Suomen Tie Itsenäisyyteen Näkökulma: Ranska Ja Italia Finlands Väg Till
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Suomen tie itsenäisyyteen Näkökulma: Ranska ja Italia Finlands väg till självständighet Synvinkel: Frankrike och Italien KAUKAINEN JA TUNTEMATON KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET uomi oli Länsi- ja Etelä-Euroopassa pitkään tuntema- Ston, sillä sivistyneemmätkin ihmiset tiesivät siellä hä- din tuskin jotain Ruotsista. Elsassista (Alsace) kotoisin ol- leen Johannes Schefferuksen Lapponia, joka ilmestyi 1673, Nicolaslas Sanson, SkandinavianSkandinav loi oman aikansa oppineille kuvan eksoottisesta alueesta, ja ympäröivienmpäröivien alueiden karttak vuodeltaodelta 1647. Kartta julkaistiinj mikä houkutteli matkailijoita ja tutkijoita 1700-luvulla. Pariisissaariisissa. Nicolas Sanson, KartaKa över Maantieteilijä ja matemaatikko Pierre Louis de Maupertuis Skandinavien med omnejd från 1647.647. Kartan publiceradespu i suoritti Tornionlaaksossa maan pituuspiirin mittauksia PParis. Ranskan tiedeakatemian tuella 1736–1737. Suomeen mat- kustaneiden joukkoon kuului myös Ranskan maanpaossa elänyt kruununprinssi Louis Philippe, joka sittemmin nousi maansa valtaistuimelle. Hän vieraili Tornionlaaksossa 1795. Matkat dokumentoitiin painetuissa matkakertomuksissa, joita elävöittivät kuparipiirrokset, tai maalauksissa, jotka Noitarumpu, poroo ja ahkio ovatov ajalleen ominaiseen tapaan korostivat maiseman dramaat- olleet toistuvia aiheitaa ulkomaistulkomaisten Lapinkävijöiden kuvauksissa.kuvauksis tisia piirteitä ja alkuperäisväestön eksoottisia, usein synkkiä Johannes Schefferuksenefferuksen Lapponia-Lappo teoksen kuvitustauvitusta vuodelta 1674.16 elinoloja. Italialaisen Giuseppe Acerbin matkakuvaus Ruot- ANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET Trolltrumman,man, renen och pulkan har K varit återkommandeerkommande element i de sista, Suomesta ja Lapista vuosilta 1798–1799 edusti osit- utländska skildringarna av Lappland.Lapplan Illustrationstration i Johannes SchefferusScheffer tain tätä samaa tyylilajia, mutta antoi kuitenkin lukijoilleen Lapponiaponia från 1674.167 selkeän kuvan myös Ruotsin valtakunnan itäisestä osasta. Acerbi oli tarkka havainnoitsija, joka kuvaili oivaltavasti WIKKIMEDIA COMMONS luontoa, kaupunkeja ja maaseutua, Turun yliopistoa, asuk- kaiden mielenlaatua, käytöstä ja tapoja, kansanmusiikkia ja -runoutta. Hän siteerasi sekä säätyläisten että kansanih- misten kanssa käymiään keskusteluja. Teos oli yksi en- simmäisistä esityksistä, joka antoi laajemmalle eurooppa- laiselle lukijakunnalle jonkinlaisen käsityksen Suomesta. Robertrt Le Vrac de Tournières,To matemaatikoemaatiko ja tähtitieteilijätähti Pierre Se käännettiin useille kielille. ˾ Louisis de MaupertuisinMaupertuis (1698–1759) muotokuva.otokuva. Siihen on liitetty poro ahkioineenkioineen muistutuksenamuistut Ranskan tiedeakatemiandeakatemian kuuluisastaku Lapin retkikunnasta.kikunn AVLÄGSET OCH OKÄNT Robertbert Le Vrac ded Tournières, matematikernatematikern ocho astronomen Pierre Louisouis de Maupertuis‘Mau (1698–1759) inland förblev länge okänt i Väst- och Sydeuropa, där även de porträtt. BlandBla attributen fi nns en ren mer bildade på sin höjd var medvetna om Sveriges existens. El- med pulka, som påminnerpåmi om franska F vetenskapsakademienskapsakademien berömda sassaren (Alsace) Johannes Schefferus’ Lapponia, utgiven 1673 expeditiondition ttill Lappland. upplyste dåtidens lärda om ett exotiskt område som lockade re- senärer och vetenskapsmän på 1700-talet. Geografen och mate- matikern Pierre Louis de Maupertuis företog meridianmätningar i Tornedalen för franska vetenskapsakademien 1736–1737. Till resenärerna hörde även kronprinsen i exil Louis Philippe, seder- T mera konung i Frankrike, som besökte Tornedalen 1795. Resorna RIKSARKIVE dokumenterades i tryckta reseskildringar med kopparstick, eller / i målningar som tidstypiskt framhävde de dramatiska inslagen i landskapet och urinvånarnas exotiska, ofta dystra förhållanden. ARK KANSALLISARKISTO Italienaren Giuseppe Acerbis reseskildring från Sverige, Finland och Lappland 1798–1799 företrädde delvis samma genre, men gav samtida läsare också en utförlig inblick i det svenska rikets östra hälft. Acerbi var en vaken iakttagare som beskrev naturen, KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET städer och landsbygd, universitetet i Åbo, folkets lynne, seder och bruk, folkmusiken och folkpoesin och refererade samtal med hög och låg. Verket var ett av de första som gav en vidare europeisk läsekrets en uppfattning om Finland. Det blev översatt till fl era P. W. Tomkins, GiuseppeGiuse Acerbin ˾ (1773–1846)3–1846) muotokuvamu P. Violetin språk. maalauksen mukaan.m Bain Finlandais (suomalainen sauna). Giuseppe Acerbi kuvaa matkakirjassaan höyrykylpyjen yleisyyttä ja niihin P. W. Tomkins,Tom Giuseppe Acerbis liittyviä erikoisia tapoja. (1773–1846)(1773– porträtt efter målning av P. Violet.V Bain Finlandais (fi nsk bastu). Giuseppe Acerbi beskriver i sin reseskildring de mycket allmänna ångbaden med tillhörande kuriösa sedvänjor. 2 MERENKULKIJOITA, MATKUSTAJIA JA KOTIOPETTAJIA DIA COMMONS uomen vuonna 1809 Venäjään liittämisen yhteydessä WIKIMED Ssaama autonomia antoi sille ympäristöstä selkeämmin erottuvan oman autonomisen identiteetin, mikä vähitel- len pantiin merkille myös ulkomailla. Varmuudella ei silti voida sanoa, kuinka hyvin tavalliset ihmiset Rouenissa, Bordeaux’ssa, Genovassa tai muissa suomalaisten alusten kohdesatamissa, pystyivät erottamaan suomalaiset venä- läisistä tai ruotsalaisista. Yhteydet syntyivät usein Suomen eri kauppahuoneiden välityksellä, kun ne veivät ulkomaille puutavaraa ja tervaa ja toivat suolaa ja jopa viiniä. Retkei- lijöitä alkoi tulla Pietarista Imatralle katsomaan sen kuu- luisaa koskea ja suomalaista järvimaisemaa, jota muun W. H. Yorke, Fregatti Toivo. Vuonna 1871 valmistuneen laivan S N muassa ranskan kielen lehtori Charles de Saint-Julien oli omisti oululainen kauppahuone O J. W. G:son Snellman. MM haltioituneesti kuvaillut teoksessaan, jossa ensimmäistä W. H. Yorke, Fregatten Toivo, CO sjösatt 1871. Fartyget ägdes av kertaa keskityttiin vain Suomen esittelyyn. Impressions et handelshuset J. W. G:son Snellman WIKIMEDIA souvenirs de Finlande ilmestyi vuonna 1835. Kotiopetta- i Uleåborg. jana toiminut Louis Léouzon Le Duc, joka ennen muuta H. Adlard, Quai de Louis XVIII, Bordeaux noin 1850. muistetaan Kalevalan ranskankielisen käännöksen tekijä- SuomalaisalukseSuomalaisalukset hakivat nä saapui Suomeen vuonna 1842 ja julkaisi kolme vuotta Bordeauxistaeauxista lähinnlähinnä viinejä. H. Adlard,d, QuaQuai de Louis XVIII, myöhemmin muistelmansa Helsingistä ja muista Suomen Bordeaux ca 181850, därifrån de fi nska fartygenen åtåterkom lastade paikkakunnista. Ranskan amiraliteetin tieteellisen retkikun- främmst med viner. nan Pohjois-Atlantille, Skandinaviaan, Suomeen ja Venä- WIKIMEDIAA COMMONS Barthélemy Lauvergne, Vue jälle vuosina 1838–1840 tekemä matka tuotti vuonna 1852 de la cataracte d’Imatra, n. 1840. Imatrankoski oli hyvin ilmestyneen suurikokoisen kuvateoksen, jossa oli useita suosittu matkakohde, jonka kuva löytyy myös Ranskan kuvia Suomesta. Retkikunnan jäsenet tapasivat suomalai- amiraliteetin retkikunnan laajasta kertomuksesta.omuks sia tiedemiehiä ja runoilija J. L. Runebergin, mutta myös Barthélemyemy Lauvergne,Lau Vue de la cataractecataract d’Imatra, tavallisia suomalaisia. ˾ ca 1840.840. ImatraIma fors var ett mycketycket populärtpop resemål, somom också avbildades i den digra rapportenrapp över franska SJÖFARARE, RESENÄRER amiralitetetsamiralitet expedition. S N O OCH INFORMATORER MM CO en autonomi som Finland beviljades 1809 i samband med IKIMEDIA W Danslutningen till det ryska imperiet gav landet en egen geo- grafi skt avgränsad identitet, som med tiden började noteras i ut- landet. Huruvida man i Rouen, Bordeaux och Genua m.fl . ham- nar som anlöptes av fi nska fartyg alltid kunde skilja på ryssar, fi nnar och svenskar är dock osäkert. Kontakter etablerades med handelshusen i Finland, som levererade trävaror och tjära och importerade salt, men också viner. Resenärer sökte sig från S:t Petersburg till Imatra för att bese forsen och det fi nska insjöland- skapet, som bl.a. hänfört skildrades av lektorn i franska Charles de Saint-Julien i det första verk som enbart är ägnat vårt land, A. Mayer, Anciensns cocostumes Finlandais, n. 1840. Impressions et souvenirs de Finlande, utgivet 1835. Informa- Retkikunnan laajlaajaan tehtävänkuvaan kuului KALEVALASÄLLSKAPET myös Savon rahvaan perinteisten pukujen torn Louis Léouzon Le Duc, mer känd för sin översättning av / kansatietekansatieteellinen dokumentointi. Kalevala till franska, anlände till Finland 1842 och utgav tre år A. Mayer, AnciensAnc costumes Finlandais, ca 1840. DokumentationDokumen av den savolaxiska allmogens ALEVALASEURA ALEVALASEURA traditionellaradition dräkter ingick också i expeditionens senare sina hågkomster från Helsingfors och andra orter i Fin- K land. Franska amiralitetets vetenskapliga expedition till Nordat- vittfamnandeittfam uppdrag. lanten, Skandinavien, Finland och Ryssland 1838–1840 resul- terade i ett stort bildverk med fl era motiv från Finland (utkom 1852). Medlemmarna av expeditionen kom i kontakt med fi nska Le Kalevala,a, epopé nationale de la Finlande.Fin vetenskapsmän och skalden J. L. Runeberg, men också övriga fi n- Louis Léouzonzon Le Ducin suorasanainensuorasana Kalevalan nar. ˾ ranskankielinennen versio ilmestyi useana painoksena. Le Kalevala, epopé nationalenation de la Finlande. Louis Léouzon Le Ducsucs franskafransk prosautgåva av Kalevala utkom i fl era upplagor.pplago 3 SODAT JA VAPAUSTAISTELUT Viaporin pommitus, ai- kalaispainokuva. Britti- läis-ranskalainen laivasto saapui Helsingin edus- ÄGO SA /