Rakennushistoriaselvitys Seutu-Sokos Helsinki 31.7.2015 Tilaaja Lemminkäinen Talo Oy Kiinteistökehitysjohtaja Jesper Lindgren

Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kustaankatu 3 00500 Helsinki [email protected] www.arkbyroo.fi p. 010 2350 566

Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA ARK 950, KuvM / vastaava rakennustutkija Annina Kivikari, graafikko MA / taitto Sami Heikinheimo, OTK / dokumentointivalokuvaus

Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo

Kannen kuva Etukansi: PL Takakansi: Ravintola Lohen ulkomainos vuodelta 1962. SOK.

Suoritusajankohta Työ on suoritettu ajalla maalis – heinäkuu 2015.

© Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Käytetyt lyhenteet LKY Lohjan kaupunki, Ympäristötoimi / Kaavoitus LKA Lohjan kaupunki, Kaupunginarkisto LM Lohjan kaupunki, Kaupunginmuseo MFA Arkkitehtuurimuseo MML Maanmittauslaitos SSO Suur-Seudun Osuuskauppa PL Pauli Lehtisen yksityisarkisto SOK S-ryhmän arkisto

2 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Sisällys

1. Johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 4 1.3 Perustiedot 5

2. Asemakaavahistoria 6

3. SOK:n tavaratalot 9 3.1 Mallia Ruotsista 9 3.2 Sokos- tavaratalot 1950–1970-luvulla 10

4. Seutu-Sokos 12 4.1 Osuuskauppa Seutu 20 4.2 SOK:n rakennusosaston arkkitehti Pauli Lehtinen 20 4.3 Uudisrakennus 1959 21 4.4 Laajennus 1970–71 33 4.5 Laajennus 1984–1987 35 4.6 Muutoskaaviot 36

5. Nykytila 34 Sisätilakatselmus 34 Julkisivujen inventointi 40 Pihat 47

6. Yhteenveto 56

Lähteet 57

Liite: Rakennusluvat 58

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3 1 Johdanto 1.1 Kohde 1.2 Tehtävä

Rakennushistoriallisen selvityksen kohteena on Tämän asemakaavoitusta palvelevan yleispiirteisen Lohjalla keskustassa Suurlohjankadun varrella rakennushistoriaselvityksen tavoitteena on esitellä sijaitseva, 1959 valmistunut Sokoksen tavaratalo, Seutu-Sokoksen tavaratalon rakentamisajan kulttuu- joka on Osuuskauppa Seudun rakennuttama ja rihistoriallinen viitekehys, suunnittelijat, rakentamis- SOK:n rakennusosaston arkkitehdin Pauli Lehti- vaiheet, muutokset ja rakennuksen säilyneisyys. Kiin- sen suunnittelema. Sen paikalta purettiin osuus- teistön omistaja Suur Seudun Osuuskauppa haluaa kaupan vanha, puinen päämyymälä. Tavarataloa rakentaa rakennuksen paikalle uuden myymälän. on laajennettu merkittävästi 1970- ja 1980-luvulla. Merkittävimpiä arkistolähteitä olivat Lohjan kau- 1950-luvulla elintason nousu, muuttoliike kau- pungin kaupunginarkisto, missä säilytetään raken- punkeihin ja auton yleistyminen tukivat kehitystä nuslupa-asiakirjoja, S-ryhmän arkisto Helsingissä ja entistä suurempiin ja monipuolisempiin kaupan arkkitehti Pauli Lehtisen yksityisarkisto, mistä saim- keskittymiin. Tavaratalo edusti uudenlaista myy- me lainaksi tavaratalon rakentamisaikainen valoku- mälätyyppiä Suomessa 1950-luvulla. 1960-lukua va-albumin. Kirjallisina lähteinä käytimme SOK:n voi kuvata tavaratalojen kulta-ajaksi ennen mar- historiikkeja, Osuuskauppa-lehteä, SOK:n vuosiker- kettien yleistymistä ja SOK oli Suomen johtava ta- tomuksia, Osuuskauppa Seudun historiikkia, Pauli varatalojen kehittäjä. Keskusliike SOK kehitti niitä Lehtisen haastattelua 2007 ja tutkimuskirjallisuuden yhteistyössä osuuskauppojen kanssa. osalta Lisa Brunnströmin ruotsalaisen KF:n rakenta- mista käsittelevää teosta Det svenska folkhemsbygget. Käytetyt lähteet käyvät ilmi lähdeluettelosta ja teks- tissä on käytetty alaviitteitä. Luku kaksi käsittelee rakennuspaikan vaiheita ase- makaavoituksen valossa, luku kolme SOK:n tavara­ talorakentamista ja -arkkitehtuuria, luku neljä itse tavaratalorakennusta, sen rakennuttajaa, suunnitteli- joita, ratkaisua ja muutosvaiheita. Luvun neljä lopus- sa on esitetty asemapiirrostasoinen kaavio korttelin muutosvaiheista. Paikan päällä suoritetun sisä- ja ul- kotilojen säilyneisyys katselmuksen havainnot on esi- tetty luvussa viisi yhdessä dokumentointivalokuvien kanssa. Valokuvien ottopaikat on merkitty pohjakaa- vioihin. Luku kuusi on synteesiin pyrkivä yhteenveto.

4 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1.3 Perustiedot

Kohteen nimi Sokos 1996–

CitySokos1987–1996 Vanhat nimet Seutu-Sokos 1959–1987

Osoite Suurlohjankatu 9–13, 08100 Lohja

Kaupunginosa 1

Kortteli 43

Tontti 15

Päävaiheet

Rakennuttaja Osuuskauppa Seutu Uudisrakennus 1959 Arkkitehti Pauli Lehtinen, SOK:n rakennusosasto

Rakennuttaja Osuuskauppa Seutu Laajennus 1970–1971 Arkkitehti Rauno Raunio, SOK:n rakennusosasto

Rakennuttaja Osuuskauppa Seutu Laajennus 1984–1987 Arkkitehti Reima Ruokonen, SOK:n rakennusosasto

Laajuustietoja

Kerrosala yhteensä 7881 m2

Kerroksia 2 kerrosta, kellari ja ullakko

Käyttö

Samalla paikalla on toiminut osuuskauppa vuodesta 1926 alkaen.

kellari tilat tyhjillään

2015 1. kerros S-market ja Amarillo-ravintola

2. kerros Sokos-tavaratalo ja toimisto

Asemakaava

Sokoksen tavarataloa koskee asemakaava 249, joka on vahvistettu 1.9.1987. Rakennus kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (KL-14).

Omistus

Suur-Seudun Osuuskauppa. Osuuskauppa Seutu ja Salon Seudun Osuuskauppa fuusioituivat 2004 ja muodostivat Suur-Seudun osuuskaupan.

Rakennussuojelu Peruskarttaote MML.

Rakennusta ei ole suojeltu.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5 Asemakaava­ 2 historia Tämä luku käsittelee korttelin 45 ja erityisesti Sokoksen tavaratalon rakennuspaikan asemakaavoi- tuksen vaiheita. Rakennuspaikka on osoitetty yleisten rakennusten korttelialueeksi jo Lohjan kes- kustan ensimmäisessä, 1931 vahvistetussa, arkkitehti Birger Brunilan laatimassa asemakaavassa. Seuraavissa asemakaavoissa Lohjan Sokoksen rakennuspaikka on kuulunut liikerakennusten aluee- seen. Rakennuksia ei ole suojeltu.

Brunilan kaava tua rakennusjärjestystä. Rakennuksiin ei saa- Birger Brunilan 1929 suunnittelema asemavaa- nut sijoittaa tehdashuoneistoja. va kaava vahvistettiin 30.12.1931. Tontti 12, jolle tavaratalo rakennettiin, muodos- Kortteli 43, joka rajautui Suurlohjankatuun, tettiin tiloista 4:265, 4:266, 4:260 ja 4:549 mittauk- Keskilohjantiehen, Nyyrikinkatuun ja Vihdin- sessa, jonka Sisäasiainministeriö vahvisti 22.5.1958. katuun, kaavoitettiin yleisille rakennuksille. Osa tontista muodostettiin katualueeksi.1 Rakennusala sijoittui kadun varteen korttelin kaikille laidoille. Korttelin sisälle oli käynti Asemakaava 153 Vihdinkadulta ja Nyyrikinkadulta. Kaavakar- Sisäasiainministeriön 6.11.1970 vahvistama. tassa näkyy vanhempi, pientalovaltainen ra- Kortteli 43 jaettiin kahdeksi. Tavaratalon laajen- kennuskanta. nusta varten muodostettiin kortteliin 43 b tontti numero 1 tonteista 4, 8a ja 12.2 Asemakaava 14 Asemakaavan suunnitteli arkkitehtuuritoimis- Sisäasiainministeriön 7.6.1950 vahvistama. to Salonen-Ylinen. Kortteli 43 on jaettu kahtia. Kortteliin on esitetty vastaava kolmekerrok- Sokoksen tavaratalo sijaitsee korttelissa 43b, joka sinen liikerakennus kuin Brunilan kaavassa, kuuluu liikerakennusten korttelialaueeseen. Pi- mutta Vihdintien puolella on yhtenäinen ra- hoille saa sijoittaa pysäköintiä ja rakennuksessa saa kennusvolyymi. Kaavakartassa näkyy yhä van- olla enintään kaksi asuntoa rakennuksen huollolle hempi, pientalovaltainen rakennuskanta. tarpeelllista henkilökuntaa varten. Tehokkuuslu- ku [e] on yksi. Ajoliikenne korttelirajan kohdalta Asemakaava 67 on kielletty Suurlohjankadun ja kortteleiden 43b ja Sisäasiainministeriön 22.5.1958 vahvistama. 43 c läpi kulkevan tien varrella. Nyyrinkinkadun ja Suunnitelma päivätty 17.12.1957. Vihdinka- Vihdinkadun kulmassa on pieni aukio. dun varteen on piirretty rakennusala kolme- tai nelikerroksiselle asuin- tai liikerakennukselle, joka on porrastettu niin, että Nyyrikinkadun 1 Ote Lohjan tonttikirjarekisteristä 4.3.1985. SSO; Tontinmit- kulmaukseen on piirretty pieni aukio. Raken- tauskartta, jossa merkintä ”Saap. 21/11 1958”. SOK. nettaessa oli noudatettava 17.12.1948 vahvistet- 2 P ohjakartta Mikko Nurminen 1968. LKA.

6 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Ilmakuva Suur-Lohjankadun puolelta, jossa näkyy tavaratalon pääsisäänkäynti, vuodelta 1961. Ilmakuvassa näkyy tontilla sijainnut vanhempi kaksikerroksinen, rapattu rakennus, joka purettiin 1970-luvulla kun tavarataloa laajennettin. LKAA.

Ilmakuva pihan puolelta on otettu 1960-luvun alkupuolella. Tavaratalo sijoittui Vihdinkadun varteen korttelin levyi- senä. LKAA.

Nykyinen, 1987 vahvistettu asemakaava 249. LK.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7 Ote Brunilan 1931 hyväksytystä kaavasta. LK.

Ilmakuva 1948 Lohjan korttelin 43 kohdalta. LK.

Asemakaava 195 Asemakaava 249 Asemakaava 195 on Lääninhallituksen 18.6.1979 Vahvistettu 1.9.1987, on edelleen voimassa. vahvistama. Suunnittelijana oli Jaakko Ylinen Kortteli 43 jakautuu kahteen osaan. Sokoksen 30.3.1978. Sokoksen rakennuspaikka on liikera- tavaratalon rakennuspaikka kuuluu liikeraken- kennusten korttelialuetta, jossa kaksikerroksisen nusten korttelialueeseen. Kaksikerroksisen liike- osan rakennusoikeus on 5540 ja nelikerroksisen rakennuksen rakennusoikseus on 5540 kerrosala- osan suurin sallittu kerrosala on 3280 neliömetriä. neliömetriä ja nelikerroksisen 3280 neliömetriä. Rakennusala ulottuu tonteille 11 ja 12. Tässä Sokoksen kohdalla on rakenettava on ra- Korttelissa suoritettiin tontin mittaus 1979, jos- kennettava yksi autopaikka 50 m2 liikekerrosalaa sa uusi tontti numero 14 muosostettiin tavarata- tai ravintolan 10 istumapaikkaa kohti. lon laajennusta varten tonteista 8b, 12 sekä tiloista 4:260 Työvoima, 4:263 Viljanen, 4:264 Toivo, 4:265 Koski, 4:266, 4:272 Tammi, 4:549 Keskimaa ja 4:550 Keskimaa I.3

3 Tonttien 13 ja 14 tonttijaon muutos 10.8.1979. SSO.

8 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo SOK:n 3 tavaratalot vikeliikkeiden ja tavaratalojen sisustukselle. 1960-lu- 3.1 Mallia Ruotsista vulla rakennuksen runko, talotekniset asennukset ja sisutus alettiin käsittää erillisiksi järjestelmiksi, joilla SOK:n johtokunnan jäsenet Lauri Hietanen ja Ka- oli keskenään erilaiset elinkaaret. Toiminnallisuutta lervo Salo hakivat tavaratalotoiminnan käynnis- ja käyttöikätavoitteita pidettiin ensisijaisina tavara- tyessä oppia USA:sta ja Ruotsista, missä erityisesti talosuunnitelmia laadittaessa, eikä rakennuspaikka Kooperativa Förbundetin Domus-verkkoa pidet- enää muodostanut vastaavalla tavalla suunnittelun tiin kiinnostavana.4 Ensimmäisiä tavarataloja oli lähtökohtaa. Tätä yhdenmukaistavaa kehitystä kri- rakennettu Ruotsissa KF:n toimesta jo 1930-luvul- tisoitiin ankarasti kaupunkikeskustojen häiritsemi- la, mutta ideat kehittyivät vasta 1940–1950-luvulla. senä 1960-luvun lopulla.6 Vuonna 1956 KF ja sen jäsenyhdistykset perustivat Lehtinen kertoo pitkän SOK-uransa aikana toimi- Ruotsin tavarataloyhdistyksen Svenska Varuhusfö- neensa jonkin aikaa teollisuusarkkitehtina ja oppi- reningen –yksikön tarkoituksena tavaratalotoimin- neensa silloin runkojärjestelmän merkityksen. Hänen nan tehostaminen keskittämällä toimintoja. mukaansa tämä korostui erityisesti tavarataloihissa. Muunneltavuudesta ja laajennettavuudesta tuli Niiden yleispätevyys on Lehtisen mielestä tärkeää 1950-luvun ruotsalaisen tavaratalorakentamisen erityisesti Suomessa, missä on niukat resurssit.7 tärkeitä periaatteita, koska muutokset kaupassa oli- SOK:n piirissä lähdettiin kehittämään omaa ra- vat nopeita. Rakennuksista pyrittiin myös tekemään kennustyyppiä keskustatavarataloja varten. Se pe- aikaisempaa matalampia. Ne rakennettiin kaupun- rustui yhtäältä logistisiin lähtökohtiin: porrasaukon kikeskustoihin. Vuosina 1955–1965 Ruotsiin raken- ja liukuportaiden sekä tavarahissien sijoitukseen, nettiin 200 tavarataloa ja KF oli markkinajohtaja. harkittuun myymäläpintojen sijoittamiseen ja ylei- KF:n tavarataloihin otettiin mallia USA:sta, minkä söliikenteen suunnitteluun. Toisaalta neljä metriä seurauksena ikkunattomat tavaratalot yleistyivät oli sopiva myymäläpinta-alan korkeus. Ilmastoin- 1965 jälkeen. 1960-luvulla tavaratalojen pinta-ala nin kehittyminen vaikutti elintarvikekaupan raken- ja pysäköintipaikkojen tarve kasvoivat. Södertäljen tamiseen siten, ettei eri tuotteita myyvien osastojen Domuksessa, joka valmistui 1961, pysäköinti oli si- välille tarvittu rakentaa jakoseiniä. 8 joitettu ensimmäistä kertaa rakennuksen katolle.5 Pauli Lehtisen mukaan ero ruotsalaisten ja suo- Ruotsissa tavarataloa pidettiin ensisijaisesti myyn- malaisten keskusmyymälöiden välillä sodanjälkeisi- nin välineenä. Rakennusten suunnittelussa sen pää- nä vuosikymmeninä oli se, että Ruotsissa toistettiin toiminnoiksi käsitettiin KF:n piirissä asiakasvirrat, yksityiskohtiin saakka samaa mallia eri paikka- henkilökunnan tarpeet ja tavaran kulku, jotka eivät kunnilla, kun taas Suomessa pyrittiin paikkakun- saaneet häiritä toisiaan. KF ja sen jäsenyritykset laa- takohtaiseen yksilöllisyyteen.9 tivat 1960-luvun alussa yhteisen standardin elintar-

6 Ibidem, 226–229. 4 Perko 1979, 468. 7 Niskanen & Lehtinen 2007, 24. 5 Rudberg 2004, 225–226. 8 Ibidem, 29–34. 9 Niskanen & Lehtinen 2007, 30.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9 Uppsalan keskustassa sijaitseva, nelikerroksinen tavaratalo Forum (1953) oli alkuvaiheessa mallina muille tavara- taloille. Sen kaksi alinta kerrosta olivat leveämpiä ja loivat pienempää mittakaavaa. Itsepalvelumyymälät sekä ylim- pään kerrokseen sijoitetut ravintolat houkuttivat asiakkaita viettämään aikaansa tavaratalossa. Käytetyt materiaalit marmori, messinki ja ravintolakerroksen mosaiikkiteos loivat yleellistä tunnelmaa. Kuvalähde Brunnström 2004, 224.

3.2 Sokos- tavaratalot Koska kaikilla osuuskaupoilla ei ollut taloudel- lisia edellytyksiä rakentaa tavarataloja, keskuslii- 1950–1970-luvulla ke rakensi niitä osuuskauppojen kanssa yhdessä. Näissä niin kutsutuissa yhteistoimintatavarata- Tavaratalojen menestys perustui 1950-luvun alun loissa keskusliike rakensi tavaratalon sekä vasta- Suomen kohonneeseen elintasoon ja kasvaneeseen si sen hoidosta ja kannattavuudesta. Tavaratalon erikoistavaroiden kysyntään. SOK:sta tuli vuosikym- toimintaa valvoi tavaratalotoimikunta, jossa oli menen lopulla Suomen johtava tavaratalojen kehit- kolme jäsentä paikallisesta osuuskaupasta ja kaksi täjä, kun sen johto päätti kaukonäköisesti keskittää SOK:sta. Toimikunnan vastuulla oli muun muassa erikoistavaroiden myynnin suuriin yksiköihin ja pe- mainonta, myynninedistäminen ja hinnoittelu.12 rusti tavaratalo-osaston, joka ohjasi tätä toimintaa. Yhteistoiminta- eli Sokos-tavarataloissa elintarvi- Keskusosuusliike osallistui myös rakennushankkei- kepuoli jäi aina paikallisen osuuskaupan hoitoon, den rahoittamiseen. Ensimmäinen tavaratalo raken- monesti myös rauta- ja maatalousosastot.13 nettiin Helsinkiin 1952 ja vuosikymmenen loppuun mennessä niitä oli 10. Seuraavasta vuosikymmenes- Tavaratalo ja muita ajankohdan tä tuli kiivastahtisen tavaratalorakentamisen aikaa. myymälätyyppejä SOK:n piirissä koettiin, että tavaratalojen avulla 1960-luvun alussa tavaratalon määritelmä perustui kyettiin toteuttamaan osuuskauppa-aatteen perus- myyntilukuihin. Lisäksi tavaravalikoiman tuli olla tehtävää eli jäsenkunnan palvelemista.10 monipuolinen ja myymälässä piti olla vapaa kulku osastolta toiselle.14 Vuosikymmenen lopulla alettiin SOK tavaratalojen kehittäjänä rakentaa myös tavaratalo-tyyppisiä suurmyymälöitä15, Vuonna 1960 perustetun tavaratalo-osaston teh- joka kuitenkin myymälätyyppinä lakkasi nopeasti. tävänä oli tukea osuuskauppoja tavaratalojen

perustamisessa, hoidossa ja kannattavuuden val- 12 Ibidem. vonnassa. Tavoitteina oli myös yhdensuuntaistaa 13 Anon, 1961. Tavaratalojen merkitys kasvaa. Osuuskauppa- tavaratalojen palvelutoimenpiteitä ja tehostaa eri- lehti 1961, 104-105. 11 14 Myynnin tuli olla suurempi kuin 150 miljoonaa markkaa vuo- koistavaroiden hankintaa. dessa. SOK-laisten tavaratalojen myynnistä elintarvikkeiden osuus oli 18 %, rauta- ja taloustarvikkeiden 35 %, lyhyttavaran ja asusteiden 22 %, pukineiden 9 %, jalkineiden 7 %, kemikaali- 10 Toimitus, 1964. Järjestömme tavaratalotoiminta. Osuus- tavaroiden 3 % ja muiden tavaroiden 6 %. Anon 1961, 104-105. kauppalehti 1964, 221-222. 15 T oimitus, 1967. Tavaratalojen määrä kasvoi. Osuuskaup- 11 Ibidem. palehti 1967, 3.

10 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Seuraavalla vuosikymmenellä osuuskauppojen myymälät ryhmiteltiin tavarataloihin, pienoistava- rataloihin, hallimyymälöihin, erikoismyymälöihin ja sekatavaramyymälöihin. Tavaratalojen ja pienois- tavaratalojen myynnin määrä ei enää ollut luokitte- luperuste. Uutena tyyppinä tulivat hallimyymälät.16 Tavaratalon myyntipinta-alan tuli olla vähintään 1000 neliömetriä ja niiden myyntilojen tuli olla yh- tenäisiä. Myytävien tuotteiden lajitelmasta ei saanut puuttua yhtä enempää seuraavista tavara-aloista: elintarvikkeet, rauta-alan tavarat, urheilu- ja har- rastevälineet, taloustavarat, kankaat ja kodinsisus- tustavarat, asusteet, pukineet, jalkineet ja laukut, Kuvassa näkyy vuonna 1956 valmistunut, Armas Lehtisen ja Pauli Lehtisen suunnittelema Lahden Seudun Kauppa- kemikaalitavarat, paperitavarat. Pienoistavaratalon kunnan Valtakulman tavaratalo. Siinä oli myös ravintola ja myyntipinta-alan piti on vähintään 600 neliömet- hotelli. Kuvaaja Eero Troberg. Kuvalähde MFA. riä, myyntitilojen piti olla yhtenäiset eikä lajitelmas- ta saanut puuttua kuin korkeintaan kaksi tavara-alaa Osuusliikkeellä oli 1970-luvun alussa 137 tavara- edellä mainitusta listasta.17 taloa ja 55 hallimyymälää. Suunnitelmien mukaan Hallimyymälän myyntipinta-alaksi määritel- tavarataloja olisi seuraavan vuosikymmenen alus- tiin vähintään 300 neliömetriä, ja myyntitilojen sa 200.20 Määrä kasvoi edelleen ja vuonna 1972 So- tuli olla yhtenäiset. Hallimyymälän lajitelmasta kos-tavarataloja oli 85 ja pienoistavarataloja 66 eli ei saanut puutua yhtä enempää seuraavista tava- yhteensä 151. Vuonna 1973 Sokoksen osuus koko ra-aloista: elintarvikkeet, rauta- maatalous- ja ta- maan tavaratalomyynnistä oli 45 prosenttia ja tu- loustavarat, tekstiilit ja asusteet, sekä kemikaali- ja levaisuus näytti valoisalta.21 paperitavarat. Lisäksi minkään tavara-alan osuus Vuonna 1977 kaupparyhmällä on 173 Sokos-tava- ei saanut ylittää kahta kolmasosaa koko liike- rataloa, Sokos-markettia ja pienoistavarataloa. SOK vaihdosta. Erikoismyymälässä yhden tavara-alan oli edelleen Suomen tavaratalomyynnin ykkönen osuus oli vähintään kaksi kolmasosaa. Sekatavara- yli 40 prosentin markkinaosuudellaan. Investoin- myymälässä minkään tavara-alan osuus ei ylittä- tivero ja rahamarkkinoiden kiristäminen kuitenkin nyt kahta kolmasosaa liikevaihdosta. Supermarket karsivat halukkuutta rakentaa uudisrakennuksia. oli myyntipinta-alaltaan vähintään 400 neliömet- Nyt katsottiin, että tavarataloverkosto oli saatu val- rin suuruinen itsepalvelujärjestelmään perustuva miiksi ja oli aika keskittyä sen parantamiseen.22 elintarvikemyymälä, jossa elintarvikkeiden osuus Myös E-liikkeellä oli tässä vaiheessa laaja ver- koko liikevaihdosta on vähintään kaksi kolmas- kosto, johon kuului 67 tavarataloa.23 SOK:n pii- osaa. Market oli kookkaanpuoleinen elintarvikea- rissä suunniteltiin 1970-luvun lopulla lähivuosina lan itsepalvelumyymälä.18 avattavaa Sokos-halliketjua, jonka painopiste tulisi olemaan päivittäistavarakaupassa. Ensimmäinen Määrä Sokos-halliksi rakennettu toimipaikka avattiinkin Osuuskauppojen tavaratalojen määrä kolminker- syyskuussa 1977 Kankaanpäässä.24 taistui heti 1960-luvun alussa ja monilla liikkeillä oli lisäksi tavaratalovaatimukset täyttävä keskustoi- 20 P aunonen, Matti, 1971. Tavaratalojen osuus jo lähes ¼ osuus- mipaikka. Vuonna 1963 tavarataloja oli kaikkiaan kauppojen myynnistä. Osuuskauppalehti 1971, 100–101. 33, joista 25 oli osuusliikkeiden yksin omistamia ja 21 N.S, 1973. Tavaratalojen osuus runsas neljännes koko kuusi yhteistoimintatavarataloa. Helsingin tavara- vähittäismyynnistämme. Osuuskauppalehti 1974, 128–129. 22 Tavarataloja piti uudistaa 3-5 vuoden välein, koska ne kului- talo ja Vaasaan vuonna 1963 valmistunut tavaratalo vat. Uudistumistarvetta oireilivat ränsistynyt miljöö, muuttunut olivat suoraan keskusliikkeen omistamia.19 kilpailutilanne, heikko kannattavuus, osaston tai tavara- ryhmän muutos. Uudistumisessa tärkeän osan muodosti avaintuoteryhmien valinta ja samalla lajitelmien karsiminen. Uudistaminen piti tehdä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tuomola, Jouko, 1977. Ei uusinvestointeja vaan tavaratalojen 16 Toimitus, 1970. Osuuskauppojen toimipaikkojen määritel- uudistamista. Osuuskauppalehti 1976, 74–75. miä on tarkastettu. Osuuskauppalehti 1970, 424-425. 23 Strengell, Kurt, 1973. Osuutemme koko maan tavaratalo- 17 Ibidem, 424-425. myynnistä runsas 40 %. Osuuskauppalehti 1973, 202–203. 18 Ibidem, 424–425. 24 Metsäpuro, Eeva, 1977. Sokos-halli SOK-kaupan uusin 19 Toimitus, 1964. Järjestömme tavaratalotoiminta. Osuus- ketjumyymälä. Osuuskauppalehti 1977, 350–351. kauppalehti 1964, 221-222.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11 Sokos-tavaratalojen arkkitehtuuri 1950–1970-luvulla

1950-luvun Sokos-tavaratalot ja niiden säilyneisyys (alustava luettelo)

Tyyppi ja Paikkakunta Rakennettu Arkkitehti Onko säilynyt myyntipinta-ala

Helsinki 1952 Erkki Huttunen, SOK tavaratalo (2000) kyllä

Mikkeli 1954 A.V. Lehtinen, SOK? tavaratalo (2000) kyllä

Lahti 1956 A.V. Lehtinen ja tavaratalo (2750) kyllä Pauli Lehtinen, SOK

Rauma 1956 Arkkitehtitoimisto Blomstedt & tavaratalo (953) kyllä Stenbäck

Turku 1957 Arkkitehtitoimisto Ole ja Bertel tavaratalo (9814 vuon- kyllä (1958) Gripenberg na 1974)

Salo 1957 A. V. Lehtinen, SOK tavaratalo kyllä, mutta oleellisesti muutettu

Hyvinkää 1959 Matti Haapala, SOK tavaratalo ei (paikalla on kauppa- keskus Willa)

Sodankylä 1959 Matti Haapala, SOK tavaratalo kyllä, mutta oleellisesti muutettu

Lohja 1959 Pauli Lehtinen, SOK tavaratalo kyllä

1950-luku Ensimmäinen Sokos-tavaratalo valmistui 1952 liikerakennusta laajennettiin ja uusittiin vuonna Helsinkiin Rautatieaseman ja Mannerheimin tien 1954. Rakennus on säilynyt. väliin, liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Yhdek- SOK:n rakennusosaston yliarkkitehti A. V. Leh- sänkerroksisen ja toiminnallisesti monimuotoisen tisen ja arkkitehti Pauli Lehtisen suunnittelema talon rakentaminen oli aloitettu jo 1939 tähtäime- Valtakulma oli järjestyksessään toinen Sokos-ta- nä sen valmistuminen vuodeksi 1940 aiottuihin varatalo ja se valmistui 1965 näyttävälle paikalle Olympialaisiin. Erkki Huttusen suunnittelema torin kulmaan Lahden keskustaan. Siinä oli kaksi kokonaisuus oli sodan ajan paketissa ja valmistui maanalaista varastokerrosta ja kahdeksan maan vasta Helsingin Olympialaisiin 1952. Maantasossa päällistä kerrosta. Tavaratalo, jonka myyntipin- oli liikehuoneistoja, amerikkalaistyyppinen itse- ta-ala oli 2750 neliömetriä, käsitti 20 osastoa en- palveluravintola ja hotellin vastaanotto. Toisen ja simmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tavaratalon kolmannen kerroksen Mannerheimintien puolei- yläpuolella oli kaksi toimistokerrosta, hotelli ja nen osa oli varattu suurravintolalle ja Asema-au- ylinnä hotellin ravintola. kion puoli tavaratalolla. Ylemmissä kerroksissa Vuonna 1957 toimintansa aloittanut tavaratalo oli vuokrattavia konttorihuoneistoja. Seitsemäs Wiklund siirtynyt Turun Osuuskaupan omistuk- ja kahdeksas kerros olivat hotellin käytössä ja yh- seen vuotta myöhemmin. Se oli yhteistoimintata- deksännessä oli ravintola Vaakuna.25 Alun perin varatalo ja järjestön neljänneksi vanhin lajissaan. tavaratalo vei vain murto-osan liikerakennuksen Matala osa on 1950-luvulta. Tavarataloa laajennet- tiloista, mutta sitä on laajennettu vuosikymmen- tiin 1963 torniosalla ja siitä tuli maamme toiseksi ten saatossa ja siitä on tullut talon päätoimintaa. suurin tavaratalo. Tavaratalon ensimmäiset vai- Osuuskauppa Suur-Savon tavaratalo Mikkeliin heet (1957 ja 1963) suunnitteli Arkkitehtitoimisto oli ensimmäinen tavaratalo maaseutukaupun- Ole ja Bertel Gripenberg.26 Kokonaisuutta laajen- gissa. Arvokkaalla paikalla Hallitustorin laidalla nettiin edelleen 1974, minkä jälkeen tavaratalossa sijaitsevaa, ilmeisesti 1930-luvulta peräisin olevaa

26 Juri Nummelinin blogikirjoitus “Poistoja Turun arkkiteh- tuurioppaasta”. http://blogit.image.fi/julkaisemattomia/ 25 Jokinen 1998, 89. poistoja-turun-arkkitehtuurioppaasta/.

12 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Erkki Huttusen suun- nittelemassa liikera- kennuksessa julkisivu on verhottu mustalla luonnonkivellä. Yhdek- sänkerroksisen tavara- talon ylimmät kerrokset olivat sisennettyjä ja yksi rakennuksen kulmista oli pyöreä. Kuva Sami Hei- kinheimo, ark-byroo.

Mikkelin Sokos Googlen karttasovelluksen katu- näkymässä.

Eero Troberg, Arkkiteh- tuurimuseo.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13 Valokuvan tavaratalo on vuodelta 1963. Kulma- talossa on matalampi ja umpinaisempi siipi, jossa on sisäänvedetty ylin kerros ja kahdeksanker- roksinen osa. Matalan osan eteen muodostuu kauppakäytävä.

Raumalle vuonna 1956 valmistunut tavaratalo muistuttaa ulkonäöltään keskustan asuintaloja.

Tässä talossa ei enää ole tavarataloa. Kuvakaappaus Googlen karttasovelluksesta.

14 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Katunäkymä Salon Sokoksesta Googlen karttasovelluksesta. oli 23 osastoa neljässä eri kerroksessa ja lisäksi mo- on ikkunoita. Sodankylän ja Lohjan rakennukset nia erikoispalvelupisteitä sekä toimistotiloja kaik- ovat jollakin tasolla sukua toisilleen kattomuotonsa kiaan 2630 neliömetriä. Nykyinen julkisivu on puolesta, joka kummassakin tapauksessa korostaa vuodelta 2007 ja Schauman arkkitehtien käsialaa. rakennuksen luonnetta kulmarakennuksena. Myös Raumalla vuonna 1956 avattu tavaratalo raken- 1960 avatut Imatran ja Kausalan tavaratalot ovat lä- nettiin asuintalon osaksi. Kellarissa oli rautaosasto heistä sukua näille tavarataloille. ja varsinainen myymäläkerros sijaitsi katutasossa. Tavaratalossa oli viisi osastoa. Toisessa kerroksessa Suuret tavaratalot oli baari, koditoria ja osuuskaupan konttorit. Ylem- Heti 1960-luvun alussa valmistui joukko arkki- missä kolmessa kerroksessa oli asuntoja. Raken- tehtonisesti ilmeikkäitä, moderneja Sokos-tava- nuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Blomstedt & rataloja valmistui muun muassa Ouluun 1960, Stenbäck Helsingistä. Rakennus on edelleen ole- Varkauteen 1960 ja Riihimäelle 1961. Tavaratalo- massa Kuninkaan- ja Savilankadun kulmassa. jen mittakaava kasvoi. Niistä näyttävimmät ja ark- Suur-Seudun Osuuskaupan Lohjan tavaratalo on kitehtonisesti kunnianhimoisimmat rakennettiin ilmeisesti säilynyt, mutta sitä on muutettu oleelli- suurten kaupunkien keskustoihin. Huomattavia sella tavalla. Kaksikerroksinen rakennus valmistui tavarataloja rakennettiin muun muassa Vaasaan 1957 ja se oli suhteellisen kookas, kerrosalaltaan 1963, Kuopioon 1967, Joensuuhun 1968, Tampe- 3365 neliömetriä. Rakennuksen suunnitteli yliark- reelle 1972 ja Turkuun 1977. kitehti A. V. Lehtinen SOK:n rakennusosastolta. Useimmat Sokoksen tavarataloista 1950–1970-lu- Vuonna 1959 valmistui kolme tavarataloa, joista vulla ja myös niiden sisustuksista on suunniteltu kaksi oli SOK:n arkkitehdin Matti Haapalan käsi- SOK:n rakennusosastolla Helsingissä. Tiettyjen alaa ja yksi arkkitehti Pauli Lehtisen suunnittelema suunnittelijoiden nimet toistuvat. Pauli Lehtinen Lohjan Seutu-Sokos. Haapalan suunnittelemissa on suunnitellut yksin tai yhdessä muiden kanssa Sodankylän ja Hyvinkään tavarataloissa on laa- ainakin 17 tavarataloa. Hänen töistään merkittä- jempi yksikerroksinen osa ja osassa rakennusta vimpiä ovat suurten kaupunkien keskustojen tava- on kaksi kerrosta. Sodankylän osuuskaupan katto- ratalot Lahteen 1956 yhdessä A.V. Lehtisen kanssa, muoto on samantyyppinen kuin Lehtisen Lohjalle Kuopioon 1966, Joensuuhun 1968, Tampereelle 1974 suunnitteleman talon katto. Haapalan rakennuk- ja Espoon Tapiolaan 1979. Lehtinen profiloitui ni- sissa maantasokerroksessa on pitkät näyteikkuna- menomaan vaativien hankkeiden arkkitehdiksi. rivit, kuten myös Lehtisellä. Lohjan tavaratalossa Lohjan Sokos-tavaratalo on lähes samanaikai- taas kaksikerroksinen tavaratalon toinen kerros on nen Imatran, Varkauden ja Kausalan tavaratalojen umpinainen, kun Haapalalla toisessa kerroksessa kanssa, jotka otettiin käyttöön 1960.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15 Matti Haapalan suun- nittelema Sodankylän Osuuskaupan tava- ratalo Sodankylässä. SOK.

Rakennus ei enää ole Osuuskaupan käytössä ja sitä on muutettu. Kuvakaappaus Googlen karttasovelluksesta.

Matti Haapalan suunnittelema Osuuskauppa Tehon tavaratalo Hyvinkäällä. SOK.

16 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Tämän rakennushistoria- selvityksen kohteena oleva, 1959 valmistunut, Pauli Lehtisen suunnittelema tavaratalo Seutu-Sokos Lohjalla.

Vuonna 1960 avattu Imatran tavaratalo Sokos-Vuoksenmaa. Jul- kisivu rytmittyy kahteen osaan. Korkeammassa osassa on pulpettikatto. Alaosa on näyteikkunaa ja yläosa on umpinainen, paitsi sen yläosassa on ikkunanauha ja iso ikkuna toisessa päässä. Tämä oli jatke vanhempaan kauppa- paikkaan. SOK.

Oulun Arina-Sokos. Talossa oli kaksi maanpäällistä ker- rosta ja kellari. Myyntitilojen lisäksi talossa oli konttoreita, varastoja ja kylmävarastoja. Tavaratalossa oli 12 osasto- ryhmää. Rakennuksen suun- nitteli Matti Haanpää SOK:n rakennusosastolta. Myyntiala oli 2005 neliömetriä. SOK.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17 Varkauden Sokos-tavara- talo. Maantasokerros on lasiseinäinen, toinen kerros umpinaisempi, kolmas kerros sisäänvedetty, ja siinä aumattu pääty. Kulmatalon toisen ker- roksen yksi julkisivu umpinai- nen ja toinen pystyjakoinen. sinä on käytetty julkisivulasia ja ikkunoita. SOK.

Riihimäen Kara-Sokos on kolmikerroksinen raken- nus, jossa selkeä suorakai- teinen muoto ja pulpet- tikatto. Maantasossa isot lasi-ikkunat, ylemmissä kerroksissa levyverhous ja nauhaikkunat. Ruutujulki- sivu. SOK.

Pauli Lehtosen suunnittelema Kuopion tavaratalo on SOK:n 48. tavaratalo ja samalla yksi suurimmista myyntipisteistä. Kolme kerrosta korkean rakennuksen katolla on pris- maattinen ikkuna. Umpinainen osa on elementtirakenteinen. Talon keskellä porttikäytävä. Alaosa lasinen. Ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä olivat tehokkaita ja uudenaikaisia. Tavaratalon palveluksessa oli kaikkiaan noin 200 henkilöä. Torin laidalla sijaitsevan tavara- talon yhteyteen järjestettiin paikoitustilaa 120–140 autolle. Myyntiala 6000 neliömetriä.

18 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Arkkitehti Pauli Lehtisen suunnittelema Tampereen yhteistoimintatavaratalo valmistui 1974. Kadun puolella katukuvaa elävöittää ulokkeellinen prismaattinen ikkuna. Julkisivussa oli käytetty myös marmorimosaiikkia ja kuparia. Tampereen tavaratalo oli lajissaan järjestön suurin ja myyntialaa oli 11580 neliömetriä. SOK:n vuosikertomus 1974.

Arkkitehti Pauli Lehtisen suunnittelema Joensuun tavaratalo oli järjestön neljän- neksi suurin, vain Helsingin, Turun ja Kuopion tavaratalot olivat suurempia. Neli- kerroksinen rakennus oli teräsbetonirunkoinen ja pohjakaavaltaan neliö. Pohjan keskivaiheille oli sijoitettu yleisön pääporras ja rullaportaat, joiden kohdalla oli suuri kaksoispyramidin muotoinen kattoikkuna antamassa valoa. Tavaratalossa alettiin panostaa viihtyisyyteen. Myyntialaa oli 4700 neliömetriä. SOK.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19 Seutu- 4 Sokos 4.1 Osuuskauppa Seutu

SOK:n investoinnit kiinteistöihin olivat valtavia tamista. Vuonna 1931 myyntipuoli jaettiin kahteen 1930-luvulla, jolloin arkkitehti Erkki Huttunen toimi osastoon ja 1935 tehtiin perusteellinen uudistussuun- rakennusosaston johtajana. Hänen kaudeltaan periytyi nitelma. Sen tuloksena maantasokerros saatiin lähes ajatus pohjaratkaisuiltaan, rakenteiltaan ja ulkonäöl- kokonaan palvelemaan myyntitoimintaa. Osastoja tään selkeistä teräsbetonirakennuksista. Arkkitehtuuri oli aluksi neljä: rauta-, kangas-, siirtomaatavara- ja loi yritykselle imagoa. Lehtinen kokee omassa työssään ruokatavaraosasto. Kauppa laajentui jo 1936, jolloin seuranneensa näitä ihanteita. Lisäksi hän korostaa ym- maataloustavaraosasto sijoitettiin rakennukseen. päristön huomioimista suunnittelussa.27 Muutos- ja uudistustoimenpiteet edelsivät sotavuo- Lohjan Seudun Osuusliike, myöhemmältä nimel- sia. Suomeen alettiin 1950-luvulla rakentaa tavara- tään Osuuskauppa Seutu, perustettiin 24. elokuuta taloja muuallekin kuin Helsinkiin, erityisesti SOK:n 1926. Se hankki 1927 alussa omistukseensa Lohjalle toimesta. Myös Lohjalla virisi ajatus tavaratalosta, perustetun Lohjan Kauppaosakeyhtiön ja sai kaupan jonka tieltä osuusliikkeen ensimmäinen keskustoi- myötä myös liikkeen rakennuksen osoitteessa Suur- mipaikka purettiin 1959.30 lohjankatu 9, josta tuli nyt osuuskaupan päämyymä- lä. Myös leipomo ja leipämyymälä sijaitsivat Lohjan kauppalassa, myymälä asemalla ja leipomo sekä lei- 4.2 SOK:n rakennusosaston pämyymälä Lohjan kauppalassa.28 Osuuskauppa oli asettanut tavoitteekseen liiketoiminnan ulottamisen arkkitehti Pauli Lehtinen kauppalan ulkopuolelle. Se hankki toimintaansa var- ten kiinteistöjä keskeisiltä paikoilta.29 Pauli Eino Olavi Lehtinen on syntynyt Lappeen- Osuuskauppa laajeni alueelliseksi toimijaksi rannassa 1923. Hän opiskeli arkkitehdiksi 1944– sulautumisten kautta. Siihen liittyivät 1960-lu- 1950 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla. vulla Pusulan Jyvän, Nummen sekä Sammatin Lehtinen aloitti työuransa SOK:lla jo opiskeluai- osuuskaupat ja Karjalohjan osuuskauppa 1970-lu- kana 1947, missä toimi valmistumisensa jälkeen vulla. Vuonna 2004 se fuusioitui Salon Seudun suunnittelevana arkkitehtina ja pääsuunnittelija- Osuuskaupan kanssa ja yyden yhtiön nimeksi tuli na. 1970-luvun alussa hänestä tuli rakennusosat- Suur-Seudun Osuuskauppa. son johtaja. Lehtinen jäi eläkkeelle 1982. Ensimmäiseksi keskustoimipaikaksi hankittu SOK:n Rakennusosaston arkkitehtina hän on Lohjan kauppayhtiön liiketalo tarvitsi pian kunnos- suunnitellut lukuisia liikerakennuksia, tavarata- loja, hotelleja ja teollisuusrakennuksia. Lehtises-

27 Niskanen & Lehtinen 2007, 19–20. tä kehittyi osuuskauppaväen piirissä arvostusta 28 Nisula 1976, 13. 29 Ibidem, 15–16. 30  Ibidem.

20 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Lohjan seudun osuus- liikkeen ensimmäinen keskustoimipaikka. LM.

Harjakaisia vietettiin 3.6.1959. Pauli Lehtinen on kuvassa neljäs oikeal- lta laskien. PL. nauttiva suunnittelija. Tarataloista mainittakoon Armas Lehtinen tuli rakennusosaston johta- Järvenpään, Kuopion, Joensuun, Hämeenlinnan, jaksi 1940-luvun lopulla ja toimi tehtävässä aina Tampereen, Tapiolan, Seinäjoen, Savonlinnan ja 1960-luvun loppupuolelle tässä. Hän oli Pauli Leh- Kotkan Sokos-tavaratalot sekä osuuskauppojen tiselle eräs arkkitehdintyön opettaja.32 rakennuttamat Lohjan, Imatran, Lapuan, Kuu- Pauli Lehtisen esimiehenä hänen tehtäväviinsä samon, Turengin ja Vammalan tavaratalot. Eri- kuului valvoa suunnittelevan arkkitehdin työtä. tyisesti Tampereen tavarataloa on pidetty osuus- kauppaväen piirissä erittäin onnistuneena.31 Muita merkittäviä Lehtisen suunnittelemia hank- 4.3 Uudisrakennus 1959 keita ovat olleet Hotelli Hesperia Helsinkiin, Ho- telli Hamburger Börs Turkuun ja Hotelli Vaakuna Ratkaisu Ouluun. Hotelli- ja tavaratalohankkeet ovat vie- Tavaratalo rakennettiin Suurlohjan-, Vihdin- ja neet Lehtisen opintomatkoille moniin Euroopan Nyyrikinkadun kulmaukseen. Pääsisäänkäynti maihin, sekä muun muassa USA:han ja Meksi- oli keskeisen väylän, Suurlohjankadun, puolelta koon. Myös Lehtisen suunnittelemat Vaajakosken ja sen eteen oli sijoitettu kuuden auton paikoi- tehtaiden hallintorakennus ja teollisuusrakennuk- tusalue. Vihdinkadun varressa oli kaksi sisään- set ovat olleet SOK:n kannalta keskeisiä. käyntiä elintarvikemyymälään, toisen kerroksen

31 Niskanen & Lehtinen 2007, 31. 32  Ibidem, 18.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21 Asemapiirros 1959. SOK.

ravintolan ja konttorin yhteinen sisäänkäynti, sekä tan varaan. Uudisrakennuksessa oli kaksi kerrosta 80-paikkaisen kansanravintolan sisäänkäynti. ja kellari. Tavaratalo varustettiin uudenaikaisella Kaksikerroksinen rakennus koostuu kolmesta KONE osakeyhtiön valmistamalla liukuportaalla ja osasta. Tavaratalo-osuus oli laatikkomainen. Sen tavarahissillä. Siinä oli pumppukiertoinen vesikes- alakerta oli läpinäkyvä ja toisen kerroksen seinä kuslämmitysjärjestelmä ja se oli osittain ilmastoitu. oli umpinainen. Rakennus oli rakennettu kiinni Kattilat ovat öljylämmitteiset ja toinen niistä va- toiseen vanhempaan rakennukseen. Kadun puo- rustettiin roskanpoltolle. Myymälöissä ja kontto- leinen katonlape oli jyrkkä. Katto oli verhottu alu- rihuoneissa käytettiin etupäässä ikkunoiden alle miinipellillä, joka oli uusi materiaali julkisivuissa. sijoitettavia konvektoripattereita, jotka kytkettiin Julkisivun umpinainen osa toisen kerroksen kor- sarjaan. Niihin johdettiin sekä lämpöjohdot, että keudella oli pesuterastirappausta. Seinää ei ollut raitisilmakanavat. Muualla käytettiin tavallisia le- tehty elementeistä, vaikka sen pystyjako muistutti vypattereita. Portaiden ja käytävän patterit asennet- elementtirakennetta. Suuret ikkunat olivat teräs­ tiin syvennyksiin. Lämpöjohdot asennettiin pää- ikkunoita. Sokkeli oli betonia. asiassa kellarin katon alapuolelle ja ilmakanavien Myös Vihdinkadun puolelle avautuvassa elin- alle. Lämpöjohtonousut kuljetettiin rakennuksen tarvikemyymälässä rakennuksen keskiosassa oli seinien kanavissa pilarien ulkopuolella. C-portaan kadulle päin kerroksen korkuiset ikkunat. Vih- ullakolle tehtiin paisuntasäiliö.33 dinpuoleisen julkisivun keskiosassa oli toisessa Myymälätilojen ja konttoreiden ilmanvaih- kerroksessa nauhaikkuna ja sementtiasbestilevy- to tapahtui konvektori-pattereiden avulla. Niitä verhous. Levypinnassa oli kannakkeet mainoksia palveleva raitisilmakone sijaitsi kellarissa. Vaaka- varten. Ravintolan sisäänkäynnin yläpuolella oli suorat poistoilmakanavat kuljetettiin käytävien ja kuparikourulevyverhous, joka oli tarkoitettu va- muiden vastaavien tilojen alakaton yläpuolella. lomainoksen taustaksi. Raitisilmaputket kuljetettiin lattiarakenteissa ja Ravintolaosa muodosti 1959 valmistuneen raken- pilareissa ja ne liitettiin edelleen konverktoripatte- nuksen kolmannen osan Nyyrikin- ja Vihdinkadun reihin kumiletkuilla. Ravintolatiloihin järjestettiin kulmaan. Siinä julkisivu oli toisen kerroksen ravin- erillinen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. tolatilan kohdalla korkeampi ja pesuterastirapattu. Ravintolan raitisilmakone asennettiin konehuo- Ravintolaa oli korostettu myös suurilla ikkunoilla. neeseen C-portaan yläosaan ja kansanravintolan Umpinaisempi pihajulkisivu oli rapattu ja maa- raitisilmakone ensimmäiseen kerrokseen. Ravin- lattu vaaleaksi. Talossa oli sekä teräksisiä että puisia tolasiiven poistoilmakoneet keskitettiin ullakolle ovia ja ikkunoita. Jotkut ikkunoista olivat tamesta. omiin konehuoneisiin. Talon muut poistoilmako- Rakennuksen kantava rakenne perustui teräsbe- neet olivat huippuimureita.34 tonipilareihin ja paikalla valettuihin ylälaattapal-

kistoihin. Kellari oli holvattu eli myös sen seinät 33 Työselitys Lohjan Seudun Osuusliikkeen päämyymälän valettiin. Kattorakenteet olivat puisia ja vesikatto keskuslämmityslaitteita sekä vesijohto- ja viemärilatteita varten, 25–26. SOK. alumiinipeltiä. Tavaratalon toisen kerroksen kanta- 34 T yöselitys Lohjan Seudun Osuusliikkeen päämyymälän maton umpinainen seinä muurattiin välipohjalaa- ilmanvaihtolaitteita varten, 14. SOK.

22 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Seutu-Sokoksen työmaa. PL.

Tavaratalon runko valet- tiin paikalla. PL.

Vanhan rakennuksen julkisivu purettiin vasta, kun uusi rakennus oli valmis. PL.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23 Julkisivut

Julkisivu Vihdinkadulle 1959. SOK.

Pihajulkisivu 1959. SOK.

24 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25 Pohjakerros

Avajaisvieraita miesten vaateosastolla toisessa kerroksessa. PL.

26 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjakerroksen pohjapiirros 1959. SOK.

Räystäsleikkaus 1959. SOK.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27 1. kerros

Pääportaan kaide 1959. SOK. Pääsisäänkäynti 1959. SOK.

28 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Maantasokerroksen pohjapiirros 1959. SOK

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29 2. kerros

Tavaratalon myymälä toisessa kerroksessa on rakenteilla. PL.

30 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2. kerroksen pohjapiirros 1959. SOK

Ensimmäisen luokan ravintola toisessa kerroksessa. PL.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 31 Tavarataloon asen- nettiin uudenaikaiset liukuportaat. PL.

Rakentaminen Käyttö Lupasarja on päivätty helmikuussa 1959 ja raken- Tavaratalossa oli lähes 2000 neliömetriä myyn- nuslupa vahvistui maaliskuussa, jolloin myös kai- titilaa sekä paikallisen osuusliikkeen ylläpitämät vuutyö ja paaluttaminen aloitettiin. Anturan ja 80-paikkainen kansanravintola ensimmäisessä rungon valu päästiin aloittamaan huhtikuussa ja kerroksessa, ensimmäisen luokan 96-paikkainen vesikatossa työ oli kesäkuun puolivälissä. Harja- ravintola toisessa kerroksessa ja sen kolme kabi- kaiset oli vietetty jo muutamaa päivää ennakkoon nettia, elintarvikemyymälä Vihdinkadun varressa, kesäkuun 11. päivänä. Hissitarkastus piidettiin varasto ja konttori. Tavaratalossa oli myös kahvi- marraskuun loppupuolella.35 Vastaavana työnjoh- baari. Suurin osa tilasta oli siis pyritty saamaan tajana rakennustyömaalla oli R. Salo. myymäläkäyttöön. Elintarvikeosasto, taloustava- Pauli Lehtisen valokuva-albumi, jonka kuvia raosasto, rautatavara- ja maataloustavaraosasto si- meillä oli onni käyttää tässä työssä sisältää harvi- joitettiin pohjakerrokseen. Osuuskauppa Seudun naislaatuista kuva-aineistoa rakentamisvaiheesta. konttori sijaitsi toisessa kerroksessa Vihdinkadun Lohjan Seudun Osuuskaupan vanhan rakennuk- varressa elintarvikekaupan yläpuolella. sen julkisivu pysyi pystyssä kertoman mukaan vii- meiseen yöhön saakka ennen tavaratalon avajai- sia. Työ suunniteltin niin, että kaupan käyntiin tuli mahdollisimman vähän keskeytyksiä.

Laajuustiedot

Tilavuus 12513,4 m3

Ala 1092 m2

Kerrosala 3919,3 m2

35  Rakennuslupa 16.3.1959. LKA.

32 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1. kerros 1970. SOK.

4.4 Laajennus 1970–71

Ratkaisu Vuoden 1970 alussa koko kortteli 43 tuli maa- Laajennuksen runkorakenteen modostivat terä- kauppojen tuloksena osuuskaupan omistukseen. betonipilarit ja –palkit. Kellarikerros oli holvattu. Osuuskauppa Seudun tavarataloa laajennettiin Ulkoseinät olivat osittain teräbetonia, osittain tiiltä. 1970–1971. Hankkeen alta purettiin vanhoja ra- Välipohjat olivat massiivisia teräsbetonilaattoja, paitsi kennuksia. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti tavaratalo-osan toisen kerroksen yläpohja tehtin ele- Rauno Raunio SOK:n Rakennusosastolta arkki- menteistä. Vuonna 1970 yläpohja oli aukoton. Välisei- tehti Pauli Lehtisen valvonnassa. Ensimmäisen nät jakoivat rakennuksen kahteen osaan: tavarataloon vaiheen suunnittelija Pauli Lehtinen oli noussut ja ravintolaosaan. Väliseinät olivat tiiltä ja ne oli varus- esimiesasemaan SOK:n rakennusosaston johta- tettu palo-ovilla. Rakennuksen vesikatto oli peltiä ja jaksi. Rakennuslupa vahvistui heinäkuussa 1970 ja siinä oli keskuslämmitys. Rakennus liitettiin kaupun- lopputarkastus pidettiin vuotta myöhemmin. gin vesi- ja viemäriverkkoon. Toiminnasta syntyvät Laajennusosa sijoittui Suurlohjankadun var- jätteet kerättiin kuljetussäiliöihin ja vietiin kaatopai- teen. Laajennuksessa oli kaksi kerrosta ja kellari. kalle. Roskanpoltosta paikan päällä luovuttiin. Laajennuksen räystäs- ja harjakorkeus oli sama Vuonna 1971 julkisivun mainoslaitteet uusittiin. kuin vanhemmassa osassa. Sen julkisivu taittuu Seuraavana vuonnaravintola Lohta laajennettiin suhteessa 1959 rakennettuun osaan. Tavaratalon osuuskaupan konttoritiloihin, ravintolan sisään- pinta-ala kasvoi yli kolmanneksella 2000 neliöstä käyntiä ja porrasta muutettiin, sisäänkäynnin eteen 2700 neliöön. Suurlohjankadulle rakennettiin uusi rakennettiin sadekatos ja sosiaalitilat siirrettiin kel- pääsisäänkäynti, jota korostettiin värillisellä julki- lariin. Ravintolasaliin järjestettiin myös itsepalvelu- sivulasilla, eristyslasi-ikkunoilla ja polttomaalatun tiski. Ravintolatoiminta kukoisti 1970-luvulla. Myös alumiinilevyprofiilin käytöllä. Muilta osin katujul- ravintolan muutokset olivat SOK:n rakennuskontto- kisivun katto oli polttomaalattua alumiinilevyä, rin arkkitehti Raunion suunnittelemia. betonielementeissä oli hienolaastipinnoite ja be- Asemapiirroksessa oli peräti 102 autopaikkaa. Asi- tonisokkeli oli maalattu. Uudisosaan rakennettiin akkaat saapuiat yhä useammin autolla ja tavaratalon uusi pääporras ja liukuporras uuden sisäänkäyn- 1960-luvulla vahvistunut seudullinen luonne korostui. nin kohdalle. Vanha pääsisäänkäynti purettiin. Pihalle rakennettiin Vihdinkadun suuntainen Suurlohjankadun ja Vihdinkadun kulmaan ra- ajoluiska kellariin. kennettiin uusi sisäänkäynti. Vanhat liukuportaat Vuonna 1970 Nyyrikinkadun varteen rakennettiin jäivät vielä paikalleen. Pihan puolelle avattiin uusi 480 neliömetrin suuruinen, tilapäinen kylmä varasto sisäänkäynti autolla saapuvia asiakkaita varten. poikkeusluvalla. Sen rungon muodostivat teräspi- Uudessa myyntihallissa on kaksinkertainen jän- larit ja –palkit. Sekundäärisinä kannattajina olivat neväli vanhaan osaan verrattuna, paitsi portaikon naulatut puupalkit. Rakennuksen ulkoseinät olivat ja pihaseinän kohdalla. peltiä, samoin kuin vesikatto.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 33 Käyttötarkoitus kerroksittain

Käyttötarkoitus Kellari [m2] Ullakko [m2] Muu kerros [m2] Yht. [m2] Huoneita

Tavaratalo 468,26 468,26 936,52 1873,04 5 kpl

Varasto, Myymälä, 337,84 43,24 639,70 1020,78 36 kpl Konttori

Ravintola ym. 309,70 50,72 665,1 1025,52 38 kpl

1115,80 562,22 2241,32 3919,34 79 kpl

Rakentaminen Käyttö Osuuskauppa Seutu avasi ovensa uudistettuna jo Erillisiä tavaraosastoja oli kaikkiaan 12. Kellarissa 1.8.1970 eli se oli toiminnassa tavaratalon laajennus- oli rautaosasto, urheilu- ja vapaa-ajan osasto sekä työn ajan. Tavaratalo avattiin laajennettuna 1.8.1971. maatalousosasto. Myymäläpinta-alaa oli yhteensä Urakkasopimus laajennuksesta allekirjoitettiin 795 m2. Kellarissa toimi myös koko osuuskauppaa 1970 syyskuussa lohjalaisen rakennusliikkeen Salo palveleva lihanpalotteluosasto. Myös lähettämö, & Rämä kanssa. Työ alkoi heti paalutuksella ja an- tavaran vastaanotto ja henkilökunan sosiaalitilat turan valulla. Holvin valu jatkui lokakuussa. sijaitsivat pohjakerroksessa. Lisäksi varastoa oli 700 m2. Ensimmäisessä kerroksessa toimi Herk- kutarjotin, kirjakauppa, talousosasto, naisten as- Rakennuttaja Osuuskauppa Seutu usteosasto, kemikaalio, leluosasto sekä jalkine- ja 2 arkkitehti Rauno Rautio, laukkuosasto. Myymälätilaa oli yhteensä 1252 m . Pääsuunnittelija SOK:n rakennusosasto Toisessa kerroksessa oli kangasosasto, lasten osas- insinööri L. Tarvainen, SOK:n to, puvusto-osasto, miesten asusteosasto ja kahvio. Suunnittelija rakennusosasto Myymälätilaa oli yhteensä 667 m2. Insinööritoimisto K. Rauti- Rakenteet Tavaratalon yhteyteen tuli ravintola Lohi, maan- ainen tasokerrokseen kansanravintola ja yläkertaan kah- LVI-teknilliset työt DI H. Kuisma, SOK vila. Myös osuuskunnan konttori- ja johtohenki- Sähköteknilliset työt DI T. Korhonen löstö siirtyivät rakennukseen.

Jäähdytysteknilliset työt insinööri N. Mikkonen, SOK Tavaratalon ajateltiin palvelevan 34.000 asukas- ta Lohjan kaupungista ja maalaiskunnasta, Kar- sisustusarkkitehti K. Harmia, Sisustus SOK jalohjalta, Sammatista, Nummelta ja Pusulasta. Naapuruspitäjien päämyymälät muutettiin pie- noistavarataloiksi. Niiden suppeampaa tarjontaa Laajuustiedot voitiin nopeasti täydentää Seutu-Sokoksesta kä-

Laajennuksen tilavuus 12900 m3 sin. Alueen asukkaita palveli lisäksi osuuskunnan viisi myymäläautoa, jotka voivat lastata ja purkaa Laajennuksen kerrosala 1940 m2 kuormansa häiritsemättä muuta toimintaa uudis- Myyntipinta-ala kokonaisuu- 2700 m2 dessaan tuneessa elintarvikeliikkeessä.

Kokonaispinta-ala 4800 m2

34 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 4.5 Laajennus 1984–1987

Ratkaisu Tavaratalon muutosvaiheet suunniteltiin SOK:n ra- kennusosastolla ja arkkitehtina oli Reima Ruokonen. Tavaratalon toinen laajentumisvaihe osuu 1980-lu- vun puoliväliin ja pienempiä muutoksia tehtiin pitkin 1980-lukua. Laajennus tarkoitti tavaratalon Suurlohjankadun puoleisen siiven pidentämistä 20 metrillä. Rakennuksen mittakaava pysyi samana ja julkisivu taittui jälleen katulinjan mukaan laajennus- osien välillä. Pääsiiven kylkeen rakennettiin pihan puolelle kylmä varasto rauta- ja maatalousmyymälää varten ja katolle kolme ilmanvaihtokonehuonetta. Suurlohjankadun puoleinen julkisivu oli ensimmäi- sen kerroksen kohdalla teräs-lasi-seinä kuten aikai- semmissa vaiheissa ja toisen kerroksen julkisivu oli umpinainen. Siihen oli kuitenkin sommiteltu myös Pohjapiirros, 1. kerros, 1984. LKA. ikkunoita. Pihan puolelta rakennus oli umpinainen. 1970-luvun laajennuksen elementtirakenteista yläpohjaa korotettiin 1980-luvulla palkiston avulla niin, että saatiin rakennekorkeutta ilmastointiput- kille. Kattoon voitiin avattiin rivi ikkunoita. Muutos edellytti tiheämpää pilaristoa lyhyemmällä jännevä- Rakentaminen lillä 1970-luvun osassa ensimmäisessä kerroksessa. Laajennuksen rakensi Rakennus Ruola Oy. Pääporras pysyi entisessä paikassaan, ja liukupor- taan viereen lisättiin toinen liukuporras. Tavarata- Laajuustiedot lon vanhemman puolen korkeaan osuuteen raken- Muutoksen kerrosala 2547 m2 nettiin välitaso toisen kerroksen korkeuteen. Koko tontin käytetty ker- 7520 m2 / 9400 m2 Tontille järjestettiin 151 autopaikkaa, sekä muun rosala muassa ulkokahvila ja kioski Suurlohjankadun Muutosala n. 500 m2 varteen. Tontti aidattiin Nyyrikinkadun polelta ja Muutoksen tilaovuus 9500 m3 Vihdinkadun kulmasta matalalla betonikaiteella. Muita 1980-luvun muutoksia olivat muun muas- sa vanhojen rullaportaiden poistaminen 1987, puutarhamyyntikatoksen rakentaminen pihan Käyttö puoleisen sisäänkäynnin viereen 1987, ravintolan City-Sokoksen avajaisia vietettiin 5.5.1987. Maan- sisustusmuutokset ensimmäisessä ja toisessa ker- tasoon Suurlohjankadun varteen sijoittui valta- roksessa 1988, vanhan vuoden 1959 porrasaukon va myyntihalli, johon oli käynti 1970 rakennetun valaminen umpeen 1989, pankkiautomaatin si- pääsisäänkäynnin kohdalta. Sisäänkäynnin koh- joittaminen Suurlohjan- ja Vihdinkadun kulmaan dalla oli pääporras ja kahteen suuntaan vievät liu- 1989, ja muutokset valomainoksiin. kuportaat. Pihalta rakennusten kulmasta oli toi- 1990-luvun puolella 1980-luvun puolivälissä ra- nen sisäänkäynti. kennettu Kodin Raudan kylmä varasto muutettiin Vihdinkadun puolella oli ravintola. Pihapuolei- lämpimäksi liiketilaksi. 1970-luvun keskiportaikko sessa laajennuksessa oli rauta- ja maatalousosas- poistettiin, pihan puolelle rakennettiin uusi pääporras ton varasto. Tavaratalon toisessa kerroksessa oli ja sisääntuloaula rakennusarkkitehti Matti Rahkilan myös iso halli, jonka vanhemman osan kattoa oli suunnitelmien mukaan 1993. Rahkila toimi konsultti- korotettu n. 500 neliömetrin alueelta. Hallin itä- na SOK:n rakennusosastolle. Tässä vaiheessa SOK oli päästä oli erotettu taukotiloja henkilökunnalle ja siis alkanut ulkoistaa suunnittelutoimintaa. Uuden si- länsipäästä osuuskaupan konttori. Vihdinkadun säänkäynnin julkisivu pihan puolella on alumiininen puolella pääosa tiloista oli varattu ravintolalle, sen ristikko, jonka aukot on lasitettu julkisivulasilla. keittiölle ja kabineteille.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 35 4.6 Muutokset Suurlohjakadun julkisivussa

Julkisivumateriaalit 1959: 1. Alumiinipelti 2. Pesuterastirappaus 3. Teräs-lasi-ikkunat katutasossa 4. Betonisokkeli

Julkisivumateriaalit 1970: 5. Polttomaalattu alumiinilevy 6. Betonielementti /hienilaastipinnoite 7. Betonisokkeli / maalaus Uuden sisäänkäynnin kohdalla: 8. Polttomaalattu alumiinilevyprofiili 9. Värillinen julkisivulasi 10. Eristyslasi-ikkuna 1970 Julkisivumateriaalit 1985 11. Alumiinipelti/luonnonharmaa 12. Muovipintainen pelti/ vaalean harmaa / sileä 5 13. Julkisivulasi / tumman sininen 14. Betonisokkeli / luonnonharmaa 15. Sileä betoni / valkoinen 6 16. Muovipintainen pelti / vaalean harmaa / profiloitu 17. Anodisoitu alumiini / tumman ruskea

7

Julkisivu Suurlohjankadulle 1970. LKA.

1985

12 16

13 11

15

17 14

Julkisivu Suurlohjankadulle 1984. SOK.

36 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1959

1

2

3

4

Julkisivu Suurlohjankadulle 1959. SOK.

8

10

9

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 37 Tavaratalon vaiheet 1959

1959 Puretut rakennukset 1970 Sisäänkäynti 1985 1959

Suurlohjankatu Vihdinkatu

Nyyrikinkatu

38 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Tavaratalon vaiheet 1970

1959 Puretut rakennukset 1970 Sisäänkäynti 1985 1970

Suurlohjankatu Vihdinkatu

Nyyrikinkatu

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 39 Tavaratalon vaiheet 1985

1959 Puretut rakennukset 1985 1970 Sisäänkäynti 1985

Suurlohjankatu Vihdinkatu

Nyyrikinkatu Lisätty aita

40 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1985

Suurlohjankatu Vihdinkatu

Nyyrikinkatu Lisätty aita

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 41 5 Nykytila 1. kerros

Muutettu 1959 1970-71 n. 1990 1984-87 e d

b a c

f

1984-87 1993

1950-luvun muutokset 1970-luvun muutokset 1980-luvun muutokset

1959 1990-luvun muutokset

42 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo a) Vanhan osan myymä- lätilaa.

b) Suurlohjan- ja Vihdin- kadun kulmaan myöhem- min tehty tuulikaappi.

Sisätilakatselmus Hissi, jolla pääsee toiseen kerrokseen on uudeh- ko. Sen liukuovet ovat ruostumatonta teräspeltiä. S-market Myymälätila on erotettu pihan puoleisesta au- Lattia on valkoista mosaiikkibetonilaattaa, kool- lasta teräsrakenteisella jakoseinällä, jonka alaosa taan 300 mm x 300 mm. Kiviaines on mustaa ja on umpinainen ja yläosa akryyliä tai lasia. Seinä vaaleaa. Se on arviolta 1980-luvulta. on maalattu keltaiseksi. Kaupassa näkyy rakennuksen kantava runko: Pihan puolelle on rakennettu uusi kaksikerrok- pyöreät pylväät ja Suurlohjankadun suuntaiset pal- sinen aula 1993, josta on portaat toisen kerroksen kistot. Katon pinta on maalattua raakkabetonia. Sokos-tavarataloon, ja kellariin, missä viimeksi Liiketila on matala ja ilmastointiputket ja muut on toiminut posti. Tässä uudemmassa aulassa on asennukset on kuljetettu pääasiassa palkkien väl- samanlainen vaalea mosaiikkibetonilattia kuin sissä. Alakattoja ei ole. Suurlohjankadun puolella. S-Marketin aulassa Vihdinkadun puolella terä- S-marketin sisällä asiakas kohtaa ensimmäiseksi sikkunat ulottuvat noin 30 sentin korkeuteen lat- hedelmä- ja vihannestiskit. Niiden takana on leipä- tiasta. Ikkunoiden alla on lämpöpatterit. Ikkunat ja lihaosastot. Aivan myymälän perälle on sijoitettu ovat yksilasisisa eikä karmeissa ole lämpökatkaisua. maitotuotteet. Kadun puoleisella myymälän käytä- Teräskarmit ovat todennäköisesti alkuperäisiä. vällä voi havaita, ettei talo ole suorakulmainen vaan Suurlohjan- ja Vihdinkadun kulman sisäänkäyn- Suurlohjankadun puolella seinä taittuu. Myymäläs- nin kohdalle on asennettu uudehkot liukuovet. sä hyllyt on asetettu Suurlohjankadun suurten ik- S-Marketin aulasta on erotettu osa ravintolatilaksi. kunoiden eteen ja ikkunat on teipattu.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 43 c) Kassat.

d) Ulkoseinän taittu- minen on havaittavissa sisällä.

e) Myymälän ikkunat on teipattu kadulle päin.

44 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo f) Uusi pääporras ja liukuporras sekä pihan puolen aula on vuodelta 1993.

Sokos-tavaratalo Toiseen kerrokseen johtavassa portaikossa on akryylikaiteet ja käsijohde ruostumattomasta te- räksestä tehdystä putkesta. Portaan askelmat ovat valkobetonimosaiikkia. Toiseen kerrokseen johtaa myös liukuporras. Sisäänkäynnin kohdalla toisen kerroksen katos- sa on alakattoritilöitä, muualla kerroksessa ei. Toisen kerroksen kattoa on korotettu. 1970-lu- vun osassa on näkyvissä primääripalkiston päällä uudempi sekundääripalkisto, jonka päälle 1970-lu- vun elementtirakenteinen yläpohja on nostettu. Katossa on muutama ikkuna. Rakennuksen jat- kokset on havaittavissa sisältä katon rakenteissa erilaisina yksityiskohtina. Myymälän lattioilla on kulkureittien kohdalla vaaleaa puristelaattaa ja myyntipöytien kohdalla lautakuvioista iki-parkettia.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 45 2. kerros

Muutettu 1959 1970-71 n. 1990 1984-87 i h

g

j

1984-87 1993

1950-luvun muutokset 1970-luvun muutokset 1980-luvun muutokset 1959 1990-luvun muutokset

g) Tavaratalon kattorakenteista näkyy 1970-luvun ele- h) Kuva on otettu 1970-luvun alun pääsisäänkäynnin menttirakenteiden nosto sekundääripalkiston päälle. kohdalta.

46 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo i) Vanhan osan toisen kerroksen myymälä on ilmava seinän yläosan ikkunanauhan ansiosta.

j) Kompleksin pääsisäänkäynti on nykyisin pihan puolella koska asiakkaat saapuvat ensisijaisesti autolla.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 47 l i k

m ö

p

o

å

q

h z y x

v u s ä

t

Julkisivujen inventointi

Suurlohjankadun puoleinen julkisivu Suurlohjan- ja Vihdinkadun kulmassa sijaitse- Julkisivu on toteutettu kolmessa vaiheessa. 1959 van sisäänkäynnin yhteyteen on sijoitettu pank- valmistunut osa on Suurlohjankadun ja Vihdin- kiautomaatti. Pylväissä on verhous suostumatto- kadun kulmassa, 1970 valmistunut osa rakennuk- masta teräspellistä. Osa seinäpinnasta on mysö sen keskivaiheilla ja 1980-luvun laajennus näkyy verhottu teräspellillä. Katon alapinta on valokat- julkisivun itäpäässä. Uudet osat on toteutettu to. Kulmassa ei alun perin ollut sisäänkäyntiä. vanhan osan mittakaavaa ja ratkaisuja jatkamalla Nykyinen järjestely on 1990-luvulta. ja varioimalla. Eroavaisuudet näkyvät yksityis- 1970-luvulta peräisin olevassa keskiosassa on kohdissa. Lisäksi julkisivu taittuu eri aikaisten betonisokkeli ja ikkunoiden alla on kuparinen osien rajojen kohdalla kadun suunnan mukaan. vesipelti. Maantasossa on teräslasiseinä ja toisen 1959 valmistuneen osan sokkeli on terastira- kerroksen umpinainen seinä on tehty valkobeto- pattu pystyurin. Siinä on ensimmäisen kerroksen nielementeistä. 1970-luvun sisäänkäynti on otet- korkuiset teräsikkunat ja ikkunat on lasitettu rus- tu pois käytöstä. kein puulistoin. Maantasossa ikkunoissa on n. 20 1980-luvun umpinaiset betonielementtiseinät senttimetriä syvä pelti. Toisessa kerroksessa on ovat pesupintaisia. Betonissa on käytetty har- rapattu, umpinainen pinta, jonka yläpuolella on maata Portland-sementtiä. Toisessa kerroksessa ikkunanauha. Rappauspinnassa on pystysuuntai- on myös ikkunoista. sia koristeuria.

48 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo k) 1987 valmistuneessa osassa on myös ikku- noita toisen kerroksen korkeudella.

l) Kulman sisäänkäynti rakennettiin 1971, pois- tettin 1987 ja rakennet- tiin uudelleen 1993.

m) 1970-luvun sisään- käyntiä on korostettu julkisivun toisessa ker- roksessa. Se on poistettu 1993.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 49 Vihdinkadun julkisivu

h) Kuvateksti

Vihdinkadun julkisivu Sokkeli on terastirapattu betonisokkeli. Suurloh- lan ikkunoiden välillä on säilynyt alkuperäistä jankadun päässä tavaratalon seinässä on toisen pystyuritettua kuparipeltiä. Ikkunat on kuitenkin kerroksen korkeudella seitsemät ikkunaa, jotka vaihdettu alumiinisiin. Alakerrassa sijainneen on lisätty siihen ilmeisesti 1980-luvulla, jolloin kansanravintolan alkuperäinen sisäänkäynti on kyseisen seinän taakse sijoitettiin konttoritilaa. poistettu käytöstä ja levytetty. Toinen kerros on Toisen kerroksen korkeudella on SOKOS-valo- ulokkeellinen ja muodostaa jalkakäytävää suo- kyltti. Rapatun vyöhykkeen päällä on ikkunanau- jaavan katoksen. Sen julkisivu on rapattu. Toisen ha ja vastaava jyrkkä katon lape kuin Suurlohjan- kerroksen alumiini-ikkunoiden päällä on edelleen kadun puolella. Minerit-levyt. Niiden välissä on pilasterit, jotka Julkisivun keskiosan alakerran ikkunoiden vä- rytmittävät räystäslinjaa. Tässä osassa rakennusta lillä on kuparipeltiä. Toisessa kerroksessa on 1985 on pulpettikatto, minkä ansiosta rakennus on kor- uusittu verhous hopean värisistä peltikaseteista keampi Vihdinkadun puolella. ja harmaista kouruista. Alun perin julkisivussa on ollut Minerit-asbestisementtilevyt. Amaril- lo-ravintolan ruskeaksi anodisoidut teräs-alumii- niovet ovat todennäköisesti 1990-luvulta ja katos 1970-luvulta. Porras on graniittilaatoilla verhottu betoniporras. Käsijohteet ovat ruostumattomasta teräsputkesta ja 1990-luvulta peräisin. Katoksen alapinta on maalattua lautaa ja reuna on sinkittyä levyä. Sisäänkäynnin yläpuolella ei enää ole kupa- rilevyverhousta. Ravintolaosassa Nyyrikinkadun päässä alku- peräisen pinnan säilyttänyt terastirapattu sokkeli on korkea. Ensimmäisen kerroksen ravintolati-

50 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo o ) Vihdinkadun puo- leinen levyverhous on uusittu.

p) Toiseen kerrokseen on lisätty ikkunoita umpi- osaan ja sisäänkäynti on tuotu nurkkaan. Katon ja räystään profiili on säilynyt.

q) Vihdinkadun puolella oli alunperin tavaratalo, keskellä r) Alunperin alakerrassa oli kansanravintola ja yläker- elintarvikeliike ja toisessa päädyssä ravintola. rassa hienompi ruokaravintola. Toisen kerroksen ravin- tolan ikkunat ovat madaltuneet kolmanneksella.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 51 Nyyrikinkadun julkisivu Nyyrikinkadun puoleinen vanhan osan julkisivu on umpinainen, rapattu julkisivu, jossa on kaksi ovea ja korkea sokkeli. Katto on taitteinen pulpet- tikatto.

s) Vihdin- ja Nyyrikinkadun kulmassa oli alunperin pieni aukio. 1959 valmistuneen rakennuksen pienimittakaavaisuus näkyy selvästi Vihdinkadun puolella.

t) Päädyssä näkyy 1950-luvun arkkitehtuurille tyypillinen pulpettikatto.

52 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo u) Sisäänajo Nyyrikin­ kadulta.

v) Kuvassa on etualalla rakennuksen umpinainen laajennus, joka oli ensin kylmä varasto ja muutet- tiin sitten myymälätilaksi.

x) Pihajulkisivua.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 53 Julkisivu itään korttelin sisään Pihan puolelle on rakennettu uusi kaksiker- säänkäynnin edessä on vapaasti seisova kaareva roksinen sisääntuloaula 1993. Sen julkisivu on katos. Sen vasemmalle puolelle jää jätehuollon alumiinirakenteinen ristikko, jonka aukot on teräskontti. Osan pihajulkisivusta muodostaa lasitettu vaalean sinisellä julkisivulasilla. Myös sisätilaksi muutettu varasto, jonka julkisivu on alumiini on anodisoitu vaalean siniseksi. Si- valkobetonielemeteistä tehty. Pihan teräsovet säänkäynnin yllä on SOKOS-valomainos. Si- ovat 1980–1990-luvulta.

y) Kärryparkki ja uusi sisäänkäynti vuodelta 1993.

z) Uusi sisäänkäynti vuodelta 1993.

54 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pihat Piha on aidattu matalalla betoniaidalla 1980-luvulla Nyyrikinkadun puolelta ja Vihdinkadun kulmasta.

å) Itäpääty.

ä) Pihaa rajaava beto- niaita on 1980-luvun puolivälistä.

ö) Näkymä parkkiken- tän yli kohti tavarataloa idästä.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 55 6 Yhteenveto Vuonna 1959 valmistunut Seutu-Sokos Lohjan on hankkinut omistukseensa vähitellen kortte- keskustassa edustaa SOK:n ensimmäisen polven lin muutkin tontit. Korttelia ja asemakaavaa on tavaratalosukupolvea ja sen suunnitteli arkkiteh- kehitetty tavaratalon elinvoimaisuuden ehdoil- ti Pauli Lehtinen keskusjärjestön rakennusosas- la 1950-luvun lopulta alkaen. Tavaratalon laa- tolla, missä pyrittiin laadukkaaseen, kestävään jennukset seuraavat Suurlohjankadun varressa ja selkeään rakentamiseen. Ennen tavaratalo- 1950-luvun rakennuksen kaksikerroksista mitta- toiminnan organisoimista vuonna 1960, osuus- kaavaa ja materiaaliratkaisuja. Eriaikaisten osien liikkeen parissa rakennettiin kymmenkunta ta- välillä eron voi havaita yksityiskohdissa. Uudem- varataloa. 1960-luvusta tuli Sokos-tavaratalojen mat ovat mykkiä katutilaan nähden, päinvastoin kulta-aikaa. Vanhat puurakenteiset keskusmyy- kuin 1950-luvun Vihdinkadun puoleinen osuus. mälät korvattiin kivirakenteisilla keskustavarata- Laajennukset on sovitettu kadun linjaan siten, loilla. Tavaratalojen runsas tarjonta kohtasi hy- että pääjulkisivu taittuu kaksi kertaa laajennus- vin kaupungistuvan, autoistuvan ja vaurastuvan ten rajan kohdalla katua myötäillen. suomalaisen kuluttajan tarpeet. Merkittävimmät Vihdinkadun puoleinen julkisivu on verrattain tavaratalot nousivat suuriin kaupunkeihin. Ark- hyvin säilynyt, mutta Suurlohjankadun puoleisen kitehti Pauli Lehtinen profiloitui suurten tavara- kokonaisuuden luonne on täysin erilainen kuin talojen suunnittelijaksi. Hänen merkittävimpiä alun perin. töitään ovat vuonna 1956 valmistunut Lahden Tavataralojen sisätilat ovat jatkuvan muutoksen Valtakulma yhdessä Armas Lehtisen kanssa kohteena, niin myös tässä tapauksessa. Pauli Leh- sekä hänen suunnittelemansa suuret yksiköt tinen on korostanut runkojärjestelmän joustavan Joensuuhun, Kouvolaan, Tampereelle ja Espoon mitoituksen ja muunneltavuuden merkitystä Tapiolaan. tavarataloissa. Rungon, teknisten järjestelmi- Seutu-Sokoksen suunnitteli arkkitehti Pauli en ja sisustuksen uusimisen syklit ovat erilaisia. Lehtinen esimiehensä Armas Lehtisen alaisuu- Lohjan Sokoksen sisätilat ovat kokeneet monta dessa. Kaksikerroksisen rakennuksen toimin- vaihetta, teknisiä järjestelmiä on uusittu, ja pää- nallinen monipuolisuus heijastuu sen ulkomuo- sisäänkäyntien paikat ovat muuttuneet siten, että toon. Pienimittakaavaisuus on leimaa-antava painopiste on nykyisin pihalla 1993 tehdyn muu- piirre tavaratalon varhaisimmalle, 1959 valmis- toksen tuloksena. Autoja on enemmän ja tavara- tuneelle osalle. Se rakennettiin kiinni naapuri- talokokonaisuudesta on tullut koko korttelin kat- taloon osaksi keskustakorttelia. Tavarataloa on tava, itsenäinen rakennus. Vanha kauppapaikka laajennettu merkittävästi ensin 1970–1971, jol- on ilmeisen hyvin tarkoitukseensa sopiva Lohjan loin Suurlohjankadun varteen rakennettiin lisää erään pääväylän varressa. myymälätilaa ja 1984–1987, jolloin rakennuksen pääsiipeä jatkettiin ja rakennusta laajennettiin myös pihalle päin. Suur-Seudun osuuskauppa

56 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 20.5. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Lähteet

Sähköpostit Jokinen, Teppo, 1993. Erkki Huttunen 1901–1956. R. Nikola ja K. Paatero toim. [Kirja]. Helsinki: Ra- Lohjan kaupungin asemakaava-arkkitehti Juha kennustaiteen museo. Anttilan sähköposti 25.2.2015. Niskanen, Aino ja Lehtinen, Pekka, 2007. Pauli Lehtisen haastattelu 25.7.2007. Rakennustaiteen Arkistolähteet seura. [Tiedosto].

Lohjan kaupunki, Ympäristötoimi/Kaavoitus (LKY) Nisula, Väinö, 1976. Osuuskauppa Seutu. 50 palve- Ilmavalokuvat ja asemakaavat. lun vuotta 1926–1976. [Kirja]. Mikkeli: Länsi-Sa- von kirjapaino. Lohjan kaupunki, Kaupunginarkisto (LKA) Rakennuslupa-asiakirjat. Osuuskauppa-lehden artikkelit 1952–1979.

Lohjan kaupunki, Kaupunginmuseo (LM) Perko, Touko, 1979. Yhdessä enemmän SOK 1904– Valokuva ensimmäisestä keskustoimipaikasta. 1979. [Kirja]. Helsinki: Yhteiskirjapaino.

Arkkitehtuurimuseo (MFA) SOK:n vuosikertomukset 1952–1979. Valokuva Valtakulmasta.

Maanmittauslaitos (MML) Nettilähteet Sähköinen karttapalvelu Juri Nummelinin blogikirjoitus ”Poistoja Turun Suur-Seudun Osuuskauppa (SSO) arkkitehtuurioppaasta”. Rakennuspiirustuksia. http://blogit.image.fi/julkaisemattomia/poistoja-turun-ark- kitehtuurioppaasta/ Pauli Lehtisen yksityisarkisto (PL) Valokuvat. Lahden museon nettisivu ”Kaupan ja palveluiden Lahti”. S-ryhmän arkisto (SOK) http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-histo- Rakennuspiirustuksia. ria/talous/kaupan-ja-palveluiden-lahti/ Haettu 10.5.2015

Kirjalliset lähteet S-ryhmän nettisivu ”Osuuskauppatoiminta Loh- jan Seudulla” Brunnström, Lisa, 2004. Det svenska folkhemsbyg- https://www.s-kanava.fi/web/s/sso/historia get. Om Kooperativa Förbundets arkitektkontor. Haettu 16.5.2015 Stockholm: Arkitektur förlag.

Herranen, Timo, 2004. Yhdessä eteenpäin SOK 100 vuotta 1904–2004. [Kirja]. Helsinki: Edita.

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 57 Liite: rakennusluvat

1959 Uudisrakennus 1972 Ravintola Lohen laajennus

Lupatunnus: Lupatunnus: R0002.72

Toimenpide: Uudisrakennus Ravintola Lohen laajennus, aiemman konttoritilan käyttöönot- taminen ravintolan kabinettina ja baarina ja käynnin järjes- Vahvistettu: 16.3.1959 täminen ravintolan keittiöstä ja salista tähän tilaan. Muutos sisäänkäyntiin, ulko-oveen ja Seudun tilojen muutostyö. Loppputarkastus: Vahvistettu: 26.2.1972 Hakija: Lohjan Seudun Osuusliike Loppukatselmus: Arkkitehtisuunnittelu: Armas Lehtinen ja Pauli Lehtinen, SOK:n Rakennusosasto Hakija: Osuuskauppa Seutu

Piirustukset: LKA Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Rauno Raunio, SOK:n Rakennusosasto, Helsinki.

Piirustukset: LKA 1970 Liikerakennuksen laajennus

Lupatunnus: R094.70

Toimenpide: Liikerakennuksen laajennus- ja muutostyö 1972 Ravintolan eteen sadekatos Lupatunnus: R 032.72 Vahvistettu: 6.7.1970 Toimenpide: Sadekatoksen rakentaminen ravintolan pää- Loppukatselmus: 18.7.1971 sisäänkäynnin ulko-oven eteen. Ravintolan mainostekstin sijoittaminen sadekatoksen päälle. Liittyy edelliseen lupaan. Hakija: Osuuskauppa Seutu Vahvistettu: Järjestysoikeus 12.4.1972 Arkkitehtisuunnittelu: Pauli Lehtinen ja Rauno Raunio, SOK:n Rakennusosasto Loppukatselmus:

Muuta: Poikkeuslupa 317/518/69/S Hakija: Osuuskauppa Seutu

Piirustukset: LKA Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Rauno Raunio, SOK:n Rakennusosasto, Helsinki.

Piirustukset: LKA 1971 Mainostekstien sijoitus ja aidan rakentaminen

Lupatunnus: R116.71

Toimenpide: Muutos julksivuun Suurlohjankadun puolella, 1972 Kaksoisravintolan muutostyö Tavaratalon tunnuksien SEUTU SOKOS –tekstien sijoittami- Lupatunnus: R010.72 nen julkisivuille, ja tavaratalokiinteistön tontin alueen aidan rakentaminen. Muutos kaksoisravintola Lohi-Seudun sisäänkäyntiin, johon rakennettiin uusi tuulikaappi, alakertaan rakennettiin vaatetila, Vahvistettu: 21.7.1971 alakerran aulaa laajennettiin, 2. kerroksen wc-osaston siirtä- minen 1. kerrokseen tilaan, joka on ennen ollut mainostajien Loppukatselmus: 26.7.1971 ja kiinteistöhuollon käytössä. Ravintola Lohen laajennus aikaisempaan konttoritilaan ja tarvittavat käyntien järjestelyt Hakija: Osuuskauppa Seutu keittiöön. 1.–2. kerroksen välisen portaan muutos uutta käyttöä vastaavaksi. Toimenpide koskee samaa muutostyötä, jolle on Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Rauno Raunio, SOK:n myönnetty lupa R0002.72 26.1.1972. Rakennusosasto, Helsinki. aitapiirustuksen laati rakennus- mestari V. Rosenlöf Vahvistettu: 1.3.1972

Piirustukset: LKA Loppukatselmus: 27.4.1972

Hakija: Osuuskauppa Seutu

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Rauno Raunio, SOK:n Rakennusosasto, Helsinki.

Piirustukset: LKA

58 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1972 Ravintola Seudun muutostyö

Lupatunnus: R111.72 1987 Laajennus- ja muutostyö

Toimenpide: 1. kerroksessa olevien sosiaalitilojen siirto pohjaker- Lupatunnus: R 275.85, R 030.87 rokseen, josta on siirretty lämmityssäiliöt ulos. Uusi sisäänkäyn- tijärjestely tiloihin samasta ovesta kuin ravintolan sisäänkäynti. Toimenpide: Tavaratalon laajennus ja välitason rakentami- Kiinteän väliseinän poisto keittiön ja ravintolasalin väliltä itsepalve- nen vanhaan osaan 2. kerroksen tasoon. lu-muotoista baaria varten. Kylmähuoneiden uudelleenjärjestely ja sisutuksen uusiminen kattomuotoineen. Vahvistettu: 19.12.1984

Vahvistettu: 16.8.1972 Loppukatselmus: 9.4.1987 (sisäpuoliset osat)

Loppukatselmus: 23.11.1972 Hakija: Osuuskauppa Seutu

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Rauno Raunio, SOK:n Arkkitehtisuunnittelu: Reima Ruokonen, SOK:n rakennus- Rakennusosasto osasto, Helsinki

Piirustukset: LKA Muuta: Myönnetty lupa laajennukselle, joka käsitti majoitustilat sekä ullakkokerroksen saunatilat. Hakemukseen liittyi Läänin- hallituksen poikkeuslupa. Rakennuspaikalla oli rakennuskielto, josta poikkeamiselle oli saatu lupa. Rakennuslautakunta pidensi 1979 Tilapäisen varaston rakentaminen rakennusluvan voimassaoloa 13.1.1987 saakka. Lupa laajennuk- selle oli myönnetty 11.12.1985. Lupatunnus: R71.79 Piirustukset: LKA Toimenpide: Tilapäisen varaston pystyttäminen viideksi vuodeksi 30.6.1984 saakka.

Vahvistettu: 27.8.1979 1987 Puutarhamyyntikatos

Loppukatselmus: Lupatunnus: 30.87

Hakija: Osuuskauppa Seutu Toimenpide: Tavaratalossa huonetilamuutoksia sekä puu- tarhamyyntikatoksen rakentaminen sisäänkäyntikatoksen Suunnittelu: Insinööri Raimo Kaikkonen 1970 viereen pihalle (165 m2/ 530 m2).

Muuta: Hankkeelle oli saatu Uudenmaan lääninhallituksen Vahvistettu: 18.3.1987 poikkeuslupa n:o Seu 3197 pty 9.4.1979, jonka mukaan rakennus oli poistettava ilman eri päätöstä 30.6.1980 Loppukatselmus: mennessä. Hakija: Osuuskauppa Seutu Rakennuslupa, jonka lupatunnus on R 122.70, oli saatu jo 27.8.1970 tilapäisen varaston pystyttämiseksi viideksi Arkkitehtisuunnittelu: Reima Ruokonen, SOK:n rakennus- vuodeksi. osasto, Helsinki

Piirustukset: LKA Muuta: Luvan osana on mm. julkisivuvärityssuunnitelma

Piirustukset: LKA

1981 Väliseinämuutoksia R 107.81

Toimenpide: Väliseinämuutos ravintolassa 1988 Ravintolan sisustusmuutoksia Lupatunnus: 181.88 Vahvistettu: 29.7.1981 Toimenpide: Ravintolan sisustusmuutos 1. ja 2. kerroksessa Loppukatselmus: 9.9.1981 sekä LVIS-laitteiden ja paloilmoituslaitteet uusiminen. Kellari- ja ullakkokerroksen LVIS-laitteiden uusiminen. Hakija: Osuuskauppa Seutu Vahvistettu: 27.7.1988 Arkkitehtisuunnittelu: Sisustusarkkitehti Leif Frelander Loppukatselmus: Piirustukset: LKA Hakija: Osuuskauppa Seutu

Suunnittelu: Jaakko Puro Puroplan ky 1984 Varaston purkaminen Piirustukset: LKA Lupatunnus:

Toimenpide: Kylmän ulkovaraston osittainen purkaminen. Purku 80 m2 ja jäljelle jäävä osa 400 m2. 1989 Vanhan porrasaukon valaminen umpeen Vahvistettu: ei vahvistettu. Lupatunnus: 28.89

Loppukatselmus: Toimenpide: Vanha porrasaukko valetaan umpeen ja tilalle rakennetaan myymälätilaa. Hakija: Osuuskauppa Seutu Vahvistettu: 10.5.1981 Suunnittelu: Risto Lahti, Lohja Loppukatselmus: Piirustukset: LKA. Hakija: Osuuskauppa Seutu Lupahakemus palautettiin poikkeusluvan hakemista varten. Suunnittelu: Jukka Maja ky

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 59 Piirustukset: LKA. 1990 Varaston muutos liiketilaksi

1990 Pihajärjestely Lupatunnus: 15.90

Lupatunnus: 31.89 Toimenpide: Kodin Raudan varaston muuttaminen liiketilaksi

Toimenpide: Pihajärjestely uudelleen muodostetulle tontille. Vahvistettu: 9.3.1990

Vahvistettu: 14.3.1990 Loppukatselmus:

Loppukatselmus: Hakija: Osuuskauppa Seutu

Hakija: Osuuskauppa Seutu Suunnittelu: Jari Nordman, OK-Seutu

Arkkitehtisuunnittelu: Reima Ruokonen, SOK Piirustukset: LKA Piirustukset: LKA.

1991 Uusi oviaukko ja tuulikaappi

1989 Julkisivumuutos Lupatunnus: 5.91

Lupatunnus 48.89 Toimenpide: uusi oviaukko ja tuulikaappi pullonpalautuksen yhteyteen. Toimenpide: Julkisivumuutos: pankkiautomaatin asennus sekä valomainoksen sijoittaminen julkisivuun. Vahvistettu: 17.1.1991

Vahvistettu: 13.3.1989 Loppukatselmus:

Loppukatselmus: Hakija: Osuuskauppa Seutu

Hakija: Osuuskauppa Seutu Suunnittelu: OK-Seutu Jari Nordman

Arkkitehtisuunnittelu: Reima Ruokonen Piirustukset: LKA Piirustukset: LKA

1993 Laajennus, porrasmuutoksia ja uusi sisääntuloaula pihan puolelle 1989 Uusia mainoslaitteita Lupatunnus: 93-5243-R Lupatunnus 101.89 Toimenpide: Vanhan keskiportaikon poistaminen sekä uuden Toimenpide: Uusia mainoslaitteita ja opasteita sekä City-So- portaikon ja sisääntuloaulan rakentaminen pihan puolelle. koksen valomainos. Vanhan sisäänkäynnin poistaminen Suurlohjankadun puolel- ta sekä uuden sisäänkäynnin avaaminen Suurlohjankadun ja Vahvistettu: 5.5.1989 Vihdinkadun kulmaan.

Loppukatselmus: Vahvistettu: 11.11.1993

Hakija: Osuuskauppa Seutu Loppukatselmus: 1.5.1994

Arkkitehtisuunnittelu: Mainostoimisto Peevi Ky, Lohja Hakija: Osuuskauppa Seutu

Piirustukset: LKA Arkkitehtisuunnittelu: Reima Ruokonen, SOK/ rakennusark- kitehti Matti Rahkila, Arkkitehtitoimisto Matti Rahkila

Piirustukset: LKA 1990 Siirrettävä grillikioski

Lupatunnus 306.90

Toimenpide: Lupa siirrettävälle grillikioskille. 1996 Ravintoloiden saneeraus Lupatunnus: 13.96 Vahvistettu: 14.3.1990 Toimenpide: Ravintola Lohen ja Rosson saneeraus. Loppukatselmus: Vahvistettu: 26.1.1996 Hakija: Osuuskauppa Seutu Loppukatselmus: Arkkitehtisuunnittelu: ST-Production Ltd. Hakija: Osuuskauppa Seutu Piirustukset: LKA Arkkitehtisuunnittelu: Sisustustoimisto Lehtokari Oy/arkki- tehtitoimisto Matti Rahkila

60 Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Piirustukset: LKA Piirustukset: LKA

1996 Varaston muuttaminen myymäläksi kellarissa 2010 Muutoksia kellarikerroksessa

Lupatunnus: 166.96 Lupatunnus: 10-0068-R

Toimenpide: Osa varastosta muutetaan tilapäisesti myymä- Toimenpide: Muutostöitä liikerakennuksen kellarikerrok- läksi kellarissa. Uusi sijoitus Info-tilalle ja ostoskärryille. sessa: tilojen käyttötarkoitusten muutoksia, jakamista sekä poistumistiejärjestelyitä. Vahvistettu: 2.10.1995 Vahvistettu: 16.3.2010 Loppukatselmus: Loppukatselmus: Työ aloittamatta Hakija: Suur-Seudun Osuuskauppa Hakija: Suurseudun Osuuskauppa SSO Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Matti Rahkila Pääsuunnittelija: Jalo Läspä Piirustukset: LKA Piirustukset: LKA

1997 Tavaratalon laajennus (tuulikaappi) 2012 Julkisivumuutos Lupatunnus: 97-0318-R Lupatunnus: 12-0249-I Toimenpide: Tavaratalon laajennus (tuulikaappi) Toimenpide: Rakennetaan ovi terassille. Vahvistettu: 27.11.1997 Vahvistettu: 16.5.2012 Loppukatselmus: 28.5.1998 Loppukatselmus: Ei loppukatselmusehtoa. Hakija: Osuuskauppa Seutu Hakija: Suurseudun Osuuskauppa SSO Piirustukset: LKA Piirustukset: LKA

1998 Muutos: hampurilaisravintolan rakentaminen

Lupatunnus: 98-0005-R

Toimenpide: Tavaratalon muutostyö (hampurilaisravintola)

Vahvistettu: 15.1.1998

Loppukatselmus: 27.3.1998

Hakija: Osuuskauppa Seutu

Piirustukset: LKA

1999 Muutoksia sisätiloissa

Lupatunnus: 99-0116-R

Toimenpide: Tavarataloon sisämuutoksia, taukotilat toimis- toiksi ja kellariin tupakkahuone.

Vahvistettu: 30.11.1999

Loppukatselmus: Ei loppukatselmusehtoa.

Hakija: Osuuskauppa Seutu

Piirustukset: LKA

2007 Tilamuutoksia ja tupakkahuone ravintolaan

Lupatunnus: 07-0380-T

Toimenpide: Tavaratalon tilamuutoksia ja tupakkahuone ravintolaan.

Vahvistettu: 21.9.2007

Loppukatselmus: 16.11.2007 (osittainen)

Hakija: Osuuskauppa Seutu

Muuta: Kaavoitusviranomaisen lausunto 3.9.2007

Seutu-Sokos | Rakennushistoriaselvitys | 31.7. 2015 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 61 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kustaankatu 3, 00500 Helsinki [email protected] | www.arkbyroo.fi p. 010 2350 566