Helikon 2 2014
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
HELIKON 2 /2014 Irtonumero 3€ Sisällys 2/2014 Helikon 1 Pääkirjoitus SUOMEN ATEENAN-INSTITUUTIN YSTÄVÄT RY:N JÄSENLEHTi Vesa Vahtikari 2 Suomen Ateenan-instituutin PÄÄTOIMITTAJA / HUVUDREDAKTÖR Vesa Vahtikari perustamisvaiheet ja puh. 050-381 5474 toimenkuva [email protected] Paavo Castrén TOIMITUssIHTEERI / REDAKTIONssEKRETERARE 9 Myyttisiä mies/poikapareja Maija Holappa (taitto) Kreikasta [email protected] Vesa Vahtikari TOIMITTAJAT / REDAKTÖRER 16 Komnenós-nimiset vai- Martti Leiwo najat Helsingin vanhalla [email protected] hautausmaalla Pekka Matilainen Leena Pietilä-Castrén [email protected] 20 Homeroksesta lumoutuminen – TOIMITUSKUNTA / REDAKTIONSRÅD Osa II Ralf Friberg Tua Korhonen Mika Hakkarainen Kalle Knaapi 25 Balkanin kriisistä Smyrnan Martti Leiwo liekkeihin Pekka Matilainen Manna Satama PAINOpaIKKA / TRYCKORT 29 Romanos Melodosta Nykypaino Oy tutkimassa ISSN 0785-2703 Kalle Knaapi SUOMEN ATEENAN-INSTITUUTIN YSTÄVÄT RY. / 33 Latinan opettajien kesäkurssi FINLANDS ATEN-INSTITUTS VÄNNER R.F. Kreikassa 7.–18.6.2014 Ilkka Kuivalainen & Robert Luther ateenaninstituutinystavat.wordpress.com 35 Kreikkalaisuuden juurilla PUHEENJOHTAJA / ORDFÖRANDE Konstantinopolissa Eero Heimolinna Esko Heimolinna [email protected] 37 Uutisia ja tapahtumia SIHTEERI / SEKRETERARE Laura Aho Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry Antiikin kielet ja kulttuurit PL 24 (Unioninkatu 40) 00014 Helsingin yliopisto ETU- JA TAKAKANSI: HELIKONIN SISÄSIVUJEN KUVITUSTA. KUVAKOOSTEET: [email protected] VESA VAHTIKARI. PÄÄKIRJOITUS SAIY eri medioissa SUOMEN ATEENAN-INSTITUUTIN ystävät ry:n uudet nettisivut ovat avautu- AHTIKARI V neet osoitteessa http://ateenaninstituutinys- ATJA K tavat.wordpress.com. Käykää tutustumassa : sihteerimme Laura Ahon tekemiin sivuihin. UVA Yhdistyksemme on jo monta vuotta tiedot- K tanut toiminnastaan perinteisen jäsenkir- jeen lisäksi myös sähköpostitse ja muuta- man vuoden myös Facebookissa. Ja sitten on tietysti vielä tämä yhdistyksen jäsenlehti Helikon. Kaikilla näillä eri kanavilla on omat etunsa ja omat haittansa. Itse en käytä Facebookia lainkaan, mutta ymmärrän kyllä sen hyvät puolet (ajankoh- taisten asioiden nopea päivitys ja nopeasti saatava palaute) ja huonot puolet (Facebookissa roikkumi- nen voi viedä aikaa joltain paljon tärkeämmältä tekemiseltä). Helikon menee yhdistyksemme jäsenille kotiin aina painon ja postin kautta, joten on selvää, ettei Helikon ole oikea kanava ajankohtaisista asiois- ta tiedottamiseen (vaan se sopii paremminkin jo tapahtuneiden asioiden muisteluun ja raportointiin). Sekä Facebookiin että yhdistyksen nettisivuille voi hyvin ladata valokuvia ja vaikkapa esimerkiksi van- hoja Helikoneja tai yhdistyksen johtokunnan ja vuosikokouksen pöytäkirjoja, mutta aivan kaikkea ei varmaankaan nettiin kannata laittaa (mitä nettiin kerran laittaa, sitä ei sieltä enää milloinkaan saa pois). Mitä tahansa tiedotuskanavia sitten käytetäänkin, on tietenkin tärkeintä, että yhdistyksemme jäsenet saavat tiedon kaikista yhdistyksen järjestämistä tapahtumista hyvissä ajoin etukäteen, jotta tapahtumiin riittää myös tulijoita. Ja on silläkin oma arvonsa, että ne yhdistyksemme jäsenet, jotka eivät ole olleet kuuntelemassa yhdistyksen järjestämiä esitelmiä tai osallistuneet jäsenmatkoille, voivat lukea niistä jälkikäteen Helikonista (ja Helikonia voi lukea silloinkin, kun nettiyhteys pätkii). Painosta on maailmalle putkahtanut myös yhdistyksemme uusi esite, jonka tarkoitus on auttaa uusien jäsenien värväämisessä. Esitteitä on jaossa yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa. Tulkaa sankoin jou- koin kuuntelemaan Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:n järjestämiä esitelmiä ja pyytäkää tuttavan- nekin mukaan. Vanha kunnon puskaradiokin voi joskus olla hyvä media. Helikon 2/2014 1 PAAVO CASTRÉN Suomen Ateenan-instituutin perustamisvaiheet ja toimenkuva Helikon julkaisee ohessa professori Paavo Castrénin esitelmän, joka pidettiin Suomen Ateenen-instituutin perustamisen 30-vuotisjuhlatilaisuudessa Tieteiden talossa 1.10.2014. NOPEASTI EDEnnYT PERUSTAMISHANKE nimittely loppui kuitenkin instituutin toiminnan JA EnnAKKOLUULOT alettua. On myös tärkeää muistaa, että Kreikasta oli SUOMEN Ateeenan-instituutin perustamishanke vasta vuonna 1981 tullut Euroopan Unionin jä- 1980-luvun alussa merkitsi heräämistä Ruususen sen, ja Suomen jäsenyyshanke oli vielä alkuvai- unesta 30 vuotta Rooman instituutin perustamis- heissaan. Kreikalle jäsenyys oli ollut hyvin tärkeä hankkeen toteutumisesta. Tällä välillä Suomesta todistus siitä, että Eurooppa oli hyväksynyt maan ei ollut perustettu yhtään ulkomailla toimivaa ins- demokratiakehityksen vuonna 1974 tapahtuneen tituuttia, ja hanke aiheutti siksi poikkeuksellisen sotilasjuntan kaatumisen jälkeen, ja se antoi mie- paljon keskustelua. lellään neuvoja Suomelle, miten jäsenyyteen so- Monissa piireissä oltiin huolestuneita siitä, pisi valmistautua. että uuden instituutin perustaminen merkitsisi Instituuttihanketta ajoi erityisesti Helsingin Rooman instituutin taloudellisten mahdollisuuk- yliopiston rehtori ja myöhempi kansle- sien kaventumista. Tämä käsitys sai virallista- ri Nils Oker-Blom, josta vielä ennen äkillis- kin kantavuutta, kun Rooman-instituutin säätiön tä kuolemaansa tuli arkkiatri. Hänen Kreikka- hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan, kans- innostuksensa johtui ehkä osittain hänen harras- leri Edwin Linkomiehen tytär, kansanedus- tuksestaan kuvanveistosta, jossa hän oli erittäin taja Sinikka Karhuvaara (myöh. Linkomies- taitava. Hänen lisäkseen tri Göran Schildtin Pohjala), joka oli eduskunnan sivistysvaliokun- mielessä oli jo kauan kangastellut jonkinlainen nan jäsen, kertoi Rooman-instituutin valtuus- kunnan kokouksessa, että Ateenan instituutille mahdollisesti myönnettävä valtionavustus menisi ÄNEN suoraan pois Rooman instituutin valtionavusta. PP E S Tämä oli kuitenkin vain hänen henkilökohtainen käsityksensä. ARKKU Hufvudstadsbladet puolestaan halusi muis- M : tuttaa mieliin Amos Andersonin merkitys- UVA tä Rooman-instituutin perustamisessa ja käytti K Ateenan instituuttihankkeesta vähättelevää ni- mitystä "sirtaki-institutet". Nimitys saattoi joh- tua siitä, että kreikkalainen musiikki oli tullut everstijuntan toiminnan vastustamisen myötä varsin suosituksi Suomessa etenkin ajan radi- kaalin nuorison piirissä. Epäiltiin ehkä, että joku tuon kauden tunnetuista vasemmistohenkisistä Kreikan ystävistä tulisi instituutin johtoon. Tämä PAAVO CASTRÉN TIETEIDEN TALOLLA 1.10.2014. 2 Helikon 2/2014 joskin myös muutamat liikelaitokset olivat an- ARKISTO taneet tukensa. Suomen Ateenan-instituutin piti siis Rooman instituutin mallin mukaısesti olla "tiedeinstituutti". Sellaista ulkomaisen oppi- ja INSTITUUTIN - tutkimuslaitoksen mallia kuin "tiedeinstituutti" Kreikan lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne. Sen TEENAN mukaan tällaiselle laitokselle oli olemassa kolme A EN vaihtoehtoa: M UO – Opetusministeriön alainen pääasiassa S : : Kreikassa asuville ulkomaalaisille tarkoitettu UVAT K vieraskielinen tai vierasta kulttuuria ja uskontoa edustava meikäläistä peruskoulua ja lukiota vas- taava koulu, kuten ranskalainen, saksalainen tai juutalainen koulu. – Kulttuuriministeriön kulttuuriosaston alai- nen kulttuuri-instituutti, jonka tarkoituksena oli tehdä oman maan kulttuuria tunnetuksi Kreikassa. Monilla suurilla valtioilla oli jo tällainen insti- tuutti Kreikassa. Näiden instituuttien toimenkuva keskittyi järjestämään esitelmiä, konsertteja ja näyttelyitä ja ylläpitämään omaa maata esittele- vää kirjastoa. Luonnollisesti kulttuuri-instituutti NILS OKER-BLOM. saattaisi myös auttaa suomalaisten taiteilijoiden ja yleensäkin kulttuuriamme edustavien tahojen työskentelyä Kreikassa. pysyvä kulttuuriyhteistyöelin Kreikan ja Suomen välille. Hän lupasi jopa luovuttaa Leroksella si- jaitsevan huvilansa tällaisen yhteistyöelimen käyttöön. Huvilahan koostuu kahdesta rakennuk- sesta, ja hän kertoi suunnitelleensa, että talosta tulisi kirjailijakoti, jossa yksi suomalainen ja yksi kreikkalainen kirjailija voisi työskennellä saman- aikaisesti ja saada vaikutteita toisiltaan. Tästä ajatuksesta hän kuitenkin myöhemmin luopui, kun oli lopullisesti käynyt ilmi, että instituutista tulisi "tieteellinen". Ateenassa toimiva Suomen pääkonsuli Konstantínos Lazarákis, jolla oli monikymmen- vuotiset kaupalliset suhteet suomalaiseen paperi- teollisuuteen, oli jo 1950-luvulta lähtien tukenut stipendein suomalaisten opiskelijoiden Kreikkaa koskevia opintoja ja tutkimusta. Hän oli valmis vakinaistamaan tukensa instituutille annettavaksi vuotuiseksi määrärahaksi, jonka oli tarkoitus kat- taa ainakin välttämättömät kiinteistökulut. MILLAINEN INSTITUUTTI? Keväällä 1983 perustetun Suomen Ateenan- instituutin säätiön pääoma tuli pääasiassa yli- opistoilta ja kulttuurielämää tukevilta säätiöiltä, KONSTANTÍNOS LAZARÁKIS. Helikon 2/2014 3 komaiset arkeologiset instituutit saivat nauttia sa- moja etuja. Erityisen tarpeellisia nämä edut olivat EU:hun kuulumattomalle Suomelle sen jälkeen, kun Kreikka oli liittynyt Unioniin. Suurlähetystömme, jota tuolloin johti suurlä- hettiläänä kulttuurihistorian asiantuntija, fil. tri Eva-Christina Mäkeläinen, oli saanut meille väliaikaisen toimiluvan Opetusministeriöltä, mut- ta pian todettiin, ettei tämä formula täyttäisi sää- tiön määrittelemää tarkoitusta. Tämä väliaikainen lupa auttoi meitä kuitenkin eräissä byrokraattisis- sa ongelmissa. Jäljelle jäi siis vain kaksi mahdollisuutta: joko kulttuuri-instituutti tai arkeologinen instituutti, sillä Göran Schildtin ehdotus kirjailijakoteineen oli epämääräinen eikä sekään sellaisenaan täyttä-