Suomen tie itsenäisyyteen Näkökulma: Ranska ja Italia

Finlands väg till självständighet Synvinkel: Frankrike och Italien KAUKAINEN JA TUNTEMATON

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET uomi oli Länsi- ja Etelä-Euroopassa pitkään tuntema- Ston, sillä sivistyneemmätkin ihmiset tiesivät siellä hä- din tuskin jotain Ruotsista. Elsassista (Alsace) kotoisin ol- leen Johannes Schefferuksen Lapponia, joka ilmestyi 1673, Nicolaslas Sanson, SkandinavSkandinavian loi oman aikansa oppineille kuvan eksoottisesta alueesta, ja ympäröivienmpäröivien alueiden kkartta vuodeltaodelta 1647. Kartta jjulkaistiin mikä houkutteli matkailijoita ja tutkijoita 1700-luvulla. Pariisissaariisissa. Nicolas Sanson, KartaKa över Maantieteilijä ja matemaatikko Pierre Louis de Maupertuis Skandinavien med omnejd från 1647.647. Kartan pupublicerades i suoritti Tornionlaaksossa maan pituuspiirin mittauksia PParis. Ranskan tiedeakatemian tuella 1736–1737. Suomeen mat- kustaneiden joukkoon kuului myös Ranskan maanpaossa elänyt kruununprinssi Louis Philippe, joka sittemmin nousi maansa valtaistuimelle. Hän vieraili Tornionlaaksossa 1795. Matkat dokumentoitiin painetuissa matkakertomuksissa, joita elävöittivät kuparipiirrokset, tai maalauksissa, jotka Noitarumpu, poroo ja ahkio ovovat ajalleen ominaiseen tapaan korostivat maiseman dramaat- olleet toistuvia aiheitaa ulkomaistulkomaisten Lapinkävijöiden kuvauksiskuvauksissa. tisia piirteitä ja alkuperäisväestön eksoottisia, usein synkkiä Johannes Schefferuksenefferuksen LappoLapponia- teoksen kuvitustauvitusta vuodelta 161674.

elinoloja. Italialaisen Giuseppe Acerbin matkakuvaus Ruot- ANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET Trolltrumman,man, renen och pulkan har K varit återkommandeerkommande element i de sista, Suomesta ja Lapista vuosilta 1798–1799 edusti osit- utländska skildringarna av Lappland.Lapplan Illustrationstration i Johannes SchefferusScheffer tain tätä samaa tyylilajia, mutta antoi kuitenkin lukijoilleen Lapponiaponia från 1674.167 selkeän kuvan myös Ruotsin valtakunnan itäisestä osasta. Acerbi oli tarkka havainnoitsija, joka kuvaili oivaltavasti WIKKIMEDIA COMMONS luontoa, kaupunkeja ja maaseutua, Turun yliopistoa, asuk- kaiden mielenlaatua, käytöstä ja tapoja, kansanmusiikkia ja -runoutta. Hän siteerasi sekä säätyläisten että kansanih- misten kanssa käymiään keskusteluja. Teos oli yksi en- simmäisistä esityksistä, joka antoi laajemmalle eurooppa-

laiselle lukijakunnalle jonkinlaisen käsityksen Suomesta. Robertrt Le Vrac de Tournières,To matemaatikoemaatiko ja tähtitieteilijätähti Pierre Se käännettiin useille kielille. ˾ Louisis de MaupertuisinMaupertuis (1698–1759) muotokuva.otokuva. Siihen on liitetty poro ahkioineenkioineen muistutuksenamuistut Ranskan tiedeakatemiandeakatemian kuuluisastaku Lapin retkikunnasta.kikunn AVLÄGSET OCH OKÄNT Robertbert Le Vrac ded Tournières, matematikernatematikern ooch astronomen Pierre Louisouis de Maupertuis‘Mau (1698–1759) inland förblev länge okänt i Väst- och Sydeuropa, där även de porträtt. BlaBland attributen fi nns en ren mer bildade på sin höjd var medvetna om Sveriges existens. El- med pulka, som påminnerpåmi om franska F vetenskapsakademienskapsakademien berömda sassaren (Alsace) Johannes Schefferus’ Lapponia, utgiven 1673 expeditiondition ttill Lappland. upplyste dåtidens lärda om ett exotiskt område som lockade re- senärer och vetenskapsmän på 1700-talet. Geografen och mate- matikern Pierre Louis de Maupertuis företog meridianmätningar i Tornedalen för franska vetenskapsakademien 1736–1737. Till

resenärerna hörde även kronprinsen i exil Louis Philippe, seder- T mera konung i Frankrike, som besökte Tornedalen 1795. Resorna RIKSARKIVE dokumenterades i tryckta reseskildringar med kopparstick, eller / i målningar som tidstypiskt framhävde de dramatiska inslagen

i landskapet och urinvånarnas exotiska, ofta dystra förhållanden. ARK KANSALLISARKISTO Italienaren Giuseppe Acerbis reseskildring från Sverige, Finland och Lappland 1798–1799 företrädde delvis samma genre, men gav samtida läsare också en utförlig inblick i det svenska rikets östra hälft. Acerbi var en vaken iakttagare som beskrev naturen, KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET städer och landsbygd, universitetet i Åbo, folkets lynne, seder och bruk, folkmusiken och folkpoesin och refererade samtal med hög och låg. Verket var ett av de första som gav en vidare europeisk

läsekrets en uppfattning om Finland. Det blev översatt till fl era P. W. Tomkins, GiuseppeGiuse Acerbin ˾ (1773–1846)3–1846) mumuotokuva P. Violetin språk. maalauksen mukaan.m Bain Finlandais (suomalainen sauna). Giuseppe Acerbi kuvaa matkakirjassaan höyrykylpyjen yleisyyttä ja niihin P. W. Tomkins,Tom Giuseppe Acerbis liittyviä erikoisia tapoja. (1773–1846)(1773– porträtt efter målning av P. Violet.V Bain Finlandais (fi nsk bastu). Giuseppe Acerbi beskriver i sin reseskildring de mycket allmänna ångbaden med tillhörande kuriösa sedvänjor.

2 MERENKULKIJOITA, MATKUSTAJIA JA KOTIOPETTAJIA DIA COMMONS

uomen vuonna 1809 Venäjään liittämisen yhteydessä WIKIMED Ssaama autonomia antoi sille ympäristöstä selkeämmin erottuvan oman autonomisen identiteetin, mikä vähitel- len pantiin merkille myös ulkomailla. Varmuudella ei silti voida sanoa, kuinka hyvin tavalliset ihmiset Rouenissa, Bordeaux’ssa, Genovassa tai muissa suomalaisten alusten kohdesatamissa, pystyivät erottamaan suomalaiset venä- läisistä tai ruotsalaisista. Yhteydet syntyivät usein Suomen eri kauppahuoneiden välityksellä, kun ne veivät ulkomaille puutavaraa ja tervaa ja toivat suolaa ja jopa viiniä. Retkei- lijöitä alkoi tulla Pietarista Imatralle katsomaan sen kuu- luisaa koskea ja suomalaista järvimaisemaa, jota muun W. H. Yorke, Fregatti Toivo. Vuonna 1871 valmistuneen laivan S N

muassa ranskan kielen lehtori Charles de Saint-Julien oli omisti oululainen kauppahuone O

J. W. G:son Snellman. MM haltioituneesti kuvaillut teoksessaan, jossa ensimmäistä W. H. Yorke, Fregatten Toivo, CO sjösatt 1871. Fartyget ägdes av kertaa keskityttiin vain Suomen esittelyyn. Impressions et handelshuset J. W. G:son Snellman WIKIMEDIA souvenirs de Finlande ilmestyi vuonna 1835. Kotiopetta- i Uleåborg.

jana toiminut Louis Léouzon Le Duc, joka ennen muuta H. Adlard, Quai de Louis XVIII, Bordeaux noin 1850. muistetaan Kalevalan ranskankielisen käännöksen tekijä- SuomalaisalukseSuomalaisalukset hakivat nä saapui Suomeen vuonna 1842 ja julkaisi kolme vuotta Bordeauxistaeauxista lähinnlähinnä viinejä. H. Adlard,d, QuaQuai de Louis XVIII, myöhemmin muistelmansa Helsingistä ja muista Suomen Bordeaux ca 181850, därifrån de fi nska fartygenen åtåterkom lastade paikkakunnista. Ranskan amiraliteetin tieteellisen retkikun- främmst med viner. nan Pohjois-Atlantille, Skandinaviaan, Suomeen ja Venä- WIKIMEDIAA COMMONS Barthélemy Lauvergne, Vue jälle vuosina 1838–1840 tekemä matka tuotti vuonna 1852 de la cataracte d’Imatra, n. 1840. Imatrankoski oli hyvin ilmestyneen suurikokoisen kuvateoksen, jossa oli useita suosittu matkakohde, jonka kuva löytyy myös Ranskan kuvia Suomesta. Retkikunnan jäsenet tapasivat suomalai- amiraliteetin retkikunnan laajasta kertomuksesta.omuks sia tiedemiehiä ja runoilija J. L. Runebergin, mutta myös Barthélemyemy LauLauvergne, Vue de la cataractcataracte d’Imatra, tavallisia suomalaisia. ˾ ca 1840.840. ImaImatra fors var ett mycketycket populärtpop resemål, somom också avbildades i den digra rapportenrapp över franska SJÖFARARE, RESENÄRER amiralitetetsamiralitet expedition. S N O

OCH INFORMATORER MM CO

en autonomi som Finland beviljades 1809 i samband med IKIMEDIA W Danslutningen till det ryska imperiet gav landet en egen geo- grafi skt avgränsad identitet, som med tiden började noteras i ut- landet. Huruvida man i Rouen, Bordeaux och Genua m.fl . ham- nar som anlöptes av fi nska fartyg alltid kunde skilja på ryssar, fi nnar och svenskar är dock osäkert. Kontakter etablerades med handelshusen i Finland, som levererade trävaror och tjära och importerade salt, men också viner. Resenärer sökte sig från S:t Petersburg till Imatra för att bese forsen och det fi nska insjöland- skapet, som bl.a. hänfört skildrades av lektorn i franska Charles de Saint-Julien i det första verk som enbart är ägnat vårt land, A. Mayer, Anciensns costumesco Finlandais, n. 1840. Impressions et souvenirs de Finlande, utgivet 1835. Informa- Retkikunnan laajaanlaaj tehtävänkuvaan kuului

KALEVALASÄLLSKAPET myös Savon rahvaan perinteisten pukujen torn Louis Léouzon Le Duc, mer känd för sin översättning av / kansatietekansatieteellinen dokumentointi. Kalevala till franska, anlände till Finland 1842 och utgav tre år A. Mayer, AnciensAnc costumes Finlandais, ca 1840. DokumentationDokumen av den savolaxiska allmogens

ALEVALASEURA ALEVALASEURA traditionellaradition dräkter ingick också i expeditionens

senare sina hågkomster från Helsingfors och andra orter i Fin- K land. Franska amiralitetets vetenskapliga expedition till Nordat- vittfamnandeittfam uppdrag. lanten, Skandinavien, Finland och Ryssland 1838–1840 resul- terade i ett stort bildverk med fl era motiv från Finland (utkom 1852). Medlemmarna av expeditionen kom i kontakt med fi nska Le Kalevala,a, epopé nationale de la FinFinlande. vetenskapsmän och skalden J. L. Runeberg, men också övriga fi n- Louis Léouzonzon Le Ducin suorasanasuorasanainen Kalevalan nar. ˾ ranskankielinennen versio ilmestyi useana painoksena. Le Kalevala, epopé nationnationale de la Finlande. Louis Léouzon Le Ducsucs franskfranska prosautgåva av Kalevala utkom i fl era upplagor.pplago

3 SODAT JA VAPAUSTAISTELUT

Viaporin pommitus, ai- kalaispainokuva. Britti- läis-ranskalainen laivasto

saapui Helsingin edus- ÄGO SA / I PRIVAT talle ja ryhtyi 9. päivänä elokuuta 1855 anska, Iso-Britannia ja Sardinia liittoutuivat vuonna pommitukseen, 1854 Turkin kanssa Moldaviassa ja Valakiassa alkunsa joka kesti 47 tuntia. R Tuho oli melkoinen. YKSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT ÄGO YKSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT saaneessa Turkin–Venäjän sodassa. Taistelujen päänäyttämö Bombardemanget av Sveaborg, samtida tryck. oli Krimin niemimaa, mutta sekä vuonna 1854 että 1855 Den brittisk-franska fl ot- tan anlände till Helsing- englantilais-ranskalainen laivasto-osasto toimi myös Suo- fors redd och inledde 9 augusti 1855 ett bom- men rannikolla. Lennättimen ansiosta länsieurooppalainen bardemang som varade i 47 timmar. lehdistö saattoi jatkuvasti lähettää kertomuksia sotatapah- Skadorna var betydliga. tumista Suomessa. Niitä dramatisoitiin kuvituksilla, joiden O G todenmukaisuus vaihteli suuresti. Bomarsundissa vangiksi Ä joutuneita suomalaisia lähetettiin myös Ranskaan, missä heidän vastaanottonsa oli varsin tyly. Sardiniassa herän- neet ajatukset Italian yhdistämisestä herättivät huomiota KSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT KSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT myös Suomessa. Etenkin Giuseppe Garibadin sotaretki Si- Y siliaan 1860 ja vapaustaistelijoiden hyökkäys hallitusvaltaa vastaan herättivät innostusta varsinkin opiskelijoiden kes- kuudessa. Monet halusivat liittyä garibaldilaisiin joukkoi- hin, mutta entinen aliupseeri Herman Liikanen oli ainoa suomalainen, joka onnistui pääsemään Italiaan saakka. Laa ville de Helsingfors. Ranskalaislehdessä 1850-luvulla julkaistu kovin kallioisen HelsingHelsingin kuva. Italian valtio on muistanut hänen halunsa toimia. Toinen La ville de Helsingfors. Bild av ett nog så klippigt HelsingforsHelsingfor i en fransk tidning från 1850-talet. suomalainen, eversti Waldemar Becker, asettui vastapuolelle GO Ä ja osallistui 1869 paavin joukoissa Rooman puolustustais- teluihin kuningas Viktor Emanuel II:n italialaisia joukkoja vastaan. Seikkailuja täynnä olleen uran luonut Becker aset- tui tämän jälkeen Pariisiin. Siellä hän julkaisi vuonna 1880 KSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT KSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT muun muassa pamfl ettikirjoituksen Finlande indépendante et Y Y neutre, missä hän asettui ajamaan Suomen itsenäisyyttä. ˾

KRIG OCH FRIHETSKAMP Fortsts de Bomarsund. Ranskalaislehdessä 1854 julkaistu kuvkuva lähinnä ranskalaisten joukkojen valloittamasta ja tuhoamatuhoamasta Bomarsundin linnoituksesta. rankrike, Storbritannien och Sardinien anslöt sig 1854 till Forts de Bomarsund. Bildild i en fransk tidning 1854 av fästningenfä FTurkiet i det rysk-turkiska krig som brutit ut i Moldavien Bomarsund, som erövrades av i första hand franska stystyrkor och därefterr förstördesförstördes. och Valakiet. Striderna fördes huvudsakligen på Krim, men både 1854 och 1855 opererade en engelsk-fransk fl ottstyr- ka längs Finlands kust. Tidningspressen i Västeuropa IA COMMONS

kunde tack vare telegrafen kontinuerligt rapportera IMEDIA COMMONS

om krigshändelserna bl.a. i Finland med illustra- WIKIMEDIA WIKIMEDIA COMMO tioner av varierande sanningshalt. Finska krigsfång- Garibaldisti Hermanan ar från Bomarsund fördes också till Frankrike, där Liikasen (1835–1926) marmorinen rintakuva be mötandet var kärvt. De sardiniska strävandena RRooman Gianicolo- att ena Italien noterades även i Finland, där Giusep- kukkukkulalla. Marmorbystst av pe Garibaldis expedition till Sicilien 1860 och fri- garibaldisten Herman Liikanen (1835–1926)(1835–1 på hetskämparnas fälttåg mot övermakten väckte en- Gianicolo-kullen i RomRom. tusiasm, särskilt bland studenterna. Flera försökte sälla sig till garibaldisterna, men f.d. underoffi ce- ren Herman Liikanen var den enda fi nne som nådde fram till Italien. Italienska staten kom ihåg hans

medverkan. En annan fi nne, Waldemar Becker, säl- TO / RIKSARKIVET lade sig åter till motståndarlägret och deltog 1869 i de påvliga styrkornas försök att försvara Rom KANSALLISARKIST mot konung Viktor Emanuel II:s italienska trupper. Efter en ytterst äventyrlig karriär slog sig Becker ner i Paris, där han bl.a. 1880 utgav pamfl etten Finlan- Silvestro Lega, Giuseppe Garibaldin (1807–1882) muotokuva, 1861. Taiteilija osallistui itsekin garibaldistien de indépendante et neutre, som förespråkade fi nsk taisteluihin. Waldemar Beckerin (1840–1907)1907) ppalvelukseen Kirkkovaltion självständighet. ˾ Silvestro Lega, Giuseppe Garibaldis (1807–1882) porträtt, asejoukoissa liittyvä todistusus vuodvuodelta 1869. 1861. Konstnären deltog själv i garibaldisternas fälttåg. Intyg från 1869 som ansluterer sig till Waldemar Beckers (1840– 1907) tjänstgöring i Kyrkostatensens väväpnade styrkor.

4 SUOMEN VALTIO-OIKEUDELLINEN ASEMA 1800-LUVULLA T

WIKIMEDIA COMMMONS RIKSARKIVE /

anskan hovissa Pariisissa toiminut juristi V. F. Angelot Suomen vaakunavaak oli Suomomi 19:llä

ANSALLISARKISTO vuososisadalla -teoksen Roli jo vuonna 1834 laatinut vertailevan tutkimuksen, K kansiaiheena,ka jossa hän oli päätynyt näkemykseen, että Suomi muodosti painoksen kielestä riippumatta. oman pienen valtionsa Venäjän yhteydessä. Senaatin val- Finlands vapen var pärmmotivetärmmotivet fför tiovaraintoimituskunnan apulaisjohtaja Leo Mechelin, joka utgåvorna på olika språk av verketve vuonna 1873 oli väitellyt valtioliitoista, laati vuonna 1885 Finland i 19:de yhdessä kahden muun oikeusoppineen kanssa lyhyen kat- seklet. sauksen Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta venäläi-

siä päätöksentekijöitä varten. Hanke kuitenkin kariutui ja S N O

vuonna 1886 Mechelin julkaisi omissa nimissään selvityk- MM CO sen Précis du droit public du Grand-duché de Finlande. Siinä Leo Mechelin, Précis du droit public de IKIMEDIA hän painotti, että Suomen ja Venäjän suhdetta voidaan Finlande, 1886. Suomen valtion erillistä W luonnetta korostava teos oli monelle luonnehtia kahden osapuolen väliseksi reaaliunioniksi, jos- venäläiselle taholle punainen vaate. Leo Mechelin, Précis du droit public de sa molemmilla osapuolilla on itsenäinen asema sisäisissä Finlande, 1886. Verket betonade den fi nskan statens separata natur, och blev något avv ett asioissa. Julkaisu sai laajan kansainvälisen levikin, mutta rött skynke för mången i Ryssland. johti tulehtuneeseen kiistaan venäläisten valtio-oppineiden kanssa. Venäläisten asenne suomalaisia kohtaan muut- Leo Mechelin (1839–1914), oikeusoppinoikeusoppinut, tui yhä tiukemmaksi. Se sai Mechelinin kokoamaan sa- senaattoriori ja europpalaisestieuroppalaises suuntautunutntautunut valtiomies. manmielisten kirjoittajien kanssa loisteliaan teoksen Suomi Leoo Mechelin (1839–1914), rättslärd, senatorenator och europeiskt orienterado 19:llä vuosi sadalla. Suomalaisten kirjailijain ja taiteilijoiden statsman. esittämä sanoin ja kuvin. Kansainvälisesti ainutlaatuinen ja yleistä ihastusta herättänyt kirja ilmestyi vuonna 1893 ja Axel Gallén (v. 1907 Gallén-Kallela), Leo käännettiin saksaksi, ranskaksi ja englanniksi ojennetta- Mechelinillenille osoitettu pilakuva, jossa tämä Ilmarisensen tavoin luo Suomi 19:llä vuosisadalla IKIMEDIA COMMONS

vaksi poliittisena lahjakirjana muun muassa ulkomaisille W teokeoksen. Gallénin monumentaalinen valtionpäämiehille. Ranskan presidentti Félix Faure ei ha- Sammon-taontaS oli valmistunut v. 1893. Axel Gallén (år 1907 Gallén-Kallela)Gallén-Kallela), karikatyr lunnut ottaa sitä, vaikka Venäjän keisari oli vastaanottanut dedicerad till Leo Mechelin där denned likt Ilmarinen skaparpar verket FinlandFinlan i 19:de sen jo aikaisemmin. Syynä oli Suomen kannalta hankala seklet. Gallénsns monumentalmålningmonumentalm Sampo smidesmides hade blivit färdig 1893.18 liittosuhde Venäjän ja Ranskan välillä. ˾

FINLANDS STATSRÄTTSLIGA STÄLLNING I 19:DE SEKLET

edan 1834 hade juristen vid kungliga hovet i Paris V. F. RAngelot i en jämförande studie hävdat att Finland utgjorde en liten stat som var förenad med Ryssland. Biträdande chefen S N

för senatens fi nansexpedition Leo Mechelin, som 1873 disputerat O MM

om statsunionerna, utarbetade 1885 tillsammans med två andra CO rättslärda en kort framställning av Finlands statsrätt avsedd för WIKIMEDIA högre intanser i Ryssland. Projektet förföll dock, och Mechelin Félix Faure (1841–1899), Ranskan presidentti utgav Précis du droit public du Grand-duché de Finlande un- vuodestav 1895 kuolemaansa asti. FélixF Faure (1841–1899), Frankrikes president der eget namn 1886. Han hävdade där att förhållandet mellan från 1895 till sin död. Ryssland och Finland kunde defi nieras som en realunion mellan

två parter som båda hade en inre självständighet. Skriften fi ck WIKIMEDIADIA COMMONS stor internationell spridning och ledde till en infl ammerad debatt med ryska statslärda. Den ryska hållningen till Finland skärptes, vilket gav upphov till praktverket Finland i 19:de seklet. Fram- stäldt i ord och bild af fi nska skriftställare och konstnärer, som var avsett för utländska läsare. Det internationellt unika och all- mänt beundrade verket utkom 1893, översattes till tyska, fran- ska och engelska och överläts som politisk gåva, bl.a. till stats- chefer. Svårigheterna att få Frankrikes president Félix Faure att ta emot verket 1895, trots att Rysslands kejsare redan mottagit Marianne ja Venäjän karhu. Ranskan ja Venäjän välistä liittoa ennakoiva det, varslade om komplikationer för Finlands del p.g.a. den nya pilapiirros vuodelta 1893. rysk-franska alliansen. ˾ Marianne och den ryska björnen. Karikatyr från 1893 inför den hägrande fransk-ryska alliansen.

5 HELMIKUUN MANIFESTI NOSTAA KANSAINVÄLISIÄ VASTALAUSEITA

WIKIMEDIA COMMONS eisari Nikolai II antoi 15.2.1899 helmikuun manifes- Ktina tunnetun päätöksen, joka antoi hänelle oikeuden ottaa ratkaistakseen sellaiset lait, jotka olivat yleisvaltakun- Nikolaiolai II (1868–1918), VenäjänVen keisari ja nallisesti merkittäviä. Valtiokaappaukseksi leimattu ma- Suomenmen suuriruhtinas vuodestavu 1894. Nikolajaj II (1868–1918), kejsare av Ryssland nifesti aiheutti järkytystä Suomessa ja johti pian vastatoi- och storfurstetorfurste av Finland från år 1894. miin. Kansalliseen protestiadressiin kertyi nopeasti 522 931 allekirjoitusta, ja Suomi sai aikaan myös laajan kampanjan ulkomaisessa lehdistössä. Ranskalaisissa ja italialaisissa leh- KANSALLISKIRJASTONSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET dissä ilmestyneiden Suomen tilannetta käsitelleiden kirjoi- tusten suuri määrä kertoo ennen muuta kosmopoliittisten suomalaisten poliitikkojen, tiedemiesten ja taiteilijoiden laajoista verkostoista, mutta myös Suomen nauttimasta vankkumattomasta myötätunnosta. Ranskasta saatu voi- makas tuki oli erityisen merkittävää sen vuoksi, että Ranska oli liittosuhteessa Venäjän kanssa. Ajatus kansainvälisen tukiadressin kokoamiseksi Suomen aseman säilyttämisen puolesta nousi esiin maaliskuussa 1899. Joukko eturivin

suomalaisia tutkijoita päätti ryhtyä keräämään allekirjoi- Suomessa vallitsee rauha, ranskalainenranskala pilapiirrros.rrros. Nikolai II esitti v. 1899 kansainvälistä tuksia merkittäviltä kulttuurin ja tieteen vaikuttajilta eri rauhankokousta,auhankokousta, joka järjestettiin Haagissa samoihinhin aikoihin kun Suomen tilanne aiheutti puolilta Eurooppaa. Kaikkiaan allekirjoituksia kertyi 1 063, vastalausemyrskyn. niistä peräti 283 Italiasta. Kansainvälinen valtuuskunta Fred råder i Finland, fransk karikatyr. NikolajNikola II togog 1899 initiativ till en fredskonferens,fredskonferen matkusti Pietariin ranskalaisen senaattorin ja rauhanakti- somom arrangerades i Haag samtidigt somso proteststormenormen med anledning av händelsernahändelser i vistin Ludovic Trarieux’n johdolla luovuttaakseen adressin Finland nåddede sin kulmen.kulm Nikolai II:lle, joka ei kuitenkaan ottanut valtuuskuntaa KANSALLISKIRJASTOSTO / NATIONALBIBLIOTEKETNATIONALBIBLIO vastaan. Kulttuuriadressi julkaistiin vielä samana vuonna La Question Finlandais, RanskanR näköispainoksena nimellä Pro Finlandia, ja se sai laajan radikaalipuolettakaalipuoletta edustaneenedus ˾ Georgesorges ClemenceaunClemencea (1841–1929) kansainvälisen levikin. artikkelikkeli Justice-lehdessäJustice-leh 29.3.1899. Clemenceaustaemenceausta tulitu paljon myöhemminyöhemmin RansRanskan pääministeri. Laa Question Finlandais,Finla artikel i tidningen JusticeJusti 29.3.1899. Artikeln skrevs av Georges FEBRUARIMANIFESTET LEDER Clemenceau (1841–1929)(1 som företräddeöreträdde radikalarad partiet i TILL INTERNATIONELLA Frankrike. ClemenceauCl blev mycket PROTESTER senare franskfrans premiärminister.

ejsar Nikolaj II utfärdade 15.2.1899 februarimanifestet som Kgav honom rätt att avgöra om fi nska lagar hade konsekven- ser för hela Ryssland och därför skulle stiftas av honom själv. Det kuppartade manifestet mottogs med bestörtning i Finland KANSALLISARKISTONSALLISARKISTO / RIKSARKIVET och ledde snabbt till motåtgärder: en adress med 522 931 un- derskrifter och kampanjer i utländsk press. Det stora antalet KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

inlägg i bl.a. franska och italienska tidningar i den fi nska frå- Emile Zola gan vittnar om fi nska kosmopolitiskt sinnade politikers, veten- skapsmäns och konstnärers omfattande nätverk, men också om

oskrymtad sympati för Finland. Att den var stor i Franrike var Anatole France anmärkningsvärt med tanke på den rysk-franska alliansen. Idén om en internationell adress till förmån för bibehållandet av Fin- lands ställning framfördes i mars 1899. Några framstående fi n- ska vetenskapsmän åtog sig att samla in underskrifter av kul- Emilio Brusa turpersonligheter och vetenskapsmän i en rad europeiska länder. Totalt erhölls 1 063 namnteckningar – Italien bidrog med hela 283 – och en internationell delegation ledd av franske senatorn, Luigi Morandi fredsförkämpen Ludovic Trarieux reste till S:t Petersburg för att överlåta den till Nikolaj II, som inte tog emot dem. Kulturadres- Huomattavia ranskalaisia ja italialaisia Kulttuuriadressinin Italian osuudeosuuden etulehti. Euroopan kulttuuriadressin allekirjoittajia. merkittäviltä kulttuurinttuurin ja tietieteen vaikuttajilta v. 1899 sen utgavs därefter i faksimil ännu samma år under titeln Pro Bemärkta franska och italienska kerätyn adressin allekirjoiallekirjoittajamäärä oli suurin Italiassa. ˾ undertecknare av kulturadressen. Titelbladet till italienskaenska delen av kulturadressen. Finlandia och fi ck stor spridning även internationellt. Underskrifterna i den eureuropeiska adress som insamlades 1899 bland betydandeande föföreträdare för kultur och vetenskap blev särskiltlt måmånga i Italien.

6 MAAILMANNÄYTTELYT TUOVAT ESIIN SUOMEN ERITYISASEMAN

WIKIMEDIA COMMONS uodesta 1851 lähtien vanhan ja uuden maailman suur-

Vkaupungeissa järjestetyillä maailmannäyttelyillä oli mo- Venäjänäjän paviljonkipaviljo Pariisin maailmannäyttelyssäailmann nenlaisia tavoitteita. Ne tarjosivat osallistujamaille mahdol- v. 1878,878, aikalaiskuva.a lisuuden esitellä edistystään elinkeinoelämän, kulttuurin ja Suomiomi oosallistui näyttelyyn Venäjänenäjän yhteydessä, mmutta tieteen alalla, mutta samalla ne toimivat valtioiden välisen julkaisiulkaisi oman erillisenerillise näyttelyluettelonnäyttelyluettelon. arvovallan ja kilpailun näyttämöinä. Suomalaisten tavoitteet Ryska paviljongen vvid världsutställningenldsutställninge i Paris muuttuivat vuodesta 1878, jolloin Suomi oli osallistunut 1878.878. Finland mmedverkade Venäjän yhteiseen näyttelyosastoon. Suomella oli vuosina i den ryska paviljongen,pa men hade en egen separat 1889 ja 1900 omat näyttelyosastot, joiden tavoitteena oli utställningngskatalog. tuoda esiin perustuslaillisten piirien näkemyksiä Suomen valtiollisesta erityisasemasta. Suomen antropologis-etno-

grafi sesti suuntautunut panostus herätti huomiota 1878 ja MUSEOVIRASTON HISTORIALLINEN KUVA-ARKISTO / MUSEIVERKETS HISTORISKA BILDARKIV palkittiin kunniamitalilla. Mitalisade oli poikkeuksellisen suuri 1889, jolloin Venäjä päätti olla osallistumatta omalla paviljongilla Pariisissa Ranskan vallankumouksen 100-vuo- tisjuhlavuonna järjestettyyn maailmannäyttelyyn. Suomella oli silloin ensimmäistä kertaa oma osastonsa. Muntra Mu- sikanter-kuoron konsertit olivat menestys ja itse Ranskan presidentti Sadi Carnot kohotti eläköön-huudon Suomelle. Vuonna 1900 tilanne oli toisenlainen. Suomi oli joutunut

Venäjän kasvavan painostuksen kohteeksi ja sen vuoksi Saamelaisiamelaisia Pariisissa, luultavasti v. 1878. Kuva on otettotettu Pariisinisin eläintarhassa. Suomalaiset osallistuivat maailman- Suomen oma paviljonki rakennettiin kokonaistaideteok- näyttelyynttelyyn kansantieteellisin ja antropologisin painotuksin.painotuksin seksi, joka saikin Grand Prix’n – suurimman palkinnon. Samermer i Paris, troligen 1878. Bilden är tagen i Paris zoologzoologiska trädgård.gård. Det fi nska deltagandet i världsutställningen hadehad en Helsingin fi lharmonikkojen suomalaiskansalliset konsertit markeraterat etnografi sk och antropologisk karkaraktär. / MUSEIVERKETS HISTORISKA BILDARKIV MUSEOVIRASTON HISTORIALLINEN KUVA-ARKISTO Alberbert Edelfelt, Helsingfors-Paris. tekivät suuren vaikutuksen sekä yleisöön että kriitikoihin. Pariisin maailmannäyttelyn 1889 toisen juhlajulkaisunjuh kansilehti. Pariisitar vastaanottaanottaa Helsinki-tytön ja Turistföreningen-pojanTuristfö Seinen rannalla. Vaikutusvaltaiset Albert Edelfelt ja Aino Ackté saivat kuiten- Albert Edelfelt, Helsingfors-Paris. Pärm till anandra festpublikationen med anledning kin havaita, että Ranskan ja Venäjän suhteet asettivat es- av världsutställningenrldsutställningen i Paris. PParisiskan tar emot Helsingfors-fl ickan och Turistföreningen-gossen vid Seinens strand. teen ranskalaisten viranomaistahojen osallistumiselle suo- WIKIMEDIA COMMONS malaisten tilaisuuksiin 1900. Pidättyvyys kuitenkin osoitti ranskalaisten tietoisuuden Suomen tilanteesta. ˾ Ilmakukuva vuoden 1889 maaiilmannäyttelystä, aikallaispainokuva. Suoomen paviljonki oli llähellä Eiffeltornin VÄRLDSUTSTÄLLNINGARNA kooillisjalkaa. VärldsutställningenV MARKERAR FINLANDS 18891 ur fågelperspek- tiv, samtida tryck. Finlands paviljong var SÄRSTÄLLNING belägen i närheten av EiffeltornetsEiffelto nordöstra e stora världsutställningarna fr.o.m. 1851 i metropoler i fofot. Dgamla och nya världen hade fl era funktioner. De erbjöd del-

tagarländerna möjligheter att visa upp framsteg inom näringar, KANSALLISSKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET kultur och vetenskap, men var också arenor för statlig prestige och konkurrens. Förändringarna i det fi nska deltagandet från med- verkan i den ryska paviljongen i Paris 1878 till egna paviljonger 1889 och 1900 markerade den statsrättsliga syn som omhulda-

des i Finland av liberala kretsar. Finlands imposanta antropolo- RJASTO / NA gisk-etnografi ska avdelning 1878 noterades i Frankrike och blev KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET IKIMEDIA COMMONS

belönad med hedersmedalj. Medaljregnet var stort 1889 då Ryss- W land p.g.a. revolutionsjubileet valde att inte delta med en egen Axel Gallénille (v. 1907 Gallén- paviljong. Finland hade då för första gången en egen paviljong. Kallela) Pariisin maailman- Kören Muntra Musikanter:s konserter gjorde succé, och franske näyttelyssä 190000 presidenten Sadi Carnot höjde ett leverop för Finland. År 1900 esillä olleista töistä myönnetty var läget ett annat: Finland var utsatt för ökande ryskt tryck och kultamitali.itali. därför blev den strama fi nska paviljongen ett helhetskonstverk, Guldmedalj tilldelad Axel belönat med Grand Prix. Under världsutställningen gav Helsing- Gallén (1907 Gallen-Kallela) fors fi lharmoniker fi nsknationella konserter, vilka gjorde stort för verk som varit utställda vid intryck på publiken och kritikerna. Infl ytelserika Albert Edelfelt världsutställningen och Aino Ackté kunde ändå notera att det av hänsyn till Ryssland i Paris 1900. Suomen paviljonkinki Pariisin mmaailmannäyttelyssä 1900. fanns gränser för den franska offi ciella närvaron i fi nska sam- Herman Geselliuksen,ksen, ArArmas Lindgrenin ja Eliel Saarisen Le Temps-lehden arvioita 6.8.1900 Helsingin suunnittelema paviljonkiviljonk herätti yleistä ihastusta. manhang 1900. Även det vittnade om värdlandets förtrogenhet fi lharmonikkojen Pariisin konsertista. Finska paviljongenen vid vävärldsutställningen i Paris 1900. med den fi nska frågan. ˾ Recension i tidningen Le Temps 6.8.1900 av Paviljongen som planeratplanerats av Herman Gesellius, Armas Helsingfors fi lharmonikers konsert i Paris. Lindgren ja Eliel Saarineninen väckte allmän beundran.

7 POLIITTISET JA EPÄPOLIITTISET TAITEILIJAT

YKSITYISOMISTUKSESSA

Rueue St. DDenis Belle ÉÉpoquen aikana ennen ariisista oli 1800-luvun lopulla muodostunut maail- maailmansotaa,maailmanso postikostikortti. Pman älymystön keskus, jossa jokaisen, joka halusi pääs- Vilisilisevän suur- kaupungink tä esille, tuli viettää ainakin jonkin aikaa. Suuri joukko vetovoima oli vastustamaton. suomalaisia taiteilijoita ja muita kulttuurihenkilöitä liit- Rue St. DenisDe undernder Belle tyi Pariisiin matkustavien virtaan harjoittaakseen siellä Époque före första värärldskriget, opintoja ja luodakseen kontakteja. Vierailut Pariisissa, tai postkorort. Den brusanande stor- vuosisadanvaihteen jälkeen yhä useammin Italiassa, saivat stadeden utövade en oemotståndlig monet kommentoimaan tilannetta kotimaassa, mutta siitä lockelse. oli vielä pitkä askel konkreettiseen toimintaan Suomessa. S N

Vankkoihin poliittisiin toimijoihin lukeutui aatelissukui- O MM

nen taiteilija Albert Edelfelt, joka jo 1880-luvulla liikkui Malliharjoittelua Pariisin CO maineikkaassa École des Beaux-Arts -taidekoulussa

sujuvasti Pariisin vaikutusvaltaisissa piireissä, joissa hä- IKIMEDIA

vuosisadan vaihteen tienoilla. W nen maalaamansa kuuluisan tiedemiehen Louis Pasteurin Suomalaiset hakeutuivat erityisesti yksityiseen muotokuva oli tehnyt hänet tunnetuksi. Edelfelt kertoo Leo Académie Julianiin. Modellstudier vid berömda Mechelinille lähettämässään kirjeessä niistä ranskalaisista konstskolan École des Beaux- Arts i Paris kring sekelskiftet lehtimieskontakteista, joita hän arvelee voivansa käyttää 1900. Finnarna sökte sig särskilt till privataa Suomen puolesta: mutta valittaa myös kyseisen ammatti- Académie Julianan. kunnan hankaluudesta. Mitään artikkeleita ei saada lehteen

ilman, että niistä pitäisi maksaa. Vuoden 1900 maailman- WIKIMEDIA COMMONS

näyttelyn yhteydessä Edelfelt onnistui suomalaisena taide- Albertrt Edelfelt, Louis Pasteurin (1822–1895)1822–1895) muotmuotokuva. komissaarina taitavasti torjumaan venäläisten vastalauseet Maailmankuulunun tiedemiehen 1885 valmistunut muotokuvam merkitsi niin, että Suomi sai esitellä taidetta omalla osastollaan. Edelfeltillee lopullista läpimurtoa Kuvanveistäjä Ville Vallgren oli toinen Pariisiin kotiutunut Pariisissasa. Alberbert Edelfelt, Louis Pasteurs suomalaisen taiteilijayhteisön keskushahmo. Hänen tuki- (1822–1895)(1 porträtt. Porträttet av den världsberömde vetenskapsmannen joihinsa kuului Ranskan ulkoministeri Gabriel Hanotaux. blev färdigtärd 1885 och innebar ett genombrottenombrott i Paris för EdelfelEdelfelt. Vallgren kuitenkin vältti ottamasta kantaa Suomen kysy- mykseen ja otti Ranskan kansalaisuuden vuonna 1913. ˾ KAPET I FINLAND S LL SÄ R POLITISKA OCH OPOLITISKA U KA LITTERAT

KONSTNÄRER S VEN S aris framstod mot slutet av 1800-talet som världens intel- Plektuella centrum, där envar som gjorde anspråk på bildning skulle vistas under någon tid. Ett stort antal fi nska konstnärer och andra kulturpersoner anslöt sig till strömmen av Parisre- senärer, för att bedriva studier och knyta kontakter. Vistelsen i Albert Edelfelt (1854–1905). Frankrike, eller från ca 1900 allt oftare Italien, fi ck mången att Ylimmissäkin Pariisin piireissä sujuvastisuj liikkunut Edelfelt edisti Leo MechelininMechel IKIMEDIA COMMONS

refl ektera över hemlandet, men från det var steget långt till verk- W ja muidenmuide Suomen asiaa ajavien samhet för Finland. Till de konstant politiska hörde den adlige hankkeita,a, herkeämättä.he Albert Edelfelt (1854–1905).(185 Tillträdet konstnären Albert Edelfelt, som redan på 1880-talet otvunget till även de högsta kretsarretsarna i Paris gjorde det möjligt för Edelfeltflttt att rörde sig i Paris infl ytelserika kretsar där hans porträtt av veten- oavbrutet främja Leo Mechelins m.fl s skapsmannen Louis Pasteur gjort honom känd. Edelfelt redogör i strävanden för Finlands sak.

breven till Leo Mechelin för de franska journalistkontakter som ONS han kan räkna med för Finlands del, men beskriver också be- stickligheten inom denna yrkeskår: inga artiklar utan pengar. I WIKIMEDIA COMMONS samband med världsutställningen 1900 kunde Edelfelt som fi nsk konstkommissarie skickligt bemöta rysk obstruktion och utverka en skild avdelning för den fi nska konsten. Skulptören Ville Vall- gren, även han uppburen i Paris, var en annan fi nsk centralge-

stalt inom konsten. Till hans mecenater hörde franske utrikes- Veistäjäistäjä Ville Vallgren (1855–19(1855–1940) ja hänen ministern Gabriel Hanotaux. Vallgren undvek att ta ställning vaimonsamonsa Antoinette 1903. Vallgrenin edustamastama kansainvälinen taidesuuntaus i den fi nska frågan och antog franskt medborgarskap 1913. ˾ Pariisilaistunut Edelfelt oli myös patriootti. Hänen poikkesikesi muiden suomsuomalaistaiteilijoiden tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluva ”Maaherra” valmistui kansallisemmastalisemmasta aihepiiristä. 1899. Teoksen viesti oli aikalaisille hyvin selvä. Skulptörenören VillVille Vallgren (1855–1940) och Edelfelt blev med tiden parisare, men förblev patriot. hustrunn AntoiAntoinette 1903. Vallgren företrädde “Landshövdingen”, ett av hans mest kända verk blev en kosmopolitiskmopolitis konstriktning, som avvek färdigt 1899. Motivets budskap uppfattades utan från de övriga fi nska konstnärernas mer svårighet av samtiden. nationella motivmotivkrets.

8 TIEDEMIEHIÄ JA WIKIMEDIA COMMONS TUTKIJOITA

elsingin Keisarillinen Aleksanterin yliopisto oli auto- Hnomian ajan lopulla hyvin integroitunut aikansa aka- teemiseen yhteisöön Euroopassa. Anteliaat matka-apurahat

mahdollistivat ulkomailla oleskelun ja Suomen asiaa edistä- Louis Sparre, Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopistoniopiston päärakennus v. 1891894. Suomi 19:llä vuosisadalla-teoksen kuvitusta. vien suhteiden solmimisen. Siksi ei olekaan yllättävää, että Louis Sparre, Helsingfors Kejserliga Alexanders-Universitetsversitets huvudbyggnad år 1894.189 Suomen autonomian puolesta toiminut oikeustieteilijä Leo Vinjettdetalj i verket Finland i 19:de seklet. WIKIMEDIA COMMONS KANSALLISKIRJASTOSALLISKIRJASTO / NANATIONALBIBLIOTEKET Mechelin onnistui saamaan muun muassa ranskalaiset ja italialaiset kollegansa ottamaan kantaa tässä asiassa. Yhtä luonnollista oli se, että muutkin suomalaiset tiedemiehet, kuten esimerkiksi kielitieteilijä Werner Söderhjelm Parii- sissa ja historiantutkija Henry Biaudet Roomassa, harjoit- tivat myös aktiivista Suomi-propagandaa ja onnistuivat saamaan sanomalehdet ja poliitikot ottamaan kantaa. Ky- symys Suomen asemasta ei koskaan kadonnut kokonaan päiväjärjestyksestä, ei edes vuoden 1914 jälkeen, ja asiaan kantaa ottaneet poliitikot, kuten esimerkiksi ranskalainen sosialisti Georges Clemenceau, saattoivat nousta korkeisiin asemiin. Ne vastoinkäymiset, joita esimerkiksi Henry Bi-

audet oli joutunut kokemaan Roomassa yrittäessään saada Eero Järnefelt,elt, Werner Söderhjelmin (1859–1931) Werner Söderhjelmin toimittama Suomen muotokuva, 1916.916. Romaanisen ja germaanisenge historiaa ja yhteiskuntaaskuntaa mmonipuolisesti vastuullisia poliitikkoja ottamaan kantaa Suomen puolesta, fi lologian professoriessori Werner SöderhjelmSöderh oli esittelevää Finland et FinlaFinlandais ilmestyi toimittuaan kaksiksi vuosikymmentä Suomen hyväksi Pariisississa v. 1913. johtui yleispoliittisesta tilanteesta. Kukaan ranskalainen tai harvinaisen sopiva diplomaattiuralle 1918. Werner Söderhjelm redigerade verket italialainen ministeri ei voinut julkisesti – ottaen huomioon Eero Järnefelt, Werner Söderhjelms (1859–1931) Finlande et Finlandais,Finlan som mångsidigt porträtt,orträtt, 1916. Professorn i romansk och germansgermansk presenteradee FinlandsF historia och det Venäjä-politiikan – ottaa kantaa Suomen asemaan. Se, että fi lologilogi Werner Söderhjelm var efter två decenniedecennier fi nska samhähället. Det utkom 1913 i Paris. av agerandeerande för Finland sällsynt lämpadlä

Biaudet ja muut ulkomailla toimineet suomalaiset vaikut- att trädada i fi nsk diplomatisk tjänst 191918. T tajat liikkuivat vaikutusvaltaisissa piireissä, ei kuitenkaan ollut merkityksetöntä. ˾

Väinö Hämäläinen,mäläinen, Henri BiaudBiaudetin (1869–1915)–1915) muotokuva, 1908. Biaudet ANSALLISARKISTO / RIKSARKIVE oli historioitsija, mutta myös eeräänlainen K VETENSKAPSMÄN OCH Suomen edustaja Roomassa joka ei välttänyt maanalaisiaaanalaisia yhteyksiä.yhteyks FORSKARE Väinö Hämäläinen, Henri Biaudetsudets (1869–19(1869–1915) porträtt, 1908. Biaudetdet var historiker, mmen samtidigt även ett slags företrädare för FinlaFinland ejserliga Alexanders-Universitetet i Helsingfors var i slutet i Rom, där han inte drog sig för kontakterkontak Kav autonomins tid väl integrerat i det dåtida akademiska med revolutionära.evolutionä Europa. Generösa resestipendier möjliggjorde utlandsvistelse och knytande av kontakter som kunde främja Finlands sak. Att ju- risten Leo Mechelin agerade för Finlands autonomi och lyckades förmå bl.a. franska och italienska kolleger att ta ställning i frå- gan var inte överraskande. Att även andra fi nska vetenskapsmän, MUSEOVIRASTON HISTORIALLINEN KUVA-ARKISTO / MUSEIVERKETSMUSEIV HISTORISKA BILDARKIV t.ex. fi lologen Werner Söderhjelm i Paris och historikern Henri

Biaudet i Rom, aktivt propagerade för Finland och lyckades för- VatikaanikirjastoV n. 1900. Henri Biaudet tutki må tidningar och politiker att ta ställning, var lika naturligt. Vatikaanikirjastossa Ruotsin Verksamheten fortsatte uthålligt år efter år, trots mothugg även ja Pyhän Istuimen suhteita 1500-luvulla. av fransmän, och däri låg dess betydelse. Frågan om Finlands Vatikanbiblioteket ca 1900. Henri Biaudet undersökte ställning blev aldrig helt förpassad från dagordningen, inte ens där relationerna mellan efter 1914, och de oppositionspolitiker som uttalat sig i den s.k. Sverige och den Heliga Stolen på 1500-talet. fi nska frågan, t.ex. franske socialisten Georges Clemenceau, kun- de sedermera nå höga positioner. De motgångar som t.ex. Henri

Biaudet upplevde i Rom under försök ett engagera ansvariga po- KANSALLALLISARKISTO / RIKSARKIVET litiker för Finland låg i sakens natur: ingen fransk eller italiensk minister kunde, av hänsyn till Ryssland, förmås att offentligt ta ställning för Finland. Att Biaudet och andra exilfi nska aktörer Nuoriori Suomi-lehden kirjeenvaihtkirjeenvaihtajalleen rörde sig ledigt även i infl ytelserika kretsar var inte utan betydel- Henriri Biaudetille antama suosuositus 14.3.1907. Vailla virallista asemaa toitoimiva oli aina se i detta sammanhang. ˾ ympäristönistön hyväntahtohyväntahtoisuuden varassa. Rekommendationmendation för tidskriften Nuori Suomis korrespkorrespondent Henri Biaudet 14.3.1907.7. Den som inte hade offi ciell status var alltidd beroenberoende av omgivningens välvilja.

9 SANOMALEHTIHANKE Lyhytaikaiseksi jääneen Chronique de Finlande-lehden ensimmäisen numeron etulehti. Suomalaisten Ranskaan, Englantiin ja Saksaan perustamat lähinnä Suomen asioita käsittelevät tiedotuslehdet eivät herättäneet laajempaa mielenkiintoa. Kortvariga tidningen Chronique de Finlandes första nummer, titelbladet. De tidningar som grundades på fi nsk ALLISKIRJASTO / försorg i Frankrike, England och Tyskland behandlade närmast fi nska frågor och KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET anskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa helmikuun ma- väckte därför inte mer allmänt intresse. nifestin 1899 jälkeen perustetut Suomen asemaa käsi- R WIKIMEDIA COMMONS telleet sanomalehdet jäivät lyhytaikaisiksi. Uusi mahdol- lisuus avautui, kun ranskalainen kirjoittaja ja symbolisti Julien Leclercq, joka vuodesta 1897 lähtien oli solminut yhteyksiä Pohjoismaihin, esitteli uuden suunnitelmansa Leo Mechelinille Pariisissa syksyllä 1900. Leclercq halusi perustaa sanomalehden, joka käsittelisi yleiseurooppalaisia arvoja, yhteisymmärrystä ja tieteen edistysaskelia. Hän ei kuitenkaan ollut onnistunut saamaan hankkeelleen sopivaa Leo MechMechelinin (1839–1914) odotukset rahoittajaa. Mechelin päätti tarttua tilaisuuteen ja onnistui L’Européen-lehdenrop suhteen eivät toteutuneet.ut Lehti ei saanut riittävästi houkuttelemaan hankkeen taakse joukon suomalaisia ja lukijoita,ijo ja kilpailija L’Humanitén perustamineneru osoittautui kuoliniskuksi. joitakin yksittäisiä ruotsalaisia liikemiehiä, jotka olivat val- Leoeo Mechelins (1839–1914) förväntningar beträffandebe tidningen L’Européen infriades miita ostamaan lehtiyhtiön osakkeita. Sanomalehti sai ni- inte.in Tidningen fi ck aldrig tillräckligt med lääsare, och grundandet av konkurrenten men L’Européen – Eurooppalainen – ja alkoi ilmestyä kerran L’HumanitéL blev dödsstöten. viikossa marraskuusta 1901 lukien. Artikkelit noudattivat lehden linjausta ja käsittelivät rauhaa, oikeudenmukaisuut- WIKIMEDIA COMMONS

ta ja edistystä ja kritisoivat suurvaltanationalismia. Kirjoit- Claude-Emilede-E Schuffenecker,cker, runoilija tajana toimi tavallisesti joku tunnettu auktoriteetti, joka Julien Leclercqercq ((1865– 1901) vaimoineen.aimo käsitteli myös Suomea – joskaan ei liian usein. L’Europeénin L’Européen-lehden v. 1901 perustaneella LeclercqLeclercqillä suhteista Suomeen vaiettiin tietoisesti, jottei vaarannettaisi oli myös henkilökohtaihenkilökohtaisia siteitä Suomeen. Hän oli kuvaa lehdestä vaikutusvaltaisena ja kansainvälisenä toi- aiemmin ollut kihlokihloissa suomalaispianistiomalaispianisti FannyFa mijana. Lehti ei koskaan saavuttanut sellaista menestystä Flodininn kanskanssa. kuin oli toivottu. Suomalaisista pääomapanostuksista huo- Claude-Emilee-Em Schuffenecker,necker, poetenpoe limatta se oli jatkuvassa rahapulassa. Leo Mechelin torjui Julien Leclercqercq (1865–(186 1901) medd hustru.hustru määrätietoisesti kaikki pyrkimykset muuttaa L’Européenin Grundarenen av tidningen L’Européen hade också linjaa ja sen suomalaista omistuspohjaa. Lopulta lehden personliga bandnd till Finland; Leclercq hadhade kohtaloksi kuitenkin koitui lakkauttaminen vuonna 1906. tidigare varit förlovad med denen fi nskan pianisten ˾ Fanny Flodin.

ETT TIDNINGSPROJEKT KANSALLISARKISTOLLISARKISTO / RIKSARKIVET

e tidskrifter som grundades i Frankrike, Storbritannien och L’Européen-lehden 9.12.19019.1 ilmestyneenneen ensimmäisensimmäisen numeron DTyskland efter februarimanifestet 1899 för att sprida in- etusivuu. formation om Finland blev kortvariga. Ett nytt tillfälle öppna- TidningenTidn L’Européens första nummer, paradsidan. NumretNumr utkom 9.12.1901. de sig då den franske litteratören, symbolisten Julien Leclercq, som sedan 1897 knutit kontakter i Norden, presenterade sitt tidningsprojekt för Leo Mechelin i Paris hösten 1900. Leclercq ville grunda en tidning som skulle plädera för europeiska värden,

samförstånd och vetenskapliga framsteg, men hade inte funnit WIKIMEDIA COMMONS lämplig fi nansiär. Mechelin beslöt att delta och lyckades förmå ett antal fi nska affärsmän samt enstaka svenskar att teckna aktier i företaget. Tidningen fi ck namnet L’Européen och utkom från november 1901 med ett nummer i veckan. Artiklarna följde tidningens utstakade linje för fred, rättvisa och framsteg, samt kritiserade stormaktsnationalismen. De skrevs i regel av någon erkänd auktoritet och behandlade även Finland, men inte för ofta. L’Européens förbindelser med Finland förtegs medvetet, för att inte försvåra strävandena att skapa ett auktoritativt och in-

ternationellt organ. Tidningen fi ck aldrig den åtgång man öns- Björnstjerne Björnson (1832–1910). kat, och var trots fi nska kapitaltillskott ständigt i ekonomiskt Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Björnstjerne Björnson oli lyhyen ajan trångmål. Leo Mechelin avvisade dock alla förslag om en ändring L’Européen-lehden johtokunnan jäsen. Björnstjerne Björnson (1832–1910). av L’Européens linje och den fi nska ägarmajoriteten, och till slut Nobelpristagaren i litteratur Björnstjerne måste tidningen läggas ner 1906. ˾ Björnson var under en kort tid ledamot av direktionen för L’Européen.

10 VALTION, MAAN JA KANSAN MÄÄRITELMIÄ

Suomen kartasto julkaistiin 1899 JASTO / NATION suomen-, ruotsin- ja ranskankielisenä. -luku oli tieteen ja teknologian edistymisen Hiukankin kalliimpi sidos teki niteestä varsin vaikuttavan. KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET 1800vuosisata, jota leimasi positivismi, pyrkimys Atlas öfver Finland utgavs 1899 på svenska, fi nska och franska. De något mitata kaikkea olemssaolevaa. Tilastotiede oli yksi sen ilme- mer påkostade banden gav verket ett nemismuoto, kartografi a toinen. Suomen kansalliskartta- anslående utseende. KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET hanke oli palkittu jo vuoden 1873 Wienin maailmannäytte- lyssä ja suomalaiset kartat herättivät myönteistä huomiota sen jälkeenkin maantieteen kansainvälisissä kokouksissa. Suomen suuriruhtinaskunnansuuriruht Erityisesti ihasteltiin kykyä yhdistää kartografi aan tilas- ulkorajat merkittiinmerk kauttaaltaan samalla tavoin,tavo mikä herätti Suomen tollisia tietoja. Maailman ensimmäinen kansalliskartasto kenraaliklikuvernöörinkansliassa närää. Rajatajat olio vedetty aivan samalla – Suomen Kartasto – joka valmistui vuonna 1899 oli sekä tavallata edellisessä yleiskartassa, mutta Venäjän suhtautuminen voimannäyte, että manifestaatio, joka herätti huomiota Suomeen oli muuttunut. Storfurstendömet Finlands ja palkittiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä. yttre gränser var genomgående markerade på samma sätt, Suomen maantieteellinen seura julkaisi sen jälkeen rans- vilket väckte irritation i fi nska generalguvernörskansliet. Gränsen kankielisen kartan Atlas de statistique sociale sur les com- hade markerats på samma vis i den föregående generalkartan, men det munes rurales de Finlande en 1901. Molempien julkaisujen ryska förhållningssättet till Finland tavoitteena oli painottaa Suomen erillisasemaa ja luoda var förändrat. kuva edistykseen myönteisesti suhtautuvasta modernis- ta maasta. Ne muodostivat vastapainon sille vähemmän ilahduttavalle kuvalle suomalaisista, jonka ranskalainen kreivi Joseph Arthur Gobineau oli antanut teoksessaan Es-

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET sai sur l’inegalité des races humaines (1853–55) – kirjoitus ihmisrotujen eriarvoisuudesta. Gobineau esitteli suomalai- set alempiarvoisena turaanilaisena kansanryhmänä, joka oli arjalaista germaanista rotua heikompi. Suomalaisella

taholla tällaiset väitteet oli pyritty tyrmäämään jo Pariisin Suomen tilastollinen vuosikirja ja HannesHanne Gebhardin ˾ sosiaalitilastollinenosiaalitilastollinen kartasto kuuluivat modernin, vuoden 1878 maailmannäyttelyssä. länsieurooppalaisen yhteiskunnan tunnutunnusmerkistöön. Statistisktatistisk årsbok för Finland och Hannes Gebhards socialstatistiskaka atlas hörde till de attribut som ett mmodernt, västeuropeiskturopeiskt samhälle höll sig med.

DEFINITIONER AV STAT, LAND T TilastojenT paljasta- OCH FOLK ma todellisuus ei RIKSARKIVE välttämättä ollut / kovin mairitteleva.m -talet var de vetenskapliga och teknologiska fram- Kartta ruokakunnistaakunnista joilla ei ollut omaa stegens århundrade, som präglades av en strävan asuntoa. Hannes

1800 ANSALLISARKISTO Gebbhardin sosiaaliti- K att i allt fi nna det mätbara (positivism). Statistiken var ett lastollollisen kartaston uttryck för detta, kartografi n ett annat. Finlands generalkarta aukeama. Vad soms dolde sig hade belönats redan vid världsutställningen i Wien 1873 och de bakakom statistiken var ininte nödvändigt- fi nska kartorna väckte också därefter positiv uppmärksamhet viss smickrande. Kar-K taa över hushåll utan vid internationella geografkonferenser, genom sitt nya sätt att egengen bostad i Finlanland. Uppslag i presentera statistisk information. Världens första national atlas, HannesHa Gebhards Atlas öfver Finland, som blev färdig 1899, var både ett kraft- socialstatistiska atlas. prov och en manifestation, som väckte uppmärksamhet och blev belönad vid världsutställningen i Paris 1900. Sällskapet WIKIMEDIA COMMONS för Finlands geografi utgav därefter Atlas de statistique sociale sur les communes rurales de Finlande en 1901. Båda publikationerna var ägnade att markera Finlands

separata ställning och förmedla bilden av en framstegs- J. A. de Gobineaun rotuotujen vänlig, modern nation. De utgjorde en motvikt till den eriarvoisuutta korostavastasta teoksesta otettiin monissas mindre tilltalande bild av fi nnarna som franske greven maissa useita painoksia. pa Hänen teoriansa turaanikan- DIA COMMON Joseph Arthur de Gobineu framfört i Essai sur l’inegali- sojen, mm. suomalaisten,

kyvyttömyydestä korkeam- WIKIMEDIA COMMONS té des races humaines (1853–55). Gobineau uppfattade paan yhteiskuntaelämään herätti tietenkin reaktiota fi nnarna som ett lägrestående turanskt folkslag, underläg- Suomessa. set de ariska germanerna. Från fi nskt håll hade man för- J. A. de Gobineaus verk om rasernas ojämlikhet utkom i sökt gendriva påståendena redan vid världsutställningen i fl era upplagor och på fl era språk. Hans teori om de ˾ Kreivi JosepJoseph Arthur de Gobineau Paris 1878. turanska folkens, inklusive (11816–1882). fi nnarnas, oförmåga till hög- re samhällsliv väckte förstås Greve Joseph Arthur de Gobineau reaktioner i Finland. (1816–1882).(18

11 YKSITYISOMISTUKSESSAA / I PRIVAT ÄGO

MIKÄ SUOMI? Johannes Reinhold Aspelinin pohjoisten suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuutta valaisevan teoksen ensimmäiset vihkot olivat esillä Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1878. De första häftena av Johannes Reinhold Aspelins verk om de nordliga fenno- ugriska folkens forntid kunde beskådas vid världsutställningen i Paris 1878.

arhaisen 1800-luvun romanttinen innostus eksootti- WIKIMEDIA COMMONS Vsuutta, dramaattisuutta ja kansanrunoutta kohtaan loi Suomesta kuvan vaikuttavien maisemien, jään, kyl- myyden ja Kalevalan maana. Pariisin vuoden 1878 maail- mannäyttelyssä tätä mielikuvaa vahvistettiin esittelemällä suomalaisia maisemia ja Suomen kansan vaativia elinolo- ja. Suomalaisten taiteilijoiden luontoa ja kansaa kuvaavat realistiset maalaukset pyrkivät edistämään tällaista näke-

mystä, jota vaalittiin erityisesti suomenmielisten keskuu- Axel Gallén (v. 1907 Gallen- dessa Suomessa. Liberaalia ajattelua edustavat ruotsin- Kallela), Rahvaan elämää. Gallén mieliset piirit pyrkivät puolestaan jo varhain rakentamaan kuului niihin suomalaistaiteilijoihin kuvaa eteen päin pyrkivästä, modernista Suomesta. Sen jotka jo 1880-luvulla saivat teoksiaan ansiosta teollinen panos oli huomattava jo seuraavassa esille vuotuisissa maailmannäyttelyssä Pariisissa 1889, missä pyrittiin myös salonkinäyttelyissä. Axel Gallén edistämään Suomeen suuntautuvaa turismia. Suurteos (år 1907 Gallen- Kallela), Allmogeliv. Suomi 19. vuosisadalla, joka julkaistiin myös ranskaksi, Gallén hörde tillt de fi nska konstnärer edusti tätä jäljempää ajattelutapaa ja sisälsi lukuisia pe- vars verkställts ut på de årliga salonalongerna rusteellisia esittelyjä edistysaskelista yhteiskuntaelämän redann på 1880-talet.1 eri alueilla nykyaikaisessa suuriruhtinaskunnassa. Vuo- den 1900 maailmannäyttelyssä myös nuorsuomalaiset Wilhelmm Andsténin kakluuni- ja fajanssitehdfajanssitehdas ymmärsi varhain Pariisin maailmannäyttelyssä v. 181878 myönnetyn asettuivat tukemaan tätä Suomi- kuvaa, jota heijastelivat palkinnonn mainosarvon. Hinnasto vuodvuodelta 1883. Wilhelm Andsténs kakel- och fajansfajansfabrik insåg tidigt myös Suomen paviljongin kaksitoista seinäkettä. Yksi niis- reklamvärdetvärdet i ett pris från världsvärldsutställningen i Paris 1878. tä kuvasi sekä pojille että tytöille tarkoitettua kansakoulua Priskurantant från 1883. – yhteiskoulutus oli herättänyt huomiota Ranskassa. Myös vuoden 1906 äänioikeusuudistus huomioitiin Ranskassa, missä kansanedustaja Paul Dussaussoy samana vuonna teki ehdotuksen äänioikeuden antamisesta ranskalaisille SKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

naisille. ˾ KANSALLIS Pariisin maailmannäyttelyssä 1889 jaettuja Suomen julkista opetuslaitosta,petuslaitosta, koulujen ja seminaarieseminaarien käsityöopetusta ja maamme raha-ha- ja VILKET FINLAND? pankkilaitosta esitteleviäeviä kirjasia. Broschyreryrer om det publika undervisningsväsendetisningsväsendet i Finland, om et tidiga 1800-talets romantiska intresse för det exotiska handarbetsundervisningengen i skolor och seminarier samt om landetslan mynt- KANSALLISARKISTOSAR / RIKSARKIVET Doch dramatiska samt för folkpoesin skapade en bild av Fin- och kreditväsende, vilka utdeladesu vid land präglad av anslående scenerier, is och köld samt Kaleva- världsutställningenn i ParisP 1889. WIKIMEDIA COOMMONS la. Vid världsutställningen i Paris 1878 byggde man vidare på detta tema med scenerier ur det strävsamma fi nska folkets liv. Magnus Enckellin maalaama Kansakoulu-Kansa Målningar med motiv ur naturen eller folklivet av fi nska konst- seinäke Suomen paviljongissa v. 1900 kertoik maasta jossa pojat ja tytöt kävivät yhdessä närer under realismen var ägnade att förstärka denna bild, som koulua naistenistenkin opettamina. omhuldades på fi nsksinnat håll i Finland, medan de mer liberala Pannån Folkskolaa av Magnus Enckell i Finlands paviljong 1900900 informerade svensksinnade kretsarna tidigt gick in för bilden av det framåt- besökarna om ett land därr gossargoss och fl ickor erhöll gemensam undervisning, ocksåkå av strävande, moderna Finland. Det industriella inslaget var därför kvinnliga lärare. markant redan vid följande världsutställning i Paris 1889, där man även lanserade turismen i Finland. Verket Finland i 19:de

seklet, utgivet även på franska, företrädde det senare synsättet T och innehöll utförliga presentationer av framstegen inom olika Chroniqueque Féministe La Fronde-Fron lehdessä 22.5.1899..1899. Ranskan lehdet samhällssektorer i ett modernt storfurstendöme. Inför världsut- kertoivat myös poikienoikien ja tyttöjetyttöjen yhteisopetuksesta Suomessa.omessa ANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET NATIONALBIBLIOTEKE

ställningen i Paris 1900 ställde sig även ungfi nnarna bakom den- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET / Chronique Féministe i tidningen na Finlandsbild, som i den fi nska paviljongen illustrerades i 12 La Fronde 22.5.1899. Samundunder- visningen av gossar och fl ickoror pannåer. En av dessa föreställde en scen ur en folkskola för gossar i Finland noterades också i fransnsk press.

och fl ickor; samundervisningen i Finland hade väckt uppmärk- KANSALLISKIRJASTO samhet i Frankrike. Rösträttsreformen i Finland 1906 noterades i Frankrike, där deputerade Paul Dussaussoy samma år framla- Koskematon luonto oli orastavann Suomen matkailun vetonauloja, kuten de ett förslag om rösträtt för de franska kvinnorna. ˾ tänäkin päivänä. Matkailua Suomessa esittelevä pienpainate. Den spirande turismen i Finland lockade då som nu med orörd natur. Broschyr om resandet i Finland.

12 KAUPPA JA TEOLLISUUS

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

Konene ja SiltarakennusSiltarak Oy:n valmistamanmistaman Lacta-separaat- torinin käyttöohjeet vuodvuodelta uroopan taloudellinen ja teknologinen kehitys heijastui 1912.12. Metsä- ja papaperi- teollisuudenllisuuden vvarjossa oli E1800-luvun loppua lähestyttäessä yhä enemmän myös myösös orastorastavaa koneiden ja laitteidenaitteid vientiä, Suomeen. Suomalaisen puutavaran ja paperin vienti Rans- mm.m. Ranskaan.Ra Bruksanvisningruksanvisning från 191912 kaan tuotti merkittävän ylijäämän kauppataseeseen, mitä för en separator av märketmä Lacta, tillverkad av MaskinMa och toisaalta kompensoi viinin, ylellisyystuotteiden ja tekno- Brobyggnads Ab. I skuggans av skogs-gs- och papperpappersindustrin logian lisääntynyt tuonti. Ranskalaiset asiantuntijatahot togg exporten av maskiner och apparaturpparatur till bl.a.bl Frankrike tunsivat hyvin Suomen modernisointikehityksen: kaupalli- sina första steg.steg sissa lehdissä korostettiinkin suomalaisten valmiutta ottaa KANSALLISKIKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET käyttöön uusia teknologioita – ”toisin kuin voisi uskoa”. Esimerkiksi suomalaisten majakoiden linssit ja laitteistot olivat peräisin Ranskasta. Helsingin kaupungin edustajien Suomen korkeimmanan majakanmajakan, useat matkat Ranskaan pyrkivät vahvistamaan kuvaa suo- Bengtskärin, valaistus-stus- ja linsslinssi- laitteiston toimitti ranskalaineranskalainen yritys malaisten myönteisyydestä innovaatioita kohtaan. Suomea Barbier, Bénard & Turenne 1906.190

RIKSARKIVET Suomen majakoidenen laitteisto tuli / kohtaan tunnettua luottamusta osoittavat myös ne lai- yleensä Ranskasta. nat, joita Ranskasta annettiin rautateiden rakentamiseen Belysnings- och linsmaskinerietsmaskinerie för Finlands högsta fyr, BengtBengtskär, levererades av franskaka företaföretaget

Suomessa. Venäjän ja Ranskan liittosuhteen vuoksi oli ANSALLISARKISTO K Barbier, Bénardénard & Turenne 1906.19 ymmärrettävää, että vuodesta 1895 lähtien ranskalaiset Apparaturenturen i de fi nska fyrarfyrarna var i regel av franskt fabrikat.fabrika

pankit, kuten Crédit Lyonnais ja Banque de Paris et des KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVETRIKSARKIV Pays Bas työntyivät saksalaisten tilalle Suomen valtion rahoitushankkeisiin. Se, että suomalaisille myönnettiin lainaa alemmalla korolla kuin venäläisille, osoitti luot- tamusta Suomen maksukykyyn. Erilaisten epävirallisten yhteyksien ja verkostojen vaikutus suomalaisten, ranska- laisten ja italialaisten välisen teknologiayhteistyön, kaupan ja yhteiskuntakehityksen lisääntymiseen oli merkittävä. ˾ Le Journalurnal Offi ciel -lehti kuvaileekuvaile 23.2.19011901 Russie-otsikon alla ranskalaisen kaupan Suomenuomen näkymiä, todetent että koulutetut,ut, älykkäät, ahkeratahke suomalaiset HANDEL OCH INDUSTRI ovat jo monella alalla ohittaneetoh Ranskan. Tidningenen Le Journal OffiO ciel beskriver 23.2.1901901 under rubrikenrubrik Russie de en europeiska ekonomiska och teknologiska utvecklingen franska handelsutsikternahandelsutsikte i Finland och noterarr att de skolade,skolade intelligenta och Dkom mot slutet av 1800-talet i allt högre grad att även fl itiga finnarnafi nnarna redan på fl era områden passeratat FraFrankrike. omfatta Finland. Den fi nska trävaru- och pappersexporten till Frankrike genererade ett betydande handelsöverskott, delvis

uppvägt av import av viner, lyxvaror och teknologi. På ansva- Suomenomen majakat rakennettiin yleensä kotimaisin voimin, mutta Valassaarten majakka rigt franskt håll var man medveten om moderniseringsprocessen tilattiintiin ranskalaiselta Henry Lepauten insinööritoimistolta 1886. Fyrarnaa i Finland uppfördes i regel med inhemska krafter, men Valsörarnas fyr i Finland; fi nnarnas beredskap att ta i bruk helt ny teknologi beställdesdes av den franska ingenjörsbyrån Henry Lepaute 1886.1

WIKIMEDIAKIMEDIA COMCOMMONS ”tvärt emot vad man kunde tro” framhölls i handelstid- Tuokiokuvauva HelsinginH Linnun- laulun radan rotkotkosta n. 1900. ningar. De fi nska fyrarnas linser och maskineri kom sålun- Höyryveturi puskeeee pakkas-p da från Frankrike. De många studieresor som företogs av päivänä runsaasti savuaua jaj höyryä. representanter för bl.a. Helsingfors stad till Frankrike var Ögonblicksbild från skärningen genomom FågelsångenF ägnade att förstärka bilden av fi nsk innovationsbenägenhet. i Helsingforsfors ca 1900. Ett annat uttryck för förtroende för Finland var de statslån Lokomotivet spyr ut rikligtikli med ånga och rök en kall som upptogs i Frankrike för fi nansiering av det fi nska järn- vinterdag.nterdag.

vägsbyggandet. Att franska banker som Crédit Lyonnais NS och Banque de Paris et des Pays Bas fr.o.m. 1895 trädde i de tyskas ställe som fi nansiärer av fi nska staten stod i sam-

klang med den nya rysk-franska alliansen. Att statslånen WIKIMEDIA COMMON beviljades till lägre ränta än motsvarande till ryska kejsar- dömet var ett annat uttryck för sagda förtroende. Vidden av de informella kontakterna mellan fi nska, franska och italienska aktörer inom teknologi, handel och sammfundsut- veckling och deras betydelse är svår att bedöma. ˾ Suomen suuriruhtinaskunnan liikkeelle laskeman valtionlainan obligaatio 1900-luvun alusta. Obligation för ett statslån emitterat av stor- furstendömet Finland i början av 1900-talet.

13 SUOMI RANSKAN JA ITALIAN ULKOPOLITIIKASSA

WIKIMEDIA COMMONS Euroopanpan liittokunnat jäivät osittainin paperille. Italia jätti kolmiliitonliiton 1914 ja siirtyi seuraavanaavana vuonna ympäryympärys- iittoutumat, jotka alkoivat muodostua Euroopassa valtojenjen puolelle vallovalloittaakseen Itävalta-Unkarinta-Unkarin iitalialaisalueet. L1880-luvulta lähtien ja saivat lopullisen muotonsa De europeiskauropeis allianserna stannadenade delvis på papperet. vuonna 1907, johtivat mantereen jakautumiseen kah- Italienen lälämnade trippelalliansen teen leiriin. Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia muodos- år 1914 och sällade sig året därpå tillll ententemakterna i hohopp om tivat kolmiliiton Ranskan, Venäjän ja Iso-Britannian att kunna erövra de italiensk-ita talande områden som tilhörde kolmoisententeä (Entente cordiale) vastaan. Suomen Österrike-Ungern. S N

kannalta erityisen merkittävä oli Ranskan ja Venäjän O MM

vuonna 1894 solmima liitto, sillä se suuntautui selvästi CO Saksaa vastaan. Venäjän Suomeen 1890-luvulta lähtien kohdistamat yhtenäistämistoimet perustuivat osittain WIKIMEDIA juuri siihen uhkaan, jota Saksan taholta koettiin. Tämä ymmärrettiin myös Ranskan päättäjätahoilla. Sen vuoksi Kolmilitto rauhan puolesta,a, italialaitalialainen aikalaiskuva. Yllä Italian kuningasas UmbertUmberto I, liikuttavat yritykset puolustaa Suomen autonomiaa törmä- vasemmalla Saksan keisariari Wilhelm II, oikealla Itävalta-Unkarin keisari Franz-JoseFranz-Josef I. sivät Ranskassa poliittiseen pyrkimykseen tukea Venäjää Trippelalliansen för fred, samtida italienskttalienskt tryctryck. vahvistuvaa Saksaa vastaan. Ranskan Pietarin suurlähety- Överst Italiens konungung Umberto I, till vänster Tysklands kejsareare Wilhelm II, stön raportit todistavat kasvavasta ärtymyksestä suomalaisia till höger Österrike-Ungerns kejsare Franz-JoseFranz-Josef I. protesteja ja lehdistökampanjointia kohtaan, mikä koetti- Kutsukorttiortti sosialistiparlamentaarikko AngioloAngiol in häiritseväksi. Sen vuoksi onkin mielenkiintoista havai- Cabrininnin (1869–1937) Suomea koskevaan esitelmä-esit tilaisuuteenuuteen Club Alpino Italiano -kerhossa 17.2.191117.2.1911. ta, että varsinkin ennen vuotta 1905 Suomen asia herätti Cabrinirini oli innokas Suomen asian edistedistäjä. kiinnostusta ranskalaisessa lehdistössä. Eräät sanomalehdet, Inbjudanjudan att åhöra socialistiske parlamentarikern Angiologiolo Cabrinis (1869–1937) föredrag om Finland kuten Le Matin, tukivat kuitenkin johdonmukaisesti ran- på Club Alpino Italiano 17.2.1911. skalais-venäläistä liittoa ja suhtautuivat viileästi Suomeen. Cabrinibrini var en ivrig främjare av Finlands sak. Italialle Venäjä-suhteet eivät olleet yhtä tärkeät. Suomen ti- Venäjänän laivasto saapui TTouloniin lokakuussa 1893, lanne rinnastettiin siellä usein Itävalta-Un karin italialaisten jossasa se otettiin riemuriemulla vastaan. Ranska ja Venäjä solmivatolmivat seuraavana vuonna liiton, joka oli selvästi alueiden irtautumispyrkimykseen, jota Italia tuki. Virallisella suunnattu Saksaa vastaan. ˾ Ryska fl ottanan anländea i oktober 1893 till Toulon, tasolla tuen antaminen Suomelle oli silti mahdotonta. där denn fi ckc ett entusiastiskt mottagande.

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET KA Frankrankrike och Ryssland slöt året därpå en allians som var tydligt riktadr mot Tyskland. S N O

FINLAND I FRANSK OCH MM CO ITALIENSK UTRIKESPOLITIK WIKIMEDIA e allianssystem som uppstod i Europa fr.o.m. 1880-ta let Dledde till en uppdelning i två läger, fullbordad år 1907: Tyskland, Österrike-Ungern och Italien (trippelalliansen) mot Frankrike, Ryssland och Storbritannien (trippelententen). För - bundet från 1894 mellan Frankrike och Ryssland fi ck sär- skild betydelse för Finland, eftersom det så klart var riktat mot Tyskland. De ryska assimileringsåtgärderna i Finland fr.o.m. 1890-talet bottnade delvis i hotet från Tyskland, vilket utan tvivel uppfattades på ansvarigt håll i Frankrike. Där vägde de Finlande et Russie. Ranskalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntijaasiantu Albert de La Pradelle (1871–1955) piti tämän nimettömänä julkaisemansajulkaisem i sig behjärtansvärda försöken att trygga Finlands autonomi esitelmän Lontoossatoossa helmikuussa 19101910. lätt mot det vitala ryska stödet mot det allt starkare Tyskland. Finlandelande et Russie. Franske experten i internationellinternati rätt Albert de La Pradelle (1871–1955) höll detta anonymt utgivna föredrag vid Rapporterna från franska ambassaden i S:t Petersburg vittnar en konferens i London i slutet av oktober 1910. om irritation över de fi nska protesterna och presskampanjerna, vilka framstod som störande. Att den s.k. fi nska frågan ändå

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

väckte uppmärksamhet i fransk press, särskilt före 1905, är MEDI WIKIMEDIA COMMONS därför värt att notera. Vissa tidningar, t.ex. Le Matin, stödde Ranskalaisten v. 1891 Kronstadtin sotasata- maan suuntautuneen laivastovieralaivastovierailun muis- dock konsekvent den fransk-ryska alliansen och förhöll sig ky- ton kunniaksiaksi teetetty lippu vuodelta 1896. ligt till Finland. För Italien var relationerna till Ryssland inte Flaggagga till minne av det franska fl ottbesöket 189891 i örlogshamnen Kronstadt. Flaggan av samma betydelse, och den s.k. fi nska frågan påminde utan tillverkerkades år 1896. tvivel om irredentismen, engagemanget för de italienska områ- S den som lydde under Österrike-Ungern. Åtgärder för Finland på offi ciell nivå kom dock inte på fråga. ˾ WIKIMEDIA COMMONS

Amiraali Teodor Avellan (1839–1916) oli Touloniiniin 181893 saapuneen venäläisen laivasto- osaston komentaja. Suomessa syntynyt Avellan toimioimi VenVenäjän meriministerinä 1903–1905. Amiral Teodor Avellan (1839–1916) var kommendör för den ryska fl otteskader som anlände till Toulon 1893. Han var född i Finland. Avellann var rysk marinminister 1903–1905.

14 KAIKKEA VARJOSTAVA MAAILMANSOTA

WIKIMEDIA COMMONS

Ranskalainen ilmoitus yleisestätä liikekaliikekannalle panosta 2.8.1914. Sota on syttynyt.yttynyt. Franskt anslag om allmän mobiliseringobilisering 2.8.1914.2 Kriget har brutit ut. nsimmäinen maailmansota syttyi 28.7.1914, kuukau- Eden kuluttua Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin murhasta Sarajevossa. Suomi kuului Venäjän suuriruhti- naskuntana ententen puolelle ja sen myötä taisteluun Sak- Ulkomaidenden kansalaiset jonottavat Pariisissa 5.8.1914 päästäkseen Bretagnen kautta pois saa, Itävalta-Unkaria ja Turkkia vastaan. Samalla puolella Ranskasta. Utländskatländska medborgare köar i Paris 5.8.195.8.1914 för Venäjän kanssa olivat Iso-Britannia, Ranska ja vuodesta att kunna ta sig till Bretagne och däreftdärefter bort från FrankrikFrankrike.

1915 lähtien myös Italia. Sodan syttyminen johti siihen, S N O

että kuta kuinkin kaikki suomalaiset lähtivät Ranskasta. MM CO Aivan täydellinen katkos ei silti ollut. Esimerkiksi Pariisin IKIMEDIA Sorbonnen yliopiston opettajaneuvosto päätti 1915 kutsua W Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston opettajan luennoimaan suomalaisesta kulttuurista. Yksittäisiä suo- malaisia sairaanhoitajia palveli länsirintamalla ja Huf- vudstadsbladetin kirjeenvaihtaja Wentzel Hagelstam py- sytteli Pariisissa läpi koko sota-ajan. Helsingissä yliopiston ranskankielen lehtori Jean Poirot huomasi, että opiskelijat olivat alkaneet hakeutua Saksaan saamaan sotilaskoulu- tusta ja hän raportoi siitä myös Ranskaan. Toukokuussa 1917 hän totesi kirjeessään, että ententeen suuntautu- Albertbert Edelfelt, Wentzel HHagelstamin (1863–1932) muotokuva. Akvarellivarelli vuodelta 1901.1901 Hagelstam oli harvoja Ranskaan sodan neiden yliopistonopettajien määrä oli laskettavissa yh- ajaksiaksi jääneitä suomalaisia.suomala Albertlbert Edelfelt, porträtt av Wentzel Hagelstam (1(1863–1932). den käden sormilla. Poirot ymmärsi saksalaismielisyyden Akvarell från 1901. Hagelstam var en av de få fi nnar som stannade kvarar i Frankrike under hela kkriget. syyt – venäläisen sortopolitiikan ja ne tulevaisuuden unel- S N O

mat, joita saksalainen propaganda oli maalaillut Suomelle. MM Ranskassa ei liioin riemuittu Suomen eduskunnan kielto- CO AMOS ANDERSONINNDERSONIN TAIDEMUSEO / IKIMEDIA lakipäätöksestä. ˾ AMOS ANDERSONSERSONS KONSTMUSEUM W Yrjöö Hirn (1870–1952) oli monipuolinen humanisti, joka toi avoimesti esille ententesympatiansaententesympatiansa. Hän lähti Ranskakasta v. 1915. DET ALLT ÖVERSKUGGANDE Yrjö Hirnn (1870–1952) var en mångmångsidig humanist, som öppet sympatiserade med ententen. Han VÄRLDSKRIGET lämnademnade Frankrike 191915. S N örsta världskriget bröt ut 28.7.1914, en månad efter O Suomalaisia jääkäreitä koulutettavana MM Fmordet på österrikiske ärkehertigen Franz Ferdinand Saksassa n. 1916. CO Finska jägartrupper under pågåendepåg

i Sarajevo. Finland hörde i egenskap av ryskt storfurstendö- IKIMEDIA

skolning i Tysklandd ca 1916. W me till ententen, och var därmed involverat i kampen mot Tyskland, Österrike-Ungern och Turkiet m.fl . på samma sida

som Ryssland, Storbritannien, Frankrike och från 1915 även KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET Italien m.fl . Krigsutbrottet ledde till att s.g.s. alla fi nnar läm- nade Frankrike. Avbrottet var dock inte totalt; lärarrådet vid Sorbonne-universitetet kallade 1915 en lärare vid Kejserliga Alexanders-Universitetet i Helsingfors att hålla föreläsning- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVKIVET ar om fi nsk kultur. Enstaka fi nska sjukskötare tjänstgjor- de vid västfronten under världskriget och Hufvudstadsbladets korrespondent Wentzel Hagelstam förblev i Paris under hela kriget. I Helsingfors blev lektorn i franska vid universitetet Jean Poirot snabbt medveten om att studenter börjat söka sig till Tyskland för att få militär utbildning, vilket inrapporte- rades till Frankrike. I maj 1917 kunde han meddela att de öp- pet ententesinnade bland universitetslärarna kunde räknas på ena handen. Poirot var medveten om germanofi lins orsa- Venäjän ja muiden ympärysvaltojen ker: den ryska förtryckspolitiken och de framtidsutsikter som yhteydet kulkivat sodan sytyttyä pit- kälti Suomen kautta, koska yhteydet den tyska propagandan målade upp för Finland. Lantdags- Itämeren yli olivat katkenneet. beslutet om införande av förbudslag i Finland mottogs inte Pietarin ja Tukholman välisen rauta- tieliikenteen aikataulu v. 1915. Suomi ryhtyi keväällä 191717 saattamaan vvoimaan jo säädetyn heller med större glädje i Frankrike. ˾ Förbindelserna mellan Ryssland och kieltolain. Ranskan konsulili Helsingissä Louis Raynaud kävi de övriga ententemakterna gick huhtikuusta 1917 lähtien kiivasta kkirjeenvaihtoa asiasta efter krigsutbrottet till stor del via kenraalikuvernööri Stahovitšintšin kakanssa. Finland, eftersom båttrafi ken på Östersjön låg nere. Tidtabell för Finland stod våren 1917 i beråd atatt införa förbudslag. Franske järnvägstrafi ken mellan Petrograd konsuln i Helsingfors Louis RaynauRaynaud inledde i april 1917 en och Stockholm 1915. intensiv korrespondens i fråganan memed generalguvernör Stahovitj.

15 UUSI TULIJA EUROOPAN AREENOILLE

Pietarissa syttyi vallankumous helmikuussa 1917 (maaliskuussa

gregoriaanisen kalenterin DIA COMMONS enäjän keskushallinnon ote Suomesta heikkeni mukaan). Joukot ovat kokoontuneet WIKIMED V merkittävästi Venäjän vuoden 1917 helmikuun val- osoittaakseen mieltä. Revolution har brutit ut i lankumouksen jälkeen. Marraskuun bolševikkivallan- Petrograd i februari 1917 (mars enligt gregorianska kumouksen seurauksena eduskunta päätti ottaa itselleen kalendern). Trupperna har samlats för att ylimmän hallitusvallan Suomessa. Askel Suomen itse- demonstrera.

näisyysjulistukseen 6.12.1917 ei sen jälkeen ollut pitkä. WIKIMEDIA COMMONS Entente- valtiot suhtautuivat siihen vaihtelevasti. Ranska päätti jo 4.1.1918 tunnustaa uuden valtion – Helsingis- Rauhattomuusuhattomuus yltyi Venäjällä vuoden 1917 sä toimineen konsuli Louis Raynaudin vahvojen vetoo- kuluessa.uessa. Tuokiokuva PietaPietarin kesän 1917 mellakoista.akoista. musten vauhdittamana. Italia ja Iso-Britannia sen sijaan Oron tilltog i RysslaRyssland under 1917. Ögonblicksbildblicksbild från kravallerna i Petrograd päättivät odottaa ja seurata tilanteen kehittymistä Venä- sommarenaren 1917. jällä ja jättää ratkaisun odotettavissa olevaan rauhansopi- mukseen. Suomen saksalaissuuntaus ja Hessenin prinssi KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET Italia toivoi että Venäjän Friedrich Karlin valinta lokakuussa 1918 Suomen kunin- tilanne selkiintyisi ja jäikin siksi odottavalle kannalle Suomen kaaksi johti siihen, että Ranska katkaisi diplomaattisuh- itsenäisyyden tunnustamien osalta. Italian tunnustus saatiin teensa Suomen kanssa. Saksan romahdus marraskuussa vasta kesäkuussa 1919. Italien önskade förstst få klarhet 1918 pakotti Suomen muuttamaan suuntaansa kenraali beträffande Ryssland innaninna något beslut fattadesdes i frågan Gustaf Mannerheimin johdolla. Hän onnistuikin palaut- om Finlands självstjälvständighet. Det italienska erkännandeterkä erhölls först tamaan suhteet ennalleen. Versailles’n rauhankonferens- i juni 1919.

sissa ei enää ryhdytty käsittelemään Venäjän kysymystä, WIKIMEDIA COMMONS minkä vuoksi myös Italia päätti kesällä 1919 tunnustaa Suomen. Yhteyksiä voittajavaltioiden ja Suomen välillä tiivisti Ahvenanmaan kysymys, jonka Kansainliitto lopul- ta ratkaisi 1921 – osittain niiden poliitikkojen toimesta, Ranska päätti jo 4.1.1918 tunnustaa Suomen itsenäisyyden.itsenäisyyd Konsuli Louis Raynadinynadin ilmoitus asiasta valtionhoitajan tehtävää hoitaneelle jotka olivat perehtyneet Suomen tilanteeseen jo 20 vuotta P. E. Svinhufvufvudille. Frankrike beslöt redan 4.1.1918 erkänna Finlands självstäsjälvständighet. aikaisemmin. ˾ Konsul Louis Raynaudsauds meddelande till P.E. Svinhufvud som skötte riksföreståndaruppdraget.eståndaruppdraget.

Suomen kuninkaanvaalitalit lokakuussa 1918 johtivjohtivat ranskalais-suomalais- ten suhteiden katkeamiseen.amiseen. Pilapiirtäjä A. Tawitzin kommentti ei osoita NYKOMLING PÅ DEN kovin suurta Saksan kannalta surkean yleiyleistilanteen tajua. Kungavalenvalen i Finland ledde i oktober till att de fransk-fi nska relationernrelationerna bröts.öts. Karikatyrtecknaren A. Tawitz’ kommentar vittnar inte om större insikter i det förfö Tyskland EUROPEISKA ARENAN katastrofala allmänpolitiska läget.läget WIKIMEDIA COCOMMONS Voittajavaltioidenajavaltioiden edustajiae 1919, en ryska centralmaktens grepp om Finland försva- vasemmalta:mmalta: marsalkkamars Ferdinand Dgades successivt efter februarirevolutionen 1917 Foch,h, Ranskan pääministerip Georges Clemenceau,menceau, Iso-BritannianIs pääministeri och i november, efter den ryska bolsjevikrevolutionen, Lloydoyd George, Italian pääministeripä Vittorio Emanuele OrlandoOrlan ja tämän tog lantdagen över makten i storfurstendömet. Däri- ulkoministeri Sidney Sonnino. från var steget inte långt till den fi nska självständig- Företrädareträdare fför segrarmakterna 1919, frånån vvänster: marskalk Ferdinand Foch, hetsförklaringen 6.12.1917, som mottogs med blanda- franske premiärministernpremiärminis Georges Clemenceau, engelske premiärministernpre de känslor av ententemakterna. Frankrike beslöt redan Lloyd George, italienske premiär-prem ministern Vittorio Emanuele Orlarlando 4.1.1918 att erkänna den nya staten, efter kraftful- med sin utrikesminister Sidney Sonnino.Sonni la uppmaningar från konsul Louis Raynaud i Helsing- fors. Italien däremot valde i likhet med Storbritannien att invänta utvecklingen i Ryssland och det kommande WIKIMEDIA COMMONS

fredsslutet. Den tyska orienteringen i Finland och va- Carl Gustaf Emil let av prins Friedrich Karl av Hessen till fi nsk konung Mannerheim (1867–1951), ALLISARKISTO / RIKSARKIVET Suomen ledde dock i oktober 1918 till att Frankrike bröt rela- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET valtionhoitaja 1919. tionerna. Det tyska sammanbrottet i november 1918 Carl GustafG Emil Mannerheimrheim framtvingade därefter en fi nsk kursändring under led- (1867–1951), Finlands ning av general Gustaf Mannerheim, som med tiden riksföreståndare lyckades återställa relationerna. Fredskonferensen i Pa- 1919. ris kom aldrig att befatta sig med den ryska frågan, och därmed beslöt också Italien sommaren 1919 att erkän- na Finland. Kontakterna mellan segrarmakterna och Finland intensifi erades p.g.a. konfl ikten om Åland, som till slut löstes av Nationernas Förbund 1921 – delvis av Suomen itäraja vahvistettiin Tarton rauhassa 1920 politiker som redan 20 år tidigare blivit medvetna om eikä rajaa muutettu Ahvenanmaankaan osalta. Finlands existens. ˾ Finlands östgräns fastställdes i freden i Dorpat 1920 och några gggränsförändringarg blev det inte fråga om för Ålands del heller.

16