostalo-alue.
Suunnittelukohteen lähistöllä on kaksi päiväkotia: Irjalan päiväkoti ja Huikkaan päiväkoti. Takahuhdin kouluun (luokat 1.-9.) on matkaa noin kilometri. Lähin joukkoliikennepysäkki sijaitsee lähistöllä Kuusimäenkadulla. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.
Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutoksella on tarkoitus jakaa Takahuhdissa sijaitseva 1653 m² suuruinen pientalotontti (4962-8) kahdeksi pientalotontiksi (tontti nro 19 n. 665 m² ja tontti nro 20 n. 988 m²). Asemakaavassa uudet tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontille nro 19 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 175 k-m². Tontille nro 20 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 250 k-m². Tavoitteena on ohjata kaava-alueen uudisrakentamista niin, että se sulautuu mahdollisimman luontevasti arvokkaan ja hyvin säilyneen jälleenrakennuskauden pientaloalueen kokonaisilmeeseen.
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavanmuutoksen kohteena olevan tontin omistajat jättivät 14.3.2018 päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen. Hakemuksessa esitetään tontin 837-9-469-8 jakamista kahdeksi pientalotontiksi. Asemakaavanmuutos kuulutettiin vireille 21.6.2018 asemakaavanumerolla 8728. Asemakaavan osallistumis- ja Tampere Pöytäkirja 1/2019 50 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto asetettiin nähtäville 21.6. —9.8.2018 väliseksi ajaksi.
Valmisteluaineistosta ei saatu mielipiteitä yksityishenkilöiltä. Aineistosta saatiin kaksi kommenttia viranomaisilta. Kommentit saatiin Tampereen kaupungin Viheralueet ja hulevedet -yksiköltä ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Viheralueet ja hulevedet yksikön kommentti ei edellytä muutoksia kaava- aineistoon.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla Kuusimäenkatu 9 tontin jakamista.
Maakuntamuseo toteaa kommentissaan, että asemakaavanmuutoksen kohteena oleva kiinteistö kuuluu Tampereen yhtenäisten jälleenrakennuskauden pientaloalueiden selvityksen mukaan lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön 1-luokan arvoalueeseen, joka edustaa hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden aluetta, jolla alueen alkuperäiset arvot ovat lähes säilyneet. Vastaavien alueiden arvojen laskuun ovat vaikuttaneet merkittävimmin rakennusten purkaminen sekä tonttien jakaminen, joka muuttaa tontin rakennusten sijoittelua, tuhoaa korttelien sisälle jäävät puutarha-alueet sekä tuo alueelle sen luonteelle vierasta rakennuskantaa. Asemakaavanmuutoksen kohteena olevan tontin jakaminen olisi mahdollista toteuttaa vain kirveenvarsitonttina, jolloin uusi asuinrakennus sijoittuisi tontin takaosaan. Ratkaisu on maakuntamuseon näkemyksen mukaan jälleenrakennuskaudelle vieras ja vastoin Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa, jonka mukaan alueen ympäristön erityispiirteet tulee säilyttää.
Maakuntamuseo toteaa, että kaavan aluetarkastelu tulisi ulottaa koko arvoalueelle, ei vain kaava-alueen lähitonteille, jotta muutoksen luonne ja vaikutus koko arvoalueeseen tulisi huomioiduksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lrjalan makasiinin ympäristön korkeimpaan luokkaan arvotetun kokonaisuuden arvojen vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja arvoalueiden sisälle sijoittuviin heikommin säilyneisiin tai aluekokonaisuuteen heikommin sopeutuviin kohteisiin tulee mahdollisia muutoksia suunniteltaessa suhtautua arvojen palauttamiseen pyrkivällä asenteella.
Asemakaavoituksen vastineet ja toimenpiteet
Kaavaselostukseen on lisätty kommenttien tiivistelmät ja niihin vastineet.
Maakuntamuseon näkemyksestä poiketen asemakaavoitus katsoo, että tontin jakaminen on kaupungin tontinjakoperiaatteiden mukaisesti mahdollista.
Asemakaavaselostusta on täydennetty merkittävästi maakuntamuseon kommentin perusteella. Selostukseen on lisätty luku aluetarkastelusta, joka kattaa koko lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön arvoalueen. Aluetarkastelu pohjautuu vuonna 2016 Kantakaupungin yleiskaavaa 2040 varten tehtyyn selvitykseen ”Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys; Tampere Pöytäkirja 1/2019 51 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Jälleenrakennuskausi” sekä asemakaavaa varten tehtyihin karttatarkasteluihin ja maastokäynteihin.
Kommentin sekä maakuntamuseon, hakijan ja asemakaavoituksen kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella on päädytty jakamaan kiinteistön rakennusoikeus tasaisemmin muodostuvien kahden uuden tontin välille, laskemaan sallittua kerroslukua valmisteluaineiston mukaisesta täydestä kahdesta kerroksesta yhteen ja kahteen kolmasosaan ja määrittämään tarkemmin asuinrakennusten julkisivujen korkeudet sekä kattokulmat. Näillä muutoksilla on pyritty siihen, että kaavan mukainen uudisrakentaminen olisi muodoltaan ja massaltaan mahdollisimman yhtenevää arvoalueen perinteisen rakennuskannan kanssa ja samalla huomioiden hakijan tavoitteet.
Maankäyttösopimus Kaavan vähäisen koon ja rakennusmäärän johdosta alueelle ei laadita yhteistyö- eikä maankäyttösopimusta.
Lausuntopyynnöt Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Tiedoksi Hakija
Liitteet 1 Liite yla 30.10.2018 Asemakaava 2 Liite yla 30.10.2018 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine kommentteihin 3 Liite yla 30.10.2018 Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali yla 30.10.2018 Asemakaavan havainnekuva 5 Oheismateriaali yla 30.10.2018 Asemakaavan mallinnuskuvia Tampere Pöytäkirja 1/2019 52 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Yhdyskuntalautakunta, § 15, 15.01.2019 Yhdyskuntalautakunta, § 264, 27.11.2018
§ 15 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Linnainmaa, Alanikkilänkatu 28. Asemakaava nro 8696
TRE:5972/10.02.01/2017
Yhdyskuntalautakunta, 15.01.2019, § 15
Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina
Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Anna Hakula, puh. 044 486 3494, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8696 (päivätty 9.8.2018, tarkistettu 19.11.2018) hyväksytään.
Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 9.8.2018 (tark. 19.11.2019) päivätyn asemakaavamuutoksen nro 8696. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8696 Dno: TRE: 5972/10.02.01/2017
Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna Hakula
Asemakaavamuutoksella jaetaan 2271 m2:n suuruinen alue, joka käsittää maarekisterikiinteistön 1:54, osan maarekisterikiinteistöä 1:92, sekä kiinteistön n:o 7:0. Muodostuvat tontit osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 520 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 260 k-m2.
Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 7 km päässä keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa, osoitteessa Alanikkilänkatu 28. Maanrekisterikiinteistöllä 1:54 sijaitsee vuonna 1949 valmistunut kolmen asunnon asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 220 m2. Lisäksi Tampere Pöytäkirja 1/2019 53 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
alueella sijaitsee kolme talousrakennusta. Maarekisterikiinteistön 1:93 osa on vanhaa tiepohjaa. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääosin pien- ja rivitaloista. Suunnittelualueella on voimassa 14.11.1956 vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro 675.
Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on jakaa maakiinteistörekisteri 1:54 kahdeksi tontiksi, mahdollistaa nykyisen rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella kuitenkin tukien sen säilymismahdollisuutta, lisätä rakennusoikeutta ja mahdollistaa maavaihtokauppa kaupungin ja maarekisterikiinteistö 1:54 omistajan välillä. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen suhde lähiympäristöön.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 29.11.–13.12.2018 välisen ajan ja siitä jätettiin yksi muistutus, muttei yhtään lausuntoa.
Muistutus 1: Yksi mielipiteen jättäjä halusi toistaa aikaisempaa lausumaansa, eli muodostuville tonteille tulisi antaa rakennusoikeus yhteen yhden perheen rakennukseen per tontti, jotta alue pysyy rauhallisena. Lisäksi rakentamisen vaatima kallion louhinta vaikuttaa lähiympäristöön ja se on tehtävä vastuullisesti.
Kaavaehdotuksessa molemmille muodostuville tonteille on annettu rakennusoikeutta 220 m2 pientalon rakentamiseen. Tämä on omakotitalon suuruusluokka ja todennäköisin toteutus on juurikin muistuttajan kuvaama yhden perheen talo molemmilla muodostuvilla tonteilla, eli kaksi omakotitaloa. Kaavaa on ehdotusvaiheessa tarkistettu myös siltä osin, että kallion louhintaa voitaisiin minimoida. Kuitenkin louhinta on rakennusvaiheessa tehtävä ratkaisu, jota ei määritellä asemakaavassa.
Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.
Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista.
Tiedoksi hakija, Pirkanmaan Ely-keskus, muistuttaja, Tarja Jalo
Liitteet 1 Liite yla 15.1.2019 Asemakaava 2 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine muistutukseen 3 Liite yla 15.1.2019 Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali yla 15.1.2019 Havainnekuva
Yhdyskuntalautakunta, 27.11.2018, § 264
Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina Tampere Pöytäkirja 1/2019 54 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8696 (päivätty 9.8.2018, tarkistettu 19.11.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 9.8.2018 päivätyn ja 19.11.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8696. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8696
Dno: TRE: 5972/10.02.01/2017
Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna Hakula.
Asemakaavamuutoksella jaetaan 2271 m2:n suuruinen alue, joka käsittää maarekisterikiinteistön 1:54 ja osan maarekisterikiinteistöä 1:93. Muodostuvat tontit osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AO).
Tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 320 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 260 k-m2.
Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 7 km päässä keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa, osoitteessa Alanikkilänkatu 28. Maarekisterikiinteistöllä 1:54 sijaitsee vuonna 1949 valmistunut kolmen asunnon asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 220 m2. Lisäksi alueella sijaitsee kolme talousrakennusta. Maarekisterikiinteistön 1:93 osa on vanhaa tiepohjaa. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääosin pien- ja rivitaloista. Suunnittelualueella on voimassa 14.11.1956 vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro 675.
Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on jakaa maakiinteistörekisteri 1:54 kahdeksi tontiksi, mahdollistaa nykyisen rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella kuitenkin tukien sen säilymismahdollisuutta, lisätä rakennusoikeutta ja mahdollistaa maavaihtokauppa kaupungin ja maarekisterikiinteistö 1:54 omistajan välillä.
Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen suhde lähiympäristöön.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä 9.8.–30.8.2018. Asemakaavan valmisteluaineistosta saatiin kuusi viranomaisten lausuntoa ja kolme mielipidettä. 1. Hulevesisuunnittelu: Kaavaluonnoksessa esitetty asemakaavamääräys Tampere Pöytäkirja 1/2019 55 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
on huleveden osalta OK. 2. Pirkanmaan maakuntamuseo: Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan luonnoksessa esitetty ratkaisu on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollinen. Arkeologisen kulttuuriperinnön arvojen osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Mikäli hanke etenee kaavaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotuksesta ei ole välttämätöntä pyytää maakuntamuseon lausuntoa. 3. Tukes: Tukesilla ei ole huomauttamista esitetyistä kaavamuutoksista. 4. Pirkanmaan ELY-keskus: Asemakaava ei kuulu ELY-keskuksen MRL 18.2 § mukaisen valvontatehtävän piiriin. ELY-keskuksella ei ole tarvetta lausua kaavahankkeesta. 5. Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelulla ei ole kommentoitavaa asemakaavoitukseen liittyvään aineistoon 6. Tampereen Sähköverkko Oy: Tiedoksi, että tulevan tontin 25 sähkön liittymisjohto jää tontin 26 puolelle ajoyhteysrasitteen alueelle. Asia ei edellytä toimenpiteitä. 1. Mielipide: Suunnitteilla oleville molemmille tonteille tulisi rakentaa yksi yhden perheen omakotitalo, jolloin viihtyisä omakotialue säilyisi sen alkuperäisessä muodossa. Pienkerrostalojen pelätään vievän lähitonteilta kotirauhan. 2. Mielipide: Alue on rauhallinen asuinympäristö, jonne ei sovi pienkerrostalo tai paritalo. Toivon, että talojen ikkunat suurimmaksi osaksi sijoittuisivat Leinolankadulta poispäin. Liikenteen raju muuttuminen aiheuttaa haittaa. Suunnittelualue sijaitsee kalliolla ja mahdollisen louhinnan aiheuttamat mahdolliset vauriot tulee louhijan korvata. Tontille sopii kaksi 1,5 kerroksista omakotitaloa, kunhan ne eivät nouse kovin korkealle. 3. Mielipide: Kallion louhinta, isojen puiden kaataminen ym. tulevat aiheuttamaan asumishaittaa meille melun, pölyn, tärinän ym. vuoksi. Kahden omakotitalon rakentaminen toisi meille vähiten haittaa, koska kallion louhiminen ym. olisi vähäisempää.
Saatujen palautteiden ja käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin tarkistaa pääkäyttötarkoitusta ja rakennusaloja. Luonnoksessa esitetty pääkäyttötarkoitus oli A-27: Asuinrakennusten korttelialue erillisiä enintään kolmiasuntoisia asuinrakennuksia varten. Kunkin rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Se muutetaan ehdotuksessa määräykseksi AO eli Erillispientalojen korttelialue. Lisäksi auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalaa rajattiin uudelleen niin, että molemmille rakennuksille on mahdollista rakentaa kahden auton autotalli.
Kiinteistötoimella ei huomauttamista. Vaihtokirja alueista tehdään kaavan vahvistuttua.
Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.
Tiedoksi Tampere Pöytäkirja 1/2019 56 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Hakijat
Liitteet 1 Liite yla 27.11.2018 asemakaavan selostus 2 Liite yla 27.11.2018 Asemakaavakartta 3 Liite yla 27.11.2018 Asemakaavaselostuksen seurantalomake 4 Oheismateriaali yla 27.11.2018 Havainnekuva 5 Oheismateriaali yla 27.11.2018 Kommentit ja lausunto Tampere Pöytäkirja 1/2019 57 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 16 Oikaisuvaatimus rakennuttamisjohtajan päätökseen liukastumistapaturmasta Tullinkadun kevyen liikenteen väylältä
TRE:9419/03.07.01/2017
Valmistelija / lisätiedot: Kylmäkoski Teemu, Pråhl Kim
Valmistelijan yhteystiedot Lakimies Kim Pråhl, puh. 040 639 7576 ja rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski, puh. 040 801 6376, [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Oikaisuvaatimus hylätään.
Perustelut Tampereen kaupungilta on anottu vahingonkorvausta 15.12.2017 päivätyllä korvausanomuksella Tullintorin aukion Pakkahuoneen puolella sijaitsevan kevyen liikenteen väylällä sattuneesta liukastumisvahingosta. Liukastuminen tapahtui annetun selvityksen mukaan 13.12.2017 klo 8.50. Anottavan korvauksen suuruus oli 2 600 € sisältäen menetettyä työtuloa, kurssimaksua, lääkäripalkkioita sekä taksimatkoja. Korvausanomus on hylätty rakennuttamisjohtajan päätöksellä §12/30.1.2018.
Oikaisuvaatimuksessa asianosainen esittää, että kyseistä tapaturmapaikkaa ei oltu hiekoitettu 13.12.2018 klo 8.50, jolloin liukastuminen tapahtui. Tämän asian todistamiseksi Tampereen kaupungille on toimitettu kolmen eri henkilön todistajalausunnot. Tampereen kaupungilta anottava korvaussumma on tällä hetkellä 10 907,75 euroa. Korvaussumma sisältää ansiomenetyksiä 8 480,75 euroa, lääkäri- ja fysioterapiakäyntejä 2 127 € sekä Tampereen kaupungin tekemän virheellisen päätöksen ja siitä aiheutuneesta korvauksen viivästymisestä 300 €.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, taikka on muuten lainvastainen.
Asianosaisen henkilön kanssa pidettiin 13.7.2018 katselmus, jossa tarkennettiin liukastumispaikka. Liukastumispaikan osalta todettiin, että Tampere Pöytäkirja 1/2019 58 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
kohde kuuluu Tampereen kaupungin hoitovastuulle ja kevyen liikenteen väylän hoidossa ei ole mitään erityisiä huomioitavia asioita, kuten tonttiliittymiä, pysäköintipaikkoja, katupuita tai muita rakenteita. Asiassa on ilmeistä se, että alueen kunnossapitäjän Tampereen Infran toimittaman työkoneraportin mukaan kohteessa oli tehty auraus- ja liukkaudentorjunta toimenpiteet kyseisenä tapahtuma aamuna 13.12.2017 klo 8.03 - 8.22 välisenä aikana. Vahinkopaikalla oli toteutettu kunnossapitotoimenpiteitä myös liukastumista edeltävinä päivinä 11.12.2017 klo 05:25 - 05:35 välisenä aikana kohde oli hiekoitettu sekä 12.12.2017 klo 09:27 - 09:35 välisenä aikana kohde oli myös hiekoitettu. Voidaankin todeta, että kaupunki on toiminut tapaturmaan nähden siltä vaadittavan huolellisuusvelvollisuuden rajoissa. Talvikunnossapidossa kaikkien huolettavien alueiden kaikki liukkaudet on mahdotonta täysin poistaa, vaikka kunnossapidossa saavutetaankin laissa edellytetty tyydyttävä kunto. Jalankulkijalle jää aina velvollisuus huolelliseen ja varovaiseen toimimiseen mahdollisen vahingon välttämiseksi.
Asiassa tulee muutoksenhaun osalta huomioida, että muutoksenhakuviranomaisena hallinto-oikeus ei tutki yksityisoikeudellista vaatimusta sen perusteen osalta, joten riitaisen asian ratkaiseminen edellyttää viime kädessä asian saattamista yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi.
Henkilötietoja sisältävä teksti Salassapidettävät tiedot poistettu.
Tiedoksi Asianosainen, Mikko Nurminen, Kim Pråhl, Milko Tietäväinen, Teemu Kylmäkoski, Kimmo Myllynen, Petri Kujala, Juha Antila, Reijo Lahtinen, Kari Pitkänen, Elina Rantanen Tampere Pöytäkirja 1/2019 59 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 17 If Vahinkovakuutus Oyj:n omavastuukorvaus liukastumistapaturmasta
TRE:4958/03.07.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Kujala Petri
Valmistelijan yhteystiedot Rakennuttajahortonomi Petri Kujala, puh. 0500 628 295, etunimi. sukunimi@tampere
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli If Vahinkovakuutus Oyj:n takaisinsaantivaatimus hyväksytään.
Perustelut Tampereen kaupungilta on anottu vahingonkorvausta 20.06.2018 päivätyllä korvausvaatimuksella Kaupinkadun sillan yhdistetylla pyörä- ja kävelytiellä sattuneesta liukastumisesta. Liukastuminen tapahtui annetun selvityksen perusteella 17.2.2018 klo 21:15. Anottavan korvausvaatimuksen summa on 25.716,63 euroa, joka koostuu sairaanhoitokuluista 1.512,83 € ja ansiomenetyksestä 24 203,80 €.
Koska kyseessä on yli 20 000 euron suuruinen vahingonkorvausvaatimus, toimitettiin 18.10.2018 vastuuvahinkoilmoitus Tampereen kaupungin vastuuvahinkoyhtiölle If Vahinkovakuutus Oyj:lle. Korvauspäätös 18.285620 annettiin 11.12.2018. Korvauspäätöksessä todettiin, että vahingosta saatujen selvitysten perusteella Tampereen kaupunki on korvausvelvollinen vahinkoon ja If Vahinkovakuutus Oyj korvaa vahingon vakuutuksenottajan vastuuvahingosta.
If Vastuuvakuutus Oyj on tehdyn korvauspäätöksen, jonka perusteella Tampereen kaupungin korvattavaksi tulee 11.794,70 euron suuruinen korvaus. Korvaus koostuu sairaspäivärahasta 11.342,59 € ja sairaanhoitokuluista 452,20 €. Sairaanhoitokulut on korvattu julkisen terveydenhuollon yleisen maksuluokan taksan mukaan ja korvattavassa päivärahassa on huomioitu 9 päivän sairasajan palkka ns. karenssiajan palkka sekä TVL:n ohjeistuksen mukainen 60 % vähennys tapaturmavakuutuksen maksamasta sairaspäivärahasta.
Henkilötietoja sisältävä teksti Salassapidettävät tiedot poistettu. Tampere Pöytäkirja 1/2019 60 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Tiedoksi IF vakuutus / Anna-Kaisa Rastas, Kimmo Myllynen, Milko Tietäväinen, Teemu Kylmäkoski, Juha Antila, Petri Kujala, Lassi Jokinen, Elina Rantanen Tampere Pöytäkirja 1/2019 61 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 18 Poikkeamislupahakemus kiinteistölle Tasanteenraitti 22, Tasanne, asemakaavan suojelumääräyksestä poikkeaminen
TRE:7238/10.03.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Kinos Merja
Valmistelijan yhteystiedot Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Myönnetään kiinteistölle 837-583-3-185 lupa saada poiketa asemakaavan suojelumääräyksestä rantasaunan purkamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Tasanteen kaupunginosassa, osoitteessa Tasanteenraitti 22.
Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.
Perustelut Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla asemakaavan suojelumääräyksestä.
Kiinteistöllä sijaitsee todennäköisesti 1950-luvulla rakennettu hirsisauna, joka halutaan purkaa. Rakennus on vuosien saatossa mennyt niin huonoon kuntoon, että sen korjaaminen ei enää ole tarkoituksenmukaista. Asemakaavassa saunarakennukselle on annettu suojelumääräys.
Hakijan selvitys: ”Puretaan erittäin huonokuntoinen, luhistumassa oleva saunarakennus, joka on suojeltu kaavassa. Rakennus sijaitsee syrjässä näkymättämissä kulkuväyliltä ja sen käyttöä on mahdotonta valvoa. Näin ollen se aiheuttaa vaaratilanteita sinne meneville erittäin huonolla kunnollaan. Rakennuksen katto on luhistumispisteessä.
Rakennuksella kaavamerkintä: Maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Tampere Pöytäkirja 1/2019 62 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen maisemallista tai rakennustaiteellista arvoa.
Rakennuksesta on tehty kuntoselvitys: Rakennuksen perustukset, takaseinä, vesikatto ja yläpohja ovat erittäin huonossa kunnossa. Katolla on romahtamisvaara.”
Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.
Pirkanmaan ELY-keskus totesi, että se ei anna hakemuksesta lausuntoa. Kommenttinaan ELY-keskus ilmoitti, että ELY-keskuksen käsityksen mukaan rakennuksen vaurioiden korjaaminen edellyttää lähes uudisrakentamiseen verrattavia toimia, joten purkamiselle on siten olemassa riittävät perusteet.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan mm.: ”Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että saunarakennuksen vakavat vauriot johtuvat ensisijassa rakennuksen hoidon laiminlyönnistä. Koska kyse on suojellusta rakennuksesta, tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta siitä, mitä Maankäyttö ja rakennuslain 166 § määrää rakennuksen kunnossapidosta. Tilanteen vakavuutta lisää se, että rakennuksen omistaja on Tampereen kaupunki. Valitettavasti saunarakennus on kuitenkin vaurioitunut niin pahoin, että sen vaatimat kunnostustoimet merkitsisivät samalla rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osittaista tuhoamista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta saunarakennuksen purkamista”
Poikkeaminen 1: Suojelumääräys Asemakaavassa purettavaksi aiotulle saunarakennukselle on annettu määräys, jonka mukaan rakennus on maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen maisemallista tai rakennustaiteellista arvoa.
Asemakaavoitus: Purettavaksi aiotusta rakennuksesta on laadittu kuntoselvitys, jossa todetaan mm.: ”Rakennuksen perustukset, takaseinä, vesikatto ja yläpohja ovat erittäin huonossa kunnossa. Vesikaton todellinen kunto ja puurakenteiden uusintatarve selviää vain poistamalla viherkatto ja sen alla oleva kermi. Katon purkutyöt on tehtävä erityistä varovaisuutta noudattaen, sillä katolla on romahtamisvaara. Todennäköisesti vähimmäiskorjaustarve on vesikatteen aluslaudoituksen ja kermin uusiminen sekä romahtaneelta osalta kattokannattajien uusiminen. Sisäpuolisen vesivuodon perusteella voidaan olettaa, että myös muulta osalta rakennusta on uusittava vähintään yksittäisiä kattokannattajia ja koolauslautoja. Yläpohjan Tampere Pöytäkirja 1/2019 63 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
olkitäytteessä on hyvin todennäköisesti merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia mikrobivaurioita ja ovat sen vuoksi suositeltavaa poistaa. Ennen vesikaton purkutöitä rakennus on tuettava niin, ettei se romahda heikkojen perustusten vuoksi.
Rakennuksen hirsirunko on oletettavasti vielä melko hyväkuntoinen ja se olisi mahdollista korjata vaihtamalla vaurioituneet hirret takaseinän kohdalla sekä muissa tarvittavissa kohdissa. Uusien hirsien asentaminen ahtaaseen tilaan on mahdotonta tai ainakin erittäin hankalaa. Sen sijaan rakennuksen perustukset ja alapohja ovat erittäin huonokuntoisia eikä olemassa olevia perustuksia pystytä todennäköisesti käyttämään muuten kuin takan ja hormin kohdalla. Puurakenteinen terassi on jo osittain romahtanut ja muilta osin se on erittäin huonokuntoinen ja notkahtanut. Kaikki terassirakenteet tolpituksineen on uusittava kauttaaltaan.
Järviveden ja jään vaikutus olisi huomioitava uusissa rakenteissa. Jyrkän rinteen ja järven välissä on erittäin vähän tilaa työskennellä ja tehdä tarvittavia maatöitä uusia perustuksia varten. Rakennuksen takaseinustalla sade- ja sulamisvedet valuvat kallionpintaa pitkin ja katto sekä varastokoppirakenteet estävät tai hidastavat merkittävästi rakenteiden kuivumista, jolloin uudet kosteusvauriot ovat hyvin todennäköisiä. Rakennuksen korjaaminen ei ole suositeltavaa eikä teknistaloudellisesti kannattavaa, ellei maanpintaa muotoilla uudelleen siten, että rakennukseen kohdistuva kosteusrasitus pienenee.
Rakennus on niin heikkokuntoinen, että säilytettäviä rakennusosia vain osa hirsirungosta, osa kattokannattajista sekä ovia ja ikkunoita ja mahdollisesti takka. Hirsirungon uusintatarve on noin 30 %. Mikäli rakennus halutaan säilyttää, on se mahdollista toteuttaa irrottamalla kaikki säilytettävät rakennusosat sekä numeroimalla ja kuvantamalla kaikki hirret. Ennen kirjaus- ja purkutöitä rakennus on tuettava tilapäisesti niin, ettei sortumavaaraa ole. Rakennus on mahdollista koota toiselle paikalle uusien perustuksien varaan, jolloin myös alapohja on mahdollista uusia kokonaan. Suositeltavinta on siis koota rakennus uudelleen avarammalle ja luonnostaan kuivemmalle paikalle. Tässäkin tapauksessa on huomioitava, että jäljelle jäävät hirret on puhdistettava erityistä huolellisuutta ja ammattitaitoa noudattaen, jotta hirsissä olevat mikrobiepäpuhtaudet saadaan puhdistettua. Myös tällöin rakennukseen voi jäädä hajuhaittoja sekä hiukkasmaisia epäpuhtauksia.”
Rakennuksen vaurioiden korjaaminen edellyttää lähes uudisrakentamiseen verrattavia toimia, jolloin sen alkuperäisyysaste jää varsin vähäiseksi. Rakennuksen purkaminen on siten puollettavissa.
Poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Tampere Pöytäkirja 1/2019 64 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Tiedoksi Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus
Liitteet 1 Liite Yla 15.1.2019 Asemakaava 2 Liite Yla 15.1.2019 Asemapiirros 3 Liite Yla 15.1.2019 Sijaintikartta 4 Liite Yla 15.1.2019 Asiakooste 5 Liite Yla 15.1.2019 Kuntoselvitys 6 Liite Yla 15.1.2019 Lausunto Maakuntamuseo 7 Liite Yla 15.1.2019 ELY-keskuksen kommentti Tampere Pöytäkirja 1/2019 65 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 19 Suunnittelutarvehakemus määräalalle tilasta Salmenranta II 837-711-1-152, Uittoniementie, asuinrakennuksen rakentaminen
TRE:7388/10.03.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Hastio Pia
Valmistelijan yhteystiedot Kaavainsinööri Hilkka Takalo, puh. 050 562 0345, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Suunnittelutarvehakemus koskien kerrosalaltaan 350 m2 suuruisen asuinrakennuksen sekä 80 m2 suuruisen talousrakennuksen rakentamista asemapiirroksen mukaan noin 5100 m2 suuruiselle määräalalle tilasta Salmenranta II 837-711-1-152 hyväksytään.
Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.
Perustelut Haetaan lupaa rakentaa kerrosalaltaan 350 m2 suuruinen asuinrakennus sekä 80 m2 suuruinen talousrakennus asemapiirroksen mukaan noin 5100 m2 suuruiselle määräalalle tilasta Salmenranta II 837-711-1-152.
Tila sijaitsee MRL 16 §:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella, jolla jo tapahtuneen tiiviimmän rakentamisen vuoksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Alueelle myönnettävän rakennusluvan erityisenä edellytyksenä on MRL 137 §:n mukaan, että rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen, liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Se on myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Kiinteistörekisterin mukaan tilan pinta-ala on noin 8,9 ha ja se on rekisteröity 30.12.2010. Hakijalla on tarkoitus lohkoa noin 5100 m2 Tampere Pöytäkirja 1/2019 66 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
määräala ko. kiinteistöstä rakennuspaikaksi. Hakija on 21.2.2018 saadun lainhuudon mukaan kiinteistön omistaja.
KUULEMINEN
Hakija on kuullut rajanaapureita. Naapurit tai muut osalliset eivät vastusta hanketta. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelun lausunto. Ympäristönsuojelu toteaa lausunnossaan, että kiinteistö sijaitsee arseeniriskialueella, mikä tulee ottaa huomioon vedenhankintaa suunniteltaessa.
Yleiskaavoitus:
Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Salmenranta II -tila sijoittuu maaseutualueelle.
Ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistamassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa haettu tila on osa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostaminen. Asutusta ei saa sijoittaa 200 metriä lähemmäksi rantaviivaa lukuun ottamatta talouskeskuksen yhteyteen sijoittuvaa maanviljelystilaan kuuluvaa toista asuinrakennusta. Muun kuin maatilatalouden talousrakennukset on sijoitettava asunnon välittömään läheisyyteen. Haettu Salmenranta II -niminen tila on rakentamaton.
Lähimmät päivittäispalvelut sijaitsevat noin 4,2 km etäisyydellä Kämmenniemen keskustassa (kauppa, koulu, päiväkoti). Paikallisbussi liikennöi Kämmenniemeen keskustasta Tampereelle ja Ruoveden suuntaan.
Vuoden 1982 emätilasta Metsä-Paavola 711-1-127 (29,71 ha, rek. 26.10.1978) on tämän poikkileikkausvuoden jälkeen muodostettu yhdeksän (9) maarekisteritilaa, joista viisi (5) on rakennettu. Kolme lohkotilaa on muodostettu lisämaaksi, kaksi niistä lomarakennuspaikkojen taustamaastoon ranta-alueelle. Voidaan katsoa, että emätilalla on vielä hajarakennusoikeutta jäljellä. Tämän emätilan alueelle on tehty myönteinen suunnittelutarveratkaisu asuinrakentamiseen Haukkaniementien varteen (Yla 11.12.2018 § 294).
Hakijan selvityksen mukaan vesihuolto järjestetään omalla kaivolla ja jätevesien käsittely erillisellä jätevesien käsittelyjärjestelmällä. Rakentamisella ei tulisi olemaan merkittävää vaikutusta maaseutumaiseen rakennettuun ympäristöön.
Ottaen huomioon emätilan koko, aiotun rakentamisen sijoittuminen yli 300 metrin etäisyydelle Näsijärven Tervalahdesta sekä voimassa olevat hajarakennusperiaatteet voidaan todeta, että rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se on myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Tiedoksi Tampere Pöytäkirja 1/2019 67 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Hakija, Pirkanmaan Ely-keskus
Liitteet 1 Liite Yla 15.1.2018 Asiakooste 2 Liite Yla 15.1.2019 Karttaliitteet Tampere Pöytäkirja 1/2019 68 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 20 Tiedotusasiat
TRE:1489/05.00.01/2018
Valmistelija / lisätiedot: Kekäläinen Arja
Valmistelijan yhteystiedot Hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467, etunimi. [email protected]
Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi. [email protected]
Päätös Merkittiin tiedoksi.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Vanhusneuvoston aloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi.
Perustelut Vanhusneuvosto esitti aloitteenaan, että vanhusneuvoston kanta lain edellyttämästi selvitettäisiin aina ennen kuin luottamuselimet tekevät ikäihmisille merkittävissä asioissa päätöksiä ja että tämän kannan selvittäminen tarvittaessa tehdään pyytämällä vanhusneuvoston edustaja asiantuntijaksi kyseessä olevan asian käsittelyyn esimerkiksi lautakuntaan. Hallintojohtaja on kirjeellään 8.1.2019 antanut aloitteeseen vastauksen. Aloite ja siihen annettu vastaus ovat pykälän liitteinä.
Tiedoksi Kirsi Nurmio/vanhusneuvosto
Liitteet 1 Liite Yla 15.1.2019 Vanhusneuvoston aloite 2 Liite Yla 15.1.2019 Vastaus vanhusneuvoston aloitteeseen.pdf Tampere Pöytäkirja 1/2019 69 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 21 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja
Päätösehdotus oli Päätöspöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi.
Perustelut Yhdyskuntalautakunnalle on saapunut seuraavat viranhaltijapäätökset:
Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön suunnittelu § 51 Pispalan II-vaiheen asemakaavaehdotukseen liittyvän havainnemateriaalin laatiminen, 18.12.2018 § 1 Poikkeamislupahakemus tontille Kuninkaankatu 1, I-kaupunginosa, osittainen käyttötarkoituksen muutos, 08.01.2019 § 2 Poikkeamislupahakemus tontille Terävänkatu 1, Multisilta, tilapäisen rakennuksen paikallaan pysyttäminen, 08.01.2019 § 50 Poikkeamislupahakemus tontille Pahvitehtaanraitti 1, Santalahti, asuinkerrostalon ja pysäköintihallin rakentaminen, 05.12.2018 § 52 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös koskien poikkeamispäätöstä, 19.12.2018
Joukkoliikennejohtaja § 30 Sinisten bussien matkassa -tiedotuslehden painatus ja jakelu - option käyttö, 19.12.2018
Kaupungingeodeetti § 1 Erillisten tonttijakojen hyväksyminen 9102, 9106, 9108, 03.01.2019 § 2 Erillisen tonttijaon hyväksyminen 9118, 07.01.2019 § 67 Erillisen tonttijaon hyväksyminen 9101, 11.12.2018
Rakennuttamisjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue § 262 Järvensivun alueen katuvalosaneerauksen valaistus- ja sähkösuunnittelun tilaaminen WSP Finland Oy:ltä, 10.12.2018 § 267 Raitiolinjalle toteutettavan adaptiivisen liikennevalo-ohjauksen simuloinnin toteuttamisen tilaaminen Dynniq Finland Oy:ltä, 12.12.2018 § 268 Pyynikin portaiden rakentaminen, 12.12.2018 § 269 Puistometsien hoitoprosessin kehittäminen suunnittelusta toteutukseen opinnäytetyö , 12.12.2018 § 271 Santalahdensillan yleissuunnittelu, 20.12.2018 § 272 Raitiotien pienmuutokset, 20.12.2018 § 273 Raitiotiehankkeen silta- ja taitorakenteiden pienien muutostöiden hankinta, 20.12.2018 § 274 Sammon aukion (401) liikennevalojen ohjauskojeen vaihtamisen tilaaminen Tampereen Vera Oy:ltä, 20.12.2018 Tampere Pöytäkirja 1/2019 70 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 1 Sopimus Tesoman seisakkeen ratasuunnitelman laatimisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä, 07.01.2019 § 257 Pohjantähti Keskinäisen vakuutusyhtiön takaisinsaantivaatimus liukastumistapaturmasta Rongankadulta, 10.12.2018 § 258 Vahingonkorvausvaatimus autovahingosta Kalevan puistotieltä, 10.12.2018 § 259 Vahingonkorvausvaatimus autovahingosta Pohjolankadulta, 10.12.2018 § 260 Vahingonkorvausvaatimus ajoneuvovahingosta Juvankadun ja Keskisenkadun risteysalueella, 10.12.2018 § 261 Vahingonkorvausvaatimus ajoneuvovahingosta Rauhaniementiellä, 10.12.2018 § 263 Vahingonkorvausvaatimus autovahingosta Varalankadulta, 10.12.2018 § 264 Vahingonkorvausvaatimus kaatumistpaturmsta Aleksanterinkadulta, 11.12.2018 § 265 Vahingonkorvausvaatimus kaatumistapaturmasta Pirkankadulta, 11.12.2018 § 266 LähiTapiola Keskinäisen Vakuutusyhtiön takaisinsaantivaatimus liukastumistapaturmasta Liinatehtaanpuistosta, 11.12.2018 § 275 Vahingonkorvausvaatimus ajoneuvovahingosta Sammonkadun ja Lemminkäisenkadun risteysalueella, 20.12.2018 § 276 Vahingonkorvausvaatimus kaatumistapaturmasta Hämeenkadulta , 21.12.2018 § 277 Lisäkorvausvaatimus koskien If Vahinkovakuutusyhtiön omavastuukorvausta polkupyörävahingosta , 21.12.2018
Suunnittelujohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue § 38 Määrärahan myöntäminen hankkeelle Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt ja kokeilut (YKR demo), 11.12.2018
Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue § 125 Liikennevalosuunnitteluun liittyvien suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden puitesopimukset, 05.12.2018 § 1 Brutus-liikennemallin tilaaminen Strafica Oy:ltä, 01.01.2019 § 2 Hervannan Baanan ideasuunnittelun tilaaminen Strafica Oy:ltä, 01.01.2019 § 3 Hatanpään puhdistamon liikennetarkastelujen tilaaminen Ramboll Finnland Oy:ltä, 01.01.2019 § 4 Viinikankadun ja Ratapihankadun aluevaraussuunnitelman tilaaminen Sitowise Oy:ltä, 01.01.2019 § 5 Kuninkaankadun pyöräpysäköinti, 03.01.2019 § 6 Pysäköintimuutokset Kalevan puistotie 11 pysäköintialueella, 10.01.2019 § 7 Läntisen ydinkeskustan liikenteen yleissuunnitelman tilaaminen Ramboll Finland Oy:ltä, 10.01.2019 § 126 Pysäköintirajoitusten asettaminen Vuoreksen puistokadulle, 05.12.2018 § 127 Pysäköintirajoitusten asettaminen Mäyränmäenkadulle, 05.12.2018 Tampere Pöytäkirja 1/2019 71 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
§ 128 Pysäköintirajoitusten asettaminen Neulaskadulle, Männikönkadulle ja Kuusikonkadulle, 11.12.2018 § 129 Pysäköintirajoitusmuutokset Hervannassa (Näyttelijänkatu, Näyttämönkatu, Kemiankatu, Tieteenkatu ja Tutkijankatu), 19.12.2018 § 130 Pysäköinnin kieltäminen Lorukorvenkadulla, 19.12.2018 § 131 Pysäköinnin aikarajoittaminen Kurjentaipaleen pysäköintialueella Ahlmanintiestä länteen., 19.12.2018 § 132 Pysäköinnin aikarajoittaminen Koivistontien pysäköintialueella, 19.12.2018
Suunnittelupäällikkö § 2 Hervantajärven asuinalueen hulevesialtaiden suunnittelun hankinta Pöyryltä, 08.01.2019 § 1 Jukolanpuisto etelän yleissuunnitelma, 08.01.2019 § 23 Koiramäenpuiston yleissuunnitelma, 19.12.2018
Yleiskaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön suunnittelu § 10 Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointimenetelmä, 11.12.2018 § 11 Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointimenetelmä -selvityksen tilaaminen, 12.12.2018 § 12 Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointimenetelmä -osatoteutuksen tilaaminen, 13.12.2018
Ympäristönsuojelupäällikkö § 6 Pitkospuumateriaalin tilaaminen, 05.12.2018 Tampere Pöytäkirja 1/2019 72 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kunnallisvalitus §16
Kunnallisvalitusohje Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:
Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna faksi: 029 56 42269 sähköposti: [email protected]
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta Tampere Pöytäkirja 1/2019 73 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.
Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Tampere Pöytäkirja 1/2019 74 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Kunnallisvalitus §12, §14, §15
Kunnallisvalitusohje Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:
Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna faksi: 029 56 42269 sähköposti: [email protected]
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tiedoksisaanti
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Tampere Pöytäkirja 1/2019 75 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Tampere Pöytäkirja 1/2019 76 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Muutoksenhakukielto §1, §2, §3, §4, §7, §8, §9, §10, §11, §13, §20
Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:
-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
Tampere Pöytäkirja 1/2019 77 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Oikaisuvaatimus §5, §6, §17
Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimusohje
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.
Oikaisuviranomainen
Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.
Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:
Tampereen kaupunki Kirjaamo Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487 33101 Tampere
Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www. tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla [email protected]
Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Tampere Pöytäkirja 1/2019 78 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Tampere Pöytäkirja 1/2019 79 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Oikaisuvaatimus §21
Oikaisuvaatimusohje Oikaisuohje
Päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä kirjallisen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397 /2016) 132 §:n mukaisen hankintaoikaisun tai kuntalain (410/2015) 134 §:n mukaisen oikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisun tai oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi lisäksi tehdä kunnan jäsen.
Oikaisuviranomainen
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain mukaista hankintaoikaisua haetaan Muutoksenhakuviranomainen-kohdassa mainitulta hankintapäätöksen tehneeltä viranomaiselta ja kuntalain mukaista oikaisua haetaan päätösotteen Muutoksenhakuviranomainen-kohdassa mainitulta toimielimeltä.
Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:
Tampereen kaupunki/Kirjaamo Aleksis Kiven katu 14–16 C PL 487 33101 Tampere
Hankintaoikaisun tai oikaisuvaatimuksen voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla: [email protected]. Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn hankintaoikaisun tai oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.
Määräaika
Hankintaoikaisu ja oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tiedoksisaanti
Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.
Jos päätös oheisasiakirjoineen annetaan tiedoksi tavallisena kirjeenä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä. Mikäli käytetään todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen Tampere Pöytäkirja 1/2019 80 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Tampere Pöytäkirja 1/2019 81 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Valitusosoitus §18, §19
Valitusosoitus Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; 4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); 5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; 6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä 7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:
Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna faksi: 029 56 42269 sähköposti: [email protected]
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Tampere Pöytäkirja 1/2019 82 (82) Yhdyskuntalautakunta 15.01.2019
Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä.
Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.
Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.